OPINTO-OPAS HUMANISTINEN TIEDEKUNTA

Transkriptio

1 OPINTO-OPAS HUMANISTINEN TIEDEKUNTA Humanististen tieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkinnot TAMPEREEN YLIOPISTO Humanistinen tiedekunta

2 Toimitus Terttu Orpana Taitto Aila Helin ISSN Kirjakas Ky Nurmijärvi 2005

3 TAMPEREEN YLIOPISTO Humanistinen tiedekunta Postiosoite Humanistisen tiedekunnan kanslia TAMPEREEN YLIOPISTO Käyntiosoite Kanslerinrinne 1, Pinni B 4. kerros Yleinen opintoneuvonta Kalevantie 4 yliopiston päärakennus A119 ja A120 puh. (03) (03) (03) /opiskelu/ Tiedekunnan toimisto Pinni B 4. kerros B4144 ja B4145 puh. (03) (03) /tiedekunnat/hum/

4

5 SISÄLTÖ Oppaan käyttäjälle...7 HUMANISTINEN TIEDEKUNTA...8 Tiedekunnan hallinto...8 Tiedekunnan tutkinnot ja oppiaineet...8 Perustutkintojen suorittamiseen liittyviä ohjeita...10 HUMANISTISEN TIEDEKUNNAN OPETUSSUUNNITELMAT Tutkintojen suorittaminen...12 Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto...12 Filosofi an maisterin tutkinto...13 Tutkintoihin kuuluvat pakolliset kieliopinnot...13 Aineenopettajakoulutus...14 Opettajan pedagogiset opinnot...16 HISTORIATIETEEN LAITOS...18 Suomen historia ja yleinen historia...20 Aate- ja oppihistoria...24 Latinan kieli ja antiikin traditio...25 Talous- ja sosiaalihistoria...28 Museologian opintokokonaisuus...29 Nordic Perspective on European History...31 North American Studies...33 KIELI- JA KÄÄNNÖSTIETEIDEN LAITOS...36 Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen yhteiset opinnot...36 Englantilainen fi lologia...38 Pohjoismaiset kielet...45 Ranskan kieli...59 Espanjan kieli...69 Saksan kieli ja kulttuuri...73 Slaavilainen fi lologia...82 Puolan kieli...94 Tšekin kieli...95 Russian Studies Programme(Venäjä-opinnot)...96 Käännöstiede Yleinen käännöstiede Käännöstiede (englanti) Teknisen viestinnän maisteriopinnot Käännöstiede (ruotsi) Käännöstiede (saksa) Käännöstiede (suomi) Käännöstiede (venäjä)...141

6 Suomen kieli Suomi toisena ja vieraana kielenä opettajan opintokokonaisuus Kielikonsulttiopetus Viron kieli ja virolainen kulttuuri Fonetiikka Yleinen kielitiede MUSIIKINTUTKIMUKSEN LAITOS Etnomusikologia Musiikkitiede Perinteentutkimus PUHEOPIN LAITOS Puheoppi TAIDEAINEIDEN LAITOS Suomen kirjallisuus Yleinen kirjallisuustiede Teatterin ja draaman tutkimus Taidehistoria Mediakulttuuri Mediakulttuurin maisteriohjelma Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista Humanistinen tiedekunta...230

7 7 OPPAAN KÄYTTÄJÄLLE Humanistisen tiedekunnan opinto-opas lukuvuosiksi ja sisältää tiedekunnan opetus suunnitelmat, jotka tulevat voimaan Opas sisältää perustutkintoja koskevat humanistisen alan tutkinto vaatimukset ja oppiaineiden opetussuunnitelmat. Uutena alana syksyllä 2005 aloittavan logopedian koulutusohjelman opetussuunnitelma julkaistaan erikseen. Humanistisen alan jatkotutkintoja koskevat asiat julkaistaan humanistisen tiede kunnan jatko tutkinto-oppaassa. Teatterialan (NÄTY) perus- ja jatkotutkintojen opinnoista julkaistaan oma opas. Tutkintorakenne ja opetussuunnitelmat perustuvat valtioneuvoston asetukseen yliopistojen tutkinnoista (794/2004). Uusi tutkintoasetus muuttaa koko tutkinto järjestelmän, ja se tulee voimaan Asetus humanistisista ja luonnontieteellisistä tutkinnoista 221/1994 on voimassa saakka. Tähän päivämäärään saakka opiskelija, joka on aloittanut opintonsa vanhan asetuksen mukaisesti, voi suorittaa opintonsa loppuun vanhan tutkintojärjestelmän mukaan. Vanhan järjestelmän mukaan aloittanut opiskelija voi myös siirtyä uuteen tutkintojärjestelmään. Vanhan asetuksen mukaisesti tutkintonsa aloittanut opiskelija saa erikseen tarvittavat ohjeet, joita julkaistaan myös yliopiston Internet-sivuilla. Tutkintojen suorittamiseksi opiskelijan tulee noudattaa tiedekunta neuvoston hyväksymiä tutkinto vaatimuksia: tutkintorakennetta sekä pääaineensa ja sivu aineittensa opetussuunnitelmia. Lukuvuosittain vahvistettava yliopiston opetusohjelma julkaistaan erikseen. Opetusohjelmasta selviävät mm. lukuvuonna annettava opetus, laitosten osoitteet, opettajien vastaanottoajat ja tiedekunnan yleiset tenttipäivät. Mahdolliset tarkennukset ilmoitetaan laitosten ilmoitustauluilla ja kotisivuilla. Tutkintoihin kuuluvien kieli opintojen opetuksesta vastaa yliopiston kielikeskus, joka julkaisee oman oppaansa. Ajankohtaista tietoa saa myös yliopiston Internet-kotisivuilta. Opintojen suunnittelu, opinto-ohjaus ja opintoneuvonta Jokainen opiskelija suunnittelee itse omat opintonsa ja laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelman oman laitoksensa opettajien ja muiden opintojen ohjauksesta vastaavien henkilöiden opastuksella. Henkilökohtaisesta opinto-ohjauksesta tiedotetaan tarkemmin syyslukukauden alussa järjestettävissä orientoivissa opinnoissa sekä tiedekunnan Internet-kotisivuilla. Opintojen suunnittelun tueksi on toimitettu runsaasti materiaalia. Opintoihin liittyvää materiaalia on myös yliopiston Internet-sivuilla. Opiskelijoiden ainejärjestöt toimivat monin tavoin alansa opiskelijoiden yhdys siteenä ja etujärjestönä. Yhdistysten toiminnasta saa tietoja muun muassa yliopiston Internet-sivuilta.

8 8 HUMANISTINEN TIEDEKUNTA Humanistinen tiedekunta perustettiin huhtikuussa 1964 Tampereen yliopistoa edeltäneeseen Yhteiskunnalliseen Korkeakouluun. Opetus aloitettiin syksyllä Tiedekunnan tehtävänä on harjoittaa humanistisen alan tieteellistä tutkimusta ja antaa siihen liittyvää opetusta. Humanistisessa tiedekunnassa on myös teatterialan koulutusta ja tutkimusta. Tiedekunnassa voidaan suorittaa huma nistisen alan ja teatterialan perustutkintoja ja jatkotutkintoja. TIEDEKUNNAN HALLINTO Tiedekuntaneuvosto Toimintaa Tampereen yliopistossa säätelevät yliopistolaki ja sen nojalla annetut alemmat säädökset. Tiedekunnan hallintoa hoitavat tiedekuntaneuvosto ja sen puheenjohtajana toimiva dekaani. Esittelijöinä toimivat hallintopäällikkö ja opintoasiain päällikkö. Tiedekuntaneuvoston kokousten esittelylistat ja pöytäkirjat ovat nähtävänä laitoksissa ja tiedekunnan kansliassa. Tiedekunnan laitokset Tutkimuksen ja opetuksen sekä samalla tiedekunnan hallinnon perusyksikkö on yhden tai useamman oppiaineen ja tutkimusalan muodostama laitos. Tutkintoja varten suunniteltu opetus järjestetään oppiaineittain ja eri oppi aineiden ja laitosten yhteistyönä. Humanistisen tiedekunnan laitokset ovat historiatieteen laitos, kieli- ja käännöstieteiden laitos, musiikintutkimuksen laitos, puheopin laitos, taide aineiden laitos sekä teatterialan koulutuksesta huolehtiva näyttelijäntyön laitos. Laitoksen hallintoa hoitavat laitosneuvosto ja laitoksen johtaja, joka toimii laitosneuvoston puheenjohtajana. Työryhmät ja toimikunnat Tiedekuntaneuvosto voi asettaa lisäksi erilaisia työryhmiä ja toimikuntia, joiden tehtävänä on valmistella asioita tiedekuntaneuvostossa tai laitosneuvostoissa tapahtuvaa käsittelyä varten. Opiskelijoilla on edustuksensa hallinnon eri tasoilla. TIEDEKUNNAN TUTKINNOT JA OPPIAINEET Tampereen yliopiston humanistisessa tiedekunnassa voi suorittaa humanistisen alan perustutkintoja. Nämä ovat humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto, joka on alempi korkeakoulututkinto ja filosofian maisterin tutkinto, joka on ylempi korkeakoulututkinto. Tiedekunnan opiskelijat hyväksytään pääaineittain suorittamaan humanististen tieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkintoa. Ennen maisterin tutkintoa opiskelijan

9 Humanistinen tiedekunta 9 on suoritettava humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto. Alempi korkeakoulututkinto on uuden tutkintoasetuksen mukaan pakollinen. Oppiaineissa, jotka voivat olla maisterin tutkinnon pääaineina, voidaan saavuttaa jatko-opinto kelpoisuus. Humanistisen alan jatkotutkintoina tiedekunnassa voidaan suorit taa filosofian tohtorin tutkinto ja haluttaessa myös alempi jatkotutkinto, joka on filosofian lisensiaatin tutkinto (hakuohjeet ja tutkintoja koskevat määräyk set, ks. Humanistisen tiedekunnan jatkotutkinto-opas). Perustutkintoihin johtava koulutus järjestetään oppiaineittain sekä eri oppi aineiden ja laitosten yhteistyönä. Opinnot koostuvat pääaineiden ja sivuainei den opinnoista sekä monitieteisistä opintokokonaisuuksista. Lisäksi tutkintoi hin kuuluvat muut tutkintoasetuksen määräämät opinnot. Tutkintojen rakenne on määrätty tiedekunnan opetussuunnitelmassa. Humanistisen tiedekunnan oppiaineet laitoksittain sekä monitieteiset opintokokonaisuudet vastuulaitoksen mukaan Historiatieteen laitos Pääaineet historia, jonka opinnot koostuvat Suomen historian ja yleisen historian opinnoista Muut aineet Monitieteiset opintokokonaisuudet aate- ja oppihistoria talous- ja sosiaalihistoria latinan kieli ja antiikin traditio Nordic Perspective on European History North American Studies Museologia Kieli- ja käännöstieteiden laitos Pääaineet Muut aineet Monitieteiset opintokokonaisuudet englantilainen filologia pohjoismaiset kielet ranskan kieli saksan kieli ja kulttuuri slaavilainen filologia suomen kieli käännöstiede (englanti) käännöstiede (saksa) käännöstiede (venäjä fonetiikka käännöstiede (ruotsi) käännöstiede (suomi) espanjan kieli puolan kieli tšekin kieli viron kieli yleinen kielitiede Russian Studies

