LIITTOKOKOUSPUMASKA SUOMEN LUKIOLAISTEN LIITTO RY:N XXXIV LIITTOKOKOUS Seinäjoki

Transkriptio

1 LIITTOKOKOUSPUMASKA SUOMEN LUKIOLAISTEN LIITTO RY:N XXXIV LIITTOKOKOUS Seinäjoki

2 MAAMME-LAULU Oi maamme, Suomi, synnyinmaa, soi, sana kultainen! Ei laaksoa, ei kukkulaa, ei vettä, rantaa rakkaampaa, kuin kotimaa tää pohjoinen, maa kallis isien! Vårt land, vårt land, vårt fosterland, Ljud högt, o dyra ord! Ej lyfts en höjd mot himlens rand, Ej sänks en dal, ej sköljs en strand, Mer älskad än vår bygd i nord, Än våra fäders jord. Sun kukoistukses kuorestaan kerrankin puhkeaa, viel lempemme saa nousemaan sun toivos, riemus loistossaan, ja kerran, laulus synnyinmaa korkeemman kaiun saa. 2 MAAMME-LAULU

3 SISÄLLYSLUETTELO 01 Maamme-laulu 2 02 Sisällysluettelo 3 03 Kokouksen esityslista 4 04 Aikataulu 8 05 Yleiset ohjeet 9 LIITE 1 Liittokokouskutsu 14 LIITE 2A Menettelytapajärjestys 15 LIITE 2B Tarkempi ohjeistus vaaleihin 22 LIITE 3 Toimintakertomus LIITE 4 Tilinpäätös 2017 ja tase-erittelyt 39 LIITE 5 Tilintarkastuskertomus LIITE 6 Toiminnantarkastuskertomus LIITE 7 Osavuositoimintakertomus LIITE 8 Sääntömuutokset 76 LIITE 9 Tavoiteohjelma LIITE 10 Toimintasuunnitelma LIITE 11 Strategian väliarviointi ja päivitetty strategia 108 LIITE 12 Kestävän kehityksen suunnitelma 110 LIITE 13 Talousarvio 2019 ja taustamuistio 116 LIITE 14 Julkilausuma Ponsi ja liittohallituksen vastaus ponteen Aloitteet ja liittohallituksen vastaukset 134 SISÄLLYSLUETTELO 3

4 KOKOUKSEN ESITYSLISTA 1 KOKOUKSEN AVAUS Suomen lippu saapuu Maamme Vårt land Puheenjohtaja Alvar Euro pitää avauspuheen. 2 KUULLAAN LIITTOKOKOUKSELLE OSOITETUT TERVEHDYKSET Pääsihteeri esittelee etukäteen varattujen tervehdysten esittäjät. 3 KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN 3.1 Valitaan kokoukselle puheenjohtajat Liittohallitus esittää, että kokouksen puheenjohtajiksi kutsutaan Liisa Lähteenaho ja Veera Svahn. 3.2 Valitaan kokoukselle pääsihteeri ja muu sihteeristö Liittohallitus esittää, että kokouksen pääsihteeriksi valitaan liiton pääsihteeri Saara Hyrkkö, pöytäkirjasihteereiksi Annakaisa Tikkinen ja Janni Pellinen ja teknisen sihteeristön vanhimmaksi liiton järjestösuunnittelija Matti Mannonen. 3.3 Valitaan kokoukselle pöytäkirjantarkastajat Liittohallitus esittää, että pöytäkirjantarkastajien vanhimmaksi valitaan Mikaela Wirenius. Lisäksi valitaan kolme (3) muuta pöytäkirjantarkastajaa. 3.4 Valitaan kokoukselle ääntenlaskijat Liittohallitus esittää, että ääntenlaskijoiden vanhimmaksi valitaan Juuso Kurttila. Lisäksi valitaan jokaisesta äänioikeutetusta piiri- ja jäsenjärjestöstä yksi (1) ääntenlaskija ja näistä kullekin yksi (1) varaääntenlaskija. 4 TODETAAN KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS SEKÄ OSALLISTUJAT Kokouskutsu liitteenä (LIITE 1). 4.1 Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4.2 Todetaan kokouksen äänivaltaiset kokousedustajat (ÄO) äänivallattomat kokousedustajat, joilla on kokouksessa esitysoikeus ja vaalikelpoisuus (EOVK) sääntöjen nojalla puhe- ja läsnäolo-oikeutetut (PLO) 4.3 Myönnetään läsnäolo-oikeus tarkkailijoille ja kutsuvieraille Liittohallitus esittää, että läsnäolo-oikeus myönnetään tarkkailijoille ja kutsuvieraille. 4.4 Päätetään puhe- ja/tai läsnäolo-oikeuden myöntämisestä muille sitä pyytäville henkilöille 4 KOKOUKSEN ESITYSLISTA

5 5 VAHVISTETAAN KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS 5.1 Vahvistetaan kokouksen menettelytavat Liittohallitus esittää, että vahvistetaan kokouksen menettelytavat (LIITE 2). 5.2 Vahvistetaan asioiden käsittelyjärjestys ja aikataulu Liittohallitus esittää, että vahvistetaan esityslista kokouksen työjärjestykseksi. Liittohallitus esittää, että vahvistetaan samalla kokouksen aikataulu. 6 KUULLAAN SELVITYS LIITTOKOKOUKSEN KÄYTÄNNÖN JÄRJESTELYISTÄ Kuullaan järjestösuunnittelija Matti Mannosen selvitys. 7 VALITAAN KOKOUKSELLE TARPEELLISET TOIMIKUNNAT 7.1 Tavoiteohjelmaa käsittelevä toimikunta Liittohallituksen puolesta esittelijöinä toimivat liittohallituksen jäsenet Roosa Pajunen ja Antti Kivi. Teknisinä sihteereinä toimivat Anni Koivisto ja Kirsi Ylinen. 7.2 Toimintasuunnitelmaa ja talousarviota käsittelevä toimikunta Liittohallituksen puolesta esittelijöinä toimivat liittohallituksen jäsenet Matilda Stirkkinen ja Kia Katjos. Teknisinä sihteereinä toimivat Julia Petäjä ja Katja Asikainen. 7.3 Kestävän kehityksen suunnitelmaa ja päivitettyä strategiaa käsittelevä toimikunta Liittohallituksen puolesta esittelijöinä toimivat liittohallituksen jäsenet Mikaela Wirenius ja Petteri Strömberg. Teknisinä sihteereinä toimivat Iiris Hynönen ja Joel Linnainmäki. 7.4 Kokouksen julkilausumaa käsittelevä toimikunta Liittohallituksen puolesta esittelijänä toimivat liittohallituksen jäsenet Aleksi Aalto ja Ding Zhong. Teknisinä sihteereinä toimivat Marjo Suvanto ja Kia Tanskanen. 8 VAHVISTETAAN SUOMEN LUKIOLAISTEN LIITTO RY:N TOIMINTAKERTOMUS 2017 Liittohallitus esittää, että toimintakertomus 2017 vahvistetaan. (LIITE 3) 9 VAHVISTETAAN SUOMEN LUKIOLAISTEN LIITTO RY:N TILINPÄÄTÖS 2017 Liittohallitus esittää, että tilinpäätös 2017 vahvistetaan. (LIITE 4) 10 PÄÄTETÄÄN TILI- JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMISESTÄ TOIMINTAVUODEN 2017 TILIVELVOL LISILLE TILINTARKASTAJAN JA TOIMINNANTARKASTAJAN LAUSUNTOJEN PERUSTEELLA Kuullaan tilintarkastajan ja toiminnantarkastajan lausunnot. (LIITE 5 ja LIITE 6) 11 MERKITÄÄN TIEDOKSI SUOMEN LUKIOLAISTEN LIITTO RY:N OSAVUOSITOIMINTAKERTOMUS AJALTA (LIITE 7) >>>>>>>>>>>> KOKOUKSEN ESITYSLISTA 5

6 12 KÄSITELLÄÄN SUOMEN LUKIOLAISTEN LIITTO RY:N SÄÄNTÖMUUTOKSET Liittohallitus esittää, että sääntömuutokset käsitellään kiireellisenä ja että esitetyt muutokset hyväksytään. (LIITE 8) PÄIVÄ VAIHTUU 13 KÄSITELLÄÄN LIITTOKOKOUKSELLE TEHDYT ALOITTEET 14 KÄSITELLÄÄN SUOMEN LUKIOLAISTEN LIITTO RY:N TAVOITEOHJELMA Liittohallitus esittää, että Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n tavoiteohjelma 2019 hyväksytään. (LIITE 9) 15 KÄSITELLÄÄN SUOMEN LUKIOLAISTEN LIITTO RY:N TOIMINTASUUNNITELMA Liittohallitus esittää, että Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n toimintasuunnitelma 2019 hyväksytään. (LIITE 10) 16 KÄSITELLÄÄN SUOMEN LUKIOLAISTEN LIITTO RY:N STRATEGIAN VÄLIARVIOINTI JA PÄIVITYS Liittohallitus esittää, että Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n strategian väliarviointi merkitään tiedoksi ja päivitetty strategia vuosille hyväksytään. (LIITE 11) 17 KÄSITELLÄÄN SUOMEN LUKIOLAISTEN LIITTO RY:N KESTÄVÄN KEHITYKSEN SUUNNITELMA Liittohallitus esittää, että Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n kestävän kehityksen suunnitelma vuosille hyväksytään. (LIITE 12) 18 PÄÄTETÄÄN HENKILÖJÄSENMAKSUN SUURUUDESTA KAUDELLE Liittohallitus esittää, että Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n henkilöjäsenmaksu on 22 euroa PÄÄTETÄÄN KANNATUSJÄSENMAKSUN SUURUUDESTA KAUDELLE Liittohallitus esittää, että kannatusjäsenmaksu on 100 euroa ja yhteisöjäseniltä 1000 euroa PÄÄTETÄÄN PIIRIJÄRJESTÖJÄSENMAKSUN JA JÄSENJÄRJESTÖJÄSENMAKSUN SUURUUDESTA VUODELLE 2019 Liittohallitus esittää, että piirijärjestöjäsenmaksu ja jäsenjärjestöjäsenmaksu ovat 0 euroa vuonna KÄSITELLÄÄN SUOMEN LUKIOLAISTEN LIITTO RY:N TALOUSARVIO VUODELLE 2019 Liittohallitus esittää, että Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n talousarvio 2019 hyväksytään. (LIITE 13) 22 VALITAAN SUOMEN LUKIOLAISTEN LIITTO RY:LLE PUHEENJOHTAJISTO VUODELLE 2019 Kuullaan ehdokkaiden kannatuspuheenvuorot. PÄIVÄ VAIHTUU 6 KOKOUKSEN ESITYSLISTA

7 22 VALITAAN SUOMEN LUKIOLAISTEN LIITTO RY:LLE PUHEENJOHTAJISTO VUODELLE 2019 (JATKUU) 22.1 Valitaan Suomen Lukiolaisten Liitto ry:lle puheenjohtaja 22.2 Valitaan Suomen Lukiolaisten Liitto ry:lle ensimmäinen varapuheenjohtaja 22.3 Valitaan Suomen Lukiolaisten Liitto ry:lle toinen varapuheenjohtaja 23 VALITAAN SUOMEN LUKIOLAISTEN LIITTO RY:LLE MUUT LIITTOHALLITUKSEN JÄSENET VUODELLE Päätetään liittohallituksen muiden jäsenten määrästä (6-8) Liittohallitus esittää muiden jäsenten määräksi 8 henkilöä Valitaan Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n muut liittohallituksen jäsenet 24 VALITAAN SUOMEN LUKIOLAISTEN LIITTO RY:LLE YKSI TILINTARKASTAJA, YKSI TOIMINNANTARKASTAJA JA HEILLE HENKILÖKOHTAISET VARAHENKILÖT Liittohallitus esittää, että vuoden 2019 tilintarkastajaksi valitaan Päivi Sten ja hänen varahenkilökseen Teija Moisala sekä vuoden 2019 toiminnantarkastajaksi Wiking Vuori ja hänen varahenkilökseen Sini Korpinen. 25 PÄÄTETÄÄN LIITTOKOKOUKSEN JULKILAUSUMISTA (LIITE 14) 26 KOKOUKSEN PÄÄTÖS KOKOUKSEN ESITYSLISTA 7

8 LIITTOKOKOUKSEN AIKATAULU PERJANTAI :00 Ilmoittautuminen alkaa 10:45 Kokoussalin ovet avataan 11:00 Liittokokous avataan 13:00 Lounas Ravintola Komiassa auditorion vieressä (ennakkoon varanneille) 14:15 Kokoussalin ovet avataan 14:30 Kokous jatkuu 17:00 Ilmoittautuminen puheenjohtajavaaliin päättyy»» Kaikki ehdokkaat esittäytyvät»» Puheenjohtajatentti 18:00 Kokous keskeytetään 18:30 Toimikunnat aloittavat (yksittäisten kokousedustajien muutosesitysten deadline 18:30)»» Tavoiteohjelmaa käsittelevä toimikunta»» Toimintasuunnitelmaa ja talousarviota käsittelevä toimikunta»» Julkilausumatoimikunta»» Kestävän kehityksen suunnitelmaa sekä strategian väliarviointia ja päivitystä käsittelevä toimikunta»» Uusien toimikunta (ensikertalaisille ja toimikuntiin osallistumattomille) 22:30 Toimikuntien muutosesitysten deadline LAUANTAI :45 Kokoussalin ovet avataan 9:00 Kokous jatkuu 13:00 Lounas Ravintola Komiassa auditorion vieressä (ennakkoon varanneille) 14:15 Kokoussalin ovet avataan 14:30 Kokous jatkuu 18:15 Kokous tauolle Varapuheenjohtaja- ja liittohallituspaneeli 19:15 Sali tyhjäksi POPin iltaohjelma kokousedustajille / Kutsutuille Seinäjoen kaupungin vastaanotto SUNNUNTAI :45 Kokoussalin ovet avataan 9:00 Kokous jatkuu 13:00 Lounas Ravintola Komiassa auditorion vieressä (ennakkoon varanneille) 14:00 Kokoussalin ovet avataan 14:15 Kokous jatkuu ~ Kokous loppuu 8 KOKOUKSEN AIKATAULU

9 LIITTOKOKOUKSEN YLEISET OHJEET Luet parhaillaan pumaskaa eli materiaalipakettia, joka sisältää kaikki liittokokouksessa käsiteltävät asiakirjat ja kokouspäivien käytännön ohjeet. Tutustu näihin ohjeisiin ja asiakirjoihin huolellisesti, niin selviämme työntäyteisestä viikonlopusta mahdollisimman sujuvasti. Pidäthän pumaskasi tallessa niitä on varattu vain yksi kappale yhtä kokousedustajaa kohti, jotka ovat sen paperisena tilanneet. PAIKAT JA OSOITTEET Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n (SLL) liittokokous pidetään Framin kokous- ja kongressikeskuksen auditoriossa (Kampusranta 9 (Frami B), Seinäjoki) Kokousedustajat majoittuvat Sokos Hotel Vaakunassa (Torikatu 2, Seinäjoki). Parhaiten Seinäjoella kulkeminen onnistuu kävellen. Seinäjoen matkakeskuksesta kokouspaikalle on 1,4 kilometriä, joka taittuu noin 20 minuutissa. Hotellilta kävelet myös noin 20 minuutissa kokouspaikalle. ILMOITTAUTUMINEN Kaikki kokousedustajat ilmoittautuvat kokoukseen piirikohtaisesti delegaation edustajanumerojärjestyksessä. Ilmoittautumiset tapahtuvat kolmessa linjastossa perjantaina klo 9:00-9:40 kokouspaikan aulassa. Piirin koko delegaatio ilmoittautuu yhdessä piirille määrättynä aikana seuraavasti: 9:00 POP (I), PIP (II), JSP (III) 9:20 UMP (I), HEP + FIBS (II), LAP + PSP (III) 9:40 KAP + HÄP (I), ISP (II), LSP (III) Piirin puheenjohtaja ja liittokokousvastaava vastaavat aikataulussa pysymisestä ja tietävät mitä tehdä kuuntele heitä siis tarkasti. Ilmoittautumisessa jokaisella delegaatilla pitää olla mukana virallinen henkilöllisyystodistus ja Lukiolaisten opiskelijakortti, jossa on voimassaoleva lukuvuositarra, tai toimiva Frank App. Kortittomilla jäsenille todistus on liittokokouskansiossa. Tarvitset näitä myös esimerkiksi äänestäessä vaaleissa, joten pidä ne tallessa ja lähettyvillä koko kokouksen ajan. Ilmoittautumisessa kokousedustajat saavat kansiot, joka sisältää kaksi edustajakorttia, joista pienempää pidetään kaulassa ja isommalla pyydetään puheenvuoroa ja äänestetään. Kansiossa on lisäksi muutama puheenvuoropyyntölappu sekä äänioikeutetuilla edustajilla henkilövaalien äänestysliput. Ilmoittautumispisteiltä löydät myös esimerkiksi pumaskan fyysisen kopion (jos on tilannut paperisena) sekä Liittokokous-Laudaturin. SISÄÄNTULOT JA POISTUMISET KOKOUSSALISTA Kokouksessa noudatetaan kulunvalvontaa, eli tekniset sihteerit merkitsevät kokoussaliin tulijat erilliselle kulunvalvontalistalle. Tämä siksi, että etenkin äänestystilanteissa on pystyttävä todistamaan, että salissa on ollut paikalla yhtä monta äänioikeutettua henkilöä kuin ääniä on annettu. Aina kokouspäivän alussa ja jokaisen virallisen kokoustauon jälkeen saliin tullaan sisään piireittäin ja edustajanumerojärjestyksessä. Järjestäytykää siis piirinne kesken valmiiksi ja odottakaa kokousteknisen sihteeristön ohjetta siitä, milloin saatte mennä sisään saliin. Salista poistutaan aina puheenjohtajan niin pyytäessä. Kesken kokouksen salista ei ole suotavaa poistua, mutta jos pakottava tarve siihen tulee, salista poistutaan niin, että kulunvalvontaan merkitään poistuminen ja palaaminen. Muista pitää pienempi edustajakorttisi koko kokouksen ajan tallessa ja näkyvissä, ilman sitä et pääse kokoussaliin. Kokoussalissa on varattu kaikille kokousedustajille paikat piiri- ja jäsenjärjestöittäin. Seuraa opasteita ja teknisen sihteeristön ohjeita! >>>>>>>>>>>>>>> YLEISET OHJEET 9

10 RUOKAILUT Hotellimajoitukseen kuuluu aamiainen ja liiton kautta on ollut mahdollisuus varata lounaat Framin ravintolasta perjantaille, lauantaille ja sunnuntaille. Lounaslipukkeet löytyvät lounaan varanneiden kokouskansiosta. Lisäksi Pohjanmaan lukiolaisten iltaohjelmassa tarjotaan ruokaa ja piirien varsinaiset toimikuntaedustajat saavat pientä syötävää toimikuntiin perjantaina. Muutoin jokainen vastaa itse ruokailuistaan. Kokoustilaan ei saa tuoda tahmaavia juomia eikä rapisevia sipsi- tai karkkipusseja. Kokousjuomana on vesi, joten vesipullot ovat sallittuja. Tarvittaessa kokoustekninen henkilökunta poistaa epätoivotut ruoka- ja juomatarvikkeet kokoustiloista. MAJOITUS JA MATKATAVARAT Majoituksen varanneille kokousedustajille on järjestetty majoitus Sokos Hotel Vaakunassa (Torikatu 2, Seinäjoki). Hotellivuorokausi alkaa klo 15:00, eli huoneisiin pääsee kokouksen aikataulun puitteissa kirjautumaan vasta toimikuntien jälkeen. Matkatavarat voi jättää perjantaina saavuttaessa kokoustiloista erikseen varattuun matkatavarasäilytystilaan (kokoustila Swingi). Lähtöpäivänä huoneet pitää luovuttaa jo aamulla kokoussaliin lähdön yhteydessä, sillä kokoustaukoja ei ole ennen sunnuntain lounasta klo 12:00. Matkatavaroita voi huoneen luovutuksen jälkeen säilyttää samassa paikassa kuin tullessa. Tekninen sihteeristö opastaa paikan päällä matkatavaroiden säilytyksestä. Jokainen maksaa hotellihuoneensa ylimääräiset kustannukset (esimerkiksi mahdollisen siivouslaskun) itse. Olet vastuussa siitä huoneesta, johon olet kirjautunut. Hotellissa noudatetaan sen omia järjestyssääntöjä. Mikäli kyseisiä sääntöjä rikotaan, hotelli voi poistaa häiriön aiheuttajan viranomaisten avulla. Jokainen majoittuja on itse vastuussa mahdollisesti aiheuttamistaan vahingoista. Mikäli vahinkoa ei voida yksilöidä, jaetaan vahingosta aiheutuneet kustannukset kaikkien majoittujien kesken. Muista, että olet osaltasi rakentamassa kuvaa Suomen Lukiolaisten Liitosta ja lukiolaisista yleensä. Yhden illan huvittelu voi johtaa siihen, että lukiolaiset eivät majoittaudu Seinäjoella tai sen lähiseudulla useampaan vuoteen. KOKOUSKÄYTTÄYTYMINEN Hyvään kokoustapaan kuuluu, että puheenvuorojen aikana liikkumista salissa vältetään. Jätä siis puheenvuoropyyntölappu hyvissä ajoin etukäteen. Jos keskustelun yhteydessä haluat pyytää puheenvuoron, osoita se näyttämällä edustajakorttiasi, täytä lipuke paikallasi ja toimita se pöytäkirjasihteerille vasta, kun on vuorosi nousta puhujakorokkeelle. Henkilökohtaiset keskustelut on kohteliasta käydä taukojen aikana. Kokoustunnelmia ja -keskusteluja saa ja kannattaa jakaa sosiaalisessa mediassa hyödyntäen esimerkiksi hashtageja #likosll #lukiolaiset. Sosiaalisessa mediassa toimivat samat pelisäännöt kuin kokouksessa kasvotusten epäasialliseen käytökseen puututaan. YHDENVERTAISUUSTARKKAILIJAT Kokoukselle on valittu kaksi yhdenvertaisuustarkkailijaa, jotka tänä vuonna ovat Anni Koivisto ( ) ja Joel Linnainmäki ( ). Jotta kaikkien kannalta kokous sujuu kivassa ja reilussa hengessä, ei minkäänlaista häirintää tai epäasiallista käytöstä sallita. Ketään ei kiusata, ahdistella tai haukuta. Esimerkiksi negatiivinen kommentointi puheenvuoroista tai toisten kokousdelegaattien pukeutumisesta ei ole hyväksyttävää ja siihen tullaan puuttumaan. Jos kuitenkin kohtaat liittokokouksen aikana epäasiallista tai epätasa-arvoista kohtelua, voit ilmoittaa siitä lomakkeen bit.ly/epäkohta kautta anonyymisti tai nimellä. Vastauksia käsittelevät vain Anni Koivisto ( ) ja Joel Linnainmäki ( ), joille voit tulla myös suoraan juttelemaan. TOIMIKUNNAT, ASIAKIRJAT JA MUUTOSESITYKSET Perjantai-illan toimikunnissa käsitellään liittokokouksessa hyväksyttäviä asiakirjoja ja tehdään niihin tarvittaessa muutosesityksiä. Piirihallitukset päättävät piirien varsinaiset toimikuntaedustajat, mutta toimikuntia voivat mennä seuraamaan kaikki halukkaat kokousedustajat. Kaikki esitysoikeutetut kokousedustajat voivat tehdä muutosesityksiä asiakirjoihin. 10 YLEISET OHJEET

