OPINTO-OPAS

Transkriptio

1 OPINTO-OPAS Humanistinen tiedekunta Humanististen tieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkinnot Tampereen yliopisto Humanistinen tiedekunta

2 Toimitus Terttu Orpana Taitto Virve Raittinen ISSN Otava Keuruu 2007

3 Tampereen yliopisto Humanistinen tiedekunta Postiosoite Humanistisen tiedekunnan kanslia TAMPEREEN YLIOPISTO Käyntiosoite Kanslerinrinne 1, Pinni B 4. kerros Yleinen opintoneuvonta Kalevantie 4 yliopiston päärakennus A119 ja A120 puh. (03) (03) (03) Tiedekunnan toimisto Pinni B 4. kerros B4144 ja B4145 puh. (03) (03)

4

5 Sisältö Oppaan käyttäjälle...7 HUMANISTINEN TIEDEKUNTA...8 Tiedekunnan hallinto...8 Tiedekunnan tutkinnot ja oppiaineet...8 Perustutkintojen suorittamiseen liittyviä ohjeita...10 Humanistisen tiedekunnan opetussuunnitelmat Humanististen tieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkinnon suorittaminen Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto...12 Filosofian maisterin tutkinto...13 Tutkintoihin kuuluvat pakolliset kieliopinnot...13 Aineenopettajakoulutus...15 Opettajan pedagogiset opinnot...16 HISTORIATIETEEN LAITOS...18 Historia...20 Aate- ja oppihistoria...25 Latinan kieli ja antiikin traditio...26 Talous- ja sosiaalihistoria...28 Museologian opintokokonaisuus...30 Nordic Perspective on European History...32 North American Studies (NAM)...34 KIELI- JA KÄÄNNÖSTIETEIDEN LAITOS...39 Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen yhteiset opinnot...39 Englantilainen filologia...43 Pohjoismaiset kielet...51 Ranskan kieli...69 Espanjan kieli...84 Saksan kieli ja kulttuuri...91 Venäjän kieli ja kulttuuri Puolan kieli Tšekin kieli Russian studies programme (Venäjä-opinnot) Käännöstiede Yleinen käännöstiede Käännöstiede (englanti) Teknisen viestinnän maisteriopinnot Käännöstiede (ruotsi) Käännöstiede (saksa) Käännöstiede (suomi) Käännöstiede (venäjä)...195

6 Suomen kieli Suomi toisena ja vieraana kielenä -opettajan perusopintokokonaisuus Kielikonsulttiopinnot Viron kieli ja virolainen kulttuuri Fonetiikka Yleinen kielitiede MUSIIKINTUTKIMUKSEN LAITOS Etnomusikologia Musiikkitiede Yleinen etnologia PUHEOPIN LAITOS Puheoppi Logopedian koulutusohjelma TAIDEAINEIDEN LAITOS Suomen kirjallisuus Yleinen kirjallisuustiede Teatterin ja draaman tutkimus Taidehistoria Mediakulttuuri Mediakulttuurin maisteriopinnot Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista Humanistinen tiedekunta...316

7 Oppaan käyttäjälle Humanistisen tiedekunnan opinto-opas lukuvuosiksi ja sisältää tiedekunnan opetussuunnitelmat, jotka tulevat voimaan Opas sisältää perustutkintoja koskevat humanistisen alan tutkintovaatimukset ja oppiaineiden opetussuunnitelmat. Humanistisen alan jatkotutkintoja koskevat asiat julkaistaan humanistisen tiedekunnan jatkotutkinto-oppaassa. Teatterialan (NÄTY) perus- ja jatkotutkintojen opinnoista julkaistaan oma opas. Tutkintorakenne ja opetussuunnitelmat perustuvat valtioneuvoston asetukseen yliopistojen tutkinnoista (794/2004), joka tuli voimaan Asetus humanistisista ja luonnontieteellisistä tutkinnoista 221/1994 on voimassa saakka. Tähän päivämäärään saakka opiskelija, joka on aloittanut opintonsa vanhan asetuksen mukaisesti, voi suorittaa opintonsa loppuun vanhan tutkintojärjestelmän mukaan. Opinnoissa noudatetaan uusinta opetussuunnitelmaa. Jos opiskelija suorittaa tutkintonsa vanhan tutkintojärjestelmän mukaan, opinnot mitoitetaan opintoviikkoina siten kuin kunkin oppiaineen osalta on erikseen päätetty. Vanhassa tutkintojärjestelmässä keskeneräinen opintokokonaisuus voidaan täydentää loppuun oppiaineen vastuuopettajan harkinnan mukaan myös vanhan tutkintojärjestelmän mukaisen vuosina voimassa olleen opetussuunnitelman vaatimuksia soveltaen. Vanhan järjestelmän mukaan aloittanut opiskelija voi myös siirtyä uuteen tutkintojärjestelmään. Aiemmin suoritetut opinnot luetaan hyväksi muunnettuna uuden järjestelmän vaatimalla tavalla. Vanhan asetuksen mukaisesti tutkintonsa aloittanut opiskelija saa erikseen tarvittavat ohjeet, joita julkaistaan yliopiston Internet-sivuilla. Tutkintojen suorittamiseksi opiskelijan tulee noudattaa tiedekuntaneuvoston hyväksymiä tutkintovaatimuksia: tutkintorakennetta sekä pääaineensa ja sivuaineittensa opetussuunnitelmia. Lukuvuosittain vahvistettava yliopiston opetusohjelma julkaistaan erikseen. Opetusohjelmasta selviävät mm. lukuvuonna annettava opetus, laitosten osoitteet, opettajien vastaanottoajat ja tiedekunnan yleiset tenttipäivät. Mahdolliset tarkennukset ilmoitetaan laitosten ilmoitustauluilla ja kotisivuilla. Tutkintoihin kuuluvien kieliopintojen opetuksesta vastaa yliopiston kielikeskus, joka julkaisee oman oppaansa. Ajankohtaista tietoa saa myös yliopiston Internet-kotisivuilta. Opintojen suunnittelu, opinto-ohjaus ja opintoneuvonta Jokainen opiskelija suunnittelee itse omat opintonsa ja laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelman oman laitoksensa opettajien ja muiden opintojen ohjauksesta vastaavien henkilöiden opastuksella. Henkilökohtaisesta opinto-ohjauksesta tiedotetaan tarkemmin syyslukukauden alussa järjestettävissä orientoivissa opinnoissa sekä tiedekunnan Internet-kotisivuilla. Opintojen suunnittelun tueksi on toimitettu runsaasti materiaalia. Opintoihin liittyvää materiaalia on myös yliopiston Internet-sivuilla. Opiskelijoiden ainejärjestöt toimivat monin tavoin alansa opiskelijoiden yhdyssiteenä ja etujärjestönä. Yhdistysten toiminnasta saa tietoja muun muassa yliopiston Internet-sivuilta.

8 8 HUMANISTINEN TIEDEKUNTA Humanistinen tiedekunta perustettiin huhtikuussa 1964 Tampereen yliopistoa edeltäneeseen Yhteiskunnalliseen Korkeakouluun. Opetus aloitettiin syksyllä Tiedekunnan tehtävänä on harjoittaa humanistisen alan tieteellistä tutkimusta ja antaa siihen liittyvää opetusta. Humanistisessa tiedekunnassa on myös teatterialan koulutusta ja tutkimusta. Tiedekunnassa voidaan suorittaa humanistisen alan ja teatterialan perustutkintoja ja jatkotutkintoja. Tiedekunnan hallinto Tiedekuntaneuvosto Toimintaa Tampereen yliopistossa säätelevät yliopistolaki ja sen nojalla annetut alemmat säädökset. Tiedekunnan hallintoa hoitavat tiedekuntaneuvosto ja sen puheenjohtajana toimiva dekaani. Esittelijöinä toimivat hallintopäällikkö ja opintoasiain päällikkö. Tiedekuntaneuvoston kokousten esittelylistat ja pöytäkirjat ovat nähtävänä laitoksissa ja tiedekunnan kansliassa. Tiedekunnan laitokset Tutkimuksen ja opetuksen sekä samalla tiedekunnan hallinnon perusyksikkö on yhden tai useamman oppiaineen ja tutkimusalan muodostama laitos. Tutkintoja varten suunniteltu opetus järjestetään oppiaineittain ja eri oppiaineiden ja laitosten yhteistyönä. Humanistisen tiedekunnan laitokset ovat historiatieteen laitos, kieli- ja käännöstieteiden laitos, musiikintutkimuksen laitos, puheopin laitos, taideaineiden laitos sekä teatterialan koulutuksesta huolehtiva näyttelijäntyön laitos. Laitoksen hallintoa hoitavat laitosneuvosto ja laitoksen johtaja, joka toimii laitosneuvoston puheenjohtajana. Työryhmät ja toimikunnat Tiedekuntaneuvosto voi asettaa lisäksi erilaisia työryhmiä ja toimikuntia, joiden tehtävänä on valmistella asioita tiedekuntaneuvostossa tai laitosneuvostoissa tapahtuvaa käsittelyä varten. Opiskelijoilla on edustuksensa hallinnon eri tasoilla. TIEDEKUNNAN TUTKINNOT JA OPPIAINEET Tampereen yliopiston humanistisessa tiedekunnassa voi suorittaa humanistisen alan perustutkintoja. Nämä ovat humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto, joka on alempi korkeakoulututkinto ja filosofian maisterin tutkinto, joka on ylempi korkeakoulututkinto. Tiedekunnan opiskelijat hyväksytään pääaineittain suorittamaan humanististen tieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkintoa. Ennen maisterin tutkintoa opiskelijan

9 Humanistinen tiedekunta 9 on suoritettava humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto. Alempi korkeakoulututkinto on uuden tutkintoasetuksen mukaan pakollinen. Oppiaineissa, jotka voivat olla maisterin tutkinnon pääaineina, voidaan saavuttaa jatko-opintokelpoisuus. Humanistisen alan jatkotutkintoina tiedekunnassa voidaan suorittaa filosofian tohtorin tutkinto ja haluttaessa myös alempi jatkotutkinto, joka on filosofian lisensiaatin tutkinto (hakuohjeet ja tutkintoja koskevat määräykset, ks. Humanistisen tiedekunnan jatkotutkinto-opas). Perustutkintoihin johtava koulutus järjestetään oppiaineittain sekä eri oppiaineiden ja laitosten yhteistyönä. Opinnot koostuvat pääaineiden ja sivuaineiden opinnoista sekä monitieteisistä opintokokonaisuuksista. Lisäksi tutkintoihin kuuluvat muut tutkintoasetuksen määräämät opinnot. Tutkintojen rakenne on määrätty tiedekunnan opetussuunnitelmassa. Humanistisen tiedekunnan oppiaineet laitoksittain sekä monitieteiset opintokokonaisuudet vastuulaitoksen mukaan Historiatieteen laitos Pääaineet Muut aineet Monitieteiset opintokokonaisuudet historia, jonka opinnot koostuvat Suomen historian ja yleisen historian opinnoista aate- ja oppihistoria talous- ja sosiaalihistoria latinan kieli ja antiikin traditio Nordic Perspective on European History North American Studies Museologia Kieli- ja käännöstieteiden laitos Pääaineet Muut aineet Monitieteiset opintokokonaisuudet englantilainen filologia pohjoismaiset kielet ranskan kieli saksan kieli ja kulttuuri venäjän kieli ja kulttuuri suomen kieli käännöstiede (englanti) käännöstiede (saksa) käännöstiede (venäjä) espanjan kieli fonetiikka käännöstiede (ruotsi) käännöstiede (suomi) puolan kieli tšekin kieli viron kieli yleinen kielitiede Russian Studies

10 10 Humanistinen tiedekunta Musiikintutkimuksen laitos Pääaineet Muut aineet Monitieteiset opintokokonaisuudet etnomusikologia musiikkitiede yleinen etnologia Museologia Puheopin laitos Pääaineet puheoppi logopedia Taideaineiden laitos Pääaineet Muut aineet Monitieteiset opintokokonaisuudet Suomen kirjallisuus yleinen kirjallisuustiede teatterin ja draaman tutkimus taidehistoria Mediakulttuuri Teatterialan tutkintoina humanistisessa tiedekunnassa voidaan suorittaa teatteritaiteen kandidaatin tutkinto, joka on alempi korkeakoulututkinto, ja teatteritaiteen maisterin tutkinto, joka on ylempi korkeakoulututkinto. Tutkintoon johtava koulutus järjestetään teatterityön koulutusohjelmana. Opetuksesta huolehtii näyttelijäntyön laitos. Teatteritaiteen maisterin tutkinto antaa alan jatko-opintokelpoisuuden. Teatterialan jatkotutkintoina tiedekunnassa voidaan suorittaa teatteritaiteen lisensiaatin ja teatteritaiteen tohtorin tutkinnot. PERUSTUTKINTOJEN SUORITTAMISEEN LIITTYVIÄ OHJEITA Yliopistollisia tutkintoja koskevat valtakunnalliset yleisperiaatteet on säädetty valtioneuvoston asetuksessa. Tampereen yliopiston tutkintojen suorittamisesta säädetään lisäksi Tampereen yliopiston yleisessä tutkintosäännössä ja tähän liittyvissä muissa säännöksissä sekä kunkin tiedekunnan tutkintojen suorittamista koskevissa tarkentavissa määräyksissä, jotka hyväksyy tiedekuntaneuvosto. Opintosuoritusten arvioinnissa sekä tenttien järjestämisessä noudatetaan yliopiston hallituksen hyväksymää Tampereen yliopiston opintojen arviointisääntöä. Tiedekunnan kotisivuilla julkaistaan ohjeita ja määräyksiä, jotka koskevat muun muassa seuraavia opintojen suorittamiseen liittyviä asioita: opintojen hyväksilukeminen, vahvistetusta opetussuunnitelmasta poikkeaminen, opintosuoritusten vanheneminen, opetusryhmien muodostamisen periaatteet, tenttitilaisuudet, opintosuoritusten arviointi ja kirjaaminen, kandidaatintutkielma ja kypsyysnäyte, pro gradu -tutkielma ja kypsyysnäyte sekä valmistuminen ja tutkintotodistuksen hakeminen.

11 Humanistinen tiedekunta 11 Myös oppiaineiden opetussuunnitelmissa esitetään em. asioihin liittyviä määräyksiä. Katso ohjeet humanistisen tiedekunnan Internet-kotisivuilta osoitteesta Humanistisen tiedekunnan opetussuunnitelmat Humanististen tieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkinnon suorittaminen Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista (asetus 794/2004) tuli voimaan Tämän asetuksen mukaisissa tutkinnoissa noudatetaan humanistisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston päätöksen mukaan seuraavaa tutkintorakennetta. Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on alempi korkeakoulututkinto, joka suoritetaan kolmessa vuodessa (60 op/1600 t/vuosi). Kandidaatintutkinnon laajuus on 180 opintopistettä. Tutkinto on pakollinen. Filosofian maisterin tutkinto (FM) on ylempi korkeakoulututkinto, joka suoritetaan kahdessa vuodessa kandidaatintutkinnon pohjalta (60 op/1600 t/vuosi). Maisterintutkinnon laajuus on 120 opintopistettä. Tutkinnot koostuvat - pakollisista kieli- ja viestintäopinnoista - pääaineen opinnoista - sivuaineiden opinnoista - ja muista tutkinnon tavoitteita tukevista opinnoista. Eri opintojen määrä vaihtelee pääaineen vaatimusten mukaan. Eri pääaineiden mukainen yksityiskohtainen tutkintorakenne on nähtävänä humanistisen tiedekunnan Internet-sivuilla. Tutkintojen mitoituksessa käytetään käsitettä opintopiste (op). Lukuvuodessa suoritetaan 60 opintopisteen opinnot, mikä vastaa noin 1600 tunnin työmäärää.

12 12 Humanistinen tiedekunta Tutkinnot noudattavat seuraavaa perusrakennetta. HUMANISTISTEN TIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 op Pakolliset kieli- ja viestintäopinnot 16 op Ks. tarkemmin kohdasta Tutkintoihin kuuluvat pakolliset kieliopinnot 1. suomen kieli 3 op + 3 op 2. ruotsin kieli 3op 3. yksi vieras kieli 3 op + 2 op 4. lisäksi pakollisena opiskelijan valinnan mukaan vähintään 2 op: ruotsin syventävä opintojakso 2 op tai kohdassa 3 valitun vieraan kielen syventävä opintojakso 2op tai toisen vieraan kielen tekstin ymmärtäminen tai suullinen taito (eurooppalainen taitotaso B1) Pääaine op - perusopinnot (25 op) - aineopinnot (45 55 op), joihin sisältyy kandidaatintutkielma ja seminaari (10 op) sekä kypsyysnäyte kandidaatintutkielman alalta Tiedonhaun ja kirjastonkäytön sekä tietotekniikan perusteet integroidaan pääaineen opintoihin tai sisällytetään muihin opintoihin. Yhteistyöstä kirjaston kanssa huolehtivat oppiaineen opettajat. Sivuaineet ja muut opinnot op Opinnot koostuvat 1. pääaineen opetussuunnitelmassa määrätyistä pääaineen mukaan pakollisista opinnoista, jotka voivat olla useille oppiaineille yhteisiä 2. opiskelijan valinnan mukaisista sivuaineopinnoista ja muista tutkinnon tavoitteita tukevista opinnoista Sivuaineensa opiskelija valitsee omien tavoitteittensa mukaan. Kandidaatintutkinnossa vähintään yhdestä sivuaineesta tulee olla vähintään perusopintokokonaisuus (25 op). Suositeltavaa on suorittaa sivuaineista opetussuunnitelman mukaisia systemaattisia opintokokonaisuuksia. Opintojen suunnittelussa on syytä ottaa huomioon, että ammatillisen pätevyyden hankkiminen edellyttää usein perusopintojen ja aineopintojen (yht. väh. 60 op) tai vastaavien opintokokonaisuuksien suorittamista. Tietoja sivuainemahdollisuuksista saa esim. tiedekuntien opinto-oppaista ja Internet-sivuilta. Henkilökohtaisesta opinto-ohjauksesta saa tietoja yliopiston kotisivuilta.

13 Humanistinen tiedekunta 13 FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTO Pääaine 80 op 120 op - syventävät opinnot (80 op), joihin sisältyvät tutkielmaopinnot (40 op) Muut opinnot 40 op Opinnot koostuvat 1. pääaineen opetussuunnitelmassa määrätyistä pääaineen mukaan pakollisista opinnoista 2. opiskelijan vapaasti valitsemista tutkinnon tavoitteita tukevista opinnoista Muihin opintoihin suositellaan myös tutkinnon tavoitteita tukevia ylimääräisiä kieliopintoja. Jos tavoitteena on aineenopettajan pätevyys, on HuK-tutkinnon ja FM-tutkinnon osalta noudatettava aineenopettajakoulutuksen tutkintorakennetta (ks. kohta Aineenopettajakoulutus). Tutkintoihin kuuluvat pakolliset kieliopinnot Tutkintoasetuksen mukaan opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa: 1. suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä 2. vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Kieliopinnot on suoritettava kandidaatintutkintoon tai jos aiemmin suoritettu kandidaatintutkinto tai vastaavat opinnot eivät sisällä vaadittavia kieliopintoja, kieliopinnot on suoritettava maisterintutkintoon. Pakolliset kieli- ja viestintäopinnot (16 op) Pakollisten kieliopintojen järjestämisestä vastaa kielikeskus, puheviestinnän osalta puheopin laitos. 1. Suomen kieli Tieteellinen kirjoittaminen 3 op Opetuksen järjestää kielikeskus. Opintojaksoa ei vaadita niiltä opiskelijoilta, jotka suorittavat suomen kielen perusopintoihin kuuluvan opintojakson Kielenhuolto ja kirjoittaminen tai käännöstieteen suomen opinnot. Esiintyminen ja argumentointi 3 op (ent. Puheviestinnän perusteet) Opetuksen järjestää puheopin laitos (ks. puheoppi P1) Puheviestinnän kurssia ei vaadita vieraiden kielten pääaineopiskelijoilta.

14 14 Humanistinen tiedekunta 2. Ruotsin kieli - kirjallinen ja suullinen taito 3 op Lähtötaso: lukiokurssi. Opetuksen järjestää kielikeskus. Ruotsin kielen opintojaksoja (ks. kohdat 2 ja 4) ei vaadita niiltä opiskelijoilta, jotka suorittavat humanistisessa tiedekunnassa pohjoismaisten kielten tai käännöstieteen ruotsin oppiaineen perusopinnot. Erillistä korvaavuusmerkintää ei tarvita, todistukseksi riittää kyseisen oppiaineen perusopintojen loppumerkintä. 3. Yksi vieras kieli - tekstin ymmärtäminen 3 op - suullinen taito 2 op Lähtötaso: lukiokurssi. Opetuksen järjestää kielikeskus. 4. Pakollisena lisäksi kielikeskuksen opetussuunnitelman mukaan vähintään 2 opintopisteen opinnot - ruotsin kielen syventävä opintojakso 2 op tai - kohdassa 3 valitun vieraan kielen syventävä opintojakso 2 op tai toisen vieraan kielen kirjallinen tai suullinen taito vähintään taso B1 (eurooppalainen viitekehys). Vieraan kielen opintojaksoja (ks. kohdat 3 4) ei vaadita niiltä opiskelijoilta, jotka suorittavat perusopinnot humanistisessa tiedekunnassa kieli- ja käännöstieteiden laitoksen vieraan kielen (englantilainen filologia, ranskan kieli, saksan kieli ja kulttuuri, venäjän kieli ja kulttuuri, espanjan kieli) tai käännöstieteen oppiaineessa (englanti, saksa, venäjä). Todistukseksi riittää kyseisen oppiaineen perusopintojen loppumerkintä, erillistä korvaavuusmerkintää ei anneta. Muista kieliopintojen korvaavuuksista on sovittava kielikeskuksen antamien ohjeiden mukaisesti. Humanistisen tiedekunnan kieliaineiden mahdollisesti vaatimat sukukielten opinnot sisältyvät kunkin oppiaineen opetussuunnitelmaan. Tarkemmat tiedot kieliopinnoista, niiden opetuksesta ja erilaisista suoritusmahdollisuuksista julkaistaan kielikeskuksen opinto-oppaassa. Opiskelijan tulee erityisesti kiinnittää huomiota pakollisten opintojaksojen tasovaatimuksiin. Kielikeskuksen oppaassa opintojaksojen taitotasot on ilmaistu eurooppalaisen viitekehyksen mukaisesti. On huomattava, että kielikeskus järjestää myös erilaisia täydentäviä ja valmentavia kursseja, jotka eivät tasoltaan kelpaa pakollisiksi kieliopinnoiksi. Suositeltavaa on, että opiskelija suorittaa lisäksi vapaaehtoisia kieliopintoja, jotka tukevat hänen henkilökohtaista opintosuunnitelmaansa. Kielitaidon syventäminen myös kirjallisen taidon osalta on erityisen tärkeää niille opiskelijoille, jotka aikovat ulkomaille opiskelemaan. Katso myös oppiaine latinan kieli ja antiikin traditio historiatieteen laitoksen opetussuunnitelmasta.

15 Humanistinen tiedekunta 15 Ulkomailla koulusivistyksensä saaneet suomalaiset opiskelijat vapautetaan ruotsin kielen opinnoista. Asiaa koskeva dekaanille osoitettu hakemus on toimitettava tiedekunnan kansliaan. Ulkomaalaisten opiskelijoiden kieliopinnot vähintään englannin kielen tekstin ymmärtäminen (3 op) ja suullinen taito (2 op) sekä suomen kielen alkeiskurssi taitotaso A 1. Aineenopettajakoulutus Tutkintoasetuksen mukaan yliopistossa järjestettävän opettajankoulutuksen erityisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet itsenäiseen toimintaan opettajana, ohjaajana ja kasvattajana. Aineenopettajakoulutuksessa, joka johtaa humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoon ja tämän pohjalta filosofian maisterin tutkintoon, aineyhdistelmä koostuu yhden tai kahden opetettavan aineen opinnoista sekä opettajan pedagogisista opinnoista. Osa opinnoista sijoittuu kandidaatintutkintoon, osa maisterintutkintoon. Opetus toteutetaan tiedekuntien yhteistyönä siten, että opetettavan aineen opinnoista vastaa humanistinen tiedekunta ja opettajan pedagogisista opinnoista kasvatustieteiden tiedekunta. Opetettavalla aineella tarkoitetaan perusopetuksen, lukion tai muun koulutuksen opetukseen kuuluvaa ainetta, opetettavan aineen opinnoilla tarkoitetaan opetettavan aineen hallintaa edistäviä yliopistollisia opintoja. Ensimmäisessä opetettavassa aineessa suoritetaan perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot, joihin sisältyy tutkielma. Toisessa opetettavassa aineessa suoritetaan perusopinnot ja aineopinnot. Opinnot voivat muodostua myös tiedekunnan opetussuunnitelmassa määrätyistä monitieteisistä kokonaisuuksista (esim. yhteiskuntaopin opetettavan aineen opinnot). Äidinkielen ja kirjallisuuden opetettavan aineen opintoihin sisältyy aina sekä suomen kielen että kirjallisuusaineen opinnot. Perusopetusta varten molemmista vähintään perusopinnot ja aineopinnot ja lukiota varten lisäksi joko suomen kielen tai kirjallisuusaineen syventävät opinnot. Humanistisen tiedekunnan opetussuunnitelman mukaan voi suorittaa aineenopettajan pätevyyden antavat opetettavan aineen opinnot seuraavissa oppiaineissa: historia ja yhteiskuntaoppi, äidinkieli ja kirjallisuus, ruotsin kieli ja vieraat kielet: englanti, ranska, saksa, venäjä sekä sivuaineena myös espanja ja latina. Aineenopettajakoulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot 1. Historian ja yhteiskuntaopin opetettavan aineen opinnot - Historian perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot, jotka muodostuvat Suomen historian ja yleisen historian opinnoista. - Yhteiskuntaopin opetettavan aineen opinnot (monitieteinen kokonaisuus) muodostuvat yhteiskuntatieteellisistä ja hallintotieteellisistä opinnoista, joita opiskelijan on suoritettava yhteensä vähintään 60 opintopistettä. Opiskelija voi valita opinnot seuraavista yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan sekä kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunnan oppiaineista: aluetiede, hallintotiede, julkisoikeus, kansainvälinen politiikka, kansantaloustiede, kunnallisoikeus, kunnallispolitiikka, sosiaalipolitiikka, sosiologia, tiedotusoppi, valtio-oppi, ja ympäristöpolitiikka. Opintokokonaisuus voi muodostua esimerkiksi kahden aineen perusopinnoista sekä näitä täydentävistä opinnoista (25 op + 25 op + 10 op). Suositeltavaa on, että kokonaisuuteen sisältyy kansantaloustieteen

16 16 Humanistinen tiedekunta ja julkisoikeuden opintoja. Erityisesti aineenopettajakoulutusta varten suunniteltu kokonaisuus on nähtävänä yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opinto-oppaassa. 2. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetettavan aineen opinnot koostuvat 1) suomen kielen ja 2) Suomen kirjallisuuden tai yleisen kirjallisuustieteen tai teatterin ja draaman tutkimuksen opinnoista sekä 3) suomen kielen opetussuunnitelmassa erikseen määrätyistä fonetiikan, yleisen kielitieteen sekä puheopin ja logopedian opinnoista. Pääaineena voi olla suomen kieli tai Suomen kirjallisuus tai yleinen kirjallisuustiede tai teatterin ja draaman tutkimus. Pääaineessa suoritetaan perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot ja sivuaineessa perusopinnot ja aineopinnot siten kuin oppiaineen opetussuunnitelmassa määrätään. Jos pääaineena on suomen kieli, sivuaineena on jokin kirjallisuusaineista; jos pääaineena on kirjallisuusaine, sivuaineena on suomen kieli. 3. Ruotsin kielen opetettavan aineen opinnot pohjoismaisten kielten perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot 4. Englannin kielen opetettavan aineen opinnot englantilaisen filologian perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot 5. Ranskan kielen opetettavan aineen opinnot ranskan kielen perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot 6. Saksan kielen opetettavan aineen opinnot saksan kielen ja kulttuurin perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot 7. Venäjän kielen opetettavan aineen opinnot venäjän kielen ja kulttuurin perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot Espanjan kieli ja latinan kieli voivat olla tutkinnossa vain toisena opetettavana aineena. Espanjan opetettavan aineen opintoina suoritetaan espanjan kielen perusopinnot ja aineopinnot; latinan opetettavan aineen opintoina suoritetaan perusopinnot ja aineopinnot oppiaineessa latinan kieli ja antiikin traditio (ks. historiatieteen laitos). Opettajan pedagogiset opinnot Pedagogisen pätevyyden hankkimiseksi opiskelijan tulee suorittaa opettajan pedagogiset opinnot, joihin on haettava erikseen. Opettajan pedagogisiin opintoihin hakemisesta ilmoitetaan muun muassa humanistisen tiedekunnan Internet-sivuilla sekä tiedekunnan ilmoitustaululla. Opettajan pedagogiset opinnot järjestää kasvatustieteiden tiedekunta. Opinnot koostuvat kasvatustieteellisistä ja didaktisista opinnoista, joihin sisältyy harjoittelu. Kasvatustieteen perusopinnot (25 op), jotka ovat osa opettajan pedagogisia opintoja, on syytä suorittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ne voi suorittaa jo ennen soveltuvuuskoetta. Soveltuvuuskokeeseen voi osallistua aikaisintaan ensimmäisen opiskeluvuoden keväällä. Pedagogisten opintojen toisen vaiheen (35 op) aloittaminen edellyttää soveltuvuuskokeen läpäisemistä, kasvatustieteen perusopintoja sekä erikseen määriteltyjä opetettavan aineen opintoja. Aineenopettajakoulutukseen kuuluvat opinnot suoritetaan siten, että osa opinnoista sijoittuu kandidaatintutkintoon, osa maisterintutkintoon. Opinnoissa noudatetaan seuraavaa perusrakennetta. Tarkemmat pääaineen mukaiset tutkintorakenteet on esitetty hu-

17 Humanistinen tiedekunta 17 manistisen tiedekunnan Internet-sivuilla. Opettajan pedagogisista opinnoista saa tietoja kasvatustieteiden tiedekunnan opinto-oppaasta. Aineenopettajakoulutuksen tutkintorakenne voimaan tulleen asetuksen (794/2004) mukaan Humanististen tieteiden kandidaatti 180 op (3 vuotta) 1. Pääaine: perusopinnot (25 op) ja aineopinnot (45 op) 2. Sivuaine: perusopinnot (25 op) ja aineopinnot (35 op) 3. Opettajan pedagogiset opinnot osa I (25 op) (kasvatustieteen perusopinnot) 4. Kieli- ja viestintäopinnot (16 op) 5. Muut opinnot (9 op) Filosofian maisteri 120 op (2 vuotta) 1. Pääaine: syventävät opinnot (80 op) 2. Opettajan pedagogiset opinnot osa II (35 op) 3. Muut opinnot (5 op) Oppiaineiden erikoistumisopintoihin ja muihin opintoihin sisältyy erityisesti aineenopettajille suunniteltuja opintojaksoja. Opetettavan aineen opintojen ja opettajan pedagogisten opintojen yhteensovittamisessa hyödynnetään periodijärjestelmää yhteistyössä kasvatustieteiden tiedekunnan kanssa. Aineenopettajan yleiset pätevyysvaatimukset 1. Maisterin tutkinto (ylempi korkeakoulututkinto) 2. Opetettavan aineen opinnot - perusopetuksessa vähintään perusopinnot ja aineopinnot kaikissa opetettavissa aineissa - lukiossa vähintään yhdessä opetettavassa aineessa perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot sekä - muissa mahdollisissa opetettavissa aineissa perusopinnot ja aineopinnot. 3. Opettajan pedagogiset opinnot - perusopinnot (25 op) ja aineopinnot (35 op), joihin sisältyy harjoittelu Opetettavan aineen opinnot on suoritettava opintokokonaisuuksina siten kuin tiedekunnan opetussuunnitelmassa määrätään. Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuudesta ilmaisee kelpoisuusvaatimukset laajuuksina, opintopisteinä ja opintoviikkoina. Määrät viittaavat tutkintoasetuksen mukaisiin opintokokonaisuuksien minimilaajuuksiin. Koulutuksesta sisällöllisen vastuun kantaa yliopisto. Jos aineenopettajakoulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opintokokonaisuudet ovat laajemmat kuin kelpoisuusasetuksessa mainitut minimit, on huomattava, että opiskelijan on noudatettava tiedekunnan opetussuunnitelman vaatimuksia.

18 18 HISTORIATIETEEN LAITOS Opetuksen tavoitteet ja sisältö Historian opinnoissa perehdytään siihen, miten menneisyyttä koskeva tieto muodostuu ja mikä merkitys sillä on nykyisyyden ja tulevaisuuden kannalta. Historiatieteen laitos kouluttaa sekä julkiselle että yksityiselle sektorille asiantuntijoita, jotka kykenevät tarkastelemaan yhteiskunnan kehitystä pitkällä aikavälillä sekä osaavat hahmottaa laajoja kokonaisuuksia ja ilmiöiden yhteyksiä. Historian opetuksessa ja opiskelussa painotetaan tutkimuksen näkökulmaa. Se tarkoittaa paitsi tutkimustiedon ja tieteellisen ajattelun korostamista myös sitä, että tutkimuksen teko on keskeinen opiskelumuoto. Opintojen edetessä kuva historiasta muuttuu yhä monipuolisemmaksi. Samalla opiskelija saa välineitä oman maailmankuvansa hahmottamiseen ja ottaa valintoja tehdessään yhä enemmän itse vastuuta opinnoistaan. Opetus alkaa perehtymisellä historiantutkimuksen ja -kirjoituksen käsitemaailmaan ja jatkuu tieteellisellä harjoittelulla eli menetelmäopinnoilla ja niiden soveltamisella. Tutkimuksen tekoa harjoitellaan erityisesti proseminaari- ja seminaariopetuksessa. Proseminaarien ja seminaarien ohella historiatieteen laitoksella toimii myös temaattisia tutkielmaryhmiä, joissa käsitellään opiskelijoiden kirjoitelmia, työpapereita, esitelmiä ja muita tekstejä. Tutkimuksen harjoittelu huipentuu pro gradu tutkielman laatimiseen. Historian pääaineopinnot koostuvat sekä Suomen historian että yleisen historian opinnoista. Laitoksella voi suorittaa myös seuraavia opintokokonaisuuksia: talous- ja sosiaalihistorian perusopinnot, aate- ja oppihistorian perusopinnot, latinan kielen ja antiikin tradition perus- ja aineopinnot sekä museologian perusopinnot. Laitos koordinoi myös monitieteisen North American Studies opintokokonaisuuden opintoja. Historian syventäviä opintoja voi suorittaa myös yhdistelmätutkinnoissa ja sekä maisteriohjelmissa. Näistä ja muista opetukseen liittyvistä asioista saa lisätietoja historiatieteen laitoksen kotisivulta Aineyhdistelmät ja sijoittuminen työelämään Historianopinnot kehittävät akateemisten asiantuntijatehtävien perusvalmiuksia. Niihin kuuluvat tiedonhankinta ja tiedonhallinta sekä kyky arvioida monimutkaisia ilmiöitä ja jäsentää ja ratkoa ongelmia. Niin ikään opinnoissa korostuvat kielitaito ja kulttuurien tuntemus. Sen lisäksi opetuksessa tuetaan työelämän vaatimien muiden käytännöllisten valmiuksien kehittämistä. Työelämään sijoittumisen kannalta on tärkeä valita sellaiset sivuaineet, jotka antavat pätevyyden jollekin erityisalalle. Sijoittumisessa on soveltuvan aineyhdistelmän lisäksi tärkeää työharjoittelu. Valmistuneista kaksi viidennestä on sijoittunut opetustehtäviin peruskoulussa, lukiossa ja muissa oppilaitoksissa. Osa valmistuneista on sijoittunut kirjasto-, arkisto- ja museoalalle sekä tutkimustyöhön. Yliopistojen ohella ammattimaisia historiantutkijoita tarvitaan kuntien, järjestöjen ja yritysten historioiden kirjoittamiseen. Myös tiedotusvälineet sekä tiedotus-, hallinto- ja järjestötehtävät työllistävät valmistuneita. Lisäksi viime vuosina yhä useammat historianopiskelijat ovat työllistyneet yksityisellä sektorilla erilaisissa tehtävissä.

19 Historiatieteen laitos 19 Aineenopettajan koulutuksessa tutkinnon aineyhdistelmä koostuu sekä opetettavan aineen opinnoista että opettajan pedagogisista opinnoista. Pedagogiset opinnot (60 op) koostuvat kasvatustieteen ja ainedidaktiikan opinnoista sekä opettajaharjoittelusta. Pedagogisiin opintoihin hakua koskevat tarkemmat tiedot löytyvät tiedekunnan ja opettajakoulutuslaitoksen kotisivuilta. Ennen opintonsa aloittaneiden haku pedagogisiin opintoihin edellyttää Suomen tai yleisen historian perus- ja aineopintojen suorittamista (60 op). Uudessa tutkintojärjestelmässä historian perus- ja aineopinnot (80 op) ovat edellytyksenä opettajan pedagogisten opintojen toisen vaiheen aloittamiselle. Katso myös kohta Aineenopettajakoulutus tämän oppaan alussa. Aineenopettajakoulutuksessa vaadittavat historian ja yhteiskuntaopin opetettavan aineen opinnot koostuvat historian opinnoista ja yhteiskuntatieteellisistä opinnoista. Historian opetettavan aineen opintoja ovat historian perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot sekä tutkielma. Yhteiskuntaopin opetettavan aineen opinnot (60 op) suoritetaan yhteiskuntatieteellisen tai kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunnan oppiaineissa kunkin aineen opetussuunnitelman mukaisesti. Valinnaisia aineita ovat aluetiede, hallintotiede, julkisoikeus, kansantaloustiede, kansainvälinen politiikka, kunnallispolitiikka, kunnallisoikeus, sosiologia, sosiaalipolitiikka, tiedotusoppi, valtio-oppi ja ympäristöpolitiikka. Erityisen suositeltavaa opettajan työn kannalta on hankkia perustiedot talouden ja oikeuslaitoksen toiminnasta. Sivuaineiksi kannattaa tällöin valita kansantaloustiede ja julkisoikeus. Niitä ja muitakin valinnaisia aineita voi suorittaa myös yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan järjestämillä yhteiskuntaopin opetettavan aineen opinnoilla (60 op), ks. Opintojen suorittaminen Historiatieteen laitoksella voi suorittaa humanististen tieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkinnot. Jatkotutkintojen eli filosofian lisensiaatin ja tohtorin tutkintojen suorittamisesta löytyvät tarkemmat ohjeet humanistisen tiedekunnan jatkotutkinto-oppaasta. Opiskelussa noudatetaan historian koulutusohjelman uusinta opetussuunnitelmaa (opinto-opas). Tämä on sääntönä niin kirjallisten kuulustelujen kuin muidenkin opintojen suorittamisessa. Edellisen tutkintojärjestelmän mukaiset opinnot voi muuntaa uuden tutkinnon mukaisiksi suorituksiksi. Ennen aloitetut opinnot voi suorittaa vuosien opintovaatimuksilla asti. Jokainen opetussuunnitelmaan erikseen numeroitu kohta voidaan suorittaa luentoina, harjoituksina, tenttimällä kirjallisuutta tai laatimalla essee. Esseestä on sovittava opintojaksosta vastaavan opettajan kanssa. Joistakin opintojaksoista järjestetään myös verkkokursseja. Opetussuunnitelman mukaiset kirjatentit sekä kypsyyskoe suoritetaan tiedekuntatentissä, joka järjestetään kuukausittain lukukausien aikana. Perus-, aine- ja syventävistä opinnoista haetaan kokonaismerkintä opintokokonaisuudesta vastaavalta opettajalta heti, kun opintokokonaisuuksien opintojaksot on suoritettu. Opintojen arviointiperusteista saa tarkempaa tietoa opintokokonaisuuden vastuuopettajalta sekä laitoksen kotisivuilta. Laitos kannustaa opiskelua ulkomailla. Siksi historiatieteen laitoksella on aktiivisia opiskelija- ja opettajavaihtosuhteita ulkomaisten yliopistojen kanssa eri puolella Eurooppaa ja Pohjois-Amerikassa. Ulkomaisissa yliopistoissa suoritetut historian opinnot voidaan

20 20 Historiatieteen laitos joko sisällyttää kotimaiseen tutkintoon omana kokonaisuutenaan tai niillä voidaan korvata opetussuunnitelman mukaisia kursseja sopimuksen mukaan. Historiatieteen laitoksen vaihtopaikoista saa lisätietoa laitoksen kotisivulta ja ulkomailla opiskelusta yleensä yliopiston kansainvälisten asioiden osaston kotisivulta Opintojen suoritusmuodot ovat moninaisia ja vaihtoehtoja on paljon. Opinnoissa korostuu näin opiskelijan oma aloitteellisuus ja vastuu opinnoista. Opintojen mielekkyys ja tarkoituksenmukaisuus pyritään varmistamaan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa (HOPS) ja keskusteluissa opettajan kanssa. Historia PERUSOPINNOT 25 op Perusopinnoissa perehdytään historiallisen tiedon ominaispiirteisiin ja erilaisiin historiakäsityksiin Suomen ja maailmanhistorian keskeisiä kysymyksiä pohtimalla. Lisäksi opiskellaan tiedonhankinnan sekä tieteellisen tekstin lukemisen ja kirjoittamisen perusteita. Perusopinnot koostuvat viidestä opintojaksosta, jotka suoritetaan pääsääntöisesti luento- ja harjoituskursseina. Opintojaksoja tai niiden osia voi suorittaa myös kirjatenteillä tai kirjoitelmilla. P1 Johdatus historiantutkimukseen 3 op Opintojakson voi suorittaa vain kurssilla. Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijalle perustiedot historiasta tieteenä. Kurssilla tutustutaan historiantutkimuksen lähdeaineistoihin ja erilaisiin historiakäsityksiin sekä käydään läpi historiantutkimuksen ja -kirjoituksen peruskäsitteitä. Kurssilla perehdytään tieteellisen kirjoittamisen ja tiedonhankinnan perusteisiin sekä analysoidaan tieteellisiä tekstejä. P2 Antiikki ja keskiaika 5 op Opintojaksolla tarkastellaan temaattisesti antiikin maailman muotoutumista ja muuntumista sekä keskiaikaisen Euroopan syntyä ja historiallista kehitystä renessanssin alkuun asti. Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää pitkien jatkumoiden ja murroskohtien vaihtelun sekä aikakausijaottelujen problemaattisuuden ja aikakauteen liittyvien historiakäsitysten muuttuvuuden. Luento- ja harjoituskurssin voi korvata seuraavalla kirjallisuudella: Braudel Fernand, The Mediterranean in the Ancient World (2001) ja Bartlett Robert, The Making of Europe. Conquest, Colonization and Cultural Changes (1994) SEKÄ joko Goodman M., The Roman World 44 BC- AD 180, London 1997, sivut ja tai Le Goff Jacques The Birth of Europe (2005) P3 Suomen varhaishistoria 4 op Opintojaksolla tarkastellaan Suomen alueen historiaa maan asuttamisesta Ruotsin vallan ajan loppuun (1809). Tavoitteena on keskeisen tapahtumahistorian tuntemus sekä sen ymmärtäminen, mitä kansainväliset yhteydet ovat merkinneet Suomen alueen kulttuurissa, taloudessa ja politiikassa. Luento- ja harjoituskurssin voi korvata seuraavalla kirjallisuudella: Grünthal Riho (toim.), Ennen muinoin (2002); Kallioinen Mika, Kirkon ja kruunun välissä. Suomalaiset ja keskiaika (2001); Karonen Petri, Pohjoinen suurvalta: Ruotsi ja Suomi (1999) P4 Suomalaisen yhteiskunnan historia 6 op Opintojaksolla perehdytään suomalaisen yhteiskunnan muutokseen 1800-luvun alusta nykypäivään. Tavoitteena on, että opiskelija tuntee ajan keskeisen tapahtumahistorian ja osaa analysoida Suomen historian keskeisiä

21 Historia 21 piirteitä osana laajempaa eurooppalaista yhteiskuntakehitystä. Luento- ja harjoituskurssin voi korvata seuraavalla kirjallisuudella: Haapala Pertti (toim.), Talous, valta ja valtio: Tutkimuksia 1800-luvun Suomesta (2005); Jussila Osmo, Suomen poliittinen historia (1996 tai uudempi), s. 9-92; Meinander Henrik, Tasavallan tiellä: Suomi kansalaissodasta luvulle (1999) P5 Maailmanhistoria 7 op Opintojaksolla perehdytään maailman kulttuurien ja talouksien yhteyksiin uuden ajan alusta nykypäivään. Tavoitteena on, että opiskelija hallitsee maailmanhistorian taloudellisen, poliittisen ja kulttuurisen kehityksen päälinjat. Luento- ja harjoituskurssin voi korvata seuraavalla kirjallisuudella: Hobson John M., The Eastern Origins of Western Civilisation (2004); McNeill J.R. & McNeill W.H., The Human Web: A Bird s-eye View of World History (2003) (myös suom. Verkottunut ihmiskunta (2005)) ja Black Jeremy, Europe and the World (2001) AINEOPINNOT 55 op (sivuaineopiskelijat 35 op) Aineopinnoissa perehdytään historiantutkimuksen aineistoihin ja tutkimusmenetelmiin tutkimusta ja tieteellistä kirjoittamista harjoittelemalla. Historiallista tietämystä syvennetään laajoilla temaattisilla opinnoilla. Aineopinnot koostuvat kolmesta opintojaksosta. Proseminaari ja pääosin myös menetelmäopinnot suoritetaan luento- ja harjoituskursseilla. Temaattisia erikoistumisopintoja voi suorittaa myös kirjatenteillä tai esseillä. Opintojaksojen järjestys ei ole suoritusjärjestys. Erikoistumisopintoja kannattaa suorittaa samanaikaisesti menetelmäopintojen ja proseminaarin kanssa. A1 Menetelmäopinnot 15 op (sivuaineopiskelijat 9 op) Menetelmäopinnot koostuvat tiedonhankintakurssista, metodikursseista ja kirjallisuusosiosta. Proseminaarin yhteydessä suoritettava tiedonhankintakurssi (2 op) on pakollinen. Siinä opiskelijat saavat valmiudet tiedonhankintaan sekä arkistojen, tieteellisten kirjastojen, tilastojen ja sähköisten aineistojen käyttöön historiantutkijan näkökulmasta. Kurssin yhteydessä tehdään vierailuja arkistoihin ja kirjastoihin. Valinnaisilla metodikursseilla opiskellaan erilaisia historiantutkimuksessa sovellettavia menetelmiä. Näitä ovat mm. vanhojen käsialojen ja tekstien tulkinta, kartografia, tilastolliset menetelmät, laadulliset menetelmät, yhteiskunta- ja kulttuuritutkimuksen käsitteet ja teoriat sekä eri tutkimusalojen erityiskysymykset. Kirjallisuusosio (7 op) suoritetaan yhtenä kokonaisuutena. Pakollisia ovat Jordanova Ludmilla, History in Practice (2006) ja Southgate Beverley, What is history for? (2005). Näiden lisäksi yksi seuraavista: Autio Sari, ym. (toim.), Historioitsijan arki ja tutkimuksen prosessi (2001); Cannadine David (ed.), What is History Now? (2002); Fingerroos Outi, ym (toim.), Muistitietotutkimus (2006); Haapala Pertti, Sosiaalihistoria (1989); Hyrkkänen Markku, Aatehistorian mieli (2002); Immonen Kari & Leskelä-Käski Maarit (toim.), Kulttuurihistoria (2001); Saari Juho (toim.), Historiallinen käänne (2006) tai Tosh John, The Pursuit of History (2006). Menetelmäopintoja voi suorittaa myös esseillä opintojaksosta vastaavan opettajan kanssa erikseen sopimalla. A2 Proseminaari ja kandidaatintutkielma 10 op (sivuaineopiskelijat 8 op) Proseminaariin osallistuminen edellyttää kohdan P1 (Johdatus historiantutkimukseen) hyväksyttyä suorittamista. Proseminaarin tarkoituksena on antaa opiskelijalle valmiudet itsenäiseen tutkimustyöhön. Harjoitustyötään tekemällä opiskelija perehtyy historiantutkimukseen sekä harjoittelee tieteellistä keskustelua opponoimalla ja osallistumalla aktiivisesti muiden opiskelijoiden töiden arviointiin. Proseminaariesitelmä on pieni tutkielma, jota tehtäessä harjoitellaan historiantutkimuksen kysymyksenasettelua, lähdekritiikkiä ja tulkintaa sekä historiantutkimukselle ominaista tieteellistä kirjoittamista.

22 22 Historiatieteen laitos Proseminaari on kolmen periodin mittainen. Tämän jälkeen pääaineopiskelijat jatkavat neljännelle periodille ja tekevät kandidaatintutkielman. Kandidaatintutkielma on pääsääntöisesti proseminaariesitelmästä saadun palautteen pohjalta laadittu tieteellinen kirjoitelma. Kandidaatintutkielma arvostellaan arvoasteikolla 1-5 ja sen yhteydessä suoritetaan kandidaatin tutkintoon kuuluva kypsyyskoe. Kypsyyskoe on kandidaatintutkielman aiheen pohjalta laadittu noin konseptin mittainen kirjoitelma, jonka arvioinnissa kiinnitetään eritystä huomiota asialliseen ja sujuvaan ilmaisuun sekä oikeakielisyyteen. Ennen opintonsa aloittaneet voivat suorittaa kypsyyskokeen pro gradu tutkielman yhteydessä. Kypsyyskoetta suorittavan tulee jättää kandidaatintutkielma kahtena kappaleena laitoksen kansliaan ja ilmoittautua kypsyyskokeeseen tiedekunnan yleisenä tenttipäivänä. Historian seminaariin (S2) osallistuminen edellyttää proseminaarin hyväksyttyä suorittamista. A3 Temaattiset erikoistumisopinnot 30 op (sivuaineopiskelijat 18 op) Temaattisissa erikoistumisopinnoissa perehdytään tutkimuksen erilaisiin lähestymistapoihin ja historian eri osa-alueisiin. Tavoitteena on, että opiskelijan historiallinen tieto ja ymmärrys ilmiöiden välisistä yhteyksistä ja historiallisen tiedon yleisemmästä merkityksestä syvenee. Temaattisissa opinnoissa luodaan myös tiedollista ja teoreettista pohjaa oman tutkimustyön aloittamiseen. Opiskelija voi valintansa mukaan keskittyä joihinkin historian erityisaloihin, tiettyihin teemoihin ja ilmiöihin tai rakentaa monipuolisen vertailevan opiskeluohjelman. Opintoja voi suorittaa kursseilla, kirjatenteillä tai esseillä. Essee voi perustua alla mainittuun kirjallisuuteen. Aiheesta on sovittava opintojaksosta vastaavan opettajan kanssa. Erikoistumisopintojen teemakokonaisuuksia on kolme: yhteiskunta, politiikka ja kulttuuri. Kirjatentit on pääsääntöisesti suoritettava kirjallisuuslistan mukaisesti ja ilmoitetussa laajuudessa. Vaihtoehtoisesta kirjallisuudesta ja erilaisista, esimerkiksi Suomen historiaan, yleiseen historiaan, johonkin teemaan, kulttuuriin tai jonkin aikakauden historiaan painottuvista suorituksista on sovittava erikseen opintojaksosta vastaavan opettajan kanssa. Korvaava kirjallisuus: A. Yhteiskunta Yhteiskunnalliset suhteet Stearns Peter, Industrial Revolution in World History (1993) ja Haapala Pertti, Tehtaan valossa (1986) 6 op Hohenberg Pal M. & Hollen Lees Lynn, Making of Urban Europe (1995) tai (2002); Hietala Marjatta & Nilsson Lars (eds.), Women in towns (1999); Sulkunen, Naisen kutsumus (1989) 7 op Garnsey, P. & Saller, R., The Roman Empire. Economy, Society, Culture (1987 tai uudempi); Ward-Perkins B, The Fall of Rome and the End of Civilization (2005); Reynolds S., Kingdoms and Communities in Western Europe (1997) 7 op Talous ja ympäristö Cameron Rondo, Maailman taloushistoria (1995); Kuisma Markku, Metsäteollisuuden maa. Suomi, metsät ja kansainvälinen järjestelmä (1993) ja Peltonen Matti, Talolliset ja torpparit. Vuosisadan maatalouskysymys Suomessa (1992) 7 op Pounds N. J. G., An Historical Geography of Europe (1990); Ponting Clive, Green History of the World (1992) ja McNeill W., Kansat ja kulkutaudit (2004) 7 op Arki Braudel Fernand, Civilization and Capitalism, 15 th 18 th century, Vol I: Structures of Everyday Life (1992; myös ranskaksi ja ruotsiksi); Heikkinen Antero, Kirveskansan elämää. Ihmiskohtaloita Kuhmon erämaassa 1800-luvun alussa. (1998) ja Ginzburg Carlo, Johtolankoja (1996) 7 op Abrams, L., The Making of Modern Woman; Häggman Kai, Perheen vuosisata: perheen ihanne ja sivistyneistön elämäntapa luvun Suomessa (1994); Cunningham H. Children and Childhood in Western Society Since 1500 (1995) 7 op

23 Historia 23 B. Politiikka Poliittiset liikkeet Alapuro Risto ym. (toim.), Kansa liikkeessä (1987); Vares Vesa, Varpuset ja pääskyset, 2000 sekä Offen Karen, European Feminisms (2000) 7 op Pakkasvirta Jussi ja Saukkonen Pasi (toim.), Nationalismit (2005); Yuval-Davis Nira, Gender and Nation. (1997); Sulkunen Irma, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (2004) 7 op Vincent Andrew, Modern political ideologies (1995); Sassoon Donald, One Hundred Years of Socialism. The Western European Left in the Twentieth Century (1996); Suvanto Pekka, Konservatismi Ranskan vallankumouksesta nykypäivään (1994) 8 op Valtio ja vallankumous Tilly Charles, European Revolutions: (1995); Katajala Kimmo., Suomalainen kapina. Talonpoikaislevottomuudet ja poliittinen kulttuuri Suomessa Ruotsin ajalla n (2002); Cameron Euan (toim.), Early Modern Europe. An Oxford History. (1999) 7 op Hobsbawm Eric: Äärimmäisyyksien aika. Lyhyt 1900-luku ( ) (1999); Kershaw Ian: The Nazi Dictatorship (2000); Bourke Joanna: An Intimate History of Killing (1999) 7 op Kansainvälinen politiikka Hentilä Seppo, Kaksi Saksaa ja Suomi (2003); Best Anthony, Hanhimäki Jussi M., Maiolo Joseph A., Schulze Kirsten E.: International History of the Twentieth Century (2004) 6 op Ferro Marc, Colonization A Global History (1997); Phillips J.R- Thornton J., African and Africans in the Making of the Atlantic World ; Andersen Roy, Seibert Robert F., Wagner Jon G., Politics and Change in the Middle East: Sources of Conflict and Accommodation (2003) 8 op Urwin Derek, The Community of Europe: A History of European Integration since 1945 (1995); Lundestad Geir: Empire by Integration. The United States and European Integration, (1998); Kuisma Markku, Kylmä sota, kuuma öljy. Neste, Suomi ja kaksi Eurooppaa. (1997) 7 op C. Kulttuuri Kulttuurit Rietbergen Peter, A Cultural History of Europe (1998); Vihavainen Timo (toim.), Venäjän kahdet kasvot. Venäjä-kuva suomalaisen identiteetin rakennuskivenä (2004) 7 op Sihvola Juha, Maailmankansalaisen etiikka (2004), Hämeen-Anttila Jaakko, Islamin käsikirja (2004); Lewis Bernard, The Muslim Discovery of Europe (2001) 7 op Bentley Jerry H., Old World Encounters. Cross- Cultural Contacts and Exchanges in Pre-Modern Times (1993); Cartledge P., The Greeks (1993 tai uudempi); Huskinson J. (ed.), Experiencing Rome. Culture, Identity, Power in the Roman Empire (2000) 7 op Tiede Mazlish B., The Uncertain Sciences (1998 tai uudempi); Jacob Margaret C., Scientific Culture and the Making of the Industrial West. (1997) ) ja Rossi P., The Birth of Modern Science (2001) 7 op Misa Thomas J., Leonardo to Internet. Technology and Culture from the Renaissance to the Present (2004); Mokyr Joel, The Lever of Riches (1992); Suominen J., Koneen kokemus. Tietoteknistyvä kulttuuri modernisoituvassa Suomessa 1920-luvulta 1970 luvulle. (2003) 7op Maailmankuva Krötzl Christian, Pietarin ja Paavalin nimissä (2004); McLeod Hugh, Secularisation in the Western Europe (2000); Markkola, Pirjo: Synti ja siveys (2002) 7 op Muir Edward, Ritual in Early Modern Europe (1997 tai uudempi); Zemon Davis Natalie, Kolme naista: kolme elämää 1600-luvulla (1997); Barry Jonathan & Davies Owen, Palgrave Advances in Witchcraft Historiography (2007) 7 op Douglas Mary, Puhtaus ja vaara. Ritualistisen rajanvedon analyysi (2000); Foucault Michel: Tarkkailla ja rangaista (1980 tai uudempi); Matikainen Olli, Veren perijät. Väkivalta ja yhteisön murros itäisessä Suomessa luvulla (2002) 7 op

24 24 Historiatieteen laitos SYVENTÄVÄT OPINNOT 80 op (sivuaineopiskelijat 60 op) Syventävissä opinnoissa kehitetään historiallista ajattelua perehtymällä historiateoriaan ja historiankirjoituksen historiaan sekä tekemällä tutkielma. Tavoitteena on historiallisen tiedon tuottamis-, esittämis- ja käyttämistapojen ymmärtäminen sekä niiden soveltaminen. Tutkielman aihepiirin tuntemusta syvennetään erikoistumisopinnoissa. S1 Historiateoria ja historiankirjoituksen historia 14 op Opintojakso jakautuu kahteen osaan, historiateorian ja historiankirjoituksen historian opintoihin, jotka suoritetaan erikseen. Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää historiallisen tulkinnan ja päättelyn ominaispiirteet. Historiateorian opinnoissa paneudutaan historioitsijan työn tietoteoreettisiin ja metodologisiin ulottuvuuksiin. Opinnoissa pohditaan lisäksi historiallisen tiedon merkitystä. Sitä käsitellään myös historiankirjoituksen historian opinnoissa, joissa keskitytään analysoimaan, miten ja miksi historiallinen tieto muuttuu. Opintojakson voi suorittaa luento- ja harjoituskursseilla, kirjatenteillä tai esseillä. Esseen aiheesta on sovittava opintojaksosta vastaavan opettajan kanssa. Korvaava kirjallisuus: a) Historiateoria 6 op Rüsen Jörn, Narration, Interpretation, Orientation (2005) ja Kalela Jorma, Historiantutkimus ja historia (2000) b) Historiankirjoituksen historia 8op Kelley Donald R., Fortunes of History (2003); Iggers Georg G., Historiography in the Twentieth Century (2005) ja Tommila Päiviö, Suomen historiankirjoitus (1989) Kirjallisuusosio suoritetaan yhtenä kokonaisuutena (6 op). Sen lisäksi laaditaan essee historiankirjoituksen klassikosta sopimuksen mukaan (2 op). Laitoksen kotisivulla on lista mahdollisista klassikoista. S2 Seminaari 10 op Neljän jakson seminaarissa kehitetään proseminaarissa opittuja historiantutkijan taitoja. Erityisesti kiinnitetään huomiota seminaariesitelmän näkökulman perusteluun ja argumentaation pätevyyteen, historiantutkimuksen teoreettisiin ja metodologisiin ulottuvuuksiin. Seminaarissa aloitetaan tutkielman suunnittelu ja esitelmä voi liittyä tutkielmaan. Seminaari on kaikille pakollinen ja se edellyttää proseminaarin suorittamista. S3 Erikoistumisopinnot 16 op Opinnot ovat tutkielmaa tukevia opintoja. Ne voivat koostua työskentelystä tutkimusprojektissa, osallistumisesta tieteellisiin konferensseihin sekä luento- ja harjoitusopetukseen, ulkomaisista opinnoista, tutkielman teemaan liittyvien artikkelien kirjoittamisesta sekä perehtymisestä tutkielman aihetta käsittelevään kirjallisuuteen ja tutkimusperinteeseen. Opintojen yhteydessä esitetään tutkielman tutkimussuunnitelma. Opinnoista sovitaan tutkielmaa ohjaavan professorin kanssa. S4 Tutkielma 40 op (sivuaineopiskelijat 20 op) Pääaineopiskelijat laativat pro gradu tutkielman ( s). Sivuaineopiskelijat laativat pro gradu -tutkielmaa suppeamman sivuainetutkielman (40-50 s).

25 Aate- ja oppihistoria 25 Aate- ja oppihistorian perusopinnot 25 op Aate- ja oppihistoriassa perehdytään eri tieteenalojen ja opillisten käsitysten historiaan. Aatteet ja opilliset käsitykset kertovat ihmisen suhteesta maailmaan ja ovat omalta osaltaan muuttaneet sekä ihmistä että maailmaa. Opinnot voi suorittaa luento- ja harjoituskursseilla, kirjatenteillä ja erikseen sopien myös esseillä. Kohdat P1-P5 suoritetaan 4 opintopisteen ja kohta P6 5 opintopisteen kokonaisuuksina. P1 Tiede ja maailmankuva 4 op Henry John, The Scientific Revolution and the Origins of Modern Science (2001) 2op Jacob Margaret C., Scientific Culture and the Making of the Industrial West. (1997) 2 op Kuhn Thomas S., Tieteellisten vallankumousten rakenne (1994) 1 op Nordin Svante, Filosofian historia. Länsimaisen järjen seikkailut Thaleesta postmodernismiin (1999) 3 op Seppänen Lauri, Kieltä ei ole (2004) 1 op P2 Yliopistot 4 op Rashdall Hastings, The Universities of Europe in the Middle Ages (kaksi osaa valinnan mukaan, 1987) 4 op Klinge Matti ym., Kuninkaallinen Turun Akatemia (Helsingin yliopisto , osa 1 (1987) 2 op Gascoigne John, Science, Politics and Universities in Europe, (1998) 2 op P3 Erityistieteiden historiaa 4 op Laudan Larry, Science and values (1984) 2 op Suomalaisen sosiologian historia, toim. Risto Alapuro & Matti Alestalo & Elina Haavio- Mannila (1992) 1 op Suomen tieteen historia, osa 2: humanistiset ja yhteiskuntatieteet (2000), (2 op); osa 3: luonnontieteet ja lääketiede (2002) 2 op Hirvonen Leo, Lääketieteen historia (1987) 1 op Leikola Anto, Ongelmana elämä. Biologian vaiheita Alkmaionista Mendeliin (1987) 1 op P4 Kulttuuri 4 op Ahlman Erik, Kulttuurin perustekijöitä (1976) Hountondji Paulin J, African Philosophy (1996) Rodinson, Maxime, Europe and the Mystique of Islam (2002) Mackerras Colin, Western Images of China (1999) Littlewood Ian, The Idea of Japan (1996) P5 Tekniikan historia 4 op Lindell Ismo, Sähkötekniikan historia (1994) 1 op Galileo Galilei, Sidereus Nuncius (1999) 2 op Hughes Thomas P., American Genesis: A Century of Invention and Technological Enthusiasm (1998) 2 op Florman Samuel, Tekniikan eksistentiaaliset riemut (1999) 1 op Salmi Hannu, Atoomipommilla kuuhun!. Tekniikan mentaalihistoriaa (1996) 1 op P6 Näkökulmia 5 op Blanning T. C. W., The Culture of Power and the Power of Culture. (2002) 2 op Burke Peter, A Social History of Knowledge. From Gutenberg to Diderot. (2000) 2 op Jordanova Ludmilla, Nature Displayed: Gender, Science, and Medicine, (1999) 2 op Lewis C.S., Studies in words (1990) 1 op Sarsila Juhani, Scripta serenissima: retorisia esseitä (2001) 1 op Sarsila Juhani, Historian väärennöksiä ja väärentämisen historiaa (1988) 1 op Wind Edgar, Art and anarchy (1985) 1 op Eliade Mircea, Ikuisen paluun myytti: Kosmos ja historia (1993) 1 op Osserman Robert, Kosmoksen runous (1999) 1 op Klein Etienne, Keskusteluja sfinksin kanssa (2000) 1 op Snow C. P., Kaksi kulttuuria (1999) 1 op

26 26 Historiatieteen laitos Latinan kieli ja antiikin traditio Latinan merkitys eurooppalaisen kulttuuriperinnön välittäjänä ja muokkaajana on keskeinen. Opintojen sisältönä ovat latinankielinen kirjallisuus ja kulttuuri sekä niiden kreikkalainen tausta. Tarkoituksena on luoda pohjaa antiikin ja keskiajan ja muiden aikakausien ymmärtämiselle sekä valottaa antiikin maailmaa myöhempien kulttuurimuotojen lähtökohtana. Antiikin latinan ohella huomio kiinnitetään keski- ja uuden ajan latinaan. Ennen latinan perusopintoja opiskelijalla tulee olla suoritettuna latinan alkeiskurssi. Latinan kielen ja antiikin tradition opintoja suositellaan etenkin niille, jotka tulkitsevat latinankielisiä lähteitä opinnoissaan ja sittemmin tutkimuksissaan, tarvitsevat latinan tuntemusta kieliopinnoissaan ja tahtovat latinan avulla syventyä länsimaisen kulttuurin arvoihin ja perinnön eri muotoihin. Antiikin ja keskiajan latinankielisten tekstien tulkinta edellyttää vähintään hyvällä menestyksellä suoritettua latinan alkeiskurssia sekä jatkokursseja (I ja II). Kirjatenttien lisäksi opintoja voi suorittaa esseitä tai kirjareferaatteja kirjoittamalla sekä suorittamalla latinankielistä kirjallisuutta omatoimisesti. PERUSOPINNOT 25 op Opintokokonaisuuden suorittanut on omaksunut latinan kielen perustiedot ja kykenee perehtymään latinankielisiin lähteisiin tarvittaessa sanakirjojen ja selitysteosten avulla. Opiskelija tuntee myös kreikkalais-roomalaisen antiikin historian ja kulttuurihistorian pääpiirteet. Pl Latinan jatkokurssi I 4 op Harjoituksia 56 t. Oppikirjana Kallela Oksala Paananen Palmén, Ad Fontes II (Korvataan teoksella Kallela et al. Clavis Latina II). Kurssi edellyttää latinan kielen alkeiskurssin suoritusta. Ne, jotka ovat koulussa suorittaneet vastaavat tiedot, vapautuvat kurssista. P2 Latinan jatkokurssi II 4 op Harjoituksia 56 t. Oppikirjana Kallela Paananen Palmén, Ad Fontes III (Korvataan teoksella Kallela et al. Clavis Latina III, kun ko. kirja on julkaistu). Kurssi edellyttää latinan jatkokurssi I:n suoritusta. Ne, jotka ovat koulussa suorittaneet vastaavat tiedot, vapautuvat kurssista. P3 Kieliopin harjoitukset 3 op Harjoituksia 30 t. Oppikirjana lähinnä Pekkanen, Ars Grammatica; myös opettajan aineistoa. Loppukokeessa suoritetaan kieliopista muoto-oppi taivutuksineen, lauseopin säännöt ja esimerkkilauseet latinasta suomeen. P4 Latinankielinen kirjallisuus I: klassinen latina 6 op Kaksi 56 t. luentosarjaa loppukokeineen tai kirjatentti, johon luetaan sopimuksen mukaan n sivua latinankielistä tekstiä (esim. Caesar, Sallustius, Livius, Tacitus, Ammianus Marcellinus, Cicero ja Seneca sekä Boethius) ja n säettä roomalaisilta runoilijoilta (esim. Catullus, Vergilius, Horatius, Ovidius). P5 Latinankielinen kirjallisuus II: keski ja uuden ajan latina 3 op Yksi 56 t. luentosarja loppukokeineen tai kirjatentti, johon luetaan sopimuksen mukaan n sivua latinankielistä proosaa ja n säettä latinankielistä runoutta. Tekstivalikoimana lähinnä Pekkanen, Ramus virens. P6 Antiikin historia ja kulttuuri 5 op Antiikin kirjallisuuden historia 3 op Luentokurssi loppukokeineen tai kirjatenttinä Kaimio-Oksala-Riikonen, Antiikin kirjallisuus ja sen vaikutus (6. uudistettu painos) SEKÄ C. Lindskog, Kreikkalaisia jumalaistaruja ja satuja (1928 tai uud.) tai A. Henrikson, Antiikin tarinoita (1993) s ,

27 Latinan kieli ja antiikin traditio 27 Antiikin historian peruskurssi 2 op Luentoja ja harjoitukset sekä loppukoe tai kirjatenttinä Kishlansky, Mark et al., The Unfinished Legacy. A Brief History of Western Civilization (1993), s TAI Kishlansky, Mark et al., Civilization in the West (2001 tai uudempi), s Ne, jotka ovat historian perusopintojen yhteydessä suorittaneet kohdan P4, vapautetaan tästä kurssista. AINEOPINNOT 35 op Kokonaisuuden suoritettuaan opiskelija hallitsee aktiivisesti latinan peruskieliopin ja osaa tuottaa kirjallisesti latinankielistä tekstiä sekä on perehtynyt latinankieliseen kirjallisuuteen ja tieteellisen tutkimustoiminnan perusteisiin. Al Latinan kielen taito 5 op Palmén Pekkanen, Latinan kielen harjoitustehtäviä ja opettajan tekstimateriaalia. Harjoittelu järjestetään tarvittaessa. Pekkanen, Ars grammatica (muoto- ja lauseoppi kerrataan, esimerkkilauseet hallitaan suomesta latinaksi). Loppukokeessa kielioppikuulustelu sekä käännös suomesta latinaan, jonka yhteydessä saa apuneuvona käyttää Geitlinin suomalais-latinalaista sanakirjaa ja Strengin latinalais-suomalaista sanakirjaa. A2 Roomalainen proosakirjallisuus 4 op Selityksiä ja suomennoksia apuna käyttäen suoritetaan valikoima esim. seuraavista teoksista: Cicero, Brutus (2 op), Orator (1,5 op), kaksi puhetta Catilinaa vastaan (1 op), Cato (1 op) tai Laelius (1 op); Caesar, De bello Gallico, yksi kirja (1 op); Sallustius, Bellum Catilinae (1,5 op); Livius, 21. kirja (2 op); Petronius, Cena Trimalchionis (1,5 op); Tacitus, Annales, 1. kirja (1,5 op). Suoritustavasta sovittava kuulustelijan kanssa. A3 Roomalainen runous 4 op Selityksiä ja suomennoksia apuna käyttäen suoritetaan valikoima esim. seuraavista teksteistä: Vergilius, Georgica, yksi kirja (T. Oksalan selitysten mukaan sekä koko teos suomennoksena) (1,5 op); Aeneis, esim. 6. kirja (2 op); Horatius, Ars poetica (T. Oksalan ja E. Palménin selitysten mukaan) (1,5 op); valikoima oodeja (T. Oksalan ja E. Palmenin selitysten mukaan) (2 op); Catullus, Liber carminum (3 op); Lucretius, yksi kirja (2 op); n. 500 säettä Horatiuksen tai Juvenaliksen satiireja tai Martialiksen epigrammeja (1 op); n. 500 säettä roomalaisia elegioja (Propertius, Tibullus, Ovidius) (1 op). A4 Vulgaari ja myöhempi latina 6 op Yksi 56 t. luentosarja loppukokeineen tai kirjatentti, johon luetaan sopimuksen mukaan n sivua latinankielistä proosaa ja n säettä latinankielistä runoutta (tekstivalikoimana lähinnä Pekkanen, Ramus virens) (3 op), sekä valikoima esim. seuraavista teksteistä: Versio vulgata, Matteuksen tai Luukaksen evankeliumi (2 op); Marcusson - Norberg, Med lärde på latin (1,5 op); Svennung, Från senantik och medeltid, n. 50 sivua (3 op); Bureus, Orbis Arctoi descriptio (T. Pekkasen selitysten mukaan) (1,5 op); Juslenius, Aboa vetus et nova (T. Pekkasen ja V. Seppälä Pekkasen selitysten mukaan) (1,5 op), Vindiciae Fennorum (J. Sarsilan selitysten mukaan) (1,5 op) tai De Miseriis Finnorum (J. Sarsilan selitysten mukaan) (1 op). A5 Aineopintojen erikoiskurssit 9 op Kurssien tarkoitus on perehdyttää opiskelija antiikin ja sen tradition tutkimisen eri osa-alueisiin. Erikoiskursseja voi suorittaa lähinnä kirjatentteinä tai laatimalla esseitä. Kirjatenteistä on sovittava aina erikseen; alla luetellut kirjat ovat lähinnä esimerkkejä. Luento- ja harjoituskursseja järjestetään resurssien salliessa. a) Johdatus antiikintutkimukseen 3 op Luentokurssi, tai valikoima seuraavista kirjoista: Morley, Writing Ancient History (1,5 op); Castren-Frösen, Johdatus antiikin tutkimukseen (1,5 op); Crawford, Sources for Ancient History (2 op): Bagnall, Reading papyri, Writing ancient history (1,5 op); Zilliacus, Rooma, piirtokirjoitusten kaupunki (1 op); Zilliacus, Papyrustutkimus (1 op). b) Topografia ja kaupunkikulttuuri 3 op Esim. kaksi seuraavista: Camp J.M. & Renfrew C, Athenian Agora: excavations in the Heart of Classical Athens (1992); Claridge A. et al., Rome: An Oxford

28 28 Historiatieteen laitos Archaeological Guide; Krautheimer R., Rome. Profile of a City, ; Owens E.J. The City in the Greek and Roman World (1991). Raportoitu opintomatka voidaan hyväksyä suoritukseksi eri sopimuksesta. c) Antiikin filosofia ja aatemaailma 3 op Esim. Thesleff - Sihvola, Antiikin filosofia ja aatemaailma (1994) d) Kreikan kieli ja kulttuuri 3-6 op Valitaan seuraavista 1 2 kokonaisuutta. Kreikan kielen alkeiskurssi 3 op Oppikirjana Frösén, Epi oinopa ponton (kurssit 1 2). Harjoituksia 56 t. ja loppukoe tai kirjatentti Kreikan kielen jatkokurssi 3 op Oppikirja: Frösén, Epi oinopa ponton (kurssit 3 ja 4 tai 6). Harjoituksia 56 t. ja loppukoe tai kirjatentti. Kreikan kirjallisuus 3 op Kirjatentti: runoutta ja proosaa käännöksinä esim. seuraavista teoksista: Ilias (1,5 op) tai Odysseia (1,5 op). Lyriikkaa: Oksala Oksala, Kreikkalaisia kirjailijakuvia s ; Sapfo (Junkolan tai Saarikosken suomennos); Theokritos, Idyllejä (yht. 1,5 op): Ksenofon, Kyyroksen sotaretki (1,5 op); Platon, Faidon, Faidros ja Pidot (1,5 op); Yksi Aiskhyloksen, Sofokleen, Euripideen ja Aristofaneen draama (1,5 op). e) Klassinen retoriikka 3 op Luentokurssi tai jokin retoriikan teorian esitys selityksineen, esim. Aristoteles tai Cicero vastaavan opettajan ohjeiden mukaan. f) Antiikin kulttuurivaikutus 3 op Luentokurssi, tai valikoima esim. seuraavista kirjoista: Oksala, Eino Leinon tie Paltamosta Roomaan (1 op); Härmänmaa-Vihavainen: Kivettyneet ihanteet? Klassismin nousu maailmansotien välisessä Euroopassa (2 op); Jenkyns (ed.): The Legacy of Rome: A New Appraisal (3 op). g) Latinan historiallinen kielioppi 3 op Kirjatentti: Lundström, Latinets ljud- och formhistoria; Palmer, The Latin Language (lauseoppi). A6 Latinan työseminaari 7 op Opiskelija laatii autenttiseen latinankieliseen tekstiin pohjautuvan interpretaatiotyön (suomennos, kieltä, sisältöä ja kirjallista muotoa koskevat selitykset), joka käsitellään seminaari-istunnossa. Talous- ja sosiaalihistorian perusopinnot 25 op Opintojen tavoitteena on ymmärtää tärkeimpien talous- ja sosiaalihistoriallisten ilmiöiden ja niiden tutkimuksen peruspiirteet. Opetus on tiiviisti sidoksissa aikamme keskeisiin ja ajankohtaisiin ongelmiin. Talous- ja sosiaalihistoria täydentää erityisen hyvin yhteiskuntatieteiden, kaupallisten aineiden ja tiedotusopin sekä kulttuuritieteiden opintoja. Se sopii hyvin sivuaineeksi niille, jotka opiskelevat teknisiä tieteitä tai esimerkiksi maantiedettä muissa korkeakouluissa. Opinnot suoritetaan luento- tai harjoituskursseina, kirjatenttinä tai esseenä, josta sovitaan aina opintokokonaisuudesta vastaavan opettajan kanssa. Opettajan kanssa voi sopia myös vaihtoehtoisesta kirjallisuudesta.

29 Talous- ja sosiaalihistoria 29 P1. Johdatus talous- ja sosiaalihistoriaan 5 op Cameron, Rondo, Maailman taloushistoria (1995) ja Haapala, Pertti, Sosiaalihistoria. Johdatus tutkimukseen (1989). P2 P6. Talous- ja sosiaalihistorian erityisteemat 20 op Kohdista P2 P6 suoritetaan 20 opintopistettä siten, että yhdestä teemasta voi suorittaa enintään 10 opintopistettä. Vaihtoehtoisesta kirjallisuudesta tai kurssista voi sopia opettajan kanssa. P2. Taloushistoria (a) Maailmantalous ja globalisaation historia Stearns, Peter, The Industrial Revolution in World History (1998) ja Chang, Ha-Joon, Kicking away the Ladder. Development Strategy in Historical Perspective (2002). 5 op. (b) Suomen taloushistoria Pihkala, Erkki, Suomalaiset maailmantaloudessa (2001) sekä vaihtoehtoisesti joko Leppänen, Seppo & Romppanen, Antti (toim.), Globaalitalous ja Suomi (1995) tai yksi osa sarjasta Suomen maatalouden historia (I-III, ). 5 op. (c) Yrityshistoria Micklethwait, John & Wooldridge, Adrian, The Company: A Short History of a Revolutionary Idea (2003) sekä vaihtoehtoisesti joko Schybergson, Per, Työt ja päivät. Ahlströmin historia (1992) tai yksi osa sarjasta Häikiö, Martti, Nokia OYJ:n historia (2001) tai Vainio-Korhonen, Kirsi, Ruokaa, vaatteita, hoivaa. Naiset ja yrittäjyys paikallisena ja yleisenä ilmiönä 1700-luvulta nykypäivään (2002). 5 op. P3. Väestöhistoria (a) Väestökehitys Livi-Bacci, Massimo, A Concise History of World Population (1997 tai myöh.) ja Koskinen, Seppo ym. (toim.), Suomen väestö (1994). 5 op. (b) Terveyden historia Porter, Dorothy, Health, Civilization and the State (1999) sekä McNeill, W. H., Kansat ja kulkutaudit (2004, on engl.) tai Vuorinen Heikki, Tautien historia (2002) tai Harjula Minna, Terveyden jäljillä (2007). 5 op. P4. Sosiaaliset suhteet (a) Sosiaaliset ongelmat Alesina, A. & Glaeser, E., Fighting Poverty in the US and Europe: A World of Difference (2004) ja Riihinen, Olavi (toim), Sosiaalipolitiikka 2017 (1992). 5 op. (b) Työ ja työelämän historia Burnett, John, Idle Hands, The Experince of Unemployment, (1994 tai myöh.) sekä vaihtoehtoisesti joko Siltala, Juha, Työelämän huonontumisen lyhyt historia ( 2004) tai Parikka, Raimo (toim), Suomalaisen työn historiaa korvesta konttoriin (1999). 5 op. (c) Perhe ja sukupuoli Häggman, Kai, Johdatus perhehistoriaan (1996) sekä vaihtoehtoisesti joko Abrams, Lynn, The Making of Modern Woman (2002) tai Löfström, Jan, Sukupuoliero agraarikulttuurissa (1999). 5 op. P5. Ympäristöhistoria (a) Ympäristön muutos ja ympäristöongelmat Ponting, Clive, A Green History of the World (1991 tai myöh.) ja Tarr, J. A., The Search for the Ultimate Sink. Urban Pollution in Historical Perspective (1996 tai myöh.). 5 op. (b) Kaupunkiympäristö Hall, Peter, Cities in Civilization (1999) sekä vaihtoehtoisesti joko Juntto, Anneli, Asuntokysymys Suomessa Topeliuksesta tulopolitiikkaan (1990) tai Harjula, Minna, Tehdaskaupungin takapihat (2003). 5 op. P6. Teknologian historia (a) Tekniikan historia Landes, David, The unbound Prometheus: technological change and industrial development in Western Europe from 1750 to the present (second edition, 2003) ja Michelsen, Karl-Erik, Viides sääty (1999). 5 op.

30 30 Historiatieteen laitos (b) Tietoyhteiskunnan historia Castells, Manuel, The Informatioin Age, vol. 1. The Rise of the Network Society (2. ed. 2000) ja Castells, Manuel & Himanen, Pekka, The Information Society and the Welfare State (on myös suom.) (2002). 5 op. (c) Teknologia ja kulttuuri Diamond, Jared, Tykit, taudit ja teräs: ihmisen yhteiskuntien kohtalot (2003, on myös engl.) ja Kennedy, Paul, Uuden vuosituhannen haasteet (1994, on myös engl.). 5 op. Museologian perusopinnot (25 op) Museologia tutkii perinteen säilyttämistä. Museologiassa ei tarkastella vain museoita vaan katsotaan laajemmin, miten ihminen hahmottaa ajallista ja alueellista ympäristöään identiteettinsä osana. Mielenkiinnon kohteena ovat ne kulttuuriset prosessit, joiden avulla jotain on haluttu tai halutaan säilyttää. Museot ovat keskeinen osa julkista historiaa, kansalaisten historiakuvan määrittäjä. Museologia on teoriaa ja käytäntöä kulttuuriperinnön säilyttämisestä, tutkimisesta sekä kommunikaatiosta. Museotyön arkea lähellä oleva tutkimus pohtii museotyön menetelmiä. Teoreettinen museologia kytkeytyy humanistisiin tieteisiin, kuten historiaan, kulttuurien- ja taiteentutkimukseen sekä yhteiskunta-, kasvatus- ja informaatiotieteisiin. Opintokokonaisuus antaa valmiuksia työskentelyyn museoissa ja muissa kulttuuria tuottavissa tai säilyttävissä organisaatioissa. Nykyajan museoissa edellytetään monialaista osaamista, sillä perinteisen tallennus- ja näyttelytehtäviensä lisäksi museot vastaavat myös tulevaisuuden kulttuurityön haasteisiin. Yhä useammin museo on paikka, voimavara ja väline, joka auttaa hallitsemaan menneisyyttä ja ottaa osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tämän päivän museotyön arkea ovat mm. yleisönpalvelun ja vuorovaikutuksen uudet muodot, museotoiminnan tuottavuuden parantaminen sekä tallennuksen ja dokumentoinnin rationalisointi. Vuoden 2006 alussa voimaan astuneen museoasetuksen mukaan uusiin museovirkoihin edellytetään museologian perusopintoja tai museoalan työkokemusta. Museologian opinnot antavat tarvittavat valmiudet työskennellä erityyppisissä museoissa sekä näkökulmia museotyön kehittämiseen. Opinnot antavat valmiuksia toimia myös kulttuuritapahtumien tuottajana. Harjoittelujakson avulla opiskelija saa alan työkokemusta ja työelämän yhteyksiä. Opintokokonaisuuteen valittavilta opiskelijoilta edellytetään pääaineen aineopintojen suorittamista. Jos pääaine ei ole historia, valittavalla tulee olla aineopinnot ainakin yhdellä seuraavalla alalla tai vaihtoehtoisesti perusopinnot kahdella seuraavalla alalla tai niitä vastaavilla aloilla: antropologia, arkeologia, klassillinen arkeologia, etnologia, etnomusikologia, folkloristiikka, kansatiede, kulttuurihistoria, historia, perinteentutkimus ja taidehistoria. Opetus järjestetään joka toinen tai kolmas vuosi. Erillinen haku on opetusta edeltävänä lukukautena keväällä tai syksyllä. Hausta ilmoitetaan historiatieteen laitoksen ilmoitustauluilla ja kotisivuilla. Opintokokonaisuudesta vastaa ja sitä ohjaa historiatieteen laitos. Opetuksesta vastaavat historiatieteen laitos ja laitoksen yhteistyökumppanit.

31 Museologian opintokokonaisuus 31 Johdanto (3 op) Museologia tieteenä ja kulttuuriperinnön käsite. Johdantokurssin tavoitteena on käsitellä kulttuuriperinnön perustaa ja moninaisuutta sekä museotoiminnan ideologista pohjaa. Lisäksi kurssilla perehdytään museolaitoksen historiaan, merkitykseen yhteiskunnassa ja ajankohtaisiin tutkimuskysymyksiin. Kurssi suoritetaan luentokurssilla ja siihen liittyvällä kirjallisuuskuulustelulla, jonka tarkemmasta suorittamisesta sovitaan opettajien kanssa. Kirjallisuus: Heinonen-Lahti, Museologian perusteet. Suomen museoliitto 2001 (soveltuvin osin). Opas paikallismuseon hoitoon. Museovirasto 2006 (soveltuvin osin). Museotyön ammattieettiset säännöt. ICOM Suomen komitea ry Kokoelmat ja kulttuuriympäristö (4 op) Kokoelmat museotyön perustana. Kokoelmien tallennukseen, säilytykseen, hoitoon ja tutkimukseen liittyvät prosessit. Opintojakso sisältää katsauksen myös ääni- ja kuva-arkistojen perusteisiin. Kokoelmien muodostuminen. Kulttuuriympäristöt museotoiminnan osana. Opintojakso suoritetaan kokonaisuutena, johon kuuluu luentoja, luentopäiväkirja, opintokäyntejä ja käytännön harjoituksia. Suorituksissa hyödynnetään oheiskirjallisuutta opettajien opastuksen mukaan. Näyttelyt ja museopedagogiikka (4 op) Museon näyttelyt ja museopedagogiikka, museopedagogiikan teoreettiset perusteet ja käytännön sovellutuksia. Opintojakson tarkoitus on käsitellä museoiden näyttelytoiminnan perusteita, oppia arvioimaan näyttelyitä ja käydä läpi museopedagogiikan teoreettiset perusteet. Opintojakso suoritetaan kokonaisuutena, johon kuuluu luentoja, näyttelykäyntejä ja kirjallisuutta. Suorituksissa hyödynnetään oheiskirjallisuutta opettajien opastuksen mukaan. Museot ja yhteiskunta (4 op) Museo yhteiskunnallisena toimijana. Kokonaisuuden tarkoituksena on antaa opiskelijoille kuva museotoiminnan nykytilasta ja vaihtoehtoisista kehityssuunnista sekä museopolitiikasta. Lisäksi kurssi tukee valmiuksia työskennellä erityyppisissä museoissa. Kokonaisuuden teemoja ovat mm. museolaitoksen rakenne, museon hallinto ja talous, johtaminen, markkinointi, asiakkuudet ja niiden tutkiminen, tiedotustoiminta, markkinointi sekä museotyön kehittäminen. Opintojakso voidaan suorittaa osin luentoina ja verkkokursseina, joihon sisältyy muita tehtäviä sekä tutustuminen kirjallisuuteen opettajien ohjauksen mukaan. Museologian teoriat (4 op) Tavoitteena on antaa yleiskuva museologian tarkastelukulmista. Kohta suoritetaan kirjatenttinä. Osa teoksista ja artikkeleista on valinnaisia ja voidaan korvata myös museoalan seminaareista kirjoitettavilla luentopäiväkirjoilla ja/tai esseillä. Kirjallisuus: Vilkuna, Janne (toim.), Näkökulmia museoihin ja museologiaan. Ethnos-toimite 10. Ethnos Museon muisti. Taidehistoriallisia tutkimuksia 31. Taidehistorian seura 2005, s , Museoliiton syksyllä 2007 ilmestyvä kirja museologian teorioista. Vaihtoehtoisesti artikkelimoniste (saatavilla kirjastossa). Lisäksi valinnaisesti yksi seuraavista: Aurasmaa, Anne, Salomonin talo. Museon idea renessanssiajattelun valossa. Helsingin yliopisto 2002 (saatavilla verkosta). Kava, Ritva, Emil Cedercreutz Satakunnan eurooppalainen. Kuvanveistäjä kotiseutu- ja museomiehenä. Historiallisia tutkimuksia 180. SHS Rönkkö, Marja-Liisa, Louvren ja Louisianan perilliset. Suomalainen taidemuseo. Valtion taidemuseo Sjöberg-Pietarinen, Solveig, Museer ger mening. Friluftsmuseerna Klosterbacken och Amuri som representationer. Åbo Akademi Lisäksi valinnaisesti yksi seuraavista: Pearce, Susan, Museums, Objects and Collections: a cultural study. Leicester University Press Hooper-Greenhill (edit.), Museum, Media, Message. Routledge 1995.

32 32 Historiatieteen laitos Sola, Tomislav, Essays on museums and their theory: towards the cybernetic museum. Finnish Museums Association, van Mench, Peter, Towards a Methodology of Museology (saatavilla verkosta). Harjoittelu (6 op) Harjoittelu perehdyttää käytännön kokemuksen kautta museotyöhön, museo-organisaatioon ja eri museotyyppien toimintaperiaatteisiin. Harjoittelu tuo perusvalmiudet museotyöstä suoriutumiseen. Harjoittelu suoritetaan kuuden viikon (30 työpäivän) tutustumisella museoammatillisesti hoidettuun museoon. Harjoittelusta kirjoitetaan raportti. Harjoittelu voidaan korvata aiemman museokokemuksen perusteella, jolloin raportti kirjoitetaan työkokemuksen kannalta erikseen sovittavasta näkökulmasta. Harjoittelupaikasta sovitaan opintokokonaisuuden vastuuhenkilön kanssa. Nordic Perspective on European History, 25 credits The Nordic Perspective on European History is a history programme specialising in the historical development of Northern Europe. The programme is especially designed for exchange students. The programme offers an opportunity to understand European history via the prism of northern Europe and enables the students to understand the specific historical and cultural features of Finland, Scandinavia and the Baltic region. The programme illuminates the importance of the centre-periphery interaction in European history, the role of Russia and how they have shaped northern Europe and the Baltic Sea region. The studies are to be completed primarily by taking book examinations and/or as written assignments. Edge 1 can alternatively be completed by doing a research paper in the Finnish History Seminar. It is also possible to complete other parts of Nordic Perspectives on European history by doing research papers in the Finnish History Seminar. These alternative arrangements should be agreed with the person in charge of the teaching. For more information on the Nordic Perspective on European History please contact the International Student Advisor or the Departmental Coordinator at the following address: Department of History, University of Tampere, Finland or by history@uta. fi BASIC STUDIES 25 credits Edge 1. Introduction to Finnish History, 4 credits The unit gives the general outline of Finnish history from prehistoric times to the present day. International students are advised to take part in the Finnish History Seminar, when the seminar is available. If the seminar is not offered, the following books should be read for an exam or an essay: Kirby David, A Concise History of Finland (2006) and Lehtonen Tuomas M. S. (ed), Europe s Northern Frontier. Perspectives on Finland s Western Identity (1999) Edge 2. Shaping of the European North, 4 credits The unit explores the expansion of the christian culture sphere to the North, the competition between the western and eastern churches, and the influence of the Vikings and the Hanse.

33 Nordic Perspective on European History 33 Sawyer Birgit and Peter, Medieval Scandinavia (1993) and Sawyer Peter, Kings and Vikings. Scandinavia and Europe AD (1982) Edge 3. Rise of the Great Northern Powers, 4 credits The unit explores the Swedish and Russian contest for supremacy in the Baltic region in the 17th and 18th centuries, the position of the Baltic provinces and Finland, their participation in the emerging world economy, and the different ways of organising societies in the region. Kirby David and Hinkkanen Merja-Liisa, The Baltic and the North Seas (2000) Thaden Edward C., Russia s Western Borderlands (1984) Edge 4. The Age of Modernisation, 5 credits The unit gives insights to industrialization, nationalism, socialism, the emergence of the civic society, and social issues such as labour and gender. Please choose five credit points according to your own interests: Hall Thomas (ed), Planning and Urban Growth in the Nordic Countries (1991) 3 credits Heikkinen Sakari, Labour and Market. Workers, Wages and Living Standards in Finland (1997) 2 credits Hietala Marjatta, Services and Urbanization at the Turn of the Century. The Diffusion of Innovations (1989) 2 credits Kirby David, The Baltic World, Europe s Norther Periphery in an Age of Change (1995) 2 credits Polvinen Tuomo, Imperical Borderland: Bobrikov and the Attempted Russification of Finland, (1995) 2 credits Hjerppe Riitta, The Finnish Economy Growth and Structural Change (1989) 2 credits Edge 5. Politics in the 20th Century 4 credits The unit concentrates on the two World Wars and the Cold War. Please choose four credits according to your own interests: 2 credits each: Alapuro Risto, State and Revolution in Finland (1988) Hiden John and Salmon Patrick, The Baltic Nations and Europe. Estonia, Latvia and Lithuania in the Twentieth Century (1991) Jussila Osmo et al., From Grand Duchy to Modern State. A Political History of Finland Since 1809 (1999) Mylly Juhani and Berry Michael (eds), Political Parties in Finland. Essays in History and Politics (1984) Polvinen Tuomo, Between East and West. Finland in International Politics (1986) Paasivirta Juhani, Finland and Europe (1988) Edge 6. The Nordic Model 4 credits The unit focuses on the emergence of the Nordic welfare societies, and the issues of gender, state and citizenship in the Nordic countries. Please choose four credits according to your own interests: 2 credits each: Broberg Gunnar and Roll-Hansen Nils (eds), Eugenics and the Welfare State. Sterilization Policy in Denmark, Sweden, Norway, and Finland (1996) Markkola Pirjo (ed.), Gender and Vocation: Women, Religion and Social Change in the Nordic Countries, (2000) Petersen Klaus and Christiansen Niels Finn (eds), The Nordic Welfare States Scandinavian Journal of History Vol. 26, No. 3, 2001 Women in Finland (1999)

34 34 Historiatieteen laitos North American Studies (NAM) The North American Studies (NAM) program explores the societies and cultures of the United States, Canada and Mexico from an interdisciplinary and multimethodological perspective that includes history, literature, language, sociology, political science, environmental studies, intercultural business studies, mass communication, and women s studies, among others. North America wields enormous cultural, economic, and political influence in the contemporary world. Just as importantly, interdisciplinary and multimethodological approaches employed in North American Studies promote critical thinking and cross-cultural comparisons of societies and cultures in a global context. North American Studies can be included in various Master s degrees at the University of Tampere, as the program can be built around the students needs and interests. The NAM program is especially suited to students planning a career in teaching, research, intercultural business and/or international organizations. Furthermore, it is particularly useful for students planning to write their master s thesis or doctoral dissertation on a North American topic. The NAM program offers three levels of studies: The Basic Studies level (25 ECTS credits) offers introductory courses and surveys on different fields within North American Studies. The Subject Studies level (35 ECTS credits) offers special courses and seminars where students have an opportunity to familiarize themselves with various interdisciplinary approaches and to write research papers. North American Studies credits earned at foreign universities are transferable in subject studies under a separate agreement. Those aiming for in-depth understanding of interdisciplinary North American studies can start Advanced Studies level (40-80 ECTS credits) in fall The advanced studies will include thematic research group, seminars, set books and writing theses. Before taking the seminar offered on advanced level, please contact the program coordinator. Before beginning North American Studies, students are advised to contact the program coordinator for North American Studies and to subscribe to the mailing list namstudents(at)uta.fi. The North American Studies office is situated in the University Pinni B Building, Kanslerinrinne 1, Room Pinni B 2093; tel , fax , NorthAmericanStudies(at)uta.fi. For more information visit uta.fi/laitokset/historia/sivut/english/nam/nam.htm. NAM Basic Studies 25 ECTS The student will learn the basics of North American history, natural environment, societies, and cultures through interdisciplinary approaches and North American Studies traditions. NAM-1 Introduction to North American Studies, 6 ECTS (3 credits) Introduction to the key traditions, theories and concepts in American and Canadian Studies. Compulsory lecture course with added reading; in addition a book exam on Frederick Boal and Stephen Royle, North America: A Geographic Mosaic (1999) and one of the following:

35 North American Studies 35 Malcolm Bradbury and Howard Temperley (ed.), Introduction to American Studies, 3rd edition (1998) David Taras and Beverly Jean Rasporich (ed.), A Passion for Identity. An Introduction to Canadian Studies (2001) Introductory readings in Mexican Studies (available in the North American Studies Office) N.B. Instead of a book exam, it is possible to do a written assignment on materials provided by professor Wieck. NAM-1b North American Studies Guest Lectures, 2 ECTS (1 credit) Students attend 10 guest lectures concerning North American issues and write a short lecture diary on them. The guest lecture form (available at the North America Studies office) and diary will be handed to the program coordinator. NAM-2 North American Histories, 3 ECTS (2-4 credits) Contact person and examiner: Professor Jussi Hanhimäki, Department of History jussi. hanhimaki(at)uta.fi. Introductory courses on North American histories, including some treatment of transatlantic perspective. The aim is to situate both the continents in a global context as companions and rivals. a) Social, Economic, and Environmental History (3 ECTS) Choose two of the following: William Cronon (ed.), Rethinking the Human Place in Nature (1996) M.H. Watkins, H.M. Grant, Canadian Economic History: Classic and Contemporary Approaches (1999) James O. Horton, Hard Road to Freedom: The Story of African America (2001) b) Cultural and Intellectual History (3 ECTS) Choose two of the following: Michael Kammen, American Culture, American Tastes: Social Change in the Twentieth Century (2000) Hall, Peter - Pfeiffer, Ulrich Urban future 21: a global agenda for twenty-first century cities (2000) Thomas Hughes, American Genesis: A Century of Technological Enthusiasm, (1990) c) Political and International History (3 ECTS) Choose two of the following: Byron Shafer and Anthony Badger (eds.), Contesting Democracy: Substance and Structure in American Political History, (2001) Gordon Martel (ed.), American Foreign Relations Reconsidered (1994) Jussi Hanhimäki, Scandinavia and the United States: An Insecure Friendship (1997) Kaplan, Lawrence NATO and the United States: the enduring alliance (1994) Lundestad, Geir Empire by integration: the United States and European integration, (1998) NAM-3 North American Literatures, 3 ECTS (2-4 credits) Contact person and examiner: Professor Matti Savolainen, Department of English Philology matti.savolainen(at)uta.fi Surveys and special courses on North American literatures. Students are advised to complete this requirement by attending courses that are marked in the teaching program to fulfill the requirements of NAM-3. Students who cannot attend these courses should contact Professor Matti Savolainen for alternative arrangements i.e. book exam/essay based on literature provided by the program coordinator. N.B.: Students who have completed course P2a (American Literature I) in the Department of English Philology (majoring in English Philology) may gain 3 ECTS by alternative arrangements. Please contact the program coordinator.

36 36 Historiatieteen laitos NAM-4 Law and Politics, 3 ECTS (2-4 credits) Contact person and examiner: Professor Jukka Paastela, Dept. of Political Science and International Relations, jukka.paastela(at)uta.fi. Book examinations on the USA: Wilson, James Q., American Government, Institutions & Policies, third or later edition ( 3 new credits/2 old credits) or Vile, M.J.C., Politics in the USA and Hall, Kermit, The Magic Mirror: Law in American History, (together total 3 ECTS) Book examinations on Canada: Forbes, H.D. Canadian Political Thought and Monaham, Patrick, Politics and the Constitution, (together total 3 ECTS) NAM-5 Introduction to North American Cultures, 3 ECTS (2-4 credits) a) Society and Culture (3 ECTS) Contact person and examiner: Professor Katri Sieberg, Department of History katri. sieberg(at)uta.fi. Comparative, thematic courses or a book exam on North American cultures and societies from various perspectives. Book examination available on Donald Inglehart, Neil Nevitte and Miguel Basañez, The North American Trajectory: Cultural, Economic, and Political Ties among the United States, Canada, and Mexico (1996), and Sharon Zukin, Landscapes of Power: From Detroit to Disney World (1991), 3 ECTS Book examination on Ethnicity and Urbanization: Louise Lamphere, Structuring Diversity: Ethnographic Perspectives on the New Immigration, (1992) or Roediger, David R. Working toward Whiteness : how America s immigrants became White : the strange journey from Ellis Island to the suburbs (2005) or Sinke, Suzanne M. Dutch immigrant women in the United States, (2002) and Martin Sanchez Jankowski, Islands in the Street: Gangs and American Urban Society (1991), 3 ECTS OR b) Women s Studies and Gender (3 ECTS) Contact person and examiner: Lecturer Maarit Piipponen, Department of English Philology maarit.piipponen(at)uta.fi. Choose two of the following: Paula S. Rothenberg, (ed.) Race, Class, and Gender in the United States. 5th ed. (2000); Sections I, II, VII, VIII. Suzanna Danuta Walters, All the Rage: The Story of Gay Visibility in America (2001). Kathryn McPherson, Nancy M. Forestell, Cecilia L Morgan, (eds.) Gendered Pasts: Historical Essays on Femininity and Masculinity in Canada (1999). NAM-6 Mass Communications, 3 ECTS (1-3 credits) Contact person and examiner: Professor Kaarle Nordenstreng, Department of Journalism and Mass Communication kaarle. nordenstreng(at)uta.fi Courses or a book exam on North American mass communications theory, policies and systems. Book examination DeFleur & Ball-Rokeach: Theories of Mass Communication (1989), and one of the following: Carey, Communication as Culture (1989) or Newcomb, Television: The Critical View (1994), 3 ECTS. NAM-7 Intercultural Business and Management, 3 ECTS (2 credits) Contact person and examiner: Professor Arja Ropo, School of Business Administration (Management and Organisation) arja.ropo(at)uta. fi. Introduction to North America as a powerful agent in intercultural business and management in the global context. Courses or writing an essay based on the following literature: Chokar, J., Brodbeck, F. & House, R.J. (Eds). Cultures of the world: A Globe anthology of in-depth descriptions of the cultures of 14 countries (2006) and Smith, P.B., Bond, M.H. & Kagitcibasi, C. Understanding social psychology across cultures. Living and working in a changing world (2006).

37 North American Studies 37 SUBJECT STUDIES 35 ECTS In Subject Studies the students will focus on specific themes in North American studies, preferably in relation to global world. The students will write interdisciplinary research papers from comparative perspective using methodological approaches from North American Studies field. NAM-8 Proseminar, 10 ECTS (5 credits) The three-period pro-seminar will offer methodological tools for interdisciplinary research and will familiarize students with books that are considered as North American Studies key works. To complete the proseminar the students are required to write a research paper. The methodological part of the seminar is worth 3 ECTS, while the research paper covers 7 ECTS. Proseminar in the student s main subject should have been completed prior to the NAM proseminar. Contact persons: Professors Katri Sieberg and Professor Jussi Hanhimäki, Department of History. NAM-9 New directions of North American Studies, 3 ECTS (2 credits) Contact person and examiner: Professor Katri Sieberg, Department of History katri. sieber(at)uta.fi. Book examination, choose two of the following: Keith Banting, Degrees of Freedom: Canada and the United States in a Changing World (1997) Sacvan Bercovitch, The Rites of Assent: Transformations in the Symbolic Construction of America (1993) Bruce Chadwick, The Reel Civil War: Mythmaking in America (2001) Jim Cullen, Born in the USA: Bruce Springsteen and the American Tradition (1998) Rachel DuPlessis, Genders, Races, and Religious Cultures in Modern American Poetry, (2001) Paul Gilroy, The Black Atlantic: Modernity and Double Consciousness (1995) Linda Kealey, Enlisting Women for the Cause: Women, Labour, and the Left in Canada, (1998) Martin Kenney, Understanding Silicon Valley: The Anatomy of an Entrepreneurial Region (2000) Kenneth L. Kusmer, Down & Out, On the Road: The Homeless in American History (2001) Seymour Martin Lipset, The Continental Divide: The Values and Institutions of the United States and Canada (1991) George Lipsitz, American Studies in a Moment of Danger (2001) Julian Murphet, Literature and Race in Los Angeles (2001) Joy Parr, Domestic Goods: The Material, the Moral, and the Economic in the Postwar Years (1999) Daniel T. Rodgers, Atlantic Crossings: Social Politics in a Progressive Age (2000) Rogers Smith, Civic Ideals: Conflicting Visions of Citizenship in U.S. History (1999) Lawrence Buell, Writing for an endangered world. Literature, Culture and Environment in the U.S. and Beyond (2001) NAM-10 Special Courses in North American Studies, 18 ECTS (10 credits) Contact person and examiner: Professor Katri Sieberg, Department of History katri. sieber(at)uta.fi. Students can choose special courses from the list compiled for each academic year in the NAM-curriculum to deepen their knowledge on the histories, societies and cultures of North America. They can also use the credits they have earned in foreign universities or consult the program coordinator and write papers or take examinations according to their own interests. NAM-11 Research Seminar, 7 ECTS (4 credits) Contact person and examiner: Professor Katri Sieberg, Department of History katri. sieber(at)uta.fi. This particular seminar is meant for students who have already finished at least one proseminar in any subject. The seminar will concentrate on deepening students knowledge in the field of North American Studies. In order to complete this course, students are required to write a research paper. When possible, the seminar is organized under the supervision of an American visitor.

38 38 Historiatieteen laitos NAM Advanced Studies (40-80 ECTS credits) Students taking courses on the Advanced Studies level should have a Bachelor s degree or equivalent and should have completed at least the basic level of North American Studies. Advanced studies will cover at least 40 ECTS, of which 20 ECTS are awarded to the research paper completed in the advanced seminar. The students should now become fully competent in the theories and methods of their own specialization and prove capable of interdisciplinary North American Studies and comparative research. They will have extensive knowledge of the North American cultures from transatlantic perspective. The Advanced Studies will focus on exploring North America and its position historically, currently and in future in relation to the global world. The themes introduced on the advanced level include the North American competitiveness seen from various pespectives: resources, implementations on technological knowhow, the economics, international organizations and foundations to name but a few. What are the values, democratic traditions, third sector, cultural outputs and historical roots that make the North America a powel agent in global world? What has been, and will be, the role of transatlantic relations in increasingly interconnected ecomical, environmental and cultural network of agents. The Advanced Studies teaching will begin during the academic year by an advanced research seminar exploring the themes of transatlantic relations, cold war and global political history, and current North American political theories (for more information, please see NAM bulletin board). The seminar will equip the student for interdisciplinary research and focuses on methodological, theoretical and thematic studies, which will support the writing of the Master s thesis in her/his main subject. The NAM basic studies and the pro-seminar should be completed before the start of the advanced research seminar. In addition to seminar meetings, the students will receive regular individual guidance. In addition, a thematic research group (tutkielmaryhmä) on North American Studies, transatlantic relations, cold war, international politics, conducted by Professors Jussi Hanhimäki and Katri Sieberg will be meeting to discuss and comment on students research projects, especially on the level of theses writing. The students are advised to take part in the research group as early in their studies as possible.

39 39 KIELI- JA KÄÄNNÖSTIETEIDEN LAITOS Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen tutkintojen pääaineina voivat olla suomen kieli, vieraista kielistä englantilainen filologia, saksan kieli ja kulttuuri, ranskan kieli, venäjän kieli ja kulttuuri, pohjoismaiset kielet sekä käännöstieteen oppiaineet englanti, saksa tai venäjä. Vain sivuaineina opiskeltavia ovat espanjan kieli, puolan kieli, monitieteinen opintokokonaisuus Russian Studies Programme, yleinen kielitiede, fonetiikka, viron kieli ja virolainen kulttuuri sekä käännöstiede (ruotsi). Lisäksi laitos tarjoaa teknisen viestinnän maisteriopinnot. Suomen kielessä ja vieraissa kielissä voi pätevöityä aineenopettajaksi. Käännöstieteen opinnot valmistavat mm. kääntäjän ja tulkin ammattiin. Koska vieraiden kielten ja käännöstieteen oppiaineiden opetussuunnitelmat ovat osittain päällekkäiset, opiskelijan tutkintoon ei minimilaajuudessaan voi kuulua yhdistelmiä englantilainen filologia + käännöstiede (englanti), saksan kieli ja kulttuuri + käännöstiede (saksa), venäjän kieli ja kulttuuri + käännöstiede (venäjä) tai pohjoismaiset kielet + käännöstiede (ruotsi). Sekä pää- että sivuaineopiskelijoiden tulee suorittaa laitoksen yhteisiä opintoja oppiaineidensa vaatimusten mukaan. Tarkemmat tiedot eri oppiaineiden vaatimista yhteisistä opinnoista löytyvät opetussuunnitelmista. Humanistisen tiedekunnan verkkosivuilla ( on kuvattu tutkintorakenteet jokaisen pääaineen kannalta. Vanhoilta opiskelijoilta (ennen aloittaneilta) vaadittavista laitoksen yhteisistä opinnoista ks. tarkemmin laitoksen verkkosivuilta ( Sivuaineopiskelijat suorittavat sivuaineessaan vain 35 opintopisteen laajuiset aineopinnot. Aineopintojen tutkielmaopinnot (10 op) on siten tarkoitettu vain pääaineopiskelijoille, sivuaineopiskelijoita ei tutkielmaopintoihin oteta. Laitoksen tutkielmaohjeistus Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille löytyy laitoksen verkkosivujen opiskelu-osiosta ( Vanhan tutkintojärjestelmän mukaan opiskelevat voivat seurata uuden tutkintojärjestelmän mukaista opetussuunnitelmaa tai lukuvuosina , ja voimassa ollutta opetussuunnitelmaa. Tätä vanhempien opetussuunnitelmien mukaan ei voi enää opiskella. Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen yhteiset opinnot Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen yhteisten opintojen tavoitteena on antaa yleiskäsitys opetuksen sisällöistä ja tutkimusaloista laitoksen oppiaineissa (vrt. kirjallisuus/kielentutkimus). Eri tieteenalojen peruskursseilla tarjotaan johdatus kuhunkin alaan ja metodikursseilla annetaan edistyneemmille syventävää tietoa erilaisten menetelmien soveltamisesta kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteessä.

40 40 Kieli- ja käännöstieteiden laitos Tieteenalojen peruskurssit Sisältö: Opiskelijat suorittavat sekä pää- että sivuaineensa vaatimat eri tieteenalojen peruskurssit (ks. vaatimukset oppiaineiden opetussuunnitelmista). Y01 Fonetiikan peruskurssi 2 op Tavoitteet: Fonetiikan peruskäsitteiden hallinta Sisältö: Luennot Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti. 5. Tentin perusteella Suositeltu suoritusajankohta: 1. vuoden syksy., 1. vuoden kevät. Katso oman oppiaineesi opetussuunnitelmasta, missä vaiheessa tämä opintojakso tulee suorittaa. Y02 Yleisen kielitieteen peruskurssi 3 op Tavoitteet: Perehtyminen ihmiskielen yleisiin ominaisuuksiin ja rakenteellisen analyysin periaatteisiin. Sisältö: Luentokurssi jakaantuu kahteen osaan. Alkujaksossa tarkastellaan ihmiskielten yleisiä ominaisuuksia ja moninaista merkitystä yksilöille, yhteisöille ja kulttuureille. Esillä on myös kielitieteen eri osa-alueiden ja tutkimusnäkökulmien lyhyt esittely. Jälkimmäisessä osassa esitellään kielen rakenteellisen kuvauksen alkeet. Mukana ovat fonologian, morfologian, syntaksin, semantiikan ja pragmatiikan tärkeimmät peruskäsitteet. opetukseen JA Harjoitustyö(t) JA Kirjallinen tentti TAI Kirjallinen tentti. Opintojakso suoritetaan joko osallistumalla luennoille ja niihin perustuvaan tenttiin tai osallistumalla kirjatenttiin yleisenä tenttipäivänä. 5. Luentotentin tai kirjatentin perusteella. Suositeltu suoritusajankohta: 1. vuoden syksy. Katso oman oppiaineesi opetussuunnitelmasta, missä vaiheessa tämä opintojakso tulee suorittaa. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Karlsson, Fred, Yleinen kielitede. Ei lukua 2. Y03 Käännöstieteen peruskurssi 3 op Tavoitteet: Opiskelija muodostaa itselleen yleiskuvan käännöstieteestä, sen suuntauksista ja suhteista lähitieteisiin. Sisältö: Käännöstieteen peruskäsitteet ja keskeiset teemat; käännöstieteen suuntauksia; tieteenalan kehitys ja suhde muihin tieteisiin. Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti TAI Osallistuminen opetukseen JA Luento- / oppimispäiväkirja Arvioinnin perusteena on luentopäiväkirja tai tentti. Pakollinen käännöstie- Edeltävät opinnot: teen opiskelijoille. Suositeltu suoritusajankohta: 2. vuoden kevät. Opintojen toinen vuosi. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Basnett, S., Teoksesta toiseen suom. Oittinen ja työryhmä; Munday, J., Introducing Translation Studies Muut kuin käännöstieteen opiskelijat voivat Bassnettin tilalle valita teoksesta Oittinen, R. & Mäkinen, P. (toim.) 2001: Alussa oli käännös seuraavien kirjoittajien artikkelit: M. Jänis, T. Puurtinen, R. Oittinen, A.-R. Vuorikoski, A. Chesterman, O. Paloposki, K. Koskinen, S. Aaltonen ja P. Mäkinen. Y04 Johdatus kirjallisuudentutkimukseen 2 op Tavoitteet: Opiskelijan tutustuttaminen kirjallisuuteen akateemisen tutkimuksen kohteena. Sisältö: Luodaan yleiskatsaus kirjallisuuteen, sen tutkimiseen ja muuttuviin kasvoihin filologiselta kannalta. Tarkastellaan kirjallisuuden asemaa, merkitystä ja historiaa. Johdatetaan tutkimuksen käsitteistöön, suuntauksiin ja nykypäivään. opetukseen JA Harjoitustyö(t) JA Kirjallinen tentti. Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. Loppukokeen perusteella.

41 Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen yhteiset opinnot 41 Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. Loppukokeen perusteella. Edeltävät opinnot: Kurssi on pakollinen englantilaisen filologian sekä venäjän kielen ja kulttuurin opiskelijoille, mutta sitä suositellaan myös muille. Suositeltu suoritusajankohta: syksy. 1. vuoden Kirjallisuus/Oppimateriaali: Alanko, O. & Käkelä-Puumala, T. (toim.), Kirjallisuudentutkimuksen peruskäsitteitä. 2001; Rimmon-Kenan, Kertomuksen poetiikka tai v. 1983; Koskela, L. & Rojola, L. (toim.), Lukija ABCkirja Susoitellaan luettavaksi. Metodikurssit Sisältö: Opiskelija suorittaa vähintään yhden seuraavista opintojaksoista joko oman valintansa tai oppiaineen vaatimusten mukaan. Suoritus tarkistetaan syventävien opintojen kokonaismerkinnän antamisen yhteydessä, ellei oppiaineen opetussuunnitelmassa muuta määrätä. Opintojaksoja Y05 Y07 ei vaadita englantilaisen filologian ja suomen kielen pääaineopiskelijoilta. Y05 Kielentutkimuksen metodit 2 op Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on tukea tieteellisten opinnäytteiden tekoa esittelemällä kielentutkimuksen ongelmia, kuten tutkimuksen kohteen valinnan tai rajaamisen tärkeyttä ja tutkimusmenetelmien roolia opinnäytteiden teossa. Sisältö: Kurssilla esitellään erilaisia kielitieteellisiä tutkimusmenetelmiä ja tieteellistä näkökulmaa ihmiskielen moninaisiin ilmenemismuotoihin. Kurssin sisältö vaihtelee vuosittain. Toteutustavat: Luentokurssi, jossa kieli- ja käännöstieteiden laitoksen opettajat ja tutkijat esittelevät omia tutkimusmenetelmiään. Vaadittavat opintosuoritukset: englanti: Projekti / käytännön työ suomi: Luento- / oppimispäiväkirja. Luentopäiväkirjan laajuus on sivua ja sen tulee sisältää vähintään 70 % luentokerroista. Luentopäiväkirja perustuu luennoilla tehtyihin muistiinpanoihin. Sen tulee sisältää luennoilla opitut keskeiset asiat jäsennellyssä muodossa. Luentopäiväkirja ei ole pelkkää luennoitsijan referointia, vaan luennoilla esitettyjen asioiden lisäksi sen tulee sisältää opiskelijan omia kriittisiä ja/tai täydentäviä huomioita sekä kysymyksiä ja pohdintaa luentojen aiheista. Luentopäiväkirjan laatimisen tukena voi käyttää oheiskirjallisuutta. Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. Luentopäiväkirjan perusteella. Y06 Käännöstieteellinen tutkimus ja metodit 4 op Tavoitteet: Opiskelija tuntee keskeisten käännöstieteellisten tutkimussuuntausten perusteesit ja -lähtökohdat ja kykenee kriittisesti arvioimaan suuntausten mukaisissa tutkimuksissa käytettävien menetelmien käyttökelpoisuutta oman pro gradu -työnsä kannalta. Sisältö: Luentokurssi, jolla eri luennoitsijoita. Joihinkin luentoihin voi liittyä erillisiä analyysi- tai muita tehtäviä luennoitsijoiden valinnan mukaan. opetukseen JA Luento- / oppimispäiväkirja JA Harjoitustyö(t). 5. Luento-/oppimispäiväkirjan ja harjoitustyön perusteella. Y07 Kirjallisuudentutkimuksen metodit 3 op Tavoitteet: Perehtyminen kirjallisuudentutkimuksen keskeisiin teorioihin ja metodeihin. Sisältö: 1900-luvun keskeisten kirjallisuusteorioiden ja metodien kriittistä tarkastelua strukturalismista jälkistrukturalismiin, feministisestä kritiikistä jälkikoloniaaliseen kirjallisuudentutkimukseen erityisesti opiskelijoille, jotka kirjoittavat pro gradu -työnsä kirjallisuudentutkimuksen alalta. Vaadittavat opintosuoritukset: englanti: Projekti / käytännön työ suomi: Osallistuminen opetukseen JA Luento- / oppimispäiväkirja. Luentojen lisäksi luentopäiväkirjaan vaaditaan täydentävää lukemista luennoitsijoiden ohjeiden mukaisesti. Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. Luentopäiväkirjan perusteella.

42 42 Kieli- ja käännöstieteiden laitos Vapaaehtoiset opinnot Lisätiedot: Vapaaehtoiset opinnot voidaan sisällyttää joko kandidaatin tai maisterin tutkintoon. Y10 Toiminta yliopiston hallintoelimissä 2 op Tavoitteet: Tutustuttaa opiskelija yliopistoyhteisön toimintaan ja sen hallintoon sekä hallintokulttuuriin Sisältö: Toiminta joko laitos- tai tiedekuntaneuvoston jäsenenä tai varajäsenenä tai kiinteän valmistelu- tai suunnittelutyötä tekevän työryhmän jäsenenä (esim. opetustyöryhmä). Vaadittavat opintosuoritukset: Harjoitustyö(t). Toiminta yllämainituissa tehtävissä vähintään yhden vuoden ajan ja raportti toiminnasta. Raportti palautetaan jollekin laitoksen amanuensseista. Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. Opintopisteet annetaan vain yhden tehtävän perusteella ja vain kerran. Huomioon otetaan lv tai sitä myöhemmin alkaneet toimet. Y11 Kirjallisuuden erikoiskurssi 2-4 op Tavoitteet: Perehtyminen tiettyyn teemaan ja siihen liittyviin erityiskysymyksiin. Sisältö: Laitoksen oppiaineiden yhteistyössä järjestämä opintojakso, jonka teema vaihtelee vuosittain. Teema ilmoitetaan opetusohjelmassa. Opintojakso sisällytetään joko pää- tai sivuaineen opintoihin tai vapaasti valittaviin opintoihin siten kuin kyseinen oppiaine määrää. opetukseen JA Luento- / oppimispäiväkirja. Luentopäiväkirja voidaan kirjoittaa sopimuksen mukaan myös jollain muulla kielellä Voidaan arvioida myös hyväksytty/hylättyasteikolla. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Luentopäiväkirjan laadinnassa on käytettävä erikseen ilmoitettavaa oheismateriaalia. Y12 Konferenssiavustajana toimiminen 2 op Tavoitteet: Tutustuttaa opiskelija tieteellisen konferenssin käytännön järjestelyihin. Sisältö: Erilaisia avustavia tehtäviä tieteellisessä konferenssissa. Avustajaksi hakemisesta kunkin konferenssin osalta erikseen. Vaadittavat opintosuoritukset: Projekti / käytännön työ. Konferenssista riippuen tehtävissä käytetään muitakin laitoksen opetuskielistä. Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. Suoritusmerkintä haetaan konferenssin järjestäjän ilmoituksen mukaan tutkimusasioista vastaavalta amanuenssilta. Y15 Toiminta ainejärjestöissä 2 op Tavoitteet: Tutustuttaa opiskelija yliopistoyhteisöön ja opiskelijan vaikutusmahdollisuuksiin. Sisältö: Toiminta ainejärjestön puheenjohtajana tai koulutuspoliittisena vastaavana. Vaadittavat opintosuoritukset: Projekti / käytännön työ. Toiminta yllämainituissa tehtävissä vähintään yhden vuoden ajan ja raportti toiminnasta. Raportti palautetaan jollekin laitoksen amanuensseista. Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/hylätty. Opintopisteet annetaav vain yhden tehtävän perusteella ja vain kerran. Huomioon otetaan lv tai sitä myöhemmin alkaneet toimet.

43 Englantilainen filologia 43 Englantilainen filologia Ammatilliset tehtäväalueet Englantilaisen filologian opiskelijat ovat valmistuttuaan toimineet erilaisissa englannin kielen ammattitaitoa vaativissa tehtävissä. Näitä ovat koulutus ja tutkimus, teollisuus ja muu elinkeinoelämä, tekninen dokumentointi, diplomatia, valtionhallinto, kirjastoala, kustannus, viestintä ja journalistiikka, kansainväliset järjestöt, kääntäminen ja tulkkaus, markkinointi, matkailuala, sekä erilaiset johtamis- ja kehittämistehtävät. Aineyhdistelmät Aineenopettajakoulutuksessa tutkinnon aineyhdistelmä koostuu yhden tai kahden opetettavan aineen opinnoista sekä opettajan pedagogisista opinnoista (ks. kohta Aineenopettajakoulutus oppaan alussa). Englantilaisen filologian opinnot ovat opetettavan aineen opintoja englannin kielessä, ja sivuaineeksi suositellaan jotakin toista kieliainetta. Muut kuin opettajaksi aikovat voivat valita sivuaineensa vapaammin. Englannin opiskelijoille sopivia sivuaineita ovat vieraat kielet, Yhdysvaltain tutkimus, suomen kieli, yleinen kielitiede, fonetiikka ja yleinen kirjallisuustiede, sekä yleensä humanistisen tiedekunnan oppiaineet. Tämän lisäksi on erityisesti kaupan ja teollisuuden sekä matkailu-, kirjastoja tiedotusalan palvelukseen aikovien syytä valita sopivia sivuaineita myös yhteiskuntatieteellisestä ja kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunnasta. Sivuaineopiskelijoiden valinta ja lähtötasokoe Kaikkien englantilaista filologiaa sivuaineena opiskelemaan haluavien on osallistuttava lähtötasokokeeseen, joka on sama kuin kielitaitokontrollin (ks. Perusopinnot P0) testi. Testi pidetään syyslukukauden alussa Kanslerinrinne 1:ssa. Tilanteesta riippuen joitakin sivuainepaikkoja saatetaan myös täyttää syyslukukauden lopussa pidettävän kielitaitokontrollin perusteella. Lähtötasokoe on pakollinen myös muille englantilaista filologiaa opiskelemaan pyrkiville kuten ylimääräisille opiskelijoille, nk. erikoistapaus- sekä täydennysopiskelijoille, paitsi jos opiskelijaksi pyrkivä on suorittanut englantilaisen filologian perusopinnot tai vastaavat opinnot. Lähtötasokoetta ei vaadita pääsykokeessa hyväksytyiltä pääaineopiskelijoilta. Lähtötasokokeen perusteella voidaan osa englantilaista filologiaa opiskelemaan hyväksytyistä määrätä täydennyskurssille (katso opetusohjelma). Opintojen aloittaminen ja opintoneuvonta Opiskelijoiden on syytä jatkuvasti tarkoin seurata ilmoitustaulua sekä laitoksen ja oppiaineen verkkosivuja, joilla ilmoitetaan mm. mahdolliset opetusohjelman muutokset, ryhmiin ilmoittautumiset, tiedekunnan yleiset tenttipäivät, tenttitulokset, ulkomaille haettavana olevat stipendit ja muut ajankohtaiset opiskeluun liittyvät asiat. Syyslukukauden alussa järjestetään uusille opiskelijoille opinto-ohjausta tutortoiminnan ja henkilökohtaisten opintosuunnitelmien (HOPS) muodossa. Tutortoiminnasta vastaa ainejärjestö. Opintoneuvojalta voi kysyä apua muihin opintoihin ja opintokokonaisuuksien

44 44 Kieli- ja käännöstieteiden laitos suorittamiseen liittyvissä asioissa, ja häneltä saa myös opintokokonaisuuksien loppumerkintöjä. Opintojen kulku Englantilaisen filologian opinnot on suunniteltu siten, että kunkin opintokokonaisuuden (perus-, aine- ja syventävät opinnot) pakolliset luennot ja harjoitukset on mahdollista suorittaa yhden lukuvuoden aikana. Opetussuunnitelma on laadittu ottaen huomioon tutkinnon kokonaisuus siten, että humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (180 op) on mahdollista suorittaa kolmessa vuodessa ja sen jälkeen filosofian maisterin tutkinto (120 op) kahdessa vuodessa. Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen yhteiset opinnot Perusopintojen kokonaismerkinnän saamiseksi sekä pää- että sivuaineopiskelijan on suoritettava laitoksen yhteisistä opinnoista kurssit Y01 Fonetiikan peruskurssi (2 op), Y02 Yleisen kielitieteen peruskurssi (3 op) ja Y04 Johdatus kirjallisuudentutkimukseen (2 op). Kts. opinto-oppaan kohta kieli- ja käännöstieteiden laitoksen yhteiset opinnot. Vaadittavat kieliopinnot Englantilaista filologiaa pääaineena opiskelevien tulee suorittaa sukukielen opinnot ennen HuK-tutkintoa. Tämä tarkoittaa joko ranskan tai saksan alkeita; suoritus voidaan korvata lukion oppimäärällä tai vastaavalla. Katso myös kohta Tutkintoihin kuuluvat pakolliset kieliopinnot. Opintojaksojen suorittaminen Tentit suoritetaan kurssin yhteydessä tai tiedekunnan yleisinä tenttipäivinä, joista ilmoitetaan esim. yliopiston verkkosivuilla ja ilmoitustaululla. Tentteihin ilmoittaudutaan sähköisesti. Useisiin opintojaksoihin kuuluu tenttien lisäksi (tai niiden sijasta) esseitä tai muita kirjallisia tai suullisia harjoitustehtäviä. Huom. Esseet tulee palauttaa annettuun määräaikaan mennessä. Mikäli essee palautetaan myöhässä, arvosanaa alennetaan yhdellä pykälällä jokaista myöhästymisviikkoa kohden. Kurssien menestyksellinen suorittaminen edellyttää sekä aktiivista ja säännöllistä osallistumista että asetettujen suoritustakarajojen noudattamista. Jos opiskelija ei noudata näitä sääntöjä, hänet voidaan määrätä uusimaan kurssi. Option-kurssit Syventäviin opintoihin kuuluvien option-kurssien (S4) tarkoituksena on perehdyttää opiskelija häntä kiinnostaviin englantilaisen filologian erityisalueisiin. Työskentely tapahtuu pienryhmissä. Opiskelijalla tulee olla perusopinnot suoritettuna ennen option-kursseille osallistumista. Valittavana olevista kursseista laaditaan vuosittain kuvaukset oppiaineen verkkosivuille. Kuvauksissa esitellään kaikkien seuraavana lukuvuotena pidettävien kurssien sisällöt ja työmuodot. Kursseille haetaan erityisellä internetlomakkeella. Etusija annetaan opinnoissaan pidemmälle ehtineille opiskelijoille. Option-kurssit antavat valmiuksia itsenäiseen tieteelliseen työskentelyyn ja tarjoavat opiskelijalle mahdollisuuden löytää aihe pro gradu -tutkielmaan. Opiskelijalla on myös mahdollisuus suorittaa yksi

45 Englantilainen filologia 45 kurssi (eli 6 op) käännöstieteen (englanti) oppiaineessa. Asiasta on sovittava kirjallisesti englantilaisen filologian oppiaineen professorin kanssa. Esitelmät sekä tutkielmat Esitelmien ja esseiden tai vastaavien sekä tutkielmien laatimisessa on käytettävä seuraavia oppaita: MLA Handbook for Writers of Research Papers Linguistic Inquiry Style Sheet Edellistä suositellaan käytettäväksi kirjallisuusaiheissa ja jälkimmäistä kielitieteellisissä aiheissa. Lisäohjeita tutkielmaan tekemiseen löytää kieli- ja käännöstieteiden laitoksen verkkosivuilta osoitteesta < Opintokokonaisuuksien arvosanat Opintojaksot ja -kokonaisuudet arvostellaan asteikolla 1-5. Jotkut opintojaksot voidaan arvostella hyväksytty/hylätty -asteikolla. Keskiarvo lasketaan painotetusti opintojaksokohtaisiin opintopistemääriin nähden; hyväksymismerkinnällä arvioidut kurssit jätetään huomioimatta. Syventävissä opinnoissa pro gradu tutkielmasta saatu arvolause ei vaikuta opintokokonaisuuden arvosanaan. Arvosteltaessa opintokokonaisuuksia ja yhteismerkintöjä pyöristykset tehdään seuraavasti: 5 = 4,50-5,00 4 = 3,50-4,49 3 = 2,50-3,49 2 = 1,50-2,49 1 = 1,00-1,49 Perusopintojen kokonaisarvosanaan 3, 4 tai 5 vaaditaan riittävän korkean painotetun keskiarvon lisäksi vähintään arvosana 3 kielitaitokokeesta (P0) ja opintojaksosta P1c. Aineopintojen kokonaisarvosanaan 3, 4 tai 5 vaaditaan riittävän korkean painotetun keskiarvon lisäksi vähintään arvosana 3 opintojaksosta A1b. Osasuoritukset on käytävä tarkastuttamassa opintoneuvojan vastaanotolla ennen opintokokonaisuuden loppumerkintää. Tarkastusta varten on täytettävä oppiaineen osasuorituskaavake (saatavissa oppiaineen verkkosivuilta ja opintoneuvojalta). Perusopinnot 25 op Tavoitteet: Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot englantilaisen filologian eri osa-alueista sekä perusvalmiudet käyttää englannin kieltä sujuvasti, täsmällisesti ja tilanteeseen sopivasti. ENGFP0 Kielitaitokontrolli 1 op Tavoitteet: Opiskelijan kielitaidon testaaminen. Merkintää uusittaessa (kts. A0, S0) aine- ja syventävien opintojen opintokokonaisuuksia varten kielitason pysyvyyden varmistaminen. Sisältö: Kokeella testataan kirjoitetun kielen sujuvuutta ja kieliopillista tarkkuutta. Kokeesta vaaditaan vähintään arvosana 3, jotta voi saada perusopinnoista kokonaisarvosanan 3, 4 tai 5. Huomaa, että tämä on edellytys myös aineopintojen ja syventävien opintojen loppumerkinnän saamiselle. Arvosana on voimassa viisi vuotta, minkä jälkeen se tulee uusia. Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti. 1-5.

46 46 Kieli- ja käännöstieteiden laitos ENGFP1A Käännösharjoituksia suomesta englantiin 3 op Tavoitteet: Kääntämisen taitojen perusteiden kehittäminen. Sisältö: Viikoittaisten käännösharjoitusten tarkoitus on tarjota harjoitusta kieliopillisesti oikean ja kontekstuaalisesti sopivan englannin kirjoittamiseen sekä kehittää tietoisuutta suomessa ja englannissa käytetyistä erilaisista lingvistisistä strategioista. Vaadittavat opintosuoritukset: Harjoitustyö(t) JA Osallistuminen opetukseen. Tunneilla käydään läpi kirjallisia harjoituksia, jotka on palautettu etukäteen. Kymmenen kirjallista harjoitusta jatkuvan arvioinnin perusteella. ENGFP1B Ääntäminen ja fonetiikka 3 op Tavoitteet: Ääntämisen ja foneettisten taitojen arviointi ja kehittäminen. Sisältö: Ääntämisen käytännön harjoittelun lisäksi kurssi perehdyttää opiskelijat englannin kielen äännejärjestelmään ja siihen kuuluu laajamittaista foneemisen transkription harjoittelua. Vaadittavat opintosuoritukset: Suullinen tentti JA Kirjallinen tentti JA Osallistuminen opetukseen. 5. Perusopintojen kokonaisarvosanaan 3, 4 tai 5 saamiseksi tästä kurssista vaaditaan vähintään arvosana 3. ENGFP2A Amerikan kirjallisuus I: op Tavoitteet: Tutustuminen aikakauden keskeiseen kirjallisuuteen, kirjallisiin ja ei-kirjallisiin teksteihin, teemoihin sekä kirjallisuudenlajeihin. Sisältö: Katsaus amerikkalaisuuden idean ja amerikkalaisen kirjallisuuden kehitykseen sen historiallisissa, kulttuurisissa ja sosiaalisissa konteksteissa edustavan tekstivalikoiman avulla. Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti JA Harjoitustyö(t) JA Osallistuminen opetukseen TAI Essee JA Harjoitustyö(t) JA Osallistuminen opetukseen. Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5. ENGFP2B Britannian kirjallisuus I: op Numerolla Tavoitteet: Tutustuminen aikakauden kirjallisuuteen, kirjallisuudenlajeihin sekä kirjallisuuden teoreettisiin lukemistapoihin. Sisältö: Katsaus brittiläisen kirjallisuuden kehitykseen sen historiallisissa, kulttuurisissa ja sosiaalisissa konteksteissa edustavan tekstivalikoiman avulla. Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti JA Harjoitustyö(t) JA Osallistuminen opetukseen TAI Essee JA Harjoitustyö(t) JA Osallistuminen opetukseen. Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5. Numerolla Kirjallisuus/Oppimateriaali: The Norton Anthology of English Literature. Norton kahdeksas painos. ENGFP3A Englannin kielen rakenne I: verbilauseke ja substantiivilauseke 3 op Tavoitteet: Systemaattinen tutustuminen englannin kieliopin ja käytön lingvistiseen kuvaukseen. Standardisoitujen lähdeteosten terminologian oppiminen. Sisältö: Puolet kurssin työmäärästä keskittyy englannin verbien, erityisesti aikamuotojen, aspektien ja modaliteettien opiskeluun. Myös substantiivilausekkeet ja etenkin artikkelien käyttö tulevat opiskelijalle tutuiksi. Aiheet esitellään luennoilla ja niihin (sekä kurssikirjaan) liittyviä kysymyksiä pohditaan luentoja seuraavilla oppitunneilla. Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti JA Osallistuminen opetukseen. Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5. Numerolla Kirjallisuus/Oppimateriaali: Leech and Svartvik, A Communicative Grammar of English. kolmas painos.

47 Englantilainen filologia 47 ENGFP3B Englannin kielen rakenne II: virkerakenne 4 op Tavoitteet: Jatketaan systemaattista tutustumista englannin kieliopin lingvistiseen kuvaukseen. Opetellaan kirjoittamaan kieliopillisesta aiheesta akateemisesti. Sisältö: Ensimmäinen osa kurssista on omistettu kielioppiaiheisen esseen kirjoittamisen harjoittelulle. Sen jälkeen kurssilla keskitytään englannin kielen syntaksiin, mukaan lukien lause- ja virkerakenteen analyysi, passiivi ja sanajärjestys. Toteutus P3a:n tapaan. Vaadittavat opintosuoritukset: Essee JA Kirjallinen tentti JA Osallistuminen opetukseen. 5. Essee ja koe. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Leech and Svartvik, A Communicative Grammar of English kolmas painos. ENGFP3C Kielitiede I 3 op Tavoitteet: Tutustuminen kielitieteelliseen peruskäsitteistöön. Sisältö: Fonologian, morfologian, syntaksin, semantiikan ja pragmatiikan peruskäsitteiden soveltaminen englannin kieleen käytännön harjoitusten kautta. Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti JA Harjoitustyö(t) JA Osallistuminen opetukseen. Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5. Numerolla Edeltävät opinnot: Laitoksen yhteisten opintojen Yleisen kielitieteen peruskurssi Y02 edellytetään suoritettavaksi ennen tätä kurssia. Aineopinnot 45 op Tavoitteet: Opintokokonaisuuden jälkeen opiskelijalla on erilaisissa englantilaisen filologian asiantuntemusta vaativissa tehtävissä tarvittavat tiedot, hyvä englannin kielen taito sekä kyky laatia englantilaisen filologian lähteiden kriittistä käyttöä edellyttäviä esityksiä. Lisätiedot: Edeltävät opinnot: Vähintään arvosanalla 3 suoritetut perusopinnot. ENGFA0 Kielitaitokoe Tavoitteet: Kielitason pysyvyyden varmistaminen aineopintojen loppumerkintää varten. Sisältö: Kokeella testataan kirjoitetun kielen sujuvuutta ja kieliopillista tarkkuutta. Opintojakson suorittaminen tulee pakolliseksi, mikäli perusopintoihin suoritetun kielitaitokokeen merkintä on päässyt vanhentumaan ennen aineopintojen loppumerkinnän hakemista (voimassa viisi vuotta). Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti. Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. ENGFA1A Kirjoittaminen II 3 op Tavoitteet: Tutustuminen akateemisen kirjoittamisen käytäntöihin. Sisältö: Jatkoharjoituksia kirjaston tietolähteiden, erityisesti elektronisten tietokantojen, käytöstä. Kurssin kirjoitusosaa varten opiskelijat voivat valita joko käännösharjoituksia tai harjoitusta muunlaisessa kirjallisessa kommunikaatiossa. Vaadittavat opintosuoritukset: Harjoitustyö(t) JA Osallistuminen opetukseen jatkuvan arvioinnin perusteella. ENGFA1B Suulliset taidot 2 op Tavoitteet: Kehitetään ääntämisen ja intonaation taitoja. Sisältö: Kurssi keskittyy englannin sana- ja lausepainoon ja intonaatioon sekä opiskelijan kommunikatiivisten taitojen parantamiseen erilaisten harjoitusten avulla, mukaan lukien niin käsikirjoitetut kuin valmistelemattomat suulliset esitykset. Vaadittavat opintosuoritukset: Suullinen tentti JA Osallistuminen opetukseen. Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5. ENGFA2A Britannian kirjallisuus II: op Numerolla Tavoitteet: Tutustuminen aikakauden kirjallisuuteen sekä romantiikan ja viktoriaanisuuden käsitteisiin. Kirjallisuuden teoreettisten lukemistapojen syventäminen.

48 48 Kieli- ja käännöstieteiden laitos Sisältö: Katsaus brittiläisen kirjallisuuden kehitykseen sen historiallisissa, kulttuurisissa ja sosiaalisissa konteksteissa edustavan tekstivalikoiman avulla. Vaadittavat opintosuoritukset: Essee JA Harjoitustyö(t) JA Osallistuminen opetukseen TAI Kirjallinen tentti JA Harjoitustyö(t) JA Osallistuminen opetukseen. Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5. Numerolla Kirjallisuus/Oppimateriaali: The Norton Anthology of English Literature. Norton kahdeksas painos. Lisäksi kaksi tai kolme romaania. ENGFA2B Britannian kirjallisuus III: vuodesta 1900 nykypäivään 4 op Tavoitteet: Tutustuminen aikakauden keskeisiin kirjallisiin teemoihin ja kirjallisuudenlajeihin. Kirjallisuuden teoreettisten lukemistapojen edistäminen. Sisältö: Käsitteen modernismi esittely ja sen merkityksen selvittely edustavan tekstivalikoiman kautta; katsaus modernistiseen ja jälkimodernistiseen brittiläiseen ja irlantilaiseen kirjallisuuteen niiden historiallisissa, kulttuurisissa ja sosiaalisissa konteksteissa. Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti JA Harjoitustyö(t) JA Osallistuminen opetukseen TAI Essee JA Harjoitustyö(t) JA Osallistuminen opetukseen. Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5. Numerolla Kirjallisuus/Oppimateriaali: The Norton Anthology of English Literature. Norton kahdeksas painos. Yksi tai kaksi teosta opettajan ohjeiden mukaan. ENGFA2C Amerikan kirjallisuus II: vuodesta 1900 nykypäivään 4 op Tavoitteet: Tutustuminen aikakauden keskeisiin kirjallisiin teksteihin, teemoihin ja kirjallisuudenlajeihin. Kirjallisuusteoreettisen tietopohjan syventäminen. Sisältö: Käsitteen modernismi esittely sekä katsaus amerikkalaisuuden idean kehitykseen 1900-luvulla ja amerikkalaisen kirjallisuuden kehitykseen sen historiallisissa, kulttuurisissa ja sosiaalisissa konteksteissa edustavan tekstivalikoiman kautta. Vaadittavat opintosuoritukset: Essee JA Harjoitustyö(t) JA Osallistuminen opetukseen TAI Kirjallinen tentti JA Harjoitustyö(t) JA Osallistuminen opetukseen. Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5. Numerolla ENGFA2D Uusia englanninkielisiä kirjallisuuksia 3 op Tavoitteet: Tutustuminen uusiin englanninkielisiin kirjallisuuksiin sekä kulttuurien kohtaamisen ja monikulttuurisuuden erityiskysymyksiin. Kirjallisuuden teoreettisten lukemistapojen syventäminen. Sisältö: Afrikan, Australian, Kanadan, Karibian ja Intian englanninkielisten kirjallisuuksien esittely painottaen käsitteitä koloniaalinen ja jälkikoloniaalinen. Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti JA Harjoitustyö(t) JA Osallistuminen opetukseen TAI Essee JA Harjoitustyö(t) JA Osallistuminen opetukseen. Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5. ENGFA3A Englannin kielen rakenne III: Virke ja korkeammat rakenteet 4 op Numerolla Tavoitteet: Syvennetään tietoutta englannin kielen rakenteista. Sisältö: Kurssilla keskitytään sekä englannin kielen lause- ja virkerakenteen analyysiin että puhutun ja kirjoitetun englannin virkelausetasoa korkeampiin tekstirakenteisiin. Käytetään apuna tekstikorpuksia ja muita tosiasiallisia tekstejä. Lukutehtäviä ja jatkokysymyksiä keskustelua varten. Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti JA Osallistuminen opetukseen. Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5. Numerolla Kirjallisuus/Oppimateriaali: Viikoittain jaettavat tekstit ja kysymykset.