10 10 Humanistinen tiedekunta Musiikintutkimuksen laitos Pääaineet Muut aineet Monitieteiset opintokokonaisuudet etnomusikologia musiikkitiede perinteentutkimus Museologia Puheopin laitos Pääaineet puheoppi logopedia Taideaineiden laitos Pääaineet Muut aineet Monitieteiset opintokokonaisuudet Suomen kirjallisuus yleinen kirjallisuustiede teatterin ja draaman tutkimus taidehistoria Mediakulttuuri Teatterialan tutkintoina humanistisessa tiedekunnassa voidaan suorittaa teatteritaiteen kandidaatin tutkinto, joka on alempi korkeakoulu tutkinto, ja teatteritaiteen maisterin tutkinto, joka on ylempi korkeakoulututkinto. Tutkintoon johtava koulutus järjestetään teatterityön koulutus ohjelmana. Opetuksesta huolehtii näyttelijäntyön laitos. Teatteritaiteen maisterin tutkinto antaa alan jatko-opintokelpoisuuden. Teatterialan jatko tutkintoina tiedekunnassa voidaan suorittaa teatteritaiteen lisensiaatin ja teatteritaiteen tohtorin tutkinnot. PERUSTUTKINTOJEN SUORITTAMISEEN LIITTYVIÄ OHJEITA Yliopistollisia tutkintoja koskevat valtakunnalliset yleisperiaatteet on säädetty valtioneuvoston asetuksessa. Tampereen yliopiston tutkintojen suorittamisesta säädetään lisäksi Tampereen yliopiston yleisessä tutkintosäännössä ja tähän liittyvissä muissa säännöksissä sekä kunkin tiedekunnan tutkintojen suorittamista koskevissa tarkentavissa määräyksissä, jotka hyväksyy tiedekuntaneuvosto. Opintosuoritusten arvioinnissa sekä tenttien järjestämisessä noudatetaan yliopiston hallituksen hyväksymää arviointijohtosääntöä. Uuden tutkintojärjestelmän edellyttämät tarkistetut säädökset ja määräykset julkaistaan yliopiston ja tiedekunnan Internet-kotisivuilla syyslukukauden alussa. Tiedekunnan kotisivuilla julkaistavat ohjeet ja määräykset koskevat muun muassa seuraavia opintojen suorittamiseen liittyviä asioita: opintojen hyväksilukeminen, vahvistetusta opetussuunnitelmasta poikkeaminen, opintosuoritusten vanheneminen, opetusryhmien muodos-

11 Humanistinen tiedekunta 11 tamisen periaatteet, tenttitilaisuudet, opintosuoritusten arviointi ja kirjaaminen, kandidaatintutkielma ja kypsyysnäyte, pro gradu -tutkielma ja kypsyysnäyte sekä valmistuminen ja tutkintotodistuksen anominen. Myös oppiaineiden opetussuunnitelmissa esitetään em. asioihin liittyviä määräyksiä. Katso ohjeet humanistisen tiedekunnan Internet-sivuilta osoitteesta HUMANISTISEN TIEDEKUNNAN OPETUSSUUNNITELMAT TUTKINTOJEN SUORITTAMINEN Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista (asetus 794/2004) tulee voimaan Tämän asetuksen mukaisissa tutkinnoissa noudatetaan humanistisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston päätöksen mukaan seuraavaa tutkintorakennetta. Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on alempi korkeakoulututkinto, joka suoritetaan kolmessa vuodessa (60 op/1600 t/vuosi). Kandidaatintutkinnon laajuus on 180 opintopistettä. Tutkinto on pakollinen. Filosofian maisterin tutkinto (FM) on ylempi korkeakoulututkinto, joka suoritetaan kahdessa vuodessa kandidaatintutkinnon pohjalta (60 op/1600 t/vuosi). Maisterintutkinnon laajuus on 120 opintopistettä. Tutkinnot koostuvat pakollisista kieli- ja viestintäopinnoista pääaineen opinnoista sivuaineiden opinnoista ja muista tutkinnon tavoitteita tukevista opinnoista. Eri opintojen määrä vaihtelee pääaineen vaatimusten mukaan. Eri pääaineiden mukainen yksityiskohtainen tutkintorakenne on nähtävänä humanistisen tiedekunnan Internet-sivuilla. Tutkintojen mitoituksessa käytetään käsitettä opintopiste (op). Lukuvuodessa suoritetaan 60 opintopisteen opinnot, mikä vastaa noin 1600 tunnin työmäärää.

12 12 Humanistinen tiedekunta Tutkinnot noudattavat seuraavaa perusrakennetta: HUMANISTISTEN TIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 op Pakolliset kieli- ja viestintäopinnot 15 op Ks. tarkemmin kohdasta Tutkintoihin kuuluvat pakolliset kieliopinnot 1. suomen kieli 3 op + 2 op 2. ruotsin kieli 3op 3. yksi vieras kieli 3 op + 2 op 4. lisäksi pakollisena opiskelijan valinnan mukaan vähintään 2 op: ruotsin syventävä opintojakso 2 op tai kohdassa 3 valitun vieraan kielen syventävä opintojakso 2op tai toisen vieraan kielen tekstin ymmärtäminen tai suullinen taito (eurooppalainen taitotaso B1) Pääaine op perusopinnot (25 op) aineopinnot (45 55 op), joihin sisältyy kandidaatintutkielma ja seminaari (10 op) sekä kypsyysnäyte kandidaatintutkielman alalta Tiedonhaun ja kirjastonkäytön sekä tietotekniikan perusteet integroidaan pääaineen opintoihin tai sisällytetään muihin opintoihin. Yhteistyöstä kirjaston kanssa huolehtivat oppiaineen opettajat. Sivuaineet ja muut opinnot op Opinnot koostuvat 1. pääaineen opetussuunnitelmassa määrätyistä pääaineen mukaan pakollisista opinnoista, jotka voivat olla useille oppiaineille yhteisiä 2. opiskelijan valinnan mukaisista sivuaineopinnoista ja muista tutkinnon tavoitteita tukevista opinnoista Kandidaatintutkinnossa tulee olla vähintään yhden aineen perusopinnot (25 op). Opintojen suunnittelussa on syytä ottaa huomioon, että ammatillisen pätevyyden hankkiminen edellyttää usein perusopintojen ja aineopintojen (yht. väh. 60 op) tai vastaavien opintokokonaisuuksien suorittamista. Tietoja sivuainemahdollisuuksista saa esim. tiedekuntien opinto-oppaista ja Internetsivuilta. Henkilökohtaisesta opinto-ohjauksesta saa tietoja yliopiston kotisivuilta.

13 Humanistinen tiedekunta 13 FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTO 120 op Pääaine 80 op syventävät opinnot (80 op), joihin sisältyvät tutkielmaopinnot (40 op) Muut opinnot 40 op Opinnot koostuvat 1. pääaineen opetussuunnitelmassa määrätyistä pääaineen mukaan pakollisista opinnoista 2. opiskelijan vapaasti valitsemista tutkinnon tavoitteita tukevista opinnoista Muihin opintoihin suositellaan myös tutkinnon tavoitteita tukevia ylimääräisiä kieliopintoja. Jos tavoitteena on aineenopettajan pätevyys on HuK-tutkinnon ja FM-tutkinnon osalta noudatettava aineenopettajakoulutuksen tutkintorakennetta (ks. kohta Aineenopettajakoulutus). TUTKINTOIHIN KUULUVAT PAKOLLISET KIELIOPINNOT Tutkintoasetuksen mukaan opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa: 1. suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä 2. vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Kieliopinnot on suoritettava kandidaatintutkintoon tai jos aiemmin suoritettu kandidaatintutkinto tai vastaavat opinnot eivät sisällä vaadittavia kieliopintoja, kieliopinnot on suoritettava maisterintutkintoon. Pakolliset kieli- ja viestintäopinnot (15 op) Pakollisten kieliopintojen järjestämisestä vastaa kielikeskus. 1. Suomen kieli Tieteellinen kirjoittaminen 3 op Opetuksen järjestää kielikeskus. Opintojaksoa ei vaadita niiltä opiskelijoilta, jotka suorittavat suomen kielen perusopintoihin kuuluvan opintojakson Kielenhuolto ja kirjoittaminen tai käännöstieteen suomen opinnot. Puheviestinnän perusteet 2 op Opetuksen järjestää puheopin laitos. Puheviestinnän perusteita ei vaadita vieraiden kielten pääaineopiskelijoilta.

