LIITTOKOKOUSPUMASKA. Pumaska 2017.indd

Transkriptio

1 LIITTOKOKOUSPUMASKA Pumaska 2017.indd

2 Pumaska 2017.indd

3 LIITTOKOKOUSPUMASKA SUOMEN LUKIOLAISTEN LIITTO RY:N XXXIII LIITTOKOKOUS ESPOO Pumaska 2017.indd

4 MAAMME-LAULU Oi maamme, Suomi, synnyinmaa, soi, sana kultainen! Ei laaksoa, ei kukkulaa, ei vettä rantaa rakkaampaa, kuin kotimaa tää pohjoinen, maa kallis isien! Vårt land, vårt land, vårt fosterland, Ljud högt, o dyra ord! Ej lyfts en höjd mot himlens rand, Ej sänks en dal, ej sköljs en strand, Mer älskad än vår bygd i nord, Än våra fäders jord. Sun kukoistukses kuorestaan kerrankin puhkeaa, viel lempemme saa nousemaan sun toivos, riemus loistossaan, ja kerran, laulus synnyinmaa korkeemman kaiun saa. 4 MAAMME-LAULU Pumaska 2017.indd

5 SISÄLLYSLUETTELO Kokouksen esityslista 6 Kokouksen aikataulu 10 Yleiset ohjeet 11 LIITE 1. Liittokokouskutsu 15 LIITE 2. Menettelytapajärjestys 16 LIITE 3. Toimintakertomus LIITE 4. Tilinpäätös LIITE 5. Tilintarkastuskertomus LIITE 6. Toiminnantarkastuskertomus LIITE 7. Osavuositoimintakertomus LIITE 8. Sääntömuutokset 119 LIITE 9. Tavoiteohjelma LIITE 10. Toimintasuunnitelma LIITE 11. Periaateohjelma 174 LIITE 12. Talousarvio Taustamuistio vuoden 2018 talousarvioon 187 Liittohallituksen vastaus v liittokokouksessa jätettyyn ponteen 189 LIITE 13. Julkilausuma 190 SISÄLLYSLUETTELO 5 Pumaska 2017.indd

6 LIITTOKOKOUKSEN ESITYSLISTA 1 KOKOUKSEN AVAUS Suomen lippu saapuu Maamme Vårt land Puheenjohtaja Pietu Heiskanen pitää avauspuheen. 2 KUULLAAN LIITTOKOKOUKSELLE OSOITETUT TERVEHDYKSET Pääsihteeri esittelee etukäteen varattujen tervehdysten esittäjät. 3 KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN 3.1 Valitaan kokoukselle puheenjohtajat Liittohallitus esittää, että kokouksen puheenjohtajiksi kutsutaan Elina Uutela ja Valtteri Aine. 3.2 Valitaan kokoukselle pääsihteeri ja muu sihteeristö Liittohallitus esittää, että kokouksen pääsihteeriksi valitaan liiton pääsihteeri Saara Hyrkkö, pöytäkirja sihteereiksi Annakaisa Tikkinen ja Janni Pellinen ja teknisen sihteeristön vanhimmaksi liiton järjestö suunnittelija Katri Laitinen. 3.3 Valitaan kokoukselle pöytäkirjantarkastajat Liittohallitus esittää, että pöytäkirjantarkastajien vanhimmaksi valitaan Reetta Kantola. Lisäksi valitaan kolme (3) muuta pöytäkirjantarkastajaa. 3.4 Valitaan kokoukselle ääntenlaskijat Liittohallitus esittää, että ääntenlaskijoiden vanhimmaksi valitaan Mikko Martikkala. Lisäksi valitaan jokaisesta äänioikeutetusta piiri- ja jäsenjärjestöstä yksi (1) ääntenlaskija ja näistä kullekin yksi (1) vara ääntenlaskija. 4 TODETAAN KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS SEKÄ OSAL- LISTUJAT Kokouskutsu liitteenä (LIITE 1). 4.1 Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4.2 Todetaan kokouksen äänivaltaiset kokousedustajat (ÄO) äänivallattomat kokousedustajat, joilla on kokouksessa esitysoikeus ja vaalikelpoisuus (EOVK) sääntöjen nojalla puhe- ja läsnäolo-oikeutetut (PLO) 6 KOKOUKSEN ESITYSLISTA Pumaska 2017.indd

7 4.3 Myönnetään läsnäolo-oikeus tarkkailijoille ja kutsuvieraille Liittohallitus esittää, että läsnäolo-oikeus myönnetään tarkkailijoille ja kutsuvieraille. 4.4 Päätetään puhe- ja/tai läsnäolo-oikeuden myöntämisestä muille sitä pyytäville henkilöille 5 VAHVISTETAAN KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS 5.1 Vahvistetaan kokouksen menettelytavat Liittohallitus esittää, että vahvistetaan kokouksen menettelytavat (LIITE 2). 5.2 Vahvistetaan asioiden käsittelyjärjestys ja aikataulu Liittohallitus esittää, että vahvistetaan esityslista kokouksen työjärjestykseksi. Liittohallitus esittää, että vahvistetaan samalla kokouksen aikataulu. 6 KUULLAAN SELVITYS LIITTOKOKOUKSEN KÄYTÄNNÖN JÄRJESTELYISTÄ Kuullaan järjestösuunnittelija Katri Laitisen selvitys. 7 VALITAAN KOKOUKSELLE TARPEELLISET TOIMIKUNNAT 7.1 Tavoiteohjelmaa käsittelevä toimikunta Liittohallituksen puolesta esittelijöinä toimivat liittohallituksen jäsenet Sofia Julin ja Lauri Lehti. Tekni sinä sihteereinä toimivat Katja Asikainen ja Titta Jaakkola. 7.2 Toimintasuunnitelmaa ja talousarviota käsittelevä toimikunta Liittohallituksen puolesta esittelijöinä toimivat liittohallituksen jäsenet Aino Anttila ja Juho Ollanketo. Teknisinä sihteereinä toimivat Milla Rekola ja Vilma Lappalainen. 7.3 Periaateohjelmaa käsittelevä toimikunta Liittohallituksen puolesta esittelijöinä toimivat liittohallituksen jäsenet Jesse Saapunki ja Alvar Euro. Teknisinä sihteereinä toimivat Joel Linnainmäki ja Kirsi Ylinen. 7.4 Kokouksen julkilausumaa käsittelevä toimikunta Liittohallituksen puolesta esittelijänä toimivat liittohallituksen jäsenet Reetta Kantola ja Aapo Niva. Tek nisinä sihteereinä toimivat Anne Hietaharju ja Robert Sundman. 8 VAHVISTETAAN SUOMEN LUKIOLAISTEN LIITTO RY:N TOIMINTAKERTO- MUS 2016 Liittohallitus esittää, että toimintakertomus 2016 vahvistetaan. (LIITE 3) >>>>>>>>>>>> KOKOUKSEN ESITYSLISTA 7 Pumaska 2017.indd

8 9 VAHVISTETAAN SUOMEN LUKIOLAISTEN LIITTO RY:N TILINPÄÄTÖS 2016 Liittohallitus esittää, että tilinpäätös 2016 vahvistetaan. (LIITE 4) 10 PÄÄTETÄÄN TILI- JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMISESTÄ TOIMINTAVUO- DEN 2016 TILIVELVOLLISILLE TILINTARKASTAJAN JA TOIMINNANTARKAS- TAJAN LAUSUNTOJEN PERUSTEELLA Kuullaan tilintarkastajan ja toiminnantarkastajan lausunnot. (LIITE 5 ja LIITE 6) 11 MERKITÄÄN TIEDOKSI SUOMEN LUKIOLAISTEN LIITTO RY:N OSAVUOSI- TOIMINTAKERTOMUS AJALTA (LIITE 7) 12 KÄSITELLÄÄN SUOMEN LUKIOLAISTEN LIITTO RY:N SÄÄNTÖMUUTOKSET Liittohallitus esittää, että sääntömuutokset käsitellään kiireellisenä ja että esitetyt muutokset hyväksy tään. (LIITE 8) PÄIVÄ VAIHTUU 13 KÄSITELLÄÄN LIITTOKOKOUKSELLE TEHDYT ALOITTEET 14 KÄSITELLÄÄN SUOMEN LUKIOLAISTEN LIITTO RY:N TAVOITEOHJELMA Liittohallitus esittää, että Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n tavoiteohjelma 2018 hyväksytään. (LIITE 9) 15 KÄSITELLÄÄN SUOMEN LUKIOLAISTEN LIITTO RY:N TOIMINTASUUNNI- TELMA Liittohallitus esittää, että Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n toimintasuunnitelma 2018 hyväksytään. (LIITE 10) 16 KÄSITELLÄÄN SUOMEN LUKIOLAISTEN LIITTO RY:N PERIAATEOHJELMA Liittohallitus esittää, että Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n periaateohjelma hyväksytään. (LIITE 11) 17 PÄÄTETÄÄN HENKILÖJÄSENMAKSUN SUURUUDESTA KAUDELLE Liittohallitus esittää, että Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n henkilöjäsenmaksu on 20 euroa PÄÄTETÄÄN KANNATUSJÄSENMAKSUN SUURUUDESTA KAUDELLE Liittohallitus esittää, että kannatusjäsenmaksu on 50 euroa ja yhteisöjäseniltä 500 euroa PÄÄTETÄÄN PIIRIJÄRJESTÖJÄSENMAKSUN JA JÄSENJÄRJESTÖJÄSENMAKSUN SUURUU- DESTA VUODELLE Liittohallitus esittää, että piirijärjestöjäsenmaksu ja jäsenjärjestöjäsenmaksu ovat 0 euroa vuonna KOKOUKSEN ESITYSLISTA Pumaska 2017.indd

9 20 KÄSITELLÄÄN SUOMEN LUKIOLAISTEN LIITTO RY:N TALOUSARVIO VUO- DELLE 2018 Liittohallitus esittää, että Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n talousarvio 2018 hyväksytään. (LIITE 12) PÄIVÄ VAIHTUU 21 VALITAAN SUOMEN LUKIOLAISTEN LIITTO RY:LLE PUHEENJOHTAJISTO VUODELLE Valitaan Suomen Lukiolaisten Liitto ry:lle puheenjohtaja 21.2 Valitaan Suomen Lukiolaisten Liitto ry:lle kaksi (2) varapuheenjohtajaa 22 VALITAAN SUOMEN LUKIOLAISTEN LIITTO RY:LLE MUUT LIITTOHALLITUKSEN JÄSENET VUODELLE Päätetään liittohallituksen muiden jäsenten määrästä (6-8) Liittohallitus esittää muiden jäsenten määräksi 8 henkilöä Valitaan Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n muut liittohallituksen jäsenet 23 VALITAAN SUOMEN LUKIOLAISTEN LIITTO RY:LLE YKSI TILINTARKASTAJA, YKSI TOIMIN- NANTARKASTAJA JA HEILLE HENKILÖKOHTAISET VARAHENKILÖT 24 PÄÄTETÄÄN LIITTOKOKOUKSEN JULKILAUSUMISTA (LIITE 13) 25 KOKOUKSEN PÄÄTÖS KOKOUKSEN ESITYSLISTA 9 Pumaska 2017.indd

10 LIITTOKOKOUKSEN AIKATAULU PERJANTAI :00 Ilmoittautuminen Aalto-salin aulassa klo 10:00 10:40 11:45 Kokoussalin ovet avataan 12:00 Liittokokous avataan 14:00 Lounas opiskelijaravintola Alvarissa (etukäteen varanneille) 15:15 Kokoussalin ovet avataan 15:30 Kokous jatkuu ~17:30 Ehdokkaat esittäytyvät 18:00 Kokous keskeytetään 18:30 Toimikunnat aloittavat (yksittäisten kokousedustajien muutosesitysten deadline 18:30) Tavoiteohjelmaa käsittelevä toimikunta Toimintasuunnitelmaa ja talousarviota käsittelevä toimikunta Julkilausumatoimikunta Periaateohjelmaa käsittelevä toimikunta Jännän äärellä (ensikertalaisille ja toimikuntiin osallistumattomille) 22:30 Toimikuntien muutosesitysten deadline LAUANTAI :45 Kokoussalin ovet avataan 9:00 Kokous jatkuu 10:00 Ilmoittautuminen puheenjohtajavaaliin loppuu 13:00 Lounas opiskelijaravintola Alvarissa (etukäteen varanneille) 14:15 Kokoussalin ovet avataan 14:30 Kokous jatkuu Ehdokasvaalipaneeli 18:00 Kokous tauolle UMP:n ja HEP:n iltaohjelma kokousedustajille / Kutsutuille Espoon kaupungin vastaanotto SUNNUNTAI :45 Kokoussalin ovet avataan 9:00 Kokous jatkuu 12:00 Lounas opiskelijaravintola Alvarissa (etukäteen varanneille) 13:00 Kokoussalin ovet avataan 13:15 Kokous jatkuu ~16 17 Kokous loppuu 10 YLEISET AIKATAULU OHJEET Pumaska 2017.indd

11 LIITTOKOKOUKSEN YLEISET OHJEET Luet parhaillaan pumaskaa eli materiaalipakettia, joka sisältää kaikki liittokokouksessa käsiteltävät asiakirjat ja kokouspäivien käytännön ohjeet. Tutustu näihin ohjeisiin ja asiakirjoihin huolellisesti, niin selviämme työntäyteisestä viikonlopusta mahdollisimman sujuvasti. Pidäthän pumaskasi tallessa niitä on varattu vain yksi kappale yhtä kokousedustajaa kohti. PAIKAT JA OSOITTEET Kokous pidetään Aalto-salissa Espoon Otaniemessä (Otakaari 1, Espoo). Bussilla matka Helsingin keskustasta Otaniemeen kestää noin minuuttia valitun bussilinjan mukaan, pysäkin nimi on Otakaari. Länsimetrolla pääsee myös, mikäli se liikennöi jo. Parhaan reitin voi katsoa osoitteesta Kokousedustajat yöpyvät Radisson Blu Hotel Espoossa (Otaranta 2, Espoo). Hotelli sijaitsee Otaniemessä ja hotellilta Aalto-saliin on matkaa noin 850 metriä. Liittokokouksen yhteisruokailut järjestetään Alvari-opiskelijaravintolassa (Otakaari 1). ILMOITTAUTUMINEN Kaikki kokousedustajat ilmoittautuvat kokoukseen piirikohtaisesti delegaation edustajanumerojärjestyksessä. Ilmoittautumiset tapahtuvat kolmessa linjastossa perjantaina kello 10:00-10:40 kokouspaikan aulassa. Piirin koko delegaatio ilmoittautuu yhdessä piirille määrättynä aikana seuraavasti: I II III 10:00 UMP HEP + FIBS LSP 10:20 POP PIP LAP + PSP 10:40 KAP ISP JSP + HÄP Piirin puheenjohtaja ja liittokokousvastaava vastaavat aikataulussa pysymisestä ja tietävät mitä tehdä kuuntele heitä siis tarkasti. Jokaisella piirin liittokokousedustajalla on oltava ilmoittautumisessa mukana lukiolaisen opiskelijakortti, jossa on lukuvuositarra tai virallinen jäsenrekisteriote (ylivuotisilla jäsenillä todistus löytyy kansiosta), sekä henkilöllisyystodistus (henkilökortti, passi tai ajokortti). Tarvitset näitä myös esimerkiksi äänestäessäsi vaaleissa, joten pidä ne tallessa ja lähettyvillä koko kokouksen ajan. Ilmoittautumisessa kokousedustajat saavat kansiot, joka sisältää kaksi edustajakorttia, joista pienempää pidetään kaulassa ja isommalla pyydetään puheenvuoroa ja äänestetään. Kansiossa on lisäksi muutama puheenvuoropyyntölappu sekä äänioikeutetuilla edustajilla henkilövaalien äänestysliput. Ilmoittautumispisteiltä löydät myös esimerkiksi pumaskan fyysisen kopion sekä Liittokokous-Laudaturin. SISÄÄNTULOT JA POISTUMISET KOKOUSSALISTA Kokouksessa noudatetaan kulunvalvontaa, eli tekniset sihteerit merkitsevät kokoussaliin tulijat erilliselle kulunvalvontalistalle. Tämä siksi, että etenkin äänestystilanteissa on pystyttävä todistamaan, että salissa on ollut paikalla yhtä monta äänioikeutettua henkilöä kuin ääniä on annettu. Aina kokouspäivän alussa ja jokaisen virallisen kokoustauon jälkeen saliin tullaan sisään piireittäin ja edustajanumerojärjestyksessä. Järjestäytykää siis piirinne kesken valmiiksi ja odottakaa kokousteknisen sihteeristön ohjetta siitä, milloin saatte mennä sisään saliin. Salista poistutaan aina puheenjohtajan niin pyytäessä. Kesken kokouksen salista ei ole suotavaa poistua, mutta jos pakottava tarve siihen tulee, salista poistutaan niin, että kulunvalvontaan merkitään poistuminen ja palaaminen. Muista pitää pienempi edustajakorttisi koko kokouksen ajan tallessa ja näkyvissä, ilman sitä et pääse kokoussaliin. Kokoussalissa on varattu kaikille kokousedustajille paikat piiri- ja jäsenjärjestöittäin. Seuraa opasteita ja teknisen sihteeristön ohjeita! KOKOUSKÄYTTÄYTYMINEN Hyvään kokoustapaan kuuluu, että puheenvuorojen YLEISET OHJEET 11 Pumaska 2017.indd