49 Englantilainen filologia 49 ENGFA3B Englannin kielen rakenne IV: Esseet 4 op Tavoitteet: Jatketaan tietouden syventämistä englannin kielen rakenteista. Sisältö: Kerrataan edellisillä rakennekursseilla esiteltyjä teemoja ja jatketaan työskentelyä niiden parissa. Annetaan lukutehtäviä ja jatkokysymyksiä keskustelua varten. Jokainen opiskelija kirjoittaa esseen sovitusta aiheesta käsiteltäväksi tunnilla kiinnittäen erityistä huomiota aiheen lähdekohtaiseen käsittelyyn ja tosiasialliseen käyttöön. Vaadittavat opintosuoritukset: Essee JA Kirjallinen tentti JA Osallistuminen opetukseen. Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5. Numerolla Kirjallisuus/Oppimateriaali: Viikoittain jaettavat tekstit ja kysymykset. ENGFA3C Kielitiede II 4 op Syvennetään tietoutta kielitie- Tavoitteet: teestä. Sisältö: Kurssilla perehdytään erilaisiin merkityksen tutkimisen lähestymistapoihin: semantiikkaan, pragmatiikkaan ja diskurssianalyysiin. Esitellään näiden alueiden keskeiset käsitteet ja lähestymistavat, osaksi lukemisen kautta ja osaksi soveltamalla analyysimalleja englanninkieliseen aineistoon. Vaadittavat opintosuoritukset: Essee JA Kirjallinen tentti JA Osallistuminen opetukseen. Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5. Numerolla Kirjallisuus/Oppimateriaali: Viikoittain jaettavat tekstit ja kysymykset. ENGFA3D Kielen vaihtelu ja muutos nykyenglannissa 3 op Tavoitteet: Tutustuminen kielen vaihteluun ja muutokseen nykyenglannissa. Sisältö: Kurssin tarkoitus on esitellä englannin kielen vaihtelun sosiaalisia, alueellisia ja tyylillisiä aspekteja sekä ajallista muuttumista keskittyen esimerkkeihin nykykielessä. Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti JA Osallistuminen opetukseen TAI Kirjallinen tentti. Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5. Numerolla Lisätiedot: Viikoittain jaettavat tekstit ja kysymykset. Tutkielmaopinnot 10 op Tavoitteet: Tutkielmaopinnot (proseminaari ja HuK-tutkielma) on tarkoitettu vain ja ainoastaan pääaineopiskelijoille, ja heille ne ovat pakolliset. Proseminaari on tarkoitus suorittaa opintojen kolmantena vuonna. Seuraavan lukuvuoden eri aihealueiden ryhmät ilmoitetaan keväällä ennen edellisen lukuvuoden päättymistä, ja osallistuvien opiskelijoiden tulee tällöin ilmoittautua vastaavalle opettajalle neuvonpitoa varten. ENGFA4A Proseminaari 6 op Tavoitteet: Perehtyminen akateemiseen kirjoitusprosessiin ja oman tutkimustyön esittämiseen. Sisältö: Tutustutaan tutkimussuunnitelman laatimisen periaatteisiin ja tutkimuskysymysten muodostamiseen. Syvennytään kirjallisten lähteiden käyttöön ja etsintään. Opetellaan hyvän kirjoittamisen käytäntöjä viittausmenetelmineen ja pohditaan tutkimuksen rakennetta. Ensimmäisen proseminaariperiodin aikana keskitytään taustalukumateriaalin ohella opiskelijoiden tutkimussuunnitelmien esittämiseen ja keskusteluun. Toisen periodin aikana keskitytään vastaavasti opiskelijoiden varsinaisiin proseminaariesitelmiin. Opiskelijan tuleva HuK-tutkielma perustuu tähän proseminarissa esitettyyn työhön (kts. A4b). Vaadittavat opintosuoritukset: Seminaari JA Tutkielma / opinnäytetyö jatkuvan arvioinnin perusteella. Proseminaarista saatua merkintää ei rekisteröidä ennen HuK-tutkielman ja kypsyysnäytteen hyväksyntää (kts. A4b).

50 50 Kieli- ja käännöstieteiden laitos ENGFA4B HuK-tutkielma ja kypsyysnäyte 4 op Tavoitteet: Tutkielman tavoitteena on antaa opiskelijalle käytännön kokemusta englantilaisen filologian tutkimusmetodeista. Sisältö: HuK-tutkielma on laajennettu ja paranneltu versio proseminaarissa esitetystä työstä (kts. A4a), ja se on pituudeltaan noin 5000 sanaa. Työ jätetään arvioitavaksi proseminaarin opettajalle, minkä jälkeen opiskelija antaa kypsyysnäytteen oppiaineen yleisenä tenttipäivänä. Kypsyysnäytteessä vastataan suomen kielellä yhteen kolmesta opettajan laatimasta kysymyksestä, jotka koskevat tutkielman sisältöä. Vaadittavat opintosuoritukset: Tutkielma / opinnäytetyö. Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. Syventävät opinnot (sis. tutkielmaopinnot) op Tavoitteet: Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelijalla on perusteelliset tiedot joltakin englantilaisen filologian erityisalueelta, tieteellisen tutkimustyön edellyttämät teoreettiset ja metodologiset valmiudet, valmius itsenäiseen tutkimukseen sekä erittäin hyvä englannin kielen taito. Lisätiedot: Edeltävät opinnot: Vähintään arvosanalla 3 suoritetut aineopinnot. ENGFS0 Kielitaitokoe Tavoitteet: Kielitason pysyvyyden varmistaminen syventävien opintojen loppumerkintää varten. Sisältö: Kokeella testataan kirjoitetun kielen sujuvuutta ja kieliopillista tarkkuutta. Opintojakson suorittaminen tulee pakolliseksi, mikäli aineopintoihin suoritetun kielitaitokokeen merkintä on päässyt vanhentumaan ennen syventävien opintojen loppumerkinnän hakemista (voimassa viisi vuotta). Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti. Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. Lisätiedot: Koe pidetään kummankin lukukauden lopussa. Merkinnän vanhentuessa tapa myös neuvoteltavissa. ENGFS1 Kieliharjoittelu 4 op Tavoitteet: Opiskelijan henkilökohtainen kokemus englanninkielisen maan kielestä ja kulttuurista. Sisältö: Vähintään neljän viikon oleskelu englanninkielisessä maassa tai maassa, jossa englanti on yksi virallisista kielistä. Vaadittavat opintosuoritukset: Projekti / käytännön työ. Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. ENGFS2 Shakespeare 6 op Tavoitteet: Syventävä perehtyminen William Shakespearen draamatuotantoon. Sisältö: Luetaan neljä näytelmää niiden historiallisessa kontekstissa ja keskustellaan lajityyppikysymyksistä, teoreettisista lähestymistavoista, kulttuurisista merkityksistä sekä teatteriproduktioista ja filmatisoinneista. Vaadittavat opintosuoritukset: Essee JA Osallistuminen opetukseen TAI Kirjallinen tentti ENGFS3 Englannin kielen historia 6 op Tavoitteet: Opiskelijan syventävä perehtyminen englannin kielen historiaan. Sisältö: Yleiskatsaus englannin kielen historiaan alkaen indoeurooppalaisista juurista ja edeten maailmankieleksi kehittymiseen. Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti JA Osallistuminen opetukseen TAI Kirjallinen tentti. 1-5.

51 Pohjoismaiset kielet 51 ENGFS4 Options 6 op Yleiskuvaus: Suoritetaan neljä options-kurssia. Tavoitteet: Opiskelijan syventävä perehtyminen englantilaisen filologian erityisalueisiin. Sisältö: Perehtyminen neljään englantilaisen filologian osa-alueeseen. Ainakin yhden option-kursseista tulee olla metodikurssi (katso S5a). Vaadittavat opintosuoritukset: Selvitetty erikseen jokaisen kurssin esittelyn yhteydessä. 5. Selvitetty erikseen jokaisen kurssin esittelyn yhteydessä. Tutkielmaopinnot 40 op ENGFS5A Seminaari 5 op Tavoitteet: Opiskelijan pro gradu -työn edistymisen tehostaminen. Sisältö: Syvennytään tutkimussuunnitelman laatimiseen ja tutkimuskysymysten muodostamiseen. Kerrataan kirjallisten lähteiden käyttöä ja etsintää sekä perehdytään varsinaisen seminaariesitelmän kirjoittamiseen tieteellisen kirjoittamisen normeja noudattaen. Tällä tavoin seminaari tarjoaa sekä tilaisuuden tulla tutuksi todellisen akateemisen dialogin kanssa että konkreettisia tapoja, joilla voi puhua ja kirjoittaa tutkimuksesta rakentavasti, kriittisesti, asiantuntevasti ja stimuloivasti. Vaadittavat opintosuoritukset: Seminaari JA Essee. Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5. Numerolla Edeltävät opinnot: Edellytyksenä seminaariin osallistumiselle on, että opiskelija on vaaditusti suorittanut oman tutkimusalansa metodikurssin (kts. S4). ENGFS4B Pro gradu -tutkielma 35 op Tavoitteet: Tutkielman tavoitteena on antaa opiskelijalle laajamittaista käytännön kokemusta englantilaisen filologian tutkimusmetodeista. Sisältö: Maisterin tutkinnon tasoisen akateemisen tutkielman tuottaminen. Opiskelijaa kannustetaan tutkimaan itse valitsemaansa aihetta, joka ohjaajan pitää kuitenkin hyväksyä. Vaadittavat opintosuoritukset: Tutkielma / opinnäytetyö. Arviointi ja arviointiperusteet: Approbaturlaudatur. POHJOISMAISET KIELET Opetuksen tavoitteet ja sisältö Pohjoismaiset kielet ovat fääri, islanti, norja, ruotsi ja tanska. Suomessa pohjoismaisten kielten opiskelu keskittyy ruotsin kieleen, näin myös Tampereen yliopistossa. Opintoihin sisältyy lisäksi norjan ja tanskan peruskurssit. Pohjoismaisia kieliä opiskellaan vieraina kielinä. Kielen ja viestinnän lisäksi perehdytään kielialueen kulttuuriin, kirjallisuuteen, historiaan ja maantuntemukseen. Pohjoismaisten kielten opintojen tavoitteena on erittäin hyvä ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen kielitaito sekä tieteellisesti perusteltu näkemys kirjoitetun ja puhutun kielen rakenteesta, kuvausmenetelmistä ja käytöstä eri tilanteissa kielen sosiokulttuurisessa kontekstissa. Lisäksi tavoitteena on saada yleiskäsitys pohjoismaisen kieliyhteisön kulttuurista ja yhteiskunnallisista oloista sekä hyvä ymmärtämiskyky kahdessa sukukielessä.

52 52 Kieli- ja käännöstieteiden laitos Suhde työelämään ja pääaineopiskelijoiden sivuainesuositukset Pohjoismaisten kielten ja kulttuurien asiantuntemuksen tarvetta on yhteiskunnan eri aloilla, mm. opetuksen, hallinnon, liike-elämän, kulttuurin, viestinnän ja matkailun alalla. Tarvetta ovat lisänneet mm. Euroopan yhdentyminen ja pohjoismainen taloudellinen yhteistyö. Ruotsin kielen aineenopettajaksi aikoville sivuaineeksi sopivat hyvin esimerkiksi muut kieliaineet. Opettajia tarvitaan peruskoulujen ja lukioiden lisäksi mm. kaupallisissa, teknisissä ja hoitoalan oppilaitoksissa, aikuiskoulutuksessa, korkeakouluissa ja ammattikorkeakouluissa, joten myös muut aineyhdistelmät kuin kieliaineet ovat suositeltavia. Muita sopivia sivuaineita ovat mm. yleinen kielitiede ja kirjallisuustiede sekä muut humanistiset, kasvatustieteelliset, yhteiskunnalliset ja taloudellis-hallinnolliset aineet. Pohjoismaisten kielten opinnot antavat myös jatkokoulutuskelpoisuuden tutkijan uralle tähtääville. Opintojen kulku Pohjoismaisten kielten opinnot koostuvat kolmesta opintokokonaisuudesta: perus-, aineja syventävistä opinnoista. Opintojen laajuus on yhteensä 150 opintopistettä. Opiskelu etenee tasoittain, jolloin aiemmin hankittuja tietoja ja taitoja syvennetään ja laajennetaan opintojen edetessä. Yliopistossa opetus perustuu tieteelliseen tutkimukseen. Opiskelussa painotetaan tiedonhankintataitoja sekä kykyä itsenäiseen työskentelyyn ja kriittisyyteen. Hyvä kielitaito on edellytyksenä opinnoissa menestymiselle. Opintojen alkuvaiheessa painopiste on käytännön kielitaidon kehittämisessä ja sanaston kartuttamisessa. Lisäksi kehitetään kielen perusrakenteiden analysointikykyä sekä tutustutaan ruotsalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Aineopinnoissa ja syventävissä opinnoissa kielen teoreettisen tarkastelun ja tutkimussuuntautuneen opiskelun osuus kasvaa, ja varsinaisen kielitaitoopetuksen osuus vähenee opintojen edetessä. Teoreettisiinkin kursseihin integroidaan kuitenkin suullista tai kirjallista kielitaidon harjoittelua. Opinnot koostuvat kaikille pakollisista opinnoista ja valinnaisista opinnoista. Valinnaisiin opintoihin voi pohjoismaisten kielten opintojen lisäksi sisällyttää käännöstieteen (ruotsi) opintoja tai suunnitella kunkin kurssin vastuuopettajan kanssa muitakin opintoja oman mielenkiintonsa mukaan. Perusopinnot (25 opintopistettä) koostuvat kaikille pakollisista opinnoista. Aineopintoihin ( opintopistettä) kuuluu pakollisten kurssien lisäksi viiden opintopisteen laajuinen vapaavalintainen kurssi. Tutkielmaopinnot (10 op) on tarkoitettu vain pääaineopiskelijoille, sivuaineopiskelijat eivät suorita tutkielmaopintoja. Aineopintoihin sisältyy Ruotsissa tai Ahvenanmaalla suoritettava pakollinen kieliharjoittelu, joka tukee kielitaito-, maantuntemus- ja kulttuuriopintoja. Kieliharjoittelun suorittaminen Färsaarilla, Islannissa, Norjassa tai Tanskassa on myös mahdollista mutta siitä on sovittava erikseen. Kieliharjoittelu voidaan suorittaa pohjoismaisten kieli- ja kirjallisuuskurssien avulla (Nordkurs), joihin haetaan oppiaineen kautta kevättalvella. Oppiaineen kautta on mahdollista myös hakea NORDLIKS-vaihtostipendiä jossakin pohjoismaisessa yliopistossa tapahtuvaa opiskelua varten. Syventäviin opintoihin sisältyy pakollisten kurssien lisäksi 25 opintopistettä erikoistumisopintoja, joiden avulla opiskelija suuntaa ja syventää opintojaan oman kiinnostuksensa ja tavoitteidensa mukaan. Erikoistumisvaihtoehtoihin sisältyy kielitieteellisten

53 Pohjoismaiset kielet 53 opintojen lisäksi opintojaksoja mm. opetuksen ja joukkoviestinnän alalta. Näin pyritään takaamaan valmistuvien ammatillisia valmiuksia aineenhallinnan osalta. Erikoistuminen perustuu kuitenkin siihen tiedolliseen ja taidolliseen pohjaan, joka luodaan perus- ja aineopinnoissa, joten opinnot antavat yleisiä akateemisia valmiuksia toimia muissakin tehtävissä kuin valitun erikoistumisalan piirissä. Syventävät opinnot ovat tutkimussuuntautuneita. Opintojen loppuvaiheessa laaditaan itsenäisesti työskennellen 35 opintopisteen laajuinen ruotsinkielinen pro gradu -tutkielma, jonka aihe liittyy syventävissä opinnoissa valittuun erikoistumisalaan. Tutkielman ohjaajina ja tarkastajina toimivat pääasiassa oppiaineen professorit. Opintojen suorittaminen pohjoismaiset kielet sivuaineena Pohjoismaisia kieliä sivuaineena opiskelemaan haluavien on osallistuttava syyslukukauden alussa järjestettävään valintakokeeseen (kts. Tampereen yliopiston opetusohjelma). Tasokoe järjestetään vain kerran vuodessa. Opinto-ohjauksen pääpiirteet Henkilökunta, erityisesti assistentti, antaa vastaanottoaikana oppiaineeseen liittyvää opintoneuvontaa. Yksittäisten kurssien kohdalta opintoneuvontaa antavat kurssin vastuuopettajat, jotka selviävät opetusohjelmasta ja Nettiopsusta (tentittävät kurssit). Yleistä opintoneuvontaa antavat humanistisen tiedekunnan opintoasiain päällikkö, opiskelijaopinto-ohjaajat ja laitoksen kanslian henkilökunta sekä opintoasioista vastaava amanuenssi. Vanhemmat opiskelijat toimivat tuutoreina, joilta kannattaa myös kysyä neuvoa. Opintojen eteneminen Perusopintojen kokonaismerkinnän saamiseksi sekä pää- että sivuaineopiskelijan on suoritettava laitoksen yhteisistä opinnoista kurssit Y01 Fonetiikan peruskurssi ja Y02 Yleisen kielitieteen peruskurssi. Syventävien opintojen kokonaismerkinnän saamiseksi sekä pää- että sivuaineopiskelijan on suoritettava laitoksen yhteisistä opinnoista opiskelijan valinnan mukaan yksi seuraavista laitoksen yhteisistä metodikursseista: Y05 Kielentutkimuksen metodit, Y06 Käännöstieteellinen tutkimus ja metodit tai Y07 Kirjallisuudentutkimuksen metodit. (Tässä mainitut opintojaksot löytyvät kohdasta Laitoksen yhteiset opinnot.) Samaa aihetta käsittelevät opintojaksot, kuten suullinen viestintä, kirjoittaminen ja kääntäminen, on suoritettava tasojärjestyksessä. Kurssien suoritus- ja arviointitavat on merkitty opinto-oppaaseen. Kursseja voidaan suorittaa luento-, harjoitus- tai ohjauskurssien avulla tai itsenäisesti työskennellen. Luentokurssit päättyvät kirjalliseen loppukuulusteluun, jossa tentitään myös kurssin yhteydessä mainittu kirjallisuus. Kurssin jälkeen järjestetään Tampereen yliopiston opintojen arviointisäännön mukaisesti kaksi kuulustelutilaisuutta, joissa arvioidaan kurssin hallinta sekä luentojen että kurssikirjallisuuden osalta. Sopimuksen mukaan myös suulliset tentit ovat joidenkin kurssien yhteydessä mahdollisia. Harjoituskursseilla on pakollinen läsnäolo. Arviointi perustuu joko kokonaissuoritukseen, jolloin arviointiin vaikuttavat aktiivisuus ja kurssin aikana suoritetut harjoitustyöt, tai erilliseen loppukuulusteluun. Kuulusteluun voi osallistua, kun harjoituskurssi on suoritettu.

54 54 Kieli- ja käännöstieteiden laitos Itsenäisesti opiskellen voidaan kursseja suorittaa kirjatentteinä, kirjoittamalla analyyttinen essee tai muulla vastuuopettajan kanssa sovittavalla tavalla. Kirjatentit suoritetaan tiedekunnan yleisinä tenttipäivinä. Tenttiin ilmoittaudutaan vähintään seitsemän päivää aikaisemmin Nettiopsun kautta. Tentittävästä kirjallisuudesta on aina sovittava kurssista vastaavan opettajan kanssa. Myös esseen kirjoittamisen yhteydessä sovitaan aiheesta ja laajuudesta kurssista vastaavan opettajan kanssa. Opintojen arviointi Kurssit arvioidaan asteikolla 0 5 tai hyväksytty/hylätty (opintojakso merkinnällä hyväksytty ei vaikuta kokonaisarvosanaan). Opintokokonaisuudet arvioidaan kurssien keskiarvona mainesanalla 1/5 (välttävät tiedot), 2/5 (tyydyttävät tiedot), 3/5 (hyvät tiedot), 4/5 (kiitettävät tiedot) ja 5/5 (erinomaiset tiedot). Perusopinnoissa hyviin tietoihin vaaditaan lisäksi vähintään 3, kiitettäviin tietoihin vähintään 4 ja erinomaisiin tietoihin vähintään 5 suullisen viestinnän kurssissa (P1). Aineopinnoissa hyviin tietoihin vaaditaan vähintään 3, kiitettäviin tietoihin vähintään 4 ja erinomaisiin tietoihin vähintään 5 suullisen viestinnän kurssissa (A1). Syventävissä opinnoissa hyviin tietoihin vaaditaan lisäksi vähintään 3, kiitettäviin tietoihin vähintään 4 ja erinomaisiin tietoihin vähintään 5 seminaarista (S5a). Pro gradu -tutkielma arvostellaan erikseen. Syventävien opintojen loppumerkintää voi kuitenkin hakea vasta, kun pro gradu -tutkielma näkyy opintorekisterissä. Opintokokonaisuuksien merkinnät Opintokokonaisuuden loppumerkintä annetaan opintorekisteriotteen perusteella heti sen jälkeen, kun kaikki opintokokonaisuuteen kuuluvat kurssit on suoritettu. Loppumerkintää haetaan täyttämällä ko. opintokokonaisuutta koskeva lomake, jonka saa assistentilta. Lomake palautetaan henkilökohtaisesti assistentille, joka tarkastaa tiedot opintorekisteristä. Merkinnän antaa assistentin esittelystä oppiaineen professori. Yhteistyö käännöstieteen (ruotsi) kanssa Yhteistyöllä käännöstieteen (ruotsi) kanssa pyritään lisäämään opiskelijan valinnanmahdollisuuksia. Tietyt opintojaksot voi suorittaa vaihtoehtoisesti osallistumalla käännöstieteen (ruotsi) järjestämään opetukseen. Osan kursseista järjestää ainoastaan käännöstieteen oppiaine. Perusopinnot 25 op Tavoitteet: Hyvä ruotsin kielen kielitaito ja sanaston kartuttaminen, perustiedot kielen rakenteesta, pohjoismaisesta kieliyhteisöstä sekä ruotsalaisesta kulttuurista ja yhteiskunnasta. Sisältö: Pakolliset kurssit P1-P5. POHKP1 Suullinen kielitaito I 5 op Tavoitteet: Opiskelija omaksuu perustiedot ruotsin kielen foneettisesta rakenteesta ja oppii soveltamaan tietojaan omassa ääntämisessään sekä pystyy ilmaisemaan itseään verraten virheettömästi suullisissa viestintätilanteissa. Sisältö: Ruotsin yleiskielen segmentaalisten ja prosodisten peruspiirteiden käsittely fonologisella ja foneettisella tasolla ja niiden kontrastiivinen vertailu suomen yleiskielen vastaaviin piirteisiin sekä suullisten viestintätilanteiden harjoittelu. Toteutustavat: Harjoituskurssi. Vaadittavat opintosuoritukset: Suullinen tentti TAI Kirjallinen tentti Arviointi perustuu tentin tulokseen ja op-

55 Pohjoismaiset kielet 55 pitunneilla osoitettuun kurssin sisällön omaksumiseen. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Hellström, G., Så säger man. Almqvist & Wiksell 1966; Gårding, E. & Kjellin, O., Vårt tal. Hallgren & Fallgren 1998; Leinonen, K. & Kuronen, M, Svenskt uttal för finskspråkiga Julkaisematon moniste. POHKP2 Kirjallinen kielitaito 5 op Tavoitteet: Opiskelija oppii kirjoittamaan hyvää, virheetöntä asiaproosaa, ja kehittämään valmiuttaan käyttää hyväkseen sanakirjoja ja muita käsikirjoja sekä tietokonepohjaisia apuvälineitä. Opiskelija syventää ymmärrystään genreistä ja tekstityypeistä sekä retoriikan perusmerkityksistä. Sisältö: Kurssilla käsitellään eri tyyppisiä ruotsalaisia tekstejä ja niitä vertaillaan vastaaviin suomalaisiin teksteihin. Sanavarastoa kartutetaan harjoitusten ja sanakokeiden avulla. Omaa kirjallista ilmaisua kehitetään prosessimallin mukaan. Toteutustavat: Harjoituskurssi Vaadittavat opintosuoritukset: Harjoitustyö(t) JA Seminaari. Yksilöllinen tekstin tuottaminen, valmistelu ja kommentointi seminaarimuodossa. 5. Arviointi perustuu opiskelijoiden tuottamiin teksteihin. Kirjallisuus/Oppimateriaali: yhteydessä jaettavat tekstit. Oppituntien POHKP3 Ruotsin rakenne I 5 op POHKP3A Peruskielioppi 2 op Tavoitteet: Opiskelija osoittaa omaavansa perustiedot ruotsin kielen rakenteesta ja oppii soveltamaan tietojaan omassa kirjallisessa ja suullisessa esityksessään. Sisältö: Kerrataan ruotsin kielen perusrakenteita ja -sanastoa. Toteutustavat: Harjoituskurssi. Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti. 5. Arviointi perustuu oppitunneilla osoitettuun aktiivisuuteen ja kirjalliseen tenttiin. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Hallström, A. & Östberg, U., Svår svenska. Idiom och slang i urval. Studentlitteratur 1998; Fiilin, U. & Hakala, K., Fullträff. Ruotsin kielioppi ja harjoituskirja. Finn Lectura 1998; Hallström, A. & Östberg, U., De rätta orden. Studentlitteratur POHKP3B Kieliopin teoria 3 op Tavoitteet: Opiskelija omaksuu syvällisemmät tiedot ruotsin kielen rakenteesta, pystyy tekemään analyyseja kielestä ja oppii soveltamaan tietojaan käytännön tilanteissa. Sisältö: Käydään syventäen läpi ruotsin kielioppi kiinnittäen huomiota sekä normatiivisiin että deskriptiivisiin seikkoihin. Toteutustavat: Harjoituskurssi. Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti. 5. Arviointi perustuu oppitunneilla osoitettuun aktiivisuuteen ja kirjalliseen tenttiin. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Bolander, M., Funktionell svensk grammatik. Övningsbok. Liber 2005; Bolander, M., Funktionell svensk grammatik. Liber POHKP4 Ruotsi kulttuurin ja kirjallisuuden valossa 5 op Tavoitteet: Kurssi pyrkii elävöittämään tämän päivän Ruotsin kulttuuria ja yhteiskuntaoloja siten kuin niitä luonnehditaan nykyajan kirjallisissa teksteissä, sekä antamaan käsitystä siitä miten kirjallisuus, kulttuuri ja yhteiskunta ovat muovanneet Ruotsia 1950-luvulta tähän päivään. Sisältö: Kurssi sisältää katsauksia ruotsalaiseen yhteiskuntakehitykseen ja kulttuuriin yleensä sekä kirjallisen julkisuuden muutoksiin 1950-luvulta tähän päivään. Kurssilla luetaan, keskustellaan ja analysoidaan keskeisiä kaunokirjallisia tekstejä (n sivua kaunokirjallista proosaa, n. 20 sivua runoutta ja n. 300 sivua asiaproosaa).

56 56 Kieli- ja käännöstieteiden laitos Toteutustavat: Luennot sisältävät katsauksia kirjallisuuteen ja yhteiskuntakehitykseen. Kirjallisuuskeskusteluja pienryhmissä. Vaadittavat opintosuoritukset: Projekti / käytännön työ. Projektityö ruotsalaisesta kulttuurista Osasuorituksista hyväksymismerkintä. Arviointi perustuu opiskelijan kurssilla osoittamaan aktiivisuuteen ja projektityöhön. Romaner, poe- Kirjallisuus/Oppimateriaali: si, sakprosatexter. POHKP5 Kielellinen vaihtelu I 5 op Tavoitteet: Kurssi pyrkii antamaan syvempää tietoa suomenruotsista ja sen kehityksestä ruotsin kielen varieteettina. Sisältö: Kurssilla käsitellään suomenruotsalaista kulttuuria sekä sitä, miten ja miksi suomenruotsi eroaa Ruotsissa puhutusta ruotsista. Toteutustavat: Luento tai lukukurssi. Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti. 5. Arviointi perustuu kirjalliseen tenttiin. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Nyholm, L., Finlandssvensk slang och rikssvensk. Folkmålsstudier 38. S ; Bergroth, H., Finlandssvenska. Handledning till undvikande av provinsialismer i tal och skrift. Schildts S. 1 27; Ahlbäck, O., Svenskan i Finland. Läromedelsförlagen uppl. Skrifter utgivna av Nämnden för svensk språkvård 15; Laurén, Ch., Normer för finlandssvenskan från Freudenthal till 1970-tal. Schildts 1985; Nikula, K., Ordböckerna och finlandssvenskan Teoksessa Svenskan i Finland 1. S ; Ivars, A.-M., Stad och bygd. Finlandssvenska stadsmål i ett regionalt och socialt perspektiv Folkmålsstudier 37; Saari, M., Finlandssvenskan i sociokulturell belysning. Teoksessa Norden i Europa. Brott eller kontinuitet? S Lisäksi kompendiumi. Aineopinnot op Tavoitteet: Hyvä ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito ja viestinnällinen kompetenssi, hyvä ruotsin kielen rakenteen analysointivalmius, kielitieteellisten teorioiden ja kuvausmallien sekä yhden pohjoismaisen sukukielen perusteiden tuntemus. Sisältö: Pakolliset kurssit A1 A7 (sivuaineopiskelijoille A1 A6), ja yksi viiden opintopisteen valinnainen kurssi A8. Lisätiedot: Lähtötaso: mainesanalla hyvä (3) suoritetut perusopinnot. POHKA1 Suullinen kielitaito II 5 op POHKA1A Fonetiikka 3 op Tavoitteet: Opiskelija omaksuu syvälliset tiedot ruotsin kielen foneettisesta rakenteesta, pystyy tekemään foneettisia analyyseja kielestä ja oppii soveltamaan tietojaan pyrkiessään autenttisuuteen omassa ääntämisessään sekä pystyy ilmaisemaan itseään lähes virheettömästi suullisissa viestintätilanteissa. Sisältö: Ruotsin yleiskielen segmentaalisten ja prosodisten piirteiden syventävä käsittely fonologisella ja foneettisella tasolla autenttista materiaalia analysoimalla ja näiden piirteiden kontrastiivinen vertailu suomen yleiskielen vastaaviin piirteisiin sekä suullisten viestintätilanteiden harjoittelu. Toteutustavat: Harjoituskurssi. Vaadittavat opintosuoritukset: Harjoitustyö(t) TAI Kirjallinen tentti. 5. Arviointi perustuu tentin tulokseen tai harjoitustyöhön sekä oppitunneilla osoitettuun kurssin sisällön omaksumiseen. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Elert, C.-Ch., Allmän och svensk fonetik. Norstedts Lisäksi kurssilla jaettava materiaali. POHKA1B Suulliset harjoitukset 2 op Tavoitteet: Opiskelija ymmärtää ja tuottaa ruotsin kieltä verraten sujuvasti. Sisältö: Ymmärtämis- ja kielentuottamisharjoituksia eri teemojen avulla (esim. työelämä, neuvottelutilanteet, liike-elämä).

57 Pohjoismaiset kielet 57 Toteutustavat: Luento- ja harjoituskurssi. opetukseen JA Harjoitustyö(t). Aktiivinen osallistuminen opetukseen, suulliset puhe-, haastattelu-, ja esittelytehtävät ja keskustelut. 5. Arviointi perustuu opiskelijan kurssilla osoittamaan aktiivisuuteen ja harjoitustehtäviin. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Sanakirjat, Internet ja kurssilla jaettava materiaali. POHKA2 Ruotsin rakenne II 5 op Tavoitteet: Kurssin tarkoituksena on saada opiskelija pohtimaan tarkemmin ruotsin kielen rakennetta, tiedostamaan suomen ja ruotsin kielen välillä olevia kieliopillisia eroja sekä antaa hänelle keinoja selviytyä kielten erilaisuuden aiheuttamista vaikeuksista. Sisältö: Kurssilla perehdytään ruotsin kielioppiin teoreettisesti syventäen ja vertaillen vastaaviin suomen kielen ilmiöihin. Toteutustavat: Luento- ja harjoituskurssi. Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti. 5. Arviointi perustuu oppitunneilla osoitettuun aktiivisuuteen ja kirjalliseen tenttiin. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Språkriktighetsboken utarbetad av svenska språknämnden. Norstedts 2005; Ekerot, Lars-Johan, Ordföljd, tempus, bestämdhet. Gleerups 1995; Hultman, T. G., Svenska Akademiens språklära. Svenska Akademien 2003; Svenska Akademiens grammatik. Svenska Akademien POHKA3 Käännösviestintä 5 op TRMUPK2A Johdatus käännösprosessiin/ luennot 1 op Ks. Käännöstieteen yhteiset opinnot TRRUPK7 Käännösviestintä suomi-ruotsi I 4 op Ks. Käännöstiede (ruotsi) POHKA4 Ruotsin kirjallisuus historiallisessa valossa 5 op Tavoitteet: Kurssi pyrkii heijastamaan Ruotsin historiallista kehitystä kirjallisuuden kautta ja siten antamaan taustatietoa tämän päivän ruotsalaisesta yhteiskuntakehityksestä. Sisältö: Syvennetään Ruotsin kirjallisuuden lukemista ja ymmärtämistä historiallisesta perspektiivistä. Luettavien ja analysoitavien tekstien pohjalta valaistaan sekä tekstihistoriallisia, aatehistoriallisia että sosiologisia muutoksia Ruotsin kirjallisuudessa ja kirjallisessa instituutiossa. Yhteensä n sivua tekstiä, josta n. 50 sivua runoutta. Kaunokirjallinen asiaproosa muodostaa proosateksteistä pienehkön osan. Toteutustavat: Opetus tapahtuu sekä luentoina, jotka esittelevät laajoja katsauksia ja pääpiirteitä, että ryhmäkeskusteluina ja seminaareina, joissa analysoidaan ja käsitellään kirjallisia teoksia. opetukseen JA Seminaari JA Kirjallinen tentti. Ryhmäkeskustelut ja kirjallisuusseminaarit. 5. Arviointi perustuu kirjallisuusseminaareissa osoitettuun aktiivisuuteen. Tentistä hyväksymismerkintä. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Olsson, B. & Algulin, I., Litteraturens historia i Sverige. Norstedts Valikoima ohjeiden mukaan; Weibull, J., Sveriges historia. Svenska Institutet POHKA5 Sukukieli I 5 op Tavoitteet: Yhden pohjoismaisen sukukielen (norja/tanska) ymmärtäminen ja kieleen liittyvän kulttuurin alkeiden tunteminen. Sisältö: Kielioppiharjoituksia sekä kuullun- ja tekstinymmärtämisharjoituksia. Toteutustavat: Luento- ja harjoituskurssi. Vaadittavat opintosuoritukset: Aktiivinen osallistuminen luennoille, kirjalliset harjoitustehtävät sekä kirjallinen tentti Arviointi perustuu opiskelijan kurssilla

58 58 Kieli- ja käännöstieteiden laitos osoittamaan aktiivisuuteen, harjoitustöihin ja kirjalliseen tenttiin. Oppimateriaa- Kirjallisuus/Oppimateriaali: lit jaetaan erikseen. POHKA6 Kieliharjoittelu 5 op Tavoitteet: Kieliharjoittelun tarkoituksena on, että opiskelija parantaa suullista kielitaitoaan ja oppii tuntemaan ruotsalaista kulttuuria. Sisältö: Kaikille pakollisen kieliharjoittelun kesto on vähintään kaksi (2) kuukautta ja se suoritetaan etupäässä Ruotsissa, mutta sopimuksen mukaan sen voi myös suorittaa jossakin toisessa Pohjoismaassa tai Ahvenanmaalla. Toteutustavat: Pohjoismainen kieli- ja kirjallisuuskurssi (Nordkurs), Nordliks-vaihto tai muulla tavalla suoritettu kieliharjoittelu. Vaadittavat opintosuoritukset: Projekti / käytännön työ. Ulkomaanvierailun aikana laadittava kirjallinen tehtävä. Tehtävästä sovitaan ohjaajan kanssa hyvissä ajoin ennen matkaa. Tehtävä esitetään ohjaajalle vierailun jälkeen. Pohjoismainen kielija kirjallisuuskurssi (Nordkurs) tai Nordliks-vaihto korvaa kieliharjoittelun eikä niistä tarvitse laatia raporttia. Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. Arviointi perustuu todistettavasti suoritettuun harjoitteluun sekä kirjalliseen tehtävään. POHKA7 Tutkielmaopinnot 10 op POHKA7A Proseminaari 4 op Tavoitteet: Opiskelija saa valmiudet tieteellisen tutkielman kirjoittamiseen sekä pystyy itsenäisesti tuottamaan tieteellistä tekstiä ja laatimaan tutkielman valitsemastaan aiheesta. Sisältö: Perehdytään tieteelliseen tutkimukseen ja tutkimusraportointiin. Toteutustavat: Opiskelija osallistuu proseminaariharjoituksiin neljän periodin ajan. Vaadittavat opintosuoritukset: Seminaari JA Tutkielma / opinnäytetyö. Lisäksi toisen opiskelijan työn opponointi Arviointi perustuu proseminaarityöhön ja toisen opiskelijan työn opponointiin sekä opiskelijan kurssilla osoittamaan aktiivisuuteen. Pääaineopis- Osallistumisoikeuden rajaus: kelijoille Kirjallisuus/Oppimateriaali: Strömquist, S., Skrivboken. Gleerups 2005; Lagerholm, P., Språkvetenskapliga uppsatser. Studentlitteratur 2005; Strömquist, S., Uppsatshandboken. Hallgren & Fallgren 2003; Svenska skrivregler. Liber 2005; Svenskt språkbruk. Ordbok över konstruktioner och fraser. Svenska språknämnden/norstedts 2003; Svenska Akademiens ordlista över svenska språket. Svenska Akademien POHKA7B Tutkimusmenetelmät 1 op Tavoitteet: Opiskelija oppii akateemisen kirjoittamisen perusteet sekä saa tietoa tieteellisessä tutkimuksessa käytettävistä menetelmistä ja strategioista. Sisältö: Perehdytään tutkimusmenetelmiin ja akateemiseen kirjoittamiseen. Toteutustavat: Opiskelu tapahtuu proseminaarin (POHKA7a)yhteydessä. Vaadittavat opintosuoritukset: Suullinen tentti TAI Kirjallinen tentti Vaihtoehtoisesti hyväksymismerkintä. Arviointi perustuu kirjalliseen/suulliseen tenttiin. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Svenskt språkbruk. Ordbok över konstruktioner och fraser. Svenska språknämnden/norstedts 2003; Svenska skrivregler. Liber 2005; Strömquist, S., Uppsatshandboken. Hallgren & Fallgren 2003; Svenska Akademiens ordlista över svenska språket. Svenska Akademien 2006; Lagerholm, P., Språkvetenskapliga uppsatser. Studentlitteratur 2005; Strömquist, S., Skrivboken. Gleerups POHKA7C Kandidaatintutkielma 5 op Tavoitteet: Ks. laitoksen tutkielmaohjeistus. Sisältö: Laaditaan laajennettu ja syvennetty versio proseminaariesitelmän aiheesta. Lisäksi suoritetaan erillinen tutkielmaan liittyvä, suomen kielellä kirjoitettava kypsyysnäyte, jonka

59 Pohjoismaiset kielet 59 tulee osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin sekä hyvää suomen kielen hallintaa. Toteutustavat: Kandidaatintyö laaditaan hyväksytyn proseminaarityön pohjalta. Vaadittavat opintosuoritukset: suomi: Näyttökoe ruotsi: Tutkielma / opinnäytetyö. Kandidaatin tutkielma ja kypsyysnäyte. Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. Arviointi perustuu kypsyyskokeeseen. POHKA8 Valinnaiskurssi I 5 op Lisätiedot: Opiskelija valitsee yhden 5 op. opintojakson. POHKA8A Sanaston tuntemus 5 op Tavoitteet: Opiskelija hankkii tiedot ruotsin kielen sanaston kehityksestä tähän päivään mennessä ja tulee tietoiseksi olemassaolevista sanaston muuttumis- ja kehitysmahdollisuuksista. Sisältö: Kurssilla käsitellään ruotsin sananmuodostuksen yleispiirteet ennen ja nyt kiinnittäen erityistä huomiota nykypäivän tendensseihin ja mahdollisuuksiin. Toteutustavat: Luento- tai lukukurssi. Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti. 5. Arviointi perustuu oppitunneilla osoitettuun aktiivisuuteen ja kirjalliseen tenttiin. Lukukurssina arviointi perustuu tentin tulokseen. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Allén, S. & Gellerstam, M. & Malmgren, S.-G., Orden speglar samhället. Allmänna förlaget 1989; Andersson, H., Vokabler på vandring. Ordimport till Sverige under tusen år. Studentlitteratur 1999; Edlund, L.-E. & Hene, B., Lånord i svenskan. Wiken 1992; Josefsson, G., Ord. Studentlitteratur 2005; Liljestrand, B., Så bildas orden. Studentlitteratur POHKA8B Kielellinen vaihtelu II 5 op Tavoitteet: Opiskelija omaksuu tietoa kielellisestä vaihtelusta ja erityisesti alueellisten, sosiaalisten sekä sukupuoli- ja ikätekijöiden eroista. Sisältö: Perehdytään alan perusteisiin ruotsin kielen näkökulmasta. Toteutustavat: Luento-/lukukurssi. Vaadittavat opintosuoritukset: Harjoitustyö(t) JA Kirjallinen tentti TAI Harjoitustyö(t) JA Suullinen tentti. 5. Arviointi perustuu opiskelijan kurssilla osoittamaan aktiivisuuteen, harjoitustöihin sekä kirjalliseen tenttiin. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Einarsson, J., Språksociologi. Studentlitteratur 2004; Andersson, L.-G., Fult språk. Svordomar, dialekter och annat ont. Carlssons S ; Boyd, S., Språken i Sverige. Studentlitteratur Teoksessa Språk i fokus. S ; Hyltenstam, K., Sveriges sju inhemska språk. Studentlitteratur Pääkohdittain; Sundgren, E., Språklig variation och förändring. Studentlitteratur Pääkohdittain; Fraurud, K. & Bijvoet, E., Multietniskt ungdomsspråk och andra varieteter av svenska i flerspråkiga miljöer. Studentlitteratur Teoksessa Svenska som andraspråk i forskning, undervisning och samhälle. S POHKA8C Kaksikielisyys 5 op Tavoitteet: Opiskelija omaksuu tietoa kaksitai monikielisyydestä, kielen vaihtamisesta ja kielen ylläpitämisestä. Sisältö: Kaksikielisyysteoria ja sen keskeiset käsitteet, kaksikielisyyskasvatus, ruotsi toisena kielenä. Toteutustavat: Luento- tai lukukurssi. Vaadittavat opintosuoritukset: Harjoitustyö(t) JA Kirjallinen tentti TAI Harjoitustyö(t) JA Suullinen tentti Arviointi perustuu opiskelijan kurssilla osoittamaan aktiivisuuteen, harjoitustöihin ja tenttiin. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Ahlfors, B., Vill du bada min tunga? Svenska folkskolans vänner. S ; Allardt, E., Svenskan som minoritetsspråk i Finland i ett jämförande perspektiv Teoksessa Svenskans beskrivning 17. S. 9 19; Green-Vänttinen, M., Hej vi

60 60 Kieli- ja käännöstieteiden laitos har int merirosvo på vårt lag. Kodväxling och lån i tvåspråkiga barns samtal Teoksessa Svenskans beskrivning 21. S ; Sundman, M., Barnet, skolan och tvåspråkigheten. Yliopistopaino 1998; Börestam, U. & Huss, L., Språkliga möten. Tvåspråkighet och kontaktlingvistik. Studentlitteratur 2001; Dahl, Ö., Språkets enhet och mångfald. Studentlitteratur Luku Språklig mångfald inom samhällen. S ; Einarsson, J., Tvåspråkighet Teoksessa Språksociologi. S ; Thelander, M., Med dialekten i bagaget Teoksessa Tal och samtal. S ; Hyltenstam, K. & Stroud, C., Språkbyte och språkbevarande. Om samiskan och andra minoritetsspråk. Studentlitteratur S ; Boyd, S., Minoritetsspråk som modersmål eller fadersmål: blir det skillnad? Teoksessa Svenska som andraspråk och andra språk. S ; Skutnabb-Kangas, T., Tvåspråkighet. Liber Läromedel S , 83 96; Romaine, S., Bilingualism. Blackwell painos. S , ; Lindberg, I., Myter om tvåspråkighet Språk i Norden S ; Ahlfors, B., Svenska, finska och mandinka Språkvård 4/2002. S POHKA8D Nordistiikka tieteenä 5 op Tavoitteet: Opiskelija tutustuu nordistiikan tieteenalaan ja sen käytänteisiin. Sisältö: Kurssilla käsitellään nordistiikan oppihistoriaa, osa-alueita ja metodeja sekä alan ajankohtaista tutkimusta ja pohjoismaista kieliyhteisöä. Toteutustavat: Luento tai lukukurssi. Vaadittavat opintosuoritukset: Essee TAI Kirjallinen tentti Arviointi perustuu kirjalliseen tenttiin/esseeseen. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Wollin, L., Nordiska språk ett modernt 1800-talsämne? Några glimtar ur en disciplins historia Teoksessa Nordistiken som vetenskap. Artiklar om ämnets historia, teorier och metoder. S ; Lönnroth, H. (red.), Nordistikens historia i Finland. Tampere University Press 2004; Svensson, J., Nordistikens kunskapsintressen Teoksessa Nordistiken som vetenskap. Artiklar om ämnets historia, teorier och metoder. S. 9 30; tiedotkarker, A. & Lindgren, B. & Løland, S. (red.), Nordens språk. Novus Kymmenen tutkimusartikkelia seuraavista konferenssijulkaisuista: Svenskan i Finland, Svenskans beskrivning ja Svenska språkets historia. Artikkelit valitaan yhdessä tentaattorin kanssa. POHKA8E Ruotsalaisuus kontra suomalaisuus 5 op Tavoitteet: Ruotsalaisen ja suomalaisen kulttuurin keskeisten ja tyypillisten piirteiden ymmärtäminen kontrastiiviselta pohjalta ja tietämys kulttuuristen viitekehyksien heijastumisesta kielenkäyttöön ja kommunikaatiostrategioihin Ruotsissa ja Suomessa. Sisältö: Ruotsalaisen ja suomalaisen kulttuurin ilmiöiden käsittely ja vertailu kirjallisuuden sekä kuva- ja äänimateriaalin avulla. Toteutustavat: Harjoituskurssi. Vaadittavat opintosuoritukset: Harjoitustyö(t) TAI Kirjallinen tentti Arviointi perustuu kirjalliseen tenttiin tai harjoitustyöhön sekä oppitunneilla osoitettuun aktiivisuuteen. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Herlitz, G., Kulturgrammatik. Konsultförlaget 1989; Laine-Sveiby, K., Svenskheten som strategi. Timbro 1987; Ekwall, A. & Karlsson, S., Mötet. Storkamp Media 1999; Laine-Sveiby, K., Suomalaisuus strategiana. WSOY 1991; Daun, Å., Svensk mentalitet. Rabén Prisma POHKA8F Ruotsalainen elokuva 5 op Tavoitteet: Opiskelija oppii ymmärtämään elokuvataiteen narrotologisia rakenteita ja retorisia keinoja, lähtökohtana tietyt keskeiset ruotsalaiset elokuvat, sekä näkemään yhteyden elokuvataiteen ja kertovan kirjallisuuden välillä. Sisältö: Kurssin tarkoitus on antaa yleiskuva ruotsalaisesta elokuvasta. Elokuvia ja kommentoivia tekstejä. Kerronnan analyysiä ja kielellisten ja sosiokulttuuristen erityispiirteiden havainnointia.

61 Pohjoismaiset kielet 61 Toteutustavat: Cinemateekki ja keskustelut. Aktivoivaa pedagogiikkaa. Keskusteluja täydentävät tekstikommentaarit elokuvakritiikin alalta. Vaadittavat opintosuoritukset: Harjoitustyö(t) JA Projekti / käytännön työ JA Seminaari. Kirjalliset analyysit sekä itsenäisesti tai yhdessä toisen kanssa kirjoitettu lopputyö (10-12 sivua), joka esitellään seminaarissa. 5. Arviointi perustuu harjoitustöihin ja keskusteluissa osoitettuun aktiivisuuteen. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Elokuvanäytökset, teoreettiset tekstit, elokuvakritiikki, filmikatsaukset. Syventävät opinnot 80 op Tavoitteet: Erittäin hyvä ruotsin käytännön kielitaito ja viestinnällinen ja kulttuurienvälisen viestinnän kompetenssi, hyvä kielen rakenteen ja teorian tuntemus ja analysointivalmius, kielen kehityksen pääpiirteiden ja kulttuuritaustan tuntemus, yhden tutkimusalueen hyvä hallinta sekä menetelmälliset valmiudet laatia ruotsinkielinen tutkielma sovitusta ongelmakokonaisuudesta; yhden pohjoismaisen sukukielen ja kulttuurintuntemuksen perusteet. Sisältö: Pakolliset kurssit S1 S3, kahdenkymmenenviiden opintopisteen laajuiset erikoistumisopinnot S4 sekä tutkielma S5. Lisätiedot: Lähtötaso: Mainesanalla hyvä suoritetut aineopinnot. Syventävien opintojen laajuus sivuaineena on 40 op + 20 op tutkielmaopintoja. POHKS1 Ruotsin kielen kehitys 5 op POHKS1A Kielihistoria 3 op Tavoitteet: Opiskelija omaksuu ruotsin kielen kehityksen päälinjat muinaisruotsista nykyruotsiin. Sisältö: Kurssilla tai itse opiskellen perehdytään ruotsin kielen fonologian, morfologian ja syntaksin diakroniseen kehittymiseen. Toteutustavat: Luento- tai lukukurssi. Kurssi on mahdollista suorittaa kahdella tavalla: joko osallistumalla luennolle ja suorittamlla kertauskuulustelu tai lukemalla kurssikirjallisuus ja tenttimällä se yleisenä tenttipäivänä yhdessä dialektologian (POHKS1b) ja murteiden (POHKS1c)kanssa. Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti. 5. Arviointi perustuu opiskelijan kurssilla osoittamaan aktiivisuuteen ja kirjalliseen tenttiin. Kirjallisuus/Oppimateriaali: tiedotwessén, E., Svensk språkhistoria I. Nytryck i nordiska språk NNS 4; Pettersson, G., Svenska språket under sjuhundra år. Studentlitteratur POHKS1B Dialektologia 1 op Tavoitteet: Opiskelija omaksuu tietoa ruotsin kielen murteista. Sisältö: Perehdytään ruotsin murteisiin ja niiden kielihistorialliseen kehitykseen. Toteutustavat: Luento- tai lukukurssi. Kurssi on mahdollista suorittaa kahdella tavalla: joko osallistumalla luennolle ja suorittamalla kertauskuulustelu tai lukemalla kurssikirjallisuus ja tenttimällä se yleisenä tenttipäivänä yhdessä kielihistorian (POHKS1a) ja nimistöntutkimuksen (POHKS1c) kanssa. Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti. 5. Arviointi perustuu opiskelijan kurssilla osoittamaan aktiivisuuteen ja kirjalliseen tenttiin. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Pettersson, G., Svenska språket under sjuhundra år. Studentlitteratur S ; Svahn, M., Dialektbegreppet - ett diskussionsinlägg. Novus Teoksessa Nordisk dialektologi. S ; Pamp, B., Svenska dialekter. Natur och Kultur 1978; Thelander, M., Från dialekt till sociolekt. Norstedts ordbok Teoksessa Svenskan i tusen år. S POHKS1C Nimistöntutkimus 1 op Tavoitteet: Opiskelija omaksuu tietoa pohjoismaisesta paikan- ja henkilönnimitutkimuksesta. Sisältö: Kurssilla käsitellään paikan- ja henkilönnimien roolia ruotsin kielihistoriassa. Nimianalyysejä ja nimien luokittelua.

62 62 Kieli- ja käännöstieteiden laitos Toteutustavat: Luento- tai lukukurssi. Kurssi on mahdollista suorittaa kahdella tavalla: joko osallistumalla luennolle ja suorittamalla kertauskuulustelu tai lukemalla kurssikirjallisuus ja tenttimällä se yleisenä tenttipäivänä yhdessä kielihistorian (POHKS1a)ja murteiden (POH- KS1b) kanssa. Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti. 5. Arviointi perustuu opiskelijan kurssilla osoittamaan aktiivisuuteen ja kirjalliseen tenttiin. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Pamp, B., Ortnamnen i Sverige. Studentlitteratur 1988; Pettersson, G., Svenska språket under sjuhundra år. Studentlitteratur S ; Otterbjörk, R., Svenska personnamn. Handbok för universitetsbruk och självstudier. Studentlitteratur Lisäksi kurssilla jaettava materiaali. POHKS2 Sukukieli II 5 op Tavoitteet: Yhden pohjoismaisen sukukielen (norja/tanska) ymmärtäminen ja kieleen liittyvän kulttuurin alkeiden tunteminen (eri sukukieli kuin aineopinnoissa POHKA5). Sisältö: Kielioppiharjoituksia sekä kuullun- ja tekstinymmärtämisharjoituksia. Toteutustavat: Luento- ja harjoituskurssi. Vaadittavat opintosuoritukset: Aktiivinen osallistuminen opetukseen, kirjalliset harjoitustehtävät sekä kirjallinen tentti Arviointi perustuu opiskelijan kurssilla osoittamaan aktiivisuuteen, harjoitustöihin ja kirjalliseen tenttiin. Oppimateriaa- Kirjallisuus/Oppimateriaali: lit jaetaan erikseen. POHKS3 Tieteellinen kirjoittaminen 5 op Tavoitteet: Opiskelija omaksuu tietoa tieteellisestä tyylistä ja akateemisesta kirjoittamisesta erityisesti pro gradu -työtä ajatellen. Sisältö: Tutkimusprosessi- ja metodiikka. Nordistiikan eri tutkimusalueiden artikkelien ja tutkielmien analysointi: keskustelupöytäkirjojen, referaattien ja arvostelujen laadinta. Toteutustavat: Harjoituskurssi. Vaadittavat opintosuoritukset: Harjoitustyö(t). 5. Arviointi perustuu opiskelijan kurssilla osoittamaan aktiivisuuteen ja harjoistustehtäviin. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Strömquist, S., Uppsatshandboken. Hallgren & Fallgren 2003; Hakala J. T., Snart magister?. Gaudeamus 2001; Svenska skrivregler. Liber 2005; Nyberg, R., Skriv vetenskapliga uppsatser och avhandlingar med stöd av IT och Internet. Edutime 1999; Trost, J., Att skriva uppsats med akribi. Studentlitteratur S. 1 49; Linnarud, M., Språkforskning för språklärare. Studentlitteratur 1993; Svenska Akademiens ordlista över svenska språket. Svenska Akademien 2006; Rienecker, L. & Stray Jørgensen, P., Att skriva en bra uppsats. Liber Ekonomi 2002; Svenskt språkbruk. Ordbok över konstruktioner och fraser. Svenska språknämnden/norstedts 2003; Svensson, J. (red.), Nordistiken som vetenskap. Artiklar om ämnets historia, teorier och metoder. Studentlitteratur POHKS4 Valinnaiset kurssit II-VI 25 op Lisätiedot: Oppiaineessa on neljä erikoistumislinjaa: Nykyruotsin linja, Opettajalinja, Kääntäjälinja ja Filologinen linja. Vähintään 20 opintopistettä on suoritettava samalta linjalta, 5 opintopistettä saa valita vapaasti muilta linjoilta. Valittavan linjan on oltava yhteydessä pro gradu -tutkielman kanssa ja tuettava sitä. Nykyruotsin linja 5-25 op POHKS4A EU-ruotsi 5 op Tavoitteet: Opiskelija omaksuu tietoa ruotsin kielen roolista ja kehityksestä Euroopan unionissa. Sisältö: Perehdytään alan käsitteisiin sekä ruotsin kielen etuihin, mahdollisuuksiin, riskeihin ja vaatimuksiin EU:ssa. Aihetta käsitellään sekä viranomaisten että tavallisten kansalaisten näkökulmista. Toteutustavat: Luento-/lukukurssi. Vaadittavat opintosuoritukset: Essee TAI Kirjallinen tentti.

63 Pohjoismaiset kielet Arviointi perustuu kirjalliseen tenttiin/esseeseen. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Lindqvist, Ch., Svenska i ett integrerat Europa sett ur tysksvenskt perspektiv Teoksessa Svenskan i Finland 8. S. 9 23; tiedotmelander, B. (red.), Svenskan som EU-språk. Hallgren & Fallgren 2000; Teleman, U., Det svenska riksspråkets utsikter i ett integrerat Europa. Teoksessa Språk i världen. Broar och barriärer. S ; Edgren, H., Översättning av EU-förordningar. Om svenska och EU-svenska Översättning och tolkning. S ; Ekeroth, L.-J., Riktig EU-svenska Översättning och tolkning. S Lisäksi valikoima analysoitavia EUtekstejä. POHKS4B Semantiikka ja leksikografia 5 op Tavoitteet: Opiskelija omaksuu syvempää tietoa eri sanakirjojen antamasta informaatiosta. Sisältö: Semantiikan ja leksikografian perusteet. Toteutustavat: Luento- tai lukukurssi. Vaadittavat opintosuoritukset: Essee TAI Kirjallinen tentti Arviointi perustuu kirjalliseen tenttiin/esseeseen. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Svensén, B., Handbok i lexikografi. Ordböcker och ordboksarbete i teori och praktik. Norstedts Akademiska Förlag uppl; Dahllöf, M., Språklig betydelse. En introduktion till semantik och pragmatik. Studentlitteratur S. 9 68; Sjöström, S., Semantisk förändring. Hur ord får nya betydelser. Studentlitteratur 2001; Trampe, P. af, Språkbrukaren och orden. Studentlitteratur POHKS4C Kielellinen vaikutus 5 op Tavoitteet: Opiskelija omaksuu tietoa eri retoristen keinojen käytöstä viestinnässä. Sisältö: Kurssi antaa tietoa kielestä vaikutusvälineenä sekä niistä keinoista, joita on käytettävissä kun halutaan vakuuttaa tai paljastaa näennäinen objektivisuus ja ylipuhumiskeinot. Toteutustavat: Luento- tai lukukurssi. Vaadittavat opintosuoritukset: Essee TAI Kirjallinen tentti Arviointi perustuu kirjalliseen tenttiin/esseeseen. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Ledin, P., Vem kan man lita på? Språk och makt i EU-debatten Språk och stil 4. S ; Hellspong, L., Konsten att tala. Studentlitteratur S ; Björnsson, G., Argumentationsanalys. Natur och Kultur 1994; Rydstedt, R., Retorik. Studentlitteratur S ; Andersson, J. & Furberg, M., Språk och påverkan. Om argumentationens semantik. Tades 1991; Melin, L., Manipulera med språket. Norstedts Ordbok 2003; Sigrell, A., Att övertyga mellan raderna. Universitetet i Umeå 2001; Fredriksson, G., Det politiska språket. Tiden Lisäksi valikoima analysoitavia tekstejä. POHKS4D Ruotsin rakenne III 5 op Tavoitteet: Opiskelija syventää tietämystään jollakin ruotsin kieliopin erityisalalla. Sisältö: Opiskelija perehtyy syvällisesti johonkin ohjaavan opettajan kanssa erikseen sovittavaan ruotsin kieliopin erityisongelmaan. Toteutustavat: Luento- tai lukukurssi. Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti TAI Harjoitustyö(t) Arviointi perustuu kirjalliseen tenttiin tai harjoitustyöhön. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Platzack, C., Svensk syntax i nordisk belysning Teoksessa Svenskans beskrivning 20. S ; Svenska Akademiens grammatik 1 4. Svenska Akademien 1999; Teleman, U., Ordklasser och satsdelar finns dom? Språket i bruk. S ; Söderberg, B., Sex öl, två taxi, raffiga foto. Om den oböjda pluralen Nysvenska studier 62. S ; Ekberg, L., Ordbildningens gränser: om are-avledningar i svenskan Arkiv för nordisk filologi 110. S ; Wiik-Andersson, E., Begreppet grammatikalisering belyst med svenska exempel

64 64 Kieli- ja käännöstieteiden laitos Språk och stil 7. S ; Hellberg, S., Bestämd form pluralis Nysvenska studier 55/56. S ; Källström, R., Kongruens i svenskan. Göteborgs universitet 1993; Holm, L., Satsadverbial eller sättsadverbial? Teoksessa Svenskans beskrivning 18. S ; Falk, C., Lexikalt kasus i svenska Arkiv för nordisk filologi 110. S ; Teleman, U., Var går gränsen mellan huvudverb och hjälpverb? Teoksessa Svenskans beskrivning 20. S POHKS4E Mediakieli I 5 op Tavoitteet: Opiskelija tarkastelee, analysoi ja ymmärtää eri mediagenreissä vallitsevia strategioita, huomion kiinnittyessä erityisesti eri medioiden retorisiin toimintatapoihin. Sisältö: Kurssi esittelee ja analysoi tavallisimmat mediagenret (journalistiikka, radio, TV, informaatioteknologia) ja antaa metodisia näkökulmia mediayhteiskunnan ja sen diskursiivisten ilmaisujen ymmärtämiseen. Toteutustavat: Kurssi on seminaarimuotoinen ja edellyttää opiskelijoiden aktiivista osallistumista. Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti JA Essee. Tentin lisäksi oma esseemuotoinen media-analyysi Arviointi perustuu kirjalliseen tenttiin ja analyysityöhön. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Drotner, K., Medier och kultur: En grundbok i medieanalys och medieteori. Studentlitteratur 2000; Carlsson, U., Språket i massmedierna Nordicom 3 4/1989. Lisäksi valikoima mediatekstejä sekä analysoivia ja kommentoivia tekstejä. POHKS4F Mediakieli II 5 op Tavoitteet: Opiskelija syventää tietoaan jollakin rajatulla media-alueella tai genrellä ja ottaa selvää tieteellisistä kysymyksenasetteluista. Sisältö: Kurssi keskittyy yhteen mediagenreen, jota tutkitaan ja analysoidaan yhden tai useamman metodisen tutkimusnäkökulman pohjalta. Toteutustavat: Lukukurssi ja harjoitustyö. Vaadittavat opintosuoritukset: Essee. Analyyttinen essee (n s). 5. Arviointi perustuu analyysityöhön. Tutkimusai- Kirjallisuus/Oppimateriaali: heen relevanttia kirjallisuutta. POHKS4G Teksti ja kuva 5 op Tavoitteet: Opiskelija omaksuu tietoa kuvan funktioista multimodaalisen viestinnän välineenä sekä kuvan ja tekstin vuorovaikutuksesta. Sisältö: Peruskäsitteet ja terminologia. Tutustuminen alan tutkimuksiin. Toteutustavat: Luento-/harjoituskurssi tai lukukurssi. Vaadittavat opintosuoritukset: Essee TAI Kirjallinen tentti Arviointi perustuu kirjalliseen tenttiin/esseeseen. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Herkman, J., Sarjakuvan kieli ja mieli. Vastapaino S. 9 92; Lund, H., Intermedialitet. Studentlitteratur S. 9 22, 25 33, 43 53, 63 70, ; Hirdman, A., Tilltalande bilder. Genus, sexualitet och publiksyn i Veckorevyn och Fib-Aktuellt. Atlas 2001; Björkvall, A., Svensk reklam och dess modelläsare. Almqvist & Wiksell S ; Barthes, R., Bildens retorik Teoksessa Tecken och tydning. Till konsternas semiotik. S ; Heikkilä, E., Kuvan ja tekstin välissä. Kuvateksti uutistekstin ja lehtijutun elementtinä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2006; Kress, G. & van Leeuwen, T., Reading images. The grammar of visual design. Routledge POHKS4H Ruotsi ja informaatiotekniikka 5 op Tavoitteet: Opiskelija omaksuu tietoa kielestä ja kielenkäytöstä tietokonevälitteisessä kommunikaatiossa. Sisältö: Peruskäsitteet ja terminologia, tutustuminen alan ruotsinkielisiin tutkimuksiin. Toteutustavat: Luento- tai lukukurssi. Vaadittavat opintosuoritukset: Essee TAI Kirjallinen tentti.

65 Pohjoismaiset kielet Arviointi perustuu kirjalliseen tenttiin. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Karlsson, A.-M., Skriftbruk i förändring. En semiotisk studie av den personliga hemsidan. Almqvist & Wiksell 2002; Collin, L., Variation i webbdiskussion. En fallstudie av kontext, funktion och form i diskussionsforum om diabet. Åbo Akademi 2005; Carlquist, J., Sammanhang i hypertext Språkvård 1. S ; Hård af Segerstad, Y., Use and Adaption of Written Language to the Conditions of Computer Mediated Communication. Göteborgs universitet 2002; Karlsson, A.-M. & Ledin, P., Cyber, hyper och multi: några reflektioner kring IT-ålderns textbegrepp Human IT 2/3. S ; Josephson, O. (red.), Svenskan i IT-samhället. Hallgren & Fallgren 1997; Carlquist, J., Apotekets webbplats som hypertext en kohesionsanalys Teoksessa Svenskans beskrivning 25. Åbo. S Opettajalinja 5-25 op POHKS4I Suomenruotsin foneettinen rakenne 5 op Tavoitteet: Opiskelija omaksuu syvälliset tiedot suomenruotsin foneettisesta rakenteesta ja sen suhteesta ruotsinruotsin ja suomen foneettiseen rakenteeseen sekä pystyy tekemään foneettisia analyyseja autenttisista materiaaleista. Sisältö: Suomenruotsin yleiskielen segmentaalisten ja prosodisten piirteiden syventävä käsittely fonologisella ja foneettisella tasolla. Kurssilla analysoidaan autenttista materiaalia ja perehdytään alaa käsittelevään kirjallisuuteen. Suomenruotsin foneettisia piirteitä vertaillaan kontrastiivisesti suomen ja ruotsinruotsin yleiskielen vastaaviin piirteisiin. Toteutustavat: Harjoituskurssi. Vaadittavat opintosuoritukset: Harjoitustyö(t) TAI Kirjallinen tentti Arviointi perustuu kirjalliseen tenttiin tai harjoitustyöhön sekä oppitunneilla osoitettuun kurssin sisällön omaksumiseen. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Leinonen, K., Uttalsbeteckningar för svenska ord i ordböcker Teoksessa Svenskan i Finland 2. S ; Leinonen, K., Vokalerna e och ä i finlandssvenskt riksspråk Teoksessa Nordiska Vindar. Nordistica Tamperensia A2. S ; Leinonen, K., Avtoning i finlandssvenskan Teoksessa Svenskans beskrivning 28. S ; Leinonen, K. & Vihanta, V. V. & Pitkänen, A. J., Om rytmen i finlandssvenska och sverigesvenska ett bidrag till forskningen om finlandssvenskt utta Skrifter utgivna av Institutionen för filologi II vid Tammerfors universitet, nordisk filologi 14; Leinonen, K. & Pitkänen, A. J. & Vihanta, V. V., Rikssvenskt och finlandssvenskt ljudsystem ur perceptionssynpunkt Teoksessa Folia fennistica & linguistica. S ; Leinonen, K., Finlandssvenskt sje-, tje- och s-ljud i kontrastiv belysning Jyväskylä Studies in Humanities 17. Akad. avh. S. 1-52; Bergroth, H., Om konsonantljuden i den bildade finlandssvenskan Nysvenska studier; Kuronen, M. & Leinonen, K., Problem med markering av prosodi i lexikalt uttal i finlandssvenskan Teoksessa Svenskan i Finland 5. Joensuu universitet. S ; Reuter, M., Finlandssvenskt uttal Teoksessa Språkbruk och språkvård. S ; Bergroth, H., Om vokalljuden i den bildade finlandssvenskan Nysvenska studier; Leinonen, K., Om klusilerna i finlandssvenskan Teoksessa Svenskans beskrivning 26. S POHKS4J Kielioppia tuleville ruotsinopettajille 5 op Tavoitteet: Kurssi pyrkii parantamaan opiskelijan valmiuksia ja taitoja toimia ruotsin kielen opettajana. Sisältö: Kurssi sisältää sekä teoreettisen luento-osuuden että käytännön sovellutuksia oppilaiden kieliopillisten suoritusten arvioimiseksi ja kommentoimiseksi. Toteutustavat: Luento ja harjoituskurssi. Vaadittavat opintosuoritukset: Essee JA Harjoitustyö(t) Arviointi perustuu oppitunneilla osoitettuun aktiivisuuteen sekä harjoitustyöhön ja esseeseen.

66 66 Kieli- ja käännöstieteiden laitos Kirjallisuus/Oppimateriaali: Gårding, E., Kontrastiv fonetik och syntax. Liber Läromedel S ; Ekeroth, L.-J., Ordföljd Tempus Bestämdhet. Gleerups 1995; Teleman, U. (red.), Grammatik på villovägar. Almqvist & Wiksell 1987; Widmark, G. et al., Svenska i harmoni. Hallgren & Fallgren 1992; Tiisala, S. (utg.), Grammatiska kontraster. Problem i svensk grammatik i kontrastiv belysning. Suomen soveltavan kielitieteen yhdistys 1983; Språkriktighetsboken. Norstedts POHKS4K Kielenoppiminen 5 op Tavoitteet: Opiskelija omaksuu tietoa siitä, miten kielitaitoa kartutetaan tai kieltä opetetaan eri oppimistilanteissa. Sisältö: Yleiskuva erilaisista kielenoppimistilanteista ja oppijoiden kielenkäytöstä ja strategioista toisen kielen omaksumisessa. Toteutustavat: Luento- tai lukukurssi. Vaadittavat opintosuoritukset: Harjoitustyö(t) JA Kirjallinen tentti TAI Harjoitustyö(t) JA Suullinen tentti. 5. Arviointi perustuu opiskelijan kurssilla osoittamaan aktiivisuuteen, kirjallisiin tehtäviin ja kirjalliseen tenttiin. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Språkboken. En antologi om språkundervisning och språkinlärning. Skolverket Pääpiirteittäin; Lightbown, P. M. & Spada, N., How languages are learned. Oxford University Press painos; Enström, I., Ordförråd och ordinlärning med särskilt fokus på avancerade inlärare. Studentlitteratur Teoksessa Svenska som andraspråk i forskning, undervisning och samhälle. S ; Viberg, Å., Vägen till ett nytt språk. Natur och Kultur 1987; Dahl, Ö., Språkets enhet och mångfald. Studentlitteratur S ; Laurén, Ch., Tidig inlärning av flera språk. Vasa universitet Pääpiirteittäin; Håkansson, G., Språkinlärning hos barn. Studentlitteratur 1998; Abrahamsson, N. & Hyltenstam, K., Mognadsbegränsningar och den kritiska perioden för andraspråksinlärning. Studentlitteratur Teoksessa Svenska som andraspråk i forskning, undervisning och samhälle. S ; Tornberg, U., Språkdidaktik. Gleerups Pääpiirteittäin; Kotsinas, U.-B., Invandrare talar svenska. Liber POHKS4L Kirjallisuuden jatkokurssi 5 op Tavoitteet: Kurssi pyrkii johdattamaan opiskelijan eräisiin keskeisiin kirjallisuustieteellisiin metodeihin ja teorianmuodostuksiin ja auttamaan näiden soveltamisessa lähiluku- ja analyysitehtävissä. Sisältö: Kurssi syventää eri kirjallisten tekstien ja genrejen ymmärrystä kirjallisuustieteellisten metodien ja teorioiden avulla. Toteutustavat: Seminaarit, joissa käsitellään yhtä ongelma-aluetta kerrallaan. Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti JA Essee Arviointi perustuu kirjalliseen tenttiin ja analyyttiseen esseeseen. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Bergsten, S., Litteraturvetenskap. Studentlitteratur Lisäksi kaunokirjallisia tekstejä, teoria- ja metoditekstejä. POHKS4M Uusi suomenruotsalainen kirjallisuus 5 op Tavoitteet: Opiskelija perehtyy suomenruotsalaiseen kirjallisuuteen. Sisältö: Suomenruotsalaisen kirjallisuuden pääpiirteet 1900-luvulla. Toteutustavat: Luku- ja kirjoituskurssi. Tehtävistä sovitaan erikseen kurssista vastaavan opettajan kanssa. Vaadittavat opintosuoritukset: Harjoitustyö(t) JA Essee JA Kirjallinen tentti. Tentin lisäksi kirja-arvosteluiden, referaattien ja esseiden kirjoittaminen Arviointi perustuu kirjoitustehtäviin ja kirjalliseen tenttiin. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Ingström, P., Den nyaste prosan Teoksessa Finlands svenska litteraturhistoria II. S ; Wrede, J., Ett folk som blött den finlandssvenska litteraturen efter Teoksessa Den svenska litteraturen VI. S ; Ingström, P., Nittiotalets reseskildrare Teoksessa Finlands svenska litteraturhistoria II. S. 327; Zilliacus, C., Avantgardet i öster finlandssvensk modernism Teoksessa Den svenska litte-

67 Pohjoismaiset kielet 67 raturen V. S Lisäksi valikoima teoksia, runoutta ja proosaa (n sivua): mm. Runar Schildt, Edith Södergran, Jarl Hemmer, Tove Jansson, Lars Huldén, Jörn Donner, Ulla-Lena Lundberg, Carola Sandbacka, Lars Sund, Henrik Tikkanen, Märta Tikkanen, Merete Mazzarella ja Kjell Westö. Kääntäjälinja 5-25 op Sisältö: Tarvittaessa sovelletaan jonolakia. TRRUPK6 Käännösviestintä ruotsi-suomi I 4 op Ks. Käännöstiede (ruotsi) TRRUAM3 Pohjoismaiden yhteiskuntaolot ja kulttuurit 3 op Ks. Käännöstiede (ruotsi) TRRUAM4 Käännösviestintä ruotsi-suomi II 4 op Ks. Käännöstiede (ruotsi) TRRUAM5 Käännösviestintä suomi-ruotsi II 4 op Ks. Käännöstiede (ruotsi) KIYHY03 Käännöstieteen peruskurssi 3 op Ks. Laitoksen yhteiset opinnot TRMUAK2A Erikoisalojen kielet ja terminologia/luennot 1 op Ks. Käännöstieteen yhteiset opinnot TRMUAK2B Erikoisalojen kielet ja terminologia/harjoitukset 1 op Ks. Käännöstieteen yhteiset opinnot TRRUAM7 Käännösviestintä ruotsi-suomiruotsi III 4 op Ks. Käännöstiede (ruotsi) TRRUAM8 Itsenäiset projektit 4-8 op Ks. Käännöstiede (ruotsi) Filologinen linja 5-20 op POHKS4N Muinaisislanti 5 op Tavoitteet: Opiskelija perehtyy muinaisislantilaiseen kirjallisuuteen ja ko. ajan yhteiskuntaan sekä omaksuu perustiedot muinaisislannin muoto-opista ja islantilaisten tekstien kääntämisestä ruotsiksi. Sisältö: Muinaisislantilaisia tekstejä. Toteutustavat: Luento- tai lukukurssi. Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti JA Essee. Tentin lisäksi esseitä ja kirjallisuuskatsauksia Arviointi perustuu kirjoitustehtäviin ja kirjalliseen tenttiin. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Hallberg, P., Den fornisländska poesin. Svenska bokförlaget 1962; Noreen, E., Isländsk läsebok Nytryck i nordiska språk NNS 14; Hallberg, P., Den isländska sagan. Esselte Studium 1969; Wessén, E., Isländsk grammatik uppl. Nytryck i nordiska språk NNS 8. POHKS4O Muinaisruotsalaiset tekstit 5 op Tavoitteet: Opiskelija syventää tietojaan ruotsin kielen historiasta. Sisältö: Muinaisruotsalaisia (n ) tekstejä. Tekstit edustavat eri tyylilajeja. Toteutustavat: Luento- tai lukukurssi. Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti JA Essee Arviointi perustuu kirjalliseen tenttiin ja esseeseen. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Wessén, E., Svensk språkhistoria I Nytryck i nordiska språk NNS 4. S ; Wessén, E., Om det tyska inflytandet på svenskt språk under medeltiden Nytryck i nordiska språk NNS 10; Noreen, E., Fornsvensk läsebok bearb. uppl. utg. av S. Benson. Nytryck i nordiska språk NNS 15; Wessén, E., Fornsvenska texter med förklaringar och ordlista Nytryck i nordiska språk NNS 7.

68 68 Kieli- ja käännöstieteiden laitos POHKS4P Vanhemmat ja uudemmat uusruotsalaiset tekstit 5 op Tavoitteet: Opiskelija syventää tietojaan ruotsin kielen historiasta sekä perehtyy teksti- ja editiofilologiaan. Sisältö: Vanhempia ( ) ja uudempia ( ) uusruotsalaisia tekstejä. Tekstit edustavat eri tyylilajeja. Kurssilla käsitellään myös teksti- ja editiofilologisia aspekteja. Toteutustavat: Luento- tai lukukurssi. Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti JA Essee Arviointi perustuu kirjalliseen tenttiin ja esseeseen. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Bergman, G., Kortfattad svensk språkhistoria. Prisma S ; Wessén, E., Svensk språkhistoria I Nytryck i nordiska språk NNS 4. S ; Lönnroth, H., Ekenäs stads dombok II: Filologisk utgåva med kommentar och register. 2006; Noreen, E. & Johansson, M., Valda stycken av svenska författare Nytryck i nordiska språk NNS 13; Lönnroth, H., Ekenäs stads dombok I: Rättsfilologisk studie av en talshandskrift POHKS4Q Nimistöntutkimus 5 op Tavoitteet: Opiskelija perehtyy nimistöntutkimukseen modernin tyyppijaottelun avulla. Sisältö: Johdatus pohjoismaiseen nimistöntutkimukseen. Toteutustavat: Luento- tai lukukurssi. Vaadittavat opintosuoritukset: Harjoitustyö(t) JA Kirjallinen tentti. Tentin lisäksi nimianalyysitehtäviä Arviointi perustuu kirjalliseen tenttiin ja analyysitehtäviin. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Ortnamnen minnen i miljön. Dagarna för Europas byggnadsarv s; tiedotblomqvist, M., Från Einar och Signe till Robin och Ronja. Om finlandssvenskarnas förnamn på 1900-talet Svenska folkskolans vänners kalender S ; Blomqvist, M., Personnamnsboken. Finn Lectura 1993; Kiviniemi, E., Voidaanko nimeämisperusteet luokitella? Kieli 2. S. 7 34; Oja, A., Om ortnamnen i Finlands medeltida städer Teoksessa Helsingfors gatunamn; Paikkala, S., Surnames in Finland on the treshold of the new millennium Onoma 37. S ; Brylla, E., Ursäkta, hur var namnet? Personnamn i praktiskt bruk. Bombus 2002; Pamp, B., Ortnamnen i Sverige. Studentlitteratur Erillisten ohjeiden mukaan. Valikoima tehdään yhdessä kurssin vastuuopettajan kanssa. POHKS4R Teemakurssit 5 op Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5. Numerolla POHKS4S Tutkimushanke ja muu erikoistumiskurssi 5 op Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5. Numerolla POHKS5 Tutkielmaopinnot 40 op POHKS5A Seminaari 5 op Tavoitteet: Sama kuin proseminaarin (POH- KA7a), mutta edistyneemmällä tasolla. Sisältö: Seminaari toimii johdantona pro gradu -työn kirjoittamiseen. Toteutustavat: Opiskelija osallistuu seminaariharjoituksiin neljän periodin ajan. Vaadittavat opintosuoritukset: Seminaari JA Tutkielma / opinnäytetyö. Seminaarityö. Oman työn esittely ja toisen opiskelijan työn opponointi Arviointi perustuu seminaarityöhön ja toisen opiskelijan työn opponointiin sekä opiskelijan kurssilla osoittamaan aktiivisuuteen. Edeltävät opinnot: Seminaariharjoitukset edellyttävät, että kaikki aineopinnot ovat periaatteessa suoritettu ja että opiskelija osallistuu tai on tenttinyt kurssin S3 Tieteellinen kirjoittaminen.

69 Ranskan kieli 69 Kirjallisuus/Oppimateriaali: Svenskt språkbruk. Ordbok över konstruktioner och fraser. Svenska språknämnden/norstedts. 2003; Svenska skrivregler. Liber 2005; Nyberg, R., Skriv vetenskapliga uppsatser och avhandlingar med stöd av IT och Internet. Edutime 1999; Trost, J., Att skriva uppsats med akribi. Studentlitteratur S. 1 49; Linnarud, M., Språkforskning för språklärare. Studentlitteratur 1993; Svenska Akademiens ordlista över svenska språket. Svenska akademien 2006; Rienecker, L. & Stray Jørgensen, P., Att skriva en bra uppsats. Liber Ekonomi 2002; Hakala J. T., Snart magister?. Gaudeamus 2001; Svensson, J. (red.), Nordistiken som vetenskap. Artiklar om ämnets historia, teorier och metoder. Studentlitteratur 1988; Strömquist, S., Uppsatshandboken. Hallgren & Fallgren POHKS5B Pro gradu -tutkielma 35 op Tavoitteet: Ks. laitoksen tutkielmaohjeistus. Sisältö: Pro gradu -tutkielman aihe valitaan yhdessä ohjaajan eli pääasiassa oppiaineen professorin kanssa. Tutkielman tekijän suositellaan osallistuvan seminaariin myös neljän pakollisen periodin jälkeenkin ja/tai gradupiiriin, joka kokoontuu tasaisin väliajoin. Valmis tutkielma on n sivua pitkä (sivuainetutkielma n sivua). Tutkielman arvostelussa otetaan huomioon sisällön lisäksi myös kieliasu, varsinkin tieteellinen tyyli. Vaadittavat opintosuoritukset: suomi: Näyttökoe ruotsi: Tutkielma / opinnäytetyö. Pro gradu -tutkielma. Kypsyysnäyte, mikäli sitä ei ole suoritettu alempaan korkeakoulututkintoon. Arviointi ja arviointiperusteet: Approbaturlaudatur. Lisätiedot: Sivuainetutkielman opintopistemäärä on 15 op. Ranskan kieli Ranskan kielen pääaineopinnot tähtäävät nykykielen sujuvaan ja monipuoliseen hallintaan, kielentutkimukseen, Ranskan kirjallisuuden tuntemukseen sekä Ranskan yhteiskunnallisiin oloihin perehtymiseen. Opetusohjelma on suunniteltu yhteistoiminnassa ranskalaisten yhteistyötahojen kanssa ja kehitetty vastaamaan niihin haasteisiin, joita ranskan kielen kasvava merkitys työelämässä ja kansainvälisissä toiminnoissa asettaa suomalaisille. Ranskan kielen taitajia tarvitaan yhä enemmän mm. valtion ja kuntien hallintoelimissä, korkeakouluissa, tutkimuskeskuksissa, liike-elämässä sekä kansainvälisissä järjestöissä. Ranskan kieli on englannin ohella Euroopan unionin pääasiallinen työ- ja neuvottelukieli ja myös yksi Yhdistyneiden kansakuntien virallisista kielistä. Pätevistä ranskan kielen opettajista on pulaa koko maassa, minkä vuoksi opettajan ammattiin pyrkiville on laadittu aineopintovaiheeseen pedagogispainotteinen vaihtoehto. Ranskan kielen opiskelijoiden toivotaan harrastavan kieltä myös varsinaisen opiskelun ulkopuolella. On erityisen tärkeää perehtyä ajankohtaisiin tapahtumiin sanomalehdistön ja television välityksellä, lukea kaunokirjallisuutta ja tutustua ranskalaisiin elokuviin. Vain harjoittamalla kieltä mahdollisimman laajalti voi saavuttaa hyvän ja monipuolisen kielitaidon.

70 70 Kieli- ja käännöstieteiden laitos Sivuaineet Sivuainevalintaan vaikuttavat ratkaisevasti opiskelijan ammatilliset pyrkimykset. Kaupan ja teollisuuden tai tiedottamisen ja hallinnon aloille aikovat voivat valita sivuaineekseen jonkin yhteiskunta-, hallinto- tai taloustieteiden piiriin kuuluvan oppiaineen. Aineenopettajakoulutuksessa tutkinnon aineyhdistelmä koostuu kahden opetettavan aineen opinnoista sekä opettajan pedagogisista opinnoista, jolloin on luontevaa valita sivuaineeksi jokin toinen kieliaine. Kielentutkimuksesta kiinnostuneita kehotetaan valitsemaan sivuaineekseen joko yleinen kielitiede tai jokin muu kieliaine. Sivuaineopiskelijoiden valinta Ranskan kielen sivuaineopiskelijoiksi pyrkivien on osallistuttava lähtötasokokeeseen, joka järjestetään syyslukukauden alussa. Lähtötasokoe sisältää kolme osiota: 1) kielioppiosio; 2) kirjallinen esitys; 3) kielitieto-osio, jota varten luetaan teoksesta: Jukka Havu [toim.]: Introduction aux études françaises: Langue et société, sivut (vuoden 2007 painos). Teos on saatavilla Juvenes Yliopiston Kirjakaupasta, Kalevantie 4, Tampereen yliopisto, puh ja sahköposti: ja fi/verkkokauppa/ sekä Tiedekirjakauppa Tajusta, Kalevantie 5, puh. [03] , sähköposti: ja Kaikista osioista on saatava hyväksytty suoritus. Opintojen aloittaminen ja opintoneuvonta Jokaisen oppiaineeseen hyväksytyn on ilmoittauduttava aineen kortistoon (oppiaineen toimisto sijaitsee huoneessa Pinni B 5008) syyslukukauden alussa, jolloin järjestetään myös yleinen tiedotustilaisuus. Oppiainetta ja opiskelua koskevat tiedotukset, kuten esim. opetus- ja tenttiaikataulu, tenttitulokset, ryhmiin ilmoittautumiset, vierailevat luennoitsijat sekä ulkomaille haettavana olevat stipendit ja muut ajankohtaiset asiat ovat nähtävissä ilmoitustaululla ja oppiaineen kotisivuilla. Niistä tiedotetaan myös sähköpostitse kaikille oppiaineen opiskelijoille. Syyslukukaudella järjestetään uusille opiskelijoille käytännön opinto-ohjausta tutor-toiminnan muodossa. Opintoneuvontaa annetaan myös oppiaineen kansliassa. Opintojen kulku Lukuvuoden kestävät perusopinnot (25 op) ovat kaikille opiskelijoille samat. Perusopintovaiheessa keskitytään erityisesti hyvän kielitaidon saavuttamiseen. Ennen varsinaisia perusopintoja on suoritettava opintojen aloittamista tukeva ranskan kielen aktivointikurssi (2 op). Tämän kurssin opintopisteet lasketaan muihin opintoihin. Aineopintovaiheessa pyritään syventämään kielitaitoa ja soveltamaan sitä käytäntöön (luennot ja harjoitukset 35 op sekä seminaari ja kandidaatintutkielma 10 op, yhteensä 45 op; sivuaineilijoille vain 35 op). Myös aineopintojen luennot ja harjoitukset voidaan suorittaa yhden lukuvuoden kuluessa. Kielitaitoon ja kielitietoon keskittyvien pakollisten opintojaksojen lisäksi on kolme eri suuntautumisvaihtoehtoa, yhteiskuntapainotteinen vaihtoehto, nykykielen vaihtoehto ja kielenopetuksen vaihtoehto, joista on valittava kaksi kokonaan.

71 Ranskan kieli 71 Syventävien opintojen (80 op) vaiheessa perehdytään itsenäiseen tieteelliseen työskentelyyn ja syvennytään johonkin ohjelman sisältämään erikoisalaan. Opinnot jakaantuvat kahden vuoden jaksolle siten, että ensimmäisenä vuonna suoritetaan kaikki kokonaisuuteen kuuluvat pakolliset luennot ja harjoitukset sekä kaikki valinnaiset, yhteensä 15 op:n laajuiset opintojaksot. Kaksi kuukautta kestävä kieliharjoittelu ranskankielisessä maassa on pakollinen. Toisena vuonna osallistutaan tutkielmaseminaariin (5 op) ja kirjoitetaan tutkielma (35 op). Sivuaineopiskelijoitten tutkielmaopinnot ovat 20 op, tutkielmaseminaari 5 op ja tutkielma 15 op. Nykyisen asetuksen mukaan syventävien opintojen laajuus on vähintään 60 opintopistettä eli tutkielmaopinnot tulee olla suoritettuina ennen loppumerkinnän hakemista. Tutkielman arvosana ei vaikuta syventävien opintojen opintokokonaisuuden arvosanaan. Vaadittavat muut opinnot Perusopintojen kokonaismerkinnän saamiseksi sekä pää- että sivuaineopiskelijan on suoritettava laitoksen yhteisistä opinnoista kurssit Y01 Fonetiikan peruskurssi ja Y02 Yleisen kielitieteen peruskurssi. Syventävien opintojen kokonaismerkinnän saamiseksi sekä pää- että sivuaineopiskelijan on suoritettava vähintään yksi seuraavista (graduaiheen mukaan): Y05 Kielentutkimuksen metodit (2 op), Y06 Käännöstieteellinen tutkimus ja metodit (4 op) tai Y07 Kirjallisuudentutkimuksen metodit (3 op). Ks. myös muut kieli- ja käännöstieteiden laitoksen yhteiset opintojaksot. Opetus ja kuulustelut Ranskan kielen oppiaineen vakinaiset opettajat vastaavat erityisesti kielitaito- ja kielitieto-opetuksesta. Heidän pitämiensä kurssien pituus vaihtelee yhdestä periodista neljään periodiin. Vierailevat ranskalaiset opettajat huolehtivat maantuntemukseen ja yhteiskuntatietoon liittyvästä opetuksesta. He pitävät keskimäärin 2-4 viikon mittaisia intensiiviluonteisia seminaareja omalta erikoisalaltaan. Näihin seminaareihin osallistuville järjestetään mahdollisesti esitentti, joka edellyttää tutustumista kurssilla käsiteltäväksi tulevan asiakokonaisuuden peruskäsitteistöön. Esitentissä kuulusteltava aineisto ilmoitetaan hyvissä ajoin oppiaineen ilmoitustaululla. Opetus- ja tenttivastauskielenä on pääsääntöisesti ranska. Suoritusvaihtoehtoina voi joillakin kursseilla olla joko kirjallinen kuulustelu tai kirjallinen harjoitustyö. Kurssin kuulustelija päättää suoritusvaihtoehdosta. Kaikkia opintojaksoja ei luennoida joka vuosi. Useat opintojaksot voidaan suorittaa myös kirjatenttinä. Ennen tentti-ilmoittautumistaan opiskelija sopii tentissä kuulusteltavan aineiston yhdessä kuulustelijan kanssa. Kirjatentteinä suoritettavat opintojaksot tentitään tiedekunnan yleisinä tenttipäivinä. Tenttiin ilmoittaudutaan sähköisesti NettiOpsun kautta viimeistään 7 vuorokautta ennen kuulustelua. Luentojen ja harjoitusten kertauskuulustelut järjestetään pääsääntöisesti viimeisellä luentokerralla. Osasuoritusten vanheneminen ja merkinnät Kielitaitokurssien koesuoritukset ovat voimassa kolme kalenterivuotta suorituspäivästä lukien. Vanhentunut suoritus on uusittava asianomaisen opettajan kanssa sovittavalla ta-

72 72 Kieli- ja käännöstieteiden laitos valla. Muut osasuoritukset eivät vanhene. Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelijan tulee täyttää opintokokonaisuuden suorituslomake ja antaa se professorin tarkistettavaksi ja allekirjoitettavaksi. Arvostelu Ylemmän opintokokonaisuuden aloittaminen edellyttää vähintään arvosanaa 3 edellisestä opintokokonaisuudesta. Perusopintokokonaisuudessa tulee opiskelijalla olla lisäksi vähintään arvosana 3 kielioppi- ja ääntämiskursseista, aineopintokokonaisuudessa lisäksi vähintään arvosana 3 kielioppikurssista. Opintojaksot ja -kokonaisuudet arvostellaan asteikolla 1-5. Keskiarvo lasketaan opintopistemääriin nähden painotetusti. Täydennyskurssi RANSP0 Ranskan kielen aktivointikurssi 2 op Tavoitteet: Ranskan perussanaston ja -rakenteiden kertaaminen sekä puhumisen harjoitteleminen. Sisältö: Tekstien lukemista, keskustelu- ja kirjoitusharjoituksia. Pakollinen kaikille opintojaan aloittaville. opetukseen. Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. Jatkuva arviointi. Opettajan laa- Kirjallisuus/Oppimateriaali: tima materiaali. Perusopinnot 25 op Tavoitteet: Perusopintovaiheessa keskitytään erityisesti hyvän kielitaidon saavuttamiseen. Perusopinnot voidaan suorittaa yhdessä lukuvuodessa. I. Kielitaito 18 op RANSP1 Ääntäminen ja intonaatio 1 op Tavoitteet: Saavuttaa hyväksyttävä taito ranskan kielen ääntämisessä. Sisältö: Käytännön kielitaidon kurssi. Ranskan ääntämisen ja intonaation perusperiaatteet. opetukseen JA Suullinen tentti. Ääntämisharjoituksia kielistudiossa. 5. Jatkuva arviointi. Opettajan laa- Kirjallisuus/Oppimateriaali: tima materiaali. RANSP2 Suullinen esitys 2 op Parantaa puhe- ja viestintäval- Tavoitteet: miuksia. Sisältö: Käytännön kielitaidon kurssi. Puheen ja kirjoitetun tekstin ymmärtämistä sekä suullista ilmaisua ja vuorovaikutusta. Kurssiin osallistuvat pitävät esitelmiä tunneilla käsiteltävistä aiheista. Kontaktiopetusta, ryhmätöitä. opetukseen JA Harjoitustyö(t) JA Suullinen tentti Menestyminen harjoituksissa, jatkuva arviointi. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Oppimateriaalina käytetään aitoja tekstejä (lehdet, televisio, internet jne.), jotka antavat opiskelijalle perustietoja Ranskan ja ranskankielisten maiden nykyoloista. RANSP3 Kirjallinen esitys 3 op Parantaa merkittävästi kirjoitus- Tavoitteet: valmiuksia. Sisältö: Käytännön kielitaidon kurssi. Ainekirjoitusharjoituksia, eri kielellisiin rekistereihin perehtymistä ja kirjallista vuorovaikutusta (kirjeet, viestit, yms.). Vaadittavat opintosuoritukset: Harjoitustyö(t). Seminaariluonteisia harjoituksia, ryhmätöitä. 5. Jatkuva arviointi.

73 Ranskan kieli 73 Kirjallisuus/Oppimateriaali: Harjoitusten oheismateriaalina käytetään aitoja tekstiesimerkkejä. RANSP4 Käännös suomesta ranskaan 3 op Tavoitteet: Oppia tuottamaan ranskalaista asiakieltä ja soveltamaan kielioppitunnilla opittuja tietoja käytäntöön. Sisältö: Käännösharjoituksissa keskitytään perusrakenteisiin ja -sanastoon. opetukseen JA Harjoitustyö(t) JA Näyttökoe. Käännösharjoituksia ja kirjallinen käännöskoe. 5. Jatkuva arviointi ja kirjallinen käännöskoe. tiedot Opetta- Kirjallisuus/Oppimateriaali: jan laatima materiaali. RANSP5 Kielioppi I 2 op Tavoitteet: Tutustua kielioppikategorioihin ja lauseenjäsennykseen sekä perehtyä erityisesti substantiivin ja adjektiivin normatiiviseen käyttöön. Sisältö: Muoto-oppi: nominit. opetukseen JA Harjoitustyö(t) JA Kirjallinen tentti. Luentoja ja harjoituksia. 5. Kokeen perusteella. Kirjallisuus/Oppimateriaali: L. Hakulinen & E. Havu, Les ferai-je? Exercices de grammaire; Y. Delatour et al., Grammaire du Français. Cours de Civilisation française de la Sorbonne. Lisäksi opettajan laatimaa materiaalia. RANSP6 Kielioppi II 2 op Tavoitteet: Perehtyä pronominikategorian normatiiviseen käyttöön. Sisältö: Muoto-oppi: pronominit. opetukseen JA Harjoitustyö(t) JA Kirjallinen tentti. Luentoja ja harjoituksia. 5. Kokeen perusteella. Kirjallisuus/Oppimateriaali: L. Hakulinen & E. Havu, Les ferai-je? Exercices de grammaire; Y. Delatour et al., Grammaire du Français. Cours de Civilisation française de la Sorbonne. Lisäksi opettajan laatimaa materiaalia. RANSP7 Kielioppi III 2 op Sisältö: Muoto-oppi: verbit. Tavoitteet: Perehtyä pääluokkaan, aikamuotoihin, tapaluokkaan sekä sivulausetyyppeihin. opetukseen JA Harjoitustyö(t) JA Kirjallinen tentti. Luentoja ja harjoituksia. 5. Kokeen perusteella. Kirjallisuus/Oppimateriaali: L. Hakulinen & E. Havu, Les ferai-je? Exercices de grammaire; Y. Delatour et al., Grammaire du Français. Cours de Civilisation française de la Sorbonne. Lisäksi opettajan laatimaa materiaalia. RANSP12 Johdatus kielitieteeseen 3 op Tavoitteet: Tutustuminen kielitieteen eri aihealueisiin ja peruskäsitteistöön ranskan kielellä sekä totuttelu ranskankielisen kielitieteellisen kirjallisuuden lukemiseen. Sisältö: Luentoja, kielitieteellisen tekstin lukemista ja sen käsittelemistä tunneilla. opetukseen JA Harjoitustyö(t) JA Kirjallinen tentti. 5. Tehtävien arviointi ja kirjallinen kuulustelu. Edeltävät opinnot: Y02 Yleisen kielitieteen peruskurssi. Suositeltu suoritusajankohta: 1. vuoden kevät. Kirjallisuus/Oppimateriaali: J.-L. Chiss, J. Filiolet, D. Maingueneau, Introduction à la linguistique française I-II.

74 74 Kieli- ja käännöstieteiden laitos II. Maan ja kulttuurin tuntemus 7 op RANSP8 Ranskan historia ja kulttuuritausta 2 op Tavoitteet: Ranskan historian päälinjoihin ja kulttuurijaksoihin tutustuminen. Sisältö: Ranskan historia toiseen maailmansotaan saakka. opetukseen JA Harjoitustyö(t) JA Essee TAI Kirjallinen tentti. Luentosarja tai seminaariluonteinen intensiivikurssi, historiaa ja kulttuuritaustaa käsittelevien tekstien lukeminen ja niiden pohjalta harjoitustyön/töiden tekeminen. Kirjallinen kuulustelu, esseetehtäviä ja/tai ryhmätyö. Kirjatenttivaihtoehto. 5. Esseiden ja/tai tentin perusteella. Kirjallisuus/Oppimateriaali: J. Carpentier & F. Lebrun, Histoire de France. RANSP9 Johdatus kirjallisuuden analyysiin 1 op Tavoitteet: Opiskelijan tutustuttaminen kirjallisuudentutkimuksen peruskäsitteistöön. Sisältö: Kerronnan tutkimuksen välineet ja käsitteet. opetukseen JA Kirjallinen tentti JA Harjoitustyö(t) TAI Kirjallinen tentti. 5. Kokeen perusteella. Kirjallisuus/Oppimateriaali: P. Jacob, A livre ouvert. Rudiments d analyse littéraire. RANSP10 Ranskan kirjallisuus 1800-luvulla 2 op Tavoitteet: Opiskelijan tutustuttaminen aikakauden keskeisiin kirjallisiin suuntauksiin, kirjailijoihin ja teoksiin. Sisältö: Ranskan 1800-luvun kirjallisuus ja kirjallisuuden historia. Kurssi jakaantuu kirjallisuudenhistoriaan ja kirjalliseen analyysiin opetukseen JA Kirjallinen tentti JA Harjoitustyö(t) TAI Kirjallinen tentti Kokeen ja esitelmän perusteella. Kirjatenttivaihtoehdossa tentin perusteella. Edeltävät opinnot: RANSP9 Johdatus kirjallisuuden analyysiin. Kirjallisuus/Oppimateriaali: A. Rimbaud, Pages choisies; A. Jarry, Ubu roi; Stendhal, Le Rouge et le Noir; G. Flaubert:, Madame Bovary; G. de Maupassant, Boule de suif; C. Baudelaire, Les Fleurs du mal; V. Hugo, Les Contemplations; E. Zola, La bête humaine; C. Lauvergnat-Cagnière & A. Paupert & Y. Stalloni & G. Vannier, Précis de Littérature française; H. de Balzac, Le Père Goriot tai La peau de chagrin. 1. C. Lauvergnat-Cagnière & A. Paupert & Y. Stalloni & G. Vannierin teos on kirjallisuuden historiaa. 2. Muut mainitut teokset liittyvät kirjallisen analyysin tekemiseen. Teoksista vähintään kaksi käsitellään luennolla. Vähintään kaksi luetaan kuulustelua tai harjoitustyötä varten. RANSP11 Ranskan kirjallisuus 1900-luvulla 2 op Tavoitteet: Opiskelijan tutustuttaminen aikakauden keskeisiin kirjallisiin suuntauksiin, kirjailijoihin ja teoksiin. Sisältö: Ranskan 1900-luvun kirjallisuus ja kirjallisuuden historia. Kurssi jakaantuu kirjallisuudenhistoriaan ja kirjalliseen analyysiin. Kirjatenttivaihtoehto. opetukseen JA Harjoitustyö(t) JA Kirjallinen tentti TAI Kirjallinen tentti. 5. Esitelmän ja kokeen perusteella. Kirjatenttivaihtoehdossa kirjallisen tentin perusteella. Edeltävät opinnot: RANSP9 Johdatus kirjallisuuden analyysiin, RANSP10 Ranskan kirjallisuus 1800-luvulla.

75 Ranskan kieli 75 Kirjallisuus/Oppimateriaali: C. Lauvergnat- Cagnière & A. Paupert & Y. Stalloni & G. Vannier, Précis de Littérature française. tai H. Mitterand, La littérature française du XXe siècle. Lisäksi kirjallista analyysia varten seuraavista teoksista vähintään kaksi käsitellään luennolla. Vähintään kaksi luetaan kuulustelua tai harjoitustyötä varten: 1900-luvun kirjallisuus: Alain-Fournier: Le Grand Meaulnes; G. Apollinaire: Alcools; Colette: La vagabonde; S. Beckett: En attendant Godot; Camus: L étranger; J. Cocteau: Les enfants terribles; J. Genet: Les bonnes; J. Giraudoux: Intermezzo; J. Green: Moïra; H. Guibert : A l ami qui ne m a pas sauvé la vie ; E. Ionesco: La cantatrice chauve ja La leçon; J.-M.G. Le Clézio : Mondo et autres histoires ; J. Prévert: Paroles; Y. Queffélec: Les noces barbares; R. Queneau: Exercices de style ja Zazie dans le métro; J-P. Sartre: La nausée; B. Vian: L écume des jours; Tahar ben Jelloun: La nuit sacrée; M. Duras: L amant; A. Pieyre de Mandiargues: La motocyclette; P. Modiano: Une jeunesse ja Dora Bruder; G. Perec: Les choses; M. Tournier: Vendredi ou la vie sauvage. Aineopinnot 45 op Tavoitteet: Aineopintovaiheessa pyritään syventämään kielitaitoa ja soveltamaan sitä käytäntöön. Myös aineopintojen luennot ja harjoitukset voidaan suorittaa yhden lukuvuoden kuluessa. Kielitaitoon ja kielitietoon keskittyvien pakollisten opintojaksojen lisäksi on valittava kaksi modulia (yhteensä kuusi 2 op:n opintojaksoa). Lisätiedot: Sisältää TUTKIELMAOPINNOT 10 op I. Pakolliset kurssit 23 op RANSA1 Suullinen esitys 2 op Tavoitteet: Puhe- ja viestintävalmiuksien kehittäminen. Sisältö: Kurssilla harjoitellaan erityyppisiä puhetilanteita, ennen kaikkea valmisteltuja esitelmiä sekä valmistelematonta keskustelua. opetukseen JA Harjoitustyö(t). Pakolliset harjoitustunnit. Suullinen esitelmä ja/ tai haastattelu. 5. Jatkuva arviointi. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Opettajan kokoama materiaali, joka toimii puheviestinnän tukena. RANSA2 Kirjallinen esitys 3 op Tavoitteet: Parantaa merkittävästi akateemisen kirjoittamisen käytäntöjä. Sisältö: Kurssilla kirjoitetaan eri tekstilajeja, aineita, esitelmiä, tieteellisiä tekstejä. opetukseen JA Harjoitustyö(t) JA Kirjallinen tentti. Pakolliset harjoitustunnit. Loppukoe ja/tai kirjallinen työ. 5. Loppukokeen perusteella. Opettajan ko- Kirjallisuus/Oppimateriaali: koama materiaali. RANSA3 Käännös suomi-ranska 3 op Tavoitteet: Kehittää kielitaitoa, kielen rakenteiden hallintaa ja kielellistä ilmaisua kontrastiivisten käännösharjoitusten avulla. Sisältö: Vaativia käännösharjoituksia suomesta ranskaan. opetukseen JA Harjoitustyö(t) JA Kirjallinen tentti. Luentoja ja harjoituksia. Kirjallinen kuulustelu ja/ tai harjoitustyö. 5. Loppukokeen perusteella. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Kurssilla käytetään opettajan laatimaa materiaalia.

76 76 Kieli- ja käännöstieteiden laitos RANSA4 Kielioppi 3 op Tavoitteet: Oppia analysoimaan ranskalaista lauserakennetta ja käyttämään kieliopillista termistöä lauseanalyysissä. Sisältö: Kurssilla perehdytään ranskan lauseoppiin teoreettisemmasta näkökulmasta kuin perusopintovaiheessa. opetukseen JA Harjoitustyö(t) JA Kirjallinen tentti. 5. Kirjallinen kuulustelu. Edeltävät opinnot: RANSP5 Kielioppi I, RAN- SP6 Kielioppi II, RANSP7 Kielioppi III. Kirjallisuus/Oppimateriaali: D. Maingueneau, Syntaxe du français. RANSA5 Kielitieteen suuntaukset 4 op Tavoitteet: Perehtyminen ja 2000-lukujen keskeisimpien ranskalaisten kielitieteilijöiden ajatuksiin ja tuotantoon. Sisältö: Kurssilla perehdytään tärkeimpiin kielitieteellisiin suuntauksiin. opetukseen JA Harjoitustyö(t) JA Kirjallinen tentti TAI Kirjallinen tentti. Luentosarja. Kielitieteellisten artikkeleiden lukeminen ja niihin pohjautuvien tehtävien tekeminen. Kirjallinen kuulustelu. Kirjatenttivaihtoehto. 5. Kirjallinen kuulustelu. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Ch. Baylon & P. Fabre, Initiation à la linguistique; J. Moeschler, Introduction à la linguistique contemporaine; P. Guelpa, Introduction à l analyse linguistique. RANSA6 Ranskan uusin historia (1940>) 2 op Tavoitteet: Kurssilla pyritään analysoimaan nykypäivän ranskalaisen yhteiskunnan rakenteita uusimman historian valossa. Sisältö: Kurssilla perehdytään Ranskan historiaan toisesta maailmasodasta nykypäivään. opetukseen JA Kirjallinen tentti JA Essee TAI Osallistuminen opetukseen JA Essee TAI Kirjallinen tentti TAI Osallistuminen opetukseen JA Kirjallinen tentti. Seminaariluonteinen intensiivikurssi. Kirjallinen kuulustelu ja/tai esseetehtävä. Kirjatenttivaihtoehto Loppukokeen ja/tai kirjallisen työn perusteella. Kirjallisuus/Oppimateriaali: M. Agulhon, A. Nouschi & R. Schor, La France de 1940 à nos jours. RANSA7 Ranskan kirjallisuus 1600-luvulla 2 op Tavoitteet: Ranskan 1600-luvun kirjallisuuden pääsuuntauksiin sekä tärkeimpiin kirjailijoihin ja teoksiin tutustuminen. Sisältö: Ranskan 1600-luvun kirjallisuus ja kirjallisuuden historia. Kurssi jakaantuu kirjallisuudenhistoriaan ja kirjalliseen analyysiin. Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti TAI Osallistuminen opetukseen JA Harjoitustyö(t) JA Kirjallinen tentti. Luentosarja. Kirjallinen kuulustelu ja/tai harjoitustyö. Kirjatenttivaihtoehto Loppukokeen ja/tai harjoitustyön perusteella. Kirjallisuus/Oppimateriaali: C. Lauvergnat-Cagnière & A. Paupert & Y. Stalloni & G. Vannier:, Précis de Littérature française. Seuraavista teoksista vähintään kaksi käsitellään luennolla. Vähintään kaksi luetaan kuulustelua tai harjoitustyötä varten: P. Corneille: Le Cid; Molière: L école des femmes ja Tartuffe; J. Racine: Andromaque; valikoima La Fontainen faabeleita; Mme de La Fayette: La princesse de Clèves; Boileau: L art poétique.

77 Ranskan kieli 77 RANSA8 Ranskan kirjallisuus 1700-luvulla 2 op Tavoitteet: Ranskan 1700-luvun kirjallisuuden pääsuuntauksiin sekä tärkeimpiin kirjailijoihin ja teoksiin tutustuminen. Sisältö: Ranskan 1700-luvun kirjallisuus ja kirjallisuuden historia. Kurssi jakaantuu kirjallisuudenhistoriaan ja kirjalliseen analyysiin. Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti TAI Osallistuminen opetukseen JA Kirjallinen tentti JA Harjoitustyö(t). Luentosarja. Kirjallinen kuulustelu ja/tai harjoitustyö. Kirjatenttivaihtoehto Loppukokeen ja/tai harjoitustyön perusteella. Kirjallisuus/Oppimateriaali: C. Lauvergnat-Cagnière & A. Paupert & Y. Stalloni & G. Vannier, Précis de Littérature française. Seuraavista teoksista vähintään kaksi käsitellään luennolla. Vähintään kaksi luetaan kuulustelua tai harjoitustyötä varten: Montesquieu: Les lettres persanes; Marivaux: Le jeu de l amour et du hasard; Voltaire: Candide ja Zadig; D. Diderot: Jacques le Fataliste; P.-A. Beaumarchais: Le mariage de Figaro; J.-J. Rousseau: Discours sur l origine et les fondements de l inégalité parmi les hommes. RANSA9 Ranskan talouselämä ja sosiaaliset rakenteet 2 op Tavoitteet: Ranskan talouselämään ja sosiaalisten rakenteisiin tutustuminen. Sisältö: Kurssilla käsitellään niitä peruskäsitteitä, jotka ovat olennaisia nykypäivän ranskalaisen yhteiskunnan tuntemukselle. Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti TAI Osallistuminen opetukseen JA Harjoitustyö(t) JA Kirjallinen tentti. Seminaariluonteinen intensiivikurssi. Kirjallinen kuulustelu ja/tai harjoitustyö. Kirjatenttivaihtoehto Loppukokeen ja/tai harjoitustyön perusteella. Kirjallisuus/Oppimateriaali: A. Desrosières & L. Thévenot, Les catégories socio-professionnelles; J.-M. Albertini, Économie de la France; J.-J. Carré et al, Abrégé de la croissance française. II. Valinnaiset kurssit 12 op Sisältö: Valittava kaksi modulia kolmesta a) yhteiskuntapainotteinen vaihtoehto RANSAY1 Ranska ja Euroopan unioni 2 op Tavoitteet: Ymmärtää Ranskan asema Euroopan unionissa (historia, nykytilanne, mahdollisesti vaikuttavat seikat ja erikoispiirteet). Sisältö: Kurssilla tutkitaan ranskalaisen hallintokulttuurin vaikutusta Euroopan unionin hallintoon sekä Ranskan poliittista ja taloudellista merkitystä yhtenä unionin johtavista maista. opetukseen JA Kirjallinen tentti JA Harjoitustyö(t) TAI Kirjallinen tentti. Luentosarja tai seminaariluonteinen intensiivikurssi. Kirjallinen kuulustelu ja/tai harjoitustyö. Kirjatenttivaihtoehto Loppukokeen ja/tai harjoitustyön perusteella. Kirjallisuus/Oppimateriaali: G. Courty & G. Devin, La construction européenne. RANSAY2 Ranskan poliittiset ja hallinnolliset instituutiot 2 op Tavoitteet: Ymmärtää Ranskan poliittisten ja hallinnollisten instituutioiden rakenne ja suhteet. Sisältö: Kurssilla perehdytään Ranskan monimuotoiseen aluehallintoon ja eri hallintoelinten toimivaltakysymyksiin. Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti TAI Osallistuminen opetukseen JA Kirjallinen tentti JA Harjoitustyö(t). Luentosarja tai seminaariluonteinen intensiivikurssi. Kirjallinen kuulustelu ja/tai harjoitustyö. Kirjatenttivaihtoehto.

78 78 Kieli- ja käännöstieteiden laitos 1-5. Loppukokeen ja/tai harjoitustyön perusteella. Kirjallisuus/Oppimateriaali: H. Oberdorff, Les institutions administratives. RANSAY3 Johdatus sosiaalisten suhteiden tutkimukseen 2 op Tavoitteet: Yhteiskunnan rakenteiden ja niiden ominaispiirteiden hahmottaminen eri sosiologisten suuntausten valossa. Sisältö: Kurssilla käsitellään ranskalaisen yhteiskunnan ominaispiirteitä yhteiskunnallisten toimijoiden välisten suhteiden kautta. Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti TAI Osallistuminen opetukseen JA Kirjallinen tentti JA Harjoitustyö(t). Luentosarja tai seminaariluonteinen intensiivikurssi. Kirjallinen kuulustelu ja/tai harjoitustyö. Kirjatenttivaihtoehto Loppukokeen ja/tai harjoitustyön perusteella. Kirjallisuus/Oppimateriaali: P. Ansart, Les sociologies contemporaines; M. Offerlé, Sociologie des groupes d intérêt. b) nykykielen vaihtoehto RANSAN1 Semantiikka 2 op Tavoitteet: Ymmärtää kielellisen merkin luonne, perehtyä haasteisiin, jotka kielellinen merkitys asettaa semantiikan tutkimukselle sekä tutustua eri semanttisten teorioiden tarjoamiin ratkaisuihin. Sisältö: Kielellisen merkityksen tutkimus. opetukseen JA Kirjallinen tentti TAI Kirjallinen tentti. 5. Kokeen perusteella. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Ch. Baylon & X. Mignot, Initiation à la sémantique du langage; G. Kleiber, La sémantique du prototype. RANSAN2 Sosiolingvistiikka 2 op Tavoitteet: Omaksua sosiolingvistiikan peruskysymykset ja käsitteistö sekä nähdä ne ranskankielisen kielitodellisuuden valossa. Huom.: Sosiolingvistiikan kurssin suorittaminen on edellytyksenä syventävien opintojen SY1 Kieli ja yhteiskunta -kurssiin osallistumiselle. Sisältö: Kurssilla käsitellään ranskan kielen alueellista ja sosiaalista variaatiota, tutustutaan kielipoliittisiin kysymyksiin ja Ranskassa puhuttavien vähemmistökielten asemaan sekä ranskan kielen tilanteeseen muissa Euroopan maissa. opetukseen JA Kirjallinen tentti JA Harjoitustyö(t) TAI Kirjallinen tentti. Luentosarja tai seminaariluonteinen intensiivikurssi. Kirjallinen kuulustelu tai lopputyö. Kirjatenttivaihtoehto. 5. Loppukokeen tai lopputyön perusteella. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Fr. Gadet, Le français ordinaire; H. Boyer, Sociolinguistique; M.-L. Moreau (toim.), Sociolinguistique: les concepts de base. RANSAN3 Ranskalaisen nykykirjallisuuden suuntauksia 2 op Tavoitteet: Kurssilla tutustutaan uusimpaan ranskalaiseen kirjallisuuteen. Sisältö: Käsiteltäviä teoksia tutkitaan käyttäen erityisesti kielellisen analyysin metodeja Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti TAI Osallistuminen opetukseen JA Kirjallinen tentti. 5. Kokeen perusteella. Kirjallisuus/Oppimateriaali: M. Delcroix & F. Hallyn, Introduction aux études littéraires. Kirjallisuutta: A. Robbe-Grillet: Les gommes; N. Sarraute: Enfance ; M. Kundera : La lenteur ja L identité ; A.Garréta: Sphinx; J. Echenoz: Je m en vais ja Les grandes blondes; P. Sollers: La fête à Venise ; Pierre Michon : Vies minuscules ; Georges Perec : W ou le souvenir d enfance ; Jean Rouaud : Les champs d honneur.

79 Ranskan kieli 79 c) kielenopetuksen vaihtoehto RANSAP1 Kielenopetukseen sovellettua kielitiedettä 2 op Tavoitteet: Ymmärtää vieraan kielen oppimisen mekanismeja. Sisältö: Kurssilla käsitellään eri oppimis-, omaksumis- ja opetustapoja, psykolingvistiikka ja kognitiivista lingvistiikkaa. opetukseen JA Kirjallinen tentti TAI Kirjallinen tentti. Luentosarja tai seminaariluonteinen intensiivikurssi. Kirjallinen kuulustelu. Kirjatenttivaihtoehto. 5. Kokeen perusteella Kirjallisuus/Oppimateriaali: D. Lehmann, Objectifs spécifiques et communication en langue étrangère; D. Gaonac h, Théories d apprentissage et acquisition d une langue étrangère. RANSAP2 Kontrastiivinen analyysi 2 op Tavoitteet: Oppia tarkastelemaan vieraan kielen rakenteita oman äidinkielen taustaa vasten. Sisältö: Kurssilla vertaillaan suomen ja ranskan kielen rakenteellisia erikoispiirteitä. opetukseen JA Harjoitustyö(t) JA Kirjallinen tentti. Luentosarja ja ohjatut harjoitukset tunnilla. Kurssin menestyksellinen suorittaminen edellyttää luennoilla käsitellyn aineiston hallintaa. 5. Kirjallinen kuulustelu ja/tai harjoitustyö. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Kurssilla käytetään opettajan laatimaa materiaalia. RANSAP3 Oppimateriaalin analyysi 2 op Tavoitteet: Kehittää kriittinen näkökulma ranskan kielen opetuksessa käytettävän materiaalin tarkasteluun. Sisältö: Kurssilla tutustutaan ranskan kielen opetuksessa käytettyyn opetusmateriaaliin ja analysoidaan sen eri osa-alueita eri näkökulmista (rakenteen, kieliopin, kulttuurin kannalta). opetukseen JA Harjoitustyö(t) JA Kirjallinen tentti. Luentoja ja harjoitustöitä. Loppukuulustelu ja/tai kirjallinen harjoitustyö Loppukuulustelun ja/tai harjoitustyön perusteella. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Opettajan ohjeiden mukaan tutustutaan eri tekijöiden valmistamaan opetusmateriaaliin. III. Tutkielmaopinnot 10 op Lisätiedot: pakolliset pääaineopiskelijoille RANSA11A Metodikurssi 2 op Tavoitteet: Tieteellisen opinnäytetyön periaatteisiin perehtyminen. Sisältö: Kurssilla harjoitellaan seuraavia tieteellisiä käytänteitä: (i) tieteellisten artikkelien referaatit, lyhennelmät ja arvostelut; (ii) kirjaston ja bibliografioiden käyttö; (iii) typografiset kysymykset; (iv) korpusten käyttö aineiston etsinnässä; (v) tieteellisen tekstin laatiminen. Lisäksi metodikurssin aikana valitaan seminaarityön aihe. opetukseen JA Harjoitustyö(t). Luentoja ja tieteellisten käytänteiden hallintaan tähtääviä harjoituksia. Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. Jatkuva arviointi. Suositeltu suoritusajankohta: Kurssi suositellaan käytäväksi samana vuonna kuin seminaari (A11B), kandidaatintutkielma ja kypsyysnäyte (A11C) Opettajan laa- Kirjallisuus/Oppimateriaali: tima materiaali. RANSA11B Seminaari 3 op Tavoitteet: Tieteellisen opinnäytetyön periaatteisiin perehtyminen. Sisältö: Seminaariryhmiä on kaksi: (i) kielitieteellinen ja (ii) yhteiskuntapainotteinen. Kukin

80 80 Kieli- ja käännöstieteiden laitos opiskelija voi osallistua vain yhteen seminaariin. Seminaarin aikana kukin opiskelija laatii seminaarityön. opetukseen JA Harjoitustyö(t) JA Seminaari. Luentoja, harjoituksia sekä seminaari-istuntoja, joissa esitellään omaa kandidaatintutkielmaa sekä kommentoidaan muiden seminaariin osallistuvien töitä. 5. Jatkuva arviointi. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Kaikkien seminaariin osallistuvien tulee perehtyä oman tutkielmansa kannalta välttämättömään lähdeaineistoon sekä muiden kurssiin osallistuvien töihin. RANSA11C Kandidaatintutkielma ja kypsyysnäyte 5 op Tavoitteet: Tieteellisen opinnäytetyön periaatteisiin perehtyminen käytännön työn kautta. Sisältö: Tutkielman tulee olla n sivun laajuinen ja sen tulee perustua opiskelijan omaan itsenäiseen työhön. Vaadittavat opintosuoritukset: Tutkielma / opinnäytetyö JA Näyttökoe. Tutkielma laaditaan seminaarin aikana ja luovutetaan sen päättyessä. Sitä voidaan korjata muiden seminaariin osallistuvien antaman kritiikin mukaan. Kypsyysnäytteessä vastataan suomen kielellä yhteen kolmesta opettajan laatimasta kysymyksestä, jotka koskevat tutkielman sisältöä. Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. Tutkielman perusteella. Hylkäämisen perusteena voi olla annettujen ohjeiden noudattamatta jättäminen. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Vastuuhenkilön kanssa sovittava kirjallisuusluettelo. Laitoksen tutkielmaohjeistus verkkosivulla uta.fi/laitokset/kielet/yht/opiskelu/tutkielmat. html. Syventävät opinnot 80 op Lisätiedot: Sisältää tutkielmaopinnot 40 op (sivuaineena 40 op + 20 op) I. Pakolliset opinnot 25 op Tavoitteet: Syventävien opintojen vaiheessa perehdytään itsenäiseen tieteelliseen työskentelyyn ja syvennytään johonkin ohjelman sisältämään erikoisalaan. RANSS1 Kielellinen analyysi 6 op Tavoitteet: Kurssilla kehitetään opiskelijan kykyä analysoida kieltä monesta eri metodologisesta näkökulmasta. Sisältö: Kurssilla keskitytään erityisesti kielen rakenteisiin, kielellisten ilmaisujen merkitykseen ja kieleen kontekstissa. opetukseen JA Kirjallinen tentti JA Harjoitustyö(t). Luentosarja. Kirjallinen kuulustelu. Kurssin loppuvaiheessa opiskelijat pitävät näytetunteja kieliopillisista kysymyksistä. 5. Loppukokeen ja kirjallisen työn perusteella. Kirjallisuus/Oppimateriaali: P. Monneret et R.Rioul, Questions de syntaxe française; M. Riegel & J.-Chr. Pellat & R. Rioul, Grammaire méthodique du français. RANSS2 Ranskan kirjallisuus ja yhteiskunta 3 op Tavoitteet: Tutustuttaa opiskelija kirjallisuuden ja yhteiskunnallisen todellisuuden väliseen yhteyteen ja keskinäiseen riippuvuuteen. Sisältö: Kurssilla käsitellään kirjallisuutta yhteiskunnallisen kehityksen ja poliittisten mullistusten antamaa taustaa vasten. Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti TAI Osallistuminen opetukseen JA Kirjallinen tentti JA Harjoitustyö(t). Luentosarja tai seminaariluonteinen intensiivikurssi. Kirjallinen kuulustelu. Kirjatenttivaihtoehto.

81 Ranskan kieli Loppukokeen tai esitelmän/esseen perusteella. Kirjallisuus/Oppimateriaali: J.-F. Sirinelli, Les intellectuels en France (De l Affaire Dreyfus à nos jours). RANSS3 Johdatus tieteelliseen kirjoittamiseen 5 op Tavoitteet: Perehdytetään opiskelijat ranskalaisen akateemisen kirjoittamisen käytäntöihin. Sisältö: Kurssilla tutustutaan tieteellisille artikkeleille tyypillisiin tyyli- ja jäsennyskysymyksiin ja harjoitellaan tieteellisen tekstin tuottamista. opetukseen JA Kirjallinen tentti JA Harjoitustyö(t). Luentoja ja harjoituksia. Kirjallinen kuulustelu ja/ tai harjoitustyö. 5. Kirjallisten harjoitustöiden perusteella. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Kurssilla käytetään opettajan laatimaa materiaalia. RANSS4 Ranskan ajankohtaiset yhteiskunnalliset kysymykset 3 op Tavoitteet: Ymmärtää entistä paremmin ranskalaisen yhteiskunnan sisäistä olemusta ja siinä esiintyviä jännitteitä. Sisältö: Kurssilla perehdytään laajasti Ranskan yhteiskunnan ja politiikan keskeisimpiin ja ajankohtaisimpiin kysymyksiin sekä niiden historialliseen taustaan. Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti TAI Osallistuminen opetukseen JA Kirjallinen tentti JA Harjoitustyö(t). Luentosarja tai seminaariluonteinen intensiivikurssi. Kirjallinen kuulustelu ja/tai harjoitustyö. Kirjatenttivaihtoehto Kirjallisen kokeen ja/tai harjoitustyön perusteella. Kirjallisuus/Oppimateriaali: J. Lagroye, Sociologie politique; P. Rosanvallon, L État en France de 1789 à nos jours. RANSS5 Kieliharjoittelu 5 op Tavoitteet: Parantaa ranskan kielen taitoa ja jonkin ranskankielisen maan yhteiskunnan tuntemusta. Sisältö: Kahden kuukauden oleskelu jossakin ranskankielisessä maassa. Kieliharjoittelusta laaditaan lyhyt selonteko. Mahdollisuuksien mukaan oppiaine pyrkii hankkimaan vuosittain muutaman harjoittelupaikan ranskalaisissa viranomaisissa tai yrityksissä. Vaadittavat opintosuoritukset: Essee. Opiskelijan on todistettava oleskelleensa jossakin ranskankielisessä maassa sekä kirjoitettava kieliharjoitteluraportti lehtori Philippe Jacobin ohjeiden mukaan. Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. Todistettavuuden perusteella. RANSS6 Käytännön johdatus tieteelliseen tutkimukseen 3 op Tavoitteet: Tutustuttaa opiskelija tieteellisen tutkimuksen menetelmiin ja käytänteihin oppiaineen henkilökunnan oman tutkimustyön konkreettisen esittämisen kautta. Sisältö: Laitoksen opettajat ja tutkijat esittelevät omaa tutkimustaan ja kieli- ja kirjallisuustieteen eri metodeja ja tutkimuskohteita. opetukseen JA Harjoitustyö(t) JA Luento- / oppimispäiväkirja. Luentoja ja harjoituksia. Kurssi suoritetaan luentopäiväkirjan ja tieteellisestä artikkelista laadittavan analyyttisen tiivistelmän muodossa. Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/hylätty. Hylkäämisen perusteena voi olla luentopäiväkirjan tai artikkelista kirjoitettavan tutkielman puutteellisuus. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Kurssilla käytetään opettajien laatimaa materiaalia. II. Valinnaiset opinnot 15 op Lisätiedot: kolme modulia a) - c), joista valittava kaksi kokonaan. Loput opintopisteet voidaan valita vapaasti. Muistakin valinnaisista opinnoista voi neuvotella aineen professorin kanssa.

82 82 Kieli- ja käännöstieteiden laitos a) Nykyranskan tutkimus RANSST1 Tekstilingvistiikka ja diskurssianalyysi 3 op Tavoitteet: Tutustuminen diskurssianalyysin/ tekstilingvistiikan perusteisiin, suuntauksiin, käsitteisiin ja menetelmiin. Sisältö: Tekstien erikoispiirteiden analyysi ja siihen vaadittavien teorioiden ja menetelmien esittely. Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti TAI Osallistuminen opetukseen JA Kirjallinen tentti JA Harjoitustyö(t). 5. Kirjallinen kuulustelu ja/tai harjoitustyö. Kirjallisuus/Oppimateriaali: J.- B. Combettes, Pour une grammaire textuelle; J.-F. Jeandillou, L Analyse textuelle; D. Maingueneau, Éléments de linguistique pour le texte littéraire; D. Maingueneau, Analyser les textes de communication. RANSST2 Pragmatiikka 3 op Tavoitteet: Pragmatiikan tieteenalan, menetelmien ja erikoispiirteiden hahmottaminen. Sisältö: Kielellisen merkityksen tutkimus kontekstissa ja siihen vaadittavien teorioiden, menetelmien ja käsitteiden esittely. Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti TAI Osallistuminen opetukseen JA Kirjallinen tentti JA Harjoitustyö(t) Kirjallisen kokeen ja/tai harjoitustyön perusteella. Kirjallisuus/Oppimateriaali: J. Moeschler, Théorie pragmatique et pragmatique conversationnelle; J. Moeschler & A. Reboul, La pragmatique d aujourd hui: une nouvelle science de la communication. b) Ranskankieliset maat RANSSF1 Ranskankieliset maat 3 op Tavoitteet: Ymmärtää ranskankielen ja ranskankielisen kulttuurin merkitys maailmassa (sen historia ja nykytilanne), tutustua ranskankielisten maiden yhteistyöelimiin sekä ranskankielisiin yhteiskuntiin ja kulttuureihin. Sisältö: Kurssilla tarkastellaan ranskankielisten maiden nykytodellisuutta. Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti TAI Osallistuminen opetukseen JA Kirjallinen tentti JA Harjoitustyö(t). Luentosarja tai seminaariluonteinen intensiivikurssi. Kirjallinen kuulustelu ja/tai harjoitustyö. Kirjatenttivaihtoehto Kirjallisen kokeen ja/tai harjoitustyön perusteella. Kirjallisuus/Oppimateriaali: J. K. Sanaker, K. Holter & I. Skattum, La francophonie. Une introduction critique. RANSSF2 Ranskankielisten maiden kirjallisuus 3 op Tavoitteet: Tutustua ranskankielisten maiden yhteiskuntaan, historiaan ja nykytodellisuuteen kirjallisuuden avulla. Sisältö: Kurssilla keskitytään yhden tai useamman ranskankielisen maan kirjallisuuteen tutustumalla sekä kirjallisuudenhistoriaan että opettajan valitsemiin kirjallisiin teksteihin. Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti TAI Osallistuminen opetukseen JA Kirjallinen tentti JA Harjoitustyö(t). Luentosarja tai seminaariluonteinen intensiivikurssi. Kirjallinen kuulustelu ja/tai harjoitustyö. Kirjatenttivaihtoehto Kirjallisen kokeen ja/tai harjoitustyön perusteella. Kirjallisuus/Oppimateriaali: C. Pont-Humbert, La littérature du Québec; D. Delas, La lit-

83 Ranskan kieli 83 térature des Caraïbes; M. Quaghebeur, Balises pour l histoire des lettres belges; J. Chevrier, Littérature de langue française d Afrique Noire. c) Ranskan yhteiskunnan tutkimus RANSSY1 Kieli ja yhteiskunta 3 op Tavoitteet: Tutustua kielen ja yhteiskunnan suhteeseen eri näkökulmista. Sisältö: Kieli yhteiskunnallisena ilmiönä ja erityisesti yhteiskunnallisen vaikuttamisen välineenä. Kurssi edellyttää sosiolingvistiikan peruskäsitteistön hallintaa. Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti TAI Osallistuminen opetukseen JA Kirjallinen tentti. Luentosarja tai seminaariluonteinen intensiivikurssi. Kirjatenttivaihtoehto. 5. Kirjallisen kuulustelun perusteella. Edeltävät opinnot: RANSAN2 Sosiolingvistiikka. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Kokoelma artikkeleita tutkijan ohjeiden mukaan. RANSSY2 Ranskan aatehistoria 3 op Tavoitteet: Perehtyä ranskalaisiin aatesuuntauksiin monitieteisestä näkökulmasta. Sisältö: Tärkeimmät aatehistorialliset suuntaukset Ranskassa 1700-luvulta nykypäivään. Erityisesti painotetaan länsimaiseen sivistykseen syvästi vaikuttaneita oppirakennelmia. opetukseen JA Kirjallinen tentti TAI Kirjallinen tentti. Luentosarja tai seminaariluonteinen intensiivikurssi. Kirjatenttivaihtoehto. 5. Kirjallisen kuulustelun perusteella. Kirjallisuus/Oppimateriaali: L. Kaufmann, J. Guilhaumou, L invention de la société : nominalisme politique et science sociale au XVIIIe siècle; P. Desmet, La linguistique naturaliste en France ( ) : nature, origine et évolution du langage; C. Reynaud Paligot, La République raciale : paradigme racial et idéologie républicaine, Kokoelma artikkeleita tutkijan ohjeiden mukaan. Vapaat valinnaiset opintojaksot RANSSV1 Kieli- tai kirjallisuustieteen erikoiskurssi 3 op Tavoitteet: Seurata vaativaa, ranskalaisen vierailevan asiantuntijan antamaa luento- ja seminaariopetusta. Sisältö: Kurssi on ranskalaisen kieli- tai kirjallisuustieteen asiantuntijan vetämä kuukauden mittainen kaksi kertaa viikossa järjestettävä seminaarityyppinen opintojakso. Opiskelu keskittyy johonkin kieli- tai kirjallisuustieteen erikoisalueeseen vierailevan asiantuntijan tutkimusalan mukaan. Vaadittavat opintosuoritukset: Seminaari JA Harjoitustyö(t) JA Kirjallinen tentti. Osallistuminen seminaari-istuntoihin ja opettajan vaatimien harjoitus- ja lopputöiden laatiminen. Kirjallinen loppukuulustelu. 5. Kokeen perusteella. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Mahdollisesta oheiskirjallisuudesta sovitaan kurssin pitäjän kanssa. III. Tutkielmaopinnot 40 op Lisätiedot: sivuaineopiskelijat 20 op RANSS7A Tutkielmaseminaari 5 op Tavoitteet: Omaksua tieteellisen tutkimustyön perusteet tutkielman laatimista silmällä pitäen. Sisältö: Tieteellisten metodien tarkastelu ja soveltaminen konkreettiseen tutkimustyöhön sekä tieteelliseen kirjallisuuteen perehtyminen tutkielman laatimista varten. Vaadittavat opintosuoritukset: Seminaari JA Suullinen esitys. Tutkielmaseminaarin osallistujat valitsevat tutkielmansa aiheen seminaarin johdanto-osan päätteeksi. Seminaarin johdanto-osassa tarkastellaan metodologisia kysymyksiä, ja jokainen osallistuja esittelee omaa työtään sen edistyessä, pitää seminaariesitelmän omasta seminaarityöstään ja toimii kahdesti opponenttina.

84 84 Kieli- ja käännöstieteiden laitos 1-5. Arvostelu perustuu sekä opiskelijan laatimaan kirjalliseen työhön että hänen osallistumiseensa seminaarityöskentelyyn. Edeltävät opinnot: Y05 Kielentutkimuksen metodit S1 Kielellinen analyysi RANSS7B Pro gradu -tutkielma op Yleiskuvaus: Pääaineen tutkielman laajuus on 35 op, sivuainetutkielman 15 op. Tavoitteet: Laatia korkeatasoinen tieteellinen tutkimus. Sisältö: Tutkielman aiheen valinta ja sen edellyttämään tieteelliseen metodologiaan perehtyminen, tutkielman kirjoittaminen aineen professorin ja tutkijalehtorin ohjauksessa. Vaadittavat opintosuoritukset: Tutkielma / opinnäytetyö. Ranskan kielellä kirjoitettu tutkielma, jonka on pohjauduttava omaan tutkimustyöhön ja jonka aiheesta on sovittava aineen professorin kanssa. Pääaineeseen laadittavan tutkielman pituus on sivua ja sivuainetutkielman n. 40 sivua. Arviointi ja arviointiperusteet: Approbatur-laudatur. Laitoksen tutkielmaohjeistuksen mukaan. Lisätiedot: sivuaineopiskelijat 15 op Yleistä Espanjan kieli Espanjan kielessä voi suorittaa 60 opintopisteen opintokokonaisuuden: perusopinnot 25 op ja aineopinnot 35 op. Se soveltuu sivuaineeksi mm. muiden kieliaineiden opiskelijoille, erityisesti ranskan kielen opiskelijoille, kääntäjille sekä yhteiskunta- ja taloustieteilijöille. Perusopintojen tavoitteena on saavuttaa hyvä espanjan kielen suullinen ja kirjallinen taito, tutustua espanjankielisen kirjallisuuden tärkeimpiin virtauksiin sekä perehtyä pääpiirteissään Espanjan ja espanjankielisten maiden historiaan, kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Aineopintojen tavoitteena on syventää kielitaitoa, perehdyttää espanjankielisten maiden nykykirjallisuuteen, nyky-yhteiskuntaan ja lähihistoriaan, sekä tutustuttaa espanjan kielen rakenteeseen kielitieteellisestä näkökulmasta. Opintojen aloittaminen Espanjan kielen opinto-oikeutta hakeville järjestetään lähtötasokoe kerran lukuvuodessa syyslukukauden alussa vaadittavan tason toteamiseksi. Perusopintojen aloittamisen vähimmäisedellytyksenä on hyvin tiedoin suoritettu espanjan lukiokurssi (D[B3]-kieli) tai muulla tavoin hankitut vastaavat tiedot ja taidot (esim. kielikeskuksen espanjan kielen alkeis- ja jatkokurssit). Uusia opiskelijoita otetaan vuosittain Kielitaito-opintojaksot suoritetaan järjestyksessä, ensin perusopintojen kielitaitoopintojaksot (P1-P5) ja seuraavaksi aineopintojen kielitaito-opintojaksot (A1-A3). Opiskelijan on aloitettava opintonsa sinä lukuvuonna, jolloin hän on saanut oppiaineen opinto-oikeuden. Opinnot katsotaan aloitetuiksi, kun opiskelijalla on oppiaineesta jokin hyväksytty opintosuoritus.

85 Espanjan kieli 85 Syyslukukauden alussa opiskelijoille järjestetään tiedotustilaisuus, jossa mm. selvitetään oppiaineen käytännön järjestelyjä ja jaetaan rekisteriä varten opintosuorituslomake, johon opiskelija antaa henkilötietonsa. Muut tärkeät ohjeet ja määräykset ovat nähtävissä oppiaineen ilmoitustaululla (Pinni B 5019). Opintojen kulku Kaikista perusopintojen opintojaksoista ja aineopintojen kielitaito-opintojaksoista järjestetään opetusta vuosittain ja kurssien kesto vaihtelee yhdestä periodista kolmeen periodiin. Opintojaksot P6-P9 ja A4-A10 on myöskin mahdollista suorittaa kirjatenttinä tai ohjattuna itsenäisenä työkentelynä, joskin luento-opetukseen osallistuminen on suositeltavaa. Opintojaksot P1-P5 ja A1-A3 ovat pakollisia luento- ja harjoituskursseja, joihin liittyy joko kielitaitokoe (P1-P5, A1-A3) tai kertauskuulustelu (P6-P9 ja A4-A10). Kuulustelut Luentojen ja harjoituskurssien kertauskuulustelut järjestetään välittömästi ko. kurssin päätyttyä ja uusintakertauskuulustelu viimeistään seuraavan lukukauden alussa. Jos opintojaksot P6-P9 ja A4-A10 suoritetaan kirjatentteinä, ne tentitään tiedekunnan yleisinä tenttipäivinä tai sopimuksen mukaan ja niihin sovelletaan Tampereen yliopiston opintojen arvointisääntöä. Arvostelu Opintojaksot ja opintokokonaisuudet arvostellaan numeroina viisiportaisella asteikolla erinomainen (5), kiitettävä (4), hyvä (3), tyydyttävä (2), välttävä (1). Jotta osasuoritus hyväksyttäisiin osaksi opintokokonaisuutta, siitä on saatava vähintään arvosana 1. Opintokokonaisuuksien keskiarvo lasketaan opintopistemäärään nähden painotetusti. Opintokokonaisuuden arvosanaan 3 vaaditaan kuitenkin kielioppi- ja käännöskursseista vähintään arvosana 3. Osasuoritusten vanheneminen Kielitaito-opintojaksot P1-P5 ja A1-A3 ovat voimassa kolme (3) kalenterivuotta suorituspäivästä lukien, jos kyseisestä opintokokonaisuudesta ei ole loppumerkintää. Muut osasuoritukset eivät vanhene. Loppumerkinnän kunkin opintokokonaisuuden suorittamisesta antaa lehtori, kun kaikki siihen kuuluvat opintojaksot on suoritettu. perusopinnot 25 op Kielitaito 15 op ESPFP1 Ääntämisharjoitukset 1 op Tavoitteet: Espanjan kielen ääntäminen mahdollisimman hyvin. Sisältö: Artikulaatio- ja intonaatioharjoituksia kielistudiossa ja espanjan fonetiikan perusteet. opetukseen JA Näyttökoe. Osallistuminen ääntämisharjoituksiin ja ääntämiskoe Menestyminen harjoituksissa ja ääntämiskokeessa. Kirjallisuus/Oppimateriaali: A. Quilis, Curso de fonética y fonología españolas. auditiivinen materiaali.