11 Muutosesitykset asiakirjoihin on jätettävä kirjallisena ennalta sovittuun paikkaan puhtaaksikirjoittamista ja toimikunnan käsittelyä varten viimeistään perjantaina klo 18:30. Voit miettiä muutosesityksesi valmiiksi jo ennen kokousta. Muutosesityslomake kuitenkin aukeaa vasta kokouspäivänä osoitteessa bit.ly/muutosesitysliko. Liittokokouksessa on omat toimikunnat toimintasuunnitelmalle, tavoiteohjelmalle, julkilausumalle sekä yhteinen toimikunta kestävän kehityksen suunnitelmalle ja strategian väliarvioinnille sekä päivitykselle. Toimikuntaan osallistumattomille on oma Jännän äärellä -niminen toimikunta, jonka pitää liiton varapuheenjohtaja Mikael Lehtonen. Toimikuntia puheenjohtavat liittohallituksen jäsenet ja sihteeröivät kokouksen tekniset sihteerit. Toimikunnat aloittavat perjantaina kokoustauon alettua klo 18:30. Piirien varsinaisille toimikuntaedustajille tarjotaan syötävää klo 18:00 kokoustiloissa. Toimikuntien tulee antaa muutosesityksensä viimeistään perjantaina klo 22:30. Toimikuntatilat: Uusien toimikunta (1. krs, auditorio Frami B) Toimintasuunnitelma: Mega (1.krs, rakennus Frami D) Tavoiteohjelma: Siru/Biitti (1.krs rakennus Frami D) Julkilausuma: Bell & Marconi (2.krs, rakennus Frami B) Kestävän kehityksen suunnitelma sekä strategian väliarviointi ja päivitys: Watt & Edison (2.krs, rakennus Frami B) VAALIT Liittokokouksessa äänestetään liitolle uusi puheenjohtajisto ja liittohallitus seuraavalle vuodelle. Äänioikeutetut (äo) sekä esitysoikeutetut ja vaalikelpoiset (eovk) kokousedustajat voivat asettua ehdolle vaaleissa. Päästäkseen ehdolle puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaaleihin ehdokkaan on ilmoitettava halustaan kokouksen puheenjohtajalle kirjallisesti seuraavasti: Puheenjohtajan vaaliin ehdokkaan viimeistään perjantaina klo 17:00. Ensimmäiseen varapuheenjohtajan vaaliin viimeistään 15 minuuttia puheenjohtajavaalin tuloksen julkistamisen jälkeen. Toiseen varapuheenjohtajan vaaliin viimeistään 15 minuuttia ensimmäisen varapuheenjohtajavaalin tuloksen julkistamisen jälkeen. Liittohallitusvaaliin ehdolle päästäkseen on ehdokkaan ilmoitettava halustaan kirjallisesti kokouksen puheenjohtajalle viimeistään 15 minuuttia toisen varapuheenjohtajavaalin tuloksen julkistamisen jälkeen. Ilmoituksesta on käytävä ilmi, että mihin vaaliin ollaan ehdolla. Ilmoitukset voi tarvittaessa jättää myös kokouksen pääsihteerille, joka toimittaa ne puheenjohtajalle määräaikaan mennessä. Ehdokasilmoituslomakkeita saa puheenjohtajan pöydältä. Vaalimainonta on sallittua esitteitä ja muuta materiaalia jakamalla. Kokoussalissa vaalimainosten jakaminen sekä isojen mainoksien kiinnittäminen vaatetukseen on kuitenkin kielletty. Pienet pinssit salissa sallitaan. Julisteiden tai muun vaalimateriaalin kiinnittäminen seiniin ja irtaimistoon kokous-, majoitus- ja iltaohjelmatiloissa on myöskin kielletty. Muistetaan ylipäätään hyvät tavat: ei painosteta ketään eikä vähätellä muita ehdokkaita. Ilon kautta! HENKILÖVAALEISSA ÄÄNESTÄMINEN Henkilövaaleissa äänestetään suljetulla lippuäänestyksellä. Äänestyslapussa pitää lukea pelkästään äänestettävän/äänestettävien henkilöiden nimi selkeästi. Jos lapussa on mitä tahansa muuta, koko lappu hylätään. Nimi/nimet kirjoitetaan lappuun ennen kuin saliin saavutaan äänestämään. Täytettyä äänestyslappua ei näytetä kenellekään. Lappu taitetaan kahtia ja leimataan (teknisten toimesta) ennen uurnaan tiputtamista. Äänestyksen alussa kokoussali tyhjennetään kokousedustajista, ja edustajat tulevat saliin äänestämään edustajanumeron mukaisessa järjestyksessä. Kokousedustajien on esitettävä äänestäessä edustajakorttinsa sekä henkilöllisyystodistus. Tarkempia ohjeita äänestämisestä löydät menettelytapajärjestyksestä. >>>>>>>>>>>>>>> YLEISET OHJEET 11

12 HÄIRITSEVÄ KÄYTTÄYTYMINEN Matkapuhelimet, tietokoneet, tabletit yms. on pidettävä äänettömällä ja ilman värinätoimintoa kokoussalissa. Teknisten laitteiden käyttäminen ei saa häiritä omaa tai muiden kokousedustajien kokoustamista. Kokouksen pääsihteerillä on oikeus takavarikoida kokouksen aikana häiritsevät tekniset laitteet kokouksen ajaksi. Kokoustekninen henkilökunta poistaa tarvittaessa epätoivotut ruoka- ja juomatarvikkeet kokoustiloista. Liittokokouksessa noudatetaan Suomen alkoholilainsäädäntöä. Alkoholin nauttiminen kokoustiloissa ja hotellin käytävillä on ehdottomasti kielletty. Kokouspaikalta voidaan poistaa päihteiden vaikutuksen alaisena olevat tai muuten häiritsevästi käyttäytyvät kokousedustajat. Tupakointi on sallittu vain merkityillä tupakointipaikoilla. Hotellissa noudatetaan sen omia järjestyssääntöjä. Mikäli kyseisiä sääntöjä rikotaan, hotelli voi poistaa häiriön aiheuttajan viranomaisten avulla. TURVALLISUUTEEN LIITTYVIÄ OHJEITA Hätätilanteissa toimitaan rauhallisesti ja soitetaan lähtökohtaisesti 112. Huolehdithan, että joku kokouksen teknisistä on myös asiasta selvillä. Pienissä loukkaantumisissa (nyrjähdyksissä ja haavoissa tms) ole yhteydessä kokouksen tekniseen sihteeristöön. Osalla teknisellä sihteeristöllä on voimassa hätäensiapukoulutus. Tapahtumapaikka Kokouspaikka: Frami Kokous- ja kongressikeskus (auditorio 1+2+3), Kampusranta 9, Seinäjoki Majoitus: Sokos Hotel Vaakuna, Kauppatori 3, Seinäjoki Iltaohjelma (la): Seinäjoen lukio, Kirkkokatu 16, Seinäjoki Kokoontumispaikka hätätilanteissa MS-Barpuurin vieressä viheralue Kalevankatu, Kampusranta 56, Seinäjoki. Kyrönjoen toisella puolella, bit.ly/kokoontumispaikka. Tapahtuman vastuuhenkilö Tapahtuman sisällöt, kriisit, turvallisuus: Pääsihteeri Saara Hyrkkö, p Tapahtuman järjestelyt: Järjestösuunnittelija Matti Mannonen, p Turvallisuusvastaava Pääsihteeri Saara Hyrkkö, p Järjestösuunnittelija Matti Mannonen, p Tiedotusvastaava Viestintäkoordinaattori Marjo Suvanto, p Kriisiviestinnän osalta pääsihteeri Saara Hyrkkö, p Ensiapuvälineet Ensiapupaketit sijaitsevat teknisten taukotilassa/ ilmoittautumisaulassa ja katsomon ensimmäisellä rivillä. Hälytysnumero 112 Lähin terveyskeskus Huhtalan sairaala Seinäjoen terveyskeskussairaala, Huhtalantie 10, Seinäjoki Lähin sairaala Seinäjoen keskussairaala, Hanneksenrinne 7, Seinäjoki YHTEYSHENKILÖT Kokousteknisissä asioissa auttaa SLL:n järjestösuunnittelija Matti Mannonen (p ). Kokouksen sisältöön liittyvissä kysymyksissä ja kriisi- tai hätätilanteissa auttaa SLL:n pääsihteeri Saara Hyrkkö (p ). 12 YLEISET OHJEET

13 MUISTA AINAKIN NÄMÄ 1. Kuuntele kokouksen puheenjohtajaa tarkasti, hän antaa ohjeet joka kohdan käsittelystä. 2. Täytä puheenvuorolappu aina ennen puheenvuoroa tai heti sen jälkeen. 3. Älä hukkaa matskuja, varsinkaan edustajakorttia ja äänestyslappuja (uusia ei saa). 4. Näytä pienempi edustajakortti salin ovella aina. 5. Liittokokous on alkoholiton. 6. Vaalimainontaa saa harrastaa käytävillä, mutta ei kokoussalissa. Seiniin ei saa kiinnittää mitään. 7. Mässyjä, limuja ja rapisevia juttuja ei saa viedä saliin - vesipullo on jees. 8. Kännykät ja läppärit on pidettävä ehdottoman äänettöminä, eikä niillä saa häiritä kokouksen kulkua. 9. Tarvittaessa kysy apua ja neuvoja teknisiltä, apu löytyy aina tai sitten se keksitään! 10. Ole skarppina, osallistu rohkeasti kokoukseen ja pidä hauskaa! YLEISET OHJEET 13

14 LIITE NRO.1 KUTSU SUOMEN LUKIOLAISTEN LIITTO RY:N XXXIV LIITTOKOKOUKSEEN SEINÄJOELLE Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n (SLL) liittokokous järjestetään syksyllä Seinäjoella Framin kokous- ja kongressikeskuksen auditoriossa (Kampusranta 9, Seinäjoki) Kokousedustajille on varattu majoittumismahdollisuus Sokos Hotel Vaakunassa (Torikatu 2, Seinäjoki). Ilmoittautuminen tapahtuu Framilla perjantaina kello 9:00 10:45 ja liittokokous avataan kello 11:00. Liittokokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja sääntömuutokset sekä valitaan SLL:n puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa ja liittohallitus vuodelle Liittokokous on edustuksellinen liittokokous. Äänioikeus on ainoastaan piiri- ja jäsenjärjestöjen nimeämillä liittokokousedustajilla. Liittokokousedustajien tulee olla Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n henkilöjäseniä, jotka ovat maksaneet lukuvuoden jäsenmaksun. Henkilöjäsenet, jotka haluavat osallistua kokoukseen piiri- tai jäsenjärjestönsä äänivaltaisina edustajina, voivat ottaa yhteyttä oman piiri- tai jäsenjärjestönsä puheenjohtajaan tai ilmoittaa kiinnostuksensa 6.8. alkaen osoitteessa lukio.fi/liittokokous. Piiri- ja jäsenjärjestöillä on oikeus lähettää liittokokoukseen yhteensä 300 kokousedustajaa. Kustakin piiri- ja jäsenjärjestöstä valittavien kokousedustajien lukumäärä saadaan kertomalla luku 300 piiri- tai jäsenjärjestöön kuuluvien jäsenten lukumäärällä ja jakamalla näin saatu luku kaikkien piiri- ja jäsenjärjestöjen jäsenten yhteisellä lukumäärällä. Laskennassa käytettävät jäsenmäärät tarkistetaan jäsenrekisterin tilanteen mukaan. Liittohallitus ilmoittaa piiri- ja jäsenjärjestöille kirjallisesti liittokokousedustajien lukumäärät mennessä sekä antaa yksityiskohtaiset ohjeet kokousjärjestelyistä. Jokaisella SLL:n henkilöjäsenellä on liittokokouksessa puhe- ja läsnäolo-oikeus. Lisäksi heillä on kokouksessa esitysoikeus ja oikeus asettua ehdokkaaksi vaaleissa. Liittokokouksessa ilmoittautumisen yhteydessä on esitettävä SLL:n jäsenkortti sekä todistettava henkilöllisyytensä. Liittokokousaloitteet on toimitettava sähköpostitse SLL:n järjestösuunnittelijalle viimeistään Liittokokous on maksuton. Piiri- ja jäsenjärjestöjen on mahdollista varata maksullinen hotellimajoitus SLL:n kautta mennessä. Lisätietoa kokouksesta ja majoituksesta antaa liiton järjestösuunnittelija Matti Mannonen tai ). Tervetuloa liittokokoukseen! Helsingissä Liittohallitus 14 KUTSU

15 LIITTOKOKOUKSEN MENETTELYTAVAT LIITE NRO.2A 1 SOVELTAMISALA Suomen Lukiolaisten Liitto (SLL) ry:n 34. sääntömääräisessä liittokokouksessa noudatetaan tätä menettelytapaa ja vakiintunutta vuosikokouskäytäntöä niiltä osin kuin liiton säännöissä ei muuta määrätä. Tämän menettelytavan tulkinnasta päättää liittokokouksen puheenjohtaja. 2 PUHEENJOHTAJAT, SIHTEERIT, ÄÄNTEN- LASKIJAT JA PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAT Kokoukselle valitaan kaksi puheenjohtajaa, jotka vuorottelevat, pääsihteeri, kaksi pöytäkirjasihteeriä sekä teknisen sihteeristön vanhin. Teknisen sihteeristön vanhinta ja muuta sihteeristöä sekä ääntenlaskijoita avustaa tarpeellinen määrä teknisen sihteeristön vanhimman valitsemaa teknistä sihteeristöä. Tarvittaessa kokoukselle voidaan valita varapääsihteeri hoitamaan kokouksen pääsihteerin tehtäviä tämän ollessa estynyt. Kokoukselle valitaan ääntenlaskijoiden vanhin sekä yksi (1) ääntenlaskija ja tälle varahenkilö kustakin äänioikeutetusta piiri- ja jäsenjärjestöstä. Kokoukselle valitaan pöytäkirjantarkastajien vanhin sekä kolme (3) pöytäkirjantarkastajaa. Pääsihteeri vastaa siitä, että kokouksessa on jatkuvasti tarvittava määrä sihteereitä. Teknisen sihteeristön vanhin vastaa siitä, että kokouksen tekniset järjestelyt sujuvat moitteetta. Ääntenlaskijoiden vanhin vastaa siitä, että kokouksessa on jatkuvasti läsnä vähintään joko ääntenlaskija tai tämän varahenkilö kustakin äänioikeutetusta piiri- ja jäsenjärjestöstä. Pöytäkirjantarkastajien vanhin vastaa siitä, että kokouksessa on jatkuvasti paikalla vähintään kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Yllämainittujen toimihenkilöiden ei tarvitse olla äänivaltaisia kokousedustajia. Esitysoikeus ja vaalikelpoisuus (EOVK) on Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n sääntöjen mukaan henkilöjäsenillä. Puhe- ja läsnäolo-oikeus (PLO) on Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n sääntöjen mukaan liiton ja sen lehden toimihenkilöillä ja kunniajäsenillä. Kokous voi myöntää puhe- ja läsnäolo-oikeuden tai läsnäolooikeuden (LO) muillekin henkilöille. Etukäteen varattujen tervehdysten esittäjille myönnetään automaattisesti puheoikeus esityslistan kohdassa 2. Puhe- ja läsnäolo-oikeuksien myöntämisen jälkeen kokouspaikalle saapuva henkilö voi anoa puhe- ja läsnäolo-oikeutta ilmoittautuessaan. Asian ratkaisee kokouksen pääsihteeri. 4 TOIMIKUNNAT Toimikunnat valmistelevat liittokokouksen käsiteltäväksi tulevia asiakirjoja. Toimikunnan tehtävänä on käydä keskustelua liittohallituksen pohjaesityksistä ja tehdä tarvittaessa niihin muutosesityksiä sekä ottaa kantaa kokousedustajien tekemiin muutosesityksiin. Liittokokous valitsee toimikuntien jäsenet ja heille varajäsenet piiri- ja jäsenjärjestöjen esitysten perusteella. Lisäksi kaikilla liiton henkilöjäsenillä on toimikunnan kokouksissa puhe- ja läsnäolo-oikeus. Toimikunnan esittelijöinä toimivat liittohallituksen määräämät henkilöt. Toimikunta valitsee keskuudestaan henkilön, joka esittelee toimikunnan muutosesitykset liittokokoukselle. Muutosesityksien esittelijänä ei voi toimia toimikunnan puheenjohtaja, esittelijä tai istuvan liittohallituksen jäsen. Pääsihteeri nimeää toimikunnille teknisen sihteerin. Tekninen sihteeri vastaa toimikunnan esitysten puhtaaksikirjoittamisesta. KOKOUKSELLA ON SEURAAVAT TOIMIKUNNAT: 3 KOKOUKSEN OSALLISTUJAT Äänioikeutettuja kokousedustajia (ÄO) ovat Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n sääntöjen mukaan piiri- ja jäsenjärjestöjen valtuuttamat henkilöt. A. Tavoiteohjelmaa käsittelevä toimikunta Toimikuntaan kuuluu äänivaltaisena yksi edustaja kustakin piiri- ja jäsenjärjestöstä. Toimikunnan tehtävänä on käsitellä muutoksia tavoiteohjelmaan. >>>>>>>>>>>>>>> MENETTELYTAVAT 15