14 14 Humanistinen tiedekunta 2. Ruotsin kieli kirjallinen ja suullinen taito 3 op Lähtötaso: lukiokurssi. Opetuksen järjestää kielikeskus. Ruotsin kielen opintojaksoja (ks. kohdat 2 ja 4) ei vaadita niiltä opiskelijoilta, jotka suorittavat humanistisessa tiedekunnassa pohjoismaisten kielten tai käännöstieteen ruotsin oppiaineen perusopinnot. Erillistä korvaavuusmerkintää ei tarvita, todistukseksi riittää kyseisen oppiaineen perusopintojen loppumerkintä. 3. Yksi vieras kieli tekstin ymmärtäminen 3 op suullinen taito 2 op Lähtötaso: lukiokurssi. Opetuksen järjestää kielikeskus. 4. Pakollisena lisäksi kielikeskuksen opetussuunnitelman mukaan vähintään 2 opintopisteen opinnot ruotsin kielen syventävä opintojakso 2 op tai kohdassa 3 valitun vieraan kielen syventävä opintojakso 2 op tai toisen vieraan kielen kirjallinen tai suullinen taito vähintään taso B1 (eurooppalainen viitekehys). Vieraan kielen opintojaksoja (ks. kohdat 3 4) ei vaadita niiltä opiskelijoilta, jotka suorittavat perusopinnot humanistisessa tiedekunnassa kieli- ja käännöstieteiden laitoksen vieraan kielen (englantilainen filologia, ranskan kieli, saksan kieli ja kulttuuri, slaavilainen filologia, espanjan kieli) tai käännöstieteen oppiaineessa (englanti, saksa, venäjä). Todistukseksi riittää kyseisen oppiaineen perusopintojen loppumerkintä, erillistä korvaavuusmerkintää ei tarvita. Muista kieliopintojen korvaavuuksista on sovittava kielikeskuksen antamien ohjeiden mukaisesti. Humanistisen tiedekunnan kieliaineiden mahdollisesti vaatimat sukukielten opinnot sisältyvät kunkin oppiaineen opetussuunnitelmaan. Tarkemmat tiedot kieliopinnoista, niiden opetuksesta ja erilaisista suoritusmahdollisuuksista julkaistaan kielikeskuksen opinto-oppaassa. Opiskelijan tulee erityisesti kiinnittää huomiota pakollisten opintojaksojen tasovaatimuksiin. Kielikeskuksen oppaassa opintojaksojen taitotasot on ilmaistu eurooppalaisen viitekehyksen mukaisesti. On huomattava, että kielikeskus järjestää myös erilaisia täydentäviä ja valmentavia kursseja, jotka eivät tasoltaan kelpaa pakollisiksi kieliopinnoiksi. Suositeltavaa on, että opiskelija suorittaa lisäksi vapaaehtoisia kieliopintoja, jotka tukevat hänen henkilökohtaista opintosuunnitelmaansa. Kielitaidon syventäminen myös kirjallisen taidon osalta on erityisen tärkeää niille opiskelijoille, jotka aikovat ulkomaille opiskelemaan. Katso myös oppiaine latinan kieli ja antiikin traditio historiatieteen laitoksen opetussuunnitelmasta.

15 Humanistinen tiedekunta 15 Ulkomailla koulusivistyksensä saaneet suomalaiset opiskelijat vapautetaan ruotsin kielen opinnoista. Asiaa koskeva dekaanille osoitettu hakemus on toimitettava tiedekunnan kansliaan. Ulkomaalaisten opiskelijoiden kieliopinnot vähintään englannin kielen tekstin ymmärtäminen (3 op) ja suullinen taito (2 op) sekä suomen kielen alkeiskurssi taitotaso A 1. AINEENOPETTAJAKOULUTUS Tutkintoasetuksen mukaan yliopistossa järjestettävän opettajankoulutuksen erityisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet itsenäiseen toimintaan opettajana, ohjaajana ja kasvattajana. Aineenopettajakoulutuksessa, joka johtaa humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoon ja tämän pohjalta filosofian maisterin tutkintoon, aineyhdistelmä koostuu yhden tai kahden opetettavan aineen opinnoista sekä opettajan pedagogisista opinnoista. Osa opinnoista sijoittuu kandidaatintutkintoon, osa maisterintutkintoon. Opetus toteutetaan tiedekuntien yhteistyönä siten, että opetettavan aineen opinnoista vastaa humanistinen tiedekunta ja opettajan pedagogisista opinnoista kasvatustieteiden tiedekunta. Opetettavalla aineella tarkoitetaan perusopetuksen, lukion tai muun koulutuksen opetukseen kuuluvaa ainetta, opetettavan aineen opinnoilla tarkoitetaan opetettavan aineen hallintaa edistäviä yliopistollisia opintoja. Ensimmäisessä opetettavassa aineessa suoritetaan perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot, joihin sisältyy tutkielma. Toisessa opetettavassa aineessa suoritetaan perusopinnot ja aineopinnot. Opinnot voivat muodostua myös tiedekunnan opetussuunnitelmassa määrätyistä monitieteisistä kokonaisuuksista (esim. yhteiskuntaopin opetettavan aineen opinnot). Äidinkielen ja kirjallisuuden opetettavan aineen opintoihin sisältyy aina sekä suomen kielen että kirjallisuusaineen opinnot. Perusopetusta varten molemmista vähintään perusopinnot ja aineopinnot ja lukiota varten lisäksi joko suomen kielen tai kirjallisuusaineen syventävät opinnot. Humanistisen tiedekunnan opetussuunnitelman mukaan voi suorittaa aineenopettajan pätevyyden antavat opetettavan aineen opinnot seuraavissa oppiaineissa: historia ja yhteiskuntaoppi, äidinkieli ja kirjallisuus, ruotsin kieli ja vieraat kielet: englanti, ranska, saksa, venäjä sekä sivuaineena myös espanja ja latina. Aineenopettajakoulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot 1. Historian ja yhteiskuntaopin opetettavan aineen opinnot Historian perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot, jotka muodostuvat Suomen historian ja yleisen historian opinnoista. Yhteiskuntaopin opetettavan aineen opinnot (monitieteinen kokonaisuus) muodostuvat yhteiskuntatieteellisistä ja hallintotieteellisistä opinnoista, joita opiskelijan on suoritettava yhteensä vähintään 60 opintopistettä. Opiskelija voi valita opinnot seuraavista yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan sekä kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunnan oppiaineista: aluetiede, hallintotiede, julkisoikeus, kansainvälinen politiikka, kansantaloustiede, kunnallisoikeus, kunnallispolitiikka, sosiaalipolitiikka, sosiologia, tiedotusoppi, valtio-oppi, ja ympäristöpolitiikka. Opintokokonaisuus voi muodostua esimerkiksi kahden aineen perusopinnoista sekä näitä täydentävistä opinnoista (25 op + 25 op + 10 op). Suositeltavaa on, että kokonaisuuteen sisältyy

16 16 Humanistinen tiedekunta kansantaloustieteen ja julkisoikeuden opintoja. Erityisesti aineenopettajakoulutusta varten suunniteltu kokonaisuus on nähtävänä yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opinto-oppaassa. 2. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetettavan aineen opinnot koostuvat 1) suomen kielen ja 2) Suomen kirjallisuuden tai yleisen kirjallisuustieteen tai teatterin ja draaman tutkimuksen opinnoista sekä 3) suomen kielen opetussuunnitelmassa erikseen määrätyistä fonetiikan, yleisen kielitieteen sekä puheopin ja logopedian opinnoista. Pääaineena voi olla suomen kieli tai Suomen kirjallisuus tai yleinen kirjallisuustiede tai teatterin ja draaman tutkimus. Pääaineessa suoritetaan perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot ja sivuaineessa perusopinnot ja aineopinnot siten kuin oppiaineen opetussuunnitelmassa määrätään. Jos pääaineena on suomen kieli, sivuaineena on jokin kirjallisuusaineista; jos pääaineena on kirjallisuusaine, sivuaineena on suomen kieli. 3. Ruotsin kielen opetettavan aineen opinnot pohjoismaisten kielten perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot 4. Englannin kielen opetettavan aineen opinnot englantilaisen filologian perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot 5. Ranskan kielen opetettavan aineen opinnot ranskan kielen perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot 6. Saksan kielen opetettavan aineen opinnot saksan kielen ja kulttuurin perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot 7. Venäjän kielen opetettavan aineen opinnot slaavilaisen filologian perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot Espanjan kieli ja latinan kieli voivat olla tutkinnossa vain toisena opetettavana aineena. Espanjan opetettavan aineen opintoina suoritetaan espanjan kielen perusopinnot ja aineopinnot; latinan opetettavan aineen opintoina suoritetaan perusopinnot ja aineopinnot oppiaineessa latinan kieli ja antiikin traditio (ks. historiatieteen laitos). OPETTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT Pedagogisen pätevyyden hankkimiseksi opiskelijan tulee suorittaa opettajan pedagogiset opinnot, joihin on haettava erikseen. Opettajan pedagogisiin opintoihin hakemisesta sekä valintaperusteista ilmoitetaan humanistisen tiedekunnan Internet-sivuilla sekä tiedekunnan ilmoitustaululla. Opettajan pedagogiset opinnot järjestää kasvatustieteiden tiedekunta. Opinnot koostuvat kasvatustieteellisistä ja didaktisista opinnoista, joihin sisältyy harjoittelu. Aineenopettajakoulutukseen kuuluvat opinnot suoritetaan siten, että osa opinnoista sijoittuu kandidaatintutkintoon, osa maisterintutkintoon. Opinnoissa noudatetaan seuraavaa perusrakennetta. Tarkemmat pääaineen mukaiset tutkintorakenteet on esitetty humanistisen tiedekunnan Internet-sivuilla. Opettajan pedagogisten opintojen opetussuunnitelmasta saa tietoja kasvatustieteiden tiedekunnan opinto-oppaasta.

17 Humanistinen tiedekunta 17 Aineenopettajakoulutuksen tutkintorakenne voimaan tulevan asetuksen (794/2004) mukaan Humanististen tieteiden kandidaatti 180 op (3 vuotta) 1. Pääaine: perusopinnot (25 op) ja aineopinnot (45 op) 2. Sivuaine: perusopinnot (25 op) ja aineopinnot (35 op) 3. Opettajan pedagogiset opinnot osa I (25 op) (kasvatustieteen perusopinnot) 4. Kieli- ja viestintäopinnot (15 op) 5. Muut opinnot (10 op) Filosofian maisteri 120 op (2 vuotta) 1. Pääaine: syventävät opinnot (80 op) 2. Opettajan pedagogiset opinnot osa II (35 op) 3. Muut opinnot (5 op) Oppiaineiden erikoistumisopintoihin ja muihin opintoihin sisältyy erityisesti aineenopettajille suunniteltuja opintojaksoja. Opetettavan aineen opintojen ja opettajan pedagogisten opintojen yhteensovittamisessa hyödynnetään periodijärjestelmää yhteistyössä kasvatustieteiden tiedekunnan kanssa. Aineenopettajan yleiset pätevyysvaatimukset 1. Maisterin tutkinto (ylempi korkeakoulututkinto) 2. Opetettavan aineen opinnot perusopetuksessa vähintään perusopinnot ja aineopinnot kaikissa opetettavissa aineissa lukiossa vähintään yhdessä opetettavassa aineessa perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot sekä muissa mahdollisissa opetettavissa aineissa perusopinnot ja aineopinnot. 3. Opettajan pedagogiset opinnot perusopinnot (25 op) ja aineopinnot (35 op), joihin sisältyy harjoittelu Opetettavan aineen opinnot on suoritettava opintokokonaisuuksina siten kuin tiedekunnan opetussuunnitelmassa määrätään. Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuudesta ilmaisee kelpoisuusvaatimukset laajuuksina, opintopisteinä ja opintoviikkoina. Määrät viittaavat tutkintoasetuksen mukaisiin opintokokonaisuuksien minimilaajuuksiin. Koulutuksesta sisällöllisen vastuun kantaa yliopisto. Jos aineenopettajakoulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opintokokonaisuudet ovat laajemmat kuin kelpoisuusasetuksessa mainitut minimit, on huomattava, että opiskelijan on noudatettava tiedekunnan opetussuunnitelman vaatimuksia.