86 86 Kieli- ja käännöstieteiden laitos ESPFP2 Keskustelu- ja ainekirjoitusharjoitukset 3 op Tavoitteet: Espanjan yleiskielen tuottaminen korrektisti sekä suullisesti että kirjallisesti. Sisältö: Puhutun ja kirjoitetun kielen tuottamista tukeva harjoituskurssi. Keskusteluun osallistumisen lisäksi on kirjoitettava omavalintainen aine ja 5 muuta kirjoitustehtävää opetukseen JA Harjoitustyö(t). Opiskelija voidaan vapauttaa kurssin ensimmäisestä periodista, jos hän osoittaa omaavansa tarvittavan kielitaidon; hänen on kuitenkin osallistuttava toiseen periodiin. 5. Menestyminen harjoituksissa Kirjallisuus/Oppimateriaali: Opettajan kokoamaa materiaaliaa kirjoista, lehdistä ja internetistä. ESPFP3 Tekstin ymmärtäminen 2 op Tavoitteet: Sanaston laajentaminen ja eri kielirekistereiden tyylien tunnistaminen. Sisältö: Kirjoitetun yleiskielen ymmärtämisen harjoituskurssi opetukseen JA Harjoitustyö(t) JA Kirjallinen tentti. Erilaisten tekstien ja niiden sanaston analysointi sekä kirjallinen kielitaitokoe Menestyminen harjoituksissa ja kertauskuulustelussa Kirjallisuus/Oppimateriaali: Opettajan kokoamaa materiaalia kirjoista, lehdistä ja internetistä ESPFP4 Käännös suomi-espanja I 5 op Tavoitteet: Kyetä kääntämään suomenkielisiä tekstejä espanjaksi tavoitteena tuottaa sanastollisesti ja kieliopillisesti korrektia kieltä. Sisältö: Kurssilla käännetään yleisluontoisia suomenkielisiä tekstejä espanjaksi sekä suullisesti että kirjallisesti. opetukseen JA Harjoitustyö(t) JA Kirjallinen tentti. Osallistuminen käännösharjoituksiin, 6 kirjallista kotikäännöstä ja käännöskoe, jossa saa käyttää sanakirjaa Menestyminen kotikäännöksissä ja käännöskokeessa Kirjallisuus/Oppimateriaali: Käännöstekstejä kirjoista ja lehdistä ESPFP5 Kielioppi I 4 op Tavoitteet: Morfologian ja tavallisten kielioppirakenteiden hallitseminen Sisältö: Perehtyminen espanjan kielen normatiiviseen kielioppiin, erityisesti morfologiaan opetukseen JA Harjoitustyö(t) JA Kirjallinen tentti. 5. Menestyminen loppukuulustelussa. Osallistuminen kielioppiluentoihin ja niihin liittyviin rakenneharjoituksiin sekä kahteen kielioppitenttiin. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Fernández- Fente-Siles, Curso intensivo de español. Ejercicios prácticos. Niveles intermedio y superior; Taina Hämäläinen, Espanjan kielioppi; Sánchez-Martín-Matilla, Gramática práctica de español para extranjeros. Kielitieto ja maantuntemus 10 op ESPFP6 Espanjalaisen Amerikan kirjallisuuden historia 3 op Tavoitteet: Tutustua espanjalaisen Amerikan kirjallisuuden historiaan ja laajentaa sanastoa Sisältö: Kurssilla tutustutaan espanjalaisen Amerikan kirjallisuuden tärkeimpiin virtauksiin opetukseen JA Harjoitustyö(t) TAI Kirjallinen tentti.

87 Espanjan kieli 87 Luentokurssi ja sovitut kirjallisuusarvioinnit. Kurssin voi korvata tenttimällä erikseen teoksen Bellini: Historia de la literatura hispanoamericana (69-76, , , , , ) ja kirjoittamalla esseen kaunokirjallisesta teoksesta esim. seuraavista: José Martí: Nuestra América; Mario Vargas Llosa: Los jefes. Los cachorros; G. García Márquez: El coronel no tiene quien le escriba; Pablo Neruda: Alturas de Machu Pichu (Canto general) tai opettajan ohjeiden mukaan. 5. Menestyminen esseessä tai kirjatentissä Kirjallisuus/Oppimateriaali: Bellini, G, Historia de la literatura hispanoamericana. käytetään kirjatentissä, s , , , , , ESPFP7 Espanjan kirjallisuuden historia 3 op Tavoitteet: Tutustua Espanjan kirjallisuuden historiaan ja laajentaa sanastoa Sisältö: Kurssilla tutustutaan Espanjan kirjallisuuden tärkeimpiin virtauksiin aina 1900-lukuun asti sekä perehdytään viiteen kaunokirjalliseen teokseen opetukseen JA Harjoitustyö(t) TAI Kirjallinen tentti. Luentokurssiin osallistuminen ja kirjallisuusarvoinnin kirjoittaminen opiskelijan valitsemasta kaunokirjallisesta teoksesta. Kurssi voidaan korvata tenttimällä erikseen teoksen Lázaro-Tusón: Literatura española 2 (6-288) ja kirjoittamalla esseen kaunokirjallisesta teoksesta opettajan ohjeiden mukaan. Opiskelija valitsee luettavan teoksen esim. seuraavista: Anónimo: La vida del Lazarillo de Tormes, M. de Cervantes: Novelas ejemplares (cuatro a elegir); P. Calderón de la Barca: La vida es sueño. G. A. Bécquer: Rimas;. José de Espronceda: El estudiante de Salamanca; José de Zorrilla: Don Juan Tenorio; J. Valera: Pepita Jiménez; B. P. Galdós: Nazarín; Antonio Machado: Campos de Castilla; M. de Unamuno: San Manuel bueno, mártir; J. Ramón Jiménez: Platero y yo; R. del Valle Inclán: Sonata de otoño o Pío Baroja: Fantasías vascas. 5. Menestyminen esseessä tai kirjatentissä Kirjallisuus/Oppimateriaali: Lázaro-Tusón, Literatura Española 2; Valbuena, Historia de la literatura española I-VI. ESPFP8 Espanjan historia ja kulttuuritausta 2 op Tavoitteet: Tutustua Espanjan historiaan ja laajentaa sanastoa Sisältö: Kurssilla tutustutaan Espanjan historiaan ja kulttuuriin opetukseen JA Essee TAI Kirjallinen tentti. Luentokurssi ja esseen kirjoittaminen opiskelijan valitsemasta historian tai kulttuurin aiheesta. Kurssin voi korvata tenttimällä teoksen Flores Guerrero: El mundo hispánico (paitsi espanjalaisen Amerikan käsittävä osuus). 5. Menestyminen esseessä tai kirjatentissä Kirjallisuus/Oppimateriaali: Flores Guerrero, El mundo hispánico; Tuñón de Lara-Valdeón, Historia de España. ESPFP9 Espanjalaisen Amerikan historia ja kulttuuri 2 op Tavoitteet: Tutustua espanjalaisen Amerikan historiaan ja laajentaa sanastoa. Sisältö: Espanjalaisen Amerikan historian ja kulttuurin tuntemus. opetukseen JA Essee TAI Kirjallinen tentti. Luentokurssi ja esseen kirjoittaminen opiskelijan valitsemasta historian tai kulttuurin aiheesta. Kurssin voi korvata tenttimällä teoksen G. Vázquez-N. Martínez Díaz: Historia de América Latina (osat: Marco geográfico, La América española ja La América contemporánea.). 5. Menestyminen esseessä ja kirjatentissä. Kirjallisuus/Oppimateriaali: G. Vázquez-N. Martínez Díaz, Historia de América Latina.

88 88 Kieli- ja käännöstieteiden laitos aineopinnot 35 op Kielitaito 12 op ESPFA1 Suullinen ja kirjallinen esitys 4 op Tavoitteet: Espanjan kielen tuottaminen korrektisti eri aihepiireissä sekä suullisesti että kirjallisesti. Sisältö: Keskustelu sovituista aiheista ja eri aiheiden esittäminen. Ohjattu keskustelu. Kirjoitetun kielen tuottamisen harjoituskurssi. Esitettyjen tekstien tarkastaminen sisällön ja kieliasun kannalta. opetukseen JA Essee. Luentokurssiin osallistuminen ja kahden omavalintaisen esseen kirjottaminen opettajan ohjeiden mukaan. 5. Menestyminen harjoituksissa ja esseissä. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Opettajan kokoamaa materiaaliaa kirjoista, lehdistä ja internetistä. ESPFA2 Espanjan kielioppi II 4 op Tavoitteet: Syntaksin ja vaikeiden kielioppirakenteiden hallitseminen. Sisältö: Kurssilla käsitellään verbien aikamuotojen käyttöä erilaisissa lauseissa ja perehdytään syntaksiin ja vaikeisiin rakenteisiin. opetukseen JA Harjoitustyö(t) JA Kirjallinen tentti. Osallistuminen luentokurssiin, rakenneharjoitusten tekeminen ja kertauskuulustelu Menestyminen harjoituksissa ja kertauskuulustelussa Kirjallisuus/Oppimateriaali: Concha Moreno, Temas de gramática. Nivel superior de español; Taina Hämäläinen, Espanjan kielioppi. ESPFA3 Käännös suomi-espanja II 4 op Tavoitteet: Kyetä kääntämään vaikeahkoja suomenkielisiä tekstejä espanjaksi tavoitteena tuottaa sanastollisesti ja kieliopillisesti korrektia kieltä Sisältö: Kurssilla käännetään vaativia suomenkielisiä tekstejä espanjaksi tavoitteena tuottaa sanastollisesti ja kieliopillisesti korrektia kieltä. opetukseen JA Harjoitustyö(t) JA Kirjallinen tentti. Osallistuminen käännösharjoituksiin, 6 kirjallista kotikäännöstä ja käännöskoe, jossa saa käyttää sanakirjaa Menestyminen käännöksissä ja käännöskokeessa tiedot Kään- Kirjallisuus/Oppimateriaali: nöstekstejä kirjoista ja lehdistä. Kielitieto ja maantuntemus 23 op ESPFA4 Espanjalaisen Amerikan kirjallisuuden tuntemus 4 op Tavoitteet: Tutustua espanjalaisen Amerikan nykykirjallisuuteen ja sen taustaan sekä laajentaa sanastoa. Sisältö: Perehdytään espanjalaisen Amerikan kirjallisuuden historiaan, varsinkin nykyhistoriaan (1900-luku) ja analysoidaan merkittävimpiä teoksia. Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti TAI Osallistuminen opetukseen JA Harjoitustyö(t). Luentokurssi ja sovitut kirjallisuusarvioinnit. Kurssin voi korvata tenttimällä erikseen teoksen Bellini: Historia de la literatura hispanoamericana ( , , , , ) ja kirjoittamalla arvoinnit kahdesta kaunokirjallisesta teoksesta opettajan ohjeiden mukaan. Opiskelija valitsee luettavat teokset esim. seuraavista: G. García Márquez: Cien años de soledad; Juan Carlos Onetti: El astillero, Ciro Alegría: El mundo es ancho y ajeno; Jorge Icaza: Huasipungo; Miguel A. Asturias: Leyendas de Guatemala; Jorge Luis Borges: El Aleph; Mario Vargas Llosa: Historia de Mayta; Julio Cortázar: Los premios; Ernesto Sábato: El túnel; César Vallejo: Trilce, Mariano Azuela: Los de abajo; o Alejo Carpentier: El reino de este mundo. 5. Menestyminen esseissä tai kirjatentissä.

89 Espanjan kieli 89 Kirjallisuus/Oppimateriaali: Franco, J, Historia de la literatura hispanoamericana; Bellini, Historia de la literatura hispanoamericana. ESPFA luvun Espanjan kirjallisuus 4 op Tavoitteet: Tutustua Espanjan nykykirjallisuuteen ja sen taustaan sekä laajentaa sanastoa. Sisältö: Kurssilla tutustutaan Espanjan luvun kirjallisuuden tärkeimpiin virtauksiin sekä perehdytään kahteen kaunokirjalliseen teokseen. opetukseen JA Harjoitustyö(t) TAI Projekti / käytännön työ. Luentokurssi ja sovitut kirjallisuusarvioinnit. Kurssin voi korvata tenttimällä erikseen teoksen Lázaro-Tusón: Literatura Española 2 ( ) ja kirjoittamalla arvioinnit kahdesta kaunokirjallisesta teoksesta opettajan ohjeiden mukaan. Opiskelija valitsee luettavat teokset esim. seuraavista: Camilo José Cela: La familia de Pascual Duarte, Blas de Otero: Pido la paz y la palabra y A. Buero Vallejo: Historia de una escalera,: F. García Lorca: Bodas de sangre; Alejandro Casona La barca sin pescador; M. Mihura: Tres sombreros de copa; M. Delibes: Los santos inocentes; Carmen Laforet: Nada; J. J. Millás: La soledad era esto; M. Vázquez Montalbán: El pianista ; Julio Llamazares: La lluvia amarilla; Juan Marsé: El amante bilingüe; Soledad Puértolas: Todos mienten; A. Muñoz Molina: El invierno en Lisboa tai Colección: El cuento español (7 cuentos). 5. Menestyminen esseissä tai kirjatentissä. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Lázaro-Tusón, Literatura Española 2; García López, Historia de la literatura española. ESPFA6 Espanjan lähihistoria ja nyky-yhteiskunta 3 op Tavoitteet: Tutustua Espanjan kehitykseen ja laajentaa sanastoa. Sisältö: Kurssilla perehdytään Espanjan historiaan ja yhteiskuntaan 1900-luvun alusta meidän päiviimme. opetukseen JA Essee TAI Kirjallinen tentti. Luentokurssi, johon kuuluu esseen kirjoittaminen jostakin yhteiskunnallisesta tai historiallisesta aiheesta. Kurssin voi korvata tenttimällä erikseen teoksen G. Payne Stanley: La España Contemporánea tai Amando de Miguel: Cien años de urbanidad. Crítica de costumbres de la vida española. 5. Menestyminen esseessä tai kirjatentissä. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Amando de Miguel, Cien años de urbanidad. Crítica de costumbres de la vida española; J. E. Castelló, Espanja siglo XX, Sanomalehtien artikkeleita ja audiovisuaalista materiaalia ESPFA7 Latinalaisen Amerikan lähihistoria ja nyky-yhteiskunta 3 op Tavoitteet: Tutustua espanjalaisen Amerikan kehitykseen ja laajentaa sanastoa. Sisältö: Kurssilla perehdytään espanjalaisen Amerikan historiaan ja yhteiskuntaan 1900-luvun alusta meidän päiviimme. opetukseen JA Kirjallinen tentti TAI Kirjallinen tentti. Luentokurssiin osallistuminen ja kertauskuulustelu. Kurssin voi korvata tenttimällä erikseen teoksen C. Malamud : América Latina, siglo XX: La búsqueda de la democracia.

90 90 Kieli- ja käännöstieteiden laitos 1-5. Menestyminen kertauskuulustelussa tai kirjatentissä. Kirjallisuus/Oppimateriaali: G. Vázquez-N. Martínez Díaz, Historia de América Latina; C. Malamud, América Latina, siglo XX: La búsqueda de la democracia; Halperin, T., Historia Contemporánea de América Latina. ESPFA8 Nyky- ja puhekieli 3 op Tavoitteet: Hallita espanjan nykykielen erityispiirteitä ja tunnistaa eri kielialueiden eroja. Sisältö: Kurssilla perehdytään espanjan nykykielen rakenteeseen ja puhutun kielen ominaisuuksiin eri kielialueilla. opetukseen JA Kirjallinen tentti TAI Kirjallinen tentti. Luentokurssiin osallistuminen ja kertauskuulustelu. Kurssin voi korvata tenttimällä erikseen teoksen Vigara Tauste: Morfosintaxis del español coloquial Menestyminen kertauskuulustelussa tai kirjatentissä. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Beinhauer, W., El español coloquial; Vigara Tauste, Morfosintaxis del español coloquial; C. E. Kany, Sintaxis hispanoamericana. Lisäksi opettajan kokoamaa materiaalia alan kirjallisuudesta, lehdistä ja internetistä. ESPFA9 Espanjan kielen variaatio ajallisesti ja maantieteellisesti 3 op Tavoitteet: Perehtyminen nykyespanjan maantieteelliseen vaihtelevuuteen kielihistorian valossa. Sisältö: Espanjan kielen kehityksen historia ja nykyisten kielialueiden taustat ja erityispirteet. opetukseen JA Kirjallinen tentti TAI Kirjallinen tentti. Luentokurssiin osallistuminen ja kertauskuulustelu. Kurssin voi korvata tenttimällä erikseen teoksen A. Quilis: Introducción a la historia de la lengua española Menestyminen kertauskuulustelussa tai kirjatentissä. Kirjallisuus/Oppimateriaali: A. Zamora Vicente, Dialectología española; A. Quilis, Introducción a la historia de la lengua española; R. Lapesa, Historia de la lengua española; Zamora M. y J. Guitart, Dialectología hispanoamericana. Lisäksi näytteitä eri maiden ja murteiden puheesta. ESPFA10 Espanja vieraana kielenä 3 op Tavoitteet: Perehtyminen espanjan kielen opetusmenetelmiin ja opetusmateriaaleihin. Sisältö: Espanjan kielen opetus vieraana kielenä, materiaalit ja erityisongelmat. opetukseen JA Harjoitustyö(t) JA Kirjallinen tentti TAI Kirjallinen tentti. 5. Luentokurssiin osallistuminen, kertauskuulustelu ja oman opetusmateriaalin tekeminen. Kurssin voi korvata tenttimällä erikseen opettajan kokoaman materiaalin. Kirjallisuus/Oppimateriaali: K. Griffin, Lingüística aplicada a la enseñanza de español como 2/L; Gelabert, Bueso y Benítez, Producción de materiales para la enseñanza de español;, M. L. Gutiérrez, Problemas fundamentales de la gramática del español como 2/L; tiedot Kirjatenttiä varten opettajan kokoamaa materiaalia mm. edellä mainitusta kirjallisuudesta.

91 Saksan kieli ja kulttuuri 91 Saksan kieli ja kulttuuri Saksan kielen ja kulttuurin opiskeluun kuuluvia osa-alueita ovat: nykykieli, uudempi kielitiede, uudempi kirjallisuustiede, saksan kielen historia, saksankielinen kirjallisuus, kulttuuri ja maantuntemus sekä saksalaisen kielialueen historia ja kulttuurihistoria. Saksan kielen ja kulttuurin opinnoissa perehdytään myös hollannin kieleen. Saksan kielen tarkasteleminen kielitieteen objektina edellyttää ennen muuta hyvää nykykielen taitoa, jota vaaditaan jo opintojen alkuvaiheessa. Näin ollen on syytä kiinnittää huomiota tämän taidon kehittämiseen mahdollisimman tehokkaalla tavalla, esim. oleskelemalla saksankielisellä alueella jo ennen opiskelun alkua tai mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Opiskelijavaihto-ohjelmien ansiosta oppiaine pystyy tarjoamaan suurelle osalle pääaineopiskelijoista mahdollisuuden yhden lukukauden opiskeluun saksalaisessa yliopistossa. Laitos pyrkii vastaisuudessa järjestämään tämän mahdollisuuden kaikille oppiaineen opiskelijoille. Sivuaineet Saksan kielen ja kulttuurin opiskelijoille suositeltavia sivuaineita ovat mm. vieraat kielet, suomen kieli, yleinen kirjallisuustiede, yleinen kielitiede, fonetiikka ja tiedotusoppi. Sivuaineiden valintaan vaikuttavat ratkaisevasti opiskelijan ammatilliset pyrkimykset. Suuri osa saksan kielen ja kulttuurin oppiaineen opiskelijoista hakeutuu opettajan toimeen. Aineenopettajakoulutuksessa tutkinnon aineyhdistelmä koostuu yhden tai kahden opetettavan aineen opinnoista (esim. kaksi kieliainetta) sekä opettajan pedagogisista opinnoista. Opettajan tehtävien lisäksi on mahdollista sijoittua mm. kaupan, teollisuuden, matkailun, kirjastoalan sekä tiedotusalan palvelukseen tai hakeutua tutkijan ammattiin. Aineyhdistelmään on syytä sisällyttää esim. taloudellis-hallinnollisen ja yhteiskunta-tieteellisen tiedekunnan aineita silloin, kun ne edesauttavat opiskelijan ammatillisia pyrkimyksiä. Tarkempia tietoja eri ammattialoista ja niille soveltuvista aineyhdistelmistä saa yliopistosta mm. opintosihteeriltä ja assistentilta. Myös syyslukukauden alussa uusille opiskelijoille järjestettävässä informaatiotilaisuudessa käsitellään sivuaineiden valintaa. Sivuaineopiskelijoiden valinta Kaikkien saksan kielen ja kulttuurin oppiainetta sivuaineena opiskelemaan haluavien on osallistuttava lähtötasokokeeseen, joka järjestetään syyslukukauden alussa. Opintojen aloittaminen Uusien opiskelijoiden tulee heti syyslukukauden alussa käydä assistentin vastaanotolla antamassa laitoksen opiskelijakortistoon tarvittavat tiedot itsestään. Myös muiden opiskelijoiden olisi ilmoitettava nimen- ja osoitteenmuutoksista yms. assistentille. Ilmoittautumislistat eri opintojaksojen harjoitusryhmiin ovat syyslukukauden ensimmäisestä päivästä lähtien laitoksen ilmoitustaululla mikäli ei toisin ilmoiteta (mahdollinen verkkoilmoittautuminen).

92 92 Kieli- ja käännöstieteiden laitos Kuulustelut Tiedekunnan yleisinä tenttipäivinä, joista ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla, voidaan suorittaa kirjatenttejä sekä perustelluissa tapauksissa myös suorittamatta jääneitä luentojen kertauskuulusteluja, joista molemmista on erikseen sovittava vähintään viikkoa ennen kuulustelua ao. opettajan kanssa. Tiedekunnan tentteihin ilmoittaudutaan viimeistään viikkoa ennen tenttitilaisuutta NettiOpsussa. Luentojen kertauskuulustelut sekä käytännön kielitaidon kokeet järjestetään erikseen sovittavina aikoina. Opintojen kulku Saksan kielen ja kulttuurin opinnot on suunniteltu siten, että perusopintojen pakolliset luennot ja harjoitukset on mahdollista suorittaa yhden lukuvuoden aikana, aine- ja syventävien opintojen kahden lukuvuoden aikana. Kuten opetussuunnitelmasta ilmenee, monet opintojaksot voi suorittaa joko kirjatenttinä tai luentosarjana ja siihen liittyvänä kertauskuulusteluna tai jollain muulla erikseen sovittavalla tavalla. Kirjatenttimahdollisuutta on syytä käyttää hyväksi, sillä kaikkia valinnaisia opintojaksoja ei luennoida joka vuosi. Ennen seuraavan opintokokonaisuuden kurssien aloittamista opiskelijan tulee suorittaa edellisen tason vastaavat kurssit. Sekä pää- että sivuaineopiskelijoiden on suoritettava täydennysopinnot (11 op) ennen perusopintojen kokonaismerkinnän hakemista. Saksan kielen ja kulttuurin perusopintojen (25 op) kokonaismerkinnän saamiseksi sekä pää- että sivuaineopiskelijan on suoritettava laitoksen yhteisistä opinnoista Y02 Yleisen kielitieteen peruskurssi (3 op). Tämän kurssin opintopisteitä ei kuitenkaan lasketa saksan kielen ja kulttuurin perusopintoihin, vaan muihin opintoihin. Saksan kielen ja kulttuurin aineopintojen laajuus on pääaineopiskelijalle 45 op ja sivuaineopiskelijalle 35 op, sillä aineopintojen tutkielmaopinnot (10 op) kuuluvat vain pääaineopiskelijalle. Aineopintojen kokonaismerkinnän saamiseksi sekä pää- että sivuaineopiskelijan tulee oleskella vähintään kaksi kuukautta saksalaisella kielialueella, katso kohta A 11. Aine- ja syventävissä opinnoissa opiskelija voi kiinnostuksensa tai ammatillisen suuntautumisensa mukaan valita kursseja talousviestinnän, vieraan kielen opettamisen tai kulttuuritietouden alalta niin, että hän kokoaa yhteensä 15 opintopisteen painopistealuekokonaisuuden (4 op aineopinnoissa, 11 op syventävissä opinnoissa). Syventävien opintojen laajuus on pääaineopiskelijalle 80 op (sisältää tutkielmaopinnot 40 op) ja sivuaineopiskelijalle 60 op (sisältää tutkielmaopinnot 20 op). Myös tutkielmaopinnot (S9a Seminaari 5 op + S9b Pro gradu -tutkielma 35 op tai sivuainetutkielma 15 op) tulee siis olla suoritettuina ennen ennen syventävien opintojen loppumerkinnän hakemista. Syventävien opintojen kokonaismerkinnän saamiseksi sekä pää- että sivuaineopiskelijan on suoritettava yksi laitoksen vaihtoehtoisista kursseista, joka määräytyy pro gradu -työn aiheen mukaan (kurssin opintopisteet lasketaan muihin opintoihin): Y05 Kielentutkimuksen metodit 2 op Y06 Käännöstieteellinen tutkimus ja metodit 4 op Y07 Kirjallisuudentutkimuksen metodit 3 op

93 Saksan kieli ja kulttuuri 93 Syventävien opintojen loppumerkinnän saamiseksi on lisäksi suoritettava seuraava kurssi: S10 Hollannin kielen peruskurssi 3 op (lasketaan muihin opintoihin) (Ks. syventävät opinnot) Opintokokonaisuudet Jos opiskelija on suorittanut vain osia jostain opintokokonaisuudesta, hän suorittaa opintokokonaisuuden kulloinkin alkavan lukuvuoden opetussuunnitelman mukaisesti loppuun, jolloin jo suoritettujen kurssien korvaavuus katsotaan tapauskohtaisesti. Aikaisempien osasuoritusten korvaavuudesta päättää viime kädessä oppiaineen professori. Osasuoritusten vanheneminen ja merkinnät Kielitaitoharjoitusten kokeet ovat voimassa 3 vuotta. Vanhentunut suoritus on uusittava asianomaisen opettajan kanssa sovittavalla tavalla. Muut osasuoritukset eivät vanhene. Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelijan tulee täyttää opintokokonaisuuden kokonaismerkintälomake ja palauttaa se assistentille tarkistettavaksi. Opintokokonaisuuksien arvosanat: Arvosanan 2 (tyydyttävät tiedot) saamiseksi vaaditaan: 1. kaikkien osatenttien keskiarvo vähintään 1,5 ja 2. kaikkien kielitaitoharjoitusten keskiarvo vähintään 1,5. Arvosanan 3 (hyvät tiedot) saamiseksi vaaditaan: 1. kaikkien osatenttien keskiarvo vähintään 2,5 ja 2. kaikkien kielitaitoharjoitusten keskiarvo vähintään 2,5. Arvosanan 4 (kiitettävät tiedot) saamiseksi vaaditaan: 1. kaikkien osatenttien keskiarvo vähintään 3,5 ja 2. kaikkien kielitaitoharjoitusten keskiarvo vähintään 3,5. Arvosanan 5 (erinomaiset tiedot) saamiseksi vaaditaan: 1. kaikkien osatenttien keskiarvo vähintään 4,5 ja 2. kaikkien kielitaitoharjoitusten keskiarvo vähintään 4,5. Syventävistä opinnoista voi saada kokonaisarvosanaksi erinomaiset tiedot (5) vain siinä tapauksessa, että pro gradu -työn arvosana on vähintään cum laude approbatur. Yhteistyö käännöstieteen (saksa) kanssa Yhteistyöllä käännöstieteen (saksa) kanssa pyritään lisäämään opiskelijan valinnanmahdollisuuksia. Tämän johdosta tiettyjä opintojaksoja voidaan suorittaa kummassa oppiaineessa tahansa. Käännöstieteen (saksa) opintojaksoja voi myös sijoittaa aine- ja/tai syventävien opintojen erityisteemoihin. Saksan kieltä äidinkielenään puhuvilta opiskelijoilta vaadittavat kielitaitokurssien suoritustavat Koska saksaa äidinkielenään puhuvilta opiskelijoilta ei ole kaikkien kielitaitokurssien osalta mielekästä edellyttää tavanomaista osallistumista, tulee heidän sopia kielitaitokurssien suorittamisesta niistä vastaavien opettajien kanssa. Lista mahdollisista suoritustavoista on nähtävissä oppiaineen assistentilla.

94 94 Kieli- ja käännöstieteiden laitos Täydennysopinnot 11 op Tavoitteet: Saksan kielen perusrakenteiden ja sanaston perusteellinen kertaaminen ja kielitaidon eri osa-alueiden parantaminen. Kurssit järjestetään osin yhteistyössä käännöstieteen (saksa) oppiaineen kanssa. Täydennysopetuksen opintoviikot lasketaan muihin opintoihin (6 op) sekä kieli- ja viestintäopintoihin (5 op). Sisältö: Pakolliset kaikille pää- ja sivuaineopiskelijoille. GERFT1 Ääntämisharjoitukset 2 op Tavoitteet: Saksan kielen virheetön ääntäminen, saksan äännejärjestelmän tuntemus. Sisältö: Äänneopin perusteet, saksan äännejärjestelmä ja intonaatio, suomen ja saksan äännejärjestelmien erot. opetukseen JA Suullinen tentti JA Kirjallinen tentti. Kielistudioharjoituksia Suoritukset ääntämisharjoituksissa ja suullisessa testissä. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Hall et al., Deutsche Aussprachelehre GERFT2 Kielioppiharjoitukset I 4 op Tavoitteet: Saksan kieliopin hallinnan kehittäminen ja syventäminen. Sisältö: Harjoitusten painopistealueita: verbien ja adjektiivien rektio, verbin konjugaatio: aikamuodot, tapaluokat (erityisesti konjunktiivi) sekä passiivimuodot. Lisäksi harjoituksia mm. seuraavista aiheista: artikkelin käyttö, infinitiivirakenteet, adjektiivin taivutus, gerundiivi, partisiipit, appositio ja negaatio. Vaadittavat opintosuoritukset: saksa: Harjoitustyö(t) JA Kirjallinen tentti suomi: Osallistuminen opetukseen. 5. Tuntityöskentely ja kirjallinen testi. GERFT3 Puhevalmiusharjoitukset 2 op Tavoitteet: Suullisen ilmaisun ja kommunikatiivisen kompetenssin kehittäminen. Sanaston laajentaminen. Sisältö: Kommunikaatio arkipäivän tilanteissa ja opiskelussa. opetukseen JA Harjoitustyö(t) JA Suullinen tentti. Esitelmien pitäminen. 5. Aktiivinen osallistuminen. Suullinen testi. Opetusmonis- Kirjallisuus/Oppimateriaali: teet GERFT4 Kirjalliset harjoitukset I 3 op Tavoitteet: Saksan kielen kirjoittamistaidon kehittäminen; selkeiden, kielellisesti korrektien tekstien tuottaminen; apuvälineiden tarkoituksenmukainen käyttö; kieltenopiskelun strategioiden kehittäminen. Sisältö: Eri tekstilajien kirjoittaminen (kirjeet, raportit, pöytäkirjat, kuvaukset, kertomukset) ja harjoitustehtävien huolellinen korjaaminen/ parantaminen; sanastoharjoituksia, sanakirjojen käytön harjoituksia. opetukseen JA Harjoitustyö(t). Vähintään seitsemän kotiaineen ja kahden testiaineen kirjoittaminen Säännöllinen osallistuminen harjoituksiin, kotiaineet ja kirjoitustestit. Arvostelu Eurooppalaisen viitekehyksen kielitaitotasokuvausten perusteella. Perusopinnot 25 op Tavoitteet: Opiskelija hallitsee teoriassa ja käytännössä saksan kielen perusrakenteet, tuntee lingvistisen peruskäsitteistön, omaa perustiedot saksalaisesta kirjallisuudesta sekä saksankielisten maiden maantieteellisistä, poliittisista, taloudellisista, sosiaalisista ja kulttuurisista oloista.

95 Saksan kieli ja kulttuuri 95 Kielitaito 10 op GERFP1 Kielioppiharjoitukset II 3 op Tavoitteet: Saksan kielen rakenteiden hallinnan parantaminen. Sisältö: Saksan kielen keskeiset sanaluokat (verbi, substantiivi, adjektiivi, lukusana, pronomini ja taipumattomat sanaluokat), niiden yleiset tunnuspiirteet, taivutus ja käyttö. Vaadittavat opintosuoritukset: saksa: Osallistuminen opetukseen JA Harjoitustyö(t) JA Kirjallinen tentti suomi: Osallistuminen opetukseen. 5. Harjoituksiin osallistuminen. Kirjalliset testit tai loppukoe. Edeltävät opinnot: GERFT2 Kielioppiharjoitukset I. GERFP2 Kirjalliset harjoitukset II 3 op Tavoitteet: Saksan kielen kirjoittamistaidon kehittäminen; selkeiden, kielellisesti korrektien tekstien tuottaminen; apuvälineiden tarkoituksenmukainen käyttö; kieltenopiskelun strategioiden kehittäminen. Sisältö: Eri tekstilajien kirjoittaminen (erilaiset ongelmapohjaiset asiatekstit, kommentit, yleisökirjoitus, tieteellisten tekstien esimuodot, tiivistelmät) ja harjoitustehtävien huolellinen korjaaminen/parantaminen; sanastoharjoituksia. opetukseen JA Harjoitustyö(t). Vähintään seitsemän kotiaineen ja kahden testiaineen kirjoittaminen Säännöllinen osallistuminen harjoituksiin, kotiaineet ja kirjoitustestit. Arvostelu Eurooppalaisen viitekehyksen kielitaitotasokuvausten perusteella. Edeltävät opinnot: GERFT4 Kirjalliset harjoitukset I. GERFP3 Käännösharjoitukset saksasta suomeen 2 op Tavoitteet: Valmiuksien kehittäminen saksankielisten tekstien sujuvaksi kääntämiseksi hyvälle suomen kielelle; myös varsinkin passiivisen (ajankohtaisen) sanavaraston laajentaminen. Sisältö: Lähinnä ajankohtaisten asiatekstien kääntämistä saksasta suomeen, pääosin suullisesti, mutta myös kirjallisia käännöksiä. Vaadittavat opintosuoritukset: saksa: Osallistuminen opetukseen suomi: Osallistuminen opetukseen. Säännöllinen osallistuminen harjoituksiin, mallikäännösten teko oppitunnille, arvosteltavat kotikäännökset, loppukoe Arvosteltavat kotikäännökset, suullinen kääntäminen oppitunneilla, käännöskoe. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Langenscheidt, Grosswörterbuch; Duden, Universalwörterbuch. GERFP4 Käännösharjoitukset suomesta saksaan I 2 op Tavoitteet: Harjaantuminen kieliopillisesti, leksikaalisesti ja tyylillisesti/tekstilingvistisesti adekvaattien käännösten tekemiseen. Sisältö: Erityisesti lehtiartikkelien ja asiatekstien kääntäminen ja analysointi. Vaadittavat opintosuoritukset: saksa: Osallistuminen opetukseen suomi: Osallistuminen opetukseen. Kotona tehtävät käännökset ja niiden käsittely harjoituksissa; käännöskoe. 5. Käännöskoe. Kielitieto 4 op GERFP5 Kielioppi I 4 op Tavoitteet: Saksan kielen keskeisten morfologisten rakenteiden hallinta ja sanaluokkien tuntemus sekä kieliopillisen tiedon ymmärtäminen osaksi kielitietoa ja kielen hallintaa. Sisältö: Kielioppi käsitteenä, kieliopin eri osaalueet, sanaluokat (verbi, substantiivi, adjektiivi, lukusana, pronomini ja taipumattomat sanaluokat), niiden yleiset tunnuspiirteet, taivutus ja käyttö. Vaadittavat opintosuoritukset: saksa: Osallistuminen opetukseen suomi: Osallistuminen opetukseen. Harjoitustyöt, kirjallinen loppukoe saksaksi tai suomeksi. Vaihtoehtoisesti kirjatentti saksaksi tai suomeksi.

96 96 Kieli- ja käännöstieteiden laitos 5. Kirjallinen tentti. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Piitulainen, M- L. Lehmus, U. Sarkola, I., Saksan kielioppi. 2006; Helbig, G. Buscha, J., Leitfaden der deutschen Grammatik (s ) Muut 11 op GERFP6 Johdatus oppiaineen Saksan kieli ja kulttuuri opiskeluun 3 op Tavoitteet: Perehtyminen kansainvälisen germanistiikan keskeisiin osa-alueisiin ja menetelmiin. Sisältö: Saksan kieli ja kulttuuri -oppiaineen keskeiset osa-alueet (kielihistoria, kirjallisuustiede, kielitiede, saksan kielen opetus) ja menetelmät; tieteellisen työskentelyn perustiedot; tutkimuksen, opetuksen ja työelämän haasteiden vuorovaikutus. opetukseen. Powerpoint-esitys, kotitehtävät, opintomatka Helsinkiin, itseopiskelu Osallistuminen kurssityöskentelyyn ja kotitehtävät. GERFP7 Saksalaisen kielialueen maantuntemus 4 op Tavoitteet: Perehtyminen saksalaisen kielialueen maihin. Sisältö: Saksan arkielämä, yhteiskunta, historia vuoden 1945 jälkeen, kulttuuri ja talous, tavat ja tottumukset sekä ajankohtaiset tapahtumat yhteiskunnallisessa kontekstissa. Itävallan ja Sveitsin maantuntemus pääpiirteittäin. opetukseen JA Harjoitustyö(t) JA Kirjallinen tentti. 5. Kotitehtävät, kirjallinen tentti. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Ajankohtaista materiaalia internetissä ja sanomalehdissä. GERFP8 Saksankielisen kirjallisuuden tekstikurssi 4 op Tavoitteet: Kyky soveltaa kirjallisuustieteen analyysimenetelmiä käytäntöön. Perehtyminen saksan kirjallisuuden historiaan. Sisältö: Metodinen tekstianalyysi saksalaisesta kirjallisuudesta vuodesta 1720 lähtien (epiikkaa, lyriikkaa ja näytelmäkirjallisuutta). opetukseen JA Harjoitustyö(t) JA Kirjallinen tentti. Lisäksi valikoitujen teosten lukeminen. 5. Kirjallinen tentti ja harjoitustyö. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Vogt, J., Einladung zur Literaturwissenschaft Lisäksi kaunokirjallisia tekstejä. Aineopinnot 45 op Tavoitteet: Opiskelija hallitsee teoreettisesti saksan kielen rakenteen sen eri osa-alueilla, omaa hyvän käytännön kielitaidon, perehtyy syvällisemmin joihinkin saksankielisen kirjallisuuden osa-alueisiin, tuntee Saksan ja saksan kielen historian sekä Saksan kulttuurihistorian pääpiirteet, perehtyy kielen muuttumisen ongelmaan sekä kykenee laatimaan kieli- ja kirjallisuustieteellisten lähteiden käyttöä edellyttäviä esityksiä. Kielitaito 10 op GERFA1 Sanastoharjoitukset 2 op Tavoitteet: Reseptiivisen ja produktiivisen sanastollis-rakenteellisen kompetenssin kehittäminen. Sisältö: Fraseologia, varsinkin idiomit ja funktioverbilausekkeet; kollokaatiot, saksan sanaston erityisvaikeudet. Vaadittavat opintosuoritukset: saksa: Harjoitustyö(t) JA Kirjallinen tentti suomi: Osallistuminen opetukseen Osallistuminen kurssityöskentelyyn ja loppukoe. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Helbig, G. Buscha, J., Übungsgrammatik Deutsch.

97 Saksan kieli ja kulttuuri ; Schade, G., Einführung in die deutsche Sprache der Wissenschaften. 2002; Korhonen, J., Alles im Griff GERFA2 Kirjalliset harjoitukset III 3 op Tavoitteet: Kyky tuottaa erityisesti tieteellisiä tekstejä; harjaantuminen luovaan kirjoittamiseen. Sisältö: Tieteelliset tekstilajit ja luova kirjoittaminen. Tekstilingvistiikan ja stilistiikan peruskäsitteet. opetukseen JA Harjoitustyö(t) JA Kirjallinen tentti. 6-8 tekstin laatiminen kotitehtävinä, 2 kirjallista tenttiä. 5. Kotitehtävät ja tentit. Edeltävät opinnot: GERFT4 Kirjalliset harjoitukset I, GERFP2 Kirjalliset harjoitukset II. GERFA3 Suulliset harjoitukset II 2 op Tavoitteet: Kyky pitää esitelmiä ja osallistua keskusteluun ajankohtaisista aiheista. Sisältö: Opettajajohtoiset harjoitukset seuraavista aiheista: kuvaukset, raportointi, referointi, esittely jne. opetukseen JA Harjoitustyö(t) JA Suullinen tentti Harjoitukset, kotitehtävät ja suullinen koe; arvostelu Eurooppalaisen viitekehyksen kielitaitotasokuvausten perusteella. Edeltävät opinnot: GERFT3 Puhevalmiusharjoitukset. GERFA4 Käännösharjoitukset suomesta saksaan II 3 op Tavoitteet: Saksankielisten tekstien kirjoittamistaidon kohentaminen. Sisältö: Saksan yleis- ja erikoiskielisten tekstilajien analysointi ja kääntäminen. Vaadittavat opintosuoritukset: saksa: Osallistuminen opetukseen suomi: Osallistuminen opetukseen. Käännösharjoitukset ja kirjallinen tentti (käännöskoe). 5. Pakolliset harjoitustyöt, käännöskoe. Edeltävät opinnot: GERFP4 Käännösharjoitukset suomesta saksaan I. GERFA5 Kielitaitotesti Tavoitteet: Saksan kielen rakenteiden ja sanaston hallinnan mittaaminen. Sisältö: Rakenne- ja sanastotehtäviä (monivalinta- ja avoimia tehtäviä). Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti. Testi järjestetään kolmesti lukuvuodessa Arvostelu Eurooppalaisen viitekehyksen kielitaitotasokuvausten perusteella. Kielitieto 9 op GERFA6 Kielioppi II 4 op Tavoitteet: Keskeisten syntaktisten kuvausmenetelmien ja kielioppimallien (erityisesti valenssiteorian) tuntemus, saksan kielen syntaktisten rakenteiden hallinta ja niiden ymmärtäminen osaksi kielitietoa. Sisältö: Operationaaliset testit, syntaksi kieliopin osa-alueena, syntaktiset kuvausmallit, erityisesti valenssi- ja dependenssimalli, sen keskeiset käsitteet ja periaatteet, lauseenjäsenet, lausemallit, lausetyypit, yksinkertainen ja kompleksinen lause, sanajärjestys. Vaadittavat opintosuoritukset: saksa: Osallistuminen opetukseen suomi: Osallistuminen opetukseen. Harjoitustyöt, kirjallinen loppukoe saksaksi tai suomeksi. Vaihtoehtoisesti kirjatentti saksaksi tai suomeksi. 5. Kirjallinen tentti. Edeltävät opinnot: GERFP5 Kielioppi I. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Piitulainen, M-L., Syntax des Deutschen. Unter Berücksichtigung des Kontrasts zum Finnischen Lisäksi erikseen sovittavat kohdat jostakin saksan kieliopista.

98 98 Kieli- ja käännöstieteiden laitos GERFA7 Saksan kielen historia 2 op Tavoitteet: Saksan kielen keskeisten kehitysvaiheiden tuntemus, kielen muuttumisen ymmärtäminen ja muuttumiseen vaikuttavien tekijöiden tuntemus. Sisältö: Kielen muuttumisen yleisiä piirteitä (miten ja miksi kielet muuttuvat), saksan kielen keskeiset kehitysvaiheet indoeurooppalaisesta kantakielestä nykysaksaan. Vaadittavat opintosuoritukset: saksa: Osallistuminen opetukseen suomi: Osallistuminen opetukseen. Luennot, harjoitukset sekä kirjallinen loppukuulustelu suomeksi tai saksaksi. Vaihtoehtoisesti kirjatentti Luennoille osallistuminen, harjoitustyöt ja loppukuulustelu tai kirjatentti. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Stedje, A., Deutsche Sprache gestern und heute GERFA8 Semantiikka ja pragmatiikka 3 op Tavoitteet: Perehtyminen kielellisiin merkitysteorioihin. Sisältö: Semiotiikan perusteet, kielellisen merkin käsite, keskeiset merkitysteoriat; sana-, lause- ja tekstisemantiikan, puheaktiteorian sekä pragmatiikan perusteet. Painopistealueena sanasemantiikka, mm. komponenttianalyysi ja sanakenttäteoria. opetukseen. Luennot, kotitehtävät, kirjallinen loppukoe. Vaihtoehtoisesti kirjatentti. Suorituskieli suomi ja/tai saksa. 5. Luennoille osallistuminen, kotitehtävät sekä loppukoe. Vaihtoehtoisesti kirjatentti. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Schwarz, M. Chur, J., Semantik. Ein Arbeitsbuch. 1996; Meibauer, J., Pragmatik. Einführungen. 1999; Linke, A. Nussbaumer, M. Portmann, P., Studienbuch Linguistik Kirjallisuus ja kulttuuri 8 op GERFA9 Saksalaisen kielialueen kulttuuritietous 3 op Tavoitteet: Saksankielisten maiden kulttuurihistorian eri vaiheiden tuntemus. Sisältö: Katsaus saksankielisen alueen kulttuurihistorian vaiheisiin keskiajasta nykyaikaan. opetukseen JA Suullinen esitys JA Kirjallinen tentti TAI Osallistuminen opetukseen JA Suullinen esitys JA Essee TAI Kirjallinen tentti. 5. Essee ja esitelmä tai kirjatentti. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Parry, Christoph, Menschen, Werke, Epochen. Eine Einführung in die deutsche Kulturgeschichte. 1993; Gössmann, Wilhelm, Deutsche Kulturgeschichte im Grundriss GERFA10 Saksankielinen nykykirjallisuus 5 op Tavoitteet: Perehtyminen sodanjälkeisten kaunokirjallisten tekstien tulkintaan. Sisältö: Vuoden 1945 jälkeisen saksankielisen kirjallisuuden tarkastelua erilaisten kirjallisuustieteen menetelmien avulla. opetukseen JA Harjoitustyö(t). Valikoitujen teosten lukeminen, itsenäisiä kirjallisia tulkintoja. Vaihtoehtoisesti kirjatentti. 5. Kotitehtävät tai kirjallinen tentti. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Krauss, H. Erb, A. (toim.), Vom Nullpunkt zur Wende. Deutschsprachige Literatur nach Uusin painos.

99 Saksan kieli ja kulttuuri 99 Muut 8 op Valinnaiset kurssit 4 op Sisältö: Erityisteemat kolmelta valinnaiselta painopistealueelta, ks. erityisteemojen listat. GERFA11 Kieliharjoittelu 4 op Tavoitteet: Saksan kielen taidon parantaminen, tutustuminen saksankielisiin maihin ja niiden kulttuuriin. Sisältö: 2-3 kuukauden oleskelu saksalaisella kielialueella. Vaadittavat opintosuoritukset: Essee. Oleskelu saksalaisella kielialueella, päiväkirjan pitäminen ja loppuraportti. Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. Oleskelu, päiväkirja, loppuraportti. Tutkielmaopinnot 10 op Lisätiedot: Tutkielmaopinnot on tarkoitettu ainoastaan pääaineopiskelijoille. GERFA12A Tieteellisen työskentelyn metodit 2 op Tavoitteet: Tieteellisen kirjoittamisen edellyttämien perusvalmiuksien hankkiminen. Sisältö: Tampereen yliopiston kirjaston ja muiden tieteellisten kirjastojen hakukoneiden ja elektronisten tietokantojen käyttö; Microsoft Wordin tieteellisen kirjoittamisen kannalta keskeiset toiminnot. Tieteellisen kirjoittamisen perusteet: mm. siteeraus- ja viitaustekniikka, referointi, kirjallisuusluettelon laatiminen (oppiaineen Tutkielmantekijän oppaan avulla); oppiaineen Word-dokumenttipohjan käyttö. Vaadittavat opintosuoritukset: saksa: Osallistuminen opetukseen suomi: Osallistuminen opetukseen. Harjoitustöiden suorituskielet suomi ja saksa. Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. Harjoituksiin osallistuminen sekä kirjallisten ohjeiden mukainen lopputyö. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Salminen, O., Tutkielmantekijän opas. 2007; Schade, G., Einführung in die deutsche Sprache der Wissenschaften GERFA12B Seminaari I 2 op Tavoitteet: Teknisten ja teoreettisten valmiuksien hankkiminen kandidaattitutkielman kirjoittamista varten. Sisältö: Johdatus kulloisenkin tieteenalan apuvälineisiin. Tieteellisen kirjoittamisen perusteiden kertaus. Oman seminaarityön laatiminen, esittely ja jonkun toisen työn opponointi. Vaadittavat opintosuoritukset: Seminaari. Seminaarityö ja opponointi. 5. Seminaarityö, opponointi ja aktiivisuus. GERFA12C Kandidaatintutkielma ja kypsyysnäyte 6 op Tavoitteet: Ensimmäisen tieteellisen tutkielman kirjoittaminen (laajuus sivua). (Ks. laitoksen tutkielmaohjeistus internetsivulla: Määräytyy tutkielman aiheen mu- Sisältö: kaan. Vaadittavat opintosuoritukset: Tutkielma / opinnäytetyö. Kandidaatintutkielman ja kypsyysnäytteen kirjoittaminen. Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. Kandidaatintutkielma, kypsyysnäyte. Syventävät opinnot 80 op Tavoitteet: Opiskelija omaa perusteelliset tiedot joiltakin kielitieteen, saksankielisen kirjallisuuden tai saksankielisten maiden kulttuurin erityisaloilta, hallitsee saksan kielen erittäin hyvin sekä teoriassa että käytännössä, omaa tieteellisen tutkimustyön edellyttämät teoreettiset ja metodologiset valmiudet lingvististen, kirjallisuus- ja kulttuuritieteellisten lähteiden analysointia edellyttävään itsenäiseen tieteelliseen työskentelyyn. Lisätiedot: sivuaineopiskelijat 60 op

100 100 Kieli- ja käännöstieteiden laitos Kielitaito 10 op GERFS1 Tieteellinen kirjoittaminen 4 op Tavoitteet: Tieteellisen kirjoittamisen perusteiden hallinta. Sisältö: Tieteen teoria ja tieteelliset peruskäsitteet; kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen tutkimus; tutkimuksen rakenne ja funktio; tieteellisten tekstilajien konventiot; pro gradu -tutkielman rakenne ja konventiot. opetukseen. Kirjalliset harjoitukset, itseopiskelu, henkilökohtainen tutkimussuunnitelma Osallistuminen kurssityöskentelyyn ja kotitehtävät. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Hirsjärvi, S. Remes, P. Sajavaara, P., Tutki ja kirjoita GERFS2 Käännösharjoitukset suomesta saksaan III 3 op Tavoitteet: Tyyliltään sopivien, kielellisesti korrektien saksankielisten tekstien tuottaminen; vaativien suomenkielisten tekstien analysointi ja tarkka kääntäminen; tietoisuus suomen ja saksan kielen rakenteiden eroista; apuvälineiden tehokas käyttö. Sisältö: Vaativien tekstilajien käännöstekstien tuottaminen (mm. pääkirjoitus, kirja-arvostelu, tieteelliset tekstit, kaunokirjallisuus) ja harjoitustehtävien korjaaminen/työstäminen. Vaadittavat opintosuoritukset: saksa: Osallistuminen opetukseen suomi: Osallistuminen opetukseen. Osallistuminen harjoituksiin, kotitehtävät ja niiden korjaaminen, 2 käännöstestiä Säännöllinen osallistuminen harjoituksiin, väh. 9 kotikäännöstä ja 2 käännöskoetta, arvostelu Eurooppalaisen viitekehyksen kielitaitotasokuvausten perusteella. Edeltävät opinnot: GERFP4 Käännösharjoitukset suomesta saksaan I, GERFA4 Käännösharjoitukset suomesta saksaan II. GERFS3 Suulliset harjoitukset III 3 op Tavoitteet: Saksan kielen suullisen taidon kehittäminen; laajahkon powerpoint-esitelmän pitäminen, tasokkaan keskustelun johtaminen ja siihen osallistuminen; tiedonhankinta ja esitelmän työstäminen. Sisältö: Saksa-aiheiset opiskelijoiden esitelmät; saksankielisten maiden ja Suomen olojen vertaileva tarkastelu; esitelmien rakenne ja kielelliset ominaisuudet. opetukseen. Aktiivinen osallistuminen harjoituksiin, laajahkon esitelmän valmistelu ja pitäminen. 5. Esitelmän laatu, esitelmässä ja keskustelussa osoitettu suullisen kielitaidon laatu, arvostelu Eurooppalaisen viitekehyksen kielitaitotasokuvausten perusteella. Edeltävät opinnot: GERFT3 Puhevalmiusharjoitukset, GERFA3 Suulliset harjoitukset II. GERFS4 Kielitaitotesti Tavoitteet: Saksan kielen rakenteiden ja sanaston hallinnan mittaaminen. Sisältö: Rakenne- ja sanastotehtäviä (monivalinta- ja avoimia tehtäviä). Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti. Kielitaitotesti järjestetään kolmesti lukuvuodessa Arvostelu Eurooppalaisen viitekehyksen kielitaitotasokuvausten perusteella. Kielitieto, valitaan seuraavista 6 op GERFS5 Tekstilingvistiikka 3 op Tavoitteet: Perehtyminen tekstilingvistiikan keskeisiin osa-alueisiin ja menetelmiin. Sisältö: Tekstilingvistiikan eri osa-alueet (esim. transfrastinen analyysi, tekstilajioppi, puheaktiteoria, tekstin tuottaminen ja tekstin ymmärtäminen) ja keskeiset tutkimusmenetelmät (esim. kontrastiivinen tekstianalyysi, retorinen tekstianalyysi ja tekstilajianalyysi).

101 Saksan kieli ja kulttuuri 101 opetukseen JA Harjoitustyö(t). Vaihtoehtoisesti kirjatentti Osallistuminen kurssityöskentelyyn ja kotitehtävät tai kirjatentti. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Heinemann, M. Heinemann, W., Grundlagen der Textlinguistik. Tübingen tai Adamzik, K., Textlinguistik GERFS6 Keskustelun- ja diskurssianalyysi 3 op Tavoitteet: Perehtyminen keskustelun- ja diskurssianalyysin keskeisiin osa-alueisiin ja menetelmiin. Sisältö: Keskustelunanalyysin eri osa-alueet (esim. arkipäivän ja institutionaaliset keskustelut, vuorovaikutuksen keinot ja menetelmät, puhetyylit; diskurssien rakenteet ja eri funktiot) sekä keskeiset tutkimusmenetelmät (esim. sekvenssianalyysi, toiminnananalyysi, puhestilistiikka, historiallinen ja kriittinen diskurssianalyysi). opetukseen JA Harjoitustyö(t). Vaihtoehtoisesti kirjatentti Osallistuminen kurssityöskentelyyn ja kotitehtävät tai kirjatentti. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Deppermann, A., Gespräche analysieren. 2001; Keller, R., Diskursforschung Muuta kirjallisuutta sopimuksen mukaan. GERFS7 Kontrastiivinen lingvistiikka 3 op Tavoitteet: Kontrastiivisessa kielentutkimuksessa käytettävien keskeisten menetelmien sekä kontrastiivisen kielentutkimuksen eri osa-alueiden tuntemus, erityisesti saksa-suomi -kontrastoinnin osalta. Sisältö: Keskeiset analyysimenetelmät ja lähestymistavat, kontrastiivinen analyysi kielen eri osa-alueilla, yleiskatsaus saksa-suomi kontrastiiviseen tutkimukseen. Vaadittavat opintosuoritukset: saksa: Osallistuminen opetukseen suomi: Osallistuminen opetukseen. Luennot ja harjoitustyöt, kirjallinen loppukoe tai lopputehtävä. Vaihtoehtoisesti kirjatentti. Suorituskieli suomi tai saksa Loppukoe tai lopputehtävä ja kurssin aikana tehtävät harjoitustyöt. Vaihtoehtoisesti kirjatentti. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Piitulainen, M-L., Von Grammatik und Wortschatz bis zu Textsorten und Kulturunterschieden. 2006; Tiittula, L., Kontrastive Diskursforschung Piitulainen, M-L. (2006), Von Grammatik und Wortschatz bis zu Textsorten und Kulturunterschieden. In: Lenk, H. (Hrsg.), Finnland. Vom unbekannten Partner zum Vorbild Europas (Beiträge zur Fremdsprachenvermittlung, Sonderheft 10), Landau. Tiittula, L. (1997), Kontrastive Diskursforschung. In: Der Gingko Baum 1997/15. Folge, Lisäksi erikseen sovittavat kohdat teoksesta: Adamzik, K. (2001), Kontrastive Textologie. Untersuchungen zur deutschen und französischen Sprach- und Literaturwissenschaft. Tübingen. Kieli- ja kulttuuritieteen metodit 4 op GERFS8 Kulttuuritutkimuksen metodit 4 op Tavoitteet: Kulttuuritutkimuksen keskeisten osa-alueiden ja niiden tutkimusmenetelmien tuntemus. Sisältö: Johdanto kulttuuritutkimuksen oppiaineen kannalta relevantteihin osa-alueisiin ja niiden keskeisiin tutkimusmenetelmiin. opetukseen JA Harjoitustyö(t). Kotitehtävät, esseiden kirjoittaminen. Vaihtoehtoisesti kirjatentti. 5. Kotitehtävät tai kirjallinen tentti.

102 102 Kieli- ja käännöstieteiden laitos Kirjallisuus/Oppimateriaali: Musner, L. Wunberg, G. (Hg.), Kulturwissenschaften. Forschung - Praxis - Positionen. 2002; Hörning, K. H. Winter, R. (Hg.), Widerspenstige Kulturen. Cultural Studies als Herausforderung Tutkielmaopinnot 40 op Lisätiedot: sivuaineopiskelijat 20 op GERFS9A Seminaari II 5 op Tavoitteet: Tieteellisen työskentelyn periaatteiden oppiminen, kyky tieteelliset kriteerit täyttävän tekstin tuottamiseen, sen esittämiseen, puolustamiseen ja opponointiin. Sisältö: N. 20-sivuisen kieli-, kirjallisuus- tai kulttuuritieteellisen kirjallisen seminaarityön laatiminen, sen suullinen esittäminen ja puolustaminen seminaarissa; osallistuminen seminaaritöiden käsittelyyn; jonkun toisen esityksen opponointi. Vaadittavat opintosuoritukset: Seminaari. Aktiivinen osallistuminen seminaariin, oman esityksen laatiminen, sen esittäminen seminaarissa ja opponointi Seminaarityöskentely ja kirjallinen seminaarityö. Edeltävät opinnot: GERFA12B Seminaari I. GERFS9B Pro gradu -tutkielma op Yleiskuvaus: Laajuus: Pääaineopiskelijat 35 op, sivuaineopiskelijat 15 op. Tavoitteet: Oman tieteenalan tutkimuskysymysten ja -menetelmien hallinta ja kyky soveltaa tieteellisen työskentelyn periaatteita oman tutkielman laatimiseen. (Ks. laitoksen tutkielmaohjeistus internetsivulla: Sisältö: Saksan kielellä laadittu itsenäinen, tieteelliset kriteerit täyttävä tutkielma. Vaadittavat opintosuoritukset: Tutkielma / opinnäytetyö. Kirjallinen tutkielma (laajuus sivua), konsultointia työn ohjaajan kanssa, työn esittely pro gradu -seminaarissa. Arviointi ja arviointiperusteet: Approbaturlaudatur. Käytetty metodi, aiheen käsittely, esitystavan selkeys ja johdonmukaisuus, kieliasun korrektius. GERFS10 Hollannin kielen peruskurssi 3 op Tavoitteet: Hollannin kielen perussanaston ja fraasien sekä peruskieliopin hallinta. Taito ymmärtää helpohkoa kirjoitettua ja puhuttua hollantia. Taito käyttää hollantia suullisesti ja kirjallisesti jokapäiväisissä tilanteissa. Tutustuminen Alankomaiden ja Flanderin yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Sisältö: Helpohkoja jokapäiväiseen elämään liittyviä tekstejä. Hollannin kielen perussanastoa, peruskielioppia, ääntämistä. Tietoa Alankomaiden ja Flanderin yhteiskunnasta ja kulttuurista. opetukseen. Luennot, suulliset ja kirjalliset harjoitukset, kirjallinen loppukuulustelu. 5. Harjoitukset ja loppukuulustelu. Lisätiedot: Kurssin opintopisteet lasketaan muihin opintoihin. Valinnaiset kurssit 20 op Sisältö: Erityisteemat kolmelta valinnaiselta painopistealueelta, ks. erityisteemojen listat. Valinnaisia kursseja suoritetaan syventävissä opinnoissa yhteensä 20 op. Erityisteemat on jaettu painopistealueisiin. Saadakseen maisterin tutkintotodistukseen merkinnän jonkin painopistealueen suorittamisesta, opiskelijoiden on valittava siitä vähintään 15 opintopisteen kokonaisuus. Puuttuvat 5 opintopistettä voidaan valita vapaasti muista erityisteemoista. Mahdollista on myös valita ns. yleislinja, jolloin kursseja voi valita kaikista kolmesta painopistealueesta. Kaikkia erityisteemakursseja ei järjestetä joka vuosi (ks. kunkin vuoden opetusohjelma). Erityisteemoja voi suorittaa myös kirjatentteinä. Ennen kirjatenttiin ilmoittautumista opiskelijan tulee ottaa yhteyttä

103 Saksan kieli ja kulttuuri 103 osatentistä vastuussa olevaan opettajaan (lista assistentilla). On mahdollista valita erityisteemaksi myös tekninen viestintä (ks. opinto-oppaan kohta Teknisen viestinnän maisteriopinnot); tällöin kuitenkin muista erityisteemoista poiketen kaikki 20 opintopistettä on suoritettava sen puitteissa. Myös ne opiskelijat, jotka valitsevat erityisteemaksi teknisen viestinnän, suorittavat tutkielmaopinnot pääaineessa. Talousviestintä 15 op GERFW1 Taloussaksa II 3-6 op Yleiskuvaus: Opetetaan kielikeskuksessa. Tavoitteet: Valmistautuminen Wirtschaftsdeutsch International -tutkintoon. Sisältö: Taloussaksan eri osa-alueet (esim. talouselämän terminologia, kansainvälinen kirjeenvaihto, suomalais-saksalainen yritysviestintä, mainonnan kieli). opetukseen. Kirjalliset ja suulliset harjoitukset, roolipelit, Powerpoint-esitys, itseopiskelu Osallistuminen kurssityöskentelyyn ja kotitehtävät, itseopiskelu, projektityö. GERFW2 Talousviestintä 3 op Tavoitteet: Perehtyminen kansainvälisen talousviestinnän tutkimukseen. Sisältö: Suullisen ja kirjallisen talousviestinnän tarkastelu lingvististen menetelmien avulla (esim. monikielellinen terminologiatyö, eri tekstilajit, eri esiintymistilanteet, kansainvälinen kirjeenvaihto). opetukseen JA Harjoitustyö(t). Vaihtoehtoisesti kirjatentti Osallistuminen kurssityöskentelyyn ja kotitehtävät tai kirjatentti. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Reuter, E. Piitulainen, M.-L. (toim.), Internationale Wirtschaftskommunikation auf Deutsch tai Brünner, G., Wirtschaftskommunikation GERFW3 Kielineuvonta ja viestintäkoulutus 3 op Tavoitteet: Lingvististen menetelmien soveltaminen talousviestinnän osa-alueilla (tekstilaji- ja keskustelunanalyysi). Sisältö: Talousviestinnän koulutuksen eri osaalueet ja opetusmenetelmät (esim. kirjallinen ja suullinen kulttuurienvälinen viestintä, behavioristiset ja konstruktivistiset oppimismallit, video-learning). opetukseen JA Harjoitustyö(t). Vaihtoehtoisesti kirjatentti Osallistuminen kurssityöskentelyyn ja kotitehtävät tai kirjatentti. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Brünner, G. Fiehler, R. Kindt, W. (toim.), Angewandte Diskursforschung Muuta kirjallisuutta sopimuksen mukaan. GERFW4 Mainosviestintä 3 op Tavoitteet: Teksti- ja keskustelunanalyysin soveltaminen mainonnan eri aloilla. Sisältö: Mainonta eri medioissa (esim. lehdet, radio, tv, internet), imagologia, esiintyminen työhaastattelussa ja työelämässä. opetukseen. Kirjalliset ja suulliset harjoitukset, Powerpointesitys, itseopiskelu. Vaihtoehtoisesti kirjatentti Osallistuminen kurssityöskentelyyn ja kotitehtävät tai kirjatentti. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Janich, N., Werbesprache Muuta kirjallisuutta sopimuksen mukaan. GERFW5 Ammatti- ja erikoiskielet 2-3 op Tavoitteet: Perehtyminen ammatti- ja erikoiskielten analysointiin. Sisältö: Ammatti- ja erikoiskielten rakenteet ja erityispiirteet (esim. kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen analyysi, terminologiatyö, syntaktiset ja metaforiset ominaisuudet). opetukseen JA Harjoitustyö(t). Vaihtoehtoisesti kirjatentti.

104 104 Kieli- ja käännöstieteiden laitos 1-5. Osallistuminen kurssityöskentelyyn ja kotitehtävät tai kirjatentti. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Fachsprachen tai Fluck, H.-R., Möhn, D. Pelka, R., Fachsprachen. Eine Einführung Muuta kirjallisuutta sopimuksen mukaan. GERFW6 Terminologia 2-3 op Tavoitteet: Perehtyminen terminologiaopin ja terminologiatyön perusteisiin. Sisältö: Terminologiaopin keskeiset käsitteet ja perusteet sekä terminologiatyön menetelmät. Vaihtoehtoisesti käännöstieteen saksan oppiaineen vastaava kurssi. opetukseen JA Harjoitustyö(t). Vaihtoehtoisesti kirjatentti Osallistuminen kurssityöskentelyyn ja kotitehtävät tai kirjatentti. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Felber, H. Budin, G., Terminologie in Theorie und Praxis tai Wüster, E., Einführung in die Allgemeine Terminologielehre und Terminologische Lexikographie GERFW7 Markkinoinnin tekstikurssi 2 op Tavoitteet: Perehtyminen saksankieliseen markkiointiviestintään ja sen erikoissanastoon alan tekstien pohjalta. Sisältö: Markkinoinnin peruskäsitteet ja menetelmät; esimerkkejä eri medioiden markkinointiviestinnästä. opetukseen JA Harjoitustyö(t) JA Kirjallinen tentti. Vaihtoehtoisesti kirjatentti. 5. Kirjallinen tentti. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Marketing Meffert, H., GERFW8 Jokin muu talousviestintään liittyvä kurssi 2-3 op Tavoitteet: Perehtyminen johonkin muuhun talousviestinnän erityisaiheeseen. Sisältö: Sovitaan kurssista vastaavan henkilön kanssa. opetukseen TAI Kirjallinen tentti. Kurssista vastaavan henkilön kanssa sovittavat opintosuoritukset. 5. Kurssista vastaavan henkilön määrittelemät arvosteluperusteet. Vieraan kielen opettaminen 15 op GERFD1 Johdatus vieraan kielen opettajan työhön 2-3 op Tavoitteet: Realistisen kuvan tarjoaminen opetustyön eri puolista. Sisältö: Perehtyminen vieraan kielen opettajan toimenkuvaan ja toimintaympäristöön eri asteilla sekä opettajan vastuukysymyksiin ja velvollisuuksiin. Vaadittavat opintosuoritukset: saksa: Osallistuminen opetukseen suomi: Osallistuminen opetukseen. Luento ja siihen liittyvät harjoitukset. Vaihtoehtoisesti kirjatentti. Suorituskieli suomi ja/tai saksa. 5. Harjoituksiin osallistuminen ja loppukoe tai essee. Vaihtoehtoisesti kirjatentti. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Huneke, H. Steinig, W., Deutsch als Fremdsprache. Eine Einführung GERFD2 Kielen oppiminen 3 op Tavoitteet: Perehtyminen kielen oppimisen teorioihin ja kielen oppimiseen eri näkökulmista. Sisältö: Äidinkielen omaksuminen, sen edellytykset ja kehitys; vieraan kielen oppimisen edellytykset ja edistyminen; johdatus vieraan kielen oppimisen teorioihin.

105 Saksan kieli ja kulttuuri 105 Vaadittavat opintosuoritukset: saksa: Osallistuminen opetukseen suomi: Osallistuminen opetukseen. Luento ja siihen liittyvät harjoitukset. Vaihtoehtoisesti kirjatentti. Suorituskieli suomi ja/tai saksa. 5. Harjoituksiin osallistuminen ja loppukoe tai essee. Vaihtoehtoisesti kirjatentti. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Apeltauer, E., Grundlagen des Erst- und Fremdsprachenerwerbs GERFD3 Kulttuurien välinen oppiminen 3 op Tavoitteet: Perehtyminen kulttuurien välisen oppimisen erityispiirteisiin ja -vaikeuksiin. Sisältö: Teoria ja käytäntö kulttuurien välisessä kommunikaatiossa. Aiheet koulusta ja yliopistoelämästä, kulttuurivaihdosta ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Koulukirja-analyysit. Konkreettisia käyttöesimerkkejä saksan kielen opetukseen Suomessa. opetukseen. Luennot, harjoitukset, roolileikit, kommunikaatioanalyysi, kirjallinen loppukoe. Vaihtoehtoisesti kirjatentti. 5. Loppukoe ja harjoitustyö tai kirjatentti. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Bredella, L. Delanoy, W., Interkultureller Fremdsprachenunterricht. 1999; Losche, H., Interkulturelle Kommunikation GERFD4 Kielioppi saksa vieraana kielenä -opetuksessa 2 op Tavoitteet: Perehtyminen kieliopilliseen kompetenssiin osana kielenoppijan kompetenssia, kieliopin asemaan ja didaktiikkaan vieraiden kielten opetuksessa eri aikoina sekä kielioppiin osana opetussuunnitelmia ja Eurooppalaista viitekehystä. Sisältö: Didaktinen/pedagoginen ja teoreettinen kielioppi; kielioppimallit ja niiden soveltaminen kieliopin opetukseen; kielioppi suhteessa vieraiden kielten opetuksen didaktisiin suuntauksiin; kieliopin opettamiseen liittyvät käytännön periaatteet ja sitä ohjaavat tekijät. Vaadittavat opintosuoritukset: saksa: Osallistuminen opetukseen suomi: Osallistuminen opetukseen. Luennot ja harjoitustyöt; kirjallinen loppukoe tai lopputehtävä. Vaihtoehtoisesti kirjatentti. Suorituskieli suomi tai saksa Kurssilla tehtävät referaatit ja harjoitukset. Kirjallinen koe tai lopputehtävä. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Osia teoksista Bausch, K-R. Christ, H. Krumm, H-J. (Hrsg.) (2003), Handbuch Fremdsprachenunterricht. 4. Aufl. Tübingen/Basel; tai Funk, H. Koenig, M. (1991), Grammatik lehren und lernen. Berlin/München; tai erikseen sovittavat artikkelit. Jokin kontrastiivisen kielitieteen ala, esim. GERFD5A Kontrastiivinen verbi-idiomatiikka 2 op Tavoitteet: Verbi-idiomien ymmärtäminen yhdeksi fraseologismien ryhmäksi; verbi-idiomien keskeisten piirteiden sekä saksan ja suomen verbi-idiomien erojen ja yhtäläisyyksien tuntemus. Sisältö: Keskeiset fraseologian käsitteet, fraseologismien luokittelu, verbi-idiomatiikka osana kontrastiivista fraseologiaa, suomen ja saksan verbi-idiomien välinen ekvivalenssi. Vaadittavat opintosuoritukset: saksa: Osallistuminen opetukseen suomi: Osallistuminen opetukseen. Luennot ja harjoitustyöt; kirjallinen loppukoe tai lopputehtävä. Vaihtoehtoisesti kirjatentti. Suorituskieli suomi tai saksa Kurssin aikana tehtävät harjoitustyöt. Kirjallinen koe tai lopputehtävä. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Erikseen sovittavat artikkelit teoksista Korhonen, J. (1996/1997), Studien zur Phraseologie des Deutschen und des Finnischen I ja II. Bochum.

106 106 Kieli- ja käännöstieteiden laitos GERFD5B Kontrastiivinen pragmatiikka 2 op Tavoitteet: Kontrastiivisen pragmatiikan ymmärtäminen siksi osaksi kontrastiivista kielentutkimusta, joka on kiinnostunut kielenkäytöstä kontekstissa ja kielenkäyttöön liittyvistä säännöistä ja niitä koskevista kielten ja kulttuurien välisistä eroista; pragmaattisten lähestymistapojen soveltaminen kontrastiiviseen analyysiin. Sisältö: Pragmatiikka lingvistiikan osa-alueena, keskeiset käsitteet ja lähestymistavat (mm. erilaiset toimintateoriat ja kohteliaisuusteoriat); esimerkkejä niiden sovaltamisesta saksasuomi -kontrastointiin. Vaadittavat opintosuoritukset: saksa: Osallistuminen opetukseen suomi: Osallistuminen opetukseen. Luennot ja harjoitustyöt; kirjallinen loppukoe tai lopputehtävä. Vaihtoehtoisesti kirjatentti. Suorituskieli suomi tai saksa Kurssin aikana tehtävät harjoitustyöt. Kirjallinen koe tai lopputehtävä. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Oksaar, E., Kulturemtheorie tai Lüger, H., Höflichkeitsstile, tai Jakobs, E-M. Rothkegel, A., Perspektiven auf Stil GERFD5C Virheanalyysi 2-3 op Tavoitteet: Perehtyminen virheanalyysin perusteisiin, menetelmiin ja sovelluksiin. Sisältö: Virheen käsite kielen oppimisen tutkimuksessa; virheiden syyt, virheiden käsittely kieltenopetuksessa; virheanalyysit kontrastiivisen kielentutkimuksen sekä kielten oppimisen ja opettamisen tutkimuksen välineinä; käytännön virheanalyyseja. opetukseen JA Harjoitustyö(t) TAI Osallistuminen opetukseen JA Kirjallinen tentti. Vaihtoehtona itseopiskelu ja kirjatentti Kirjallinen tentti tai aktiivinen osallistuminen harjoituksiin ja harjoitustyö. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Kleppin, K., Fehler und Fehlerkorrektur GERFD6 Sosiolingvistiikka 2 op Tavoitteet: Teorian perusteiden tuntemus ja kyky analysoida kielellisiä ilmaisuja sosiolingvistisiä metodeja käyttäen. Sisältö: Johdanto empiiriseen germanistiseen sosiolingvistiikkaan ja sen kehitykseen; eri kielivarianttien tarkastelu. opetukseen JA Harjoitustyö(t) TAI Osallistuminen opetukseen JA Kirjallinen tentti. Vaihtoehtona itseopiskelu ja kirjatentti. 5. Kotitehtävät ja referaatti tai kirjallinen tentti. Kirjallisuus/Oppimateriaali: H. Löffler, Germanistische Soziolinguistik GERFD7 Kirjallisuus/kuvataide opetuksessa 2-3 op Tavoitteet: Didaktisten perusteiden tuntemus, kyky suunnitella ja pitää itsenäisesti oppitunti. Sisältö: Johdatus taide-, kuva- ja kirjallisuusdidaktiikkaan. Konkreettisen opetuskokonaisuuden suunnittelu, sen mahdollinen toteutus ja kritiikki. opetukseen. Workshop ja mahdollinen opetuskokeilu. Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. Oppitunnin suunnittelu. Monisteet, in- Kirjallisuus/Oppimateriaali: ternetaineisto. GERFD8 Stilistiikka 2 op Tavoitteet: Perehtyminen stilistiikan keskeisiin tutkimusmenetelmiin. Sisältö: Stilistiikan eri osa-alueet (esim. tyylien tyypit, rakenteet ja funktiot), käsitteet ja menetelmät (esim. tekstityylin ja puhetyylin analyysi).

107 Saksan kieli ja kulttuuri 107 opetukseen JA Harjoitustyö(t). Vaihtoehtoisesti kirjatentti Osallistuminen kurssityöskentelyyn ja kotitehtävät tai kirjatentti. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Osia teoksesta: Jakobs, E.-M. Rothkegel, A. (2001), Perspektiven auf Stil. Tübingen; tai Sandig, B. (2006), Textstilistik des Deutschen. GERFD9 Jokin muu kielitieteen erityisaihe 2-3 op Tavoitteet: Perehtyminen johonkin muuhun kielitieteen erityisaiheeseen. Sisältö: Sovitaan kurssista vastaavan henkilön kanssa. Vaadittavat opintosuoritukset: saksa: Osallistuminen opetukseen TAI Kirjallinen tentti suomi: Osallistuminen opetukseen. Kurssista vastaavan henkilön kanssa sovittavat opintosuoritukset. Suorituskieli suomi ja/tai saksa. 5. Kurssista vastaavan henkilön määrittelemät arvosteluperusteet. GERFD10 Jokin muu vieraan kielen opettamisen erityisaihe 2-3 op Tavoitteet: Perehtyminen johonkin muuhun vieraan kielen opettamisen erityisaiheeseen. Sisältö: Sovitaan kurssista vastaavan henkilön kanssa. opetukseen. Kurssista vastaavan henkilön kanssa sovittavat opintosuoritukset. Suorituskieli suomi ja/tai saksa. 5. Kurssista vastaavan henkilön määrittelemät arvosteluperusteet. GERFD11 Harjoitustyö vapaaehtoistyön muodossa 2-3 op Tavoitteet: asteilla. Tutustuminen koulutukseen eri Sisältö: Harjoittelujakso jossakin oppilaitoksessa. Vaadittavat opintosuoritukset: Työharjoittelu. Raportti suoritetusta harjoittelujaksosta. Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. Raportti ja mahdollinen ohjaajan lausunto. Kirjallisuus ja kulttuuri 15 op GERFK1 Arkielämä ja sivilisaatio 2-3 op Tavoitteet: Perehtyminen saksankielisten maiden arkielämään, tapoihin ja yhteiskuntarakenteeseen; perehtyminen kulttuurintutkimuksen menetelmiin. Sisältö: Saksankielisten maiden arkielämän kulttuuritieteellinen ja vertaileva tarkastelu, mm. työelämä, koulu, opiskelu, asuminen, perhe, lastenkasvatus, vapaa-ajan ja loman vietto, tiedotusvälineet, nuorisokulttuuri; instituutiot ja yhteiskuntarakenne; koulutusjärjestelmät; sosiaaliturvajärjestelmät. opetukseen TAI Kirjallinen tentti. Luennot ja/tai harjoitukset, esitelmä ja/tai harjoitustyö tai kirjatentti Aktiivinen osallistuminen harjoituksiin ja esitelmä/harjoitustyö tai kirjatentti. GERFK2 Jokin ajankohtainen politiikan, yhteiskunnallinen tai kulttuuriaihe 2-3 op Tavoitteet: Perehtyminen johonkin ajankohtaiseen politiikan, yhteiskunnalliseen tai kulttuuriaiheeseen. Sisältö: Sovitaan kurssista vastaavan henkilön kanssa.

108 108 Kieli- ja käännöstieteiden laitos opetukseen TAI Kirjallinen tentti. Kurssista vastaavan henkilön kanssa sovittavat opintosuoritukset. 5. Kurssista vastaavan henkilön määrittelemät arvosteluperusteet. GERFK3 Jokin saksankielisten maiden historian, sosiaali- tai kultturihistorian aihe 2-3 op Tavoitteet: Perehtyminen johonkin saksankielisten maiden historian, sosiaali- tai kulttuurihistorian erityisaiheeseen. Sisältö: Sovitaan kurssista vastaavan henkilön kanssa. Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti TAI Osallistuminen opetukseen. Kurssista vastaavan henkilön kanssa sovittavat opintosuoritukset. 5. Kurssista vastaavan henkilön määrittelemät arvosteluperusteet. GERFK4 Kulttuurien välinen viestintä 3 op Tavoitteet: Perehtyminen kulttuurien välisen viestinnän perusteisiin ja niiden soveltamiseen suomalais-saksalaisessa viestinnässä. Kulttuurin välittäjän kompetenssin kehittäminen. Sisältö: Teoria ja käytäntö kulttuurien välisessä kommunikaatiossa. Aiheet talous-, koulu- ja yliopistoelämästä, kulttuurivaihdosta ja kansainvälisestä yhteistyöstä. opetukseen. Harjoitukset, itseopiskelu, ryhmätyö, lopputyö. Vaihtoehtoisesti kirjatentti Kirjallinen loppukoe ja harjoitustyö tai kirjatentti. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Losche, H., Interkulturelle Kommunikation. 2000; tiedot Valikoituja artikkeleita seuraavista teoksista: Roth, K. (toim.) (1996/2000), Mit der Differenz leben. Münster/München/New York. Reuter, E. Piitulainen M.-L. (toim.) (2003), Internationale Wirtschaftskommunikation auf Deutsch. Frankfurt a. M. Jokin saksankielisen kirjallisuuden erityisaihe, esim. GERFK5A Saksankielinen vähemmistökirjallisuus 2-3 op Yleiskuvaus: Opiskelija voi halutessaan korvata K5-kurssin laitoksen yhteisiin opintoihin kuuluvalla kurssilla Y07 Kirjallisuudentutkimuksen metodit, mikäli ei ole käyttänyt sitä korvaamaan jotakin muuta opintosuoritusta. K5-suoritukseksi kelpaa myös laitoksen yhteinen, teemaltaan vaihteleva kurssi Y11 Kirjallisuuden erikoiskurssi, mikäli se sopii aiheeltaan K5-kurssin tavoitteisiin. Tavoitteet: Perehtyminen nykysaksan kansallisten vähemmistöjen kaunokirjallisten tekstien tulkintaan. Sisältö: Maahanmuutto Saksaan II. maailmansodan jälkeen; vähemmistökirjallisuuden valikoitujen tekstien analysointi; kyseisen kirjallisuustieteen osa-alueen keskeiset käsitteet ja teoriat. opetukseen JA Suullinen esitys JA Essee. Lisäksi valikoitujen teosten lukeminen. Vaihtoehtoisesti kirjatentti. 5. Esitelmä ja essee tai kirjallinen tentti. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Chiellino, C, Interkulturelle Literatur in Deutschland. Ein Handbuch. 2000; Hakkarainen, M.-L., Euroopan taivaan alla. Monikulttuurisuus ja muuttuvat identiteetit uudessa saksalaisessa kirjallisuu GERFK5B Jokin muu saksankielisen kirjallisuuden erityisaihe 2-3 op Tavoitteet: Perehtyminen johonkin muuhun saksankielisen kirjallisuuden erityisaiheeseen. Sisältö: Sovitaan kurssista vastaavan henkilön kanssa.

109 Venäjän kieli ja kulttuuri 109 opetukseen TAI Kirjallinen tentti. Kurssista vastaavan henkilön kanssa sovittavat opintosuoritukset. 5. Kurssista vastaavan henkilön määrittelemät arvosteluperusteet. GERFK6 Jokin saksankielisten maiden kulttuurin erityisaihe 2-3 op Tavoitteet: Perehtyminen johonkin saksankielisten maiden kulttuurin erityisaiheeseen. Sisältö: Sovitaan kurssista vastaavan henkilön kanssa. Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti TAI Osallistuminen opetukseen. Kurssista vastaavan henkilön kanssa sovittavat opintosuoritukset. 5. Kurssista vastaavan henkilön määrittelemät arvosteluperusteet. GERFK7 Harjoittelu 2-3 op Tavoitteet: Kielitaidon kehittäminen sekä kulttuurin- ja maantuntemuksen laajeneminen. Sisältö: Harjoittelujakso jossain saksankielisiin maihin kiinteässä yhteydessä olevassa instituutissa tai yrityksessä. Vaadittavat opintosuoritukset: Työharjoittelu. Harjoittelujakso, päiväkirjan pitäminen, loppuraportti. Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. Päiväkirja ja loppuraportti. Käännöstieteen (saksa) erikoisalat Saksan kielen ja kulttuurin opiskelijat voivat suorittaa käännöstieteen (saksa) opintojaksoja ja sijoittaa ne aine- ja/tai syventävien opintojen erityisteemoihin. Ennen kursseille osallistumista opiskelijan on otettava yhteyttä käännöstieteen (saksa) assistenttiin. Suoritettuaan 15 opintopistettä käännöstieteen (saksa) opintoja opiskelija saa halutessaan merkinnän tutkintotodistukseen. Yleistä Venäjän kieli ja kulttuuri Venäjän kieli ja kulttuuri oppiaineena voi suorittaa humanististen tieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkinnot. Venäjän kielen ja kulttuurin opiskelu keskittyy venäjän kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin. Tavoitteena on antaa opiskelijoille erittäin hyvä venäjän kielen taito ja perehdyttää heidät venäjän kielen rakenteeseen ja kehitykseen sekä venäläiseen kirjallisuuteen ja kulttuuriin ja niiden tutkimukseen. Opinnoissa painotetaan analyyttisiä valmiuksia. Opiskelun osa-alueita ovat venäjän nykykieli, kielitiede, kielen historia, venäjänkielinen kirjallisuus ja kulttuuri. Perusopintovaiheessa hankitaan valmiudet aineen systemaattista opiskelua varten. Aineopinnoissa painopiste siirtyy kielen ja kirjallisuuden teoreettisempaan tarkasteluun. Samalla parannetaan suullisen ja kirjallisen kielitaidon valmiuksia. Tavoitteena on myös oppia tuottamaan itsenäisesti venäjän kielellä tieteellistä tekstiä. Lisäksi opintoihin kuuluu vähintään kahden kuukauden kieliharjoittelu venäläisellä kielialueella. Kieliharjoittelu voidaan suorittaa joko laitoksen järjestämänä väh. 2,5 kuukauden opiskeluna Venäjällä, jossa on mahdollista suorittaa osa aineopinnoista, tai eripituisilla kielikursseilla,

110 110 Kieli- ja käännöstieteiden laitos vaihto-ohjelmien sekä työharjoittelun puitteissa. Syventävissä opinnoissa perehdytään kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin sekä niiden historian erityisalueisiin. Syventävät opinnot painottuvat venäjänkieliseen pro gradu -tutkielmaan, joka laaditaan itsenäisesti joltakin sovitulta erikoistumisalueelta. Venäjän kielen ja kulttuurin pääaineopiskelijoilta vaaditaan pakollisena joko puolan tai tšekin peruskurssi. Venäjän kieli ja kulttuuri järjestää sekä puolan että tšekin kielen perusopinnot (ks. Puolan kieli ja Tšekin kieli). Venäjän ja muiden slaavilaisten kielten käyttäjätarve on monipuolinen. Venäjän kielen ja kulttuurin opinnot antavat akateemiset yleisvalmiudet, joita voi soveltaa erilaisilla hallinnon, elinkeinoelämän, viestinnän, kulttuurin, matkailun ym. Venäjän asiantuntemusta vaativilla aloilla sekä venäjän kielen opettajan tehtävissä. Osa valmistuneista työskentelee opettajina kouluissa tai aikuisopetuksen parissa, osa työskentelee hallinnon, kaupan ja kulttuurin eri aloilla. Aineenopettajiksi aikoville sivuaineeksi sopii hyvin jokin toinen vieraan kielen oppiaine ja aikuisopetukseen suuntautuville myös aikuiskasvatus. Niille, jotka aikovat muille aloille, voidaan suositella taloudellishallinnollisia ja yhteiskuntatieteellisiä sivuaineopintoja, kuten tiedotusoppia, historiaa, sosiologiaa, markkinointia, kauppatieteitä tai kansainvälistä politiikkaa. Venäjän kielen ja kulttuurin syventävät opinnot antavat jatkokoulutuskelpoisuuden tutkijan uralle aikoville. Opintojen kulku Opintojen aloittaminen ja opintoneuvonta Kaikille venäjän kielen ja kulttuurin perusopinnot alkaville järjestetään lukukauden alussa tasokoe. Sen hyväksyttävästi suorittaneet voivat aloittaa perusopinnot ilman täydentävää kielikoulutusta. Muut osallistuvat perusopintojen ohella 5 op:n laajuiseen täydennysopetukseen, joka tukee peruskielitaitovalmiuksia. Tasokokeeseen voi valmentautua kertaamalla kielioppia (esim. M. Ojanen, Grammatika: Venäjän kielioppi, Hki 1994) sekä sanastoa. Tasokoe järjestetään heti syyslukukauden alussa, aika ja paikka ilmoitetaan oppiaineen verkkosivuilla ja ilmoitustaululla. Ainekohtaista opinto-ohjausta antavat vastaanottoaikoina aineen opettajat ja erityisesti opintoneuvoja. Opintojen alussa myös tutorit antavat opintoneuvontaa. Venäjän kielen ja kulttuurin opinnot Perusopintoihin sisältyvät opintojaksot suoritetaan kunkin jakson vastuuopettajalle (ks. opetusohjelma). Perusopintojen kokonaismerkinnän saamiseksi venäjän kielen ja kulttuurin pääaineopiskelijoiden tulee suorittaa kieli- ja käännöstieteiden laitoksen yhteisistä opinnoista Y04 Johdatus kirjallisuuden tutkimukseen sekä Y02 Yleisen kielitieteen peruskurssi. Aineopinnot: Opintojaksot, joita ei suoriteta luentosarjojen loppukuulustelujen ja harjoituskurssien yhteydessä, suoritetaan yleisissä kirjallisissa kuulusteluissa (ks. tenttipäivät painetussa opetusohjelmassa). Ennen kuin pääaineopiskelija saa lopullisen arvosanan aineopintojen suorittamisesta, hänellä tulee olla suoritusmerkintä puolan tai tšekin peruskurssista. Aineopinnot päättyvät humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon edellyttämään kandidaatintutkielmaan. Sivuaineopiskelijat eivät suorita tutkielmaopintoja. Kandidaatintutkinto suoritetaan ennen maisterintutkintoon tähtääviä syventäviä opintoja.

111 Venäjän kieli ja kulttuuri 111 Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen yhteiset ohjeet tutkielmankirjoittajille löytyvät verkko-osoitteesta Venäjän kielen ja kulttuurin ohjeet tutkielmaa tekeville ovat verkko-osoitteessa uta.fi/laitokset/kielet/slaf/opiskelu/ohjeita/huk.rtf. Opiskelijalla tulee kandidaatin tutkintoon olla suoritettuna myös humanistisen tiedekunnan yleisiin kieliopintoihin kuuluvat opinnot (suomen ja ruotsin kurssit). Syventävät opinnot: Syventävät opinnot jakautuvat pakollisiin opintoihin ja erikoistumisvaihtoehtoihin. Erikoistumisvaihtoehdot ovat: venäjän kielen historia, nykyvenäjä, kaunokirjallisuus, venäläinen kulttuuri sekä venäjän kielen opettaminen vieraana kielenä ja kielimaantuntemus. Erikoistumisvaihtoehtojen kursseja voi suorittaa kiinnostuksensa mukaisesti keskittymällä joko yhteen aihepiiriin tai yhdistelemällä eri aihepiirejä. Opintojaksot suoritetaan kuten edellä aineopintojen kohdalla on selostettu. Seminaariin voi osallistua aineopintojen suorittamisen jälkeen. Seminaari on osa pro gradu -tutkielmaa. Syventävien opintojen kokonaismerkinnän saamiseksi sekä pää- että sivuaineopiskelijan on suoritettava laitoksen yhteisistä opinnoista joko Y05 Kielen metodikurssi tai Y07 Kirjallisuuden metodikurssi. Osa-alueet kuten keskustelu- ja käännösharjoitukset, kirjallisuus sekä kirjallinen tuottaminen on suoritettava tasojärjestyksessä (esim. perusopintojen kurssi ennen aineopintojen vastaavaa kurssia). Russian Studies -opintokokonaisuus Opiskelijat, jotka ovat kiinnostuneita Venäjän yhteiskunnasta ja kulttuurista, voivat syventää Venäjä-tuntemustaan suorittamalla Russian Studies -opintokokonaisuuden kursseja. Niillä voi myös korvata venäjän kielen ja kulttuurin opintoja. Opintokokonaisuudesta on mahdollisuus suorittaa perus- ja aineopinnot. Opintojaksojen suorittaminen Venäjän kielen ja kulttuurin opintojaksojen suoritustapoja ovat luento- ja harjoituskurssien loppukuulustelut, kirjatentit, esseet ja luentopäiväkirjat. Kursseihin mahdollisesti liittyvästä kirjallisuudesta ilmoitetaan aina kyseessä olevan kurssin alussa erikseen. Ks. oppiaineen ilmoitustaululta ja venäjän kielen ja kulttuurin oppiaineen kotisivulta: Kuulustelut: Yleiseen kirjalliseen kuulusteluun ilmoittaudutaan NettiOpsun kautta vähintään seitsemän päivää ennen tenttiä. Suomi-venäjä -käännöskokeeseen voi osallistua vasta kun ko. harjoituskurssi on suoritettu. Mikäli suorituksesta ei saa vaadittavaa mainesanaa kolmen yrityskerran jälkeen, on osallistuttava harjoituksiin yhden lukukauden ajan. Vanhentunut suoritus (ks. alempana) voidaan uusia ilman harjoituskurssia, mutta jos uusintakoe hylätään, on harjoituksiin osallistuttava yhden lukukauden ajan.

112 112 Kieli- ja käännöstieteiden laitos Arvosanat: Osasuoritukset arvostellaan seuraavin arvosanoin: 5, 4, 3, 2, ja 1. Täydet opintokokonaisuudet arvostellaan arvosanoilla: 5, 4, 3, 2, 1. Opintokokonaisuuden arvosana on osasuorituksista laskettu keskiarvo. Tämän lisäksi käännöskoe suomesta venäjään vaikuttaa opintokokonaisuuden kokonaisarvosanaan aine- ja syventävissä opinnoissa seuraavasti: kokonaisarvosana 5, käännöskokeesta vähintään arvosana 4 kokonaisarvosana 4, käännöskokeesta vähintään arvosana 4 kokonaisarvosana 3, käännöskokeesta vähintään arvosana 3 Opintokokonaisuudet on suoritettava vähintään arvosanalla 3, jotta voisi siirtyä suorittamaan seuraavan tason opintoja. Hyväksymismerkinnällä arvioidut kurssit eivät vaikuta kokonaisuuksien arvosanaan. Käännöskokeiden vanhentuminen: Käännöskoe suomesta venäjään on voimassa kolme kalenterivuotta suorituspäivämäärästä lukien. Käännöskoe ei vanhene sen jälkeen, kun aine- ja syventävistä opinnoista on suoritettu kaikki muut kuin tutkielmaopinnot. Opintokokonaisuuksien loppumerkinnät: Merkinnät opintokokonaisuuksien suorittamisesta haetaan oppiaineen professorilta sen jälkeen, kun kaikki opintojaksot ja laitoksen yhteisten opintojen kurssit on suoritettu. Yhteistyö käännöstieteen (venäjä) kanssa Yhteistyöllä käännöstieteen (venäjä) kanssa lisätään opiskelijan valinnanmahdollisuuksia. Tiettyjä opintojaksoja voidaankin suorittaa kummassa oppiaineessa tahansa, mistä on maininta kyseisen opintojakson yhteydessä. Venäjän kieli ja kulttuuri sivuaineena Sivuaineenaan venäjän kieltä ja kulttuuria opiskelevat osallistuvat opintojen alussa lähtötasokokeeseen ja suorittavat tarvittaessa täydennysopinnot (5 op) perusopintojen ohella. Sivuaineopiskelijat suorittavat venäjän kielestä ja kulttuurista perusopinnot (25 op) ja aineopinnoista yhteensä 35 op:n laajuiset opinnot. Sivuaineopiskelijoille eivät ole pakollisia sukukielen peruskurssi eivätkä laitoksen yhteiset opinnot. Sivuaineopiskelijat eivät myöskään osallistu tutkielmaopintoihin (proseminaari ja kandidaatin tutkielma). Venäjää sivuaineena opiskelevilta vaaditaan 1 kk:n kieliharjoittelu Venäjällä. Venäjän kielen kurssit Kielikeskuksessa Opiskelijat, jotka haluavat aloittaa venäjän kielen opiskelun yliopistossa, mutta joilla ei ole venäjän kielen ja kulttuurin oppiaineen opiskeluun vaadittavaa lähtötasoa (lukion venäjän B3 -kielen oppimäärä), voivat hankkia sen kielikeskuksen järjestämillä kursseilla (ks. Kielikeskuksen opetusohjelma, venäjän kieli).

113 Venäjän kieli ja kulttuuri 113 Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen yhteiset opinnot: Kandidaatin tutkintoon suoritettavat 5 op: Y02 Yleisen kielitieteen peruskurssi 3 op Ks. kieli- ja käännöstieteiden laitoksen yhteiset opinnot. Y04 Johdatus kirjallisuuden tutkimukseen 2 op Ks. kieli- ja käännöstieteiden laitoksen yhteiset opinnot. Maisterin tutkintoon suoritettavat 3 op: Y05 Kielentutkimuksen metodit 3 op Ks. kieli- ja käännöstieteiden laitoksen yhteiset opinnot. tai Y07 Kirjallisuudentutkimuksen metodit 3 op Ks. kieli- ja käännöstieteiden laitoksen yhteiset opinnot. Sukukielen opinnot: Sukukielen peruskurssi 8 op Ennen kuin venäjän kielen ja kulttuurin pääaineopiskelija saa lopullisen arvosanan aineopintojen suorittamisesta, hänellä tulee olla suoritusmerkintä puolan tai tšekin peruskurssista. Kurssi ei ole pakollinen venäjän kieltä ja kulttuuria sivuaineena opiskeleville. PUOLP100 Puolan peruskurssi I 8 op Ks. kurssikuvaus kohdasta Puolan kieli. TAI TSEKP100 Tšekin peruskurssi I 8 op Ks. kurssikuvaus kohdasta Tšekin kieli. Täydennysopinnot 6 op T100 Puhevalmiusharjoitukset 2 op Tavoitteet: Kartuttaa ja aktivoida venäjän kielen sanastoa sekä kehitettää puheenymmärtämistä. Sisältö: Arkipäivän puhetilanteiden harjoittelu, sanavaraston laajentaminen, nopean reagointivalmiuden harjoittelu erilaisissa puhetilanteissa. opetukseen. Keskusteluharjoitukset opettajan johdolla ja pienryhmissä. 5. Tuntityöskentelyn perusteella. Suositeltu suoritusajankohta: syksy. T101 Kielioppiharjoitukset 4 op 1. vuoden Tavoitteet: Perusopintojen kielioppikurssilla omaksuttavien taitojen syventäminen. Sisältö: Kerrataan ja harjoitellaan venäjän kieliopin perusteita. opetukseen JA Kirjallinen tentti. Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. Suositeltu suoritusajankohta: syksy., 1. vuoden kevät. Perusopinnot 25 op 1. vuoden Tavoitteet: Vuoden kestävät perusopinnot suoritettuaan opiskelijalla on suullisen ja kirjallisen kielitaidon perusvalmiudet. Opiskelija pystyy lukemaan erilaisia venäjänkielisiä tekstejä ja tuottamaan yksinkertaisia tekstejä venäjäksi. P100 Keskusteluharjoitukset 2 op Tavoitteet: Opiskelija pystyy keskustelemaan arkipäivän tilanteisiin liittyvistä aiheista sekä kykenee reagoimaan nopeasti erilaisissa puhetilanteissa. Sisältö: Arkipäivän puhetilanteiden harjoittelu ja sanavaraston laajentaminen.

114 114 Kieli- ja käännöstieteiden laitos opetukseen. 5. Tuntityöskentelyn perusteella Suositeltu suoritusajankohta: syksy., 1. vuoden kevät. P101A Kielioppi 3 op 1. vuoden Tavoitteet: Omaksua venäjän normatiivinen peruskielioppi nominien osalta. Sisältö: Perehdytään normatiivisen kieliopin teoriaan ja käytäntöön. opetukseen JA Kirjallinen tentti. 5. Osakokeiden keskiarvon perusteella. Suositeltu suoritusajankohta: syksy. 1. vuoden Kirjallisuus/Oppimateriaali: Ojanen, Muusa, Grammatika. Venäjän kielioppi. tai Rozental, D.Ė., Sovremennyj russkij jazyk (morfologija). P101B Kielioppi 3 op Tavoitteet: Omaksua venäjän normatiivinen peruskielioppi verbiopin osalta. Sisältö: Perehdytään normatiivisen kieliopin teoriaan ja käytäntöön. opetukseen JA Kirjallinen tentti. 5. Osakokeiden keskiarvon perusteella Suositeltu suoritusajankohta: 1. vuoden kevät. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Ojanen, Muusa, Grammatika. Venäjän kielioppi. tai Rozental, D.Ė, Sovremennyj russkij jazyk (morfologija). P102 Sanasto- ja rakenneharjoitukset 2 op Tavoitteet: Kartuttaa sanavarastoa ja oppia käyttämään tavallisimpia rakenteita. Sisältö: Harjoitellaan venäjän kielioppia ja keskeistä sanastoa suomenkielistä pohjamateriaalia käyttäen. opetukseen JA Suullinen tentti TAI Osallistuminen opetukseen JA Kirjallinen tentti. Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. Loppukokeen perusteella Suositeltu suoritusajankohta: syksy., 1. vuoden kevät. 1. vuoden P103 Käännös venäjästä suomeen 2 op Tavoitteet: Kehittää opiskelijan taitoa ymmärtää ja jäsentää rakenteellisesti keskivaikeita venäjänkielisiä tekstejä ja kääntää niitä suomeksi. Sisältö: Käännetään eri aihepiireihin kuuluvia tekstejä venäjästä suomeen ja tarkastellaan niiden sanastoa ja rakenteita. opetukseen JA Kirjallinen tentti. 5. Loppukokeen perusteella Suositeltu suoritusajankohta: 1. vuoden kevät. P104 Kirjallinen tuottaminen 3 op Tavoitteet: Oppia kirjoittamaan erilaisia venäjänkielisiä tekstejä. Sisältö: Jokapäiväiseen elämään liittyvien tekstien kirjoittaminen. opetukseen. 5. Arvostelu tuotettujen tekstien perusteella. Suositeltu suoritusajankohta: syksy., 1. vuoden kevät. 1. vuoden

115 Venäjän kieli ja kulttuuri 115 Fonetiikka 3 op P105 Fonetiikan teoria 1 op Tavoitteet: Perehdyttää venäjän fonetiikan peruskäsitteisiin ja venäjän kielen foneettiseen rakenteeseen. Sisältö: Perehdytään venäjän äännejärjestelmään, keskeisiin foneettisiin lakeihin, sanapainon ominaisuuksiin ja intonaatiotyyppeihin. Harjoitellaan foneettista tarkekirjoitusta. Perehdytään venäläisten sanojen translitterointiin. Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti TAI Osallistuminen opetukseen JA Kirjallinen tentti. Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5. Suositeltu suoritusajankohta: syksy. Numerolla 1. vuoden Kirjallisuus/Oppimateriaali: Leinonen, M., Venäjän fonetiikan perusteet tai Mäkilä, K. - de Silva, V., Venäjän ääntämisopas tai Belošapkova, V.A. (red.), Sovremennyj russkij jazyk (fonetika, s ). Lisäksi: Kahla M. - Peltola R. (1977) Venäläisten nimien kirjainasu suomenkielisessä tekstissä, Kielikello 2 (s. 8-10) tai Vahros I. (1967) Venäläisten sanojen translitteroinnista. P106 Fonetiikan harjoitukset 2 op Tavoitteet: Venäjän äänteiden ja perusintonaatioiden oikea tuottaminen. Sisältö: Harjoituskurssilla kiinnitetään erityistä huomiota suomalaisille vaikeiden äänteiden tuottamiseen, äänteiden reduktioon ja sanapainoon. Harjoituskurssin voi suorittaa myös osallistumalla ääntämiskokeeseen. opetukseen JA Suullinen tentti TAI Suullinen tentti. Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5. Kirjallisuus ja kulttuuri 7 op P107 Kaunokirjallisuus 2 op Numerolla Tavoitteet: Tutustutaan venäläiseen kaunokirjallisuuteen muutamien tekstien kautta ja kehitetään kaunokirjallisten tekstien analyysija tulkintataitoja. Sisältö: Luetaan venäjänkielisiä novelleja ja runoja, analysoidaan niitä ja tutustutaan niiden tekijöihin ja taustoihin. opetukseen JA Essee TAI Kirjallinen tentti. Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. Kirjallisessa tentissä arvostelu 1-5. Suositeltu suoritusajankohta: 1. vuoden kevät. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Čehov, A.P., O ljubvi; Puškin, A. S., Edesmenneen Ivan Belkinin kertomukset; Babel, I.E., Kertomus kyyhkyslakastani; Puškin, A. S, Ja vas ljubil..., Čto v imeni tebe moëm?, K***; Ahmatova, A., Pesnja poslednej vstreči, Kak nevesta, polučaju... ; Zoščenko, M. M., Aristokratka, Banja; Trifonov, Ju., Vera i Zojka; Turgenev, I.S., Mumu; Tolstaja, T., Ohota na mamonta; Šukšin, V. M., Alëša Beskonvojnyj; Lermontov, M.Ju., Rodina, Vyhožu odin ja na dorogu..., I skučno i grustno; Ahmatova, A., Tebe pokornoj? Ty sošël s uma!... Vse my bražniki zdes, bl; Majakovskij, V.V., A vy mogli by?, Horošee otnošenie k lošadjam; Lermontov, M.Ju., Aikamme sankari. P108 Venäjän historia ja kulttuuri 3 op Tavoitteet: Omaksua perustiedot Venäjän historiasta ja kulttuurista. Sisältö: Perehtyminen erityisesti Venäjän 1800-luvun ja 1900-luvun historiaan ja kulttuuriin. Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti TAI Essee TAI Osallistuminen opetukseen.

116 116 Kieli- ja käännöstieteiden laitos 5. Kokonaistyöskentelyn perusteella Suositeltu suoritusajankohta: syksy. 1. vuoden Kirjallisuus/Oppimateriaali: Očerki po russkoj kul ture XIX veka. Stat i po tipologii i istorii russkoj kul tury. s ; Egorov, B.F., Iz istorii russkoj kul tury. Cast V (XIX vek). 1996; Pesonen, P., Venäjän kulttuurihistoria. 1999; Luukkanen, A., Hajoaako Venäjä? s ; Luukkanen, A., Neuvostojen maa. Neuvostoliiton historia ; Hellberg- Hirn, E., Soil and Soul. The symbolic World of Russianness P109 Johdatusta slaavilaisiin kieliin ja kulttuureihin 2 op Tavoitteet: Antaa käsitys slaavilaisista kielistä ja kulttuureista. Sisältö: Perehdytään slaavilaisten kielten ja erityisesti venäjän kehitysvaiheisiin, eri kieliryhmien kielten erikoispiirteisiin, slaavilaisten maiden historiaan ja nykypäivään. opetukseen TAI Kirjallinen tentti. 5. Kokonaistyöskentelyn perusteella. Suositeltu suoritusajankohta: 1. vuoden kevät. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Gyllin, R. - Svanberg, I., Slaviska folk och språk tai Nuorluoto, J., Slaavien kirjalliset traditiot ja kirjakielet Aineopinnot op Tavoitteet: Aineopinnot suoritettuaan opiskelija hallitsee teoreettisesti venäjän kielen rakenteen ja hänellä on hyvä käytännön kielitaito, hän tuntee venäläisen kirjallisuuden historiaa ja on tutustunut venäläiseen nykyyhteiskuntaan, pystyy laatimaan esityksiä käyttäen apunaan teoreettista aineistoa. 3. vuoden loppuun mennessä opiskelija jättää HuK -tutkielmansa. Aineopinnot I 20 op Suullinen ja kirjallinen kielitaito 12 op A100 Keskusteluharjoitukset 2 op Tavoitteet: Opiskelija kykenee keskustelemaan vapaasti erilaisista Venäjään liittyvistä aiheista. Sisältö: Keskustelu nykypäivän Venäjää koskevista aiheista opettajan antamien tekstien tai opiskelijoiden oman materiaalin pohjalta. opetukseen. 5. Kokonaistyöskentelyn perusteella. Suositeltu suoritusajankohta: syksy. A101 Morfologia 4 op 2. vuoden Tavoitteet: Perehdyttää venäjän kielen morfologiseen rakenteeseen ja peruskäsitteisiin Sisältö: Syvennetään venäjän muoto-opin kysymysten tuntemusta pääpainon ollessa substantiivien ja verbien kieliopillisilla kategorioilla. opetukseen TAI Kirjallinen tentti. 5. Tentin koostuessa osasuorituksista lasketaan niiden keskiarvo. Edeltävät opinnot: P101A Kielioppi, P101B Kielioppi. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Rahmanova, L.I. - Suzdal ceva, V.N., Sovremennyj russkij jazyk s ; Šeljakin, M. A, Spravočnik po russkoj grammatike s A102 Syntaksi 2 op Tavoitteet: Perehdyttää venäjän syntaktiseen rakenteeseen ja peruskäsitteisiin. Sisältö: Perehdytään lauseenjäseniin, yksinkertaisten ja yhdyslauseiden eri tyyppeihin ja sanajärjestysteorian perusteisiin. opetukseen TAI Kirjallinen tentti.

117 Venäjän kieli ja kulttuuri 117 Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5. Numerolla Edeltävät opinnot: P101A Kielioppi, P101B Kielioppi, A101 Morfologia. Suositeltu suoritusajankohta: syksy. 2. vuoden Kirjallisuus/Oppimateriaali: Šeljakin, M. A., Spravočnik po russkoj grammatike s tai Vorob eva, G. F. Panjuševa, M. S. Tolstoj, I. V., Sovremennyj russkij jazyk. Sintaksis A103 Käännös suomesta venäjään 2 op Tavoitteet: Antaa valmiuksia tuottaa kirjallisesti venäjänkielistä tekstiä suomen kielen pohjalta ja suomen ja venäjän eroavuudet huomioon ottaen. Sisältö: Käännetään eri aihepiireihin kuuluvia, vaikeusasteeltaan keskitasoa edustavia tekstejä. opetukseen JA Kirjallinen tentti. Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5. Numerolla Edeltävät opinnot: P100 Keskusteluharjoitukset, P102 Sanasto- ja rakenneharjoitukset, P103 Käännös venäjästä suomeen, P104 Kirjallinen tuottaminen, P101A Kielioppi, P101B Kielioppi. A104 Käännös venäjästä suomeen 2 op Tavoitteet: Kehittää opiskelijan taitoja ymmärtää ja jäsentää rakenteellisesti melko vaativia venäjänkielisiä tekstejä ja kääntää niitä suomeksi. Sisältö: Käännetään eri aihepiireihin kuuluvia, pääasiassa lehtitekstejä venäjästä suomeen ja tarkastellaan niiden sanastoa ja rakenteita. opetukseen JA Kirjallinen tentti. Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5. Numerolla Edeltävät opinnot: P103 Käännös venäjästä suomeen. Kaunokirjallisuus 8 op A105 Kaunokirjallisuuden analyysi 4 op Tavoitteet: Syvennetään kirjallisuudentutkimuksen teoreettista tuntemusta ja kehitetään kaunokirjallisten tekstien analyysi- ja tutkimustaitoja. Sisältö: Perehdytään venäjänkieliseen kirjallisuudenteoriaan ja sen käsitteisiin, luetaan ja analysoidaan joitakin ja 1900-lukujen teoksia. opetukseen JA Kirjallinen tentti. Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. Edeltävät opinnot: P107 Kaunokirjallisuus, Y04 Johdatus kirjallisuudentutkimukseen. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Halizev, V., Teorija literatury tai Kantokorpi, M. - Lyytikäinen, P. - Viikari, A., Runousopin perusteet Lisäkirjallisuutta; Rimmon-Kenan, S., Kertomuksen poetiikka. Lisäkirjallisuutta; Alanko O. - Käkelä-Puumala, T. (toim.), Kirjallisuudentutkimuksen peruskäsitteitä Lisäkirjallisuutta; Tomaševskij, V., Teorija literatury. Poėtika Lisäkirjallisuutta. A106A Kirjallisuuden historia 2 op Tavoitteet: Perehdytään venäläisen kirjallisuuden valtavirtauksiin sekä keskeisten luvun kirjailijoiden tuotantoon. Sisältö: Yleiskatsaus 1800-luvun venäläiseen kirjallisuuden historiaan. opetukseen TAI Kirjallinen tentti TAI Essee Opiskelijan kirjoittamien kahden esseen perusteella Edeltävät opinnot: P108 Venäjän historia ja kulttuuri.

118 118 Kieli- ja käännöstieteiden laitos Kirjallisuus/Oppimateriaali: Kulešov, V., Istorija russkoj literatury XIX veka tai Cornwell, N., Reference Guide to Russian Literature Lisäkirjallisuutta; Terras, V., A History of Russian Literature Lisäkirjallisuutta. A106B Kirjallisuuden historia 2 op Tavoitteet: Perehdytään venäläisen kirjallisuuden valtavirtauksiin sekä keskeisten luvun kirjailijoiden tuotantoon. Sisältö: Yleiskatsaus 1900-luvun venäläiseen kirjallisuuden historiaan. opetukseen TAI Essee TAI Kirjallinen tentti. Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5. Numerolla Edeltävät opinnot: P108 Venäjän historia ja kulttuuri. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Kormilov, S.I. (red), Istorija russkoj literatury XX veka (20-90-e gody). 1998; Silard, L., Russkaja literatura konca XIX načala XX veka. Čast III s tai Cornwell, N., Reference Guide to Russian Literature Lisäkirjallisuutta; Terras, V., A History of Russian Literature Lisäkirjallisuutta. Aineopinnot II 15 op Kieliharjoittelu Venäjällä 15 op Tavoitteet: Suullisen ja kirjallisen venäjän kielen taidon sekä kulttuurin- ja maantuntemuksen syventäminen. Sisältö: SLAFA107 Kielitaito 5 op SLAFA108 Venäjän yhteiskunta 5 op SLAFA109 Kaunokirjallisuus 5 op Lisätiedot: Pääaineen opiskelijoille suositellaan osallistumista yhden periodin mittaiseen integroituun kieliharjoitteluun. Integroidussa kieliharjoittelussa suoritetaan 15 opintopistettä, jotka koostuvat kielitaito-, venäläinen yhteiskunta- ja kaunokirjallisuusosioista. Kieliharjoittelun voi suorittaa myös yliopiston vaihto-ohjelmien kautta, kielikursseilla tai työharjoittelussa. Tällöin Venäjällä tulee oleskella vähintään kaksi kuukautta. Vähintään kuukauden oleskelu, johon ei liity opiskelua, korvaa viisi opintopistettä (SLAFA107). Omaehtoisesta oleskelusta tulee kirjoittaa n. viiden sivun mittainen raportti. Se voi käsitellä yhteiskunnallista aihetta tai esim. kielen ja kulttuurin erilaisia ilmiöitä. Kieliharjoittelu ei ole pakollinen niille opiskelijoille, jotka ovat muuttaneet Venäjältä Suomeen viimeisen viiden vuoden sisällä. Muussa tapauksessa venäjää äidinkielenään puhuvilta edellytetään vähintään kuukauden oleskelua Venäjällä. Myös kieliharjoittelusta vapautetut opiskelijat suorittavat kokonaisuudet SLA- FA omassa yliopistossaan. Venäjää sivuaineenaan opiskelevilta vaaditaan yhden kuukauden kieliharjoittelu Venäjällä. A107 Kielitaito 5 op Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5. A108 Venäjän yhteiskunta 5 op Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5. Numerolla Numerolla Kirjallisuus/Oppimateriaali: Jos opintojakson suorittaa omassa yliopistossa, sovitaan kirjallisuudesta erikseen professorin kanssa. A109 Kaunokirjallisuus 5 op Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5. Numerolla Kirjallisuus/Oppimateriaali: Ulickaja, L., Pikovaja dama; Gogol, N.V., Revizor; Čehov, A.P., Višnevyj sad; Gogol, N.V., Peterburgskie povesti; Čehov, A.P., Dama s sobačkoj, Ionyč, Palata N:o 6, Nevesta; Puškin, A.S., Stancionnyj smotritel ; Bulgakov, M.A., Sobač e serdce.

119 Venäjän kieli ja kulttuuri 119 Tutkielmaopinnot 10 op A110 Proseminaari 6 op Tavoitteet: Laaditaan venäjänkielinen esitelmä kielen, kirjallisuuden tai kulttuurin alalta. Sisältö: Perehdytään tutkimuksen teon ja tieteellisen kirjoittamisen perusperiaatteisiin, tutustutaan erilaisiin tiedonhankintatapoihin. Laaditaan venäjänkielinen esitelmä venäjän kielen, kirjallisuuden tai kulttuurin alalta. Harjoitellaan tieteellistä argumentointia ja opponointia. opetukseen JA Tutkielma / opinnäytetyö. Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. Laaditun esitelmän sekä opponoinnin pohjalta Edeltävät opinnot: Edellyttää perusopintojen kielen ja kirjallisuuden osoioiden suorittamista. Suositeltu suoritusajankohta: syksy. A111 Huk-tutkielma 4 op 3. vuoden Tavoitteet: Syvennetään tutkielman aihepiirin hallintaa. Sisältö: Laaditaan proseminaariesitelmän pohjalta syvennetty ja laajennettu tieteellinen esitys (15-20 sivua) venäjän kieleen, kirjallisuuteen tai kulttuuriin liittyvästä aiheesta. Suoritetaan lisäksi erillinen tutkielmaan liittyvä kypsyyskoe, jonka tulee osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin ja hyvää suomen kielen hallintaa. Vaadittavat opintosuoritukset: Tutkielma / opinnäytetyö. Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5. Numerolla Edeltävät opinnot: Edellyttää perusopintojen kielen ja kirjallisuuden osoiden suorittamista. Syventävät opinnot 80 op Tavoitteet: Syventävät opinnot suoritettuaan opiskelija pystyy käyttämään kieltä sujuvasti, täsmällisesti ja puhetilanteeseen sopivasti, hänellä on teoreettiset ja metodologiset valmiudet kielen ja kirjallisuuden tieteelliseen tutkimukseen ja hän osaa laatia tutkielman valitusta aiheesta. Pakolliset opinnot 54 op Lisätiedot: Sisältää tutkielmaopinnot 40 op ja laitoksen yhteiset metodiopinnot Y05 tai Y07. S100 Keskusteluharjoitukset 2 op Tavoitteet: Opiskelija kykenee puhumaan sujuvasti erilaisista aiheista ja ilmaisemaan itseään tilanteeseen sopivalla tyylillä. Tavoitteena on omata laaja ja monipuolinen sanavarasto. Sisältö: Keskustelua nykypäivän Venäjää koskevista aiheista opiskelijoiden valmisteleman materiaalin perusteella. opetukseen. 5. Arvostelu tuntityöskentelyn perusteella. Edeltävät opinnot: P100 Keskusteluharjoitukset, A100 Keskusteluharjoitukset. S101 Käännös suomesta venäjään 2 op Tavoitteet: Erittäin hyvä taito kääntää vaikeusasteeltaan vaativia tekstejä suomesta venäjään. Sisältö: Yhteiskuntaan, politiikkaan, talouselämään ja kulttuuriin liittyvien tekstien kääntäminen. opetukseen JA Kirjallinen tentti. Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5. Numerolla Edeltävät opinnot: A103 Käännös suomesta venäjään. S102 Käännös venäjästä suomeen 2 op Tavoitteet: Saavuttaa erittäin hyvä valmius kääntää eri aloja ja tyylejä edustavia venäjänkielisiä tekstejä korrektille suomen kielelle. Sisältö: Mediatekstien käännösharjoitukset ajankohtaisista yhteiskuntapoliittisista ja kulttuuriin liittyvistä aiheista. opetukseen JA Kirjallinen tentti. Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5. Numerolla Edeltävät opinnot: A104 Käännös venäjästä suomeen.

120 120 Kieli- ja käännöstieteiden laitos S103 Tieteellisen tekstin tuottaminen 2 op Tavoitteet: Kehittää opiskelijan taitoa kirjoittaa tieteellistä tekstiä venäjän kielellä. Sisältö: Tieteellisen kirjoitustyylin kehittäminen. Seminaari- ja pro gradu -töiden kielen ja tyylin analysointi ja kehittäminen. opetukseen. Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5. S104 Venäjän kulttuuri 3 op Numerolla Tavoitteet: Syvempi perehtyminen venäläiseen kulttuuriin ja maan historiaan. Sisältö: Perehdytään venäläisen kulttuurin avainkäsitteisiin kirjallisen, kuvallisen ja äänimateriaalin kautta. Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti TAI Osallistuminen opetukseen JA Kirjallinen tentti TAI Essee. Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5. Numerolla Edeltävät opinnot: P108 Venäjän historia ja kulttuuri. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Kelly, C. - Shepherd, D. (eds.), Russian Cultural Studies. An Introduction. 1998; Kelly, C. - Shepherd, D. (eds), Constructing Russian Culture in the Age of Revolution, tai Figes, O., Natasha s Dance. A Cultural History of Russia tai Epstein, M.N., After the Future. The paradoxes of Postmodernism and Contemporary Russian Culture Osia kirjasta; Service, R., History of Modern Russia from Nicholas II to Putin tai Goscilo, H. - Lanoux, A. (eds.), Gender and National Identity in Twentieth Century Russian Culture. 2006; Ušakin, S. (red.), Mu(ž)enstvennost Osia kirjasta. Tutkielmaopinnot 40 op S106 Seminaari 5-8 op Tavoitteet: Valmentaa opiskelijaa tieteelliseen työskentelyyn ja pro gradu -tutkielmaan. Sisältö: Tutustutaan aiheen kannalta relevanttiin teoriakirjallisuuteen, määritellään keskeiset käsitteet ja valitaan tutkimusaineisto. Kirjoitetaan seminaarityö (n sivua) ja puolustetaan sitä pro gradu -seminaarissa, toimitaan opponenttina ja käsitellään toisten osallistujien seminaaritöitä. Vaadittavat opintosuoritukset: Seminaari JA Tutkielma / opinnäytetyö. Seminaari-istuntoihin osallistuminen, seminaarityön laatiminen, muiden töiden opponointi sekä konsultointi ohjaajan kanssa. Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5. Numerolla Edeltävät opinnot: Y05 Kielen tutkimuksen metodit tai Y07 Kirjallisuuden tutkimukset metodit S103 Tieteellisen tekstin tuottaminen suoritettava seminaarin rinnalla. S107 Pro gradu -tutkielma 35 op Tavoitteet: Kirjoittaa itsenäinen tutkimus, jossa sovelletaan tieteellisiä menetelmiä. Työn tulee osoittaa kriittistä tutkimusotetta, valitun metodin ja keskeisten teoriakäsitteiden hallintaa, keskeisen teoriakirjallisuuden tuntemusta ja taitoa analysoida tutkimusaineistoa teoreettisen viitekehyksen pohjalta sekä kykyä tehdä aineistosta johtopäätöksiä ja tulkita tuloksia. Työn teoriaosan ja empiirisen osan välillä tulee vallita tasapaino. Työn tulee täyttää tieteellisen kirjoittamisen kriteerit (loogisuus, eksplisiittisyys, analyyttisyys, tarkkuus) ja kieliasun tulee olla korrekti. Sisältö: Itsenäinen työskentely, konsultointi ohjaajan kanssa, työn esittely seminaarissa. Vaadittavat opintosuoritukset: Tutkielma / opinnäytetyö. Arviointi ja arviointiperusteet: Approbaturlaudatur. Arvosteluun vaikuttaa työn kokonaistoteutus, jota arvioidaan suhteessa edellä esitettyihin yleisiin tavoitteisiin. Arvostelussa

121 Venäjän kieli ja kulttuuri 121 huomioidaan myös tutkimuksen haasteellisuus ja innovatiivisuus. Edeltävät opinnot: A111 Huk-tutkielma, KIY- HY05 Kielentutkimuksen metodit, Y07 Kirjallisuudentutkimuksen metodit, S103 Tieteellisen tekstin tuottaminen, S106 Seminaari. Erikoistumisvaihtoehdot 26 op Venäjän kielen historia S108 Muinaisvenäjä 3-4 op Tavoitteet: Antaa teoreettiset perustiedot venäjän kielen rakenteen historiallisesta kehityksestä. Sisältö: Perehdytään muinaisvenäjän äänneja muoto-oppiin ja syntaksin erityispiirteisiin teoreettisesti ja analysoimalla muinaisvenäläisiä tekstejä. opetukseen TAI Kirjallinen tentti TAI Essee. Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5. Numerolla Edeltävät opinnot: A101 Morfologia, A102 Syntaksi. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Bukatevič, N. I. Savickaja, S. A. Usačeva, L. Ja., Istoričeskaja grammatika russkogo jazyka tai Nuorluoto, J., Slaavien kirjalliset traditiot ja kirjakielet. Aatehistoriallisia taustoja, kielellisiä valinto s. 1-58; Rusinov, N.D., Drevnerusskij jazyk. 1977; Vlasto, A.P., Linguistic History of Russia to the end of the eighteenth century s S109 Nykyvenäjä historiallisen kehityksen valossa 3-4 op Tavoitteet: Opettaa ymmärtämään nykyvenäjän rakenneominaisuuksia tarkastelemalla niitä historiallisessa perspektiivissä. Sisältö: Venäjän rakenneominaisuuksien tutkiminen muinaisvenäjän rakenteiden valossa. opetukseen TAI Essee TAI Kirjallinen tentti. Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5. Numerolla Edeltävät opinnot: A101 Morfologia, A102 Syntaksi. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Ivanov, V.V. - Potiha, Z.A., Istoričeskij kommentarij k zanjatijam po russkomu jazyku v srednej škole. 1978; Saurio, P., Poimintoja venäjän kielen historiasta S110 Venäjän kirjakielen historia 3-4 op Tavoitteet: Perehdyttää venäjän kirjakielen muotoutumisen eri vaiheisiin. Sisältö: Perehdytään kirjakielen kehitykseen erityisesti tyylien näkökulmasta tarkastelemalla kirjakielen kehitystä 1000-luvulta 1900-luvun alkuun asti. Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti TAI Essee. Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5. Numerolla Kirjallisuus/Oppimateriaali: Kovalevskaja, E.G., Istorija russkogo literaturnogo jazyka Nykyvenäjä S111 Aspektiteoria 3 op Tavoitteet: Syvennetään teoreettista tietämystä venäjän aspektikategoriasta Sisältö: Aspektiopin keskeiset teoriakäsitteet, aspektiparien muodostus, aspektien suhde aikakategoriaan ja modaalisuuteen, käyttö eri kielenkäyttötilanteissa, teonlaadut ja aspekti. opetukseen TAI Kirjallinen tentti.

122 122 Kieli- ja käännöstieteiden laitos Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5. Edeltävät opinnot: A101 Morfologia. Numerolla Kirjallisuus/Oppimateriaali: Švedova, L. N. Trofimova, T. G., Posobie po upotrebleniju vidov glagola tai Bondarko, A.V., Vid i vremja russkogo glagola tai Zaliznjak, A. A. Šmelëv, A. D., Vvedenie v russkuju aspektologiju S112 Liikeverbiteoria 3 op Tavoitteet: Syvennetään teoreettista tietämystä venäjän kielen liikeverbeistä. Sisältö: Etuliitteettömien liikeverbien muoto-opilliset ja semanttiset piirteet sekä sananmuodostus; etuliitteiset aspektiparit ja niiden merkitykset, etuliitteisten liikeverbien teonlaadut. opetukseen TAI Kirjallinen tentti. Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5. Edeltävät opinnot: A101 Morfologia. Numerolla Kirjallisuus/Oppimateriaali: Isačenko, A. V., Grammatičeskij stroj russkogo jazyka v sopostavlenii s slovackim. Čast vtoraja s ; Zaliznjak, A. A. Šmelëv, A. D., Vvedenie v russkuju aspektologiju. Glava 7. Glagoly dviženija kak osobaja aspektual naja podsis s tai Murav eva L.S., Verbs of Motion in Russian Luetaan edellisten lisäksi. S113 Syntaksin erikoisala 3-4 op Tavoitteet: Syvällinen perehtyminen venäjän syntaksin erikoiskysymykseen. Sisältö: Venäjän kielen sanajärjestysteoria, perehtyminen neutraalin ja ekspressiivisen sanajärjestyksen ominaisuuksiin teoria- ja harjoitusaineiston kautta. opetukseen TAI Kirjallinen tentti. Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5. Edeltävät opinnot: A102 Syntaksi. Numerolla Kirjallisuus/Oppimateriaali: Kovtunova, I.I., Sovremennyj russkij jazyk. Porjadok slov i aktual noe členenie predloženija tai Krylova, O.A. - Havronina S.A., Porjadok slov v russkom jazyke. 1984; Sirotinina, O.B., Porjadok slov v russkom jazyke S114 Sananmuodostus 3-4 op Tavoitteet: Perehdyttää venäjän kielen sananmuodostustyyppeihin ja -keinoihin. Sisältö: Sananmuodostusprosessien analysointi sanaluokittain. opetukseen TAI Kirjallinen tentti TAI Essee. Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5. Edeltävät opinnot: A101 Morfologia. Numerolla Kirjallisuus/Oppimateriaali: Kratkaja russkaja grammatika: Slovoobrazovanie s ; Zemskaja, E.A., Sovremennyj russkij jazyk. Slovoobrazovanie S115 Tyylioppi 3-5 op Tavoitteet: Perehdyttää tyyliopin peruskäsitteisiin, funktionaalisiin tyyleihin ja morfologian ja syntaksin tyylikysymyksiin. Sisältö: Tyyliopin teoriaa ja kieliaineiston analysointia. opetukseen TAI Essee TAI Kirjallinen tentti.

123 Venäjän kieli ja kulttuuri 123 Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5. Numerolla Edeltävät opinnot: A101 Morfologia, A102 Syntaksi. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Rozental, D. Ė., Praktičeskaja stilistika russkogo jazyka; Kožina, M. N., Stilistika russkogo jazyka tai Solganik, G.Ja., Praktičeskaja stilistika russkogo jazyka S116 Semantiikka 2-3 op Tavoitteet: Perehdyttää semantiikan peruskäsitteisiin ja teoriaan venäjän kielen aineiston pohjalta. Sisältö: Sanasemantiikan eri kysymykset. opetukseen TAI Essee TAI Kirjallinen tentti. Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5. Numerolla Edeltävät opinnot: A101 Morfologia, A102 Syntaksi, Y02 Yleisen kielitieteen peruskurssi. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Novikov,L.A., Semantika russkogo jazyka s ; Krongauz, M.A., Semantika S117 Leksikologia 3-4 op Tavoitteet: Perehdyttää venäjän leksikologian peruskäsitteisiin ja tutkimuskohteisiin. Sisältö: Perehdytään kysymyksiin, kuten sana osana kielen järjestelmää, sanojen alkuperä, käyttöalue ja tyyli, aktiivinen ja passiivinen sanasto sekä uudissanasto. Tutustutaan fraseologiaan ja sen peruskäsitteisiin. Yleiskatsaus leksikografiaan. opetukseen TAI Kirjallinen tentti TAI Essee. Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5. Numerolla Edeltävät opinnot: A101 Morfologia, A102 Syntaksi, Y02 Yleisen kielitieteen peruskurssi. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Šanskij, M. N., Leksikologija sovremennogo russkogo jazyka. 1972; Barlas, L.G. - Infantova, G.G. - Sejfulin, M.G. - Senina, N.A., Russkij jazyk - Vvedenie v nauku o jazyke s , tai Rahmaninova, L.I. - Suzdal ceva, V.N., Sovremennyj russkij jazyk s ; Šmelëv, D. N., Leksika russkogo jazyka: Sovremennyj russkij jazyk. Leksikologija S118 Sosiolingvistiikka 3-4 op Tavoitteet: Perehdyttää venäjän kielen sosiaalisiin rakenteisiin ja kielelliseen variaatioon. Sisältö: Puhutun venäjän erityispiirteet. Kieliaineiston analyysi teorian pohjalta. opetukseen JA Essee TAI Kirjallinen tentti TAI Essee. Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5. Numerolla Edeltävät opinnot: A101 Morfologia, A102 Syntaksi, Y02 Yleisen kielitieteen peruskurssi. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Zemskaja, E.A., Russkaja razgovornaja reč : lingvističeskij analiz i problemy obučenija. 1989; Vahtin, N.B. - Golovko, E., Sociolingvistika i sociologija jazyka. 2004; Belikov, V.I. - Krysin, L.P., Sociolingvistika s S luvun venäjän kielen muutoksia 3-4 op Tavoitteet: Perehdyttää venäjän kielen muutokseen 1900-luvulla. Sisältö: Venäjän kielessä neuvostokaudella sekä 1900-luvun lopulla tapahtuneet muutosprosessit. opetukseen TAI Essee TAI Kirjallinen tentti.

124 124 Kieli- ja käännöstieteiden laitos Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5. Numerolla Edeltävät opinnot: A101 Morfologia, A102 Syntaksi. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Zemskaja, E.A. (red.), Russkij jazyk konca XX stoletija ( ) s , tai Comrie, B. - Stone, G. - Polinsky, M, The Russian Language in the Twentieth Century tai Ryazanova-Clarke, L. - Wade, T., The Russian Language Today S120 Venäjän joukkotiedotusvälineiden kieli 3-4 op Tavoitteet: Perehdyttää joukkotiedotusvälineiden kielen erityispiirteisiin ja muutoksiin. Sisältö: Teoriajakso ja siihen liittyvien mediatekstien analysointia. opetukseen TAI Essee TAI Kirjallinen tentti. Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5. Numerolla Edeltävät opinnot: A101 Morfologia, A102 Syntaksi. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Kostomarov, V.G., Jazykovoj vkus ėpohi S121 Uusin venäjänkielinen terminologia 2-3 op Tavoitteet: Tutustutaan nykyaikaiseen venäjänkieliseen terminologiaan esim. politiikan, talouden, tietotekniikan ja matkailun aloilta. Sisältö: Opiskelijoiden sanaston laajentaminen nykyvenäjän tekstien lukemisen perustella. opetukseen TAI Essee TAI Kirjallinen tentti. Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5. Numerolla Edeltävät opinnot: A101 Morfologia, A102 Syntaksi. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Krysin, L.P. (red.), Sovremennyj russkij jazyk. Social naja i funkcional naja differenciacija s , ; Valgina, N.S., Aktivnye processy v sovremennom russkom jazyke s , Kaunokirjallisuus S ja 1800-luvun venäläinen kaunokirjallisuus 3-4 op Tavoitteet: Syvennetään näkemystä joltain tietyltä venäläisen kirjallisuuden alalta ja 1800-luvuilta. Sisältö: Perehtyminen ja luvun venäläiseen kirjallisuuteen. opetukseen TAI Kirjallinen tentti. Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5. Numerolla Edeltävät opinnot: A105 Kaunokirjallisuuden analyysi, A106A Kirjallisuuden historia, A106B Kirjallisuuden historia. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Mann, Ju., Poėtika russkogo romantizma. 1975; Lotman, Ju., Istorija russkoj literatury (Akademija nauk), časti II, III ja IV. 1988; Gukovskij, G., Russkaja literatura XVIII veka. 1998; Bahtin, M., Problemy poėtiki Dostoevskogo. 1979; Istorija russkoj literatury (Akademija nauk), časti II, III ja IV. S123 Venäläinen naiskirjallisuus 3-4 op Tavoitteet: Tutustutaan venäläisten naiskirjailijoiden tuotantoon. Sisältö: Perehtyminen sekä kirjalliseen että teoreettiseen aineistoon, joka liittyy venäläisen kirjallisuuden ja sukupuolen suhteiden tarkasteluun. opetukseen TAI Kirjallinen tentti TAI Essee.

125 Venäjän kieli ja kulttuuri 125 Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5. Numerolla Edeltävät opinnot: A105 Kaunokirjallisuuden analyysi, A106A Kirjallisuuden historia, A106B Kirjallisuuden historia. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Heldt, B., Terrible Perfection. 1987; Kelly, C., A History of Russian Women s Writing. 1994; Barker, A. - Gheith, J. (eds.), A History of Women s Writing in Russia. 2003; Savkina, I., Provincialki russkoj literatury S124 Neuvostokirjallisuus 3-4 op Tavoitteet: Perehtyminen neuvostoaikaiseen kaunokirjallisuuteen perestroikaan asti. Sisältö: Tarkastellaan valinnan mukaan neuvostokirjallisuuden tunnettuja teoksia. opetukseen TAI Kirjallinen tentti TAI Essee. Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5. Numerolla Edeltävät opinnot: A105 Kaunokirjallisuuden analyysi, A106A Kirjallisuuden historia, A106B Kirjallisuuden historia. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Clark, K., The Soviet Novel: History as Ritual. 1981; Fitzpatrick, S., The Cultural Front: Power and Culture in Revolutionary Russia. 1992; Gunther, H., The Culture of Stalin Period. 1990; Lahusen, T. - Dovrenko, E. (eds.), Socialist Realism without Shores. 1997; Dunham, V., In Stalin s Time: Middleclass Values in Soviet Fiction. 1979; Gjunter, G. - Dobrenko, E. (red.), Socrealističeskij kanon. 2000; Brown, D., Last Years of Soviet Russian Literature. Prose Fiction ; Kruglova, T., Sovetskaja hudožestvennost ili Neskromnoe obojanie socrealizma S luvun lopun kirjallisuus ja nykykirjallisuus 3-4 op Tavoitteet: Syventää venäläisen nykykirjallisuuden tuntemusta. Sisältö: Perehtyminen perestroikan aikaiseen ja venäläiseen nykykirjallisuuteen (1980-luvulta nykyaikaan). opetukseen TAI Kirjallinen tentti TAI Essee. Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5. Numerolla Edeltävät opinnot: A105 Kaunokirjallisuuden analyysi, A106A Kirjallisuuden historia, A106B Kirjallisuuden historia. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Shneidman, N.N., Russian Literature ; Kuricyn V., Russkij literaturnyj postmodernizm. 2000; Skoropanova, I., Russkaja postmodernistskaja literatura. 1999; Nefagina, G., Russkaja proza vtoroj poloviny 80-yh načala 90- yh godov XX veka. 1999; Epstein, M., Russian Postmodernism: New Perspectives on Post Soviet Culture. 1999; Russkaja literatura v zerkale kritiki. 2003; Koljadič, T.M. (red.), Russkaja proza konca XX veka. 2005; Lejderman, N. - Lipoveckij, M., Sovremennaja russkaja literatura Osa I ja II. S126 Muu valinnainen kurssi kaunokirjallisuuden tai kulttuurin alalta 3-4 op Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5. Venäläinen kulttuuri S127 Kulttuurihistoria 3-4 op Numerolla Tavoitteet: Syventää venäläisen kulttuurihistorian tuntemusta. Sisältö: Perehtyminen venäläisen kulttuurihistorian osa-alueeseen. opetukseen TAI Essee. Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5. Numerolla Edeltävät opinnot: A105 Kaunokirjallisuuden analyysi, A106A Kirjallisuuden historia, A106B Kirjallisuuden historia. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Kondakov, I.V., Vvedenie v istoriju russkoj kul tury. 1997; Condee, N., Soviet Hieroglyphics. Visual Culture in Late Twentieth-Century Russia. 1995; Costlow, J.T. - Sandler, S. - Vowles, J. (eds.), Sexuality

126 126 Kieli- ja käännöstieteiden laitos and the Body in Russian Culture. 1993; Hellberg-Hirn, E., Imperial imprints: post-soviet St.Petersburg. 2003; Nakhimovsky, A.D: - Nakhimovsky, A.S. (eds.), The Semiotics of Russian Cultural History: Essays by Iurii M. Lotman, Lidiia Ia. Ginsburg, Boris Usp. 1985; Uspenskij, B. - Lotman, Ju. M., The Semiotics of Russian Culture (ed.) Ann Shukman. 1984; Groys, B., The Total Art of Stalinism: Avant-garde, Aesthetic Dictatorship and Beyond. 1992; Papernyj, V., Kul tura Dva. 1996; Goscilo, H. - Holmgren, B., Russia. Women. Culture. 1996; Dubin, B., Intellektual nye gruppy i simvoličeskie formy. 2004; Stites, R., Revolutionary Dreams. Utopian Vision and Experimental Life in the Russian Revolution. 1989; Billington, J., The Icon and the Axe. An Interpretative History of Russian Culture. 1970; Berry, E.E. - Miller-Pogasar, A. (eds.), Re-Entering the Sign: Articulating New Russian Culture. 1995; Lotman, Ju., Besedy o russkoj kul ture. Byt i tradicii russkogo dvorjanstva (XVIII načalo XIX v S128 Populaari- ja kansankulttuuri 3-4 op Tavoitteet: Syventää venäläisen kulttuurihistorian tuntemusta. Sisältö: Perehtyminen johonkin populaari- ja kansankulttuurin osa-alueeseen. opetukseen TAI Essee. Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5. Numerolla Edeltävät opinnot: A105 Kaunokirjallisuuden analyysi, A106A Kirjallisuuden historia, A106B Kirjallisuuden historia. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Barker, A., Consuming Russia. popular Culture, sex and Society since Gorbachev. 1999; Novoe literaturnoe obozrenie N. 40; Kenez, P., Cinema and Soviet Society. 2002; Novoe literaturnoe obozrenie, ; Bulanin, D. (red.), Razvlekatel naja kul tura Rossii XVIII-XIX vv. Ocerki istorii i teorii. 2000; Čistov, K. V. (toim.), Venäläinen perinnekulttuuri. 1976; Černjak, M.A., Fenomen massovoj literatury XX veka. 2005; Novoe literaturnoe obozrenie, ; Stites, R., Russian Popular Culture. Experiment and Society since ; Lovell, S. - Menzell, B. (eds.), Reading for Entertainment in Contemporary Russia. 2005; Stites, R., Culture and Entertainment in Wartime Russia. 1995; Nekrylova, A.F., Russkie narodnye gorodskie prazdniki, uveselenija i zrelišča Novoe literaturnoe obozrenie (1999, 40): Literatura i kommercija: pisatel skie strategii na knižnom rynke ; Novoe literaturnoe obozrenie (1996, 22): Problemy izučenija detektiva: opyt nemeckogo literaturovedenija, Massovaja literatura kak problema. Dlja kogo? Razdražënnye zametki čeloveka so storony, Detektiv, kotorogo čitajut vse: čto-to vrode sociologičeskogo postskriptuma, Formula ženskogo sčast ja. Zametki o ženskom ljubovnom romane, Rozovyj roman kak mašina želanij Venäjän opettaminen vieraana kielenä ja kielimaantuntemus S129 Soveltava kielitiede ja kielenopetus 3-4 op Tavoitteet: Perehdyttää soveltavan kielitieteen menetelmiin ja käyttöön kielenopetuksessa. Sisältö: Kontrastiivisen tutkimuksen menetelmät, oppilaan kielentutkimus: virheanalyysi. Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti. Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5. Numerolla Edeltävät opinnot: A101 Morfologia, A102 Syntaksi. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Sajavaara, K. (toim.), Kielenoppimisen kysymyksiä. Kontrastiivinen kielentutkimus ja virheanalyysi s ; Sajavaara, K. (toim.), Soveltava kielitiede. 1980; Jarceva, V., Sopostavitel naja lingvistika i obučenie nerodnomu jazyku. 1987; Jusupov, G., Problemy sopostavitel noj lingvistiki S130 Venäjän kielen opetusmetodiikka 3-4 op Tavoitteet: Tutustutaan eritasoisten opiskelijoiden opettamiseen vaadittavaan teoriaan ja käytäntöön. Sisältö: Venäjän kielen opetusmetodit eritasoisille opiskelijaryhmille. Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti.