12 aikana liikkumista salissa vältetään. Jätä siis puheenvuoropyyntölappu hyvissä ajoin etukäteen. Jos keskustelun yhteydessä haluat pyytää puheenvuoron, osoita se näyttämällä edustajakorttiasi, täytä lipuke paikallasi ja toimita se pöytäkirjasihteerille vasta, kun on vuorosi nousta puhujakorokkeelle. Henkilökohtaiset keskustelut on kohteliasta käydä taukojen aikana. Kokoustunnelmia ja -keskusteluja saa ja kannattaa jakaa sosiaalisessa mediassa hyödyntäen esimerkiksi hashtageja #likosll #lukiolaiset. Sosiaalisessa mediassa toimivat samat pelisäännöt kuin kokouksessa kasvotusten epäasialliseen käytökseen puututaan. YHDENVERTAISUUSTARKKAILIJAT Kokoukselle on valittu kaksi yhdenvertaisuustarkkailijaa, jotka tänä vuonna ovat Katja Asikainen (puh ) ja Joel Linnainmäki (puh ). Jotta kaikkien kannalta kokous sujuu kivassa ja reilussa hengessä, ei minkäänlaista häirintää tai epäasiallista käytöstä sallita. Ketään ei kiusata, ahdistella tai haukuta. Esimerkiksi negatiivinen kommentointi puheenvuoroista tai toisten kokousdelegaattien pukeutumisesta ei ole hyväksyttävää ja siihen tullaan puuttumaan. Jos kuitenkin kohtaat liittokokouksen aikana epäasiallista tai epätasa-arvoista kohtelua, voit ilmoittaa siitä lomakkeen (bit.ly/liko2017) kautta anonyymisti tai nimellä. Vastauksia käsittelevät vain Katja ja Joel, joille voit tulla myös suoraan juttelemaan. RUOKAILUT Hotellimajoitukseen kuuluu aamiainen ja liiton kautta on ollut mahdollisuus varata lounaat Alvari-ravintolasta perjantaille, lauantaille ja sunnuntaille. Lounaslipukkeet löytyvät lounaan varanneiden kokouskansiosta. Lisäksi Helsingin ja Uudenmaan lukiolaisten iltaohjelmassa tarjotaan ruokaa ja piirien varsinaiset toimikuntaedustajat saavat pientä syötävää toimikuntiin perjantaina. Muutoin jokainen vastaa itse ruokailuistaan. Kokoustilaan ei saa tuoda tahmaavia juomia eikä rapisevia sipsi- tai karkkipusseja. Kokousjuomana on vesi, joten vesipullot ovat sallittuja. Tarvittaessa kokoustekninen henkilökunta poistaa epätoivotut ruoka- ja juomatarvikkeet kokoustiloista. MAJOITUS JA MATKATAVARAT Majoituksen varanneille kokousedustajille on järjestetty majoitus Radisson Blu Hotel Espoossa (Otaranta 2, Espoo). Hotellivuorokausi alkaa klo 15:00, eli huoneisiin pääsee kokouksen aikataulun puitteissa kirjautumaan vasta kokoustauolla tai toimikuntien jälkeen. Matkatavarat voi jättää perjantaina saavuttaessa joko hotellin matkatavarasäilytykseen tai piirin bussiin. Matkatavaroita ei saa ottaa mukaan saliin, ja kokoussalin narikan tilat ovat rajalliset. Hotellin matkatavarasäilytyksen koko on myös rajallinen, joten suosittelemme säilyttämään matkatavaroita esimerkiksi piirin bussissa majoitukseen pääsyyn asti. Lähtöpäivänä huoneet pitää luovuttaa jo aamulla kokoussaliin lähdön yhteydessä, sillä kokoustaukoja ei ole ennen sunnuntain lounasta klo 12:00. Matkatavaroita voi huoneen luovutuksen jälkeen säilyttää samoissa paikoissa kuin tullessa. Jokainen maksaa hotellihuoneensa ylimääräiset kustannukset (esimerkiksi mahdollisen siivouslaskun) itse. Olet vastuussa siitä huoneesta, johon olet kirjautunut. Hotellissa noudatetaan sen omia järjestyssääntöjä. Mikäli kyseisiä sääntöjä rikotaan, hotelli voi poistaa häiriön aiheuttajan viranomaisten avulla. Jokainen majoittuja on itse vastuussa mahdollisesti aiheuttamistaan vahingoista. Mikäli vahinkoa ei voida yksilöidä, jaetaan vahingosta aiheutuneet kustannukset kaikkien majoittujien kesken. Muista, että olet osaltasi rakentamassa kuvaa Suomen Lukiolaisten Liitosta ja lukiolaisista yleensä. Yhden illan huvittelu voi johtaa siihen, että lukiolaiset eivät majoittaudu Espoossa tai sen lähiseudulla useampaan vuoteen. TOIMIKUNNAT, ASIAKIRJAT JA MUUTOSESI- TYKSET Perjantai-illan toimikunnissa käsitellään liittokokouksessa hyväksyttäviä asiakirjoja ja tehdään niihin tarvittaessa muutosesityksiä. Piirihallitukset päättävät piirien varsinaiset toimikuntaedustajat, mutta toimikuntia voivat mennä seuraamaan kaikki halukkaat kokousedustajat. Kaikki esitysoikeutetut kokou- >>>>>>>>>>>> 12 YLEISET OHJEET Pumaska 2017.indd

13 sedustajat voivat tehdä muutosesityksiä asiakirjoihin. Muutosesitykset asiakirjoihin on jätettävä kirjallisena ennalta sovittuun paikkaan puhtaaksikirjoittamista ja toimikunnan käsittelyä varten viimeistään perjantaina kello 18:30. Voit miettiä muutosesityksesi valmiiksi jo ennen kokousta. Muutosesityslomake kuitenkin aukeaa vasta kokouspäivänä osoitteessa: Liittokokouksessa on omat toimikunnat toimintasuunnitelmalle, tavoiteohjelmalle, julkilausumalle sekä periaateohjelmalle. Toimikuntaan osallistumattomille on oma Jännän äärellä -niminen toimikunta, jonka pitää liiton varapuheenjohtaja Venla Kinnunen. Toimikuntia puheenjohtavat liittohallituksen jäsenet ja sihteeröivät kokouksen tekniset sihteerit. Toimikunnat aloittavat perjantaina kokoustauon alettua klo 18:30. Piirien varsinaisille toimikuntaedustajille tarjotaan syötävää kokoustiloihin noin klo 19:30. Toimikuntien tulee antaa muutosesityksensä viimeistään perjantaina kello 22:30. VAALIT Liittokokouksessa äänestetään liitolle uusi puheenjohtajisto ja liittohallitus seuraavalle vuodelle. Äänioikeutetut (äo) sekä esitysoikeutetut ja vaalikelpoiset (eovk) kokousedustajat voivat asettua ehdolle vaaleissa. Puheenjohtajaehdokkuudesta ilmoitetaan kirjallisesti kokouksen puheenjohtajalle lauantaina klo 10:00 mennessä. Myös muihin vaaleihin (varapuheenjohtaja, liittohallituksen jäsen) voi ilmoittautua etukäteen. Varapuheenjohtaja- ja liittohallitusvaaleihin voi ilmoittautua vielä 20 minuuttia edellisen vaalikierroksen tuloksen julkistamisen jälkeen. Ilmoituksesta on käytävä ilmi, että mihin vaaliin ollaan ehdolla. Ilmoitukset voi tarvittaessa jättää myös kokouksen pääsihteerille, joka toimittaa ne puheenjohtajalle määräaikaan mennessä. Ehdokasilmoituslomakkeita saa puheenjohtajan pöydältä. Vaalimainonta on sallittua esitteitä ja muuta materiaalia jakamalla. Kokoussalissa vaalimainosten jakaminen on kuitenkin kielletty. Julisteiden tai muun vaalimateriaalin kiinnittäminen seiniin ja irtaimistoon kokous-, majoitus- ja iltaohjelmatiloissa on myöskin kielletty. HENKILÖVAALEISSA ÄÄNESTÄMINEN Henkilövaaleissa äänestetään suljetulla lippuäänestyksellä. Äänestyslapussa pitää lukea pelkästään äänestettävän/äänestettävien henkilöiden nimi selkeästi. Jos lapussa on mitä tahansa muuta, koko lappu hylätään. Nimi/nimet kirjoitetaan lappuun ennen kuin saliin saavutaan äänestämään. Täytettyä äänestyslappua ei näytetä kenellekään. Lappu taitetaan kahtia ja leimataan (teknisten toimesta) ennen uurnaan tiputtamista. Äänestyksen alussa kokoussali tyhjennetään kokousedustajista, ja edustajat tulevat saliin äänestämään edustajanumeron mukaisessa järjestyksessä. Kokousedustajien on esitettävä äänestäessä edustajakorttinsa sekä henkilöllisyystodistus. HÄIRITSEVÄ KÄYTTÄYTYMINEN Matkapuhelimet, tietokoneet, tabletit yms. on pidettävä äänettömällä ja ilman värinätoimintoa kokoussalissa. Teknisten laitteiden käyttäminen ei saa häiritä omaa tai muiden kokousedustajien kokoustamista. Kokoustekninen henkilökunta poistaa tarvittaessa epätoivotut ruoka- ja juomatarvikkeet kokoustiloista. Liittokokouksessa noudatetaan Suomen alkoholilainsäädäntöä. Alkoholin nauttiminen kokoustiloissa ja hotellin käytävillä on ehdottomasti kielletty. Liittokokouksen iltaohjelma on samoin alkoholiton. Kokouspaikalta voidaan poistaa päihteiden vaikutuksen alaisena olevat tai muuten häiritsevästi käyttäytyvät kokousedustajat. Tupakointi on sallittu vain merkityillä tupakointipaikoilla. Hotellissa noudatetaan sen omia järjestyssääntöjä. Mikäli kyseisiä sääntöjä rikotaan, hotelli voi poistaa häiriön aiheuttajan viranomaisten avulla. YHTEYSHENKILÖT Kokousteknisissä asioissa auttaa SLL:n järjestösuunnittelija Katri Laitinen (puh ). Kokouksen sisältöön liittyvissä kysymyksissä ja kriisi- tai hätätilanteissa auttaa SLL:n pääsihteeri Saara Hyrkkö (puh ). YLEISET OHJEET 13 Pumaska 2017.indd

14 MUISTA AINAKIN NÄMÄ 1. Kuuntele kokouksen puheenjohtajaa tarkasti, hän antaa ohjeet joka kohdan käsittelystä. 2. Täytä puheenvuorolappu aina ennen puheenvuoroa tai heti sen jälkeen. 3. Älä hukkaa matskuja, varsinkaan edustajakorttia ja äänestyslappuja (uusia ei saa). 4. Näytä pienempi edustajakortti salin ovella aina. 5. Liittokokous on alkoholiton. 6. Vaalimainontaa saa harrastaa käytävillä, mutta ei kokoussalissa. Seiniin ei saa kiinnittää mitään. 7. Mässyjä, limuja ja rapisevia juttuja ei saa viedä saliin vesipullo on jees. 8. Kännykät ja läppärit on pidettävä ehdottoman äänettöminä, eikä niillä saa häiritä kokouksen kulkua. 9. Tarvittaessa kysy apua ja neuvoja teknisiltä, apu löytyy aina tai sitten se keksitään! 14 YLEISET OHJEET Pumaska 2017.indd

15 LIITE 1. KUTSU SUOMEN LUKIOLAISTEN LIITTO RY:N XXXIII LIITTOKOKOUKSEEN ESPOOSEEN Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n (SLL) liittokokous järjestetään syksyllä Espoossa, Otaniemen Aalto-salissa (Otakaari 1, Espoo) Kokousedustajille on varattu majoittumismahdollisuus Radisson Blu Hotel Espoossa (Otaranta 2, Espoo). Ilmoittautuminen tapahtuu Aalto-salissa perjantaina kello 10:00-11:45 ja liittokokous avataan kello 12:00. Liittokokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja sääntömuutokset sekä valitaan SLL:n puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa ja liittohallitus vuodelle XXXIII liittokokous on edustuksellinen liittokokous. Äänioikeus on ainoastaan piiri- ja jäsenjärjestöjen nimeämillä liittokokousedustajilla. Liittokokousedustajien tulee olla Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n ja kyseisen piiri- tai jäsenjärjestön henkilöjäseniä, jotka ovat maksaneet lukuvuoden jäsenmaksun. Henkilöjäsenet, jotka haluavat osallistua kokoukseen piiri- tai jäsenjärjestönsä äänivaltaisina edustajina, voivat ottaa yhteyttä oman piiri- tai jäsenjärjestönsä puheenjohtajaan. Piiri- ja jäsenjärjestöillä on oikeus lähettää liittokokoukseen yhteensä 300 kokousedustajaa. Kustakin piiri- ja jäsenjärjestöstä valittavien kokousedustajien lukumäärä saadaan kertomalla luku 300 piiri- tai jäsenjärjestöön kuuluvien jäsenten lukumäärällä ja jakamalla näin saatu luku kaikkien piiri- ja jäsenjärjestöjen jäsenten yhteisellä lukumäärällä. Laskennassa käytettävät jäsenmäärät tarkistetaan jäsenrekisterin tilanteen mukaan. Liittohallitus ilmoittaa piiri- ja jäsenjärjestöille kirjallisesti liittokokousedustajien lukumäärät mennessä sekä antaa yksityiskohtaiset ohjeet kokousjärjestelyistä. Jokaisella SLL:n henkilöjäsenellä on liittokokouksessa puhe- ja läsnäolo-oikeus. Lisäksi heillä on kokouksessa esitysoikeus ja oikeus asettua ehdokkaaksi vaaleissa. Liittokokouksessa ilmoittautumisen yhteydessä on esitettävä SLL:n jäsenkortti sekä todistettava henkilöllisyytensä. Liittokokousaloitteet on toimitettava sähköpostitse SLL:n järjestösuunnittelijalle viimeistään Liittokokous on maksuton. Piiri- ja jäsenjärjestöjen on mahdollista varata maksullinen hotellimajoitus SLL:n kautta mennessä. Lisätietoa kokouksesta ja majoituksesta antaa liiton järjestösuunnittelija Katri Laitinen: tai Tervetuloa liittokokoukseen! Helsingissä Liittohallitus LIITE 2. MENETTELYTAVAT LIITE 1. KUTSU 15 Pumaska 2017.indd

16 LIITE 2. LIITTOKOKOUKSEN MENETTELYTAPAJÄRJESTYS 1 SOVELTAMISALA Suomen Lukiolaisten Liitto (SLL) ry:n 33. sääntömääräisessä liittokokouksessa noudatetaan tätä menettelytapaa ja vakiintunutta vuosikokouskäytäntöä niiltä osin kuin liiton säännöissä ei muuta määrätä. Tämän menettelytavan tulkinnasta päättää liittokokouksen puheenjohtaja. 2 PUHEENJOHTAJAT, SIHTEERIT, ÄÄNTEN- LASKIJAT JA PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAT Kokoukselle valitaan kaksi puheenjohtajaa, jotka vuorottelevat, pääsihteeri, kaksi pöytäkirjasihteeriä sekä teknisen sihteeristön vanhin. Teknisen sihteeristön vanhinta ja muuta sihteeristöä sekä ääntenlaskijoita avustaa tarpeellinen määrä teknisen sihteeristön vanhimman valitsemaa teknistä sihteeristöä. Tarvittaessa kokoukselle voidaan valita varapääsihteeri hoitamaan kokouksen pääsihteerin tehtäviä tämän ollessa estynyt. Kokoukselle valitaan ääntenlaskijoiden vanhin sekä yksi (1) ääntenlaskija ja tälle varahenkilö kustakin äänioikeutetusta piiri- ja jäsenjärjestöstä. Kokoukselle valitaan pöytäkirjantarkastajien vanhin sekä kolme (3) pöytäkirjantarkastajaa. Pääsihteeri vastaa siitä, että kokouksessa on jatkuvasti tarvittava määrä sihteereitä. Teknisen sihteeristön vanhin vastaa siitä, että kokouksen tekniset järjestelyt sujuvat moitteetta. Ääntenlaskijoiden vanhin vastaa siitä, että kokouksessa on jatkuvasti läsnä vähintään joko ääntenlaskija tai tämän varahenkilö kustakin äänioikeutetusta piiri- ja jäsenjärjestöstä. Pöytäkirjantarkastajien vanhin vastaa siitä, että kokouksessa on jatkuvasti paikalla vähintään kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Yllämainittujen toimihenkilöiden ei tarvitse olla äänivaltaisia kokousedustajia. 3 KOKOUKSEN OSALLISTUJAT Äänioikeutettuja kokousedustajia (ÄO) ovat Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n sääntöjen mukaan piiri- ja jäsenjärjestöjen valtuuttamat henkilöt. Esitysoikeus ja vaalikelpoisuus (EOVK) on Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n sääntöjen mukaan henkilöjäsenillä. Puhe- ja läsnäolo-oikeus (PLO) on Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n sääntöjen mukaan liiton ja sen lehden toimihenkilöillä ja kunniajäsenillä. Kokous voi myöntää puhe- ja läsnäolo-oikeuden tai läsnäolo-oikeuden (LO) muillekin henkilöille. Etukäteen varattujen tervehdysten esittäjille myönnetään automaattisesti puheoikeus esityslistan kohdassa 2. Puhe- ja läsnäolo-oikeuksien myöntämisen jälkeen kokouspaikalle saapuva henkilö voi anoa puhe- ja läsnäolo-oikeutta ilmoittautuessaan. Asian ratkaisee kokouksen pääsihteeri. 4 TOIMIKUNNAT Toimikunnat valmistelevat liittokokouksen käsiteltäväksi tulevia asiakirjoja. Toimikunnan tehtävänä on käydä keskustelua liittohallituksen pohjaesityksistä ja tehdä tarvittaessa niihin muutosesityksiä. Liittokokous valitsee toimikuntien jäsenet ja heille varajäsenet piiri- ja jäsenjärjestöjen esitysten perusteella. Lisäksi kaikilla liiton henkilöjäsenillä on toimikunnan kokouksissa puhe- ja läsnäolo-oikeus. Toimikunnan esittelijöinä toimivat liittohallituksen määräämät henkilöt. Toimikunta valitsee keskuudestaan henkilön, joka esittelee toimikunnan muutosesitykset liittokokoukselle. Muutosesityksien esittelijänä ei voi toimia toimikunnan puheenjohtaja, esittelijä tai istuvan liittohallituksen jäsen. Pääsihteeri nimeää toimikunnille teknisen sihteerin. Tekninen sihteeri vastaa toimikunnan esitysten puhtaaksikirjoittamisesta. KOKOUKSELLA ON SEURAAVAT TOIMIKUNNAT: A. Tavoiteohjelmaa käsittelevä toimikunta 16 LIITE 2. MENETTELYTAVAT Pumaska 2017.indd