18 18 HISTORIATIETEEN LAITOS Opetuksen tavoitteet ja sisältö Historian opinnoissa paneudutaan siihen, miten menneisyyttä koskeva tieto muodostuu ja mikä merkitys sillä on nykyisyyden ja tulevaisuuden kannalta. Historian opinnot tähtäävät oman ajan ymmärtämiseen näkemällä se pitkäaikaisen kehityksen tuotteena ja perehtymällä nykyisyydestä poikkeaviin ajattelu- ja toimintatapoihin. Opetus alkaa perehtymisellä historiantutkimuksen ja -kirjoituksen käsitemaailmaan ja jatkuu tieteellisellä harjoittelulla eli menetelmäopinnoilla ja niiden soveltamisella. Opintojen loppuvaiheessa keskitytään omaan kokemukseen historiallisen tiedon rakentamisesta. Tavoitteena on, että opiskelija etenee omassa historiakäsityksessään tapahtumien ja ilmiöiden hahmottamisen kautta historiallisen tiedon luonteen ja muodostumisprosessin ymmärtämiseen. Opintojen edetessä kuva historiasta muuttuu monipuolisemmaksi. Samalla opiskelija saa välineitä oman maailmankuvansa hahmottamiseen ja ottaa yhä enemmän itse vastuuta opinnoistaan. Pääaine on historia, jonka opinnot koostuvat sekä Suomen historian että yleisen historian opinnoista. Laitoksella voi suorittaa myös seuraavia opintokokonaisuuksia: talous- ja sosiaalihistorian perusopinnot, aate- ja oppihistorian perusopinnot, latinan kielen ja antiikin tradition perus- ja aineopinnot sekä museologian perusopinnot. Laitos koordinoi myös monitieteisen North American Studies -opintokokonaisuuden perus- ja aineopintoja. Historian syventäviä opintoja voi suorittaa myös yhdistelmätutkinnoissa sekä maisteriohjelmissa. Näistä ja muista opetukseen liittyvistä asioista saa lisätietoja historiatieteen laitoksen kotisivulta Aineyhdistelmät ja sijoittuminen työelämään Historiatieteen laitos kouluttaa sekä julkiselle että yksityiselle sektorille asiantuntijoita, jotka ymmärtävät historiallisen tiedon luonteen ja merkityksen. Valmistuneista kaksi viidennestä on sijoittunut opetustehtäviin peruskoulussa, lukiossa ja muissa oppilaitoksissa. Osa valmistuneista on sijoittunut kirjasto-, arkisto- ja museoalalle sekä tutkimustyöhön. Yliopistojen ohella ammattimaisia historiantutkijoita tarvitaan kuntien, järjestöjen ja yritysten historioiden kirjoittamiseen. Myös tiedotus-, hallinto- ja järjestötehtävät työllistävät valmistuneita. Uusi kasvava ala on digitaalinen sisältötuotanto. Työelämään sijoittumisen kannalta on tärkeä valita sellaiset sivuaineet, jotka antavat pätevyyden jollekin erityisalalle. Sijoittumisessa ovat soveltuvan aine yhdis telmän lisäksi tärkeitä työharjoittelu sekä monipuolisen kielitaidon kehittäminen. Aineenopettajan koulutuksessa tutkinnon aineyhdistelmä koostuu sekä opetettavan aineen opinnoista että opettajan pedagogisista opinnoista. Pedagogiset opinnot (60 op) koostuvat kasvatustieteen ja ainedidaktiikan opinnoista sekä opetusharjoittelusta. Kasvatustieteen opettajalinjan perusopinnot (25 op) voi suorittaa kandidaattiopinnoissa. Tarkemmat tiedot opettajan pedagogisiin opintoihin hakemisesta ilmoitetaan erikseen humanistisen tiedekunnan kotisivuilla.

19 Historiatieteen laitos 19 Aineenopettajakoulutuksessa vaadittavat historian ja yhteiskuntaopin opetettavan aineen opinnot koostuvat historian opinnoista ja yhteiskuntatieteellisistä opinnoista. Historian opetettavan aineen opintoja ovat historian perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot sekä tutkielma. Yhteiskuntaopin opetettavan aineen opinnot (60 op) suoritetaan yhteiskuntatieteellisen tai kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunnan oppiaineissa kunkin aineen opetussuunnitelman mukaisesti. Valinnaisia aineita ovat aluetiede, hallintotiede, julkisoikeus, kansantaloustiede, kansainvälinen politiikka, kunnallispolitiikka, kunnallisoikeus, sosiologia, sosiaalipolitiikka, tiedotusoppi, valtio-oppi ja ympäristöpolitiikka. Erityisen suositeltavaa opettajan työn kannalta on hankkia perustiedot talouden ja oikeuslaitoksen toiminnasta. Aineenopettajakoulutusta varten suunnitellusta yhteiskuntaopin opetettavan aineen opintokokonaisuudesta saa tietoja yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opinto-oppaasta. Opintojen suorittaminen Historiatieteen laitoksella voi suorittaa humanististen tieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkinnot. Jatkotutkintojen eli filosofian lisensiaatin ja tohtorin tutkintojen suorittamisesta löytyvät tarkemmat ohjeet humanistisen tiedekunnan jatkotutkinto-oppaasta. Opiskelussa noudatetaan historian koulutusohjelman uusinta opetussuunnitelmaa (opinto-opas). Tämä on sääntönä niin kirjallisten kuulustelujen kuin muidenkin opintojen suorittamisessa. Opiskelija voi kuitenkin suorittaa loppuun aloittamansa opintokokonaisuuden vuosien opintovaatimuksilla asti. Ennen vuotta 2005 suoritetut opinnot voi muuntaa uuden tutkinnon mukaisiksi suorituksiksi. Jokainen opetussuunnitelmaan erikseen numeroitu kohta voidaan suorittaa luen toina, harjoituksina, tenttimällä kirjallisuutta tai laatimalla kirjoitelma (essee) sopimalla siitä opettajan kanssa. Joistakin opintojaksoista järjestetään myös verkkokursseja. Opetussuunnitelman mukaiset kirjatentit sekä kypsyyskoe suoritetaan tiedekuntatentissä, joka järjestetään kuukausittain lukukausien aikana. Perus-, aine- ja syventävistä opinnoista haetaan kokonaismerkintä vastaavalta opettajalta heti, kun opintokokonaisuuksien vaadittavat opintojaksot on suoritettu. Historian opetuksessa ja opiskelussa painotetaan tutkimuksen näkökulmaa. Se tarkoittaa paitsi tutkimustiedon ja tieteellisen ajattelun korostamista myös sitä, että tutkimuksen teko on keskeinen opiskelumuoto. Tutkimuksen tekoa harjoitellaan erityisesti proseminaari- ja seminaariopetuksessa. Historiatieteen laitoksella on myös tutkielmaryhmiä, joissa käsitellään opiskelijoiden kirjoitelmia, työpapereita, esitelmiä ja muita tekstejä. Ryhmät ovat avoimia kaikille opiskelijoille. Laitos suosii opiskelua ulkomailla. Siksi historiatieteen laitoksella on aktiivisia opiskelija- ja opettajavaihtosuhteita ulkomaisten yliopistojen kanssa eri puolella Eurooppaa ja Pohjois-Amerikassa. Ulkomaisissa yliopistoissa suoritetut historian opinnot voidaan joko sisällyttää kotimaiseen tutkintoon omana kokonaisuutenaan tai niillä voidaan korvata opetussuunnitelman mukaisia kursseja sopimuksen mukaan. Historiatieteen laitoksen vaihtopaikoista saa lisätietoa laitoksen kotisivulta ja ulkomailla opiskelusta yleensä yliopiston kansainvälisten asioiden osaston kotisivulta

20 20 Historiatieteen laitos Opintojen suoritusmuodot ovat moninaisia ja vaihtoehtoja on paljon. Siksi opinnoissa korostuu opiskelijan oma aloitteellisuus ja vastuu opinnoista. Opintojen mielekkyys ja tarkoituksenmukaisuus pyritään varmistamaan henkilökohtai sessa opintosuunnitelmassa (HOPS) ja keskusteluissa opettajan kanssa. SUOMEN HISTORIA JA YLEINEN HISTORIA PERUSOPINNOT 25 op Perusopinnoissa tutustutaan historiallisen tiedon ominaispiirteisiin ja erilaisiin historiakäsityksiin Suomen ja maailmanhistorian keskeisiä kysymyksiä pohtimalla. Lisäksi perehdytään tiedonhankinnan sekä tieteellisen tekstin lukemisen ja kirjoittamisen perus teisiin. Perusopinnot koostuvat viidestä opintojaksosta, jotka suoritetaan pääsääntöisesti luento- ja harjoituskursseina. Opintojaksoja tai niiden osia voi suorittaa myös kirjatenteillä tai kirjoitelmilla. P1 Johdatus historiantutkimukseen 3 op Opintojakson voi suorittaa vain luento- ja harjoituskurssilla tai verkkokurssilla. Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijalle perustiedot historiasta tieteenä. Kurssilla tutustutaan erilaisiin historiakäsityksiin ja käydään läpi historiantutkimuksen ja -kirjoituksen peruskäsitteitä. Kurssilla perehdytään tieteellisen kirjoittamisen perusteisiin, eritellään tieteellisiä tekstejä ja harjoitellaan tiedonhankinnan perusteita. P2 Antiikista uuden ajan alkuun 5 op Opintojaksolla perehdytään Euroopan ja eurooppalaisen kulttuurin syntyyn ja muotoutumiseen. Tavoitteena on, että opiskelija hallitsee ajan keskeisimmän tapahtumahistorian antiikin kulttuurien synnystä renessanssiin sekä ymmärtää aikakausijaottelujen problemaattisuuden ja historiakäsitysten muuttuvuuden. Luento- ja harjoituskurssin voi korvata seuraavalla kirjallisuudella: Braudel Fernand, The Mediterranean in the Ancient World (2001) ja Bartlett Robert, The Making of Europe. Conquest, Colonization and Cultural Changes (1994) SEKÄ joko Goodman M., The Roman World 44 BC-AD 180, London 1997, sivut ja tai Le Goff Jacques The Birth of Europe (2005) P3 Suomen varhaishistoria 4 op Opintojaksolla tarkastellaan Suomen muotoutumisen historiaa maan asuttamisesta luvun alkuun. Tavoitteena on, että opiskelija tuntee ajan keskeisen tapahtumahistorian ja tutkimuksen sekä ymmärtää Suomen historian osana laajempaa Itämeren piirin ja Pohjoismaiden kokonaisuutta. Luento- ja harjoituskurssin voi korvata seuraavalla kirjallisuudella: Grünthal Riho (toim.), Ennen muinoin (2002); Kallioinen Mika, Kirkon ja kruunun välissä. Suomalaiset ja keskiaika (2001); Karonen Petri, Pohjoinen suurvalta: Ruotsi ja Suomi (1999) P4 Suomalaisen yhteiskunnan historia 6 op Opintojaksolla perehdytään suomalaisen yhteiskunnan muutokseen 1800-luvun alusta nykypäivään. Tavoitteena on, että opiskelija tuntee ajan keskeisen tapahtumahistorian ja osaa analysoida Suomen historian keskeisiä piirteitä osana laajempaa eurooppalaista yhteiskuntakehitystä. Luento- ja harjoituskurssin voi korvata seuraavalla kirjallisuudella: Haapala Pertti (toim.), Talous, valta ja valtio: Tutkimuksia 1800-luvun Suomesta (2005); Jussila Osmo, Suomen poliittinen historia (1996 tai uudempi), s. 9-92; Meinander Henrik, Tasavallan tiellä: Suomi kansalaissodasta 2000-luvulle (1999) P5 Maailmanhistoria 7 op Opintojaksolla perehdytään maailman suurten kulttuurien ja talouksien yhteyk siin uuden ajan alusta nykypäivään. Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää niiden keskinäisen vuorovaikutuksen ja riippuvuuden.