127 Puolan kieli 127 Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5. Numerolla Edeltävät opinnot: A101 Morfologia, A102 Syntaksi. Kirjallisuus/Oppimateriaali: de Silva, V. - Turunen, N. - Hughes, G., Venäjä: luokkakielen opas. 1983; Ščukin, A. N., Metodika prepodavanija russkogo jazyka kak inostrannogo s , , ; Kostomarov, V.G. - Mitrofanova, O.D., Metodičeskoe rukovodstvo dlja prepodavatelej russkogo jazyka inostrancam. 1978; Laihiala-Kankainen, S. Lysakova, I. P. Rasčetina, S. A. (toim.), Perspektiivejä: kulttuuri, kieli, koulutus. Nabljudenija nad pedagogičeskim diskurs s S131 Kielimaantuntemus ja kulttuuri venäjän kielen opetuksessa 3-4 op Tavoitteet: Perehdytään kielimaantuntemuksen teoriaan. Sisältö: Venäjän kulttuuriin, arkielämän erityispiirteisiin ja ihmisten käyttäytymismalleihin tutustuminen kielen kautta (erityisesti sanasto ja fraasit). opetukseen TAI Kirjallinen tentti. Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5. Numerolla Edeltävät opinnot: A101 Morfologia, A102 Syntaksi. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Laihiala-Kankainen, S. Rasčetina, S. A. (red.), Jazykovye kontakty s. 7-23; Laihiala-Kankainen, S. Lysakova, I. P. Rasčetina, S. A. (toim.), Perspektiivejä: kulttuuri, kieli ja koulutus s , ; Vereščagin, E. M. Kostomarov, V. G., Jazyk i kul tura S132 Venäläisen sanan mentaliteetti 3-4 op Tavoitteet: Perehdytään teoriaan ja sen käytäntöön venäläisten sanojen ja fraasien pohjalta. Sisältö: Kulttuuristen ajattelumallien vertailu kieltä analysoimalla erilaisten tekstien pohjalta. opetukseen TAI Kirjallinen tentti. Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5. Numerolla Edeltävät opinnot: A101 Morfologia, A102 Syntaksi. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Bulygina, T. V. Šmelëv, A. D., Jazykovaja konceptualizacija mira na materiale russkoj grammatiki s , ; Šmelëv, A. D., Širota russkoj duši: Logičeskij analiz jazyka s ; Jakovleva, E.S., Fragmenty russkoj jazykovoj kartiny mira s ; Rahilina, E.V., Kognitivnyj analiz predmetnyh imën semantika i sočetaemost Puolan kieli Puolan kielestä on mahdollista suorittaa 25 op:n laajuiset perusopinnot. Opintojen tarkoituksena on antaa opiskelijalle käytännön kielitaidon lisäksi perustiedot kielen rakenteesta ja kehityksestä sekä Puolan historiasta, kulttuurista ja kirjallisuudesta. Opintoja suositellaan myös muille kuin vieraan kielen opiskelijoille, jotka tarvitsevat puolan kielen tuntemusta omalla alallaan. Puolan perusopinnot voi suorittaa yhdessä vuodessa. Opetuksen järjestää venäjän kielen ja kulttuurin oppiaine. Lisätietoja ja opetusohjelma on saatavana verkkosivulta

128 128 Kieli- ja käännöstieteiden laitos Opintojen kulku Kaikista perusopintojen opintojaksoista järjestetään opetusta vuosittain ja kurssien pituus vaihtelee yhdestä periodista kahteen periodiin. Opintojakso PUOLP102 Historia, kulttuuri ja kirjallisuus on myöskin mahdollista suorittaa kirjatenttinä, joskin luento-opetukseen osallistuminen on suositeltavaa. Kielitaito-opintojaksot edellyttävät säännöllistä ja aktiivista osallistumista luento-opetukseen ja harjoituksiin, minkä lisäksi jokaiseen kurssiin liittyy kertauskuulustelu. Opintojaksolle PUOLP101 osallistuminen edellyttää suoritusta opintojaksosta PUOLP100 tai vastaavia tietoja ja taitoja. Opintojakso PUOLP103 Erikoiskurssi edellyttää opintojaksojen PUOLP suorittamista. Opintojakso PUOLP102 Historia, kulttuuri ja kirjallisuus toteutetaan englannin kielellä, ja sen voi suorittaa peruskurssien PUOLP rinnalla. Kesäkurssia PUOLP104 suositellaan suoritettavaksi. Opiskelijoille on tarjolla apurahoja kesäkursseille ja pidempäänkin opiskeluun Puolassa erilaisten kansainvälisten vaihto-ohjelmien puitteissa. Ainekohtaista opinto-ohjausta antaa vastaanottoaikoina puolan lehtori sekä venäjän kielen ja kulttuurin opinto-ohjaaja. Kuulustelut: Luentojen ja harjoituskurssien kertauskuulustelut järjestetään välittömästi ko. kurssin päätyttyä. Jos opintojakso P102 suoritetaan kirjatenttinä, se tentitään laitoksen yleisinä tenttipäivinä tai sopimuksen mukaan ja niihin sovelletaan yleistä kuulusteluohjesääntöä. Kuulustelupäivät ja ilmoittautumisohjeet ilmoitetaan lukukausien alussa oppiaineen ilmoitustaululla. Arvosanat: Osasuoritukset arvostellaan seuraavin arvosanoin: 5, 4, 3, 2, ja 1. Täydet opintokokonaisuudet arvostellaan arvosanoilla: 5, 4, 3, 2, 1. Perusopintokokonaisuuden arvosana on osasuorituksista laskettu keskiarvo. Hyväksymismerkinnällä arvioidut kurssit eivät vaikuta kokonaisuuksien arvosanaan. Merkinnät opintokokonaisuuksien suorittamisesta haetaan venäjän kielen ja kulttuurin professorilta sen jälkeen, kun kaikki opintojaksot on suoritettu. perusopinnot 25 op PUOLP100 Peruskurssi I 8 op Tavoitteet: Perehdytään puolan kieliopin perustietoihin sekä kartutetaan perussanastoa erilaisiin tilanteisiin. Sisältö: Kielen alkeet. Ääntämistä, kielioppia, keskustelua. opetukseen. Korvaa venäjän kielen ja kulttuurin pakollisiin kieliopintoihin kuuluvan sukukielen peruskurssin. 5. Kokonaissuorituksen perusteella. PUOLP101 Peruskurssi II 8 op Tavoitteet: Syvennetään puolan kieliopin tuntemusta, perehdytään tyylillisiin ilmaisukeinoihin sekä kartutetaan laajempaa sanastoa erilaisiin tilanteisiin. Sisältö: Kielen jatkotaso. Puolan kieleen ja kulttuuriin tutustuminen kirjallisten aineistojen ja elokuvien perusteella. opetukseen Edeltävät opinnot: PUOLP100 Peruskurssi I.

129 Puolan kieli 129 PUOLP102 Historia, kulttuuri ja kirjallisuus 5 op Tavoitteet: Tavoitteena on tuntea laajalti ja ymmärtää hyvin Puolan historian, kulttuurin ja kirjallisuuden kehittymistä. Sisältö: Perehdytään Puolan historiaan, kulttuuriin ja kirjallisuuteen. opetukseen TAI Kirjallinen tentti TAI Essee. Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5. Numerolla Edeltävät opinnot: PUOLP100 Peruskurssi I. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Davies, N., Heart of Europe. The Past in Poland s Present. 2001; Johnsson, P. - Lautela, Y., Puola, vanhaa ja uutta Eurooppaa. 2004; Gieysztor, A. - Kieniewicz, S. - Roztworowski, E. - Tazbir, J. - Wereszycki, H. (eds.), History of Poland. 1979; Milosz, C., The Captive Mind. 1980; Davies, N., Rising 44. The Battle for Warsaw. 2004; Zamoyski, A., The Polish Way. 1987; Davies, N., Heart of Europe. A Short History of Poland. 1984; Fedorowicz, J.K., A Republic of Nobles. 1982; Davies, N., God s Playground, 2 vols tai Czerniawski, A. (ed.), The Mature Laurel. Essays on Modern Polish Poetry. 1991; Lipinski, M., Treasury of Polish Love Poems. 2003; Milosz, Cz., History of Polish Literature. 1983; Suchodolski, B. (ed.), History of Polish Culture. 1986; Noel, C. (trnsl.), Bear My Soul... Polish Verse. 1997; Borkowska, G., Alienated Women. A Study of polish Women s Fiction ; Czerwinski, E.J. (ed.), Dictionary of Polish Literature. 1994; Hovi, K., Puolan historia. 1994; Krzyżanowski, J., History of Polish Literature. 1978; Kołek, L. S., Polish Culture: A Historical Introduction. 2002; Goscilo, H., Russian and Polish Women s Fiction. 1985; Klimaszewski, B. (ed.), An Outline History of Polish Culture. 1984; Clark, N. (ed.), Bear Now My Soul tai Zapolska, G., Moralność Pani Dulskiej; Schulz, B., Sanatorium pod klepsydrą (opowiadania); Nałkowska, Z., Granica; Sienkiewicz, H., Potop, Ogniem i mieczem; Wyspiański, St., Wesele; Żeromski, S., Ludzie bezdomni, Przedwiośnie; Mickiewicz, A., Pan Tadeusz, Dzieła wszystkie; Reymont, Wł., Chłopi, Ziemia obiecana; Kochanowski, J., Sobie śpiewam a muzom; Prus, B., Lalka. tai Konwicki, T., Kronika wypadków miłosnych, Bohiń; Różewicz, T., Wiersze wybrane; Kapuściński, R., Imperator, Cesarz, Szachin Szach; Milosz, Cz, Wiersze wybrane; Borowski, T., Wybrane opowiadania; Tokarczuk, O., Dom dzienny, dom nocny; Mrożek, S., Tango, Emigranci; Stasiuk, A., Biały kruk; Gombrowicz, W., Ferdydurke, Ślub, Iwona; Baczyński, K.K., Wiersze wybrane; Herbert, Z., Wiersze wybrane; Szymborska, W., Wiersze wybrane; Gretkowska, M., My zdies emigranty, Kabaret metafizyczny; Lem, S., Solaris, Bajki robotów. Opiskelija sopii opettajan kanssa luettavasta kirjallisuudesta (kaunokirjallisuutta voi lukea sopimuksen mukaan myös suomeksi tai englanniksi). PUOLP103 Erikoiskurssi 4 op Tavoitteet: Tavoitteena on tutustua Puolan kulttuurihistorian johonkin erityisalueeseen. Sisältö: Perehdytään syvemmin puolalaiseen kulttuurihistoriaan, esimerkiksi taidehistorian pääsuuntauksiin. opetukseen. Kontaktiopetusta ja itsenäistä opiskelua. Kuullun ja luetun ymmärtämistä, keskustelua sekä erilaisten tekstien analysointia. Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5. Numerolla Edeltävät opinnot: PUOLP100 Peruskurssi I, PUOLP101 Peruskurssi II, PUOLP102 Historia, kulttuuri ja kirjallisuus. PUOLP104 Kesäkurssi Sisältö: Kielen kesäkurssi Puolassa Vaadittavat opintosuoritukset: Opiskelu ensimmäisenä tai toisena opiskelukesänä kielen kesäkurssilla. Korvaa muita perusopintojen kursseja. Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5. Numerolla

130 130 Kieli- ja käännöstieteiden laitos Tšekin kieli Tšekin kielestä on mahdollista suorittaa 25 op:n laajuiset perusopinnot. Opintojen tarkoituksena on antaa opiskelijalle käytännön kielitaidon lisäksi perustiedot kielen rakenteesta ja kehityksestä sekä Tšekin historiasta, kulttuurista ja kirjallisuudesta. Opintoja suositellaan myös muille kuin vieraan kielen opiskelijoille, jotka tarvitsevat tšekin kielen tuntemusta omalla alallaan. Tšekin opintoihin on hyvä varata yhdestä kahteen vuotta. Opetuksen järjestää venäjän kielen ja kulttuurin oppiaine. Lisätietoja ja opetusohjelma on saatavana verkkosivulta Opintojen kulku Kaikista perusopintojen opintojaksoista järjestetään opetusta jokaisen lukuvuoden 1. ja 3. periodin aikana. Kurssien pituus vaihtelee yhdestä periodista kahteen periodiin. Peruskurssit TSEKP suoritetaan kahdessa osassa, joista ensimmäinen osio syyslukukaudella ja toinen kevätlukukaudella. Kielitaito-opintojaksot edellyttävät säännöllistä ja aktiivista osallistumista luento-opetukseen ja harjoituksiin, minkä lisäksi jokaiseen kurssiin liittyy kertauskuulustelu. Opintojaksolle TSEKP101 osallistuminen edellyttää suoritusta opintojaksosta TSEKP100 tai vastaavia tietoja ja taitoja. Opintojakso TSEKP103 Erikoiskurssi edellyttää opintojaksojen TSEKP suorittamista. Opintojakso TSEKP102 Historia, kulttuuri ja kirjallisuus toteutetaan englannin kielellä, ja sen voi suorittaa peruskurssien TSEKP rinnalla. Kesäkurssia TSEKP104 suositellaan suoritettavaksi. Opiskelijoille on tarjolla apurahoja kesäkursseille ja pidempäänkin opiskeluun Tšekin tasavallassa erilaisten kansainvälisten vaihto-ohjelmien puitteissa. Ainekohtaista opinto-ohjausta antaa vastaanottoaikoina tšekin opettaja sekä venäjän kielen ja kulttuurin opinto-ohjaaja. Kuulustelut: Luentojen ja harjoituskurssien kertauskuulustelut järjestetään välittömästi ko. kurssin päätyttyä. Arvosanat: Osasuoritukset arvostellaan seuraavin arvosanoin: 5, 4, 3, 2, ja 1. Täydet opintokokonaisuudet arvostellaan arvosanoilla: 5, 4, 3, 2, 1. Perusopintokokonaisuuden arvosana on osasuorituksista laskettu keskiarvo. Hyväksymismerkinnällä arvioidut kurssit eivät vaikuta kokonaisuuksien arvosanaan. Merkinnät opintokokonaisuuksien suorittamisesta haetaan venäjän kielen ja kulttuurin professorilta sen jälkeen, kun kaikki opintojaksot on suoritettu. perusopinnot 25 op TSEKP100 Peruskurssi I 8 op Tavoitteet: Perehdytään tšekin kieliopin perustietoihin sekä kartutetaan perussanastoa erilaisiin tilanteisiin. Sisältö: Kielen alkeet. Ääntämistä, kielioppia, keskustelua. opetukseen. Kurssi korvaa venäjän kielen ja kulttuurin pakollisiin kieliopintoihin kuuluvan sukukielen peruskurssin. 1-5.

131 Tšekin kieli 131 TSEKP101 Peruskurssi II 8 op Tavoitteet: Syvennetään tšekin kieliopin tuntemusta, perehdytään tyylillisiin ilmaisukeinoihin sekä kartutetaan laajempaa sanastoa erilaisiin tilanteisiin. Sisältö: Kielen jatkotaso. Tšekin kieleen ja kulttuuriin tutustuminen kirjallisten aineistojen perusteella. opetukseen. Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5. Numerolla Edeltävät opinnot: TSEKP100 Peruskurssi I. TSEKP102 Historia, kulttuuri ja kirjallisuus 5 op Tavoitteet: Tavoitteena on tuntea Tšekin historian, kulttuurin ja kirjallisuuden kehittymistä. Sisältö: Perehdytään Tšekin historiaan, kulttuuriin ja kirjallisuuteen. opetukseen TAI Kirjallinen tentti TAI Essee. Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5. Numerolla Edeltävät opinnot: TSEKP100 Peruskurssi I. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Havel, V., Living in Truth. Twenty-two Essays Published on the Occasion of the Award of the Erasmus Prize. 1990; Polisensky, J. V., History of Czechoslovakia in Outline. 1991; van Vliet, P. Vanderjagt, A. J. (eds.), Johannes Amos Comenius : Exponent of European Culture?. 1994; Fawn, R., The Czech Republic: a Nation of Velvet. 2000; Masaryk, T. G., The Meaning of Czech History tai Čapek, K., Kotiinpaluu, Puutarhurin vuosi, Salamanterisota, R.U.R. and the Insect Play, Insinööri Pro; Kundera, M., Pila, Jäähyväisvalssi, Kiireettömyys, Elämä on toisaalla, Kuolemattomu; Neruda, J., Prahalaistarinoita; Hašek, J., Kunnon sotamies Svejk maailmansodassa; Škvorecký, J., Ihmismielten insinööri, Hot and Cool: Jazz Short Stories, The Swell Season, The Bass Saxop; Macourek, M., Satukaruselli; Fuks, L, Herra Theodor Mundstock; Klíma, I., A Summer Affair; Kohout, P., Tsekkiläinen päiväkirja, Saksalainen romanssi, Hirttäjätär; Hrabal, B., Tanssitunteja aikuisille ja edistyneille, Tarjoilin Englannin kuninkaalle; Pecka, K.:, Pelon tiheikkö. tai Seifert, J., Viiniä suloisempi on rakkus, Laulu omenapuusta, The Selected Poetry of Jaroslav Seifert, Mozart. TSEKP103 Erikoiskurssi 4 op Tavoitteet: Tavoitteena on tutustua Tšekin kulttuurihistorian johonkin erityisalueeseen. Sisältö: Perehdytään syvemmin tšekkiläiseen kulttuurihistoriaan, esimerkiksi taidehistorian pääsuuntauksiin. opetukseen. Kontaktiopetusta ja itsenäistä opiskelua. Kuullun ja luetun ymmärtämistä, keskustelua sekä erilaisten tekstien analysointia. Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5. Numerolla Edeltävät opinnot: TSEKP100 Peruskurssi I, TSEKP101 Peruskurssi II, TSEKP102 Historia, kulttuuri ja kirjallisuus. TSEKP104 Kesäkurssi Sisältö: Kielen kesäkurssi Tšekin tasavallassa. Vaadittavat opintosuoritukset: Opiskelu ensimmäisenä tai toisena opiskelukesänä kielen kesäkurssilla. Korvaa muita perusopintojen kursseja. Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5. Numerolla

132 132 Kieli- ja käännöstieteiden laitos Russian studies programme (Venäjä-opinnot) The Russian Studies Programme is an interdisciplinary programme which deals with topics relating to Russia. The programme offers high quality instruction on Russian history, politics, economy, literature and about its cultural, religious, social structures and institutions. Teaching is based on the latest research and international expertise, and it is given by Finnish and foreign scholars. The teaching languages are English, Finnish and Russian. For those interested in the Russian language, the Russian Studies Programme offers language courses. If no courses are offered in a particular area, credits can be gained through independent study (book examination or essays). Book examinations are taken on the examination days listed on the programme that is published at the beginning of the academic year. The Russian Studies Programme has two levels: Basic Studies (25 credits) and Subject Studies (35 credits). It is also possible to take the whole programme: Basic and Subject Studies (60 credits), or Basic or Subject Studies or even individual courses. The Basic Studies level (25 credits) offers basic understanding of Russian history, culture, literature, society and politics. The Basic Studies can be chosen as a minor subject for BA studies. Russian language course (RST1) is possible to be included either in the Basic Studies or in the Subject Studies. Those who already have knowledge of Russian language can participate in the courses of the department of Russian Language and Culture. The Subject Studies consist of 35 credits. In these courses the methodological and theoretical foundations introduced in the Basic Studies are discussed more in-depth. Subject Studies can be chosen as a minor for MA studies. In the Subject Studies there is a Russian Studies Seminar combination which contains a methodology seminar and special courses. The seminar offers students a possibility to get supervising in the field of Russian studies, which they will not necessarily get from their own departments. The seminar enables students to deepen their knowledge of Russia and create expertise on the field of Russian Studies. Teaching at the Russian Studies Seminar will be implemented by the regular staff and visiting scholars. The seminar is particularly useful for students planning to write their master s thesis or doctoral dissertation on the topic of Russian Studies. The department in charge of the Russian Studies Programme is Russian Language and Culture at the School of Modern Languages and Translation Studies. Russian Language and Culture, School of Modern Languages and Translation Studies, Kanslerinrinne 1, University of Tampere. Director of the Russian Studies programme: Professor Arja Rosenholm, Russian Language and Culture. Phone: [email protected]

133 Russian Studies Programme 133 RUSSIAN STUDIES PROGRAMME STRUCTURE RST-p BASIC STUDIES 25 credits Students are advised to ensure that they pass enough courses to make up the 25 credits needed for Basic Studies. RST-p0 INTRODUCTION TO RUSSIAN STUDIES 5 credits Objectives: Offers basic knowledge of the study of Russia and different approaches and point of views to Russian studies. Content: Cultural Studies: history, culture and literature; economic, political and social structures. Obligatory for those who intend to complete the whole program. Modes of study: Lecture + practice + essay. Evaluation: Numerical grading scale 1-5 based on overall performance. Organization responsible: Russian Language and Culture. Study materials: Will be set individually by a book list given by the teacher in charge during every course or, for example, the following books: Barker, A. (1999): Consuming Russia. Popular Culture, Sex, and Society since Gorbachev. Burawoy, M. & Verdery, K. (eds.) (1999): Uncertain Transition.Ethnographies of Change in the Postsocialist World. Engel, B. (2004): Women in Russia, Epstejn, M.N. (1997): After the Future: The Paradoxes of Postmodernism and Contemporary Russian Culture. Figes, O. (2002): Natasha s Dance. A Cultural History of Russia. Hellberg-Hirn, E. (1998): Soil and Soul. The Symbolic World of Russianness. Kelly, C. and Shepherd, D. (eds.) (1998): Constructing Russian Culture in the Age of Revolution, Kelly, C. and Shepherd, D. (eds.) (1998): Russian Cultural Studies. An Introduction. Lahusen, T., Kuperman, G. (eds.) (1993): Late Soviet Culture: From Perestroika to Novostroika. Pilkington, H. (1994): Russia s Youth and its Culture. Rotkirch, A. (2000): The Man Question. Loves and Lives in Late 20th Century Russia. Service, R. (2003): History of Modern Russia from Nicholas II to Putin. RST-p1A RUSSIAN LANGUAGE: BASIC 3-5 credits Objectives: No previous knowledge of Russian language is required. The course is set around studying prepared texts, through which the main areas of the grammar will be covered. Active participation is required. The teaching language will be English. Those who already have knowledge of Russian language can participate courses at the department of Russian Language and Culture. Content: Basic course in Russian for non-language students. Modes of study: Lecture + practice. Evaluation: Numerical grading scale 1-5 based on overall performance. Organization responsible: Russian Language and Culture. Study materials: Material is given by the teacher in charge. RST-p2 HISTORY 3-5 credits Objectives: Offers basic knowledge of historical developments and historical phenomena in Russian history. Content: Basic course on the history of Russia/ Soviet Union/Russia and/or book examination. Modes of study: Lecture + essay/practice and/ or book examination/essay. Evaluation: Numerical grading scale 1-5 or Pass/Fail -grading based on overall performance. Organization responsible: Russian Language and Culture. Study materials: Teacher in charge sets the books in the beginning of the academic year. The bibliography for the course consists of the same books which the students can choose for the book examination of the RST- p2. E.g.: Hosking, G. (2003): Russia and the Russians. A History. Service, R. (2005): History of Modern Russia from Nicholas II to Vladimir Putin. Shlapentokh, V. (2001): A Normal Totalitarian Society. How the Soviet Union Functioned and How It Collapsed.

134 134 Kieli- ja käännöstieteiden laitos RST-p3 CULTURE AND LITERATURE 3-5 credits Objectives: Offers basic knowledge of culture and literature (literature, popular culture, philosophy, religion etc.) of Russia and the Soviet Union. Content: Basic course on Russian culture and literature. Modes of study: Lecture + essay/practice and/ or book examination/essay. Evaluation: Numerical grading scale 1-5 Pass/ Fail -grading based on overall performance. Organization responsible: Russian Language and Culture. Study materials: Teacher in charge sets the books in the beginning of the academic year. The bibliography for the course consists of the same books which the students can choose for the book examination of the RST- p3. E.g.: Hellberg-Hirn, E. (1998): Soil and Soul. The Symbolic World of Russianness. Hellberg-Hirn, E. (2003): Imperial Imprints: Post-Soviet St. Petersburg. Figes, O. (2002): Natasha s Dance. A Cultural History of Russia. Kelly, C. & Shepherd, D. (eds.) (1998): Constructing Russian Culture in the Age of Revolution, Kelly, C. & Shepherd, D. (eds.) (1998): Russian Cultural Studies. An Introduction. Epstejn, M.N. (1997): After the Future: The Paradoxes of Postmodernism and Contemporary Russian Culture. Epstejn, M.N. (1999): Russian Postmodernism: New Perspectives on Post-Soviet Culture. Stites, R. (1998): Revolutionary Dreams. Utopian Vision and Experimental Life in the Russian Revolution. Condee, N. (1995): Soviet Hieroglyphics. Visual Culture in Late Twentieth-Century Russia. Nakhimovsky, A.D. & Nakhimovsky, A.S. (eds.) (1985): The Semiotics of Russian Cultural History: Essays by Jurii M. Lotman, Lidiia Ia. Ginzburg, Boris Uspenskii. Clark, K. (1981): Soviet Novel: History as Ritual. Lahusen, T. & Dobrenko, E. (eds.) (1997): Socialist Realism without Shores. Fitzpatric, S. (1992): Cultural Front: Power and Culture in Revolutionary Russia. Brown, D. (1993): Last Years of Soviet Russian Literature. Prose Fiction RST-p4 SOCIETY AND POLITICS 3-5 credits Objects: Offers basic information on current phenomena in Russian politics, society and economy. Content: Basic courses on economy, politics and society. Modes of study: Lecture + essay/practice and/ or book examination/essay. Evaluation: Numerical grading scale 1-5 or Pass/Fail -grading based on overall performance. Organization responsible: Russian Language and Culture. Study materials: Teacher in charge sets the books at the beginning of the academic year. The bibliography for the course consists of the same books which the students can choose for the book examination of the RST- p4. E.g.: Social Structures and Institutions Burawoy, M. & Verdery, K. (eds.) (1999): Uncertain Transition. Ethnographies of Change in the Postsocialist World. Piirainen, T. (1997): Towards a New Social Order in Russia. Transforming Structures and Everyday Life. Pilkington, H. & al. (eds.) (2002): Looking west: cultural globalisation and Russian youth cultures. Rivkin-Fish, M. (2005): Women s health in Post-Soviet Russia. The politics of intervention. Rotkirch, A. (2000): The Man Question. Loves and Lives in Late 20th Century Russia. Webber, S. & Liikanen, I. (2001): Education and Civic culture in post-communist countries.. Yurchak, A. (2005): Everything was forever until it was no more. The last Soviet generation. Domestic and Foreign Policy Sakwa, R. (2004): Putin: Russia s Choice. Kivinen, M. & Pynnöniemi, K. (eds.) (2002): Beyond the Garden Ring: Dimensions of Russian Regionalism.

135 Russian Studies Programme 135 Gorodetsky, G. (ed.) (2003): Russia between East and West: Russian Foreign Policy on the Threshold of the Twenty-first Century. Finnish-Russian Relations Armstrong, K. (2004): Remembering Karelia: a family s story of displacement during and after the Finnish wars. Austin, D.F.C. (1996): Finland as a Gateway to Russia: Issues in European Security. Paasi, A. (1996): Territories, boundaries and consciousness: the changing geographies of the Finnish-Russian border. Polvinen, T. (1995): Imperial Borderland: Bobrikov and the attempted Russification of Finland, Economy Lavigne, M. (2003): The Economics of Transition. From Socialist Economy to Market Economy. Hanson, P. (2003): The rise and fall of the Soviet economy : an economic history of the USSR from RST-a SUBJECT STUDIES 35 credits Students are advised to ensure that they pass enough courses to make up the 25 credits needed for Subject Studies. RST-a1B RUSSIAN LANGUAGE: ADVANCED 3-5 credits Objectives: Offers basic knowledge on grammar and basic skills of speaking Russian. Content: Advanced course on Russian language for non-language students. Russian language course (RST1) is possible to include either to the Basic Studies or to the Subject Studies. Those who already have knowledge of Russian language can participate courses at the department of Russian Language and Culture. Modes of study: Lectures and practices. Evaluation: Numerical grading scale 1-5 or Pass/Fail -grading based on overall performance. Organization responsible: Russian Language and Culture. Previous studies: Basic knowledge of Russian language. Study materials: Material is given by the teacher in charge. RST-a2 HISTORY 3-5 credits Objectives: Follows up the basic knowledge given by the RST-p2 -course about Russian history through thematically emphasised courses and by using methodological and theoretical approaches. Content: Special courses on Russian/Soviet /Russian history and/or book examination. Modes of study: Lecture + essay/practice and/ or book examination/essay. Evaluation: Numerical grading scale 1-5 or Pass/Fail -grading based on overall performance. Organization responsible: Russian Language and Culture. Previous studies: Basic knowledge of Russian history. Study materials: Teacher in charge sets the books at the beginning of the academic year to the annual programme which is possible to check from the Russian Studies internet site: The bibliography for the course consists of the same books which the students can choose for the book examination of the RST- a2. RST-a3 CULTURE AND LITERATURE 3-5 credits Objectives: Follows up the basic knowledge given by the basic courses of Russian culture and literature through thematically emphasised courses and by using methodological and theoretical approaches. Content: Special courses on Russian culture and literatury (literature, popular culture, philosophy, religion etc.). Modes of study: Lecture + essay/practice and/ or book examination/essay. Evaluation: Numerical grading scale 1-5 or Pass/Fail -grading based on overall performance.

136 136 Kieli- ja käännöstieteiden laitos Organization responsible: Russian Language and Culture. Previous studies: Basic knowledge of Russian culture and literature. Study materials: Teacher in charge sets the books at the beginning of the academic year to the annual programme which is possible to check from the Russian Studies internet site: The bibliography for the course consists of the same books which the students can choose for the book examination of the RST-a3. RST-a4 SOCIETY AND POLITICS 3-5 credits Objectives: Follows up the RST-p4 -course on contemporary Russia through thematically emphasised courses and by using methodological and theoretical approaches. Content: Special courses on current phenomena in Russian economy, politics and society. Modes of study: Lecture + essay/practice and/ or book examination/essay. Evaluation: Numerical grading scale 1-5 or Pass/Fail -grading based on overall performance. Organization responsible: Russian Language and Culture. Previous studies: Basic knowledge of Russian society and politics. Study materials: Teacher in charge sets the books at the beginning of the academic year to the annual programme which is possible to check from the Russian Studies internet site: The bibliography for the course consists of the same books which the students can choose for the book examination of the RST-a4. RST-aS Subject Studies: RUSSIAN STUDIES SEMINAR 15 credits Content: Combination of seminar and special courses. are considered as Russian Studies Classics. To complete the seminar the students are required to write a research paper. The Russian Studies Seminar offers students from undergraduate level to posgraduate level a possibility to get supervising in the field of Russian studies, which they will not get from their own departments. Content: Themes at the seminar will be history, culture and literature, politics and society. Modes of study: Methodology lectures, seminar working on the basis of student s papers. Evaluation: Pass/Fail -grading based on overall performance. Organization responsible: Russian Language and Culture. Previous studies: Basic knowledge of Russian studies. Study materials: Material is given by the teachers in charge. RST-aSe RUSSIAN STUDIES SPECIAL COURSES 5-10 credits Objectives: Deepens students special knowledge on the basis of their own special interests (support M.A. thesis, Ph.D. thesis, seminar papers etc.) Content: Special courses related to Russian Studies seminar or guest lectures or seminar related to Russian Studies. Modes of study: Participating in seminars, guest lectures, writing essays, book reviews on the topics related to Russian studies. Evaluation: Numerical grading scale 1-5 or Pass/Fail -grading based on overall performance. Organization responsible: Russian Language and Culture. Previous studies: Basic knowledge of Russian studies. Study materials: Material is given by the teachers in charge. RST-aSm RUSSIAN STUDIES -seminar 3-5 credits Objectives: The seminar will offer methodological tools for interdisciplinary research and will familiarize students with works that

137 Käännöstiede 137 Käännöstiede Käännöstieteen yksikössä voi opiskella kääntämistä ja tulkkausta työkielinä englanti, saksa, venäjä, ruotsi ja suomi. Muut kuin käännöstieteen pää- ja sivuaineopiskelijat voivat suorittaa 20 opintopisteen laajuisen yleisen käännöstieteen opintokokonaisuuden. Käännöstieteen pääaineopintojen laajuus on sekä kandidaatintutkinnossa että maisterintutkinnossa 90 op. Käännöstieteen opintoihin kuuluu yleisen käännöstieteen, kieli- ja kulttuuripareittaisen käännösviestinnän sekä kielen ja kulttuurin opintoja. Pääaineopintoihin sisältyy käännöstieteen suomen opintokokonaisuus (20 op). Käännöstieteen ruotsin oppiaineessa voi suorittaa aineopinnot (60 op). Käännöstieteestä valmistuneilla on erinomaisen kielitaidon, ammattimaisen käännöstaidon, monipuolisten viestintätaitojen, kulttuurientuntemuksen sekä tiedonhaku- ja viestintäteknologisten taitojen ansiosta erinomaiset mahdollisuudet sijoittua kaikille työelämän alueille, joilla tarvitaan kulttuurienvälistä asiantuntemusta. Valmistuneita työskentelee muun muassa käännösalan yrityksissä erilaisissa monikieliseen ja monikulttuuriseen viestintään liittyvissä asiantuntijatehtävissä yksityisinä käännös- ja tulkkauspalveluyrittäjinä konferenssi-, neuvottelu- ja asioimistulkkeina kansainvälisten organisaatioiden ja valtionhallinnon kääntäjinä ja terminologeina kaunokirjallisuuden suomentajina TV-ohjelmien ja elokuvien kääntäjinä erilaisten yritysten palveluksessa esimerkiksi käännöskoordinaattoreina, markkinointiviestinnän asiantuntijoina, teknisinä dokumentoijina, toimittajina ja kouluttajina sekä tutkijoina. Opetus Käännöstieteen yksikön henkilökunta koostuu suomenkielisistä ja opetettavia kieliä äidinkielenään puhuvista kääntämisen ja tulkkauksen asiantuntijoista. Kääntämisen ja tulkkauksen opetus on ammatillisesti orientoitunutta ja perustuu alan tutkimukseen. Suuri osa opetuksesta annetaan pienryhmissä, mikä kehittää opiskelijan sosiaalisia taitoja ja ryhmätyövalmiuksia työelämää varten. Kontaktiopetus edellyttää läsnäoloa. Pienryhmäopetuksen ansiosta opiskelijat saavat runsaasti henkilökohtaista palautetta edistymisestään. Opintojen kuluessa opiskelijalla on mahdollisuus hankkia kokemusta ja soveltaa teoreettisia tietojaan käytännön toimeksiannoissa. Tavoitteet Koulutuksen tavoitteena on: 1) perehdyttää asiantuntevaan ja ammattimaiseen tekstin tulkintaan ja tuottamiseen monikielisissä ja monikulttuurisissa viestintätilanteissa 2) perehdyttää tieteellisesti perusteltuihin käsityksiin ammattimaisesta kääntämisestä ja tulkkauksesta sekä antaa käännöstieteellisen tutkimustyön vaatimat teoreettiset ja menetelmälliset valmiudet

138 138 Kieli- ja käännöstieteiden laitos 3) antaa kääntäjän perusammattitaito vähintään yhdessä kieli- ja kulttuuriparissa ja tarjota erikoistumismahdollisuus tulkin työhön 4) antaa valmiudet soveltaa tieteellistä tietoa ja tutkimustuloksia kääntämisessä ja tulkkauksessa 5) antaa valmiudet alan tieteellisiin jatko-opintoihin. Työkielet Kääntäjän ja tulkin työkielillä tarkoitetaan seuraavaa: A-työkieli Kieli, jota kääntäjä tai tulkki osaa parhaiten ja jota hän käyttää sekä lähde- että kohdekielenä. Yleensä se on äidinkieli, jossa on saavutettu viestinnän ammattilaisen taso. B-työkieli Vieras kieli, jota kääntäjä tai tulkki osaa niin hyvin, että hän pystyy käyttämään sitä myös kohdekielenä tietyin edellytyksin, esimerkiksi toimeksiannon ja tehtävän vaatimustason mukaan. C-työkieli Vieras kieli, jota kääntäjä tai tulkki osaa niin hyvin, että pystyy käyttämään sitä lähdekielenä. C-työkieliä kääntäjällä tai tulkilla voi olla useita. Pääaineopiskelijoille oppiaineen kieliparin kielet ovat tavallisesti A- ja B-työkieli. Sivuaineen opiskelijalle oppiaineen työkielet ovat tavallisesti A- ja C-työkieli. Aineyhdistelmät ja kieliharjoittelu Käännöstiede pääaineena Kääntäjän ja tulkin tärkein työkieli on oma äidinkieli. Siksi pääaineisiin sisältyy käännös- ja tulkkausviestinnän tarpeisiin räätälöity suomen kielen opintokokonaisuus. Suomen kielen opinnot antavat perustiedot suomen kielen rakenteesta, kielen- ja tekstinhuollosta, erilaisista tekstikäytänteistä ja puheviestinnästä. Opintojen tavoitteena on kehittää opiskelijan kirjallisia ja suullisia viestintätaitoja sekä harjaannuttaa opiskelija taitojensa jatkuvaan kehittämiseen. Käännöstieteen suomen opintokokonaisuus (sekä HuK- että FM-tutkintoon suoritettavat opinnot) on pakollinen käännöstieteen pääaineopiskelijoille. HuK-tutkintoon suoritetaan 10 opintopistettä ja FM-tutkintoon 10 opintopistettä. Pääaineopintoihin kuuluu pakollinen kieliharjoittelu, joka tulee suorittaa asianomaisella kieli- ja kulttuurialueella. Harjoitteluun voi saada matka-avustusta. Harjoitteluajan pituus on vähintään 2 kuukautta. Lukukauden tai lukuvuoden opiskelu kieli- ja kulttuurialueen korkeakoulussa on suositeltavaa ja mielekäs tapa suorittaa myös kieliharjoittelu. Sivuaineensa opiskelija voi valita joko käännöstieteen yksikön oppiaineista tai muista humanistisen tiedekunnan tai muiden tiedekuntien aineista. Sivuainevalintaa tehdessään opiskelijan on syytä ottaa selvää kyseisen oppiaineen sivuaineopiskelijoita koskevista vaatimuksista ja suosituksista sekä tavoitellun ammatin pätevyysvaatimuksista. Asiantuntevinta neuvontaa saa kunkin oppiaineen henkilökunnalta. Työelämässä kääntäjiltä ja tulkeilta edellytetään usein kahden, jopa useammankin kielija kulttuuriparin asiantuntemusta. Sivuaineen valinta käännöstieteen oppiaineista on siten perusteltua, mutta muissakin koulutusohjelmissa ja oppiaineissa on ammatillisesti ja

139 Käännöstiede 139 tieteellisesti mielekkäitä vaihtoehtoja. Sivuaineiksi tai erilaisiksi opintokokonaisuuksiksi soveltuvat kieli- ja käännöstieteiden laitoksen muiden oppiaineiden lisäksi esimerkiksi informaatiotutkimus, kansainvälinen politiikka, kulttuurienvälinen viestintä (Intercultural Communication Studies), sosiologia, markkinointi, puheoppi, tiedotusoppi, mediakulttuuri, tietojenkäsittelyoppi, hypermedia, kieliteknologia, yleinen kirjallisuustiede sekä Suomen kirjallisuus. Esimerkiksi yrittäjäksi aikovalle hyödyllisiä ovat toisen työkielen opinnot ja liiketoimintaosaamisen opintokokonaisuus. EU-tulkiksi aikova voi hyötyä kansainvälisen politiikan opinnoista, puheopista ja toisesta työkielestä. Käännöstieteen kandidaattiopintojen jälkeen voi myös hakeutua teknisen viestinnän maisteriopintoihin. Käännöstiede sivuaineena Käännöstieteen opinnot sopivat sivuaineeksi erityisesti tutkintoihin, joissa tarvitaan näkemystä kulttuurienvälisestä viestinnästä. Käännöstieteen sivuaineopiskelija saa ohjausta kustakin oppiaineesta. Opiskelija, jolla on sivuaineoikeus käännöstieteen englantiin, saksaan tai venäjään, voi suorittaa HuK-tutkintoon kuuluvat käännöstieteen suomen opinnot (10 op), jos hän suorittaa sivuaineestaan perus- ja aineopinnot. Käännöstieteen suomen opintojen suorittamisen voi aloittaa, kun sivuaineesta on suoritettu vähintään kolme opintojaksoa. Jos opiskelija suorittaa sivuaineestaan myös syventävät opinnot, hän voi aloittaa FM-tutkintoon kuuluvien käännöstieteen suomen opintojen (10 op) suorittamisen, kun sivuaineen perus- ja aineopinnot on suoritettu. Sivuaineopiskelijan käännöstieteen suomen opinnot sijoitetaan tutkintorakenteessa vapaasti valittaviin opintoihin. Opiskelija, jolla on sivuaineoikeus käännöstieteen ruotsiin, voi suorittaa HuK-tutkintoon kuuluvat käännöstieteen suomen opinnot (10 op). Niiden suorittamisen voi aloittaa, kun käännöstieteen ruotsista on suoritettu vähintään kolme opintojaksoa. Pienryhmäopetukseen ovat etusijalla käännöstieteen pääaineopiskelijat. Käännöstieteen sivuaineopiskelijoita (ks. kriteerit yllä) otetaan pienryhmiin suoritettujen opintopisteiden kokonaismäärän perusteella, mikäli ryhmiin mahtuu. Ryhmien koot ilmoitetaan vuosittain opetusohjelmassa ja niihin ilmoittaudutaan NettiOpsun kautta. Yleisen käännöstieteen opintokokonaisuus Yleisen käännöstieteen opintokokonaisuus on tarkoitettu muille kuin käännöstieteen pääja sivuaineopiskelijoille. Se tarjoaa mahdollisuuden tutustua käännösviestinnän peruskysymyksiin ja alan tutkimukseen. Opetus ei ole työkielisidonnaista. Yleisen käännöstieteen opintokokonaisuudesta saa lisätietoa opetussuunnitelman kohdasta Yleinen käännöstiede ja lisäksi verkkosivulta: Opintojen kulku Opintojaksot suoritetaan tietyssä järjestyksessä oppiaineiden ohjeiden mukaan. Ohjenuorana on tarkoituksenmukaisuus: aiemmin suoritetut opinnot tukevat seuraavia. Yleisenä periaatteena on, että perusopinnot suoritetaan ennen aineopintoja ja ne puolestaan ennen syventäviä opintoja. Käännöstieteen oppiaineissa on pakollisia, valinnaisia ja vapaaehtoisia opintojaksoja. Valinnaiset ja yliopiston muusta opintotarjonnasta vapaasti valittavat opintojaksot on syytä valita siten, että opinnoista muodostuu tutkinnon kannalta mielekäs kokonaisuus. Opis-

140 140 Kieli- ja käännöstieteiden laitos kelija voi painottaa opintojaan esimerkiksi joko kääntämisen tai tulkkauksen suuntaan ja valita muutkin opintonsa yksilöllisten tavoitteidensa mukaisesti. Yhteistyö kieliaineiden kanssa Yhteistyöllä kieliaineiden kanssa pyritään lisäämään opiskelijan valinnanmahdollisuuksia: tiettyjä opintojaksoja voidaan suorittaa vaihtoehtoisesti käännöstieteessä tai kieliaineessa. Vaihtoehdosta on maininta kyseisen opintojakson yhteydessä. Aineyhdistelmään ei voi kuulua kahta saman pääkielen käännöstieteen ja kielen ja kulttuurin oppiainetta: esimerkiksi käännöstieteen saksan pääaineopiskelija ei voi ottaa sivuaineekseen saksan kieltä ja kulttuuria tai päinvastoin. Opintoja täydentämällä käännöstieteen pääaineopiskelija voi pätevöityä aineenopettajaksi. Opintojen täydentäminen edellyttää pedagogisia opintoja ja lisäopintoja vastaavassa kieliaineessa eli opetettavan aineen opinnoissa; esimerkiksi englannin kielessä opetettavan aineen opinnot järjestää englantilainen filologia. Lisätietoja asiasta laitoksen verkkosivuilla. Lähtötasovaatimukset Käännöstiede (saksa) Sivuaineopiskelijoilta edellytetään B3-kielen oppimäärää vastaavia tietoja saksan kielessä. Sivuaineopiskelijoiksi pyrkivien kielitaito arvioidaan syyslukukauden alussa järjestettävän tasokokeen perusteella. Käännöstiede (englanti) Sivuaineopiskelijoiksi pyrkiville järjestetään syyslukukauden alussa erillinen tasokoe, jonka perusteella sivuaineopiskelijat valitaan. Käännöstiede (venäjä) Sivuaineopiskelijoilta edellytetään B3-kielen oppimäärää vastaavia tietoja venäjän kielessä. Kielitaito arvioidaan syyslukukauden alussa järjestettävän tasokokeen perusteella. Käännöstiede (ruotsi) Opiskelijoilta edellytetään hyvin arvosanoin suoritettua B1-ruotsin oppimäärää vastaavaa taitoa. Kielitaito arvioidaan syyslukukauden alussa järjestettävän tasokokeen perusteella. Käännöstiede (suomi) Suomen kielen opintokokonaisuus on tarkoitettu niille opiskelijoille, joille suomi on A- työkieli. Edellytykset opintojen suorittamiseen arvioidaan tarvittaessa erillisen kokeen perusteella. Perustutkintojen opinnäytteet Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto Tutkintoon sisältyy kandidaatintutkielma, joka laaditaan kandidaatintutkielmaseminaarin yhteydessä. Tutkielman laajuus on sivua. Se voidaan kirjoittaa suomeksi tai opiskeltavalla vieraalla kielellä. Tutkielma arvioidaan asteikolla hyväksytty hylätty. Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen tutkielmaohjeet löytyvät laitoksen kotisivuilta osoitteesta:

141 Käännöstiede 141 Opiskelijan on kirjoitettava tutkielmansa alalta myös kypsyysnäyte. Kypsyysnäytteessä opiskelijan tulee osoittaa perehtyneisyyttä tutkielmansa alaan. Kypsyysnäyte on samalla virallinen äidinkielen koe, ja opiskelijan tulee osoittaa siinä, että hän osaa kirjoittaa omasta alastaan selkeästi, yleistajuisesti ja kielenkäytön sääntöjä noudattaen. Filosofian maisterin tutkinto Tutkintoon sisältyy pro gradu -tutkielma. Tutkielman pituus on sivua. Pro gradu -tutkielman alkuun liitetään lyhyt suomenkielinen tiivistelmä. Lisäksi tutkielman loppuun liitetään sivun mittainen, pääaineen kieliparin toisella kielellä laadittu lyhennelmä. Jos tutkielma on kirjoitettu suomeksi, lyhennelmä laaditaan vieraalla kielellä; jos tutkielma on kirjoitettu vieraalla kielellä, lyhennelmä laaditaan suomeksi. Lisäksi on suoritettava kypsyysnäyte, mikäli sitä ei ole suoritettu alempaan korkeakoulututkintoon. Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen tutkielmaohjeet löytyvät laitoksen verkkosivuilta osoitteesta: Kuulustelut ja arviointi Kuulusteluja järjestetään tiedekunnan tenttipäivinä sekä opintojaksokohtaisesti erikseen ilmoitettavina aikoina. Käännöstieteen oppiaineita koskevat tenttipäivät ilmoitetaan humanistisen tiedekunnan kotisivuilla ja opetusohjelmassa. Yleisiin kirjallisiin kuulusteluihin ilmoittaudutaan NettiOpsussa. Opintojaksojen suorituksesta annetaan joko hyväksymismerkintä (hyv) tai arvosana (1 5). Opintojaksosta antaa merkinnän jakson opettaja tai tentin vastaanottaja. Kokonaismerkinnän oppiaineen perusopinnoista ja aineopinnoista antaa assistentti tai päävastuulehtori, syventävistä opinnoista professori. Jatkotutkinnot Käännöstieteellisen tutkimuksen keskeisiä alueita ovat kääntämisen ja tulkkauksen prosessit ja tuotokset, käännösteknologia, kääntämisen historia ja sosiologia sekä kääntäjän ja tulkin asiantuntijuus ja koulutus. Filosofian lisensiaatin ja tohtorin tutkinnon suorittamisoikeutta haetaan humanistiselta tiedekunnalta tiedekunnan kansliasta saatavalla lomakkeella. Jatkokoulutukseen hyväksymisen edellytyksenä on, että opiskelija on suorittanut pääaineen tieteenalalta syventävät opinnot vähintään hyvin tiedoin ja niihin liittyvän tutkielman vähintään arvolauseella cum laude approbatur. Ennen jatkotutkinnon suorittamisoikeuden hakemista opiskelijan on otettava yhteyttä pääaineekseen suunnittelemansa oppiaineen professoriin tutkimusja opintosuunnitelman laatimista varten. Jatkotutkintojen yleiset tavoitteet ja suorittamisohjeet selviävät humanistisen tiedekunnan jatkotutkinto-oppaasta.

142 142 Kieli- ja käännöstieteiden laitos HUMANISTISTEN TIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTOON SUORITETTAVAT YHTEISET OPINNOT Lisätiedot: Yhteisten opintojen pakollisuus käy ilmi pääaineen opetussuunnitelmasta. Opintojaksosta vastaava opettaja valitsee yleisistä tenttipäivistä opintojakson kuulusteluajankohdan. Opintojaksokohtaiset kuulusteluajankohdat ilmoitetaan käännöstieteen yksikön kotisivuilla osoitteessa fi/laitokset/kielet/trans/yhteiset.html. Laitoksen yhteiset opinnot KIYHY03 Käännöstieteen peruskurssi 3 op Ks. Laitoksen yhteiset opinnot Käännöstieteen yhteiset opinnot Perusopinnot TRMUPK1 Johdatus kääntäjän ja tulkin ammatteihin 2 op Tavoitteet: Kuva ammattimaisesta kääntämisestä, tulkkauksesta ja vastaavasta translatorisesta toiminnasta. Tietoa opintojen suunnittelemiseen ja yksittäisten opintojaksojen sisältöjen ymmärtämiseen tutkinnon kokonaistavoitteiden kannalta sekä alan opiskelun ja ammatin kehittämiseen. Valmius osallistua vakuuttavasti oman alan ammattitavoitteita ja -käytäntöä koskevaan keskusteluun yliopistoyhteisössä ja sen ulkopuolella. Sisältö: Translatoristen ammattien käsitteitä ja historiaa; asiantuntijastatus; etiikka ja vastuut; työnantajat, työnjako ja yhteistyö, työtehtävät ja -välineet, standardit, translatorisen palvelun ja tuotteen hinnoitteluperiaatteet; kansallinen ja kansainvälinen järjestäytyminen; muuttuvat ammattikuvat. Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen (eri sopimuksesta suullinen) luentokuulustelu tai luentoon perustuva oppimispäiväkirja. Opintojakso voidaan myös tenttiä kirjallisesti. Tentissä kuulustellaan kohdassa Oppimateriaalit mainitut aineistot Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. Merkintä annetaan, kun vaadittavat opintosuoritukset on hyväksytty. Suositeltu suoritusajankohta: 1. vuoden syksy. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton julkaiseman Kääntäjälehden kulloinkin kaksi viimeistä vuosikertaa ( numeroa). TRMUPK2A Johdatus käännösprosessiin/ luennot 1 op Tavoitteet: Opiskelija tutustuu käännösprosessin eri vaiheisiin ja eri toimijoiden rooleihin. Sisältö: Toimeksiannon analyysi, kääntäminen ongelmanratkaisuna ja kääntäjän apuvälineet. Vaadittavat opintosuoritukset: Osallistuminen opetukseen ja kirjallinen tentti. Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. Suositeltu suoritusajankohta: 1. vuoden syksy. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Artikkeleita, ilmoitetaan opintojakson yhteydessä. TRMUPK2B Johdatus käännösprosessiin/ harjoitukset 2 op Yleiskuvaus: Harjoitusten sisällöt ovat oppiainekohtaisia. Tavoitteet: Opiskelija soveltaa yhteisessä osiossa opittuja tietoja ja taitoja opiskelemansa aineen kieliparissa. Sisältö: Toimeksianto, ongelmanratkaisu, tiedonhaku ja käännösstrategiat. Vaadittavat opintosuoritukset: Osallistuminen opetukseen ja harjoitusten tekeminen. Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. Arviointi perustuu harjoituksiin. Osallistumisoikeuden rajaus: Pääaineopiskelijoille ja sivuaineopiskelijoille. Suositeltu suoritusajankohta: 1. vuoden syksy.

143 Käännöstiede 143 Aineopinnot TRMUAK1A Johdatus tulkkausprosessiin/ luennot 1 op Tavoitteet: Tulkkauksen oivaltaminen monivaiheiseksi prosessiksi, jonka hallinta on opittavissa. Sisältö: Motivoituminen, orientoituminen ja valmistautuminen erilaisiin tulkkaustehtäviin; tulkkaussuoritusten edellytykset (kuuntelemisen taito, muistitoiminnot, puhe- ja esiintymistaidot, vuorovaikutustaidot), palautteen hyödyntäminen. Vaadittavat opintosuoritukset: Ryhmäkuulusteluna toteutettava kirjallinen tentti. Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. Arviointi perustuu kirjalliseen tenttiin. Suositeltu suoritusajankohta: syksy. Kirjallisuus/Oppimateriaali: tulkkauksesta. 2. vuoden Artikkeleita TRMUAK1B Johdatus tulkkausprosessiin/ harjoitukset 1 op Yleiskuvaus: Harjoitusten sisällöt ovat oppiainekohtaisia. Tavoitteet: Luento-osiossa oivallettujen tietojen ankkuroituminen oppiaineen tulkkausopintoihin. Sisältö: Oppiaineen tulkkausopintoihin johdattelevaa keskustelua artikkelien pohjalta ja tulkkauskokeiluja. Vaadittavat opintosuoritukset: Osallistuminen opetukseen ja harjoitukset Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. Arviointi perustuu opetukseen osallistumiseen ja harjoituksiin. Suositeltu suoritusajankohta: syksy. Kirjallisuus so- Kirjallisuus/Oppimateriaali: vitaan opetuksen yhteydessä. 2. vuoden TRMUAK2A Erikoisalojen kielet ja terminologia/luennot 1 op Tavoitteet: Opiskelija muodostaa itselleen käsityksen termien asemasta erikoisalan viestinnässä sekä perustiedot erikoisalan sanaston laatimisesta. Sisältö: Yleiskieli ja erikoiskieli; terminologia: tarkoite, käsite, käsitejärjestelmä, määritelmä, termi; sanastonlaadinta, terminografia. Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti. Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. Arviointi perustuu kirjalliseen tenttiin. Suositeltu suoritusajankohta: 2. vuoden kevät. TRMUAK2B Erikoisalojen kielet ja terminologia/harjoitukset 1 op Yleiskuvaus: Harjoitusten sisällöt ovat oppiainekohtaisia. Tavoitteet: Opiskelija tuntee yleiskielen ja erikoiskielten väliset keskeiset erot ja on perillä termityön keskeisistä periaatteista ja käsitteistä ja niihin viittaavista termeistä. Vaadittavat opintosuoritukset: Osallistuminen opetukseen ja harjoitustyöt. 5. Arviointi perustuu harjoitustyöhön. Sisältö: Oppiainekohtainen luento- ja harjoituskurssi. Osallistumisoikeuden rajaus: Pääaineopiskelijoille ja sivuaineopiskelijoille. Suositeltu suoritusajankohta: 2. vuoden kevät. TRMUAK3A Kandidaatintutkielmaseminaari 4 op Tavoitteet: Opiskelija oppii laatimaan tieteellisen tutkielman ja omaksuu itselleen tutkimuksen tekemisen ja arvioimisen perustaitoja. Sisältö: Perehtyminen tiedonhaun menetelmiin ja lähteiden käyttöön, erityisesti käännösja tulkkaustieteelliseen kirjallisuuteen. Tieteellisen tekstin laatimisen, kriittisen arvioinnin ja argumentoinnin harjoitteleminen.

144 144 Kieli- ja käännöstieteiden laitos Toteutustavat: Mahdollisuuksien mukaan järjestetään temaattisia ryhmiä. Vaadittavat opintosuoritukset: Aktiivinen osallistuminen seminaarin työskentelyyn ja esitelmän kirjoittaminen kääntämisen ja tulkkauksen kannalta relevantista aiheesta. Seminaariesitelmän opponointi. Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. Arviointi perustuu harjoituksiin. Edeltävät opinnot: KIYHY03 Käännöstieteen peruskurssi. Pääaineen perusopinnot. Pääaineopis- Osallistumisoikeuden rajaus: kelijoille. Suositeltu suoritusajankohta: syksy. TRMUAK3B Kandidaatintutkielma 6 op 3. vuoden Tavoitteet: Opiskelija harjaantuu esittämään rajatun tutkimuskysymyksen tai -ongelman, esittää kysymykseen tai ongelmaan hyvin perustellun ratkaisun ja laatii tutkimuksesta raportin (kandidaatintutkielman). Sisältö: Kandidaatintutkielman laatiminen. Vaadittavat opintosuoritukset: Pituudeltaan sivuisen kandidaatintutkielman laatiminen. Ks. tutkielmaa koskevat ohjeet laitoksen verkkosivuilta löytyvästä tutkielmaohjeistuksesta. Oppiainekohtaiset ohjeet annetaan kandidaatintutkielmaseminaarissa. Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. Arviointi perustuu tutkielmaan. Edeltävät opinnot: KIYHY03 Käännöstieteen peruskurssi. Oppiaineen perusopinnot. Pääaineopis- Osallistumisoikeuden rajaus: kelijoille. Suositeltu suoritusajankohta: syksy. 3. vuoden TRMUAK4 Typografian perusteet kääntäjille 3 op Yleiskuvaus: Pakollinen ainoastaan käännöstiede (saksan) pääaineopiskelijoille. Muille vapaaehtoinen. Tavoitteet: Opiskelija tuntee ammattimaisen typografisen suunnittelun välineet ja tunnusmerkit. Omien työkielten ja -kulttuurien osalta opiskelija tuntee tekstien ortotypografiset piirteet. Opiskelija oppii toteuttamaan mallin pohjalta käännöksen ulkoasun. Opiskelija oppii tuntemaan erilaisiin painotuotteisiin ja digitaalisiin viestintävälineisiin liittyvät työvaiheet ja niiden vaikutuksen käännösprosessiin. Sisältö: Perustiedot typografisista muotoilukeinosta ja -periaatteista. Erot maallikoiden ja ammattilaisten typografisessa suunnittelussa. Tekstin ammattimaisen typografisen suunnittelun eri vaiheet ja toimijat. Typografian rooli käännösprosessissa. Toteutustavat: Opintojakso toteutetaan pääsääntöisesti saksan kielellä. Mahdollisuuksien mukaan kurssi järjestetään myös suomen kielellä. Vaadittavat opintosuoritukset: Osallistuminen seminaarimuotoisen työpajan työskentelyyn. Kirjallinen tentti. 5. Arviointi perustuu työpajatyöskentelyyn ja kirjalliseen lopputenttiin. Suositeltu suoritusajankohta: 2. vuoden kevät. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Schopp, J., Typographie, Layout und Translation. Teksti-, materiaali- ja harjoitusvihko; Brusila, R., Typografia Kieltä vai visuaalisuutta. 2001; Itkonen, M., Typografian käsikirja TRMUAK5 Johdatus kaunokirjalliseen kääntämiseen 4 op Tavoitteet: Johdantokurssi kaunokirjalliseen kääntämiseen. Pyrkimyksenä on antaa käsitys kaunokirjallisen kääntämisen erityisyydestä ja hyödyllisyydestä muiden opintojen kannalta. Sisältö: Luentoja, keskustelua ja esimerkkejä kaunokirjallisesta kääntämisestä. Kurssilla pohditaan mm. käännöstä ja alkutekstiä, kääntäjän etiikkaa ja strategioita ja kääntäjän ja kustannustoimittajan välistä suhdetta. Erityiskysymyksenä pohditaan visuaalisen ja auditiivisen informaation vaikutuksia kääntäjän tulkintaan. Opintojakson voi suorittaa vaihtoehtoisesti kirjatenttinä, jonka kirjallisuus sovitaan erikseen.

145 Käännöstiede 145 Vaadittavat opintosuoritukset: Opetukseen osallistuminen ja kirjallinen tentti. Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. Arviointi perustuu opetukseen osallistumiseen ja kirjalliseen tenttiin. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Oittinen, R., Liisa, Liisa ja Alice. 1997; Oittinen, R., Kääntäjän karnevaali. 1995; Oittinen, R., Kuvakirja kääntäjän kädessä Oheiskirjallisuuden lisäksi Shakespearen Hamlet. TRMUAK6 AV-kääntämisen johdantokurssi 2 op Tavoitteet: Opintojakson tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat audiovisuaaliseen havaitsemiseen, av-kääntämisen perusteisiin ja avkääntämisen tutkimukseen. Sisältö: Luentoja audiovisuaalisen viestinnän ja havaitsemisen teoriasta, av-kääntäjän työstä ja av-kääntämisen tutkimuksesta. Vaadittavat opintosuoritukset: Oppimispäiväkirja. Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. Arviointi perustuu luennoille osallistumiseen sekä luentoihin perustuvan oppimispäiväkirjan kirjoittamiseen. TRMUAK7 Kääntämisen filosofia 2 op Tavoitteet: Tutustuminen kääntämisen filosofian perusteisiin. Sisältö: Kirjallinen tentti. Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti. 5. Arviointi perustuu kirjalliseen tenttiin. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Kilpeläinen, T., Kääntökirja. Eurooppalaisen filosofian seura ry TRMUAK8 Suomennoskirjallisuuden historia 6 op Tavoitteet: Perehtyminen (kirjallisuuden) käännöstoiminnan historiaan Suomessa Sisältö: Kirjallinen tentti. Suomennoskirjallisuuden historia, osat I ja II, Helsinki: SKS. Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti. 5. Arviointi perustuu kirjalliseen tenttiin. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Suomennoskirjallisuuden historia I ja II. SKS TRMUAK9 Käännöstieteen klassikoita 2-10 op Tavoitteet: Tutustuminen käännöstieteen keskeisiin klassikkoteksteihin. Sisältö: Kirjatentti. Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti. Opintojakson voi suorittaa haluamassaan laajuudessa. Opiskelija valitsee oppimateriaaliluettelosta 1-5 teosta, 2 op/teos. 5. Arviointi perustuu kirjalliseen tenttiin Kirjallisuus/Oppimateriaali: Nida, E. A., Toward a Science of Translating. Brill 1964; Reiß, K. & Vermeer, H. J., Grundlegung einer allgemeinen Translationstheorie. Niemeyer 1984; Bassnett, S. & Lefevere, A. (toim.), Translation, History and Culture. Pinter 1990; Toury, G., Descriptive Translation Studies and beyond. Benjamins 1995; Catford, J.C., A Linguistic Theory of Translation: An Essay in Applied Linguistics. Oxford University Press 1965; Venuti, L., The Scandals of Translation. Towards an Ethics of Difference. Routledge 1998; Vinay, J-P. & Darbelnet, J., Stylistique Comparée du français et de l anglais. Didier 1958; Holz- Mänttäri, J., Translatorisches Handeln, Theorie und Methode. Suomalainen tiedeakatemia 1984.

146 146 Kieli- ja käännöstieteiden laitos FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTOON SUORITETTAVAT YHTEISET OPINNOT Lisätiedot: Yhteisten opintojen pakollisuus käy ilmi pääaineen opetussuunnitelmasta. Laitoksen yhteiset opinnot Y06 Käännöstieteellinen tutkimus ja metodit 4 op Ks. Laitoksen yhteiset opinnot Käännöstieteen yhteiset opinnot TRMUSM1 Käännösteknologian perusteet 2 op Tavoitteet: Käsitys tietokoneavusteisesta kääntämisestä. Sisältö: Kone- ja koneavusteisen kääntämisen peruskäsitteitä. Työkalujen esittelyä (termitietokannat, tekstikorpukset, käännösmuistiohjelmat). Vaadittavat opintosuoritukset: Läsnäolo ja/tai esseitä luentojen aiheista. Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. Hyväksymismerkintä perustuu esseisiin tai harjoituksiin ja esseisiin. TRMUSM2 Johdatus tulkkauksen teoriaan 4 op Tavoitteet: Käsitys tulkkauksen tutkimuksen laajuudesta, eri lähestymistavoista ja teoreettisen tarkastelun painopisteenä olleista tulkkauksen osatekijöistä. Kyky löytää tulkkausteoreettista tietoa ja arvioida sitä käytännön, koulutuksen ja oman tutkimusaiheen kannalta. Sisältö: Kirjallisuuden esittelyä, referointia ja lukemista. Vaadittavat opintosuoritukset: Luennon seuraaminen aktiivisesti ja suullinen kuulustelu tai kirjatentti, johon luetaan: Pöchacker, F. & Shlesinger M Interpreting Studies Reader Arviointi perustuu joko kirjatenttiin tai luennon suulliseen kuulusteluun. Suositeltu suoritusajankohta: 4. vuoden syksy., 4. vuoden kevät. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Pöchacker, F. & Shlesinger M., Interpreting Studies Reader TRMUSM3 Monikielinen konferenssitulkkausseminaari 4 op Tavoitteet: Tulkkauksen kokonaisvaltainen hallinta konferensseissa, joissa työkieliä on enemmän kuin kaksi. Yhteistyökyky ja yhteisvastuun mieltäminen. Käsitys C-työkielien linkittämisestä työkielivalikoimaan. Sisältö: Konferenssien simultaanista tulkkausta laitteilla ja kuiskausmenetelmällä. Reletulkkauksen harjoittelua. Konferenssipuheiden esittämistä. Tulkkeiden analysointia ja palautteen antamista. Vaadittavat opintosuoritukset: Aktiivinen osallistuminen seminaarityöskentelyyn kaikissa rooleissa. Riittävä tulkkausnäyttö Arviointi perustuu tulkkausnäyttöön seminaareissa. TRMUSM4 Tekstittämisen peruskurssi 4 op Tavoitteet: Opintojakson aikana tutustutaan tekstittämisen perusperiaatteisiin. Sisältö: Luento- ja harjoituskurssi, johon sisältyy itsenäisen tekstitystyön tekeminen sekä sivun mittaisen kirjallisen kommentin laatiminen työprosessista. Vaadittavat opintosuoritukset: Opetukseen osallistuminen. Harjoitustyöt Arviointi perustuu tekstitysharjoitukseen, kommenttitekstiin sekä aktiiviseen opetukseen osallistumiseen. Edeltävät opinnot: TRMUAK6 AV-kääntämisen johdantokurssi. TRMUSM5 Tekstittämisen jatkokurssi 4 op Tavoitteet: Opintojakson tavoitteena on syventää opiskelijan tekstittämistaitoja. Sisältö: Itsenäinen tekstitystyö ja kirjallisen kommentin laatiminen työprosessista.

147 Käännöstiede 147 Vaadittavat opintosuoritukset: Harjoitustyöt Arviointi perustuu tekstitysharjoitukseen sekä kommenttitekstiin. Edeltävät opinnot: TRMUAK6 AV-kääntämisen johdantokurssi, TRMUSM4 Tekstittämisen peruskurssi. TRMUSM6 Kääntäjän ja tulkin työelämätaidot 2-4 op Tavoitteet: Opintojakson tarkoituksena on valmistaa opiskelijoita työelämään tarjoamalla tietoa työelämän vaatimuksista ja käytännöistä monesta eri näkökulmasta. Sisältö: Kurssilla käsitellään muun muassa tekijänoikeuksia, yrittäjyyden erilaisia muotoja, verotusta, vakuutuksia, hinnoittelua, markkinointia, sopimuskysymyksiä ja edunvalvontaa. Vaadittavat opintosuoritukset: Osallistuminen opetukseen. Oppimispäiväkirja. Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. Arviointi perustuu luennoille osallistumiseen sekä luentojen perusteella kirjoitettuun oppimispäiväkirjaan. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Helin, I., Kääntäjä yrittäjänä. Itsenäisen kääntäjän uudistettu opas TRMUSM7 Tietokone kielentutkimuksen apuvälineenä 4 op Tavoitteet: Antaa perustiedot tietotekniikan käytöstä lingvistisen tutkimuksen eri vaiheissa: aineiston keräämisestä hypoteesien tarkistamiseen. Vaadittavat opintosuoritukset: Osallistuminen opetukseen. Harjoitustyöt Arviointi perustuu luennoille osallistumiseen ja harjoitustehtäviin. TRMUSM8 Monikieliset projektit 2-10 op Tavoitteet: Opintojakso tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden osallistua käytännön projektiin, joka syventää muilla opintojaksoilla saatuja tietoja ja taitoja. Sisältö: Erilaisia käännös- tai muita projekteja ja todellisia toimeksiantoja esimerkiksi leksikografian ja terminologian, korpustutkimuksen tai lokalisoinnin alalta. Myös esimerkiksi ulkomailla suoritettuja kääntämiseen liittyviä opintoja tai projekteja voi sisällyttää tähän opintojaksoon. Vaadittavat opintosuoritukset: Osallistuminen opetukseen. Harjoitustyö(t). Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. Arviointi perustuu harjoitustöiden tai muiden projektiin liittyvien tehtävien tekemiseen.

148 148 Kieli- ja käännöstieteiden laitos Yleinen käännöstiede Yleisen käännöstieteen opintokokonaisuus (20 op) tarjoaa mahdollisuuden tutustua käännös- ja tulkkausviestinnän peruskysymyksiin ja alan tutkimukseen. Se soveltuu erityisesti tutkintoihin, joissa tarvitaan näkemystä kulttuurienvälisestä viestinnästä. Opintokokonaisuus on tarkoitettu muille kuin käännöstieteen oppiaineiden pää- ja sivuaineopiskelijoille. Opetus ei ole sidoksissa käännöstieteen yksikön työkielitarjontaan. Opintojaksoista TRMUPK2, TRMUAK1 ja TRMUAK2 yleisen käännöstieteen opiskelija suorittaa ainoastaan kurssien yhteisen osuuden. Opintojaksoista pakollisia ovat Y03, TRMUPK1 ja TRMUK2a. Muut opintojaksot ovat valinnaisia. Kokonaisuuden voi sisällyttää joko kandidaatin- tai maisterintutkintoon, ja se on mahdollista suorittaa yhden lukuvuoden aikana. Kokonaisuuden voi sijoittaa kandidaatin- tai maisterintutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin. Lisätietoja kursseista saa opetusohjelmasta, yksikön verkkosivuilta ja oppiaineiden assistenteilta. Kokonaisuudesta ei anneta arvosanaa. Kokonaismerkinnän antaa käännöstieteen (saksa) assistentti. Y03 Käännöstieteen peruskurssi 3 op Ks. Laitoksen yhteiset opinnot TRMUPK1 Johdatus kääntäjän ja tulkin ammatteihin 2 op Ks. Käännöstieteen yhteiset opinnot TRMUPK2A Johdatus käännösprosessiin/ luennot 1 op Ks. Käännöstieteen yhteiset opinnot TRMUAK1A Johdatus tulkkausprosessiin/ luennot 1 op Ks. Käännöstieteen yhteiset opinnot TRMUAK2A Erikoisalojen kielet ja terminologia/luennot 1 op Ks. Käännöstieteen yhteiset opinnot TRMUAK5 Johdatus kaunokirjalliseen kääntämiseen 4 op Ks. Käännöstieteen yhteiset opinnot TRMUAK7 Kääntämisen filosofia 2 op Ks. Käännöstieteen yhteiset opinnot TRMUAK8 Suomennoskirjallisuuden historia 6 op Ks. Käännöstieteen yhteiset opinnot Y06 Käännöstieteellinen tutkimus ja metodit 4 op Ks. Laitoksen yhteiset opinnot TRMUSM2 Johdatus tulkkauksen teoriaan 4 op Ks. Käännöstieteen yhteiset opinnot TRMUAK10 Käännöstieteellinen kirjallisuus 4 op Tavoitteet: Opiskelija perehtyy käännöstieteelliseen tutkimuskirjallisuuteen. Sisältö: Opiskelija perehtyy itsenäisesti valikoimaan käännöstieteellistä tutkimuskirjallisuutta. Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti. Opiskelija valitsee jonkun seuraavista kirjapaketeista: TRMUAK9 (ks. käännöstieteen yhteiset opinnot), TRSAAK9 (ks. käännöstiede/saksa), TRSUPM7 (ks. käännöstiede/suomi), TRRUAM8 (ks. käännöstiede/ruotsi), TRVESM19 (ks. käännöstiede/venäjä). Opintojaksojen kuvaukset tarkemmat kuvaukset löytyvät kyseisen aineen opetussuunnitelmasta. 5. Arviointi perustuu kirjalliseen tenttiin.

149 Käännöstiede (englanti) 149 Käännöstiede (englanti) Käännöstieteen englannin opinnot perehdyttävät ammattimaiseen kääntämiseen ja tulkkaukseen. Ammattitaitoon kuuluu käännös- ja tulkkaustaidon ohella vankka englannin ja suomen kielen taito, englanninkielisten maiden ja suomalaisen kulttuurin tuntemus, perehtyneisyys kääntämisen teoriaan sekä alalla käytettyyn viestintäteknologiaan. Opintojen edetessä opiskelija voi valita oman erityisalueensa, joita ovat esimerkiksi tulkkaus, kaunokirjallinen kääntäminen ja tekninen viestintä (ks. Teknisen viestinnän maisteriopinnot). Opintoihin kuuluu vähintään kahden kuukauden kieliharjoittelu englanninkielisessä maassa. Lisäksi pääaineeseen kuuluu käännöstieteen suomen 20 opintopisteen kokonaisuus, josta puolet tehdään kandidaatin tutkinnossa, puolet maisterin tutkinnossa (ks. Käännöstiede (suomi)). Käännöstieteen englannin oppiaine julkaisee joka syyslukukauden alussa oman opetusohjelman, jossa on tiedot kunakin vuonna järjestettävistä kursseista sekä ohjeellinen opintojen ja yksittäisten kurssien suoritusaikataulu. Kurssitarjonta vaihtelee lukuvuosittain. Oppiaineen verkkosivuilla olevia tietoja kannattaa seurata säännöllisesti. Yleistä opintoneuvontaa antaa assistentti ja opinnoissa ohjaavat myös tutoropettajat. Yksittäisiä opintojaksoja koskevaa tietoa saa kursseista vastaavilta lehtoreilta. Sivuaineopiskelijat Kaikkien, jotka haluavat opiskella käännöstieteen englannin oppiainetta sivuaineena, on osallistuttava tasokokeeseen syyslukukauden alussa. Kokeessa on sekä suullinen että kirjallinen osio. Tarkempia tietoja saa oppiaineen huoneen B4058 viereiseltä ilmoitustaululta sekä oppiaineen opinto-ohjelmasta. Oppiaineeseen otetaan vuosittain vain rajattu määrä sivuaineopiskelijoita. Sivuaineopiskelijoiden on suoritettava perusopinnoista 25 opintopistettä saadakseen kokonaismerkinnän. Jos opiskelija on jonkin toisen käännöstieteen oppiaineen opiskelija, hänen on valittava viiden opintopisteen verran muita opintoja käännöstieteen englannin oppiaineen aineopinnoista kompensoimaan käännöstieteen yhteisten opintojen osuutta. Käännöstieteen englannin oppiaine suosittelee kuitenkin kaikille sivuaineopiskelijoilleen vähintään 40 opintopisteen perus- ja aineopintopakettia. Näihin opintoihin suositellaan liitettäväksi perusopintojen lisäksi seuraavat aineopintojen kurssit: TRENAK2 Kirjoittaminen I (4 op) TRENAK3 Kääntäminen I su-en (4 op) sekä TRENAK4 Kääntäminen II en-su (4 op). Jäljelle jäävät kolme opintopistettä opiskelija voi valita vapaasti omien mieltymystensä mukaisesti aineopintojen kurssitarjonnasta. Sivuaineopiskelija voi myös suorittaa perus- ja aineopinnot kokonaan. Aineopintojen laajuus on sivuaineopiskelijalle 35 op. Sivuaineopiskelijalle pakollisia aineopintojen opintojaksoja ovat TRENAK2 Kirjoittaminen I, TRENAK3 Kääntäminen I su-en, TRENAK4

150 150 Kieli- ja käännöstieteiden laitos Kääntäminen II en-su sekä laitoksen yhteisistä opinnoista opintojaksot Y02 Yleisen kielitieteen peruskurssi ja Y03 Käännöstieteen peruskurssi (ks. Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen yhteiset opinnot). Loput opintojaksot opiskelija saa valita vapaasti. Kandidaatintutkielmaopintoja sivuaineessa ei kuitenkaan voi suorittaa. Jos sivuaineopiskelija suorittaa käännöstieteen englannin oppiaineessa syventävät opinnot, hänen on syventävien opintojen loppumerkinnän saadakseen suoritettava myös tutkielmaopinnot (seminaari 5 op ja sivuainetutkielma 15 op). Opintokokonaisuuksien arvostelu Opintokokonaisuuksista annetaan kokonaismerkintä. Perus- ja aineopintojen kokonaismerkintä haetaan assistentilta, kun kokonaisuus on suoritettu. Syventävien opintojen kokonaismerkintä haetaan professorilta, kun pro gradu tutkielma on hyväksytty. Opintokokonaisuudesta toiseen voi siirtyä vasta, kun edellinen kokonaisuus on pääosin suoritettu. Katso lisätietoja Opintokokonaisuuksien kokonaismerkinnät kannattaa kirjauttaa heti, kun vaadittavat suoritukset on tehty. I Perusopinnot Perusopintojen kokonaisarvosana määräytyy arvosanallisten kurssien keskiarvon perusteella. Voidakseen edetä aineopintoihin opiskelijan tulee saada keskiarvoksi vähintään 3. Perusopinnot tulee suorittaa kokonaisuudessaan ennen aineopintoihin siirtymistä. II Aineopinnot Aineopintojen kokonaisarvosana määräytyy pakollisten kurssien arvosanojen keskiarvon perusteella. Syventävien opintojen suorittaminen edellyttää aineopinnoista vähintään arvosanaa 3. III Syventävät opinnot Arvosana määräytyy seuraavasti: lopputentti ¼ ja pakolliset käännöskurssit ¾. Mikäli tutkielman arvolause on alempi kuin cum laude approbatur, syventävien opintojen kokonaisarvosanaksi tulee enintään 3. Syventävistä opinnoista annetaan merkintä vasta, kun pro gradu tutkielma on hyväksytty. Foundations in Area Studies for Translators (FAST) opintokokonaisuus FAST Area Studies opintokokonaisuus koostuu oppiaineen Yhdysvaltain, Ison-Britannian, Irlannin ja Suomen kulttuuria käsittelevistä kursseista ja on englanninkielinen. Kaikki Tampereen yliopistossa kirjoilla olevat opiskelijat voivat kerätä opintokokonaisuudesta sivuaineen. Tarkempaa tietoa FAST-opintokokonaisuudesta saa verkkosivuilta tai ilmoitustaululta huoneen B4058 ulkopuolelta.

151 Käännöstiede (englanti) 151 Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (180 op) Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto, jossa pääaineena on käännöstieteen englannin oppiaine, on rakenteeltaan seuraavanlainen: Laitoksen yhteiset opinnot 6 op Laitoksen yhteiset opinnot kannattaa suorittaa heti opintojen alkuvaiheessa. Kieliopinnot 5 op Puheviestinnän perusteet 2 op Toinen kotimainen kieli 3 op Vieraan kielen opinnot korvautuvat pääaineella, ks. Tutkintoihin kuuluvat pakolliset kieliopinnot. Äidinkielen opinnot eivät korvaudu käännöstieteen suomen opinnoilla. Kieliopinnot kannattaa suorittaa heti opintojen alkuvaiheessa. Pääaineen opinnot 90 op Käännöstieteen englannin perusopinnot 25 op Käännöstieteen englannin aineopinnot 55 op, joka sisältää kandidaatintutkielmaopinnot 10 op Käännöstieteen suomen opinnot 10 op, ks. Käännöstiede (suomi) Sivuaine 25 op Vähintään yhden aineen perusopinnot. Sivuaineen voi valita vapaasti. Suositeltavia vaihtoehtoja on mainittu kohdassa Käännöstiede. Muut opinnot 54 op Muihin opintoihin kannattaa valita sivuaineen aineopintoja, toinen sivuaine tai muita mielekkäitä opintokokonaisuuksia, jotka tukevat pää- ja sivuaineyhdistelmää. Opintoihin voi myös sisällyttää ulkomailla suoritettuja opintoja. Laitoksen yhteiset opinnot Sisältö: Aineopintojen kokonaismerkinnän saamiseksi sekä pää- että sivuaineopiskelijan on suoritettava laitoksen yhteisistä opinnoista kurssit Y02 Yleisen kielitieteen peruskurssi ja Y03 Käännöstieteen peruskurssi. Ks. kurssikuvaukset kohdasta Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen yhteiset opinnot. Pääaineen perusopinnot 25 op Tavoitteet: Käännöstieteen englannin perusopinnot antavat käsityksen englannin kielen alueellisesta ja sosiaalisesta vaihtelusta, tutustuttavat englannin peruskielioppiin ja fonetiikan käsitteistöön ja käytäntöön. Perusopinnot suoritettuaan opiskelija selviytyy erilaisista suullisen viestinnän tehtävistä ja on selvillä siitä, miten englantia äidinkielenään puhuva kommunikoi erilaisissa tilanteissa. Hän on perehtynyt ainakin yhden keskeisen englanninkielisen alueen instituutioihin ja rakenteisiin. Opiskelija tuntee lähdeviitteiden merkitsemisen perusteet sekä osaa hyödyntää internetin tarjoamaa tietoa ja viestintäteknologiaa sekä tieteellisessä että käytännön kääntäjän työssä. Opiskelija tuntee myös ammattimaisen kääntämisen ja tulkkauksen perusteet sekä osaa soveltaa kääntämisen metodologian perusperiaatteita yleiskielisiin teksteihin. TRMUPK1 Johdatus kääntäjän ja tulkin ammatteihin 2 op Ks. Käännöstieteen yhteiset opinnot

152 152 Kieli- ja käännöstieteiden laitos TRMUPK2A Johdatus käännösprosessiin/ luennot 1 op Ks. Käännöstieteen yhteiset opinnot TRMUPK2B Johdatus käännösprosessiin/ harjoitukset 2 op Ks. Käännöstieteen yhteiset opinnot TRENPK1 Kielioppi ja sanasto 4 op Tavoitteet: Tällä opintojaksolla opiskelija saa valmiudet tutkia ja analysoida englannin kielen kieliopillista rakennetta ja soveltaa kieliopillisia sääntöjä tekstien tuottamiseen. Lisäksi opiskelijan eri semanttisten alojen aktiivinen sanavarasto laajenee. Sisältö: Luentoja, ryhmätöitä, taustakirjallisuutta ja itsenäisesti tehtäviä harjoituksia. opetukseen JA Harjoitustyö(t) JA Kirjallinen tentti Arvosana perustuu kahteen kirjalliseen kokeeseen ja aktiiviseen osallistumiseen. TRENPK2 Johdatus amerikanenglantiin (FAST US-1) 2-4 op Kotisivuosoite: Tavoitteet: Tämä opintojakso antaa perustietoa amerikanenglannin variaatioista. Sisältö: Luennot kurssin nettimateriaalin pohjalta; johdatus standardiamerikanenglantiin sekä sen murteiden, kuten mustan englannin, Spanglishin ja jiddišin vaikutuksiin, jne. Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti TAI Essee. 5. Arvosana määräytyy joko luentojen pohjalta pidettävän kokeen tai ennalta sovitun aiheen perusteella kirjoitettavan lyhyehkön esseen perusteella. Suositeltu suoritusajankohta: syksy., 1. vuoden kevät. 1. vuoden Kirjallisuus/Oppimateriaali: Oppimateriaalit ovat saatavilla opintojakson kotisivulta. TRENPK3 Johdatus brittienglantiin (FAST BIE-1) 2 op Tavoitteet: Opintojakson tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat brittienglannin eri muotoihin. Sisältö: Johdattaa standardienglannin sekä paikallismurteiden, kuten cockneyn, Walesin englannin ja skottienglannin ominaispiirteisiin sekä tyypilliseen brittienglannin sanastoon. Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti TAI Essee. 5. Arvosana määräytyy joko luentojen pohjalta pidettävän kokeen tai ennalta sovitun aiheen perusteella kirjoitettavan lyhyehkön esseen perusteella. TRENPK4 Fonetiikka ja puhevalmius 2 op Tavoitteet: Opintojakson tavoitteena on kehittää opiskelijoiden englannin kielen ääntämystä ja keskustelutaitoja eri tilanteissa. Sisältö: Ääntämisharjoituksia ja puhetilanneharjoituksia, puheen ymmärtämistä, suullisen ilmaisun ja vuorovaikutustaitojen opettelua. opetukseen Arvosana annetaan kurssiin osallistumisen ja tehtävien jatkuvan arvioinnin perusteella. TRENPK5 Digitaalinen lukutaito ja akateeminen tiedonhallinta 2 op Kotisivuosoite: Tavoitteet: Tällä opintojaksolla opiskelija saa perustiedot digitaalisen teknologian käytöstä akateemista tutkimustyötä ja julkaisutoimintaa varten. Sisältö: Perehtyminen digitaalisen teknologian eri muotoihin ja käytäntöihin. Vaadittavat opintosuoritukset: Näyttökoe. Suositeltu suoritusajankohta: syksy., 1. vuoden kevät. 1. vuoden Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. Merkintä annetaan näyttökokeen perusteella. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Oppimateriaalit ovat saatavilla opintojakson kotisivulta.

153 Käännöstiede (englanti) 153 TRENPK6 Tieteellinen lähdeviitteiden käyttö 2 op Kotisivuosoite: Sisältö: Lähdeviitteiden eri muotojen esittely. Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti. Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. Arviointi perustuu tenttiin. Suositeltu suoritusajankohta: syksy., 1. vuoden kevät. 1. vuoden Tavoitteet: Opintojakso perehdyttää MLAtyylin mukaiseen lähdeviitteiden käyttöön englanninkielisessä akateemisessa kirjoittamisessa. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Oppimateriaalit ovat saatavilla opintojakson kotisivulta. TRENPK7 Kääntäminen I en-su 4 op Tavoitteet: Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija käännösprosessiin, kääntämisen apuvälineisiin ja tietolähteisiin. Sisältö: Kurssi koostuu itsenäisesti ja ryhmissä tehtävistä käännösharjoituksista sekä aktiivisesta tuntiosallistumisesta. opetukseen JA Harjoitustyö(t) Arviointi perustuu käännösharjoituksiin ja kommenttiteksteihin sekä aktiiviseen opetukseen osallistumiseen. TRENPK8A Maantuntemus US (FAST US-2) 2-6 op Kotisivuosoite: Tavoitteet: Opintojakso perehdyttää amerikkalaiseen nyky-yhteiskuntaan ja sen tärkeimpiin instituutiohin sekä kääntäjien ja tulkkien kannalta keskeisiin terminologisiin kysymyksiin. Sisältö: Luentokurssi USA:n poliittisista, oikeudellisista, yhteiskunnallisista ja kulttuurisista instituutioista. Luennot kurssin nettimateriaalin pohjalta. Vaadittavat opintosuoritukset: Essee TAI Kirjallinen tentti. Suositeltu suoritusajankohta: syksy., 1. vuoden kevät. 1. vuoden 5. Arvosana määräytyy joko luentojen pohjalta pidettävän kokeen tai ennalta sovitun aiheen perusteella kirjoitettavan kirjoitelman perusteella. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Oppimateriaalit ovat saatavilla opintojakson kotisivulta. Lisätiedot: Opiskelijan on suoritettava vähintään yksi opintojaksoista TRENPK8a, TRENPK8b ja TRENPK8c. TRENPK8B Maantuntemus GB (FAST BIE-2) 2 op Tavoitteet: Kurssi syventää opiskelijoiden tietoja Yhdistyneestä kuningaskunnasta. Sisältö: Luentokurssi Yhdistyneen kuningaskunnan poliittisista, oikeudellisista, yhteiskunnallisista ja kulttuurisista instituutioista. Vaadittavat opintosuoritukset: Essee TAI Kirjallinen tentti. 5. Arvosana määräytyy joko luentojen pohjalta pidettävän kokeen tai ennalta sovitun aiheen perusteella kirjoitettavan lyhyehkön esseen perusteella. Lisätiedot: Opiskelijan on suoritettava vähintään yksi opintojaksoista TRENPK8a, TRENPK8b ja TRENPK8c. TRENPK8C Maantuntemus IRL/muut (FAST BIE-3) 2 op Tavoitteet: Kurssi syventää opiskelijoiden tietoja Irlannista. Sisältö: Luentokurssi Irlannin poliittisista, oikeudellisista, yhteiskunnallisista ja kulttuurisista instituutioista. Vaadittavat opintosuoritukset: Essee TAI Kirjallinen tentti. 5. Arvosana määräytyy joko luentojen pohjalta pidettävän kokeen tai ennalta sovitun aiheen perusteella kirjoitettavan lyhyehkön esseen perusteella. Lisätiedot: Opiskelijan on suoritettava vähintään yksi opintojaksoista TRENPK8a, TRENPK8b ja TRENPK8c.

154 154 Kieli- ja käännöstieteiden laitos TRENPK9 Muissa yliopistoissa suoritetut kurssit 2-10 op Tavoitteet: Opintojakso antaa opiskelijalle mahdollisuuden sisällyttää opintoihin muissa yliopistoissa tehtyjä perusopintosuorituksia. Sisältö: Muissa suomalaisissa tai ulkomaisissa yliopistoissa suoritettuja käännöstieteen alaan kuuluvia perusopintojen kursseja. Vaadittavat opintosuoritukset: englanti: Osallistuminen opetukseen suomi: Osallistuminen opetukseen. Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. Aineopinnot 55 op Tavoitteet: Aineopintojen tavoitteena on laajentaa ja syventää perusopinnoissa hankittuja tietoja ja taitoja sekä johdattaa tieteellisen tutkimuksen perusteisiin. Aineopintojen jälkeen opiskelija on perehtynyt kääntämisen metodologisiin ongelmiin ja pystyy soveltamaan oppimaansa jo vaativiin käännöstehtäviin sekä osaa analysoida ja kuvata käännösprosessin eri vaiheita. Opiskelija on harjaantunut tieteellisessä kirjoittamisessa sekä suomeksi että englanniksi, ja hän tuntee käännöstieteellisen tutkimuksen pääsuuntaukset. Hän osaa kuvata suomalaista yhteiskuntaa ja sen rakenteita englanniksi. Opiskelijalla on tulkkauksen perustaidot. Aineopinnoissa opiskelija perehtyy koko alaan monipuolisesti tai erikoistuu vaihtoehtoisista opintojaksoista valitsemaansa osa-alueeseen. Pakolliset opintojaksot 46 op TRMUAK1A Johdatus tulkkausprosessiin/ luennot 1 op Ks. Käännöstieteen yhteiset opinnot TRMUAK1B Johdatus tulkkausprosessiin/ harjoitukset 1 op Ks. Käännöstieteen yhteiset opinnot TRMUAK2A Erikoisalojen kielet ja terminologia/luennot 1 op Ks. Käännöstieteen yhteiset opinnot TRMUAK2B Erikoisalojen kielet ja terminologia/harjoitukset 1 op Ks. Käännöstieteen yhteiset opinnot TRMUAK3A Kandidaatintutkielmaseminaari 4 op Ks. Käännöstieteen yhteiset opinnot TRMUAK3B Kandidaatintutkielma 6 op Ks. Käännöstieteen yhteiset opinnot TRENAK1 Suomen maantuntemustutkielma (FAST FIN-1) 6-10 op Kotisivuosoite: Tavoitteet: Opiskelija oppii laatimaan tieteellisen tutkielman englannin kielellä. Sisältö: Perehtyminen tiedonhaun menetelmiin ja lähteiden käyttöön, erityisesti käännösja tulkkaustieteelliseen kirjallisuuteen. Tieteellisen tekstin laatimisen, kriittisen arvioinnin ja argumentoinnin harjoitteleminen sekä tutkielman julkaisu html-muodossa. Tutkielman laajuus on sivua. Vaadittavat opintosuoritukset: Tutkielma / opinnäytetyö Arvosana määräytyy kirjoitettavan tutkielman ja html-julkaisuharjoituksen perusteella. Edeltävät opinnot: TRENAK2 Suositeltu suoritusajankohta: syksy., 2. vuoden kevät. TRENPK5, TRENPK6 ja 2. vuoden Kirjallisuus/Oppimateriaali: Oppimateriaalit ovat saatavilla opintojakson kotisivulta. TRENAK2 Kirjoittaminen I 4 op Kotisivuosoite: Tavoitteet: Opintojakso johdattaa englanninkieliseen ammattimaiseen kirjoittamiseen. Sisältö: Perehtyminen erilaisiin kansainväliselle yleisölle kirjoittamiseen liittyviin käytäntöihin ja tyyleihin. Vähintään kuusi kirjoitustehtävää. Vaadittavat opintosuoritukset: Harjoitustyö(t) JA Kirjallinen tentti.

155 Käännöstiede (englanti) Arvosana annetaan kirjoitustehtävien perusteella. Edeltävät opinnot: Suositeltavat edeltävät opinnot: TRENPK5 ja TRENPK6 Suositeltu suoritusajankohta: 1. vuoden kevät., 2. vuoden syksy. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Oppimateriaalit ovat saatavilla opintojakson kotisivulta. TRENAK3 Kääntäminen I su-en 4 op Tavoitteet: Opintojakso johdattaa suomesta englannin kielelle kääntämisen erityispiirteisiin ja menetelmiin. Sisältö: Tutustuminen eri tekstilajeihin, käännösten tekeminen ja niiden analysointi ryhmässä. Ryhmätyöskentelyä, itsenäisiä käännösharjoituksia. opetukseen JA Harjoitustyö(t) Arviointi perustuu käännösharjoituksiin ja kommenttiteksteihin sekä aktiiviseen opetukseen osallistumiseen. Edeltävät opinnot: TRMUPK2, TRENPK1 TRENAK4 Kääntäminen II en-su 4 op Tavoitteet: Tällä opintojaksolla opiskelija harjaantuu kääntämään yleiskielen tekstejä englannista suomeksi. Sisältö: Harjoituskurssi, johon sisältyy itsenäisiä ja ryhmissä tehtäviä käännöstehtäviä sekä käännösten kommentointia ja arviointia. opetukseen JA Harjoitustyö(t) Arviointi perustuu käännösharjoituksiin ja kommenttiteksteihin sekä aktiiviseen opetukseen osallistumiseen. Edeltävät opinnot: TRENPK7 TRENAK5 Kääntäminen II su-en 4 op Tavoitteet: Opintojakson tavoitteena on harjaannuttaa opiskelijoita mainosalan tekstien ja erilaisten asiakirjojen kääntämiseen. Sisältö: Esitteiden ja asiakirjojen kääntäminen (mm. mainosmateriaali, virka-, koulu- ja kuolintodistukset, testamentit sekä avioehtosopimukset). opetukseen JA Harjoitustyö(t) Arvosana tehtävien jatkuvan arvioinnin perusteella. Edeltävät opinnot: TRENAK3 TRENAK6A Kääntäminen III en-su 6 op Tavoitteet: Opintojakso perehdyttää ammatillisen käännöstoiminnan eri osa-alueisiin ja harjaannuttaa kääntämään vaativia tekstejä. Sisältö: Kurssi on jatkoa aiemmille käännöskursseille, ja siinä keskitytään vaativien erikoisalojen tekstien suomentamiseen. Käytännön harjoituksissa käsitellään mm. käännösten arviointia, tekstianalyysiä ja kääntäjän työelämätaitoja (palautteen antaminen ja saaminen, tiedonhaku, tiimityö, projektinhallinta, asiakaskontaktit ym.) ja luodaan yhteyksiä käytännön käännöstyön ja käännöstieteen välille. opetukseen JA Harjoitustyö(t) Arvosana annetaan aktiivisen opetukseen osallistumisen ja käännösharjoitusten perusteella. Edeltävät opinnot: TRENAK4 vähintään arvosanalla 3. TRENAK8 Kieliharjoittelu 4 op Tavoitteet: Opintojakson tavoitteena on kehittää opiskelijan kielitaitoa ja kulttuurintuntemusta. Sisältö: Pakollinen kahden kuukauden mittainen kieliharjoittelu englanninkielisessä maassa ja siitä laadittava englanninkielinen raportti. Raportista tulee ilmetä mm. harjoittelun kesto, suorituspaikka ja -aika. Lisäksi raportissa tulee pohtia harjoittelun merkitystä oman ammattitaidon kehittymiselle. Raportin pituus 3-5 sivua. Vaadittavat opintosuoritukset: Luento- / oppimispäiväkirja. Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. Suoritusmerkintä annetaan kirjoitetun raportin perusteella.

156 156 Kieli- ja käännöstieteiden laitos Valinnaiset opintojaksot 9 op Sisältö: Opiskelija valitsee seuraavista opintojaksoista vähintään 9 op oman kiinnostuksensa mukaan. TRMUAK4 Typografian perusteet kääntäjille 3 op Ks. Käännöstieteen yhteiset opinnot TRMUAK5 Johdatus kaunokirjalliseen kääntämiseen 4 op Ks. Käännöstieteen yhteiset opinnot TRMUAK6 AV-kääntämisen johdantokurssi 2 op Ks. Käännöstieteen yhteiset opinnot TRMUAK7 Kääntämisen filosofia 2 op Ks. Käännöstieteen yhteiset opinnot TRMUAK8 Suomennoskirjallisuuden historia 6 op Ks. Käännöstieteen yhteiset opinnot TRMUAK9 Käännöstieteen klassikoita 2-10 op Ks. Käännöstieteen yhteiset opinnot TRENAK7 Tulkkaus I 2 op Tavoitteet: Johdattaa tulkkaukseen julkisissa ja arkipäiväisissä tilanteissa. Sisältö: Lyhyiden puhejaksojen tulkkausta ja keskustelua tulkkaustehtävistä. Mahdollisia vierailukäyntejä. opetukseen. 5. Arviointi tulkkaussuoritusten perusteella. Edeltävät opinnot: TRMUAK1b TRENAK10 Yritys- ja ammattiviestintä 4 op Tavoitteet: Perehdyttää erilaisissa organisaatioissa ja yrityksissä tarvittavien tekstien tuottamiseen englannin kielellä. Sisältö: Opiskelijat harjoittelevat monenlaisten liike-elämään ja journalismiin liittyvien tekstityyppien kirjoittamista. opetukseen JA Harjoitustyö(t) Arvosana annetaan kurssiin osallistumisen ja tehtävien jatkuvan arvioinnin perusteella. TRENAK11 Puhevalmius II 2 op Kotisivuosoite: Tavoitteet: Opintojakso johdattaa puheiden pitämiseen englanniksi ja englanninkielisten puhetilanteiden kulttuuristen odotusten ymmärtämiseen. Sisältö: Luentoja ja esityksiä erilaisista puhetilanteista ja näiden puhetilanteiden harjoittelua. opetukseen JA Näyttökoe Arvosana annetaan seitsemän puhetaitokokeen perusteella. Suositeltu suoritusajankohta: 2. vuoden kevät. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Oppimateriaalit ovat saatavilla opintojakson kotisivulta. TRENAK12 Tulkkaus II: Neuvottelu- ja konsekutiivitulkkaus 3 op Kotisivuosoite: Tavoitteet: Opintojakso syventää opiskelijan konsekutiivitulkkaustaitoja. Sisältö: Harjoituksia ja keskustelua käytännön tulkkaustilanteista, jatkuva arviointi. opetukseen JA Näyttökoe. 5. Arvosana perustuu jatkuvaan tulkkaustaitojen arviointiin ja kahteen tulkkauskokeeseen. Edeltävät opinnot: TRENAK7 ja TRENAK11 Suositeltu suoritusajankohta: syksy. 3. vuoden Kirjallisuus/Oppimateriaali: Oppimateriaalit ovat saatavilla opintojakson kotisivulta.

157 Käännöstiede (englanti) 157 TRENAK13 USA:n koulutusjärjestelmä (FAST US-5) 2-6 op Kotisivuosoite: Tavoitteet: Tämä opintojakso antaa opiskelijalle perustiedot Yhdysvaltain koulutusrakenteesta ja siihen liittyvästä terminologiasta. Sisältö: Luennot, ryhmäesitelmät ja tentti tai essee/tutkielma. Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti TAI Tutkielma / opinnäytetyö Arvosana määräytyy tentin tai tutkielman perusteella. Edeltävät opinnot: TRENPK2 ja TRENPK8a Suositeltu suoritusajankohta: 2. vuoden syksy., 2. vuoden kevät., 3. vuoden syksy., 3. vuoden kevät. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Oppimateriaalit ovat saatavilla opintojakson kotisivulta. TRENAK14 USA:n tiedotusvälineet (FAST US-6) 2-6 op Kotisivuosoite: Sisältö: Luennot, ryhmäesitelmät ja tentti tai essee/tutkielma. Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti TAI Tutkielma / opinnäytetyö. Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. Suoritusmerkintä annetaan tentin tai tutkielman perusteella. Edeltävät opinnot: TRENPK2 ja TRENPK8a Suositeltu suoritusajankohta: 2. vuoden syksy., 2. vuoden kevät., 3. vuoden syksy., 3. vuoden kevät. Tavoitteet: Tämä opintojakso esittelee Yhdysvaltain tiedotusvälineitä ja niihin liittyvää terminologiaa. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Oppimateriaalit ovat saatavilla opintojakson kotisivulta. TRENAK15 USA:n populaarikulttuuri (FAST US-7) 2-6 op Kotisivuosoite: Tavoitteet: Tämä opintojakso esittelee Yhdysvaltain populaarikulttuuria ja siihen liittyvää terminologiaa. Sisältö: Luennot, ryhmäesitelmät ja tentti tai essee/tutkielma. Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti TAI Tutkielma / opinnäytetyö. Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. Suoritusmerkintä annetaan tentin tai tutkielman perusteella. Suositeltu suoritusajankohta: 2. vuoden syksy., 2. vuoden kevät., 3. vuoden syksy., 3. vuoden kevät. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Oppimateriaalit ovat saatavilla opintojakson kotisivulta. TRENAK16 USA:n poliittinen ja oikeusjärjestelmä (FAST US-4) 2-6 op Kotisivuosoite: Tavoitteet: Tämä opintojakso esittelee Yhdysvaltain poliittista ja oikeusjärjestelmää ja niihin liittyvää terminologiaa. Sisältö: Luennot, ryhmäesitelmät ja tentti tai essee/tutkielma. Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti TAI Tutkielma / opinnäytetyö Arvosana määräytyy tentin tai tutkielman perusteella. Edeltävät opinnot: TRENPK2 ja TRENPK8a Suositeltu suoritusajankohta: 2. vuoden syksy., 2. vuoden kevät., 3. vuoden syksy., 3. vuoden kevät. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Oppimateriaalit ovat saatavilla opintojakson kotisivulta.

158 158 Kieli- ja käännöstieteiden laitos TRENAK17 Amerikanenglanti II (FAST US-8) 2-4 op Tavoitteet: Tämä opintojakso perehdyttää opiskelijan amerikanenglannin alueellisiin, etnisiin ja poliittisesti korrekteihin ilmiöihin. Erityiskohteena uudissanat ja mediassa esitetyt eri murteiden ja niiden kielellisten tunnusmerkkien stereotypiat. Sisältö: Luennot ja seminaarityöskentely opiskelijoiden kysymysten pohjalta. Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti JA Essee. Opintojaksosta saa 2 op suorittamalla tentin ja kirjoittamalla esseen. Valinnaisesta esitelmästä ja pidennetystä esseestä voi lisäksi kummastakin saada yhden ylimääräisen opintopisteen Arvosana perustuu aktiiviseen osallistumiseen sekä esseeseen ja tenttiin. Edeltävät opinnot: TRENPK2 Kirjallisuus/Oppimateriaali: Oppimateriaalit ilmoitetaan luentojen yhteydessä. TRENAK18 Itsenäinen projektityö 4-10 op Tavoitteet: Tämä opintojakso antaa opiskelijalle mahdollisuuden toteuttaa jonkin opintoihin liittyvän projektin. Sisältö: Projektityön suunnittelu ja toteutus. Vaadittavat opintosuoritukset: Projekti / käytännön työ Arviointi joko numerolla 1-5 tai hyväksytty/hylätty. Arviointi perustuu projektin hyväksyttävään loppuun saattamiseen. TRENAK20 Muissa yliopistoissa suoritetut kurssit 2-10 op Tavoitteet: Opintojakso antaa opiskelijalle mahdollisuuden sisällyttää opintoihin muissa yliopistoissa tehtyjä aineopintosuorituksia. Sisältö: Muissa suomalaisissa tai ulkomaisissa yliopistoissa suoritettuja käännöstieteen alaan kuuluvia aineopintojen kursseja. Vaadittavat opintosuoritukset: englanti: Osallistuminen opetukseen suomi: Osallistuminen opetukseen. Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. TRENAK22 Virtuaalikollokvio (FAST US-3) 2-6 op Kotisivuosoite: Tavoitteet: Tämä opintojakso syventää opiskelijoiden tietoja Suomen ja Yhdysvaltain kulttuuriin liittyvistä aihepiireistä. Sisältö: Virtuaalinen seminaarityyppinen keskustelupiiri, jossa käsitellään Suomen ja Yhdysvaltain kulttuuriin liittyviä aiheita yhdessä yliopiston opiskelijoiden ja opettajien kanssa. Ohjattua, valvottua sähköposti- ja web-keskustelua teemaan liittyvistä aiheista. Vaadittavat opintosuoritukset: Tutkielma / opinnäytetyö. 5. Arviointi joko numerolla 1-5 tai hyväksytty/ hylätty. Arvosana tai merkintä annetaan tentin tai tutkielman perusteella. Edeltävät opinnot: TRENPK5 TRENPK2, TRENPK8a ja Suositeltu suoritusajankohta: 2. vuoden syksy., 2. vuoden kevät., 3. vuoden syksy., 3. vuoden kevät. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Oppimateriaalit ovat saatavilla opintojakson kotisivulta. TRENAK23 Vierailuluennot (FAST G-1) 2-4 op Kotisivuosoite: lect.html Tavoitteet: Opintojakso tutustuttaa opiskelijat erilaisiin FAST-opintokokonaisuuteen liittyviin erityisteemoihin. Sisältö: Luentoja, joita pitävät syntyperäiset englantia puhuvat luennoitsijat. Luentopäiväkirja ja seurantaraportti. Vaadittavat opintosuoritukset: Luento- / oppimispäiväkirja Arvosana annetaan luentopäiväkirjan perusteella. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Oppimateriaalit ovat saatavilla opintojakson kotisivulta.

159 Käännöstiede (englanti) 159 TRENAK24 Suomen maantuntemus II (FAST FIN-2) 4-6 op Kotisivuosoite: Tavoitteet: Syventää opiskelijoiden tietämystä Suomen kulttuuriin liittyvissä kysymyksissä. Sisältö: FAST-opintokokonaisuuden Suomiopintojen II-tason kurssi, joka voidaan järjestää joko virtuaalisena tai vierailuluentojen sarjana. Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti TAI Tutkielma / opinnäytetyö Arvosana määräytyy tentin tai tutkielman perusteella. Edeltävät opinnot: TRENPK5, TRENPK6, TRE- NAK1 ja TRENAK2 Kirjallisuus/Oppimateriaali: Oppimateriaalit ovat saatavilla opintojakson kotisivulta. Filosofian maisterin tutkinto (120 op) Laitoksen yhteiset opinnot 4 op Pääaineen opinnot 90 op käännöstieteen englannin syventävät opinnot 80 op, joka sisältää maisterintutkielmaopinnot 40 op (sivuaineena 40 op + 20 op) käännöstieteen suomen opinnot 10 op, ks. Käännöstiede (suomi) Muut opinnot 26 op Muihin opintoihin kannattaa valita mielekkäitä opintokokonaisuuksia, jotka tukevat pääja sivuaineyhdistelmää. Laitoksen yhteiset opinnot 4 op Sisältö: Syventävien opintojen kokonaismerkinnän saamiseksi sekä pää- että sivuaineopiskelijan on suoritettava laitoksen yhteisistä opinnoista kurssi Y06 Käännöstieteellinen tutkimus ja metodit. Ks. kurssikuvaus kohdasta Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen yhteiset opinnot. Pääaineen syventävät opinnot 80 op Tavoitteet: Syventävissä opinnoissa erikoistumisvaihtoehtoja ovat tulkkaus, kaunokirjallinen kääntäminen ja tekstittäminen. Maisterin tutkinnon suoritettuaan opiskelija on perehtynyt kääntämisen ja/tai tulkkauksen tutkimukseen monipuolisesti, ja hänellä on kyky tehdä itsenäistä tutkimustyötä. Hän pystyy toimimaan ammattimaisesti ja kääntämään vaativia englanninkielisiä tekstejä moitteettomalle suomen kielelle sekä vaativia suomenkielisiä tekstejä korkeatasoiselle englannin kielelle. Pakolliset opintojaksot 64 op TRMUSM1 Käännösteknologian perusteet 2 op Ks. Käännöstieteen yhteiset opinnot TRENSM1 Kääntäminen III su-en 6 op Tavoitteet: Opintojakson aikana opiskelija harjaantuu kääntämään vaativia tekstejä. Sisältö: Kurssi on jatkoa aiemmille käännöskursseille, ja siinä keskitytään vaativien erikoisalojen tekstien kääntämiseen. Vaadittavat opintosuoritukset: Seminaari JA Harjoitustyö(t) Arvosana annetaan aktiivisen opetukseen osallistumisen sekä käännösharjoitusten ja kommenttitekstien perusteella. Edeltävät opinnot: TRENAK5

160 160 Kieli- ja käännöstieteiden laitos TRENSM2 Käännösseminaari en-su 6 op Tavoitteet: Opintojakson jälkeen opiskelija kykenee näkemään yhteydet kääntämisen käytännön ja teorian välillä sekä esittelemään analyyttisesti omaa käännöstyötään. Sisältö: Kukin opiskelija valmistaa täysin itsenäisesti käännöksen ja käännöskommentin, joihin saa palautetta muilta opiskelijoilta, sekä valmistaa seminaariesitelmän, jossa seminaarikäännös liitetään johonkin yleisempään teoreettiseen kysymykseen. Vaadittavat opintosuoritukset: Seminaari. 5. Arvosana annetaan käännöksen, kommenttitekstin, palautteen antamisen, esitelmän ja aktiivisen seminaariin osallistumisen perusteella. Edeltävät opinnot: TRENAK6a vähintään arvosanalla 3. TRENSM3 Käännösseminaari su-en 6 op Tavoitteet: Opintojakson aikana opiskelijat harjaantuvat kääntämään monenlaisia vaativia tekstejä. Sisältö: Vaativien tekstien kääntäminen suomesta englanniksi ja käännöskommenttien kirjoittaminen. Käännösten ja kommenttien teko, seminaarityöskentely. Kurssilla käytetään todellisia toimeksiantoja mahdollisuuksien mukaan. Vaadittavat opintosuoritukset: Seminaari Arvosana annetaan käännösten, käännöskommenttien sekä seminaariaktiivisuuden perusteella. Edeltävät opinnot: TRENSM1 vähintään arvosanalla 3. TRENSM4 Lopputentti 4 op Tavoitteet: Tentin tavoitteena on tarjota opiskelijalle tiivis mutta silti riittävän kattava katsaus käännöstieteen tutkimusmenetelmiin, tuloksiin, historiaan tai muihin alan kehitystä valaiseviin kysymyksiin. Sisältö: Kirjatentti, jonka kirjallisuudesta sovitaan erikseen oppiaineen professorin kanssa. Kirjallisuutta (teoksia tai artikkeleita) yhteensä n. 300 s. Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti. 5. Arvosana annetaan tentin perusteella. Tutkielmaopinnot op Lisätiedot: Käännöstieteen englannin opiskelija voi suorittaa tutkielmaopinnot joko pääaineessaan tai vaihtoehtoisesti teknisessä viestinnässä. Jos opiskelija suorittaa tutkielmaopintonsa teknisessä viestinnässä, maisterintutkielmaseminaari TRENST13 suoritetaan tekniseen viestintään ja pro gradu -tutkielma pääaineeseen teknisen viestinnän aihealueesta. Mikäli pro gradu -tutkielma tehdään teknisen viestinnän aihealueesta, ohjausvastuu on tällöin teknisen viestinnän lehtorilla ja käännöstieteen englannin professorilla. Lisätietoa saa pääaineiden opetussuunnitelmista. Erikoistumisohjelma sijoittuu muilta osin maisterin tutkintoon kuuluviin vapaasti valittaviin opintoihin. TRENSM5A Seminaari 5 op Tavoitteet: Opiskelija tuntee tieteellisen tekstin laatimisen perusteet, on perehtynyt oman tieteenalansa keskeisiin tutkimusmenetelmiin ja pystyy soveltamaan yhtä niistä selvästi rajatun tutkimusongelman ratkaisemiseen omassa pro gradu -työssään ja osaa perustella näkökantojaan tieteellisest adekvaateilla tavoilla. Sisältö: Em. valmiuksien harjoittelu seminaari-istunnoissa. Vaadittavat opintosuoritukset: Seminaari. Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. Arviointi perustuu seminaariin osallistumiseen. TRENSM5B Pro gradu -tutkielma 35 op Tavoitteet: Opiskelijalla on valmiudet tehdä itsenäinen tutkimus, jonka avulla hän osoittaa omaavansa tutkintoja koskevan asetuksen (794/2004) 12 :n mukaiset valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen. Sisältö: Opiskelija laatii sivun mittaisen tutkielman, jolla opiskelija osoittaa omaavansa valmiudet selkeästi rajatun tutkimusongelman, taustan, aineiston, analyysin ja näistä

161 Käännöstiede (englanti) 161 tehtävät johtopäätökset käsittävän tutkimusraportin laatimiseen. Pro gradu -tutkielman alkuun liitetään lyhyt suomenkielinen tiivistelmä. Lisäksi tutkielman loppuun liitetään sivun mittainen, pääaineen kieliparin toisella kielellä laadittu lyhennelmä. Jos tutkielma on kirjoitettu suomeksi, lyhennelmä laaditaan vieraalla kielellä; jos tutkielma on kirjoitettu vieraalla kielellä, lyhennelmä laaditaan suomeksi. Vaadittavat opintosuoritukset: Tutkielma / opinnäytetyö. Arviointi ja arviointiperusteet: Approbaturlaudatur. Pro gradu -työn arvioinnissa sovellettavat kriteerit on mainittu kieli- ja käännöstieteiden laitoksen verkkosivuilla osoitteessa Lisätiedot: Sivuainetutkielman laajuus on 15 op. Valinnaiset opintojaksot 16 op Sisältö: Opiskelija valitsee seuraavista opintojaksoista vähintään 16 op oman kiinnostuksensa mukaan. Käännöstieteen yhteiset opintojaksot TRMUSM2 Johdatus tulkkauksen teoriaan 4 op Ks. Käännöstieteen yhteiset opinnot TRMUSM3 Monikielinen konferenssitulkkausseminaari 4 op Ks. Käännöstieteen yhteiset opinnot TRMUSM4 Tekstittämisen peruskurssi 4 op Ks. Käännöstieteen yhteiset opinnot TRMUSM5 Tekstittämisen jatkokurssi 4 op Ks. Käännöstieteen yhteiset opinnot TRMUSM6 Kääntäjän ja tulkin työelämätaidot 2-4 op Ks. Käännöstieteen yhteiset opinnot TRMUSM7 Tietokone kielentutkimuksen apuvälineenä 4 op Ks. Käännöstieteen yhteiset opinnot TRMUSM8 Monikieliset projektit 2-10 op Ks. Käännöstieteen yhteiset opinnot Oppiaineen omat opintojaksot TRENSM6 Leksikografia ja terminologia 2-4 op Tavoitteet: Kurssin käytyään opiskelija on perehtynyt leksikografian yleisiin periaatteisiin, sen keskeisiin suuntauksiin ja tutkimustuloksiin ja tuntee terminologiatyön periaatteet. Sisältö: Kurssi perehdyttää opiskelijan leksikografisten ja korpustyökalujen ja aineistojen (sanakirjat, elektroniset sanakirjat, korpukset, ohjelmat) käytön periaatteisiin. Kurssin sisällöstä vastaa joukko eri luennoitsijoita. Vaadittavat opintosuoritukset: Harjoitustyö(t). 5. Kurssisuorituksen arviointi perustuu kurssin lopuksi tehtävään harjoitustyöhön. TRENSM7 Käännöstieteelliset tekstit 4 op Tavoitteet: Kurssin käytyään opiskelija tuntee käännöstieteellisen analyysin ja argumentaation keskeiset muodot ja pystyy arvioimaan niiden soveltuvuutta oman pro gradu -työnsä tekemiseen. Sisältö: Englannin- ja suomenkielisten käännöstieteellisten tekstien analysointi ja arviointi kurssin alussa erikseen ilmoitettavan oheiskirjallisuuslistan mukaisesti. Jokainen opiskelija analysoi kurssin lopuksi käytännön harjoitustyönä yhden käännöstieteellisen artikkelin erikseen annettavien ohjeiden mukaisesti. Suositellaan suoritettavaksi juuri ennen tutkielmaopintoja tai niiden aikana. Vaadittavat opintosuoritukset: Harjoitustyö(t) Arviointi perustuu käännöstieteellisen artikkelin analysoinnin tuloksiin.

162 162 Kieli- ja käännöstieteiden laitos TRENSM8 Muissa yliopistoissa suoritetut kurssit 2-10 op Tavoitteet: Opintojakso antaa opiskelijalle mahdollisuuden sisällyttää opintoihin muissa yliopistoissa tehtyjä syventäviä opintoja. Sisältö: Muissa suomalaisissa tai ulkomaisissa yliopistoissa suoritettuja käännöstieteen alaan kuuluvia syventävien opintojen kursseja. Vaadittavat opintosuoritukset: englanti: Osallistuminen opetukseen suomi: Osallistuminen opetukseen. Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. TRENSM16 Englanninkielisen tekstin tuottaminen ja editointi 4 op Tavoitteet: Tällä opintojaksolla opiskelija oppii tunnistamaan englanninkielisen tekstin keskeiset piirteet (koheesio, aikamuotojen käyttö ym.) ja käyttämään niitä luontevasti sekä omassa tekstissään että editoidessaan muiden tekstejä. Sisältö: Työpaja, jossa tekstejä käsitellään yhdessä. Pääpaino akateemisten tekstien tuottamisessa ja editoimisessa. Soveltuu erityisesti pro gradu -työn tueksi. Vaadittavat opintosuoritukset: Harjoitustyö(t) JA Kirjallinen tentti JA Osallistuminen opetukseen Arvosana annetaan aktiivisen opetukseen osallistumisen, tentin sekä tehtyjen harjoitusten perusteella. Edeltävät opinnot: TRENPK1, TRENAK1, TRE- NAK2, TRMUAK3 TRENSM17 Viralliset käännökset en-su 4 op Tavoitteet: Valmius ymmärtää virallisten käännösten luonne ja laatimisprosessi, alan säädösten tuntemus, taito laatia laillisesti päteviä käännöksiä (en-su) ja niihin liittyvän oikeudellisen vastuun tiedostaminen. Sisältö: Tutustuminen viralliseen kääntämiseen ammattitoimintana, virallisen kääntämisen menetelmiin ja sitä ohjaaviin asiakirjoihin. Vaadittavat opintosuoritukset: Seminaari JA Harjoitustyö(t) Arvosana annetaan aktiivisen opetukseen osallistumisen ja käännösharjoitusten perusteella. TRENSM18 Viralliset käännökset su-en 4 op Tavoitteet: Valmius ymmärtää virallisten käännösten luonne ja laatimisprosessi, alan säädösten tuntemus, taito laatia laillisesti päteviä käännöksiä (su-en) ja niihin liittyvän oikeudellisen vastuun tiedostaminen. Sisältö: Tutustuminen viralliseen kääntämiseen ammattitoimintana, virallisen kääntämisen menetelmiin ja sitä ohjaaviin asiakirjoihin. Vaadittavat opintosuoritukset: Seminaari JA Harjoitustyö(t) Arvosana annetaan aktiivisen opetukseen osallistumisen ja käännösharjoitusten perusteella. TRENSM19 Työ- ja tutkimusharjoittelu 2-4 op Tavoitteet: Opintojakson tavoitteena on hankkia oman alan työkokemusta. Sisältö: Kääntäjänä, tulkkina tai muissa erikseen sovittavissa tehtävissä itsenäisesti hankittu työkokemus. Harjoittelusta kirjoitetaan suomenkielinen raportti, josta tulee käydä ilmi harjoittelun kesto, suorituspaikka ja -aika. Raportin pituus 3-5 sivua. Vaadittavat opintosuoritukset: Työharjoittelu JA Luento- / oppimispäiväkirja. Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. Suoritusmerkintä annetaan kirjoitetun raportin perusteella. TRENSM20 Projektiopinnot 4-10 op Tavoitteet: Tämä opintojakso tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden osallistua käytännön projektiin, joka syventää muilla opintojaksoilla saatuja tietoja ja taitoja. Sisältö: Erilaisia käännös- tai muita projekteja ja todellisia toimeksiantoja esimerkiksi leksikografian ja terminologian, korpustutkimuksen tai lokalisoinnin alalta. opetukseen JA Harjoitustyö(t).

163 Käännöstiede (englanti) Arviointi numerolla 1-5 tai hyväksytty/hylätty. Arviointi perustuu harjoitustöiden tai muiden projektiin liittyvien tehtävien tekemiseen. TRENSM21 Omavalintaiset opinnot 2-6 op Tavoitteet: Tämän opintojakson tarkoitus on syventää opiskelijan tietoja jollain häntä itseään kiinnostavalla käännöstieteen tai jonkin lähitieteen osa-alueella ja tukea pro gradu - tutkielman kirjoittamista. Sisältö: Opiskelijan itse valitsemia vierailuluentoja, studia generalia -luentoja, väitöstilaisuuksia, seminaareja tai muita kieli- ja käännöstieteiden laitoksella tai muualla yliopistossa järjestettäviä tapahtumia, joista kirjoitetaan oppimispäiväkirja. Kaksi opintopistettä saa kuudesta luennosta. Vaihtoehtoisesti opiskelija voi myös lukea alan kirjallisuutta ja kirjoittaa esseen jostain häntä kiinnostavasta aihepiiristä. Suoritusmerkintä voidaan myös antaa, jos opiskelija on itse pitänyt luentoja tai muita käännöstieteen alaan liittyviä esityksiä. Erilaisista suoritusvaihtoehdoista voi neuvotella oppiaineen assistentin kanssa. Vaadittavat opintosuoritukset: Essee TAI Osallistuminen opetukseen JA Luento- / oppimispäiväkirja. Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. Hyväksymismerkintä annetaan oppimispäiväkirjan tai esseen perusteella. Kaunokirjallisen kääntämisen moduuli 14 op Sisältö: Kaunokirjallisen kääntämisen moduuli tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden erikoistua syventävissä opinnoissaan kaunokirjalliseen kääntämiseen ja kaunokirjallisen kääntämisen tutkimukseen. Moduuliin kuuluvia opintojaksoja ei ole pakko suorittaa kaikkia, vaan opiskelija voi myös suorittaa yksittäisiä opintojaksoja. TRENSM9 Kaunokirjallinen kääntäminen II 4 op Tavoitteet: Opintojakso tutustuttaa opiskelijan kaunokirjallisten tekstien kääntämiseen. Sisältö: Kurssilla laaditaan käännökset kahdesta novellista tai novellista ja kuvakirjasta/ sarjakuvateoksesta (tai sen osasta) oman valinnan mukaan. Käännettävistä teksteistä sovitaan opettajan kanssa etukäteen. Vaadittavat opintosuoritukset: Harjoitustyö(t) Arvosana annetaan käännösten ja kommenttitekstien perusteella. Edeltävät opinnot: TRMUAK5 TRENSM10 Suomentamisseminaari en-su 6 op Tavoitteet: Opintojakson tavoitteena on perehtyä kaunokirjallisen kääntämisen ongelmiin, yhdistää kääntämisen teoriaa ja käytäntöä vaativissa kaunokirjallisissa käännöstehtävissä ja hioa opiskelijoiden äidinkielen taitoa sekä kehittää kielellistä herkkyyttä ja tarkkaa kirjoittamisen ja lukemisen taitoa. Sisältö: Opintojakson aikana tuotetaan kaksi julkaisukelpoista kaunokirjallista suomennosta, novelli ja runo. Lisäksi käännöskommentti. Vaadittavat opintosuoritukset: Harjoitustyö(t) Arvosana annetaan käännösten ja kommenttitekstien perusteella. Edeltävät opinnot: TRMUAK5, TRENSM9 TRENSM11 Kaunokirjallisen kääntämisen erityiskysymyksiä 4 op Tavoitteet: Opintojakso syventää opiskelijan kaunokirjallisen kääntämisen tietämystä. Sisältö: Kurssilla käsitellään vuosittain vaihtuvia erityiskysymyksiä, ja sisältö ja suoritustavat sovelletaan kunkin kysymyksen kannalta tarkoituksenmukaisiksi. Esim. luento, essee, harjoitustyö, käännös tai seminaarityöskentely.

164 164 Kieli- ja käännöstieteiden laitos Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti TAI Luento- / oppimispäiväkirja TAI Osallistuminen opetukseen TAI Essee TAI Seminaari TAI Harjoitustyö(t). 5. Arviointi perustuu tehtävien suorittamiseen ja aktiiviseen opetukseen osallistumiseen. Edeltävät opinnot: TRMUAK5 Tulkkauksen moduuli op Sisältö: Tulkkauksen moduuli tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden erikoistua syventävissä opinnoissaan tulkkaukseen ja tulkkauksen tutkimukseen. Moduuliin kuuluvia opintojaksoja ei ole pakko suorittaa kaikkia, vaan opiskelija voi myös suorittaa yksittäisiä opintojaksoja. Tulkkauksen moduuliin kuuluvia kursseja järjestetään vain, jos niille on riittävästi kysyntää ja jos resurssit sen sallivat. TRMUSM3 Monikielinen konferenssitulkkausseminaari 4 op Ks. Käännöstieteen yhteiset opinnot TRENSM12 Simultaanitulkkaus 4 op Tavoitteet: Opintojakso perehdyttää simultaanitulkkauksen perusteisiin. Sisältö: Harjoituksia tulkkausstudiossa. opetukseen JA Näyttökoe. 5. Arvosana määräytyy aktiivisen opetukseen osallistumisen ja tulkkausharjoitusten perusteella. Edeltävät opinnot: TRENAK12 TRENAK7, TRENAK11 ja TRENSM13 Konsekutiivitulkkaus 2 op Tavoitteet: Opintojakso perehdyttää esitelmien ja luentojen konsekutiiviseen tulkkaukseen, tulkkaustehtävään valmistautumiseen ja yhteistyöhön tulkattavan kanssa. Sisältö: Käytännön tulkkausharjoituksia. Kurssilla käytetään todellisia toimeksiantoja mahdollisuuksien mukaan. opetukseen JA Näyttökoe. 5. Arvosana määräytyy aktiivisen opetukseen osallistumisen ja tulkkausharjoitusten perusteella. Edeltävät opinnot: TRENAK12 TRENAK7, TRENAK11 ja TRENSM14 Tulkkausseminaari 4 op Tavoitteet: Opintojakso tarjoaa mahdollisuuden tarkastella tulkkausta teorian ja käytännön näkökulmista. Sisältö: Keskeiseen alan kirjallisuuteen perustuvat kirjalliset ja suulliset esitykset, keskustelu niiden pohjalta. Vaadittavat opintosuoritukset: Seminaari. 5. Arvosana määräytyy kirjallisten ja suullisten esitysten sekä aktiivisen seminaariosallistumisen perusteella. Edeltävät opinnot: TRENAK12 TRENAK7, TRENAK11 ja Kirjallisuus/Oppimateriaali: Pöhhacker & Schlesinger, The Interpreting Studies Reader. TRENSM15 Konferenssitulkkaus 4 op Tavoitteet: Opintojaksolla hiotaan konsekutiivi-, suksessiivi- ja simultaanitulkkaustaitoja. Sisältö: Käytännön tulkkausharjoituksia. opetukseen JA Näyttökoe Arvosana määräytyy aktiivisen osallistumisen ja tulkkausharjoitusten perusteella. Edeltävät opinnot: TRENAK12 TRENAK7, TRENAK11 ja

165 Teknisen viestinnän maisteriopinnot 165 Teknisen viestinnän maisteriopinnot Erikoistumisohjelma 40 op/80 op Teknisen viestinnän erikoistumisohjelma on kokonaislaajuudeltaan 80 opintopistettä. Sen voi suorittaa yksivuotisena tai kaksivuotisena: Yksivuotinen ohjelma: syventävät opinnot 40 op. Kaksivuotinen ohjelma: syventävät opinnot 40 op ja tutkielmaopinnot 40 op. Käännöstieteen englannin, englantilaisen filologian, käännöstieteen saksan ja Saksan kielen ja kulttuurin kanssa on sovittu, että opiskelija voi suorittaa tutkielmaopinnot joko pääaineessaan tai vaihtoehtoisesti teknisessä viestinnässä. Jos opiskelija suorittaa tutkielmaopintonsa teknisessä viestinnässä, maisterintutkielmaseminaari TRENST13 suoritetaan tekniseen viestintään ja pro gradu -tutkielma pääaineeseen teknisen viestinnän aihealueesta. Mikäli pro gradu -tutkielma tehdään teknisen viestinnän aihealueesta, ohjausvastuu on tällöin teknisen viestinnän lehtorilla ja käännöstieteen englannin professorilla. Lisätietoa saa pääaineiden opetussuunnitelmista. Erikoistumisohjelma sijoittuu muilta osin maisterin tutkintoon kuuluviin vapaasti valittaviin opintoihin. Tavoitteet ja toteutus Tekninen viestintä on monitieteinen ala, joka yhdistelee aineksia mm. kieli- ja käännöstieteistä, psykologiasta, graafisesta suunnittelusta ja käytettävyystutkimuksesta. Teknisellä viestinnällä tarkoitetaan prosessia, jossa luodaan, suunnitellaan ja välitetään teknistä informaatiota. Sen tavoitteena on ohjata ja kuvailla tieteellisiä tai teollisia prosesseja ja mekanismeja. Teknisen viestinnän erikoistumisohjelma perehdyttää teknisen viestinnän tieteellisiin ja ammatillisiin erityispiirteisiin, kehityslinjoihin ja trendeihin. Se tutustuttaa englannin- ja suomenkielisen teknisen dokumentaation konventioihin, dokumentoinnin osa-alueisiin ja prosesseihin, termityöhön sekä dokumentaation eri mediohin ja kuvalliseen ilmaisuun. Kaksivuotisen ohjelman tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet teknisen viestinnän asiantuntijatehtäviin ja jatkotutkimukseen. Teknisen viestijän työtehtäviin kuuluvat mm. käyttäjäryhmien analysoiminen, tiedonhaku sekä erilaisten teknisten dokumenttien suunnitteleminen, kirjoittaminen ja päivittäminen eri kohderyhmille. Ohjelma toteutetaan tiiviissä yhteistyössä yritysten kanssa: yhteistyömuotoja ovat vierailuluennot, työharjoittelu, yrityskäynnit ja yritysten tarpeisiin tehtävät tutkielmat. Kurssit TRENST1-TRENST12 suoritetaan ensimmäisenä vuonna ja tutkielmaopinnot (TRENST13 ja ENGFS5b/TRENSM5b tai muun pääaineen tutkielmakoodi) toisena vuonna. Suurin osa kursseista pidetään suomeksi. Kurssien yhteydessä mainittu kirjallisuus on lainattavissa teknisen viestinnän omasta pienkirjastosta teknisen viestinnän lehtorin huoneesta. Haku Teknisen viestinnän ohjelma aloitetaan joka toinen vuosi ja siihen on keväisin erillinen haku. Edellytyksenä ohjelmaan valitsemiseksi on, että opiskelija on kirjoilla Tampereen yliopistossa ja hän on suorittanut aineopinnot käännöstieteen englannissa tai englanti-

166 166 Kieli- ja käännöstieteiden laitos laisessa filologiassa. Jos hakijan aineopinnot ovat loppuvaiheessa, valintaa harkitaan tapauskohtaisesti. Etusija annetaan niille käännöstieteen englannin ja englantilaisen filologian pääaineopiskelijoille, jotka ovat suorittaneet HuK-tutkinnon. Näiden kriteerien lisäksi valinnassa otetaan huomioon hakuun kuuluva englanninkielinen essee. Mikäli hakijalla on muu pääaine kuin käännöstieteen englanti tai englantilainen filologia, valintaa harkitaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon kokonaishakijamäärä. Hakiessaan opiskelijalla tulee olla realistiset mahdollisuudet valmistua maisteriksi kahden vuoden kuluessa eli HuK-tutkinto tulisi olla suoritettu tai viimeistelyvaiheessa. Ohjelmaan valitaan 20 opiskelijaa joka toinen vuosi. Valituille tehdään syyslukukauden alussa henkilökohtainen opintosuunnitelma, jonka toteutumista seurataan säännöllisesti. Teknisen viestinnän ohjelmasta saa tarkempia tietoja verkko-osoitteesta fi/fast/tc/ Syventävät opinnot op TRENST1 Tekninen dokumentointi su 5 op Tavoitteet: Opiskelija muodostaa itselleen kokonaiskuvan teknisestä viestinnästä ja oppii arvioimaan ja tuottamaan suomenkielistä, käyttäjäystävällistä dokumentaatiota. Sisältö: Tekninen viestintä ammattina ja tieteenalana, kohderyhmäanalyysi, alan lainsäädäntö, suomenkielisten teknisten dokumenttien analysoiminen ja toteuttaminen. Erityiskohteena käyttöohjetekstit. Toteutustavat: Luento-opetus, itsenäinen työskentely ja opponointi Arvosana annetaan harjoitustyön ja opponoinnin perusteella. Edeltävät opinnot: Teknisen viestinnän erikoistumisohjelmaan valituille. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Huckin & Olsen (1991): Technical Writing and Professional Communication for Nonnative Speakers of English; Markel (2004): Technical Communication. TRENST2 Tekninen dokumentointi en 5 op Tavoitteet: Opiskelija oppii tuottamaan käyttäjäystävällistä dokumentaatiota eri tarkoituksiin englannin kielellä. Sisältö: Erilaisten dokumenttityyppien editoiminen ja kirjoittaminen. Vaadittavat opintosuoritukset: Luennoille osallistuminen, harjoitukset. 5. Arvosana annetaan harjoitusten perusteella. Edeltävät opinnot: Teknisen viestinnän erikoistumisohjelmaan valituille. TRENST3 Teknisen viestinnän erityiskysymyksiä 4 op Tavoitteet: Opiskelija tutustuu dokumentointiprosessiin liittyviin näkökulmiin ja teknisen viestijän ammattiin. Sisältö: Dokumentointiprosessimallit, dokumentaation laatutekijät, projektinhallinta, teknisen viestijän ammatti ja yrityskenttä. Vaadittavat opintosuoritukset: Luennoille osallistuminen, oppimispäiväkirja Arvosana annetaan oppimispäiväkirjan perusteella. Edeltävät opinnot: Teknisen viestinnän erikoistumisohjelmaan valituille. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Hackos (1994): Managing Your Documentation Projects; kurssin yhteydessä jaettavia artikkeleita. TRENST4 Tekstien viestinnällinen sommittelu 2 op Tavoitteet: Opiskelija tutustuu dokumentaation visualisointiin liittyviin tekijöihin ja oppii käyttämään taitto-ohjelmaa. Sisältö: Typografian ja layoutin perusteet, FrameMakerin käyttö taitto-ohjelmana.

167 Teknisen viestinnän maisteriopinnot 167 Vaadittavat opintosuoritukset: Osallistuminen luennoille, harjoitukset. Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. Suoritusmerkintä annetaan osallistumisen ja harjoitusten perusteella. Edeltävät opinnot: Teknisen viestinnän erikoistumisohjelmaan valituille. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Itkonen (2003): Typografian käsikirja. TRENST5 Johdatus WWW-tekniikoihin 3 op Tavoitteet: Opiskelija oppii laatimaan käytettäviä WWW-sivuja ja tuntee kuvankäsittelyn perusteet. Sisältö: WWW-sivujen laatiminen, HTML-koodi, CSS-tyylimuotoilut, kuvankäsittely. Vaadittavat opintosuoritukset: Luennoille osallistuminen, harjoitukset, harjoitustyö, kotisivukommentaari, tentti Arvosana annetaan harjoitustyön, kotisivukommentaarin ja tentin perusteella. Edeltävät opinnot: Teknisen viestinnän erikoistumisohjelmaan valituille. Kurssin yhtey- Kirjallisuus/Oppimateriaali: dessä jaettava materiaali. TRENST6 Rakenteinen ja modulaarinen dokumentaatio 3 op Tavoitteet: Opiskelija muodostaa itselleen kokonaiskuvan rakenteisesta ja modulaarisesta dokumentaatiosta ja oppii tuottamaan niitä. Sisältö: Rakenteisen ja modulaarisen dokumentaation peruskäsitteet, yksilähteistäminen, FrameMakerin käyttö SGML/XML-työkaluna. Vaadittavat opintosuoritukset: Luennoille osallistuminen, harjoitukset. Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. Suoritusmerkintä annetaan osallistumisen ja harjoitusten perusteella. Edeltävät opinnot: Teknisen viestinnän erikoistumisohjelmaan valituille. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Ament (2003): Single Sourcing. Building Modular Documentation; Kurssin yhteydessä jaettava materiaali. TRENST7 Käytettävyys ja tekninen viestintä 3 op Tavoitteet: Opiskelija perehtyy käytettävyyteen ja teknisten dokumenttien käytettävyyden erityiskysymyksiin. Sisältö: Käytettävyyden peruskäsitteet, käyttäjälähtöinen suunnittelu, käytettävyysevaluointi ja -testaus. Vaadittavat opintosuoritukset: Luennoille osallistuminen, harjoitukset, essee. Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/hylätty. Suoritusmerkintä annetaan esseen perusteella. Edeltävät opinnot: Teknisen viestinnän erikoistumisohjelmaan valituille. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Nielsen (1993): Usability Engineering; Coe (1996): Human Factors for Technical Communicators; Kurssin yhteydessä jaettavat artikkelit. TRENST8 Terminologia ja tekniikan kieli 2 op Tavoitteet: Opiskelija perehtyy teknisen viestinnän termityöhön. Sisältö: Termityön ja käsiteanalyysin perusteet, terminologisten sanastojen ja tekniikan kielen ominaispiirteet. Vaadittavat opintosuoritukset: Luennoille osallistuminen, harjoitustyö. Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. Suoritusmerkintä annetaan harjoitustyön perusteella. Edeltävät opinnot: Teknisen viestinnän erikoistumisohjelmaan valituille. Kirjallisuus/Oppimateriaali: kurssin yhteydessä. TRENST9 Online-ohjeet 2 op Ilmoitetaan Tavoitteet: Opiskelija oppii tuottamaan elektronisia ohjeita ja tutustuu erilaisiin ohjejärjestelmiin. Sisältö: Keskeiset käsitteet, online-ohjeprojektin osa-alueet, RoboHelpin käyttö ohjetyökaluna.

168 168 Kieli- ja käännöstieteiden laitos Vaadittavat opintosuoritukset: Luennoille osallistuminen, harjoitukset, dokumentointi- ja informaatiosuunnitelman laatiminen, HTML Help -harjoitustyö. Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. Suoritusmerkintä annetaan projektin perusteella. Edeltävät opinnot: Teknisen viestinnän erikoistumisohjelmaan valituille. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Horton (1994): Designing and Writing Online Documentation; Kurssin yhteydessä jaettava materiaali. TRENST10 Teknisen viestinnän lopputentti 5 op Tavoitteet: Opiskelija perehtyy kansainvälisen teknisen viestinnän keskeisiin kysymyksiin. Sisältö: Teknisen viestinnän historiallinen kehitys ja professionaalistuminen, kansainvälisen teknisen dokumentaation tuottaminen ja arviointi. Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjatentti. Kirjat saatavissa kurssikirjastosta, osa artikkeleista elektronisista lehdistä, loput jaetaan ohjelman alussa Arvosana annetaan tenttivastauksen perusteella. Edeltävät opinnot: Teknisen viestinnän erikoistumisohjelmaan valituille. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Hoft, Nancy L International Technical Communication: How to Export Information about High Technology. New York: John Wiley and Sons Publisher. Schriver, Karen A Dynamics in Document Design. Creating Texts for Readers. New York: John Wiley & Sons (huom.: ei sivuja ). Carliner, Saul Physical, Cognitive, and Affective: A Three-part Framework for Information Design. Technical Communication, November 2000, Volume 47, Number 4, De Jong, Menno & Schellens, Peter Jan Toward a Document Evaluation Methodology: What Does Research Tell Us About the Validity and Reliability of Evaluation Methods? IEEE Transactions on Professional Communication, September 2000, Volume 43, Number 3, Hart-Davidson, William On Writing, Technical Communication, and Information Technology: The Core Competencies of Technical Communication. Technical Communication, May 2001, Volume 48, Number 2, TRENST11 Työharjoittelu 4 op Tavoitteet: Työkokemuksen hankkiminen ja opitun soveltaminen teknisen viestinnän tehtävissä. Sisältö: Noin 3 kuukautta kestävä palkallinen harjoittelujakso alan yrityksessä tai opiskelijatyönä tehtävä dokumentaatiotoimeksianto. Vaadittavat opintosuoritukset: Työskentely teknisen viestinnän tehtävissä ja harjoitteluraportti. Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. Suoritusmerkintä annetaan raportin perusteella. Edeltävät opinnot: Teknisen viestinnän erikoistumisohjelmaan valituille. TRENST12 Teknisen viestinnän lukupiiri 2 op Tavoitteet: Opiskelija perehtyy teknisen viestinnän kirjallisuuteen. Sisältö: Osallistujat valitsevat kirjallisuuden omien tutkimus- ja ammatillisten intressiensä pohjalta. Kirja-arvostelun kirjoittamisen periaatteet. Vaadittavat opintosuoritukset: Esitykset ja seminaari-istunnot kirjallisuuden pohjalta, kirja-arvostelun kirjoittaminen. Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. Suoritusmerkintä annetaan kirja-arvostelun perusteella. Edeltävät opinnot: Teknisen viestinnän erikoistumisohjelmaan valituille.