17 Toimikuntaan kuuluu äänivaltaisena yksi edustaja kustakin piiri- ja jäsenjärjestöstä. Toimikunnan tehtävänä on käsitellä muutoksia tavoiteohjelmaan. B. Toimintasuunnitelmaa ja talousarviota käsittelevä toimikunta Toimikuntaan kuuluu äänivaltaisena yksi edustaja kustakin piiri- ja jäsenjärjestöstä. Toimikunnan tehtävänä on käsitellä toimintasuunnitelmaa, talousarviota ja jäsenmaksua. C. Periaateohjelmaa käsittelevä toimikunta Toimikuntaan kuuluu äänivaltaisena yksi edustaja kustakin piiri- ja jäsenjärjestöstä. Toimikunnan tehtävänä on käsitellä muutoksia periaateohjelmaan. D. Julkilausumatoimikunta Toimikuntaan kuuluu äänivaltaisena yksi edustaja kustakin piiri- ja jäsenjärjestöstä. Toimikunnan tehtävänä on valmistella kokoukselle julkilausuma. Toimikunta voi tarvittaessa äänestää esityksensä sisällöstä. Tällöin jokaisella toimikunnan jäsenellä on yksi ääni riippumatta hänen asemastaan varsinaisessa kokouksessa. Toimikunnan esittelijällä ei ole toimikunnassa äänioikeutta. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa. Toimikunnissa noudatetaan yleistä kokouskäytäntöä sekä soveltuvin osin tätä menettelytapajärjestystä. Toimikunnan tekninen sihteeri laatii toimikunnan tekemistä muutosesityksistä kirjallisen luettelon, joka toimitetaan ennalta sovittuun paikkaan heti toimikunnan kokouksen päätyttyä, kuitenkin viimeistään perjantaina kello PUHEENVUOROT PUHEENVUOROTYYPIT Kokouksessa voidaan keskustelun eri vaiheissa käyttää seuraavanlaisia puheenvuoroja: A. Esittely»» esittelypuheenvuoro»» liittohallituksen vastauspuheenvuoro (ainoastaan aloitteet ja julkilausumat) B. Yleiskeskustelu»» keskustelupuheenvuoro»» repliikki ja vastaus»» kannatuspuheenvuoro (ainoastaan vaaleissa) C. Yksityiskohtainen keskustelu»» muutosesitys ja liittohallituksen kanta»» keskustelupuheenvuoro»» repliikki ja vastaus D. Päätöksen tekeminen ja julistaminen E. Päätöksenjälkeiset puheenvuorot»» eriävä mielipide»» päätöksenjälkeinen puheenvuoro»» liittohallituksen päätöspuheenvuoro F. Työjärjestyspuheenvuoro (kaikki vaiheet) PUHEENVUOROTYYPIT Esittelypuheenvuoro Asiakohdan käsittely alkaa liittohallituksen esittelypuheenvuorolla. Aloitteiden ja julkilausumien käsittely alkaa kuitenkin aloitteen tekijän tai julkilausumatoimikunnan esittelypuheenvuorolla, jota seuraa liittohallituksen vastauspuheenvuoro. Tämän jälkeen jatketaan normaalissa järjestyksessä. Keskustelupuheenvuoro Yleiskeskustelussa ja yksityiskohtaisessa keskustelussa voidaan käyttää keskustelupuheenvuoroja LIITE 2. MENETTELYTAVAT 17 Pumaska 2017.indd

18 kannan, mielipiteen, perustelujen, tiedon, kysymyksen tai muun vastaavan seikan esille tuomiseen. Keskustelupuheenvuorossa voidaan myös esittää asian lykkäämistä tai hylkäämistä. Yleiskeskustelussa keskustelupuheenvuoron tulee liittyä asiakirjaan kokonaisuutena tai yleisesti. Yksityiskohtaisessa keskustelussa keskustelupuheenvuoro voi koskea asiakirjan jotakin tiettyä osaa tai yksityiskohtaa tai tehtyä muutosesitystä. Repliikki ja vastaus Repliikkipuheenvuoroja myönnetään ainoastaan liiton puheenjohtajistolle, asian esittelijälle sekä henkilölle, joka haluaa oikaista itseensä tai edustamaansa tahoon kohdistuneen väitteen. Alkuperäisen puheenvuoron käyttäjälle on varattu tilaisuus vastata repliikkiin. Repliikkejä myönnetään ainoastaan esittelypuheenvuoroihin, repliikkeihin, keskustelupuheenvuoroihin ja muutosesityksiin. Kannatuspuheenvuoro Puheenjohtajiston vaaleissa on mahdollisuus käyttää kannatuspuheenvuoroja tukensa ilmaisemiseksi jollekin ehdokkaalle. Normaalista poiketen ehdokas pyytää kannatuspuheenvuorot niiden pitäjien sijasta. Kannatuspuheenvuorojen määrä saa olla korkeintaan kaksi (2). Kannatuspuheenvuorojen pituus on korkeintaan kolme (3) minuuttia, minkä jälkeen kokouksen puheenjohtajalla on oikeus lopettaa puheenvuoro. Eriävä mielipide Tehtyyn päätökseen tyytymätön voi ilmoittaa eriävän mielipiteensä välittömästi päätöksen jälkeen. Eriävä mielipide merkitään pöytäkirjaan. Eriävä mielipide on jätettävä myös kirjallisena. Eriävän mielipiteen voi jättää vain sellainen henkilö, joka on vastustanut tehtyä päätöstä eli esittänyt tai kannattanut muutosta keskustelun aikana tai äänestyksessä. Liittohallituksen päätöspuheenvuoro Liittohallitus voi päätöksen jälkeen ilmoittaa tarpeellisiksi katsomiaan lisätietoja tai aikeitaan toimenpiteiksi päätöksen johdosta. Työjärjestyspuheenvuoro Työjärjestyspuheenvuoro saa sisältää ehdotuksen asian käsittelyn tai kokouksen lykkäämiseksi, keskeyttämiseksi tai rajoittamiseksi taikka tärkeän ilmoituksen. Työjärjestyspuheenvuorossa voi tehdä esityksen asian käsittelytavan muuttamiseksi, kokoustauoksi, kokouksen puheenjohtajan vaihtamiseksi tai esityslistalla siirtymiseksi. Jo päätettyyn esityslistan kohtaan voidaan kuitenkin palata ainoastaan, jos aiemmin tehty päätös on riidattomasti mitätön tai 5/6 päätöstä tekemässä olleista sitä kannattaa. Jos päätös ei ole mitätön, edellytetään lisäksi, että se tai ne, joiden hyväksi päätös on tehty, palaamiseen suostuvat. Ehdotus asian palauttamisesta, pöydällepanosta tai hylkäämisestä voidaan tehdä myös yleiskeskustelussa. Tällöin se käsitellään keskustelun päätyttyä tavallisena päätösesityksenä. Puheenvuorojen esittäminen Puheenvuoro voidaan pyytää joko etukäteen siihen varatuilla lipukkeilla tai keskustelun aikana paikaltaan edustajakorttia kohottamalla. Puheenvuoron pyytäjän on merkittävä lipukkeeseen, mitä esityslistan kohtaa puheenvuoro koskee. Myös paikalta pyydetystä puheenvuorosta on täytettävä lipuke kirjanpitoa varten. Puheenvuorot myönnetään pyytämisjärjestyksessä. Kokouksen puheenjohtaja voi kuitenkin päättää asiakirjan käsittelystä kohdittain, jolloin puheenvuorot myönnetään käsiteltävänä olevan asiakirjan kohdan mukaisessa järjestyksessä. Kokouksen puheenjohtaja voi lisäksi antaa etusijan aikaisemmin >>>>>>>>>>>>>>> 18 LIITE 2. MENETTELYTAVAT Pumaska 2017.indd

19 puheenvuoroja käyttämättömän henkilön puheenvuorolle sekä tarvittaessa tasapainottaa puheenvuorojen myöntämisjärjestystä siten, että puhujissa on mahdollisimman tasaisesti eri sukupuolten edustajia. Ensimmäisen puheenvuoron merkiksi puheenvuoron pyytäjä voi nostaa puheenvuoroa pyytäessään yhden sormen pystyyn. Työjärjestyspuheenvuoro pyydetään paikalta kohottamalla edustajakorttia ja muodostamalla käsillään T-merkki ilmaan. Työjärjestyspuheenvuorot myönnetään puheenvuorojärjestyksen ohi heti edellisen puheenvuoron päätyttyä. Repliikkipuheenvuoro pyydetään paikalta kohottamalla edustajakorttia ja nostamalla kaksi sormea pystyyn. Repliikkipuheenvuorot myönnetään puheenvuorojärjestyksen ohi sen puheenvuoron jälkeen, jota ne koskevat. Vastaus repliikkiin myönnetään heti repliikin jälkeen. Liiton puheenjohtajiston repliikkipuheenvuorot myönnetään ennen muita repliikkejä. Puheenvuoron kesto on korkeintaan kolme (3) minuuttia. Esittelypuheenvuoron ja liittohallituksen vastauspuheenvuoron (aloitteet ja julkilausumat) kestoa ei ole rajoitettu. Repliikki ja vastaus siihen saa kestää korkeintaan kaksi (2) minuuttia. Pohjaesitys Päätöksen tekemisessä on pohjana sääntömääräisten asioiden osalta liittohallituksen esitys liittokokoukselle; liittokokouksen julkilausuman osalta julkilausumatoimikunnan esitys. Muita määräyksiä Puheenvuorot on käytettävä niitä varten osoitetulta puhujankorokkeelta. Puheenvuoron tulee pitäytyä käsiteltävänä olevassa asiassa. Puheenjohtaja keskeyttää puheenvuoron, joka ei koske asiaa tai joka ylittää sallitun enimmäispituuden. Puheenjohtaja voi rajoittaa keskustelua siten, että loput ko. asiakohdasta käytettävät puheenvuorot on pyydettävä viimeistään seuraavan puheenvuoron kuluessa. Keskustelun rajoittamisen jälkeenkin on myönnettävä puheenvuorot, jotka koskevat sen jälkeen tehtyjen esitysten kannattamista tai peruutettujen esitysten ottamista nimiin ja niiden kannattamista. 6 PONNET Liittokokous voi päätöksen tekemisen yhteydessä hyväksyä käsiteltävään asiaan liittyvän ponnen, joka hyväksytyksi tullessaan on liittokokouksen pöytäkirjaan merkittävä toivomus tai tulkintaohje päätettyyn asiaan liittyen. Liittokokouksen puheenjohtaja päättää ponsiesitysten käsittelystä. Kaikki ponsiesitykset on jätettävä kokouksen sihteeristölle kirjallisena. 7 ALOITTEIDEN KÄSITTELY Aloitteet käsitellään yksi kerrallaan. Aloitteen tekijän esittelypuheenvuoron jälkeen liittohallitus antaa vastauksensa aloitteeseen, jossa se samalla esittää aloitteen hyväksymistä tai hylkäämistä. Liittohallituksen vastauksen jälkeen käydään keskustelu aloitteesta. Mikäli liittohallitus esittää aloitteen hylkäämistä eikä keskustelun kuluessa joku esitysoikeutettu kokousedustaja toisen esitysoikeutetun kannattamana esitä aloitteen hyväksymistä, aloite hylätään. Aloitteen tekijä voi jo esittelypuheenvuoronsa aikana mainita, kuka esittää aloitteen hyväksymistä ja kuka kannattaa esitystä. Mikäli liittohallitus esittää aloitteen hyväksymistä eikä toisin keskustelun kuluessa esitetä, aloite hyväksytään. Tarvittaessa aloitteen hyväksymisestä tai hylkäämisestä äänestetään. >>>>>>>>>>>>>>> LIITE 2. MENETTELYTAVAT 19 Pumaska 2017.indd

20 8 ASIAKIRJOJEN KÄSITTELY Asiakirjat, joiden käsittelyä on valmisteltu toimikunnassa, käsitellään seuraavalla tavalla: 1. Yleiskeskustelu Yleiskeskustelussa keskustellaan asiakirjasta kokonaisuudessaan puuttumatta yksityiskohtiin a) Liittohallituksen esittelypuheenvuoro. Asiakirjan valmistelusta vastannut liittohallituksen jäsen esittelee asiakirjan. b) Asiakirjaa käsitelleen toimikunnan edustaja esittelee yleiskeskustelussa toimikunnan yleisen näkemyksen koko asiakirjasta. c) Muu yleiskeskustelu. 2. Yksityiskohtainen keskustelu Yksityiskohtaisessa keskustelussa asiakirja käsitellään kohdittain järjestyksessä. Käsittelyyn otetaan ainoastaan etukäteen kirjallisena jätetyt muutosesitykset, joita ovat voineet tehdä toimikunnan lisäksi kaikki esitysoikeutetut kokousedustajat. Kaikki muutosesitykset asiakirjoihin on jätettävä kirjallisena ennalta sovittuun paikkaan puhtaaksikirjoittamista ja toimikunnan käsittelyä varten viimeistään perjantaina kello Tekninen sihteeristö kokoaa kaikki muutosesitykset ja jakaa niistä listan kaikille kokousedustajille ennen ko. asiakirjan käsittelyä. Muutosesitykset käsitellään yksi kerrallaan seuraavasti: a) Toimikunnan esittelijä tai muutosesityksen tekijä esittelee muutosesityksen. b) Liittohallitus ilmoittaa kantansa muutosesitykseen. c) Muutosesityksestä käydään keskustelu ja äänestys. Pohjaesitys osallistuu äänestykseen riippumatta liittohallituksen kannasta. Keskustelun aikana ei ole mahdollista tehdä uusia muutosesityksiä eikä uudelleen muotoilla jo jätettyjä. Vuoden 2018 toimintasuunnitelmaa koskevien muutosesitysten yhteydessä on tehtävä myös vastaava muutosesitys vuoden 2018 talousarvioon. Liittohallituksella on oikeus korjata jälkikäteen asiakirjojen kirjoitus- ja kielioppivirheet asiakirjojen ajatussisältöä muuttamatta. Kirjoitus- ja kielioppivirheitä käsitteleviä muutosesityksiä ei käsitellä liittokokouksessa, mutta korjausesitykset voi toimittaa sähköpostitse liiton pääsihteerille liittokokouksen jälkeen. 9 ÄÄNESTYKSET Jos asiasta on äänestettävä, kokouksen puheenjohtaja ratkaisee, toimitetaanko koeäänestys. Jos koeäänestyksen tulos on kiistaton, voi kokous ratkaista asian sen mukaan. Muussa tapauksessa toimitetaan varsinainen äänestys. Myös mikäli yksikin kokousedustaja vaatii varsinaisen äänestyksen suorittamista, se suoritetaan. Varsinainen äänestys suoritetaan aina avoimena. Suljettua lippuäänestystä käytetään vain vaaleissa. Koeäänestyksen toimittamista johtaa kokouksen puheenjohtaja. Kun kokous päättää suorittaa varsinaisen äänestyksen, kutsuu kokouksen puheenjohtaja ääntenlaskijoiden vanhimman johtamaan varsinaisen äänestyksen toteuttamista. Varsinaisen äänestysten yhteydessä ääntenlaskenta suoritetaan siten, että kunkin piiri- ja jäsenjärjestön äänet laskee ko. delegaation ääntenlaskija ääntenlaskijoiden vanhimman osoittamalla tavalla. Ääntenlaskijat ilmoittavat kukin vuorollaan äänestyslukunsa ääntenlaski- >>>>>>>>>>>>>>> 20 LIITE 2. MENETTELYTAVAT Pumaska 2017.indd

21 joiden vanhimmalle, joka ilmoittaa koko äänestyksen tuloksen kokouksen puheenjohtajalle. Puheenjohtaja toteaa tuloksen kokoukselle. Ääntenlaskijoiden vanhimman ollessa estyneenä hänen sijaisenaan toimii ääntenlaskijoiden vanhimman määräämä ääntenlaskija. Avoimessa äänestyksessä ääni annetaan kohottamalla edustajakortti puheenjohtajan tai ääntenlaskijoiden vanhimman määräämällä hetkellä. Koeäänestyksen äänestysjärjestyksestä päättää kokouksen puheenjohtaja. Varsinaisen äänestyksen äänestysjärjestyksestä ja -menettelystä päättävät kokouksen puheenjohtaja ja ääntenlaskijoiden vanhin yhdessä. Esitys sääntöjen muuttamisesta katsotaan hyväksytyksi, jos se on saanut vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä. Kokouksen puheenjohtajan julistettua saliin äänestysrauhan ei saliin ole mahdollista saapua eikä sieltä poistua. 10 VAALIT Puheenjohtajan vaalissa käytetään suljettua lippuäänestystä siten, että mikäli ehdolle on asettunut enemmän kuin yksi henkilö, suoritetaan vaali. Vaalissa henkilö tulee valituksi, jos hän saa yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä. Mikäli kukaan ehdokkaista ei saa ensimmäisessä äänestyksessä yli puolta annetuista äänistä, jatkavat kaksi eniten ääniä saanutta toisessa äänestyksessä. Siinä enemmän ääniä saanut ehdokas on tullut valituksi. Mikäli toisen kierroksen äänet menevät tasan, ratkaisee vaalin arpa. Ehdolle päästäkseen ehdokkaan on ilmoitettava halustaan kokouksen puheenjohtajalle kirjallisesti viimeistään lauantaina kello Varapuheenjohtajan vaalissa käytetään suljettua lippuäänestystä siten, että mikäli ehdolle on asettunut enemmän kuin kaksi henkilöä, suoritetaan vaali. Vaalissa jokainen äänivaltainen kokousedustaja äänestää kahta ehdokasta. Molemmat äänestyslippuun merkityt ehdokkaat saavat yhden (1) äänen. Kaksi eniten ääniä saanutta ehdokasta tulevat valituksi. Mikäli äänestyslippuun on kirjoitettu enemmän tai vähemmän kuin kaksi nimeä tai kaksi samaa nimeä, lippu hylätään. Mikäli äänet menevät tasan, ratkaisee vaalin arpa. Ehdolle päästäkseen on ehdokkaan ilmoitettava halustaan kokouksen puheenjohtajalle kirjallisesti viimeistään 20 minuuttia puheenjohtajavaalin tuloksen julkistamisen jälkeen. Liittohallituksen muiden jäsenten vaalissa käytetään suljettua lippuäänestystä siten, että äänestyslippuun kirjataan vähintään yksi ja enintään niin monta ehdokasta kuin on päätetty hallitukseen valita. Vaalissa noudatetaan liiton säännöissä määrättyä suhteellista vaalitapaa, jossa lippuun ensimmäiseksi kirjoitettu ehdokas saa yhden (1) äänen, toinen puoli (1/2) ääntä, kolmas kolmasosaäänen (1/3) ja niin edelleen. Liittohallitukseen valitaan päätetty määrä eniten ääniä saaneita. Äänten mennessä tasan vaalin ratkaisee arpa. Mikäli äänestyslippuun on merkitty kaksi tai useampi samaa nimeä, tai mikäli äänestyslipussa on useampi nimi kuin on valittavia henkilöitä, lippu hylätään. Ehdolle päästäkseen on ehdokkaan ilmoitettava halustaan kirjallisesti kokouksen puheenjohtajalle viimeistään 20 minuuttia varapuheenjohtajavaalin tuloksen julkistamisen jälkeen. Suljetun lippuäänestyksen toimittamista johtaa ääntenlaskijoiden vanhin. Äänestysliput jaetaan äänioikeutetuille kokouspaikalla muun kokousmateriaalin yhteydessä. Äänioikeutettujen kokousedustajien tulee tarkastaa heti ilmoittautumisen jälkeen, että äänestysliput löytyvät suljetusta kirjekuoresta. Ääni- >>>>>>>>>>>>>>> LIITE 2. MENETTELYTAVAT 21 Pumaska 2017.indd