21 Suomen historia ja yleinen historia 21 Luento- ja harjoituskurssin voi korvata seuraavalla kirjallisuudella: Hobson John M., The Eastern Origins of Western Civilisation (2004); McNeill J.R. & McNeill W.H., The Human Web: A Bird s-eye View of World History (2003) ja Black Jeremy, Europe and the World (2001) AINEOPINNOT 55 op, sivuaineopiskelijat 35 op Aineopinnoissa perehdytään historiantutkimuksen aineistoihin, tutkimusmenetelmiin ja harjoitellaan tutkimuksen tekoa. Historiallista tietämystä syvennetään laajoilla temaattisilla opinnoilla. Aineopinnot koostuvat kolmesta opintojaksosta. Proseminaari ja pääosin myös menetelmäopinnot suoritetaan luento- ja harjoituskursseilla. Temaattisia erikoistumisopintoja voi suorittaa myös kirjatenteillä tai kirjoitelmilla. Opintojaksojen järjestys ei ole suoritusjärjestys. Temaattisia erikoistumisopintoja kannattaa suorittaa samanaikaisesti menetelmäopintojen ja proseminaarin kanssa. A1 Menetelmäopinnot 15 op (sivuaineopiskelijat 9 op) Menetelmäopinnot koostuvat tiedonhankintakurssista, metodikursseista ja historian tutkimusprosessiin johdattelevasta kurssista. Menetelmäopinnoista pakollinen on pro seminaarin yhteydessä suoritettava tiedonhankintakurssi (2 op). Siinä opiskelijat saavat val miudet tiedonhankintaan sekä arkistojen, tieteellisten kirjastojen ja sähköisten aineistojen käyttöön historiantutkijan näkökulmasta. Kurssin yhtey dessä tehdään vierailuja arkistoihin ja kirjastoihin. Valinnaisilla metodikursseilla opiskellaan erilaisia historiantutkimuksessa sovellettavia menetelmiä. Näitä ovat mm. vanhojen käsialojen ja tekstien tulkinta, kartografia, tilastolliset menetelmät, laadulliset menetelmät, yhteiskunta- ja kulttuuritutkimuksen käsitteet ja teoriat sekä eri tutkimusalojen erityiskysymykset. Historian tutkimusprosessiin johdattelevalla kurssilla perehdytään historiantutkimuksen eri vaiheisiin alkaen tutkimustehtävän määrittämisestä ja päätyen tutkimustulosten esittämiseen. Kurssi on hyvä suorittaa samaan aikaan kuin proseminaari. Proseminaarivaiheessa kannattaa suorittaa myös muita metodikursseja. Valinnaisista kursseista voi suorittaa osan (enintään 5 op) kirjatenteillä tai kirjoitelmilla opettajan kanssa erikseen sopimalla. Lista kirjallisuudesta on laitoksen kotisivulla. A2 Proseminaari ja kandidaatin tutkielma 10 op (sivuaineopiskelijat 8 op) Proseminaariin osallistuminen edellyttää johdantokurssin hyväksyttyä suorittamista. Proseminaarin tarkoituksena on antaa opiskelijalle valmiudet itsenäiseen tutkimustyöhön. Harjoitustyötään tekemällä opiskelija perehtyy historiantutkimukseen sekä harjoittelee tieteellistä keskustelua opponoimalla ja osallistumalla aktiivisesti muiden opiskelijoiden töiden arviointiin. Proseminaariesitelmässä harjoitellaan tutkimuksen kysymyksenasettelua, rakennetta, jäsentelyä, metodeja, tieteellistä kirjoittamista sekä tutkimuksen muodollista esittämistä, kuten lähdeviitesysteemiä ja sen merkitystä. Proseminaari kestää kolme jaksoa, jonka jälkeen pääaineopiskelijat jatkavat neljännelle jaksolle ja tekevät kandidaatintutkielman. Tutkielma on proseminaariesitelmästä palautteen pohjalta laadittu tieteellinen kirjoitelma. A3 Temaattiset erikoistumisopinnot 30 op (sivuaineopiskelijat 18 op) Temaattisissa erikoistumisopinnoissa perehdytään tutkimuksen erilaisiin lähestymistapoihin ja historian osa-alueisiin. Tavoitteena on, että opiskelijan historiallinen tieto ja ymmärrys ilmiöiden välisistä yhteyksistä ja yleisemmästä merkityksestä syvenee. Temaattisissa opinnoissa luodaan myös tiedollista ja teoreettista pohjaa oman tutkimustyön aloittamiseen. Opiskelija voi valintansa mukaan keskittyä joihinkin historian erityisaloihin, tiettyihin teemoihin ja ilmiöihin tai rakentaa monipuolisen vertailevan opiskeluohjelman. Laitos järjestää joka vuosi runsaasti temaattisia luento- ja harjoituskursseja sekä verkkokursseja. Näiden lisäksi opintoja voi suorittaa kirjatenteillä tai kirjoitelmilla. Kirjoitelman aihe on aina sovittava opettajan kanssa. Kirjoitelma voi perustua alla mainittuun kirjallisuuteen. Erikoistumisopintojen teemakokonaisuuksia on kolme: yhteiskunta, politiikka ja kulttuuri.

22 22 Historiatieteen laitos Kirjatentit on pääsääntöisesti suoritettava kirjallisuuslistassa ilmoitetussa laajuudessa. Vaihtoehtoisesta kirjallisuudesta ja erilaisista, esimerkiksi Suomen historiaan, yleiseen historiaan, johonkin teemaan, kulttuuriin tai jonkin aikakauden historiaan painottuvista suorituksista on sovittava erikseen opettajan kanssa. Korvaava kirjallisuus: A. Yhteiskunta Yhteiskunnalliset suhteet Stearns Peter, Industrial Revolution in World History (1993) ja Haapala Pertti, Tehtaan valossa (1986) 6 op Hohenberg Pal M. & Hollen Lees Lynn, Making of Urban Europe (1995) tai (2002); Hietala Marjatta & Nilsson Lars (eds.), Women in towns (1999); Sulkunen Irma, Naisen kutsumus (1989) 7 op Garnsey, P. & Saller, R., The Roman Empire. Economy, Society, Culture (1987 tai uudempi); Cameron, A., The Mediterranean World in Late Antiquity AD (1996); Reynolds S., Kingdoms and Communities in Western Europe (1997) 7 op Arki Braudel Fernand, Civilization and Capitalism, 15 th 18 th century, Vol I: Structures of Everyday Life (1992; myös ranskaksi ja ruotsiksi); Heikkinen Antero, Kirveskansan elämää. Ihmiskohtaloita Kuhmon erämaassa 1800-luvun alussa. (1998) ja Ginzburg Carlo, Johtolankoja (1996) 7 op Abrams, L., The Making of Modern Woman; Häggman Kai, Perheen vuosisata: perheen ihanne ja sivistyneistön elämäntapa luvun Suomessa (1994); Cunningham H., Children and Childhood in Western Society Since 1500 (1995) 7 op Elinehdot Cameron Rondo, Maailman taloushistoria (1995); Kuisma Markku, Metsäteollisuuden maa. Suomi, metsät ja kansainvälinen järjestelmä (1993) ja Peltonen Matti, Talolliset ja torpparit. Vuosisadan maatalouskysymys Suomessa (1992) 7 op Pounds N. J. G., An Historical Geography of Europe (1990); Ponting Clive, Green History of the World (1992) ja McNeill W., Kansat ja kulkutaudit (2004) 7 op B. Politiikka Poliittiset liikkeet Alapuro Risto ym. (toim.), Kansa liikkeessä (1987); Vares Vesa, Varpuset ja pääskyset, 2000 sekä Offen Karen, European Feminisms (2000) 7 op Pakkasvirta Jussi ja Saukkonen Pasi (toim.), Nationalismit (2005); Yuval-Davis Nira, Gender and Nation. (1997); Sulkunen Irma, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (2004) 7 op. Vincent Andrew, Modern political ideologies (1995); Sassoon Donald, One Hundred Years of Socialism. The Western European Left in the Twentieth Century (1996); Suvanto Pekka, Konservatismi Ranskan vallankumouksesta nykypäivään (1994) 8 op Valtio ja vallankumous Tilly Charles, European Revolutions: (1995); Katajala Kimmo, Suomalainen kapina. Talonpoikaislevottomuudet ja poliittinen kulttuuri Suomessa Ruotsin ajalla n (2002); Alapuro Risto, Suomen synty paikallisena ilmiönä (1994) 7 op Hobsbawm Eric, Äärimmäisyyksien aika. Lyhyt 1900-luku ( ) (1999); Kershaw Ian, The Nazi Dictatorship (2000); Soikkanen Timo, Kansallinen eheytyminen myytti vai todellisuus? (1984) 7 op Kansainvälinen politiikka Hentilä Seppo, Kaksi Saksaa ja Suomi (2003); Best Anthony, Hanhimäki Jussi M., Maiolo Joseph A., Schulze Kirsten E., International History of the Twentieth Century (2004) 6 op Ferro Marc, Colonization A Global History (1997); Phillips J.R Thornton J., African and Africans in the Making of the Atlantic World ; Andersen Roy, Seibert Robert F., Wagner Jon G., Politics and Change in the Middle East: Sources of Conflict and Accommodation (2003) 8 op Urwin Derek, The Community of Europe: A History of European Integration since 1945 (1995); Lundestad Geir, Empire by Integration. The United States and European Integration, (1998); Kuisma Markku, Kylmä sota, kuuma öljy. Neste, Suomi ja kaksi Eurooppaa. (1997) 7 op