169 Käännöstiede (ruotsi) 169 TRENST13 Teknisen viestinnän maisterintutkielmaseminaari 5 op Tavoitteet: Opiskelija hankkii ja kehittää tieteellisessä tutkimusprosessissa tarvittavia valmiuksia. Seminaarin tavoitteena on pro gradu -tutkielman valmistuminen. Sisältö: Asiasisältökysymykset, viittaustekniikka, argumentointi, tieteellinen kirjoitustyyli, pro gradu -työn rakenne, tiedonhaku, menetelmät, projektinhallinta, palautteen antaminen. Vaadittavat opintosuoritukset: Aktiivinen osallistuminen seminaareihin ja toimiminen vertaisohjaajana, pro gradu -työn tutkimussuunnitelma, tutkielman kirjoittaminen. Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. Suoritusmerkintä annetaan osallistumisen, vertaisohjaamisen ja oman työn edistymisen perusteella. Edeltävät opinnot: Teknisen viestinnän erikoistumisohjelmaan valituille. Lisätiedot: Käännöstieteen englannin, englantilaisen filologian, käännöstieteen saksan ja Saksan kielen ja kulttuurin oppiaineiden kanssa on sovittu, että opiskelija voi suorittaa tutkielmaopinnot joko pääaineessaan tai vaihtoehtoisesti teknisessä viestinnässä. Jos opiskelija suorittaa tutkielmaopintonsa teknisessä viestinnässä, maisterintutkielmaseminaari TRENST13 suoritetaan tekniseen viestintään ja pro gradu -tutkielma pääaineeseen teknisen viestinnän aihealueesta. Mikäli pro gradu -tutkielma tehdään teknisen viestinnän aihealueesta, ohjausvastuu on tällöin teknisen viestinnän lehtorilla ja käännöstieteen englannin professorilla. Lisätietoa saa pääaineiden opetussuunnitelmista. Erikoistumisohjelma sijoittuu muilta osin maisterin tutkintoon kuuluviin vapaasti valittaviin opintoihin. Käännöstiede (ruotsi) Käännöstieteen ruotsin oppiaineessa on mahdollista suorittaa perusopinnot (25 op) ja aineopinnot (35 op). Opinnoissa hankitaan kääntäjän perusammattitietous, johon kuuluvat käännöstaidon ohella hyvä kielitaito ja kulttuurin tuntemus sekä tietämys kääntämisen teoriasta. Opiskelu Käännöstieteen ruotsin opiskeluoikeuden saa tasokokeen perusteella. Kursseille ilmoittautuminen tapahtuu NettiOpsun ( kautta. Yleistä opintoneuvontaa antaa päävastuulehtori, joka vastaa myös opintokokonaisuuksien merkinnöistä. Yksittäisistä opintojaksoista saa tietoa kurssien opettajilta. Opintokokonaisuuksien arvostelu Perusopinnot Arviointi ja arviointiperusteet: Opintokokonaisuus arvioidaan numeerisesti asteikolla 1 5 perusopintoihin kuuluvien, arvioitavien opintojaksojen keskiarvon perusteella. Vastuuhenkilö: Käännöstieteen ruotsin päävastuulehtori. Aineopinnot Arviointi ja arviointiperusteet: Opintokokonaisuus arvioidaan numeerisesti asteikolla 1 5 aineopintoihin kuuluvien, arvioitavien opintojaksojen keskiarvon perusteella. Vastuuhenkilö: Käännöstieteen ruotsin päävastuulehtori.

170 170 Kieli- ja käännöstieteiden laitos Perusopinnot 25 op Tavoitteet: Perusopintojen tavoitteena on, että opiskelijan ruotsin kielen taito vahvistuu ja hän saavuttaa kääntäjältä edellytettävät viestinnälliset perusvalmiudet. Opiskelija oppii tarkastelemaan työkieliään ja lähde- ja kohdekulttuureitaan käännösviestinnän näkökulmasta. Hänen käsityksensä käännöstoiminnasta selkeytyy. Sisältö: Opinnoissa hankitaan kääntäjän perusammattitietous, johon kuuluvat käännöstaidon ohella hyvä kielitaito ja kulttuurin tuntemus sekä tietämys kääntämisen teoriasta. Perusopinnot koostuvat opintojaksoista PK1 PK7. TRRUPK1 Peruskielioppi 4 op Tavoitteet: Opiskelija kertaa ruotsin kielen rakenteita ja sanastoa. Sisältö: Ruotsin kielen perusrakenteet ja -sanasto 1-5. Arviointi perustuu aktiiviseen osallistumiseen ja kirjalliseen tenttiin. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Fiilin, Ullamaija Hakala, Kristiina, Fullträff. Ruotsin kielioppi- ja harjoituskirja. Finn Lectura TRRUPK2 Suullinen viestintä 3 op Tavoitteet: Opiskelija harjoittelee suullisia kielenkäyttötilanteita ja ymmärtää ruotsin kielen foneettisia erityispiirteitä. Sisältö: Suulliset kielenkäyttötilanteet ja ruotsin kielen foneettiset erityispiirteet Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. Arviointi perustuu aktiiviseen osallistumiseen. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Hellström, Gunnar, Så säger man. Almqvist & Wiksell 1999; Gårding, Eva & Kjellin, Olle, Vårt tal. Hallgren & Fallgren TRRUPK3 Kirjoitusviestintä 4 op Tavoitteet: Opiskelija parantaa kirjallisen viestinnän taitojaan. Sisältö: Tekstilajit, kieli- ja tyyliongelmat sekä niiden ratkaiseminen 1-5. Arviointi perustuu aktiiviseen osallistumiseen ja harjoitustehtäviin. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Svenska språknämnden, Svenska skrivregler. Liber TRRUPK4 Ruotsin yhteiskuntaolot ja kulttuuri 3 op Tavoitteet: Opiskelija saa yleiskuvauksen Ruotsin historiasta, yhteiskuntaoloista ja kulttuurista. Sisältö: Ruotsin yhteiskuntaolot ja kulttuuri Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. Arviointi perustuu aktiiviseen osallistumiseen tai kirjalliseen tenttiin. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Britton, Claes, Sverige & svenskarna. Svenska Institutet 2003; Lagerqvist, Lars O., Svensk historia. Svenska Institutet TRRUPK5A Johdatus käännösprosessiin 3 op Yleiskuvaus: Tässä kohdassa suoritetaan opintojakso TRMUPK2 Johdatus käännösprosessiin, ks. käännöstieteen yhteiset opinnot. Jos opiskelija sisällyttää kyseisen opintojakson muuhun opintokokonaisuuteen tai valinnaisiin opintoihin, hän suorittaa jonkin korvaavan opintojakson. Korvaavasta suorituksesta sovitaan päävastuulehtorin kanssa. Tavoitteet: Opiskelija tutustuu käännösprosessin eri vaiheisiin ja eri toimijoiden rooleihin. Sisältö: Toimeksiannon analyysi, kääntäminen ongelmanratkaisuna ja kääntäjän apuvälineet Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. Arviointi perustuu kirjalliseen tenttiin. TRRUPK6 Käännösviestintä ruotsi-suomi I 4 op Tavoitteet: Opiskelija tutustuu lähinnä asiatekstien kääntämiseen suomeksi. Sisältö: Tekstianalyysi ja käännösprosessi 1-5. Arviointi perustuu aktiiviseen osallistumiseen ja harjoitustehtäviin.

171 Käännöstiede (ruotsi) 171 TRRUPK7 Käännösviestintä suomi-ruotsi I 4 op Tavoitteet: Opiskelija tutustuu lähinnä yleiskielisten tekstien kääntämiseen ruotsiksi. Sisältö: Tekstianalyysi ja käännösprosessi 1-5. Arviointi perustuu aktiiviseen osallistumiseen ja harjoitustehtäviin. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Reuter, Mikael, Översättning och språkriktighet. Svensk språktjänst 2003; Svenska språknämnden, Svenska skrivregler. Liber Aineopinnot 35 op Tavoitteet: Aineopintojen tavoitteena on, että opiskelijan käännöstaito harjaantuu edelleen ja hän oppii tarkastelemaan käännösviestintää teoreettisesta ja tieteellisestä näkökulmasta. Sisältö: Aineopinnot koostuvat pakollisista opintojaksoista AM1a AM6 sekä valinnaisista opintojaksoista MUAK2 ja AM1, AM7 AM9. Pakolliset opintojaksot 22 op TRRUAM1A Käännöstieteen peruskurssi 3 op Yleiskuvaus: Tässä kohdassa suoritetaan opintojakso KIYHY03 Käännöstieteen peruskurssi, ks. laitoksen yhteiset opinnot. Jos opiskelija sisällyttää kyseisen opintojakson muuhun opintokokonaisuuteen tai valinnaisiin opintoihin, hän suorittaa jonkin korvaavan opintojakson. Korvaavasta suorituksesta sovitaan päävastuulehtorin kanssa. Tavoitteet: Opiskelija muodostaa itselleen yleiskuvan käännöstieteestä, sen suuntauksista ja suhteista lähitieteisiin. Sisältö: Käännöstieteen peruskäsitteet ja keskeiset teemat; käännöstieteen suuntauksia; tieteenalan kehitys ja suhde muihin tieteisiin Arvioinnin perusteena on luentopäiväkirja tai tentti. TRRUAM2 Puheviestintä 3 op Tavoitteet: Opiskelija saa valmiudet erilaisiin puhetilanteisiin ja julkiseen esiintymiseen. Sisältö: Epäviralliset ja viralliset keskustelutilanteet, kokouskäytännöt ja puheet Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. Arviointi perustuu aktiiviseen osallistumiseen. TRRUAM3 Pohjoismaiden yhteiskuntaolot ja kulttuurit 3 op Tavoitteet: Opiskelija saa yleiskuvan pohjoismaisista yhteiskunta- ja kulttuuri-instituutioista sekä ilmiöistä. Sisältö: Pohjoismaiden yhteiskunnat ja kulttuurit vertailevasta näkökulmasta Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. Arviointi perustuu aktiiviseen osallistumiseen tai kirjalliseen tenttiin. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Swahn, Jan- Öjvind, Folk i fest - traditioner i Norden. Föreningen Nordens Årsbok 2000; Gustafsson, Harald, Nordens historia. En europeisk region under 1200 år. Studentlitteratur TRRUAM4 Käännösviestintä ruotsi-suomi II 4 op Tavoitteet: Opiskelija perehtyy vaativien asiatekstien kääntämiseen ja arviointiin. Sisältö: Käännös- ja arviointiprosessi 1-5. Arviointi perustuu aktiiviseen osallistumiseen ja harjoitustehtäviin. Edeltävät opinnot: TRRUPK6 Käännösviestintä ruotsi-suomi I tai vastaavat tiedot TRRUAM5 Käännösviestintä suomi-ruotsi II 4 op Tavoitteet: Opiskelija perehtyy vaativahkojen asiatekstien kääntämiseen. Sisältö: Käännös- ja analyysiprosessi 1-5. Arviointi perustuu aktiiviseen osallistumiseen ja harjoitustehtäviin. Edeltävät opinnot: TRRUPK7 Käännösviestintä suomi-ruotsi I tai vastaavat tiedot

172 172 Kieli- ja käännöstieteiden laitos TRRUAM6 Proseminaari 5 op Tavoitteet: Opiskelija saa yleiskuvan tutkimusprosessista. Sisältö: Suppean tieteellisen tutkielman kirjoittaminen prosessikirjoittamisen periaatteita noudattaen ja seminaareihin osallistuminen 1-5. Arviointi perustuu aktiiviseen osallistumiseen ja tutkielmaan. Valinnaiset opintojaksot 13 op TRMUAK2A Erikoisalojen kielet ja terminologia/luennot 1 op Ks. Käännöstieteen yhteiset opinnot TRMUAK2B Erikoisalojen kielet ja terminologia/harjoitukset 1 op Ks. Käännöstieteen yhteiset opinnot TRRUAM1 Tulkkausviestinnän perusteet 3 op Tavoitteet: Opiskelija harjoittelee pääasiassa konsekutiivitulkkausta kieliparissa suomi-ruotsi. Sisältö: Muistin toiminta, assosiointi ja tulkkausprosessi Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. Arviointi perustuu aktiiviseen osallistumiseen. TRRUAM8 Itsenäiset projektit 4-8 op Tavoitteet: Opintojakson tarkoitus on syventää opiskelijan tietoja jollain häntä itseään kiinnostavalla käännöstieteen tai jonkin lähitieteen osa-alueella. Sisältö: Käännöstieteen yhteisiä aineopintoja, pohjoismaisten kielten aineopintoja tai muita opintojaksoja sopimuksen mukaan. Vaihtoehtoisesti opiskelija voi itse valita vierailuluentoja, studia generalia -luentoja, väitöstilaisuuksia, seminaareja tai muita tapahtumia, joista kirjoittaa oppimispäiväkirjan. Kuudesta luennosta saa kaksi opintopistettä. Opiskelija voi myös lukea alan kirjallisuutta ja kirjoittaa esseen jostakin häntä kiinnostavasta aihepiiristä. Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. Arviointi perustuu kirjalliseen tenttiin, esseeseen tai harjoitustyöhön. TRRUAM9 Kieliharjoittelu 4 op Tavoitteet: Opiskelija syventää kielitaitoaan ja kulttuurintuntemustaan. Sisältö: Noin 2-3 kuukauden oleskelu Ruotsissa tai muussa Pohjoismaassa Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. Arviointi perustuu kirjalliseen raporttiin. TRRUAM7 Käännösviestintä ruotsi-suomiruotsi III 4 op Tavoitteet: Opiskelija kääntää laajan tekstikokonaisuuden joko ruotsista suomeen tai suomesta ruotsiin ja toimii käännöksen tarkastajan roolissa. Sisältö: Toimeksianto, käännösprosessi ja tekstintarkastus 1-5. Arviointi perustuu aktiiviseen osallistumiseen ja harjoitustehtäviin. Edeltävät opinnot: AM4 Käännösviestintä ruotsi-suomi II, AM5 Käännösviestintä suomiruotsi II tai vastaavat tiedot.

173 Käännöstiede (saksa) 173 Käännöstiede (saksa) Käännöstiede (saksa) ohjaa opiskelijansa kulttuurienvälisen viestinnän pariin eli tilanteisiin, joissa luodaan tekstejä mitä erilaisimpiin käyttötarkoituksiin. Matkailupalveluja markkinoidaan ja yritysten verkkosivuja julkaistaan eri kielillä. Kansainvälisiä sopimuksia laaditaan ja lainsäädäntöä yhtenäistetään. Monikielisiä konferensseja järjestetään. Koneiden ja laitteiden käyttöön tarvitaan ohjeita maassa kuin maassa. Näissä tilanteissa vaaditaan viestintää eri kielillä ja tarvitaan kulttuureihin, kieleen ja tarkoituksenmukaisten tekstien tuottamiseen liittyvää analysointitaitoa ja asiantuntemusta. Opintojen kuluessa opiskelija kasvattaa kieli- ja kulttuuriparin asiantuntemustaan sekä perehtyy erityisaloihin ja niiden viestintään. Tavoitteena on oppia analysoimaan ja tuottamaan eri tekstilajeja kääntämiseen liittyvissä viestintätilanteissa. Tulkkauksen opinnoissa harjaannutaan toimimaan monikielisissä suullisissa viestintätilanteissa. Opintojen kuluessa opiskelija hankkii itselleen erinomaisen suomen ja saksan kielen viestintätaidon. Maisteriopinnoissa opiskelija voi valita joko kääntämisen tai tulkkauksen linjan. Työkielten hallinta Pääaineopiskelijoille suomi on A-työkieli ja saksa B-työkieli (ks. edellä Käännöstieteen opinnot). Sivuaineopiskelijalle saksa on yleensä C-työkieli. Pääaineeseen kuuluu käännöstieteen suomen opintoja 20 opintopistettä, joista puolet suoritetaan kandidaatintutkinnossa ja puolet maisterintutkinnossa. Opintojen alkuvaiheessa kehitetään saksan kielen taitoa sellaiselle tasolle, että ammatillisten viestintätaitojen harjoittelu varsinaisilla käännös- ja tulkkauskursseilla on mahdollista. Kielitaidon täydennysopinnot (20 op) kuuluvat kaikille oppiaineen opiskelijoille. Opiskelija voi saada vapautuksen yksittäisistä opintojaksoista, jos hän osoittaa hallitsevansa opintojaksolla kehitettävät taidot. Vapautuksesta päättää pääsääntöisesti opintojakson opettaja, joka kirjaa vapautukset ja antaa niistä rekisterimerkinnän. Täydennysopinnot sijoittuvat kandidaatin tutkinnossa muihin opintoihin. Näiden opintojen suorittaminen tarkistetaan perusopintomerkintää annettaessa. Olennainen osa opintoja on kieli- ja kulttuuriharjoittelu, joka suoritetaan kandidaatinopintojen aikana. Opintojen sujuva eteneminen edellyttää kielitaidon osalta jatkuvaa aktiivista itseopiskelua. Kieli- ja kulttuuriharjoittelun sijoittuminen opintojen alkuvaiheeseen vähentää myöhempien opintojen kuormittavuutta. Siksi on suositeltavaa hankkia tietoa ulkomaisista harjoittelupaikoista ja vaihto-ohjelmista jo opintojen alkuvaiheessa. Tietoa saa muun muassa laitoksen vaihto-ohjelmista vastaavalta amanuenssilta. Oppiaineen käytäntöjä Oppiaineen opetusohjelma tarkkoine opetusaika- ja paikkatietoineen julkaistaan syyslukukauden alussa. Ilmoittautuminen kursseille tapahtuu NettiOpsussa. Ilmoittautumisen ajankohta ilmoitetaan oppiaineen verkkosivulla. Oppiaineen verkkosivuilla olevia tietoja kannattaa seurata säännöllisesti. Yleistä opintoneuvontaa antaa assistentti, ja opinnoissa ohjaavat myös tutoropettajat. Yksittäisiä opintojaksoja koskevaa tietoa saa kursseista vastaavilta opettajilta. Opintojak-

174 174 Kieli- ja käännöstieteiden laitos sokoodit ja -nimitykset kuvaavat suositeltavaa suoritusjärjestystä (esim. Puheviestintä I ennen opintojaksoa Puheviestintä II). Käännöstiede (saksa) tekee yhteistyötä saksan kielen ja kulttuurin oppiaineen kanssa. Osa täydennysopinnoista järjestetään yhdessä ja kummankin oppiaineen opiskelijat voivat suorittaa valinnaisia opintoja toisessa oppiaineessa. Yhteistyön avulla pyritään lisäämään opiskelijan valinnanmahdollisuuksia. Sivuaineopiskelijat Sivuaineopiskelijoiksi pyrkivien saksan kielen taito arvioidaan heti syyslukukauden alussa järjestettävällä tasokokeella. Tasokokeessa testataan opiskelijan kirjallista ja suullista esitystaitoa. Kokeesta ilmoitetaan oppiaineen ilmoitustaululla ja laitoksen verkkosivuilla (ks. ennen syyslukukauden alkua. Kokeeseen on ennakkoilmoittautuminen. Sivuaineopiskelijan on opiskeltava oppiaineesta vähintään perusopinnot (25 op) saadakseen kokonaismerkinnän. Jos opiskelijalla on pää- tai sivuaineena jokin muu käännöstieteen oppiaine, niin käännöstieteen yhteisiä opintojaksoja ei voi sisällyttää kahteen eri oppiaineeseen. Tällöin opiskelijan pitää korvata yhteiset opintojaksot (5 op) suorittamalla vastaava määrä laitoksen yhteisiä tai aineopintojen valinnaisia opintojaksoja. Aineopintojen valinnaisten opintojaksojen suorittamisesta on sovittava opintojaksoista vastaavien opettajien kanssa. Korvaavuudesta sovitaan assistentin kanssa. Käännöstieteen muiden oppiaineiden pääaineopiskelijat voivat poiketa opintojen yleisestä suoritusjärjestyksestä ja opiskella saksaa C-työkielenä valitsemalla sopivia kursseja sekä aine- että syventävistä opinnoista. Tällä pyritään toisaalta siihen, että sivuaineopiskelijan ei ole välttämätöntä suorittaa esimerkiksi suomi saksa-käännöskursseja, ja toisaalta siihen, ettei opintoihin muodostu turhaa päällekkäisyyttä. Opastusta saksan opiskeluun C-työkielenä saa oppiaineen henkilökunnalta. Korvaavat suoritukset Opintojaksoja korvaavista suorituksista on neuvoteltava aina asianomaisen opintojakson vastuuhenkilön kanssa. Opintokokonaisuuksien arvostelu Opintokokonaisuuksien kokonaismerkinnät kannattaa kirjauttaa heti, kun vaadittavat suoritukset on tehty. Kokonaismerkinnän antajalle on toimitettava opintorekisteriote. Perusopinnot Arvosana määräytyy niiden opintojaksojen painotetun keskiarvon perusteella, joista annetaan arvosana. Hyväksymismerkinnällä arvioidut kurssit eivät vaikuta kokonaisuuden arvosanaan. Aineopintojen suorittaminen edellyttää perusopinnoista vähintään kokonaisarvosanaa 3. Kokonaismerkintä haetaan assistentilta. Perusopintojen kokonaismerkinnän saamiseksi sekä pää- että sivuaineopiskelijoiden on suoritettava laitoksen yhteisistä opinnoista opintojakso Y03.

175 Käännöstiede (saksa) 175 Aineopinnot Arvosana määräytyy niiden opintojaksojen painotetun keskiarvon perusteella, joista annetaan arvosana. Syventävien opintojen suorittaminen edellyttää aineopinnoista vähintään kokonaisarvosanaa 3. Hyväksymismerkinnällä arvioidut kurssit eivät vaikuta kokonaisuuden arvosanaan. Käännöstiede (suomen) kursseista aineopintojen kokonaisarvosanaan vaikuttavat opintojaksot TRSUPK1 (3 op) ja TRSUPK2a (3 op). Kokonaismerkintä haetaan assistentilta. Syventävät opinnot Arvosana määräytyy niiden opintojaksojen keskiarvon perusteella, joista annetaan arvosana. Hyväksymismerkinnällä arvioidut kurssit eivät vaikuta kokonaisuuden arvosanaan. Kokonaisarvosana 5 edellyttää pro gradu -tutkielmasta vähintään arvosanaa cum laude approbatur. Muutoin pro gradu -tutkielman arvosana ei vaikuta syventävien opintojen kokonaisarvosanaan. Käännöstiede (suomen) kursseista kokonaisarvosanaan vaikuttaa opintojakso TRSUPM1 (4 op). Syventävät opinnot on oltava kokonaisuudessaan suoritettuna ennen kuin merkintä voidaan antaa. Myös sivuaineopiskelijan on suoritettava tutkielmaseminaari. Kokonaismerkinnän antaa professori. Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (180 op) Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto käännöstiede (saksan) pääaineena on rakenteeltaan seuraavanlainen: Laitoksen yhteiset opinnot 5 6 op Pakolliset kieliopinnot 5 op Ks. Tutkintoihin kuuluvat pakolliset kieliopinnot Puheviestinnän perusteet 2 op Toinen kotimainen kieli 3 op Vieraan kielen opinnot korvautuvat pääaineella. Pääaine 90 op Käännöstiede (saksa) perusopinnot 25 op Käännöstiede (saksa) aineopinnot 55 op (pakollisia aineopintoja 52 op, sisältäen kandidaatintutkielmaopinnot 10 op) Käännöstiede (suomi) 10 op Muut opinnot op Edellä esitetyt pistemäärät ovat tutkinnon edellyttämiä vähimmäispistemääriä. Muihin opintoihin tulee sisältyä vähintään yhden sivuaineen perusopinnot (25 op). Lisäksi on suositeltavaa suorittaa sivuaineen aineopintoja, toisen sivuaineen perusopinnot tai muita mielekkäitä opintokokonaisuuksia. Sivuaineen voi valita vapaasti. Lisäksi muihin opintoihin luetaan pääaineen täydennysopinnot (20 op). Laitoksen yhteiset opinnot (5 6 op) on suoritettava ennen kandidaatintutkielmaseminaaria, ja opintojaksojen suorittaminen on edellytys aineopintomerkinnän antamiselle. Pakollisten kieliopintojen suorittamisesta on myös syytä huolehtia riittävän varhaisessa vaiheessa. Äidinkielen opinnot (puheviestinnän perusteet) eivät sisälly käännöstieteen

176 176 Kieli- ja käännöstieteiden laitos suomen opetukseen. On syytä huomata, että pääaineen perus- ja aineopinnot sisältävät käännöstieteen yhteisiä opintoja. Tutkintorakennekuvaukset löytyvät humanistisen tiedekunnan verkkosivulta osoitteesta: LAITOKSEN YHTEISET OPINNOT 5 6 op Käännöstiede (saksan) pää- ja sivuaineopiskelijoiden on suoritettava humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoa varten kieli- ja käännöstieteiden laitoksen yhteisistä opinnoista opintojakso Y03. Opintojakso suositellaan suoritettavaksi opintojen toisena vuonna. Sen lisäksi opiskelijan on suoritettava vähintään yksi vapaasti valittava opintojakso. (Ks. opintojaksojen kurssikuvaukset opinto-oppaan kohdasta Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen yhteiset opinnot s. 39.) Opintojakson Y03 suorittaminen tarkistetaan perusopintomerkintää annettaessa. Vapaasti valittavan opintojakson suorittaminen tarkistetaan aineopintomerkintää annettaessa. Y01 Fonetiikan peruskurssi (2 op) Y02 Yleisen kielitieteen peruskurssi (3 op) Y03 Käännöstieteen peruskurssi (3 op) Y04 Johdatus kirjallisuudentutkimukseen (2 op) Täydennysopinnot 20 op Tavoitteet: B- tai C-työkielen suullisen ja kirjallisen taidon saattaminen tasolle, joka mahdollistaa käännös- ja tulkkausviestinnän opintojen aloittamisen. Sisältö: Harjoituksia. Lisätiedot: Täydennysopinnot järjestetään yhteistyössä saksan kielen ja kulttuurin oppiaineen kanssa, ja ne ovat pakollisia ensimmäisen vuoden pääaineopiskelijoille, mutta yksittäisistä opintojaksoista voi hakea vapautusta tasokokeen perusteella. Täydennysopinnot sijoittuvat tutkintorakenteessa kohtaan Muut opinnot. GERFT1 Ääntämisharjoitukset 2 op Ks. Saksan kieli ja kulttuuri GERFT2 Kielioppiharjoitukset I 4 op Ks. Saksan kieli ja kulttuuri TRSAT03 Puhevalmius- ja kuullunymmärtämisharjoitukset 6 op Tavoitteet: B-työkielen suullisen taidon yleinen parantaminen. Valmistautuminen julkiseen esiintymiseen. Sisältö: Itsenäisesti toteutettavia kuullunymmärtämisen harjoituksia ja niiden suullinen referoiminen ryhmätilanteessa saksan kielellä. Ryhmäkeskusteluja ajankohtaisista aiheista. Vaadittavat opintosuoritukset: Harjoitustyöt. Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. Arviointi perustuu aktiiviseen osallistumiseen ja harjoitustöihin. Suositeltu suoritusajankohta: syksy. TRSAT04 Kirjalliset harjoitukset 4 op 1. vuoden Tavoitteet: B-työkielen kirjallisen taidon parantaminen. Sisältö: Tekstien tuottaminen saksaksi, tekstikonventioihin tutustuminen. Vaadittavat opintosuoritukset: Harjoitustyöt ja kirjallinen tentti. 5. Arviointi perustuu kirjalliseen tenttiin. Suositeltu suoritusajankohta: syksy. 1. vuoden TRSAT05 Tekstinymmärtämis- ja sanastoharjoitukset 4 op Tavoitteet: Opiskelija harjaantuu lukemaan ja ymmärtämään saksankielistä tekstiä, tunnistamaan tavallisimpien tekstilajien konven-

177 Käännöstiede (saksa) 177 tioita ja soveltamaan teksteihin vähintään kahta erilaista analyysimallia tai -menetelmää. Opintojakson tarkoitus on myös kannustaa ja antaa virikkeitä jatkuvaan oman sanavaraston kartuttamiseen ja tutustuttaa erilaisten sanakirjojen ja sanastojen käyttöön. Sisältö: Eri tekstilajien lukemista ja analysointia, tekstinymmärtämisharjoituksia, sanaston laatiminen omaan käyttöön. Vaadittavat opintosuoritukset: Aktiivinen osallistuminen ja harjoitukset. Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. Suositeltu suoritusajankohta: 1. vuoden syksy. Merkintä annetaan osallistumisen ja harjoitusten hyväksyttävän suorittamisen perusteella. Perusopinnot 25 op B-työkielen eli saksan kielen tuntemus ja käyttötaito paranee, ja opiskelija omaksuu ammattimaisessa kääntämisessä ja tulkkauksessa tarvittavat viestinnälliset perusvalmiudet. Opiskelija tutustuu käännösprosessin vaiheisiin, kääntäjän ja tulkin työvälineisiin ja tiedonhankintamenetelmiin, ja hänen käsityksensä käännös- ja tulkkausviestinnästä asiantuntijatoimintana selkiytyy. Opiskelija oppii tarkastelemaan lähde- ja kohdekulttuureita käännösviestinnän näkökulmasta. Perusopintojen kaikki opintojaksot ovat pakollisia käännöstieteen saksan pääaineopiskelijoille. Jos opiskelijalla on pää- tai sivuaineena jokin muu käännöstieteen oppiaine, niin käännöstieteen yhteisiä opintojaksoja ei voi sisällyttää kahteen eri oppiaineeseen. Tällöin opiskelijan pitää korvata opintojakso tai opintojaksot sisällyttämällä tutkintoonsa laitoksen yhteisiä opintoja tai aineopintojen valinnaisia opintojaksoja tarvittavan opintopistemäärän verran. Aineopintojen valinnaisten opintojaksojen suorittamisesta on sovittava opintojaksoista vastaavien opettajien kanssa. Korvaavuudesta sovitaan assistentin kanssa. TRMUPK1 Johdatus kääntäjän ja tulkin ammatteihin 2 op Ks. Käännöstieteen yhteiset opinnot TRMUPK2A Johdatus käännösprosessiin/ luennot 1 op Ks. Käännöstieteen yhteiset opinnot TRMUPK2B Johdatus käännösprosessiin/ harjoitukset 2 op Ks. Käännöstieteen yhteiset opinnot TRSAPK1 Johdatus itseopiskeluun 1 op Tavoitteet: Opiskelija oppii kehittämään kielitaitoaan ja opiskelutekniikoitaan omatoimisesti. Sisältö: Tutustuminen itseopiskelumateriaaleihin ja kielitaidon itsenäisen kehittämisen mahdollisuuksiin sekä Tampereen saksankieliseen kulttuurielämään. Opiskelutekniikat. Vaadittavat opintosuoritukset: Aktiivinen osallistuminen. Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. Merkintä annetaan osallistumisen perusteella. Arviointiperusteet sovitaan kurssin alkaessa. Suositeltu suoritusajankohta: syksy. TRSAPK2 Kulttuuritietous I 3 op 1. vuoden Tavoitteet: Opiskelija harjaantuu tunnistamaan ja käsitteellistämään kulttuurien välisiä eroja ja yhtäläisyyksiä sekä oppii mieltämään kielenkäytön ja tekstit kulttuurin ilmentäjiksi. Sisältö: Kulttuurin käsite ja tekstit kulttuurin ilmentäjinä. Saksa, Sveitsi ja Itävalta kulttuurialueina ja niiden vertailu Suomeen. Vaadittavat opintosuoritukset: Aktiivinen osallistuminen luentoihin ja harjoituksiin, ryhmätyönä laaditun harjoitustyön suullinen ja kirjallinen raportointi. Vaihtoehtoisesti kirjallisuusessee. Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5. Numerolla

178 178 Kieli- ja käännöstieteiden laitos TRSAPK3 Funktionaalinen kielioppi 4 op Tavoitteet: Opiskelija perehtyy funktionaalisen kieliopin perusajatuksiin. Sisältö: Saksankielisen ilmaisutaidon syventäminen käännösviestintää varten lauserakenteita, sananmuodostusta, kieliopin viestinnällisiä funktioita ja käyttömahdollisuuksia tarkastelemalla. Kieliopillisiin käsitteisiin perehtyminen. Vaadittavat opintosuoritukset: Harjoitustyöt. Kirjallinen lopputentti Arviointi perustuu harjoitustöihin ja lopputenttiin. Suositeltu suoritusajankohta: 1. vuoden kevät. TRSAPK4A Puheviestintä I 4 op Tavoitteet: Opiskelijan keskusteluvalmiudet, esiintymistaito ja -varmuus lisääntyvät. Sisältö: Puheiden valmistelu ja toteuttaminen. Keskusteluvalmiuksien, esiintymistaitojen ja esiintymisvarmuuden harjoittelu. Vaadittavat opintosuoritukset: Harjoitustyöt. 5. Arviointi perustuu harjoitustöihin. Suositeltu suoritusajankohta: 1. vuoden kevät. TRSAPK4B Puheviestintä II 4 op Tavoitteet: Esiintymistaitojen lisääminen. Tulkkausvalmiuden kehittäminen. Sisältö: Puheiden ja esitelmien valmistelu erilaisia julkisia tilanteita varten, kuten liike-elämän tarkoituksiin ja erilaisiin konferensseihin. Vaadittavat opintosuoritukset: Harjoitustyöt. 5. Arviointi perustuu harjoitustöihin. Suositeltu suoritusajankohta: syksy. TRSAPK5 Kirjallinen viestintä I 4 op 2. vuoden Tavoitteet: Opiskelija oppii hallitsemaan ammattimaisen kirjoittamisen perusparadigman paralleelitekstimenetelmän avulla. Opiskelijat tuntevat valikoitujen ja kääntämisen kannalta relevanttien tekstilajien ominaispiirteet sekä saksankielistä kirjallisen viestinnän kulttuuria ja sen apuvälineitä. Sisältö: Ammattimaisen kirjallisen viestinnän perusteet. Viestinnällinen ja kulttuurikontrastiivinen tekstianalyysi. Tekstien tuottaminen kääntämisen kannalta keskeisissä tekstilajeissa. Vaadittavat opintosuoritukset: Johdanto-osuutena artikkelikokoelman kirjallinen tenttiminen, harjoituskurssi ja henkilökohtainen palautekeskustelu Arviointi perustuu kirjalliseen tenttiin ja harjoitustöihin. Suositeltu suoritusajankohta: 1. vuoden kevät. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Artikkelikokoelma tai: Kadric, M., Kaindl, K. & Kaiser-Cooke, M Translatorische Methodik. Luvut 1, 3, 4, 5, 7 ja 8. Aineopinnot 55 op Työkielten käyttövarmuus kasvaa ja lähde- ja kohdekulttuurien tuntemus syvenee. Opiskelijan käännös- ja tulkkaustaito A- ja B-työkielten välillä harjaantuu, ja hän perehtyy erikoisalojen viestintään ja tutustuu johonkin kääntämisen osa-alueeseen tai tulkkaukseen. Opiskelija perehtyy myös käännöstieteen pääsuuntauksiin ja saa perusvalmiudet tieteellisen tekstin tuottamiseen. Jos opiskelijalla on pää- tai sivuaineena jokin muu käännöstieteen oppiaine, niin käännöstieteen yhteisiä opintojaksoja ei voi sisällyttää kahteen eri oppiaineeseen. Tällöin opiskelijan pitää korvata opintojakso tai opintojaksot sisällyttämällä tutkintoonsa aineopintojen valinnaisia opintojaksoja tai laitoksen yhteisiä opinto- ja tarvittava opintopistemäärä. Aineopintojen valinnaisten opintojaksojen suorittamisesta on sovittava opintojaksoista vastaavien opettajien kanssa. Korvaavuudesta sovitaan assistentin kanssa. Sivuaineopiskelija voi korvata pääaineopiskelijoille pakollisen kieli- ja kulttuuriharjoittelun

179 Käännöstiede (saksa) 179 (TRSAAK1, 4 op) laitoksen yhteisiä opintoja tai aineopintojen valinnaisia opintojaksoja suorittamalla. Pakollisten opintojaksojen osuus aineopinnoista on 52 opintopistettä. Pääaineopiskelijan on suoritettava valinnaisia opintojaksoja vähintään 3 op. Valinnaisia opintojaksoja ovat SAAK7 - SAAK10 sekä MUAK5 - MUAK9. TRSAAK7 on pakollinen niille, jotka jatkavat syventävissä opinnoissa tulkkauksen linjalla. Sivuaineopiskelija ei suorita kandidaatintutkielmaopintoja. Sivuaineen aineopintojen laajuus on 35 op. TRMUAK1B Johdatus tulkkausprosessiin/ harjoitukset 1 op Ks. Käännöstieteen yhteiset opinnot TRMUAK1A Johdatus tulkkausprosessiin/ luennot 1 op Ks. Käännöstieteen yhteiset opinnot TRMUAK2A Erikoisalojen kielet ja terminologia/luennot 1 op Ks. Käännöstieteen yhteiset opinnot TRMUAK2B Erikoisalojen kielet ja terminologia/harjoitukset 1 op Ks. Käännöstieteen yhteiset opinnot TRMUAK3A Kandidaatintutkielmaseminaari 4 op Ks. Käännöstieteen yhteiset opinnot TRMUAK3B Kandidaatintutkielma 6 op Ks. Käännöstieteen yhteiset opinnot TRMUAK4 Typografian perusteet kääntäjille 3 op Ks. Käännöstieteen yhteiset opinnot TRSAAK1 Kieli- ja kulttuuriharjoittelu 4 op Tavoitteet: Arkipäivä-, ammatti- ja/tai yliopistokulttuuriin perehtyminen saksankielisessä maassa. B-työkielitaidon vahvistaminen. Sisältö: Omakohtainen tutustuminen saksankielisten maiden kulttuureihin, oman ja vieraan kulttuurin erojen ja yhtäläisyyksien tiedostaminen. Vaadittavat opintosuoritukset: Vähintään kahden kuukauden oleskelu saksankielisessä maassa. Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. Todistus vähintään kahden kuukauden oleskelusta saksankielisessä maassa. Kirjallinen ja suullinen loppuraportti. Arviointi perustuu kirjalliseen ja suulliseen loppuraporttiin ja oleskeluajan luonteeseen ja kestoon. Suositeltavin suoritustapa on opiskelijavaihtoon osallistuminen. TRSAAK2 Kulttuuritietous II 4 op Tavoitteet: Tiedollisen perustan kehittäminen kulttuurienvälisiin viestintätilanteisiin. Sisältö: Saksa liittovaltiona ja kulttuurialueena, vertailu Suomeen. Normit, tavat, ajatusmaailma, arkipäivän käytännöt ja perinteet. Tiedonhaun, tiedon esittämisen ja julkisen esiintymisen harjoittelu. Toteutustavat: Harjoituksia. Vaadittavat opintosuoritukset: Luento ja harjoitukset. Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. Arviointi perustuu aktiiviseen osallistumiseen ja harjoituksiin. Edeltävät opinnot: TRSAPK2 Kulttuuritietous I. Suositeltu suoritusajankohta: syksy. TRSAAK3 Kirjallinen viestintä II 4 op 2. vuoden Tavoitteet: Perehtyminen erilaisiin B-työkielisiin tekstilajeihin. Eri tekstilajien piirteiden tunnistaminen ja niiden viestinnällisen merkityksen oivaltaminen. Viestintäkeinojen omaksuminen ja aktiivinen soveltaminen. Sisältö: Kääntämisen kannalta keskeisten tekstilajien analyysi ja tekstilajien erityispiirteiden tunnistamisen harjoittelu. Eri viestintätarkoituksiin suunnattujen tekstien laatiminen. B-työkieliseen kääntämiseen liittyviä tehtäviä kurssiin liittyvässä projektissa.

180 180 Kieli- ja käännöstieteiden laitos Vaadittavat opintosuoritukset: Harjoitustyöt ja projekti. 5. Arviointi perustuu harjoitustöihin ja projektiin osallistumiseen. Suositeltu suoritusajankohta: syksy. 2. vuoden TRSAAK4A Käännösviestintä saksa-suomi I 4 op Tavoitteet: Opiskelija saa kokemusta saksasta suomeen kääntämisessä, tekstianalyysitaidot ja tiedonhakutaidot syvenevät. Hän osaa perustella omia käännösratkaisujaan ja keskustella analyyttisesti käännöksistä. Sisältö: Kommentoitujen käännösten laatiminen saksasta suomeen. Vaadittavat opintosuoritukset: Aktiivinen osallistuminen seminaarityöskentelyyn, käännösten laatiminen. 5. Arviointi perustuu harjoitustehtäviin. TRSAAK4B Käännösviestintä saksa-suomi II 4 op Tavoitteet: Opiskelijan käännöstaito syvenee. Erityisesti yhteistyötaidot ja taito arvioida käännösratkaisuja ja antaa palautetta toisten käännöksistä kehittyvät. Sisältö: Jatkoa opintojaksolle TRSAAK4A. Vaadittavat opintosuoritukset: Aktiivinen osallistuminen seminaarityöskentelyyn. Käännösten laatiminen. 5. Arviointi perustuu harjoitustehtäviin. TRSAAK4C Käännösviestintä saksa-suomi III 4 op Tavoitteet: Opiskelijan tutustuu erikoisalojen käännösviestintään. Sisältö: Oppiaineen tarjonnan mukaan johonkin erikoisalaan ja sen piirissä tapahtuvaan käännösviestintään tutustuminen. Vaadittavat opintosuoritukset: Aktiivinen osallistuminen seminaarityöskentelyyn, käännösten laatiminen. 5. Arviointi perustuu harjoitustehtäviin. TRSAAK5A Johdatus B-työkieleen kääntämiseen 4 op Tavoitteet: Tutustuminen B-työkielelle kääntämisen edellytyksiin, erityispiirteisiin ja ongelmiin. Sisältö: Suomalaiselle kulttuurille ominaisten tapojen, asioiden ja ilmiöiden välittäminen saksankielisten maiden kulttuuriin. Vaadittavat opintosuoritukset: Harjoitustehtävät. 5. Arviointi perustuu harjoitustehtäviin. Suositeltu suoritusajankohta: 2. vuoden kevät. TRSAAK5B Käännösviestinnän perusteet suomi-saksa 4 op Tavoitteet: Käännöstaidon kehittäminen; käännösprosessin erityispiirteet ja toimintatavat B-työkieleen käännettäessä. Sisältö: Johdatus erikoisalojen käännösviestintään. Käytännön käännöstehtävien suorittaminen, käännösratkaisujen tarkastelu ja arviointi. Vaadittavat opintosuoritukset: Harjoitustyöt ja osallistuminen mahdollisiin projekteihin. 5. Arviointi perustuu harjoitustehtäviin. Suositeltu suoritusajankohta: syksy. 3. vuoden TRSAAK6 Puhetilanteet ja tulkkaus 4 op Tavoitteet: Luonteva suhtautuminen tulkkaustilanteisiin, käsitys viestin välittymisestä tulkatuissa puhetilanteissa, käsitys omasta motivaatiosta ja senhetkisestä valmiudesta dialogitulkin tehtäviin, oikeakielisen, selkeän ja tarkan puheen tuottaminen, assosiaationopeuden, muistin ja konsekutiivitekniikan kehittyminen. Sisältö: Toimiminen tulkattavan keskustelijan ja dialogitulkin rooleissa sekä viestin välittymisen ja tulkkauksen pohtiminen näistä rooleista

181 Käännöstiede (saksa) 181 käsin. (Dialogi)tulkkauksen menetelmät: toimeksiantoon valmistautuminen, tilanteeseen vaikuttaminen ja sopeutuminen, tarkennuskysymykset, vuorottelu. Julkisen puheen ja esiintymisen sekä siihen liittyvän paineenhallinnan harjoittelu opetustilassa ja kenttätilanteissa. Vaadittavat opintosuoritukset: Aktiivinen osallistuminen harjoittelun kaikkiin osioihin, laadullisesti ja määrällisesti riittävä tulkkausnäyttö, oppimispäiväkirja Arviointi perustuu tulkkausnäyttöön harjoituksissa ja oppimispäiväkirjaan. Suositeltu suoritusajankohta: syksy. TRSAAK7 Asioimistulkkaus 4 op 3. vuoden Yleiskuvaus: Pakollinen tulkkauksen linjan syventäviin opintoihin jatkaville. Tavoitteet: Nopea tilannearviointi, tapauskohtaisen asia-, kieli- ja kulttuuriaineksen kartuttamisen ja mieleen painamisen tehostuminen, muistitoimintojen ja konsekutiivitekniikan kehittyminen, kyky toimia dialogitulkkina viranomaisen, yksityishenkilön tai muun tahon välisessä asioimisviestinnässä, eettinen ammattikäyttäytyminen, kyky osallistua asiantuntevasti asioimistulkkausta käsittelevään keskusteluun. Sisältö: Tulkkaustilanteiden analyysi, asioimistulkin roolissa toimiminen opiskelutilassa ja kenttätilanteissa, asioimistulkkauksen menetelmät kuten toimeksiantoon valmistautuminen, asiakkaiden ohjaus, tilanteeseen vaikuttaminen ja tilanteeseen sopeutuminen, tarkennuskysymykset ja vuorottelu, harjoitukset valmistautumistehtävineen ja palautekeskusteluineen. Vaadittavat opintosuoritukset: Laadullisesti ja määrällisesti riittävä tulkkausnäyttö Arviointi perustuu tulkkausnäyttöön harjoituksissa. Suositeltu suoritusajankohta: 3. vuoden kevät. TRSAAK8 Radiouutisten toimittaminen saksan kielellä 1-2 op Yleiskuvaus: Valinnainen. Tavoitteet: Tutustuminen uutistekstien toimittamiseen ja aikarajoitteiseen kääntämiseen. Sisältö: Käännösten laatiminen saksankieliseen uutislähetykseen ajankohtaisista uutisista. Vaadittavat opintosuoritukset: Harjoitustyöt. Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. Merkintä perustuu harjoitustöihin. Suositeltu suoritusajankohta: 2. vuoden kevät. TRSAAK9 Katsaus käännöstieteelliseen kirjallisuuteen 4 op Tavoitteet: Opiskelija laajentaa ja syventää käännöstieteellistä asiantuntemustaan. Sisältö: Käännöstieteelliseen kirjallisuuteen perehtyminen ja kriittisen referaatin kirjoittaminen tai kirjallinen tentti. Vaadittavat opintosuoritukset: Kriittinen referaatti tai kirjallinen tentti opintojakson vastuuhenkilön kanssa sovitusta kirjallisuudesta. Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5. Numerolla Kirjallisuus/Oppimateriaali: Kirjatenttiin tentitään kaksi seuraavista vaihtoehtoisista kirjoista: Stolze, R Die Fachübersetzung; Pöchhacker, F Dolmetschen; Risku, H Translationsmanagement. Myös kriittinen referaatti käsittää kaksi teosta, jotka voivat olla edellisestä luettelosta tai muita, vastuuhenkilön kanssa sovittavia teoksia. Referaatin toisen teoksen voi korvata artikkeleilla.

182 182 Kieli- ja käännöstieteiden laitos TRSAAK10 Muita aineopintoja 1-10 op Tavoitteet: Opiskelija laajentaa osaamistaan muilla omia opintoja tukevilla opinnoilla. Sisältö: Opintojaksoon voi sisällyttää muissa oppiaineissa, esim. saksan kieli ja kulttuuri, muissa yliopistoissa tai ulkomailla suoritettuja opintoja, jotka liittyvät pääaineen opintoihin. Myös pääaineen opintoihin liittyvä työharjoittelu voidaan sisällyttää tähän opintojaksoon. Vaadittavat opintosuoritukset: Opiskelija esittää assistentille selvityksen opinnoista tai harjoittelusta tms., jotka hän haluaa sisällyttää oppiaineen opinnoissa tämän opintojakson yhteyteen. Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. Hyväksymismerkintä ja opintosuoritukset opintojen laajuuden ja soveltuvuuden perusteella. TRMUAK5 Johdatus kaunokirjalliseen kääntämiseen 4 op Ks. Käännöstieteen yhteiset opinnot TRMUAK6 AV-kääntämisen johdantokurssi 2 op Ks. Käännöstieteen yhteiset opinnot TRMUAK7 Kääntämisen filosofia 2 op Ks. Käännöstieteen yhteiset opinnot TRMUAK8 Suomennoskirjallisuuden historia 6 op Ks. Käännöstieteen yhteiset opinnot TRMUAK9 Käännöstieteen klassikoita 2-10 op Ks. Käännöstieteen yhteiset opinnot Filosofian maisterin tutkinto (120 op) Kandidaatintutkinnon suorittanut opiskelija valitsee syventävissä opinnoissa kääntämisen tai tulkkauksen linjan, jonka opinnot hän suorittaa kokonaisuudessaan; tutkielmaopinnot ovat kummankin linjan opiskelijoille yhteiset. Osa opinnoista on yhteisiä. Toisen linjan opintoja voi mahdollisuuksien mukaan sisällyttää tutkintorakenteen kohtaan muut opinnot, mutta kursseille osallistumisesta tulee sopia erikseen kunkin kurssin opettajan kanssa. Kääntämisen linjan kurssit on tarkoitettu ensisijaisesti kääntämisen linjan opiskelijoille, tulkkauksen linjan kurssit tulkkauksen linjan opiskelijoille. Syventävien opintojen kokonaismerkinnän saamiseksi sekä pää- että sivuaineopiskelijan on suoritettava laitoksen yhteisistä opinnoista opintojakso Y06 Käännöstieteellinen tutkimus ja metodit. Tutkintorakenteen kohtaan muut opinnot (26 op) opiskelija voi esimerkiksi sijoittaa kandidaatintutkinnossa aloittamansa sivuaineen loput aineopinnot. Laitoksen yhteiset opinnot 4 op Pääaine 90 op Käännöstiede (saksa) 80 op (sis. tutkielmaopinnot 40 op) Käännöstiede (suomi) 10 op Muut opinnot 26 op Sivuaineopiskelijan tutkielmaopintojen laajuus on 20 op. Opinnot koostuvat seminaarista, jonka laajuus on 5 op ja sivuainetutkielmasta, jonka laajuus on 15 op.

183 Käännöstiede (saksa) 183 Syventävät opinnot 90 op Kääntämisen linjan opintojen tavoitteena on A- ja B-työkielten välinen ammattimainen käännöskompetenssi sekä valmius toimia työelämässä kääntämisen asiantuntijana ja kehittäjänä. Opiskelija perehtyy syvällisesti käännöstieteeseen ja sen tutkimusmenetelmiin sekä kehittää kykyään tehdä itsenäisesti tutkimustyötä. Tulkkauksen linjan opintojen tavoitteena on tulkkausalan ja kulttuurienvälisen viestinnän hyvä tuntemus, valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen sekä valmiudet toimia työelämässä tulkkauksen asiantuntijana ja kehittäjänä. Perehtymisalueita ovat oikeustulkkaus ja virallinen kääntäminen. Sivuaineeksi suositellaan puheoppia. Laitoksen yhteiset opinnot (FM) 4 op Y06 Käännöstieteellinen tutkimus ja metodit 4 op Ks. Laitoksen yhteiset opinnot Oppiaineen yhteiset opinnot op TRSASM2 Tutkielmaopinnot 40 op Yleiskuvaus: Sivuaineopinnoissa tutkielmaopintojen laajuus on 20 op Vaadittavat opintosuoritukset: Vaadittavat opintosuoritukset: tutkielmaseminaari ja pro gradu -tutkielma Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5. TRSASM2A Tutkielmaseminaari 5 op Numerolla Yleiskuvaus: Tarkoituksena on seminaarin ja aktiivisen tutkielmantekovaiheen yhdistäminen. Ihannetapauksessa tutkielma valmistuu seminaarin loppuvaiheessa tai pian sen jälkeen. Tutkimuspäiväkirja on työskentelypäiväkirja, jossa keskitytään erityisesti työprosesseihin, siihen miten on työskennellyt ja miten ratkaissut ongelmia. Se auttaa havaitsemaan oman työskentelyn rutiineja, reunaehtoja ja vaihtoehtoisia ongelmia. Tavoitteet: Pro gradu -työhön, tutkimusprosessiin ja tieteelliseen kirjoittamiseen tarvittavien valmiuksien hankkiminen ja kehittäminen. Sisältö: Tutkielmatyöskentelyn perusteet: tutkimusprosessin vaiheet, tutkimussuunnitelman laatiminen, tiedon hankinta, kriittinen ajattelu, tutkimusraportin kirjoittaminen. Toteutustavat: Lukuvuoden kestävän seminaarin voi aloittaa syys- tai kevätlukukauden alussa. Vaadittavat opintosuoritukset: Aktiivinen osallistuminen seminaarityöskentelyyn kahden lukukauden ajan, pro gradu -työn tutkimussuunnitelma ja seminaarityö, joka on samalla tutkielman osaraportti, ja tutkimuspäiväkirja. Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. Hyväksymismerkintä annetaan vaadittavien opintosuoritusten jälkeen. Suositeltu suoritusajankohta: syksy. TRSASM2B Pro gradu -tutkielma 35 op 5. vuoden Tavoitteet: Kyky laatia tieteellinen tutkielma, joka osoittaa oman tieteenalan tutkimuskysymysten ja -menetelmien hallinta. Vaadittavat opintosuoritukset: Pro gradu -tutkielma. Sisältö: Tutkielman pituus on vähintään 60 sivua. Tutkielma kirjoitetaan suomeksi tai saksaksi, ja sen loppuun liitetään kieliparin toisella kielellä laadittu sivun pituinen lyhennelmä. Arviointi ja arviointiperusteet: Approbatur-laudatur. Arvolause asteikolla approbaturlaudatur. Tutkielmavaatimukset käyvät ilmi laitoksen tutkielmaohjeista, jotka voi tulostaa laitoksen verkkosivuilta. Suositeltu suoritusajankohta: 5. vuoden kevät. Lisätiedot: Sivuainetutkielman laajuus on 15 op.

184 184 Kieli- ja käännöstieteiden laitos TRSASM7 Muita syventäviä opintoja 2-6 op Yleiskuvaus: Vapaaehtoinen. Tavoitteet: Opiskelija laajentaa osaamistaan maisterivaiheen opintoja tukevilla muilla opinnoilla. Sisältö: Opintojaksoon voi sisällyttää muissa oppiaineissa, esim. saksan kieli ja kulttuuri, muissa yliopistoissa tai ulkomailla suoritettuja opintoja, jotka liittyvät pääaineen opintoihin. Opintojaksoon sisällytettävistä opinnoista sovitaan oppiaineen professorin kanssa. Vaadittavat opintosuoritukset: Opiskelija esittää oppiaineen professorille selvityksen opinnoista, jotka hän haluaa sisällyttää oppiaineen opintoihin Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. Hyväksymismerkintä ja opintosuoritukset opintojen laajuuden ja soveltuvuuden perusteella. Kääntämisen linjan opinnot 40 op Tavoitteet: Kääntämisen linjan opintojen tavoitteena on A- ja B-työkielten välinen ammattimainen käännöskompetenssi sekä valmius toimia työelämässä kääntämisen asiantuntijana ja kehittäjänä. Opiskelija perehtyy syvällisesti käännöstieteeseen ja sen tutkimusmenetelmiin sekä kehittää kykyään tehdä itsenäisesti tutkimustyötä. Lisätiedot: On suositeltavaa, että kandidaattivaiheen opinnot on suoritettu kokonaisuudessaan ennen kääntämisen linjan opintojen aloittamista. Kaikki opintojaksot ovat pakollisia kääntämisen linjan opiskelijoille lukuun ottamatta opintojaksoa TRSASM1B. Erikoisaloista valitaan yksi, josta suoritetaan seminaari kumpaankin suuntaan (saksa suomi ja suomi saksa). TRMUSM1 Käännösteknologian perusteet 2 op Ks. Käännöstieteen yhteiset opinnot TRSASM3 Käännöstieteen uusia suuntauksia 6 op Tavoitteet: Käännöstieteellisen tutkimuksen tuntemus ja tutkimusvalmiuksien hankkiminen. Sisältö: Perehtyminen käännöstieteen uusiin tutkimuskysymyksiin ja -menetelmiin. Vaadittavat opintosuoritukset: Aktiivinen osallistuminen seminaariin ja seminaarityö. 5. Arviointi perustuu seminaarityöhön ja muihin seminaariin liittyviin tehtäviin. Suositeltu suoritusajankohta: 4. vuoden kevät. TRSASM1A Virallisten käännösten laatiminen saksa-suomi 4 op Tavoitteet: Valmius havaita ja ratkaista yleisten asiakirjojen kääntämiseen liittyvät ongelmat, alan säädösten, ohjeiden ja hakuteosten tuntemus ja käyttötaito, taito laatia laillisesti päteviä käännöksiä, oikeudellisen vastuun tiedostaminen. Sisältö: Tutustuminen vastaavaan lakiin ja asetukseen sekä viranomaisohjeisiin, suomalaisten ja saksalaisten (itävaltalaisten, sveitsiläisten) yleisten asiakirjojen kontrastiivinen tarkastelu ja systeeminen tulkinta, virallisen kääntämisen menetelmät, lähteiden käyttö, käännösten laatiminen case-harjoituksina ja käännösten käsittely seminaari-istunnoissa sekä mahdollisen korjatun version hyväksyttäminen. Vaadittavat opintosuoritukset: Seminaarityöskentely ja hyväksytyt harjoitustyöt. 5. Arviointi perustuu harjoitustöihin. Suositeltu suoritusajankohta: 4. vuoden kevät. TRSASM1B Virallisten käännösten laatiminen suomi-saksa 4 op Tavoitteet: Valmius havaita ja ratkaista yleisten asiakirjojen kääntämiseen liittyvät ongelmat, alan säädösten, ohjeiden ja hakuteosten

185 Käännöstiede (saksa) 185 tuntemus ja käyttötaito, taito laatia laillisesti päteviä käännöksiä, oikeudellisen vastuun tiedostaminen. Sisältö: Tutustuminen saksalaisiin säädöksiin ja viranomaisohjeisiin, suomalaisten ja saksalaisten (itävaltalaisten, sveitsiläisten) yleisten asiakirjojen kontrastiivinen tarkastelu ja systeeminen tulkinta, virallisen kääntämisen menetelmät, lähteiden käyttö, käännösten laatiminen case-harjoituksina ja käännösten käsittely seminaari-istunnoissa sekä mahdollisen korjatun version hyväksyttäminen. Vaadittavat opintosuoritukset: Seminaarityöskentely ja hyväksytyt harjoitustyöt. 5. Merkintä perustuu harjoitustöihin. Suositeltu suoritusajankohta: 5. vuosi Kirjallisuus/Oppimateriaali: Saksan säädöskokoelman laillisesti pätevää käännöstä koskevat säädökset, artikkelikokoelma laillisesti pätevän käännöksen laatimisesta ja käsiteltävien asiakirjojen aihepiiristä. TRSASM4 Julkinen puhuminen 4 op Tavoitteet: Harjaantuminen B-työkielisiin julkisiin puhetilanteisiin. Sisältö: Puheen pitämisen harjoituksia. Ad hoc -puheet, puheiden analysointi ja arviointi. Vaadittavat opintosuoritukset: Harjoitustyöt 5. Arviointi perustuu harjoitustöihin. Suositeltu suoritusajankohta: 4. vuoden kevät. TRSASM5A Käännösviestinnän seminaari saksa-suomi 6 op Tavoitteet: Kääntämistaito, käännösten arviointitaito ja seminaarityöskentelyn taidot syvenevät. Sisältö: Laajan kommentoidun käännöksen laatiminen seminaarikäsittelyä varten, opponenttina toimiminen. Vaadittavat opintosuoritukset: Aktiivinen osallistuminen seminaarityöskentelyyn ja harjoitustyöt. Vaadittavat opintosuoritukset: Aktiivinen osallistuminen seminaarityöskentelyyn ja harjoitustyöt Arviointi perustuu ensisijaisesti opponoinnin perusteella muokattuun seminaarikäännökseen. Sovitaan ope- Kirjallisuus/Oppimateriaali: tuksen yhteydessä. TRSASM5B Käännösviestinnän seminaari suomi-saksa 6 op Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia ammattimaisesti kaikissa käännösprosessin vaiheissa ja pystyy toimimaan kulttuurienvälisen viestinnän asiantuntijana. Opiskelija osaa neuvoa toimeksiantajaa tämän viestintätilanteisiin liittyvissä tarpeissa. Opiskelija osaa määrittää, millainen asiakkaan viestintätarve on ja oppii määrittämään käännösprosessin tavoitteen mukaiseksi. Opiskelija osaa tuottaa sellaisen B-työkielisen käännöksen, josta kohdekielisen viestinnän asiantuntija voi vaivattomasti muokata julkaisukelpoisen tuotteen. Sisältö: Ammattimaisen käännösprosessin eri vaiheet ja toimijat, kuten hinta-arvion laatiminen, tarjouksen tekeminen, arkkivedosten tarkistaminen. Tarkoituksenmukaisten käännösten laatiminen. Toimiminen prosessin muissa rooleissa, kuten toimeksiantajana ja oikolukijana. Vaadittavat opintosuoritukset: Aktiivinen osallistuminen opetustilanteisiin. Käytännönläheisen käännöstoimeksiannon suunnittelu ja määrittely. Kurssilla tarjotun käännöstoimeksiannon toteuttaminen ammattimaisella tavalla. Toimiminen kaksi kertaa korjauslukijana (opponenttina) Arviointi perustuu harjoitustehtäviin ja toimimiseen eri rooleissa. Suositeltu suoritusajankohta: 4. vuosi Kirjallisuus/Oppimateriaali: Snell-Hornby et al.: Handbuch Translation (valitut artikkelit) sekä Kadric, M. & Kaindl, K., Kaiser-Cooke, M Translatorische Methodik. Erit. luvut 3, 4, 6, 8 ja 9.

186 186 Kieli- ja käännöstieteiden laitos TRSASM6A Käännösviestinnän seminaari saksa-suomi (erikoisala) 6 op Tavoitteet: Erikoisalan käännösviestinnän tuntemus, käännösten arviointitaito ja seminaarityöskentelyn taidot syvenevät. Sisältö: Laajan erikoisalan tekstin kääntäminen ja käännöskommentin laatiminen, opponenttina toimiminen. Sanastotyö, tiedonhankinta. Vaadittavat opintosuoritukset: Aktiivinen osallistuminen seminaarityöskentelyyn ja harjoitustyöt 1-5. Arviointi perustuu ensisijaisesti opponoinnin perusteella muokattuun seminaarikäännökseen. Suositeltu suoritusajankohta: 4. vuoden kevät. Sovitaan ope- Kirjallisuus/Oppimateriaali: tuksen yhteydessä. TRSASM6B Käännösviestinnän seminaari suomi-saksa (erikoisala) 6 op Tavoitteet: Erikoisalan käännösviestinnän tuntemus, käännösten arviointitaito ja seminaarityöskentelyn taidot syvenevät. Sisältö: Laajan erikoisalan tekstin kääntäminen ja käännöskommentin laatiminen, opponenttina toimiminen. Sanastotyö, tiedonhankinta. Vaadittavat opintosuoritukset: Aktiivinen osallistuminen seminaarityöskentelyyn ja harjoitustyöt. 5. Arviointi perustuu seminaarityöskentelyyn ja harjoitustöihin. Edeltävät opinnot: Aineopintojen käännösviestinnän opintojaksot. Suositeltu suoritusajankohta: 4. vuoden kevät. Lisätiedot: Sovitaan opetuksen yhteydessä. Tulkkauksen linjan opinnot 40 op Tavoitteet: Tulkkauksen linjan opintojen tavoitteena on tulkkausalan ja kulttuurienvälisen viestinnän hyvä tuntemus, valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen sekä valmiudet toimia työelämässä tulkkauksen asiantuntijana ja kehittäjänä. Perehtymisalueita ovat oikeustulkkaus ja virallinen kääntäminen. Sivuaineeksi suositellaan puheoppia. Lisätiedot: On suositeltavaa, että kandidaattivaiheen opinnot on suoritettu kokonaisuudessaan ennen kääntämisen linjan opintojen aloittamista. Kaikki opintojaksot ovat pakollisia tulkkauksen linjan opiskelijoille. TRMUSM2 Johdatus tulkkauksen teoriaan 4 op Ks. Käännöstieteen yhteiset opinnot TRSAST1A Tulkin muisti ja muistiinpanotekniikka 2 op Tavoitteet: Oman muistikapasiteetin tiedostaminen, tulkkausviestinnälle ominaisten muistitoimintojen kehittyminen. Sisältö: Tutustuminen muistin toimintaan tulkkausviestinnässä sekä muistiinpanotekniikoihin kirjallisuuden avulla. Muisti- ja muistiinpanotekniikan harjoituksia. Vaadittavat opintosuoritukset: Harjoitukset ja kirjallinen lopputyö Arviointi perustuu harjoitustöihin ja lopputyöhön. Suositeltu suoritusajankohta: syksy. 4. vuoden Lisätiedot: Artikkeleita muistin tutkimuksesta ja muistiinpanotekniikasta. TRSAST1B Toimeksiantoon valmistautumisen tekniikka 2 op Tavoitteet: Tulkkaukseen liittyvien yllätystilanteiden hallinta, ongelmien ennaltaehkäisy, jännitystilojen hallinta, tulkkaustehtävän jäsentyminen, tulkkausmateriaalin käsittelyn nopeutuminen, argumenttien vahvistuminen tulkin, toimeksiantajan ja tulkattavien neuvotteluihin.

187 Käännöstiede (saksa) 187 Sisältö: Erilaisten tulkkaustilanteiden analysointi, tulkkausmateriaalin työstäminen, työskentelyn organisointi, ongelmien käsittely, yllätystilanteiden ja jännitystilojen käsittely, shadowing- ja prima vista -harjoituksia. Vaadittavat opintosuoritukset: Harjoitukset ja kirjallinen ryhmätyö. Vaadittavat opintosuoritukset: Harjoitukset ja kirjallinen ryhmätyö Arviointi perustuu harjoitustöihin ja lopputyöhön. Suositeltu suoritusajankohta: syksy. 4. vuoden TRSAST2A Konsekutiivitulkkaus saksasuomi 2 op Tavoitteet: Luonteva suhtautuminen julkiseen esiintymiseen, konsekutiivitekniikan hallinta muistiinpanojen tuella ja ilman, kyky kehittää itsenäiseti tulkkaustaitoaan. Sisältö: Johdanto-opinnoissa hankittujen valmiuksien soveltamista, kuuntelemisen aktivoiminen, muistin ja muistiinpanotekniikan kehittäminen, tulkkauksen harjoittelu semi-autenttisella puhemateriaalilla (spontaanit, puolistrukturoidut, strukturoidut ja luetut puheet) lausekonsekutiivina ilman muistiinpanoja ja 3-10 minuutin jaksoina muistiinpanoihin tukeutuen. Konsekutiivitekniikan, julkisen esiintymisen, puhetaidon, äänenkäytön ja oikeakielisen puheen harjoittelua A-työkielellä. Vaadittavat opintosuoritukset: Harjoitukset ja kirjallinen itsearviointiraportti Arviointi perustuu harjoituksiin ja itsearviointiraporttiin. Suositeltu suoritusajankohta: syksy. 4. vuoden TRSAST2B Konsekutiivitulkkaus suomisaksa 2 op Tavoitteet: Luonteva suhtautuminen julkiseen esiintymiseen, konsekutiivitekniikan hallinta muistiinpanojen tuella ja ilman, kyky kehittää itsenäisesti tulkkaustaitoa ja B-työkieltä. Sisältö: Johdanto-opinnoissa hankittujen valmiuksien soveltamista, kuuntelemisen aktivoiminen, muistin ja muistiinpanotekniikan kehittäminen, tulkkauksen harjoittelu semi-autenttisella puhemateriaalilla (spontaanit, puolistrukturoidut, strukturoidut ja luetut puheet) lausekonsekutiivinä ilman muistiinpanoja ja 3-10 minuutin jaksoina muistiinpanoihin tukeutuen. Konsekutiivitekniikan, julkisen esiintymisen, puhetaidon, äänenkäytön ja oikeakielisen puheen harjoittelua B-työkielellä. Vaadittavat opintosuoritukset: Harjoitukset ja kirjallinen itsearviointiraportti Arviointi perustuu harjoituksiin ja itsearviointiraporttiin. Suositeltu suoritusajankohta: syksy. 4. vuoden Kirjallisuus/Oppimateriaali: Der neue Redenberater: Die besten Einstiege, Zitate, Ideen und Schlusssätze für Reden, Vorträge und Präsentationen TRSASM1A Virallisten käännösten laatiminen saksa-suomi 4 op Tavoitteet: Valmius havaita ja ratkaista yleisten asiakirjojen kääntämiseen liittyvät ongelmat, alan säädösten, ohjeiden ja hakuteosten tuntemus ja käyttötaito, taito laatia laillisesti päteviä käännöksiä, oikeudellisen vastuun tiedostaminen. Sisältö: Tutustuminen vastaavaan lakiin ja asetukseen sekä viranomaisohjeisiin, suomalaisten ja saksalaisten (itävaltalaisten, sveitsiläisten) yleisten asiakirjojen kontrastiivinen tarkastelu ja systeeminen tulkinta, virallisen kääntämisen menetelmät, lähteiden käyttö, käännösten laatiminen case-harjoituksina ja käännösten käsit-tely seminaari-istunnoissa sekä mahdollisen korjatun version hyväksyttäminen. Vaadittavat opintosuoritukset: Seminaarityöskentely ja hyväksytyt harjoitustyöt. 5. Arviointi perustuu harjoitustöihin. Suositeltu suoritusajankohta: 4. vuoden kevät.

188 188 Kieli- ja käännöstieteiden laitos TRSASM1B Virallisten käännösten laatiminen suomi-saksa 4 op Tavoitteet: Valmius havaita ja ratkaista yleisten asiakirjojen kääntämiseen liittyvät ongelmat, alan säädösten, ohjeiden ja hakuteosten tuntemus ja käyttötaito, taito laatia laillisesti päteviä käännöksiä, oikeudellisen vastuun tiedostaminen. Sisältö: Tutustuminen saksalaisiin säädöksiin ja viranomaisohjeisiin, suomalaisten ja saksalaisten (itävaltalaisten, sveitsiläisten) yleisten asiakirjojen kontrastiivinen tarkastelu ja systeeminen tulkinta, virallisen kääntämisen menetelmät, lähteiden käyttö, käännösten laatiminen case-harjoituksina ja käännösten käsittely seminaari-istunnoissa sekä mahdollisen korjatun version hyväksyttäminen. Vaadittavat opintosuoritukset: Seminaarityöskentely ja hyväksytyt harjoitustyöt. 5. Merkintä perustuu harjoitustöihin. Suositeltu suoritusajankohta: 5. vuosi Kirjallisuus/Oppimateriaali: Saksan säädöskokoelman laillisesti pätevää käännöstä koskevat säädökset, artikkelikokoelma laillisesti pätevän käännöksen laatimisesta ja käsiteltävien asiakirjojen aihepiiristä. TRSAST3 Oikeustulkkaus 6 op Tavoitteet: Nopea tilannearviointi, tapauskohtaisen asia-, kieli- ja kulttuuriaineksen kartuttamisen ja mieleen painamisen tehostuminen, muistitoimintojen ja konsekutiivitekniikan kehittyminen, kyky toimia dialogitulkkina esitutkinnassa ja tuomioistuinkäsittelyssä, eettinen ammattikäyttäytyminen, oikeudellisen vastuun tiedostaminen, kyky osallistua asiantuntevasti oikeustulkkausta käsittelevään keskusteluun. Sisältö: Perehtyminen esitutkintaan ja oikeudenkäyntiprosessiin kansallisissa tuomioistuimissa, perehtyminen rikos- ja siviilioikeudenkäymiskaariin kummallakin työkielellä, roolipelejä, tulkkina toimiminen: roolin rajaaminen, toiminnalliset ja kielelliset ratkaisut, tulkkaustilanteiden analyysi, konsekutiivi-, simultaanikuiskaus- ja prima vista -menetelmien harjoittelu, toimeksiantoon valmistautuminen, asiakkaiden ohjaus, tilanteeseen vaikuttaminen ja tilanteeseen sopeutuminen, tarkennuskysymykset ja vuorottelu, harjoitukset valmistautumistehtävineen ja palautekeskusteluineen. Vaadittavat opintosuoritukset: Osallistuminen seminaareihin ja harjoituksiin. Tutustumiskäynnit tehtävineen. Laadullisesti ja määrällisesti riittävä tulkkausnäyttö Arviointi perustuu tulkkausnäyttöön seminaareissa. Suositeltu suoritusajankohta: 5. vuosi Kirjallisuus/Oppimateriaali: Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto Oikeustulkkausohjeet ja Oikeustulkin ammattisäännöstö; Kadrić, M Dolmetschen bei Gericht. Erwartungen - Anforderungen - Kompetenzen. TRSAST4A Simultaanitulkkaus saksasuomi 2 op Tavoitteet: Luonteva suhtautuminen julkiseen esiintymiseen, simultaanitekniikan hallinta, kyky kehittää itsenäisesti tulkkaustaitoaan. Sisältö: Johdanto-opinnoissa hankittujen valmiuksien soveltamista, kuuntelemisen aktivoiminen, simultaanitekniikan, julkisen esiintymisen, puhetaidon ja äänenkäytön harjoittelua A-työkielessä,. tulkkauksen harjoittelu semi-autenttisella puhemateriaalilla (spontaanit, puolistrukturoidut, strukturoidut ja luetut puheet), tulkkauslaitteiden käyttö, tulkkeen taltiointi ja itsearviointi. Vaadittavat opintosuoritukset: Harjoitukset ja kirjallinen itsearviointi. 5. Arviointi perustuu tulkkausnäyttöön harjoituksissa ja kirjalliseen itsearviointiraporttiin Suositeltu suoritusajankohta: 4. vuoden kevät.

189 Käännöstiede (saksa) 189 TRSAST4B Simultaanitulkkaus suomisaksa 2 op Tavoitteet: Luonteva suhtautuminen julkiseen esiintymiseen, simultaanitekniikan hallinta, kyky kehittää itsenäisesti tulkkaustaitoa. Sisältö: Johdanto-opinnoissa hankittujen valmiuksien soveltamista, kuuntelemisen aktivoiminen, simultaanitekniikan, julkisen esiintymisen, puhetaidon ja äänenkäytön harjoittelua B-työkielessä,. tulkkauksen harjoittelu semi-autenttisella puhemateriaalilla (spontaanit, puolistrukturoidut, strukturoidut ja luetut puheet), tulkkauslaitteiden käyttö, tulkkeen taltiointi ja itsearviointi. Vaadittavat opintosuoritukset: Harjoitukset ja kirjallinen itsearviointi. 5. Arviointi perustuu tulkkausnäyttöön harjoituksissa ja kirjalliseen itsearviointiraporttiin. Suositeltu suoritusajankohta: 4. vuoden kevät. TRSAST5A Simultaaninen konferenssitulkkaus saksa-suomi 3 op Tavoitteet: Luonteva suhtautuminen julkiseen esiintymiseen, simultaanitekniikan hallinta, kyky hoitaa konferenssiviestinnän tulkkaus ja toimia tulkkiryhmässä, kehittää itsenäisesti tulkkaustaitoa. Sisältö: Johdanto-opinnoissa hankittujen valmiuksien soveltamista, kuuntelemisen aktivoiminen, simultaanitekniikan, julkisen esiintymisen, puhetaidon ja äänenkäytön harjoittelua A-työkielessä, konferenssiviestinnän tulkkaus, koppityöskentely parin kanssa, tulkkauksen harjoittelu semiautenttisella puhemateriaalilla (spontaanit, puolistrukturoidut, strukturoidut ja luetut puheet), tulkkauslaitteiden käyttö, tulkkeen taltiointi ja it-searviointi. Vaadittavat opintosuoritukset: Harjoitukset ja kirjallinen itsearviointi. 5. Arviointi perustuu tulkkausnäyttöön harjoituksissa ja kirjalliseen itsearviointiraporttiin. Suositeltu suoritusajankohta: syksy. 5. vuoden TRSAST5B Simultaaninen konferenssitulkkaus suomi-saksa 3 op Tavoitteet: Luonteva suhtautuminen julkiseen esiintymiseen, simultaanitekniikan hallinta, kyky hoitaa konferenssiviestinnän tulkkaus ja toimia tulkkiryhmässä, kehittää itsenäisesti tulkkaustaitoa. Sisältö: Johdanto-opinnoissa hankittujen valmiuksien soveltamista, kuuntelemisen aktivoiminen, simultaanitekniikan, julkisen esiintymisen, puhetaidon ja äänenkäytön harjoittelua B-työkielessä, konferenssiviestinnän tulkkaus, koppityöskentely parin kanssa, tulkkauksen harjoittelu semiautenttisella puhemateriaalilla (spontaanit, puolistrukturoidut, strukturoidut ja luetut puheet), tulkkauslaitteiden käyttö, tulkkeen taltiointi ja itsearviointi. Vaadittavat opintosuoritukset: Harjoitukset ja kirjallinen itsearviointiraportti. 5. Arviointi perustuu tulkkausnäyttöön harjoituksissa ja kirjalliseen itsearviointiraporttiin. Suositeltu suoritusajankohta: syksy. 5. vuoden TRMUSM3 Monikielinen konferenssitulkkausseminaari 4 op Ks. Käännöstieteen yhteiset opinnot Vapaaehtoiset opintojaksot TRMUSM4 Tekstittämisen peruskurssi 4 op Ks. Käännöstieteen yhteiset opinnot TRMUSM5 Tekstittämisen jatkokurssi 4 op Ks. Käännöstieteen yhteiset opinnot TRMUSM6 Kääntäjän ja tulkin työelämätaidot 2-4 op Ks. Käännöstieteen yhteiset opinnot

190 190 Kieli- ja käännöstieteiden laitos Käännöstiede (suomi) Käännöstieteen opiskelijan pääaineeseen sisältyy käännöstieteen suomen opintokokonaisuus. Opintokokonaisuuden sisällöt on suunniteltu käännös- ja tulkkausviestinnän tarpeisiin soveltuviksi. Osa opintojaksoista (esimerkiksi Tekstinhuolto ja Tieteellinen kirjoittaminen) toteutetaan yhteistyössä pääaineiden kanssa. Tavoitteet Opintojen tavoitteena on vahvistaa kääntäjän ja tulkin perusammattitaitoon kuuluvaa suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin tuntemusta. Tavoitteena on myös, että opiskelija harjaantuu viestintätaitojensa jatkuvaan kehittämiseen. Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija osaa käyttää suomen kieltä suullisesti ja kirjallisesti tilanteen vaatimalla tavalla. Hän kykenee analysoimaan tekstejä vuorovaikutuksen, sisällön ja kielen kannalta. Lisäksi opiskelija tuntee kielessä esiintyvää variaatiota sekä erottaa puhekielen ja normitetun yleiskielen rekisterit. Hän ymmärtää kielen muutoksen mekanismeja ja kielenohjailun periaatteita. Hän osaa käyttää kielioppaita ja pystyy perustelemaan, millainen kieli eri tilanteissa on toimivaa ja tarkoituksenmukaista sekä osaa huoltaa omia ja muiden tekstejä. Rakenne Opintokokonaisuus on 20 opintopisteen laajuinen. Puolet opinnoista tehdään kandidaatintutkinnossa, puolet maisterintutkinnossa. Kandidaatintutkintoon kuuluu kolme pakollista kurssia (Suomen kielen rakenne, Kielenhuolto, Tekstinhuolto, yhteensä 8 op) ja yksi valinnainen kirjoituskurssi (2 op). Maisterintutkinnossa pakollinen on Kielen- ja tekstinhuollon jatkokurssi (4 op); loput opintopisteet (6 op) voi suorittaa valitsemallaan tavalla. Suoritustavat Monet opintokokonaisuuteen kuuluvista opintojaksoista voi suorittaa itsenäisesti, esimerkiksi esseinä, harjoitustöinä tai kirjatentteinä. Valinnaisiksi opinnoiksi käyvät opintojaksot myös esimerkiksi suomen kielen, yleisen kielitieteen ja fonetiikan oppiaineiden tai puheopin, historian, tiedotusopin, taideaineiden ja musiikintutkimuksen laitosten opetusohjelmasta. Lisätietoja itsenäisistä työmuodoista ja suosituksia kokonaisuuteen sopivista kursseista saa käännöstieteen suomen opettajilta. On suositeltavaa, että suomen kielen opinnot aloitetaan ensimmäisenä vuotena. Ensimmäisen vuoden kursseiksi soveltuvat opintojaksot Suomen kielen rakenne ja Kielenhuolto. Muut kandidaatintutkintoon kuuluvat opintojaksot kannattaa suorittaa toisena tai kolmantena vuotena. Tekstinhuollon kurssiin osallistuminen edellyttää, että Kielenhuollon kurssi on suoritettu. Maisterintutkintoon kuuluvat suomen opinnot voi suorittaa haluamassaan järjestyksessä. Arviointi Opintojaksoista arvioidaan arvosanalla Suomen kielen rakenne, Kielenhuolto sekä Kielen- ja tekstinhuollon jatkokurssi. Näistä opintojaksoista on saatava vähintään 3. Muut

191 Käännöstiede (suomi) 191 opintojaksot arvioidaan hyväksymismerkinnällä. Hyväksytyn suorituksen taso määritellään kunkin kurssin yhteydessä. Opintokokonaisuudesta ei anneta erillistä kokonaismerkintää, vaan suomen lehtori tarkistaa suomen opintosuoritukset, ennen kuin opiskelija hakee pääaineensa aineopintojen ja syventävien opintojen kokonaismerkinnän. Suomen opintojaksot ovat mukana pääaineen aineopintojen ja syventävien opintojen arvosanaa laskettaessa. Oppiaineen käytänteitä Oppiaineen ajantasainen opetusohjelma julkaistaan lukukausien alussa oppiaineen verkkosivuilla ja ilmoitustaululla. Oppiaineen vuosittainen opetustarjonta riippuu oppiaineen voimavaroista. Kaikkia opintojaksoja ei välttämättä pystytä tarjoamaan joka vuosi. Luentokursseille ei tarvitse ilmoittautua erikseen. Harjoitusryhmiä muodostettaessa noudatetaan jonolakia: pidemmälle opinnoissaan edistyneillä on etusija kurssipaikkaan. Käännöstieteen sivuaineopiskelijoiden mahdollisuuksista osallistua oppiaineen opetukseen, ks. tarkemmin kohtaa Käännöstiede sivuaineena. Yleistä oppiainetta koskevaa opintoneuvontaa saa oppiaineen opettajilta; yksittäisistä opintojaksoista saa tietoa jaksosta vastaavalta opettajalta. On hyvä huomata, että oppiaineen verkkosivuilla on runsaasti opintoihin liittyviä tietoja ja ohjeita. Kieli- ja viestintäopinnot Käännöstieteen opiskelijan kandidaatintutkintoon sisältyy kaksi opintopistettä kieli- ja viestintäopintoja äidinkielessä. Opintojakson Esiintyminen ja argumentointi (ent. Puheviestinnän perusteet, ks. Puheoppi P1) järjestää puheopin laitos. Humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoon sisältyvät opinnot (10 op) Pakolliset opintojaksot TRSUPK1 Suomen kielen rakenne 3 op Yleiskuvaus: Pakollinen. Tavoite: Opintojakson tavoitteena on harjaannuttaa opiskelija tarkastelemaan suomen kielen rakennetta ja sen erityispiirteitä suhteessa muihin, erityisesti indoeurooppalaisiin kieliin. Tavoitteena on myös kerrata ja syventää kieliopilliseen kuvaukseen liittyviä suomenkielisiä käsitteitä ja vahvistaa siten opiskelijan valmiuksia kuvata suomen kielen rakenteeseen liittyviä ilmiöitä. Sisältö: Kurssilla ja opintojaksoon liittyvässä kirjallisuudessa käsitellään suomen kielen äänne- ja muoto-oppia, lauseoppia, semantiikkaa ja pragmatiikkaa. Kurssilla tarkastellaan myös suomen kielen historiaa ja variaatiota sekä puhutun kielen rakennetta. opetukseen ja kirjallinen tentti. Arviointi ja arviointiperusteet: Numeerinen 1 5 tentin perusteella. Suositeltu suoritusajankohta: 1. vuoden syksy. Oppimateriaali: Leino 1997, Suomen kielioppi; Ikola 2001, Nykysuomen opas; Hakulinen ym. 2004, Iso suomen kielioppi; artikkeleita. TRSUPK2a Kielenhuolto 3 op Yleiskuvaus: Pakollinen. Tavoite: Opintojakson tavoitteena on, että kurssin käytyään opiskelija hallitsee kielenhuollon periaatteet ja normit sekä tuntee kielenhuollon instituutiot, kielioppaat ja sanakirjat. Sisältö: Kurssilla ja opintojaksoon liittyvässä kirjallisuudessa käsitellään kielenhuollon periaatteita ja normeja sekä tarkastellaan normien soveltamista erityyppisiin teksteihin. Lisäksi

192 192 Kieli- ja käännöstieteiden laitos perehdytään kielioppaitten ja sanakirjojen käyttöön. opetukseen ja kirjallinen tentti. Arviointi ja arviointiperusteet: Numeerinen 1 5 tentin perusteella. Suositeltu suoritusajankohta: 1. vuoden kevät. Oppimateriaali: Iisa ym. 2006, Kielenhuollon käsikirja; Itkonen 2002, Uusi kieliopas; Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielipoliittinen ohjelma; artikkeleita. TRSUPK2b Tekstinhuolto 2 op Yleiskuvaus: Pakollinen. Tavoite: Opintojakson tavoitteena on, että kurssin käytyään opiskelija pystyy kielioppaita, sanakirjoja ja sähköisiä aineistoja hyväksi käyttäen muokkaamaan ja stilisoimaan suomenkielisiä tekstejä, muun muassa käännöksiä. Tavoitteena on myös kerrata keskeisiä kielenhuollon päämääriä ja periaatteita. Sisältö: Opintojaksossa tarkastellaan opiskelijoiden tekemiä suomennoksia kohdekielen näkökulmasta: tekstien pitää toimia pelkästään suomenkielisinä. Kurssilla pohditaan myös vieraiden vaikutteiden merkitystä kielen kehityksessä ja kehittämisessä. seminaariin tai itsenäinen harjoitustyö. Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksymismerkintä. Arviointi perustuu aktiiviseen osallistumiseen ja tehtäviin tai harjoitustyöhön. Edeltävät opinnot: TRSUPK2a Suositeltu suoritusajankohta: 3. vuosi. Oppimateriaali: Piehl & Vihonen 2006, Käännetäänkö tekstisi, tulkataanko puheenvuorosi; Kielikellon artikkeleita. Valinnaiset opintojaksot (opintojaksoista on valittava 2 op) TRSUPK3 Asiatekstit 2 op Yleiskuvaus: Valinnainen. Tavoite: Opintojakson tavoitteena on kehittää opiskelijan kirjallista ilmaisua. Tavoitteena on myös antaa valmiuksia kehittää omaa kirjoittamista kurssin jälkeenkin. Sisältö: Kurssilla perehdytään asiatekstien laatimiseen, eri tekstilajien konventioihin ja kirjoittamisprosessiin. Kurssilla opiskellaan kirjoitusprosessin vaiheita, itsearviointia sekä palautteen antamista ja vastaanottamista. opetukseen ja kirjoitustehtävät. Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksymismerkintä. Arviointi perustuu aktiiviseen osallistumiseen ja tehtäviin. Oppimateriaali: Alasilta 2000, Näin kirjoitat tehokkaasti; Kotilainen 2003, Parempi lehtijuttu; Suhola ym. 2005, Journalistisen kirjoittamisen perusteet. TRSUPK4 Luova kirjoittaminen 2 op Yleiskuvaus: Valinnainen. Tavoite: Kurssin tavoitteena on kehittää opiskelijan kirjallista itseilmaisua, rohkeutta sekä havainnointi-, assosiointi- ja eläytymiskykyä. Sisältö: Kurssilla tehdään luovuusharjoituksia sekä tuotetaan ja tutkitaan erityyppisiä tekstejä omia ja muiden. Kurssilla harjoitellaan myös tekstien arviointia ja tulkitsevaa lukemista. opetukseen ja kirjoitustehtävät. Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksymismerkintä. Arviointi perustuu aktiiviseen osallistumiseen ja tehtäviin. Oppimateriaali: Jääskeläinen 2005, Sana kerrallaan. Johdatus luovaan kirjoittamiseen; Karhumäki & Toivakka 2002, Sininen kynä; Goldberg 2004, Avoin mieli. Kuinka elää kirjoittajan elämää. TRSUPK5 Yritysviestintä 2 op Yleiskuvaus: Valinnainen. Tavoite: Opintojakson tavoitteena on perehdyttää yrityselämän tilanteisiin liittyviin teksteihin. Kurssin käytyään opiskelija tuntee tavallisimpien yrityselämän tekstien laatimisperiaatteet ja oppaitten ja mallitekstien avulla osaa laatia tiettyyn julkaisutilanteeseen sopivan tekstin. Sisältö: Kurssilla käsitellään kaupankäyntiin, päätöksentekooon, suhdetoimintaan ja tiedottamiseen liittyviä tekstejä.

193 Käännöstiede (suomi) 193 opetukseen ja kirjoitustehtävät. Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksymismerkintä. Arviointi perustuu aktiiviseen osallistumiseen ja tehtäviin. Oppimateriaali: Iisa ym. 2000, Tekstintekijän käsikirja; Kortetjärvi-Nurmi ym. 2004, Yrityksen viestintä. TRSUPK6 Tieteellinen kirjoittaminen 2 op Yleiskuvaus: Valinnainen. Tavoite: Opintojakson tavoitteena on antaa valmiuksia tieteellisen tekstin lukemiseen, ymmärtämiseen ja kääntämiseen sekä suomenkielisten opinnäytteiden kirjoittamiseen. Sisältö: Opintojaksossa tarkastellaan suomenkielistä tieteellistä tekstiä eri näkökulmista. Kurssilla käsitellään opiskelijoiden tekeillä olevia kandidaatintutkielmia ja tuetaan tutkielmien kirjoitusprosessia. seminaariin ja itsenäistä työskentelyä. Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksymismerkintä. Arviointi perustuu aktiiviseen osallistumiseen ja tehtäviin. Suositeltu suoritusajankohta: Suoritetaan samaan aikaan kuin pääaineen kandidaatintutkielmaseminaari. Oppimateriaali: Hirsjärvi ym. 2005, Tutki ja kirjoita; Kinnunen & Löytty (toim.) 2002, Tieteellinen kirjoittaminen; artikkeleita. Filosofian maisterin tutkintoon sisältyvät opinnot (10 op) Pakollinen opintojakso TRSUPM1 Kielen- ja tekstinhuollon jatkokurssi 4 op Yleiskuvaus: Pakollinen. Tavoite: Opintojakson tavoitteena on kehittää ja syventää opiskelijan kielen- ja tekstinhuollon tietoja ja taitoja. Sisältö: Opintojaksossa tarkastellaan kielenhuollon ja kääntämisen historiaa ja nykypäivää eri näkökulmista. Kurssilla tutustutaan myös käännössuomen ja supisuomen eroihin. Opintojakso koostuu luennoista (2 op) ja sen teemoihin liittyvästä seminaarista (2 op), jonka yhteydessä tehdään esimerkiksi suomennettuihin teksteihin liittyvä pienimuotoinen harjoitustyö. Vaadittavat opintosuoritukset: Luennot ja seminaari. Vaihtoehtoinen suoritustapa: kirjatentti ja itsenäinen harjoitustyö. Arviointi ja arviointiperusteet: Numeerinen 1 5 luentopäiväkirjan ja harjoitustyön tai tentin ja harjoitustyön perusteella. Suositeltu suoritusajankohta: 4. vuosi. Oppimateriaali: Mauranen & Jantunen (toim.) 2005, Käännössuomeksi. Tutkimuksia suomennosten kielestä; Huumo ym. (toim.) 2004, Yhteistä kieltä tekemässä; Hiidenmaa 2003, Suomen kieli who cares?; Kielikellon artikkeleita; Hirsjärvi ym. 2005, Tutki ja kirjoita. Valinnaiset opintojaksot (opintojaksoista on valittava yhteensä 6 op) TRSUPM2 Puhetilanteet 3 op Yleiskuvaus: Valinnainen. Tavoite: Opintojakson tavoitteena on harjoitella erilaisia puhetilanteita ja arvioida niitä sekä viestin lähettäjän että vastaanottajan kannalta. Kurssilla harjoitellaan myös palautteen antamista ja vastaanottamista ja pohditaan keinoja kehittää omia puheviestintätaitojaan. Sisältö: Kurssilla harjoitellaan puhe-, keskustelu- ja neuvottelutilanteita sekä tehdään harjoitustyönä puhetilanteen analyysi. opetukseen ja harjoitustehtävät. Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksymismerkintä. Arviointi perustuu aktiiviseen osallistumiseen ja tehtäviin. Oppimateriaali: Aulanko 2004, Rohkeasti puhumaan; Huhtinen 2005, Neuvottelijan vuorovaikutustaidot. TRSUPM3 Asiatekstit 2 op Yleiskuvaus: Valinnainen. Tavoite: Opintojakson tavoitteena on kehittää opiskelijan kirjallista ilmaisua. Tavoitteena on myös antaa valmiuksia kehittää omaa kirjoittamista kurssin jälkeenkin.

194 194 Kieli- ja käännöstieteiden laitos Sisältö: Kurssilla perehdytään asiatekstien laatimiseen, eri tekstilajien konventioihin ja kirjoittamisprosessiin. Kurssilla opiskellaan kirjoitusprosessin vaiheita, itsearviointia sekä palautteen antamista ja vastaanottamista. opetukseen ja kirjoitustehtävät. Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksymismerkintä. Arviointi perustuu aktiiviseen osallistumiseen ja tehtäviin. Oppimateriaali: Alasilta 2000, Näin kirjoitat tehokkaasti; Kotilainen 2003, Parempi lehtijuttu; Suhola ym. 2005, Journalistisen kirjoittamisen perusteet. TRSUPM4 Luova kirjoittaminen 2 op Yleiskuvaus: Valinnainen. Tavoite: Kurssin tavoitteena on kehittää opiskelijan kirjallista itseilmaisua, rohkeutta sekä havainnointi-, assosiointi- ja eläytymiskykyä. Sisältö: Kurssilla tehdään luovuusharjoituksia sekä tuotetaan ja tutkitaan erityyppisiä tekstejä omia ja muiden. Kurssilla harjoitellaan myös tekstien arviointia ja tulkitsevaa lukemista. opetukseen ja kirjoitustehtävät. Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksymismerkintä. Arviointi perustuu aktiiviseen osallistumiseen ja tehtäviin. Oppimateriaali: Jääskeläinen 2005, Sana kerrallaan. Johdatus luovaan kirjoittamiseen; Karhumäki & Toivakka 2002, Sininen kynä; Goldberg 2004, Avoin mieli. Kuinka elää kirjoittajan elämää. TRSUPM5 Yritysviestintä 2 op Yleiskuvaus: Valinnainen. Tavoite: Opintojakson tavoitteena on perehdyttää yrityselämän tilanteisiin liittyviin teksteihin. Kurssin käytyään opiskelija tuntee tavallisimpien yrityselämän tekstien laatimisperiaatteet ja oppaitten ja mallitekstien avulla osaa laatia tiettyyn julkaisutilanteeseen sopivan tekstin. Sisältö: Kurssilla käsitellään kaupankäyntiin, päätöksentekooon, suhdetoimintaan ja tiedottamiseen liittyviä tekstejä. opetukseen ja kirjoitustehtävät. Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksymismerkintä. Arviointi perustuu aktiiviseen osallistumiseen ja tehtäviin. Oppimateriaali: Iisa ym. 2000, Tekstintekijän käsikirja; Kortetjärvi-Nurmi ym. 2004, Yrityksen viestintä. TRSUPM6 Tieteellinen kirjoittaminen 2 op Yleiskuvaus: Valinnainen. Tavoite: Opintojakson tavoitteena on antaa valmiuksia tieteellisen tekstin lukemiseen, ymmärtämiseen ja kääntämiseen sekä suomenkielisten opinnäytteiden kirjoittamiseen. Sisältö: Opintojaksossa tarkastellaan suomenkielistä tieteellistä tekstiä eri näkökulmista. Kurssilla käsitellään opiskelijoiden tekeillä olevia pro gradu -tutkielmia ja tuetaan tutkielmien kirjoitusprosessia. Vaadittavat opintosuoritukset: Seminaari ja itsenäistä työskentelyä. Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksymismerkintä. Arviointi perustuu aktiiviseen osallistumiseen ja tehtäviin. Suositeltu suoritusajankohta: Suoritetaan samaan aikaan kuin pääaineen tutkielmaseminaari. Oppimateriaali: Hirsjärvi ym. 2005, Tutki ja kirjoita; Kinnunen & Löytty (toim.) 2002, Tieteellinen kirjoittaminen; artikkeleita. TRSUPM7 Suomen kielen erityiskysymyksiä 1 4 op Yleiskuvaus: Valinnainen. Tavoite: Opintojakson tavoitteena on syventää opiskelijan tietoja jostakin ajankohtaisesta suomen kieleen, suomalaiseen kulttuuriin tai viestintään liittyvästä aiheesta. Sisältö: Luentokurssi tai itsenäinen opiskelu. opetukseen ja luentopäiväkirja. Vaihtoehtona on itsenäiseen opiskeluun perustuva tentti, essee tai harjoitustyö. Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksymismerkintä. Arviointiperusteista ilmoittaa opintojakson suorituksen vastaanottaja.

195 Käännöstiede (venäjä) 195 Oppimateriaali: Itsenäiseen opiskeluun liittyvä kirjallisuuslista vahvistetaan vuosittain. TRSUPM8 Muita opintoja 1 8 op Yleiskuvaus: Valinnainen. Tavoitteet: Opiskelija laajentaa osaamistaan muilla omia opintoja tukevilla opinnoilla. Sisältö: Opintojaksoon voi sisällyttää muissa oppiaineissa tai muissa yliopistoissa suoritettuja opintoja, jotka liittyvät suomen kieleen, suomalaiseen kulttuuriin tai viestintään. Vaadittavat opintosuoritukset: Opiskelija esittää päävastuulehtorille selvityksen opinnoista, jotka hän haluaa sisällyttää tämän opintojakson yhteyteen. Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksymismerkintä. Arviointi perustuu opintojen laajuuteen ja soveltuvuuteen. Vastuuhenkilö: Oppiaineen päävastuulehtori. TRSUPM9 Työ- ja tutkimusharjoittelu 1 4 op Yleiskuvaus: Valinnainen. Tavoitteet: Opintojakson tavoitteena on liittää oppiaineen opinnot työelämässä edellytettävään osaamiseen. Sisältö: Opiskelija hankkii työelämäkokemusta suomen kielen asiantuntijuudesta. Vaadittavat opintosuoritukset: Opiskelija kirjoittaa lyhyen raportin opintojakson vastuuhenkilön ohjeiden mukaan. Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksymismerkintä. Arviointi perustuu raporttiin. Vastuuhenkilö: Oppiaineen päävastuulehtori. Käännöstiede (venäjä) Käännöstieteen venäjän opinnoissa hankitaan kääntäjän ja tulkin perusammattitaito, johon kuuluu käännöstaidon ohella vankka venäjän ja suomen kielen taito, venäläisen ja suomalaisen kulttuurin tuntemus sekä perehtyneisyys kääntämisen teoriaan. Syventävissä opinnoissa keskitytään erikoisalojen viestintään. Käännöstieteen venäjän opetusta annetaan sekä suomen- että venäjänkielisille opiskelijoille. Perusopinnoissa ja aineopintojen alussa näiden eri kieliryhmien opetus on osin eriytetty siten, että venäjää opiskellaan joko vieraana kielenä tai äidinkielenä. Uudet opiskelijat ohjataan osallistumaan joko suomen- tai venäjänkielisille opiskelijoille suunnattuun opetukseen valintakoetulosten ja syyslukukauden alussa järjestettävän erillisen kielitaitokokeen perusteella. Pääaineeseen kuuluu suomen opintoja perus- ja aineopinnoissa yhteensä 10 op ja syventävissä opinnoissa 10 op. Suomenkielisten opiskelijoiden suomen opinnot muodostuvat käännöstieteen suomen opinnoista (ks. Käännöstiede / suomi). Venäjänkielisten opiskelijoiden suomen opinnot muodostuvat Suomi B-työkielenä -opintokokonaisuuden opinnoista. Suomi B-työkielenä -opetusta järjestetään tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan. Mikäli opetusta ei järjestetä, B-suomen opintojen korvaamisesta muilla opinnoilla sovitaan erikseen opiskelijan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa. Opintoihin kuuluu vähintään kahden kuukauden kieliharjoittelu venäläisellä kielialueella. Harjoittelu suositellaan suoritettavaksi laitoksen järjestämänä kevätlukukauden opiskeluna Venäjällä, jolloin kieliharjoittelussa suoritetut opinnot muodostavat osan pääaineen aineopintokokonaisuudesta. Myös muut suoritustavat, kuten yliopiston vaihto-ohjelmiin osallistuminen ovat mahdollisia. Erillisestä hakemuksesta, joka tehdään venäjän kielellä

196 196 Kieli- ja käännöstieteiden laitos sitä varten laaditulle lomakkeelle, voidaan harkita vapautusta kieliharjoittelusta. Siinä tapauksessa, että vapautus myönnetään, opiskelijan on esitettävä suunnitelma korvaavista opinnoista, jonka oppiaine hyväksyy. Käännöstieteen venäjän sivuaineopiskelijalta edellytetään B3-kielen oppimäärää vastaavia tietoja venäjän kielessä. Sivuaineopiskelijoiden kielitaito arvioidaan heti syyslukukauden alussa järjestettävän tasokokeen perusteella. Opintojen tavoitteet ja eteneminen Täydennysopintoja järjestetään tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan. Perusopinnoissa (25 op) hankitaan vähintään tyydyttävä käytännön kielitaito vieraassa kielessä ja hyvä käytännön kielitaito äidinkielessä perustiedot kielestä, kulttuurista ja kääntämisestä sekä tyydyttävä käännöstaito venäjästä suomeen. Aineopinnoissa (55 op) hankitaan vähintään hyvä käytännön kielitaito sekä venäjän että suomen kielessä hyvä venäjän ja suomen kieliopin hallinta erinomainen käännöstaito vieraasta kielestä äidinkieleen ja hyvä käännöstaito äidinkielestä vieraaseen kieleen sekä perusvalmiudet alan kysymysten teoreettiseen tarkasteluun. Syventävissä opinnoissa (80 op) hankitaan erinomainen käytännön kielitaito venäjässä ja suomessa erinomainen venäjän ja suomen kieliopin hallinta erinomaiset kääntäjän ja/tai tulkin ammatilliset valmiudet sekä metodisia ja teoreettisia valmiuksia (kykyä analysoida kieleen, kulttuuriin ja kääntämiseen liittyviä ilmiöitä, tuottaa ja arvioida tieteellistä tutkimustietoa). Samaa aihetta käsittelevät opintojaksot (puhevalmius, kirjoittaminen, kääntäminen, tulkkaus, erikoisalaopetus, maantuntemus) on suoritettava tasojärjestyksessä. Valinnaisia opintojaksoja järjestetään mahdollisuuksien mukaan. Monet valinnaiset kurssit ovat suoritettavissa myös kirjatentteinä tai muilla vaihtoehtoisilla tavoilla. Suoritustavoista ja tentittävästä kirjallisuudesta sovitaan erikseen. Tarkemmat tiedot kunakin vuonna järjestettävistä kursseista ovat nähtävissä vuosittain laadittavasta opetusohjelmasta. Yhteistyö venäjän kielen ja kulttuurin oppiaineen kanssa Yhteistyöllä venäjän kielen ja kulttuurin -oppiaineen kanssa pyritään lisäämään opiskelijan valinnanmahdollisuuksia. Osa perusopintojen opintojaksoista järjestetään oppiaineiden yhteistyönä. Osa opintojaksoista taas voidaan suorittaa kummassa oppiaineessa tahansa, mistä on maininta opintojakson yhteydessä. Myös muiden venäjän kielen ja kulttuurin opintojaksojen hyväksymisestä osaksi käännöstieteen venäjän opintoja voidaan sopia erikseen. Venäjän kielen ja kulttuurin oppiaineen perus- ja aineopintojen hyväksymisestä sovitaan käännöstieteen venäjän assistentin kanssa, syventävien opintojen hyväksymisestä käännöstieteen venäjän professorin kanssa. Opintojaksojen vaatimukset ja sisällöt määrittelee opetusta tarjoava oppiaine.

197 Käännöstiede (venäjä) 197 Opintosuoritusten arvostelu Opintokokonaisuuksista annetaan kokonaismerkintä. Perus- ja aineopintojen kokonaismerkintä haetaan assistentilta välittömästi, kun kokonaisuus on suoritettu. Syventävien opintojen kokonaismerkintä haetaan professorilta, kun pro gradu -tutkielma on hyväksytty. Perusopinnoista annetaan kokonaismerkintä hyväksytty, aineopinnoista ja syventävistä opinnoista arvosana (numeerinen 1-5), joka lasketaan yksittäisistä kursseista annettujen arvosanojen opintopistemäärillä painotetun keskiarvon mukaan. Mikäli pro gradu -tutkielman arvolause on alle cum laude approbatur, syventävien opintojen kokonaisarvosanaksi ei voi saada arvosanaa 5. Opintokokonaisuuksien kokonaismerkinnät kannattaa kirjauttaa heti, kun vaadittavat suoritukset on tehty. Näin yksittäiset suoritukset eivät vanhene ajan myötä. Opintokokonaisuudesta toiseen voi siirtyä vasta, kun edellinen kokonaisuus on pääosin suoritettu. Humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoon sisältyy kandidaatintutkielma ja filosofian maisterin tutkintoon pro gradu -tutkielma. Kandidaatintutkielman yhteydessä opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, jolla osoitetaan perehtyneisyys tutkielman alaan ja äidinkielen taito. Kypsyysnäyte kirjoitetaan yleensä suomeksi, ruotsiksi tai venäjäksi, mutta tiedekunnan erityispäätöksellä sen voi kirjoittaa muullakin kielellä. Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (180 op) Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon rakenne käännöstieteen venäjän pääaineessa opintopisteittäin jaoteltuna: Laitoksen yhteiset opinnot 5 6 op Ks. Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen yhteiset opinnot. Kieliopinnot 5 op Äidinkieli 2 op Toinen kotimainen kieli 3 op Ks. Yleiset kieli- ja viestintäopinnot. Vieraan kielen opinnot korvautuvat pääaineella. Äidinkielen opinnot (puheviestinnän perusteet) eivät korvaudu käännöstieteen suomen opinnoilla. Pääaineen opinnot 90 op Käännöstieteen venäjän perusopinnot 25 op (sis. käännöstieteen yhteisiä opintoja) Käännöstieteen venäjän aineopinnot 55 op (sis. käännöstieteen yhteisiä opintoja, mm. kandidaatintutkielmaopinnot 10 op) Suomenkieliset opiskelijat: Käännöstieteen suomen opinnot 10 op (ks. Käännöstiede / suomi) Venäjänkieliset opiskelijat: Suomi B-työkielenä -opintoja 10 op tai korvaavia opintoja erillisen sopimuksen mukaan Muut opinnot op Muihin opintoihin tulee sisältyä vähintään yhden sivuaineen perusopinnot (25 op). Sivuaineen voi valita vapaasti. Muihin opintoihin luetaan myös pääaineen täydennysopinnot (5 op) ja keskitettyyn kieliharjoitteluun liittyvät vapaaehtoiset opintosuoritukset (15 op). Lisäksi muihin opintoihin voi sisällyttää esimerkiksi sivuaineen aineopintoja, toisen sivuaineen perusopinnot tai muita mielekkäitä opintokokonaisuuksia, jotka tukevat pää- ja sivuaineyhdistelmää.

198 198 Kieli- ja käännöstieteiden laitos Laitoksen yhteiset opinnot 5-6 op Sisältö: Perusopintojen kokonaismerkinnän saamiseksi käännöstieteen venäjän pää- ja sivuaineopiskelijat suorittavat Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen yhteisistä opinnoista seuraavat opintojaksot (ks. kurssikuvaukset kohdasta Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen yhteiset opinnot): KIYHY03 Käännöstieteen peruskurssi 3 op Ks. Laitoksen yhteiset opinnot Y02 Yleisen kielitieteen peruskurssi 3 op Ks. Laitoksen yhteiset opinnot Y04 Johdatus kirjallisuudentutkimukseen 2 op Ks. Laitoksen yhteiset opinnot Y01 Fonetiikan peruskurssi 2 op Ks. Laitoksen yhteiset opinnot TÄYDENNYSOPINNOT 5 op Tavoitteet: Täydennysopinnoissa opiskelija saavuttaa perusopinnoissa vaadittavan venäjän kielen tason. Täydennysopintoja järjestetään tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan. Sisältö: Täydennysopinnoissa opiskelija saavuttaa perusopinnoissa vaadittavan venäjän kielen tason. Täydennysopintoja järjestetään tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan. VETK1 Puhevalmiusharjoitukset 0-2 op Tavoitteet: Suullisen kielitaidon kohentaminen. Sisältö: Arkipäivän puhetilanteiden harjoittelu, sanavaraston laajentaminen, nopean reagointivalmiuden harjoittelu erilaisissa puhetilanteissa. Vastaa venäjän kielen ja kulttuurin opintojaksoa SLAFT100 Puhevalmiusharjoitukset. opetukseen JA Harjoitustyö(t).. Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. Suoriutuminen harjoitustehtävistä. VETK2 Kielioppiharjoitukset 0-3 op Tavoitteet: Venäjän kieliopin kohentaminen. Sisältö: Venäjän kieliopin kertaus. Vastaa venäjän kielen ja kulttuurin opintojaksoa SLAFT101 Kielioppiharjoitukset. opetukseen JA Harjoitustyö(t). Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. Suoriutuminen harjoitustehtävistä. PERUSOPINNOT 25 op Tavoitteet: Opiskelija saavuttaa opintojen menestyksellisen jatkamisen kannalta riittävän venäjän (vieraan kielen) taidon: ääntämyksen tyydyttävän hallinnan, yleiskielisen keskeisen sanaston hallinnan, tyydyttävän puhevalmiuden, tyydyttävän kirjallisen tuottamisen taidon ja peruskieliopin hallinnan. Tällä tarkoitetaan vähintään yleisten kielitutkintojen perustasoa 2, paitsi tekstin ymmärtämisessä keskitasoa 3, tai vastaavan yleiseurooppalaisen viitekehyksen tasoa. Lisäksi opiskelija tutustuu venäläiseen kulttuuriin. Opiskelija tuntee myös ammattimaisen kääntämisen perusteet ja saavuttaa tyydyttävän käännöstaidon venäjästä suomeen. Sisältö: Perusopinnoissa opetusta annetaan suomen- ja venäjänkielisille opiskelijoille pääosin erikseen (venäjä vieraana kielenä / venäjä äidinkielenä). Kaikille yhteiset opintojaksot TRMUPK1 Johdatus kääntäjän ja tulkin ammatteihin 2 op Ks. Käännöstieteen yhteiset opinnot TRRUPK5A Johdatus käännösprosessiin 3 op Ks. Käännöstiede (ruotsi) VEPK1 Kääntäminen venäjä-suomi I 0-3 op Tavoitteet: Harjoitella yleiskielisten tekstien kääntämistä, tutustua ammattimaisen kääntämisen perusteisiin ja saavuttaa tyydyttävä käännöstaito venäjästä suomeen.

199 Käännöstiede (venäjä) 199 Sisältö: Yleiskielisten esitelmien, esitteiden, artikkelien, viestien, uutisten ja haastattelujen kääntäminen venäjästä suomeen. opetukseen JA Harjoitustyö(t).. Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. Suoriutuminen harjoitustehtävistä. VEPK6 Maantuntemus I 0-3 op Tavoitteet: Hankkia perustiedot venäjän historiasta ja kulttuurista. Sisältö: Perehtyminen erityisesti Venäjän 1800-luvun ja 1900-luvun historiaan ja kulttuuriin. Vastaa venäjän kielen ja kulttuurin opintojaksoa SLAFP108 Venäjän historia ja kulttuuri. opetukseen tai kirjallinen tentti tai essee erikseen sovittavasta aiheesta. 5. Arvostelu kokonaistyöskentelyn perusteella, tentin suoritustaso tai esseen laatu. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Luukkanen, A. (2001): Hajoaako Venäjä? (s ) ja Luukkanen, A. (2004): Neuvostojen maa. Neuvostoliiton historia sekä yksi seuraavista: Hellberg-Hirn (1998): E. Soil and Soul. The Symbolic World of Russianness; Egorov, B. F. (1996): Iz istorii russkoj kul tury. Čast V (XIX vek); Očerki po russkoj kul ture XIX veka. Stat i po tipologii i istorii russkoj kul tury (s ); Pesonen, P.: Venäjän kulttuurihistoria. VEPK8 Tekstin ymmärtäminen 0-2 op Tavoitteet: Venäjänkielisten tekstien sisällön ymmärtämisen ja lukemisen nopeuttaminen. Sisältö: Venäjänkielisten tekstien sisällön ja sanaston analyysi, suullinen kääntäminen; kulttuuristen taustatietojen selvittäminen, sanastollisten vastineiden pohtiminen. opetukseen JA Harjoitustyö(t) Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. Aktiivinen osallistuminen harjoituksiin. VEPK9 Muita perusopintoja 2-10 op Tavoitteet: Antaa opiskelijalle mahdollisuus suorittaa omavalintaisia opintoja, jotka tukevat perusopintoja. Sisältö: Kyseessä voi olla toisen oppiaineen tai yliopiston järjestämä kurssi, opiskelijan itse valitsemia vierailuluentoja, studia generalia luentoja, väitöstilaisuuksia, seminaareja tai muita kieli- ja käännöstieteiden laitoksella tai muualla yliopistossa järjestettäviä tapahtumia, joista kirjoitetaan oppimispäiväkirja. Vaihtoehtoisesti opiskelija voi myös lukea alan kirjallisuutta ja kirjoittaa esseen jostain häntä kiinnostavasta aihepiiristä. Erilaisista suoritusvaihtoehdoista voi neuvotella assistentin kanssa. Vaadittavat opintosuoritukset: Essee TAI Luento- / oppimispäiväkirja. Oppimispäiväkirja, essee tai muu näyttö kurssin suorittamisesta. Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. Oppimispäiväkirjan, esseen tai muun näytön taso. Suomenkielisten opetus VEPK2A Fonetiikan teoria 0-1 op Tavoitteet: Perehtyminen venäjän fonetiikan peruskäsitteisiin ja venäjän kielen foneettiseen rakenteeseen. Sisältö: Perehdytään venäjän äännejärjestelmään, keskeisiin foneettisiin lakeihin, sanapainon ominaisuuksiin ja intonaatiotyyppeihin. Harjoitellaan foneettista tarkekirjoitusta. Perehdytään venäläisten sanojen translitterointiin. Vastaa venäjän kielen ja kulttuurin opintojaksoa SLAFP105 Fonetiikan teoria. opetukseen ja/tai kirjallinen tentti. 5. Tentin suoritustaso. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Leinonen, M. (1995): Venäjän fonetiikan perusteet tai Mäkilä, K. - de Silva, V. (1996): Venäjän ääntämisopas tai Belošapkova, V. A. (Red.) (1999): Sovremennyj russkij jazyk (fonetika, s ). Lisäksi: Kahla, M. - Peltola, R. (1978): Venäläisten nimien kirjainasu suomenkielisessä tekstissä. Kielikello, 10 tai Vahros, I. (1967): Venäläisten sanojen translitteroinnista.

200 200 Kieli- ja käännöstieteiden laitos VEPK2B Fonetiikan harjoitukset 0-2 op Tavoitteet: Hyvän ääntämistaidon saavuttaminen. Sisältö: Perustiedot venäjän ääntämisestä ja intonaatiosta. Äänteet, äänneyhdistelmät, reduktio, sanapaino ja intonaatiotyypit. Vastaa venäjän kielen ja kulttuurin opintojaksoa SLAFP106 Fonetiikan harjoitukset. Vaadittavat opintosuoritukset: Harjoitustyöt. Ääntämisharjoitukset kielistudiossa. 5. Aktiivinen osallistuminen harjoituksiin, saavutettu ääntämistaito. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Oheiskirjallisuus: Mäkilä, K. - de Silva, V., Venäjän ääntämisopas: venäjää aikuisille. Helsinki: Finn Lectura (1996) VEPK3S Puhevalmius I 0-2 op Tavoitteet: Tyydyttävän suullisen kielitaidon saavuttaminen. Sisältö: Arkipäivän puhetilanteet, sanavaraston laajentaminen, nopean reagointivalmiuden harjoittelu erilaisissa puhetilanteissa. Vastaa venäjän kielen ja kulttuurin opintojaksoa SLAFP100 Keskusteluharjoitukset. Vaadittavat opintosuoritukset: Harjoitustyö(t) Aktiivinen osallistuminen harjoituksiin, keskustelutaito. VEPK4S Kielioppi I 0-6 op Tavoitteet: Venäjän peruskieliopin tyydyttävä hallinta; venäjän normatiivisen peruskieliopin omaksuminen. Sisältö: Perehtyminen normatiivisen kieliopin teoriaan ja käytäntöön. Vastaa venäjän kielen ja kulttuurin opintojaksoa SLAFP101 Kielioppi. opetukseen ja harjoitustyöt tai kirjallinen tentti. 5. Osakokeiden keskiarvon perusteella. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Ojanen, M., Grammatika. Venäjän kielioppi (1994) tai Rozental D. E. (toim.) Sovremennyj russkij jazyk (morfologija). Moskova (1999) VEPK5S Tekstin tuottaminen I 0-3 op Tavoitteet: Venäjän kirjallisen ilmaisutaidon tyydyttävä hallinta. Sisältö: Tekstien tuottaminen venäjäksi. Arkielämään liittyviä esseitä ja kirjeitä. Perustiedot venäläisten tekstien tyylistä ja rakenteista. Sanaston kartuttaminen. Vastaa venäjän kielen ja kulttuurin opintojaksoa SLAFP104 Kirjallinen tuottaminen I. Vaadittavat opintosuoritukset: Harjoitustyö(t) Aktiivinen osallistuminen harjoituksiin, kirjallisista tehtävistä suoriutuminen. Venäjänkielisten opetus Sisältö: Lisäksi venäjänkieliset opiskelijat suorittavat Suomi B-työkielenä -opinnot (ks. Suomi B-työkielenä) ja voivat halutessaan suorittaa seuraavan opintojakson: VEPK4s Kielioppi I VEPK2A Fonetiikan teoria 0-1 op Tavoitteet: Perehtyminen venäjän fonetiikan peruskäsitteisiin ja venäjän kielen foneettiseen rakenteeseen. Sisältö: Perehdytään venäjän äännejärjestelmään, keskeisiin foneettisiin lakeihin, sanapainon ominaisuuksiin ja intonaatiotyyppeihin. Harjoitellaan foneettista tarkekirjoitusta. Perehdytään venäläisten sanojen translitterointiin. Vastaa venäjän kielen ja kulttuurin opintojaksoa SLAFP105 Fonetiikan teoria. opetukseen ja/tai kirjallinen tentti. 5. Tentin suoritustaso. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Leinonen, M. (1995): Venäjän fonetiikan perusteet tai Mäkilä, K. - de Silva, V. (1996): Venäjän ääntämisopas tai Belošapkova, V. A. (Red.) (1999): Sovremennyj russkij jazyk (fonetika, s ). Lisäksi: Kahla, M. - Peltola, R. (1978): Venäläisten nimien kirjainasu suomenkielisessä tekstissä. Kielikello, 10 tai Vahros, I. (1967): Venäläisten sanojen translitteroinnista.

201 Käännöstiede (venäjä) 201 VEPK3V Tulkkausharjoituksia 0-2 op Tavoitteet: Tulkkaustilanteiden ja -ongelmien hahmottaminen, tyydyttävä tulkkaustaito. Sisältö: Henkilökohtaisten tarinoiden tulkkaus suomesta venäjään ja venäjästä suomeen. Vaadittavat opintosuoritukset: Harjoitustyö(t). Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. Aktiivinen osallistuminen harjoituksiin, harjoitustehtävistä suoriutuminen. VEPK4V Venäjän kielen vaikeuksia 0-4 op Tavoitteet: Venäjän kieliopin hyvä hallinta. Sisältö: Kielioppi ja käytäntö, sananmuodostus ja lauseoppi, etymologia, kieliopin vaikeudet ja oikeat rakenteet. Vaadittavat opintosuoritukset: Harjoitustyö(t) Aktiivinen osallistuminen harjoituksiin, kirjallisista tehtävistä suoriutuminen. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Oheiskirjallisuus: Ivanova E. F., Čerkasova T. A., Russkaja reč v èfire. Kompleksnyj spravočnik (trudnosti formoobrazovanija, udarenija, proiznošenija i upotreblenija slov). Moskova (2000); Rozental D. È., Golub I. B. Russkij jazyk. Orfografija i punktuacija. Moskova (1996) ym. kirjallisuutta opettajan ohjeiden mukaan. VEPK5V Tekstin tuottaminen 0-3 op Tavoitteet: Venäjän kirjallisen ilmaisutaidon hyvä hallinta. Sisältö: Tekstien tuottaminen venäjäksi. Ajankohtaisiin aihepiireihin (politiikka, talous, sivistys yms.) liittyviä esseitä. Perustiedot venäläisten tekstien tyylistä. Vastaa venäjän kielen ja kulttuurin opintojaksoa SLAFP104 Kirjallinen tuottaminen (venäjänkielisten ryhmä). Vaadittavat opintosuoritukset: Harjoitustyö(t) Aktiivinen osallistuminen harjoituksiin, kirjallisista tehtävistä suoriutuminen. VEPK7 Johdatus venäjän kieleen 0-4 op Tavoitteet: Täydentää teoreettisia tietoja venäjän kielestä. Sisältö: Perustiedot venäjän kielen historiasta, sanastosta ja kieliopista. opetukseen ja harjoitustyöt ja/tai kirjallinen tentti. Valinnainen suomenkielisille opiskelijoille syventävissä opinnoissa (ks. opintojakso VESM16 Johdatus venäjän kieleen). 5. Aktiivinen osallistuminen luentoihin, kirjallisista tehtävistä suoriutuminen, lopputentti. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Belošapkova, V. A. (toim.), Sovremennyj russkij jazyk. Moskova (1999); Rozental D. E. (toim.), Sovremennyj russkij jazyk. Moskova (1999) VEPK4S Kielioppi I 0-6 op Tavoitteet: Venäjän peruskieliopin tyydyttävä hallinta; venäjän normatiivisen peruskieliopin omaksuminen. Sisältö: Perehtyminen normatiivisen kieliopin teoriaan ja käytäntöön. Vastaa venäjän kielen ja kulttuurin opintojaksoa SLAFP101 Kielioppi. opetukseen ja harjoitustyöt tai kirjallinen tentti. 5. Osakokeiden keskiarvon perusteella. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Ojanen, M., Grammatika. Venäjän kielioppi (1994) tai Rozental D. E. (toim.) Sovremennyj russkij jazyk (morfologija). Moskova (1999) AINEOPINNOT 55 op Tavoitteet: Opiskelija saavuttaa hyvän venäjän (vieraan kielen) taidon: hyvän puhevalmiuden ja suullisen esityksen (lähes virheettömän ääntämyksen), taidon kirjoittaa toimivaa tekstiä käyttäen tekstilajille tyypillisiä konventioita sekä kieliopin hallinnan. Tällä tarkoitetaan vähintään yleisten kielitutkintojen keskitasoa 4, paitsi tekstin ymmärtämisessä ylintä tasoa 5, tai vastaavaa yleiseurooppalaisen viitekehyksen tasoa. Lisäksi opiskelija syventää tietojaan venäläisestä kulttuurista ja saavuttaa erinomaisen käännöstaidon vieraasta kielestä äidinkieleen ja hyvän käännöstaidon äidinkie-

202 202 Kieli- ja käännöstieteiden laitos lestä vieraaseen kieleen (käännöstaito osoitetaan opintojaksojen VEAK15 ja VEAK16 yhteydessä). Opiskelija tuntee käännöstieteellisen tutkimuksen pääsuuntaukset, osaa soveltaa teoreettisia tietojaan erilaisiin käännöstehtäviin, saa perusvalmiudet tieteelliseen työskentelyyn ja tutustuu tulkkaukseen ja erikoisalojen kielenkäyttöön. Sisältö: Opintojaksot on ryhmitelty vuosittaisen etenemisjärjestyksen mukaan. Toisen opiskeluvuoden syyslukukaudella opetusta annetaan suomen- ja venäjänkielisille opiskelijoille pääosin erikseen (venäjä vieraana kielenä / venäjä äidinkielenä). Opintojaksot VEAK1 ja VEAK18 ovat keskenään vaihtoehtoisia syventäviin opintoihin jatkaville, mutta vapaaehtoisia niille opiskelijoille, jotka eivät jatka syventäviin opintoihin. Opintojaksot VEAK19 ja VEAK20 ovat pakollisia syventäviin opintoihin jatkaville, mutta keskenään vaihtoehtoisia niille opiskelijoille, jotka eivät jatka syventäviin opintoihin. Kaikille yhteiset opintojaksot Sisältö: Kaikki opintojaksot ovat suomen- ja venäjänkielisille opiskelijoille yhteisiä. Lisäksi venäjänkieliset opiskelijat suorittavat Suomi B- työkielenä -opinnot (ks. Suomi B-työkielenä). TRMUAK1A Johdatus tulkkausprosessiin/ luennot 1 op Ks. Käännöstieteen yhteiset opinnot TRMUAK1B Johdatus tulkkausprosessiin/ harjoitukset 1 op Ks. Käännöstieteen yhteiset opinnot VEAK1 Tulkkausharjoituksia studiossa 0-2 op Tavoitteet: Käsiteltävien puheiden sujuva tulkkaus venäjästä suomeen. Sisältö: Venäjänkielisten haastattelujen, tiedotustilaisuuksien, puheiden ja muiden esitysten lyhytjaksoinen tulkkaus. Vaadittavat opintosuoritukset: Harjoitustyö(t). Vaihtoehtoinen opintojakson VEAK18 kanssa syventäviin opintoihin jatkaville. Vapaaehtoinen niille opiskelijoille, jotka eivät jatka syventäviin opintoihin. Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. Aktiivinen osallistuminen harjoituksiin, harjoituksista suoriutuminen. TRMUAK2A Erikoisalojen kielet ja terminologia/luennot 1 op Ks. Käännöstieteen yhteiset opinnot TRMUAK2B Erikoisalojen kielet ja terminologia/harjoitukset 1 op Ks. Käännöstieteen yhteiset opinnot VEAK15 Kääntäminen venäjä-suomi III 0-4 op Tavoitteet: Suomenkielisille: erinomainen yleiskielisten tekstien käännöstaito äidinkieleen päin; venäjänkielisille: hyvä yleiskielisten tekstien käännöstaito suomen kieleen. Sisältö: Ammattimaisen kääntämisen kurssi. Sisällöllisesti ja kielellisesti haastavien yleiskielisten esitelmien, esitteiden, artikkelien, uutisten, haastattelujen ja dokumenttien kääntäminen. Vaadittavat opintosuoritukset:. Osallistuminen opetukseen ja harjoitustyöt. 5. Numeerinen 1-5. Aktiivinen osallistuminen luentoihin, käännöstehtävistä suoriutuminen. Edeltävät opinnot: I ja II opintovuoden käännösharjoitukset. VEAK16 Kääntäminen suomi-venäjä III 0-4 op Tavoitteet: Suomenkielisille: hyvä yleiskielisten tekstien käännöstaito venäjän kieleen; venäjänkielisille: erinomainen yleiskielisten tekstien käännöstaito äidinkieleen päin. Sisältö: Ammattimaisen kääntämisen kurssi. Lyhyiden eri tekstilajeihin ja aihepiireihin kuuluvien tekstien kääntäminen. Rinnakkaistekstien ja sanakirjojen käyttö, Internet-haku. Osallistumi- Vaadittavat opintosuoritukset: nen opetukseen ja harjoitustyöt.

203 Käännöstiede (venäjä) Aktiivinen osallistuminen luentoihin, käännöstehtävistä suoriutuminen. Edeltävät opinnot: I ja II opintovuoden käännösharjoitukset. VEAK17 Neuvottelutulkkaus I 0-4 op Tavoitteet: Hyvän tulkkaustaidon saavuttaminen neuvottelutilanteessa. Sisältö: Suomalaisen ja venäläisen henkilön välisen lyhytjaksoisen keskustelun, neuvottelun tai haastattelun konsekutiivinen tulkkaus ennalta ilmoitetusta aiheesta. opetukseen ja harjoitustyöt Aktiivinen osallistuminen harjoituksiin, tulkkaustaito. Edeltävät opinnot: I ja II vuoden opinnot VEAK18 Konsekutiivitulkkaus I 0-4 op Tavoitteet: Hyvä taito muistiinpanojen avulla tulkata hieman hidastettuja esityksiä molempiin suuntiin. Sisältö: Venäjän- ja suomenkielisten puheiden, haastattelujen ja esitelmien pitkäjaksoinen tulkkaus; muistiinpanotekniikan harjaannuttaminen. opetukseen ja harjoitustyöt. Vaihtoehtoinen opintojakson VEAK1 kanssa syventäviin opintoihin jatkaville. Vapaaehtoinen niille opiskelijoille, jotka eivät jatka syventäviin opintoihin Aktiivinen osallistuminen harjoituksiin, tulkkaustaito. Edeltävät opinnot: I ja II vuoden opinnot VEAK19 Erikoisalan peruskurssi / laki ja hallinto 0-2 op Tavoitteet: Perehdyttää opiskelijat lain ja hallinnon erikoisalan perusteisiin. Sisältö: Suomen ja Venäjän oikeus- ja hallintojärjestelmän hahmottaminen, lain ja hallinnon erikoisalan tekstien lukeminen ja käsitteleminen, tiedonlähteisiin tutustuminen, perustermistön kartuttaminen, asia- ja virkakielen erityispiirteisiin tutustuminen. opetukseen, harjoitustyöt ja kirjallinen tentti. Pakollinen syventäviin opintoihin jatkaville. Vaihtoehtoinen kurssin VEAK20 kanssa opiskelijoille, jotka eivät jatka syventäviin opintoihin. 5. Aktiivinen osallistuminen harjoituksiin, harjoituksista ja tentistä suoriutuminen. Edeltävät opinnot: I ja II vuoden opinnot VEAK20 Erikoisalan peruskurssi / kauppa 0-2 op Tavoitteet: Kaupan erikoisalan keskeisten käsitteiden ja toimialojen tunteminen. Sisältö: Kaupan erikoisalan keskeisten käsitteiden, termien ja tekstien esittely ja analyysi. opetukseen, harjoitustyöt ja kirjallinen tentti. Pakollinen syventäviin opintoihin jatkaville. Vaihtoehtoinen kurssin VEAK19 kanssa opiskelijoille, jotka eivät jatka syventäviin opintoihin. 5. Aktiivinen osallistuminen harjoituksiin, harjoituksista ja tentistä suoriutuminen. Edeltävät opinnot: I ja II vuoden opinnot TRMUAK3A Kandidaatintutkielmaseminaari 4 op Ks. Käännöstieteen yhteiset opinnot TRMUAK3B Kandidaatintutkielma 6 op Ks. Käännöstieteen yhteiset opinnot Suomenkielisten opetus VEAK2 Puhevalmius II 0-2 op Tavoitteet: Hyvän suullisen ilmaisutaidon saavuttaminen venäjän kielessä. Sisältö: Keskustelu nykypäivän Venäjää koskevista aiheista. Sanavaraston laajentaminen, nopean reagointivalmiuden harjoittelu erilaisissa puhetilanteissa. Vastaa venäjän kielen ja kulttuurin opintojaksoa SLAFA100 Keskusteluharjoitukset. Vaadittavat opintosuoritukset: Harjoitustyö(t).

204 204 Kieli- ja käännöstieteiden laitos 1-5. Aktiivinen osallistuminen harjoituksiin, keskustelutaito. VEAK3 Tekstin tuottaminen II 0-2 op Tavoitteet: Hyvän kirjallisen ilmaisutaidon saavuttaminen venäjän kielessä. Sisältö: Venäjänkielisen liikekirjeenvaihdon perusteet, Venäjä-kaupan asiakirjat ja tekstit. opetukseen ja harjoitustyöt Aktiivinen osallistuminen luentoihin ja harjoitustyöt. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Oheiskirjallisuus: Stenjukov M. V., Dokumenty. Deloproizvodstvo. Izdanie 8-e. M. (2003); Kodnrat eva S. I., Maslova E. L., Delovaja perepiska. M. (2002) ym. kirjallisuutta opettajan ohjeiden mukaan. VEAK4S Kääntäminen äidinkieleen venäjäsuomi 0-4 op Tavoitteet: Perehtyminen ammattimaisen kääntämisen vaatimuksiin. Sisältö: Ammattimaisen kääntämisen peruskurssi venäjästä suomeen (äidinkieleen). Yleiskielisten esitelmien, esitteiden, artikkelien, viestien, uutisten ja haastattelujen kääntäminen käännöstehtävän mukaisesti. Käännöskommenttien laatiminen. Tiedonhaku- ja ongelmanratkaisutaitojen kehittäminen. Käännösten arviointi. opetukseen ja harjoitustyöt. 5. Aktiivinen osallistuminen luentoihin ja harjoitustöistä suoriutuminen. Edeltävät opinnot: VEPK1 Kääntäminen venäjä-suomi I. VEPK1 Kääntäminen venäjä-suomi I Venäjänkielisten opetus VEAK4V Kääntäminen äidinkieleen suomivenäjä 0-4 op Tavoitteet: Perehtyminen ammattimaisen kääntämisen vaatimuksiin. Sisältö: Ammattimaisen kääntämisen peruskurssi suomesta venäjään (äidinkieleen). Yleiskielisten esitelmien, esitteiden, artikkelien, viestien, uutisten ja haastattelujen kääntäminen käännöstehtävän mukaisesti. Käännöskommenttien laatiminen. Tiedonhaku- ja ongelmanratkaisutaitojen kehittäminen. Käännösten arviointi. opetukseen ja harjoitustyöt. 5. Aktiivinen osallistuminen luentoihin ja harjoitustöistä suoriutuminen. Edeltävät opinnot: VEPK1 Kääntäminen venäjä-suomi I. VEAK5 Venäjän kielenhuolto 0-4 op Tavoitteet: Venäjän oikeakielisyyden perusteiden hallinta. opetukseen, harjoitustyöt ja kirjallinen tentti Harjoitustehtävistä suoriutuminen, tentin suoritustaso. Sisältö: Venäjän kielen tyylilajit erityispiirteineen, oikeinkirjoitus ja välimerkkien käyttö, ääntäminen ja painotus, semantiikka ja retoriikka. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Oheiskirjallisuus: Graudina L. K., Širjaev E. N. (toim.), Kul tura russkoj reči. Učebnik dlja vuzov. M. (2001); Hanin M. I., Praktikum po kul ture reči ili kak naučit sja krasivo i ubeditel no govorit. SPb. (2002) ym. kirjallisuutta opettajan ohjeiden mukaan.

205 Käännöstiede (venäjä) 205 Kieliharjoittelu op Sisältö: Kieliharjoittelussa suoritettavat pakolliset opinnot (14 op) korvaavat opintojaksot VEAK7 Puhevalmius III (3 op), VEAK8 Maantuntemus II (4 op), VEAK9 Tekstin tuottaminen III (3 op) ja VEAK10 Kääntäminen suomi venäjä II (4 op). Kieliharjoittelussa suoritettavilla vapaaehtoisilla opinnoilla (7 op) voi korvata opintojaksot VEAK11 Kaunokirjallisuus (4 op) ja VEAK12 Syntaksi (3 op). VEAK6 Kieliharjoittelu 0-1 op Tavoitteet: Syventää venäjän kielen suullista ja kirjallista taitoa sekä Venäjän kulttuurin ja yhteiskunnan tuntemusta. Sisältö: Käytännön venäjän kielen taidon kehittäminen, tutustuminen venäläiseen kaunokirjallisuuteen, kulttuuriin, historiaan, maantieteeseen ja nykypäivään. Vaadittavat opintosuoritukset: Näyttökoe. Laitoksen järjestämä lukukauden opiskelu tai vähintään kahden kuukauden kielikurssi tai muu kielitaitoa kehittävä toiminta Venäjällä. Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. Kielitaitotestaus harjoittelun päätyttyä. VEAK13 Kieliharjoittelun valmennuskurssi 1-4 op Tavoitteet: Valmentaa opiskelijaa kieliharjoitteluun. Sisältö: Käydään läpi venäjänkieliset kielioppitermit; tutustutaan Venäjän ajankohtaisiin aiheisiin, sen kansalaisten mentaliteettiin ja arkipäivään. Tutustutaan nykypäivän kannalta tärkeimpiin sanakäänteisiin, neologismeihin ja fraseologismeihin. opetukseen JA Harjoitustyö(t). Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. Aktiivinen osallistuminen luentoihin ja harjoitustyöt. VEAK14 Kieliharjoitteluraportti 1-4 op Tavoitteet: Analysoida kieliharjoittelun antia. Sisältö: Opiskelija analysoi raportissa kieliharjoittelussa opittuja asioita ja esittää kriittisiä kommentteja sekä omasta oppimisestaan että opetuksen laadusta. Vaadittavat opintosuoritukset: Essee. Kieliharjoitteluraportin kirjoittaminen. Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. Kieliharjoitteluraportin laatu. Vapaaehtoiset opintojaksot Sisältö: Lisäksi järjestetään mahdollisuuksien mukaan myös opintojaksot VEAK21 Suullinen esitys (2 4 op), VEAK22 Kieliopin vaikeuksia (2 4 op) ja VEAK27 Radiouutisten kääntäminen suomi venäjä (2 4 op). Kyseisten kurssien korvaamisesta muulla tavoin voidaan myös sopia. Ks. myös käännöstieteen yhteiset vapaaehtoiset opinnot kohdasta Käännöstieteen yhteiset opinnot. VEAK23 Fraseologia 0-4 op Tavoitteet: Omaksua aktiivisesti yleisimmät fraseologiset ilmaisut, joista on hyötyä viestinnän ja maantuntemuksen kannalta. Sisältö: Venäjän kielen sanonnat, sananlaskut, lentävät lauseet, mietelmät yms. mm. maantuntemuksen, kirjallisuuden ja taiteen kannalta ja kansan mentaliteetin kuvastajina. Mahdolliset muunkieliset vastineet. opetukseen JA Harjoitustyö(t) Aktiivinen osallistuminen luentoihin, harjoitustehtävistä suoriutuminen. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Oheiskirjallisuus: Birih A. K., Mokienko V. M., Stepanova L. I., Slovar russkoj frazeologii. Istoriko-ètimologičeskij spravočnik. SPb. (2001); Rodima, Aino, Vehmas-Lehto, Inkeri, Ni puha ni pera! Onnea ja menestystä! Venäläisiä fraseologismeja suomalaisille, Finnlectura, Helsinki (1999) ym. kirjallisuutta opettajan ohjeiden mukaan.