22 oikeutettu kokousedustaja on velvollinen huolehtimaan äänestyslipuistaan. Mikäli edustaja kadottaa äänestyslippunsa, ei uusia voida antaa. Annettujen äänien määrän tulee täsmätä läsnäololistan ilmoittaman paikalla olevien äänioikeutettujen kokousedustajien määrän kanssa. Vaalin aikana salissa ei saa olla paikalla muita kuin äänioikeutetut kokousedustajat, kokouksen puheenjohtajat, pääsihteeri, ääntenlaskijat ja tekninen sihteeristö. Kokouksen puheenjohtajan julistettua saliin äänestysrauhan ei saliin ole mahdollista saapua eikä sieltä poistua. Äänioikeutetut kokousedustajat käyvät pudottamassa äänestyslipun vaaliuurnaan edustajanumeron mukaisessa järjestyksessä ääntenlaskijoiden vanhimman ilmoittamassa tahdissa. Vaaliuurnaa hoitavat ääntenlaskijoiden vanhimman nimeämät teknisen sihteeristön jäsenet. Vaalin yhteydessä äänioikeutettujen kokousedustajien on esitettävä edustajakorttinsa sekä henkilöllisyystodistus. Poikkeuksista päättää kokouksen puheenjohtaja kuultuaan kokouksen pääsihteeriä. Vaalien ääntenlaskennasta vastaa ääntenlaskijoiden vanhin. Puheenjohtajan, varapuheenjohtajien ja liittohallituksen jäsenten suljetussa vaalissa hyväksytään vain äänestystapahtuman yhteydessä ääntenlaskijoiden leimaamat äänestysliput. Ääntenlaskenta suoritetaan suljettuna ja salaisena kuitenkin siten, että kokouksen puheenjohtajalla, pääsihteerillä ja teknisen sihteeristön vanhimmalla on oikeus seurata laskentaa teknisten neuvonantajien ominaisuudessa. Vaikka vaalissa käytettäisiin useampaa uurnaa, lasketaan kaikki äänet yhteisesti. Vaalimainonta on kokouksessa sallittua esitteitä ja muuta materiaalia jakamalla kokoustaukojen aikana. Julisteiden tai muun vaalimateriaalin kiinnittäminen kokoussalin tai muiden liittokokouksessa käytettävien tilojen seiniin tai irtaimistoon on kielletty. Äänestysmenettelystä määrää yksityiskohtaisemmin kokouksen puheenjohtaja yhdessä ääntenlaskijoiden vanhimman kanssa. 11 ESTEELLISYYDET Liittohallituksen jäsenet ja muut vastuuvelvolliset eivät saa ottaa osaa äänestykseen päätettäessä tilintarkastajan valitsemisesta tai erottamisesta tilinpäätöksen vahvistamisesta vastuuvapauden myöntämisestä kun asia koskee hallintoa, josta hän on vastuussa. Päätösesitysten tekeminen on kuitenkin sallittua. Edellämainitut henkilöt poistuvat kokoussalista päätöksenteon ajaksi. Lisäksi henkilökohtainen esteellisyys on kaikilla kokousosanottajilla silloin, kun päätetään jäsenen ja yhdistyksen välisestä sopimuksesta tai muusta asiasta, jossa jäsenen yksityinen etu on ristiriidassa yleisen edun kanssa. 12 ASIAN KÄSITTELYN JA KOKOUKSEN KES- KEYTTÄMINEN Milloin on tehty kannatettu esitys asian panemiseksi pöydälle (lykkäys) tai sen palauttamiseksi valmisteltavaksi, asian käsittely keskeytetään, ja puheenjohtaja pyytää varaamaan puheenvuorot koskien vastaavasti pöydälle panoa tai palauttamista. Kun pyydetyt puheenvuorot on pidetty, ratkaistaan asia tarvittaessa äänestämällä. Kokouksen puheenjohtaja päättää kokouksen tauoista. 22 LIITE 2. MENETTELYTAVAT Pumaska 2017.indd

23 LIITE 3. TOIMINTAKERTOMUS EDUNVALVONTA Liitto on ollut vahva, näkyvä ja aloitteellinen vaikuttaja sekä julkisuudessa käytävässä keskustelussa että koulutusjärjestelmän kehittämiseen liittyvässä valmistelussa ja päätöksenteossa kaikilla tasoilla. Vuoden 2016 valmistauduttiin kuntavaalivaikuttamiseen ja vahvistettiin entisestään lukiolaisten ääntä liiton edunvalvonnassa. 1.1 Valtakunnallinen edunvalvonta Tavoite Tehdyt toimenpiteet & tulokset 1 Lukiolaisten Liiton kannat edustavat lukiolaisten näkemyksiä. Jäsen-, aktiivi-, opiskelijakunta- ja abikirjeissä toteutettiin kyselyitä mm. ylioppilaskirjoitusten kehittämisestä, laitehankinnoista, koulutussäästöistä, opetussuunnitelmatyöstä, mielenterveydestä, seksuaalioikeuksista ja kouluhyvinvoinnista. Tuloksia hyödynnettiin liiton edunvalvonnassa. Liittokokouksen julkilausuman aihe päätettiin äänestyksellä SLL Aktiivit -ryhmässä. 2 Suomen Lukiolaisten Liiton edunvalvonta on ennakoivaa ja aloitteellista, ja se syntyy jatkuvassa vuorovaikutuksessa lukiolaisten ja lukioiden kanssa. Lukiolaisten ja opiskelijakuntien kanssa käytiin aktiivista vuoropuhelua liiton edunvalvontatyöstä. Aktiivi- ja opiskelijakuntatapahtumilla ideoitiin liiton edunvalvonta-avauksia mm. opiskelijapalautteeseen liittyen sekä keskusteltiin edunvalvonnan ajankohtaisista teemoista. Liitto pyrki pysymään ajan tasalla lukiolaisten arjesta mm. keskustelemalla toimijoiden kanssa tapahtumilla sekä lukemalla erilaisia nettifoorumeita mm. ylioppilaskirjoitusten aikaan. Erilaisten palautekyselyiden määrää ja roolia lisättiin ylipäätään. Suunniteltua edunvalvontasektorin retkeä lukioon ei ehditty toteuttaa, joten se siirtyi vuodelle Lukiolaisten Liitolla on ajankohtaista tutkimustietoa edunvalvontatyönsä tukena. Liitto teetti selvityksen opinto-ohjauksesta. Selvitys toteutettiin syksyllä 2016 ja se julkistetaan toukokuussa Keväällä toteutettiin palautekysely sähköisen ylioppilaskokeen kenraaliharjoitukseen osallistuneille ja syksyllä palautekysely sähköisiin ylioppilaskokeisiin osallistuneille. Palautteita esiteltiin Ylioppilastutkintolautakunnalle sekä ylioppilaskokeen tehtävänlaatijoille. YTL saatiin vahvistamaan omia palauteprosessejaan. >>>>>>>>>> LIITE 3. TOIMINTAKERTOMUS Pumaska 2017.indd

24 4 Lukiolaisten Liitto on koulutus-, sosiaali-, ja nuorisopoliittinen edelläkävijä ja keskustelunherättäjä lukiolaisia koskevissa asioissa. Liitto teki vuoden aikana erilaisia avauksia lukiolaisuuteen liittyen. Poliittisilta jaoksilta pyydettiin kommentteja kannanottoihin, lausuttaviin asioihin tai työryhmätyöskentelyn evästykseksi. Akavan kanssa järjestettiin yhteinen aamiaistilaisuus ylioppilastutkinnon hyödyntämisestä korkea-asteen opiskelijavalinnoissa. Piirijärjestöille syötettiin ideoita ajankohtaisista edunvalvonta-aiheista esimerkiksi mediaseurannan avulla. Opiskelijakuntia kannustettiin osallistumaan opetussuunnitelmatyöhön sekä vaikuttamaan oppilaitoksen sisällä ja kunnalliseen päätöksentekoon. Liitto teki vuoden aikana aktiivista sidosryhmäyhteistyötä hyvinvointityötä tekevien tahojen ja opiskelijahuollon toimijoiden kanssa. Keväällä suunniteltiin THL:n kanssa yhteistyötä savuttomuuden ja mielenterveyden edistämiseksi. Ehyt ry:n kanssa käytiin läpi toisen asteen keskeisiä hyvinvointiteemoja ja sovittiin Ehytin jakaman savuttomuuden edistämisen toimintatuen siirtämisestä perusasteelta toiselle asteelle. Liikkuva koulu -kokeilujen valmisteluun ja seminaareihin osallistuttiin aktiivisesti. Yeesi ry:n kanssa solmittiin aiesopimus mielenterveysaiheisesta yhteistyöstä. Lukioiden Yeesi-pisteiden rakentaminen ja opiskelijakuntien parissa tehtävä yhteistyö alkaa vuoden 2017 puolella. Seksuaalioikeuskampanjan tiimoilta järjestettiin keskustelu Studia-messuilla ja toteutettiin kysely seksuaalioikeuksista yhteistyössä Väestöliiton kanssa. Lisäksi osallistuttiin maksuton ehkäisy -kampanjaa käsitteleviin tapaamisiin ja viestittiin kampanjasta. Sosiaalipoliittinen jaos vieraili Yeesi ry:ssä, THL:ssä ja Väestöliitossa. Sosiaalipoliittisista teemoista vietiin viestiä myös Sosteen. Sosiaalipoliittinen asiantuntija osallistui THL:n Kouluterveyskyselyn suunnitteluun. Myös Allianssin edunvalvontapalavereihin esimerkiksi nuorisotakuun tiimoilta osallistuttiin. Puheenjohtaja ja edunvalvonta-asiantuntijat edustivat liittoa lukuisissa seminaareissa ja paneelikeskusteluissa sekä mediassa. Ajankohtaisista aiheista tehtiin aktiivisesti ulostuloja, jotka menivät läpi mediassa kohtalaisen hyvin. Erityisen paljon näkyvyyttä saatiin opiskelijavalintoihin ja lukion kustannuksiin liittyen. Edunvalvontateemoja tehtiin näkyväksi myös sosiaalisessa mediassa. 5 Lukiolaisten Liitto edustaa lukiolaisia aktiivisesti kaikilla päätöksenteon tasoilla. Puheenjohtaja ja asiantuntijat edustivat liittoa kaikissa relevanteissa työryhmissä: ylioppilaskirjoitusten hyödyntäminen korkea-asteen opiskelijavalinnassa, ylioppilaskirjoitusten kehittäminen, koulutusviennin esteiden kartoittaminen, opettajankoulutuksen kehittäminen, erityisen koulutustehtävän uudistaminen, Liikkuva koulu, KELAn opiskelija-asia- 24 LIITE 3. TOIMINTAKERTOMUS Pumaska 2017.indd

25 kasraati, lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma, opintotukiasian neuvottelukunta, Kouluterveyskyselyn seurantaryhmä, opiskelijavalintojen kehittäminen, Opetushallituksen johtokunta sekä lukion kokeiluverkoston seurantaryhmä. Työryhmissä tehtiin aktiivista vaikuttamistyötä, jonka seurauksena työryhmien raportteihin oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä. Vuoden 2017 kuntavaaleihin valmistautuminen aloitettiin. Liittohallitus päätti valtakunnallisen kuntavaalikampanjan kärjet: saavutettava lukioverkko, terveellinen opiskeluympäristö, monipuolinen lukiokoulutus. Valmisteltiin kampanjasuunnitelma ja -budjetti. Päätettiin kampanjan nimeksi Kuntaremppa. Laadittiin kampanjan ilme. Laadittiin piireille koulutuspaketti opiskelijakuntien kouluttamiseen. Laadittiin opiskelijakunnille materiaalia vaalivaikuttamisesta. Päätettiin kahdesta some-kampanjasta: #korjaatää ja #ennakkoäänestimme. Kuntavaalikampanjasta keskusteltiin myös liittohallituksen ja piiritoimikunnan tapaamisessa (Liha-PTMK-GT). Valmistauduttiin kouluttamaan piirijärjestöt kuntavaalikampanjaan tammikuussa 2017 Talvipäivillä. 6 Lukiolaisten Liitto on ensisijainen asiantuntija lukiolaisia koskevassa päätöksenteossa. Liitto tapasi aktiivisesti päättäjiä ja tarjosi asiantuntemustaan lukiokoulutukseen liittyvissä kysymyksissä myös koulutuksen järjestäjille, lukiolaisille ja kouluille. Tavattiin aktiivisesti kansanedustajia, sivistysvaliokunnan jäseniä ja Tulevaisuuden kunta -työryhmän jäseniä eri puolueista sekä vastuuministeriä. Lukiolaisopasta mainostettiin jäsenkirjeessä. Edunvalvonta-asiantuntijat vastasivat kysymyksiin, joita tuli muutamia viikossa. Rehtorikirjeessä sekä ohjaavien opettajien kirjeessä viestittiin lukiokoulutuksen ajankohtaisista kysymyksistä. Toimittajille ja sidosryhmille toimitettiin taustatietoa mm. lukion kustannuksista ja opiskelijavalintatilastoista. Julkinen keskustelu kyseisistä aiheista oli poikkeuksellisen vilkasta. 7 Lukiolaisten Liitto on vahva vaikuttaja opiskelija- ja nuorisojärjestökentällä. Yhteistyötä muiden opiskelija- ja nuorisojärjestöjen kanssa ylläpidettiin ja kehitettiin erityisesti Kreisi-ryhmän kautta ja tapaamalla eri toimijoita henkilökohtaisesti. Yhteisiä kannanottoja annettiin mm. opiskelijoiden sosiaalietuuksista sekä eläkkeistä. Liitto osallistui myös yhteiseen opintotukimielenosoitukseen, Allianssi-risteilylle sekä Allianssin kuntavaalivalmisteluihin. Yhteistyökumppaneita tavattiin myös vapaamuotoisissa >>>>>>>>>> LIITE 3. TOIMINTAKERTOMUS Pumaska 2017.indd

26 merkeissä mm. Lakkiaisskumpilla ja pääsihteerinvaihtotilaisuudessa. SuomiAreenalla järjestettiin keskustelutilaisuus lukion ja ympäröivän yhteiskunnan yhteistyöstä otsikolla Lukioalue asiattomilta pääsy kielletty?. Keskustelijoina olivat ministeri Grahn-Laasonen, rehtori Mikko Jordman, Peter Vesterbacka, Keskustanuorten Hilkka Kemppi ja Greenpeacen Juha Aromaa. Mukana järjestelyissä oli liiton aktiiveja, joita valittiin avoimen haun kautta mukaan 12. Helsingin kaupungin nuorten vaikuttajaryhmä Ruuti antoi liitolle Hyvä Rasva tunnustuksen rasisminvastaisesta työstä. 8 Piirit ovat vakuuttavia alueellisia edunvalvojia. Piirijärjestöjen edunvalvontavastaaville järjestettiin koulutusta liiton aktiivipäivillä. Piirijärjestöjä kannustettiin lähestymään paikallista edunvalvontaa eri näkökulmista ja sen toteuttamisen tueksi tarjottiin valmiita malleja, kuten kansanedustajien tapaamispaketti ja taustamuistioita eri aiheista, kuten sote-uudistuksesta. 200 kansanedustajaa -tapaamispakettia päivitettiin noin kolmen kuukauden välein. Vuoden loppuun mennessä piirijärjestöt olivat tavanneet 97/200 kansanedustajaa. 1.2 Opiskelijakuntien ja lukiolaisten edunvalvonta Tavoite Tehdyt toimenpiteet & tulokset 1 Liitto tarjoaa edunvalvontaneuvontaa yksittäisille lukiolaisille sekä opiskelijakunnille. Yleisimpiin opiskelijakuntia ja lukiolaisia koskeviin kysymyksiin vastaukset sisältävää Lukiolaisopasta mainostettiin jäsenkirjeessä. Edunvalvonta-asiantuntijat vastasivat lukiolaisten ja opiskelijakuntien kysymyksiin, joita tuli muutamia viikossa. >>>>>>>>>> 26 LIITE 3. TOIMINTAKERTOMUS Pumaska 2017.indd