23 Suomen historia ja yleinen historia 23 C. Kulttuuri Kulttuurit Rietbergen Peter, A Cultural History of Europe (1998); Vihavainen Timo (toim.), Venäjän kahdet kasvot. Venäjä-kuva suomalaisen identiteetin rakennuskivenä (2004) 7 op Sihvola Juha, Maailmankansalaisen etiikka (2004), Hämeen-Anttila Jaakko, Islamin käsikirja (2004); Lewis Bernard, The Muslim Discovery of Europe (2001) 7 op Bentley Jerry H., Old World Encounters. Cross-Cultural Contacts and Exchanges in Pre- Modern Times (1993); Cartledge P., The Greeks (1993 tai uudempi); Huskinson J. (ed.), Experiencing Rome. Culture, Identity, Power in the Roman Empire (2000) 7 op Tiede Mazlish B., The Uncertain Sciences (1998 tai uudempi); Jacob Margaret C., Scientific Culture and the Making of the Industrial West. (1997) ja Rossi P., The Birth of Modern Science (2001) 7 op Misa Thomas J., Leonardo to Internet. Technology and Culture from the Renaissance to the Present (2004); Mokyr Joel, The Lever of Riches (1992); Suominen J., Koneen kokemus. Tietoteknistyvä kulttuuri modernisoituvassa Suomessa 1920-luvulta 1970-luvulle. (2003) 7op Maailmankuva Krötzl Christian, Pietarin ja Paavalin nimissä (2004); McLeod Hugh, Secularisation in the Western Europe (2000); Markkola, Pirjo, Synti ja siveys (2002) 7 op Muir Edward, Ritual in Early Modern Europe (1997 tai uudempi); Zemon Davis Natalie, Kolme naista: kolme elämää 1600-luvulla (1997); Eilola Jari, Rajapinnoilla. Sallitun ja kielletyn määritteleminen 1600-luvun jälkipuoliskolla noituus- ja taikuustapauksissa (2003) 7 op Douglas Mary, Puhtaus ja vaara. Ritualistisen rajanvedon analyysi (2000); Foucault Michel, Tarkkailla ja rangaista (1980 tai uudempi); Matikainen Olli, Veren perijät. Väkivalta ja yhteisön murros itäisessä Suomessa luvulla (2002) 7 op SYVENTÄVÄT OPINNOT 80 op (sivuaineopiskelijat 60 op) Syventävissä opinnoissa kehitetään historiallista ajattelua perehtymällä historiateoriaan ja historiankirjoituksen historiaan sekä tekemällä tutkielma. Tavoitteena on historiallisen tiedon tuottamis-, esittämis- ja käyttämistapojen ymmärtäminen sekä niiden soveltaminen. Tutkielman aihepiirin tuntemusta syvennetään erikoistumisopinnoissa. S1 Historiateoria ja historian kirjoituksen historia 13 op Opintojakso jakautuu kahteen osaan, historiateorian ja historiankirjoituksen historian opintoihin, jotka suoritetaan erikseen. Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää historiallisen tulkinnan ja päättelyn ominaispiirteet. Historiateorian opinnoissa paneudutaan historioitsijan työn tietoteoreettisiin ja metodologisiin ulottuvuuksiin. Opinnoissa pohditaan lisäksi historiallisen tiedon merkitystä. Sitä käsitellään myös historiankirjoituksen historian opinnoissa, joissa keskitytään analysoimaan, miten ja miksi historiallinen tieto muuttuu. Opintojakson voi suorittaa luento- ja harjoituskursseilla, kirjatenteillä ja erikseen sopien kirjoitelmilla. Korvaava kirjallisuus: a) Historiateoria Hyrkkänen Markku, Aatehistorian mieli (2002); Kalela Jorma, Historiantutkimus ja historia (2000) ja Raatikainen Panu, Ihmistieteet ja filosofia (2004) 6 op b) Historiankirjoituksen historia Tommila Päiviö, Suomen historiankirjoitus (1989); Bentley Michael, Modern Historiography. An Introduction (1999) ja perehtyminen johonkin historiankirjoituksen klassikkoon sopimuksen mukaan 7 op S2 Seminaari 10 op Neljän jakson seminaarissa laaditaan esitelmä, jossa keskitytään erityisesti tieteelliseen kysymyksenasetteluun, argumentointiin ja esitykseen. Seminaarissa aloitetaan tutkielman suunnittelu ja esitelmä voi liittyä tutkielmaan. Seminaari on kaikille pakollinen. S3 Erikoistumisopinnot 17 op Opinnot ovat tutkielmaa tukevia erikoisopintoja. Ne voivat koostua työskentelystä tutkimushankkeessa, osallistumisesta tieteellisiin konferensseihin ja luento- ja harjoitusope-

24 24 Historiatieteen laitos tukseen, ulkomaisista opinnoista, artikkelien kirjoittamisesta, sekä perehtymisestä tutkielman tematiikan kirjallisuuteen ja tutkimusperinteeseen. Opintojen yhteydessä esitetään tutkielman tutkimussuunnitelma. Opinnoista sovitaan oppiaineen professorin kanssa. S4 Tutkielma 40 op (sivuaineopiskelijat 20 op) Pääaineopiskelijat laativat pro gradu -tut kiel man. Sivuaineopiskelijat laativat pro gradu -tutkielmaa suppeamman sivu ainetutkielman. AATE- JA OPPIHISTORIA PERUSOPINNOT 25 op Aate- ja oppihistoria on ajattelun maailmanhistoriaa. Tämän kaksoisoppiaineen juuret lähtevät filosofiasta mutta myös kielen ja kirjallisuuden tutkimuksesta. Aate- ja oppihistoriassa perehdytään eri tieteenalojen ja opillisten käsitysten historiaan osana sitä yleistä kulttuurihistoriaa, johon myös tekniikan historia kuuluu. Aatteita ja opillisia käsityksiä pidetään historiallisina voimina, jotka kertovat ihmisen suhteesta maailmaan. Opinnot voi suorittaa luento- ja harjoituskursseilla, kirjatenteillä ja erikseen sopien myös kirjoitelmilla. Opintoihin sopivia kursseja järjestää paitsi historiatieteen laitos myös tieteen ja teknologian historian verkosto Torus. Kohdat suoritetaan 4 op:n (P1 P5) ja 5 op:n (kohta P6) kokonaisuuksina. P1 Tiede ja maailmankuva 4 op Henry John, The Scientific Revolution and the Origins of Modern Science (2001) 1op Jacob Margaret C., Scientific Culture and the Making of the Industrial West. (1997) 2 op Kuhn Thomas S., Tieteellisten vallankumousten rakenne (1994) (1 op) Nordin Svante, Filosofian historia. Länsi maisen järjen seikkailut Thaleesta postmodernismiin (1999) 3 op Seppänen Lauri, Kieltä ei ole (2004) 1 op P2 Yliopistot 4 op Rashdall Hastings, The Universities of Europe in the Middle Ages (kaksi osaa valinnan mukaan, 1987) 4 op Klinge Matti ym., Kuninkaallinen Turun Akatemia (Helsingin yliopisto , osa 1 (1987) 2 op Gascoigne John, Science, Politics and Universities in Europe, (1998) 2 op P3 Erityistieteiden historiaa 4 op Laudan Larry, Science and values (1984) 2 op Suomalaisen sosiologian historia, toim. Risto Alapuro & Matti Alestalo & Elina Haavio-Mannila (1992) 1 op Suomen tieteen historia, osa 2: humanistiset ja yhteiskuntatieteet (2000), (2 op); osa 3: luonnontieteet ja lääketiede (2002) 2 op Hirvonen Leo, Lääketieteen historia (1987) 1 op Leikola Anto, Ongelmana elämä. Biologian vaiheita Alkmaionista Mendeliin (1987) 1 op P4 Kulttuuri 4 op Ahlman Erik, Kulttuurin perustekijöitä (1976) 1 op Hountondji Paulin J, African Philosophy (1996) 1 op Rodinson, Maxime, Europe and the Mystique of Islam (2002) 1 op Mackerras Colin, Western Images of China (1999) 1 op Littlewood Ian, The Idea of Japan (1996) 1 op P5 Tekniikan historia 4 op Lindell Ismo, Sähkötekniikan historia (1994) 1 op Galileo Galilei, Sidereus Nuncius (1999) 2 op Hughes Thomas P., American Genesis: A Century of Invention and Technological Enthusiasm (1998) 2 op Florman Samuel, Tekniikan eksistentiaaliset riemut (1999) 1 op Salmi Hannu, Atoomipommilla kuuhun!. Tekniikan mentaalihistoriaa (1996) 1 op