16 B. Toimintasuunnitelmaa ja talousarviota käsittelevä toimikunta Toimikuntaan kuuluu äänivaltaisena yksi edustaja kustakin piiri- ja jäsenjärjestöstä. Toimikunnan tehtävänä on käsitellä toimintasuunnitelmaa, talousarviota ja jäsenmaksua. C. Kestävän kehityksen suunnitelmaa ja päivitettyä strategiaa käsittelevä toimikunta Toimikuntaan kuuluu äänivaltaisena yksi edustaja kustakin piiri- ja jäsenjärjestöstä. Toimikunnan tehtävänä on käsitellä muutoksia kestävän kehityksen suunnitelmaan ja päivitettyyn strategiaan. D. Julkilausumatoimikunta Toimikuntaan kuuluu äänivaltaisena yksi edustaja kustakin piiri- ja jäsenjärjestöstä. Toimikunnan tehtävänä on valmistella kokoukselle julkilausuma. Toimikunta voi tarvittaessa äänestää esityksensä sisällöstä. Tällöin jokaisella toimikunnan jäsenellä on yksi ääni riippumatta hänen asemastaan varsinaisessa kokouksessa. Liittohallituksen esittelijällä ei ole toimikunnassa äänioikeutta. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa. Toimikunnissa noudatetaan yleistä kokouskäytäntöä sekä soveltuvin osin tätä menettelytapajärjestystä. Toimikunnan tekninen sihteeri laatii toimikunnan käsittelemistä muutosesityksistä kirjallisen luettelon, johon kirjataan kokousedustajien tekemät muutosesitykset ja toimikunnan kanta niihin, toimikunnan tekemät muutosesitykset sekä toimikunnan jäsenten tekemät muutosesitykset, joita toimikunta ei ole hyväksynyt, mutta joita vähintään 1/3 toimikunnan jäsenistä on kannattanut. Luettelo toimitetaan ennalta sovittuun paikkaan heti toimikunnan kokouksen päätyttyä, kuitenkin viimeistään perjantaina kello 22:30. 5 PUHEENVUOROT PUHEENVUOROTYYPIT Kokouksessa voidaan keskustelun eri vaiheissa käyttää seuraavanlaisia puheenvuoroja: A. Esittely»» esittelypuheenvuoro»» liittohallituksen vastauspuheenvuoro (ainoastaan aloitteet ja julkilausumat) B. Yleiskeskustelu»» keskustelupuheenvuoro»» repliikki ja vastaus»» kannatuspuheenvuoro (ainoastaan vaaleissa) C. Yksityiskohtainen keskustelu»» muutosesitys ja liittohallituksen kanta»» keskustelupuheenvuoro»» repliikki ja vastaus D. Päätöksen tekeminen ja julistaminen E. Päätöksenjälkeiset puheenvuorot»» eriävä mielipide»» päätöksenjälkeinen puheenvuoro»» liittohallituksen päätöspuheenvuoro F. Työjärjestyspuheenvuoro (kaikki vaiheet) 16 MENETTELYTAVAT

17 PUHEENVUOROTYYPIT Esittelypuheenvuoro Asiakohdan käsittely alkaa liittohallituksen esittelypuheenvuorolla. Aloitteiden ja julkilausumien käsittely alkaa kuitenkin aloitteen tekijän tai julkilausumatoimikunnan esittelypuheenvuorolla, jota seuraa liittohallituksen vastauspuheenvuoro. Tämän jälkeen jatketaan normaalissa järjestyksessä. Keskustelupuheenvuoro Yleiskeskustelussa ja yksityiskohtaisessa keskustelussa voidaan käyttää keskustelupuheenvuoroja kannan, mielipiteen, perustelujen, tiedon, kysymyksen tai muun vastaavan seikan esille tuomiseen. Keskustelupuheenvuorossa voidaan myös esittää asian lykkäämistä tai hylkäämistä. Yleiskeskustelussa keskustelupuheenvuoron tulee liittyä asiakirjaan kokonaisuutena tai yleisesti. Yksityiskohtaisessa keskustelussa keskustelupuheenvuoro voi koskea asiakirjan jotakin tiettyä osaa tai yksityiskohtaa tai tehtyä muutosesitystä. Repliikki ja vastaus Repliikkipuheenvuoroja myönnetään ainoastaan liiton puheenjohtajistolle, asian esittelijälle sekä henkilölle, joka haluaa oikaista itseensä tai edustamaansa tahoon kohdistuneen väitteen. Alkuperäisen puheenvuoron käyttäjälle on varattu tilaisuus vastata repliikkiin. Repliikkejä myönnetään ainoastaan esittelypuheenvuoroihin, repliikkeihin, keskustelupuheenvuoroihin ja muutosesityksiin. Kannatuspuheenvuoro Puheenjohtajiston vaaleissa on mahdollisuus käyttää kannatuspuheenvuoroja tukensa ilmaisemiseksi jollekin ehdokkaalle. Normaalista poiketen ehdokas pyytää kannatuspuheenvuorot niiden pitäjien sijasta. Kannatuspuheenvuorojen määrä saa olla korkeintaan kaksi (2). Kannatuspuheenvuorojen pituus on korkeintaan kolme (3) minuuttia, minkä jälkeen kokouksen puheenjohtajalla on oikeus lopettaa puheenvuoro. Eriävä mielipide Tehtyyn päätökseen tyytymätön voi ilmoittaa eriävän mielipiteensä välittömästi päätöksen jälkeen. Eriävä mielipide merkitään pöytäkirjaan. Eriävä mielipide on jätettävä myös kirjallisena. Eriävän mielipiteen voi jättää vain sellainen henkilö, joka on vastustanut tehtyä päätöstä eli esittänyt tai kannattanut muutosta keskustelun aikana tai äänestyksessä. Liittohallituksen päätöspuheenvuoro Liittohallitus voi päätöksen jälkeen ilmoittaa tarpeellisiksi katsomiaan lisätietoja tai aikeitaan toimenpiteiksi päätöksen johdosta. Työjärjestyspuheenvuoro Työjärjestyspuheenvuoro saa sisältää ehdotuksen asian käsittelyn tai kokouksen lykkäämiseksi, keskeyttämiseksi tai rajoittamiseksi taikka tärkeän ilmoituksen. Työjärjestyspuheenvuorossa voi tehdä esityksen asian käsittelytavan muuttamiseksi, kokoustauoksi, kokouksen puheenjohtajan vaihtamiseksi tai esityslistalla siirtymiseksi. Jo päätettyyn esityslistan kohtaan voidaan kuitenkin palata ainoastaan, jos aiemmin tehty päätös on riidattomasti mitätön tai 5/6 päätöstä tekemässä olleista sitä kannattaa. Jos päätös ei ole mitätön, edellytetään lisäksi, että se tai ne, joiden hyväksi päätös on tehty, palaamiseen suostuvat. Ehdotus asian palauttamisesta, pöydällepanosta tai hylkäämisestä voidaan tehdä myös yleiskeskustelussa. Tällöin se käsitellään keskustelun päätyttyä tavallisena päätösesityksenä. PUHEENVUOROJEN ESITTÄMINEN Puheenvuoro voidaan pyytää joko etukäteen siihen varatuilla lipukkeilla tai keskustelun aikana paikaltaan edustajakorttia kohottamalla. Puheenvuoron pyytäjän on merkittävä lipukkeeseen, mitä esityslistan kohtaa puheenvuoro koskee. Myös paikalta >>>>>>>>>>>>>>> MENETTELYTAVAT 17

18 pyydetystä puheenvuorosta on täytettävä lipuke kirjanpitoa varten. Puheenvuorot myönnetään pyytämisjärjestyksessä. Kokouksen puheenjohtaja voi kuitenkin päättää asiakirjan käsittelystä kohdittain, jolloin puheenvuorot myönnetään käsiteltävänä olevan asiakirjan kohdan mukaisessa järjestyksessä. Kokouksen puheenjohtaja voi lisäksi antaa etusijan ensimmäistä puheenvuoroaan SLL:n liittokokouksissa pyytävän henkilön puheenvuorolle sekä tarvittaessa tasapainottaa puheenvuorojen myöntämisjärjestystä siten, että puhujissa on mahdollisimman tasaisesti eri sukupuolten edustajia. Ensimmäisen puheenvuoron merkiksi puheenvuoron pyytäjä voi nostaa puheenvuoroa pyytäessään yhden sormen pystyyn. Työjärjestyspuheenvuoro pyydetään paikalta kohottamalla edustajakorttia ja muodostamalla käsillään T-merkki ilmaan. Työjärjestyspuheenvuorot myönnetään puheenvuorojärjestyksen ohi heti edellisen puheenvuoron päätyttyä. Repliikkipuheenvuoro pyydetään paikalta kohottamalla edustajakorttia ja nostamalla kaksi sormea pystyyn. Repliikkipuheenvuorot myönnetään puheenvuorojärjestyksen ohi sen puheenvuoron jälkeen, jota ne koskevat. Vastaus repliikkiin myönnetään heti repliikin jälkeen. Liiton puheenjohtajiston repliikkipuheenvuorot myönnetään ennen muita repliikkejä. Puheenvuoron kesto on korkeintaan kolme (3) minuuttia. Esittelypuheenvuoron ja liittohallituksen vastauspuheenvuoron (aloitteet ja julkilausumat) kestoa ei ole rajoitettu. Repliikki ja vastaus siihen saa kestää korkeintaan kaksi (2) minuuttia. POHJAESITYS Päätöksen tekemisessä on pohjana sääntömääräisten asioiden osalta liittohallituksen esitys liittokokoukselle; liittokokouksen julkilausuman osalta julkilausumatoimikunnan esitys. MUITA MÄÄRÄYKSIÄ Puheenvuorot on käytettävä niitä varten osoitetulta puhujankorokkeelta tai muulta puheenjohtajan osoittamalta paikalta. Puheenvuoron tulee pitäytyä käsiteltävänä olevassa asiassa. Puheenjohtaja keskeyttää puheenvuoron, joka ei koske asiaa tai joka ylittää sallitun enimmäispituuden. Puheenjohtaja voi rajoittaa keskustelua siten, että loput ko. asiakohdasta käytettävät puheenvuorot on pyydettävä viimeistään seuraavan puheenvuoron kuluessa. Keskustelun rajoittamisen jälkeenkin on myönnettävä puheenvuorot, jotka koskevat sen jälkeen tehtyjen esitysten kannattamista tai peruutettujen esitysten ottamista nimiin ja niiden kannattamista. 6 PONNET Liittokokous voi päätöksen tekemisen yhteydessä hyväksyä käsiteltävään asiaan liittyvän ponnen, joka hyväksytyksi tullessaan on liittokokouksen pöytäkirjaan merkittävä toivomus tai tulkintaohje päätettyyn asiaan liittyen. Liittokokouksen puheenjohtaja päättää ponsiesitysten käsittelystä. Kaikki ponsiesitykset on jätettävä kokouksen sihteeristölle kirjallisena. 7 ALOITTEIDEN KÄSITTELY Aloitteet käsitellään yksi kerrallaan. Aloitteen tekijän esittelypuheenvuoron jälkeen liittohallitus antaa vastauksensa aloitteeseen, jossa se samalla esittää aloitteen hyväksymistä tai hylkäämistä. Liittohallituksen vastauksen jälkeen käydään keskustelu aloitteesta. Mikäli liittohallitus esittää aloitteen hylkäämistä eikä keskustelun kuluessa joku esitysoikeutettu kokousedustaja toisen esitysoikeutetun kannattamana esitä aloitteen hyväksymistä, aloite hylätään. Aloitteen tekijä voi jo esittelypuheenvuoronsa aikana mainita, kuka esittää aloitteen hyväksymistä ja kuka kannattaa esitystä. Mikäli liittohallitus esittää aloitteen hyväksymistä eikä toisin keskustelun kuluessa esitetä, aloite hyväksytään. Tarvittaessa aloitteen hyväksymisestä tai hylkäämisestä äänestetään. 18 MENETTELYTAVAT

19 8 ASIAKIRJOJEN KÄSITTELY Asiakirjat, joiden käsittelyä on valmisteltu toimikunnassa, käsitellään seuraavalla tavalla: 1. Yleiskeskustelu Yleiskeskustelussa keskustellaan asiakirjasta kokonaisuudessaan puuttumatta yksityiskohtiin. a) Liittohallituksen esittelypuheenvuoro. Asiakirjan valmistelusta vastannut liittohallituksen jäsen esittelee asiakirjan. b) Asiakirjaa käsitelleen toimikunnan edustaja esittelee yleiskeskustelussa toimikunnan yleisen näkemyksen koko asiakirjasta. c) Muu yleiskeskustelu. 2. Yksityiskohtainen keskustelu Yksityiskohtaisessa keskustelussa asiakirja käsitellään kohdittain järjestyksessä. Käsittelyyn otetaan ainoastaan etukäteen kirjallisena jätetyt muutosesitykset, joita ovat voineet tehdä toimikunnan lisäksi kaikki esitysoikeutetut kokousedustajat. Kaikki muutosesitykset asiakirjoihin on jätettävä kirjallisena ennalta sovittuun paikkaan puhtaaksikirjoittamista ja toimikunnan käsittelyä varten viimeistään perjantaina kello 18:30. Tekninen sihteeristö kokoaa kaikki muutosesitykset ja jakaa niistä listan kaikille kokousedustajille ennen ko. asiakirjan käsittelyä. Muutosesitykset käsitellään yksi kerrallaan seuraavasti: a) Toimikunnan esittelijä tai muutosesityksen tekijä esittelee muutosesityksen. b) Liittohallitus ilmoittaa kantansa muutosesitykseen. c) Muutosesityksestä käydään keskustelu ja äänestys. Pohjaesitys osallistuu äänestykseen riippumatta liittohallituksen kannasta. Keskustelun aikana ei ole mahdollista tehdä uusia muutosesityksiä eikä uudelleen muotoilla jo jätettyjä. Vuoden 2019 toimintasuunnitelmaa koskevien muutosesitysten yhteydessä on tehtävä myös vastaava muutosesitys vuoden 2019 talousarvioon. Liittohallituksella on oikeus korjata jälkikäteen asiakirjojen kirjoitus- ja kielioppivirheet asiakirjojen ajatussisältöä muuttamatta. Kirjoitus- ja kielioppivirheitä käsitteleviä muutosesityksiä ei käsitellä liittokokouksessa, mutta korjausesitykset voi toimittaa sähköpostitse liiton pääsihteerille liittokokouksen jälkeen. 9 ÄÄNESTYKSET Jos asiasta on äänestettävä, kokouksen puheenjohtaja ratkaisee, toimitetaanko koeäänestys. Jos koeäänestyksen tulos on kiistaton, voi kokous ratkaista asian sen mukaan. Muussa tapauksessa toimitetaan varsinainen äänestys. Myös mikäli yksikin kokousedustaja vaatii varsinaisen äänestyksen suorittamista, se suoritetaan. Varsinainen äänestys suoritetaan aina avoimena. Suljettua lippuäänestystä käytetään vain vaaleissa. Koeäänestyksen toimittamista johtaa kokouksen puheenjohtaja. Kun kokous päättää suorittaa varsinaisen äänestyksen, kutsuu kokouksen puheenjohtaja ääntenlaskijoiden vanhimman johtamaan varsinaisen äänestyksen toteuttamista. Varsinaisen äänestysten yhteydessä ääntenlaskenta suoritetaan siten, että kunkin piiri- ja jäsenjärjestön äänet laskee ko. delegaation ääntenlaskija ääntenlaskijoiden vanhimman osoittamalla tavalla. Ääntenlaskijat ilmoittavat kukin vuorollaan äänestyslukunsa ääntenlaskijoiden vanhimmalle, joka ilmoittaa koko äänestyksen tuloksen kokouksen puheenjohtajalle. Puheenjohtaja toteaa tuloksen kokoukselle. Ääntenlaskijoiden vanhimman ollessa estyneenä hänen sijaisenaan toimii ääntenlaskijoiden vanhimman määräämä ääntenlaskija. Avoimessa äänestyksessä ääni annetaan kohottamalla edustajakortti puheenjohtajan tai ääntenlaskijoiden vanhimman määräämällä hetkellä. Koeäänestyksen äänestysjärjestyksestä päättää kokouksen puheenjohtaja. Varsinaisen äänestyksen äänestysjärjestyksestä ja -menettelystä päättävät kokouksen puheenjohtaja ja ääntenlaskijoiden vanhin yhdessä. >>>>>>>>>>>>>>> MENETTELYTAVAT 19

20 Esitys sääntöjen muuttamisesta katsotaan hyväksytyksi, jos se on saanut vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä. Kokouksen puheenjohtajan julistettua saliin äänestysrauhan ei saliin ole mahdollista saapua eikä sieltä poistua. 10 VAALIT Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien vaaleissa käytetään suljettua lippuäänestystä siten, että mikäli ehdolle on asettunut enemmän kuin yksi henkilö, suoritetaan vaali. Vaaleissa käytetään liiton sääntöjen 11 mukaista siirtoäänivaalitapaa. Vaalissa äänestäjä merkitsee asetetut ehdokkaat äänestyslippuun haluamassaan järjestyksessä: parhaaksi katsomansa ehdokkaan ensimmäiseksi, toiseksi parhaaksi katsomansa toiseksi jne. Äänestäjä voi halutessaan merkitä äänestyslippuun myös vähemmän nimiä kuin vaalissa on ehdokkaita. Jos joku ehdokkaista saa yli puolet annetuista ykkösäänistä, on tämä ehdokas voittanut vaalin. Muussa tapauksessa vähiten ääniä saanut ehdokas karsitaan ja tämän äänestysliput siirretään ääniksi niille ehdokkaille, jotka on merkitty lipussa toiselle sijalle. Näin jatketaan, kunnes joku ehdokkaista saa yli puolet annetuista äänistä. Mikäli karsittavan ehdokkaan äänestyslipun perusteella ei voida päätellä, kenelle ääni tulisi siirtää, jaetaan kyseisen äänestyslipun arvo tasan kaikkien jäljellä olevien ehdokkaiden kesken. Ääntenlaskenta suoritetaan sääntöjen 11 määrätyllä tavalla. Päästäkseen ehdolle puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaaleihin ehdokkaan on ilmoitettava halustaan kokouksen puheenjohtajalle kirjallisesti seuraavasti:»» Puheenjohtajan vaaliin ehdokkaan viimeistään perjantaina klo 17:00.»» Ensimmäiseen varapuheenjohtajan vaaliin viimeistään 15 minuuttia puheenjohtajavaalin tuloksen julkistamisen jälkeen.»» Toiseen varapuheenjohtajan vaaliin viimeistään 15 minuuttia ensimmäisen varapuheenjohtajavaalin tuloksen julkistamisen jälkeen. Liittohallituksen muiden jäsenten vaalissa käytetään suljettua lippuäänestystä siten, että äänestyslippuun kirjataan vähintään yksi ja enintään niin monta ehdokasta kuin on päätetty hallitukseen valita. Vaalissa noudatetaan liiton säännöissä määrättyä suhteellista vaalitapaa, jossa lippuun ensimmäiseksi kirjoitettu ehdokas saa yhden (1) äänen, toinen puoli (1/2) ääntä, kolmas kolmasosaäänen (1/3) ja niin edelleen. Liittohallitukseen valitaan päätetty määrä eniten ääniä saaneita. Äänten mennessä tasan vaalin ratkaisee arpa. Mikäli äänestyslippuun on merkitty kaksi tai useampi samaa nimeä, tai mikäli äänestyslipussa on useampi nimi kuin on valittavia henkilöitä, lippu hylätään. Ehdolle päästäkseen on ehdokkaan ilmoitettava halustaan kirjallisesti kokouksen puheenjohtajalle viimeistään 15 minuuttia toisen varapuheenjohtajavaalin tuloksen julkistamisen jälkeen. Suljetun lippuäänestyksen toimittamista johtaa ääntenlaskijoiden vanhin. Äänestysliput jaetaan äänioikeutetuille kokouspaikalla muun kokousmateriaalin yhteydessä. Äänioikeutettujen kokousedustajien tulee tarkastaa heti ilmoittautumisen jälkeen, että äänestysliput löytyvät suljetusta kirjekuoresta. Äänioikeutettu kokousedustaja on velvollinen huolehtimaan äänestyslipuistaan. Mikäli edustaja kadottaa äänestyslippunsa, ei uusia voida antaa. Annettujen äänien määrän tulee täsmätä läsnäololistan ilmoittaman paikalla olevien äänioikeutettujen kokousedustajien määrän kanssa. Vaalin aikana salissa ei saa olla paikalla muita kuin äänioikeutetut kokousedustajat, kokouksen puheenjohtajat, pääsihteeri, ääntenlaskijat ja tekninen sihteeristö. Kokouksen puheenjohtajan julistettua saliin äänestysrauhan ei saliin ole mahdollista saapua eikä sieltä poistua. Äänioikeutetut kokousedustajat käyvät pudottamassa äänestyslipun vaaliuurnaan edustajanumeron mukaisessa järjestyksessä ääntenlaskijoiden vanhimman ilmoittamassa tahdissa. Vaaliuurnaa hoitavat ääntenlaskijoiden vanhimman nimeämät teknisen sihteeristön jäsenet. Vaalin yhteydessä äänioikeutettujen kokousedustajien on esitettävä edustajakorttinsa sekä henkilöllisyystodistus. Poikkeuksista 20 MENETTELYTAVAT