27 2 Aktiivit ovat läsnä valtakunnallisessa edunvalvonnassa. Liittohallitus perusti koulutuspoliittisen, sosiaalipoliittisen ja nuorisopoliittisen jaoksen ja valitsi jäsenet niihin avoimen haun kautta. Jokaiseen poliittiseen jaokseen valittiin 4 jäsentä. Jaokset kokoustivat, tekivät vierailuja sekä kuulivat edunvalvonta-asiantuntijoiden ajankohtaiskatsauksia. Jaoksilta pyydettiin kommentteja kannanottoihin, lausuttaviin asioihin tai työryhmätyöskentelyn evästykseksi. Koulutuspoliittinen jaos kokoontui valtakunnallisilla tapahtumilla tarpeen mukaan sekä piti yhteyttä ympäri vuoden. Jaos vieraili puoluetoimistoilla sekä valtioneuvoston linnassa. Jaos osallistui nuorten osallisuutta koskevan kannanoton valmisteluun ja vastasi lukiokoulutusta koskeviin kyselyihin. Sosiaalipoliittinen jaos tapasi keväällä ja syksyllä. Sosiaalipoliittinen asiantuntija kokosi syksyllä sosiaalipoliittiselle jaokselle säännöllisesti Mitä sopossa meneillään -kirjeen, jossa käsiteltiin nuorten hyvinvointia koskevia ajankohtaisia aiheita. Asiakirjavalmistelu käynnistettiin jaosten kautta. Koulutuspoliittinen jaos valmisteli luonnoksen tavoiteohjelman koulutuspolitiikka-osuudesta liittohallitukselle. Sosiaalipoliittinen jaos valmisteli luonnoksen tavoiteohjelman sosiaalipolitiikka-osuudesta liittohallitukselle. Lisäksi sosiaalipoliittinen jaos valmisteli liitolle yhdenvertaisuussuunnitelman. 3 Liitto kannustaa nuoria mukaan vaikuttamistoimintaan. SLL palkitsi Talousguru-kilpailun voittajan. Kilpailun voittaja sai paljon medianäkyvyyttä. Liitto toteutti yhdessä Nuorisovaltuustojen liitto Nuva ry:n kanssa #nuoriehdokas-kampanjan, jonka tarkoituksena oli kannustaa nuoria lähtemään ehdolle kuntavaaleissa. Liitto myös osallistui Keskustanuorten käynnistämään 1000 reppua -kampanjaan, jossa kerättiin reppuja turvapaikkaa odottavilla lapsille ja nuorille sekä Vihreiden nuorten käynnistämään rasisminvastaiseen Huominen ilman pelkoa -kampanjaan. >>>>>>>>>> LIITE 3. TOIMINTAKERTOMUS Pumaska 2017.indd

28 1.3 Kansainvälinen toiminta Tavoite Tehdyt toimenpiteet & tulokset 1 Kansainvälinen toiminta on pitkäjänteistä ja tavoitteellista. Toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa seurattiin kansainvälisen toiminnan strategiaa. Liittohallitus perusti alkuvuonna kansainvälinen jaoksen koordinoimaan kansainvälistä toimintaa. Jaokseen valittiin liittohallituksesta tulevan puheenjohtajan lisäksi avoimen haun kautta 5 lukiolaista. Toimihenkilöt tukivat kansainvälistä toimintaa tarvittaessa järjestämällä majoitusta, matkoja tai muita käytännön järjestelyitä. Kahdenkeskeisiä suhteita vahvistettiin muiden eurooppalaisten toisen asteen opiskelijajärjestöjen kanssa, erityisesti Pohjoismaissa. Euroopan parlamentin järjestämään European Youth Event -tapahtumaan Strasbourgissa osallistuttiin parlamentin rahoituksella. Tapahtumaan osallistui 7500 nuorta eri puolilta Eurooppaa. SLL:n delegaatioon avoimen haun kautta valitut lukiolaiset pitivät tapahtumassa workshopin opiskelijoiden osallisuudesta päätöksenteossa. 2 Kansainvälinen toiminta edistää liiton kantojen etenemistä Euroopan tasolla. Liitto seurasi Euroopan Unionin koulutuspolitiikkaa ja vaikutti aktiivisesti sidosryhmien kantoihin, esimerkiksi NSSN:n ja OBESSU:n asiakirjojen kautta. OBESSU:n kaikille tapahtumille osallistuttiin. Kansainvälisen jaoksen puheenjohtaja kuului Allianssin kansainvälisten asioiden työryhmään, mitä kautta seurattiin Euroopan tason nuorisopolitiikkaa ja verkostoiduttiin muiden kotimaisten kansainvälistä toimintaa harjoittavien tahojen kanssa. Kansainvälisten asioiden saralla tiivistettiin yhteistyötä erityisesti FSS:n ja SAKKI:n kanssa. 3 Kehitetään kansainvälistä yhteistyötä Pohjoismaissa. Osallistuttiin molemmille NSSN:n alkuvuoden tapahtumille, sekä viimeiselle NSSN:n tapahtumalle marraskuussa. Muiden pohjoismaisten järjestöjen kanssa panostettiin NSSN:n kehitykseen läpi vuoden, mm. luomalla verkostolle johtoryhmä ja sen puitteissa luomalla pohjaa kehityssuunnitelmalle. 28 LIITE 3. TOIMINTAKERTOMUS Pumaska 2017.indd

29 4 Kansainvälinen toiminta on tunnettua ja arvostettua liiton toimijoiden keskuudessa. Alkuvuodesta luotiin kansainvälisestä toiminnasta kiinnostuneille ja siihen kuuluville yhteinen Facebook-ryhmä, jonka kautta tiedotettiin kansainvälisestä toiminnasta. Kuluneen vuoden aikana osallistettiin enemmän ihmisiä kansainväliseen toimintaan kuin koskaan ennen. Kansainvälisille tapahtumille osallistui kansainvälisen jaoksen 6 ihmisen lisäksi 20 aktiivista liiton jäsentä. 2 PALVELUT Suomen Lukiolaisten Liitto tarjoaa jäsenistölleen monipuolisia etu-, jäsen- ja koulutuspalveluita, joista on saatu hyvää palautetta. Erityisenä painopisteenä oli kumppanuuksien kehittäminen ja uusien solmiminen. Vuoden aikana myös valmisteltiin vuoden 2017 helmikuussa järjestettävää Huippu-tapahtumaa Rukalla. Noin puolet koko maan lukiolaisista kuuluu liittoon ja vuonna 2016 uusien jäsenten määrä kasvoi hieman. Jäsenhankintaa ja sen seurantaa tehostettiin ja kehitettiin vuoden aikana yhdessä liiton aktiivien kanssa. Liiton julkaisema Improbatur-lehti keräsi ehdolla useammassa kategoriassa Edit-aikakauslehtikilpailussa. 2.1 Jäsenyys Tavoite Tehdyt toimenpiteet & tulokset 1 Jäsenmäärä kasvaa kymmenen (10) prosenttia. Kalenterivuoden aikana liiton jäseneksi liittyi uutta jäsentä, mikä on 1,9 % enemmän kuin vuonna Kokonaisuudessaan liiton virallinen jäsenmäärä kasvoi n. 11 % (tilanne ). Jäsenmaksun maksaneiden jäsenten määrä kuitenkin putosi noin 5 % (tilanne ), mikä johtui todennäköisesti jäsenmaksun pienestä korotuksesta. Jäsenhankintaa ja sen seurantaa tehostettiin ja kehitettiin koko vuoden ajan aktiivisesti. Vuoden aikana luotiin useampi jäsenkehityksen seurantataulukko, joiden avulla on voitu seurata toteutunutta kehitystä ja sen suhdetta aikaisempiin vuosiin. Jäsenmäärän kehittymisestä kerättyä dataa hyödynnettiin jäsenhankinnan tehostamisessa. Jäsenyyden hyödyistä viestittiin tehokkaasti monissa eri kanavissa, kuten jäsenkirjeessä, roadshow- ja koulukäyntikiertueilla sekä sosiaalisessa mediassa (muun muassa Studia, ISIC-lentokampanja, Frank App ja Ruka). Uusien kumppanuuksien (mm. C.L. Seifert ja Ruka) kautta on luotu tuoreita jäsenetuja ja -palveluita uusille lukiolaisen elämän osa-alueille. Keväällä käynnistettiin paikallisetukampanja, jossa lukiolaiset hankkivat paikallisesti opiskelijaetuja. Prosessin kehittämistä jatkettiin Frankin kanssa. Jäsenhankintakampanjoita järjestettiin ympäri vuoden. Jokaiseen Suo- >>>>>>>>>> LIITE 3. TOIMINTAKERTOMUS Pumaska 2017.indd

30 men lukioon lähetettiin hyväksymiskirjeiden mukana toimitettavaa jäsenhankintamateriaalia. Syksyllä vierailtiin lähes 300 lukiossa koulukäynnillä. ISIC:in kanssa toteutettiin opiskelijalentojen markkinointia jäsenhankinnallisin tavoittein. Lukuvuoden aikana tarjottiin lukuisia mahdollisuuksia liittyä jäseneksi. Näitä olivat esimerkiksi koulujen postitukset, koulukäynnit, roadshow t ja valtakunnalliset tapahtumat. Lisäksi markkinoitiin mobiililiittymistä. 2 Lukiolainen liittyy SLL:n jäseneksi ensimmäisenä lukuvuotena ja jatkaa jäsenyyttään koko lukioaikansa. Jokaiseen lukion aloittavaan opiskelijaan otettiin kontakti. Heille lähetettiin Improbatur 3/2016 muovitettuna erityispainoksena. Tavoitteena oli tehdä laadukas koulukäynti mahdollisimman moneen lukioon. Elokuussa Orivedellä järjestettyyn koulukävijäkoulutukseen osallistui noin 90 henkilöä. Koulukäyntejä tehtiin vuoden aikana n. 290 lukioon. Piirijärjestöjä tuettiin roadshow-kiertueiden ja muiden jäsenhankintatapojen toteuttamisessa. Roadshow-kiertueiden toteuttamisesta ja jäseneksi liittymisestä tehtiin piireille erilliset ohjeistukset. Lisäksi piireille lähetettiin mm. R-kioskin kahvikuponkeja ja Frankin tuottamia etukuponkeja. Opiskeljiaetuja markkinoitiin laskutusten yhteydessä. Myös neljännen vuoden opiskelijoita muistutettiin jäsenyydestä. Kevään abikirjeessä muistutettiin, että jäsenyys lakkaa automaattisesti, mikäli sitä ei jatketa. Jäsenpalvelu myös alkoi vastaanottaa todistuksia opintojen jatkumisesta jo keväällä ja näiden perusteella osa jatkajista saatiin heti laskutuksiin mukaan. Jatkamismahdollisuutta mainostettu myös vaihtovuodesta tai välivuodesta ilmoittaville jäsenille jäsenpalvelun kautta. Kouluille lähetettävää sähköistä materiaalipakettia ei lopulta vuoden aikana toteutettu. 3 Liitto edistää aktiivisesti yhteisöllisyyttä lukiolaisten keskuudessa ja liiton jäsenyys koetaan luonnolliseksi osaksi lukiolaisuutta. Opiskelijakorttia tarjottiin kaikille lukiolaisille erityisesti syksyn koulukäynneillä. Myös toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoille, jotka eivät vielä olleet jäseniä, saivat helpon mahdollisuuden liittyä jäseniksi esimerkiksi roadshow-kiertueiden aikana. Liitto oli aktiivisesti läsnä lukioajan merkittävissä hetkissä ja tapahtumissa. Alkuvuodesta järjestettiin penkkarikuvakilpailu, johon saatiin paljon innokkaita osallistujia, ja tervehdittiin penkkarirekkoja Maa- >>>>>>>>>> 30 LIITE 3. TOIMINTAKERTOMUS Pumaska 2017.indd

31 ilma on teidän -lakanalla Helsingin kaduilla ja sosiaalisessa mediassa. Abiristeilyillä pidettiin ständiä ja jaettiin risteilijöille muun muassa veikeitä ovikylttejä ja siirtotatuointeja. Lakkiaisten aikaan onniteltiin uusia ylioppilaita sosiaalisessa mediassa. Uusia lukiolaisia lähestyttiin hyväksymiskirjeiden yhteydessä. Lisäksi tarjottiin uusille ja tuleville lukiolaisille mahdollisuus kysellä lukioarjesta ja muista heitä askarruttavista kysymyksistä Kysy lukiolaiselta -kampanjan kautta. Abien pohdintaa jatkokoulutus- ja uramahdollisuuksista tuettiin järjestämällä Studia-messut marraskuussa. Lukiolaisten Liiton 30-vuotisjuhlanäyttely kiersi syksyllä eri lukioissa. Näyttelyssä esiteltiin erilaisten lukiolaisten tarinoita. Juhlanäyttelyn materiaali koottiin myös nähtäville internetiin 30.lukio.fi -sivulle. 2.2 Palvelut Tavoite Tehdyt toimenpiteet & tulokset 1 SLL luo jäseniään hyödyttäviä yhteistyökumppanuuksia ja palvelukokonaisuuksia. Nykyisten kumppaneiden kanssa tehtiin aktiivista yhteistyötä erilaisissa tapahtumissa ja erilaisten kampanjoiden yhteydessä. Uusia yhteistyökumppanuuksia kartoitettiin ja luotiin esimerkiksi C.L. Seifertin, Rukan ja Selectan kanssa. Mahdollisuuksia palvelukentän yhdistävään ja lukiolaisia aidosti hyödyttävään mobiilisovellukseen kartoitettiin ja päädyttiin siihen, että Frank App tukee liiton palvelukokonaisuutta kattavasti ja kokonaisvaltaisesti. 2 SLL:n opiskelijaetuja on saatavilla kattavasti ympäri Suomen. Liitto osallistui aktiivisesti Frankin palvelukokonaisuuden kehittämiseen ja brändin vahvistamiseen. Yhteistyön tavoittena oli varmistaa, että lukiolaiset löytävät Frankin ja että Frankin kautta saatavat opiskelijaedut palvelevat lukiolaisten tarpeita ja haluja. Pääsihteeri osallistui säännöllisesti Frankin hallituksen kokouksiin (Extended Board) ja palvelusektorin toimihenkilöt pitivät tiiviisti yhteyttä Frankin työntekijöihin läpi vuoden. Frankia markkinoitiin liiton sosiaalisessa mediassa sekä roadshow-kiertueilla, koulukäynneillä, uutiskirjeissä ja Improbaturissa. Frankin hankkimat opiskelijaedut painottuivat valtakunnallisiin etuihin. Piirijärjestöille luotiin kattava ohjeistus paikallisetujen hankintaan, jotta erilaisia lukiolaisten toivomia etuja löytyi kattavasti ympäri Suomen. >>>>>>>>>> LIITE 3. TOIMINTAKERTOMUS Pumaska 2017.indd

32 3 SLL tukee opiskelijoita ylioppilaskirjoituksiin ja jatko-opintoihin valmistautumisessa. Studia-messut järjestettiin yhteistyössä Messukeskuksen kanssa Messuille osallistui abiturienttia. Selvitettiin abeille suunnatun median tarpeellisuutta ja todettiin, ettei uuden median luominen ole tarkoituksenmukaista tai tarpeellista. Muun muassa Ylen Abitreenien kanssa aloitettiin yhteistyö lukiolaisille tuotettavan sisällön tiimoilta. 2.3 Viestintä ja markkinointi Tavoite Tehdyt toimenpiteet & tulokset 1 SLL:n viestintä tavoittaa kaikki Suomen lukiolaiset. Liitto käytti monipuolisesti ja aktiivisesti eri viestintäkanavia. Facebookin, Twitterin ja Instagramin lisäksi luotiin liitolle LinkedIn -sivu ja Snapchat -profiili. Myös sähköpostia ja nettisivuja käytettiin viestimistarkoituksiin. Kysy lukiolaiselta -kampanjan sekä hyväksymiskirjeiden ja koulukäyntien avulla otettiin kontakti jokaiseen uuteen lukiolaiseen. Jäsenkirjeitä lähetettiin kerran kuukaudessa (pl. heinäkuu) ja abikirjeitä lähetettiin vuoden aikana yhteensä 4 kappaletta. 2 SLL:n viestintä on suunnitelmallista, visuaalisesti yhdenmukaista ja selkeää sen kaikilla tasoilla. Viestintäsuunnitelmaa luonnosteltiin toimistolla, ja sen toteuttamisen osaksi päätettiin vuodelle 2017 perustaa some-strategian pop-up jaos. Piirijärjestöille tarjottiin kattavasti koulutusta viestinnän eri osa-alueista. Lisäksi luotiin viestinnän rautalankaohjeistus. Palvelujaos, palvelusektorin varapuheenjohtaja ja toimihenkilöt olivat piirijärjestöjen käytettävissä ja tukena viestinnän tekemisessä. 3 SLL tarjoaa mahdollisuuksia viestinnästä, markkinoinnista ja yritysyhteistyöstä kiinnostuneille lukiolaisille. Palvelusektorin tueksi perustettiin lukiolaisista koostuva palvelujaos tukemaan markkinointia ja viestintää. Palvelujaos auttoi erityisesti piirijärjestöjen tapahtumamarkkinoinnissa. >>>>>>>>>> 32 LIITE 3. TOIMINTAKERTOMUS Pumaska 2017.indd

33 4 SLL:lla on toimivat suhteet lukioihin. Lukioihin pidettiin yhteyttä ja lukioiden käyttöön tarjottiin erilaisia materiaaleja, kuten liiton julisteita, esitteitä ja liittymislomakkeita. 5 Tehokas markkinointi tukee jäsenhankintaa. Erityisesti sosiaalisessa mediassa järjestettiin erilaisia jäsenhankintaa tukevia kampanjoita ja kilpailuja. 2.4 Improbatur Tavoite Tehdyt toimenpiteet & tulokset 1 Julkaistaan laadukasta lukiolaisille suunnattua aikakauslehteä. Improbatur on rohkeita aiheita pelkäämätön ja keskustelua herättävä aikakauslehti. Lehti ilmestyi suunnitellusti liittohallituksen hyväksymän aikataulun mukaan neljä kertaa vuonna Lehti postitettiin suunnitellusti kaikille liiton jäsenille, jotka eivät ole sitä erikseen kieltäneet. Lehdet julkaistiin myös näköislehtinä ISSUU-palvelussa. Improbatur. fi-sivustolla julkaistiin osa printtilehtien jutuista ja lisäksi pelkästään verkkoon tehtyjä juttuja. Improbaturia kehitettiin jatkuvasti lukijatutkimuksesta ja jäsenkyselystä saadun palautteen avulla. Lisäksi lukijoilta pyydettiin palautetta sosiaalisessa mediassa. Improbatur 3/2016 kansi oli mukana aikakauslehtikilpailu Editin kansikuvakilpailussa ja saman numeron kuukautisia käsittelevä juttu kilpaili ammatti- ja järjestölehtien sarjassa. >>>>>>>>>> LIITE 3. TOIMINTAKERTOMUS Pumaska 2017.indd