25 Latinan kieli ja antiikin traditio 25 P6 Näkökulmia 5 op Blanning T. C. W., The Culture of Power and the Power of Culture. (2002) 2 op Burke Peter, A Social History of Knowledge. From Gutenberg to Diderot. (2000) 2 op Jordanova Ludmilla, Nature Displayed: Gender, Science, and Medicine, (1999) 2 op Lewis C.S., Studies in words (1990) 1 op Sarsila Juhani, Scripta serenissima: retorisia esseitä (2001) 1 op Sarsila Juhani, Historian väärennöksiä ja väärentämisen historiaa (1988) 1 op Wind Edgar, Art and anarchy (1985) 1 op Eliade Mircea, Ikuisen paluun myytti: Kosmos ja historia (1993) 1 op Osserman Robert, Kosmoksen runous (1999) 1 op Klein Etienne, Keskusteluja sfinksin kanssa (2000) 1 op Snow C. P., Kaksi kulttuuria (1999) 1 op LATINAN KIELI JA ANTIIKIN TRADITIO Latinan merkitys eurooppalaisen kulttuuriperinnön välittäjänä ja muokkaajana on keskeinen. Oppiaine korostaa suuntautumista paitsi kieleen, myös historiaan sekä moderniin kulttuuritodellisuuteen. Opintojen sisältönä ovat latinankielinen kirjallisuus ja kulttuuri sekä niiden kreikkalainen tausta. Tarkoituksena on luoda pohjaa antiikin ja keskiajan ja muiden aikakausien ymmärtämiselle sekä valottaa antiikin maailmaa myöhempien kulttuurimuotojen lähtökohtana. Antiikin latinan ohella huomio kiinnitetään keski- ja uuden ajan latinaan. Ennen latinan perusopintoja opiskelijalla tulee olla suoritettuna latinan alkeiskurssi. Latinan kielen ja antiikin tradition opinnot soveltuvat etenkin niille, jotka 1) tulkitsevat latinankielisiä lähteitä opinnoissaan ja sittemmin tutkimuksissaan 2) tarvitsevat latinan tuntemusta kieliopinnoissaan 3) tahtovat latinan avulla syventyä länsimaisen kulttuurin arvoihin ja perinnön eri muotoihin Latinan kielen perusopinnot ja aineopinnot (yht. 60 op)antavat hyvät valmiudet myös aineenopettajan tehtäviin. Latina voi olla aineenopettajan tutkinnossa sivu aineen asemassa. Perusopinnot voi luontevasti suorittaa kahdessa vuodessa (16 op kursseina, 9 op kirjatenttinä). Aineopinnot vaativat melkoisesti omatoimisuutta. Antiikin ja keskiajan latinankielisten tekstien tulkinta edellyttää vähintään hyvällä menestyksellä suoritettua latinan alkeiskurssia sekä jatkokursseja (I ja II). Kirjatenttien lisäksi opintoja voi suorittaa esseitä tai kirjareferaatteja kirjoittamalla sekä suorittamalla latinankielistä kirjallisuutta omatoimisesti. PERUSOPINNOT 25 op Tavoite: Opintokokonaisuuden suorittanut on omaksunut latinan kielen perustiedot, hallitsee pääpiirteittäin latinan kulttuurihistorian sekä kykenee perehtymään latinankielisiin lähteisiin tarvittaessa sanakirjojen ja selitysteosten avulla. Opiskelija myös tuntee kreikkalais-roomalaisen antiikin historian ja kulttuurihistorian pääpiirteet. Pl Latinan jatkokurssi I 4 op Harjoituksia 56 t. Oppikirjana Kallela-Oksala-Paananen-Palmén, Ad Fontes II (Kor vataan teoksella Kallela et al. Clavis Latina II). Kurssi edellyttää latinan kielen alkeiskurssin suoritusta. Ne, jotka ovat koulussa suorittaneet vastaavat tiedot, vapautuvat kurssista.

26 26 Historiatieteen laitos P2 Latinan jatkokurssi II 4 op Harjoituksia 56 t. Oppikirjana Kallela- Paa na nen-palmén, Ad Fontes III (Korvataan teoksella Kallela et al. Clavis Latina III, kun ko. kirja on julkaistu). Kurssi edellyttää latinan jatko kurssi I:n suoritusta. Ne, jotka ovat koulussa suorittaneet vastaavat tiedot, vapautuvat kurssista. P3 Kieliopin harjoitukset 3 op Harjoituksia 30 t. Oppikirjana lähinnä Pekkanen, Ars Grammatica; myös opettajan aineistoa. Loppukokeessa suoritetaan kieliopista muoto-oppi taivutuksineen, lauseopin säännöt ja esimerkkilauseet latinasta suomeen. P4 Latinankielinen kirjallisuus I: klassinen latina 6 op Kaksi 56 t. luentosarjaa loppukokeineen tai kirjatentti, johon luetaan sopimuksen mukaan n sivua latinankielistä tekstiä (esim. Caesar, Sallustius, Livius, Tacitus, Ammianus Marcellinus, Cicero ja Seneca sekä Boethius) ja n säettä roomalaisilta runoilijoilta (esim. Catullus, Vergilius, Horatius, Ovidius). P5 Latinankielinen kirjallisuus II: Keski- ja uuden ajan latina 3 op Yksi 56 t. luentosarja loppukokeineen tai kirjatentti, johon luetaan sopimuksen mukaan n sivua latinankielistä proosaa ja n säettä latinankielistä runoutta. Tekstivalikoimana lähinnä Pekkanen, Ramus virens. P6 Antiikin historia ja kulttuuri 5 op Antiikin kirjallisuuden historia 3 op Luentokurssi loppukokeineen tai kirjatenttinä Kaimio-Oksala-Riikonen, Antiikin kirjallisuus ja sen vaikutus (6. uudistettu painos) SEKÄ C. Lindskog, Kreikkalaisia jumalaistaruja ja satuja (1928 tai uud.) tai A. Henrikson, Antiikin tarinoita (1993) s , Antiikin historian peruskurssi 2 op Luentoja ja harjoitukset sekä loppukoe tai kirjatenttinä Kishlansky, Mark et al., The Unfinished Legacy. A Brief History of Western Civilization (1993), s TAI Kishlansky, Mark et al., Civilization in the West (2001 tai uudempi), s Ne, jotka ovat historian perusopintojen yhteydessä suorittaneet kohdan P4, vapautetaan tästä kurssista. AINEOPINNOT 35 op Tavoite: Kokonaisuuden suoritettuaan opiskelija hallitsee aktiivisesti latinan peruskieliopin ja osaa tuottaa kirjallisesti latinankielistä tekstiä. Hänellä on avarampi ja syvällisempi käsitys latinankielisestä kirjallisuudesta ja hän hallitsee tieteellisen tutkimustoiminnan perusteet. Al Latinan kielen taito 5 op Palmén-Pekkanen, Latinan kielen harjoitustehtäviä ja opettajan tekstimateriaalia. Harjoittelu järjestetään tarvittaessa. Pekkanen, Ars grammatica (muoto- ja lauseoppi kerrataan, esimerkkilauseet hallitaan suomesta latinaksi). Loppukokeessa kielioppikuulustelu sekä käännös suomesta latinaan, jonka yhteydessä saa apuneuvona käyttää Geitlinin suomalais-latinalaista sanakirjaa ja Strengin latinalais-suomalaista sanakirjaa. A2 Roomalainen proosakirjallisuus 4 op Selityksiä ja suomennoksia apuna käyttäen suoritetaan valikoima esim. seuraavista teoksista: Cicero, Brutus (2 op), Orator (1,5 op), kaksi puhetta Catilinaa vastaan (1 op), Cato (1 op) tai Laelius (1 op); Caesar, De bello Gallico, yksi kirja (1 op); Sallustius, Bellum Catilinae (1,5 op); Livius, 21. kirja (2 op); Petronius, Cena Trimalchionis (1,5 op); Tacitus, Annales, 1. kirja (1,5 op). Suoritustavasta sovittava kuulustelijan kanssa. A3 Roomalainen runous 4 op Selityksiä ja suomennoksia apuna käyttäen suoritetaan valikoima esim. seuraavista teksteistä: Vergilius, Georgica, yksi kirja (T. Oksalan selitysten mukaan sekä koko teos suomennoksena) (1,5 op); Aeneis, esim. 6. kirja (2 op); Horatius, Ars poetica (T. Oksalan ja E. Palménin selitysten mukaan) (1,5 op); valikoima oodeja (T. Oksalan ja E. Palmenin selitysten mukaan) (2 op); Catullus, Liber carminum (3 op); Lucretius, yksi kirja (2 op); n. 500 säettä Horatiuksen tai Juvenaliksen satiireja tai Martialiksen epigrammeja (1 op); n. 500 säettä roomalaisia elegioja (Propertius, Tibullus, Ovidius) (1 op).

27 Latinan kieli ja antiikin traditio 27 A4 Vulgaari- ja myöhempi latina 6 op Yksi 56 t. luentosarja loppukokeineen tai kirjatentti, johon luetaan sopimuksen mukaan n sivua latinankielistä proosaa ja n säettä latinankielistä runoutta (tekstivalikoimana lähinnä Pekkanen, Ramus virens) (3 op), sekä valikoima esim. seuraavista teksteistä: Versio vulgata, Matteuksen tai Luukaksen evankeliumi (2 op); Marcusson - Norberg, Med lärde på latin (1,5 op); Svennung, Från senantik och medeltid, n. 50 sivua (3 op); Bureus, Orbis Arctoi descriptio (T. Pekkasen selitysten mukaan) (1,5 op); Juslenius, Aboa vetus et nova (T. Pekkasen ja V. Seppälä-Pekkasen selitysten mukaan) (1,5 op), Vindiciae Fennorum (J. Sarsilan selitysten mukaan) (1,5 ov) tai De Miseriis Finnorum (J. Sarsilan selitysten mukaan) (1 op). A5 Aineopintojen erikoiskurssit 9 op Kurssien tarkoitus on perehdyttää opiskelija antiikin ja sen tradition tutkimisen eri osaalueisiin. Erikoiskursseja voi suorittaa lähinnä kirjatentteinä tai laatimalla esseitä joko itsenäisesti tai tutkimusryhmissä. Kirjatenteistä on sovittava aina erikseen; alla luetellut kirjat ovat lähinnä esimerkkejä. Luento- ja harjoituskursseja järjestetään resurssien salliessa. a) Johdatus antiikintutkimukseen 3 op Luentokurssi, tai valikoima seuraavista kirjoista: Morley, Writing Ancient History (1,5 op); Castren-Frösen, Johdatus antiikin tutkimukseen (1,5 op); Crawford, Sources for Ancient History (2 op): Bagnall, Reading papyri, Writing ancient history (1,5 op); Zilliacus, Rooma, piirtokirjoitusten kaupunki (1 op); Zilliacus, Papyrustutkimus (1 op). b) Topografi a ja kaupunkikulttuuri 3 op Esim. kaksi seuraavista: Camp J.M. & Renfrew C, Athenian Agora: excavations in the Heart of Classical Athens (1992); Claridge A. et al., Rome: An Oxford Archaeological Guide; Krautheimer R., Rome. Profile of a City, ; Owens E.J., The City in the Greek and Roman World (1991). Raportoitu opintomatka voidaan hyväksyä suoritukseksi eri sopimuksesta. c) Antiikin fi losofi a ja aatemaailma 3 op Esim. Thesleff - Sihvola, Antiikin filosofia ja aatemaailma (1994). d) Kreikan kieli ja kulttuuri 3-6 op Valitaan seuraavista 1 2 kokonaisuutta: Kreikan kielen alkeiskurssi 3 op Oppikirjana Frösén, Epi oinopa ponton (kurssit 1-2). Harjoituksia 56 t. ja loppukoe tai kirjatentti Kreikan kielen jatkokurssi 3 op Oppikirja: Frösén, Epi oinopa ponton (kurssit 3 ja 4 tai 6). Harjoituksia 56 t. ja loppukoe tai kirjatentti. Kreikan kirjallisuus 3 op Kirjatentti: runoutta ja proosaa käännöksinä esim. seuraavista teoksista: Ilias (1,5 op) tai Odysseia (1,5 op). Lyriikkaa: Oksala-Oksala, Kreikkalaisia kirjailijakuvia s ; Sapfo (Junkolan tai Saarikosken suomennos); Theokritos, Idyllejä (yht. 1,5 op): Ksenofon, Kyyroksen sotaretki (1,5 op); Platon, Faidon, Faidros ja Pidot (1,5 op); Yksi Aiskhyloksen, Sofokleen, Euripideen ja Aristofaneen draama (1,5 op). e) Klassinen retoriikka 3 op Luentokurssi tai jokin retoriikan teorian esitys selityksineen, esim. Aristoteles tai Cicero vastaavan opettajan ohjeiden mukaan. f) Antiikin kulttuurivaikutus 3 op Luentokurssi, tai valikoima esim. seuraavista kirjoista: Oksala, Eino Leinon tie Paltamosta Roomaan (1 op) Härmänmaa-Vihavainen: Kivettyneet ihanteet? Klassismin nousu maailmansotien välisessä Euroopassa (2 op) Jenkyns (ed.): The Legacy of Rome: A New Appraisal (3 op). g) Latinan historiallinen kielioppi 3 op Kirjatentti: Lundström, Latinets ljud- och formhistoria; Palmer, The Latin Language (lauseoppi). A6 Latinan työseminaari 6 op Opiskelija laatii autenttiseen latinankieliseen tekstiin pohjautuvan interpretaatiotyön (suomennos, kieltä, sisältöä ja kirjallista muotoa koskevat selitykset), joka käsitellään semi naariistunnossa.