206 206 Kieli- ja käännöstieteiden laitos VEAK24 Venäjän maantuntemus 2-4 op Tavoitteet: Perehdyttää opiskelijat venäläisen yhteiskunnan ja kulttuurin osa-alueisiin. Sisältö: Perehtyminen venäläisen yhteiskunnan ja kulttuurin eri osa-alueisiin. Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti, essee tai osallistuminen opetukseen ja harjoitustyöt Tentin tai esseen suoritustaso tai arvostelu kokonaistyöskentelyn perusteella. Opettajan oh- Kirjallisuus/Oppimateriaali: jeiden mukaan. VEAK25 Ortodoksisuus ja venäläinen kulttuuri 0-4 op Tavoitteet: Perehdyttää opiskelijat siihen, miten ortodoksisuus vaikuttaa Venäjään. Sisältö: Tarkastella ilmiöitä, joita ulkomaalaisten on usein vaikea ymmärtää ja jotka liittyvät venäläiseen mentaliteettiin, ajankohtaisiin tapahtumiin ja yhteiskuntaan. Ortodoksisuuden merkitys Venäjän kulttuurissa historiallisesta, filosofisesta ja kirjallisuuden näkökulmasta, Venäjän ortodoksisuuden erityispiirteet, sanasto ja reaaliat. Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti tai essee. 5. Esseen laatu tai tentin suoritustaso. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Oheiskirjallisuus: Byčkov V. V., Russkaja srednevekovaja èstetika X-XVII veka. M. (1992); Merras, Merja, Ortodoksinen elämäntapa. Kirjapaja/Valamon luostari (1986/1992) ym. kirjallisuutta opettajan ohjeiden mukaan. VEAK26 Suomen maantuntemus 2-4 op Tavoitteet: Perehdyttää opiskelijat suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin osa-alueisiin. Sisältö: Perehtyminen suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin eri osa-alueisiin. Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti, essee tai osallistuminen opetukseen ja harjoitustyöt Tentin tai esseen suoritustaso tai arvostelu kokonaistyöskentelyn perusteella. Opettajan oh- Kirjallisuus/Oppimateriaali: jeiden mukaan. VEAK31 Muita aineopintoja 2-10 op Tavoitteet: Antaa opiskelijalle mahdollisuus suorittaa omavalintaisia opintoja, jotka tukevat aineopintoja. Sisältö: Kyseessä voi olla toisen oppiaineen tai yliopiston järjestämä kurssi, opiskelijan itse valitsemia vierailuluentoja, studia generalia - luentoja, väitöstilaisuuksia, seminaareja tai muita kieli- ja käännöstieteiden laitoksella tai muualla yliopistossa järjestettäviä tapahtumia, joista kirjoitetaan oppimispäiväkirja. Vaihtoehtoisesti opiskelija voi myös lukea alan kirjallisuutta ja kirjoittaa esseen jostain häntä kiinnostavasta aihepiiristä. Erilaisista suoritusvaihtoehdoista voi neuvotella assistentin kanssa. Vaadittavat opintosuoritukset: Oppimispäiväkirja, essee tai muu näyttö kurssin suorittamisesta. Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. Oppimispäiväkirjan, esseen tai muun näytön taso. Suomi B-työkielenä 10 op Tavoitteet: Suomi B-työkielenä -opinnot on suunnattu suomea toisena tai vieraana kielenä opiskeleville opiskelijoille. Opetusta järjestetään tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan. Mikäli opetusta ei järjestetä, B-suomen opintojen korvaamisesta muilla opinnoilla sovitaan erikseen opiskelijan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa. Sisältö: Perusopintoja varten suoritettavat opinnot: VEPKS3 Suomen kielioppi; VEPKS4 Suomen kirjallinen tuottaminen. Lisäksi järjestetään tarpeen mukaan myös opintojaksot VEPKS1 Suomen ääntämisharjoitukset (2 op) ja VEPKS2 Suomen puhevalmius (2 op). Aineopintoja varten suoritettavat opinnot: VE- AKS1 Suomenkielinen kirjoittaminen.

207 Käännöstiede (venäjä) 207 VEPKS3 Suomen kielioppi 0-4 op Tavoitteet: Perehtyminen suomen kielioppiin ja oikeakielisyyteen. Sisältö: Keskeisiä vieraskielisten kielioppiongelmia. opetukseen, harjoitustyöt, kirjallinen tentti Aktiivinen osallistuminen luentoihin, harjoituksista suoriutuminen, lopputentti. VEPKS4 Suomen kirjallinen tuottaminen 0-4 op Tavoitteet: Saavuttaa tyydyttävä kirjallinen ilmaisutaito suomen kielessä. Sisältö: Hyvän asiasuomen tuottamistaidon kehittäminen. Vaadittavat opintosuoritukset: Harjoitustyö(t). Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. Harjoitustehtävistä suoriutuminen. VEAKS1 Suomenkielinen kirjoittaminen 0-2 op Tavoitteet: Saavuttaa hyvä kirjallinen ilmaisutaito suomen kielessä. Sisältö: Erityyppisien asiatekstien tuottaminen. Vaadittavat opintosuoritukset: Harjoitustyö(t). 5. Aktiivinen osallistuminen harjoituksiin, harjoitustöistä suoriutuminen. Edeltävät opinnot: VEPKS4 Suomen kirjallinen tuottaminen. Filosofian maisterin tutkinto (120 op) Filosofian maisterin tutkinnon rakenne käännöstieteen venäjän oppiaineessa opintopisteittäin jaoteltuna: Laitoksen yhteiset opinnot 4 op Pääaineen opinnot 90 op: Käännöstieteen venäjän syventävät opinnot 80 op (sis. käännöstieteen yhteisiä opintoja sekä pro gradu -tutkielman ja tutkielmaseminaarin 40 op) (sivuaineena 40 op + 20 op) Suomenkieliset opiskelijat: Käännöstieteen suomen opinnot 10 op (ks. Käännöstiede / suomi) Venäjänkieliset opiskelijat: Suomi B-työkielenä -opintoja 10 op tai korvaavia opintoja erillisen sopimuksen mukaan Muut opinnot 26 op Muihin opintoihin voi sisällyttää esimerkiksi sivuaineen aineopintoja, toisen sivuaineen perusopinnot tai muita mielekkäitä opintokokonaisuuksia, jotka tukevat pää- ja sivuaineyhdistelmää.

208 208 Kieli- ja käännöstieteiden laitos LAITOKSEN YHTEISET OPINNOT 4 op Sisältö: Syventävien opintojen kokonaismerkinnän saamiseksi käännöstieteen venäjän pää- ja sivuaineopiskelijat suorittavat Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen yhteisistä opinnoista seuraavan opintojakson (ks. kurssikuvaus kohdasta Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen yhteiset opinnot): Y06 Käännöstieteellinen tutkimus ja metodit 4 op Ks. Laitoksen yhteiset opinnot SYVENTÄVÄT OPINNOT 80 op Tavoitteet: Opiskelija saavuttaa erinomaisen käytännön kielitaidon ja kieliopin hallinnan. Tällä tarkoitetaan vähintään yleisten kielitutkintojen ylintä tasoa 5, paitsi tekstin ymmärtämisessä ylintä tasoa 6, tai vastaavaa yleiseurooppalaisen viitekehyksen tasoa. Lisäksi opiskelija omaksuu kääntäjän ja tulkin ammatilliset valmiudet sekä kyvyn analysoida kieleen, kulttuuriin ja kääntämiseen liittyviä ilmiöitä ja saa valmiudet tieteelliseen työskentelyyn. Sisältö: Opintojaksojen VESM1 VESM3 ja VESM5 VESM8 yhteydessä tai erillisessä testissä on syventävien opintojen läpäisemiseksi osoitettava riittävät ammatilliset valmiudet kääntämisessä ja/tai tulkkauksessa. Opintojaksot VESM1, VESM2 ja VESM3 ovat keskenään vaihtoehtoisia siten, että niistä tulee suorittaa kaksi. Erikoisalan opinnot (VESM5 VESM8) on suoritettava yhtenä kokonaisuutena (16 op). Huom! Syventävien opintojen tulkkauskursseille osallistuminen edellyttää ainakin kahden aikaisemman tulkkausopintojakson (VEAK17 ja VEAK1 ja/tai VEAK18) suorittamista hyvin tiedoin. VESM1 Käännösseminaari venäjä-suomi 0-4 op Tavoitteet: Harjaannuttaa opiskelija soveltamaan teoriaa ja eri metodeja käytännön kääntämisessä, valitsemaan ja perustelemaan valittu käännösstrategia sekä oivaltamaan sen seuraukset yksittäisten käännösratkaisujen tekemisessä. Sisältö: Ammattimaisen kääntämisen kurssi. Eri aihepiirejä koskevien venäläisten tekstien suomentaminen ja käännösratkaisujen perustelu. Käännösten kohderyhmän ja viestintätehtävän määrittely ja keskustelu vaihtoehtoisista strategioista. Vaadittavat opintosuoritukset: Seminaari. Seminaari-istuntoihin osallistuminen ja käännösten laatiminen Aktiivinen osallistuminen seminaariin ja käännösten taso. Edeltävät opinnot: Aineopintojen pakolliset käännöskurssit ja kandidaatintutkielmaseminaari. VESM2 Käännösseminaari suomi-venäjä 0-4 op Tavoitteet: Harjaannuttaa opiskelija soveltamaan teoriaa ja eri metodeja käytännön kääntämisessä, valitsemaan ja perustelemaan valittu käännösstrategia sekä oivaltamaan sen seuraukset yksittäisten käännösratkaisujen tekemisessä. Sisältö: Ammattimaisen kääntämisen kurssi. Eri aihepiirejä koskevien suomalaisten tekstien kääntäminen venäjäksi ja käännösratkaisujen perustelu. Käännösten kohderyhmän ja viestintätehtävän määrittely ja keskustelu vaihtoehtoisista strategioista Vaadittavat opintosuoritukset: Seminaari. Seminaari-istuntoihin osallistuminen ja käännösten laatiminen Aktiivinen osallistuminen seminaariin ja käännösten taso. Edeltävät opinnot: Aineopintojen pakolliset käännöskurssit ja kandidaatintutkielmaseminaari. VESM3 Tulkkausseminaari 0-4 op Tavoitteet: Syventyminen tulkkaustehtävän ammattimaiseen suorittamiseen. Sisältö: Tulkkaustehtävään valmistautuminen; sanaston laadinta; lyhyt- ja pitkäjaksoinen tulkkaus molempiin suuntiin; suorituksen analysointi; a) itse valittu ja b) annettu aihepiiri.

209 Käännöstiede (venäjä) 209 Vaadittavat opintosuoritukset: Seminaari. Tulkkaustehtävien suoritus ja sanastojen laadinta Aktiivinen osallistuminen seminaariin ja tulkkaustehtävien suoritustaso. VESM4 Kontrastiivinen kielioppi 0-4 op Tavoitteet: Oppia näkemään venäjän ja suomen kielioppirakenteiden yhtäläiset ja toisistaan poikkeavat piirteet sekä automatisoimaan tiettyjen rakenteiden vastaavuus. Sisältö: Kielten vertailun peruskäsitteistöä, kieliopin osa-alueet, fonologia, morfologia ja erityisesti syntaksi; sananmuodostus ja leksikko, sanaluokat; tempus, aspekti ja modus sekä aktiivi ja passiivi - suomen ja venäjän vertailu. opetukseen JA Harjoitustyö(t). 5. Aktiivinen osallistuminen luentoihin ja harjoitustöistä suoriutuminen. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Luentomoniste / Verkkoaineisto. Lisäksi artikkeleita opettajan ohjeiden mukaan. Erikoisalan opinnot 16 op VESM5A Erikoisalan tekstiseminaari / laki ja hallinto 0-2 op Tavoitteet: Lain ja hallinnon tekstilajien tuntemus, kääntäjän ja tulkin kannalta keskeisen informaation lukutaito ja tiedon poiminta. Sisältö: Kurssilla käsitellään oikeusdiskurssin eri tekstilajia, oikeudellisen termistön kääntämiskeinoja ja virallista kääntämistä; kartutetaan lain ja hallinnon termivarastoa tutustumalla eri oikeudenaloihin sekä keskeisiin tieto- ja termilähteisiin; vertaillaan Suomen ja Venäjän oikeusjärjestelmiä ja analysoidaan tekstejä. Vaadittavat opintosuoritukset: Seminaari JA Harjoitustyö(t) Aktiivinen osallistuminen seminaariin ja harjoitustöistä suoriutuminen. Edeltävät opinnot: VEAK19 Erikoisalan peruskurssi / laki ja hallinto. VESM6A Erikoisalan kääntäminen venäjäsuomi / laki ja hallinto 0-2 op Tavoitteet: Erikoisalan tekstien käännöstaito ja tiedonlähteiden soveltamistaito. Sisältö: Käännösharjoituksia oikeusdiskurssin eri tekstilajeilta ja eri oikeudenaloilta; oikeudellisen kääntämisen tiedonlähteiden soveltaminen käytännön käännöstyöhön. opetukseen JA Harjoitustyö(t) Aktiivinen osallistuminen palautekeskusteluihin ja käännösten laatu. Edeltävät opinnot: VEAK19 Erikoisalan peruskurssi / laki ja hallinto. VESM7A Erikoisalan kääntäminen suomivenäjä / laki ja hallinto 0-2 op Tavoitteet: Erikoisalan tekstien käännöstaito ja tiedonlähteiden soveltamistaito. Sisältö: Käännösharjoituksia oikeusdiskurssin eri tekstilajeilta ja eri oikeudenaloilta; oikeudellisen kääntämisen tiedonlähteiden soveltaminen käytännön käännöstyöhön. opetukseen JA Harjoitustyö(t) Aktiivinen osallistuminen palautekeskusteluihin ja käännösten laatu. Edeltävät opinnot: VEAK19 Erikoisalan peruskurssi / laki ja hallinto. VESM8A Erikoisalan neuvottelutulkkaus / laki ja hallinto 0-2 op Tavoitteet: Erikoisalan keskustelujen ja neuvottelujen tulkkaustaito. Sisältö: Erilaisten konsultaatioiden ja neuvottelujen lyhyt- ja pitkäkestoista tulkkausta suomesta venäjään ja venäjästä suomeen; valmistautuminen tulkkaustilanteisiin tekstiseminaarissa käsitellyn aineiston pohjalta. opetukseen JA Harjoitustyö(t) Aktiivinen osallistuminen harjoituksiin ja tulkkaustaito. Edeltävät opinnot: VEAK19 Erikoisalan peruskurssi / laki ja hallinto.

210 210 Kieli- ja käännöstieteiden laitos VESM5B Erikoisalan tekstiseminaari / kauppa ja tekniikka 0-2 op Tavoitteet: Kaupan ja tekniikan alan tekstilajien tuntemus ja tekstien ymmärrys sekä keskeisen sanaston hallinta. Sisältö: Kaupan ja tekniikan alan keskeiset tekstilajit ja niiden analyysi; termivaraston kartuttaminen. Vaadittavat opintosuoritukset: Seminaari JA Harjoitustyö(t) Tekstianalyysien suoritus sekä sanastojen teko. Edeltävät opinnot: VEAK20 Erikoisalan peruskurssi / kauppa. VESM6B Erikoisalan kääntäminen venäjäsuomi / kauppa ja tekniikka 0-2 op Tavoitteet: Erikoisalan tekstien käännöstaito ja tiedonlähteiden soveltamistaito. Sisältö: Kaupan ja tekniikan alan tekstien kääntäminen; keskeiset tieto- ja termilähteet. opetukseen JA Harjoitustyö(t) Aktiivinen osallistuminen palautekeskusteluihin ja käännösten laatu. Edeltävät opinnot: VEAK20 Erikoisalan peruskurssi / kauppa. VESM7B Erikoisalan kääntäminen suomivenäjä / kauppa ja tekniikka 0-2 op Tavoitteet: Erikoisalan tekstien käännöstaito ja tiedonlähteiden soveltamistaito. Sisältö: Kaupan ja tekniikan alan tekstien kääntäminen; keskeiset tieto- ja termilähteet. opetukseen JA Harjoitustyö(t) Aktiivinen osallistuminen palautekeskusteluihin ja käännösten laatu. Edeltävät opinnot: VEAK20 Erikoisalan peruskurssi / kauppa. VESM8B Erikoisalan neuvottelutulkkaus / kauppa ja tekniikka 0-2 op Tavoitteet: Erikoisalan keskustelujen ja neuvottelujen tulkkaustaito. Sisältö: Kauppaneuvottelujen ja teknisten neuvottelujen lyhyt- ja pitkäjaksoinen tulkkaus suomesta venäjään ja venäjästä suomeen. opetukseen JA Harjoitustyö(t) Aktiivinen osallistuminen harjoituksiin ja tulkkaustaito. Edeltävät opinnot: VEAK20 Erikoisalan peruskurssi / kauppa. Tutkielmaopinnot op VESM9 Tutkielmaseminaari ja pro gradu -tutkielma op Tavoitteet: Antaa valmius tuottaa itsenäistä tieteellistä tietoa ja raportoida siitä suullisesti ja kirjallisesti. Sisältö: Tieteellinen tutkielma (pro gradu - työ), joka osoittaa oman tieteenalan tutkimuskysymysten ja -menetelmien hallintaa. Tutkielman minimilaajuus on 60 sivua. Sen loppuun liitetään kieliparin toisella kielellä (venäjäksi tai suomeksi) laadittu 5-20 sivun pituinen lyhennelmä. Pro gradu -työhön, tutkimusprosessiin ja tieteelliseen kirjoittamiseen tarvittavien valmiuksien hankkimiseksi ja niiden kehittämiseksi suoritettava seminaari. Vaadittavat opintosuoritukset: Seminaari JA Tutkielma / opinnäytetyö. Seminaari ja tutkielma / opinnäytetyö. Pro gradu -tutkielman laatiminen. Aktiivinen osallistuminen seminaareihin ja toimiminen opponenttina, pro gradu -työn tutkimussuunnitelman laatiminen ja esittely sekä seminaarityö, joka on samalla tutkielman osaraportti. Arviointi ja arviointiperusteet: Approbaturlaudatur. Arvolause. Tutkielman tieteellinen taso. (ks. Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen tutkielmaohjeet kielet/yht/opiskelu/tutkielmat.html) Edeltävät opinnot: (HuK-tutkinto) Kirjallisuus/Oppimateriaali: sovittavat artikkelit. Suoritetut aineopinnot Seminaarissa

211 Käännöstiede (venäjä) 211 Valinnaiset opintojaksot 10 op Sisältö: Lisäksi järjestetään mahdollisuuksien mukaan myös opintojaksot VESM12 Simultaanitulkkaus (4 op), VESM13 Asiakirjakääntäminen (4 op), VESM14 Kaunokirjallisuuden suomentaminen (4 op), VESM20 Erikoisseminaareja erikseen ilmoitettavista aiheista (2 6 op) ja VESM21 Muita syventäviä opintoja (2 10 op). Kyseisten kurssien korvaamisesta muulla tavoin voidaan myös sopia. Ks. muut käännöstieteen yhteiset valinnaiset opinnot kohdasta Käännöstieteen yhteiset opinnot. VESM10 Neuvottelutulkkaus II 0-4 op Tavoitteet: Sujuva ammattimainen tulkkaustaito. Sisältö: Suomen- ja venäjänkielisten normaalitempoisten keskustelujen, neuvottelujen, haastattelujen ja kommenttien tulkkaus ennalta ilmoitetuista aiheista. opetukseen JA Harjoitustyö(t) Aktiivinen osallistuminen harjoituksiin ja tulkkaustaito. VESM11 Konsekutiivitulkkaus II 0-4 op Tavoitteet: Sujuva ammattimainen tulkkaustaito. Sisältö: Venäjän- ja suomenkielisten normaalitempoisten puheiden, haastattelujen ja esitelmien pitkäjaksoinen tulkkaus; muistiinpanotekniikan harjaannuttaminen. opetukseen JA Harjoitustyö(t) Aktiivinen osallistuminen harjoituksiin ja tulkkaustaito. VESM15 Suomalais-venäläinen leksikografia 2-3 op Tavoitteet: Sanakirjan koostamisen ja ammattimaisen käytön perusteet. Sisältö: Tutustuminen lähinnä kaksikielisiin (suomi-venäjä ja venäjä-suomi) sanakirjoihin ja niiden analysointi. opetukseen ja harjoitustyöt tai kirjallinen tentti Aktiivinen osallistuminen opetukseen, harjoitustöistä suoriutuminen tai tentin suoritustaso. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Berkov, V. P., Dvujazyčnaja leksikografija. SPb.: Izd-vo S.Peterburgskogo un-ta (1996) ja artikkeleita. VESM16 Johdatus venäjän kieleen 0-4 op Tavoitteet: Täydentää teoreettisia tietoja venäjän kielestä. Sisältö: Perustiedot venäjän kielen historiasta, fonetiikasta, sanastosta ja kieliopista. Vastaa venäjänkielisille opiskelijoille tarkoitettua opintojaksoa VEPK7 Johdatus venäjän kieleen. opetukseen, harjoitustyöt ja/tai kirjallinen tentti. 5. Aktiivinen osallistuminen opetukseen, harjoitustöistä suoriutuminen, lopputentti. Kirjallisuus/Oppimateriaali: V.A. Belošapkova (toim.), Sovremennyj russkij jazyk. Moskova (1999); Rozental D.E. (toim.), Sovremennyj russkij jazyk. Moskova (1999) VESM17 Työ- ja tutkimusharjoittelu 6-10 op Tavoitteet: Opintojakso tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden osallistua käytännön projektiin, joka syventää muilla opintojaksoilla saatuja tietoja ja taitoja. Sisältö: Vähintään 2 kuukauden mittainen työskentely koulutuksen kannalta mielekkäässä työ- tai tutkimustehtävässä. Vaadittavat opintosuoritukset: Projekti / käytännön työ. Harjoitteluraportti. 5. Työtodistus ja harjoitteluraportin laatu. VESM18 Korpuslingvistiikan peruskurssi 2-4 op Tavoitteet: Perehtyminen korpuslingvistisiin menetelmiin. Sisältö: Perustiedot tekstikorpusten käytöstä lingvistisessä tutkimuksessa. Sopii proseminaari- tai pro gradu -tutkielmaa aloittaville. opetukseen JA Harjoitustyö(t).

212 212 Kieli- ja käännöstieteiden laitos 5. Aktiivinen osallistuminen opetukseen, harjoitustöistä suoriutuminen. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Oheiskirjallisuus: McEnery, Tony & Wilson, Andrew, Corpus Linguistics (Second Edition). Edinburgh: Edinburgh University Press (2001); Oakes, Michael, Statistics in Corpus Linguistics. Edinburgh: Edinburgh University Press (1998). VESM19 Katsaus käännöstieteelliseen kirjallisuuteen 0-4 op Tavoitteet: Käännöstieteellisen kirjallisuuden tuntemuksen syventäminen. Sisältö: Perehtyminen käännöstieteelliseen tutkimuskirjallisuuteen. Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti. 5.. Tentin suoritustaso. Opettajan oh- Kirjallisuus/Oppimateriaali: jeiden mukaan. Suomi B-työkielenä 10 op Sisältö: Suomi B-työkielenä -opinnot on suunnattu suomea toisena tai vieraana kielenä opiskeleville opiskelijoille. Opetusta järjestetään tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan. Mikäli opetusta ei järjestetä, B-suomen opintojen korvaamisesta muilla opinnoilla sovitaan erikseen opiskelijan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa. VESMS1 Suomenkielinen kirjoittaminen II 4-8 op Tavoitteet: Erinomainen kirjallinen ilmaisutaito suomen kielessä. Sisältö: Erityyppisten asiatekstien tuottaminen, kielen- ja tekstinhuolto, sanaston kartuttaminen. opetukseen JA Harjoitustyö(t). 5. Aktiivinen osallistuminen opetukseen, harjoitustöistä suoriutuminen. Edeltävät opinnot: VEAKS1 Suomenkielinen kirjoittaminen. VESMS2 Suomen kielen ja kulttuurin erityiskysymyksiä 4-8 op Tavoitteet: Suomen kielen ja kulttuurin tuntemuksen syventäminen. Sisältö: Perehtyminen johonkin suomen kieleen, kulttuuriin tai suomenkieliseen viestintään liittyvään aiheeseen. Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti tai essee. 5. Tentin suoritustaso tai esseen laatu. Opettajan oh- Kirjallisuus/Oppimateriaali: jeiden mukaan. Tavoitteet ja sisältö Suomen kieli Suomen kielen opiskelun tavoitteena on perehdyttää opiskelijat tieteellisiin käsityksiin suomen kielen rakenteesta ja tehtävistä sekä kielen historiasta, antaa pohja suomen kielen tieteelliselle tutkimukselle sekä harjaannuttaa käyttämään suomen kieltä täsmällisesti ja sujuvasti. Suomen kieltä pääaineena luettaessa opintoihin kuuluvat perusopinnot (25 op), aineopinnot (45 op, sisältää tutkielmaopinnot 10 op) ja syventävät opinnot (yht. 80 op, sisältää tutkielmaopinnot 40 op). Sivuaineoikeuden saaneet opiskelijat (ks. P0 Lähtötasokoe) voivat suorittaa perusopinnot (25 op), aineopinnot (35 op) ja syventävät opinnot (yht. 60 op, sisältää tutkielmaopinnot 20 op). Suomen kieltä sivuaineena luettaessa aineopintoihin ei kuulu opintojakso A6 Tutkielmaopinnot.

213 Suomen kieli 213 Perusopinnoissa luodaan perusta kielen ilmiöiden ymmärtämiselle: pääpaino on kielen rakenteessa ja käytössä. Opiskelija perehtyy lisäksi suomen kirjakielen kehitykseen sekä viron kieleen ja virolaiseen kulttuuriin. Aineopinnoissa kuvaa suomen kielestä täydennetään merkityksen, variaation ja kielihistorian tarkastelulla. Kielen tutkimusmenetelmiin tutustutaan menetelmäkurssilla sekä aineopintojen seminaarissa. Aineopintoihin kuuluu myös erikoistumisopintojaksoja, jotka opiskelija valitsee kiinnostuksensa mukaan. Syventävissä opinnoissa pääpaino on tieteelliseen työskentelyyn oppimisessa. Opiskelija voi suorittaa erillisen 25 op:n laajuisen erikoistumiskokonaisuuden (kielikonsulttiopinnot), joka voidaan sijoittaa erillisenä tutkinnon kokonaisuuteen. Opintokokonaisuus pyritään järjestämään mahdollisuuksien mukaan (n. joka 2. vuosi). Suomen kielen pääaineopiskelijat voivat suomen kielen perusopinnot suoritettuaan suorittaa S2-opettajalle tarkoitetut Suomi toisena tai vieraana kielenä -perusopinnot (väh. 25 op). Suomen kieltä opiskelevat valitsevat sivuaineita kiinnostuksensa ja ammatillisen suuntautumisensa mukaisesti. Sivuainevalintoihin liittyvissä asioissa opiskelijaa neuvovat tiedekunnan sekä kunkin oppiaineen opinto-ohjauksesta vastaavat henkilöt. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetettavan aineen opinnot Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaksi aikovan tulee ottaa huomioon, että aineenopettaja-koulutukseen kuuluvat äidinkielen ja kirjallisuuden opetettavan aineen opinnot koostuvat usean eri oppiaineen opinnoista. Opintoihin kuuluu suomen kielen sekä Suomen kirjallisuuden, yleisen kirjallisuustieteen tai teatterin ja draaman tutkimuksen opintoja. Kaikilta äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan pätevyyttä tavoittelevilta edellytetään yleisen kielitieteen (3 op) ja fonetiikan (2 op) opinnot, puheopin opintoja (väh. 2 op) sekä luento- ja harjoitusosuus Suomi toisena tai vieraana kielenä -kurssista SUVIP1 Kielentutkimus, kielitaito ja kielitaidon arviointi (3 op). Lisäksi on suoritettava opintojakso SuomY1 Lukiopetus tenttimällä kirja Marjatta Takala & Elina Kontu (toim.), Luki-vaikeudesta luki-taitoon (Yliopistopaino 2006) (3 op). Tentin ottaa vastaan prof. Laalo laitoksen yleisenä tenttipäivänä. Opiskelijan pääaineena voi olla suomen kieli, Suomen kirjallisuus, yleinen kirjallisuustiede tai teatterin ja draaman tutkimus. Jos pääaineena on suomen kieli, ensimmäisenä sivuaineena on kirjallisuusaine ja päinvastoin. Pääaineesta suoritetaan perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot sekä pro gradu -tutkielma ja 1. sivuaineesta perusopinnot ja aineopinnot. Opettajan pätevyys edellyttää opettajan pedagogisia opintoja. Niihin kuuluvat kasvatustieteen perusopinnot (25 op) sekä varsinaiset pedagogiset opinnot (35 op), joihin haetaan erikseen. Opetuksen järjestää kasvatustieteiden tiedekunta. Opettajan pedagogisiin opintoihin hakemisesta ja sen edellytyksistä sekä valintaperusteista ilmoitetaan humanistisen tiedekunnan ilmoitustauluilla.

214 214 Kieli- ja käännöstieteiden laitos Laitoksen yhteiset opinnot Suomen kielen opintojen lisäksi on sekä pää- että sivuaineopiskelijoiden suoritettava kieli- ja käännöstieteiden laitoksen yhteisistä opinnoista Y01 Fonetiikan peruskurssi (2 op) ja Y02 Yleisen kielitieteen peruskurssi (3 op). Kyseiset kurssit kannattaa suorittaa jo opintojen varhaisvaiheessa, sillä niitä edellytetään kokonaismerkinnän saamiseksi perusja aineopinnoista. Tenttiminen ja suoritusmerkinnät Opintojaksot suoritetaan yhtenä kokonaisuutena. Erityisesti harjoituskursseilla ja seminaareissa opiskelijoilta edellytetään säännöllistä läsnäoloa. Harjoituskursseilla osallistujia voi olla ryhmää kohden korkeintaan 25 ja seminaareissa 15. Luento- ja harjoituskursseilla järjestetään kirjallinen tentti kurssin kokoontumisaikaan sekä sen uusintamahdollisuus pian kurssin päätyttyä. Mikäli opiskelija ei osallistu luento- tai harjoituskurssin yhteydessä järjestettäviin tentteihin, hän ei voi ilmoittautua kyseisen kurssin uusintakuulusteluun laitoksen yleisenä tenttipäivänä. Opintojaksot kannattaa pyrkiä suorittamaan esittelyn antamassa järjestyksessä; niistä opintojaksoista, joiden suorittaminen edellyttää tiettyjä aikaisempia opintojaksoja, mainitaan erikseen ao. opintojakson esittelyn yhteydessä. Suomen kielen opintojen kohdat P6, A7, S4 ja S5 suoritetaan etupäässä kirjatentteinä tiedekunnan yleisinä tenttipäivinä. Ne voidaan sopimuksen mukaan korvata luennoilla tai muilla suoritustavoilla. Opiskelijan tulee huomata, että opintojaksojen toteutusmuodot on suunniteltu oppiaineen resurssien mukaan. Rinnakkaisia suoritusvaihtoehtoja ei ole mahdollista toteuttaa kuin tiettyjen opintojaksojen kohdalla. Opintojakson hyväksyttyjen suoritusten arviointiasteikko on viisiportainen. Arvosanat ovat 1 (= välttävä), 2 (= tyydyttävä), 3 (= hyvä), 4 (= kiitettävä) ja 5 (= erinomainen). Perus- ja aineopinnoista sekä syventävistä opinnoista haetaan kokonaismerkinnät professoreilta. Kokonaismerkinnän arvosanaksi tulee osasuoritusten arvosanojen painotettu keskiarvo; arvosanaan vaikuttavat vain ne opintojaksot, jotka arvostellaan viisiportaisella arviointiasteikolla. Jatkaakseen perusopinnoista aineopintoihin opiskelijan on saatava perusopinnoista arvosanaksi vähintään 3. Jatkaakseen aineopinnoista syventäviin opintoihin, opiskelijan on saatava aineopinnoista arvosanaksi vähintään 3. Tutkielmaopintoihin A6 ja S3 kuuluu molempiin seminaari (A6a, S3a), jonka aikana tutkielmaa työstetään. Aineopinnoissa kandidaatintutkielma luovutetaan seminaarin päätteeksi, syventävissä opinnoissa pro gradu -tutkielmasta tai sivuainetutkielmasta tulisi olla seminaarin päättyessä valmiina noin puolet. Opintojen aloittaminen Uusille suomen kielen opiskelijoille järjestetään heti syyslukukauden alussa johdantotilaisuus. Opintojen suunnitteluun eli henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) laatimiseen annetaan apuvälineitä eri tilaisuudessa myöhemmin syksyllä. Opinto-ohjauksesta ja HOPSista löytyy lisätietoa oppiaineen opiskelusivuilta. Yliopistomaailmaan orientoivat lisäksi ainejärjestö Kopulan opiskelijatutorit.

215 Suomen kieli 215 Perusopinnot 25 op SUOMP0 Lähtötasokoe Tavoitteet: Suomen kielen opiskelijalle tarpeellisen kielentuntemuksen kontrolli. Sisältö: Suomen kielen sivuaineeksi haluaville järjestetään syyslukukauden alussa lähtötasokoe, jossa edellytetään suomen peruskieliopin tuntemusta (esim. Pirkko Leino 1999: Suomen kielioppi. Otava; tai Osmo Ikola 2001: Nykysuomen opas. Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja 65). Lähtötasokokeen ajankohdasta ilmoitetaan yliopiston opetusohjelmassa. Sivuaineopiskelijoita otetaan vuosittain 15. Sivuaineopiskeluoikeuden säilyttäminen edellyttää opintojen etenemistä (suorituksia vähintään joka 2. vuosi). Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti. Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. Kieliopin perustietojen ja kielellisen analyysin hallinta. SUOMP1 Johdatuskurssi 3 op Tavoitteet: Opiskelija tutustuu alustavasti yliopistollisen opetuksen taustalla olevaan tutkimukseen. Sisältö: Yleiskuva suomen kielestä ja sen tutkimuksen luonteesta, historiasta ja nykyisestä tilanteesta. Toteutustavat: Luento. opetukseen JA Kirjallinen tentti Opetettujen tietojen hallinnan ja niiden soveltamisen taso. Suositeltu suoritusajankohta: syksy. 1. vuoden Kirjallisuus/Oppimateriaali: Kurssikirjallisuus: opettajan laatima opetusmoniste, joka kuulustellaan kirjallisen tentin yhteydessä. SUOMP2 Äänne- ja muoto-oppi 5 op Tavoitteet: Opettaa analysoimaan suomen äänne- ja muoto-oppia sekä tutustuttaa prosodiseen fonologiaan. Sisältö: Johdatus suomen kielen äänne- ja muotojärjestelmään. Kurssin aikana käydään läpi seuraavia osa-alueita: suomen kielen foneemiparadigma ja fonotaksin kysymyksiä, morfeemityypit, vartalovariantit ja morfotaksi, nominien ja verbien luokittelu taivutustyyppien mukaan, eri taivutuskategoriat, tärkeimmät morfofonologiset vaihtelut sekä johtamisen tapoja ja johdostyyppejä. Toteutustavat: Luento ja harjoitukset. opetukseen JA Kirjallinen tentti. Kirjallinen välitentti ja kirjallinen lopputentti Arvosanaan vaikuttavat välitentti, lopputentti, harjoitukset ja kirjallisuuskeskustelut. Suositeltu suoritusajankohta: syksy. 1. vuoden Kirjallisuus/Oppimateriaali: Hakulinen, Auli & Pentti Leino (toim.), Nykysuomen rakenne ja kehitys 1. SKS s ja (Heikki Paunosen, Fred Karlssonin ja Alpo Räisäsen artikkelit); Hakulinen, Auli ym., Iso suomen kielioppi. SKS s Kurssin em. oheiskirjallisuuden lisäksi tai asemesta mahdollisesti muita opettajan valitsemia tutkimuksia. SUOMP3 Syntaksi 5 op Tavoitteet: Opettaa analysoimaan suomen kielen syntaksia lauseenjäsennyksen, lausekerakenneanalyysin ja dependenssikieliopin keinoin sekä tutustuttaa suomen syntaksille tyypillisiin ilmiöihin. Sisältö: Kurssilla käydään läpi suomen lauseopin perusteet ja nostetaan esiin suomen syntaksille luonteenomaisia ilmiöitä ja erityiskysymyksiä. Toteutustavat: Luento ja harjoitukset Opetettujen tietojen hallinnan ja niiden soveltamisen taso. Suositeltu suoritusajankohta: syksy. 1. vuoden Kirjallisuus/Oppimateriaali: Maria Vilkuna, Suomen lauseopin perusteet. Edita. 2003; Osmo Ikola, Nykysuomen opas. Turun yliopis-

216 216 Kieli- ja käännöstieteiden laitos ton suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja s Kurssin em. oheiskirjallisuuden lisäksi kurssin opettajan valitsemia tutkimuksia. SUOMP4 Viron kielen peruskurssi 4 op Tavoitteet: Perehtyminen viron kirjakielen äänne- ja muoto-opin pääkysymyksiin. Sisältö: Ääntämis- ja lukemistehtäviä, keskustelu- ja kuunteluharjoituksia, kirjallisia harjoituksia. 5. Kirjallisen tentin perusteella. Suositeltu suoritusajankohta: 1. vuoden syksy (pääaineopiskelijat), 1. vuoden kevät (sivuaineopiskelijat). Kirjallisuus/Oppimateriaali: Kurssikirjallisuus: monisteet (opettajalta) ja Suomi viro suomi -taskusanakirja. SUOMP5 Kielenhuolto ja kirjoittaminen 4 op Tavoitteet: Tavoitteena on harjaantua laatimaan moitteettomia yleiskielisiä tekstejä. Sisältö: Kielenhuollon peruskysymykset ja kielenkäytön normien perusteet. Tieteellisen kirjoittamisen teoriaa ja kirjoitusharjoituksia. Toteutustavat: Luento ja harjoitukset. Vaadittavat opintosuoritukset: Osallistuminen opetukseen ja kirjallinen tentti. 5. Kirjallisen tentin perusteella. Suositeltu suoritusajankohta: 1. vuoden syksy (pääaineopiskelijat), 1. vuoden kevät (sivuaineopiskelijat). Kirjallisuus/Oppimateriaali: Katariina Iisa, Aino Piehl & Hannu Oittinen, Kielenhuollon käsikirja. Yrityskirjat Em. kurssikirjallisuus kuulustellaan kirjallisen tentin yhteydessä. SUOMP6 Kirjasuomen kehitys 4 op Tavoitteet: Tutustuttaa suomen kirjakielen historiallisiin vaiheisiin ja opettaa lukemaan ja erittelemään vanhan kirjasuomen tyypillisiä muotoja ja rakenteita. Sisältö: Suomen kirjakielen historian pääpiirteet ja tutustuminen vanhan kirjakielen kieliopin ja sanaston erityispiirteisiin. Toteutustavat: Luento ja harjoitukset. Vaadittavat opintosuoritukset: Osallistuminen opetukseen ja kirjallinen tentti, vaihtoehtoisesti vain kirjallinen kuulustelu Opetettujen tietojen hallinnan ja niiden soveltamisen taso. Suositeltu suoritusajankohta: 1. vuoden kevät. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Laila Lehikoinen & Silva Kiuru, Kirjasuomen kehitys. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos Uudistettu laitos. Em. kurssikirjallisuus kuulustellaan kirjallisen tentin yhteydessä; Erillinen kirjatentti: Vaihtoehto A: Laila Lehikoinen & Silva Kiuru 1998: Kirjasuomen kehitys. Uudistettu laitos. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos; Martti Rapola 1967: Suomenkielinen proosa Ruotsin vallan aikana. Tietolipas 49. SKS; ja Paavo Pulkkinen 1972: Nykysuomen kehitys. Tietolipas 72. SKS; Vaihtoehto B: Kaisa Häkkinen 1994: Agricolasta nykysuomeen. WSOY. Aineopinnot 45 op Lisätiedot: Sivuaineena 35 op. Aineopintojen opintojakson A6 Tutkielmaopinnot suorittavat vain pääaineopiskelijat. Ennen aineopintojen aloittamista opiskelijalla tulisi olla perusopinnot suoritettuna. SUOMA1 Kielen kehitys 5 op Tavoitteet: Tavoitteena on saada yleiskuva suomen kielen asemasta omassa kielikunnassaan sekä kielen historiallisesta kehityksestä yleensä. Tarkemmin käsitellään kehitystä kantasuomen aikana, jolloin tapahtui muutos nykyisten etäsukukielten tyyppisestä suomalais-ugrilaisesta kielimuodosta kohti indoeurooppalaisen vaikutuksen muovaamaa uutta kielimuotoa, ja edelleen kantasuomesta kohti nykysuomea. Kielihistorian tarkastelu painottuu äännehistoriaan ja sanastoon. Sisältö: Suomen kieli kielikuntansa jäsenenä, kielen muuttuminen (äännekehitys, merkityksenmuutokset, sanaston uusiintuminen).

217 Suomen kieli 217 Toteutustavat: Luento. Vaadittavat opintosuoritukset: Osallistuminen opetukseen ja kirjallinen tentti. 5. Tenttiosaaminen sekä mahdollisena lisäansiona aktiivisuus opetuksen yhteydessä. Suositeltu suoritusajankohta: 2. vuoden kevät. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Kaisa Häkkinen, Mistä sanat tulevat: suomalaista etymologiaa. SKS s ; Tapani Lehtinen, Suomen kielen tausta II. moniste. Em. kurssikirjallisuus kuulustellaan kirjallisen tentin yhteydessä; Kurssin oheiskirjallisuus: Kaisa Häkkinen 1996: Suomalaisten esihistoria kielitieteen valossa. Tietolipas 147. SKS; Terho Itkonen 1983: Välikatsaus suomen kielen juuriin. Virittäjä 87, s ja SUOMA2 Kielen variaatio 5 op Tavoitteet: Perehdyttää suomen murteisiin ja puhekieleen sekä kielen variaatioon dialektologian, sosiolingvistiikan ja muun variaationtutkimuksen keinoin. Sisältö: Tutustutaan suomen murteisiin, puhekieleen ja kielen muutokseen sekä harjoitellaan puhekielen analyysia. Toteutustavat: Luento ja harjoitukset. Vaadittavat opintosuoritukset: Osallistuminen opetukseen ja harjoitustyö Opetettujen tietojen hallinnan ja niiden soveltamisen taso. Suositeltu suoritusajankohta: syksy. 2. vuoden Kirjallisuus/Oppimateriaali: Ronald Wardhaugh, An introduction to sociolinguistics. Blackwell texbooks in linguistics Fourth edition; Martti Rapola, Johdatus suomen murteisiin. SKS. 1990; J.K. Chambers & Peter Trudgill, Dialectology. Cambridge textbooks in linguistics Second edition; Lauri Kettunen, Suomen murteet. Murrekartasto. SKS Kurssin em. oheiskirjallisuuden lisäksi kurssin opettajan valitsemaa kirjallisuutta. SUOMA3 Tekstianalyysi 5 op Tavoitteet: Osio A: Tekstinhuolto (2 op): tavoitteena on harjaantua analysoimaan tekstejä normatiivisesta näkökulmasta. Osio B: Tekstintutkimus (3 op): tavoitteena on perehtyä tutkimusmenetelmiin ja oppia soveltamaan niitä teksteihin. Sisältö: Osio A: tekstien normatiivisen analysoinnin käsitteistö ja erilaiset näkökulmat. Analysointiharjoituksia. Osio B: tekstintutkimusmenetelmien esittelyä ja aiempiin tutkimuksiin perehtymistä. Toteutustavat: Luento ja harjoitukset. Vaadittavat opintosuoritukset: Osio A: osallistuminen opetukseen ja oppimispäiväkirja; osio B: osallistuminen opetukseen ja harjoitustyö Osio A: hyväksytty/hylätty, oppimispäiväkirjan perusteella; osio B: 1-5, harjoitustyön perusteella. Edeltävät opinnot: SUOMP5 Kielenhuolto ja kirjoittaminen. Osio A: P5 Kielenhuolto ja kirjoittaminen; osio B: osio A Suositeltu suoritusajankohta: syksy ja kevät. 2. vuoden Kirjallisuus/Oppimateriaali: Vesa Heikkinen, Pirjo Hiidenmaa ja Ulla Tiililä, Teksti työnä, virka kielenä. Gaudeamus. 2000; Pauli Saukkonen, Maailman hahmottaminen teksteinä. Tekstirakenteen ja tekstilajien teoriaa ja analyysia. Yliopistopaino. 2001; Irmeli Pääkkönen ja Markku Varis, Kriittinen lukutaito. Finn Lectura Kurssin oheiskirjallisuus: Osio A: Ylioppilasaineita-kokoelman ja Virittäjän artikkeleita; osio B: ks. yllä. SUOMA4 Merkityksen tutkimus 5 op Tavoitteet: Tutustuttaa kielellisen merkityksen luonteeseen ja tutkimustapoihin sekä erityisesti suomen kielen sanojen, lauseiden ja ilmausten merkitykseen. Sisältö: Kurssilla käydään läpi sana- ja lausesemantiikan perusteet sekä perehdytään semantiikan ja pragmatiikan tutkimuskysymyksiin ja -ongelmiin suomenkielisen esimerkistön ja erillisten harjoitusten avulla.

218 218 Kieli- ja käännöstieteiden laitos Toteutustavat: Luento ja harjoitukset. Vaadittavat opintosuoritukset: Osallistuminen opetukseen ja harjoitustyö Opetettujen tietojen hallinnan ja niiden soveltamisen taso. Suositeltu suoritusajankohta: 2. vuoden kevät. Kirjallisuus/Oppimateriaali: George Yule, Pragmatics. Oxford University Press; Tiina Onikki, Mistä mieli merkityksen tutkimiseen? Kognitiivisen kielentutkimuksen merkitysnäkemyksestä. Gaudeamus Teoksessa Anu Airola, Heikki J. Koskinen & Veera Mustonen (toim.), Merkillinen merkitys, s ; Kaija Kuiri, Semantiikan peruskurssi. Luennot ja harjoitukset. Tampereen yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitos, suomen kieli Kurssin em. oheiskirjallisuuden lisäksi kurssin opettajan valitsemaa kirjallisuutta. SUOMA5 Menetelmäkurssi 5 op Kotisivuosoite: kielet/suomi/opiskelu/kurssit/menetelmakurssi/menetelmakurssi.html Tavoitteet: Perehtyminen suomen kielen tutkimuksessa käytettäviin menetelmiin, oman tutkimusaineiston esittämiseen ja tutkimuksen raportointiin. Sisältö: Luento-osuuden (20 t) aikana tutustutaan kielentutkimuksen eri osa-alueisiin erityisesti tutkimusaineiston keruun ja käytön näkökulmasta. Harjoituksissa (14 t) Opiskelija laatii itsenäisesti aineistonkeruutyön pienryhmänsä aihepiiristä, joita ovat a) sosiolingvistinen haastattelu, b) sanaston ja nimistön keruu, c) tekstintutkimus ja keskusteluntutkimus, sekä d) lapsenkielen tutkimus. Kirjaston henkilökunnan opastuksella harjoitellaan tiedonhakutaitojen sekä kirjaston tietokantojen ja aineistojen käyttöä (yht. 4 t). Kurssiin kuuluu vierailu Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa Helsingissä. Toteutustavat: Luento ja harjoitukset. Vaadittavat opintosuoritukset: Osallistuminen opetukseen, kirjallinen tentti suomalais-ugrilaisesta tarkekirjoituksesta (ks. kurssikirjallisuus), luentopäiväkirja ja harjoitustyö Arvosana määräytyy vaadittavien opintosuoritusten sekä luentojen ja harjoitusten aktiivisuuden perusteella. Suositeltu suoritusajankohta: syksy. 2. vuoden Kirjallisuus/Oppimateriaali: Antti Iivonen, Antti Sovijärvi & Reijo Aulanko, Foneettisen kirjoituksen kehitys ja nykytila. Helsingin yliopiston fonetiikan laitoksen monisteita s Kurssikirjallisuus: ks. yllä. Oheiskirjallisuus: Terho Itkonen 1997: Nimestäjän opas. Suomalais-ugrilainen seura; Liisa Tainio (toim.) 1997: Keskustelunanalyysin perusteet. Vastapaino; sekä kurssin opettajien valitsemaa kirjallisuutta. Lisäksi tutustutaan tutkimuksentekoa ja tieteellistä kirjoittamista käsitteleviin oppaisiin. SUOMA7 Erikoistumisopintoja 10 op Kotisivuosoite: kielet/suomi/opiskelu/erikoistumisopinnot. html Tavoitteet: Perehtyminen kielentutkimuksen eri osa-alueisiin. Sisältö: Kirjatenttejä voi suorittaa seuraavilta aloilta: 1. Dialektologia; 2. Diskurssianalyysi; 3. Keskusteluntutkimus; 4. Kielenmuutos; 5. Kielipatologia; 6. Kognitiivinen semantiikka; 7. Lapsenkielen tutkimus; 8. Lähisukukielet; 9. Morfofonologia; 10. Nimistöntutkimus; 11. Psykolingvistiikka; 12. Sanaston tutkimus; 13. Sosiolingvistiikka ja variaationtutkimus; 14. Suomi toisena ja vieraana kielenä; 15. Tekstitaidot; 16. Syntaksin tutkimus. Kokonaisuuksia voi korvata praktikumeilla. Praktikumin aikana laaditaan sen aihepiiriin kuuluva n. 10 sivun laajuinen kirjallinen työ. Aiheet vaihtelevat lukukausittain. Praktikumtyö on mahdollista laajentaa kandidaatintutkielmaksi (ks. opintojakso A6). Erikoistumisopinnoiksi kelpaavat myös mahdollisesti järjestetyt erikoiskurssit tai yleisen kielitieteen, fonetiikan ja viron kielen ja virolaisen kulttuurin opinnot. Toteutustavat: Kirjallinen tentti, luento, praktikum. Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti, praktikum-seminaari tai erikoiskurssi vähintään kahdelta eri alalta.

219 Suomen kieli Esitettyjen tietojen ja niiden ymmärtämisen ja soveltamisen taso, praktikumien ja erikoiskurssien arviointiperusteet ilmoitetaan opetuksen yhteydessä. Edeltävät opinnot: Praktikumiin pääsyn edellytyksenä on opintojakso A5 Menetelmäkurssi. Suositeltu suoritusajankohta: kevät, 3. vuoden syksy. 2. vuoden Kirjallisuus/Oppimateriaali: Lista tentittävistä kirjoista löytyy oppiaineen verkkosivulta sekä kansliasta. Tutkielmaopinnot 10 op SUOMA6A Seminaari 4 op Tavoitteet: Seminaarikäytäntöjen oppiminen, oman pienoistutkielman teko ja toisten tutkielmien opponointi. Sisältö: Seminaarityöskentelyä, johon kuuluu oman pienoistutkielman esittäminen, toisen opiskelijan tutkielman opponoiminen sekä keskusteluun osallistuminen käsiteltäessä muiden aiheita. Oman pienoistutkielman pohjalta viimeistellään kandidaatintutkielma seminaarin lopuksi. Toteutustavat: Seminaari. Vaadittavat opintosuoritukset: Seminaari ja pienoistutkielma. 5. Aktiivisuus seminaarikeskustelussa ja oman tutkielman taso. Edeltävät opinnot: SUOMA1 Kielen kehitys, SUOMA2 Kielen variaatio, SUOMA3 Tekstianalyysi, SUOMA4 Merkityksen tutkimus. Seuraavien opintojen suorittaminen niin, että painotettu keskiarvo on vähintään 3: suomen kielen opintojen kohdat A1-A4. Seminaariin ilmoittautuessaan opiskelija täyttää lomakkeen, jolla suoritukset tarkistetaan. Pääaineopis- Osallistumisoikeuden rajaus: kelijoille Suositeltu suoritusajankohta: syksy tai kevät. 3. vuoden SUOMA6B Kandidaatintutkielma 6 op Tavoitteet: Harjaantuminen tieteelliseen kirjoittamiseen ja rajatun tutkimusongelman tai kysymyksen selvittäminen; kandidaatintutkielman kirjoittaminen. Sisältö: Kandidaatintutkielmana arvosteltava n sivun laajuinen kirjallinen työ. Kandidaatintutkielma kirjoitetaan viimeistelemällä ja mahdollisesti täydentämällä aineopintojen seminaarissa esitettyä pienoistutkielmaa. Toteutustavat: Seminaari. Vaadittavat opintosuoritukset: Tutkielma, jonka laajuus on n sivua. Ks. myös laitoksen tutkielmaohjeistus: uta.fi/laitokset/kielet/yht/opiskelu/tutkielmaohjeistus.pdf. Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. Oman tutkielman taso. Edeltävät opinnot: SUOMA6A Seminaari. Hyväksytty seminaariin osallistuminen. Pääaineopis- Osallistumisoikeuden rajaus: kelijoille Suositeltu suoritusajankohta: 3. vuoden kevät. Syventävät opinnot 80 op Lisätiedot: Sivuaineena 60 op. Syventävät opinnot sisältävät opintojakson S3 Tutkielmaopinnot (40 op, sivuaineena 20 op). Ennen syventävien opintojen aloittamista opiskelijalla tulisi olla aineopinnot suoritettuna. SUOMS1 Suomi ja maailman kielet 10 op Tavoitteet: Suomen kielen ominaispiirteiden ymmärtäminen. Sisältö: Kurssi tarjoaa yleiskuvan maailman kielistä ja uralilaisista kielistä kielitypologisesta näkökulmasta (Osio A), sekä erityistietoa jostain uralilaiseen kielikuntaan kuuluvasta kielestä (Osio B). Osioon B voi kuulua unkarin tai vepsän luentokurssi tai vaihtoehtoisesti tutustuminen kahden uralilaiskielen kielioppiin (ei kuitenkaan viron). Toteutustavat: Luento, kirjallinen tentti.

220 220 Kieli- ja käännöstieteiden laitos Vaadittavat opintosuoritukset: Osio A: osallistuminen opetukseen ja kirjallinen tentti, vaihtoehtoisesti vain kirjallinen tentti; Osio B: osallistuminen opetukseen tai kirjallinen tentti. 5. Vaadittavien opintosuoritusten perusteella. Suositeltu suoritusajankohta: Maisteriopintojen 1. vuoden syksy. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Esa Itkonen, Maailman kielten erilaisuus ja samuus. Turun yliopisto painos, sivut , , ; Jaakko Anhava, Maailman kielet ja kielikunnat. Gaudeamus Osio A: Em. kurssikirjallisuus kuulustellaan kirjallisen tentin yhteydessä. Vaihtoehtoisesti erillinen kirjatentti: Esa Itkonen 2001: Maailman kielten erilaisuus ja samuus (2. painos, s. ks. ed). Turun yliopisto; Jaakko Anhava 1998: Maailman kielet ja kielikunnat. Gaudeamus; Johanna Laakso (toim.) 1992: Uralilaiset kielet: tietoa suomen sukukielistä ja niiden puhujista. WSOY; Osio B: Kirjallisuudesta sovitaan erikseen. Kielioppeja voi valita mm. teoksista Denis Sinor (ed.) 1988: The Uralic languages: description, history and foreign influences. Brill; ja Daniel Abondolo (ed.) 1998: The Uralic languages. Routledge. SUOMS2 Metodiopinnot 5 op Tavoitteet: Tutustuminen tieteellisen tutkimuksen metodeihin ja tutkimuksen yhteydessä käytettäviin tietokoneohjelmiin; tieteellisen kirjoittamisen kertausta; argumentaatioon liittyvien ongelmien pohdintaa; hyväksytty pro gradu -tutkielmaa varten laadittu tutkimussuunnitelma (n. 5 sivua). Sisältö: Johdatusta tutkielman tekemiseen. Toteutustavat: Luento ja harjoitukset. Vaadittavat opintosuoritukset: Osallistuminen opetukseen, referaatti, kirjallinen tentti ja tutkimussuunnitelma. Ks. myös laitoksen tutkielmaohjeistus: kielet/yht/opiskelu/tutkielmaohjeistus.pdf. 5. Vaadittavien opintosuoritusten perusteella. Edeltävät opinnot: Aineopinnot. Suositeltu suoritusajankohta: Maisteriopintojen 1. vuoden syksy. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Marja-Liisa Kakkuri-Knuuttila (toim.), Argumentti ja kritiikki: lukemisen, keskustelun ja vakuuttamisen taidot. Gaudeamus luvut 1-3, 5-8. Em. kurssikirjallisuus kuulustellaan erillisessä kirjallisessa kuulustelussa. Lisäksi tutustutaan valikoimaan metodioppaita. SUOMS4 Kirjallisuutta 10 op Tavoitteet: Kielentutkimuksen teoreettinen pohja etenkin tutkielman teon tarpeisiin. Sisältö: Kokoava katsaus teoreettiseen kielentutkimukseen. Toteutustavat: Kirjallinen tentti. Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti 1-5. Esitettyjen tietojen hallinnan ja niiden soveltamisen taso. Edeltävät opinnot: Aineopinnot. Suositeltu suoritusajankohta: Maisteriopintojen 2. vuoden syksy tai kevät. Kirjallisuus/Oppimateriaali: John I. Saeed, Semantics. Blackwell. 2000; Gary Palmer, Toward a theory of cultural linguistics. University of Texas Press. 1996; Alan Cruse, Meaning in language: an introduction to semantics and pragmatics. Oxford University Press Kurssikirjallisuus: Osio A (5 op): Palmer ja Cruse TAI Saeed. Osio tentitään erillisessä kirjallisessa kuulustelussa. Osio B (5 op): Valikoima teoreettista eri osa-alueita koskevaa kirjallisuutta; sovitaan tentaattorin kanssa. SUOMS5 Erikoistumisopintoja 15 op Kotisivuosoite: kielet/suomi/opiskelu/syventavien_erikoistumisopinnot.html Tavoitteet: Perehtyminen uudempaan suomen kielen tutkimukseen. Sisältö: Erikoistuminen suomen kielen tutkimuksen johonkin erityisalaan. Toteutustavat: Luento, kirjallinen tentti. Vaadittavat opintosuoritukset: Osallistuminen opetukseen ja kirjallinen tentti; vaihtoehtoisesti erillinen kirjallinen kuulustelu, 5 op:n laajuinen praktikum-seminaari tai erikoiskurssi kolmelta eri alalta, joista kaksi voi olla

221 Suomen kieli 221 samalta alalta kuin opiskelijan kurssissa A7 valitsemat erikoistumisopinnot Esitettyjen tietojen hallinnan ja niiden soveltamisen taso. Edeltävät opinnot: Aineopinnot. Suositeltu suoritusajankohta: Maisteriopintojen 2. vuoden syksy tai kevät. Tutkielmaopinnot op SUOMS3A Seminaari 5 op Tavoitteet: Projektinhallinta, prosessikirjoittaminen, n. 40 s. tutkielmatekstiä valmiiksi. Sisältö: Seminaarin aikana työstetään aktiivisesti omaa tutkielmaa, jota esitellään ryhmälle kahdessa eri vaiheessa, opponoidaan muiden tutkielmakäsikirjoituksia ja osallistutaan aktiivisesti keskusteluun. Toteutustavat: Seminaari. Vaadittavat opintosuoritukset: Aktiivinen osallistuminen seminaarin työskentelyyn, pro gradu -tutkielman selvä edistyminen. 5. Aktiivisuus seminaarikeskustelussa ja -työskentelyssä. Edeltävät opinnot: SUOMS2 Metodiopinnot. Aineopinnot. Suositeltu suoritusajankohta: Maisteriopintojen 1. vuoden kevät ja 2. vuoden syksy. SUOMS3B Tutkielma op Tavoitteet: Valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen, itsenäisen opinnäytteen laatiminen. Sisältö: Tutkielma, jota kirjoitetaan mahdollisimman pitkälle jo seminaarin (S3a) aikana. Toteutustavat: Ohjausprosessi, itsenäinen työskentely. Vaadittavat opintosuoritukset: Tutkielma (35 op), jonka laajuus on n sivua; sivuainetutkielma (15 op) n sivua. Arviointi ja arviointiperusteet: Approbaturlaudatur. Pro gradu -tutkielmat arvostellaan arvolauseilla approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur ja laudatur. Sivuaineessa laaditusta tutkielmasta ei anneta arvosanaa. Edeltävät opinnot: SUOMS2 Metodiopinnot. Aineopinnot. ERIKOISTUMISKOKONAISUUDET Opiskelija voi valita jommankumman kahdesta erikoistumiskokonaisuudesta. Molempiin erikoistumiskokonaisuuksiin haetaan erikseen. SUOMI TOISENA JA VIERAANA KIELENÄ -OPETTAJAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS (25 40 op) Suomea opetetaan toisena kielenä yliopistoissa, korkeakouluissa, ammattioppilaitoksissa, lukioissa, peruskouluissa, kansanopistoissa sekä työväen- ja kansalaisopistoissa ympäri Suomea enemmän kuin koskaan. Suomen kielen kursseja tilaavat myös eri yritykset työntekijöidensä tarpeisiin. Suomen kielen opetus laajenee jatkuvasti myös Suomen rajojen ulkopuolella: Suomen kielen ja kulttuurin opetusta annetaan tällä hetkellä jo yli sadassa ulkomaisessa yliopistossa ja korkeakoulussa. Osa Suomen ulkopuolella toimivista opettajista on paikallisia suomen kielen ammattilaisia, osa Suomen opetusministeriön lähettämiä vierailevia opettajia. Suomen monikulttuuristuminen ja monikielistyminen aiheuttaa myös sen, että S2-asiantuntijoita tarvitaan yhä enemmän myös hallinnon piirissä: eri oppilaitoksissa koulutuksen ja opetuksen suunnittelutehtävissä ja muissa yhteiskunnan hallinnollisissa tehtävissä. Kaikkiin näihin tehtäviin tarvitaan luonnollisesti sellaisia

222 222 Kieli- ja käännöstieteiden laitos suomen kielen ammattilaisia, joilla on vankka yleisfennistinen ja yleiskielitieteellinen pohjakoulutus mutta jotka ovat perehtyneet myös suomeen toisena ja vieraana kielenä. Tampereen yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitoksen suomen kielen oppiaine vastaa työelämän haasteisiin tarjoamalla pääaineopiskelijoilleen Suomi toisena ja vieraana kielenä -opettajan perusopintokokonaisuuden. Kokonaisuus pyritään järjestämään joka toinen vuosi, ja se suoritetaan yhden lukuvuoden aikana (lukuun ottamatta vapaaehtoista harjoittelujaksoa). Tavoitteet Opintokokonaisuuden tavoitteet ovat seuraavat: kerrata suomen kielen opintojen kursseilla esiin tuotua tietoa kielestä ja kielen käytöstä sekä tarkastella tuttuja, jo käsiteltyjä asioita uudesta näkökulmasta kirkastaa opiskelijoiden omaa näkemystä kielestä, kielentutkimuksesta ja kielitaidosta sekä johdattaa opiskelijat kielitaidon arvioinnin periaatteisiin vahvistaa kielen tutkimuksen ja opetuksen yhteyttä sekä antaa opiskelijoille perusvalmiudet soveltaa jo olemassa olevaa yleisfennististä ja -kielitieteellistä tutkimusta omaan S2-työhönsä tutustuttaa opiskelijat yleisimpiin teorioihin kielenoppimisesta ja näiden teorioiden käytännön sovelluksiin ja johdattaa opiskelijat muutaman erityisalan hiukan syvällisempään tuntemukseen; näitä ovat mm. kielenoppiminen ja -opetus, kielitypologia, johdatus jonkin ei-indoeurooppalaisen kielen rakenteistoon ja käyttöön, kulttuurienvälinen kommunikaatio, kaksi- ja monikielisyys, kielipolitiikka. Haku ja valinta Opintokokonaisuuden opiskeluoikeutta haetaan toukokuussa. Opiskeluoikeutta voivat hakea suomen kielen pääaineopiskelijat suoritettuaan suomen kielen perusopinnot vähintään hyvin tiedoin ja suomen kielen aineopinnoista opintojaksot A2 Kielen variaatio ja A4 Merkityksen tutkimus. Valintaan vaikuttavat suomen kielen perusopintojen loppuarvosana (50 %) ja seuraavien opintojaksojen arvosanat: P2 Äänne- ja muoto-oppi (30 %), P3 Syntaksi (10 %) ja A2 Kielen variaatio (10 %). Hakulomakkeen voi tulostaa opintokokonaisuuden verkkosivuilta. Samasta sivustosta löytyvät myös hakuohjeet. Opintojen aloittaminen Opinnot on aloitettava opiskeluoikeuden saamista seuraavana lukuvuonna, muutoin menettää opiskeluoikeutensa. Työmuodot ja arviointi Opintokokonaisuuden työmuotoja ovat mm. seuraavat: luento-opetus, luentokuulustelut ja luentoihin liittyvät keskustelut (kielen analyysiin ja kielenopetukseen liittyvät) tunti- ja kotiharjoitukset sekä niiden purku kirjallisuuteen tutustuminen opetuksen yhteydessä ja kirjallisuuskeskustelut

223 Suomen kieli 223 erilliset kirjallisuuskuulustelut opetuksen seuranta ja siitä raportointi itsearviointi ja oman oppimisen seuraaminen kotitentti referaattien ja esseiden kirjoittaminen sekä kirjoitusten edelleen työstäminen oppimateriaalinteko ja praktikumtyöskentely. Opintojaksot arvioidaan asteikolla 1 5 lukuun ottamatta opintojaksoja P5f Suomen kielen oppiminen ja opetus II, P5g Oppimateriaalityöpaja ja P6 Harjoittelu. Opintojaksojen arviointiperusteet ovat nähtävillä kokonaisuuden verkkosivuilla. Opintokokonaisuuden loppuarvosana on opintojaksojen arvosanojen painotettu keskiarvo. Ne opintojaksot, joista saa vain hyväksymismerkinnän, eivät vaikuta loppuarvosanaan. Rakenne ja toteutus Opintokokonaisuus on vähintään 25 op:n laajuinen. Halutessaan opiskelija voi liittää opintoihinsa kotimaan- (5 op) tai ulkomaanharjoittelujakson (10 op) tai molemmat. Opintokokonaisuus pyritään järjestämään joka toinen vuosi. Opinnot suoritetaan yhden lukuvuoden aikana lukuun ottamatta vapaaehtoista harjoittelujaksoa, jonka voi suorittaa pakollisten opintojen jälkeen milloin hyvänsä seuraavina lukuvuosina. Kaikkiin pakollisiin opintojaksoihin liittyy runsaasti harjoituksia. Koska varsinaista S2-oppimateriaalia ei ole saatavilla riittävästi, kurssit on rakennettu niin, että niiden suorittaminen vaatii täysipainoista osallistumista. Osa pakollisista kursseista ja valinnaiset kurssit (P5a g) voi korvata muualla suoritetuilla opintojaksoilla. Korvaavuusasioista pitää neuvotella S2- lehtorin kanssa. Perusopinnot op SUVIP1 Kielentutkimus, kielitaito ja kielitaidon arviointi 3-5 op Tavoitteet: Kerrata ja koota suomen kielen perus- ja aineopinnoissa opittua uudesta näkökulmasta, kirkastaa kielitaitoon ja variaatioon liittyviä käsityksiä, ohjata käyattämään hyväksi yleisfennistisiä ja -kielitieteellisiä tutkimuksia käytännön opetustyössä, ohjata tiedostamaan omaa oppimista. Sisältö: Johdanto kieli- ja kielitaitokäsityksiin, kielen muutokseen ja oppimiseen, suomi toisena kielenä -tutkimukseen ja -opetukseen ja yleisemminkin vieraan kielen ja äidinkielen opetukseen sekä kielitaidon arviointiin. opetukseen. 5 op: osallistuminen opetukseen, harjoitukset, kirjallisuuskeskustelut, essee, kirjallinen tentti, oman oppimisen seuraaminen; 3 op: osallistuminen opetukseen, harjoitukset, kirjallisuuskeskustelut, oman oppimisen seuraaminen; sinä vuonna, jolloin opintojaksoa ei järjestetä, sen voi suorittaa kirjallisin töin, joista on sovittava S2- lehtorin kanssa op: 1 5; 3 op: hyväksytty/hylätty (ks. osasuoritusten arvioinnista tarkemmin oppiaineen verkkosivustosta). Kirjallisuus/Oppimateriaali: Kurssi sisältää kirjallisuuskeskusteluja, jotka pohjaavat etukäteen luettuun kirjallisuuteen. Kirjallisuus voi muuttua vuosittain. Ajantasainen kirjallisuuslista on opintokokonaisuuden verkkosivustossa (ks. opetussuunnitelmaa). Kielioppi, teksti ja keskustelu S2- näkökulmasta 10 op SUVIP2A Morfologia S2-näkökulmasta 3 op Tavoitteet: Vahvistaa opiskelijoiden morfologista tietämystä ja tarkastella morfologiaa uudesta näkökulmasta; ohjata käyttämään

224 224 Kieli- ja käännöstieteiden laitos hyväksi yleisfennistisiä ja -kielitieteellisiä tutkimuksia käytännön opetustyössä; oppia analysoimaan oppi-joiden tuotoksia ja virheitä. Sisältö: Katsaus suomen kielen morfologian eri kuvaustapoihin niin kielitieteessä kuin oppikirjoissa ja (suomen) morfologian oppimiseen ja opetustraditioon; nominin- ja verbintaivutuksen kertaus; suomen oppijoitten tuotosten analyysia. opetukseen. Osallistuminen opetukseen, harjoitukset, kirjallisuuskeskustelut. Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5. Numerolla Kirjallisuus/Oppimateriaali: Opettajan valitsemaa ajankohtaista kirjallisuutta. SUVIP2B Syntaksi S2-näkökulmasta 3 op Tavoitteet: Vahvistaa opiskelijoiden syntaktista tietämystä ja tarkastella syntaksia uudesta näkökulmasta; ohjata käyttämään hyväksi yleisfennistisiä ja -kielitieteellisiä tutkimuksia käytännön opetustyössä; oppia analysoimaan oppijoiden tuotoksia ja virheitä. Sisältö: Kertaus suomen kielen syntaksintutkimuksen keskeisistä käsitteistä ja katsaus niihin kohtiin, jotka tuottavat erityisvaikeuksia niin kielen oppimisessa kuin opetuksessa; erityisesti keskitytään maailmankuvauslausetyyppeihin, objektin ja predikatiivin sijanvaihteluun, lausemaisiin rakenteihin. Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5. Numerolla Kirjallisuus/Oppimateriaali: Opettajan valitsemaa ajankohtaista kirjallisuutta. SUVIP2C Puhe ja keskustelu S2-näkökulmasta 2 op Tavoitteet: Opettaa analysoimaan, kuvaamaan ja selittämään suomen kielen prosodista vaihtelua ja sen merkitystä puheessa; opettaa tiedostamaan oman ja muiden keskustelun ja puheen jäsentymistä; tutustuttaa ääntämisen opettamisen periaatteisiin; ohjata käyttämään hyväksi yleisfennistisiä ja -kielitieteellisiä tutkimuksia käytännön opetustyössä. Sisältö: Katsaus puhutun kielen prosodiseen jaksotukseen sekä prosodisen ja syntaktisen jaksotuksen yhteispeliin sekä intonaatiokuvioiden, puhefunktioiden, vaihtokauppalausetyyppien ja retoristen sävyjen suhteeseen sekä dialogipartikkeleiden käyttöön; ääntämisen opettaminen; katsaus puhumis- ja keskustelutaitojen opettamiseen. Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5. Numerolla Kirjallisuus/Oppimateriaali: Lauranto, Yrjö Puheen jaksotus, intonaatio ja välikielen pragmatiikan jäljitelty puhe. Teoksessa Straszer, Boglárka & Anneli Brown (toim.), Suomen kielen prosodian opettamisen ja oppimisen kysymyksiä, s Kakkoskieli 5. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, Helsinki ja opettajan valitsemaa ajankohtaista tutkimusta ja oppimateriaalia. SUVIP2D Teksti S2-näkökulmasta 2 op Tavoitteet: Vahvistaa opiskelijoiden tekstintutkimukseen ja suomalaisten tekstien rakentumiseen liittyvää tietämystä ja tarkastella tekstejä uudesta näkökulmasta; ohjata käyttämään hyväksi yleisfennistisiä ja -kielitieteellisiä tutkimuksia käytännön opetustyössä; oppia analysoimaan oppijoiden tuotoksia ja virheitä. Sisältö: Kertaus suomen kielen tekstintutkimuksen keskeisistä käsitteistä ja katsaus niihin kohtiin, jotka tuottavat erityisvaikeuksia niin kielen oppimisessa kuin opetuksessa; erityisesti keskitytään tekstilajeihin, koherenssiin ja tekstuuriin oppijoitten näkökulmasta. Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5. Numerolla Kirjallisuus/Oppimateriaali: Opettajan valitsemaa ajankohtaista kirjallisuutta. SUVIP3 Suomen kielen oppiminen ja opetus I 2 op Tavoitteet: Opettaa rakentamaan koherentteja harjoituskokonaisuuksia teksti- ja keskustelulähtöisesti niin, että sanaston ja kieliopin opetus ei jää käytöstä irralliseksi kielitiedon esittelyksi. Sisältö: Katsaus keskeisiin suomen kielen oppimista ja opetusta käsitteleviin tutkimuksiin, suomi toisena kielenä -tutkimuksen painopis-

225 Suomen kieli 225 tealueihin, kognitivistiseen ja konstruktionistiseen oppimisteoriaan ja niiden avulla tuotettuihin harjoituksiin sekä niihin sanasto-kieliopin kohtiin, jotka tuottavat erityisvaikeuksia niin oppimisessa kuin opetuksessa. Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5. Numerolla Kirjallisuus/Oppimateriaali: Opettajan valitsemaa ajankohtaista kirjallisuutta. SUVIP4 Praktikum 5 op Tavoitteet: Johdattaa tutkimustyöhön ja aineiston analyyttiseen ja kriittiseen tarkasteluun. Sisältö: Johdatus tieteelliseen tutkimukseen ja kirjoittamiseen, aiheenvalintaan ja -rajaukseen, aineistoihin, niiden keruuseen ja käyttöön, tutkimuksen esittelyyn sekä tieteellisten tutkimusten kritiikkiin. Vaadittavat opintosuoritukset: Osallistuminen opetukseen, harjoitukset, pienimuotoinen tutkielma (10 15 s.), opponointi, kirjallisuuskeskustelut. Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5. Numerolla Kirjallisuus/Oppimateriaali: Opettajan valitsemaa ajankohtaista kirjallisuutta. Valinnainen jakso 3 op SUVIP5A Kulttuurienvälinen kommunikaatio 3 op Tavoitteet: Opettaa ymmärtämään niitä ongelmia, jotka syntyvät kommunikaatiossa eri kulttuuritaustaisten ihmisten kohdatessa. Sisältö: Johdanto eri (kulttuuri)ryhmien välisiin kontakteihin ja näiden ryhmien väliseen vuorovaikutukseen. Vaadittavat opintosuoritukset: Luento, johon liittyy harjoituksia sekä kurssin kuluessa luettavaa kirjallisuutta, tai kirjatentti ja/tai muu kirjallinen työ ja/tai muu soveltuva luentokurssi. Kirjatenttivaihtoehdosta sovittava erikseen opettajan kanssa. Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5. Numerolla SUVIP5B Kaksi- ja monikielisyys sekä kielipolitiikka 3 op Tavoitteet: Opettaa ymmärtämään kansallisen kielipolitiikan taustoja ja valintoja; avartaa yksikielisen kulttuurin näkemyksiä kielitaidosta; esitellä toiminnallisen kaksi- ja monikielisyyden lähtökohtia ja tavoitteita. Sisältö: Katsaus kaksi- ja monikielisyyden toteutumiseen, kaksi- ja monikielisyyttä käsittelevään tutkimukseen, kielten häviämiseen sekä (erityisesti suomalaiseen) kielipolitiikkaan. Toteutustavat: Luento, johon liittyy harjoituksia sekä kurssin kuluessa luettavaa kirjallisuutta, tai kirjatentti ja/tai muu kirjallinen työ ja/tai muu soveltuva luentokurssi. Kirjatentistä neuvoteltava opettajan kanssa. Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5. SUVIP5C Kieliteoriat ja suomen kielen opetus 3 op Numerolla Tavoitteet: Opettaa soveltamaan kielitieteellistä teoriaa käytännön opetustyössä. Sisältö: Johdanto johonkin kieltä kuvaavaan teoriaan (esim. kognitiivinen kieliteoria, konstruktiokielioppi, systeemis-funktionaalinen kieliteoria, etnometodologinen keskustelunanalyysi) ja valitun teorian sovellukset käytännön opetustyöhön. Toteutustavat: Luento, johon liittyy harjoituksia sekä kurssin kuluessa luettavaa kirjallisuutta, tai kirjatentti ja/tai muu kirjallinen työ ja/tai muu soveltuva luentokurssi. Kirjatenttivaihtoehdosta neuvoteltava opettajan kanssa. Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5. SUVIP5D Kielitypologia 3 op Numerolla Tavoitteet: Opettaa vertailemaan eri kieliä (tulevassa opetusryhmässä puhuttavia äidinkieliä) ja suomea toisiinsa funktionaalisesta näkökulmasta ja keskittymään niihin piirteisiin, jotka saattavat aiheuttaa vaikeuksia nimenomaan suomen kielen oppimisessa. Sisältö: Katsaus maailman kielten yhteisiin ja niitä toisistaan erottaviin piirteisiin funktionaalisesta näkökulmasta; tutustuminen muutaman kielen rakenteistoon kirjallisuuden avulla.

226 226 Kieli- ja käännöstieteiden laitos Toteutustavat: Luento, johon liittyy harjoituksia sekä kurssin kuluessa luettavaa kirjallisuutta, tai kirjatentti ja/tai muu kirjallinen työ ja/tai muu soveltuva luentokurssi. Kirjatenttivaihtoehdosta neuvoteltava opettajan kanssa. Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5. SUVIP5E Vieraan kielen opinnot 3 op Numerolla Tavoitteet: Tutustuttaa tarkemmin jonkin vieraan kielen rakenteistoon ja käyttöön; opettaa näkemään toisen ja vieraan kielen oppijan vaikeuksia; opettaa tarkastelemaan kriittisesti opetusmetodeja. Sisältö: Vieraan kielen alkeis- ja/tai jatkokurssi; jokin ei-indoeurooppalainen kieli (ei kuitenkaan viro eikä mikään muukaan suomen sukukieli siinä tapauksessa, että sen opinnot kuuluvat suomen kielen syventäviin opintoihin), venäjä, albania, persia tai jokin muu vastuuhenkilön kanssa sovittu kieli. Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5. SUVIP5F Suomen kielen oppiminen ja opetus II 3 op Numerolla Tavoitteet: Tutustuttaa suomen kielen opetuksen ja oppimisen erityiskysymyksiin; aiheet vaihtelevat vuosittain. Sisältö: Eri luennoijien ja esitelmöijien valitsemia suomen kielen opetukseen ja oppimiseen liittyviä aiheita. Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. Vapaaehtoiset opintojaksot 0-15 op SUVIP6A Harjoittelu kotimaassa 5 op Tavoitteet: Käytännön opetustyöhön tutustuminen. Sisältö: Tutustua jonkin suomalaisen yhteistyöoppilaitoksen S2-opetukseen seuraamalla ohjaavien opettajien oppitunteja, opettamalla itse ja kirjoittamalla loppuraportti (tarkemmat tiedot yhteistyöoppilaitoksista oppiaineen verkkosivustossa). Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. SUVIP6B Harjoittelu ulkomailla 10 op Tavoitteet: Käytännön opetustyöhön tutustuminen. Sisältö: Tutustua jonkin ulkomaisen yhteistyöoppilaitoksen suomen kielen opetukseen seuraamalla ohjaavien opettajien oppitunteja, opettamalla itse ja kirjoittamalla loppuraportti (tarkemmat tiedot yhteistyöoppilaitoksista oppiaineen verkkosivustossa). Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. SUVIP5G Oppimateriaalityöpaja 3 op Tavoitteet: Opettaa rakentamaan koherentti opetuskokonaisuus valitulle kohderyhmälle ja perustelemaan pedagogis-didaktiset valinnat. Sisältö: Oppimateriaalipaketin tekeminen opiskelijan itse valitsemasta aiheesta itse valitsemalleen kohderyhmälle; pakettiin liittyvä opettajanopas. Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty.

227 Suomen kieli 227 KIELIKONSULTTIOPINNOT Tavoitteet ja sisältö Opintojen tavoitteena on, että opiskelijat pätevöityvät monipuolisiksi kielen asiantuntijoiksi, saavat luottamusta omaan asiantuntijuuteensa ja voivat testata taitojansa työelämässä. Opintojen ja erityisesti niihin sisältyvän työharjoittelujakson tarkoituksena on myös helpottaa opiskelijoiden sijoittumista työelämään opiskelun päätyttyä. Opetuksen perusajatuksena on yhdistää tieteellinen ja käytännöllinen näkökulma niin, että aiemmin opittuja teoreettisia tietoja yhdistetään käytännön sovelluksiin. Keskeisenä päämääränä ovat monipuoliset kielenkäyttötaidot. Opiskelijoita pyritään valmentamaan nykyaikaisten opetusmenetelmien avulla sellaisiin työskentelytapoihin, joita yrityksissä ja yhteisöissä käytetään: tiimityöhön ja tutkiviin työmuotoihin. Opinnot suoritettuaan opiskelijat osaavat laatia muun muassa erilaisia liike-elämän tekstejä sekä pystyvät opastamaan yritysten ja yhteisöjen henkilöstöä kielenkäytön kysymyksissä. Lisäksi he hallitsevat tiedonhaun ja osaavat käyttää tietotekniikkaa monipuolisesti. Opintokokonaisuus on 25 opintopisteen laajuinen ja koostuu seitsemästä kurssista sekä työharjoittelusta. Opintoihin liittyvä kirjallisuus tentitään kunkin kurssin yhteydessä. Opinnot kestävät yhden lukuvuoden ja päättyvät harjoittelujaksoon, josta opiskelijat laativat harjoitteluraportin. Opintokokonaisuus arvostellaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Opiskelijavalinta Opintoihin valitaan 10 suomen kielen opiskelijaa hakemusten perusteella. Valinnassa noudatetaan jonolakia. Kielikonsulttiopinnot on tarkoitettu erityisesti niille, jotka eivät opiskele aineenopettajiksi. Opintojaksot AKK1 Kielenhuolto ja kielenkorjaus 3 op Toteutustapa: luento/harjoituskurssi Tavoitteet: tekstitaitojen syventämistä Sisältö: tekstinhuollon teoriaa, tekstien erittelyä ja muokkausta. Vaadittavat opintosuoritukset: osallistuminen opetukseen ja kirjallinen tentti Arvostelu ja arviointiperusteet: 1-5, kirjallisen tentin perusteella Vastuuorganisaatiot: suomen kielen oppiaine Suositeltu suoritusajankohta: 4. opiskeluvuosi Oppimateriaalit: Kurssin yhteydessä tentitään seuraavat teokset: Katariina Iisa, Aino Piehl ja Hannu Oittinen 2006: Kielenhuollon käsikirja. Yrityskirjat; Katariina Iisa & Aino Piehl 1992: Virkakielestä kaikkien kieleen. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 67. VAPK-kustannus. Oheiskirjallisuus: Tekstinhuoltoa käsitteleviä ajankohtaisia artikkeleita. AKK2 Kielenkäyttäjien ohjaaminen 3 op Toteutustapa: harjoituskurssi Tavoitteet: oppia laatimaan ja pitämään kielenkäytön kurssi Sisältö: Tekstinhuolto- ja kirjoittamiskurssin suunnittelu. Opiskelijat pitävät opintojensa osana kurssin jonkin yrityksen henkilöstölle. Vaadittavat opintosuoritukset: osallistuminen opetukseen ja kurssin suunnitteluun ja pitämiseen Arvostelu ja arviointiperusteet: hyväksytty/ hylätty, kirjallisten töiden perusteella Vastuuorganisaatiot: suomen kielen oppiaine

228 228 Kieli- ja käännöstieteiden laitos Suositeltu suoritusajankohta: 4. opiskeluvuosi Oppimateriaalit: kurssin kirjallisuus riippuu järjestettävän kurssin sisällöstä. AKK3 Liike-elämän tekstien kirjoittaminen 3 op Toteutustapa: harjoituskurssi Tavoitteet: liike-elämän viestintään perehtyminen Sisältö: liike-elämän tekstilajeihin tutustumista ja kirjoitusharjoituksia. Vaadittavat opintosuoritukset: osallistuminen opetukseen ja tehtävien suorittaminen Arvostelu ja arviointiperusteet: hyväksytty/ hylätty, kirjallisten töiden perusteella Vastuuorganisaatiot: suomen kielen oppiaine Suositeltu suoritusajankohta: 4. opiskeluvuosi Oppimateriaalit: Esa Kylänpää & Eeva Piirainen 2002: Liike-elämän kirjallinen viestintä. Mac Laser. AKK4 Luova kielenkäyttö 2 op Toteutustapa: harjoituskurssi Tavoitteet: harjaantumista luovaan kielenkäyttöön Sisältö: Kurssilla käsitellään kielen merkitystä mielikuvien muodostajana ja kielellä leikittelyä. Kirjoitusharjoituksia. Vaadittavat opintosuoritukset: osallistuminen opetukseen ja tehtävien suorittaminen Arvostelu ja arviointiperusteet: hyväksytty/ hylätty, kirjallisten töiden perusteella Vastuuorganisaatiot: suomen kielen oppiaine Suositeltu suoritusajankohta: 4. opiskeluvuosi AKK5 Tietotekniikan kurssi 3 op Toteutustapa: harjoituskurssi. Tavoitteet: tekstinkäsittelytaitojen syventämistä Sisältö: kurssilla syvennetään tekstinkäsittelytaitoja Vaadittavat opintosuoritukset: osallistuminen opetukseen ja tehtävien suorittaminen Arvostelu ja arviointiperusteet: hyväksytty/ hylätty, kirjallisten töiden perusteella Vastuuorganisaatiot: TaY:n tietojenkäsittelytieteiden laitos Suositeltu suoritusajankohta: 4. opiskeluvuosi AKK6 Tekstien viestinnällinen sommittelu 3 op Toteutustapa: Harjoituskurssi. Ohjattua lähiopetusta ja etätehtäviä: osaamisen osoittaminen tehtävien avulla. Tavoitteet: taitto-ohjelmiin tutustumista Sisältö: Kurssin tavoitteena on oppia käyttämään julkaisuohjelmaa sekä laatimaan sen avulla painatteita. Kurssilla käsitellään ohjelman käytön lisäksi myös kuvitusta ja värienhallintaa sekä koko työprosessia ideasta valmiiksi painotyöksi. Vaadittavat opintosuoritukset: osallistuminen opetukseen ja taittotesti Arvostelu ja arviointiperusteet: hyväksytty/ hylätty, kirjallisten töiden perusteella Vastuuorganisaatiot: suomen kielen oppiaine Suositeltu suoritusajankohta: 4. opiskeluvuosi

229 Viron kieli ja virolainen kulttuuri 229 AKK7 Tiedonhaun perusteet 3 op Toteutustapa: luento ja harjoituksia. Tavoitteet: harjaantumista tiedonhakuun Sisältö: tutustutaan tiedonhaun peruskäsitteisiin ja alan keskeisiin toimintoihin. Vaadittavat opintosuoritukset: osallistuminen opetukseen ja kirjatentti Arvostelu ja arviointiperusteet: hyväksytty/ hylätty, kirjallisen tentin perusteella Vastuuorganisaatiot: TaY:n informaatiotutkimuksen laitos. Edeltävät opinnot: tietotekniikan peruskurssi tai vastaavat taidot Suositeltu suoritusajankohta: 4. opiskeluvuosi AKK8 Työharjoittelu 5 op Sisältö: kahden kuukauden harjoittelujakso jossakin yrityksessä tai laitoksessa. Vaadittavat opintosuoritukset: osallistuminen työtehtäviin Arvostelu ja arviointiperusteet: hyväksytty/ hylätty, työhön osallistumisen perusteella Vastuuorganisaatiot: suomen kielen oppiaine Suositeltu suoritusajankohta: 4. opiskeluvuosi Viron kieli ja virolainen kulttuuri Oppiaineessa on mahdollisuus suorittaa seuraavat opintokokonaisuudet: Perusopinnot op Aineopinnot op Aineopintoihin liittyvät kurssit pidetään kysynnän ja opettajaresurssien mukaan. Kokonaisuus sopii esimerkiksi suomen kielen, vieraiden kielten, kirjallisuuden ja historian opiskelijoille. Opinnot tarjoavat valmiuksia monipuolisiin kulttuurin ja yhteiskuntaelämän asiantuntijatehtäviin. Perusopintojen opintokokonaisuuteen kuuluvat opintojaksot suoritettuaan opiskelija ymmärtää vironkielistä tekstiä, tulee auttavasti toimeen viron kielellä ja tuntee virolaista kulttuuria ja sen taustaa sekä Suomen ja Viron kulttuurisuhteita. Aineopinnot antavat erinomaisen viron kielen taidon, jolle on nykyisin yhä enemmän tarvetta. Opiskelija perehtyy monipuolisesti myös Viron kirjallisuuteen, kulttuuriin ja historiaan. Virolaiseen yhteiskuntaan tutustutaan myös paikan päällä käytännön kieliharjoittelussa. Perusopinnot 25 op Tavoitteet: Viron kielen ja kulttuurin perusopinnot antavat perustiedot viron kielestä, kulttuurista ja yhteiskunnasta. Sisältö: Pakolliset opintojaksot P1-P8. Valinnaiset opintojaksot P9-P10. Viron perusopintojen kokonaisarvosana lasketaan painotetun keskiarvon mukaan. P1 Viron peruskurssi 4 op Kotisivuosoite: kielet/viro Tavoitteet: Perehtyminen viron kirjakielen äänne- ja muoto-opin pääkysymyksiin. Sisältö: Ääntämis- ja lukemistehtäviä, keskustelu- ja kuunteluharjoituksia, kirjallisia harjoituksia. 5. Kirjallisen tentin perusteella.

230 230 Kieli- ja käännöstieteiden laitos Suositeltu suoritusajankohta: 1. vuoden syksy (pääaineopiskelijat), 1. vuoden kevät (sivuaineopiskelijat) Kirjallisuus/Oppimateriaali: Monisteet (opettajalta) ja Suomi - viro - suomi -taskusanakirja. P2 Viron jatkokurssi 4 op Kotisivuosoite: kielet/viro Tavoitteet: Kurssilla perehdytään tarkemmin viron kielioppiin. Sisältö: Luentoja, ääntämis- ja lukemistehtäviä, keskustelu- ja kuunteluharjoituksia, kirjallisia harjoituksia. Vaadittavat opintosuoritukset: Pakollinen luento- ja harjoituskurssi, kirjallinen tentti portainen arviointijärjestelmä tentin perusteella. Edeltävät opinnot: peruskurssi. Edellytyksenä P1 Viron Kirjallisuus/Oppimateriaali: Monisteet (opettajalta) ja Suomi - viro - suomi -taskusanakirja. P3 Viron kielen praktikum 4 op Kotisivuosoite: kielet/viro Tavoitteet: Kurssilla hankitaan tyydyttävä viron kielen suullinen taito. Sisältö: Keskusteluharjoituksia, suullisia ja kirjallisia harjoituksia. Vaadittavat opintosuoritukset: Osallistuminen harjoituksiin ja harjoitustehtävien hyväksyttävä suorittaminen portainen arviointijärjestelmä harjoitustöiden perusteella. Edeltävät opinnot: jatkokurssi. Oppimateriaa- Kirjallisuus/Oppimateriaali: lit opettajalta. Edellytyksenä P2 Viron P4 Käännösharjoituksia viro-suomi 3 op Kotisivuosoite: kielet/viro Tavoitteet: tekstejä. Oppia kääntämään perustason Sisältö: Vironkielisten tekstien kääntäminen. Vaadittavat opintosuoritukset: Osallistuminen harjoituksiin ja harjoitustehtävien hyväksyttävä suorittaminen portainen arviointijärjestelmä harjoitustöiden perusteella. Edeltävät opinnot: Edellytyksenä P2 Viron jatkokurssi. Edellytyksenä P2 Viron jatkokurssi. Oppimateriaa- Kirjallisuus/Oppimateriaali: lit opettajalta. P6 Viron lauseoppia 2 op Kotisivuosoite: kielet/viro Tavoitteet: Perehtyminen viron kielen lauserakenteeseen, kiinnittäen erityistä huomiota suomen ja viron lauseopin eroihin. Sisältö: Luentoja, kirjallisia ja suullisia harjoituksia. Vaadittavat opintosuoritukset: Pakollinen luento- ja harjoituskurssi, kirjallinen tentti. Edeltävät opinnot: jatkokurssi. Oppimateriaa- Kirjallisuus/Oppimateriaali: lit opettajalta. Edellytyksenä P2 Viron portainen arviointijärjestelmä tentin perusteella. P7 Virolainen yhteiskunta ja kulttuuri 4 op Kotisivuosoite: kielet/viro Tavoitteet: Tutustuminen Viron kulttuurin eri aloihin. Sisältö: Johdatus Viron maantuntemukseen. Vaadittavat opintosuoritukset: Luentokurssi tai kirjatentti.

231 Viron kieli ja virolainen kulttuuri portainen arviointijärjestelmä tentin perusteella. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Viron perinnekulttuuri. Jyväskylä, Gaudeamus: 1997; Viro. Historia, kansa, kulttuuri. Toim. Seppo Zetterberg. Helsinki 1995 P8 Virolainen kirjallisuus I 4 op Kotisivuosoite: kielet/viro Tavoitteet: Tutustuminen virolaiseen kirjallisuuteen. Sisältö: Yleiskuva virolaisen kirjallisuuden historiasta. Vaadittavat opintosuoritukset: Luentokurssi tai kirjatentti portainen arviointijärjestelmä tentin perusteella. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Seppo Zetterberg (toim.): Viro, kansa, kulttuuri, s , ; Viron kirjallisuus vuosituhannen vaihteessa: Postmodernia ja modernia. Toim. Liisa Saariluoma, Tarja Pakarinen ja Piret Kruuspere. Helsinki: SKS Luettava vähintään neljän eri kirjailijan teoksia. Valinnaisista teoksista on sovittava kuulustelijan kanssa. P9 Valinnaisia viron kielen ja kulttuurin opintoja 2 op Kotisivuosoite: kielet/viro Tavoitteet: Lisäperehtyminen viron kielen fonologiseen, morfologiseen ja syntaktiseen rakenteeseen. Sisältö: Osallistuminen harjoituksiin ja harjoitustehtävien hyväksyttävä suorittaminen. Vaadittavat opintosuoritukset: Luentoja ja kirjallisia harjoitustehtäviä portainen arviointijärjestelmä harjoitustöiden perusteella. Edeltävät opinnot: jatkokurssi. Edellytyksenä P2 Viron Lisätiedot: Oppimateriaali opettajalta. P10 Valinnaisia viron kielen ja kulttuurin opintoja 2 op Kotisivuosoite: kielet/viro Tavoitteet: Lisäperehtyminen viron kieleen, suullisen ja kirjallisen taidon kehittäminen. Sisältö: Opettajan kanssa sovittavan vironkielisen kirjallisuuden lukeminen (n. 240 sivua). Vaadittavat opintosuoritukset: Luetun tekstin suullinen kääntäminen ja lyhyen vironkielisen yhteenvedon laatiminen portainen arviointijärjestelmä harjoitustöiden perusteella. Edeltävät opinnot: P2 Viron jatkokurssi. Aineopinnot op Tavoitteet: Viron kielen ja kulttuurin aineopinnot antavat erinomaisen viron kielen taidon, jolle on nykyisin yhä enemmän tarvetta. Opintokokonaisuus perehdyttää viron kielen rakenteeseen ja kehitykseen syvällisesti, mikä mahdollistaa uran kielenopettajana ja -tutkijana. Opiskelija perehtyy monipuolisesti myös Viron kirjallisuuteen, kulttuuriin ja historiaan. Sisältö: Pakolliset opintojaksot A1 - A 12. Valinnaiset opintojaksot A13-A14. Viron aineopintojen kokonaisarvosana lasketaan painotetun keskiarvon mukaan. A1 Nykyviron fonetiikka ja fonologia 2 op Kotisivuosoite: kielet/viro Tavoitteet: Perehtyminen viron äänneoppiin ja fonologiaan. Sisältö: Luentokurssi tai kirjatentti. Vaadittavat opintosuoritukset: Luentokurssi tai kirjatentti portainen arviointijärjestelmä tentin perusteella. Edeltävät opinnot: Viron kielen ja kulttuurin perusopinnot P1 - P6. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Mati Hint, Häälikutest sõnadeni (1978); Kalevi Wiik, Foneetika alused (1991).

232 232 Kieli- ja käännöstieteiden laitos A2 Nykyviron kielioppi 6 op Kotisivuosoite: kielet/viro Tavoitteet: Perehtyminen viron muoto- ja lauseoppiin. Sisältö: Luento- ja harjoituskurssi tai kirjatentti. Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti portainen arviointijärjestelmä tentin perusteella. Edeltävät opinnot: Viron kielen ja kulttuurin perusopinnot P1 - P6. Lisätiedot: Mati Erelt ym., Eesti keele grammatika I-II (1995; 1993); Mati Erelt ym., Eesti keele käsiraamat (1997). A3 Nykyviron leksikologia 4 op Kotisivuosoite: kielet/viro Tavoitteet: Perehtyminen nykyviron sanaston semanttisiin, kieliopillisiin ja tyyliopillisiin suhteisiin sekä sanaston kehitykseen ja huoltoon. Sisältö: Luentokurssi tai kirjatentti. Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti portainen arviointijärjestelmä tentin perusteella. Edeltävät opinnot: Viron kielen ja kulttuurin perusopinnot P1 - P6. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Eesti keele käsiraamat (1997); Mati Erelt ym., Reet Kasik, Eesti keele sõnatuletus (1996) A4 Viron kielenohjailu 2 op Kotisivuosoite: kielet/viro Tavoitteet: Tutustuminen viron kirjakielen ohjailuun sekä yleiskielen, erikoisalojen kielten ja nimistön huoltoon. Sisältö: Luentokurssi tai kirjatentti. Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti portainen arviointijärjestelmä tentin perusteella. Edeltävät opinnot: Viron kielen ja kulttuurin perusopinnot P1 - P6. Kirjallisuus/Oppimateriaali: keelekorraldus (2002). A5 Erityisalojen käännöksiä 2 op Kotisivuosoite: kielet/viro Tiiu Erelt, Eesti Tavoitteet: Eri tyylilajeja edustavien vironkielisten tekstien kääntäminen. Sisältö: Erityyppisiä käännösharjoituksia virosta suomeen opiskelijan haluamalta erikoisalalta. Vaadittavat opintosuoritukset: Osallistuminen harjoituksiin, käännöskoe portainen arviointijärjestelmä tentin perusteella. Edeltävät opinnot: Viron kielen ja kulttuurin perusopinnot P1 - P6. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Riho Grünthal, Eesti-soome tõlgete põhiprobleeme ja salakarisid. (Lähivertailuja 10, 1999). A6 Johdatus viron kielen tutkimukseen 2 op Kotisivuosoite: kielet/viro Tavoitteet: Yleiskatsaus viron rakenteen pääpiirteisiin, kehitykseen ja viron kielen tutkimuksen historiaan. Sisältö: Luentokurssi, jonka yhteydessä tentitään Kasik, Reet, Johdatus viron kielen tutkimukseen (1999). Toteutustavat: Kirjallinen tentti. Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti portainen arviointijärjestelmä tentin perusteella. Edeltävät opinnot: Viron kielen ja kulttuurin perusopinnot P1 - P6. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Kasik, Reet, Johdatus viron kielen tutkimukseen (1999).

233 Viron kieli ja virolainen kulttuuri 233 A7 Kirjaviron kehitys 2 op Kotisivuosoite: kielet/viro Tavoitteet: Tutustuminen kirjaviron syntyyn ja kehityksen historiaan. Sisältö: Luento- ja harjoituskurssi. Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti portainen arviointijärjestelmä tentin perusteella. Edeltävät opinnot: Viron kielen ja kulttuurin perusopinnot P1 - P6. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Alo Raun, Andrus Saareste, Introduction to Estonian Linguistics (1965); Arnold Kask, Eesti kirjakeele ajaloost I-II (1970). A8 Viron murteet 2 op Kotisivuosoite: kielet/viro Tavoitteet: Tutustuminen viron murrejakoon ja murteiden keskeisiin ominaisuuksiin. Sisältö: Luento- ja harjoituskurssi tai kirjatentti. Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti portainen arviointijärjestelmä tentin perusteella. Edeltävät opinnot: Viron kielen ja kulttuurin perusopinnot P1 - P6. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Karl Pajusalu ym., Eesti murded ja kohanimed (2002). A9 Suomen ja viron kontrastiivista kielioppia 2 op Kotisivuosoite: kielet/viro Tavoitteet: Perehtyminen suomen ja viron kieliopin yhtäläisyyksiin ja eroihin. Sisältö: Luentoja tai kirjatentti. Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti portainen arviointijärjestelmä tentin perusteella. Edeltävät opinnot: Viron kielen ja kulttuurin perusopinnot P1 - P6. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Hannu Remes, Viron kielioppi, WSOY (1983); Hannu Remes, Suomen ja viron supistumaverbeistä (Lähivertailuja 5, 1992); Hannu Remes, Suomen ja viron vertailevaa taivutustypologiaa (Suomen ja saamen kielen ja logopedian laitoksen julkaisuja 2. Oulun yliopisto, 1995). A10 Virolainen kirjallisuus II 4 op Kotisivuosoite: kielet/viro Tavoitteet: Virolaisen kirjallisuuden tuntemuksen syventäminen. Sisältö: Luentoja tai kirjatentti, johon kuuluu valittujen kirjailijoiden tuotantoon perehtyminen. Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti portainen arviointijärjestelmä tentin perusteella. Edeltävät opinnot: P8 Virolainen kirjallisuus I. Lisätiedot: Epp Annus ym. Eesti kirjanduslugu (2001). A11 Viron historia 4 op Kotisivuosoite: kielet/viro Tavoitteet: Viron historian tuntemuksen syventäminen. Sisältö: Luentokurssi tai kirjatentti. Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti portainen arviointijärjestelmä tentin perusteella. Edeltävät opinnot: P7 Virolainen yhteiskunta ja kulttuuri. Kirjallisuus/Oppimateriaali: Toivo Raun, Viron historia, s ;

234 234 Kieli- ja käännöstieteiden laitos Zetterberg, Seppo, Historian jännevälit. (Viro. Historia, kansa, kulttuuri, s ). A12 Valinnaisia viron kielen ja kulttuurin opintoja. Kieliharjoittelu Virossa 3 op Kotisivuosoite: kielet/viro Tavoitteet: kielen taidon syventäminen, perehtyminen Viron kulttuurielämään. Sisältö: Opiskelu tai työskentelyä Virossa vähintään 12 viikon ajan. Vaadittavat opintosuoritukset: Virossa suoritettava kieli- ja kulttuuriharjoittelu tai työharjoittelu portainen arviointijärjestelmä harjoitustöiden perusteella. A13 Valinnaisia viron kielen ja kulttuurin opintoja 3 op Kotisivuosoite: kielet/viro Tavoitteet: Viron kirjallisen taidon laajentaminen ja syventäminen. Sisältö: Viron kirjoitusharjoitukset, erityyppisten vironkielisten tekstien analyysi ja tuottaminen Vaadittavat opintosuoritukset: Osallistuminen harjoituksiin ja harjoitustehtävien hyväksyttävä suorittaminen portainen arviointijärjestelmä harjoitustöiden perusteella. Edeltävät opinnot: Viron kielen ja kulttuurin perusopinnot P1 - P6. Oppimateriaa- Kirjallisuus/Oppimateriaali: lit opettajalta. A14 Aineopintojen loppuseminaari 6 op Kotisivuosoite: kielet/viro Tavoitteet: Tutustuminen tieteellisiin tutkimusmenetelmiin ja tieteelliseen kirjoittamiseen. Sisältö: Viron kieltä, kulttuuria tai historiaa käsittelevän vironkielisen tutkielman laatiminen. Vaadittavat opintosuoritukset: Noin sivuisen vironkielisen tutkielman laatiminen portainen arviointijärjestelmä tutkielman perusteella. Edeltävät opinnot: Viron kielen ja kulttuurin aineopinnot A1 - A12. Fonetiikka Fonetiikka tutkii puhuttua kieltä, sen äännejärjestelmän rakennetta ja toimintaa, äänteiden ja yleensä puheen muodostusta ja akustisia ominaisuuksia sekä puheen vastaanottamista, lähinnä kielitieteellisestä näkökulmasta. Tutkimuskohteena voi olla yhtä hyvin äidinkieli kuin mikä tahansa vieras kieli. Myös vieraan kielen ääntämisen oppiminen ja opetus ovat perinteisesti olleet keskeisiä alueita. Fonetiikka antaa välttämättömiä teoreettisia ja käytännön tietoja puhutun kielen parissa työskenteleville erityisesti kielenopettajiksi ja -tutkijoiksi aikoville. Monista muista humanistisista oppiaineista fonetiikka poikkeaa sikäli, että laboratoriotyöskentelyllä ja kokeellisella tutkimuksella on siinä merkittävä sija. Tampereen yliopiston fonetiikan laboratorio tarjoaa puheen tutkimukselle ja opetukselle varsin hyvät edellytykset tietokonepohjaisine analyysimenetelmineen. Fonetiikka soveltuu erinomaisesti sekä suomen kielen että vieraiden kielten koulutusohjelmien sivuaineeksi. Fonetiikka ei voi olla Tampereen yliopistossa pääaineena, mutta eri kieliaineissa on mahdollista tehdä myös kokeellisia harjoitustöitä (esim. proseminaari- ja seminaariesitelmiä) sekä syventävien opintojen tutkielmia foneettisista aiheista. Fonetiikan opinnot koostuvat kahdesta opintokokonaisuudesta: perusopinnot (25 op) ja aineopinnot (35 op). Perusopintojen ko-

235 Fonetiikka 235 konaismerkinnän saamiseksi opiskelijan on suoritettava laitoksen yhteisistä opinnoista kurssit Y01 Fonetiikan peruskurssi ja Y02 Yleisen kielitieteen peruskurssi. Opintokokonaisuuden arvosana lasketaan osasuoritusten painotetun keskiarvon mukaan. Aineopintojen jälkeen on mahdollista jatkaa fonetiikan syventäviä opintoja esim. Helsingin yliopistossa. Fonetiikassa järjestettävä opetus vaihtelee lukuvuosittain jossain määrin. Kaikkia kursseja ei välttämättä ole tarjolla joka lukuvuosi. Toisaalta esim. dosenttiopetuksena saatetaan järjestää muitakin kuin opetussuunnitelmassa mainittuja kursseja. Tällaisilla kursseilla voi korvata sovittavia kohtia tutkintovaatimuksista. Fonetiikan opinnot on mahdollista aloittaa yhtä hyvin syys- kuin kevätlukukaudenkin alussa. YHTEISET OPINNOT 5 op Y01 Fonetiikan peruskurssi 2 op Ks. Laitoksen yhteiset opinnot Y02 Yleisen kielitieteen peruskurssi 3 op Ks. Laitoksen yhteiset opinnot PERUSOPINNOT 25 op Tavoitteet: Opintokokonaisuuden tavoitteena on tutustuttaa opiskelija fonetiikan teoreettiseen perustaan ja tutkimusalaan sekä kokeellisen fonetiikan keskeisiin tutkimusmenetelmiin ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin kielten äänneopillisten ongelmien tutkimiseksi. Opintokokonaisuuteen liittyen tehdään ohjattu suppea harjoitustyö, jonka aiheen opiskelija voi itse valita esimerkiksi opiskelemansa kielen äänneopin alalta. I. Johdantokurssit 3 op FONEP01 Fonetiikan jatkokurssi 2 op Tavoitteet: Syvempi tutustuminen fonetiikkaan tieteenalana Sisältö: Luennot Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti. 5. Tentin perusteella Edeltävät opinnot: Y01 Fonetiikan peruskurssi. FONEP02 Kuuntelu- ja transkriptioharjoituksia 1 op Tavoitteet: Puheen kuunteluherkkyyden teroittaminen ja käytännön transkriptiotaidon kehittäminen Sisältö: Harjoitukset opetukseen JA Näyttökoe. Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. osallistumisen ja lopputehtävän perusteella Edeltävät opinnot: Y01 Fonetiikan peruskurssi. II. Fonetiikan osa-alueet 10 op FONEP03 Fonologia 2 op Tavoitteet: Tutustuminen äännejärjestelmän kuvaamisen teoriaan Sisältö: Kirjallisuutta, esim.: Kari Suomi, Johdatusta fonologiaan tai Katamba, An Introduction to Phonology Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti. 5. tentin perusteella FONEP04 Kontrastiivisen fonetiikan perusteet 3 op Tavoitteet: Tutustuminen kielten äänteelliseen vertailuun Sisältö: Luennot sekä jokin kahden tai useamman kielen äänneopillisten kysymysten kontrastiivinen esitys sovittavan kirjallisuuden pohjalta

236 236 Kieli- ja käännöstieteiden laitos Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti. 5. tentin perusteella Edeltävät opinnot: FONEP01 Fonetiikan jatkokurssi. FONEP05 Fonetiikan teoriaa 3 op Tavoitteet: Tutustuminen fonetiikan teoreettisiin kysymyksiin Sisältö: Kirjallisuutta, esim. Martin J. Ball & Joan Rahilly, Phonetics: The Science of Speech tai Philip Lieberman & Sheila E. Blumstein, Speech Physiology, Speech Perception and Acoustic Phonetics Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti. 5. tentin perusteella FONEP06 Deskriptiivinen esitys jonkin nykykielen fonetiikasta 2 op Tavoitteet: Perehtyminen yhden kielen äännejärjestelmään ja tutustuminen äännejärjestelmän kuvaustekniikkaan Sisältö: Esim. yksi seuraavista teoksista: Fred Karlsson, Suomen kielen äänne- ja muotorakenne, s Claes Garlén, Svenskans fonologi i kontrastiv och typologisk belysning (MINS 15). Gerald Knowles, Patterns of Spoken English. Veijo V. Vihanta, La norme et la variation dans la prononciation du français contemporain. Klaus J. Kohler, Einführung in die Phonetik des Deutschen. D. Jones & D. Ward, The Phonetics of Russian. Tai sopimuksen mukaan jokin muu teos Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti. 5. tentin perusteella III. Metodit 6 op FONEP07 Fonetiikan tutkimusmenetelmät 3 op Tavoitteet: Tutustuminen fonetiikan tutkimuksen periaatteisiin ja keskeisimpiin menetelmiin Sisältö: Luennot ja harjoitukset opetukseen JA Essee. Arviointi ja arviointiperusteet: Hyväksytty/ hylätty. Osallistumisen ja loppuraportin perusteella Edeltävät opinnot: FONEP01 Fonetiikan jatkokurssi. FONEP08 Fonetiikan harjoitustyö 3 op Tavoitteet: Itsenäisen tutkimustaidon kehittäminen Sisältö: Opastettu pienimuotoinen kokeellinen tutkimus Vaadittavat opintosuoritukset: Harjoitustyö(t). 5. Harjoitustyön perusteella Edeltävät opinnot: FONEP07 Fonetiikan tutkimusmenetelmät. IV. Valinnaiset opinnot Sisältö: (valitaan seuraavista, yht. 6 op) FONEP09 Äännejärjestelmät 3 op Tavoitteet: Tutustuminen maailman kielten äännejärjestelmien kirjoon Sisältö: Kirjallisuutta, esim. P. Ladefoged & I. Maddieson The Sounds of the World s Languages Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti. 5. Tentin perusteella FONEP10 Kokeellista kirjallisuutta 3 op Tavoitteet: Fonetiikan kokeelliseen tutkimukseen tutustuminen Sisältö: Kirjallisuutta, esim. Kari Suomi, Johdatusta puheen akustiikkaan ja Ray D. Kent & Charles Read, The Acoustic Analysis of Speech, tai artikkeleita alan aikakauskirjoista Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti. 5. Tentin perusteella

237 Fonetiikka 237 FONEP11 Suomalaista fonetiikan tutkimusta 3 op Tavoitteet: Suomalaisen fonetiikan tutkimukseen tutustuminen Sisältö: Kirjallisuutta, esim. artikkeleita Fonetiikan päivien esitelmäjulkaisuista tai laitosten julkaisusarjoista Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti. 5. Tentin perusteella FONEP12 Sosiofonetiikka 3 op Tavoitteet: Tutustuminen foneettiseen tutkimukseen, jossa korostuu puheen sosiaalisia aspektejä Sisältö: Luento ja/tai artikkeleita sovittava tentaattorin kanssa Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti. 5. Tentin perusteella AINEOPINNOT 35 op Tavoitteet: Tavoitteena on antaa syventävä kuva fonetiikan ja fonologian teoriasta, käsitteistöstä ja problematiikasta ja perehdyttää opiskelija kokeellisen fonetiikan tutkimusmenetelmiin ja opettaa häntä käyttämään niitä omakohtaisesti hyväkseen foneettisten ongelmien tutkimisessa. Opintokokonaisuuteen liittyy harjoitustyö, jonka aiheen työn tekijä voi itse valita esim. opiskelemansa kielen foneettisten ominaisuuksien, sen ääntämisen oppimisen ja opetuksen, vieraan ja äidinkielen vertailun tai teoreettisempien yleisfoneettisten ongelmien alalta. I. Fonetiikan osa-alueet 10 op FONEA01 Puheketju ja fonetiikan teoria ja käsitteistö 4 op Tavoitteet: Fonetiikan teoreettisiin kysymyksiin perehtyminen Sisältö: Kirjallisuutta, esim. Gloria J. Borden & Katherine S. Harris, Speech Science Primer ja J. C. Catford, Fundamental Problems in Phonetics Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti. 5. Tentin perusteella FONEA02 Fonologian historiaa ja teoriaa 3 op Tavoitteet: Perehtyminen fonologian teoriaan ja historiaan Sisältö: Kirjallisuutta, esim. kaksi seuraavista: Jakobson & Fant & Halle, Preliminaries to Speech Analysis, Alan Sommerstein, Modern phonology, Roger Lass, Phonology Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti. 5. Tentin perusteella FONEA03 Puheen prosodisista ominaisuuksista 3 op Tavoitteet: Perehtyminen prosodian teoriaan ja tutkimukseen Sisältö: Kirjallisuutta, esim. Ilse Lehiste, Suprasegmentals ja A. Iivonen & T. Nevalainen & R. Aulanko & H. Kaskinen, Puheen intonaatio Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti. 5. Tentin perusteella II. Seminaarityöskentely 5 op FONEA04 Proseminaari 5 op Tavoitteet: Tieteellisen keskustelun taidon kehittäminen Sisältö: Aktiivinen osanotto seminaariharjoituksiin sekä esitelmä Vaadittavat opintosuoritukset: Seminaari. 5. Osallistumisen ja esitelmän perusteella III. Metodit 11 op FONEA05 Puheanalyysi ja -synteesi 3 op Tavoitteet: Puheen akustisen analyysin ja synteesin alkeiden hallinta Sisältö: Luennot ja harjoitukset ja/tai kirjallisuutta sopimuksen mukaan Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti TAI Projekti / käytännön työ.

238 238 Kieli- ja käännöstieteiden laitos 5. Tentin ja/tai projektin perusteella FONEA06 Tilastomenetelmiä 3 op Tavoitteet: Foneettisessa tutkimuksessa käytettävien tilastollisten menetelmien hallinta Sisältö: Luennot ja harjoitukset tai kirjallisuutta sovittava tentaattorin kanssa Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti. 5. Tentin perusteella FONEA07 Harjoitustyökurssi 5 op Tavoitteet: Jonkin foneettisen ongelman tutkiminen Sisältö: Harjoituksia sekä harjoitustyö Vaadittavat opintosuoritukset: Harjoitustyö(t). 5. Harjoitustyön perusteella IV. Valinnaiset erityisalat Tavoitteet: Tavoitteena on perehdyttää opiskelija lähemmin joihinkin fonetiikan erityisaloihin. Suoritetaan pääasiassa kirjallisuutena, mutta satunnaisesti järjestettävien kurssien ja muiden oppiaineiden vastaavien kurssien korvaavuuksista voi myös neuvotella tentaattorin kanssa. Sisältö: (valitaan seuraavista, yht. 9 op) FONEA08 Koartikulaatio 3 op Tavoitteet: Tutustuminen koartikulaation teoriaan ja tutkimukseen Sisältö: Kirjallisuutta, esim. W. J. Hardcastle & N. Hewlett (toim.), Coarticulation: Theory, Data and Techniques Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti. 5. Tentin perusteella FONEA09 Fysiologista fonetiikkaa 3 op Tavoitteet: Tutustuminen puheen fysiologiaan Sisältö: Kirjallisuutta, esim. W. J. Hardcastle, Physiology of Speech Production, John Laver, The Phonetic Description of Voice Quality ja Joseph S. Perkell, Physiology of Speech Production Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti. 5. Tentin perusteella FONEA10 Puheen havaitseminen 3 op Tavoitteet: Perehtyminen puheen havaitsemismekanismeihin Sisältö: Kirjallisuutta, n. 400 sivua, esim. seuraavista teoksista: Dominic W. Massaro (toim.), Understanding Language, Ronald A. Cole, Perception and Production of Fluent Speech, Francis Nolan, The Phonetic Basis of Speaker Recognition Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti. 5. Tentin perusteella FONEA11 Psykolingvistiikkaa 3 op Tutustuminen psykolingvistiik- Tavoitteet: kaan Sisältö: Luentoja ja/tai kirjallisuutta, esim. Caron, An Introduction to Psycholinguistics, Clark & Clark, Psychology and Language Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti. 5. Tentin perusteella FONEA12 Vieraan kielen oppiminen ja kontrastiivinen fonetiikka 3 op Tavoitteet: Perehtyminen vieraan kielen ääntämisen oppimisen teoriaan ja tutkimukseen Sisältö: Kirjallisuutta yht. n. 400 sivua esim.: Stephen D. Krashen, Second Language Acquisition and Second Language Learning sekä lisäksi jokin kontrastiivinen monografia tai artikkelikokoelma Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti. 5. Tentin perusteella

239 Yleinen kielitiede 239 FONEA13 Puheakustiikkaa 3 op Tavoitteet: Perehtyminen puheen akustiikan tutkimukseen Sisältö: Kirjallisuutta, esim. J. M. Pickett, The Acoustics of Speech Communication Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti. 5. Tentin perusteella FONEA14 Kielen ja puheen häiriöt 3 op Tavoitteet: Tutustuminen puhumisen häiriöihin Sisältö: Kirjallisuutta, esim. Launonen, K. & Korpijaakko-Huuhka, A-M. Kommunikoinnin häiriöt. Syitä, ilmenemismuotoja ja kuntoutuksen perusteita ja Lonka, E. & Korpijaakko-Huuhka, A-M. Kuulon ja kielen kuntoutus. Vuorovaikutuksesta kommunikointiin Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti. 5. Tentin perusteella FONEA15 Psykoakustiikkaa 3 op Tavoitteet: Tutustuminen psykoakustiikkaan Sisältö: Kirjallisuutta, esim. E. Zwicker & H. Fastl, Psychoacoustics (osittain) tai N. J. Lass, Contemporary Issues in Experimental Phonetics, luvut 8-13 Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti. 5. Tentin perusteella Yleinen kielitiede Ihmiskieli on yksilöillä ja ihmisyhteisöillä monessa mukana. Ihmiskieleen liittyvien ilmiöiden tutkimusta tehdään eri tieteenalojen piirissä. Itse kielitiedekin on pirstaloitunut tutkimusnäkökulman ja käytettyjen menetelmien mukaan eriytyneisiin osa-alueisiin. Tampereen yliopistossa yleisen kielitieteen oppiaine pyrkii tarjoamaan perustavaa tietoa inhimillisen kielen yleisistä ominaisuuksista, ihmisen suhteesta omaan kieleensä ja kielten rakenteellisesta kuvaamisesta. Perusopintojen ytimen muodostaa yleisen kielitieteen peruskurssin ohella kolme kielten rakenteelliseen analyysiin perehdyttävää kokonaisuutta (P02, P03, P04). Sekä perus- että aineopinnot sisältävät pakollisten ydinosioiden lisäksi runsaasti valinnaisuutta, minkä johdosta opintokokonaisuudet ovat mielekkäästi sovitettavissa tukemaan opiskelijan pääainetta ja erikoistumisalaa. Perusopintojen loppumerkinnän saamiseksi opiskelijan tulee suorittaa myös laitoksen yhteisiin opintoihin kuuluvat Y01 fonetiikan peruskurssi ja Y02 yleisen kielitieteen peruskurssi. Eri kohdissa mainittu kirjallisuus on esimerkinomaista ja lisää vaihtoehtoja löytyy myös yleisen kielitieteen www-sivuilta. Tenttikirjallisuudesta voi neuvotella aineen lehtorin kanssa. Kirjallisuus voidaan tenttiä myös referoimalla tai kirjoittamalla sen pohjalta itsenäisempiä esseitä. Kirjallisten töiden tekeminen on erittäin suositeltavaa. Kirjoittamiseen saa opastusta aineen lehtorilta. Yleisen kielitieteen perusopintojen (25 op) ja aineopintojen (35 op) kokonaisuuksiin voidaan liittää muissa aineissa ja muissa yliopistoissa suoritettuja lingvistisiä opintoja. Ajankohtainen tieto suositeltavista muiden aineiden kursseista löytyy yleisen kielitieteen kotisivuilta. Perus- ja aineopintojen kokonaisarvosana määräytyy osioiden arvosanojen painotetun keskiarvon mukaan.

240 240 Kieli- ja käännöstieteiden laitos LAITOKSEN YHTEISET OPINNOT 5 op Y01 Fonetiikan peruskurssi (2 op) Ks. kieli- ja käännöstieteiden laitoksen yhteiset opinnot Y02 Yleisen kielitieteen peruskurssi 3 op Tavoitteet: Perehtyminen ihmiskielen yleisiin ominaisuuksiin ja rakenteellisen analyysin periaatteisiin. Sisältö: Luentokurssi jakaantuu kahteen osaan. Alkujaksossa tarkastellaan ihmiskielten yleisiä ominaisuuksia ja moninaista merkitystä yksilöille, yhteisöille ja kulttuureille. Esillä on myös kielitieteen eri osa-alueiden ja tutkimusnäkökulmien lyhyt esittely. Jälkimmäisessä osassa esitellään kielen rakenteellisen kuvauksen alkeet. Mukana ovat fonologian, morfologian, syntaksin, semantiikan ja pragmatiikan tärkeimmät peruskäsitteet. Vaadittavat opintosuoritukset: Luentotentti ja kotitehtävät tai kirjallisuuden tenttiminen Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5, luentotentti tai kirjallisuuden tenttiminen Oppimateriaalit: Kirjallisuuden avulla tenttimiseen: F. Karlsson, Yleinen kielitiede (ei luku 2). PERUSOPINNOT 25 op Perusopintojen kokonaismerkinnän saamiseksi on suoritettava laitoksen yhteisistä opinnoista kurssit Y01 Fonetiikan peruskurssi ja Y02 Yleisen kielitieteen peruskurssi. A Pakolliset opinnot P01 Kielitieteen tutkimusalat ja historia 3 op Tavoitteet: Kurssi antaa yleiskuvan kielitieteen historiasta. Sisältö: Kurssilla perehdytään erityisesti ja 1900-lukujen kielitieteellisiin suuntaksiin ja keskeisiin kielentutkijoihin Kurssi esittelee kielentutkimuksen taustaoletuksia ja niissä tapahtuneita muutoksia. Vaadittavat opintosuoritukset: Luentotentti tai kirjallisuuden tenttiminen Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5, luentotentti tai luentopäiväkirja Oppimateriaalit: Kirjallisuuden avulla tenttimiseen: R.H. Robins, A Short History of Linguistics ( 2 op); P. Mathews, A Short History of Structural Linguistics (1 op); G. Sampson, Schools of Linguistics ( 2 op). P02 Fonologian ja morfologian peruskurssi 3 op Tavoitteet: Opintokokonaisuus antaa perustyökalut kielen äänne- ja muotorakenteen analysointiin. Sisältö: Luennot ja harjoitukset, joissa perehdytään foneemi- ja morfeemianalyysin käsitteelliseen taustaan ja harjoitellaan analyysiä pienten aineistoesimerkkien avulla. Vaadittavat opintosuoritukset: Luentotentti ja harjoitukset tai kirjallisuuden tenttiminen Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5, luentotentti ja kotitehtävät Oppimateriaalit: Kirjallisuuden avulla tenttimiseen: C. Gussenhoven & H. Jacobs: Understanding Phonology (2 op); M. Haspelmath, Understanding Morphology (2op). P03 Syntaksin peruskurssi 3 op Tavoitteet: Opintokokonaisuus antaa perustyökalut luonnollisen kielen lauserakenteen ja lausefunktioiden analysointiin. Sisältö: luennot ja harjoitukset, joissa perehdytään lauseenjäsennyksen, lausekerakenteen dependenssin ja argumenttirakenteen analyysiin. Vaadittavat opintosuoritukset: Luentotentti ja harjoitustehtävät tai kirjallisuuden tenttiminen. Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5, luentotentti ja kotitehtävät Oppimateriaalit: Kirjallisuuden avulla tenttimiseen: M. Tallerman, Understanding Syntax (2 op); R. Van Valin, An Introduction to Syntax (2 op). P04 Semantiikan ja pragmatiikan peruskurssi 3 op Tavoitteet: Tavoitteena on antaa perusvalmiudet kielellisen merkityksen ja eri kielen käyttöfunktioiden tarkasteluun. Sisältö: luennot ja harjoitukset, joissa käydään läpi leksikaalisen semantiikan, lausesemantiikan ja pragmatiikan keskeisiä periaatteita.

241 Yleinen kielitiede 241 Vaadittavat opintosuoritukset: luentotentti ja harjoitukset tai kirjallisuuden tenttiminen Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5, luentotentti ja kotitehtävät Opintomateriaalit: Kirjallisuuden avulla tenttiminen: Kuiri, Johdatus semantiikkaan (1 op); Löbner, Understanding Semantics (2 op); Yule, Pragmatics (2 op); Verschueren, Understanding Pragmatics (2 op). B Valinnaiset opinnot: Opiskelija valitsee valinnaisia opintoja siten, että perusopintojen laajuus vähintään 25 opintopistettä. P05 Logiikka-5 op Tavoitteet: Johdanto luonnollisen kielen loogiseen analyysiin. Sisältö: Tutustuminen propositio- ja predikaattilogiikkaan sekä formaalisen kielen yleisiin periaatteisiin. Vaadittavat opintosuoritukset: luentotentti tai kirjallisuuden tenttiminen Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5, luentotentti ja kotitehtävät Oppimateriaalit: Kirjallisuuden avulla tenttimiseen: Allwood, Anderson & Dahl, Logiikka ja kieli (2 op); Suppes, Introduction to Logic, luvut 1 6 (3 op). P06 Kielitypologia 3-5 op Tavoitteet: Johdatus maailman kieliin ja niiden alueelliseen, genealogiseen ja typologiseen luokitteluun. Sisältö: Tutustutaan kielten eroihin ja niiden erilaisiin luokittelutapoihin. Tarkastellaan kielellisten universaaleja, niiden eri tyyppejä niiden erilaisia selittämistapoja. Vaadittavat opintosuoritukset: Luentotentti tai kirjallisuuden tenttiminen Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5, luentotentti Oppimateriaalit: Kirjallisuuden avulla tenttimiseen: Anhava, Maailman kielet ja kielikunnat (1 op); Song, Linguistic Typology (2 op). P07 Sosiolingvistiikka 3-5 op Tavoitteet: Tavoitteena kyky tarkastella kieltä osana laajempia sosiaalisia ja kulttuurisia ilmiöitä. Sisältö: Tarkastellaan kielen tilannesidonnaista ja demografista variaatiota. Esillä mm. sosiaalisen verkoston käsite, kaksikielisyys, diglossia, kielelliset asenteet. Tutustutaan sekä variatioinistiseen että etnografiseen sosiolingvistiikan perinteeseen. Vaadittavat opintosuoritukset: luentotentti tai kirjallisuuden tenttiminen Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5, luentotentti tai luentopäiväkirja Oppimateriaalit: Kirjallisuuden avulla tenttimiseen: Holmes, Sociolinguistics (3 op); Romaine, Language in Society (2 op); Foley, Anthropological Linguistics (2 op). P08 Psykolingvistiikka 3-5 op Tavoitteet: Tavoitteena antaa psykologinen näkökulma kieleen. Sisältö: Esillä kielen tuottamisen ja ymmärtämisen prosessit, kielen omaksuminen ja kielen rakenneperiaatteiden sisäistämisen problematiikka. Vaadittavat opintosuoritukset: luentotentti tai kirjallisuuden tenttiminen Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5, luentotentti tai luentopäiväkirja Oppimateriaalit: Kirjallisuuden avulla tenttimiseen: Garman, Psycholinguistics (3 op); Caron, An Introduction to Psycholinguistics ja Leiwo, Lapsen kielen kehitys (3. painos) (3 op).. P09 Kielen evoluutio 3-5 op Tavoitteet: Johdatus ihmiskielen synnyn tutkimukseen. Sisältö: Tarkastellaan ihmiskielen suhdetta muihin ihmisen kognitiivisiin ja kulttuurisiin piirteisiin. Esillä myös eläinten viestinnän suhde ihmiskieleen ja niissä havaittavien erojen selittäminen ja yhteys muihin ihmisen ominaisuuksiin. Tarkastellaan ihmiskielen iän tutkimiseen liittyviä kysymyksiä ja eri selitystapoja Vaadittavat opintosuoritukset: luentotentti tai kirjallisuuden tenttiminen

242 242 Kieli- ja käännöstieteiden laitos Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5, luentotentti tai luentopäiväkirja Oppimateriaalit: Kirjallisuuden avulla tenttimiseen: Korhonen, Kielen synty (3 op); Lieberman, Eeva puhui (2 op). P10 Perusopintojen täydennysjakso 3-5 op Tavoitteet: Täydennysjakson tavoitteena on kerrata luonnollisen kielen rakenteellista kuvausta ja syventää näkemystä kielen yleisistä ominaisuuksista. Sisältö: Ihmiskielen funktiot, rakenne ja suhde yksilön ja kulttuurin ominaispiirteisiin. Vaadittavat opintosuoritukset: Luentotentti tai kirjallisuuden tenttiminen. Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5, luentotentti tai luentopäiväkirja Oppimateriaalit: Kirjallisuuden avulla tenttimiseen: Finegan, Language: Its Structure and Use (3 op); Fromkin & Rodman, Introduction to Language ( tai myöhempi painos) (3 op); Newmeyer (toim.), Linguistics: The Cambridge Survey I IV (soveltuvin osin). AINEOPINNOT 35 op Kokonaisuuksista A01-A03 on suoritettava ainakin kaksi vähintään 5 op:een laajuisena. Pakollisia ovat myös proseminaari A04 ja kielitieteen klassikot A0 Muuten opiskelija voi kostaa aineopintonsa vapaasti siten, että ne ovat laajuudeltaan yhteensä 35 opintopistettä. A01 Fonologian ja morfologian jatkokurssi 3-5 op Tavoitteet: Perehtyminen peruskurssia laajemmin äänne- ja muotorakenteen analyysiin. Sisältö: Esillä fonologian ja morfologian historiallinen tausta, erilaiset teoriat ja analyysityökalujen soveltaminen. Vaadittavat opintosuoritukset: luentotentti tai kirjallisuuden tenttiminen Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5, luentotentti tai luentopäiväkirja Oppimateriaalit: Kirjallisuuden avulla tenttimiseen: Spencer, Morphological Theory (osittain) (2 op); Goldsmith, Autosegmental and Metrical Phonology (osittain) (2 op). A02 Syntaksin ja kieliopin teorian jatkokurssi 3-5 op Tavoitteet: Tutustutaan perusteellisemmin johonkin syntaktiseen analyysimalliin ja esitellään grammatikaalisen teorian historiaa ja nykytilaa. Sisältö: luentokurssi tai kirjallisuus Vaadittavat opintosuoritukset: luentotentti tai kirjallisuuden tenttiminen Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5, luentotentti tai luentopäiväkirja Oppimateriaalit: Kirjallisuuden avulla tenttimiseen: Givón, Syntax 1 ( painos) (3 op); Hopper & Traugott, Grammaticalization (2 op); Palmer, Grammatical Roles and Relations; Sag, Wasow & Bender, Syntactic Theory: A Formal Introduction ( painos). A03 Semantiikan ja pragmatiikan jatkokurssi 3-5 op Tavoitteet: Tutustutaan erilaisiin kielen merkitys ja käyttöfunktioiden kuvaamisessa käytettyihin näkökulmiin ja teorioihin ja tutkimusalueen lähihistoriaan. Sisältö: luentokurssi tai kirjallisuus Vaadittavat opintosuoritukset: luentotentti tai kirjallisuuden tenttiminen Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5, luentotentti tai luentopäiväkirja Oppimateriaalit: Kirjallisuuden avulla tenttimiseen: Saeed, Semantics (3 op); Taylor, Linguistic Categorization: Prototypes in Linguistic Theory ( painos) (2 op); Mey, Pragmatics: An Introduction (2 op); Verschueren, Östman & Blommaert, Handbook of Pragmatics: Manual (5 op). A04 Proseminaari 5 op Tavoitteet: Tavoitteena on tutustuminen johonkin kielitieteelliseen tutkimussuuntaan tai menetelmään ja esitelmän kirjoittaminen tältä alueelta. Sisältö: Oman esitelmän kirjoittaminen ja tieteellisten tekstien analysointi Vaadittavat opintosuoritukset: Aktiivinen osallistuminen vähintään kahden opintojakson mittaiseen seminaarityöskentelyyn ja

243 Yleinen kielitiede 243 oman esitelmän esittäminen. Esitelmää voidaan laajentaa esim. julkaistavaksi artikkeliksi. Työskentelytapa riippuu aiheesta ja osallistujien määrästä. Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5, luentotentti tai luentopäiväkirja A05 Kielitieteen klassikoita 3-5 op Tavoitteet: Tutustutaan vähintään kahteen kielitieteen klassikkoteokseen tai vähintään kahden merkittävän kielitieteilijän tuotantoon. Sisältö: luentokurssi tai kirjallisuus Vaadittavat opintosuoritukset: luentotentti tai kirjallisuuden tenttiminen Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5, tentti Oppimateriaalit: Kielitieteen klassikoiden kirjallisuuslista esillä yleisen kielitieteen wwwsivuilla tai saatavissa yleisen kielitieteen lehtorilta. A06 Kielitieteen tutkimusmenetelmät Tavoitteet: Tutustuminen joihinkin kielitieteen tutkimusmenetelmiin. Sisältö: Osion puitteissa voidaan tutustua esimerkiksi joihinkin seuraavista tutkimusalueista: variaatiotutkimus, korpustutkimus, kognitiivinen kielitiede, keskustelunanalyysi, diskurssintutkimus, sanastontutkimus. Vaadittavat opintosuoritukset: Luentopäiväkirja kieli- ja käännöstieteiden laitoksen yhteisestä luentokurssista kielitieteen tutkimusmenetelmät tai kirjallisuuden tenttiminen (tietoa soveltuvasta kirjallisuudesta saa yleisen kielitieteen lehtorilta) Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5 A07 Kielitieteen tieteenfilosofia ja tieteellinen argumentaatio 3-5 op Tavoitteet: Tutustuminen kielitieteen perustaviin taustaoletuksiin, kielitieteellisten hypoteesien, tutkimusasetelmien luomiseen ja tieteellisen argumentaation analyysiin. Sisältö: Monimuotoinen lukukauden tai lukuvuoden kestävä kurssi, jossa luennot, alustukset ja kirjallisuuteen tutustuminen yhdistyvät. Opiskelijoiden omien opinnäytetöiden (gradujen ja väitöskirjojen) analyysin kautta perehdytään kielen tieteellisen tutkimuksen yleisiin periaatteisiin. Suoritus mahdollista myös kirjallisuutta tenttimällä. Vaadittavat opintosuoritukset: tai kirjallisuuden tenttiminen (tietoa soveltuvasta kirjallisuudesta saa yleisen kielitieteen lehtorilta). Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5, luentotentti, luentopäiväkirja tai kotiesseet A08 Erikoisalat 3-10 op Tavoitteet: Perehdyttää johonkin kielitieteen erikoisalaan Sisältö: Valinnaisia luentoja, kirjatenttejä, referaatteja tai esseitä esimerkiksi seuraavilta aloilta: Diskurssianalyysi, historiallinen kielitiede, kaksikielisyys, keskustelunanalyysi, kieli ja sukupuoli, kielen evoluutio, kielifilosofia, kieliteknologia, kielitieteen historia, kielitieteen tieteenfilosofia, kielitypologia, kognitiivinen kielitiede, korpustutkimuksen menetelmät, käännösteoria, leksikografia, pragmatiikka, psykolingvistiikka, sosiolingvistiikka, toisen ja vieraan kielen oppiminen (esimerkkejä suositeltavasta kirjallisuudesta löytyy oppiaineen kotisivuilta). Vaadittavat opintosuoritukset: Luentokurssi tai kirjallisuuden tenttiminen (tieto soveltuvasta kirjallisuudesta löytyy aineen kotisivuilta tai tietoa saa suoraan yleisen kielitieteen lehtorilta). Arviointi ja arviointiperusteet: 1-5, luentotentti, kirjallisuustentti tai esseet

244 244 MUSIIKINTUTKIMUKSEN LAITOS Musiikintutkimuksen laitoksen pääaineena on etnomusikologia ja perusopintotason sivuaineina musiikkitiede ja yleinen etnologia. Laitos toteuttaa yhteistyössä historiatieteen laitoksen kanssa monitieteisen museologian opintokokonaisuuden (ks. historiatieteen laitos). Lisäksi etnomusikologian opiskelijoille sopivia sivuaineita ovat esim. sosiaaliantropologia, muut taideaineet, historia, tiedotusoppi, mediakulttuuri, informaatiotutkimus ja kieliaineet. Etnomusikologian asiantuntemusta tarvitaan esimerkiksi lehdistön, radio- ja televisiotyön, konserttitoiminnan, mainonnan, kulttuurihallinnon, kehitysyhteistyön ja musiikki- ja aikuiskasvatuksen tehtävissä sekä tutkimuksessa. Etnomusikologian menestyksellinen opiskelu edellyttää omakohtaista musiikinharrastusta ja musiikin teoreettisten peruskäsitteiden hallintaa. Jokaisella opiskelijalla on mahdollisuus rakentaa ammatillinen pätevyytensä omakohtaisesti. Opiskelija voi valita omia vahvuuksiaan tukevia sivuaineita yliopiston laajasta tarjonnasta ja hyödyntää ammattiin tähdätessään myös muualla hankittuja valmiuksiaan, kuten pedagogista, journalistista, hallinnollista ja kaupallista osaamistaan sekä soitto- ja kielitaitoaan. Etnomusikologian opetus keskittyy kulttuurilähtöiseen musiikintutkimukseen, ts. teorianmuodostuksen ja analyysin keskipisteenä ovat musiikki, tanssi, ihminen ja yhteiskunta sekä näiden neljän kulttuurin osan välinen vuorovaikutus. Tätä suhdetta lähestytään sekä musiikkianalyysin että antropologisen kulttuurianalyysin avulla. Etnomusikologian syventävissä opinnoissa on mahdollisuus suorittaa vaihtoehtoisesti tanssintutkimuksen erikoistumisopinnot, joihin valitaan opiskelijat joka toinen vuosi hakemuksen perusteella ja jotka toteutetaan yhteistyössä Kööpenhaminan, Trondheimin (NTNU) ja Tukholman yliopistojen kanssa. Opintojen arviointi Opintosuoritukset arvioidaan asteikolla 0 5 tai hyväksytty/hylätty. Opintokokonaisuuksien (perus-, aine- ja syventävät opinnot) arvosanat määräytyvät opintosuoritusten keskiarvona. Arvosanat ovat: välttävä (1/5), tyydyttävä (2/5), hyvä (3/5), kiitettävä (4/5) ja erinomainen (5/5). Opintokokonaisuuksien loppumerkinnän saa opintorekisteriotteen perusteella. Etnomusikologian loppumerkinnät antaa assistentti (perusopinnot), yliassistentti (aineopinnot) ja professori (syventävät opinnot), musiikintutkimuksen ja yleisen etnologian loppumerkinnät antavat opetuksesta vastaavat tuntiopettajat.

245 Etnomusikologia 245 Etnomusikologia Etnomusikologian pääaineopiskelijat suorittavat humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoa varten pakollisena sivuaineena joko musiikkitieteen tai yleisen etnologian perusopinnot (25 op). PERUSOPINNOT (25 op) Tavoite: Etnomusikologian perusopinnot antavat tietoa maailman musiikista ja tanssista sekä niiden ja yhteiskunnan välisistä suhteista. Opiskelija perehtyy myös etnomusikologisen tutkimuksen perusteisiin. Perusopinnot suoritettuaan opiskelija pystyy hahmottamaan etnomusikologisia tutkimusasetelmia ja hallitsee tieteellisen kirjoittamisen perusasiat. Sivuaineopiskelijat, jotka haluavat suorittaa perusopinnot yhden lukuvuoden aikana, voivat sopia assistentin kanssa pakollisten luentokurssien korvaamisesta kirjatentein. P1 Etnomusikologian ja etnokoreologian perusteet (3 op) Sisältö: Yleiskatsaus etnomusikologian ja antropologisen tanssintutkimuksen oppihistoriaan, tutkimusmenetelmiin ja eri tutkimussuuntauksiin. Opiskelutapa: Pakollinen luentokurssi, jonka yhteydessä tentitään Moisala, Pirkko (toim.) 1991: Kansanmusiikin tutkimus metodologian opas sekä Musiikin suunta 4/2000: Tanssi! Oheiskirjallisuus: Leisiö, Timo 1989: Kansanmusiikin tutkijan perussanasto; Leisiö, Timo 2006: Kulttuuri, yhteiskunta, perinne ja identiteetti: systeemiteoreettinen näkökulma, Alussa oli laulu; Saarikoski, Helena (toim.) 2003: Tanssi tanssi kulttuureja, tulkintoja. P2 Musiikkikulttuurien tuntemus (6 op) P2A Maailman musiikkikulttuurit (3 op) Sisältö: Antaa yleiskuvan maailman musiikeista. Kurssi pohjautuu suuriin kulttuurialueisiin esim. Alan Lomaxin jaottelun mukaisesti. Opiskelutapa: Pakollinen luentokurssi, analyyttinen kuuntelu ja harjoitukset. Oheiskirjallisuus: Titon, Jeff Todd & al. (toim.) 1992: Worlds of Music; May, Elisabeth (toim.) 1983: Musics of Many Cultures; Manuel, Peter 1990: Popular Musics of the Non-Western World; Sloat, Susanna (toim.) 2002: Caribbean Dance from Abakuá to Zouk; DeFrantz, Thomas F. (toim.) 2002: Dancing Many Drums Excavations in African American Dance. P2B Länsimaisen musiikin juuret (3 op) Sisältö: Antaa yleiskuvan Lähi-idän ja Euroopan musiikin kulttuurihistoriasta antiikista 1730-luvulle saakka. Tutustuminen eri aikakausien musiikillis-filosofisiin piirteisiin. Opiskelutapa: Kirjatentti ja/tai luentokurssi. Kirjallisuus: Ling, Jan 1983: Europas musikhistoria 1730 ja erillinen kuuntelukasetti; Jaffé, Nigel Allenby 1990: Folk Dance of Europe. P3 Kansanmusiikki ja -tanssi (6 op) P3A Suomi (3 op) Sisältö: Perehtyminen historiallisen kansanmusiikin ja -tanssin peruspiirteisiin Suomessa ja lähialueilla. Opiskelutapa: Pakollinen luentokurssi, jonka yhteydessä tentitään soveltuvin osin Asplund, Anneli et al. 2006: Kansanmusiikki, Suomen musiikin historia. Järjestetään joka toinen vuosi. P3B Eurooppa (3 op) Sisältö: Perehtyminen historiallisen kansanmusiikin ja -tanssin peruspiirteisiin Euroopassa. Opiskelutapa: Pakollinen luentokurssi, jonka yhteydessä tentitään Ling, Jan 1989: Europas musikhistoria: folkmusiken Järjestetään joka toinen vuosi. P4 Populaarimusiikin historia (6 op) P4A Suomalainen populaarimusiikki (3 op) Sisältö: Perehtyminen suomalaisen populaarimusiikin historialliseen kehitykseen 1800-luvulta nykypäivään.