34 3 JÄRJESTÖ Suomen Lukiolaisten Liiton strategisia tavoitteita toteutettiin niin valtakunnallisella, alueellisella kuin paikallisella tasolla. Erityisiä painopisteitä olivat mm. koulutussisältöjen kehittäminen, jatkuvuuden turvaaminen, aktiivien jaksamisen edistäminen, yhdenvertaisuus sekä piirien ja opiskelijakuntien roolien vahvistaminen. Keskusjärjestön tukemat piiri- ja jäsenjärjestöt ovat omalla alueellaan vahvoja toimijoita, vaikuttavat aktiivisesti liiton toimintaan ja tukevat alueensa opiskelijakuntia. Vuonna 2016 sadat aktiivitoimijat saivat liiton toiminnasta ja koulutuksista itselleen uusia taitoja ja kokemuksia. Liittohallituksen ja aktiivien kanssa sujuvaa yhteistyötä tekevät keskustoimiston toimihenkilöt olivat motivoituneita ja työhönsä sitoutuneita. 3.1 Piiri- ja jäsenjärjestötoiminta Tavoite Tehdyt toimenpiteet & tulokset 1 Piirien toiminta on suunnitelmallista ja piiritoimija voi vaikuttaa siihen suunnitteluvaiheessa. Liitto tarjosi piireille toimintamalleja ja materiaaleja toiminnan tueksi. Piireille tehtiin elokuussa kattava ohjeistus piirikokousten järjestämisestä ja asiakirjojen valmistelusta. Piirikummit olivat koko vuoden tiiviisti mukana piirien arjessa ja avustivat piiritoimijoita toiminnan suunnittelussa ja tarvittaessa myös toteutuksessa. Piireille luotiin alkuvuodesta toimintasuunnitelman seurantataulukko ja kannustettiin heitä täyttämään sitä mm. osavuositoimintakertomusten yhteydessä. 2 Piirit kehittävät toimintaansa läpi vuoden. Osavuositoimintakertomuksia päivitettiin vuoden mittaan piirien palautteen ja keskusliiton painopisteiden pohjalta. Yhteensä erilaisia osavuositoimintakertomuspohjia jaettiin 3 kappaletta vuoden aikana. Ensimmäisestä osavuositoimintakertomuksesta julkaistiin koontina Best Of Otoke, jossa jaettiin toimivia käytänteitä, raportointimalleja sekä tavoitteita kaikille piiritoimijoille. 3 Piiritoiminta on pitkäjänteistä ja jatkuvaa. Piirit saivat koulutusta Google Driven käyttöön Talvipäivillä sekä vertaistukiryhmissä. Driven käyttöön on kannustettu ja siitä on muistutettu ympäri vuoden. Hyvin toimivia Drive-malleja jaettiin piirien kesken. Kolmipäiväinen Kapulanvaihto järjestettiin joulukuun alussa liiton ja piirien puheenjohtajistoille. Kapulanvaihdolle osallistui noin 50 lukiolaista. Aktiiviopasta päivitettiin tänä vuonna joiltain osin. Kaikkien liiton oppai- >>>>>>>>>> 34 LIITE 3. TOIMINTAKERTOMUS Pumaska 2017.indd

35 den alusta oli tarkoitus päivittää, joten suurempaa päivitystä itse sisältöön tai rakenteeseen ei tehty. Päivitys siirtyi eteenpäin. 4 Vastuualueellisten toiminta kehittyy vuoden ympäri. Liittohallituksen jäsenet vetivät vastuualueellisten vertaistukiryhmiä läpi vuoden. Ryhmät kokoontuivat aktiivipäivillä, jolloin myös toimihenkilöt olivat läsnä oman asiantuntijuudensa mukaan. Ryhmät pitivät yhteyttä tapaamisten välillä Whatsappin ja Hangoutsin välityksellä. Taloudenhoitajien vertaistukiryhmä koulutettiin käyttämään uutta taloushallintojärjestelmää. Syyspäivien vertaistukiryhmissä käytiin vetäjien johdolla palautekeskustelu. Palautekeskustelussa keskityttiin siihen, miten vertaistukiryhmän tulisi kehittyä ja mitä sen tulisi tehdä syksyn aikana. 5 SLL:llä on toimivat yhteydet lukioiden opiskelijakuntien kanssa. Järjestettiin koko vuoden kestänyt Opiskelijakunta-triathlon -skaba, jolla motivoitiin piirejä kehittämään vastavuoroista yhteistyötä opiskelijakuntien kanssa. Paras piiri palkittiin Kevät- ja Syyspäivillä triathlonin välietapeista ja koko vuoden parasta opiskelijakuntatoimintaa harjoittanut piiri palkittiin Liittokokouksessa. Palvelujaos loi yhteistyössä järjestösektorin kanssa ohjeistuksen keinoista, joilla Watereille innostetaan lisää lukiolaisosallistujia. Lukiokummitoiminnalla on tiivistetty opiskelijakuntien ja piirin kohtaamisia erilaisissa yhteyksissä, kuten opotapaamisilla, koulukäynneillä, kokouksissa, yleiskokouksessa ja opiskelijakuntatapahtumilla. Lukiokummitoimintaa koulutettiin kaikille Talvipäivien osallistujille. Opiskelijakuntavastaavat koulutettiin Talvipäivillä koordinoimaan oman alueensa lukiokummitoimintaa. Lisäksi koulutusta tarjottiin ympäri vuoden aktiivipäivillä. Opiskelijakuntien ja piirien pitkäjänteisen yhteistyön tueksi luotiin piirikohtainen perintöpergamentti, johon raportoitiin kaikkien alueen lukioiden kuulumiset kuluneen vuoden osalta. Perintöpergamentti täytettiin joulukuussa. >>>>>>>>>> LIITE 3. TOIMINTAKERTOMUS Pumaska 2017.indd

36 6 Piireillä on resursseja järjestää laadukasta toimintaa. Kapulanvaihdolla uusille puheenjohtajistoille koulutettiin taloudenhallinnan perusteet ja käytiin läpi talouden vuosikello. Samalla jaettiin pohja sekä ohjeistus tarverahoituksen sekä iltaohjelmatuen hakemiseen. Taloudenhoitajat saivat tarvitsemansa koulutuksen Talvipäivillä. Lisäksi vertaistukiryhmästä sekä toimistolta tarjottiin apua ympäri vuoden. Taloushallintouudistuksen aikana piirien puheenjohtajistot ja taloudenhoitajat saivat koulutuksen sekä ohjeistukset uusien ohjelmien käyttöön. Piirejä koulutettiin ja kannustettiin tekemään monipuolista yritysyhteistyötä ja varainhankintaa. Koulutusta annettiin aktiivipäivillä ja osavuositoimintakertomuksen avulla on pyritty ohjaamaan toimintaa haluttuun suuntaan. Vertaistukiryhmien kautta ideoita oli mahdollista jakaa läpi vuoden. Piireille myönnettiin iltaohjelmatukea heidän sitä hakiessaan. 7 Aktiivit ovat olennainen osa piirijärjestötoimintaa. Piiritoimijoille annettiin koulusta tiimien vetämisestä Talvipäivillä. Piirien puheenjohtajistoille selvitettiin tiimityöskentelyn hyödyt Kapulanvaihdolla. Tiimityöskentelyä korostettiin osavuositoimintakertomuksessa jokaisella sektorilla. Piirejä on kannustettu täyttämään osavuositoimintakertomus tiimeissä. Piirien tiimejä ohjeistettiin pysymään avoimina, jotta kiinnostuneet voivat osallistua piirin ja tiimin toimintaan pitkin vuotta. Piirijärjestöjä kannustettiin delegoimaan vastuuta myös hallituksen ulkopuolisille toimijoille, jotta kaikille löytyisi mielekästä toimintaa ja jotta piirin toiminta voi itsessään kasvaa. Tällä myös halutaan välttää vastuun ja töiden keskittyminen vain muutamille henkilölle. 8 Piirien välinen yhteistyö on toimivaa, tarkoituksenmukaista ja yleishyödyllistä. Piiritoimikunta loi toimintamallipankin, jossa jaetaan toimivia konsepteja ja idealistoja. Piirejä kehotettiin pyytämään apua lukiolaisista koostuvalta koulututtajajaokselta tapahtumien koulutussisältöjen suunnitteluun että toteutukseen. Piirijärjestöjä kannustettiin jakamaan ideat ja konseptit toisilleen, jotta hyvät käytänteet ja oivallukset saadaan käyttöön mahdollisimman laajalti. Näin piirijärjestöt ovat voineet kehittyä samaa tahtia ja kasvaa yhdessä. >>>>>>>>>> 36 LIITE 3. TOIMINTAKERTOMUS Pumaska 2017.indd

37 Liitto edesauttoi osaltaan hyvien käytäntöjen leviämistä jakamalla hyväksi havaittuja malleja suoraan vastuualueellisille esimerkiksi vertaistukiryhmien kautta sekä käyttämällä piirien itse tekemiä materiaaleja ja pohjia valtakunnallisilla koulutuksilla. Myös parhaita paloja osavuositoimintakertomuksista jaettiin kaikille. 9 Jäsenjärjestöt ovat sitoutuneita liiton toimintaan. Liitolla on yksi jäsenjärjestö, IB-opiskelijoiden FIBS ry. Jäsenjärjestöt rekrytoivat osallistujia liiton tapahtumiin piirijärjestöjen tavoin. Jäsenjärjestöllä oli liittohallituksesta yhteyshenkilö piirikummin tavoin. Jäsenjärjestön puheenjohtajisto kuului piiritoimikuntaan ja sai koulutusta sitä kautta toimintansa kehittämiseen. Jäsenjärjestö kävi toimistolla luomassa osavuositoimintakertomuksen yhdessä järjestöpuolen kanssa, ja heille räätälöitiin oma aikataulu (kaksi kertaa vuodessa palautettavan) osavuositoimintakertomusten suhteen. Jäsenjärjestö (FIBS) sai myös raportoida toiminnastaan englanniksi, jos se koettiin luontevammaksi. 10 Piirien ja toimihenkilöiden yhteistyö on luontevaa ja tarkoituksenmukaista. Järjestettiin toimistopäivät helmikuussa, jolloin kaikkien piirien puheenjohtajistot kävivät kolmen päivän aikana toimistolla. Päiviin kuului tutustumista ja kuluvan vuoden ideointia. Piiritoimijat ja toimisto kävivät pitkin vuotta keskustelua SLL Aktiivit -facebook-ryhmässä eri aiheista. Toimihenkilöt osallistuivat vertaistukiryhmien tapaamisiin sekä kuuluivat vertaistukiryhmien omiin facebook-ryhmiin, joissa keskustelua käytiin tarkemmin. Lisäksi korostettiin, että toimihenkilöihin voi olla yhteydessä missä ja milloin vain (työajan puitteissa). >>>>>>>>>> LIITE 3. TOIMINTAKERTOMUS Pumaska 2017.indd

38 3.2 Aktiivi- ja koulutustapahtumat Tavoite Tehdyt toimenpiteet & tulokset 1 Jokaisen on helppo osallistua liiton tapahtumiin. Aktiivi- ja koulutustapahtumia järjestettiin ympäri Suomen ja niiden ajankohdissa huomioitiin lukiovuoden tapahtumat. Uudet toimijat otettiin huomioon tapahtumien sisältöä suunnitellessa ja toteuttaessa. Tapahtumien osallistumismaksut pidettiin kohtuullisina. Lähtökohtana pidettiin, että kaikki tapahtumapaikat ovat esteettömiä. Asiasta tiedotettiin tapahtumainfoissa ja -kirjeissä. Yhdenvertaisuussuunnitelma hyväksyttiin liittokokouksessa 2016 ja sitä alettiin noudattaa heti. 2 SLL tarjoaa aktiiveilleen harrastustoimintaa. Järjestettiin kolmipäiväiset Talvipäivät (135 osallistujaa) ja Kevätpäivät (118) sekä kaksipäiväiset Syyspäivät (101), joissa piiritoimijoita koulutettiin eri aiheista. 3 SLL:n koulutustoiminta on tunnettua laadustaan. Tapahtumissa oli äänessä useampia liiton toimijoita ja puhujia on ollut myös liiton ulkopuolelta. Kaikilta tapahtumilta kerättiin palautetta. Osallistujien, järjestäjien ja liittohallituksen palautteiden pohjalta tehtiin memot seuraavan vuoden tapahtumia varten. Perustettiin Water-kouluttajatiimi sekä keväällä että syksyllä. Kouluttajatiimiin kuului liittohallitus sekä 5-6 hakemuksien perusteella valittua piiritoimijaa. Kaikilla valtakunnan tapahtumilla järjestettiin piirituokiot, jotka piirien puheenjohtajistot ovat suunnittelivat yhdessä järjestösektorin kanssa. >>>>>>>>>> 38 LIITE 3. TOIMINTAKERTOMUS Pumaska 2017.indd

39 4 Lukiolainen tietää että SLL:ssä toimimisesta on konkreettista hyötyä myös liiton ulkopuolella. Tapahtumat ja koulutukset olivat palautteen perusteella laadukkaita. Kaikilta tapahtumilta kerättiin sähköiset palautelomakkeet, jossa pystyi arvostelemaan jokaisen koulutusosuuden. Palautelomakkeiden keskiarvot olivat 1-5 -asteikolla lähes poikkeuksetta 4:lla alkavia. Tapahtumien markkinoinnissa keskityttiin tavoittamaan ne henkilöt, jotka haluavat kehittää itseään ja oppia uusia taitoja. Koulutussisältöjä suunnitellessa pyrittiin aina siihen, että kaikille osallistujille löytyi kiinnostavaa ja hyödyllistä koulutusta. Sisältöjä suunniteltaessa huomioitiin myös ajankohtaiset aiheet valtakunnan tasolla. Tapahtumilla koulutettiin sekä esiintymistaidoista, projektijohtamisesta että yhdistyslainsäädännöstä. Esiintymistaitoja koulutettiin Kevätpäivillä workshopissa sekä kaikille, jotka tekivät Lukiolaisten Liiton koulukäyntejä. Projektijohtamisesta koulutettiin Talvipäivillä tiimitoiminnan workshopissa kaikille osallistujille. Yhdistyslainsäädäntöä koulutettiin Talvipäivillä kaikille toimijoille sekä erikseen piirien puheenjohtajistoille sekä taloudenhoitajille. 5 Aktiivit sitoutuvat valtakunnallisissa tapahtumissa piirin toimintaan. Piirituokioita kehitettiin vuoden mittaan ja esimerkiksi Syyspäivillä niitä järjestettiin kahdet: yksi tapahtuman alussa ja yksi lopussa. Piirikummit osallistuivat tuokioihin. Piirituokioiden tarkoitus oli ryhmäyttää ja sitouttaa toimijoita piirin ja liiton toimintaan. Tuokioissa myös käytiin läpi yhteisiä päämääriä ja toimintasuunnitelmaa niiden saavuttamiseksi. Piirit liitossa -osio (eli osio, joka sisältää vertaistukisession, sektorisession sekä piirituokion) järjestettiin kaikissa aktiivitapahtumissa. 3.3 Opiskelijakuntatoiminta Tavoite Tehdyt toimenpiteet & tulokset 1 SLL järjestää koulutusta opiskelijakunnille. Water-opiskelijakuntafestivaalit järjestettiin keväällä Lahdessa ja Rovaniemellä. Lahteen kokoontui ennätykselliset 216 ja Rovaniemelle 135 lukiolaista. Syksyllä Water-opiskelijakuntafestivaalit järjestettiin Mikkelissä ja Seinäjoella. Mikkeliin kokoontui 141 lukiolaista ja Seinäjoelle osallistujia saapui 119 kappaletta. >>>>>>>>>> LIITE 3. TOIMINTAKERTOMUS Pumaska 2017.indd

40 Vuonna 2016 Watereilla tavoitettiin yhteensä 115 eri lukiota ja 611 osallistujaa. Aiemmin kouluttajaringin toteuttamat täsmäkoulutukset jalkautettiin keväästä alkaen piireille. Näin saatiin vahvistettua piirien ja opiskelijakuntien yhteistyötä sekä paikallisen asiantuntemksen hyödyntämistä. Vuoden aikana järjestettiin 13 Jano-opiskelijakuntakoulutusta ja 22 tutor-koulutusta. Kouluttajajaos toimi piirien tukena täsmäkoulutusten toteuttamisessa. Lisäksi piiritoimijat saivat koulutusta täsmäkoulutusten tekemiseen aktiivipäivillä. 2 Opiskelijakunnat ovat vakuuttavia paikallisia edunvalvojia. Opiskelijakuntatoimijat saivat koulutusta niin omassa lukiossa vaikuttamiseen kuin kuntavaikuttamiseen. Water-festivaaleilla sekä syksyllä että keväällä perehdytettiin opiskelijakuntien rooliin kuntavaikuttajina. Opiskelijakuntien edunvalvontaa vahvistettiin tarjoamalla tukea niin piireille kuin opiskelijakuntatoimijoille opiskelijakuntayhtymien rakentamiseksi. Vuoden 2017 kuntavaaleja ajatellen opiskelijakunnille tehtiin loppuvuodesta Opiskelijakuntien kuntavaalipaketti, joka sisälsi toimintavinkit opiskelijakuntien vaikuttamiseen kuntavaaleissa. 3 Opiskelijakunnilla on selkeät vaikuttamismahdollisuudet SLL:n toimintaan. Opiskelijakuntien osallistumista asiakirjavalmisteluun ei toteutettu. Opiskelijakuntien osallistumistapoja suunniteltiin tulevaa vuotta silmällä pitäen. Lukiolaisten mielipiteitä kartoitettiin kyselyin pitkin vuotta opiskelijakuntatoimijoiden facebook-ryhmissä ja opiskelijakuntien uutiskirjeissä. Kyselyt koskivat muun muassa lukioiden laitehankintoja, mielenterveysasioita ja ylioppilastutkinnon kehittämistä. 4 Alueen opiskelijakunnat tekevät yhteistyötä keskenään. Water-opiskelijakuntafestivaaleilla vahvistettiin piirien ja opiskelijakuntien kohtaamista. Molempina koulutuspäivinä varattiin oma ohjelmaosuus piirijärjestöjen ja opiskelijakuntien kohtaamiselle, jossa tutustuttiin sekä alueen lukiolaisiin että piirin toimintaan. Opiskelijakuntien yhteistyötä tuettiin kertomalla opiskelijakuntayhtymien hyödyistä ja antamalla eväitä verkostojen luomiseksi ja kehittämiseksi. Piiritoimijoita koulutettiin opiskelijakuntayhtymiin liittyen aktiivipäivillä. >>>>>>>>>> 40 LIITE 3. TOIMINTAKERTOMUS Pumaska 2017.indd