21 päättää kokouksen puheenjohtaja kuultuaan kokouksen pääsihteeriä. Vaalien ääntenlaskennasta vastaa ääntenlaskijoiden vanhin. Puheenjohtajan, varapuheenjohtajien ja liittohallituksen jäsenten suljetussa vaalissa hyväksytään vain äänestystapahtuman yhteydessä ääntenlaskijoiden leimaamat äänestysliput. Ääntenlaskenta suoritetaan suljettuna ja salaisena kuitenkin siten, että kokouksen puheenjohtajalla, pääsihteerillä ja teknisen sihteeristön vanhimmalla on oikeus seurata laskentaa teknisten neuvonantajien ominaisuudessa. Vaikka vaalissa käytettäisiin useampaa uurnaa, lasketaan kaikki äänet yhteisesti. Vaalimainonta on kokouksessa sallittua esitteitä ja muuta materiaalia jakamalla kokoustaukojen aikana. Julisteiden tai muun vaalimateriaalin kiinnittäminen kokoussalin tai muiden liittokokouksessa käytettävien tilojen seiniin tai irtaimistoon on kielletty. Äänestysmenettelystä määrää yksityiskohtaisemmin kokouksen puheenjohtaja yhdessä ääntenlaskijoiden vanhimman kanssa. 12 ASIAN KÄSITTELYN JA KOKOUKSEN KESKEYTTÄMINEN Milloin on tehty kannatettu esitys asian panemiseksi pöydälle (lykkäys) tai sen palauttamiseksi valmisteltavaksi, asian käsittely keskeytetään, ja puheenjohtaja pyytää varaamaan puheenvuorot koskien vastaavasti pöydälle panoa tai palauttamista. Kun pyydetyt puheenvuorot on pidetty, ratkaistaan asia tarvittaessa äänestämällä. Kokouksen puheenjohtaja päättää kokouksen tauoista. 11 ESTEELLISYYDET Liittohallituksen jäsenet ja muut vastuuvelvolliset eivät saa ottaa osaa äänestykseen päätettäessä»» tilintarkastajan valitsemisesta tai erottamisesta»» tilinpäätöksen vahvistamisesta»» vastuuvapauden myöntämisestä»» kun asia koskee hallintoa, josta hän on vastuussa. Päätösesitysten tekeminen on kuitenkin sallittua. Edellämainitut henkilöt poistuvat kokoussalista päätöksenteon ajaksi. Lisäksi henkilökohtainen esteellisyys on kaikilla kokousosanottajilla silloin, kun päätetään jäsenen ja yhdistyksen välisestä sopimuksesta tai muusta asiasta, jossa jäsenen yksityinen etu on ristiriidassa yleisen edun kanssa. MENETTELYTAVAT 21

22 LIITE NRO.2B SIIRTOÄÄNIVAALITAPA: LYHYT OPPIMÄÄRÄ»» Miten liiton puheenjohtajisto valitaan? Kukin omassa vaalissaan (eli yhteensä kolme vaalia). Kaikissa käytetään siirtoäänivaalitapaa.»» Mikä on siirtoäänivaalitavan idea? Yksikään ääni ei mene hukkaan ja puheenjohtajiston vaalit ratkeavat yhdellä äänestyksellä.»» Liittohallituksen vaalissa on käytössä suhteellinen vaalitapa. Tarkemmat kuvaukset vaalitavoista löydät menettelytapajärjestyksestä, joka löytyy myös tästä pumaskasta. MITEN PUHEENJOHTAJISTOVAALEISSA ÄÄNESTETÄÄN?»» Mieti, kuka ehdokkaista olisi mielestäsi paras kyseiseen hommaan. Entä kuka olisi tokaparas?»» Merkitse ehdokkaat äänestyslippuun haluamassasi järjestyksessä: paras ensimmäiseksi, toiseksi paras toiseksi, kolmanneksi paras kolmanneksi ja niin edelleen. Voit myös merkitä lippuun vähemmän nimiä, kuin on ehdokkaita.»» Ensin ääntenlaskijat katsovat vain äänestyslipun ekaa riviä. Jos kukaan ehdokkaista ei saa yli puolia äänistä, vähiten ääniä saanut ehdokas karsitaan. Karsitun ehdokkaan äänestysliput siirtyvät kussakin lipussa tokana olevalle ehdokkaalle.»» Jos kukaan ehdokkaista ei vieläkään ole saanut enemmistöä, karsitaan se, jolla tässä vaiheessa on vähiten ääniä. Äänestysliput siirtyvät taas seuraavana lipussa olevalle ei-vielä-karsitulle ehdokkaalle.»» Tämä toistetaan niin monta kertaa, että joku ehdokkaista saa ehdottoman enemmistön äänistä. Hän tulee valituksi! ÄÄNESTYSLIPPU EHDOKKAIDEN NIMET 1. Nalle Puh 2. Ihaa Viisi tyyppiä on ehdolla puheenjohtajaksi. Risto Reipas äänestää ja kirjoittaa ehdokkaat lippuun (omasta mielestään) parhausjärjestyksessä. Risto haluaa siis, että NALLE PUH valitaan. 3. Nasu 4. Tikru 5. Kani ÄÄNESTYSLIPPU Kukaan ei ole saanut ääntenlaskun ekalla kierroksella yli puolia äänistä. Risto Reipas on äänestänyt NALLE PUHIA, joka on saanut vähiten (ykkös)ääniä ja karsiutuu. Riston äänestyslappu siirretään lapussa tokana olevalle IHAALLE. EHDOKKAIDEN NIMET 1. Nalle Puh 2. Ihaa 3. Nasu 4. Tikru Vieläkään kukaan ei ole saanut ehdotonta enemmistöä. Seuraavaksi karsiutuisi vähiten ääniä saanut TIKRU. Risto Reippaan ääni pysyy edelleen IHAALLA, koska IHAA on edelleen kisassa mukana. 5. Kani 22 MENETTELYTAVAT

23 LIITE NRO.3 SUOMEN LUKIOLAISTEN LIITON TOIMINTAKERTOMUS 2017 EDUNVALVONTA Liitto oli vuoden 2017 aikana aloitteellinen, vaikuttava ja asiantunteva yhteiskunnallinen keskustelija. Lukiolaiset osallistuivat aktiivisesti liiton kantojen muodostamiseen ja paikalliseen edunvalvontaan. Vuoden aikana muun muassa toteutettiin onnistunut kuntavaalikampanja, käynnistettiin lukiouudistukseen vaikuttaminen, avattiin kansalaisaloite maksuttoman toisen asteen koulutuksen puolesta sekä valmistauduttiin maakuntavaaleihin. Viestintää edunvalvonnan teemoista lisättiin ja monipuolistettiin, ja liitto tuli yhä useammalle tutuksi myös median ja julkisen keskustelun kautta. TAVOITE 1 Liiton kannat edustavat lukiolaisten näkemyksiä, ja opiskelijakunnat osallistuvat aktiivisesti Liiton edunvalvonnan tekemiseen ja toteuttamiseen paikallisella tasolla. KANSALLINEN EDUNVALVONTA TEHDYT TOIMENPITEET JA TULOKSET Lukiolaiset osallistuivat laajasti ja monipuolisesti liiton kantojen muodostamiseen ja edunvalvonnan toteuttamiseen. Jäsenkirjeissä julkaistiin lyhyitä forms-kyselyitä lukiolaisille seuraavista aiheista: arviointi, liikkuva koulu, lukion kehittäminen, ylioppilastutkinnon kehittäminen, ylioppilaskirjoituksiin liittyvän stressin keventäminen, opiskelijavalintojen uudistaminen. Syksyn 2016 ja kevään 2017 jäsen- ja aktiivikyselyiden materiaalit jaettiin jaosten käytettäväksi syksyllä Tuntijakokokeiluun osallistuneille opiskelijoille perustettiin Facebook-ryhmä Lukiolaiset tuntijakokokeilussa, ja sen kautta kerättiin kokemuksia tuntijakokokeilusta. Lukiolaisten periaateohjelman valmisteluun osallistettiin lukiolaisia. Noin 3000 lukiolaista on vastannut kyselyyn, jonka pohjalta on liittohallitus valmisteli periaateohjelmaluonnoksen liittokokoukselle. Vuoden 2018 tavoiteohjelman ja toimintasuunnitelman luonnokset lähtivät piiritoimikunnan kommentoitavaksi liittohallituksen pidetyn asiakirjaviikonlopun jälkeen. Asiakirjoja muokattiin saatujen kommenttien perusteella liittohallituksen toisessa asiakirjaviikonlopussa Liittokokous päätti vuoden 2018 toimintaa ohjaavista asiakirjoista Espoossa Liittokokouksen päätöksentekoon osallistui noin 300 lukiolaista ympäri Suomen. 2 Liiton edunvalvonta on ennakoivaa ja aloitteellista, ja se syntyy jatkuvassa vuorovaikutuksessa lukiolaisten ja lukioiden kanssa. Paikallisen edunvalvonnan tukena toimivat Lobbaajan taustamateriaalit päivitettiin. Keskusteltiin mahdollisuudesta siirtää lobbaajan taustamateriaalit ja 200 kansanedustajaa -materiaalit piiritoimikunnan toimintamallipankkiin, jotta ne olisivat entistä laajemmin toimijoiden käytettävissä. Vuorovaikutusta lukiolaisten kanssa lisättiin erityisesti sosiaalisessa mediassa. Asiantuntijat päivystivät liiton Snapchatissa mm. lukion kehittämiseen, opiskelijavalintoihin ja liikkumiseen liittyvissä teemoissa. Lukiolaisten kantoja kerättiin jäsenkirjeen yhteydessä toteutettujen kyselyiden kautta. Edunvalvontavastaavien vertaistukiryhmä piti yhteyttä Facebook- ja Whatsapp-ryhmien kautta. Toimintasuunnitelman ulkopuolisena projektina järjestettiin Lukiohackathon-ideakilpailu osana opetus- ja kulttuuriministeriön lukiouudistusta. Tapahtuma toteutettiin yhteistyössä ministeriön kanssa ja se oli avoin ideakilpailu kaikille lukiolaisille ja yhdeksäsluokkalaisille. Ideoita kerättiin syksyn aikana nettilomakkeella ja tapahtumilla. Ideoita tuli yhteensä n Loppukilpailuun osallistui 20 lukiolaista ympäri Suomen. Työstetyt aihealueet olivat kustannusten laskeminen, kurssitarjonnan laajentaminen, sujuva yhteys korkeakouluun, ohjauksen kehittäminen ja jaksaminen. 3 Liitto tunnetaan aktiivisena vaikuttajana lukiolaisten keskuudessa. Edunvalvonnallisista aiheista viestittiin aktiivisesti eri kanavissa. Kannanottoihin haettiin aiheita lukiolaisten esiin tuomista huolista ja kysymyksistä. Teemoja kerättiin kyselylomakkein (opiskelijavalinnat) sekä sosiaalisen median kanavista, kuten Jodelista (ylioppilaskokeiden vaikeustaso ja virheet syksyllä 2017). Kuntavaalikampanjassa hyödynnettiin sosiaalista mediaa monipuolisesti ja tuotettiin mm. kevyitä videoita. Edunvalvontaviestinnän kehittämiseksi koostettiin yhdessä palvelusektorin kanssa suuntaviivat sosiaalisen median viestinnälle. Asiantuntijat snäppäsivät ja vastasivat lukiolaisten kysymyksiin esimerkiksi valintakoeuudistukseen liittyen. Twitterin rinnalla myös Instagramia hyödynnettiin edunvalvonnallisena viestintäkanavana. Osa piirijärjestöistä jakoi Liiton kannanottoja ja päivityksiä aktiivisesti sosiaalisessa mediassa. Sitä kautta kannanotot tavoittivat entistä enemmän lukiolaisia. Myös piirien edunvalvonnallisia saavutuksia, esimerkiksi mielipidekirjoituksia, nostettiin esiin liiton kanavissa. Paikallista edunvalvontaa tuettiin tarpeen mukaan (esim. Jyväskylä). Kuntavaalien alla jaettiin Ylen puoluepäivinä puolueille kohdennettuja herättelykuvia Twitterissä. Mediaseurannan ongelmat alkuvuodesta vaikeuttivat paikallisen edunvalvonnan seuraamista. Opiskelijakuntatoimijoille tiedotettiin ajankohtaisista edunvalvontateemoista opk-kirjeessä sekä opk-toimijoiden fb-ryhmässä. TOIMINTAKERTOMUS 23

24 4 Liitto tarjoaa vaikuttamisen paikkoja lukiolaisille. Perustettiin koulutuspoliittinen ja sosiaalipoliittinen jaos, ja panostettiin erityisesti jaosten jatkuvuuteen ja suunnitelmallisuuteen. Jaokset laativat toimintasuunnitelmat ja toimivat liittohallituksen jäsenten vetämänä. Asiantuntijat osallistivat jaoksia edunvalvonnan ajankohtaisissa asioissa mahdollisuuksien mukaan. 5 Liitto tekee selvitys- ja tutkimustyötä lukiolaisuuteen sekä lukiokoulutukseen liittyvissä ajankohtaisissa asioissa. 6 Liitto on aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija ja keskustelunherättäjä lukiokoulutusta, lukiolaisten hyvinvointia ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevissa asioissa. 7 Liitto edustaa lukiolaisia vahvasti kaikilla päätöksenteon tasoilla. Osa kopojaoslaisista osallistui opetus- ja kulttuuriministeriön kielivaranto-kuulemistilaisuuteen. Jaoksilta pyydettiin ideointia mm. liittokokouksen julkilausuman aiheiksi. Sopo-jaos osallistui #puhutaanpanemisesta-kampanjan valmisteluun. Kampanja toteutettiin yhteistyössä SAKKI ry:n kanssa. Osa jaoksen jäsenistä oli tapaamassa ministereitä Grahn-Laasonen ja Saarikko. Luovutettiin ministereille lukiolaisten ja amisten tekemät seksuaalioikeusteesit yhteisessä tapaamisessa. Aktiivikirjeissä jaettiin tietoa erityisesti Allianssin tarjoamista vaikuttamisen paikoista. Kokeiltiin pop up-jaosta lukiolaisten toimeentuloon liittyen elokuussa. Pop up-jaos syventyi lukiolaisten toimeentulon kysymyksiin. Toimintamallia kehitetään ensi vuotta varten ja pop up- työskentelyä lisätään edunvalvonnassa. Opinto-ohjausta koskeva selvitys julkistettiin Julkaisutilaisuudessa puhuivat muun muassa selvityksen toteuttanut tutkija Juhani Saari ja Suomen opinto-ohjaajat ry;n puheenjohtaja Jukka E. Vuorinen. Selvitys sai myös näkyvyyttä mediassa ja somessa! Selvityksestä käytiin puhumassa myös Opopäivillä Jyväskylässä sekä Oulun yliopiston SUJUVA-hankkeelle. Selvityksessä esille nousseita aiheita tuotiin esille esimerkiksi edunvalvonnan tapaamisissa ja sidosryhmissä. Liittokokous linjasi, että SLL teettää vuonna 2018 uuden selvityksen ja liittohallitus päätti selvityksen teemaksi oppimisympäristöt. Selvityksen laatijaksi rekryttiin jälleen tutkija Juhani Saari. Vaikuttamisworkshopeissa sekä Watereilla että aktiivipäivillä korostettiin faktoihin ja opiskelijoilta kerättyyn tietoon perustuvaa vaikuttamista. Google Forms - työkalun käyttöä koulutettiin toimijoille Watereilla. Maan hallituksen puolivälitarkastelua varten laadittiin taustamuistio, jonka kärkinä oli lukiota koskevan lainsäädännön uudistaminen ja lukiokoulutuksen laatu. Hallitus käynnisti puolivälitarkastelussa lukiouudistuksen, jonka tavoitteena on antaa esitys uudeksi lukiolaiksi keväällä Uudistukseen vaikuttaminen on työllistävää, mutta palkitsevaa. Kannanottoja ja lausuntoja laadittiin ajankohtaisista aiheista, minkä lisäksi tehtiin omia keskustelunavauksia. Kannanottoja annettiin mm. seuraavista aiheista: opiskelijavalinta, kielikokeilu, ylioppilaskirjoitusten uudistaminen, yhdenvertaisuus kouluissa (yhteistyössä sopo-jaoksen kanssa), opintotuen kestosta, kesäloman ajankohta, oppimateriaalien kustannukset, toimeentulotuki, matematiikan osaaminen, erityinen koulutustehtävä. Puheenjohtaja kirjoitti edunvalvonnallisista teemoista eri medioihin. Tehtiin oikeusasiamiehelle kantelu lukiolaisen toimeentulotuesta. Vastaus saadaan luultavasti vuoden 2018 aikana. Osallistuttiin Pelastakaa Lapset ry:n Yhtäkään lasta ei jätetä -kampanjaan ja avattiin kansalaisaloite maksuttomasta 2. asteen koulutuksesta Järjestettiin tempauksia ja viestittiin aloitteesta. Toimitettiin taustamuistio Opetushallituksen edustajalle toisen asteen kustannuksia selvittävään raporttiin. Selvitys julkistettiin tammikuussa 2018 ja lukion kokonaiskustannuksiksi arvioitiin 2500 euroa hyvin lähellä SLL:n käyttämää arviota. Osallistuttiin SuomiAreenalle 11-henkisen delegaation voimin. Mukaan valittiin puheenjohtajiston ja pääsihteerin lisäksi seitsemän aktiivia avoimen haun perusteella. SuomiAreenalla järjestettiin Tulevaisuuden luokkahuone -aiheinen keskustelutilaisuus yhdessä Microsoftin ja Lenovon kanssa. Vierailevina opettajina tilaisuudessa olivat Pekka Haavisto ja Anne Berner. SuomiAreenalta viestittiin aktiivisesti sosiaalisessa mediassa. Vaikutettiin Opetushallituksen mobiililaitteiden käyttöä ohjaavan oppaan valmistumiseen. Lukiolaisia edustettiin kaikissa merkittävissä lukiokoulutusta ja lukiolaisten hyvinvointia käsittelevissä työryhmissä ja toimielimissä. Työryhmissä käsiteltyjä asioita käsiteltiin edunvalvontasektorilla ja tarpeen mukaan koko toimistolla. Karvin oppilas- ja opiskelijahuoltolain toteutumisen sekä sivistyksellisten oikeuksien toteutumisen arviointeihin liittyen oltiin kuultavana. Yhteydenpito koulutuspoliittisen ja sosiaalipoliittisten jaoksen kanssa takkuili alkuvuodesta. Edunvalvontasektori osallistui molempien jaosten tapaamisiin ja esitteli ajankohtaisia asioita. Koulutuspoliittinen jaos vieraili muun muassa Suomen ylioppilaskuntien liitossa ja Ylioppilastutkintolautakunnassa. 8 Lukiolaiset ja lukiolaisten asiat ovat vahvasti esillä kuntavaaleissa ja kuntapäätöksenteossa vaalien jälkeen. Maakuntahallinnon rakenteiden ja tehtävien ratkeamista seurattiin ja aiheesta myös lausuttiin. Aktiiveja koulutettiin Kevätpäivillä nykyisestä maakuntatason hallinnosta sekä tulevasta maakuntahallinnon uudistuksesta. Maakuntavaalit siirtyivät lokakuulle Maakuntavaalikampanjan valmistelu aloitettiin keväällä. Toteutettiin lukiolaisia osallistava kuntavaalikampanja Kuntaremppa. Kuntaremppa-sivujen toteutus onnistui hyvin, mutta sosiaalisen median #korjaatää-kampanjaan osallistui odotettua vähemmän lukiolaisia. Nuoret ehdokkaat menivät kohtalaisen hyvin läpi. Piireille ja opiskelijakunnille tarjottiin monipuolisia työkaluja ja apua kuntavaalikampanjan tekemiseen paikallisella ja alueellisella tasolla sekä kuntavaikuttamiseen vaalien jälkeen. Piirit tekivät kampanjaa vaihtelevalla aktiivisuudella ja reippaimmat palkittiin Kevätpäivillä. Kuntaremppa-sivustolle päivitettiin vaalien jälkeen uusille kuntapäättäjille suunnattua tietoa lukiokoulutuksesta. Opiskelijakunnille laadittiin opas kuntavaikuttamiseen sekä kuntavaikuttamisen vuosikello. 24 TOIMINTAKERTOMUS