246 246 Musiikintutkimuksen laitos Opiskelutapa: Kirjatentti ja/tai luentokurssi. Kirjallisuus: Jalkanen, Pekka & Kurkela, Vesa 2003: Populaarimusiikki, Suomen musiikin historia. P4B Afroamerikkalainen populaarimusiikki (3 op) Sisältö: Perehtyminen afroamerikkalaisen musiikin sekä ääniteteollisuuden kehitykseen 1900-luvulla. Opiskelutapa: Kirjatentti ja/tai luentokurssi. Kirjallisuus: Tirro, Frank 1977 (tai myöhempi): Jazz: a History. P5 Praktikumseminaari (4 op) (vain aineopinnot suorittaville ja pääaineopiskelijoille) Sisältö: Perehtyminen tieteellisen asiaproosan kirjoittamiseen. Tietokantoihin ja kirjaston käyttöön tutustuminen. Seminaarin aikana kirjoitetaan julkaisukelpoinen arvostelu tai lehtiartikkeli. Opiskelutapa: Seminaarimuotoinen kirjoitusharjoittelu ja palautekeskustelu. Sivuaineopiskelijat voivat korvata tämän kohdan kuulustelijan kanssa sovittavalla 4 op laajuisella kirjallisuuspaketilla. AINEOPINNOT (50 op) (sisältää kandidaatintutkielman 10 op) Tavoite: Etnomusikologian taitojen syventäminen; musiikkikulttuurien eri puolien monipuolinen tuntemus; oppihistoriaan perehtyminen; kyky käyttää etnomusikologisia teorioita ja menetelmiä ja tarkastella analyyttisesti musiikkia yhteiskunnallisena kulttuuriaineksena. A1 Etnomusikologian oppihistoria (4 op) Sisältö: Perehtyminen etnomusikologian oppihistoriaan ja tärkeimpiin tutkimussuuntauksiin. Opiskelutapa: Kirjatentti. Kirjallisuus: Nettl, Bruno 1983: The Study of Ethnomusicology (s ); Nettl, Bruno & al. (toim.) 1991: Comparative Musicology and Anthropology of Music (s ); Blum, Stephen & al. (toim.) 1991: Ethnomusicology and Modern Music History (s ); Spencer, Paul 1985 (tai myöhempi): Introduction: Interpretations of the Dance in Anthropology. Society and the Dance: the Social Anthropology of Process and Performance, toim. Paul Spencer (s. 1 46). A2 Musiikkiantropologian tutkimusmenetelmät (4 op) Sisältö: Perusopintovaiheessa opittujen tekniikoiden kytkeminen osaksi laajempaa metodologista kehystä; tutkimusetiikan perusteet. Opiskelutapa: Johdantokurssi, jonka yhteydessä tentitään kirjallisuus: Merriam, Alan P (tai myöhempi): The Anthropology of Music; Barz, Gregory F. & Cooley, Timothy J. (toim.) 1997: Shadows in the Field: New Perspectives for Fieldwork in Ethnomusicology ja Williams, Drid (toim.) 1997: Anthropology and Human Movement: The Study of Dances. Jakso on suoritettava ennen kenttätyöharjoittelua (A5). A3 Musiikinhistorian tutkimus (3 op) Sisältö: Musiikintutkimuksessa tarvittavan historiantajun kehittäminen sekä historiantutkimuksen metodologiaan tutustuminen. Opiskelutapa: Kirjatentti ja/tai luentokurssi. Kirjallisuus: Sarjala, Jukka 2002: Miten tutkia musiikin historiaa? Johdatus näkökulmiin ja menetelmiin; Mäkelä, Janne 2004: John Lennon Imagined: Cultural History of a Rock Star. A4 Tieteellinen dokumentointi ja raportointi (8 op) A4A Dokumentoinnin perusteet (4 op) Sisältö: Perehtyminen eri tiedonhankinta- ja dokumentaatiotekniikoihin. Opiskelutapa: Haastattelu-, havainnointi-, äänitys-, valokuvaus- ja videointiharjoitukset. A4B Arkistonkäytön perusteet (4 op) Sisältö: Yleiskäsityksen saaminen alan keskeisistä arkistoista sekä oman laitosarkiston rakenteesta. Itsenäinen, arkistolähteisiin pohjautuva harjoitustyö laaditaan opettajan antamasta aiheesta. Opiskelutapa: Johdantoluento, tutustuminen arkistoon sekä tiedon etsintä harjoitustyötä varten.

247 Etnomusikologia 247 A5 Kenttätyöharjoittelu (6 op) Sisältö: Perehtyminen etnomusikologiseen tutkimusprosessiin. Sisältää tutkimussuunnitelman laadinnan, kenttätyöjakson sekä hankitun tutkimusmateriaalin arkistoinnin ja tutkimusraportin laatimisen. Osallistumisen edellytyksenä on kohtien P5, A2 sekä A4 suorittaminen. Opiskelutapa: Kenttätyön suunnittelu ja toteutus. Ohjattua työskentelyä ryhmässä tai yksin. A6 Musiikin analyysimenetelmät I (8 op) Kursseihin osallistuminen edellyttää, että opiskelija on suorittanut musiikkitieteestä kohdat P3, P4 ja P5 tai hankkinut muuten vastaavat tiedot. Sivuaineopiskelija voi halutessaan korvata tämän kohdan valitsemalla 7 op kohdasta S1. A6A Nuotintamisen perusteet (4 op) Sisältö: Perehtyminen erilaisiin nuotintamismenetelmiin ja -tapoihin sekä harjaantuminen nuotintamaan muistinvaraista musiikkia. Opiskelutapa: Luento- ja harjoituskurssi, jonka yhteydessä valmistetaan omia harjoitustehtäviä. Oheiskirjallisuus: Ellingson, Ter 1994: Transcription; Notation. Ethnomusicology An Introduction, (toim. Helen Myers) (s , ). A6B Musiikkianalyysi (4 op) Sisältö: Perehtyminen kansan- ja populaarimusiikin melodianmuodostukseen, rytmin, harmonian ja muotorakenteiden tavallisimpiin periaatteisiin sekä muistinvaraisen musiikin analyysimenetelmiin. Jakso sisältää nuotinnetun aineiston analyysia sekä ääniteaineiston kuulonvaraista analyysia. Opiskelutapa: Luento- ja harjoituskurssi ja harjoitustehtävien hyväksyttävä suorittaminen. Oheiskirjallisuus: Nettl, Bruno 1964: Theory and Method in Ethnomusicology; Blum, Stephen 1994: Analysis of Musical Style. Ethnomusicology: An Introduction (toim. Helen Myers (s ). Ruwet, Nicolas 1987: Methods of analysis in musicology, Music Analysis 1 2/1987 (s ). A7 Omakohtainen perehtyminen musiikkiin ja tanssiin (3 op) Sisältö: Ks. kohdat P2A, P3A ja P3B. Opiskelutapa: Ohjatut soitto-, laulu- tai tanssiharjoitukset. Vaihtoehtoisista suoritustavoista on sovittava aineopinnoista vastaavan opettajan kanssa. A8 Musiikki ja kulttuurintutkimus (4 op) Sisältö: Perehtyminen musiikin yhteiskunnallisiin vuorovaikutussuhteisiin. Opiskelutapa: Kirjatentti ja/tai luentokurssi. Kirjallisuus: Blacking, John 1983: How Musical is Man?; Storey, John 1993: An Introductory Guide to Cultural Theory and Popular Culture sekä joko Ramnarine, Tina 2003: Ilmatar s Inspirations: Nationalism, Globalization and the Changing Soundscapes of Finnish Folk Music tai Thomas, Helen (toim.) 1993: Dance, Gender and Culture. A9 Proseminaari (10 op) Sisältö: Valmiuksien hankkiminen tieteellisen tutkielman laatimiseen. Proseminaaritutkielman aihe voi liittyä kenttätyöharjoittelukurssin (A5) tutkimushankkeeseen. Seminaarissa perehdytään systemaattisen tiedonhaun menetelmiin ja lähteiden käyttöön. Seminaari kehittää keskustelu- ja väittelytaitoa sekä äidinkielen suullisia ja kirjallisia valmiuksia. Opiskelutapa: Osallistuminen seminaari-istuntoihin sekä esitelmän kirjoittaminen. Hyödyllinen vasta perusopintojen jälkeen. Tarkastettu ja hyväksytty proseminaariesitelmä on samalla myös kandidaatintutkielma. Oheiskirjallisuus: Eco, Umberto 1989: Oppineisuuden osoittaminen eli miten tutkielma tehdään; Viskari, Sinikka 2002: Tieteellisen kirjoittamisen perusteet: opas kirjoittamiseen ja seminaarityöskentelyyn; Hirsjärvi, Sirkka 2000 (tai myöhempi): Tutki ja kirjoita. SYVENTÄVÄT OPINNOT (80 op) (sisältää tutkielmaopinnot 40 op) Tavoite: Etnomusikologisen tutkimusprosessin ymmärtäminen ja kyky suorittaa itsenäistä tutkimustyötä; oman erityisalan tietojen syvällinen hallinta; omakohtainen kosketus ammatilliseen etnomusikologiaan.

248 248 Musiikintutkimuksen laitos S1 Analyysimenetelmät (8 op) Valitse yksi vaihtoehto kolmesta alla olevasta (S1A, S1B tai S1C): S1A Musiikin analyysimenetelmät II (8 op) Sisältö: Metodologisten valmiuksien laajentaminen ja syventäminen. Opiskelutapa: Kirjatentti musiikkianalyysista (n. 800 s.). Osittaiset korvaavuudet (esim. aiheeseen liittyvä luentosarja) ovat mahdollisia. Kirjallisuus: Middleton, Richard 1990: Studying Popular Music (s ) sekä kaksi kirjaa seuraavista: Lippus, Urve 1995: Linear Musical Thinking; Zhang, Boyu 1997: Mathematical Rhytmic Structure of Chinese Percussion Music: Analytical Study of Shifan Luogu Collection; Lilliestam, Lars 1995: Gehörsmusik: Blues, rock och muntlig tradering; Björnberg, Alf 1987: En liten sång som alla andra: Melodifestivalen ; Louhivuori, Jukka 1988: Veisuun vaihtoehdot; Lomax, Alan 1971 (tai myöhempi): Folk Song Style and Culture (luvut 1 9); Niemi, Jarkko 2004: Network of Songs: Individual Songs of the Ob Gulf Nenets; Pennanen, Risto Pekka 1999: Westernisation and Modernisation in Greek Popular Music; Leisiö, Timo 2004: Euraasian kymmenen lauluoppia I II (Musiikki 3 ja 4). S1B Kulttuurianalyysi (8 op) Sisältö: Metodologisten valmiuksien laajentaminen ja syventäminen. Opiskelutapa: Kirjatentti. Osittaiset korvaavuudet (esim. aiheeseen liittyvä luentosarja) ovat mahdollisia. Kirjallisuus: Middleton, Richard 1990: Studying Popular Music (s ) sekä kaksi seuraavista: Aho, Marko 2002: Iskelmäkuninkaan tuho; Finnegan, Ruth 1989: The Hidden Musicians: Music-making in an English Town; Slobin, Mark 1993: Subcultural Sounds: Micromusics of the West; Keil, Charles 1979: Tiv Song; Järviluoma, Helmi 1997: Musiikki, identiteetti ja ruohonjuuritaso; Cohen, Sara 1991 Rock Culture in Liverpool: Popular Music in the Making. S1C Tanssianalyysi (8 op) Sisältö: Metodologisten valmiuksien laajentaminen ja syventäminen. Opiskelutapa: Kirjatentti. Osittaiset korvaavuudet (esim. aiheeseen liittyvä luentosarja) ovat mahdollisia.. Kirjallisuus: Lomax, Alan 1971 (tai myöhempi): Folk Song Style and Culture (luvut 10 14) ja Spencer, Paul (toim.) 1985 (tai myöhempi): Society and the Dance: the Social Anthropology of Process and Performance (s ) sekä kaksi seuraavista: Guest, Ann Hutchinson 1984: Dance Notation; Royce, Anya Peterson 1984: Movement and Meaning; Woodal, James 1992: In Search of the Fire Dance; Callahan, Alice A. 1993: Osage Ceremonial Dance I n-lon- Schka; Speck, Frank G. 1993: Cherokee Dance and Drama. S2 Etnomusikologian suuntauksia (12 op) Sisältö: Perehtyminen modernin etnomusikologian kolmeen tutkimussuuntaukseen, sen menetelmiin, tutkimuskohteisiin ja -tuloksiin. Tutkimussuuntaukset on valittava kohdassa S3 tarkoitetun erityisalan ulkopuolelta. Opiskelutapa: Kirjatentit (n. 600 s s s.) tai esseet. Osittaiset korvaavuudet (esim. aiheeseen liittyvä luentosarja) ovat mahdollisia. S2A Kansanmusiikin tutkimus Kirjallisuus: Ala-Könni, Erkki 1986: Suomen kansanmusiikki; Laitinen, Heikki 2003: Matkoja musiikkiin 1800-luvun Suomessa; Karjalainen, Kauko 1995 Suomalainen torviseitsikko; Nallinmaa, Eero 1982 Barokkimenuetista masurkkaan: sävelmätutkimuksia; Pekkilä, Erkki (toim.) 1990: A. O. Väisänen: Hiljainen haltioituminen; Saha, Hannu 1996: Kansanmusiikin tyyli ja muuntelu; Sárosi, Bálint 1986: Folk Music: Hungarian Musical Idiom; Shiloah, Amnon 1995: Music in the World of Islam; Sugarman, Jane C. 1997: Engendering Song: Singing and Subjectivity at Prespa Albanian Weddings; Timonen, Senni 2004: Minä, tila, tunne. S2B Tanssintutkimus Kirjallisuus: Blacking, John et al. 1979: Performing Arts; Desmond, Jane C. (toim.) 1997: Meaning in Motion: New Cultural Studies of Dance; Foster, Susan Leigh (toim.) 1995: Corporealities: Dancing Knowledge, Culture and

249 Etnomusikologia 249 Power; Hoppu, Petri 1999: Symbolien ja sanattomuuden tanssi: menuetti Suomessa luvulta nykyaikaan; Kowalska, Jolanta 1991: Tree of life dance; McNeill, William H. 1995: Keeping together in time: Dance and Drill in Human History. S2C Soitintutkimus Kirjallisuus: Baines, Anthony (toim.) 1978: Musical Instruments Through the Ages; von Hornbostel, Erich & Sachs, Curt 1974: Soitinten luokitusjärjestelmä (Musiikki 1 4); Leisiö, Timo 1974: Soitintutkimuksesta (Musiikki 1 4); Musiikin suunta 2/1995: Soitintutkimus; Kvifte, Tellef 1989: Instruments and the Electronic Age; Emsheimer, Ernst 1991: Studia Ethnomusicologica Eurasiatica II; Leisiö, Timo 1983: Suomen ja Karjalan torvi-ja pillisoittimet; Leisiö, Timo 1997: Lyyra ja Pythagoras: antiikin ajan kielisoittimia. S2D Populaarimusiikki Kirjallisuus: Jalkanen, Pekka 1989: Alaska, Bombay ja Billy Boy: jazzkulttuurin murros Helsingissä 1920-luvulla; Moore, Allan F. 2001: Rock the Primary Text; Negus, Keith 1997: Popular Music in Theory; Rautiainen, Tarja 2001: Pop, protesti, laulu: korkean ja matalan murroksia 1960-luvun suomalaisessa populaarimusiikissa; Suutari, Pekka 2000: Götajoen jenkka: tanssimusiikki ruotsinsuomalaisen identiteetin rakentajana; Thornton, Sarah 1996: Club Cultures: Music, Media & Subcultural Capital; Gronow, Pekka 1996: The Recording Industry: An Ethnomusicological Approach; Korvenpää, Juha 2005: Paavot kehiin: musiikkiteknologia suomalaisessa iskelmätuotannossa luvuilla. S2E Tietokoneavusteinen musiikintutkimus Kirjallisuus: Dodge, Charles & Jerse, Thomas A. 1997: Computer Music: Synthesis, Composition & Performance; Todd, Peter M. & Loy, D. Gareth 1991: Music and Connectionism; Mathews, Max V. & Pierce, John R. 1991: Current Directions in Computer Music Research; Rossing, Thomas (2002 [1990]): Science of Sound; Arrasvuori, Juha 2006: Playing and making music. S2F Folklorismi ja fuusiot Kirjallisuus: Bohlman, Philip V. 1988: The Study of Folk Music in the Modern World; Kurkela, Vesa 1989: Musiikkifolklorismi ja järjestökulttuuri; Nettl, Bruno 1985: The Western Impact on World Music. S2G Musiikkipedagogiikka Kirjallisuus: Saastamoinen, Ilpo (& Leisiö, Timo) 1990: Keiteleen oudompi nuottikirja (johdantoluvut s. 1 33); Swanwick, Keith 1992: Basis for Music Education; Elliott, David 1995: Music matters: a new philosophy of music education sekä joko Westerlund, Heidi 2003: Bridging experience, action, and culture in music education tai Väkevä, Lauri 2004: Kasvatuksen taide ja taidekasvatus: estetiikan ja taidekasvatuksen merkitys John Deweyn naturalistisessa pragmatismissa. S2H Kognitiivinen musiikintutkimus Kirjallisuus: Karma, Kai 1989: Musiikkipsykologian perusteet; Louhivuori, Jukka 1990: Musiikintutkimuksen rajoilla; Pylkkänen, Paavo et al. (toim.) 1997: Brain, Mind and Physics; Sloboda, John A (tai myöhempi): The Musical Mind: The Cognitive Psychology of Music; Moisala, Pirkko 1991: Cultural Cognition in Music. S2I Äänimaisematutkimus Kirjallisuus: Schafer, R. Murray 1977 (tai myöhempi): The Tuning of the World; Truax, Barry 1994 tai 2001: Acoustic Communication; Järviluoma, Helmi & Wagstaff, Gregg (toim.) 2002: Soundscape Studies and Methods; Hellström, Björn 2003: Noise Design; Thompson, Emily 2002: The Soundscape of Modernity: Architectural Acoustics and the Culture of Listening in America, ; Uimonen, Heikki 2005: Ääntä kohti: ääniympäristön kuuntelu, muutos ja merkitys. S2J Musiikki, tanssi ja sukupuoli Kirjallisuus: Solie, Ruth A. (toim.) 1993: Musicology and Difference; Desmond, Jane C. (toim.) 2001: Dancing Desires: Choreographing Sexualities on & off the Stage. Välipakka, Inka 2003: Tanssien sanat. Representoiva koreografia, eletty keho ja naistanssi.

250 250 Musiikintutkimuksen laitos S2K Esittävän säveltaiteen tutkimus Kirjallisuus: Mantere, Markus 2006: Glenn Gould: Viisi näkökulmaa pianistin muusikkouteen ja kulttuuriseen reseptioon; Riikonen, Taina 2005: Jälkiä itsessä: narratiivisia huilisti-identiteettejä Kaija Saariahon säveltämässä musiikissa. S2L Muu vaihtoehto: sovitaan kuulustelijan kanssa. S3 Oman erikoistumisalan kirjallisuus (8 op ) Sisältö: Perehtyminen omaan erityisalaan tai tutkielmatyötä tukevaan kirjallisuuteen. Opiskelutapa: Kirjatentti (n s.). Osittaiset korvaavuudet (esim. aiheeseen liittyvä luentosarja) ovat mahdollisia. Kirjallisuus: Sovitaan kuulustelijan kanssa. S4 Työharjoittelu ja arkistotutkimus (12 op) S4A Työharjoittelu (6 op) Sisältö: Työkokemuksen hankkiminen alan tutkimuslaitoksissa, kulttuurihallinnossa, tieteellisten yhteisöjen toiminnassa tai musiikillisessa liiketoiminnassa. Opiskelutapa: Pakollinen työharjoittelu tai alaan liittyvässä vapaaehtoistoiminnassa toteutettu projekti sekä osallistuminen alan järjestöjen toimintaan ja tieteellisiin kokouksiin. Kirjallinen raportti harjoittelusta. S4B Arkistotutkimus (6 op) Sisältö: Tiedollisen ongelman ratkaisu arkistoaineiston avulla. Opiskelutapa: Itsenäinen työskentely äänite-, kuva- ja käsikirjoitusaineiston parissa. Kirjallinen raportti. S5 Tutkielmaopinnot (40 op) S5A Seminaari (5 op) Sisältö: Pro gradu -työhön tarvittavien valmiuksien hankkiminen ja kehittäminen. Opiskelutapa: Osallistuminen seminaari-istuntoihin opponointeineen ja keskusteluineen. Pro gradu -työn tutkimussuunnitelma ja seminaarityö, joka on samalla pro gradun osaraportti. S5B Pro gradu -tutkielma (35 op) Sisältö ja opiskelutapa: Seminaarissa (S5A) hyväksytyn tutkimussuunnitelman lopullinen toteuttaminen eli tutkimusaineiston keruu, analyysi ja tieteellisen tutkimusraportin kirjoittaminen. SYVENTÄVÄT OPINNOT: TANSSINTUTKIMUKSEN ERIKOISTUMISOPINNOT (80 op) (sisältää tutkielmaopinnot 40 op) Tavoite: Tanssintutkimukseen liittyvän tutkimusprosessin ymmärtäminen ja kyky suorittaa itsenäistä tutkimustyötä; alan tietojen ja menetelmien syvällinen hallinta. ST1 Tanssiteoria I: tanssiantropologia (10 op) Sisältö: Perehtyminen etnokoreologian ja tanssiantropologian eri suuntauksiin, teorioihin ja menetelmiin. Opiskelutapa: Luentosarja ja sen yhteydessä seminaarityöskentely sekä essee kirjallisuuden ja luentojen pohjalta. Kirjallisuus: Royce, Anya Peterson 1977 (tai myöhempi): The Anthropology of Dance 1977; Buckland, Theresa J. (toim.) 1999: Dance in the Field. Lisäksi luentojen yhteydessä jaetaan lista artikkeleista ja muusta vaadittavasta kirjallisuudesta ( s.). Kurssi järjestetään Tampereen yliopistossa. ST2 Tanssianalyysi (10 op) Sisältö: Perehtyminen tanssianalyysin suorittamiseen, opettamiseen, tanssinotaatioihin sekä analysoitavan materiaalin kriittisen arviointiin ja käyttöön. Opiskelutapa: Luentosarja ja sen yhteydessä seminaarityöskentely sekä käytännön harjoituksia eri analyysimenetelmien ja jaettavan kirjallisuuden pohjalta; harjoitusten pohjalta tehtävä portfolio. Kirjallisuus: Vaadittava materiaali jaetaan luentosarjan yhteydessä. Kurssi järjestetään Trondheimin yliopistossa (NTNU).

251 Musiikkitiede 251 ST3 Tanssihistoria (10 op) Sisältö: Perehtyminen tanssihistoriallisen ja tanssikäytäntöjen muutosten tutkimuksen teoreettisiin ja metodologisiin kysymyksiin. Opiskelutapa: Luentosarja ja sen yhteydessä seminaarityöskentely sekä essee kirjallisuuden ja luentojen pohjalta. Kirjallisuus: Adshead-Lansdale, Janet & Layson, June (toim.) 1994: Dance History. An Introduction. Lisäksi luentojen yhteydessä jaetaan lista artikkeleista ja muusta vaadittavasta kirjallisuudesta ( s.). Kurssi järjestetään Kööpenhaminan yliopistossa. ST4 Tanssiteoria II (10 op) Sisältö: Perehtyminen tanssintutkimuksen kulttuurisiin ja sosiologisiin teorioihin. Opiskelutapa: Luentosarja, jonka yhteydessä seminaarityöskentelyä annetun kirjallisuuden pohjalta; raportti ryhmäkeskustelusta, jonka pohjana on vierailu Tukholman Tanssimuseoon; essee. Kirjallisuus: Thomas, Helen 2004: The Body, Dance and Cultural Theory; McLeod, John 2000: Beginning Postcolonialism. Lisäksi luentojen yhteydessä jaetaan lista artikkeleista ja muusta vaadittavasta kirjallisuudesta ( s.). Kurssi järjestetään Tukholman yliopistossa. ST5A Seminaari (5 op) Sisältö: Pro gradu -työhön tarvittavien valmiuksien hankkiminen ja kehittäminen. Opiskelutapa: Osallistuminen seminaari-istuntoihin opponointeineen ja keskusteluineen. Pro gradu -työn tutkimussuunnitelma ja seminaarityö, joka on samalla pro gradun osaraportti. ST5B Pro gradu -tutkielma (35 op) Sisältö ja opiskelutapa: Seminaarissa (ST5A) hyväksytyn tutkimussuunnitelman lopullinen toteuttaminen eli tutkimusaineiston keruu, analyysi ja tieteellisen tutkimusraportin kirjoittaminen. Musiikkitiede PERUSOPINNOT (25 op) Tavoite: Musiikkitieteen opetus keskittyy musiikkianalyysin perusteiden opiskeluun. Lisäksi opinto-ohjelmaan kuuluu historiaosuus, joka painottuu länsimaisen klassisen musiikin kehitykseen. Opiskelija tutustuu myös musiikkitieteellisen tutkimuksen perusteisiin. Perusopinnot suoritettuaan opiskelijalla on perusvalmiudet analysoida länsimaista musiikkia sekä hyvät yleistiedot länsimaisen klassisen musiikin historiasta. P1 Johdatus musiikintutkimukseen (3 op) Sisältö: Katsaus musiikkitieteen oppihistoriaan, tutkimusmenetelmiin ja suuntauksiin sekä musiikin perusterminologiaan. Opiskelutapa: Kirjatentti. Kirjallisuus: Eerola, Tuomas, Louhivuori, Jukka ja Moisala, Pirkko (toim.) 2003: Johdatus musiikintutkimukseen; Artikkelikokoelmat: Iso musiikkitietosanakirja (Otava ): fuuga, kirkkosävellajit, laulumuoto, musiikkitiede, muunnelma, periodi, pienmuodot, rondo, sarjallinen musiikki, sonaatti, sonaattimuoto, säe, sävel, säveljärjestelmä, äänenkuljetus; Suuri musiikkitietosanakirja (Weilin & Göös ): akustiikka, aleatorinen musiikki, fortspinnung, harmonia, homofonia-polyfonia, 12-säveljärjestelmä, kenraalibasso, kenttä, muoto, musiikin teoria, musiikkianalyysi, nuottikirjoitus, partituuri, sarja, sinfonia, sonaattimuoto, tonaalisuus; Musiikinteoriaa webissä, jakso Materiaali (

252 252 Musiikintutkimuksen laitos P2 Länsimaisen musiikin historiaa (10 op) P2A Länsimaisen klassisen musiikin historia (4 op) Sisältö: Perehtyminen länsimaisen klassisen musiikin kehitykseen antiikista 1900-luvun alkuun. Opiskelutapa: Kirjatentti. Osa voidaan suorittaa luentokurssina. Kirjallisuus: Grout, Donald Jay 1988 (4. p. tai uudempi): A History of Western Music (luvut 1 19). P2B 1900-luvun klassisen musiikin historia (3 op) Sisältö: Perehtyminen 1900-luvun klassisen musiikin kehitykseen ja tyylisuuntiin. Opiskelutapa: Kirjatentti. Kirjallisuus: Griffiths, Paul 1992: Musica Nova: Modernin musiikin historia Debussystä Bouleziin; Salmenhaara, Erkki 1968: Vuosisatamme musiikki. P2C Suomalaisen klassisen musiikin historia (3 op) Sisältö: Perehtyminen suomalaisen klassisen musiikin keskeisiin säveltäjiin ja tuotantoon. Opiskelutapa: Essee sovitusta aiheesta. P3 Tonaalisen harmonian perusteet (4 op) Sisältö: Perehtyminen tonaalisen harmonian konventioihin ja harmonia-analyysimenetelmiin. Opiskelutapa: Luento- ja harjoituskurssi, harjoitustöiden hyväksyttävä suorittaminen, tentti. P4 Musiikkianalyysin perusteet (5 op) Sisältö: Perehtyminen sävellystapoihin ja musiikin muotorakenteisiin, kuten moniin musiikin lajeille yhteisiin pienoismuoto- ja motiivirakenteisiin, renessanssin ja barokin imitaatiotekniikoihin, barokin retoriikkaan, klassismin ja varhaisromantiikan sonaatti- ja rondomuotoihin sekä romantiikan musiikin psykologisiin, kirjallis-visuaalisiin ja myyttisiin sisältöihin. Opiskelutapa: Luentokurssi ja harjoitustöiden hyväksyttävä suorittaminen, tentti. P5 Musiikin tietotekniikka (3 op) Sisältö: Perehtyminen musiikin tuottamisessa, analyysissa ja julkaisuissa tarvittaviin tietokoneohjelmiin. Opiskelutapa: Harjoituskurssi, harjoitustöiden tekeminen. Yleinen etnologia PERUSOPINNOT (25 op) Tavoite: Yleisen etnologian perusopinnot antavat laaja-alaiset tiedot perinteen ja kulttuurien tutkimuksen eri oppiaineista, metodeista ja aineistoista. Nämä suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot erityisesti Suomen mutta myös useiden muiden maiden kulttuureista, kulttuurien muutos- ja konfliktiprosesseista sekä yleisen etnologian menetelmistä ja eri oppiaineiden metodiikasta. P1 Kulttuuriantropologia (5 op) P1A Kulttuuriantropologian perusteet (2 op) Sisältö: Yleiskatsaus kulttuuriantropologian oppihistoriaan ja tutkimusmenetelmiin. Opiskelutapa: Luentokurssi tai kirjatentti. Kirjallisuus: Frykman, Jonas & Löfgren, Orvar 1979: Den kultiverade människan (tai engl. käännös: Culture Builders) tai Peacock, James L. 1986: The Anthropological Lens: Harsh Light, Soft Focus. P1B Kulttuuriantropologinen tutkimus (3 op) Sisältö: Merkittävimpien kulttuuriantropologisten tutkimusmenetelmien sekä eräiden yleisten tapaustutkimusten tuntemus. Opiskelutapa: Kirjatentti. Kirjallisuus: Valtonen, Pekka 1995: Johdanto kulttuuriantropologiaan (moniste); Eriksen,

253 Yleinen etnologia 253 Thomas Hylland 2001: Small Places, Large Issues: An Introduction to Social and Cultural Anthropology; Mero, Pia 1991: Ruudun takaa: Kulttuurin kuvia Etelä-Italiassa tai Grönfors, Martti 1981: Suomen mustalaiskansa tai Pohjola-Vilkuna, Kirsi 1995: Eros kylässä: maaseudun luvaton seksuaalisuus vuosisadan vaihteessa. P2 Kansatiede (6 op ) P2A Kansatieteen perusteet (3 op) Sisältö: Yleiskatsaus kansatieteen oppisuuntiin ja metodeihin sekä lähinnä muiden maiden kuin Suomen kansankulttuureihin. Luentokurssilla käsitellään erityisesti kulttuurien muutos- ja konfliktiprosesseja. Opiskelutapa: Pakollinen luentokurssi. P2B Suomen kansankulttuuri (3 op) Sisältö: Yleiskatsaus Suomen kansankulttuuriin sekä tärkeimpiin kansatieteen teorioihin, näkökulmiin ja aihepiireihin. Opiskelutapa: Kirjatentti. Kirjallisuus: Talve, Ilmar 1990: Suomen kansankulttuuri (s , ); Korkiakangas, Pirjo et al. (toim.) 2005: Polkuja etnologian menetelmiin, (s , , ); Lönnqvist, Bo et al. (toim.) 1999: Kulttuurin muuttuvat kasvot: Johdatusta etnologiatieteisiin (s , ); Vesterinen, Ilmari & Lönnqvist, Bo (toim.) 2001: Pandoran lipas: virvatulia esineiden maailmasta (s , 63 74). P3 Folkloristiikka (6 op) P3A Folkloristiikan perusteet sekä folkloren analyysi (3 op) Sisältö: Folkloristiikan metodien tuntemus sekä folkloren eri aineistojen laaja-alainen analyysi. Opiskelutapa: Pakollinen luentosarja. P3B Suomalainen folkloristiikka ja folklore (3 op) Sisältö: Tärkeimpien folkloristiikan metodien sekä suomalaisen folkloren tuntemus. Opiskelutapa: Kirjatentti. Kirjallisuus: Laaksonen, Pekka (toim.) 1980: Kertojat ja kuulijat (Kalevalaseuran vuosikirja 60) (s ); Sinisalo, Hannu 1997: Kaksi kertojaa kaksi maailmaa; Virtanen, Leea 1988: Suomalainen kansanperinne. P4 Uskontotiede (3 op) Sisältö: Maailman eri uskontojen tuntemus sekä niiden uskontotieteellinen problematisointi ja uskontotieteen perusteiden tuntemus. Opiskelutapa: Kirjatentti. Kirjallisuus: Pentikäinen, Juha & Pentikäinen, Katja (toim.) 2004: Uskonnot maailmassa (s. 9 62, , ); Honko, Lauri 1981: Uskontotieteen näkökulmia; Honko, Lauri 1985: Uskontotieteen oppisanasto. P5 Kulttuurihistoria (3 op) Sisältö: Suomen ja yleisen kulttuurihistorian tuntemus erityisesti ja 1900-luvulla. Opiskelutapa: Kirjatentti. Kirjallisuus: Hobsbawm, Eric 1999: Äärimmäisyyksien aika lyhyt 1900-luku ( ) (s , , , , ); Immonen, Kari & Leskelä-Kärki, Maarit (toim.) 2001: Kulttuurihistoria johdatus tutkimukseen (s , , , ja ); Pennanen, Tapani, Sinisalo, Hannu & Helin, Pekka (toim.) 2002: Vieraan katse. P6 Kansanmusiikki (2 op) Sisältö: Yleiskatsaus kansanomaisen musiikin ilmentymiin. Opiskelutapa: Kirjatentti + demonstraatioäänitteen kuuntelu. Kirjallisuus: Asplund, Anneli et al. 2006: Kansanmusiikki, Suomen musiikin historia; Kukkurainen, Eija & Leisiö, Timo (toim.) 1996: Suomi ja Karjala soi (kasetti/cd). Etnomusikologian pääaineopiskelijat tenttivät opintojakson P5B kohdalla: joko Foster, Susan Leigh (toim.) 1995: Corporealities: Dancing Knowledge, Culture and Power tai Kowalska, Jolanta 1991: Tree of life dance.

254 254 PUHEOPIN LAITOS Puheopin laitoksen oppiaineet ovat puheoppi ja logopedia. Oppiaineet voivat olla tutkinnon pääaineena. Logopedian tutkintoihin tähtäävä koulutus järjestetään koulutusohjelmana, johon kuuluvat pakollisena myös pääaineen määräämät muiden aineiden opinnot. Logopedian sivuaineopinto-oikeus on toistaiseksi rajoitettu ja sitä pitää erikseen hakea siten kuin oppiaineen opetussuunnitelmassa määrätään. Puheoppi Puhe on olennainen osa yksilön itseilmaisua, sosiaalisten suhteiden ja ryhmätoiminnan perustekijä sekä yhteiskunnallisen vaikuttamisen väline. Puheopin opinnoissa 1) perehdytään - puhujan, kuulijan ja puhetilanteen väliseen suhteeseen sekä puhekäyttäytymiseen erilaisissa vuorovaikutustilanteissa - äänen ja puheen tuottamiseen ja vastaanottamiseen, puhesignaalin akustiseen rakenteeseen sekä puhe- ja äänipiirteiden merkitykseen viestinnässä 2) kehitetään - kykyä arvioida ja analysoida puheviestintätaitoja ja erilaisia vuorovaikutustilanteita - omaa äänellistä suorituskykyä ja kykyä analysoida muiden puhujien äänellistä suorituskykyä 3) hankitaan valmiuksia - puheviestinnän sekä puhetekniikan ja vokologian tieteelliseen tutkimukseen, opettamiseen sekä tietojen soveltamiseen eri ammattitehtävien edellyttämällä tavalla. Puheopin opinnoissa teoreettisen opiskelun lisäksi tutustutaan alan ilmiöihin myös omakohtaisen harjoittelun avulla. Puheopin perusopinnot ovat kaikille yhteisiä. Aineopinnoissa opiskelijoilla on mahdollisuus erikoistua ja valita oman kiinnostuksensa perusteella joko puheviestinnän linja tai puhetekniikan ja vokologian (äänen tutkimus ja harjoittaminen) linja. Puheviestinnän linjalla perehdytään viestintään ihmissuhteissa, julkiseen puhumiseen, ryhmässä tapahtuvaan viestintään, retoriikkaan, ammatilliseen puheviestintään, puheviestinnän teoriaan ja tutkimukseen sekä puheviestinnän opettamiseen. Puhetekniikan ja vokologian linja perehdyttää puheen- ja äänentuoton perusteisiin, puheakustiikkaan, äänellisen ja puheteknisen suorituskyvyn analysointiin ja harjoittamiseen sekä puhetekniikan ja vokologian tutkimukseen. Puheopin opinnot jakautuvat kolmeen opintokokonaisuuteen: perusopintoihin 25 op, aineopintoihin 45 op ja syventäviin opintoihin 40 op, jonka lisäksi pääaineopiskelijat tekevät 40 op laajuisen pro gradu -tutkielman. Aineopinnoissa ja syventävissä opinnoissa on valittavana puheviestinnän linja tai puhetekniikan ja vokologian (äänen tutkimus ja harjoittaminen) linja.

255 Puheoppi 255 Puheopin pääaineopiskelijat voivat valmistuttuaan sijoittua hyvin monenlaisiin tehtäviin, joista tavallisimpia ovat opetus- ja konsultointitehtävät. Oppiaineesta valmistuneet voivat toimia myös äänen ja puhetekniikan, vuorovaikutuksen ja viestinnän asiantuntijoina erilaissa suunnittelu- ja henkilöstön kehittämistehtävissä, IT-alalla, tiedotus- tai tutkimustyössä sekä viestinnän alan johtotehtävissä. PÄÄAINEOPISKELIJOILLE PAKOLLINEN YLEISOPINTOJAKSO 2 op Puheopin pääaineopiskelijat suorittavat yleisopintojakson perusopintojen yhteydessä, puheopin perusopintojen 25 op lisäksi LOGOP1 Johdatus logopediaan 2 op (ks.logopedian tutkintovaatimukset) PERUSOPINNOT 25 op Johdanto-opinnot P0 Johdatus puheviestintään 2 op Tavoite: Tutustutaan puheviestintäilmiöön sekä puheviestintätieteeseen ja sen keskeisiin käsitteisiin. Opiskelutapa: Luento, harjoitukset ja luennolla ilmoitetut artikkelit. P8a Johdatus puhetekniikkaan ja vokologiaan 2 op Edeltävät opinnot: Ei vaatimuksia edeltävistä opinnoista. Tavoite: Tutustutaan puheoppi-oppiaineen toiseen painopistealueeseen, puhetekniikkaan ja vokologiaan, sekä saadaan perustiedot puheentuotosta, puheen ja äänen akustiikasta ja puheen ja äänen harjoittamisen perusteista. Suoritustapa: Luento ja kirjallisuus: Laukkanen & Leino: Ihmeellinen ihmisääni. Puheviestinnän opinnot P1 Esiintyminen ja argumentointi 3 op ( = puheviestinnän perusteet) Tavoite: Tutustutaan esiintymisen ja argumentoinnin keskeisiin osatekijöihin sekä harjaannutaan esiintymistaidossa. Opiskelutapa: Luento, harjoitukset ja kirjallisuus esim. DeVito, J.: The Essential Elements of Public Speaking. P3 Ryhmäviestintä 3 op Tavoite: Tutustutaan ryhmäviestinnän teoriaan sekä opitaan havainnoimaan ja arvioimaan ryhmäviestintään esimerkiksi neuvottelu- ja kokoustilanteissa. Opiskelutapa: Kurssi ja kirjallisuutta Brilhart, J. & Galanes, G.: Effective Group Discussion. P19p Interpersonaalinen viestintä 3 op Tavoite: Tutustutaan interpersonaalisen viestinnän ilmiöön ja teorioihin. Opiskelutapa: Kurssi tai kirjallisuutta Trenholm S. & Jensen A.: Interpersonal Communication. Puhetekniikan opinnot P8b Oman äänen analyysi ja harjoittaminen 2 op Edeltävät opinnot: P8a Tavoite: Tutustutaan puheteknisen suorituskyvyn instrumentaaliseen ja kuuntelun avulla tapahtuvaan analysointiin, saadaan tähän analyysiin perustuvia tuloksia omasta äänestä sekä tutustutaan tavallisimpiin puhetekniikan harjoituksiin. Suoritustapa: Aktiivinen osallistuminen harjoituksiin. P16b Kirjallisuutta puhetekniikan ja vokologian alalta 3 op Edeltävät opinnot: LOGOP1, P8a, A5 Tavoite: Lisätään tietämystä puheen ja äänen tuotosta, havaitsemisesta sekä puheen ja äänen tutkimuksesta. Suoritustapa: kirjatentti esim. Borden G. & Harris K. & Raphael L.: Speech Science Primer sekä Sellman et al. (toim.): Äänen tutkimus ja äänihäiriöiden ennaltaehkäisy.

256 256 Puheopin laitos A5 Johdatus puheen ja äänen akustiikkaan 3 op Edeltävät opinnot: LOGOP1, P8a Tavoite: Tutustutaan puheen ja äänen akustiikkaan ja puheenanalyysimenetelmiin vokologian (ihmisäänen tutkimus ja harjoittaminen) näkökulmasta. Suoritustapa:Luento, demonstraatiot, harjoitustyö sekä Suomi, K.: Johdatusta puheen akustiikkaan. Tämän kurssin yhteydessä suositellaan suoritettavaksi FONY01 Yleisen fonetiikan peruskurssi 2 op (ks. fonetiikan tutkintovaatimukset) Metodiopinnot P16a Johdatus puheopin tutkimukseen 2 op Edeltävät opinnot: P8a Tavoite: Tutustutaan alan tutkimuksen keskeisiin käsitteisiin ja lähestymistapoihin sekä harjaannutaan tiedonhankinnassa. Opiskelutapa: Kurssi ja oheiskirjallisuutena esim. Rubin, Rubin & Piele: Communication research: Strategies and sources. A7 Ääni, kuva ja puhe 2 op Edeltävät opinnot: A5 Tavoite: Tutustutaan äänen ja kuvan tallennukseen ja käsittelyyn sekä puheilmaisuun ääni- ja videotallenteissa. Suoritustapa: Luento, tentti ja aktiivinen osallistuminen harjoituksiin. AINEOPINNOT 45 op Pakolliset yhteiset opinnot 12 op A1 Puheopin teoria 6 op Tavoite: Perehdytään puheviestinnän teorioihin ja puheen ja äänen tilanteiseen variaatioon sekä opitaan jäsentämään alan teoriakenttää. Opiskelutapa: Kurssi ja kirjallisuutta Griffin,E.: A first look at communication theory; Littlejohn, S.: Theories of Human Communication; Scherer& Giles. Social markers in speech sekä esim. soveltuvin osin Voice in Emotion (K. Izdebski,toim.). A10 Retoriikka 3 op Tavoite: Perehdytään retoriikan traditioon ja nykysuuntauksiin. Opiskelutapa: Luento ja kirjallisuutta Kennedy G.: A new history of classical rhetoric; Sullivan P. & Goldzwig S.(toim.): New approaches to rhetoric. A24c Puheviestinnän analyysi 3 op Tavoite: Perehdytään puheviestintään ja sen kielellisiin, visuaalisiin ja äänellisiin osatekijöihin sekä laajennetaan puheviestinnän tuntemusta havainnoimalla ja analysoimalla erilaisia puhetilanteita. Opiskelutapa: Kurssi ja kirjallisuutta esim. Greene, J.O. & Burleson, B.R. (toim.): Handbook of Communication and Social Interaction Skills; Gamble, M. & Kwal, T.: The Gender Communication Connection; Hargie, O. (toim.): The Handbook of Communication Skills; Guerrero, L.K., DeVito, J.A. & Hecht, M.L. (toim.),:nonverbal Communication reader. Aineopintojen yhteydessä suoritetaan tilastotieteen johdantokurssi, esim. TILTY1 (5 op), TILTP1 (7 op) tai vastaava, ks. tilastotieteen laitos. Puheviestinnän erikoistumisopinnot 33 op A11 Puheviestinnän opettaminen 4 op Tavoite: Perehdytään puheviestinnän opetusmenetelmiin, -tilanteisiin ja -sisältöihin Opiskelutapa: Kurssi ja kirjallisuutta soveltuvin osin esim. Vangelisti, A.L., Daly J.A. & Friedrich G.W.: Teaching Communication: Theory, Research and Methods, Valo M. (toim.): Haasteita puheviestinnän opetukseen; Valo M. (toim): Nykytietoa puheviestinnän opetuksesta. A12 Puheviestinnän asiantuntijuus 3 op Tavoite: Perehdytään puheviestinnän asiantuntijoiden työnkuviin, pohditaan omaa asiantuntijuutta ja sen kehitystarpeita. Opiskelutapa: Kurssi ja kurssilla mainittu kirjallisuus, esim. DeWine: The consultant s craft improving organizational communication.

257 Puheoppi 257 A13 Puheviestinnän tutkimusmenetelmät 5 op Tavoite: Perehdytään tutkimusprosessiin, puheviestinnän erilaisiin tutkimusmenetelmiin ja harjoitellaan aineiston keräämistä, analyysia ja tieteellistä raportointia. Opiskelutapa: Kurssi ja kirjallisuutta esim. Hirsjärvi, Remes, Sajavaara: Tutki ja kirjoita; Frey, Botan & Kreps: Investigating communication. A15 Seminaari 12 op Tavoite: Perehdytään tieteellisen tiedon hankintaan ja käyttöön, lähdekritiikkiin sekä tieteelliseen kirjoittamiseen ja keskusteluun. Lisäksi harjaannutaan ohjatusti tekemään empiiristä tutkimusta ja raportoimaan siitä tieteellisesti. Opiskelutapa: Seminaari ja kandidaatintutkielma. A24 Valinnaiset opinnot 9 op: (seuraavista b-i valitaan kolme) A24b Puheviestintä, media ja teknologia 3 op Tavoite: Perehdytään puheviestinnän näkökulmasta sähköisen median ja teknologiavälitteisen viestinnän erityiskysymyksiin. Opiskelutapa: Kurssi tai kirjallisuutta esim. Reeves, B. & Nass, C.: The Media Equation; Hellweg, S.A., Pfau, M. & Brydon, S.R.: Televised Presidential Debates; Barnes, S.B.: Online Connections. A24e Ammatillinen puheviestintä 3 op Tavoite: Perehdytään siihen, miten viestintä ja vuorovaikutus liittyvät organisaatioiden rakenteisiin ja toiminnan funktioihin ammatillisessa elämässä, sekä puheviestinnän erityiskysymyksiin eri ammateissa. Opiskelutapa: Kurssi tai kirjallisuutta esim. Northouse, P.: Leadership. Theory and practice; Hackman, M.Z. & Johnson, G.E.: Leadership: A Communication Perspective; Miller, K.: Organizational Communication: Approaches and Processes; Spangle, M.: Negotiation: Communication for Diverse Settings. A24f Puheviestintä ja hyvinvointi 3 op Tavoite: Perehdytään ihmisen hyvinvoinnin ja puheviestinnän välisiin yhteyksiin esimerkiksi interpersonaalisen viestinnän ja terveysviestinnän näkökulmista. Opiskelutapa: Kurssi tai kirjallisuutta esim. Redmond, M.V.: Interpersonal Communication; Thompson T. L. (toim.): Handbook of health communication; Pecchioni, L., Wright, K. & Nussbaum, J. (toim.): Life-span communication. A24g Poliittinen viestintä 3 op Tavoite: Perehdytään poliittisen viestinnän ilmiöihin ja tutkimuskenttään sekä poliittiseen retoriikkaan ja yhteiskunnalliseen ja poliittiseen argumentaatioon. Opiskelutapa: Kurssi tai kirjallisuutta esim. Kaid L. (toim.): Handbook of political communication research; Kakkuri-Knuuttila M-L. (toim.): Argumentti ja kritiikki; Trent, J.S. & Friedenberg, R.V.: Political Campaign Communication; Isotalus, P. & Borg, S.: Presidentinvaalit A24h Kuunteleminen 3 op Tavoite: Perehdytään kuuntelemisen tutkimuksen historiaan ja hahmotetaan kuunteleminen kognitiivisena prosessina, havaittuna käyttäytymisenä ja organisaation arvona. Tutustutaan myös kuuntelemisen instrumentteihin ja mittareihin. Opiskelutapa: Kurssi tai kirjallisuutta Wolvin, Berko & Wolvin: The Public Speaker/The Public Listener; Brownell: Listening. Attitudes, principles and skills; Wolvin & Coakley: Perspectives on listening. A24i Puheviestinnän opettamisen praktikum 3 op Edeltävät opinnot: perusopinnot, A11 Tavoite: Perehdytään puheviestinnän opetusmenetelmiin, -tilanteisiin ja -sisältöihin sekä teoriassa että käytännössä ja selkiytetään omaa puheviestinnän opettajaroolia. Opiskelutapa: Kurssi ja puheviestinnän oppimistilanteiden havainnointi ja analysointi sekä kurssilla mainittu kirjallisuus.

258 258 Puheopin laitos Puhetekniikan ja vokologian erikoistumisopinnot 33 op P10 Puhetekniikan jatkokurssi 2 op Edeltävät opinnot: P8a ja b Tavoite: Oman äänen ja puheen harjoittaminen. Suoritustapa: Aktiivinen osallistuminen harjoituksiin sekä kirjallisuutta Linklater K.: Freeing the Natural Voice. Jokin seuraavista 2 op: P7 Radio- ja tv-puhe 2 op P13 Lausunta 2 op P14 Luova ilmaisu ja ääni-improvisaatio 2 op P15 Luentateatteri 2 op Edeltävät opinnot: P8a ja b, P10 Tavoite: Tutustutaan käytännön puheilmaisuun valitussa kontekstissa. Suoritustapa: Aktiivinen osallistuminen harjoituksiin ja erikseen sovittavaa kirjallisuutta. A16 Instrumentaaliset tutkimusmenetelmät 5 op Edeltävät opinnot: P8a, LOGOP1, A5, A7 Tavoite: Perehdytään puheteknisen suorituskyvyn mittaamiseen ja puhe- ja äänisignaalien analysoimiseen eri menetelmiä käyttäen. Suoritustapa: Luennot, harjoitukset ja kirjallisuutta esim. soveltuvin osin Baken R. & Orlikoff R.: Clinical Measurement of Speech and Voice. A17 Kirjallisuutta 3 op Edeltävät opinnot: Puheopin perusopinnot, A16 Tavoite: Lisätään tietoja ihmisäänen tutkimuksesta ja äänen kulttuurisesta variaatiosta. Suoritustapa: Tentitään Sundberg: Science of the singing voice sekä esim. soveltuvin osin Voice in Emotion (K. Izdebski, toim.). A18 Kuunteluanalyysi 3 op Edeltävät opinnot: Puheopin perusopinnot, A10, A16 sekä jokin vaihtoehdoista P7 tai P13-15 Tavoite: Saadaan perustiedot kuulohavaitsemisesta ja perehdytään puheen ja äänen kuulonvaraiseen analysoimiseen. Suoritustapa: Luento, harjoitukset ja kirjallisuutta, esim. Moore: Psychology of hearing; ja soveltuvin osin Laver: The phonetic description of voice quality. A20 Puhetekniikan harjoitusmenetelmät 6 op Edeltävät opinnot: LOGOP1, puheopin perusopinnot, P10, jokin vaihtoehdoista P7 tai P13-15, A Tavoite: Perehdytään erilaisiin puheen ja äänen harjoitusmenetelmiin ja niiden vaikutuksiin. Suoritustapa: Luento, aktiivinen osallistuminen eri metodeja esitteleviin jaksoihin sekä kirjallisuutta, esim. soveltuvin osin Fisher H.: Improving Your Voice and Articulation; Verdolini K.: Guide to Vocology ja erikseen sovittavaa kirjallisuutta äänen harjoittamisen vaikutuksista. A22 Referaattiseminaari 2 op Edeltävät opinnot: Puheopin perusopinnot ja aineopintojen muut kurssit. Tavoite: Tutustutaan alan tieteellisiin aikakausilehtiin, tieteelliseen kirjoittamiseen ja keskusteluun sekä esitelmän pitämiseen. Suoritustapa: Aktiivinen osallistuminen kokoontumisiin sekä kirjallisia ja suullisia referaatteja artikkeleista. A23 Seminaari 10 op Edeltävät opinnot: Puheopin perus- ja aineopinnot. Tavoite: Harjaannutaan empiirisen tutkimuksen tekoon, tieteelliseen kirjoittamiseen ja keskusteluun. Suoritustapa: Aktiivinen osallistuminen seminaarikokoontumisiin ja instrumentaalisia puheentutkimusmenetelmiä käyttäen toteutettu kandidaatintutkielma, esitelmä ja sen opponointi sekä kypsyysnäyte.

259 Puheoppi 259 SYVENTÄVÄT OPINNOT 40 op + tutkielma 40 op Puheviestinnän erikoistumisopinnot SP1 Puheviestinnän teoreettisia kysymyksiä 6 op Tavoite: Syvennytään puheviestinnän keskeisten alueiden tutkimukseen ja teoriaan. Opiskelutapa: Kirjatentti. Valitaan yksi seuraavista teoksista tentittäväksi: Dillard, J.P.: Persuasion handbook. Developments in theory and practice; Knapp, M.L. & Daly, J.A.: Handbook of interpersonal communication; Frey, L.R., Gouran, D.S. & Poole, M.S.: Handbook of group communication theory and research. SP3 Puheviestinnän tutkimusmenetelmien jatkokurssi 5 op Tavoite: Syvennytään puheviestinnän tutkimukseen ja harjaannutaan arvioimaan tutkimusta. Opiskelutapa: Kurssi ja kirjallisuutta kurssilla mainitulla tavalla esim. Frey, L.R.: Interpreting Communication; Lindlof, T.R. & Taylor, B.C.: Qualitative Communication Research Methods. SP4 Harjoittelu 6-12 op Tavoite: Harjaannutaan toimimaan puheviestinnän asiantuntijan työntehtävissä. Opiskelutapa: Harjoittelu. SP5 Tutkimuspraktikum 5-11 op Tavoite: Harjaannutaan toimimaan tutkimusryhmässä ja kehitetään omaa tutkimusosaamista. Opiskelutapa: Tutkimuspraktikum tai osallistuminen laitoksen tutkimusprojektiin. SP6 Erikoistumisopinnot 6 op Tavoite: Syvennytään vapaavalintaisiin puheviestinnän teoreettisiin erityiskysymyksiin. Opiskelutapa: Kurssi, erikseen sovitut opiskelumuodot ja kirjallisuus esim. Jablin, F.M & Putman, L.L. (toim.): New handbook of organizational communication; Gudykunst, W.B. & Mody, B. (toim.): Handbook of international and intercultural communication. SP7 Seminaari 6 op Tavoite: Syvennytään tutkimuksen suunnitteluun ja raportointiin sekä harjaannutaan tieteellisessä keskustelussa. Opiskelutapa: Seminaari. SP8 Pro gradu tutkielma 40 op Tavoite: Perehdytään tieteellisen tutkimuksen tekemiseen ja tieteelliseen kirjoittamiseen. Suoritustapa: Pääaineopiskelijat laativat pro gradu tutkielman 40 op. Sivuaineopiskelijat laativat pro gradua suppeamman sivuainetutkielman 20 op. Puhetekniikan ja vokologian erikoistumisopinnot SV2a Johdatus puhetekniikan ja äänenkäytön opettamiseen 4 op Edeltävät opinnot: Puheopin perus- ja aineopinnot sekä SV8. Kurssille osallistumisen edellytyksenä on, että oma ääni ja artikulaatio ovat kunnossa. Tavoite: Valmentaudutaan puhetekniikan opettamiseen. Suoritustapa: Opetusassisteeraus, tunti- ja kurssisuunnitelman laatiminen, harjoitustuntien pitäminen ja seuraaminen sekä äänenharjoituskirjallisuuteen perustuva essee. Voidaan korvata tutkimusharjoittelulla tai teoreettisella erityisalueeseen perehtymisellä. SV2b Opetusharjoittelu 6 op Edeltävät opinnot: SV2a ja SV8. Tavoite: Perehdytään puhetekniikan opettamiseen. Suoritustapa: Ohjattua itsenäistä opetusta. Voidaan korvata tutkimusharjoittelulla tai teoreettisella erityisalueeseen perehtymisellä. SV3 Tutkimusharjoittelu 6-12 op Edeltävät opinnot: Puheopin perus- ja ainopinnot sekä SV4 ja SV5. Tavoite: Perehdytään instrumentaalisen puheja äänianalyysin tekoon, tulosten tilastolliseen käsittelyyn ja tutkimusraportin kirjoittamiseen.

260 260 Puheopin laitos Suoritustapa: Johdantoluento, osallistumista laitoksen tutkimukseen, harjoitustyö instrumentaalisia tutkimusmenetelmiä käyttäen ja kirjallinen raportti siitä englannin kielellä. SV4 Kirjallisuutta puheen ja äänen tutkimuksesta 4 op Edeltävät opinnot: Puheopin perus- ja aineopinnot Tavoite: Syvennytään puheen ja äänen tutkimukseen. Suoritustapa: Kirjatentti, Titze: Principles of voice production ja soveltuvin osin Titze: Aerodynamic-Myoelastic Theory sekä artikkeleita sopimuksen mukaan. SV5 Poikkeavat äänenlaadut 4 op Edeltävät opinnot: Puheopin perus- ja aineopinnot. Tavoite: Tutustutaan kuuntelun ja tarkoitukseen erityisesti kehitettyjen akustisten analyysimenetelmien avulla erilaisiin poikkeaviin äänenlaatuihin ja siten syvennytään ihmisäänen variaatioihin ja niiden akustisiin ilmenemismuotoihin. Suoritustapa: Luento ja instrumentaaliset demonstraatiot sekä harjoitustyö akustisia analyysimenetelmiä käyttäen. Tässä yhteydessä suoritetaan lisäksi LOGOMP5 Foniatria ja fonokirurgia 2 op (ks. logopedia) SV8 Puhetekniikan ja äänenkäytön harjoittamisen teoria 4 op Edeltävät opinnot: Puheopin perus- ja aineopinnot. Tavoite: Syvennytään puhetekniikan ja äänenkäytön harjoitusten tavoitteisiin, vaikutuksiin ja vaikutusperusteisiin. Suoritustapa: Kirjatentti. Esim. Saxon K. & Schneider: Vocal Exercise Physiology; Carding P.: Evaluating Voice Therapy sekä soveltuvin osin Hampton & Acker (toim.): The Vocal Vision.Views on Voice; Thurman & Welch: Bodymind & Voice, Foundations of Voice Education ja artikkeleja sopimuksen mukaan. SV9 Puhetekniikan ja vokologian erityisalueet 6-12 op Edeltävät opinnot: Puheopin perus- ja aineopinnot sekä syventävien opintojen muut kurssit. Tavoite: Perehdytään puhe- ja äänityöhön ja sen analyyttiseen tarkasteluun erikseen valittavalla alalla. Suoritustapa: Kirjallisuutta ja käytännön harjoittelua sopimuksen mukaan sekä raportti harjoittelusta. Harjoittelu voi sisältää esim. puhetekniikan opettamista tietylle ammattiryhmälle tai puhetyössä toimimista ja sen analysointia. Harjoittelu voidaan myös korvata havainnointi- ja analyysitehtävällä. Valitaan jokin seuraavista (a-f): a) Lapsen ääni 6 op Esim. Sederholm E.: Hoarseness in ten-year old Children; Koivusaari R.: Kouluikäisten äänihäiriöt; Moran M. & Zylla-Jones E.: Learning about Voice.Vocal hygiene Activities for Children. b) Opettajan ääni 6 op Esim. Darley F.: Teaching voice; Rantala L.: Ääni työssä; kirjallisuutta opettajien ammatin äänellisistä erityisvaatimuksista, ääniongelmista ja ennaltaehkäisykeinoista. c) Lauluääni 6 op Esim. Seidner W & Wendler J: Die Sängerstimme; Bunch M.: Dynamics of the Singing Voice sekä artikkeleja sopimuksen mukaan (esim. lauluääni eri genreissä). d) Näyttelijän ääni 6 op Esim. Rodenburg P.: The right to speak: Working with the Voice; Machlin E.: Speech for the Stage sekä soveltuvin osin Hampton & Acker (toim.): The Vocal Vision.Views on Voice (myös esim. kulttuuriset erot näyttämöäänenkäytössä). e) TV- tai radiopuhe 6 op Esim. Scannel P. (toim.): Broad-cast talk; Valo M.: Käsitykset ja vaikutelmat äänestä. Kuuntelijoiden arviointia radiopuhujien äänellisistä ominaisuuksista (väitöskirja) sekä artikkeleja sopimuksen mukaan. f) Vapaasti valittavan työntekijäryhmän ääni (esim. tulkit, puhelintyöntekijät jne.) 6 op Kirjallisuutta sopimuksen mukaan

261 Logopedian koulutusohjelma 261 SV10 Seminaari 6 op Edeltävät opinnot: Puheopin perus- ja aineopinnot sekä muut syventävien opintojen kurssit. Tavoite: Perehdyttää tieteelliseen kysymyksenasetteluun ja keskusteluun. Suoritustapa: Aktiivinen osallistuminen seminaariin sekä esitelmä ja opponointi. SV11 Pro gradu-tutkielma 40 op/ sivuainetutkielma 20 op Edeltävät opinnot: Puheopin perus- ja aineopinnot sekä muut syventävien opintojen kurssit. Tavoite: Perehdyttää tieteellisen tutkimuksen tekemiseen ja tieteelliseen kirjoittamiseen. Suoritustapa: Pääaineopiskelijat laativat pro gradu tutkielman 40 op. Sivuaineopiskelijat laativat pro gradua suppeamman sivuainetutkielman 20 op. Logopedian koulutusohjelma Logopedia on humanistis-käyttäytymistieteellinen tieteenala, jonka tutkimuskohteita ovat äänen, puheen, kielen ja viestinnän häiriöiden ilmenemismuodot, taustatekijät ja vaikutussuhteet sekä häiriöiden ennaltaehkäisy, kuntoutus ja kuntoutuksen vaikuttavuus. Logopedian tiedollisen perustan luo normaalin puheen, kielen ja vuorovaikutuksen tunteminen. Logopedian teoreettinen, metodinen ja kliininen oppisisältö liittyvät yhteen puheen, kielen ja viestinnän sekä nielemismekanismin häiriöiden diagnostiikkaa ja kuntoutusta ja niiden tieteellistä tutkimusta käsitteleviksi kokonaisuuksiksi. Logopedian koulutusohjelmassa luodaan myös vahvaa ammattitoiminnan yhteiskunnallista kytkentää nivomalla opintoihin sisältöjä kuntoutuslainsäädännöstä ja kuntoutukseen liittyvistä päätöksentekoprosesseista. Logopedian koulutusohjelma tarjoaa pääaineopiskelijalle sellaiset tiedot ja taidot, että hän voi valmistuttuaan toimia itsenäisesti puheterapeutin tehtävissä ja muissa alan asiantuntijatehtävissä sekä suorittaa alansa tieteellisiä jatkotutkintoja. Maisterin tutkinnon suoritettuaan logopedian pääaineopiskelija voi hakea Terveydenhuollon Oikeusturvakeskukselta merkitsemistä laillistetuista terveydenhuollon ammattihenkilöistä pidettävään rekisteriin ja oikeutta toimia puheterapeuttina. Logopedian pääaineopiskelijan humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (3 vuotta / 180 op / 1600 h vuosi) sisältää logopedian perusopinnot (25 op) ja aineopinnot (73 op) sekä muita pakollisia opintoja (57 op) ja valinnaisia opintoja (10 op). Muita pakollisia opintoja ovat psykologian perusopinnot (25 op), kielitieteen ja puheopin opinnot (15 op) sekä lääketieteen opinnot (17 op). Logopedian tutkintovaatimuksiin kuuluvat myös humanistisen tiedekunnan pakolliset kieli- ja viestintäopinnot (16 op). Logopedian pääaineopiskelijan filosofian maisterin tutkinto (2 vuotta / 120 op / 1600 h vuosi) sisältää logopedian syventävät opinnot (105 op), joihin sisältyy pro gradu -tutkielma (40 op), ja valinnaisia opintoja (15 op). Pääaineen opinto-oikeuden voi saada vain tulemalla hyväksytyksi logopedian valintakokeessa. Logopedian sivuaineopinto-oikeus on toistaiseksi rajoitettu ja sitä pitää erikseen hakea. Perusopinto-oikeus (25 op) myönnetään vuosittain enintään 10 opiskelijalle; viisi paikkaa on varattu puheopin pääaineopiskelijoille. Logopedian sivuaineoikeutta

262 262 Puheopin laitos haetaan vapaamuotoisella hakemuksella keväisin toukokuun loppuun mennessä. Hakemuksessa tulee perustella logopedian opintojen merkitys pääaineen tutkintokokonaisuudessa, ja siihen tulee liittää opintorekisteriote. Kilpailutilanteessa ratkaisee pääaineessa suoritettujen opintopisteiden määrä. Hakemus osoitetaan puheopin laitokselle logopedian professorille. Logopedian aineopintojen sivuaineoikeudesta (35 op) sekä muiden logopedian alaan kuuluvien opintokokonaisuuksien suorittamisesta päättää tapauskohtaisesti logopedian professori. Logopedia sopii sivuaineeksi esimerkiksi puheopin, suomen kielen, psykologian, erityispedagogiikan ja lääketieteen opiskelijoille. Logopedian jatko-opinnot johtavat filosofian tohtorin tutkintoon. Kandidaatin tutkinto 180 op sivuaineoikeus (rajoitettu, haettava) Kieli- ja viestintäopinnot 15 op Logopedian perusopinnot 25 op 25 op Logopedian aineopinnot 3 op 35 op Muut pakolliset opinnot 57 op Valinnaiset opinnot 10 op Maisterin tutkinto Logopedian syventävät opinnot Valinnaiset opinnot 120 op 105 op 15 op PERUSOPINNOT 25 OP Puheopin laitoksen yhteiset johdanto-opinnot tutustuttavat opiskelijat laitoksen oppiaineisiin, näiden tutkimuskohteisiin ja työelämäsovellutuksiin. Logopedian perusopinnoissa opiskelija myös perehtyy puheen, kielen ja viestinnän kehitykseen sekä normaalin äänentuoton perusteisiin. Pääaineopiskelija saa ensikontaktin työelämään, ja sivuaineopiskelija tarkastelee logopediaa ja sen sovellutuksia kirjallisuuden avulla. Perusopintojen aikana opiskelija saa myös perusvalmiudet tieteelliseen lukemiseen ja kirjoittamiseen. Opintojen alkuvaiheesta alkaen logopedian opiskelijan oppimisprosessia tuetaan mm. portfoliotyöskentelyn avulla. Henkilökohtaista opintosuunnitelmaa (HOPS) työstetään opintojen edetessä eri kurssien yhteydessä. P1a Orientaatio logopedian opintoihin 1 op (vain pääaineopiskelijoille) Sisältö Opiskelija perehtyy logopedian opetusohjelman opintokokonaisuuksiin ja jatkumoihin. Pääaineopiskelija aloittaa henkilökohtaisen, läpi opintojen kantavan portfoliotyöskentelyn ja laatii alustavan HOPS:n. Muoto Alustuksia, ryhmätöitä (10 h), kirjallinen työ. Opettajan ilmoittama oheiskirjallisuus. Arvostelu hyväksytty / hylätty P1b Johdatus logopediaan 2 op Sisältö Opiskelija tutustuu logopediaan tieteenalana ja puheterapiaan ammattina sekä näiden väliseen dynaamiseen vuorovaikutukseen. Muoto Luennot (12 h), harjoitukset ja kirjallinen kuulustelu.

263 Logopedian koulutusohjelma 263 Kirjallisuus: Crystal, D. & Varley, R.(1998) Introduction to language pathology, 4.p. Muu mahdollinen opettajan valitsema kirjallisuus. Arvostelu 1 5 PUHEP0 Johdatus puheviestintään 2 op Ks. Puheoppi PUHEP8a Johdatus puhetekniikkaan ja vokologiaan 2 op Ks. Puheoppi P2 Puheen ja kielenkehityksen edellytykset 3 op Tavoitteet Opiskelija perehtyy puheen, kielen ja vuorovaikutustaitojen kehitykseen ja oppii ymmärtämään niitä osana lapsen kokonaiskehitystä. Opiskelija saa perusvalmiuksia soveltaa tätä tietoa myöhemmissä opinnoissaan arvioidessaan puheen, kielen ja vuorovaikutuksen kehityksellisiä häiriöitä ja suunnitellessaan tarvittavia kuntoutusmuotoja. Sisältö Perustiedot puheen ja kielen kehityksen kognitiivisista, biologisista, sosiaalisista ja emotionaalisista edellytyksistä sekä katsaus erilaisiin puheen ja kielen kehitystä tarkasteleviin teorioihin. Muoto Luento-opetus (20 h), oppimispäiväkirja ja kirjallisuus; essee tai kirjallinen kuulustelu. Kirjallisuus : Laakso, M-L. (2004), Esikielellinen vuorovaikutus ja kommunikointi. Teoksessa Siiskonen, T., Aro, T, Ahonen, T. & Ketonen, R. (toim.) Joko se puhuu? Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa ja Launonen, K.: Lfo115 Kieliyhteisöön sosiaalistuminen. Luentomoniste. ja Haynes, W.O. ja Shulman, B.B. (Eds.) (1998, 2. painos). Communication Development. Foundations, Processes, and Clinical Applications soveltuvin osin; Vygotski, L.S. (1982). Ajattelu ja kieli soveltuvin osin. Arvostelu 0-5 Edeltävät opinnot P1 P3 Fonologinen ja morfo-syntaktinen kehitys 2 op Tavoite Opiskelija oppii ymmärtämään, millaisin edellytyksin lapsi oppii havaitsemaan ja tuottamaan äänteitä sekä miten puheen kehityksessä äänne- ja muotojärjestelmä ovat yhteydessä toisiinsa. Opiskelijalle muodostuu perusvalmiuksia käyttää tätä tietoa puheen ja kielen kehityksen arvioinnissa ja kuntoutuksen suunnittelussa. Sisältö Perustiedot äännejärjestelmän ja äänteiden tuottamisen sekä sanojen ja lauseiden muodostamisen kehityksestä. Muoto Luento-opetus (20 h), kirjallinen kuulustelu ja / tai essee. Kirjallisuus: Kunnari, S. & Savinainen-Makkonen, T. (toim.) (2004). Mistä on pienet sanat tehty, lasten äänteellinen kehitys, s ja Tomasello, M. & Brooks, P.J. (2001). Early syntactic development: A Construction Grammar Approach. Teoksessa Barrett M. (ed.), The Development of Language, s ja Lieko, A. (1993): Lapsen kielen lauseyhdistykset. Teoksessa Iivonen, A., Lieko, A. & Korpilahti, P. (toim.), Lapsen normaali ja poikkeava kielen kehitys, s Arvostelu 0-5 Edeltävät opinnot P1 ja P2 P4 Käsitteiden, sanaston ja kielenkäytön kehitys 2 op Tavoite Opiskelija oppii ymmärtämään, miten käsitteistön ja sanavaraston sekä pragmaattisten taitojen kehitys vaikuttavat kielellis-kognitiiviseen kehitykseen. Opiskelijalle muodostuu perusvalmiuksia käyttää tätä tietoa puheen ja kielen kehityksen arvioinnissa ja kuntoutuksen suunnittelussa. Sisältö Perustiedot käsitteistön ja pragmaattisten taitojen kehityksestä ja katsaus näiden kehitystä koskeviin teorioihin. Muoto Luento-opetus (20 h), kirjallinen kuulustelu ja / tai essee. Kirjallisuus: Heimo, H. (2005). Monimutkaisten käsitteiden ja kognition yhteys. Teoksessa Korpijaakko-Huuhka, -M., Pekkala, S. & Heimo, H. (toim.), Kielen ja kognition suhde. Helsinki: Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistyksen julkaisuja 37, s ja Pan, B. A. & Snow, C.E (2001).: The development of conversational discourse skills. Teoksessa Barrett, M. (ed.), The Development of Language, s ja Dromi, E. (2001) Early lexical development.

264 264 Puheopin laitos Teoksessa Barrett M. (ed.): The Development of Language, s Arvostelu 0-5 Edeltävät opinnot P1--P3 P5 Puheen ja kielen kehityksen tukeminen 3 op (vain pääaineopiskelijoille) Tavoite Opiskelija perehtyy puheen ja kielen kehityksen tukemismenetelmiin ja saa harjoitusta lapsiryhmän ohjaamiseen ja kielenkehityksen tukemiseen. Sisältö Puheen ja kielen kehityksen tukemisen teoreettisia perusteita. Harjoitukset, joissa suunnitellaan ja toteutetaan kielenkehityksen tukemisohjelma lapsiryhmälle. Muoto Luento-opetus (16 h), ohjattu harjoitusten suunnittelu (10 h), ryhmän ohjaaminen 5 x 2 h, kirjallinen raportti; ohjeet opettajalta. Arvostelu hyväksytty / hylätty Edeltävät opinnot P1 - P4 P10 Työelämään tutustuminen 1 op (vain pääaineopiskelijoille) Tavoite Opiskelija aloittaa tutustumisen sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaan ja erilaisiin toimintayksiköihin, jotka tuottavat puheterapiapalveluita. Sisältö Sosiaali- ja terveystoimen sekä erityissairaanhoidon hoito-organisaatio; puheterapeuttien erilaiset toimintaympäristöt. Muoto Luento (2 x 2 h), tutustumiskäynnit päiväkodeissa, sairaaloissa, terveyskeskuksissa ja vanhusten hoitoyksiköissä. Oppimispäiväkirja. Arvostelu hyväksytty / hylätty Edeltävät opinnot P1 - P6 P6 Johdatus arvioinnin ja kuntoutuksen filosofisiin perusteisiin 2 op Tavoite Opiskelijalle muodostuu yleiskäsitys ihmisen toimintakyvyn arvioinnista ja yleisistä arviointimenetelmistä, puhetoimintojen ja kielellisen toimintakyvyn arviointimenetelmistä niiden osana. Opiskelija ryhtyy pohtimaan ammatilliseen kohtaamiseen liittyviä perustekijöitä, taustaoletuksia ja lähtökohtia. Sisältö Toimintakyvyn arvioinnin malleja, puheen ja kielen arvioinnin kliiniset ja tutkimukselliset perusteet ja sovellutukset. Ammatillisen kohtaamisen ja kuntoutustoiminnan teoreettisia ja eettisiä näkökulmia, erityisesti logopedian näkökulmasta. Muoto Luennot, ryhmäkeskustelut ja harjoitukset (30 h), oppimispäiväkirja. Oheiskirjallisuutena Weckroth, K. (1988). Toiminnan psykologia sekä opettajan ilmoittamat artikkelit. Edeltävät opinnot P1 P4 Arvostelu hyväksytty / hylätty P9 Johdatus logopedian tutkimusmenetelmiin 3 op Tavoite Opiskelija saa perusteet ymmärtää tieteellisen tutkimuksen erilaisia lähestymistapoja, kysymyksiä ja tutkimusasetelmia, erityisesti logopedisen tutkimuksen kysymyksenasetteluja ja tutkimusasetelmia. Opiskelija orientoituu tieteellisen kirjallisuuden kriittiseen ja analyyttiseen lukemiseen. Sisältö Tiedon alkuperä, tieteellisen tutkimuksen tyypit, tutkimusasetelmat, mittaaminen ja muuttujat, laadullisen analyysin menetelmät. Logopedisen tutkimuksen kysymyksenasetteluja ja tutkimusasetelmia esimerkein ja itse tuotettuna. Muoto Luento-opetus keskusteluineen ja harjoituksineen (20 h), kirjallisuus ja oppimispäiväkirja. Kirjallisuus: Schiavetti, N & Metz, D.E.(2006). Evaluating Research in Communicative Disorders (4th edition), s ja Metsämuuronen, J. (2001 tai uudempi painos). Metodologian perusteet ihmistieteissä soveltuvin osin. Muu opettajan harjoitustöihin valitsema kirjallisuus. Arvostelu hyväksytty / hylätty Edeltävät opinnot P1 P4 Lääketieteen opintoja sivuaineopiskelijoille 5 op Sivuaineopiskelija valitsee logopedian lääketieteen opinnoista haluamansa kurssit. P11 Puhetta tukeva ja korvaava viestintä 2 op Tavoite Opiskelija perehtyy puhetta tukeviin ja korvaaviin viestinnän keinoihin, erityisesti viittomien käyttöön.

265 Logopedian koulutusohjelma 265 Sisältö Viittomamerkit puheen tukena, kuvilla ja esineillä viestiminen.. Muoto Harjoituskurssi (30 h) ja kirjallisuus von Tetzchner, S. & Martinsen, H. (1999). Johdatus puhetta tukevaan ja korvaavaan kommunikointiin soveltuvin osin. Arvostelu hyväksytty / hylätty P12 Kirjallisuus ja essee 6 op Puheopin pääaineopiskelija, joka suorittaa sivuaineenaan logopedian perusopinnot, korvaa laitoksen opiskelijoille yhteiset johdantoopinnot lukemalla kirjallisuutta ja kirjoittamalla sen perusteella esseen. Kirjallisuus: Launonen, K. & Korpijaakko- Huuhka, A-M. (toim.)(2000), Kommunikoinnin häiriöt syitä, ilmenemismuotoja kuntoutuksen perusteita, uusin painos. Tarkemmat ohjeet vastuuopettajalta. Arvostelu hyväksytty / hylätty LOGOPEDIAN AINEOPINNOT 73 OP Logopedian aineopinnoissa opiskelija perehtyy teoreettisesti ja harjoittelun kautta erilaisiin lasten ja aikuisten puheen, kielen, äänen ja vuorovaikutuksen häiriöihin sekä nielemismekanismin häiriöihin ja niiden logopediseen diagnostiikkaan ja kuntoutukseen. Tapaustutkimuksen avulla opiskelija kehittää taitoaan eritellä ja ratkaista tieteellisiä ja kliinisiä logopedisia ongelmia. Aineopinnoissa syvennetään tietoutta kuntoutuksen perusteista ja logopedisesta asiantuntemuksesta. Opiskelija saa valmiudet tutkimuskysymysten asettamiseen, aineiston keruuseen ja analysointiin sekä oppii itse tuottamaan tieteellistä tekstiä. Diagnostiikka ja kuntoutus Tavoitteet Opiskelija oppii ymmärtämään lasten ja aikuisten erilaisten puheen, äänen, kielen ja vuorovaikutuksen sekä nielemismekanismin häiriöiden syitä ja ilmenemismuotoja sekä ottaa haltuunsa niiden diagnostiikan ja kuntoutuksen keskeiset periaatteet. Opiskelija saa myös valmiudet ohjata asiakkaan läheisiä ja hoitajia vuorovaikutuksen ja kielellisen viestinnän tukemiseksi. Arvostelu Kukin kurssi arvostellaan asteikolla 0 5 A1 Lasten puheen ja kielen häiriöt 9 op Sisältö Kehitykselliset ja lastenneurologisista sairauksista ja vammoista johtuvat puheen, kielen ja vuorovaikutuksen häiriöt ja niiden logopedisen diagnostiikan ja kuntoutuksen perusteet. Muoto Luennot demonstraatioineen ja harjoituksineen (70 t) ja kirjallinen kuulustelu tai essee. Kirjallisuus: Cogher, L., Savage, E. &Smith, M. (toim.) (1992). Cerebral Palsy. The child and young person (soveltuvin osin). ja Adams, C., Byers Brown, B.& Edwards, M. (1997). Developmental disorders of language (2.ed.) (soveltuvin osin) ja Hakala, L. ym. (2001). Jaettu ilo. Autistisen lapsen vuorovaikutuksen ja kommunikoinnin kehittäminen ja Lees, J.A. (1993), Children with acquired aphasias (soveltuvin osin) ja Launonen, K. (1998). Eleistä sanoihin viittomista kieleen, luku 3. Muu mahdollinen opettajan valitsema kirjallisuus. Edeltävät opinnot Perusopinnot, LOGOMP1-- 3 (voi olla meneillään) A2 Aikuisten puheen ja kielen häiriöt 7 op Sisältö Neurologisperäisten motoristen puhehäiriöiden syyt, niiden puheterapeuttiset arviointi- ja terapiamenetelmät. Erilaiset afasiaoireistot, dementiaan, aivovammoihin liittyvät kielelliset ja ei-kielelliset viestinnän häiriöt sekä niiden diagnosointi- ja kuntoutusmenetelmät. Muoto Luennot demonstraatioineen ja harjoituksineen (50 t) ja kirjallinen kuulustelu tai essee. Kirjallisuus: Duffy, J.R. (1995), Motor speech disorders. Substrates, differential diagnosis and management (soveltuvin osin) ja Yorkston, K.M, Miller, R.M, & Strand, E.A (1995), Management of speech and swallowing disorders in degenerative disease (luvut 1 ja 2) ja Luria, A.R. (1973), The Working Brain. An Introduction to Neuropsychology (soveltuvin osin) ja Code, C. & Müller, D (1995), Treatment of Aphasia: From Theory to Practice (soveltuvin osin) ja Basso, A. (2003), Aphasia and Its Therapy (luvut 2, 4, 10). Mahdollinen muu opettajan valitsema kirjallisuus. Edeltävät opinnot Perusopinnot, LOGOMP1--2

266 266 Puheopin laitos A3 Kuulovammat, puhe ja kieli 3 op Sisältö Kuulokyvyn merkitys lapsen puheen ja kielen kehitykselle sekä puheella viestimiselle. Erityisesti kuulovikaisten lasten mutta myös aikuisten puheen, kielen ja viestinnän häiriöiden diagnosointi sekä näiden kuntoutus. Muoto Luennot demonstraatioineen ja harjoituksineen (20 t) ja kirjallinen kuulustelu tai essee. Kirjallisuus: Lonka, E. & Korpijaakko-Huuhka, A-M. (toim.) (2000), Kuulon ja kielen kuntoutus - vuorovaikutuksesta kommunikointiin ja Lonka, E.(2004), Kuulovian vaikutus äänteelliseen kehitykseen. Teoksessa Kunnari, S. & Savinainen-Makkonen, T. (toim.), Mistä on pienten sanat tehty, lasten äänteellinen kehitys. Mahdollinen muu opettajan valitsema kirjallisuus. Edeltävät opinnot Perusopinnot, LO- GOMP1 4 A4 Puheäänen häiriöt 3 op Sisältö Äänihäiriöiden syyt, logopediset arviointimenetelmät ja ääniterapiamenetelmät. Muoto Luennot demonstraatioineen ja harjoituksineen (20 t) ja kirjallinen kuulustelu tai oppimispäiväkirja. Kirjallisuus: soveltuvin osin seuraavista Sala, E., Sihvo, M. & Laine, A. (2003). Ääniergonomia. Toimiva ääni työvälineenä ja Stemple, JC, Leslie G & Gerdeman Klabe, B (1995 ). Clinical voice pathology theory and management ja Andrews, ML. & Summers, AC. (2004). Voice treatment for children and adolescent. Muu mahdollinen opettajan valitsema kirjallisuus. Edeltävät opinnot Perusopinnot, puheoppi P8b, LOGOMP1 5 A5 Syömis- ja nielemishäiriöt 3 op Sisältö Vastasyntyneiden ja pienten lasten syömisen säätelyn kehitys, siinä ilmenevät häiriöt, niiden syyt ja logopediset kuntoutusmuodot. Aikuisiällä ilmenevät syömisen ja nielemisen sensomotorisen säätelyn muutokset, niiden syyt ja logopediset kuntoutusmuodot. Muoto Luennot ja demonstraatiot (20 t), kirjallinen kuulustelu. Kirjallisuus: Morris Evans, S.& Klein Dunn, M. (1987). Pre-Feeding Skills. A comprehesive resource for feeding development (soveltuvin osin) ja O Donoghue, S. & Bagnall, A. (1999), Videofluoroscopic Evaluation in the Assessment of Swallowing Disorders in Paediatric and Adult Populations. Folia Phoniatrica et Logopaedica, 51, ja Söderholm, S. (1994) (toim.) Nielemishäiriöt aikuisneurologisissa sairauksissa. ja Dahlberg, B., Kaipaala, H., Paaso, M., Rajala, S., Santavuori, K. & Ström, U. (2002), Lapsen normaali syömisen kehitys ja syömisvaikeudet. Puheterapeutti 3/2002 ja Seikel, J.A, King, D.W & Drumright, DG. (2005). Anatomy and Physiology for Speech, Language and Hearing (soveltuvin osin) ja Logemann, J. (1998). Evaluation and Treatment of Swallowing Disorders, 2. painos, (soveltuvin osin). Muu mahdollinen opettajan valitsema kirjallisuus. Edeltävät opinnot Perusopinnot, A1, A3, A4, LOGOMP1 3. A6 Puheen sujuvuuden häiriöt 3 op Sisältö Puheen sujuvuuden häiriöiden teoriatausta ja ilmenemismuodot. Änkytyksen puheterapeuttinen arviointi sekä yksilö- ja ryhmäterapiamenetelmät. Muoto Luennot demonstraatioineen ja harjoituksineen (20 t) ja kirjallinen kuulustelu tai essee. Kirjallisuus: Guitar, B (1998). Stuttering. An Integrated Approach To Its Nature and Treatment ja Heimo, H. (2004), Änkytys: kehityksellinen puheen sujuvuuden häiriö. Teoksessa Kunnari, S. & Savinainen-Makkonen, T. (toim.), Mistä on pienten sanat tehty, lasten äänteellinen kehitys. Mahdollinen muu opettajan valitsema kirjallisuus. Edeltävät opinnot Perusopinnot, LOGOMP2, LOGOMP3, LOGOMP5 A7 Vaihtuva-alainen kurssi 3 op Sisältö Vuosittain vaihtuvia kursseja lasten puheen ja kielenkehityksen ja aikuisten puhe- ja kielihäiriöiden erityiskysymyksistä; esimerkiksi kaksi- ja monikielisyys, pään alueen rakenteelliset ja toiminnalliset ongelmat, luki-häiriöt ja muut oppimisvaikeudet.

267 Logopedian koulutusohjelma 267 Muoto Luennot, mahdollisesti harjoituksia, kirjallinen kuulustelu tai essee. Kirjallisuus ilmoitetaan kurssin yhteydessä. Edeltävät opinnot Suurin osa LOGOA1 6- kursseista suoritettuna. Kliiniset opinnot A8 Puheterapia professiona 2 op (vain pääaineopiskelijoille) Tavoitteet Opiskelija oppii tuntemaan puheterapeutin työtä ohjaavaa lainsäädäntöä. Hän perehtyy puheterapeutin ammattieettisiin periaatteisiin ja ammattikäytäntöihin (esim. lausunnointi, kuntoutussuunnitelmien laadinta, testien ja muiden arviointimenetelmien käyttö, omaisten ohjaus). Sisältö Puheterapeutin ammatin harjoittamista, terveydenhuoltoa ja kuntoutusta koskeva lainsäädäntö sekä ammattieettiset ohjeet. Puheterapiaprosessi: yhteydenotto, häiriön diagnosointi, terapiasuunnitelma ja terapiatavoitteet, toteutus, dokumentointi, työryhmäyhteistyö, puheterapeutin lausunnot ja oman toiminnan kriittinen arviointi. Hygienia. Valmistautuminen kliinisiin opintoihin (sis. Hops). Muoto Luennot ja harjoitukset (20 t). Opettajan valitsema oheislukemisto. Edeltävät opinnot Kurssi on suoritettava ennen ohjattujen asiakashoitojen (ks. alla) alkamista tai viimeistään niiden alkaessa. Arvostelu Hyväksytty / hylätty A9 Ohjattu asiakashoito (lyhyet harjoittelut, vain pääaineopiskelijoille) Tavoitteet Opiskelija oppii soveltamaan teoriatietoa erilaisten kommunikaatiohäiriöiden tutkimiseen, diagnosointiin sekä puheterapeuttisen kuntoutuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Lisäksi hän oppii tekemään tarvittavat kirjalliset dokumentit ja lausunnot. Sisältö Opiskelija hoitaa neljä eri puhehäiriöryhmään kuuluvaa asiakasta (ks. lista alla) kokeneen puheterapeutin ohjauksessa Yhdestä asiakkaasta opiskelija voi kerätä tutkimusaineiston kandidaatin tutkielmaa varten. Muoto Kunkin asiakkaan terapian suunnittelu ja toteuttaminen ohjatusti sekä hoitokertomuksen ja lausunnon kirjoittaminen; noin 20 terapiakertaa/asiakas tai yhteensä 20 tuntia useamman asiakkaan tutkimista ja kuntoutuksen suunnittelua. Edeltävät opinnot Asiakkaan häiriötä koskeva luentokurssi suoritettuna. Arvostelu Hyväksytty / hylätty A9a. Ensikontaktiterapia (artikulaatiohäiriö) 4 op A9b. Lapsen puheen/kielen häiriö 4 op A9c. Äänihäiriö 4 op A9d. Aikuisen puheen/kielen häiriö 4 op Metodiopinnot A10 Praktikum 5 op (vain pääaineopiskelijoille) Tavoite Opiskelija oppii ymmärtämään kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimuksen periaatteet ja valitsemaan erilaisiin tutkimuskysymyksiin sopivan lähestymistavan. Opiskelija harjaantuu kandidaatintyössä tarvitsemiinsa aineiston keruun ja analyysin menetelmiin. Sisältö Tutkimusasetelman suunnittelu ja aineiston keruu sekä analysointi. Ääni- ja kuvanauhoitteiden litterointi. Tieteellisen tutkimuksen eettiset kysymykset. Muoto Luennot ja harjoitukset (30 t). Praktikumissa opiskelija työstää kandidaatin tutkielman aineistoa. Kirjaston järjestämä 4 tunnin tiedonhaun kurssi. Oheiskirjallisuus: Eskola, J. & Suoranta, J. (1998). Johdatus laadulliseen tutkimukseen, Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. (uusin painos). Tutki ja kirjoita. Muu kandidaatintyön aihepiiriin liittyvä kirjallisuus. Edeltävät opinnot perusopinnot, A1 A7. Arvostelu hyväksytty / hylätty A11 Seminaari 4 op (vain pääaineopiskelijoille) Tavoite Opiskelija harjaantuu tieteellisten tekstien lukemiseen ja oppii itse kirjoittamaan tieteellistä tekstiä. Hän oppii kriittistä tieteellistä keskustelua sekä omien valintojen perustelua. Sisältö Seminaarissa työstetään kandidaatin tutkielmaa. Opiskelija kirjoittaa tutkielmansa teoriaosan ja pitää sen perusteella suullisen

268 268 Puheopin laitos esityksen, puolustaa valintojaan opponentin johtamassa keskustelussa ja johtaa itse kantaaottavasti toisen opiskelijan työstä käytävää keskustelua. Muoto Seminaari (20 t), kirjallinen ja suullinen esitys, opponointi. Oheiskirjallisuus: Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. (uusin painos). Tutki ja kirjoita. Kirjayhtymä; Lonka, I., Lonka, K., Karvonen, P. & Leino, P. (1996). Taitava kirjoittaja. Opiskelijan opas. Muu kandidaatintyön aihepiiriin kuuluva kirjallisuus. Edeltävät opinnot LA10. Arvostelu hyväksytty / hylätty Pääaineopiskelijat suorittavat myös 2 op laajuisen osan puheopin kurssista PUHEA16 Instrumentaaliset tutkimusmenetelmät. Pääaineopiskelijat suorittavat myös Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitoksen kurssin TILTP1 Johdatus tilastotieteeseen 7 op A12 Kandidaatin tutkielma 6 op (vain pääaineopiskelijoille) Ks. Humanistisen tiedekunnan ohjeet. Logopedian opiskelija toteuttaa empiiriseen aineistoon perustuvan tutkimuksen ja kirjoittaa siitä artikkelimuotoisen raportin (n. 20 sivua). Kandidaatin työ voi olla tapaustutkimus, jossa opiskelija kuvaa yhden ohjatussa harjoittelussa hoitamansa asiakkaan kliinisen tutkimuksen tai kuntoutuksen ongelmanasettelun, aineistonkeruun ja tulokset. Arvostelu: hyväksytty / hylätty. Lääketieteen opintoja sivuaineopiskelijoille 3 op Sivuaineopiskelija valitsee logopedian lääketieteen opinnoista haluamansa kurssit. KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT 15 OP Ks. Humanistisen tiedekunnan ohjeet MUUT PAKOLLISET OPINNOT 57 OP Psykologian perusopinnot 25 op Psykologian opinnot auttavat opiskelijaa ymmärtämään, kuinka ihmisen psyykkinen kehitys ja toiminta ovat yhteydessä logopedisiin kysymyksenasetteluihin. Pääaineopiskelija suorittaa PsykoNetin tarjoaman perusopintokokonaisuuden; ks. Psykologian laitoksen opetus. Lääketieteen opinnot 17 op Tavoitteet Opiskelija oppii tuntemaan ihmisen fyysisen rakenteen ja toiminnan pääperiaatteet sekä ymmärtämään, miten erilaiset sairaudet ja vammat liittyvät logopediseen diagnostiikkaan ja kuntoutukseen. Opiskelija saa perusvalmiudet tarkastella erilaisten rakenteellisten ja toiminnallisten poikkeavuuksien vaikutusta puheen, kielen, viestinnän ja nielemismekanismin toimintaan. Kirjallisuus ilmoitetaan ennen kurssin alkua. Arvostelu Kaikki kurssit arvostellaan 0 5 MP1 Anatomia ja fysiologia 3op Sisältö Syvennetään tietoja puhe-elimistön ja hermoston anatomiasta ja fysiologiasta (hengityksen, äänentuoton, ääntämisen, syömis- ja nielemistoimintojen säätely, korva ja tasapainoelin). Muoto Luennot (20 t), mahdolliset demonstraatiot ja kirjallinen kuulustelu. MP2 Neurologia 3 op Sisältö Yleisimmät neurologiset sairaudet (mm. aivoverenkiertohäiriöt, aivovammat, dementiat, Parkinsonin tauti, MS-tauti, ALS), joiden yhteydessä ilmenee erilaisia puheen, kielen, viestinnän ja nielemiskyvyn häiriöitä. Neurologinen diagnostiikka ja hoitomuodot sekä kuntoutuksen neurologiset perusteet. Neurologisten sairauksien hoidon porrastus terveydenhuollossa. Muoto Luennot (20 t), mahdolliset demonstraatiot ja kirjallinen kuulustelu tai essee.

269 Logopedian koulutusohjelma 269 MP3 Lastenneurologia 2 op Sisältö Lapsen normaali neurologinen kehitys ja yleisimmät keskushermoston kehitykselliset häiriöt; sikiö- ja vastasyntyneisyyskauden sekä lapsuusiän kognitiivisia, psyykkisiä ja motorisia kehityshäiriöitä aiheuttavat sairaudet ja vammat sekä niiden jälkitilat. Lastenneurologinen kliininen tutkimus, kuntoutuksen porrastus ja erilaiset kuntoutusmenetelmät. Muoto Luennot (14 t), mahdolliset demonstraatiot ja kirjallinen kuulustelu tai essee. MP4 Korva-, nenä- ja kurkkutaudit ja audiologia 3 op Sisältö Keskeiset puheeseen ja äänentuottoon vaikuttavat taudit ja niiden hoito. Kuulemisen neuraalinen säätely. Audiologiset tutkimusmenetelmät, kuulovammojen diagnostiikka ja kuulon apuvälineet. Kuulovammaisten tutkimuksen ja kuntoutuksen hoitolinjat. Muoto Luennot (20 t), mahdolliset demonstraatiot ja kirjallinen kuulustelu. MP5 Foniatria ja fonokirurgia 2 op Sisältö Puhe- ja äänihäiriöiden lääketieteellinen etiologia, kliininen tutkiminen ja foniatrisen hoidon menetelmät sekä kuntoutuksen porrastus. Muoto Luennot (14 t), demonstraatiot ja kirjallinen kuulustelu. MP7 Lastenpsykiatria 2 op Sisältö Lasten ja nuorten psyykkinen kehitys, kehityskaudella ilmenevät psyykkiset häiriöt ja niiden psykiatriset hoitomuodot; erityisesti psyykkisten häiriöiden yhteydet puheen ja kielen ja vuorovaikutuksen kehitykseen. Muoto Luennot (14 t), demonstraatiot ja kirjallinen kuulustelu. MP8 Neuropsykiatria 2 op Sisältö Nuorten aikuisten ja aikuisten psyykkiset häiriötilat, niiden hoito- ja kuntoutusmenetelmät, hoitoonohjautumisprosessit. Neuropsykiatristen häiriöiden yhteydet kielenkäyttöön ja viestintään. Muoto Luennot (14 t), demonstraatiot ja kirjallinen kuulustelu. Kielitieteen ja puheopin opinnot 15 op Kielitieteen opinnot lisäävät opiskelijan ymmärrystä puheen- ja kielentutkimuksen aloista ja antavat valmiuksia soveltaa tätä tietoa logopedisiin kysymyksenasetteluihin. Pääaineopiskelija suorittaa seuraavat Kieli-ja käännöstieteen laitoksen sekä Puheopin laitoksen opinnot: Y01 Fonetiikan peruskurssi 2 op Y02 Yleisen kielitieteen peruskurssi 3op PUHEP8b Oman äänen analyysi ja harjoittaminen 2 op PUHEP3 Ryhmäviestintä 3 op MP9 Suomen kielen lause- ja muoto-oppi 3 op Tavoitteet Opiskelija saa perustiedot suomen kielen morfosyntaktisesta järjestelmästä ja oppii analysoimaan suomen kielen muoto- ja lauserakennetta. Sisältö Lauseiden ja lausumien rakentuminen, lausekkeiden kieliopilliset funktiot. Sanojen taivuttamisen periaatteet. Muoto Luennot ja harjoitukset (20 h). Kirjallisuus Iso suomen kielioppi: jaksot Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit (s ) sekä Nominaaliset lauseenjäsenet (s ). Vilkuna, M.: Suomen lauseopin perusteet (2., korjattu painos, 2000): luku Lausekkeiden sisäisestä rakenteesta (s ). Laaksonen, K. & A. Lieko: Suomen kielen äänne- ja muoto-oppi (4., uudistettu painos, 2003): luvut Morfologian peruskäsitteitä (s ) sekä Sanaluokat, Paradigma, Taivutustyypit ja Taivutus (s ). Arvostelu 0 5 MP10 Suomen kielen semantiikan perusteita 2 op Tavoitteet Opiskelija oppii ymmärtämään, miten merkitykset syntyvät kielessä. Lisäksi hän oppii analysoimaan ja kuvaamaan kielen merkityksiä. Sisältö Kurssilla pohditaan merkityksen käsitettä, merkityksen eri lajeja, merkityksen tulkintaa kielenkäytön eri muodoissa ja keinoja analysoida ja kuvata merkityksiä.

270 270 Puheopin laitos Muoto Luennot ja harjoitukset (16 h), kirjallinen kuulustelu. Kirjallisuus: Kuiri, K. (2004), Semantiikan peruskurssi. Tampere: Tampereen yliopisto, Kielija käännöstieteiden laitos. Arvostelu 0 5 Valinnaiset opinnot 10 op Logopedian opiskelijalle suositellaan suomen kielen, fonetiikan, puheopin ja/tai sosiaalipsykologian opintoja. Ks. myös psykologian aineopinnot ja suomen kielen sivuaineopinnot. LOGOKV1 Muita valinnaisia/muualla suoritettuja opintoja 0 10 op MAISTERIN TUTKINTO 120 OP SYVENTÄVÄT OPINNOT 105 op Logopedian syventävissä opinnoissa opiskelija syventää tietojaan logopedian alalta ja oppii tarkastelemaan alan tutkimusta kriittisesti. Opiskelija harjaantuu suunnittelemaan ja toteuttamaan kuntoutusta itsenäisesti ja syventää asiantuntijuuttaan harjoittelujaksojen avulla. Opiskelija oppii tuottamaan tietoa erilaisten teoreettisten ja kliinisten ongelmien ratkaisemiseksi ja arvioimaan tietoa kriittisesti ja analyyttisesti. Teoreettiset opinnot S 1 5 Logopedian erityiskysymyksiä 10 op Vaihtuva-alaisia luentokursseja (á 2 3 op) puheen, kielen ja vuorovaikutuksen tutkimuksen eri alueilta. Kurssit on mahdollista korvata esseetyöskentelynä sopimuksen mukaan. S6 Kirjatentti 5 op Opiskelija valitsee kolme teosta, yhden kustakin alla annetusta aihepiiristä. Kirjallisuusluettelo on saatavilla logopedian professorilta. I osa : Kielen ja vuorovaikutuksen tutkimus ja kuntoutus. II osa: Puheeseen, ääneen ja kieleen vaikuttavat tekijät. III osa: graduun liittyvä kirjallisuus; sovitaan gradunohjaajan kanssa. Kliiniset opinnot S7 Ohjattu asiakastyö, klinikkaharjoittelu 5 op Tavoitteet Opiskelija syventää asiantuntijuuttaan kliinisen harjoittelun avulla. Sisältö Opiskelija voi hakeutua esimerkiksi eri vammaisjärjestöjen kursseille työntekijäksi. Puheopin laitoksella voidaan järjestää erilaisia projekteja tai kuntoutusryhmiä, joiden ohjaajina opiskelijat voivat toimia. Muoto Harjoittelukokonaisuus toteutetaan kokeneen puheterapeutin alaisuudessa. Oppimispäiväkirja. Edeltävät opinnot Perus- ja aineopinnot. Arvostelu Hyväksytty / hylätty S8 Työnohjaus ja ammattietiikka 3 op Tavoitteet Opiskelija oppii ymmärtämään tulevan puheterapia- ja tutkimustyönsä moraalisia velvoitteita ja yhteisöllisen työskentelyn periaatteita. Hän lisää ymmärrystään itsestään toimijana ja kokijana ja tunnistaa ammatillisen kasvunsa vaiheen. Sisältö Opiskelija perehtyy oman alansa ammattieettisiin arvoihin, periaatteisiin ja sääntöihin, joita hänen tulee noudattaa harjoittaessaan omaa ammattiaan sekä puheterapeuttina että tutkijana. Opiskelija osallistuu tasavertaisena ja vastuullisena yksilönä ryhmään, jonka toimintaperiaatteena on kokemuksellinen oppiminen. Muoto Alustukset ja työnohjauskeskustelut (30 h). Opettajan ilmoittama oheiskirjallisuus. Arvostelu hyväksytty / hylätty Edeltävät opinnot Logopedian aineopinnot Arvostelu hyväksytty / hylätty S9 Pitkä harjoittelu 25 op Tavoitteet. Opiskelija syventää taitoaan tehdä asiakkaiden logopedisia arviointeja ja kuntoutussuunnitelmia, toteuttaa puheterapiaa sekä laatia lääkinnällisen kuntoutuksen jatkokuntoutussuunnitelmia ja vahvistaa kehittyvää asiantuntijuuttaan. Sisältö Asiakkaiden logopedinen tutkiminen, kuntoutuksen suunnittelu ja toteutus ohjaa-

271 Logopedian koulutusohjelma 271 van puheterapeutin alaisuudessa. Osallistuminen työryhmiin ja muihin neuvotteluihin. Muoto Neljän kuukauden ohjattu harjoittelu jossakin puheterapiapalveluja tarjoavassa yksikössä. Viikottainen työaika on 30 tuntia. Osallistuminen ohjaukseen, kirjalliset työt. Arvostelu 1 5 Edeltävät opinnot Perus- ja aineopinnot, muut pakolliset opinnot pääosin suoritettu (erityisesti psykologian ja lääketieteen opinnot). Metodiopinnot S10 Tutkielmaseminaari 10 op Tavoitteet Opiskelija tuottaa itsenäisesti mutta ohjauksen turvin (sisältää Hops) empiiriseen aineistoon perustuvan tutkimusraportin ja oppii tarkastelemaan omaa työskentelyään kriittisesti. Sisältö Seminaarissa opiskelija rakentaa tutkielmaansa sisällöllisesti prosessikirjoittamisen keinoin. Ryhmät tarkastelevat kunkin opiskelijan työn erityiskysymyksiä sekä vahvistavat opiskelijan tieteellisen kirjoittamisen ja argumentoinnin taitoja. Muoto Seminaari kokoontuu kolmen lukukauden aikana niin, että jokaisen jakson aikana opiskelija saa muokatuksi tutkielmansa jonkin tietyn osan sangen valmiiksi. Suullisia ja kirjallisia esityksiä. Kirjallisuus: Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. (uusin painos). Tutki ja kirjoita; Karisto A. & Seppälä, U. (2004). Maukas gradu. Valmistusvihjeitä tutkielman tekijöille; muita tutkielmatyötä tukevia julkaisuja. Arvostelu Hyväksytty / hylätty Edeltävät opinnot Hyväksytty kandidaatin tutkielma. PE4 Johdatus tieteenfilosofiaan 2 op Pääaineopiskelija suorittaa myös pro gradu työtä tukevia eri aineiden tarjoamia metodiopintoja (esimerkiksi tilastotieteen tai kokeellisen fonetiikan opintoja) tai ylimääräisiä Logopedian erityiskysymyksiä kursseja 3 op S11 Pro gradu tutkielma 40 op Logopedian tutkielmat kirjoitetaan artikkelimuotoon noudattaen alan kansainvälisiä tieteellisiä käytäntöjä. Valinnaiset opinnot 15 op Logopedian opiskelijoille suositellaan pro gradu työtä tukevia muiden aineiden opintoja, kuten yleisen kielitieteen, suomen ja fonetiikan, puheopin, sosiaalipsykologian ja psykologian opintoja (ks. psykologian aineopinnot ja suomen kielen sivuaineopinnot). JATKO-OPINNOT Ks. Humanistisen tiedekunnan yleisohjeet. Logopedian jatko-opinnot johtavat filosofian tohtorin tutkintoon. Jatko-opinto-oikeuden perusteista ja sisällöistä keskustellaan logopedian professorin kanssa. Pääaineopiskelija suorittaa myös osan Filosofian laitoksen kurssista

272 272 TAIDEAINEIDEN LAITOS Taideaineiden laitoksen pääaineet ovat Suomen kirjallisuus, yleinen kirjallisuustiede sekä teatterin ja draaman tutkimus. Lisäksi laitoksen oppiaineisiin kuuluu taidehistoria, josta voi suorittaa perusopinnot ja aineopinnot. Yhteistyössä tiedotusopin laitoksen kanssa taideaineiden laitos vastaa monitieteisestä mediakulttuurin opintokokonaisuudesta ja tämän pohjalta vuosina toteutettavista mediakulttuurin maisteriopinnoista. Suomen kirjallisuuden ja yleisen kirjallisustieteen perusopinnot ovat yhteiset. Yhteistyötä tekevät myös teatterin ja draaman tutkimus sekä mediakulttuuri. Jos sama opintojakso kuuluu useampaan oppiaineeseen, on huomattava, että opiskelija voi lukea saman opintosuorituksen opintopisteet vain yhteen kertaan tutkinnon kokonaislaajuuteen ja vain yhteen opintokokonaisuuteen. Mikäli opiskelija opintopisteiden saamiseksi haluaa tehdä korvaavan opintosuorituksen, siitä on sovittava opintojaksosta vastaavan opettajan kanssa. Aineenopettajakoulutuksessa tutkinnot muodostuvat yhden tai kahden opetettavan aineen opinnoista sekä opettajan pedagogisista opinnoista. Suomen kirjallisuus, yleinen kirjallisuustiede sekä teatterin ja draaman tutkinmus voivat olla pääaineena tai sivuaineena äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettajakoulutuksessa. Jos pääaineena on kirjallisuusaine, laajana sivuaineena on suomen kieli, josta on suoritettava vähintäään perusopinnot ja aineopinnot sivuainevaatimusten mukaan. Lisäksi vaaditaan puheopin ja logopedian sekä yleisen kielitieteen ja fonetiikan opinnot ja mahdolliset muut suomen kielen opetussuunnitelman mukaan kaikille yhteiset äidinkielen ja kirjallisuuden opetettavan aineen opinnot. (Ks. suomen kielen opetussuunnitelma.) Jos pääaineena on suomen kieli, laajana sivuaineena on yksi em. kirjallisuusaineista, josta on suoritettava perusopinnot ja aineopinnot sivuainevaatimusten mukaan siten kuin ao. oppiaineen opetussuunnitelmassa mainitaan. Opettajan pedagogisista opinnoista huolehtii kasvatustieteiden tiedekunta. Opettajan pedagogisista opinnoista sekä niihin liittyvästä soveltuvuuskokeesta saa tietoja kasvatustieteiden tiedekunnan opinto-oppaasta sekä humanistisen tiedekunnan kotisivuilta. Katso myös kohta Aineenopettajakoulutus tämän oppaan alussa. Suomen kirjallisuus Suomen kirjallisuuden opintojen tavoitteena on kyky ymmärtää ja analysoida kirjallisia tekstejä sekä muita kulttuurin ja median kenttään liittyviä ilmiöitä, samoin kuin vahvistaa kirjallisuuden tuntemusta sekä taitoa puhua ja kirjoittaa kirjallisuudesta. Opinnoissa perehdytään kirjallisuustieteen teorioihin ja tutkimusmenetelmiin, kirjallisuuden historiaan, erityisesti suomalaiseen kaunokirjallisuuteen, kirjallisuuden opettamiseen sekä muihin kulttuurityön käytäntöihin. Tutkimuksessa Suomen kirjallisuuden oppiaineen vahvuusalue on perinteisesti ollut kirjallisuushistoria ja pirkanmaalaisten kirjailijoitten tuotanto. Oppiaineessa painotetaan myös nykykirjallisuuden tutkimusta eri metodien näkökulmista. Erityisen huomion kohteena ovat kirjallisuusinstituution ja yhteiskunnan suhteet.

273 Suomen kirjallisuus 273 Aineyhdistelmät Suomen kirjallisuus tutkinnon pääaineena sopii erityisen hyvin opetuksen ja koulutuksen alalle tai viestintä- ja mediatyöhön aikoville. Lisäksi se sopii tutkijoiksi, kirjasto- ja kustannusalalle tai teatterin ja kulttuurihallinnon tehtäviin tähtääville. Lopullinen ammattikuva muotoutuu kunkin opiskelijan valitseman aineyhdistelmän ja yksilöllisen opiskelusuunnitelman mukaan. Suomen kirjallisuus sopii samaan aineyhdistelmään esimerkiksi suomen kielen, muiden kieliaineiden, informaatiotutkimuksen, tiedotusopin, historiatieteiden, perinteentutkimuksen, filosofian, sosiaalitieteiden sekä kasvatustieteen opintojen kanssa sekä erilaisiin monitieteisiin opintokokonaisuuksiin. Sivuaineeksi Suomen kirjallisuuden voi valita yli tiedekuntarajojen. Suomen kirjallisuuden opiskelija ei voi ottaa yleistä kirjallisuustiedettä sivuaineeksi. Perusopinnot järjestetään yhteistyössä yleisen kirjallisuustieteen kanssa, mutta aineopintovaiheessa oppiaineet eriytyvät. Yksittäisiä yleisen kirjallisuustieteen opintojaksoja voidaan myöhemminkin sisällyttää tutkinnon ylimääräisiin opintoihin ja kursseja voidaan lukea hyväksi Suomen kirjallisuuden opinnoissa. Kurssien vastaavuudesta tiedotetaan kunkin lukukauden opetusohjelmassa, minkä lisäksi korvaavuuksista voidaan neuvotella tapauskohtaisesti. Äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettajan opinnoissa pääaineena voi olla joko Suomen kirjallisuus, yleinen kirjallisuustiede, teatterin ja draaman tutkimus tai suomen kieli. Jos pääaineena on jokin kirjallisuusaineista, ensimmäisenä sivuaineena on suomen kieli. Pääaineesta suoritetaan perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot sekä pro gradu -tutkielma ja ensimmäisestä sivuaineesta vähintään perusopinnot ja osa (35 op) aineopinnoista. Opettajan pätevyys edellyttää myös pedagogisia opintoja, joihin haetaan erikseen. Opettajan pedagogisiin opintoihin hakemisesta ja sen edellytyksistä sekä valintaperusteista ilmoitetaan erikseen humanistisen tiedekunnan ilmoitustaululla ja kotisivuilla. Aineenopettajakoulutusta koordinoivat kasvatustieteiden tiedekunnassa opettajankoulutuslaitos sekä humanistisessa tiedekunnassa suomen kielen ja yleisen kielitieteen jaos (kieli- ja käännöstieteiden laitoksessa). Tutkinnot ja opintokokonaisuudet Yliopisto-opinnot tähtäävät ensi vaiheessa alemman korkeakoulututkinnon (HuK) ja sen jälkeen ylemmän korkeakoulututkinnon (FM) suorittamiseen. HuK-tutkinto on mahdollista suorittaa noin 3 vuodessa ja koko FM-tutkinto noin 5 vuodessa. Opintojen etenemiseen vaikuttavat niin yksilölliset erot kuin sivuaineiden opiskelukin. Suomen kirjallisuuden perusopinnot (25 op) johdattavat kirjallisuuden opiskeluun, lajeihin ja historiaan sekä tieteenalan peruskäsitteisiin. Opinnot sisältävät runsaasti niin suomalaiseen kuin ulkomaiseenkin kaunokirjallisuuteen paneutumista, mutta jo perusopinnoista lähtien rakennetaan pohjaa myös kirjallisuustieteellisen ajattelun ja kirjoittamisen valmiuksille. Aineopinnot (45 op) täydentävät ja laajentavat perusopintojen antamaa yleiskuvaa ja suovat osittaisella valinnaisuudellaan mahdollisuuden tutkimukselliseen tai ammatilli-

274 274 Taideaineiden laitos seen erikoistumiseen. Aineopintojen yhteydessä tehdään proseminaariesitelmä, jonka pääaineopiskelijat voivat laajentaa kandidaatintutkielmaksi HuK-tutkintoa varten. Syventävät opinnot ja pro gradu -tutkielma ( op) johdattavat opiskelijoita omakohtaisen tieteellisen tutkimuksen perusteisiin. Syventävissä opinnoissa voi jatkaa keskittymistä jo aineopinnoissa valitsemalleen erityisalalle. Pääpaino on tutkielman laadinnassa. Aineopintojen tai syventävien opintojen vaiheissa on suositeltavaa opiskella myös jossakin ulkomaisessa yliopistossa. Ulkomailla suoritetut kirjallisuudenopinnot korvataan tutkinnossa soveltuvin osin. Suomen kirjallisuuden oppiaine pyrkii järjestämään mahdollisimman paljon lähiopetusta, luentoja, harjoitusryhmiä ja erilaisia seminaareja, mutta suuri osa perus- ja aineopinnoista on mahdollista suorittaa myös kirjatentteinä. Sivuaineopiskelijoiden on mahdollista suorittaa kaikki perusopinnot osallistumatta lähiopetukseen. Tämä edellyttää erityisen huolellista oman opiskelun suunnittelua. Pääaineopiskelijoille on joitakin pakollisia kursseja. Aineopinnoissa on suotavaa suorittaa teoria- ja historiakirjallisuutta myös esseetyyppisillä kotitöillä tai muulla opettajan kanssa sovittavalla tavalla. Harjoitusryhmien ja aineopintojen proseminaariryhmien enimmäiskoko on 15 opiskelijaa. Syventävien opintojen seminaariryhmän ja tutkielmapiirin enimmäiskoko on 12 opiskelijaa. Karsinnassa noudatetaan jonolakia. Opinnoissa eteneminen Kaikkien opiskelijoiden on tärkeää laatia omien tavoitteidensa ja etenemisvauhtinsa mukainen henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) ja seurata sen toteutumista. Neuvoja oman opiskelun suunnitteluun saa laitoksen www-sivuilta ja oppiaineen opettajilta. Ehdotus suoritusaikatauluksi auttaa suunnitelman tekemisessä. Se kertoo, mihin mennessä jokin opintojakso on hyvä suorittaa. Sen lisäksi on tärkeää tarkistaa opetusohjelmasta kunakin vuonna järjestettävä opetus ja käytettävissä olevat tenttipäivät. Kirjallisuuden opiskelijan on alusta lähtien varattava suunnitelmallisesti aikaa luento- ja harjoituskursseilla käymisen lisäksi kirjallisuuden lukemiseen, tenttimiseen ja muuhun omatoimiseen työskentelyyn. Tenttien vastaanottajat ja opintojaksojen vastuuopettajat ilmoitetaan lukuvuosittain opetusohjelmassa ja ajantasaisesti laitoksen www-sivuilla. EHDOTUS SUORITUSAIKATAULUKSI I lukuvuoden syksy (perusopintoja) P0 Johdatus kirjallisuuden opiskeluun P1 Johdatus kirjallisuuden poetiikkaan P3A Suomen kirjallisuuden historia P3B Länsimaisen kirjallisuuden historia P6 Populaari- ja nuorisokirjallisuus I lukuvuoden kevät (perusopintoja) P2 Kirjallisuus, kulttuuri ja yhteiskunta P4 Johdatus suomalaisen kaunokirjallisuuden tuntemukseen P5 Johdatus länsimaisen kaunokirjallisuuden tuntemukseen P7 Tiede, taide ja kirjoittaminen

275 Suomen kirjallisuus 275 II lukuvuosi (aineopintoja) A1 Kirjallisuus- ja kulttuuriteoria A2 Kirjallisuudentutkimuksen menetelmät A3 Suomen kirjallisuuden historia ja kaunokirjallisuus (osa) A4 Valinnainen suuntautuminen (osa) Proseminaarin eli opintojakson A5 suorittaminen on mahdollista jo toisena opiskeluvuonna, jos opiskelijan muu opiskelutilanne sen sallii. III lukuvuosi (aineopintoja) A3 Suomen kirjallisuuden historia ja kaunokirjallisuus (osa) A4 Valinnainen suuntautuminen (osa) A5 Proseminaari Seminaariin (opintojakson S5) voi osallistua jo kolmantena opiskeluvuonna muusta opintotilanteesta riippuen. IV lukuvuosi (syventäviä opintoja) S1 Syventävä kirjallisuuden teoria S2 Kirjallisuudentutkimuksen klassikoita S3 Suomalaisen kirjallisuudentutkimuksen historia S4 Suomalaisen kaunokirjallisuuden erityiskurssi S5 Seminaari Tutkielmapiiriin (opintojakso S7) voi osallistua jo neljäntenä opiskeluvuonna muusta opintotilanteesta riippuen. V lukuvuosi (syventäviä opintoja) S6 Valinnaisia syventäviä opintoja S7 Tutkielmapiiri S8 Tutkielma Siirtyminen opintokokonaisuudesta toiseen edellyttää edellisen opintokokonaisuuden suorittamista vähintään hyvin tiedoin. Seuraavaan opintokokonaisuuteen kuuluvia yksittäisiä opintojaksoja voi suorittaa jo ennen kuin edellinen opintokokonaisuus on kokonaan suoritettu. Opiskelijan tulee itse seurata, että opinnot tulevat opintosuoritusrekisteriin. Kun kukin opintokokonaisuus (perusopinnot, aineopinnot, syventävät opinnot) on kokonaan suoritettu, siitä haetaan yhteismerkintä. Yhteismerkinnän antava opettaja ilmoitetaan vuosittaisessa opetusohjelmassa ja ajantasaisesti laitoksen www-sivuilla. Opetuksen ja opiskelun arviointi Suomen kirjallisuudessa opetuksen onnistumista seurataan ja sen kehittämiseksi kerätään tietoa opiskelijapalautteella sekä laajemmilla selvityksillä ja itsearvioinneilla, joihin osallistuvat opiskelijoiden lisäksi opettajat ja tutkijat. Palaute otetaan huomioon opetuksen suunnittelussa. Lisäksi taideaineiden laitos järjestää opiskelijoille ja henkilökunnalle yhteistoimintakokouksia, joissa keskustellaan opetuksesta ja muista ajankohtaisista asioista. Opiskelijoiden ainejärjestö Teema järjestää laitoksella yhteisiä kahvi- ja keskustelutilaisuuksia.

276 276 Taideaineiden laitos Opintosuorituksista annetaan numeroarvostelun lisäksi yksityiskohtaisempaa suullista tai kirjallista palautetta aina pyydettäessä ja systemaattisesti erilaisten harjoitustöiden yhteydessä. Pro gradu -tutkielmista ja sivuaineen tutkielmista kirjoitetaan lausunnot. Opintokokonaisuudet suoritetaan siten, että ensin suoritetaan perusopinnot, sitten aineopinnot ja lopuksi maisterin tutkintoon kuuluvat syventävät opinnot. Kun kaikki opintokokonaisuuteen vaadittavat yksittäiset opintojaksot on suoritettu, opiskelija ilmoittaa vastuuhenkilölle, joka vie kokonaismerkinnän opintosuoritusrekisteriin. Perus- ja aineopintojen kokonaisuuksien arvosanaksi (1 5) tulee keskiarvo siihen sisältyvien yksittäisten opintojaksojen arvosanoista. Siirtyminen opintokokonaisuudesta toiseen edellyttää edellisen kokonaisuuden suorittamista vähintään hyvin tiedoin (3). Syventävien opintojen arvosana määräytyy niiden opintojaksojen keskiarvon perusteella, joista annetaan arvosana. Kokonaisarvosana 5 edellyttää pro gradu -tutkielmasta vähintään arvosanaa magna cum laude approbatur. Tutkielman arvosana siis merkitään erikseen näkyviin tutkintotodistukseen. Yhteiskuntasuhteet ja yhteydet oman yliopiston ulkopuolelle Suomen kirjallisuuden oppiaine pyrkii monin tavoin vaalimaan yhteiskuntasuhteitaan. Oppiaine tarjoaa opetusta ja harjoittelua aidoissa työtehtävissä, harjaannuttaa kulttuurielämän toimijaksi ja madaltaa opiskelusta työelämään siirtymisen kynnystä. Taideaineiden laitos rohkaisee kuntia, kulttuurilaitoksia ja muuta kulttuurielämää käyttämään hyväkseen oppiaineen asiantuntijuutta ja työpanosta erityisesti kirjallista kulttuuria koskevien selvitysten ja tutkimusten tekemisessä. Niitä voidaan laatia myös opinnäytteiksi. Oppiaineelle tärkeitä yhteistyötahoja ovat esimerkiksi Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutti, Väinö Linnan seura, Lauri Viita -seura ja Viita-akatemia. Kirjallisuus- tai teatterikriitikoille tarkoitettu Vaaskivi-plaketti jaetaan oppiaineen piirissä yhteistyössä kirjailijajärjestöjen ja Suomen Arvostelijain Liiton kanssa. Suomen kirjallisuudella on myös yliopiston ulkopuolelta rahoitettuja opetuksen ja tutkimuksen harjoitteluhankkeita. Hankkeet liitetään oppiaineen normaaleihin opetusrutiineihin, ja opiskelijat voivat hyötyä niistä sekä oppijoina että opettajina. Tutkimusprojekteihin on hankittu Suomen Akatemian, säätiöiden ja kustantajien rahoitusta. Yhteistyötä opetuksessa ja tutkimuksessa tehdään myös yliopiston muiden tiedekuntien kuten lääketieteellisen tiedekunnan kanssa. Yhdessä muiden yliopistojen kirjallisuusoppiaineiden kanssa Suomen kirjallisuus on mukana Taiteiden tutkimuksen valtakunnallisessa virtuaaliopetushankkeessa ja Kirjallisuudentutkimuksen valtakunnallisessa tutkijakoulussa. Kahdenväliset opiskelijavaihtosuhteet oppiaineella on Unkariin ja opetusyhteistyön kohteina ovat olleet muiden muassa Pohjoismaat, Baltia ja Venäjä.

277 Suomen kirjallisuus 277 PERUSOPINNOT 25 op. Perusopinnot johdattavat kirjallisuuden opiskeluun, lajeihin ja historiaan sekä tieteenalan peruskäsitteisiin. Opiskelija saa yleiskuvan tieteenalasta perehtymällä kirjallisuuden poetiikkaan, kirjallisuuden, kulttuurin ja yhteiskunnan suhteeseen sekä kirjallisuushistoriaan. Lisäksi kurssit harjaannuttavat kaunokirjallisuuden lukemiseen, kirjallisuustieteelliseen keskusteluun ja kirjoittamiseen. Perusopinnot suoritettuaan opiskelijalla on käsitys kirjallisuudentutkimuksen nykytilanteesta, lähtökohdat omaehtoiseen kirjallisuuden tuntemuksen syventämiseen sekä valmiudet oman opintosuunnitelman rakentamiseen aine- ja syventävissä opinnoissa. Perusopinnot koostuvat seitsemästä opintojaksosta, jotka suoritetaan ensisijaisesti luento- ja harjoituskursseina. Kursseja tai niiden osia voi korvata myös kirjallisuudella tai muulla erikseen sovittavalla tavalla. Opintojakson P1 tulee olla suoritettu ennen muiden jaksojen suorittamista. Pääaineopiskelijoiden on suoritettava opintojaksojen P4-P6 osioista vähintään yksi harjoituskurssina. Kyseisiä jaksoja kirjatenttinä tentittäessä luetaan kuusi kirjaa yhtä opintopistettä kohden. Tenttikirjallisuuden suosituslistat ovat saatavissa laitoksen www-sivuilta tai kohtien vastuuhenkilöiltä. P0 Johdatus kirjallisuuden opiskeluun 0 op. Opintojakson tavoite: tehdä tutuksi oma laitos ja sen käytännöt, oppiaineet, henkilökunta ja opiskelijatoverit sekä auttaa suunnistamaan uudessa opiskeluympäristössä, käynnistämään omat opinnot ja laatimaan henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS). Kurssi on tarkoitettu kaikille uusille, myös muissa yliopistoissa tai avoimessa korkeakoulussa aiemmin opintojaan suorittaneille pääaineopiskelijoille. Vastuuoppiaineet: Suomen kirjallisuus ja yleinen kirjallisuustiede. P1 Johdatus kirjallisuuden poetiikkaan 3 op. Opintojakson tavoite: perehtyä kirjallisuuden poetiikan peruskäsitteisiin, tieteenalan historiaan ja nykysovelluksiin. Vastuuoppiaine: Yleinen kirjallisuustiede. Luennot tai kirjallisuutta: Alanko & Käkelä-Puumala (toim.): Kirjallisuudentutkimuksen peruskäsitteitä (2001); Kantokorpi, Lyytikäinen & Viikari: Runousopin perusteet (1990), Viikarin osuus Lyriikan runousoppia ; Rimmon-Kenan: Kertomuksen poetiikka (1983/1991). P2 Kirjallisuus, kulttuuri ja yhteiskunta 3 op. Opintojakson tavoite: perehtyminen kirjallisuusinstituution rakenteisiin sekä tutustuminen kirjallisuuden, kulttuurin ja yhteiskunnan suhteita koskevan tutkimuksen nykysuuntauksiin ja peruskäsitteisiin. Vastuuoppiaine: Suomen kirjallisuus. Luennot tai kirjallisuutta: Easthope: Literary into Cultural Studies (1991); Lehtonen: Merkitysten maailma (1996); Niemi: Kirjallisuus instituutiona (1991) TAI Kirjallinen elämä (2000). P3 Johdatus kirjallisuuden historiaan 6 op. Opintojakson tavoite: perehtyä kirjallisuushistoriallisiin aikakausiin, lajien kehitykseen ja keskeisiin kirjailijoihin. P3A Suomen kirjallisuuden historia 3 op. Vastuuoppiaine: Suomen kirjallisuus. Luennot tai kirjallisuus: Laitinen: Suomen kirjallisuuden historia (1997, 4. p.). P3B Länsimaisen kirjallisuuden historia 3 op. Vastuuoppiaine: Yleinen kirjallisuustiede. Luennot tai kirjallisuus: Olsson & Algulin: Litteraturens historia i världen (1995, 3. p.). P4 Johdatus suomalaisen kaunokirjallisuuden tuntemukseen 4 op. Opintojakson tavoite: tutustua suomalaisen kaunokirjallisuuden perusteoksiin sekä harjoittaa analyyttisen lukemisen ja kirjallisuudesta kirjoittamisen taitoja. Kurssin suoritettuaan opiskelija kykenee hahmottamaan suomalaisen kaunokirjallisuuden traditiota eri aikakausia ja lajeja edustavien teosten kautta. Analyyttisena lukijana opiskelija tekee havaintoja teosten kuvallisuudesta, kielestä ja kerronnasta.

278 278 Taideaineiden laitos Vastuuoppiaine: Suomen kirjallisuus. Harjoituskurssi tai kirjallisuutta. Pääaineopiskelijoiden on mahdollista suorittaa kohdat P4B ja P5B yhdessä (4 op.) teatterin ja draaman tutkimuksen tuottamalla kurssilla Draaman analyysi ja tulkinta I (ks. Teatterin ja draaman tutkimus P3). P4A Romaani ja novelli 2 op. P4B Lyriikka, draama ja muu kirjallisuus 2 op. P5 Johdatus länsimaisen kaunokirjallisuuden tuntemukseen 4 op. Opintojakson tavoite: tutustua länsimaisen kaunokirjallisuuden perusteoksiin edellisen kohdan tapaan. Vastuuoppiaine: Yleinen kirjallisuustiede. Harjoituskurssi tai kirjallisuutta. Pääaineopiskelijoiden on mahdollista suorittaa kohdat P4B ja P5B yhdessä (4 op.) teatterin ja draaman tutkimuksen tuottamalla kurssilla Draaman analyysi ja tulkinta I (ks. Teatterin ja draaman tutkimus P3). P5A Romaani ja novelli 2 op. P5B Lyriikka, draama ja muu kirjallisuus 2 op. P6 Populaari- ja nuorisokirjallisuus 2 op. Suoritetaan kohta A tai B. P6A Populaari- ja genrekirjallisuus Opintojakson tavoite: perehtyä yhden tai useamman lajityypin edustajiin itsenäisesti tenttiin lukien tai kurssilla ohjatusti. Populaarikirjallisuuden lajityyppisten ominaisuuksien ja funktioiden ymmärtäminen. Vastuuoppiaine: Suomen kirjallisuus. Harjoituskurssi tai kirjallisuutta P6B Lasten- ja nuortenkirjallisuus Opintojakson tavoite: Lasten- ja nuortenkirjallisuuden eri lajien ja traditioiden tuntemus kirjallisuutta tenttiin lukien tai kurssille osallistuen. Analyysitaitojen soveltaminen lastenkirjallisuuden erityispiirteet huomioiden. Vastuuoppiaine: Yleinen kirjallisuustiede. Harjoituskurssi tai kirjallisuutta. P7 Tiede, taide ja kirjoittaminen 3 op. Opintojakson tavoite: tukea ja kehittää opiskelijan kielellistä ilmaisua taideaineiden opiskelun ja taiteiden tutkimuksen näkökulmasta. Vastuuoppiaineet: Suomen kirjallisuus, yleinen kirjallisuustiede, teatterin ja draaman tutkimus. Pääaineopiskelijat: luento- ja harjoituskurssi jostakin luovan ja/tai tieteellisen kirjoittamisen alasta. Oheiskirjallisuutta: Andersson: Luova mieli (2002); Calvino: Kuusi muistiota seuraavalle vuosituhannelle (1995); Kauppinen & Laurinen: Tekstioppi (1987 tai uudempi painos); Lehtinen: Sanojen avaruus (2000); Lonka et al.: Taitava kirjoittaja: opiskelijan opas (2002). Sivuaineopiskelijat suorittavat kohdan omatoimisilla kirjoitusharjoituksilla oheiskirjallisuuden pohjalta. HUOM: Mikäli opiskelijalla on sekä pää- että sivuaineenaan taideaine, hän suorittaa sivuaineen osalta kohdan kirjallisuudella (essee tai tentti). Tarkemmat ohjeet ja kirjalistat laitoksen www-sivuilta tai opintojaksojen vastuuhenkilöiltä. AINEOPINNOT 45 op. Aineopinnot täydentävät ja laajentavat perusopintojen antamaa yleiskuvaa sekä johdattavat opiskelijoita omakohtaisen tieteellisen tutkimuksen perusteisiin. Aineopinnot koostuvat viidestä opintojaksosta. Jakso A2 on tarkoitettu proseminaaria alustavaksi. Jaksossa A4 opiskelija valitsee omaan opintosuunnitelmaansa erikoistumissuuntia siten, että niistä rakentuu mielekäs tutkimuksellinen tai ammatillinen linja. Sivuaineopiskelijat voivat suorittaa aineopinnot 35 opintopisteen laajuisena. (Syventäviin opintoihin jatkavat sivuaineopiskelijat suorittavat myös proseminaarin.) A1 Kirjallisuus- ja kulttuuriteoria 3 op. Opintojakson tavoite: kirjallisuus- ja kulttuuriteoreettisen tietämyksen laajentaminen. Luennot tai kirjallisuutta kaksi seuraavista: Cohn: Fiktion mieli (2006); Eagleton: Kirjallisuusteoria (2., uudistettu painos 1997); Fornäs: Kulttuuriteoria (1998); Sevänen: Taide instituutiona ja järjestelmänä (1998).

279 Suomen kirjallisuus 279 A2 Kirjallisuudentutkimuksen menetelmät 3 op. Opintojakson tavoite: selvittää käytännönläheisesti ja oivallusten kautta, mitä mahdollisuuksia kirjallisuudentutkimuksen eri suuntausten ja metodien soveltaminen etenkin tekstejä analysoitaessa tarjoaa. Pääaineopiskelijoita suositellaan suorittamaan kohta harjoituskurssina toisena opiskeluvuonna ennen proseminaaria; kirjatenttinä suorittamisesta pääaineopiskelijan on neuvoteltava etukäteen jakson vastuuopettajan kanssa. Sivuaineopiskelijoille paikkoja harjoituskurssilla on rajoitetusti, joten he suorittavat kohdan pääsääntöisesti tenttimällä teoksen Koskela & Rojola: Lukijan ABC-kirja (1997/2000) sekä valikoiman tutkimusartikkeleita, jotka on lueteltu oppiaineen www-sivuilla ja digitoitu verkkoon yhteistyössä yliopiston kirjaston kanssa. A3 Suomen kirjallisuuden historia ja kaunokirjallisuus 17 op. Opintojakson tavoite: laajentaa ja ajanmukaistaa yleisnäkökulmaa Suomen kirjallisuushistoriaan sekä syventyä samalla yksittäisiin teoksiin hakien niille kirjallisuushistoriallisia puitteita. Kirjatentit tai luennot ja harjoitukset. Tentittävien teosten suosituslistat ovat laitoksen www-sivuilla. A3A Suomen kirjallisuus 1880-luvun alkuun 4 op. Suomen kirjallisuushistorian (1999) osa 1 eli Varpio - Huhtala (toim.): Hurskaista lauluista ilostelevaan romaaniin JA viisi teosta suosituslistalta. A3B Suomen kirjallisuus 1880-luvulta luvun loppuun 5 op. Suomen kirjallisuushistorian (1999) osa 2 eli Rojola (toim.): Järkiuskosta vaistojen kapinaan JA kahdeksan teosta suosituslistalta. A3C Suomen kirjallisuus 1940-luvulta luvulle 5 op. Suomen kirjallisuushistorian (1999) osa 3 eli Lassila (toim.): Rintamakirjeistä tietoverkkoihin JA kahdeksan teosta suosituslistalta. A3D Uusin suomalainen kirjallisuus 3 op. Ojajärvi: Supermarketin valossa (2006) JA viisi teosta suosituslistalta. A4 Valinnainen suuntautuminen 12 op. Opintojakson tavoite on omaksua omien tutkimuksellisten tai ammatillisten intressien kannalta hyödyllisiä näkökulmia ja taitoja. Valitaan 2-4 seuraavista osa-alueista, kustakin 3-6 op. Suoritetaan luento- tai harjoituskursseina, tenttimällä kirjallisuutta tai tekemällä sen pohjalta harjoitustöitä (harjoitustyöllä suoritettaessa aiheen rajauksesta on neuvoteltava osa-alueen vastuuopettajan kanssa). Suosituslistat tentittävästä kirjallisuudesta ja osa-alueiden vastuuopettajat löytyvät laitoksen www-sivuilta. A4A Periodit, lajit, tyylit A4B Tekstiteoria A4C Kirjallisuushistorian tutkimus A4D Kirjallisuus- ja taidefilosofia A4E Kulttuurintutkimus ja kirjallisuussosiologia A4F Psykologinen kirjallisuudentutkimus A4G Feministinen kirjallisuudentutkimus A4H Kirjallisen työn lajit A4I Kirjallisuudenopetus koulussa A4J Populaari- ja nuorisokirjallisuuden lajit A4K Medialukutaidon opettaminen A5 Proseminaari 10 op. Pakollinen pääaineopiskelijoille ja syventäviin opintoihin jatkaville sivuaineopiskelijoille. Proseminaarissa harjoitellaan tiedonhakua, laaditaan tutkimussuunnitelma ja kirjoitetaan oma kirjallisuustieteellinen esitelmä. Lisäksi harjoitellaan tieteellistä kommentointia (opponenttina toimiminen) ja muita akateemisia keskustelutaitoja (esitelmien yhteiset käsittelyt). Oheiskirjallisuutena Ihonen - Ihonen: Kirjallisuuden opinnäyteopas (2005). Proseminaarin suorittaminen edellyttää kokonaan suoritettuja perusopintoja; lisäksi ennen proseminaaria on suoritettava kohta A2.

280 280 Taideaineiden laitos Pääaineopiskelijoiden proseminaariesitelmä, tarvittaessa korjauksin täydennettynä, hyväksytään samalla HuK-tutkielmaksi (15-20 s.). Huk-tutkintoa varten suoritetaan lisäksi yleisenä tenttipäivänä tutkielman aiheeseen liittyvä kypsyysnäyte (ks. Humanistisen tiedekunnan opinto-opas). Tarkempi ohjeistus proseminaarin vastuuhenkilöltä. SYVENTÄVÄT OPINNOT 80 op. Syventävät opinnot tähtäävät kirjallisuustieteellisen tiedon, tutkimusmenetelmien ja teorioiden soveltamiseen tutkimusongelmien ratkaisussa sekä tieteelliseen tutkielman laatimiseen yhdeltä kiinnostusalueelta. Opintojen sisällöstä ja suorittamisen aikataulusta sovitaan vastaanotolla oppiaineen professorin kanssa ennen seminaarin (S5) aloittamista. Tutkielman aihe käydään sopimassa vastaanotolla viimeistään tutkielmapiirin (S7) alkuvaiheessa. S1 Syventävä kirjallisuuden teoria 10 op. Perehtyminen tutkielman kannalta hyödylliseen teoria- ja menetelmäkirjallisuuteen sopimuksen mukaan. Suosituslista laitoksen wwwsivuilla. Osa opintojaksosta voidaan suorittaa luento- tai harjoituskurssilla. S2 Kirjallisuudentutkimuksen klassikoita 3 op. Kirjallisuusteoreettisen tietämyksen syventäminen ja tutkimusintressien kontekstualisoiminen lukemalla tutkimuskirjallisuutta sopimuksen mukaan 2-3 teosta seuraavista (osa opintojaksosta voidaan suorittaa luento- tai harjoituskurssilla). Auerbach: Mimesis (1946/1992); Todorov: Mikhail Bakhtin, The Dialogical Principle (1984); Barthes: S/Z (1970/1974); Bloom: The Western Canon (1996); Booth: The Rhetoric of Fiction (1961); de Man: Blindness and Insight (1983); Eco: A Theory of Semiotics (1979); Fetterley: The Resisting Reader (1978); Fish: Is There a Text in This Class? (1980); Genette: Discours du récit /Figures III (1972, Narrative Discourse, 1980); Gilbert & Gubar: The Madwoman in the Attic (1979); Iser: Der implizite Leser (1972, The Implied Reader, 1974); Jameson: The Political Unconscious (1981); Jauss: Toward An Aesthetic of Reception (1982); Hökkä (toim.): Oi runous (2000); Pesonen ja Suni (toim.): Venäläinen formalismi (2001); Wellek & Warren: Kirjallisuus ja sen teoria (1949/1969); Williams: Marxismi, kulttuuri ja kirjallisuus (1988). S3 Suomalaisia monografioita 6 op. Perehtyminen suomalaista kirjallisuudentutkimusta edustaviin monografioihin niiden tuottaman tiedon, niissä sovelletun teorian ja niissä käytettyjen menetelmien näkökulmasta. Suosituslista laitoksen www-sivuilla. S4 Suomalaisen kaunokirjallisuuden erityiskurssi 3 op. Tutkielmaan liittyvää kaunokirjallisuutta 18 teosta sopimuksen mukaan tai vastaavia erityiskursseja. S5 Seminaari 8 op. Hyväksytty seminaariesitelmä sekä aktiivinen seminaarityöskentely. Seminaariin ilmoittauduttaessa on oltava suoritettuna aineopintojen opintojaksot A1, A2 ja A5 sekä ainakin osa jaksoista A3 ja A4. S6 Valinnaisia syventäviä opintoja 6 op. Kurssin suorittamistavasta sovittava professorin kanssa. Mahdollisia tapoja: harjoittelu (esim. kulttuurihallinnossa, arkistotyössä tai taideaineiden laitoksella), tutkimusnäkökulman syventäminen (esim. tieteellisesti problematisoivat harjoitustyöt tai kirjatentti), osallistuminen tieteellisiin seminaareihin, artikkelin kirjoittaminen, tieteellisen tekstin kääntäminen tai toimittaminen, kirjailijahaastattelu, muu sovittava harjoitustehtävä tai järjestetty kurssi vastaten kohtia A3H-A3L. S7 Tutkielmapiiri 4 op. Tutkielman teossa esiin tulevien ongelmien selvittely ja aktiivinen osallistuminen. Tutkielman kirjoittamista. Tutkielmapiiriin tultaessa seminaarin (S5) on oltava suoritettu. S8 Tutkielma 40 op. (Sivuaineopiskelijat 20 op.) Ohjattu opinnäyte. Aiheesta neuvotellaan ja ensisijainen ohjaaja sovitaan professorin kanssa. Käsikirjoitus on käytettävä professorin esitarkastuksessa ennen tutkielman jättämistä arvosteltavaksi.