41 Opiskelijakuntatoimijoille koulutusta opiskelijakuntayhtymistä järjestettiin Water-festivaaleilla. Opiskelijakuntatoimijoiden verkostoitumista keskenään vahvistettiin myös Opiskelijakunta-triathlon -kilpailun avulla, jonka kautta kannustettiin piirejä yhteistyön rakentamisessa. 5 Opiskelijakuntien hallituksille tarjottavat koulutukset ovat laadukkaita. Piireille painotettiin vuoden alusta asti opiskelijakuntatapahtumien tärkeyttä. Esimerkiksi osavuositoimintakertomuksien linjausten avulla ohjattiin jokaista piirijärjestöä järjestämään selkeästi opiskelijakunnille suunnattuja tapahtumia. Opiskelijakuntavastaavia ja muita piiritoimijoita koulutettiin aktiivipäivillä opiskelijakuntatapahtumien järjestämisestä. Kouluttajajaos tarjosi tukea piirien tapahtumien suunnittelussa ja toteutuksessa. 6 SLL tukee opiskelijakuntien ohjaavien opettajien tehtävää. Opiskelijakuntien ohjaaville opettajille lähetettiin uutiskirjeet toukokuussa ja marraskuussa. Uutiskirjeet tarjosivat tietoa ajankohtaisista asioista, koulutuksista ja tapahtumista sekä vinkkejä opiskelijakuntatoiminnan kehittämiseksi. Ohjaavien opettajien toiveesta perustettiin ohjaavien opettajien oma facebook-ryhmä, joka toimii ohjaajien tiedotuskanavana ja vertaistukena. Järjestettiin Ohjus-koulutus keväällä Lahdessa (12 osallistujaa) ja syksyllä Kuopiossa (14 osallistujaa). 7 Rehtorit pitävät liittoa arvokkaana yhteistyökumppanina. Sähköinen rehtorikirje lähetettiin lukuvuoden alussa elokuussa. Uutiskirjeessä esiteltiin liiton toimintaa ja edunvalvontaa, lukiovierailuja sekä koulutus- ja tapahtumatarjontaa. 3.4 Toimielimet Piiritoimikunta Tavoite Tehdyt toimenpiteet & tulokset 1 Piiritoimikunnalla on selkeä rooli liitossa. Piiritoimikunta raportoi kaikista kokoontumisistaan SLL Aktiivit -facebook-ryhmään, ja tätä kautta selkeytti toimijoille rooliaan sekä tekemisiään. Lisäksi piiritoimikunta esitteli toimintaansa aktiivipäivillä. >>>>>>>>>> LIITE 3. TOIMINTAKERTOMUS Pumaska 2017.indd

42 Piiritoimikunta toi kokoontuessaan esille piiriensä erityispiirteitä ja jakoi yhdessä kokemuksia sekä ideoita. Piiritoimikunta loi keväällä toimintamallipankin pilvipalvelu Driveen, jonne piiritoimijat voivat jakaa toimivia konseptejaan ja ideoita piiritoiminnan eri osa-alueilta. Pankki esiteltiin Kevätpäivillä. Sen kehittämistyö jatkui koko vuoden 2016 ja pankkia kehitettiin tulevaa vuotta silmällä pitäen. 2 Piiritoimikunnan toiminta on avointa koko aktiivikentälle. Piiritoimikunnan puheenjohtajisto työsti piiritoimikunnan kokouksista raportit, jotka julkaistiin SLL Aktiivit -facebook-ryhmässä. Piirien puheenjohtajistot jakoivat oman piirinsä kokouksissa piiritoimikunnan viestejä, ja kysyivät onko muilla piiritoimijoilla asioita vietäväksi piiritoimikunnan käsiteltäväksi kokouksiin. 3 Piiritoimikunnalla ja liittohallituksella on yhteisiä mahdollisuuksia kehittää liittoa. Piiritoimikunnan puheenjohtaja (tai hänen estyessään varapuheenjohtaja) osallistui jokaiseen liittohallituksen A-kokoukseen ja toi esille piirien näkökulman päätettäviin asioihin, tämän ollessa relevanttia. Järjestettiin kaksipäiväinen Liha-PTMK-gt eli liittohallituksen ja piiritoimikunnan yhteinen get together -tapaaminen keväällä Helsingissä, ja yhden päivän mittainen gt syksyllä Kouvolassa. Get togethereilla liittohallitus ja piiritoimikunta ryhmäytyivät ja työstivät yhdessä toiminnan kannalta tärkeitä ja ajankohtaisia aiheita. 4 Piiritoimikunta ymmärtää roolinsa liitossa ja on perehtynyt tehtäviinsä. Elokuussa järjestettiin puheenjohtajapäivät, jossa piirien puheenjohtajistot arvioivat puoliväliarvioinnin kautta omaa toimimistaan piirijohdossa. Päivillä oli puhumassa myös liiton entinen varapuheenjohtaja, joka motivoi puheenjohtajistoja jaksamaan ihanassa mutta toisinaan raskaassa tehtävässään vuoden loppuun asti. Lokakuussa järjestettiin Korpikeikka, jonne kutsuttiin piirien puheenjohtajistoehdokkaat ja suunniteltiin heitä palvelevaa koulutussisältöä. Joulukuussa järjestettiin Kapulanvaihto, jossa vastavalitut piirien puheenjohtajistot perehdytettiin niin johtamiseen, vastuisiin ja velvollisuuksiin, piirien taloushallintoon kuin piiritoimikuntatyöskentelyyn. >>>>>>>>>> 42 LIITE 3. TOIMINTAKERTOMUS Pumaska 2017.indd

43 LIITE Liittohallitus Tavoite Tehdyt toimenpiteet & tulokset 1 Liittohallituksen toiminta on avointa. Liittohallituksen kokouksista julkaistiin kokoustiedotteita ja lisäksi keskeisistä sisällöistä tiedotettiin tarpeen vaatiessa erikseen SLL Aktiivit -facebook-ryhmässä. Liittohallituksen jäsenet toimivat piirikummeina. Piirikummit osallistuivat aktiivisesti oman kummipiirinsä piirihallituksen kokouksiin paikan päällä tai vaihtoehtoisesti etäyhteydellä. Piirikummit kertoivat liittohallituksen toiminnasta ja toivat tarvittaessa terveisiä piireiltä liittohallitukselle. 2 Liittohallitus on läsnä piiri- ja jäsenjärjestöjen toiminnassa. Liittohallitukselle jaettiin vuoden alussa omat kummipiirit. Liittohallitus vieraili aktiivisesti ympäri vuoden kummipiiriensä tapahtumissa. Myös liiton puheenjohtajisto vieraili jokaisen piirin tapahtumassa kerran tai useammin. 3 Liittohallituksen jäsenen rooli on selkeä ja jäsenet on perehdytetty tehtäviinsä. Korpikeikka järjestettiin kolmipäiväisenä tapahtumana Heinolassa. Tapahtumassa liittohallitusehdokkaat saivat selkeän kuvan liittohallituksen toiminnasta ja työnkuvasta. Korpikeikka keräsi yhteensä 36 osallistujaa. Valittu liittohallitus perehdytettiin tehtäviinsä perehdytyspäivillä sekä liittohallituksenvaihdolla Helsingissä. Perehdytyspäivilä käytiin läpi kattavasti Lukiolaisten Liiton toimintaa ja perehdyttiin hallituksen vastuisiin. Liittohallituksenvaihdolla valittu liittohallitus keräsi oppeja väistyvältä hallitukselta. Liittohallitus esiteltiin aktiivipäivillä toimenkuvineen tapahtumien alussa. Piirikummien kautta tietoisuus liittohallituksen roolista näkyi pitkin vuotta piirien kokouksissa ja tapahtumilla. 4 Liittohallituksen ja toimihenkilöiden yhteistyö on saumatonta. Liittohallituksen ja toimihenkilöiden ryhmäytymiseen panostettiin järjestämällä kahdet toiminnansuunnittelupäivät toukokuussa ja elokuussa. Tammikuussa vetäydyttiin yhdessä ottamaan vuosi 2016 haltuun. Liittohallituksen ja toimihenkilöiden yhteistyö oli saumatonta jaosten toiminnan myötä. Myös koulutustapahtumia suunniteltiin ja toteutettiin yhdessä. >>>>>>>>>> LIITE 3. TOIMINTAKERTOMUS LIITE 4. TILINPÄÄTÖS Pumaska 2017.indd

44 5 Lukiolaisten ääni kuuluu liittohallituksen päätöksenteossa. Piiritoimikunta osallistui aktiivisesti liiton järjestölliseen valmistelu- ja kehittämistyöhön. Liittohallitus ja piiritoimikunta kokoontuivat kaksi kertaa yhteen. Piiritoimikunta kokousti myös itsenäisesti asiakirjoihin liittyen. Piiritoimikunta kutsuttiin ajoissa liittohallituksen A-kokouksiin ja edusti siellä piiritoimikunnan puheenjohtajiston voimin. Joulukuussa toteutettiin aktiivikysely, jonka tulosten pohjalta suunniteltiin vuoden 2017 toimintaa. Jokaisella lukiolaisella oli mahdollisuus tehdä aloitteita liittohallitukselle läpi vuoden. Piirikummien kautta liittohallituksen päätöksenteko ja käsiteltävät asiat olivat lähellä piiritasolla toimivia lukiolaisia. Liiton ylin päättävä elin on liittokokous, joka järjestettiin marraskuussa Oulussa. Liittokokouksessa noin 300 lukiolaista kokoontui viikonlopun ajaksi päättämään liiton tavoiteohjelmasta, tulevan vuoden talousarviosta ja toimintasuunnitelmasta sekä valitsemaan liitolle uusi puheenjohtajisto ja liittohallitus. Liittokokouksessa hyväksyttiin myös liiton ensimmäinen yhdenvertaisuussuunnitelma. Liittokokouksessa hyväksytyt asiakirjat ohjaavat liittohallituksen työskentelyä. 6 Strategian toteutumista seurataan. Strategian toteutumisen tueksi luotiin avattu strategia, jonka tarkoituksena oli selventää strategisten tavoitteiden saavuttamiseen vaadittavia käytännön toimenpiteitä. Avattua strategiaan ja sen toteuttamista käytiin läpi liittohallituksen, piiritoimikunnan ja aktiivien kanssa Jaokset Tavoite Tehdyt toimenpiteet & tulokset 1 Jaoksien toiminta on suunnitelmallista ja liiton tavoitteiden mukaista. Jaokset kokoontuivat vuoden alussa ja liiton toimihenkilöt olivat mukana suunnittelemassa jaoksen toimintaa. Jaosten toiminnasta ja suunnitelmien toteutumisesta raportoitiin liittohallituksen kokouksissa säännöllisesti. 2 Aktiiveja hyödynnetään liiton ja piirien koulutustoiminnassa. Perustettiin kouluttajajaos, johon valittiin kuusi lukiolaistoimijaa. Kouluttajajaos kokoontui jaoksen starttipäivänä ja tarvittaessa liiton koulutustapahtumilla sekä piti yhteyttä ympärivuotisesti. Kouluttajajaoksen jäsenet toimivat kouluttajina Koulukävijäkoulutuksessa, >>>>>>>>>> 44 LIITE TILINPÄÄTÖS TOIMINTAKERTOMUS 2016 Pumaska 2017.indd

45 kouluttivat piirien extra-koulukävijäkoulutuksilla sekä valmistelivat koulutussisältöjä piirien koulutustapahtumia varten. 3 Liitto voi hyödyntää aktiivien osaamista lyhyellä varoitusajalla. Perustettiin vuoden alussa yksi pop up -jaos päivittämään opiskelijakuntatoiminnan opas kevään aikana. Jaoksessa toimi viisi lukiolaisaktiivia liiton järjestösektorin varapuheenjohtajan ja opiskelijatoiminnan suunnittelijan johdolla. Uudistettu opas löytyy sähköisenä osoitteessa lukio. fi/opiskelijakuntatoiminnanopas. 4 Jaosten toiminta on lukiolaisille avointa. Jaosten kokoonpanoista ja toiminnasta informoitiin SLL-aktiivit -facebook-ryhmässä. Jaosten toiminta näkyi myös sosiaalisessa mediassa esimerkiksi poliittisten jaosten tapaamisten myötä. 3.5 Talous ja hallinto Talouden ja hallinnon saralla suurimmat muutokset olivat pääsihteerin vaihtuminen kahdesti vuoden aikana, muut henkilöstövaihdokset sekä taloushallinnon sähköistäminen. Liiton pitkäaikaisen taloussihteerin irtisanouduttua taloushallinto myös ulkoistettiin tilitoimistolle. Vuonna 2016 tehtiin 85927,07 euroa ylijäämää, mikä johtui pääsääntöisesti henkilöstövaihdosten aiheuttamista kustannussäästöistä, kun uusia työntekijöitä ei aina palkattu heti edellisen lopetettua, sekä taloushallinnon uudistuksesta ja sen aiheuttamasta viiveestä talouden seurannassa ja kulukorvausten hakemisessa. Tilikauden aikana kirjattiin luottotappiona painotalo Scanweb Oy:lle maksettu 21821,35 euroa. Painotalo hakeutui konkurssiin sen jälkeen, kun liitto oli maksanut Improbaturin postitukseen liittyvän laskun sille. Improbatur on liiton keskeinen jäsenpalvelu, joka oli saatava postiin, joten lasku maksettiin toistamiseen suoraan Postille. Huomionarvoinen on myös 93319,68 euron avustussiirto, jossa Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman Turvapaikanhakijanuoret-hankkeen saaman avustuksen vuoden 2017 osuus siirrettiin tulevalle vuodelle. Tavoite Tehdyt toimenpiteet & tulokset 1 SLL on vetovoimainen ja kiinnostava työnantaja. Työntekijät ovat motivoituneita ja heidän osaamistaan arvostetaan liitossa ja sen ulkopuolella. Vuoden aikana rekrytoitiin yhteensä 7 uutta toimihenkilöä, joiden rekrytointiin osallistuivat pääsihteeri, ko. sektorin toimihenkilöt sekä sektorista vastaava puheenjohtajiston jäsen. Rekrytointiprosessit toteutettiin nopeasti ja tehokkaasti. Liitolle rekrytoitiin vuoden aikana kahdesti uusi pääsihteeri, mikä vaati toimihenkilöiltä ja koko organisaatiolta venymistä. Molemmilla kerroilla saatiin runsaasti hyviä hakijoita, joiden joukosta uusi pääsihteeri päästiin valitsemaan monivaiheisen prosessin ja huolellisen harkinnan päätteeksi. >>>>>>>>>> LIITE 3. TOIMINTAKERTOMUS LIITE 4. TILINPÄÄTÖS Pumaska 2017.indd

46 Toimihenkilöitä kannustettiin käyttämään koulutusrahaa heidän hyödylliseksi katsomaansa koulutukseen. Esimerkiksi viestintäsektori osallistui Setan järjestämään koulutukseen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen paremmasta huomioimisesta liiton viestinnässä. Toimihenkilöt kouluttivat osallistujia aktiivi- ja koulutustapahtumilla ja opiskelijakuntafestivaaleilla asiantuntemuksensa mukaisista teemoista yhdessä liittohallituksen jäsenten ja vapaaehtoisten kouluttajien kanssa. Työehtosopimuksen päivitystarpeita kartoitettiin sekä toimihenkilöiden että työnantajan näkökulmasta. Keskutelut toimihenkilöiden ja työnantajan välillä käynnistettiin, mutta varsinainen päivitystyö aikataulutettiin keväälle Toimiston työhyvinvointiin ja työssä viihtymiseen panostettiin muun muassa kahdesti vuodessa järjestettävien työkyvyn edistämiseen tähtäävien virkistyspäivien muodossa. Keväällä toteutettiin Työterveyslaitoksen Parempi työyhteisö -kysely, josta saatiin erinomaiset tulokset. 2 Toimiston henkilökunta palvelee jäsenistöä parhaalla mahdollisella tavalla. Toimiston henkilökunta palveli lukiolaisia lämpimästi ja asiantuntevasti. Toimiston palvelukyselyä ei toteutettu vuoden 2016 aikana. 3 Taloutta hoidetaan hyvin ja läpinäkyvästi, sitä seurataan jatkuvasti sekä toimistolla että liittohallituksessa ja muutoksia tehdään tarvittaessa joustavasti. Liiton talouden seuranta, kirjanpito, laskutus ja kulukorvaukset siirrettiin kokonaan sähköiseen muotoon kevään ja kesän 2016 aikana. Uuteen järjestelmään siirtyminen aiheutti syksyn 2016 aikana viivettä talouden seurannassa ja kulukorvausten hakemisessa, mistä johtuu osa vuoden 2016 ylijäämästä. Muu ylijäämä on pääsääntöisesti seurausta henkilöstövaihdosten aiheuttamista kustannussäästöistä. Uudet järjestelmät mahdollistavat talouden reaaliaikaisen seurannan toimihenkilöille ja liittohallituksen jäsenille. Toimihenkilöiden ja liittohallituksen perehdyttäminen uuden järjestelmän käyttöön ja mahdollisuuksiin jatkuu yhä. >>>>>>>>>> 46 LIITE TILINPÄÄTÖS TOIMINTAKERTOMUS 2016 Pumaska 2017.indd