25 9 Liitolla on laajat verkostot, ja se on arvostettu, aktiivinen ja oma-aloitteinen yhteistyökumppani. Yhteistyötä erityisesti nuoriso- ja opiskelijajärjestöjen sekä muiden sidosryhmien kanssa ylläpidettiin ja syvennettiin. Poliittiset nuorisojärjestöt kutsuttiin kylään wanhojen tanssien yhteydessä ja käytiin yhdessä katsomassa tansseja Jäähallilla <3. Lukiolaisille koulutettiin Kevätpäivillä maakuntaedunvalvontaa ja kannustettiin tapaamaan maakuntajohtoa. 200 kansanedustajaa -taustamuistiota päivitettiin kehys- ja budjettiriihien jälkeen. Kansanedustajia tavattiin yhteensä 117. Kansanedustajatapaamisia jatketaan vuonna Lakkiaispäivän aattona järjestettiin toimistolla sidosryhmätilaisuus, johon kutsuttiin poliittisia päättäjiä, virkamiehiä, toimittajia, järjestöjä ja muita sidosryhmiä. Toteutettiin #puhutaanpanemisesta-kampanja yhteistyössä SAKKIn kanssa. Koottiin nuorten seksuaalioikeusteesit ja luovutettiin ne asiasta vastaaville ministereille Saarikko ja Grahn-Laasonen. 10 Yksittäiselle opiskelijalle on tarjolla tukea ja apua ongelmiinsa ja tietoa lukiolaisten oikeuksista. 11 Piirit ovat alueellisesti vaikuttavia ja vakuuttavia edunvalvojia. SLL oli mukana Opetushallituksen ja THL:n Hyvinvointiareenan suunnittelussa sekä lukiokoulutusta koskevassa tilaisuudessa. Lukiolaisia autettiin erilaisia lukiolaisuuteen liittyvissä ongelmissa ja tietoa tarjottiin myös Lukiolaisoppaan kautta. Asiantuntijoille ja puheenjohtajalle tuli yksittäisten lukiolaisten ja heidän vanhempiensa kysymyksiä liittyen niin lukiolaisten toimeentuloon kuin esimerkiksi koulujen omiin käytäntöihin. Asiantuntijat ja puheenjohtaja vastasivat esitettyihin kysymyksiin ja tarvittaessa kertoivat lisätietoja mahdollisista jatkotoimenpiteistä. Toiveet Lukiolaisoppaan teknisestä kehittämisestä ja kävijäseurannasta välitettiin palvelusektorille. Piirien edunvalvontavastaavat koulutettiin tehtäviinsä Talvipäivillä ja edunvalvontakoulutusta järjestettiin ympäri vuoden tapahtumilla. Koulutusten suunnittelussa hyödynnettiin aktiivipäiviltä kerättyjä palautteita. Syyspäivien edunvalvontaworkshopin aiheesta järjestettiin äänestys vertaistukiryhmässä. Voittajaksi valikoitui EU, joka osoittautui yleisömenestykseksi. Vau lukiolaiset! Toimintamallipankin kehittämisen tilannetta ja mahdollisuutta keskittää materiaalien jakoa selvitettiin. Tältä osin sisäinen viestintä takkuili, joten projekti jäi kesken. TAVOITE 1 Liiton kansainvälinen toiminta on pitkäjänteistä, jatkuvaa, tavoitteellista ja tunnettua Liiton toimijoiden ja muiden lukiolaisten keskuudessa. 2 Liitto on aktiivinen edunvalvonnallinen toimija kansainvälisesti. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA TEHDYT TOIMENPITEET JA TULOKSET Uusi kansainvälinen jaos valittiin heti alkuvuodesta avoimella haulla Liiton toimijoiden keskuudessa. Hakemuksia saatiin runsaasti, mikä kertoo siitä, että kansainvälinen toiminta kiinnostaa. Jaoksen puheenjohtajat valittiin liittohallituksesta, ja toinen heistä toimi edellisenä vuonna jaoksen jäsenenä, mikä auttoi jatkuvuuden turvaamisessa. Kansainvälisen toiminnan strategian toteuttamista jatkettiin. Kansainvälisestä toiminnasta kiinnostuneille toimijoille perustettiin oma Facebook-ryhmä. Kansainvälisestä toiminnasta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista viestittiin niin kaikille Liiton toimijoille kuin erityisesti kansainvälisestä toiminnasta kiinnostuneille. Puheenjohtaja ja koulutuspoliittinen asiantuntija kävivät Brysselissä vaikuttamismatkalla yhdessä korkeaasteen opiskelijajärjestöjen kanssa Teemoina erityisesti kansainvälinen liikkuvuus (Erasmus+, Avaintoimi 1) sekä digitaalisten oppimateriaalien arvonlisäverotus. Matkan jälkeen MEP Takkula jätti komissiolle kirjallisen kysymyksen liikkuvuudesta yleissivistävässsä koulutuksessa. Lisäksi tavattiin OBESSUn yhteyshenkilöä ja keskusteltiin OBESSUn edunvalvonnasta ja sen vaikuttavuudesta. 3 Kansainvälinen toiminta on hyödyllistä koko Liitolle ja sen yksittäisille toimijoille. 4 Liitto on kansainvälisesti tunnettu ja vakuuttava yhteistyökumppani. Lisäksi liiton kantoja edistettiin kansainvälisten kattojärjestöjen (OBESSU ja NSSN) kokouksissa. Tulevan vuoden toimintasuunnitelmaan kirjattiin oman EU-vaikuttamistoiminnan tarpeen arviointi. Kansainvälisten kattojärjestöjen (OBESSU ja NSSN) tapahtumiin osallistui niin kansainvälisen jaoksen jäseniä kuin muitakin Liiton toimijoita. Mahdollisuuksia osallistua kansainvälisille tapahtumille mainostettiin laajasti lukiolaisille. Lisäksi kartoitettiin mahdollisuuksia järjestää kansainvälisiä tapahtumia Suomessa. Organising Bureau of European School Student Unionsin (OBESSU) ja Nordic School Student Networkin (NSSN) tapahtumiin osallistuttiin aktiivisesti ja rakennettiin toimivia yhteyksiä muihin eurooppalaisiin toisen asteen opiskelijajärjestöihin. Lisäksi osallistuttiin suomalaisten opiskelijajärjestöjen yhteiselle vaikuttamismatkalle Brysselissä. TOIMINTAKERTOMUS 25

26 PALVELU Liitto tarjosi vuonna 2017 jäsenistölleen monipuolisia etuja, jäsenpalveluita ja koulutuksia, joita kehitettiin palautteen pohjalta entisestään. Vuosi 2017 oli liiton viestinnässä kampanjoiden vuosi. Supersuositut #mustatuleeisona, #puhutaanpanemisesta ja Pressaehdokkaat snäppää -kampanjat keräsivät rutkasti uusia seuraajia liiton sosiaalisen median kanaville ja tarjosivat mahdollisuuksia suoraan vuoropuheluun lukiolaisia kiinnostavien teemojen tiimoilta. Jatko-opintomahdollisuuksia esittelevien Studia-messujen osallistujamäärä kasvoi edellisestä vuodesta. Liitto vieraili jälleen kaikissa suomenkielisissä päivälukioissa. Jäsenhankinnan osalta vuosi 2017 oli haastava, mutta jäsenmäärä pysyi silti korkeana. Opiskelijoiden etu- ja hyötypalvelu Frankin osalta vuosi piti sisällään isoja muutoksia, joissa liitto toimi aktiivisena omistajana. Liiton julkaisema Improbatur-lehti menestyi jälleen Edit-aikakauslehtikilpailussa ja keräsi lukiolaisilta hyvää palautetta. TAVOITE 1 Liiton viestintä luo yhteisöllisyyttä lukiolaisten keskuuteen. 1. VIESTINTÄ TEHDYT TOIMENPITEET JA TULOKSET Sosiaalisen median strategian jaos kokoontui aivoriiheen pohtimaan Liiton sosiaalisen median kehitystä. Tapaamisen pohjalta otettiin käyttöön esimerkiksi yhtenäisempi sosiaalisen median ilme hyödyntämällä kuvafilttereitä. Sosiaalista mediaa kehitettiin myös kouluttamalla ja tukemalla toimihenkilöitä kattavasti omien sektorinsa someviestinnässä. Lukiolaisuuden merkkipaalut ja lukiolaisuuden hetket tehtiin näkyväksi liiton viestinnässä. Koulukäyntiesitykseen varattiin oma dia #lukiolaiset-hashtagille, ja kannustettiin jakamaan lukiolaisuuden hetket sosiaalisessa mediassa. Myös Liiton tapahtumissa ja kaikessa omassa viestinnässä lukiolaisuus liitettiin sometoimintaan. Järjestettiin vanhojen kuvakilpailu sekä penkkarikuvakilpailu. Kesällä järjestettiin somekampanja korostaen, että lukiolaisuus on osa myös loma-aikaa. Ylioppilaskirjoitusten sekä lakkiaisten aikaan onniteltiin valmistuneita. 2 Liiton viestintä on visuaalisesti ja sisällöllisesti yhdenmukaista ja suunnitelmallista. 3 Liiton viestintä tavoittaa kaikki lukiolaiset. Korkeakoulujen nivelvaiheeseen liittyen toteutettiin Lukiolaisten Instagramissa ja Snapchatissa korkeakouluopintoja esittelevä #mustatuleeisona-kampanja sekä keväällä että syksyllä. Keväällä esiteltiin 10 eri alaa ja syksyllä 27. Kampanja keräsi huomattavan määrän seuraajia ja tarjosi lukiolaisille mahdollisuuden kysyä eri aloista suoraan kyseisten alojen opiskelijoilta. Piirien viestintävastaavat perehdytettiin Talvipäivillä piirien viestinnän koordinoimiseen. Piirien viestintävastaaville on koulutettu myös graafinen ilme, nettisivujen, somekanavien ja kuvapankkien käyttö. Vastuualueellisia koulutettiin aktiivitapahtumilla ympäri vuoden ajankohtaisiin viestinnän teemoihin, mm. kuvapankkiin ja nettisivuihin. Piirijärjestöt suunnittelivat koulutuksen pohjalta viestintäsuunnitelmat, joista annettiin palautetta ensimmäisten piirien osavuositoimintakertomusten arviointien yhteydessä. Piireille jaettiin liiton somessa käyttämät kampanjamateriaalit, mutta viestinnän rautalankamallin päivitys siirtyi tulevaisuuteen. Liiton viestintäsuunnitelmaa laajennettiin muun muassa someviestinnän osalta, mutta laajempi päivitys jäi tuleville vuosille. Someviestinnän suunnitelmallisuutta lisättiin muun muassa luomalla aikataulu ja yhtenäistämällä Instagramissa käytettäviä filttereitä. Sisältöä tuotettiin sosiaalisen median kanaviin säännöllisesti. Kampanjoille (#mustatuleeisona, pressaehdokkaat snäppää ja #puhutaanpanemisesta) luotiin omat ilmeet, konseptit ja ohjeistukset. Loppuvuodesta ohjeita päivitettiin erityisesti mahdolliseen häirintään liittyvien ohjeistusten osalta. Myös lukiolaisten stressiin työkaluja tarjoavaa Paineessa-kampanjaa mainostettiin liiton Instagramissa. Hyödynnettiin sponsoroitua ja kohdennettua markkinointia viestinnällisen sisällön levittämisessä. Viestintäkoordinaattori, markkinointikoordinaattori ja päätoimittaja osallistuivat sosiaalisen median koulutukseen. Lisäksi päätettiin järjestää tulevana vuonna hakukonemarkkinoinnin koulutus. Kohdennetun markkinoinnin budjettia kasvatettiin reaalitalousarvion yhteydessä ja kohdennettua markkinointia hyödynnettiin muun muassa #puhutaanpanemisesta, #mustatuleeisona, #maksuton2aste ja Pressaehdokkaat snäppää -kampanjoiden sekä Water-markkinoinnin yhteydessä. Kartoitettiin mahdollisuuksia luoda peruskoulun opinto-ohjaajille ja ysiluokkalaisille lukiosta ja lukiolaisuudesta kertova tietopaketti. Aiheesta käytiin alustavia keskusteluja SAKKIn kanssa, mutta käytännön toteutus siirtyi tulevalle vuodelle. Uudet lukiolaiset toivotettiin tervetulleeksi lukiolaiskirje-uutiskirjeellä ja Improbatur-lehdellä, joka lähetettiin kaikille uusille lukiolaisille. Jäsenkirjeitä kehitettiin entistä kiinnostavammaksi kaikille lukiolaisille, ja vain osaa lukiolaisista koskevat viestit lähetettiin rajatuille kohderyhmille. Liiton Snapchatia ja Instagramia mainostettiin lukiolaisille myös opinto-ohjaajille lähetettyjen uutiskirjeiden kautta erityisesti #mustatuleeisona-kampanjan näkökulmasta. Liiton somekampanjat, kuten #mustatuleeisona, Pressaehdokkaat snäppää, #puhutaanpanemisesta ja Paineessa, olivat supersuosittuja. Seuraajamäärät kasvoivat Snapchatissa vuoden alun 400 katsojasta 5700 katsojaan ja Instagramissa 4000 seuraajasta 7000 seuraajaan. 26 TOIMINTAKERTOMUS

27 4 Liiton viestintäkanavat tarjoavat monipuolista tietoa toiminnasta selkeässä paketissa. Lukio.fi-sivustojen rakenne ja sisältö uudistettiin palvelemaan paremmin kaikkia niiden käyttäjiä: lukiolaisia, heidän vanhempiaan, lukioiden henkilökuntaa sekä lukiolaistoimijoita. Käännösversioiden ja esteettömyysselvityksen toteuttaminen sekä nettisivujen kuvituksen päivittäminen siirtyi tulevalle vuodelle. Järjestösektorin toimihenkilöt ja luottamushenkilöt koulutettiin uutiskirjeiden tuottamiseen niiden kehittämiseksi. Toimihenkilöt sekä puheenjohtajisto koulutettiin myös käyttämään lukio.fi-nettisivuja, jotta ne pysyvät ajan tasalla. Someviestinnälle tehtiin oma aikataulu, jotta nähdään, mitä on tulossa ulos milloinkin. 5 Liiton toiminta ja tapahtumat näkyvät mediassa. 6 Liitto tarjoaa lukiolaisille apua lukiolaisuuteen ja opiskeluun liittyvissä kysymyksissä. Usein kysytyt kysymykset nostettiin viestinnässä selkeästi esiin niiden tultua ajankohtaisiksi. Usein kysyttyjä kysymyksiä sijoitettiin erityisesti lukiolaiskirjeeseen, sekä ajankohtaisuuden mukaan nettisivuilla. Jäsenpalvelu hyödynsi ruuhka-aikoina toimisto@lukio.fi -sähköpostissa automaattista vastausta, johon koottiin kullakin hetkellä yleisimpiä kysymyksiä. Panostettiin aktiivisesti liiton mediasuhteiden kehittämiseen. Toimittajakontakteja syntyi erityisesti edunvalvontasektorille, ja mediassa Lukiolaisten kannanotot ja lausunnot näkyivät hyvin. Wateropiskelijakuntafestivaaleista julkaistiin keväällä tiedotteet, ja syksyllä liittokokouksesta ja erilaisista kampanjoista viestittiin useamman tiedotteen kautta. Myös Lakkiaisskumpille kutsuttiin toimittajia. Puheenaiheeksi mediassa nousivat myös monet liiton somekampanjat, kuten #puhutaanpanemisesta ja Pressaehdokkaat snäppää. Myös liittokokouksen periaateohjelman linjaukset, julkilausuma ja henkilövalinnat saivat laajalti huomiota mediassa. Mediahuomiota hyödynnettiin myös oman somekattavuuden lisäämisessä. Liitto avasi keskustelua erityisesti edunvalvonnallisilla teemoilla, kuten kesälomista ja lukiolaisten toimeentulotukikysymyksistä puhumalla. Somessa kannustettiin mielipiteen ilmaisuun kommentoimalla ja reaktioita hyödyntämällä. Lukiolaisoppaaseen koottiin useimmin kysyttyjä kysymyksiä lukiolaisten oikeuksista ja velvollisuuksista. Lukiolaisoppaan vastauksia päivitettiin syksyllä, mutta oppaan rakenteen päivittäminen paremmin tarpeita vastaavaksi ja laajempi liiton opastarjonnan uudistaminen jäivät tulevalle vuodelle. Lukiolaisten kysymyksiin vastattiin myös Kysy lukiolaiselta -konseptin kautta. #kysylukiolaiselta-tiimiin haettiin uusia tyyppejä, ja toiminnasta tehtiin ympärivuotista alkaen loppukeväästä. Snäppääjien löytäminen ei ollut aivan helppoa, joten konseptin ympärivuotisuutta on ehkä jatkossa syytä arvioida uudestaan. #mustatuleeisona-kampanja tavoitti suuren määrän tulevaisuuttaan pohtivia nuoria abeja ja muita lukiolaisia. Kampanja yhdessä muiden sisältöjen kanssa kasvatti joulukuuhun mennessä Snapchatin seuraajamäärän lähes 15-kertaiseksi verrattuna alkuvuoteen. Myös Instagramin seuraajamäärä kasvoi 75 % alkuvuodesta. Kampanjaa markkinoitiin aktiivisesti somen lisäksi myös uutiskirjeissä ja opokirjeissä. 7 Liitto viestii lukiolaisille ja sidosryhmille aktiivisesti järjestön linjoista, toiminnasta ja palveluista. Toteutettiin yhdessä SAKKIn, Sexpon, Setan ja Väestöliiton kanssa #puhutaanpanemisesta-kampanja, jonka myötä Lukiolaisten Snapchatissä puhuttiin viikon ajan seksistä, seksuaaliterveydestä, seksuaalioikeuksista ja seksuaalisuudesta sekä vastailtiin lukiolaisten kysymyksiin. Kampanja sai paljon huomiota ja kiitosta ja osoitti, että aiheen käsittelylle nuoria puhuttelevalla tavalla on todella iso tarve. Lähetettiin 11 lukiolaiskirjettä, 5 abikirjettä, 2 rehtorikirjettä, 4 ohjaavien opettajien kirjettä, 4 opiskelijakuntakirjettä ja 5 opokirjettä. Uutiskirjeissä viestittiin liiton linjoista, toiminnasta, kampanjoista ja palveluista. Lisäksi lukiolaisten arvot ja periaatteet -kyselystä lähetettiin erillinen uutiskirje. Tuntijakokokeilusta lähetettiin kirje kokeilulukioiden opiskelijoille ja maksuton2aste-kansalaisaloitteesta laitettiin erillinen viesti liiton täysi-ikäisille jäsenille. Päätettiin arvioida säännöllisten lukiolaiskirjeiden vähentämistä ja korvaamista teemakohtaisilla viesteillä. Lukioille toimitettiin syksyn aikana materiaaleja niin koulukävijöiden kuin erilaisten henkilökunnalle suunnattujen uutiskirjeiden muodossa. Muille sidosryhmille lähetettiin tiedotteita ja kannanottoja ajankohtaisista asioista ja liiton avauksista. Mediaan pidettiin aktiivisesti yhteyttä ajankohtaisten asioiden tiimoilta. Liittokokouksen tapahtumaviestinnässä tarjottiin lukiolaisille ja sidosryhmille tietoa liiton linjauksista ja korostettiin liittokokousta lämminhenkisenä tapahtumana, jossa lukiolaiset ovat lukiolaisten asialla. TAVOITE 1 Liitto tarjoaa jäsenilleen laadukkaan lukiolaisille suunnatun aikakauslehden. 2 Improbatur on jatkuvasti läsnä lukiolaisen arjessa. 2. IMPROBATUR TEHDYT TOIMENPITEET JA TULOKSET Improbatur ilmestyi suunnitellusti liittohallituksen hyväksymän aikataulun mukaan neljä kertaa vuonna 2017 sekä painettuna että näköislehtenä ISSUU-palvelussa. Printtilehti postitettiin suunnitellusti kaikille liiton jäsenille, jotka eivät ole sitä erikseen kieltäneet. Improbatur näkyi SLL:n somekanavissa vähintään lehtien ja verkkojuttujen ilmestymisen yhteydessä. Improbaturin näkyvyyden nostamiseksi useita nostoja artikkeleista. Loppuvuodesta päätettiin, että vuonna 2018 Improbaturille luodaan oma Instagram-tili, jonne nostoja jatkossa tehdään. Improbatur näkyy silti edelleen myös liiton muissa kanavissa ja tileillä. Alkuperäisistä suunnitelmista poiketen erillinen ohjeistus piireille Improbaturin näkymisestä katsottiin tarpeettomaksi. Improbatur.fissä julkaistiin osa printtilehtien jutuista ja lisäksi kymmenen verkkojuttua. Improbatur.fin visuaalinen ilme päivitettiin keväällä. TOIMINTAKERTOMUS 27