281 Yleinen kirjallisuustiede 281 JATKO-OPINNOT Jatko-opintojen suorittamisesta on julkaistu ohjeet humanistisen tiedekunnan jatkotutkinto-oppaassa. Tutkimus- ja opintosuunnitelmasta neuvotellaan oppiaineen professorin kanssa ennen jatko-opiskeluhakemuksen jättämistä. Suomen kirjallisuuden lisensiaattipiiri. Oppiaineen opettajien, tutkijoiden ja jatko-opiskelijoiden yhteinen seminaari, joka on avoin kaikille tutkimustyöstä kiinnostuneille. Lisätietoja seminaarin ohjelmasta ja siihen osallistumisesta professorilta. Kirjallisuudentutkimuksen valtakunnallinen tutkijakoulu. Tietoja tutkijakoulun toiminnasta professorilta ja muilta oppiaineen opettajilta. Yleinen kirjallisuustiede Yleisen kirjallisuustieteen opetuksen tavoitteena on perehdyttää opiskelijat kansainvälisen kirjallisuuden kentän ja kirjallisten ilmiöiden systemaattiseen tutkimukseen. Oppiaineen alaan kuuluvat klassisen kaunokirjallisuuden, populaarikirjallisuuden ja ei-fiktiivisen kirjallisuuden tutkimus sekä kirjallisuushistoria, kirjallisuuden teoria, tekstianalyyttinen metodologia ja poetiikka. Oppiaineessa painotetaan kielellisten esitysten tutkimista taiteena. Kirjallisuustiede antaa myös valmiudet kirjallisuuden, muiden taiteiden sekä kulttuurissa omaksuttujen tekstuaalisten käytäntöjen suhteiden ymmärtämiseen ja analyysiin. Kulttuurinen muutos on nopeaa, joten opetuksen sisältöjä muokataan soveltuvin osin vastaamaan taiteen kentällä tapahtuvaa uudistumista. Aineyhdistelmät sekä sijoittuminen työelämään ja tutkijanuralle Yleisen kirjallisuustieteen pääaineopinnot tarjoavat sen kaltaista asiantuntijuutta ja tietoa kirjallisuudesta, joka mielekkäästi valitun sivuaineyhdistelmän kanssa avaa mahdollisuuksia monella alalla. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että aine ei sellaisenaan pätevöitä tiettyyn ammattiin. Tutkinnon suorittaneet sijoittuvat mm. opettajiksi lukioihin, peruskouluihin ja muihin oppilaitoksiin, taide- ja kulttuurihallintoon, kirjasto- ja tiedotusalalle, toimitustehtäviin, kirjallisuuden kääntäjiksi ja kriitikoiksi, kustantamoihin tai kansainvälisiin kulttuurialan asiantuntemusta edellyttäviin tehtäviin. Yleisen kirjallisuustieteen pääaineopiskelijat voivat hakeutua aineenopettajakoulutukseen. Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan uralle tähtäävien on sisällytettävä tutkintoonsa suomen kielen sivuaineopintoja vähintään 60 opintopistettä. Tämän vaihtoehdon valitsevat suorittavat aine- ja syventävien opintojen vaiheessa Kirjallisuuden opetus opintojakson (21 opintopistettä) sekä opettajan pedagogiset opinnot, josta vastaa kasvatustieteiden tiedekunta. Aineenopettajakoulutuksesta kiinnostuneiden on syytä seurata tiedekunnan verkkosivustoa, jossa hakuajat ja -menettelyt ilmoitetaan. Myös oman oppiaineen opettajat antavat yksilöllistä opintoneuvontaa. Hyvä vieraiden kielten taito on tärkeä edellytys yleisen kirjallisuustieteen opinnoille, joten tältä kannalta suositeltavia sivuaineita ovat kieli- ja käännöstieteet. Aineyhdistelmien valinta Tampereen yliopistossa on suhteellisen vapaata, ja muita työelämään sijoittumisen kannalta mielekkäitä sivuainevaihtoehtoja ovat esimerkiksi tiedotusoppi, informaatiotutkimus, filosofia, historia-aineet, naistutkimus, teatterin ja draaman tutkimus, musii-

282 282 Taideaineiden laitos kin tutkimus, taidehistoria, mediakulttuuri ja hypermedia. Taidehallinto- tai kustannusalalle aikovien kannattaa harkita myös kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunnan aineita. Yleisen kirjallisuustieteen opiskelija ei voi ottaa Suomen kirjallisuutta sivuaineeksi. Tosin sovittuja Suomen kirjallisuuden kursseja voidaan lukea hyväksi yleisen kirjallisuustieteen aine- ja syventävissä opinnoissa. Kurssien vastaavuudesta tiedotetaan kunkin lukukauden opetusohjelmassa, minkä lisäksi yksittäisistä korvaavuuksista voidaan neuvotella tapauskohtaisesti. Yleinen kirjallisuustiede on tutkimusintensiivinen ala, ja jatko-opintojen suorittamiseen kannustetaan. Aine osallistuu valtakunnalliseen tutkijankoulutukseen, ja oppiaineen piirissä on vireillä projekteja, joiden kautta jatko-opiskelijoiden on mahdollista hakea tutkimusrahoitusta. Oppiaineessa on suoritettu runsaasti jatkotutkintoja ja alan tohtorit ovat sijoittuneet hyvin erityisesti yliopistollisiin opetus- ja tutkimusvirkoihin. Tutkijanuraa harkitsevia kehotetaan jo verrattain varhaisessa vaiheessa ottamaan yhteyttä jatko-opinnoista vastaavaan oppiaineen professoriin ja kertomaan suunnitelmistaan. Opintojen suorittaminen ja aikataulusuositus Periodeittain järjestettäville kursseille osallistumisen lisäksi opintojaksoja voi suorittaa myös kirjatenteillä ja esseillä. Tentit hyväksytään tai hylätään kokonaisuuksina, ellei kuulustelijan kanssa ole toisin sovittu. Perinteisten suoritusmuotojen tenttien, luentojen ja harjoituskurssien rinnalla opiskelijan kannattaa etenkin aine- ja syventävissä opinnoissa kokeilla omaehtoisempia ja intensiivisempiä suoritustapoja. Näitä ovat esimerkiksi esseen kirjoittaminen, itseohjautuvat lukupiirit, luentopäiväkirjat sekä osallistuminen tieteellisiin seminaareihin. Vaihtoehtoisten suoritustapojen sisällöistä ja muodoista, laajuudesta ja korvaavuuksista neuvotellaan etukäteen opettajan kanssa. Ohjeita: Opintokokonaisuudet suoritetaan siten, että ensin suoritetaan perusopinnot, sitten aineopinnot ja lopuksi maisterin tutkintoon kuuluvat syventävät opinnot. Kun kaikki opintokokonaisuuteen vaadittavat yksittäiset opintojaksot on suoritettu, opiskelija ilmoittaa vastuuhenkilölle, joka vie kokonaismerkinnän opintosuoritusrekisteriin. Perus- ja aineopintojen kokonaisuuksien arvosanaksi (1-5) tulee keskiarvo siihen sisältyvien yksittäisten opintojaksojen arvosanoista. Siirtyminen opintokokonaisuudesta toiseen edellyttää edellisen kokonaisuuden suorittamista vähintään hyvin tiedoin (3). Syventävien opintojen arvosana määräytyy niiden opintojaksojen keskiarvon perusteella, joista annetaan arvosana. Kokonaisarvosana 5 edellyttää pro gradu -tutkielmasta vähintään arvosanaa magna cum laude approbatur. Pro gradu -tutkielman arvosana merkitään erikseen näkyviin tutkintotodistukseen. Kokonaismerkintöjä ja eri vaiheiden opintoneuvontaa antavat vastuuhenkilöt (vastaanottoaikoina tai sähköpostitse) seuraavasti: Perusopinnot: assistentti Ihonen Aineopinnot: yliassistentti Mehtonen Syventävät opinnot: professori Tammi HuK-tutkinto eli pääaineen osalta perus- ja aineopinnot suoritetaan kolmessa vuodessa ja sen jälkeen FM-tutkinto kahdessa vuodessa. Sivuaineiden opiskelu (äidinkielen ja kirjallisuuden opettajiksi valmistuville mm. pedagogiset opinnot), opetustarjonta

283 Yleinen kirjallisuustiede 283 ja opiskelutilanteiden erot vaikuttavat suoritusaikatauluun. Oheinen taulukko on yksi malli opintojen suunnitteluun. Opiskelija laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa (HOPS) yhteistyössä oppiaineen henkilökunnan kanssa. Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto Filosofian maisterin tutkinto 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi 4. vuosi 5. vuosi Syksy Kevät P0 P2 A1 A4D S1 P1 P4A A2 A5A* S2*** P3A P5A A3 A5B-D** S3A P3B P7 A4A* S3B P4B A4B S4 P5B A4C S5 P6 A6 A7 * Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaksi suuntautuvat eivät suorita tätä kohtaa. ** Kirjallisuuden opettajan suuntautumisvaihtoehto. *** Seminaarin suorittaminen on mahdollista jo kolmantena opiskeluvuotena, muusta opintotilanteesta riippuen. Oppiaineen opettajat antavat opintoneuvontaa vastaanottoaikoinaan. Ulkomailla tapahtuvien opintojen korvaavuudesta sovitaan etukäteen oppiaineen professorin tai opintojaksojen vastuuhenkilöiden kanssa. PERUSOPINNOT (25 op) Perusopinnot johdattavat kirjallisuuden opiskeluun, lajeihin ja historiaan sekä tieteenalan peruskäsitteisiin. Opiskelija saa yleiskuvan tieteenalasta perehtymällä kirjallisuuden poetiikkaan, kirjallisuuden, kulttuurin ja yhteiskunnan suhteeseen sekä kirjallisuushistoriaan. Lisäksi kurssit harjaannuttavat kaunokirjallisuuden lukemiseen, kirjallisuustieteelliseen keskusteluun ja kirjoittamiseen. Perusopinnot suoritettuaan opiskelijalla on käsitys kirjallisuudentutkimuksen nykytilanteesta, lähtökohdat omaehtoiseen kirjallisuuden tuntemuksen syventämiseen sekä valmiudet oman opintosuunnitelman rakentamiseen aine- ja syventävissä opinnoissa. Perusopinnot koostuvat seitsemästä opintojaksosta, jotka suoritetaan ensisijaisesti luento- ja harjoituskursseina. Kursseja tai niiden osia voi korvata myös kirjallisuudella tai muulla erikseen sovittavalla tavalla. Opintojakson P1 tulee olla suoritettu ennen muiden jaksojen suorittamista. Pääaineopiskelijoiden on suoritettava opintojaksojen P4-P6 osioista vähintään yksi harjoituskurssina. Kyseisiä jaksoja kirjatenttinä tentittäessä luetaan kuusi kirjaa yhtä opintopistettä kohden. Tenttikirjallisuuden suosituslistat ovat saatavissa laitoksen www-sivuilta tai kohtien vastuuhenkilöiltä. P0 Johdatus kirjallisuuden opiskeluun 0 op Opintojakson tavoite: tehdä tutuksi oma laitos ja sen käytännöt, oppiaineet, henkilökunta ja opiskelijatoverit sekä auttaa suunnistamaan uudessa opiskeluympäristössä, käynnistämään omat opinnot ja laatimaan henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS). Kurssi on tarkoitettu kaikille uusille, myös muissa yliopistoissa tai avoimessa korkeakoulussa aiemmin opintojaan suorittaneille pääaineopiskelijoille. Vastuuoppiaineet: Yleinen kirjallisuustiede ja Suomen kirjallisuus.

284 284 Taideaineiden laitos P1 Johdatus kirjallisuuden poetiikkaan 3 op Opintojakson tavoite: perehtyä kirjallisuuden poetiikan peruskäsitteisiin, tieteenalan historiaan ja nykysovelluksiin. Vastuuoppiaine: Yleinen kirjallisuustiede. Luennot tai kirjallisuutta: Alanko & Käkelä-Puumala (toim.): Kirjallisuudentutkimuksen peruskäsitteitä (2001); Kantokorpi & Lyytikäinen & Viikari: Runousopin perusteet (1990), Viikarin osuus Lyriikan runousoppia ; Rimmon-Kenan: Kertomuksen poetiikka (1983/1991). P2 Kirjallisuus, kulttuuri ja yhteiskunta 3 op Opintojakson tavoite: perehtyminen kirjallisuusinstituution rakenteisiin sekä tutustuminen kirjallisuuden, kulttuurin ja yhteiskunnan suhteita koskevan tutkimuksen nykysuuntauksiin ja peruskäsitteisiin. Vastuuoppiaine: Suomen kirjallisuus. Luennot tai kirjallisuutta: Easthope: Literary into Cultural Studies (1991); Lehtonen: Merkitysten maailma (1996); Niemi: Kirjallisuus instituutiona (1991) TAI Kirjallinen elämä (2000). P3 Johdatus kirjallisuuden historiaan 6 op Opintojakson tavoite: perehtyä kirjallisuushistoriallisiin aikakausiin, lajien kehitykseen ja keskeisiin kirjailijoihin. P3A Suomen kirjallisuuden historia (3 op) Vastuuoppiaine: Suomen kirjallisuus. Luennot tai kirjallisuus: Laitinen: Suomen kirjallisuuden historia (1997; neljäs painos). P3B Länsimaisen kirjallisuuden historia (3 op) Vastuuoppiaine: Yleinen kirjallisuustiede. Luennot tai kirjallisuus: Olsson & Algulin: Litteraturens historia i världen (1995; kolmas painos). P4 Johdatus suomalaisen kaunokirjallisuuden tuntemukseen 4 op Opintojakson tavoite: tutustua suomalaisen kaunokirjallisuuden perusteoksiin sekä harjoittaa analyyttisen lukemisen ja kirjallisuudesta kirjoittamisen taitoja. Kurssin suoritettuaan opiskelija kykenee hahmottamaan suomalaisen kaunokirjallisuuden traditiota eri aikakausia ja lajeja edustavien teosten kautta. Analyyttisena lukijana opiskelija tekee havaintoja teosten kuvallisuudesta, kielestä ja kerronnasta. Vastuuoppiaine: Suomen kirjallisuus. Harjoituskurssi tai kirjallisuutta. Pääaineopiskelijoiden on mahdollista suorittaa kohdat P4B ja P5B yhdessä (4 op.) teatterin ja draaman tutkimuksen tuottamalla kurssilla Draaman analyysi ja tulkinta I (ks. Teatterin ja draaman tutkimus P3). P4A Romaani ja novelli (2 op) P4B Lyriikka, draama ja muu kirjallisuus (2 op) P5 Johdatus länsimaisen kaunokirjallisuuden tuntemukseen 4 op Opintojakson tavoite: tutustua länsimaisen kaunokirjallisuuden perusteoksiin edellisen kohdan tapaan. Vastuuoppiaine: Yleinen kirjallisuustiede. Harjoituskurssi tai kirjallisuutta. Pääaineopiskelijoiden on mahdollista suorittaa kohdat P4B ja P5B yhdessä (4 op.) teatterin ja draaman tutkimuksen tuottamalla kurssilla Draaman analyysi ja tulkinta I (ks. Teatterin ja draaman tutkimus P3). P5A Romaani ja novelli (2 op) P5B Lyriikka, draama ja muu kirjallisuus (2 op) P6 Populaari- ja nuorisokirjallisuus 2 op Suoritetaan kohta A tai B. P6A Populaari- ja genrekirjallisuus (2 op) Opintojakson tavoite: perehtyä yhden tai useamman lajityypin edustajiin itsenäisesti tenttiin lukien tai kurssilla ohjatusti. Populaarikirjallisuuden lajityyppisten ominaisuuksien ja funktioiden ymmärtäminen. Vastuuoppiaine: Suomen kirjallisuus. Harjoituskurssi tai kirjallisuutta.

285 Yleinen kirjallisuustiede 285 P6B Lasten- ja nuortenkirjallisuus (2 op) Opintojakson tavoite: Lasten- ja nuortenkirjallisuuden eri lajien ja traditioiden tuntemus kirjallisuutta tenttiin lukien tai kurssille osallistuen. Analyysitaitojen soveltaminen lastenkirjallisuuden erityispiirteet huomioiden. Vastuuoppiaine: Yleinen kirjallisuustiede. Harjoituskurssi tai kirjallisuutta. P7 Tiede, taide ja kirjoittaminen 3 op Opintojakson tavoite: tukea ja kehittää opiskelijan kielellistä ilmaisua taideaineiden opiskelun ja taiteiden tutkimuksen näkökulmasta. Vastuuoppiaineet: Suomen kirjallisuus, yleinen kirjallisuustiede, teatterin ja draaman tutkimus. Pääaineopiskelijat: luento- ja harjoituskurssi jostakin luovan ja/tai tieteellisen kirjoittamisen alasta. Oheiskirjallisuutta: Andersson: Luova mieli (2002); Calvino: Kuusi muistiota seuraavalle vuosituhannelle (1995); Kauppinen & Laurinen: Tekstioppi (1987 tai uudempi painos); Lehtinen: Sanojen avaruus (2000); Lonka et al.: Taitava kirjoittaja: opiskelijan opas (2002). Sivuaineopiskelijat suorittavat kohdan omatoimisilla kirjoitusharjoituksilla oheiskirjallisuuden pohjalta. HUOM: Mikäli opiskelijalla on sekä pää- että sivuaineenaan taideaine, hän suorittaa sivuaineen osalta kohdan kirjallisuudella (essee tai tentti). Tarkemmat ohjeet ja kirjalistat laitoksen www-sivuilta tai opintojaksojen vastuuhenkilöiltä. AINEOPINNOT (45 op) Aineopinnot täydentävät ja laajentavat perusopintojen antamaa yleiskuvaa sekä johdattavat opiskelijoita omakohtaisen tieteellisen tutkimuksen perusteisiin. Aineopinnot koostuvat seitsemästä opintojaksosta. Jaksoissa A3 ja A4 opiskelija valitsee omaan opintosuunnitelmaansa kurssein, kirjatentein ja/tai essein suoritettavia erikoistumissuuntia siten, että niistä rakentuu ja vähitellen syventyy mielekäs linja. Valinnainen suuntautuminen (A5) tähtää ammattivalmiuksien luomiseen kirjallisuuden opetuksen ja kulttuurisella kentällä harjoittelun myötä. Johdatus proseminaariin (A6) ja proseminaari (A7) suoritetaan pakollisina luento- ja harjoituskursseina. Em. jaksoissa valittuja aihepiirejä ja suuntauksia on mahdollista edelleen syventää ja soveltaa syventävissä opinnoissa. Sivuaineopiskelijat voivat suorittaa aineopinnot 35 opintopisteen laajuisena. (Syventäviin opintoihin jatkavat sivuaineopiskelijat suorittavat myös proseminaarin.) A1 Antiikin ja keskiajan eurooppalainen kirjallisuus 3 op Opintojakson avulla tutustutaan länsimaisen kirjallisuuden juuriin ja lajien kehitykseen. Jakso suoritetaan kurssilla tai tenttimällä kirjallisuutta seuraavasti: Kivistö & Riikonen & Salmenkivi & Sarasti-Wilenius: Kirjallisuus antiikin maailmassa (2007; sivut sekä luvusta IV osiot 1 10, 17) ja Mehtonen: Poetria nova. Johdatus keskiajan runousoppiin (2003). Lisäksi tentitään neljä kaunokirjallista teosta antiikin ja keskiajan kirjallisuudesta valitsemalla yksi teos neljästä eri ryhmästä: (1) Homeros: Ilias tai Odysseia (n. 700 ekr.) tai Vergilius: Aeneis (n. 20 ekr.) (2) Sofokles: Kuningas Oidipus (n. 428 ekr.) tai Euripides: Medeia (n. 400 ekr.) (3) Sapfo: Iltatähti, häälaulu (n. 600 ekr.) tai Catullus: Kaikki runous (87 57 ekr.) (4) Augustinus: Tunnustukset (n. 398) tai Boethius: Filosofian lohdutus (n. 524) (5) Beowulf (n. 725) tai von Eschenbach: Parsifal (1212) tai Grettir väkevän saaga (n ) (6) Boccaccio: Decamerone ( ) tai Chaucer: Canterburyn tarinoita (n ) tai Dante: Jumalainen näytelmä (n. 1320). A2 Kirjallisuudentutkimuksen historia ja nykysuunnat 5 op Opintojakso perehdyttää tieteenalan teoreettisiin klassikoihin ja kirjallisuustieteen kehityslinjoihin. Luennot tai kirjallisuuden tenttiminen seuraavasti: A2A Kirjallisuustieteen kehityslinjoja (2 op) Kaksi seuraavista: Doležel: Occidental Poetics (1990); Eagleton: Kirjallisuusteoria (1983/1996; toinen painos); artikkelivalikoima (saatavana tentaattorilta).

286 286 Taideaineiden laitos A2B Kirjallisuudentutkimuksen klassikoita (3 op) Kolme seuraavista: Auerbach: Mimesis (1946/1992); Bahtin: Dostojevskin poetiikan ongelmia (1963/1991); Barthes: S/Z (1970/1974); Blanchot: Kirjallinen avaruus (1955/2003); Booth: The Rhetoric of Fiction (1961); de Man: Blindness and Insight (1971); Fetterley: The Resisting Reader (1978); Fish: Is There a Text in This Class? (1980); Genette: Discours du récit / Figures III (1972; Narrative Discourse); Gilbert & Gubar: The Madwoman in the Attic (1979); Hamburger: Die Logik der Dichtung (1957; The Logic of Literature); Iser: Der implizite Leser (1972; The Implied Reader); Jameson: The Political Unconscious (1981); Lukács: Der historische Roman ( ; The Historical Novel); Pesonen & Suni (toim.): Venäläinen formalismi (2001); Watt: The Rise of the Novel (1957); Wellek & Warren: Kirjallisuus ja sen teoria (1949/1969). A3 Periodit, lajit ja tyylit 3 op Luento tai esseesuoritus ja siihen liittyvää kirjallisuutta. Opiskelija syventää kirjallisuushistoriallista ja lajiteoreettista tuntemustaan tutustumalla tarkemmin johonkin kirjallisuuden aikakauteen, lajityyppiin tai tyylisuuntaan kuuluvaan kaunokirjallisuuteen. Suoritustavoista sovitaan erikseen tentaattorin kanssa. Esimerkkejä suoritettavasta teoriakirjallisuudesta: Dubrow: Genre (1982); Fowler: Kinds of Literature (1982); Frow: Genre (2005); Duff (toim.): Modern Genre Theory (1999); Mäntynen & Shore & Solin (toim.): Genre tekstilaji (2006; sovituin osin); Todorov: Genres in Discourse (1990). Kohdassa on mahdollista suorittaa myös sarjakuvan tai ulkoeurooppalaisen kirjallisuuden lukupaketti. Kirjalistat ovat saatavina tentaattoreilta sekä oppiaineen www-sivuilta. A4 Tutkimisen taidot 12 op (opettajaksi suuntautuvat 9 op) Opintojakson avulla opiskelija tutustuu kirjallisuusteoreettisiin ja -historiallisiin kysymyksiin mahdollisina näkökulmina omaan tutkimustyöhön ja erityiskysymysten ratkomiseen. Jakso sisältää neljä vaihetta, jotka suoritetaan alla esitetyssä järjestyksessä. Kohdat A4A ja A4B syventävät tiedollista pohjaa opiskelijan valitsemilla alueilla; kohdissa A4C ja A4D painopiste puolestaan on hankitun tiedon soveltamisessa ja käytössä. Kaikkia tässä opintojaksossa valittuja opintoja on mahdollista edelleen syventää ja laajentaa kohdassa A5A. A4A Kirjallisuusteoreettiset opinnot (3 op) Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaksi suuntautuvat eivät suorita tätä kohtaa. Luento tai kirjallisuutta (3 teosta) sopimuksen mukaan. Päämääränä on perehtyminen kirjallisuuden käsitteestä käytyyn teoreettiseen keskusteluun sekä teorian sovellutuksiin. Opiskelija voi neuvotella tutkimuskirjallisuudesta ja suoritustavoista kohdan vastuuhenkilön kanssa. Ehdotus suoritettavaksi kirjallisuudeksi: Culler: Structuralist Poetics (1975) tai Culler: On Deconstruction (1983) tai Culler: The Literary in Theory (2007) sekä kaksi teosta seuraavista: Allen: Intertextuality (2000); Attridge: The Singularity of Literature (2004); Clark: The Revenge of the Aesthetic (2000); Cohn: Fiktion mieli (1999/2006); Doležel: Heterocosmica (1998); Eagleton: After Theory (2003); Eco: Interpretation and Overinterpretation (1992); Edmundson: Literature against Philosophy, Plato to Derrida (1995); Ellis: Literature Lost (1997); Herman: Story Logic (2002); Jakobson: Language in Literature (1987; sovituin osin,); Lamarque & Olsen: Truth, Fiction, and Literature (1994); Lehtonen: Kyklooppi ja kojootti (1994); Morris: Kirjallisuus ja feminismi (1993/1997); Rapaport: The Theory Mess (2001); Ricoeur: Tulkinnan teoria (1976/2000); Ryan (toim.): Narrative Across Media (2004); Tammi: Kertova teksti (1992); Toolan: Narrative (2001; toinen, uud. painos); Vološinov: Kielen dialogisuus (1929/1997); Widdowson: Literature (1999). A4B Kirjallisuushistorialliset opinnot (3 op) Luento tai kirjallisuutta (3 teosta) sopimuksen mukaan. Opintojakson tavoitteena on syventää opiskelijan tuntemusta valitusta tyyli-, periodi-, laji-, teema- tai figuurihistoriasta. Valittavana on myös kirjallisuushistoriasta käyty teoreettinen tai poleeminen keskustelu tai esimerkiksi lasten- ja nuortenkirjallisuuden historia. Ehdotus suoritettavaksi kirjallisuudeksi:

287 Yleinen kirjallisuustiede 287 Abrams: The Mirror and the Lamp (1953; sovituin osin); Bahtin: François Rabelais keskiajan ja renessanssin nauru (1965/1995); Bloom: The Western Canon (1994); Clayton & Rothstein (toim.): Influence and Intertextuality in Literary History (1991; sovituin osin); Curtius: Europäische Literatur und Lateinisches Mittelalter (1948; sovituin osin; European Literature and the Latin Middle Ages); Donovan: Women and the Rise of the Novel, (1998); Ezell: Writing Women s Literary History (1996); Frye: Anatomy of Criticism (1957); Greenblatt: Renaissance Self-Fashioning (1980); Hutcheon & Valdés (toim.): Rethinking Literary History (2002); Kayser: Das Groteske (1957; The Grotesque in Art and Literature); Kivistö (toim.): Satiiri (2007); Mehtonen (toim.): Kielen ja kirjallisuuden hämärä (2002); Norrman: Wholeness Restored (1998); Perkins: Is Literary History Possible? (1992); Saariluoma: Postindividualistinen romaani (1992); Sollors (toim.): The Return of Thematic Criticism (1993); Spitzer: Linguistics and Literary History (1948). A4C Metodiset opinnot (3 op) Harjoituskurssi tai -työ. Opintojakson tavoite: opiskelija muodostaa omiin tutkimusintresseihinsä soveltuvan lähestymistavan tutustumalla kirjallisuustieteelliseen metodiseen kirjallisuuteen. Tässä opintojen vaiheessa metodisen suuntautumisen voi valita varsin vapaasti. Suoritettavasta tutkimuskirjallisuudesta ja suoritustavoista neuvotellaan aineen opettajien kanssa vastaanotoilla. Valittavana on myös neljä erikoistumissuuntaa: Nykypoetiikan, kertomuksen analyysin ja tekstintulkinnan erikoistumissuunta (professori Tammi) Historiallisen poetiikan, retoriikan ja kirjallisuuden filosofian erikoistumissuunta (yliassistentti Mehtonen). Lajiteorian, erityisesti lasten ja nuorten kirjallisuuden sekä fantasian erikoistumissuunta (assistentti Ihonen). Taiteidenvälisyyden ja ei-fiktiivisen kirjallisuuden erikoistumissuunta (vastuuhenkilö ilmoitetaan). A4D Syventävä tekstianalyysi (3 op) Harjoituskurssi tai -työ. Opintojakson tavoite: harjaantuminen edeltävässä opintojaksossa valittujen kirjallisuudentutkimuksen metodien tekstianalyyttiseen soveltamiseen. Opiskelija neuvottelee suoritettavasta tutkimuskirjallisuudesta valitsemansa metodisen suuntautumisvaihtoehdon kanssa. A5 Valinnainen suuntautuminen ja harjoittelu 8 op tai (opettajaksi suuntautuvat) 11 op Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaksi suuntautuvat suorittavat kohdan opintojaksoilla A5B, A5C ja A5D (11 op). A5A Edellisiä tukevia opintoja 8 op Luennot, kirjatentit, harjoitustyöt tai osallistuminen seminaareihin esimerkiksi yllämainittuihin erikoistumissuuntiin liittyviltä alueilta. (Opiskelija neuvottelee suoritustavasta kyseisten suuntautumisvaihtoehtojen vastuuhenkilöiden kanssa.) Vapaavalintaisiin opintoihin voi myös kuulua mm. syventävä tutustuminen jonkin kieli- tai kulttuurialueen kirjallisuuteen, luova kirjoittaminen, naiskirjallisuus tai lasten ja nuorten kirjallisuus. On suositeltavaa, että osa kohdasta suoritetaan työharjoitteluna. Harjoitteluksi sopii jokin kulttuuritoimen tehtävä. Alan lehdessä julkaistu artikkeli, samoin kuin kirjallisuustieteellisen tekstin suomentaminen voidaan hyväksyä suoritukseksi sopimuksen mukaan. Laitos järjestää mm. seuraavia harjoittelutehtäviä, joista järjestetään tiedotustilaisuus aina syyslukukauden alussa: Seminaarit: järjestelyihin osallistuminen tai esitelmän pitäminen. Kulttuuritapahtumat: laitos on yhteistyössä mm. Pentinkulman päivien ja Henki ja elämä -tapahtuman järjestelyissä. Julkaisutoiminta: laitoksen julkaisuihin kirjoittaminen, niiden toimittaminen tai taittaminen. Tutkimusavustaja: projektien ja henkilökunnan tutkimustyön tiedonhaku-, tilastointi- tms. tehtävät. Toimiminen ainejärjestön hallituksen tehtävissä, jotka hallitus määrittelee.

288 288 Taideaineiden laitos A5B-D Kirjallisuuden opettajan suuntautumisvaihtoehto 11 op Opintojaksojen vastuuhenkilö assistentti Ihonen. A5B Kirjallisuudenopetus koulussa (3 op) Kirjatentti. Opintojakson tavoite: kirjallisuuden kouluopetuksen historian ja haasteiden tuntemus. Kaksi seuraavista: Inovaara & Malmio: Lukuhaastetta koko elämä (2002); Koskinen: Lukion oppikirjat ja kirjallinen sosiaalistuminen (pro gradu -tutkielma, 2002); Rikama: Lukion kirjallisuudenopetus 1900-luvun jälkipuoliskon Suomessa (2004). A5C Lukemisen ja kirjoittamisen ohjaus (3 op) Harjoituskurssi tai kirjallisuus. Opintojakson tavoite: valmiudet kehittyvän kirjoittajan ja kirjallisuuskeskustelun ohjaamiseen. Kaksi seuraavista: Jääskeläinen: Sana kerrallaan (2002); Kiiskinen & Virkkunen: Tuokio kuvia (2005); Saarinen & Korkiakangas: Ihanaa vai pitkäveteistä (1998); Uusi-Hallila: Aineistoaine ja tekstien keskustelu (1995). A5D Populaari- ja nuorisokirjallisuuden lajit (5 op) Luentokurssi ja/tai kauno- ja teoriakirjallisuustentit. Opintojakson tavoite: kirjallisuuden kouluopetusta laajentavien lajien tuntemus ja valmius opettaa niitä analyyttisesti. Kaunokirjallisuus: otetaan perusopintojen kohdasta P6 Populaari- ja nuorisokirjallisuus suorittamatta jäänyt vaihtoehto ja valitaan sen luettelosta tentittävät kirjat. (2 op) Teoriakirjallisuus, valitaan kaksi eri lajia käsittelevää teosta: Attebery: Strategies of Fantasy (1992); Blomberg & Hirsjärvi & Kovala: Fantasian monet maailmat (2004); Cawelti: Adventure, Mystery and Romance (1976); Freeman: Critical Theory and Science Fiction (2000); Huhtala et al.: Pieni suuri maailma (2003); Hunt: An Introduction to Children s Literature (1994); Korolainen: Kirjaseikkailu (2001); Nikolajeva: The Magic Code (1988); Pyrhönen: Murder from an Academic Angle (1994); Zipes: Fairy Tale and the Art of Subversion (1983). (3 op) A6 Tieteellisen tutkimuksen perusteet 4 op Pääaineopiskelijoille pakollisella luento- ja harjoituskurssilla perehdytään kirjallisuustieteellisen tutkimuksen tekemiseen: tiedonhaun menetelmiin, tutkimusaineiston kokoamiseen liittyviin kysymyksiin, referaattien kirjoittamiseen, tieteelliseen ajatteluun, systemaattisen analyysin vaiheisiin, tulkinnan käytännöllisiin ongelmiin ja kirjallisuustieteelliseen kirjoittamiseen. Pääaineopiskelijat ja syventäviin opintoihin jatkavat sivuaineopiskelijat suorittavat kurssin välittömästi ennen proseminaaria. Sivuaineopiskelijat, jotka eivät jatka kirjallisuustieteen syventäviin opintoihin, suorittavat kohdan vastuuhenkilön kanssa etukäteen sovittavalla tehtävällä. Siinä syvennetään jotakin opiskelijan jo opintojaksoissa A4 ja A5 valitsemaa suuntautumisvaihtoehtoa. Kyseeseen voi tulla essee tai tutkimusraportti itsenäisen tiedonhakutehtävän pohjalta, jossa opiskelija kartoittaa tai soveltaa kirjallisuustieteellisiä näkökulmia ja tutkimuskäsitteitä valitsemaansa aiheeseen. A7 Proseminaari ja kandidaatin tutkielma 10 op Pakollinen pääaineopiskelijoille sekä syventäviin opintoihin jatkaville sivuaineopiskelijoille. Proseminaarissa laaditaan tutkimussuunnitelma, dispositio ja seminaariesitelmä. Lisäksi harjoitellaan kritiikin antamista (opponenttina toimiminen), vastaanottamista ja akateemisia keskustelutaitoja (yhteiskeskustelut). Proseminaari kestää kaksi lukukautta ja edellyttää aktiivista osallistumista työskentelyyn. Ennen proseminaarin alkua opiskelijalla on oltava suoritettuna pääosin perusopinnot sekä aineopintojen kohta A4. Ennakkoilmoittautuminen. Oheiskirjallisuutta: Bennett & Royle: An Introduction to Literature, Criticism and Theory (2004; kolmas, uud. painos); Ihonen & Ihonen: Kirjallisuuden opinnäyteopas (2005; kolmas, uud. painos). Pääaineopiskelijoiden proseminaariesitelmä, tarvittaessa korjauksin täydennettynä, hyväksytään samalla HuK-tutkielmaksi (15 20 s.). HuK-tutkintoa varten suoritetaan lisäksi yleisenä tenttipäivänä tutkielman aiheeseen liittyvä kypsyysnäyte (ks. Humanistisen tiedekunnan opinto-opas, Kandidaatintutkielma ja kypsyysnäyte ). Tarkempi ohjeistus HuK-tutkielman tekoon proseminaarin vastuuhenkilöltä.

289 Yleinen kirjallisuustiede 289 SYVENTÄVÄT OPINNOT (80 op) (sivuaineopiskelijoille 60 op) Syventävät opinnot tähtäävät kirjallisuustieteellisen tiedon, tutkimusmenetelmien ja teorioiden soveltamiseen tutkimusongelmien ratkaisussa sekä tieteellisen tutkielman laatimiseen yhdeltä aineopintojen vaiheessa hahmottuneelta kiinnostusalueelta. Opintojen sisällöstä ja suorittamisen aikataulusta sovitaan vastaanotolla oppiaineen professorin kanssa ennen seminaarin (S2) aloittamista. Tutkielman aihe käydään sopimassa vastaanotolla ennen tutkielmaseminaaria (S3). S1 Tutkielmaa tukevat opinnot 18 op S1A Johdatus tutkielman kirjoittamiseen (2 op) Kohta perehdyttää tieteellisen kirjoittamisen tekniikoihin nimenomaan kirjallisuustieteen näkökulmasta. Suoritetaan välittömästi proseminaarin jälkeen. Kirjallisuutta: jaksoja esimerkiksi seuraavista tutkielmaoppaista, vastuuhenkilön kanssa tarkemmin sovittavalla tavalla: Hirsjärvi & Remes & Sajavaara: Tutki ja kirjoita (2002 tai uud. painos); Kinnunen & Löytty (toim.): Tieteellinen kirjoittaminen (2002). S1B Perehtyminen tieteellisiin monografioihin (6 op) Opintojakson tavoite: opiskelija perehtyy kolmeen kirjallisuustieteelliseen väitöskirjaan (myös muista kuin seuraavista vaihtoehdoista on mahdollista neuvotella) niissä sovelletun metodin, tutkimuksen rakenteen ja tulosten näkökulmasta: Brax: The Poetics of Mystery (2003); Grishakova: The Models of Space, Time and Vision in V. Nabokov s Fiction (2006); Hägg: Narratologies of Gravity s Rainbow (2005); Ikonen: Imitaation rajoilla (2000); Kekki: From Gay to Queer (2003); Keskinen: Response, Resistance, Deconstruction (1998); Kivistö: Creating Anti-Eloquence (2002); Korhonen: Essaying Friendship (1998); Koskimaa: Digital Literature (2000); Kosonen: Elämät sanoissa (2000); Könönen: Four Ways of Writing the City (2003); Lehtimäki: The Poetics of Norman Mailer s Nonfiction (2005); Mehtonen: Old Concepts and New Poetics (1996); Mikkonen: The Writer s Metamorphosis (1997); Mäyrä: Demonic Texts and Textual Demons (1999); Pyrhönen: Mayhem and Murder (1999); Salmela: Paul Auster s Spatial Imagination (2006); Tiitinen: Work as if You Live in the Early Days of a Better Nation (2004); Tuhkanen: The Optical Trade (2000); Valkeakari: Sacred Words and Secular Visions in Recent African-American Novels (2004); Veivo: The Written Space (2001); Vesala-Varttala: Sympathy and Joyce s Dubliners (1999). S1C Vapaavalintaisia tutkielmaa tukevia opintoja (10 op) Erikseen sovittavia opintoja tutkielman alalta. Opintojakso on mahdollista suorittaa joko tenttimällä esimerkiksi kahdessa osassa tai kirjoittamalla erikseen sovittavan materiaalin pohjalta kaksi esseetä. Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaksi suuntautuvat voivat suorittaa opintojaksossa lasten ja nuorten kirjallisuuden teoriaa ja/tai kirjallisuuden opettamiseen liittyvää kirjallisuutta, josta sovitaan erikseen assistentti Ihosen kanssa. S2 Seminaari 10 op Yhden lukuvuoden mittainen seminaari. Pakollinen ennakkoilmoittautuminen alkaa edellisen lukukauden lopulla. Seminaari on suositeltavaa aloittaa samanaikaisesti kohdan S1 kanssa. S3 Tutkielmaseminaari 6 op Kaksi lukukauden mittaista seminaaria. Ilmoittautuminen edellisen lukukauden lopulla; aiheista sovittava ennen S3A:n alkua vastaanotolla professori Tammen kanssa. S3A Tutkielman suunnittelu ja aloittaminen (3 op) S3B Tutkielman kirjoittaminen (3 op) S4 Tutkielma 40 op (sivuainetutkielma 20 op) Tutkielman aiheesta ja ohjauksesta sovitaan oppiaineen professorin kanssa. Esitarkastus pakollinen.

290 290 Taideaineiden laitos S5 Kohti tutkielman jälkeistä elämää 6 op Työelämään ja/tai tutkijanuralle valmistava projekti. Suoritustavoista neuvotellaan oppiaineen professorin ja muiden opintojakson vastuuhenkilöiden kanssa. Suoritukseen voi kuulua mm. työharjoittelu kulttuurialalla, lehdistössä, kustantamoissa, opetustoimessa tai muussa laitoksen osoittamassa toimipaikassa (esimerkiksi tutkimusapulaisen työ laitoksella) sekä harjoittelun jälkeen laadittava kirjallinen raportti. Tutkijanuraa suunnittelevat kirjoittavat jatko-opintosuunnitelman professorin ohjauksessa ja esittelevät sitä aineen tutkijaseminaarissa. Opintojakso on mahdollista suorittaa myös laajalla kirjatentillä tai harjoitustyöllä joltain kirjallisuuden tai kirjallisuusteorian erityisalueelta. JATKO-OPINNOT Jatko-opintojen suorittamisesta on julkaistu ohjeet humanistisen tiedekunnan jatkotutkinto-oppaassa. Tutkimus- ja opintosuunnitelmasta käydään neuvottelemassa professori Tammen kanssa ennen jatko-opintohakemuksen jättämistä. Yleisen kirjallisuustieteen tutkijaseminaari. Oppiaineen opettajien, tutkijoiden ja jatko-opiskelijoiden yhteinen seminaari, joka on avoin kaikille tutkimustyöstä kiinnostuneille. Lisätietoja seminaarin ohjelmasta ja siihen osallistumisesta professori Tammelta ja muilta oppiaineen opettajilta. Kirjallisuudentutkimuksen valtakunnallinen tutkijakoulu. Tietoja tutkijakoulun toiminnasta ja jatkokoulutuspaikkojen hakemisesta antaa professori Tammi. Teatterin ja draaman tutkimus Mitä on teatterin ja draaman tutkimus? Teatterin ja draaman tutkimuksen oppiaine tarkastelee näytelmäkirjallisuutta, teatteria ja esittävän kulttuurin erilaistuvia muotoja osana yhteiskuntaa. Opinnoissa perehdytään draaman, ohjauksen, näyttelijäntyön ja muiden näyttämötaiteen osatekijöiden ominaispiirteisiin, teoriaan ja tutkimusmenetelmiin. Teatterin ja draaman tutkimus keskittyy Tampereen yliopistossa näyttämötaiteen ajankohtaisiin ilmiöihin ja murrospintoihin. Tämä mahdollistaa laajasti esim. näytelmäkirjallisuuteen, teatteri-instituutioon, teatterihistoriaan, esittämiseen tai tekijälähtöiseen tutkimusotteeseen liittyviä tutkimus- ja opetusasetelmia. Opinnoissa on huomioitu ilmaisutaidon ja uusien teatterimuotojen kasvava merkitys nykykulttuurissa. Koulutuksen tavoitteet Teatterin ja draaman tutkimuksen oppiaine perehdyttää opiskelijan esittävän teatterin perusteisiin, toimintatapoihin ja tutkimukseen, sekä länsimaisen draamatradition piirteisiin aina antiikista media-aikakauteen saakka. Teatterin ja draaman tutkimuksen oppiaineessa opiskelijan on mahdollista suorittaa humanististen tieteiden kandidaatin, sekä filosofian maisterin, lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Koulutus rakentuu sisältökokonaisuuksista näytelmäkirjallisuuden, teatterihistorian sekä tutkimusmenetelmien ja teorian tuntemus, teatteri ja draama nykykulttuurissa sekä näyttämötyöskentelyyn perehtyminen ja sen tutkimus.

291 Teatterin ja draaman tutkimus 291 Oppiaineen pedagogisena tavoitteena on opiskelijan itseohjautuvuuden ja ryhmätyötaitojen tukeminen siten, että hänestä kasvaa tietoa itsenäisesti hakeva ja tuottava monitaitoinen asiantuntija. Pääaineenaan teatterin ja draaman tutkimusta opiskelleet ovat sijoittuneet monipuolisesti erilaisille tehtäväalueille teatterin työkentästä opetukseen ja tutkimukseen. Työelämään sijoittumista suuntaa eniten opiskelijan oma kiinnostus, ennen muuta sivuaineyhdistelmän kautta. Teatterin ja draaman tutkimuksen jatko-opinnot tähtäävät tohtorinväitökseen ja tutkijan työhön. Suoritustapoja ja käytäntöjä Teatterin ja draaman tutkimuksen oppiaineessa noudatetaan neljän periodin mallia. Tapauskohtaisesti opetus voi ajoittua yhdelle periodille tai jatkua periodista toiseen. Kontaktiopetukseen liittyvät kirjalliset työt on suoritettava seuraavan periodin tai neljättä periodia seuraavan kesän loppuun mennessä ellei etukäteen erityisesti sovita toisin. Periodeittain järjestettäville kursseille osallistumisen lisäksi opintojaksoja voi suorittaa myös kirjatenteillä ja esseillä. Tentit hyväksytään tai hylätään kokonaisuuksina, ellei kuulustelijan kanssa ole toisin sovittu. Perinteisten suoritusmuotojen tenttien, luentojen ja harjoituskurssien rinnalla opiskelijan kannattaa etenkin aine- ja syventävissä opinnoissa kokeilla omaehtoisempia ja intensiivisempiä suoritustapoja. Näitä ovat esimerkiksi esseen kirjoittaminen, itseohjautuvat lukupiirit, luentopäiväkirjat sekä osallistuminen tieteellisiin seminaareihin. Vaihtoehtoisten suoritustapojen sisällöistä ja muodoista, laajuudesta ja korvaavuuksista neuvotellaan etukäteen opettajan kanssa. Ohjeita: uta.fi/laitokset/taide/opiskelu/tyoskentelymuodot.html Opintokokonaisuudet suoritetaan siten, että ensin suoritetaan perusopinnot, sitten aineopinnot ja lopuksi maisterin tutkintoon kuuluvat syventävät opinnot. Kun kaikki opintokokonaisuuteen vaadittavat yksittäiset opintojaksot on suoritettu, opiskelija hakee kokonaismerkinnän vastuuhenkilöltä, joka vie sen opintosuoritusrekisteriin. Perus- ja aineopintojen kokonaisuuksien arvosanaksi (1-5) tulee keskiarvo siihen sisältyvien yksittäisten opintojaksojen arvosanoista. Siirtyminen opintokokonaisuudesta toiseen edellyttää edellisen kokonaisuuden suorittamista vähintään hyvin tiedoin (3). Syventävien opintojen arvosana määräytyy niiden opintojaksojen keskiarvon perusteella, joista annetaan arvosana. Syventävien opintojen kokonaisarvosana 5 edellyttää pro gradu -tutkielmasta vähintään arvosanaa magna cum laude approbatur. Pro gradu -tutkielman arvosana merkitään erikseen näkyviin tutkintotodistukseen. Sisältökokonaisuuksien yleiset tavoitteet P1, P7 -opintojaksot tutustuttavat opiskelijan yliopisto-opiskeluun ja kehittävät opiskelijan kielellistä ilmaisua taideaineiden opiskelun näkökulmasta. P2, A2, S2 Teatterin ja draaman tutkimus -opintojaksojen tavoitteena on tarjota opiskelijalle perusteellinen ja asiantunteva valmius omaan tutkimustyöhön. Opintojaksojen sisällöt perehdyttävät opiskelijat keskeisimpään tutkimusmetodologiaan, tutkimustyön eri vaiheisiin sekä teoreettisen kirjallisuuden lähtökohtiin. Syventävässä opintovaiheessa opiskelija perehtyy myös oman oppialansa ajankohtaiseen ja keskeiseen tutkimukseen aiempaa tietoa syventäen.

292 292 Taideaineiden laitos P3, A3, S3 Draaman analyysi ja tulkinta -opintojaksot tutustuttavat opiskelijan kotimaiseen ja muun maailman draamakirjallisuuteen sekä tarjoavat harjoitusta näytelmäanalyysien tekemiseen ja kirjoittamiseen. P4a ja P4b, A4a, S4 Teatteri ja draama nykykulttuurissa -opintojaksot tarjoavat valmiuksia tuntea teatteria työyhteisönä, organisaationa, instituutiona ja tutkimuskohteena. Opintojaksojen yhteisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle kuva teatterista ja draamasta osana nykykulttuuria, taidekenttää ja taidepolitiikkaa. P5, A5 Teatterihistorian opintojaksot tarjoavat opiskelijalle perusvalmiudet oman oppiaineen ja taiteenalan historian tuntemukseen. Teatterihistorian opinnot ryhmittyvät kahdeksi opintojaksoksi, joista perusopintojen jakso keskittyy maailman teatterihistoriaan ja aineopintojen jakso Suomen teatterihistoriaan. Myös syventävissä opinnoissa voi vapaavalintaisesti syventyä teatterihistoriaan sopimalla asiasta professorin kanssa. P6, A6, S5 Näyttämötyöskentely ja tutkimus -opintojaksot antavat opiskelijalle mahdollisuuden tutustua esittävään taiteeseen omakohtaisen tekemisen kautta. Tavoitteena ei ole ammattivalmiuksia kehittävä teatteritaiteellinen työskentely, vaan perehtyminen teatteritaiteen erilaisiin työvaiheisiin. Syventävien opintojen praktikum-opintojakso suuntautuu työharjoitteluun, jonka avulla opiskelijat voivat integroitua erilaisiin työyhteisöihin kehittäen ammatillisia valmiuksiaan. Opintojaksojen tarjonta voi koostua oppiaineen omista hankkeista tai yhteistyöprojekteista erilaisten teatterialan oppilaitosten ja organisaatioiden kanssa (esim. Näty, TTVO, tilaustyöt teatteriproduktioissa). A8, S6a, S6b (S7) Seminaarityöskentely tapahtuu kolmessa jaksossa. Aineopintojen loppuvaiheessa opiskelijat osallistuvat proseminaariin ja työstävät sen aikana kandidaatin tutkielman. Seminaari sijoittuu syventäviin opintoihin ja pakollinen gradupiiri pro gradu -tutkielman kirjoittamisen vaiheeseen. Gradupiirin tavoitteena on käynnistää oma tutkimus, ja sen aikana opiskelijat kirjoittavat jo aktiivisesti opinnäytetyötään. A1, A4b, A7, S1 -opintojaksot syventävät opiskelijan tietämystä häntä itseään kiinnostavalta alueelta. Opintojaksoissa perehdytään teatterin taiteellisen työn osa-alueisiin (ohjaajan työhön, näyttelijän työhön, lavastukseen, puvustukseen jne.) ja tutustutaan tärkeimpiin teatteriteoreetikkoihin ja taiteilijoihin sekä teatterin lajeihin ja sovelluksiin (mm. oopperan, tanssin, improvisaation tai esimerkiksi tarinateatterin sisältöalueisiin liittyvät kurssit). Erityisesti ne opiskelijat, jotka suuntautuvat opettajan ammattiin tai harrastajaryhmien ohjaajien tehtäviin, saavat näistä opintojaksoista syventävää tietoa. Syventävien opintojen erikoistumisopintojakso voi liittyä suunnitteilla olevaan tutkielmaan tai avartaa muuten opiskelijan näkemyksiä erilaisista esittävän taiteen muodoista. Jatko-opinnot Humanistisen tiedekunnan jatkotutkinto-oppaasta näkyvät jatko-opintojen tutkintovaatimukset. Jatko-opinnoista sovitaan professorin kanssa. Opintoneuvonta ja opintojen hyväksi lukeminen Oppiaineen opettajat antavat opintoneuvontaa vastaanottoaikoinaan. Aiempien opintojen korvaavuudesta sovitaan opintojaksojen vastuuhenkilöiden kanssa. Ulkomailla tapahtuvien opintojen korvaavuudesta sovitaan etukäteen oppiaineen professorin kanssa. Pitkään opinnoista taukoa pitäneiden opiskelijoiden edellytetään suorittavan kurssin P1 tai tekevän henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) opintoihin palatessaan.

293 Teatterin ja draaman tutkimus 293 PERUSOPINNOT 25 op P1 Johdantokurssi teatterin ja draaman tutkimuksen opiskeluun 0 op Johdatuskurssi, jossa opiskelija tutustuu yliopistoon oppimisympäristönä ja teatterin ja draaman tutkimukseen oppiaineena. Tämän kurssin puitteissa käydään läpi tutkintorakennetta ja sivuainemahdollisuuksia, tehdään jokaiselle uudelle opiskelijalle henkilökohtainen opetussuunnitelma ja sovitaan HOPS:n seurannasta. Sivuaineena teatterin ja draaman tutkimusta tekevä opiskelija suunnittelee oppiaineen suorittamistaan sivuaineena. Työskentelymuodot: Luennoille osallistuminen, henkilökohtaisen opetussuunnitelman laadinta, alkavan lukuvuoden opiskelusuunnitelman tekeminen. Suoritustapa ja arviointi: Osallistuminen luennoille ja HOPS, hyväksytty/hylätty. Sivuaineopiskelijat voivat suorittaa opintojakson kirjallisin tehtävin (ohjeet laitoksen Internetsivuilta). Suoritusajankohta: 1. opiskeluvuosi. Vastuuopettaja: Professori ja ohjaaja. P2 Teatterin ja draaman tutkimuksen peruskurssi 4 op Opintojaksolla opiskelija perehtyy tutkimuksen tekemisen peruskäsitteisiin sekä teoreettisiin lähtökohtiin, joilla teatteria ja draamaa voidaan tutkia. Työskentelymuodot: Luennot ja analyysiharjoitukset tai kirjallisuus. Suoritustapa ja arviointi: Aktiivinen osallistuminen luennoille ja analyysiharjoituksien tekeminen. Kirjallinen analyysityö, jossa hyödynnetään luentoja ja oheiskirjallisuutta. Arvostellaan 0-5. Suoritusajankohta: 1. opiskeluvuosi. Vastuuopettaja: Professori. Kirjallisuus: Hirsjärvi & Remes & Sajavaara: Tutki ja kirjoita (1998 tai uudempi painos), Koski (toim.): Teatteriesityksen tutkiminen (2005). Lisäksi yksi seuraavista: Carlson: Theories of the Theatre sovituin osin (1993 tai myöhempi painos), Fortier: Theory/Theatre: An Introduction (1997), Milling & Ley: Modern Theories of Performance. From Stanislavski to Boal (2001). P3 Draaman analyysi ja tulkinta I 4 op Opintojaksolla opiskelija perehtyy draamatekstien analyysiin ja tulkintaan, sekä pääpiirteittäin näytelmäkirjallisuuden historiaan. Työskentelymuodot: Luennot ja/tai kirjallisuus. Suoritustapa ja arviointi: Luennoille osallistuminen, näytelmien analyysiharjoitusten tekeminen. Arvostellaan 0-5. Suoritusajankohta: 1. opiskeluvuosi. Vastuuopettajana: Professori Kirjallisuus: Vähintään 12 näytelmää (lista tenttiin valittavista näytelmistä laitoksen Internet-sivuilta), Alanko ja Käkelä-Puumala (toim.): Kirjallisuudentutkimuksen peruskäsitteitä, erikseen sovittavin osin (2001), Aristoteles: Runousoppi (1997 suom.), Esslin: Draaman perusteet (1980), Kinnunen: Draaman maailma (1985), Pfister: The Theory and Analysis of Drama (1988) erikseen sovittavin osin. P4a Teatteri nykyään 4 op Opintojakson aikana opiskelija perehtyy teatteriin instituutiona ja organisaationa. Opintojaksossa tutustutaan teattereiden taloudellisen toiminnan pääpiirteisiin, toimenkuviin, alan järjestöihin ja tekijänoikeuteen sekä yleisöihin ja ohjelmistojen tutkimukseen. Työskentelymuodot: Luennot ja tutustumiskäynnit. Suoritustapa ja arviointi: Luennoille ja tutustumiskäynneille osallistuminen sekä kirjalliset työt. Arviointi 0-5. Suoritusajankohta: 1. vuosi. Vastuuopettaja: Ohjaaja. Oheiskirjallisuus: Carlson: Places of Performance (1989), Houni & Paavolainen: Teatteri ja tanssi toimintakulttuureina (2002), Kurkela: Hyvinvointivaltion lippuluukulla - Teattereiden ohjelmistopoliittiset ja taloudelliset selviytymiskeinot rahoitusympäristön muutoksissa (2000), Lahtinen & Vaittinen & Väisänen: Hic et nunc - Teatteri tutkimuksen kohteena (1993), Mäkelä: Teatterit alueidensa katalysaattoreina (1997), Teatterit ja teatterintekijät 2005 (2005), uusimmat Teatteritilastot.

294 294 Taideaineiden laitos P4b Kirjallisuus, kulttuuri ja yhteiskunta 3 op Opintojakson tavoitteena on perehtyä kirjallisuusinstituution rakenteisiin sekä tutustua kirjallisuuden, kulttuurin ja yhteiskunnan suhteita koskevan tutkimuksen nykysuuntauksiin ja peruskäsitteisiin. Työskentelymuodot: Luennot tai kirjatentti Suoritustapa ja arviointi: Arviointi 0-5. Suoritusajankohta: 1.vuosi Vastuuopettaja: Katso Suomen kirjallisuus kohta P2 Kirjallisuus: Easthope: Literary into Cultural Studies (1991); Lehtonen: Merkitysten maailma (1996); Niemi: Kirjallisuus instituutiona (1991) TAI Kirjallinen elämä (2000). P5 Johdatus teatterihistoriaan 4 op Opintojaksolla opiskelija perehtyy maailman teatterihistorian pääkohtiin, ja hänelle muodostuu käsitys teatteritaiteen historian keskeisistä ajanjaksoista ja tyylikausista. Työskentelymuodot: Luennot ja/tai kirjallisuus. Suoritustapa ja arviointi: Luento- tai kirjallisuustentti, arvioidaan 0-5. Suoritusajankohta: 1. opiskeluvuosi. Vastuuopettaja: Ohjaaja. Kirjallisuus: Koski (toim.): Teatterin ja historian tutkiminen (2006), Zarrilli et al.: Theatre Histories (2005) sovituin osin, sekä yksi seuraavista: Braun: The Director and the Stage From Naturalism to Grotowski (1982 tai uudempi painos), Miettinen: Jumalia sankareita demoneja Johdanto aasialaiseen teatteriin (1987), Wickham: Teatterihistoria (1992 tai uudempi painos) P6 Näyttämötyöskentely ja tutkimus I 3 op Opintojakso johdattaa opiskelijan näyttämötyöskentelyyn omakohtaisen kokeilemisen kautta. Opintojaksolla tehdään käytännössä erilaisia näyttämötyöskentelyn harjoitteita (puhe, liikunta, tunneilmaisu, improvisaatio, näyttelijän työ, ohjaus ym.) ja tutkitaan kehollisia, ryhmädynaamisia ja tilallisia kokemuksia. Työskentelymuodot: Harjoitukset ja kirjallisuus. Kurssille osallistumisessa noudatetaan jonolakia. Suoritustapa ja arviointi: Harjoituksiin osallistuminen ja oppimispäiväkirjan kirjoittaminen, hyväksytty/hylätty. Suoritusajankohta: 1. vuosi. Vastuuopettaja: Ohjaaja. Kirjallisuus: Ahonen-Mäkelä: Ilo puhua - Ajatuksia puheilmaisusta (1985), Sinivuori & Sinivuori: Esiripusta aplodeihin - Opas harrastajateatteriohjaajille ja ilmaisukasvattajille (2000), Cohen: Näyttelemisen mahti (1986). P7 Tiede, taide ja kirjoittaminen 3 op Opintojakson tavoitteena on tukea ja kehittää opiskelijan kielellistä ilmaisua taideaineiden opiskelun ja taiteiden tutkimuksen näkökulmasta. Vastuuoppiaineet: Suomen kirjallisuus, yleinen kirjallisuustiede, teatterin ja draaman tutkimus. Suoritustapa: Pääaineopiskelijat suorittavat luento- ja harjoituskurssin jostakin luovan ja/tai tieteellisen kirjoittamisen alasta. Sivuaineopiskelijat suorittavat kohdan omatoimisilla kirjoitusharjoituksilla oheiskirjallisuuden pohjalta. Suoritusajankohta: 1. vuosi. Vastuuopettaja: Professori Oheiskirjallisuutta: Andersson: Luova mieli (2002); Calvino: Kuusi muistiota seuraavalle vuosituhannelle (1995); Kauppinen & Laurinen: Tekstioppi (1987 tai uudempi painos); Lehtinen: Sanojen avaruus (2000); Lonka et al.: Taitava kirjoittaja: opiskelijan opas (2002). HUOM. Mikäli opiskelijalla on sekä pää- että sivuaineenaan taideaine, hän suorittaa sivuaineen osalta kohdan kirjallisuudella (essee tai tentti). Tarkemmat ohjeet ja kirjalistat laitoksen Internet-sivuilta tai opintojaksojen vastuuhenkilöiltä.

295 Teatterin ja draaman tutkimus 295 AINEOPINNOT 45 op A1 Erikoistumisopinnot I: Teatterin osaalueet 3 op Opintojaksolla opiskelija perehtyy teatterin taiteellisen työn osa-alueisiin. Opintojakso koostuu opiskelijan valitsemasta erikoistumisjaksosta. Kurssitarjontaa vaihdellaan vuosittain. Opintojakson tavoitteena on syventää opiskelijan tietoutta teatterin taiteellisesta työprosessista ja työnkuvista. Vaihtoehtoisia erikoistumisaiheita voivat olla esimerkiksi: Näyttelijän taide Ohjaajan taide Lavastus Puvustus Työskentelymuodot: Luennot tai kirjallisuus tai erityiskurssille osallistuminen. Suoritustapa ja arviointi: Luentokurssi tai erillinen kurssisuoritus suoritetaan joko tenttinä tai kirjallisena raporttina kurssista, hyväksytty/hylätty. Suoritusajankohta: opiskeluvuosi. Vastuuopettaja: Ohjaaja. Kirjallisuus: Sovitaan ohjaajan kanssa. Lista saatavana oppiaineen toimistosta tai Internetsivuilta. A2 Teatterin tutkimuksen suuntauksia 5 op Opiskelija syventää tietämystään teatterin tutkimuksesta ja oman oppialansa historiasta. Opintojakso antaa opiskelijalle valmiudet suunnitella oman tutkielman tekemistä. Luennot ja/tai kirjalli- Työskentelymuodot: suus. Suoritustapa ja arviointi: Tentti tai essee. Arvioidaan 0-5. Suoritusajankohta: opiskeluvuosi. Vastuuopettaja: Professori. Kirjallisuus: Valitse kolme seuraavista: Carlson: Esitys ja performanssi (2006), Kleinman & Copp: Emotion and Fieldwork (1993), Counsell & Wolf (toim.): Performance analysis (2001), Sauter: The Theatrical Event (2000), Schechner: Performance Theory (1988 tai uudempi painos), Raatikainen: Ihmistieteet ja filosofia (2004). A3 Draaman analyysi ja tulkinta II 5 op Opintojaksolla opiskelija tutustuu kotimaiseen näytelmäkirjallisuuteen, sen kehitykseen ja tyylisuuntiin. Työskentelymuodot: Luennot ja analyysiharjoitukset ja/tai kirjatentti. Suoritustapa ja arviointi: Aktiivinen osallistuminen luentoihin ja analyysiharjoituksiin, analyysin/esseen kirjoittaminen. Arvioidaan 0-5. Suoritusajankohta: 2.opiskeluvuosi. Vastuuopettaja: Professori. Kirjallisuus: Vähintään 12 näytelmää ja kuunnelmaa (lista tenttiin valittavista näytelmistä ja kuunnelmista saatavana toimistosta tai laitoksen Internet-sivuilta), Pfister: Theory and Analysis of Drama erikseen sovittavin osin (1994 tai muut painokset), Reitala & Heinonen (toim.): Dramaturgioita - Näkökulmia draamateorian, dramaturgian ja draama-analyysin ongelmiin (2001 tai uudempi painos). Lisäksi yksi seuraavista: Hirvonen (toim.): Käsikirjoittaminen (2003), Savolainen: Miten kuunnelmani ovat syntyneet (1983), Vakkuri: Sinä kirjoitat radiokuunnelman Opas ja ohjeita sekä kaksi kuunnelmakäsikirjoitusta (1997). A4a Teatteri ja draama nykykulttuurissa 5 op Opiskelija perehtyy teatterityöhön käytännön harjoittelun kautta. Tavoitteena on syventää tietoa teatterista toimintaympäristönä. Työskentelymuodot: Kurssi suoritetaan harjoittelujaksona oppiaineen omassa projektissa tai yhteistyössä yliopiston ulkopuolisten teatterialan toimijoiden kanssa. Suoritustapa ja arviointi: Luennot, kirjallinen työ ja/tai käytännön jakso, josta opiskelija kirjoittaa reflektoivan oppimispäiväkirjan kirjallisuutta apuna käyttäen. Arviointi hyväksytty/ hylätty. Kurssilla noudatetaan jonolakia. Suoritusajankohta: 2. tai 3. opiskeluvuosi. Vastuuopettaja: Ohjaaja. Kirjallisuus: Sovitaan ohjaajan kanssa.

296 296 Taideaineiden laitos A4b Teatterin klassikot ja ajattelijat 3 op Tavoitteena on lisätä opiskelijan tietämystä teatterin keskeisimmistä teoreetikoista ja taiteilijoista. Suoritustapa: Luento ja/tai kirjatentti. Arviointi 0-5. Vastuuopettaja: Ohjaaja Kirjallisuus: Valitse kolme seuraavista: Artaud: Kohti kriittistä teatteria (1983), Boal: Theatre of the Oppressed (1979 tai uudempi painos) tai Legislative Theatre (1998) tai Rainbow of Desire (1995), Brecht: Kirjoituksia teatterista (1991), Brook: Tyhjä tila (1972), Grotowski: Hän ei ollut kokonainen (1993), Grotowski: Kohti köyhää teatteria (2006), Meyerhold: Teatterin lokakuu (1981), Stanislavski: Näyttelijän työ (1951) tai Elämäni näyttämötaiteen palveluksessa (1966) A5 Suomen teatterihistoria 3 op Opintojakson pääpainopistealue on Suomen teatterihistoriassa. Opiskelija hahmottaa teatterihistorian erityiskysymyksiä ja osaa soveltaa teatterihistoriallisen tutkimuksen lähtökohtia. Työskentelymuodot: Luennot ja/tai kirjallisuus. Suoritustapa ja arviointi: Luento- tai kirjallisuustentti. Arvioidaan 0-5. Suoritusajankohta: 2.-3.opiskeluvuosi. Vastuuopettaja: Professori. Kirjallisuus: Hirn: Alati kiertueella - Teatterimme varhaisvaiheita vuoteen 1870 (1998), Koski & Lahtinen & Mustonen (toim.): Näkökulmia menneeseen - Teatterinhistorian kirjoittamisen perusteita ja käytännön sovellus: Uusi Teatteri (1997), Paavolainen: Teatteri ja suuri muutto - Ohjelmistot sosiaalisen murroksen osana (1992), Suutela: Impyet näyttelijättäret Suomalaisen teatterin palveluksessa ( 2005), Tiusanen: Teatterimme hahmottuu (1969). A6 Näyttämötyöskentely ja tutkimus II 7 op Opintojaksolla tutustutaan teatterityön osaalueisiin vuosittain vaihtelevin painotuksin. Kurssi voi keskittyä esimerkiksi dramaturgiaan, käsikirjoittamiseen, ohjaukseen tai näyttelemiseen. Työskentelymuodot: Opiskelijat tutustuvat omakohtaisella työskentelyllä teatterin tekemisen eri osa-alueisiin. Luento- ja ryhmätyöopetus. Suoritustapa ja arviointi: Aktiivinen osallistuminen opetukseen ja eri työskentelyosuuksien suorittaminen. Opiskelijat kirjoittavat kurssin päätteeksi reflektoivan tutkimusraportin työskentelystä. Arvioidaan hyväksytty/hylätty. Kurssilla noudatetaan jonolakia. Suoritusajankohta: opiskeluvuosi. Vastuuopettaja: Professori ja ohjaaja. Oheiskirjallisuutta: Field: The Screenwriter s Workbook (1984), Korhonen: Koirien ajama kettu (1998), Paavolainen: Aikansa häikäisevä peili (1999), Rosma: Elokuvadramaturgian salaisuudet (1984), Weston: Näyttelijän ohjaaminen (1999), Polsky: You can write a play (2002). A7 Esittävän taiteen lajit ja sovellukset 4 op Opintojaksolla opiskelija perehtyy valitsemaansa esittävän taiteen lajiin tai draaman erilaisiin soveltamismuotoihin. Kurssitarjontaa vaihdellaan vuosittain. Työskentelymuodot: Luennot tai kirjallisuus tai erityiskurssille osallistuminen. Suorituksesta sovitaan professorin kanssa. Suoritustapa ja arviointi: Luentokurssi tai erillinen kurssisuoritus suoritetaan joko tenttinä tai kirjallisena raporttina kurssista. Arvioidaan 0-5. Suoritusajankohta: opiskeluvuosi. Vastuuopettaja: Professori Kirjallisuus: Opiskelija voi valita yhden esimerkiksi seuraavista erikoistumisalueista: Ooppera Bacon: Oopperan historia (1995) tai Lindenberger: Opera in History: From Monteverdi to Cage (1998), Lampila: Suomalainen ooppera (1997). Draaman uudet muodot Valitse kolme seuraavista: Fox: Acts of Service. Spontaneity, Commitment, Tradition in the Nonscripted Theatre (1994), Haedicke & Nellhaus: Performing Democracy. International Perspectives on Urban Community-based

297 Teatterin ja draaman tutkimus 297 Performance (2001), Heddon & Milling: Devising Performance. A Critical History (2005), Hughes: Museum Theatre. Communicating with Visitors through Drama (1998), Oddey: Devising Theatre. A Practical and Theoretical Handbook (1996), Taylor: Applied Theatre. Creating Transformative Encounters in the Community (2003). Draamakasvatus Valitse kolme seuraavista: Ackroyd (ed.): Research Methodology for Drama Education (2006), Heikkinen: Draamakasvatus. Opetusta, taidetta, tutkimista! (2005), Jackson (ed.): Learning Through Theatre. New Perspectives on Theatre in Education (1993), Korhonen & Østern (toim.): Katarsis. Draama, teatteri ja kasvatus (2001), lisäksi joko Rusanen: Koin traagisia tragedioita. Yläasteen oppilaiden kokemuksia ilmaisutaidon opiskelusta (2002) tai Toivanen, Mä en ois kyllä ikinä uskonu ittestäni sellasta. Peruskoulun viides- ja kuudesluokkalaisten kokemuksia teatterityöstä (2002). Esitystaide Goldberg: Performance Art: From Futurism to the Present (2001), Howell: Analysis of Performance Art: A Guide to its Theory and Practice (1999), lisäksi joko Schneider: The Explicit Body in Performance (1997) tai Warr & Jones: The Artist s Body. Themes and Movements (2000). Lasten- ja nuortenteatteri Valitse kolme seuraavista: Helander: Barndramatik och barndomsdiskurser (2003), Helander: Från sagospel till barntragedi (1999), Helavuori: Pennissä alku. Hurja Joukko ja Penniteatteri (1998), Hunt (ed.): Understanding Children s Literature (1999), Laurent: Topelius saturunoilijana (1947), Mustonen: Moderni Uusioperhe ja pieni kapina. Teatteri Pieni Suomi (1997). Nukketeatteri Valitse kolme seuraavista: Bell (ed.): Puppets, Masks, and Performing objects (2001), Jurkowski: Aspects of Puppet Theatre. A Collection of Essays (1988), Shershow: Puppets and Popular Culture (1995), Tillis: Toward an Aesthetics of the Puppet (1992). Sirkus Davis: Circus Age. Culture and Society under the American Big Top (2002), Guy: Sirkuksen vallankumous (2005), Purovaara: Nykysirkus. Aarteita, avaimia ja arvoituksia (2005). A8 Proseminaari ja kandidaatin tutkielma 10 op Pakollinen pääaineopiskelijoille sekä syventäviin opintoihin jatkaville sivuaineopiskelijoille. Proseminaarissa laaditaan tutkimussuunnitelma, dispositio ja seminaariesitelmä. Lisäksi harjoitellaan kritiikin antamista (opponenttina toimiminen), vastaanottamista ja akateemisia keskustelutaitoja (yhteiskeskustelut). Proseminaari kestää vähintään kaksi periodia ja edellyttää aktiivista osallistumista työskentelyyn. Ennen proseminaarin alkua opiskelijalla on oltava suoritettuna pääosin perusopinnot sekä aineopintojen kohta A2. Ennakkoilmoittautuminen. Pääaineopiskelijoiden proseminaariesitelmä, tarvittaessa korjauksin täydennettynä, hyväksytään samalla HuK-tutkielmaksi (n. 20 s.). HuK-tutkintoa varten suoritetaan lisäksi yleisenä tenttipäivänä tutkielman aiheeseen liittyvä kypsyysnäyte (ks. Humanistisen tiedekunnan opinto-opas, Kandidaatintutkielma ja kypsyysnäyte ). Tarkempi ohjeistus HuK-tutkielman tekoon proseminaarin vastuuhenkilöltä. Työskentelymuodot: Aktiivinen osallistuminen seminaariin ja opponointi. Suoritustapa ja arviointi: Tutkimussuunnitelman, kandidaatintutkielman kirjoittaminen sekä opponointi. Proseminaaritutkielmat arvioidaan 0-5. Kandidaatintutkielma arvioidaan hyväksytty/hylätty. Kypsyysnäytteen suorittaminen. Suoritusajankohta: 3.opiskeluvuosi. Vastuuopettaja: Ohjaaja. Oheiskirjallisuutta: Ihonen & Ihonen: Kirjallisuuden opinnäyteopas (3. uud. painos 2005).

298 298 Taideaineiden laitos SYVENTÄVÄT OPINNOT 80 op Syventävät opinnot tähtäävät tieteellisen tutkielman laatimiseen. Opintojen sisällöstä ja suorittamisen aikataulusta sovitaan vastaanotolla oppiaineen professorin kanssa ennen seminaarin aloittamista. Tutkielman aihe käydään sopimassa vastaanotolla ennen gradupiiriä. S1 Erikoistumisopinnot II 3 op Opintojaksolla opiskelija voi syventää aineopinnoissa (ks. opintojaksot A1, A7) valitsemaansa erityisaluetta tai valita uuden alueen. Opetustarjonta vaihtelee vuosittain. Työskentelymuodot: Luennot, praktikumkurssi tai kirjallisuustentti. Suoritustapa ja arviointi: Tentti tai kirjallinen työ, 0-5. Suoritusajankohta: 4. opiskeluvuosi. Vastuuopettaja: Professori. Kirjallisuus: Sovitaan professorin kanssa. Lista saatavana oppiaineen toimistosta tai Internetsivuilta. S2 Teatterin tutkimuksen syventävä opintojakso 6 op Opiskelija syventää tuntemustaan joltakin itseään kiinnostavalta teatterin tutkimuksen alueelta. Opintojakson avulla opiskelija voi jäsentää tutkielmansa aihepiiriä ja perehtyä siihen liittyvään teoreettiseen kirjallisuuteen. Työskentelymuodot: Itsenäistä tai lukupiirityöskentelyä tai erikoiskurssi. Suoritustapa ja arviointi: Essee (n. 15 sivua), arvioidaan 0-5. Suoritusajankohta: 4.-5.opiskeluvuosi. Vastuuopettaja: Professori. Kirjallisuus: Sovitaan professorin kanssa. S4 Teatterin haasteet nykykulttuurissa 5 op Opintojakson tavoitteena on syventää opiskelijan tietämystä teatterikentän erilaisista tutkimuksellisista ja ammatillisista haasteista. Opintojakso tarjoaa lähtökohtia mm. tutkimuksen, kritiikin, tuottamisen, hallinnon ja ohjauksen toimintakulttuureihin. Opintojakso antaa valmiuksia myös praktikum-opintojakson suorittamista varten. Työskentelymuodot: Luennot ja/tai kirjallisuus. Suoritustapa ja arviointi: Kirjallinen työ (ohjeet saatavissa laitoksen Internet-sivuilta), arvioidaan 0-5. Suoritusajankohta: 4.-5.opiskeluvuosi. Vastuuopettaja: Professori. Kirjallisuus: Kirjallisuus sovitaan professorin kanssa työhön liittyen. S5 Praktikum 10 op Käytännön työelämäharjoittelun suorituksena voivat olla taiteelliset produktiot, tieteelliset tutkimushankkeet tai ammattikentällä suoritettavat työtehtävät. Opintojakson tarkoitus on kehittää opiskelijan valmiuksia suhteessa työelämän eri mahdollisuuksiin. Työskentelymuodot: Käytännön harjoittelu sovitussa työyhteisössä tai oppiaineen omat hankkeet. Harjoittelusta kirjoitetaan työraportti. Ohjeet vastuuopettajalta tai laitoksen Internet-sivuilta. Sivuaineopiskelijoiden suoritusohjeet laitoksen Internet-sivuilta. Suoritustapa ja arviointi: Harjoittelu ja raportti, arvioidaan hyväksytty/hylätty. Suoritusajankohta: 4.-5.opiskeluvuosi. Vastuuopettaja: Professori. S6a Seminaari 6 op Kahden periodin mittainen seminaari. Periodien väliin jäävänä aikana voidaan tehdä ryhmätyötehtäviä tai käydä 1-2 kertaa professorin ohjauksessa. Tutkimussuunnitelman ja esitelmän laatiminen, opponointi. Työskentelymuodot: Seminaarityöskentely. Suoritustapa ja arviointi: Oman tutkimussuunnitelman esittely, aktiivinen osallistuminen seminaarityöskentelyyn, opponenttina toimiminen ja oman tutkielman kirjoittaminen. Arvioidaan 0-5. Suoritusajankohta: opiskeluvuosi. Vastuuopettaja: Professori. S6b Gradupiiri 4 op Kolmen periodin mittainen seminaari. Aihe sovittava professorin kanssa etukäteen.. Opintojakson aikana opiskelijat esittelevät työn eri

299 Taidehistoria 299 vaiheita. Tavoitteena on tutkimussuunnitelman sekä työaikataulun laatiminen, aktiivinen oman pro gradu -työn aloittaminen ja kirjoittaminen. Työskentelymuodot: Seminaarityöskentely. Suoritustapa ja arviointi: Oman tutkimussuunnitelman esittely, aktiivinen osallistuminen seminaarityöskentelyyn, opponenttina toimiminen ja oman tutkielman kirjoittaminen. Arvioidaan hyväksytty/hylätty. Suoritusajankohta: opiskeluvuosi. Vastuuopettaja: Professori. S7 Pro gradu -tutkielma 40 op Filosofian maisterin tutkintoon johtavan tutkielman tekeminen. Työskentelymuodot: Itsenäinen työskentely. Suoritustapa ja arviointi: Pro gradu -tutkielman kirjoittaminen. Opinnäytetyö arvostellaan arvosanalla kahden tarkastajan lausunnon perusteella. Suoritusajankohta: 5. opiskeluvuosi. Vastuuopettaja: Professori. JATKO-OPINNOT Opiskelija suorittaa humanistisen tiedekunnan jatkotutkinto-oppaan mukaisesti oman oppiaineen opintoja sekä täydentäviä opintoja. Näistä opinnoista sovitaan professorin kanssa. Jatko-opiskelijoiden seminaari kokoontuu noin kerran kuukaudessa. Jatko-opiskelija esittelee seminaarissa omaa tutkimustaan sekä osallistuu aktiivisesti toisten töiden lukemiseen ja kommentointiin. Opintojaksojen suoritukset: Perusopinnot: kohdat P1, P4a, P5, P6 ohjaaja kohdat P2, P3, P7 professori Aineopinnot: kohdat A1, A4a, A4b, A8 ohjaaja kohdat A2, A3, A5, A6, A7 professori kohta P4b: Suomen kirjallisuus Syventävät opinnot: Professori Perusopintojen kokonaismerkintä: Ohjaaja Aine- ja syventävien opintojen kokonaismerkinnät: Professori Jatko-opinnot: Professori Taidehistoria Oppiaineena taidehistoria kattaa koko visuaalisen kulttuurin kentän. Visuaalisen kulttuurin tutkimus onkin eräs ehdotus oppiaineen modernimmaksi nimeksi. Perinteisten kuvataiteen ja arkkitehtuurin ohella tutkimuskohteet ovat mitä moninaisimmat: taideteollisuus, kansantaide, lavastus, pukuhistoria, valokuva, kuvallinen viestintä, elokuva ja miljöö. Taiteentutkimus ei myöskään rajoitu vain ns. taideteoksiin vaan sulkee piiriinsä taideteorian, taidefilosofian, taidekritiikin, taidepolitiikan, taideinstituutiot sekä taiteen ja yhteiskunnan suhteet yleisemminkin. Tutkimustyössä käytetään hyväksi myös kirjallisuustiedettä, historiatieteitä ja yhteiskuntatieteitä sekä niiden kehittämää metodiikkaa. Opiskelussa joudutaan kuitenkin kiinnittämään päähuomio taidehistorian keskeiseen aineistoon ja taiteentutkimuksen omiin metodeihin. Opiskelun päätavoitteena on oppia luonnehtimaan ja tulkitsemaan taidehistoriallista materiaalia ja ymmärtämään sen lähtökohtia. Perus- ja aineopinnot pyrkivät luomaan tälle taidolle pohjaa, tutustuttamaan peruskäsitteisiin ja tarjoamaan yleiskatsauksen taidehistoriaan. Taidehistoriaa opiskelleita henkilöitä tarvitsevat mm. museot, rakennussuojelu ja -tutkimustyö, taidehallinto, kirjastot, kaupungit, taiteilijajärjestöt sekä lehdistö ja muut viestintävälineet. Taidehistoria sopii yhdistettäväksi esimerkiksi kirjallisuustieteen tai historian

300 300 Taideaineiden laitos opintoihin sekä muihin kyseisille aloille tähtääviin opintoihin. Hyödyllinen sivuaine taidehistoria on myös monille muille humanistisen tiedekunnan sekä muidenkin tiedekuntien opiskelijoille. Kuulustelut Siirtyminen opintokokonaisuudesta toiseen edellyttää edellisen opintokokonaisuuden suorittamista vähintään hyvin tiedoin. Opintokokonaisuus perusopinnot tentitään korkeintaan neljässä osassa. Suoritusjärjestys on vapaa. Tentin vastaanottaja ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla. Opintokokonaisuus aineopinnot tentitään korkeintaan viidessä osassa (+ proseminaari). Tentit vastaanottaa ja yhteismerkinnän antaa aineen professori. PERUSOPINNOT 25 op Tavoite: Taiteen alueiden ja aikakausien tuntemus, jonka pohjalta opiskelija pystyy tunnistamaan, luonnehtimaan ja ajoittamaan tyylikaudet, keskeisimmät teokset ja taiteilijat. Opintokokonaisuus tentitään korkeintaan neljässä osassa. Suoritusjärjestys on vapaa. P1 Yleinen taidehistoria 8 op Pakollinen yleisen taidehistorian peruskurssi (3 op) sekä kirjallisuus: Honour, H.- Fleming, J., Maailman taiteen historia (1992) (A World History of Art; Konsten genom tiderna); Stangos, N. (toim.), Concepts of Modern Art (1985). P2 Suomen taidehistoria 8 op Pakollinen Suomen taidehistorian peruskurssi (3 op) sekä kirjallisuus: Ringbom, S. (toim.), Konsten i Finland (on saatavilla myös suomeksi) (1978) (tai erikseen sovittavat osuudet ARS-Suomen taide -kirjasarjasta); Nikula, R., Suomen arkkitehtuurin ääriviivat (2005); Valkonen, M.- Valkonen, O., Suomen taide, osat: Vastakohtien aika ja Nykyaika (johdantotekstit) (1985, 1986). P3 Skandinavian taidehistoria 4 op Lindgren, M. ym., Svensk konsthistoria (1986); Gunnarson, T., Nordic Landscape Painting in the Nineteenth Century (1998). P4 Metodiopinnot 5 op Elovirta, A. & Lukkarinen, V. (toim.), Katseen rajat. Taidehistorian metodologiaa (1998); Wolff, Janet, The Social Production of Art (2. ed., 1993); Vakkari, J., Lähde ja silmä: kuvataiteen tutkimuksen historiaa ja perusteita (2000). AINEOPINNOT 45 op Tavoite: Taiteen tuntemuksen laajentaminen ja itsenäisen taidehistoriallisen ajattelun kehittäminen. Opintokokonaisuus tentitään korkeintaan viidessä osassa (+ proseminaari). A1 Suomen taidehistoria I 6 op ARS-Suomen taide 1-3 (1989) A2 Suomen taidehistoria II 6 op ARS-Suomen taide 4-6 (1990). A3 Yleinen taidehistoria I 7 op Antiikki Spivey, N., Understanding Greek Sculpture. Ancient Readings, Modern Meanings (1997); Hannestad, N., Roman Art and Imperial Policy (1986). Renessanssi ja barokki Baxandall, M., Painting and Experience in Fifteenth-Century Italy (1989); Summerson, J., The Classical Language of Architecture (Arkitekturens klassiska språk)(1988); Cole, B., The Renaissance Artist at Work (1983) tai Colen vaihtoehtona White, J., Studies in Renaissance Art (1983); Rosand, D., Painting in Sixteenth-Century Venice. Titian, Veronese, Tintoretto (revised edition 1997); Lagerlöf, M., Ideal Landscape: Annibale Carracci, Nicolas Poussin and Claude Lorrain (1990). A4 Yleinen taidehistoria II 8 op Uusklassismi ja 1800-luku Honour, Hugh, Romanticism (1979); Nochlin, Linda, Realism (1972); Nochlin, Linda, Politics

301 Mediakulttuuri 301 of Vision (1991); Bryson, N., Word and Image. French Painting of the Ancien Régime (1985) tai Word and Imagen vaihoehtona Bryson, N., Tradition and Desire. From David to Delacroix (1984) luku ja arkkitehtuurin historia Bergdoll, B., European Architecture (2000); Frampton, K., Modern Architecture. A Critical History (1980/2000); Moszynska, A., Abstract Art (1990); Fer, B. ym., Realism, Rationalism, Surrealism. Art between the Wars (1994) ; Hopkins, D., After Modern Art (2000). A5 Taidehistorian metodit ja historia 8 op Preziosi, D. (toim.), The Art of Art History. A Critical Anthology (1998); Elovirta, A. & Lukkarinen, V. (toim.), Katseen rajat. Taidehistorian metodologiaa (1998) tai Elovirta & Lukkarisen vaihtoehtona Fernie, E. (toim.), Art History and Its Methods. A Critical Anthology (1996); Carrier, D., Principles of Art History Writing (1993) tai Carrierin vaihtoehtona Kuusamo, A., Tyylistä tapaan (1996). A6 Proseminaari 10 op Proseminaari on yhden lukukauden mittainen, ja se järjestetään mahdollisuuksien mukaan sekä syksyllä että keväällä. Perusopinnot on suoritettava ennen osallistumista. Ilmoittautumislista on laitoksen ilmoitustaululla. Mediakulttuuri Mediakulttuurin opintokokonaisuus tarjoaa monitieteisen näkökulman mediakulttuuriin ja sen tutkimuksen kehitykseen ja nykytilaan. Painopistealueina ovat erityisesti mediakulttuurin populaarit muodot ja niiden intermediaalinen tutkimus. Tutkimuskohteina ovat niin elokuva, televisio, populaarilehdistö kuin digitaalinen mediakin. Opintokokonaisuudessa yhdistyvät yhteiskuntatieteellinen sosiaalisten rakenteiden ja käytänteiden analyysi sekä humanistinen tekstien lähiluku ja merkitysanalyysi. Näin kokonaisuus kattaa niin mediakulttuurin tuotantoon, teksteihin kuin käyttöön liittyvät kysymykset. Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelijalla on valmiuksia analysoida mediakulttuurin ilmiöitä ja niissä tapahtuvia muutoksia. Opintokokonaisuus antaa valmiuksia toimintaan muun muassa mediakulttuurin tutkijana, mediakasvattajana, mediakriitikkona, opettajana, kulttuurihallinnon toimihenkilönä ja digitaalisen kulttuurin asiantuntijana. Kokonaisuus tarjoaa myös vankan pohjan alan jatko-opinnoille. Opintojen suorittaminen Opinnot koostuvat kaikkien tiedekuntien opiskelijoille avoimista aineopinnoista (35 op) sekä syventävistä opinnoista (80 op) ja mediakulttuurin maisteriopinnoista ( op). Mediakulttuuri on suosittu sivuaine, joka voi sopivin yhdistelmin korostaa pääaineopintojen eri osa-alueita. Mediakulttuuria voi vapaasti opiskella aineopintoina 35 opintopistettä. Suosituksena on, että ennen aineopintoja suoritetaan perusopinnot jostain yhteiskuntatieteellisestä tai humanistisesta oppiaineesta. Näin tietyt perusopinnot ja mediakulttuurin aineopinnot yhdessä tuottavat mielekkäitä sivuainekokonaisuuksia, joissa painottuvat esimerkiksi mediatutkimus, kulttuurintutkimus tai yhteiskuntatutkimus. Alla erilaisia esimerkkimalleja sivuaineyhdistelmiksi:

302 302 Taideaineiden laitos Kulttuurintutkimuksellinen painotus: Perusopinnot 25 op joistain seuraavista oppiaineista: Teatterin ja draaman tutkimus Musiikin tutkimus Yleinen kirjallisuustiede Suomen kirjallisuus + Mediakulttuurin aineopinnot 35 op Mediatutkimuksellinen painotus: Perusopinnot 25 op joistain seuraavista oppiaineista: Tiedotusoppi Mediakasvatus Hypermedia + Mediakulttuurin aineopinnot 35 op Yhteiskuntatutkimuksellinen painotus Perusopinnot joistain seuraavista oppiaineista 25 op Sosiologia Naistutkimus Valtio-oppi + Mediakulttuurin aineopinnot 35 op AINEOPINNOT (35 op) Kokonaisuuden suoritettuaan opiskelija kykenee tarkastelemaan analyyttisesti median rakenteita, sisältöjä ja kulttuurisia merkityksiä. Opintojaksot suositellaan suoritettaviksi opetussuunnitelmassa esitetyssä järjestyksessä. Luentojen, harjoituskurssien ja kirjatenttien lisäksi opintojaksoja voi suorittaa esseillä, lukupiireillä yms. vaihtoehtoisilla suoritustavoilla. Suoritustavoista neuvotellaan kunkin opintojakson vastuuhenkilön kanssa. Aineopintojen vastuulaitos on tiedotusoppi, joten kaikki kirjatentit suoritetaan tiedotusopin yleisinä tenttipäivinä. Huom! Teoksia valittaessa on syytä muistaa, että tentittäviksi kelpaavat teokset, joita ei ole aiemmin tentitty esimerkiksi toisessa oppiaineessa. A1 Tutkimustraditiot (4 op) Tavoitteena on antaa yleiskuva mediakulttuurin tutkimusalueesta ja tutkimusperinteistä. Opintojakso tarjoaa johdatuksen mediakulttuurin tutkimuksen peruskäsitteisiin ja niiden kehitykseen. Jakson suoritettuaan opiskelija tuntee tutkimusalueen ja hänellä on edellytykset sen yksityiskohtaisempaan opiskeluun. Luento ja /tai kirjallisuutta, yhteensä kolme teosta: Herkman, Juha: Audiovisuaalinen mediakulttuuri (2001) JA Strinati, Dominic: An Introduction to Theories of Popular Culture (1995) SEKÄ yksi seuraavista: Brunsdon, Charlotte D Acci, Julie Spigel, Lynn (eds.): Feminist Television Criticism (1997), Lapsley, Robert Westlake, Michael: Film Theory. (1989 tai uudempi), Tudor, Andrew: Decoding Culture (1999), Mörä, Tuomo Salovaara- Moring, Inka Valtonen, Sanna (toim.): Mediatutkimuksen vaeltava teoria (2004), Mäkelä Anna Puustinen, Liina Ruoho, Iiris (toim.): Sukupuolishow (2006). A2 Mediakulttuurin historia (4 op) Tavoitteena on tarjota yleiskuva mediakulttuurin historian tutkimisesta ja yksittäisten medioiden kehityksestä suhteutettuna sosiokulttuuriseen muutokseen. Opintojakson suoritettuaan opiskelija on perehtynyt audiovisuaalisten tuotantojen, sisältöjen ja yleisöjen muotoutumiseen historiallisesta näkökulmasta. Luento ja /tai kirjallisuutta, yhteensä kolme teosta: Salmi, Hannu: Elokuva ja historia (1993) JA Winston, Brian: Media Technology and Society (1998) SEKÄ yksi seuraavista: Honka- Hallila, Ari Laine, Kimmo Pantti, Mervi: Markan tähden (1995), Kallioniemi, Kari Salmi, Hannu: Porvariskodista maailmankylään (1995), Koivunen, Anu: Isänmaan moninaiset äidinkasvot (1995), Kortti, Jukka: Modernisaatiomurroksen kaupalliset merkit (2003), Pantti, Mervi: Kaikki muuttuu (1998), Spigel, Lynn: Make Room for TV (1992). A3 Kerronta ja lajityypit (4 op) Tavoitteena on tarjota perustiedot audiovisuaalisten tekstien lajeista ja ilmaisukielestä. Jakson suoritettuaan opiskelija kykenee analysoimaan erityyppisten mediatekstien sanallis-

303 Mediakulttuuri 303 ta, kuvallista ja ääneen perustuvaa kerrontaa, ymmärtää lajityyppien muotoutumisen mekanismeja ja hahmottaa mediasisältöjen välisiä suhteita. Luento ja /tai kirjallisuutta, yhteensä kolme teosta: Altman, Rick: Elokuva ja genre (2002) JA Koivunen, Anu Hietala, Veijo (toim.): Kanavat auki! (1997) SEKÄ yksi seuraavista: Bacon, Henry: Audiovisuaalisen kerronnan teoria (2000), Bordwell, David Thompson, Kristin: Film Art (1986 tai uudempi), Ellis, John: Visible Fictions (1982 tai uudempi). A4 Tuotanto, talous ja instituutiot (3 op) Tavoitteena on ymmärtää tiedonvälityksen ja viihteen organisaatioita osana mediamarkkinoita. Jaksossa syvennytään monikansallisten mediakonsernien ja suomalaisten mediaorganisaatioiden toimintaan. Jakson suoritettuaan opiskelija kykenee tarkastelemaan mediakulttuurin tuotannon taloudellisia ja institutionaalisia rakenteita ja intressejä. Luento ja /tai kirjallisuutta, yhteensä kaksi teosta: Nieminen, Hannu & Pantti, Mervi: Media markkinoilla (2004) JA yksi seuraavista: Cottle, Simon (ed.): Media Organisation and Production (2003), Croteau, David & Hoynes, William: The Business of Media (2001), Gripsrud, Jostein: The Dynasty Years (1995), Herkman, Juha: Kaupallisen television ja iltapäivälehtien avoliitto (2005), Hujanen, Taisto: The Power of Schedule (2002), Ruoho, Iiris: Utility Drama (2002), Wasko, Janet: Understanding Disney (2001). A5 Kulttuuriset ja teknologiset muodot (4 op) Tavoitteena on luoda katsaus mediamuotojen erityisyyksiin ja niiden keskinäisiin suhteisiin. Jaksossa paneudutaan myös faktan ja fiktion suhteisiin mediateksteissä. Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on edellytykset tarkastella median eri muotojen kiertoa kulttuurissa. Luento ja /tai kirjallisuutta, yhteensä kolme teosta: Hartley, John: Popular Reality (1996) JA Lehtonen, Mikko: Post Scriptum (2001) SEKÄ yksi seuraavista: Bolter, J. David Grusin, Richard: Remediation (1999), Huhtamo, Erkki: Virtuaalisuuden arkeologia (1995), Huhtamo, Erkki Kangas, Sonja: Mariosofia (2002), Järvinen, Aki Mäyrä, Ilkka (toim.): Johdatus digitaaliseen kulttuuriin (1999), Nichols, Bill: Blurred Boundaries (1994), Walker, John A. Chaplin, Sarah: Visual Culture (1997). A6 Yleisöt ja vastaanotto (4 op) Tavoitteena on antaa perustiedot mediayleisöjen tutkimisesta erityisesti elokuva- ja televisiotutkimuksessa, tutustuttaa katseen ja katsomisen käsitteellistämiseen sekä vastaanoton erilaisiin muotoihin. Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee yleisö- ja vastaanottotutkimuksen traditioita ja niiden peruskäsitteitä. Luento ja /tai kirjallisuutta, yhteensä kolme teosta: JOKO Ang, Ien: Desperately seeking the Audience (1991) TAI Ruddock, Andrew: Understanding Audiences (2001) JA kaksi seuraavista: Hills, Matt: Fan Cultures (2002), Kovala, Urpo - Saresma, Tuija (toim.): Kulttikirja (2003), Kytömäki, Juha: Täytyy kattoo, jos saa kattoo (1999), Nikunen, Kaarina: Faniuden aika (2005), Seppänen, Janne: Katseen voima (2001), Stacey, Jackie: Star Gazing (1994). A7 Kulttuuri ja valta (4 op) Tavoitteena on ymmärtää kulttuurin ja vallan yhteen kietoutumista sekä historiallisesti että nykykulttuurissa. Jaksossa tutustutaan siihen, kuinka populaarit mediaesitykset tuottavat esimerkiksi kansallisia, etnisiä ja sukupuolisia identiteettejä. Jakson suoritettuaan opiskelija kykenee analysoimaan mediarepresentaatioita osana kamppailua yhteiskunnallisista merkityksistä. Luento ja/tai kirjallisuutta, yhteensä kolme teosta: Hall, Stuart: Identiteetti (1998) JA Kellner, Douglas: Mediakulttuuri (1998) SEKÄ yksi seuraavista: Consalvo, Mia Paasonen, Susanna (toim.): Women & Everyday Uses of the Internet (2002), Hall, Stuart: Kulttuurin ja politiikan murroksia (1992), Grossberg, Lawrence: Mielihyvän kytkennät (1995), Koivunen, Anu Paasonen, Susanna Pajala, Mari (toim.): Populaarin lumo (2000), Lehtonen, Mikko Löytty, Olli (toim.): Erilaisuus (2003), Nikunen, Kaarina Paasonen, Susanna Saarenmaa, Laura (toim.): Jokapäiväinen pornomme (2005), Rossi Leena-Maija: Heterotehdas (2003), Rowe, Kathleen: The Unruly Woman (1995), Suoranta, Juha: Kasvatus mediakulttuurissa (2003).

304 304 Taideaineiden laitos A8 Mediatekstien analyysi (4 op) Suoritustapana itsenäinen harjoitustyö tai osallistuminen harjoitusryhmään. Jakson tavoitteena on oman tutkimuskysymyksen muotoileminen ja esittäminen itse rajatulle aineistolle. Jakson suoritettuaan opiskelijalla on valmiudet analysoida mediailmiöitä ja laatia niistä teoriakirjallisuuden ja aineiston luentaan perustuva kirjoitelma. Suositellaan suoritettavaksi aineopintojen loppuvaiheessa. A9 Projektiopinnot (4 op) Vaihtuvia ja valinnaisia opintoja esim. joltain seuraavista alueista: -mediakulttuuri ja tietoyhteiskunta -mediakulttuurin tuotanto ja teknologia -mediakulttuurin kontekstit ja yleisöt -mediakulttuurin kielet ja lajityypit -mediakerronta ja dramaturgia -mediakasvatus -lasten mediakulttuuri -sukupuoli mediakulttuurissa -musiikki- ja ääni-ilmaisu -av- ja printtijournalismi -mediakohtainen tutkimus (elokuva, televisio, video, radio jne.) -mediakulttuurin uudet muodot (verkot, virtuaalimaailmat, käyttöliittymät, cd-romit, pelit jne.) -mediataide -työpajatyöskentely käsikirjoittamisen ja dramatisoinnin, ääni- ja kuvailmaisun, mediasuunnittelun tms. alueilla Kohdan suorittamisesta sovitaan erikseen vastuuhenkilön kanssa. Mediakulttuurin maisteriopinnot Mediakulttuurin maisteriopinnot koskevat keväällä 2007 erillisvalinnassa hyväksyttyjä opiskelijoita. Lukuvuosina sekä toteutettavat maisteriopinnot sisältävät 80 opintopisteen laajuiset mediakulttuurin syventävät opinnot sekä mediakulttuurin muita opintoja 40 op, joista opiskelija sopii erikseen professorin kanssa. Mediakulttuurin maisteriopinnot ovat viestintätieteiden ja kirjallisuuden alojen tuottama monitieteinen ohjelma, joka sijaitsee humanistisessa ja yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa taideaineiden ja tiedotusopin laitoksilla. Opinnot ovat sisällöltään tutkimukselliset. Niiden paino on teoria ja metodiopinnoissa. Opinnot tähtäävät pro gradu -tutkielman tuottamiseen ja sen tutkielmaa edeltävät jaksot tukevat tutkimusaiheen löytämistä, tutkimusongelman muotoilua ja tieteelliseen kirjoittamiseen harjaantumista. Opinnot toteutetaan a) kaikkien opiskelijoiden yhteisinä erikoistumisopintoina b) yksilöllisinä tutkielmaa tukevina ja tutkielmaopintoina. Opinnot ovat seminaaripainotteisia ja edellyttävät kolmena ensimmäisenä lukukautena aktiivista osallistumista opetukseen. SYVENTÄVÄT OPINNOT (80 op) Syventävistä opinnoista muuten kuin maisteriopintoja suorittamaan valittavien osalta sovitaan erikseen professorin kanssa. S1 Tutkimusalueen historia (10 op) Kohdan suoritettuaan opiskelijalla on kokonaiskäsitys modernin mediakulttuurin historiallisesta kehityksestä ja 1900-luvuilla, hän tuntee historian jatkumot ja murtumat ja osaa sijoittaa mediakulttuurin nykyilmiöt historialliseen kontekstiinsa. A. Luentoja ja kirjallisuutta (5 op) Yhteinen luentosarja Tiedotusopin laitoksen maisteriopiskelijoiden kanssa. Luentojen yhteydessä suoritetaan Mörä Salovaara-Moring Valtonen (toim.) Mediatutkimuksen vaeltava teoria (2004), Habermas, Jürgen: Julkisuuden rakennemuutos (2004) ja muuta yhteistä kirjallisuutta. B. Kirjatentti (5 op) Gripsrud, Jostein: Understanding Media Culture (2002)

305 Mediakulttuurin maisteriopinnot 305 During, Simon: Cultural Studies. A Critical Introduction (2005) TAI Turner, Graeme: British Cultural Studies. An Introduction (1996) Pietilä, Veikko: Joukkoviestintätutkimuksen valtateillä (1997) S2 Teoriat ja metodit (8 op) Kohdan suoritettuaan opiskelijalla on kattava kuva eri tutkimusperinteissä esitetyistä mediakulttuuria koskevista teorioista sekä hyvä käsitys alueella käytettävistä moninaisista tuotannon, tekstien ja niiden käytön tutkimisen menetelmistä. A. Luentoja ja kirjallisuutta (4 op) Opetus : Yhteinen luentosarja kirjallisuuksineen Tiedotusopin laitoksen muiden maisteriopiskelijoiden kanssa. B. Kirjallisuutta (4 op) Suoritus: tentti, essee tai lukupiirityöskentelyä. Curran, James Morley, David (toim.) Media and cultural theory (2006) JA yksi näistä: Alasuutari, Pertti (toim.) Rethinking the media audience: the new agenda (1999) Saukko, Paula: Doing research in cultural studies: an introduction to classical and new methodological approaches (2003) JA yksi näistä Seppänen, Janne: Visuaalinen kulttuuri (2005) Sturken, Marita Cartwright, Lisa: Practices of looking: an introduction to visual culture (2001) S3 Mediakulttuurin ajankohtaiset kysymykset (5 op) Kohdan suoritettuaan opiskelija kykenee sijoittamaan mediakulttuurin tietyn aihealueen ajankohtaiset ja orastavat tutkimuskohteet nykykontekstiinsa sekä hahmottamaan mediakulttuurin tulevan kehityksen suuntia. Opiskelija voi käyttää näitä teemakokonaisuuksia myös suorittaakseen maisteriopintoihin sisältyvät valinnaiset, professorin kanssa sovittavat 40 op mediakulttuuria. Suoritus: Esseesuoritus (kolme teosta valitulta, yhdeltä aihealueelta) tai korvaava luentokurssi ja kirjallisuutta. Elokuvakulttuuri Acland, Charles: Screen traffic: movies, multiplexes, and global culture (2003) Bruzzi, Stella: New Documentary: A Critical Introduction (2000) Dyer, Richard. Pastiche (2006) Galt, Rosalind: The New European Cinema. Redrawing the Map (2006). Gledhill, Christine (toim.) Stardom: industry of desire (1991) Iordanova, Dina: Cinema of the Other Europe: The Industry and Artistry of East Central European Film (2003). Klinger, Barbara: Beyond the Multiplex: Cinema, New Technologies and the Home (2006) Landy, Marcia (toim.) Stars: the film reader (2004) Neale, Steve (toim.) Genre and Contemporary Hollywood (2002) Neale, Steve Smith, Murray Smith (toim.) Contemporary Hollywood Cinema (1998) Thompson, Kristin: Storytelling in the New Hollywood: Understanding Classical Narrative Technique (1999) Etnisyys ja rotu Dyer, Richard: White (1997) Gillespie, Mary: Television, ethnicity, and Cultural Change (1995) Gray, Herman: Watching race. Television and the struggle for blackness (1998) Gray, Herman: Cultural moves. African Americans and the politics of representation (2005) hooks, bell: Outlaw culture: resisting representations (1994) hooks, bell: Reel to real : race, sex, and class at the movies (1996) Rony, Fatimah Tobing: The Third Eye: Race, Cinema and Ethnograhic Spectacle (1996) Shohat, Ella Stam, Robert: Unthinking Eurocentrism: multiculturalism and the media (1994) Shohat, Ella Stam, Robert (toim.) Multiculturalism, postcoloniality, and transnational media (2003) Williams, Linda: Playing the Race Card: Melodramas of Black and White from Uncle Tom to O.J. Simpson (2001)

306 306 Taideaineiden laitos Julkisuus Corner, John Pels, Dick (toim.) Media and the Restyling of Politics: Consumerism, Celebrity and Cynicism (2003). Dahlgren, Peter: Television and the Public Sphere. Citizenship, Democracy and the Media(1995) Holmes, Su Redmond, Sean (toim.) Framing celebrity: new directions in celebrity culture (2006) Marshall, P. David (toim.): The Celebrity Culture Reader (2006) Sparks, Colin Tulloch, John (toim.): Tabloid Tales (2000) Turner, Graeme et al: Fame Games. The Production of Celebrity in Australia (2000) van Zoonen, Liesbet: Entertaining the citizen: when politics and popular culture converge (2005) Warner, Michael. Publics and Counterpublics (2002) Media ja identiteetti Franklin, Sarah & al.: Global Nature, Global Culture (2000) Lury, Celia: Prosthetic Culture. Photography, Memory, Identity (1998) Morley: Home Territories. Media, Mobility and Identity (2000) Naficy, Hamid: An accented cinema: exilic and diasporic filmmaking (2001) Naficy, Hamid (toim.) Home, exile, homeland: film, media, and the politics of place (1999) Plummer, Ken: Intimate citizenship: private decisions and public dialogues (2003) Silverman, Kaja: Threshold of the Visible World (1996) Media ja sukupuoli Brunsdon, Charlotte D Acci, Julie Spigel, Lynn (toim.): Feminist Television Criticism (1997) Brunsdon, Charlotte: The Feminist, the Housewife and the Soap Opera (2000) Cohan, Steve: Masked Men. Masculinity and the Movies in the Fifties (1997) Koivunen, Anu: Performative Histories, Foundational Fictions (2003) Rossi, Leena-Maija: Heterotehdas. Televisiomainonta sukupuolituotantona (2003) Lehman, Peter (toim.) Masculinity: bodies, movies, culture (2001) Negra, Diane Tasker, Yvonne (toim.) Interrogating Postfeminism: Gender and the Politics of Popular Culture (2007) Powrie, Phil et al (toim.) The Trouble with Men. Masculinities in European and Hollywood cinema (2004) Thornham, Sue: Feminist theory and cultural studies: stories of unsettled relations (2000) Mediakasvatus Buckingham, David: Media Education. Literacy, Learning and Contemporary Culture (2003) Buckingham, David: After the Death of Childhood. Growning Up in the Age of Electronic Media (2000) Tyner, Kathleen: Literacy in a Digital World. Teaching and Learning in the Age of Information (1998) Suoranta, Juha: Kasvatus mediakulttuurissa (2003) Mediateknologia Chun, Wendy Hui Kyong Keenan, Thomas (toim.): New media, old media: a history and theory reader (2006) Dovey, Jon Kennedy, Helen W.: Games cultures: computer games as new media (2006) Everett, Anna Caldwell, John T. (toim.) New media: theories and practices of digitextuality (2003) Jenkins, Henry: Convergence Culture. Where Old and New Media Collide (2006) Manovich, Lev: The Language of New Media (2001) Consalvo, Mia Paasonen, Susanna (toim.): Women & Everyday Uses of the Internet (2002) Paasonen, Susanna: Figures of fantasy: Internet, women & cyberdiscourse (2005) Peteri, Virve: Mediaksi kotiin. Tutkimus teknologioiden kotouttamisesta (2006) Populaarikulttuuri Dyer, Richard: Only Entertainment (1993) Hermes, Joke: Re-reading Popular Culture (2005) Jenkins, Henry McPherson, Tara Shattuc, Jane (toim.) Hop on Pop: The Politics and Pleasures of Popular Culture (2003) Spigel, Lynn: Welcome to the dreamhouse. Popular media and postwar suburbs (2001)

307 Mediakulttuurin maisteriopinnot 307 Queer, seksuaalisuus ja media Aaron, Michele (toim.) New queer cinema: a critical reader (2004) Benshoff, Harry Griffin, Sean (toim.) Queer cinema: the film reader (2004) Creekmur, Corey K. Doty; Alexander (toim.) Out in culture: gay, lesbian, and queer essays on popular culture (1995) Doty, Alexander: Flaming Classics: Queering the Film Canon(2000) Dyer, Richard: The Culture of Queers (2002) McNair, Brian: Striptease culture: sex, media and the democratization of desire (2002) Williams, Linda (toim.): Porn Studies (2004) Televisiokulttuuri Gwenllian-Jones, Sara Pearson, Roberta E. (toim.) Cult television (2004) Hill, Annette: Reality TV: audiences and popular factual television (2005) Holmes, Sue Jermyn, Deborah (toim.) Understanding Reality Television (2004) Jancovich, Mark Lyons, James (toim.) Quality popular television: cult TV, the industry and fans (2003) Spigel, Lynn Olsson, Jan (toim.) Television after TV. Essays on a medium in transition (2004). Yleisöys ja fanius Ang, Ien: Living room wars : rethinking media audiences for a postmodern world (1996) Brooker, Will Jermyn, Deborah (toim.) The Audience Studies Reader (2003) Campbell, Jan: Film and cinema spectatorship: melodrama and mimesis (2005) Farmer, Brett: Spectacular passions: cinema, fantasy, gay male spectatorship (2000) Hills, Matt: Fan Cultures (2002) Jancovich, Mark et al: The place of the audience: cultural geographies of film consumption (2003) Jenkins, Henry: Fans, bloggers, and gamers: exploring participatory culture (2006) Seiter, Ellen: Television and New Media Audiences (1999) Williams, Linda (toim.) Viewing Positions. Ways of Seeing Films (1995) S4. Tutkimuspraktikum (3 op) Praktikumissa perehdytään tutkimusaiheiden löytämiseen, tutkimusongelmien muotoiluun ja tieteellisen tekstin kirjoittamiseen. Praktikumin suoritettuaan opiskelijalla on valmiudet pro gradu tutkielman käynnistämiseen. Opetus : kevätlukausi, 3. periodi. S5. Seminaari (5 op) Seminaarityö pohjustaa pro gradu -tutkielman laatimista. Seminaari sisältää esitelmän, opponoinnin ja työn kirjoittamisen uudelleen saadun palautteen pohjalta. Opetus : kevätlukukausi, 3. periodi. S6. Tutkielmaseminaari (3 op) Seminaari sisältää tutkimussuunnitelman ja tutkielman disposition laatimisen. Opetus : kevätlukukausi 4. periodi. S7. Erikseen sovittavat, tutkielmaa tukevat opinnot (6 op) Opintojakson voi suorittaa essein tai muulla erikseen sovittavalla tavalla. Jakson suoritettuaan opiskelija on syventynyt monipuolisesti pro gradu tutkielmansa aihepiiriin ja työssä käytettäviin tutkimusmenetelmiin. S8. Tutkielma (40 op)

308 308 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista N:o 794/2004 Annettu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2004 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä kesäkuuta 1997 annetun yliopistolain (645/1997) 7 :n 3 momentin ja 9 :n 3 momentin nojalla, sellaisina kuin ne ovat laissa 715/2004: 1 luku Yleisiä säännöksiä 1 Soveltamisala Tässä asetuksessa säädetään yliopistolaissa (645/1997) tarkoitetuissa yliopistoissa suoritettavista alemmista ja ylemmistä korkeakoulututkinnoista sekä tieteellisistä ja taiteellisista jatkotutkinnoista. Yliopistoissa suoritettavista ammatillisista jatkotutkinnoista säädetään erikseen. 2 Koulutusala- ja tutkintokohtainen koulutusvastuu Tämän asetuksen liitteessä on luettelo koulutusaloista, tutkintojen nimistä sekä niistä yliopistoista, joissa tutkintoja voidaan suorittaa. 3 Alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen järjestäminen Alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtava koulutus voidaan järjestää oppiainepohjaisesti tai koulutusohjelmina. Ylempään korkeakoulututkintoon johtava alempaan korkeakoulututkintoon tai sitä tasoltaan vastaavaan koulutukseen pohjautuva koulutus voidaan järjestää myös koulutusohjelmana, johon on erillinen valinta. Korkeakoulututkintoon johtava koulutus voidaan järjestää myös kansainvälisenä yhteistyönä. 4 Vieraskieliset tutkinnot Yliopistolain 9 :n 3 momentin mukaisesta muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä suoritetusta tutkinnosta annetaan asetuksen liitteessä olevan suomen- tai ruotsinkielisen tutkintonimikkeen lisäksi liitteessä mainittu englanninkielinen tutkintonimike. 5 Opintojen mitoitus Opintojen mitoituksen peruste on opintopiste. Opintojaksot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä. 6 Kielitaito Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa: 1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä 2) vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Tällaiselta opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta määrää yliopisto. Yliopisto voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan 1 momentissa säädetyistä kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan. 2 luku Alempi korkeakoulututkinto 7 Alemman korkeakoulututkinnon tavoitteet Alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: 1) tutkintoon kuuluvien pää- ja sivuaineiden tai niihin rinnastettavien kokonaisuuksien

309 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 309 taikka koulutusohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen; 2) valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet; 3) edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen; 4) edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä; sekä 5) riittävä viestintä- ja kielitaito. Koulutus perustuu tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan ammatillisiin käytäntöihin. 8 Alempaan korkeakoulututkintoon vaadittavien opintojen laajuus Alempaan korkeakoulututkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 180 opintopistettä, jollei jäljempänä toisin säädetä. Yliopiston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. Kuvataiteen kandidaatin tutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 210 opintopistettä. Yliopiston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kolmessa ja puolessa lukuvuodessa. 9 Alemman korkeakoulututkinnon rakenne Alempaan korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voi kuulua: 1) perus- ja aineopintoja; 2) kieli- ja viestintäopintoja; 3) monitieteisiä opintokokonaisuuksia; 4) muita opintoja; sekä 5) asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Farmaseutin tutkinnossa opintoihin kuuluu pakollinen harjoittelu. Oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden perusopintojen laajuus on vähintään 25 opintopistettä. Oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden aineopintojen laajuus on yhdessä perusopintojen kanssa vähintään 60 opintopistettä. Tutkinnon pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden taikka koulutusohjelman aineopintoihin sisältyy vähintään 6 ja enintään 10 opintopisteen laajuinen opinnäyte. 10 Alemman korkeakoulututkinnon suorittaminen Tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava vähintään pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden taikka koulutusohjelman perus- ja aineopinnot sekä kieli- ja viestintäopinnot. Opiskelijan on osoitettava saavuttaneensa tutkinnolle, opinnoille ja opinnäytteelle asetetut tavoitteet sekä 6 :ssä tarkoitetun kielitaidon. Opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kun opiskelijalta ei vaadita 6 :n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa, yliopisto määrää kypsyysnäytteen kielestä erikseen. 11 Eräiden alempien korkeakoulututkintojen pohjalta suoritettava erikoistumiskoulutus Farmaseutin tutkinnon tai muun vastaavan tutkinnon pohjalta voidaan suorittaa farmaseutin erikoistumiskoulutus. Farmaseutin erikoistumiskoulutukseen kuuluu syventyminen erikoisalaan, tutkimus erikoisalalta ja erikoisalan ohjattu työkokemus. Farmaseutin erikoistumiskoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija perehtyy hyvin erikoisalaansa ja saavuttaa kyvyn toimia erikoisalallaan itsenäisesti. 3 luku Ylempi korkeakoulututkinto 12 Ylemmän korkeakoulututkinnon tavoitteet Koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: 1) pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden hyvä tuntemus ja sivuaineiden perusteiden tuntemus taikka koulutusohjelmaan kuuluvien syventävien opintojen hyvä tuntemus; 2) valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön; 3) valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; 4) valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen; sekä 5) hyvä viestintä- ja kielitaito.

310 310 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista Koulutus perustuu tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan ammatillisiin käytäntöihin. 13 Ylempään korkeakoulututkintoon johtavien opintojen laajuus Ylempään korkeakoulututkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 120 opintopistettä, jollei jäljempänä tässä pykälässä tai 14 :ssä toisin säädetä. Yliopiston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa. Erityisesti ulkomaalaisille opiskelijoille suunnattuun ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutusohjelmaan vaadittavien opintojen laajuus on vähintään 90 opintopistettä. Yliopiston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen sen laajuutta vastaavassa ajassa, kuitenkin korkeintaan kahdessa lukuvuodessa. Psykologian maisterin ja musiikin maisterin tutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 150 opintopistettä. Yliopiston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kahdessa ja puolessa lukuvuodessa. Eläinlääketieteen lisensiaatin ja lääketieteen lisensiaatin tutkintoihin vaadittavien opintojen laajuus on 180 opintopistettä. Yliopiston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. 14 Ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen järjestäminen ja laajuus ilman koulutukseen kuuluvaa alempaa korkeakoulututkintoa Lääketieteellisellä ja hammaslääketieteellisellä alalla yliopisto voi järjestää ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen siten, että koulutukseen ei kuulu alempaa korkeakoulututkintoa. Lääketieteen lisensiaatin tutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 360 opintopistettä, jos yliopisto järjestää ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen siten, että koulutukseen ei kuulu alempaa korkeakoulututkintoa. Yliopiston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kuudessa lukuvuodessa. Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 300 opintopistettä, jos yliopisto järjestää ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen siten, että koulutukseen ei kuulu alempaa korkeakoulututkintoa. Yliopiston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen viidessä lukuvuodessa. 15 Ylemmän korkeakoulututkinnon rakenne Ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voi kuulua: 1) perus- ja aineopintoja sekä syventäviä opintoja; 2) kieli- ja viestintäopintoja; 3) monitieteisiä opintokokonaisuuksia; 4) muita opintoja; sekä 5) asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Lääketieteen, hammaslääketieteen ja eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinnoissa, yhteiskuntatieteellisen alan tutkintoon kuuluvassa sosiaalityön koulutuksessa, proviisorin tutkinnossa sekä psykologian maisterin tutkinnossa opintoihin kuuluu pakollinen harjoittelu. Perusopinnoilla ja aineopinnoilla on 9 :n 2 momentissa tarkoitetut vähimmäislaajuudet. Syventävien opintojen laajuus on vähintään 60 opintopistettä. Tutkinnon pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden taikka koulutusohjelman syventäviin opintoihin sisältyy vähintään 20 ja enintään 40 opintopisteen laajuinen opinnäyte. 16 Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminen Tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava vähintään pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden syventävät opinnot taikka koulutusohjelman syventävät opinnot sekä tutkintoon mahdollisesti kuuluva yliopiston valvoma harjoittelu. Opiskelijan on suoritettava myös riittävät sivuaineopinnot, jollei niitä ole suoritettu alempaan korkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa. Opiskelijan on osoitettava saavuttaneensa tutkinnolle, opinnoille ja opinnäytteelle asetetut

311 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 311 tavoitteet sekä 6 :ssä tarkoitetun kielitaidon. Opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Opiskelijan ei tarvitse osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa samalla kielellä suoritettavaa ylempää korkeakoulututkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä, kun hän on osoittanut kielitaitonsa alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä. Kun opiskelijalta ei vaadita 6 :n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa, yliopisto määrää kypsyysnäytteen kielestä erikseen. 17 Euroopan yhteisön lainsäädännön noudattaminen Eläinlääketieteen, hammaslääketieteen ja lääketieteen lisensiaatin tutkintoihin, proviisorin tutkintoon sekä arkkitehdin tutkintoon johtavaa koulutusta sekä niiden pohjana olevaa alempaan korkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta järjestettäessä on noudatettava seuraavaa koulutuksen vähimmäistasoa koskevaa Euroopan yhteisön lainsäädäntöä: 1) hammaslääkärintointa koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annettu neuvoston direktiivi 78/687/ETY; 2) eläinlääkärien toimintaa koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annettu neuvoston direktiivi 78/1027/ETY; 3) tutkintotodistusten, todistusten ja muiden muodollista kelpoisuutta osoittavien asiakirjojen vastavuoroisesta tunnustamisesta arkkitehtuurin alalla sekä toimenpiteistä sijoittautumisoikeuden ja palveluiden tarjoamisen vapauden tehokkaan käyttämisen helpottamiseksi annettu neuvoston direktiivi 85/384/ETY; 4) tiettyä farmasian alan toimintaa koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annettu neuvoston direktiivi 85/432/ETY; sekä 5) lääkäreiden vapaan liikkuvuuden sekä heidän tutkintotodistustensa, todistustensa ja muiden muodollista kelpoisuutta osoittavien asiakirjojensa vastavuoroisen tunnustamisen helpottamisesta annettu neuvoston direktiivi 93/16/ETY. 4 luku Opettajankoulutusta koskevat säännökset 18 Opettajankoulutuksen tavoitteet Yliopistoissa järjestettävän opettajankoulutuksen erityisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet itsenäiseen toimintaan opettajana, ohjaajana ja kasvattajana. 19 Opettajankoulutuksen opinnot Opettajankoulutuksen opintoja ovat: 1) varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavat opinnot; 2) perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot, jotka antavat ammatillisia valmiuksia perusopetuslain (628/1998) 11 :n mukaan perusopetuksen oppimäärään kuuluvien kaikille yhteisten aineiden opettamiseen; 3) erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot; 4) oppilaanohjauksen ja opinto-ohjauksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot; 5) opettajan pedagogiset opinnot, jotka ovat didaktisesti painottuneita ja ohjattua harjoittelua sisältäviä kasvatustieteellisiä opintoja ja jotka voivat suuntautua erityisesti perusopetuksen, lukion, ammatillisen koulutuksen tai aikuiskoulutuksen tehtäviin; sekä 6) aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat perusopetuksen, lukion tai muun koulutuksen opetukseen kuuluvan oppiaineen hallintaa edistäviä opintoja. Edellä 1 momentin 1 5 kohdissa tarkoitetut opinnot ovat vähintään 60 opintopisteen laajuisia opintoja, joita järjestävät ne yliopistot, joilla on kasvatustieteellisen alan koulutusvastuu. Mainitun momentin 5 kohdassa tarkoitettu harjoittelu suoritetaan harjoittelukoulussa, muussa yliopiston hyväksymässä oppilaitoksessa tai muulla yliopiston hyväksymällä tavalla.

312 312 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista Edellä 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettuja aineenopettajan koulutukseen kuuluvia opetettavan aineen opintoja ovat ylemmän korkeakoulututkinnon pääaineessa tai siihen rinnastettavassa kokonaisuudessa perus-, aine- ja syventävät opinnot sekä muussa oppiaineessa tai siihen rinnastettavassa kokonaisuudessa perus- ja aineopinnot. 20 Opettajankoulutuksen rakenne Kasvatustieteen maisterin tutkintoon johtavaan koulutukseen voi sisältyä 19 :n 1 momentissa tarkoitettu luokanopettajakoulutus, erityisopettajan koulutus ja opinto-ohjaajan koulutus. Osa näihin koulutuksiin kuuluvista opinnoista voidaan suorittaa kandidaatin tutkintoon johtavassa koulutuksessa, joka on maisterin tutkinnon pohjana. Kasvatustieteen kandidaatin tutkintoon johtavaan koulutukseen voi sisältyä lastentarhanopettajan koulutus. Lastentarhanopettajan koulutukseen kuuluu 19 :n 1 momentissa tarkoitetut varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavat opinnot, luokanopettajan koulutukseen perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot, erityisopettajan koulutukseen erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot ja opinto-ohjaajan koulutukseen oppilaanohjauksen ja opinto-ohjauksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot. Samassa momentissa tarkoitetut opettajan pedagogiset opinnot kuuluvat kaikkiin edellä lueteltuihin koulutuksiin lastentarhanopettajan koulutusta lukuun ottamatta. Edellä 2 momentissa tarkoitettuja opettajankoulutuksen opintoja voidaan sisällyttää kasvatustieteen kandidaatin ja maisterin tutkintojen lisäksi muuhun soveltuvaan alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon tai niitä voidaan suorittaa myös erillisinä tutkinnon suorittamisen jälkeen. Ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen voi sisältyä aineenopettajan koulutus, johon kuuluvat 19 :n 1 momentissa tarkoitetut yhden tai kahden opetettavan aineen opinnot sekä opettajan pedagogiset opinnot. Opintoja voidaan suorittaa sekä tutkintoon kuuluvina että erillisinä. Osa aineenopettajan koulutukseen kuuluvista opinnoista voidaan suorittaa alempaan korkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa, joka on ylemmän korkeakoulututkinnon pohjana. 5 luku Tieteellinen ja taiteellinen jatkokoulutus 21 Tieteellisen ja taiteellisen jatkokoulutuksen tavoitteet Jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija: 1) perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa; 2) perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; sekä 3) saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen. Taideteollisella alalla jatkokoulutuksen tavoitteena voi olla 1 momentissa tarkoitettujen tavoitteiden lisäksi myös, että opiskelija saavuttaa valmiudet luoda itsenäisesti taiteellisen toteuttamisen menetelmiä tai korkeat taiteelliset vaatimukset täyttäviä tuotteita tai suoritteita. Kuvataidealalla, musiikin alalla sekä teatteri- ja tanssialalla jatkokoulutuksen tavoitteena voi olla 1 momentissa tarkoitettujen tavoitteiden ohella tai sijasta, että opiskelija saavuttaa valmiudet luoda itsenäisesti taiteellisen toteuttamisen menetelmiä tai korkeat taiteelliset vaatimukset täyttäviä tuotteita tai suoritteita. 22 Tohtorin tutkinnon suorittaminen Tohtorin tutkinnon suorittamiseksi jatkokoulutukseen otetun opiskelijan tulee: 1) suorittaa jatkokoulutuksen opinnot; 2) osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua; sekä 3) laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti. Kuvataidealalla, musiikin alalla, taideteollisella alalla ja teatteri- ja tanssialalla jatkokoulutukseen otettu opiskelija voi väitöskirjan laatimi-

313 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 313 sen sijaan antaa yliopiston määräämät julkiset opin- ja taidonnäytteet. Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä myös yliopiston riittäväksi katsoma määrä samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto taikka muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. 23 Lisensiaatin tutkinnon suorittaminen Jatkokoulutukseen otettu opiskelija voi suorittaa lisensiaatin tutkinnon, kun hän on suorittanut yliopiston määräämän osan jatkokoulutukseen kuuluvista opinnoista ja tutkintoon mahdollisesti sisältyvän erikoistumiskoulutuksen. Lisensiaatin tutkintoon kuuluu osana lisensiaatintutkimus, jossa opiskelija osoittaa hyvää perehtyneisyyttä tutkimusalaansa sekä valmiutta itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä. Musiikin alalla ja teatteri- ja tanssialalla lisensiaatin tutkintoon voi kuulua lisensiaatintutkimuksen sijasta myös julkiset opin- ja taidonnäytteet. Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä myös yliopiston riittäväksi katsoma määrä samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto taikka muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. 24 Lisensiaatin tutkintoon sisältyvä erikoistumiskoulutus Jatkokoulutuksessa suoritettavaan lisensiaatin tutkintoon voi sisältyä erikoistumiskoulutus. Tällöin tutkintoon kuuluu järjestelmällinen teoreettinen ja käytännöllinen syventyminen erikoisalaan, lisensiaatintutkimus omalta erikoisalalta ja erikoisalan ohjattu työkokemus. Lisensiaatin tutkintoon sisältyvän erikoistumiskoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija perehtyy hyvin omaan erikoisalaansa ja saavuttaa kyvyn toimia itsenäisesti omalla erikoisalallaan. 6 luku Erinäiset säännökset 25 Opintojen hyväksilukeminen Opiskelija saa tutkintoa suorittaessaan yliopiston päätöksen mukaan lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla. Opiskelija saa yliopiston päätöksen mukaan lukea hyväkseen sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja myös muulla tavoin osoitetulla osaamisella. 26 Todistukset Yliopisto antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan alemmasta ja ylemmästä korkeakoulututkinnosta tutkintotodistuksen, josta tulee käydä ilmi: 1) tutkintonimike ja koulutusala; 2) tutkinnon pääaine tai siihen rinnastettava kokonaisuus taikka koulutusohjelma; 3) tutkintoon mahdollisesti sisältyvä erikoistumiskoulutus ja sen erikoisala; 4) tutkinnon keskeinen sisältö; sekä 5) opiskelijan osoittama kielitaito; kielitaitoa merkittäessä on otettava huomioon suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa annetun valtioneuvoston asetuksen (481/2003) 19. Yliopiston jatkokoulutuksena suoritetusta tutkinnosta antamaan todistukseen sovelletaan, mitä 1 momentin 1 4 kohdassa säädetään. Yliopisto antaa pyynnöstä opiskelijalle todistuksen tämän suorittamista opinnoista myös opiskelun kestäessä. Yliopisto antaa henkilölle, joka on suorittanut yliopistossa tutkinnon tai opintoja, tutkintotodistukseen tai todistukseen erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitetun liitteen. Liitteessä annetaan riittävät tiedot yliopistosta samoin kuin tutkintotodistuksessa tai todistuksessa tarkoitetuista opinnoista ja opintosuorituksista sekä niiden tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä. Yliopisto, jossa voidaan suorittaa 19 :ssä tarkoitettuihin opettajankoulutuksen opintoihin kuuluva opintosuoritus, voi hakemuksesta an-

314 314 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista taa todistuksen siitä, että hakija on muulla tavalla kuin säädettyihin kelpoisuusvaatimuksiin kuuluvilla opinnoilla osoittanut hankkineensa opintosuoritusta vastaavat tiedot ja taidot. Tarvittaessa yliopisto voi asettaa todistuksen antamisen ehdoksi, että hakija suorittaa täydentäviä opintoja. Yliopisto voi oikeuttaa: 27 Oppiarvot 1) kauppatieteiden maisterin tutkinnon suorittaneen käyttämään ekonomin arvoa; 2) maatalous- ja metsätieteiden maisterin tutkinnon suorittaneen käyttämään agronomin tai metsänhoitajan arvoa; 3) kumotun kuvataidealan alemmasta ja ylemmästä korkeakoulututkinnosta annetun asetuksen (367/1993) mukaisen kuvataiteen tutkinnon suorittaneen käyttämään kuvataiteen kandidaatin arvoa ja mainitun asetuksen mukaisen Kuvataideakatemian loppututkinnon suorittaneen käyttämään kuvataiteen maisterin arvoa; sekä 4) aikaisemmin voimassa olleiden säännösten ja määräysten mukaisen kandidaatti -nimisen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneen käyttämään maisterin arvoa. 28 Koulutuksen ja tutkintojen kehittäminen Yliopiston tehtävänä on jatkuvasti arvioida ja kehittää tutkintoja, tutkintoihin kuuluvia opintoja sekä opetusta. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota tutkintojen, opetuksen, opintojen ohjauksen ja opiskelun laatuun, yhteiskunnan koulutustarpeisiin, tutkintojen ja opintojen kansalliseen ja kansainväliseen vastaavuuteen sekä koulutuksen tuloksellisuuteen. 7 luku Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset 29 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta Tällä asetuksella kumotaan seuraavat asetukset niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen: 1) eläinlääketieteellisistä tutkinnoista 21 päivänä huhtikuuta 1978 annettu asetus (298/1978); 2) farmasian tutkinnoista 30 päivänä maaliskuuta 1994 annettu asetus (246/1994); 3) filosofian tohtorin tutkinnosta 25 päivänä lokakuuta 1991 annettu asetus (1279/1991); 4) hammaslääketieteellisistä tutkinnoista 26 päivänä maaliskuuta 1976 annettu asetus (290/1976) 5) humanistisista ja luonnontieteellisistä tutkinnoista 18 päivänä maaliskuuta 1994 annettu asetus (221/1994); 6) kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta 21 päivänä huhtikuuta 1995 annettu asetus (576/1995); 7) kauppatieteellisistä tutkinnoista 31 päivänä tammikuuta 1995 annettu asetus (139/1995); 8) Kuvataideakatemian tutkinnoista 25 päivänä huhtikuuta 1997 annettu asetus (381/1997); 9) liikuntatieteellisistä tutkinnoista 22 päivänä huhtikuuta 1994 annettu asetus (327/1994); 10) lääketieteellisistä tutkinnoista 26 päivänä syyskuuta 1975 annettu asetus (762/1975); 11) maatalous-metsätieteellisistä tutkinnoista 17 päivänä helmikuuta 1995 annettu asetus (214/1995); 12) oikeustieteellisistä tutkinnoista 12 päivänä helmikuuta 1996 annettu asetus (86/1996); 13) psykologian tutkinnoista 3 päivänä toukokuuta 1996 annettu asetus (318/1996); 14) Sibelius-Akatemian tutkinnoista 3 päivänä helmikuuta 1995 annettu asetus (148/1995); 15) taideteollisen alan yliopistollisista tutkinnoista 3 päivänä kesäkuuta 1994 annettu asetus (440/1994); 16) teatteri- ja tanssialan yliopistollisista tutkinnoista 17 päivänä helmikuuta 1995 annettu asetus (216/1995); 17) teknistieteellisistä tutkinnoista 17 päivänä helmikuuta 1995 annettu asetus (215/1995); 18) teologisista tutkinnoista 7 päivänä huhtikuuta 1995 annettu asetus (517/1995); 19) terveystieteiden tutkinnoista 19 päivänä kesäkuuta 1997 annettu asetus (628/1997); sekä 20) yhteiskuntatieteellisistä tutkinnoista 30 päivänä maaliskuuta 1994 annettu asetus (245/1994).

315 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 315 Edellä 2 momentissa kumottavista asetuksista sovelletaan kuitenkin edelleen seuraavia lainkohtia: 1) farmasian tutkinnoista annetun asetuksen 5 a ja 14 a ; 2) humanistisista ja luonnontieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen liite ja 14 a ; 3) kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen liite; 4) Kuvataideakatemian tutkinnoista annetun asetuksen 3 ; 5) psykologian tutkinnoista annetun asetuksen 14 ; 6) Sibelius-Akatemian tutkinnoista annetun asetuksen 3 ; 7) taideteollisen alan yliopistollisista tutkinnoista annetun asetuksen 5 ja 6 ; 8) teknistieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen 5 ; 9) terveystieteiden tutkinnoista annetun asetuksen 10 ; 10) yhteiskuntatieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen liite sekä 4 a siltä osin kuin se koskee sosiaalityön koulutuksen koulutusvastuita ja 14 a. 30 Opiskelijoiden asema Opiskelijalla, joka tämän asetuksen voimaan tullessa opiskelee 29 :ssä kumottujen asetusten mukaista tutkintoa varten, on yliopistolain muuttamisesta annetun lain (715/2004) siirtymäsäännösten mukaisesti oikeus siirtyä opiskelemaan tämän asetuksen mukaan taikka jatkaa opintojaan kumottujen asetusten mukaan. Opiskelija voi lukea hyväkseen kumottujen asetusten mukaisiin opintoihin sisältyneet opintosuorituksensa tämän asetuksen mukaista tutkintoa varten yliopiston määräämällä tavalla. 31 Oikeustieteellisen alan tutkintonimikkeitä koskeva siirtymäsäännös Mitä laissa tai muussa asetuksessa säädetään oikeustieteen kandidaatista, tarkoittaa tämän asetuksen tultua voimaan myös oikeustieteen maisteria. 32 Lääketieteen ja hammaslääketieteen kandidaatin arvo Lääketieteellisen alan opiskelijalle voidaan myöntää edelleen lääketieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen 17 :n 3 momentin mukainen lääketieteen kandidaatin arvo, jos kaikki yliopistot, joilla on lääketieteellisen alan koulutusvastuu, järjestävät lääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavan koulutuksen ilman koulutukseen kuuluvaa alempaa korkeakoulututkintoa. Hammaslääketieteellisen alan opiskelijalle voidaan myöntää edelleen hammaslääketieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen 17 :n 4 momentin mukainen hammaslääketieteen kandidaatin arvo, jos kaikki yliopistot, joilla on hammaslääketieteellisen alan koulutusvastuu, järjestävät hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavan koulutuksen ilman koulutukseen kuuluvaa alempaa korkeakoulututkintoa. Neuvoston direktiivi 78/687/ETY (31978L0687); EYVL N:o L 233, , s. 10 Neuvoston direktiivi 78/1027/ETY (31978L1027); EYVL N:o L 362, , s. 7 Neuvoston direktiivi 85/384/ETY (31985L0384); EYVL N:o L 223, , s. 15 Neuvoston direktiivi 85/432/ETY (31985L0432); EYVL N:o L 253, , s. 34 Neuvoston direktiivi 93/16/ETY (31993L0016); EYVL N:o L 165, , s. 1 Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2004 Opetusministeri Johtaja Tuula Haatainen Markku Mattila

316 316 HumanistiNen tiedekunta Tiedekunnan kanslia Kanslerinrinne 1 (Pinni B, 4. krs), huoneet B 4144 ja B 4145 avoinna klo ja puh. (03) ja (03) faksi (03) sähköposti: [email protected] [email protected] kotisivut: postiosoite: Humanistinen tiedekunta Tampereen yliopisto Erilaisissa opintoihin liittyvissä asioissa ja ongelmissa voit ottaa yhteyttä seuraaviin henkilöihin: DEKAANI dekaani tavattavissa sopimuksen mukaan johtaa tiedekuntaa ja toimii tiedekuntaneuvoston puheenjohtajana Opintoja koskevat dekaanin päätökset valmistellaan tiedekunnan kansliassa. Esimerkiksi tutkintotodistuksen myöntämistä koskevat hakemukset jätetään tiedekunnan kansliaan. Todistukset myöntää dekaani, ja valmiin todistuksen opiskelija voi noutaa itse aktuuarinkansliasta tai saada postitse. HALLINTOPÄÄLLIKKÖ: HM, KM HEIKKI EILO tavattavissa Pinni B-rakennuksessa, huone B 4146, puh toimii tiedekunnan esittelijänä (mm. jatkotutkintoihin liittyvät asiat) OPINTOASIAIN PÄÄLLIKKÖ: FT TERTTU ORPANA tavattavissa maanantaisin klo ja torstaisin klo 9-11 Pinni B-rakennuksessa, huone B 4133, puh , muuna aikana sopimuksen mukaan toimii tiedekunnan esittelijänä opintoasioissa antaa opintojen ohjausta tutkinnon rakenteen ja opintosuunnitelmien osalta OPINTOASIAIN PÄÄLLIKKÖ: FM TUIJA PUNTANEN tavattavissa parhaiten ma-pe klo ja Pinni B-rakennuksessa, huone B 4134, puh neuvoo kv-asioihin liittyvissä kysymyksissä, mm. ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksilukemisessa, sekä uuteen tutkintojärjestelmään siirtymisessä antaa opintojen ohjausta (mm. JOO-hakemukset) hoitaa opiskelijavalinta-asioita (mm. täydennysopintohakemukset, pääaineen vaihto)

317 317 OSASTOSIHTEERI: YO-MERKONOMI SIRKKA LAMMINEN tavattavissa maanantaista perjantaihin klo ja Pinni B-rakennuksessa, huone B 4145, puh ottaa vastaan ja tarkastaa vieraiden kielten ja käännöstieteen opiskelijoiden todistushakemukset (HuK ja FM) huolehtii uusien opiskelijoiden poissaolohakemuksista antaa yleistä opintoneuvontaa HALLINTOASIAINSIHTEERI: EKONOMI MERITA KALLIOINEN tavattavissa maanantaista perjantaihin klo ja Pinni B-rakennuksessa, huone B 4144, puh ottaa vastaan ja tarkastaa historian, suomen kielen, puheopin, etnomusikologian ja kirjallisuusaineiden opiskelijoiden todistushakemukset (HuK ja FM) sekä näyttelijäntyön opiskelijoiden todistushakemukset antaa yleistä opintoneuvontaa

318

319

320