47 4 Jäsenet saavat moitteetonta ja ripeää jäsenpalvelua eri kanavissa. Jäsenyyteen liittyvät ongelmat ratkaistaan tehokkaasti ja viipymättä. Liiton jäsenpalvelu toimi puhelimitse, sähköpostitse ja sosiaalisen median kanavissa. Lukiolaisia neuvottiin erilaisissa jäsenyyteen ja lukiolaisen arkeen liittyvissä kysymyksissä. Suuremmista muutoksista mm. opiskelijakortteihin liittyen viestittiin myös liiton viestintäkanavissa. Jäsenpalvelua kehitetään jatkuvasti saadun palautteeen perusteella. Lisäksi vuoden lopussa toteutettiin jäsenkysely, jonka tuloksia hyödynnetään tulevassa kehitystyössä. 5 Liiton taloutta suunnitellaan ja sen vakaus varmistetaan myös pidemmällä aikavälillä. Tulopohjaa laajennetaan ja kehitetään. Liiton pitkän aikavälin taloussuunnitelman laatiminen siirtyi taloushallintouudistuksen ja henkilöstövaihdosten myötä tulevalle vuodelle. Liitto solmi useita uusia yhteistyökumppanuuksia ja teki tuloksekasta mediamyyntiä. Euroopan parlamentilta haettiin ja saatiin rahoitusta, jonka avulla liiton lukiolaisista koostuva delegaatio osallistui European Youth Event -tapahtumaan. 6 SLL luo jäseniään hyödyttäviä yhteistyökumppanuuksia ja palvelukokonaisuuksia. Lukiolaisten kesätyömahdollisuuksia parantavaa ja työelämäyhteyksiä kehittävää projektia varten ei saatu rahoitusta, joten suunniteltua projektia ei toteutettu vuonna Liitto kuitenkin solmi muita jäseniään hyödyttäviä yhteistyökumppanuuksia. 4 TURVAPAIKANHAKIJANUORET-HANKE Vuonna 2016 käynnistyi Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama ja Suomen Punaisen Ristin kanssa yhteistyössä toteutettava Turvapaikanhakijanuoret-hanke, jossa lukioikäiset nuoret järjestävät viikottaista toimintaa Suomeen saapuneille turvapaikanhakijanuorille. Oman haasteensa hankkeen suunnitelmien toteuttamiselle aiheuttivat vastaanottokeskusten määrän raju väheneminen ympäri Suomea. Tästä huolimatta toiminta käynnistyi vuoden aikana useilla paikkakunnilla. Hanke jatkuu vuoden 2017 loppuun saakka. Tavoite Tehdyt toimenpiteet & tulokset 1 Tarjota mielekästä ja nuoria itseään kiinnostavaa vapaa-ajan toimintaa turvapaikanhakija- ja suomalaisnuorille. Viikottaista toimintaa järjestettiin pääkaupunkiseudulla, Porvoossa, Tampereen seudulla ja Oulun seudulla. Hankesuunnitelmasta poiketen leirien sijaan järjestettiin vastaanottokeskusten toiveesta loma-aikoina toimintaan paremmin soveltuvia päiväretkiä. >>>>>>>>>> LIITE 3. TOIMINTAKERTOMUS LIITE 4. TILINPÄÄTÖS Pumaska 2017.indd

48 2 Saattaa samanikäiset turvapaikanhakijaja suomalaisnuoret lähemmäksi toisiaan Vapaaehtoisiksi rekrytoitiin ja koulutettiin lukioikäisiä nuoria. Vapaaehtoisiksi koulutettiin noin 110 nuorta ja toimintaan osallistui noin 160 turvapaikanhakijanuorta. 3 Edistää kulttuurien välistä tuntemusta ja ymmärrystä suunnittelemalla ja toteuttamalla toimintaa yhdessä. Toiminta oli viikottaista ja sisällöltään vaihtelevaa, ja siinä huomioitiin turvapaikanhakijanuorten omia toiveita. Toiminta on pitänyt sisällään esimerkiksi tutustumisleikkejä, seuraleikkejä- ja pelejä, lautapelejä, mölkkyä, piknikiä, jalkapalloa, retkiä, keilausta, lukiovierailujaa, leipomista, taidepajoja, museo- ja huvipuistovierailuja sekä vaellusta kansallispuistossa. 4 Vähentää ennakkoluuloja ja eri väestöryhmien välistä vihapuhetta järjestämällä esimerkillistä toimintaa ja kertomalla siitä. Hankkeesta viestittiin muun muassa Improbatur-lehdessä, SPR:n blogissa, SLL:n some-kanavissa, eri tahojen (esim. aluehallintovirastot ja Allianssi) järjestämissä tilaisuuksissa. 5 Tukea nuorten kasvua aktiiviseen kansalaisuuteen tarjoamalla heille mahdollisuuden osallistua vapaaehtoistoimintaan ja kantaa vastuuta toiminnan järjestämisestä. Vastuun toiminnan toteutuksesta kantoivat toimintakerroilla vapaaehtoiset itse. Varsinkin toiminnan käynnistämisvaiheessa projektikoordinaattori oli kuitenkin päävastuussa yksittäistenkin toimintakertojen etukäteisjärjestelyistä. Toimintaryhmiä pyörittävien vapaaehtoisten keskuudesta nimettiin vastuuvapaaehtoisia, jotka kantoivat päävastuun kyseisen ryhmän toiminnan ylläpitämisestä. 6 Luoda pysyvä malli nuorten vapaaehtoistoiminnan sisällyttämiseksi osaksi lukio-opintoja. Toimintaan osallistuvat vapaaehtoiset saivat pyytäessään osallistumisesta todistuksen, jonka avulla voivat hakea rehtoreilta kurssisuoritusta. Yksittäisissä lukioissa yhdistettiin hankkeen toimintaa osaksi lukion kursseja. Alustavat suunnitelmat toiminnan vakiinnuttamisesta yhteistyökumppani SPR:n toimintaan aloitettiin. 48 LIITE TILINPÄÄTÖS TOIMINTAKERTOMUS 2016 Pumaska 2017.indd

49 TILINPÄÄTÖS 2016 LIITE 4. E SI T YS L IITTOKOKOU KS ELLE LIITE 4. TILINPÄÄTÖS 49 Pumaska 2017.indd

50 50 LIITE 4. TILINPÄÄTÖS Pumaska 2017.indd

51 LIITE 4. TILINPÄÄTÖS 51 Pumaska 2017.indd

52 52 LIITE 4. TILINPÄÄTÖS Pumaska 2017.indd

53 LIITE 4. TILINPÄÄTÖS 53 Pumaska 2017.indd

54 TASE-ERITTELY Saldo Kauden muutos Saldo Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 1 776,12-592, , Konttorikoneet 2 368,15 0, , Koneiden ja kaluston poistot -592,03-592,03 0,00 MU Poistot koneista ja -592,03 pakulstosta 25 % menojäännöspoisto Aineelliset hyödykkeet yhteensä 1 776,12-592, ,15 Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet ,00 0, , Muut osakkeet ,00 0, ,00 MU Opiskelija-holding ,00 Oy (38 000osaketta) Sijoitukset yhteensä ,00 0, ,00 Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , , ,00 Muut saamiset 0, , , Verosaamiset 0,00-11,37 11, Muut saamiset 0, , ,62 Siirtosaamiset , , , Palkkamenot (siirtosaamiset) 31,00 31,00 0,00 MU Korjaus pump-tos 91, Palkat / , LAURI Pump Palkat / -60, , LAURI 1819 Muut menoennakot (siirtosaamiset) 0, , , Muut siirtosaamiset , , ,56 MU Lasku , 36, -940,28 SEB KORT BANK AB,, OTSO MU Ylioppilasterveys 3 891,50 vuokratakuu toimitiloista MU TYEL-saaminen , Elo MU TVR-täsmäytys ,00 MU Lounassetelit ,00 MU Virikesetelit ,00 OL Verohallinto 500,00 Ennakkovero 2016 UMP OL Yhteis. jäännösv , /erä 01 Etelä-Suomen piiri ry Lyhytaikaiset saamiset yhteensä , , ,80 Rahat ja pankkisaamiset Pankkisaamiset , , , OP FI , , , Danske ,00-726,61 726, Aktia ,00-48,05 48, OP Jäsenmaksut FI , , , OKO FI ,00-237,83 237, OKO ,00-453,18 453, Nordea ,00-722,88 722,88 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 3 54 LIITE 4. TILINPÄÄTÖS Pumaska 2017.indd

55 TASE-ERITTELY Saldo Kauden muutos Saldo Edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä , , ,04 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 2371 Tilikauden ylijäämä , ,07 0, Tilikauden alijäämä 0, , ,39 Lyhytaikainen vieras pääoma Ostovelat , ,36 0, Ostovelat Netvisor , ,36 0,00 Muut velat , , , Ennakonpidätysvelka 0, , , Sosiaaliturvamaksuvelka 0,00-653,28 653, Jäsenmaksutilitysvelka 1 139,55 108,64 30,91 PL Palkkayhteenveto 27, , Kuukausipalkkalaiset, 10 pv Pump Palkat , Verotili , ,35 0,00 PL Sosiaaliturvamaksujen, ennakonpidätysvelan ja lähdeveron päättäminen verotilille ,35 Siirtovelat , , , Palkkamenot (siirtovelat) 0,00 0,00 0, Lomapalkkamenot (siirtovelat) , ,83 0,00 MU Lomapalkkavelka , Eläkevakuutusmaksut (siirtovelat) 0, , , Työnantajan pakolliset 129,68-545,26 674,94 vakuutusmaksut (siirtovelat) MU ryhmähenkivakuutus 21, Fennia MU ,35 Työtapaturmavak.velka 2016 Fennia 2979 Muut siirtovelat , , ,38 MU Maksamattomat ,02 jäsenmaksupalautukset 2/16 MU Maksamattomat 6 425,00 tulostavoiterahat 3/16 MU Avustussiirrot TPHN ,68 vuodelle 2017 Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä , , ,04 LIITE 4. TILINPÄÄTÖS 55 Pumaska 2017.indd

56 TASE-ERITTELYT Tase-erittelyt laati Tase-erittelyt tarkasti ja hyväksyi 56 LIITE 4. TILINPÄÄTÖS Pumaska 2017.indd

57 MYYNTIRESKONTRAN SAATAVALUETTELO Asiakas Avoin Laskunumero Tositenumero Laskupvm Avoin Bonnier Books Kauppa Suomi Oy 1 775, ,00 C.L.Seifert Finland Oy 4 250, ,00 Casio Scandinavia AS, Finland filial 6 200, ,00 Ekonomiakatemia Ekonomivalmennus Oy 1 000, ,00 Finnish International Baccalaureate Society ry - FIBS 358, ,50 Helsingin Evankelinen Opisto 500, ,00 Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö sr 1 090, ,00 HUS-Servis, Rekrytointipalvelut 1 390, ,00 HY Avoin yliopisto 890, ,00 Jamera Oy 1 150, ,00 KK Valmennuskeskus Oy , , ,00 Lapin aluehallintovirasto 347, ,75 Lapin ammattikorkeakoulu Oy 1 390, Lapin Yliopisto , , ,00 Laurea-ammattikorkeakoulu Oy 1 050, ,00 Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy 1 500, ,00 N.C.D. Cruise Oy 1 550, ,00 Oy Selecta Ab 2 400, ,00 Rajavartiolaitos 1 190, ,00 Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy 1 300, ,00 Suomen kauppakorkeakoulut (ABS) ry 1 890, ,00 Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n Helsingin piiri ry 4 182, ,50 Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n Hämeen piiri ry 2 010, ,50 Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n Itä-Suomen piiri ry 3 552, ,50 Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n Järvi-Suomen Piiri ry 2 338, ,00 Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n Kaakkois-Suomen piiri ry 2 525, Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n Lapin Piiri ry , , ,00 Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n Lounais-Suomen piiri ry 4 359, ,00 Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n Pirkanmaan piiri ry 3 565, ,50 Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n Pohjanmaan piiri ry 2 722, ,50 Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n Pohjois-Suomen Piiri ry 1 929,00 1 LIITE 4. TILINPÄÄTÖS 57 Pumaska 2017.indd

58 MYYNTIRESKONTRAN SAATAVALUETTELO Asiakas Avoin Laskunumero Tositenumero Laskupvm Avoin ,00 Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n Uudenmaan piiri ry 5 454, ,00 Suomen Messut Osuuskunta , ,00 Valmennustiimi Eximia Oy 1 600, ,00 Veikkaus Oy 700, ,00 Yhteensä ,75 58 LIITE 4. TILINPÄÄTÖS Pumaska 2017.indd

59 OSTORESKONTRAN VELKALUETTELO Toimittaja Avoin Laskunumero Tositenumero Laskupvm Avoin Avoine Oy 53, ,57 Diacor terveyspalvelut OyKetjuohjaus 902, , ,00 Elisa Oyj 140, , ,25 Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa 7 024, , , , ,04 Helen Oy 97, ,28 Intrum Justitia Oy 58, ,10 Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry. 98, ,00 Oberthur Technologies FinlandSegenmark Oy 1 949, ,11 Oulun kaupunki/tekninen keskus 285, ,00 Paytrail Technology Oy 73, ,16 Peli-Bunkkeri Oy 125, ,00 Poolmax Oy 98, ,00 Posti Oy 3 764, , , , , , ,11 Rantalainen Oy Helsinki 3 069, ,19 SEB Kort Bank AB, Helsingin si , , , , , , , , , ,00 Suomen Palkkiopalvelu Oy 620, / ,00 Tmi Jose Riikonen 300,00 106/ ,00 Tmi Mika Ahonen 305, _ ,00 Turun Teippi Oy 2 136, ,40 Valokuvaaja Petri Kangas 496, ,00 Verohallinto 1 325, / ,86 VR Matkustajaliikenne 1 155, ,30 LIITE 4. TILINPÄÄTÖS 59 Pumaska 2017.indd

60 Suomen Lukiolaisten Liitto ry, Finlands Gymnasistförbund rf Tilinpäätös OSTORESKONTRAN VELKALUETTELO Toimittaja Avoin Laskunumero Tositenumero Laskupvm Avoin , ,00 Yhteensä ,36 60 LIITE 4. TILINPÄÄTÖS Pumaska 2017.indd

61 LIITE 4. TILINPÄÄTÖS 61 Pumaska 2017.indd

62 62 LIITE 4. TILINPÄÄTÖS Pumaska 2017.indd

63 LIITE 4. TILINPÄÄTÖS 63 Pumaska 2017.indd

64 64 LIITE 4. TILINPÄÄTÖS Pumaska 2017.indd

65 LIITE 4. TILINPÄÄTÖS 65 Pumaska 2017.indd

66 66 LIITE 4. TILINPÄÄTÖS Pumaska 2017.indd

67 LIITE 4. TILINPÄÄTÖS 67 Pumaska 2017.indd

68 68 LIITE 4. TILINPÄÄTÖS Pumaska 2017.indd

69 LIITE 4. TILINPÄÄTÖS 69 Pumaska 2017.indd

70 70 LIITE 4. TILINPÄÄTÖS Pumaska 2017.indd

71 LIITE 4. TILINPÄÄTÖS 71 Pumaska 2017.indd

72 72 LIITE 4. TILINPÄÄTÖS Pumaska 2017.indd

73 LIITE 4. TILINPÄÄTÖS 73 Pumaska 2017.indd

74 74 LIITE 4. TILINPÄÄTÖS Pumaska 2017.indd

75 LIITE 4. TILINPÄÄTÖS 75 Pumaska 2017.indd

76 76 LIITE 4. TILINPÄÄTÖS Pumaska 2017.indd

77 LIITE 4. TILINPÄÄTÖS 77 Pumaska 2017.indd

78 78 LIITE 4. TILINPÄÄTÖS Pumaska 2017.indd

79 LIITE 4 TILINPÄÄTÖS 79 Pumaska 2017.indd

80 80 LIITE 4 TILINPÄÄTÖS Pumaska 2017.indd

81 LIITE 7. OSAVUOSITOIMINTAKERTOMUS LIITE 4 TILINPÄÄTÖS 81 Pumaska 2017.indd

82 82 LIITE 7. 4 OSAVUOSITOIMINTAKERTOMUS TILINPÄÄTÖS Pumaska 2017.indd

83 LIITE 5. LIITE LIITE 7. OSAVUOSITOIMINTAKERTOMUS 5 TILINTARKASTUSKERTOMUS 83 Pumaska 2017.indd

84 84 LIITE 7. 5 OSAVUOSITOIMINTAKERTOMUS TILINTARKASTUSKERTOMUS Pumaska 2017.indd

85 TOIMINNANTARKASTUSKERTOMUS LIITE 6. Suomen Lukiolaisten Liitto Ry:n jäsenille Olen tarkastanut Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n (Y-tunnus ) hallinnon, tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen tilikaudelta Suorittamassani toiminnantarkastuksessa yhdistyksen taloutta ja hallintoa on tarkastettu yhdistyksen toiminnan laadun ja laajuuden kannalta riittävällä tavalla. Lausun toiminnantarkastuksen johdosta seuraavaa: - Tilinpäätös sisältää olennaisilta osilta yhtiön tuotot, kulut, varat, oman pääoman, velat ja yhdistyksen antamat vakuudet. - Toimintakertomus sisältää olennaisilta osilta: tiedot yhdistyksen omaisuuteen kohdistuvista pysyvistä rasitteista ja kiinnityksistä sekä siitä, missä panttikirjat ovat. tiedot olennaisista tapahtumista tilikaudella ja sen päättymisen jälkeen. tiedot talousarvion toteutumisesta sekä riittävän selvityksen olennaisista poikkeamista talousarvioon nähden. arvion yhtiön talouden todennäköisesti tulevasta kehityksestä. hallituksen esityksen yhdistyksen tuloksen tasapainotusta koskeviksi toimenpiteiksi. - Yhdistyksen liittokokouksen, hallituksen sekä muiden toimielinten pöytäkirjat antavat riittävän selvityksen toiminnan laajuudesta ja laadusta. Yhdistyksen hallintoa on hoidettu lain, sääntöjen ja yhdistyksen kokousten päätösten mukaisesti. Hallituksen jäsenet tai toimihenkilöt eivät ole syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaisi seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhdistystä kohtaan. Tarkastuksessa ei ole ilmennyt sellaista, josta olisi yhdistyslain 38a :n mukaan tässä tarkastuskertomuksessa erikseen mainittava. Suomen Lukiolaisten Liitolle myönnetty valtionavustus on käytetty tuen käytölle asetettujen ehtojen javaltionavustusta koskevien säännösten mukaisesti. Tilinpäätös voidaan vahvistaa ja vastuuvelvollisille myöntää vastuuvapaus. Helsingissä Teemu Koivisto LIITE LIITE 6 TOIMINNANTARKASTUSKERTOMUS 7. OSAVUOSITOIMINTAKERTOMUS 85 Pumaska 2017.indd