28 3 Improbatur käsittelee lukiolaisia koskevia teemoja rohkeasti ja ennakkoluulottomasti. Improbatur on journalistisesti itsenäinen julkaisu, jonka linjasta vastaa päätoimittaja. Rohkeus ja ennakkoluulottomuus kävivät ilmi muun muassa saadusta palautteesta. Improbatur oli myös yksi Kultin Vuoden Laatulehti kilpailun 13:sta finalistista. Improbaturissa 3/2016 julkaistu menkka-aiheinen Verta!- juttu oli keväällä 2017 ehdolla Aikakausmedian Edit-kilpailun vuoden jutuksi ammatti- ja järjestölehtien sarjassa. Lisäksi Improbatur 3/2016 pääsi mukaan yleisöäänestykseen, jossa valittiin vuoden 2016 aikakauslehtikansi. Vuotta myöhemmin Improbatur on ehdolla Vuoden ammatti- ja järjestölehdeksi Lisäksi Improbatur 1/2017 pääsi mukaan yleisöäänestykseen, jossa valitaan vuoden 2017 aikakauslehtikansi. Voittajat selviävät maaliskuussa Improbatur keräsi aktiivisesti palautetta esimerkiksi palautelomakkeella. Lehti piti lisäksi ständiä liittokokouksessa. Suuri panostus palautteen keräämiseen oli lukijaraati, joka koottiin syksyllä Raadissa on parisenkymmentä lukiolaista, ja se on toiminut syyskuusta lähtien Facebook-ryhmänä. Lehteä kehitetään jatkuvasti palautteen perusteella. TAVOITE 1 Kaikki lukiolaiset tietävät Liiton olemassaolosta ja jäsenyyden hyödyistä. 3. JÄSENYYS TEHDYT TOIMENPITEET JA TULOKSET Liiton lukiolaistoimijat kiersivät syksyllä n. 300:ssa suomenkielisessä päivälukiossa esittelemässä lukiolaisuutta, liiton palveluita ja toimintaa. Koko vuoden aikana vierailtiin lähes jokaisessa suomenkielisessä päivälukiossa. Elokuussa järjestettiin koulukävijäkoulutus, jossa lukiolaistoimijat saivat koulutusta esiintymisestä, markkinoinnista ja liiton palveluista. Piirien konkaritoimijoille räätälöitiin omaa koulutusta motivoinnista ja syvemmin koulukäyntisyksyn toteuttamisesta. Lisäksi viestinnässä on korostettu sitä, että koulukäynnit ovat jokaisen sektorin asia toisin sanottuna kaikkien meidän juttu. Liiton tarjoamista palveluista ja Frankin jäseneduista viestittiin sosiaalisessa mediassa ja uutiskirjeissä ympäri vuoden. Myös piiritoimijoita koulutettiin kertomaan ja viestimään eduista ja palveluista. Kaikille päätoimisille lukiolaisille tarjottiin mahdollisuus opiskelijakorttiin. Frank appin käyttöönottoa helpotettiin alkamalla kerätä henkilötunnus myös Seppälän koulukuvien kautta liittyneiltä. Lisäksi liittymisprosessia parannettiin siten, että mobiilissa liittyneen opiskelijan tiedot menevät Jollaan jo ennen kuvan rajaamista toimistolla. Opiskelija saa siis jäsenedut käyttöönsä Frank appin kautta jo ennen fyysisen kortin saapumista. Yhteydenpitoa Seppälän koulukuvien kanssa liittymisprosessiin liittyen lisättiin ja heidän kanssaan sovittiin vuosittaisesta palaverista. 2 Vähintään puolet lukiolaisista on Liiton jäseniä. Hyväksymiskirjeiden sijaan lukioille postitettiin liittymislomakkeita kesän kynnyksellä, osa lukioista toimitti ne eteenpäin hyväksymiskirjeiden mukana. Improbaturin (3/2017) mukana lähetettiin kaikille yhteystietonsa luovuttaneille lukionsa aloittaville "Tervetuloa lukioon!" -liite sekä liittymislomake paperisena. Jäsenhankintaa toteutettiin aktiivisesti ja ympärivuotisesti. Keväällä painopiste oli roadshow-kiertueissa, ja piireille järjestettiin jäsenhankintakilpailu niihin liittyen. Keväällä liittyneiden kesken arvottiin festarilippuja. Syksyllä painopiste oli koulukäynneissä. Loppuvuonna järjestettiin jäsenhankintakampanjoita ja täsmäkäyntejä potentiaalisiin lukioihin. Uusia jäseniä liittyi vuoden aikana kpl, mikä on 10,5 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Merkillepantavaa oli se, että jäsenhakemuksen jättäneistä merkillisen suuri joukko jätti jäsenmaksun maksamatta, eli ei lopulta liittynyt liiton jäseniksi. Jäsenmaksun maksoi yhteensä lukiolaista. Liiton virallinen jäsenmäärä oli vuoden lopussa 48587, mikä oli myös vuoden korkein virallinen jäsenmäärä. Jäsenmäärän kehittymistä seurattiin syksyn aikana viikoittain toimistopalavereissa ja Lukiolaistoimijatryhmässä. Jäsenhankintakampanjoita järjestettiin lukiolaisuuden merkkipaalujen mukaisesti Wanhojen tanssien, penkkareiden ja ylioppilaskirjoitusten aikaan. Kortitonta jäsenyyttä markkinoitiin valmistuneille ISIC-kärjellä. Muistutuslaskujen yhteydessä markkinoitiin etuja ja palveluita. Piirikummit tukivat piirejä paikallisessa jäsenhankinnassa ja olivat läsnä piirien koulutuksissa. Koulukävijäkoulutus järjestettiin Oriveden opistolla TAVOITE 1 Liiton monipuoliset kumppanuudet tuovat aitoa hyötyä jäsenille. 2 Liiton kumppanuudet valmistavat lukiolaisia myös jatko-opintoihin ja työelämään. 4. KUMPPANUUDET JA YRITYSYHTEISTYÖ TEHDYT TOIMENPITEET JA TULOKSET Olemassaolevat yhteistyökumppanit tavattiin ja kumppanuuden päivitettiin entistä paremmin lukiolaisia hyödyttäviksi ja liiton kannalta taloudellisesti kannattavammiksi. Uusia, monipuolisia kumppanuuksia ideoitiin toimiston ja lukiolaistoimijoiden kanssa ja niiden puolesta tehtiin töitä läpi vuoden. Uusi sopimus solmittiin muun muassa Ylen Abitreenien kanssa Paineessa kampanjan tiimoilta sekä WordDiven kanssa tehtiin muutama somekampanja. Lisäksi yhteistyötä tehtiin muun muassa Jenkin kanssa, joilta saatiin purkkaa kaikille piirijärjestöille, sekä toimistolle jaettavaksi eteenpäin. C.L. Seifertin kanssa uudistettiin olemassa oleva sopimus. Studia-messut järjestettiin Helsingin Messukeskuksessa yhteistyössä Suomen Messujen kanssa. Messut onnistuivat hyvin ja osallistujia kävi yhteensä , mikä on 7,5 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Lukiolaisten Liitto järjesti ohjelmaa molempina päivinä. Kävijämäärän kasvuun vaikuttaa muun muassa tapahtuman markkinointi sosiaalisessa mediassa. Lukiolaisten järjestämässä ohjelmassa oli presidentinvaalipaneeli sekä yhteistyössä Ylen Abitreenien kanssa järjestetty Paineessa -keskustelu. Studia-messut järjestetään myös vuonna 2018 ( ) ja tavoitteena tällöin on saada enemmän osallistua pk-seudulta. SLL oli mukana asiantuntijakumppanina Vastuullinen Kesäduuni -kampanjassa, ja heidän kanssaan sovittiin yhteistyön jatkamisesta ja syventämisestä tulevaisuudessa. Liiton Snapchatissa esiteltiin syksyllä Linnanmäkeä kesätyöpaikkana ja suunniteltiin muiden kesätyöpaikkojen esittelyn konseptia. 28 TOIMINTAKERTOMUS

29 TAVOITE 1 Frank tarjoaa lukiolaisia aidosti hyödyttäviä, monipuolisia etuja. 2 Liiton lukiolaistoimijat tuntevat Frankin toimintaperiaatteet ja voivat vaikuttaa niihin. 5. FRANK TEHDYT TOIMENPITEET JA TULOKSET Liitto oli Frankille aktiivinen omistaja. Omistajaohjauksessa painotettiin ratkaisukeskeistä lukiolaisnäkökulmaa. Pyrkimyksenä oli varmistaa, että digitaalisen opiskelijakortin käyttöönotto olisi kaikille lukiolaisille mahdollisimman helppoa ja houkuttelevaa. Myös liiton omat liittymiskanavat päivitettiin vastaamaan Frankin palvelun tarpeita. Liiton aktiivisista jäsenistä noin puolet tallensi henkilötunnuksensa Liiton jäsenrekisteriin joko liittymisen yhteydessä tai nettilomakkeella. Frank App on käytettävissä näillä henkilöillä. Lukiolaistoimijoita tuettiin ja koulutettiin paikallisetujen hankkimisessa. Lisäksi paikallisetuja hankittiin myös liiton toimesta. Lukiolaistoimijat koulutettiin hankkimaan paikallisetuja Frankin palveluun. Koulukävijäkoulutuksella koulutettiin osallistujille Frankin ja Frank Appin perusasioita, jotta koulukäynneillä olisi tarjolla ajantasaista tietoa digitaalisesta opiskelijakortista ja opiskelijaeduista. 3 Liiton jäsenet ovat tietoisia Frankin opiskelijaeduista ja hyödyntävät niitä aktiivisesti. 4 Frankin palvelut ovat helposti jäsenistön saatavilla. Lukiolaistoimijoiden ja Frankin välistä dialogia kehitettiin paremmaksi ja helpommin lähestyttäväksi. Esimerkiksi yritysyhteistyövastaavat kävivät Frankin toimistolla vierailemassa ja kouluttautumassa. Liiton varapuheenjohtaja, markkinointikoordinaattori ja viestintäkoordinaattori suunnittelivat toimistovaihtoa Frankin toimistolla yhteistyön tiivistämiseksi, mutta aikatauluhaasteista johtuen toimistovaihto päätettiin siirtää vuodelle Frankin toimiston väelle järjestettiin käänteinen omistajapäivä, jossa he pääsivät tutustumaan opiskelijajärjestöjen arkeen ja ihmisiin. Frank Appia eli digitaalista opiskelijakorttia markkinoitiin aktiivisesti muun muassa uutiskirjeissä, koulukäyntidioissa, jäsenpalveluviesteissä ja sosiaalisen median kanavissa. Myös lukiolaisia kiinnostavista eduista kerrottiin aktiivisesti jäsenille. Digitaalisen opiskelijakortin markkinointia tehostettiin erityisesti syksyllä erillisillä kampanjoilla. Frank appin käyttöönottoa nopeutettiin siirtämällä mobiilissa liittyneiden opiskelijoiden tiedot Jollaan jo ennen kuvien rajaamista toimistolla. Näin ollen Frank app toimii kaikilla jäsenillä jo parin päivän kuluessa liittymisestä. Digitaalinen opiskelijakortti tuotiin viestinnässä luontevaksi palveluksi, joka täydentää muovista opiskelijakorttia ja helpottaa opiskelijan arkea. Digitaalisesta opiskelijakortista tiedotettiin tavallisten viestintäkanavien lisäksi myös muovikortin saatekirjeissä, tarrapostitusten saatekirjeissä ja laskuissa. Frank appin käyttöönottoa on helpotettu nostamalla henkilötunnuksen täyttölomaketta esiin nettisivujen Usein kysyttyä-osiossa ja jäsenpalvelun sähköpostivastauksissa. TOIMINTAKERTOMUS 29

30 JÄRJESTÖ Vuosi 2017 oli yhdenvertaisuuden ja opiskelijakuntien profiilinnoston vuosi. Liittokokouksen hyväksymää yhdenvertaisuussuunnitelmaa toimeenpantiin liiton toiminnassa ja yhdenvertaisuuteen liittyvistä teemoista koulutettiin lukiolaistoimijoita laajasti. Tapahtumilla kiinnitettiin erityistä huomiota esteettömyyteen ja nimettiin häirintäyhdyshenkilöt. Tutor-oppaat päivitettiin ja opiskelijakuntien roolia vahvistettiin. Kuntavaalikampanjaan osallistuivat lukiolaiset kaikilla toiminnan tasoilla. Liiton koulutustarjontaa kehitettiin ja muun muassa johtamiskoulutukseen panostettiin. Tapahtumien osallistujamäärät pysyivät korkealla ja esimerkiksi Wateropiskelijakuntafestivaalit keräsivät ennätysmäärän osallistujia. TAVOITE 1 Piirin johto saa ympärivuotista tukea tehtäviinsä. 1. PIIRI- JA JÄSENJÄRJESTÖT TEHDYT TOIMENPITEET JA TULOKSET Piirin johtoja koulutettiin ympäri vuoden. Puheenjohtajapäivät järjestettiin huhtikuussa Jyväskylässä, elokuussa Orivedellä ja lokakuussa Kuopiossa. Puheenjohtajapäivät keskittyivät piirien johtamiseen, hyviin toimintatapoihin ja vertaistukeen. Lisäksi piirien johto huomioitiin kaikissa valtakunnallisissa tapahtumissa mm. oman workshopin muodossa vertaistukiryhmien kokoontuessa. Helmikuussa järjestettiin Toimistopäivät, jossa piirien johdot pääsivät tutustumaan toimihenkilöihin ja perehtymään liiton eri sektoreiden työhön. Piirin jatkuvuuden turvaamiseen kiinnitettiin erityishuomiota ja se nostettiin esiin kaikilla koulutuksilla. Lisäksi kehitettiin piirikokousvastaavan toimi, joka vapautti puheenjohtajistoja keskittymään entistä paremmin perinnönsiirtoon piirikokousjärjestelyvastuun jakautuessa. Lokakuussa järjestettiin Korpikeikka, johon piirien puheenjohtajistoehdokkuutta harkitsevat osallistuivat. Viikonlopun aikana syvennyttiin liiton asiakirjoihin, SLL:n valtakunnallisiin luottamustehtäviin ja piirin puheenjohtajistossa toimimiseen. Tapahtumassa keskusteltiin myös reiluista vaaleista. 2 Piirin johto arvioi ja kehittää omaa toimintaansa pitkin vuotta. Joulukuussa järjestettiin Kapulanvaihto Suomenlinnassa. Tapahtumassa keskityttiin väistyvien piirien puheenjohtajistojen perinnönsiirtoon ja uusien piiritoimijoiden kouluttamiseen. Koulutukseen osallistuivat kaikkien yhdentoista piirijärjestön uudet puheenjohtajistot. Puheenjohtajapäivillä keskityttiin itsensä kehittämiseen johtajana. Ensimmäisillä puheenjohtajapäivillä täytettiin johtamisen itsearviointi, ja toisilla puheenjohtajapäivillä toteutettiin ryhmäkeskusteluna itsearviointia omista vahvuuksista johtajana. Piirejä kannustettiin pitämään palautekeskusteluja. Palautekeskusteluohjeistus jaettiin piirien johdoille heti vuoden alussa, ja palautekeskustelujen järjestämisestä koulutettiin ensimmäisillä puheenjohtajapäivillä. 3 Tiimitoiminta on vakiintunutta, ja se on selkeä, helppo väylä olla mukana piirin toiminnassa. Luotiin piirien johdoille puoliväliarviointi, jonka jokainen täytti kesän aikana ja asetti itselleen tavoitteita syksylle. Arvioinnin pohjalta varapuheenjohtaja kävi jokaisen piirin puheenjohtajiston jäsenen kanssa puolivälikeskustelun. Kaikilla valtakunnallisilla tapahtumilla koulutettiin johtamisesta ja vuorovaikutuksesta: Talvipäivillä järjestettiin johtamis- ja ryhmätyötaidot-workshop, Kevätpäivillä johtamisen kevätkoulu sekä Syyspäivillä johtamisen syyskoulu. Koulutukset olivat suunnattuja kaikille osallistujille. Workshopit keräsivät hyvää palautetta: Talvipäivien osallistujien keskiarvio oli 4,2, Kevätpäivien 4,2 sekä Syyspäivien 4, kun arvosteluasteikko oli 1-5. Kevätpäivillä järjestettiin "Tulos tai ulos projektista läpi voittajana" workshop, jossa keskityttiin projektin läpiviemiseen sekä johtajan rooliin vetäjänä. Tiimien vetäjillä oli läpi vuoden omat vertaistukiryhmät vastuualueensa mukaisesti. Vertaistukiryhmiä vetivät liittohallituslaiset. 4 Piirin toimintaa kehitetään asiakirjojen kautta, ja ne ohjaavat piiritoimintaa ympärivuotisesti. Asiakirjoista ja niiden hyödyntämisestä keskusteltiin puheenjohtajapäivillä. Liha-PTMK-gt:llä käytiin yhdessä läpi liiton asiakirjoja. Syksyn GT:llä keskityttiin liiton strategiaan ja keväällä paneuduttiin yhdenvertaisuuussuunnitelmaan. Päivitettin piirikokousohjeistus tälle vuodelle ja kehitettiin lisäksi piirikokousvastaavan toimi. Piirikokousvastaaville tarjottiin etäkoulutus syyskuussa varapuheenjohtajan toimesta. 5 Piirit raportoivat toiminnastaan Liitolle. Piirit palauttivat osavuositoimintakertomukset ajalta tammi-huhtikuu, touko-elokuu sekä syys-joulukuu. Osavuositoimintakertomuspohjaa muokattiin itsearvioivampaan suuntaan heti alkuvuodesta, ja pohjaa suunniteltiin yhdessä piirin johtojen kanssa toimistopäivillä. Myöhempiä pohjia päivitettiin vastaamaan ajankohtaisia tapahtumia. Piirin johdot ovat saaneet kommentoida osavuositoimintakertomuksen pohjaa ennen lähetystä. Piirikummit tukivat tarpeen mukaan piiriä osavuositoimintakertomuksen täyttämisessä ja osallistuivat yhteisiin tapaamisiin, jossa kertomusta täytettiin. 30 TOIMINTAKERTOMUS

31 6 Piirihallituslaiset saavat tukea oman vastuualueensa toteuttamiseen ja ovat ajan tasalla omista tehtävistään. Talvipäivillä järjestettiin kattava peruskoulutus aihealuekohtaisesti. Kevätpäivillä ja Syyspäivillä rakennettiin peruskoulutuksen päälle syventävää koulutusta huomioiden kuitenkin myös uudet toimijat omalla ryhmällään. Vastuualueellisten vertaistukiryhmät kokoontuivat Talvipäivillä kahdesti. Kevätpäivillä syvennettiin Talvipäivillä opittua vertaistukiryhmäkohtaisesti ja Syyspäivillä tehtiin ryhmän toimesta myös yhteenveto siitä, miten vertaistukiryhmä on toiminut vuoden mittaan ja mitä opittavaa on ensi vuodelle. Liittohallituslaisia tuettiin kokoontumisten suunnittelussa erillisillä ohjeistuksilla. 7 Piiritoimijoiden ja toimihenkilöiden yhteistyö kehittää Liittoa. Piireille annettiin ohjeistuksia ja työkaluja piirien omien koulutusten järjestämiseen pitkin vuotta. Kouluttajajaos kokoontui liiton toimistolle kerran ja heitä kannustettiin työssään. Toimihenkilöistä tehtiin esittelyjä valtakunnallisille tapahtumille ja jokainen toimihenkilö teki itsestään esittelyn Lukiolaistoimijat-ryhmään Facebookissa. Toimihenkilöt osallistuivat valtakunnallisille tapahtumille ahkerasti ja tutustuivat piiritoimijoihin siellä. 8 Jäsenjärjestöt ovat sitoutuneita Liiton toimintaan. Lukiolaistoimijat-ryhmä toimi kanavana kaikkien piiritoimijoiden ja toimihenkilöiden välillä. Toimihenkilöt olivat läsnä myös vastuualueellisten omissa facebook-ryhmissä. Jäsenjärjestölle tehtiin omia ohjeistuksia ja heille on jaettu myös kaikki liiton piirijärjestöille tehdyt ohjeistukset ja työkalut. Jäsenjärjestön kummi toimi linkkinä liiton ja järjestön välillä, ja kannusti jäsenjärjestöä osallistumaan valtakunnallisille tapahtumille. Jäsenjärjestöille tehtiin räätälöidyt osavuositoimintakertomuspohjat. Varapuheenjohtaja tapasi jäsenjärjestön johtoa loppuvuodesta ja he keskustelivat yhteistyöstä laajasti. TAVOITE 1 Vastuualueellisten ensisijainen tuki toimintaan tulee vertaistukiryhmästä. 2 Vertaistukiryhmät kehittävät omaa vastuualuettaan niin nykyhetkeä kuin tulevaisuuttakin ajatellen. 3 Vertaistukiryhmän jäsenet saavat tukea vastuualueensa vetämiseen ja koordinointiin. 4 Vertaistukiryhmät pitävät tiiviisti yhteyttä. 1.1 VERTAISTUKIRYHMÄT TEHDYT TOIMENPITEET JA TULOKSET Vertaistukiryhmien ryhmäytymiseen panostettiin läpi vuoden. Talvipäivillä vertaistukiryhmät tapasivat kahdesti, ja ryhmät kokoontuivat myös Kevätpäivillä ja Syyspäivillä. Ryhmiä kannustettiin yhteydenpitoon myös tapahtumien välisenä aikana. Kaikilla ryhmillä on käytössään WhatsApp-ryhmä. Ryhmien vetäjille annettiin tukea ja ohjeistus ennen kutakin tapaamista. Vertaistukiryhmien chateissa jaettiin yhteisiä asioita sekä annettiin vertaistukea oman vastuualueen kehittämiseen. Loppuvuonna vertaistukiryhmien oli tarkoitus koota vuoden 2017 annit perinnönsiirtopakettiin, mutta tämä jäi osin kesken. Osa vertaistukiryhmistä kävi Syyspäivät tapahtumalla palautekeskustelua ja kirjasi ylös kehitysehdotuksia vuodelle Kunkin vertaistukiryhmän vetäjiksi nimettiin alkuvuodesta 1-2 liittohallituslaista. Toimihenkilöt ja vertaistukiryhmien vetäjät kehittivät yhdessä sisältöä vertaistukiryhmien tapaamisiin mahdollisuuksiensa mukaan. Vertaistukiryhmät kokoontuivat kahdesti Talvipäivillä sekä kerran Kevätpäivillä ja Syyspäivillä. Vertaistukiryhmille luotiin keskustelukanavat, jonka kautta oli mahdollista pitää jatkuvasti yhteyttä omaan ryhmään. Ryhmien tiiviys vaihteli aihealueittain. Yritysyhteistyövastaavat kokoontuivat kesällä Helsinkiin vertaistukiryhmätapaamiseen. 2. KOULUTUSTOIMINTA TAVOITE 1 Liitossa toimiva saa laadukasta ja tarkoituksenmukaista koulutusta. 2 Jokaisen Suomen lukiolaisen on mahdollista ja mielekästä osallistua Liiton tapahtumiin. 2.1 TAPAHTUMAT TEHDYT TOIMENPITEET JA TULOKSET Järjestettiin kolmipäiväiset Talvi- ja Kevätpäivät sekä kaksipäiväiset Syyspäivät, joissa koulutettiin lukiolaistoimijoita. Talvipäiville osallistui 138, Kevätpäiville 110 ja Syyspäiville 106 lukiolaistoimijaa eri puolilta Suomea. Koulutussisältöjen suunnittelussa hyödynnettiin liittohallitusta, piiritoimikuntaa, toimihenkilöiltä, vertaistukiryhmiä, kouluttajajaosta ja muita toimijoita. Talvipäivien ohjelmarunko käytettiin kommenteilla toimihenkilöillä, liittohallituksella ja piiritoimikunnalla. Kevätpäivien ohjelmaa ideoitiin myös laajalla joukolla mukaan lukien piiritoimikunta. Syyspäivien ohjelmaan sai samoin ehdottaa ideoita laajasti ja esimerkiksi lukiolaistoimijat saivat äänestää mieleistään aihetta edunvalvonta-workshopiin. Kevätpäivillä ja Syyspäivillä hyödynnettiin piirien toimijoita kouluttajina tietyissä workshopeissa liittohallituksen rinnalla. Tapahtumien suunnittelussa hyödynnettiin myös aikaisempien vuosien muistioita ja palautteita. Tapahtumia järjestettiin ympäri Suomen ja tapahtumamaksut pidettiin edellisen vuoden tasolla. Piirejä kannustettiin maksamaan toimijoidensa osallistumismaksut mahdollisuuksien mukaan. Tapahtumien suunnittelussa toteutettiin yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tapahtumapaikoista tarkistettiin esteettömyys ja jokaiselle tapahtumalle nimettin häirintäyhdyshenkilöt. Yhdenvertaisuussuunnitelman mukaisesti pyrittiin järjestämään tapahtumapaikkoihin mm. unisex-vessat. Talvipäivillä ensikertalaisille ja vastuualueettomille pidettiin omat vertaistukiryhmäsessiot. Peruskoulutusten suunnitelussa otettiin huomioon ensimmäistä kertaa tapahtumalla olijat. Näin tehtiin myös Kevätpäivillä ja Talvipäivillä. TOIMINTAKERTOMUS 31

32 3 Tapahtumat ovat piiritoimijoille paikka kehittyä ja oppia uutta. 4 Koulutustapahtumista saadut hyödyt eivät rajoitu vain järjestötoimintaan. Piiritoimijoille kerrottiin tapahtumakirjeessä ennen tapahtumaa, mitä koulutussisältöjä tapahtumalla on tiedossa. Esimerkiksi Kevätpäivillä osallistujat pääsivät vaikuttamaan valtakunnallisesti Arvot ja periaatteet - asiakirjaan ja Syyspäivillä liiton tavoiteohjelmaan ja toimintasuunnitelmaan. He saivat myös koulutussisältöjä oman itsensä kehittämiseen esimerkiksi ryhmätyöskentelyn ja ajanhallinnan saralla. Piiritoimijat pääsivät kehittämään omaa piiriään etenkin piirituokiossa ja oman vastuualueensa koulutusten kautta. Tapahtumissa huomioitiin myös pitkään liitossa toimineet ja heille pyritttiin järjestämään omaa koulutussisältöä. Tapahtumien koulutussisällöissä oli valinnanvaraa, ja koulutuksia sai valita tarjonnasta oman kiinnostuksen mukaan. Vuoden 2017 tapahtumille suunniteltiin yhteensä 41 erisisältöistä workshoppia, ja sen lisäksi noin 80 erillistä pienryhmätuokioita vertaistukiryhmille tai yksittäiselle piirille. Tapahtumilla toteutetuilta johtaminen & ryhmätyötaidot koulutuksissa kulma oli järjestötoiminnan ulkopuolella, ja aihealueina oli mm. palautteen antaminen sekä oman elämän aikataulutus. Jokaisella tapahtumalla oli lisäksi vähintään yksi osio, jossa pääsi valitsemaan koulutuksen, jonka kulmana on selkeästi itsensä kehittäminen. Teemoina olivat esimerkiksi argumentointi, valokuvaaminen sekä EU asiat. 5 Tapahtumien markkinointi on houkuttelevaa, ja se tavoittaa lukiolaiset. Tapahtumien markkinoinnissa korostettiin tapahtumilla opittavia yleishyödyllisiä taitoja ja yhteisöllisyyttä. Näitä näkökulmia tuotiin esiin eri kanavissa ja myös Holvin ilmoittautumisteksteissä. Markkinoinnissa vältettiin liiton sisäisiä lyhenteitä. Tapahtumia markkinoitiin monipuolisesti eri kanavissa ja luovasti eri keinoja hyödyntäen. Jokaiselle tapahtumalle tehtiin Facebook-tapahtuma ja Syyspäiviä markkinointiin lisäksi kohdennetusti uutiskirjeen avulla. Tapahtumia markkinointiin myös liiton Instagram-tilillä. Piiritoimijoita hyödynnettiin tapahtumamarkkinoinnissa ja piireille luotiin tapahtumakohtaiset osallistujatavoitteet. Piirejä myös tuettiin markkinoinnissa ohjeistuksilla ja markkinointimateriaaleilla. 3. OPISKELIJAKUNTATOIMINTA TAVOITE 1 Opiskelijakunnille Liiton tapahtumat ovat paikka kehittyä. 3.1 KOULUTUKSET TEHDYT TOIMENPITEET JA TULOKSET Water-opiskelijakuntafestivaalit keräsivät ennätyksellisen määrän osallistujia. Yhteensä kävijöitä oli 727 kappaletta 151 eri lukiosta. Keväällä Turku keräsi 191 ja Jyväskylä 206 osallistujaa, kun taas syksyllä Hämeenlinna 182 ja Kuopio 148 osallistujaa. 2 Lukioiden tutortoiminta on laadukasta ja monipuolista. Uutuutena Water-festivaaleille tuotiin sekä keväällä että syksyllä oma teema, joka kosketti kaikkia osallistujia. Keväällä teema oli kuntavaalien myötä kuntavaikuttaminen, ja syksyllä yhdenvertaisuus. Teemasta järjestettiin yhteistä ohjelmaa salissa ja pienemmissä ryhmissä. Opiskelijakuntien ympärivuotista kouluttautumista tukemaan SLL tuotti Water-koulutusten teemojen pohjalta kaksi esitettä: keväällä "Täydellinen elämä lukiolaisten näkemyksiä hyvästä kunnasta" ja syksyllä "Yhdenvertaisuus opiskelijakunnille". (Esitteet jaettiin pdf-muodossa.) Workshop-tarjontaa uudistettiin syksyn Water-festivaaleille. Ohjelmaan otettiin uusi, oman itsensä kehittämiseen keskittyvä osio. Workshop-tarjontaa kehitettiin palvelemaan myös kokeneita opiskelijakuntatoimijoita, jotka ovat käyneet monilla Watereilla. Tarjonnassa keskityttiin myös ajankohtaisuuksiin: syksyllä Watereille tuotiin muun muassa workshopit lukiolaisten voimavarojen tukemisesta sekä maksuttomasta toisesta asteesta. Watereille koottiin keväällä sekä syksyllä kouluttajatiimi, jonka haku oli kaikille avoin. Tiimiin valittiin seitsemän (7) henkilöä ja tiimi perehdytettin tehtäviinsä. Piirejä tuettiin kouluttajajaoksen kautta täsmäkoulutusten järjestämisessä. Kouluttajajaos koulutettiin maaliskuun alussa toimistolla, ja jaoksen jäsenten kanssa ideoitiin yhdessä täsmäkoulutusten tukemista piireissä. Vuonna 2017 lukioihin tehtiin 24 tutorkoulutusta ja 5 Jano-opiskelijakuntakoulutusta. Tutoroppaat uudistettiin keväällä yhdessä pop up -jaoksen kanssa. Uudistetut oppaat julkaistiin kesäkuussa ja niistä tiedottiin koulukäynneillä ja syksyn viestinnässä niin lukiolaisille kuin opettajille. Kouluttajajaos tuki osaltaan piirejä tutorkoulutusten järjestämisessä lukioissa. Vuonna 2017 tutorkoulutuksia tehtiin 24 lukiossa. Tutorkoulutusten markkinointia tehostettiin tuottamalla uutiskirjeitä tutorvastaaville yhteistyössä SAKU ry:n, SAKKI:in ja MLL:n kanssa. Yhteistyötä järjestöjen kesken tiivistettiin järjestämällä myös kaksi tutorvastaavien koulutusta. 32 TOIMINTAKERTOMUS

33 3 Koulutusten markkinointi on houkuttelevaa, ja se tavoittaa lukiot. Kaikissa OPK-, Ohjus- ja rehtorikirjeissä markkinoitiin Watereita. Täsmäkoulutuksia markkinoitiin rehtorikirjeessä 1/17. Opoille markkinoitiin erityisesti tutoroppaita ja tutorkoulutuksia. Vuonna 2017 täsmäkoulutuksia tilattiin erityisesti tutortoiminnan kehittämiseksi. Tutorkoulutuksia tehtiin jopa 24 lukioon ja Jano-opiskelijakuntakoulutuksia puolestaan vain viiteen lukioon. Watereita pidettiin esillä erityisesti Kaikkien Suomen Lukioiden Opiskelijakuntatoimijat-, Lukiolaistoimijat- ja Ohjaavien opettajien FB-ryhmissä. Kaikille Watereille tehtiin myös oma FB-tapahtuma, jota on hyödynnetty aktiivisesti. Vuonna 2017 markkinoinnissa siirryttiin kokonaan sosiaalisen median puolelle, ja Facebookin lisäksi hyödynnettiin Instagramia sekä Snapchattia. Markkinoinnin tehokkuutta pystyttiin seuraamaan bit.lylinkin kautta, joka keräsi pelkästään syksyn osalta 856 klikkausta. 4 Liitto tarjoaa myös ohjaaville opettajille kehittymismahdollisuuksia. Markkinoinnin tukemiseksi tuotettiin sähköinen markkinointiflyer. Syksyllä kaikille piirihallituslaisille toimitettiin Water-markkinointiohjeistus, joka sisälsi flyerin lisäksi muun muassa argumentointivinkit lukioiden kontaktoimiseeen. Piirien kanssa laadittiin osallistujatavoitteet jokaiselle Water-koulutukselle. Kevään Oulun Ohjus-koulutus peruttiin vähäisen ilmoittautumismäärän vuoksi. Syyskuussa koulutus järjestettiin Turussa ja koulutukseen osallistui 10 opettajaa. Peruskoulutuksen lisäksi opettajat saivat eväitä yhdenvertaisuuden rakentamiseksi lukiossa. Vuonna 2017 ohjaavien opettajien uutiskirje ilmestyi neljä kertaa. Ohjaavien opettajien verkostoitumista tuettiin fb-ryhmässä, jossa jaettiin hyödyllisiä vinkkejä opiskelijakuntatoiminnan tukemiseksi. TAVOITE 1 Jokaisella opiskelijakunnalla on henkilökohtainen ja toimiva kontakti omaan piiriin. 3.2 YHTEYDENPITO TEHDYT TOIMENPITEET JA TULOKSET Vuosi 2017 oli opiskelijakuntatoiminnan profiilin nostattamisen vuosi. Talvipäivillä tammikuussa koulutettiin kaikki 138 osallistujaa yhteydenpitoon lukioihin. Alkuvuodesta piirien opiskellijakuntavastaavat perehdytettiin tukemaan ja koordinoimaan alueensa opiskelijakuntayhteistyötä. Piireille luotiin kattava opiskelijakuntien tapaamisohjeistus, joka käytiin läpi puheenjohtajien kanssa helmikuun toimistopäivillä. Opiskelijakuntatoimintaa pidettiin esillä kaikilla valtakunnallisilla tapahtumilla, ja opiskelijakuntayhteistyön toteuttamista mietittiin yhdessä piiritoimikunnan sekä liittohallituksen kanssa läpi vuoden. Opiskelijakunnat olivat keskiössä kevään kuntavaalikampanjassa. 2 Opiskelijakuntaviestintä on laadukasta ja hyvin suunniteltua. Koulukävijäkoulutuksessa osallistujat koulutettiin opiskelijakuntien tapaamiseen. Kaikkiin opiskelijakuntatyötä tukeviin uutiskirjeisiin kerättiin materiaaleja kaikilta sektoreilta, ja sisältöinä oli mm. vaikuttamista kunnnallisella ja valtakunnallisella tasolla. Uutiskirjeille tehtiin ajankohtainen julkaisusuunnitelma, jonka mukaan materiaaleja pyydettiin muilta sektoreilta. Vuoden opiskelijakuntaviestintään luotiin myös kaiken kattava suunnitelma, mutta se jäi ajanpuutteen vuoksi hyödyntämättä. 3 Opiskelijakuntaviestintä tavoittaa kaikkien Suomen lukioiden opiskelijakuntien hallitukset. Piirijärjestöille jaettiin toimivia malleja opiskelijakuntaviestintään muilta piireiltä sekä piirejä tuettiin valtakunnallisilla tapahtumilla viestinnän toteuttamisessa. Piirien opiskelijakuntavastaaville jaettiin yhteystietotaulukko, johon tietoja päivitettiin. Kerättyjen yhteystietojen ajantasaisuus oli yhtenä piirien tulostavoiterahoituksen kriteerinä. Opiskelijakuntien yhteystiedot kerättiin lisäksi syksyn koulukäynneiltä erilliseen yhteystietolomakkeeseen sekä lukiokorttiin, joka täytettiin yksittäisestä lukiosta. TAVOITE 1 Opiskelijakunnat tiedostavat yhteistyön hyödyt ja haluavat toteuttaa sitä. 3.3 YHTEISTYÖ OPISKELIJAKUNTIEN VÄLILLÄ TEHDYT TOIMENPITEET JA TULOKSET Opiskelijakuntia kannustettiin opiskelijakuntatapahtumissa luomaan ja kehittämään jo olemassaolevia yhteistyöverkostoja muiden opiskelijakuntien kanssa. Aiheesta järjestettiin kevään ja syksyn Watereilla oma workshop. Opiskelijakuntayhteistyön hyötyjä ja muotoja tuotiin esiin myös kevään kuntavaaleissa vaikuttamisen yhteydessä. Piireille annettiin valtakunnallisilla koulutustapahtumilla eväitä yhteistyön tukemiseen. TAVOITE 1 Opas on helposti saatavilla, ja opiskelijakuntatoimijat tuntevat sen. 2 Opiskelijakuntatoimija pystyy hyödyntämään opasta laaja-alaisesti. 3.4 OPISKELIJAKUNTATOIMINNAN OPAS TEHDYT TOIMENPITEET JA TULOKSET Opiskelijakuntatoiminnan opas oli vakiovinkkinä jokaisessa opiskelijakuntien ja ohjaavien opettajien uutiskirjeessä. Oppaan hyödyntämiseen kannustettiin Water-opiskelijakuntafestivaaleilla, Janoopiskelijakuntakoulutuksissa sekä Ohjus-koulutuksissa. Opas pidettiin esillä myös syksyn koulukäynneillä opiskelijakuntien tapaamisen yhteydessä. Oppaasta löytyy materiaaleja kattavasti eri opiskelijakuntatoiminnan osa-alueisiin. Vuonna 2017 keskityttiin Tutor-oppaiden päivittämiseen ja uudistusprojektiin, ja Opiskelijakuntatoiminnan oppaan päivitys siirrettiin vuodelle TOIMINTAKERTOMUS 33

34 4. TOIMIELIMET TAVOITE 1 Liittohallitus saa riittävän ja laadukkaan perehdytyksen tehtäviinsä. 4.1 LIITTOHALLITUS TEHDYT TOIMENPITEET JA TULOKSET Liittohallitus perehdytettiin tehtäviinsä jo ennen toimikautensa alkua. Vuoden aikana järjetettiin täydentäviä koulutuksia tarpeen mukaan, esimerkiksi johtajakoulutusta vertaistukiryhmien vetämistä varten sekä yhdenvertaisuuskoulutus yhdessä toimihenkilöiden kanssa. Liittohallitus pidettiin ajan tasalla mm. toimintaympäristön muutoksiin liittyvistä kysymyksistä läpi vuoden. Liittohallitus osallistui tiiviisti liiton toiminnan uudistamiseen. Liiton toimijoita koulutettiin liiton vaaleihin ja avoimiin tehtäviin lokakuussa Korpikeikka-viikonloppuna. Korpikeikan tavoitteena oli lisätä potentiaalisten hakijoiden valmiuksia toimia liiton luottamustehtävissä sekä madaltaa kynnystä hakeutua liiton toimintaa. Haettavista tehtävistä ja vaaliajasta jaettiin tietoa myös Syyspäivillä ja sosiaalisessa mediassa. Uuden ja vanhan liittohallituksen välistä tiedonsiirtoa tuettiin järjestämällä liittohallituksen vaihtoviikonloppu. 2 Liittohallituksen toiminta on avointa. Liittohallitus kertoi liiton toimijoille toiminnastaan yksityiskohtaisesti Talvipäivillä. Liittohallituksen vastuujaosta ja eri toimijoiden rooleista viestittiin muun muassa sosiaalisessa mediassa. 3 Tieto kulkee sekä liittohallitukselta piirija jäsenjärjestöille että piiri- ja jäsenjärjestöiltä liittohallitukselle. 4 Liittohallituksen ja toimihenkilöiden yhteistyö kehittää liittoa. 5 Liittohallitus ja piiritoimikunta tekevät toimivaa ja monipuolista yhteistyötä. 6 Liittohallituksen jäsenet ovat vastuualueellisten tukena. Liiton luottamushenkilöiden häirintäyhdyshenkilöinä toimi kaksi liittohallituksen jäsentä, joiden roolista viestittiin liiton tapahtumilla ja sosiaalisessa mediassa. Häirintäyhdyshenkilöt esiteltiin kunkin tapahtuman alussa, jotta kynnys ottaa yhteyttä olisi mahdollisimman matala. Liittohallituksen kokouksista laadittiin tiedotteet, jotka jaettiin liiton toimijoille Facebookissa Lukiolaistoimijat-ryhmässä. Piiritoimikunnan puheenjohtajalla tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajalla on läsnäolo-oikeus liittohallituksen kokouksissa. Piiritoimikunnan puheenjohtajisto osallistui aktiivisesti liittohallituksen kokouksiin. Jokaiselle piiri- ja jäsenjärjestölle valittiin vuoden alussa oma yhteyshenkilö eli piirikummi liittohallituksesta. Piirikummit perehdytettiin tehtäviinsä ja he pitivät aktiivisesti yhteyttä omiin kummipiireihinsä. Liittohallitus osallistui piirien tapahtumiin ja kokouksiin, ja piti yhteyttä toimijoihin muun muassa vertaistukiryhmien kautta. Liittohallituksen ja toimihenkilöiden toiminnansuunnittelupäivät järjestettiin , sekä Ohjelma koostui muun mussa toiminnan suunnittelusta ja kehittämisestä, asiakirjavalmistelusta ja itsensä kehittämisestä. Liittohallitus ja toimihenkilöt suunnittelivat ja toteuttivat yhdessä ohjelmaa ja koulutuksia liiton valtakunnallisille aktiivitapahtumille (Talvipäivät, Kevätpäivät, Syyspäivät) ja Wateropiskelijakuntatapahtumille. Liittohallituksen jäsenten johtamat jaokset hyödynsivät toiminnassaan liiton asiantuntijoiden osaamista. Vuoden aikana järjestettiin kaksi liittohallituksen ja piiritoimikunnan yhteistapahtumaa maalis- ja syyskuussa. Tapahtumilla liittohallituksen ja piiritoimikunnan edustajat suunnittelivat tulevaisuutta ja yhteistyön eri muotoja sekä ryhmäytyivät keskenään. Jokaisella liittohallituksen jäsenellä oli yksi piiritoimijoista koostuva vertaistukiryhmä johdettavana. Liittohallitusta koulutettiin vertaistukiryhmien johtamiseen ja vertaistukiryhmien kuulumisia jaettiin muulle liittohallitukselle säännöllisesti. 7 Strategian toteutumista seurataan. Strategia ohjaa jatkuvasti liittohallituksen ja piiritoimikunnan työskentelyä sekä valtakunnallisten tapahtumien sisältöjen suunnittelua. Toukokuun toiminnansuunnittelupäivillä arvioitiin strategian toteutumista ja suunniteltiin strategian pohjalta kehitysprojekteja. Strategiaa hyödynnettiin tulevan vuoden toiminnan suunnittelussa. Liiton valtakunnallisilla tapahtumilla pidettiin puheenvuoroja, joissa käytiin läpi liiton strategisia tavoitteita. Liiton periaateohjelma päivitettiin ohjaamaan liiton toimintaa strategian rinnalla. TAVOITE 1 Piiritoimikunta kehittää Liittoa liittohallituksen rinnalla. 2 Piiritoimikunta perehdytetään tehtäviinsä. 4.2 PIIRITOIMIKUNTA TEHDYT TOIMENPITEET JA TULOKSET Piiritoimikunta ja liittohallitus kokoontuivat yhteen kahdesti, maaliskuussa kaksipäiväiselle tapahtumalle Helsinkiin sekä syyskuussa päiväksi Seinäjoelle. Kokoontumisissa käsiteltiin mm. Lukiolaisten yhdenvertaisuussuunnitelman toteuttamista sekä pohdittiin tulevaisuuden jäsenyyden kehittämistä. Piiritoimikunta kokoontui neljä kertaa: vuoden 2016 joulukuussa Kapulanvaihto-tapahtuman yhteydessä sekä tammikuussa, toukokuussa ja syyskuussa omissa kokouksissaan. Piiritoimijoille avattiin piiritoimikunnan tehtävää julkaisemalla postaus Lukiolaistoimijat-ryhmään facebookissa. Lisäksi piiritoimikunta piti Talvipäivät-tapahtumalla lyhyen puheenvuoron omasta roolistaan. Joulukuun alussa järjestettiin Kapulanvaihto, jossa piiritoimikunta sai perehdytystä tehtäviinsä. Piiritoimikunnan kokoontumiset sisälsivät workshoppailua SLL:n tulevaisuudesta sekä kehittämisestä, mikä antoi eväitä piiritoimikuntatyöskentelyyn. Lisäksi kokousten 1/17 ja 2/17 yhteydessä SLL:n puheenjohtajisto piti ajankohtaiskatsaukset omille sektoreilleen. 3 Piiritoimikunnan toiminta on avointa. Piiritoimikunnan kokouksista koottiin kokoustiedotteita, joita julkaistiin esim. Lukiolaistoimijat-ryhmässä ja Aktiivikirjeessä. Myös pöytäkirjoja jaettiin Aktiivikirjeen mukana. 4 Piiritoimijan on helppo halutessaan tuoda asioita piiritoimikunnalle käsiteltäväksi. 5 Piiritoimikunnan toiminta hyödyttää kaikkia piiritoimijoita. Toimijoille tiedotettiin piiritoimikunnan työskentelystä Lukiolaistoimijat-facebookryhmässä. Piirien puheenjohtajistot kertoivat piirihallituksen kokouksissa piiritoimikunnan kokoontumisten kuulumisia. Piiritoimikunta perusti itselleen "toiminnansuunnittelu-työryhmän", johon avattiin avoin haku lukiolaistoimijoille. Toimijoita otettiin mukaan piiritoimikunnan ulkopuolelta yhdeksän (9) kappaletta. Piiritoimikunta nimesi talvella keskuudestaan vastuuhenkilöt, jotka koordinoivat toimintamallipankin päivittämistä. Toimintamallipankin päivitystarpeet kartoitettiin, ja tarvittavat muutokset tehtiin keväällä. Päivitetystä toimintamallipankista pidettiin puheenvuoro Kevätpäivät-tapahtumalla kaikille toimijoille. 34 TOIMINTAKERTOMUS

35 TAVOITE 1 Lukiolaistoimijat ovat mukana kehittämässä Liiton koulutustoimintaa. 2 Kouluttajajaos kokoaa yhteen eri osaalueiden osaamista ja levittää sitä. 3 Piirit hyötyvät kouluttajajaoksen osaamisesta. 4.3 KOULUTTAJAJAOS TEHDYT TOIMENPITEET JA TULOKSET Perustettiin tammikuussa kouluttajajaos, jolle valittiin kaksi (2) puheenjohtajaa liittohallituksen jäsenistä sekä kuusi (6) jäsentä lukiolaistoimijoista. Kouluttajajaoksen jäseneksi valittiin erilaisia osaajia, jotka pystyvät tuomaan omaa näkemystään koulutuksiin. Kouluttajajaosta ei hyödynnetty valtakunnallisissa tapahtumissa. Koulukävijäkoulutukselle järjestettiin sen sijaan avoin kouluttajahaku, johon valikoitui liittohallituksen ulkopuolisia kouluttajia. Kevätpäivillä toimijoita oli kouluttamassa yhdenvertaisuudesta sekä valokuvauksesta ja Syyspäivillä johtamisesta. Kouluttajajaokselle järjestettiin 3.3. koulutuspäivä, jossa käsiteltiin kouluttamisen perusteita, esiintymisjännityksen hallintaa sekä täsmäkoulutusten toteuttamista ja piirien tukemista täsmäkoulutuksissa. Kouluttajajaos kokoontui Helsinkiin lisäksi 21.6., jolloin kouluttajajaos suunnitteli syksyn toimintaa sekä täsmäkoulutusten kehittämistä. Kokoontuminen antoi jaokselle virtaa syksyyn ja kehitysideat koottiin yhteen. TOIMINTAKERTOMUS 35

36 5. TURVAPAIKANHAKIJANUORET-HANKE Vuonna 2017 hanke pyöri täydellä teholla koko vuoden. Vastaanottokeskuksilta, turvapaikanhakijanuorilta ja vapaaehtoisilta lukiolaisilta kerätyn palautteen perusteella toiminta oli suosittua ja toivottua. Tästä huolimatta toimintaa järjestettiin alun perin suunniteltua harvemmilla paikkakunnilla ja toteutettu arvioitua kustannustehokkaammin. Toiminnan käynnistäminen oli ennakoitua hitaampaa johtuen vastaanottokeskusten määrän rajusta supistamisesta syksyllä 2016, sekä siitä, että osa vastaanottokeskuksista suhtautuu ylimääräiseen vapaa-ajan toimintaan penseästi tarjonnan ja oman toiminnan vuoksi. Lisäksi useilla nykyisistä toimintapaikkakunnilla (esimerkiksi syksyllä 2017 Oulussa) jouduttiin vaihtamaan yhteistyövastaanottokeskuksia lakkautuspäätösten vuoksi. Tämän vuoksi ministeriöltä haettiin pidennystä hankkeen erityisrahoituksen käyttöajalle vuodelle 2018, ja ministeriö tämän myönsi. Samalla hankkeen kohderyhmää laajennettiin vuotiaista nuorista turvapaikanhakijoista koskemaan myös samanikäisiä oleskeluluvan saaneita nuoria, joille suunnattua vapaa-ajan toimintaa on tarjolla vain vähän. Vapaa-ajantoiminnan tarjoaminen lukioikäisten nuorten kanssa edistää hankkeen tavoitteita ja samalla oleskeluluvan saaneiden nuorten kotoutumista Suomeen. TAVOITE 1 Turvapaikanhakijanuoret-hanke tunnetaan hyvin niin lukiolaisten keskuudessa kuin laajemminkin. TEHDYT TOIMENPITEET JA TULOKSET Vuoden 2017 aikana toimintaa järjestettiin toimintaryhmittäin Rovaniemellä, Oulussa, Tampereella, Espoossa ja Turussa. Yhdessä ryhmässä toimii keskimäärin vapaaehtoista nuorta. Toimintaan osallistuvien turvapaikanhakijoiden määrä vaihtelee paikkakunnittain ja toimintakerroittain, mutta on 3-20 välillä. Opiskelijakunnille tarjottiin mahdollisuutta hakea rahallista tukea yksittäisten tempausten järjestämiseen nuorten vuotiaiden turvapaikanhakijoiden kanssa. Tempausmainoksia varten laadittiin erillinen graafinen ilme ja mainospohja. Projektisihteeri ja uusi projektikoordinaattori aloittivat helmikuussa. Projektisihteeri lopetti elokuussa, jolloin Tampereen toiminta siirtyi projektikoordinaattorille. Toimintaan osallistuneille on pyynnöstä toimitettu vapaaehtoistodistuksia, sekä IB-lukiolaisille allekirjoitettuja CAS-todistuksia. Kaikkiin Suomen lukioihin lähetettiin keväällä postitse paperinen hankeinfo Turvapaikanhakijanuorethankkeesta. Lisäksi toimintaa on mainostettu Facebookissa, Twitterissä, Suomen Lukiolaisten Liiton nettisivuilla, sekä säännöllisissä sähköisissä kirjeissä Liiton aktiiveille, opiskelijakunnille, sekä Liiton jäsenistölle. Liiton jokaisessa piirissä on vuoden 2017 aikana ollut erikseen nimetty Turvapaikanhakijanuoretyhteyshenkilö, jonka tehtävänä on ollut välittää tietoa aktiiveille ja opiskelijakunnille hankkeesta tarpeen mukaan. Yhteyshenkilöt tapasivat Kevätpäivien yhteydessä. Lisäksi piirien puheenjohtajistoa perehdytettiin hankkeeseen Toimistopäivillä keväällä Hankkeen ohjausryhmä on kokoontui kerran keväällä ja kerran syksyllä arvioimaan hankkeen tilaa ja etenemistä. Ohjausryhmä koostuu SPR:n ja Lukiolaisten Liiton edustajista, sekä lukiolaisista. 2 Hanke tarjoaa mielekästä ja nuoria itseään kiinnostavaa vapaa-ajan toimintaa turvapaikanhakija- ja suomalaisnuorille. 3 Hankkeen mukainen toiminta vähentää ennakkoluuloja ja eri väestöryhmien välistä vihapuhetta järjestämällä esimerkillistä toimintaa ja kertomalla siitä. Suomen suurimman opiskelu- ja uratapahtuma Studian yhteydessä järjestettin keskiviikkona Turvapaikanhakijanuoret-väliseminaari, jossa esiteltiin hankkeen tuloksia ja käytänteitä. Vapaaehtoisia rekrytoitiin lukioista ja ammattioppilaitoksista. Valtaosa vapaaehtoisista on lukiolaisia. Toiminta perustuu nuorilta-nuorille ajatteluun, jossa vapaaehtoiset ja nuoret turvapaikanhakijat ideoivat itse toimintakertojen sisällön. Projektikoordinaattori toimii toimintaryhmien tukena ja mahdollistajana. Toiselta asteelta valmistuneille nuorille, sekä turvapaikan saaneille turvapaikanhakijoille tarjottiin mahdollisuutta osallistua toimintaan vastuuvapaaehtoisina, jotka kantavat toimintakerroille suurempaa vastuuta. Muutamia vapaaehtoisia tarttui mahdollisuuteen ja jatkoi toiminnassa lukiosta valmistumisen jälkeen. Vapaaehtoisia koulutettiin yhteistyössä Suomen Punaisen Ristin kanssa Oulussa, Rovaniemellä ja Turussa. Lisäksi vapaaehtoisille järjestettiin koulutuksia Water-opiskelijakuntafestivaalien yhteydessä kahdesti keväällä ja kahdesti syksyllä. Nuori2017-tapahtumassa järjestettiin yhdessä Tampereen Turvapaikanhakijanuoret toimintaryhmän kanssa Kokemus Kirjasto, jossa hankkeen vapaaehtoiset kertoivat kokemuksistaan hankkeessa. 36 TOIMINTAKERTOMUS

37 HALLINTO JA TALOUS Liitto oli vuonna 2017 vetovoimainen työnantaja ja kiva työyhteisö. Avoimiin työpaikkoihin saatiin runsaasti hyviä hakemuksia. Aluehallintoviraston työsuojelutarkastuksessa liiton henkilökunta antoi työyhteisöstä erinomaista palautetta. Henkilöstöstrategia ja sopimus työsuhteen ehdoista päivitettiin yhdessä henkilöstön kanssa. Taloushallinnon kehittämistyö jatkui edelliseltä vuodelta, jolloin taloushallinto ulkoistettiin tilitoimistolle ja siirrettiin sähköiseen muotoon. Talouden seurantaa ja yhteistyötä tilitoimiston kanssa kehitettiin, mutta edelleen talouden reaaliaikainen seurannassa ja kulukorvausten maksamisessa oli viivettä. Hallintosektorin työmäärän kasvuun vastattiin laajentamalla jäsenpalvelusihteerin toimenkuvaa myös hallintosihteerin tehtävillä. Kehitystyö jatkuu vuonna Vuonna 2017 tehtiin ,61 ylijäämää. Ylijäämä johtui ennen kaikkea säästäväisestä taloudenpidosta ja ilmoitustuottojen kasvusta. Jäsenmaksutuotot putosivat 7,3 % (noin ), mutta sen myötä myös korttituotannon ja jäsenmaksulaskutuksen kulut sekä Improbaturin painatus- ja postikulut pienenivät. Ylijäämä on hieman tavanomaista vaihtelua suurempi, mutta on myönteistä, että liitto on pystynyt vahvistamaan omaa pääomaa ja alustavasti varautumaan tuleviin toimintaympäristön muutoksiin, jolloin opiskelijatunnistautumisen murros todennäköisesti vaikeuttaa jäsenmaksutuottojen keräämistä. Edellisenä vuonna kirjattiin luottotappioksi 21821,35, joka oli maksettu sittemmin konkurssiin hakeutuneelle painotalo Scanweb Oy:lle ja jäi saatavaksi konkurssipesältä. Pesänjako tuli vuonna 2017 päätökseen ja liiton saamiset jäivät pääsääntöisesti luottotappioksi. Vuodelle 2018 siirrettiin avustussiirtona 25621,49, kun Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama Turvapaikanhakijanuoret-hanke sai luvan jatkaa toimintaansa vuoden 2018 ajan. TAVOITE 1 Liitto on vetovoimainen ja kiinnostava työnantaja. Työntekijät ovat motivoituneita ja heidän osaamistaan arvostetaan liitossa ja sen ulkopuolella. TEHDYT TOIMENPITEET JA TULOKSET Vuoden 2017 aikana rekrytoitiin ja perehdytettiin projektikoordinaattori ja projektisihteeri Turvapaikanhakijanuoret-hankkeeseen, viestinnän harjoittelija, jäsenpalvelu- ja hallintosihteeri, tapahtumasihteeri (siviilipalvelushenkilö) sekä viestintäkoordinaattori ja sosiaalipoliittinen asiantuntija, jotka aloittavat vuoden 2018 alussa. Rekrytoinnit toteutettiin suunnitelmallisesti ja työyhteisöä osallistaen. Hakuilmoituksen laadittiin niin, että SLL:n kulttuuri ja henki välittyivät hakijoille. Hakijoita saatiin kaikkiin tehtäviin kiitettävästi, mikä osoittaa, että SLL on vetovoimainen ja kiinnostava työnantaja. Myös valitsematta jääneiltä hakijoita saatiin positiivista palautetta rekrytointiprosesseista. 2 Toimiston henkilökunta palvelee jäsenistöä parhaalla mahdollisella tavalla. Uuden työntekijän perehdytystä varten laadittiin peruskoulutussetti, jota kehitettiin jokaisen rekrytoinnin myötä sekä muistilista käytännön asioista työsuhteen alussa. Lisäksi perehdytysohjelmaa sovellettiin, kun järjestösuunnittelija palasi perhevapailta töihin. Jokaisen uuden työntekijän kanssa käytiin aloituskeskustelu ja jokaisen lopettavan työntekijän kanssa lopetuskeskustelu. Pääsihteeri kävi toimihenkilöiden kanssa kehitys- ja tavoitekeskustelut vuoden alussa ja kevään lopussa sekä osan kanssa myös vuoden lopussa. Jokaisen toimihenkilön kanssa sovittiin henkilökohtaisista onnistumis- ja kehittymistavoitteista, joiden toteutumista on seurattu. Syksyllä tarjottiin myös pääsihteerin priorisointiklinikalla apua ajanhallintaan ja työtehtävien priorisointiin. Työmäärän hallinnan tueksi otettiin käyttöön uusi työaikakirjanpitotaulukko. Henkilöstöstrategia ja sopimus työsuhteen ehdoista päivitettiin yhteistyössä toimihenkilöiden kanssa. Toimihenkilöt osallistuivat omaa osaamistaan syventäviin koulutuksiin. Yhteisesti järjestettiin hätäensiapukoulutus, yhdenvertaisuuskoulutus, viestintäkoulutuksia sekä koulutusta mm. ajanhallinnasta, itsensä johtamisesta ja palautteen antamisesta toiminnansuunnittelupäivien yhteydessä. Aluehallintovirasto toteutti liiton toimistolla työsuojelutarkastuksen, josta liitto sai työnantajana puhtaat paperit. Henkilöstölle toteutetussa kyselyssä kehittämiskohteina nousivat esiin etenkin työtiloihin liittyvät kysymykset, jotka nostettiin kehittämisen painopisteiksi myös henkilöstöstrategiaan. Vuoden 2018 toimintasuunnitelmassa päätettiin toteuttaa lukiolaistutkimus, jolla kartoitetaan lukiolaisten palvelutarpeita entistä tarkemmin. 3 Taloudenhoito on hyvää ja läpinäkyvää. Liittohallitus ja toimihenkilöt perehdytettiin liiton talousjärjestelmiin vuoden alussa, toimihenkilöt erityisesti Netvisorin käyttöön, jotta liiton talouden kehittymistä on voitu seurata reaaliaikaisesti. Talousjärjestelmien käyttö liitettiin osaksi myös uusien työntekijöiden perehdytystä. Liittohallituksen talousraporttia kehitettiin antamaan entistä selkeämpi ja ajantasainen kuva liiton taloudesta ja talousarvion toteutumista. Erityisen tarkasti seurattiin tärkeimmän yksittäisen tulonlähteen eli jäsenmaksutuottojen kehitystä. 4 Jäsenet saavat moitteetonta ja ripeää jäsenpalvelua eri kanavissa. Jäsenyyteen liittyvät ongelmat ratkaistaan tehokkaasti ja viipymättä. Vuoden 2016 tilinpäätöksen laatiminen viivästyi tilitoimistosta johtuvista syistä, mikä aiheutti lisätyötä myös liiton toimistolla. Yhteistyötä tilitoimiston kanssa kehitettiin pitkin vuotta jatkuvasti. Talousarvion rakenne uudistettiin vuodelle 2018 selkeämmäksi ja tarkoituksenmukaisemmaksi. Käynnistettiin myös tilikartan ja kustannuspaikkarakenteen uudistaminen vastaamaan uutta talousarviorakennetta. Opiskelijakorttiin liittyviä lukio.fi-sisältöjä päivitettiin jäsenkyselyn perusteella selkeämmiksi ja vähemmän päällekkäisiksi. Usein kysyttyjen kysymysten muotoiluja parannettiin.. Jäsenpalvelun vastausajat eivät aina olleet tavoitetason mukaisia. Muun muassa palvelupuolen varapuheenjohtaja sekä tapahtumasihteeri auttoivat jäsenpalvelussa kiireisimpinä aikoina purkamaan ruuhkaa. Jäsenpalvelun sähköpostiin otettiin tarvittaessa käyttöön automaattinen vastausviesti, josta löytyi tieto ruuhkatilanteesta sekä vastaukset yleisimpiin kysymyksiin. Sosiaalisessa mediassa yhteydenotot pysyivät vähäisinä. Toteutettiin joulukuussa vuosittainen jäsenkysely, jossa kerättiin ajankohtaiset palauteet jäsenpalvelun osalta. Tulosten analyysi päätettiin tehdä vuoden 2018 alussa. TOIMINTAKERTOMUS 37

38 5 Liiton taloutta suunnitellaan ja sen vakaus varmistetaan myös pidemmällä aikavälillä. Tulopohjaa laajennetaan ja kehitetään. Tammikuun toiminnansuunnittelupäivillä järjestettiin ensimmäinen tulevaisuustyöpaja liittohallitukselle ja toimihenkilöille pohjustamaan liiton tulevaisuuden suunnittelua ja toimintaympäristön muutoksiin varautumista. Liittohallitus käynnisti tulevaisuustyö-projektin, jonka puitteissa puheenjohtajisto ja pääsihteeri koordinoivat tarvittavia uudistuksia. Työ jatkuu vuonna Syyskuussa haettiin Opetus- ja kulttuuriministeriöltä yleisavustusta sekä Taikelta kulttuurilehtitukea. Syksyllä haettiin myös jatkoaikaa Turvapaikanhakijanuoret-hankerahoituksen käytölle ja ministeriö sen myönsi. Uusia keskustelun avauksia mahdollisten kumppanien kanssa avattiin ja suurempia kumppanuuksia kartoitettiin. Kumppanuustyö jatkuu vuonna 2018, jolloin tavoitteena saada lisää uusia yhteistyökumppanuuksia. Mediamyyntiä tehtiin menestyksekkäästi koko vuosi. 38 TOIMINTAKERTOMUS

39 LIITE NRO.4 TILINPÄÄTÖS 39

40 40 TILINPÄÄTÖS

41 TILINPÄÄTÖS 41

42 42 TILINPÄÄTÖS

43 TILINPÄÄTÖS 43

44 44 TILINPÄÄTÖS

45 TILINPÄÄTÖS 45

46 46 TILINPÄÄTÖS

47 TILINPÄÄTÖS 47

48 48 TILINPÄÄTÖS

49 TILINPÄÄTÖS 49

50 Suomen Lukiolaisten Liitto ry, Finlands Gymnasistförbund rf Tilinpäätös Suomen Lukiolaisten Liitto ry, Finlands Gymnasistförbund rf Tase-erittelyt TILINPÄÄTÖS