28 28 Historiatieteen laitos TALOUS- JA SOSIAALIHISTORIA PERUSOPINNOT 25 op Opintojen tavoitteena on ymmärtää yhteiskunnan muutosta erityisesti taloudellisten ilmiöiden ja sosiaalisten suhteiden näkökulmasta. Opinnoissa keskitytään ilmiöihin, jotka ovat sidoksissa oman aikamme keskeisiin ja ajankohtaisiin ongelmiin niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Talous- ja sosiaalihistoria täydentää erityisen hyvin yhteiskuntatieteiden, kaupallisten aineiden ja tiedotusopin sekä kulttuuritieteiden opintoja. Se sopii hyvin sivuaineeksi niille, jotka opiskelevat teknisiä tieteitä tai esimerkiksi maantiedettä muissa korkeakouluissa. Opinnot suoritetaan luento- tai harjoituskursseina, kirjatenttinä tai kirjoitelmana, josta sovitaan aina opettajan kanssa. Vaihtoehtoisesta kirjallisuudesta voi sopia opettajan kanssa. P1. Johdatus talous- ja sosiaali historiaan 5 op Cameron, Rondo, Maailman taloushistoria (1995) ja Haapala, Pertti, Sosiaalihistoria. Johdatus tutkimukseen (1989). P2 P7. Talous- ja sosiaali historian erityisteemat 20 op Kohdista P2 P7 suoritetaan 20 opintopistettä siten, että yhdestä teemasta voi suorittaa enintään 10 opintopistettä. Vaihtoehtoisesta kirjallisuudesta tai kurssista voi sopia opettajan kanssa. P2. Taloushistoria (a) Maailmantalous ja globalisaation historia Stearns, Peter, The Industrial Revolution in World History (1998) ja Chang, Ha-Joon, Kicking away the Ladder. Development Strategy in Historical Perspective (2002). 5 op. (b) Suomen taloushistoria Pihkala, Erkki, Suomalaiset maailmantaloudessa (2001) sekä vaihtoehtoisesti joko Leppänen, Seppo & Romppanen, Antti (toim.), Globaalitalous ja Suomi (1995) tai yksi osa sarjasta Suomen maatalouden historia (I-III, ). 5 op. (c) Yrityshistoria Micklethwait, John & Wooldridge, Adrian, The Company: A Short History of a Revolutionary Idea (2003) sekä vaihto ehtoisesti joko Schybergson, Per, Työt ja päivät. Ahlströmin historia (1992) tai yksi osa sarjasta Häikiö, Martti, Nokia OYJ:n historia (2001) tai Vainio-Korhonen, Kirsi, Ruokaa, vaatteita, hoivaa. Naiset ja yrittäjyys paikallisena ja yleisenä ilmiönä 1700-luvulta nykypäivään (2002). 5 op. P3. Väestöhistoria (a) Väestökehitys Livi-Bacci, Massimo, A Concise History of World Population (1997 tai myöh.) ja Koskinen, Seppo ym. (toim.), Suomen väestö (1994). 5 op. (b) Terveyden historia Porter, Dorothy, Health, Civilization and the State (1999) sekä McNeill, W. H., Kansat ja kulkutaudit (2004, on engl.) tai Vuorinen Heikki, Tautien historia (2002). 5 op. P4. Sosiaaliset suhteet (a) Sosiaaliset ongelmat Alesina, A. & Glaeser, E., Fighting Poverty in the US and Europe: A World of Difference (2004) ja Riihinen, Olavi (toim), Sosiaalipolitiikka 2017 (1992). 5 op. (b) Työ ja työelämän historia Burnett, John, Idle Hands, The Experince of Unemployment, (1994 tai myöh.) sekä vaihtoehtoisesti joko Siltala, Juha, Työelämän huonontumisen lyhyt historia ( 2004) tai Parikka, Raimo (toim), Suomalaisen työn historiaa korvesta konttoriin (1999). 5 op. (c) Perhe ja sukupuoli Häggman, Kai, Johdatus perhehistoriaan (1996) sekä vaihtoehtoisesti joko Abrams, Lynn, The Making of Modern Woman (2002) tai Löfström, Jan, Sukupuoliero agraarikulttuurissa (1999). 5 op.

29 Museologian opintokokonaisuus 29 P5. Ympäristöhistoria (a) Ympäristön muutos ja ympäristö ongelmat Ponting, Clive, A Green History of the World (1991 tai myöh.) ja Tarr, J. A., The Search for the Ultimate Sink. Urban Pollution in Historical Perspective (1996 tai myöh.). 5 op. (b) Kaupunkiympäristö Hall, Peter, Cities in Civilization (1999) sekä vaihtoehtoisesti joko Juntto, Anneli, Asuntokysymys Suomessa Topeliuksesta tulopolitiikkaan (1990) tai Harjula, Minna, Tehdaskaupungin takapihat (2003). 5 op. P6. Teknologian historia (a) Tekniikan historia Landes, David, The unbound Prometheus: technological change and industrial development in Western Europe from 1750 to the present (second edition, 2003) ja Michelsen, Karl-Erik, Viides sääty (1999). 5 op. (b) Tietoyhteiskunnan historia Castells, Manuel, The Informatioin Age, vol. 1. The Rise of the Network Society (2. ed. 2000) ja Castells, Manuel & Himanen, Pekka, The Information Society and the Welfare State (on myös suom.) (2002). 5 op. (c) Teknologia ja kulttuuri Diamond, Jared, Tykit, taudit ja teräs: ihmisen yhteiskuntien kohtalot (2003, on myös engl.) ja Kennedy, Paul, Uuden vuosituhannen haasteet (1994, on myös engl.). 5 op. MUSEOLOGIAN OPINTOKOKONAISUUS Opintokokonaisuuden tavoite on tarjota opiskelijalle valmiudet toimia oman erikoisalansa kulttuurituotteiden näyttelyiden järjestäjänä, koordinaattorina tai tuottajana. Opinto kokonaisuus antaa opiskelijalle sellaisia arkistoihin, kokoelmiin, museoihin ja uusmediaan liittyviä tietoja ja taitoja, joilla on ammatillista kysyntää arkisto- ja museoalalla. Sisältämiensä kulttuurimarkkinoinnin opintojen ansiosta opintokokonaisuus antaa myös perusvalmiudet toimia kulttuuritapahtumien tuottajana. Harjoittelujakson avulla opiskelija saa alan työkokemusta ja työelämän kontakteja. Tulevaisuuden museossa edellytetään monialaista osaamista ja koulutusta, joka liittyy niiden tutkimus- ja tallennusalaan, museologiaan ja museoiden toimintaan modernien kulttuuripalvelujen tuottajina. Opintokokonaisuuden kohderyhmänä ovat Tampereen yliopiston historian, etnomusikologian, Suomen kirjallisuuden, yleisen kirjallisuustieteen sekä teatterin ja draaman tutkimuksen pääaineopiskelijat, jotka eivät pyri opettajan tai tutkijan ammatteihin. Opintokokonaisuus ajoittuu opintojen loppuvaiheeseen ja siihen valittavilta opiskelijoilta edellytetään kokonaismerkintää pääaineen aineopinnoissa. Ellei opiskelija ole edellä mainittujen alojen pääaineopiskelija hänellä tulee olla myös perusopintojen kokonaismerkintä jostakin seuraavista oppiaineista: arkeologia, klassillinen arkeologia, kansatiede, kulttuuri historia, historia, taidehistoria tai folkloristiikka. Opetus järjestetään joka toinen vuosi, ja siihen on erillinen haku keväällä. Hausta ilmoitetaan historiatieteen laitoksen ilmoitustauluilla ja kotisivuilla. Opintokokonaisuuden opiskelijamäärä on opiskelijaa. Opinnot aloitetaan syksyllä ja järjestetään yhden lukuvuoden aikana, kuitenkin niin, että harjoittelu on mahdollista suorittaa vielä seuraavan lukuvuoden 1. ja 2. jakson aikana. Opintokokonaisuuden opetuksesta vastaavat Historiatieteen laitos, Musiikintutkimuksen laitos, Hypermedialaboratorio ja Tampereen kaupungin museotoimi. Opintokokonaisuutta koordinoi ja suoritusmerkinnät antaa Historiatieteen laitos.

30 30 Historiatieteen laitos I Johdatus museologiaan 4 op Tavoite ja sisältö: Museologia tieteenä, museolaitoksen historia, asema ja merkitys yhteiskunnassa; kokonaiskuvan luominen museotoiminnasta. Museoiden tehtävät ja tavoitteet; museo toimintaorganisaationa, Suomen museolaitos ja sen työnjako; talous; museotoimintaan vaikuttava lainsäädäntö. Suoritustapa: Luento ja kirjallisuustentti Kirjallisuus: Heinonen Jouko & Lahti Markku, Museologian perusteet s. 3-84, (2001); Museo Museopoliittinen ohjelma. Komiteamietintö 31:1999; ICOM Code of professional ethics ICOM Suomen osaston julkaisema Ohjenuora Museotyön eettiset periaatteet; Janne Vilkuna, Menneisyyden tulevaisuus. Kirjassa Näkökulmia museoihin ja museologiaan (toim. Janne Vilkuna) Ethnostoimite 10 (2000); Juhani Kostet: Mikä museo? Muutamia ajatuksia museo-käsitteen sisällöstä ja ongelmista. Kirjassa Näkökulmia museoihin ja museologiaan (toim. Janne Vilkuna) Ethnostoimite 10 (2000). II Aineellinen kulttuuriperintö 6 op Museoiden kokoelmat ja niiden hoito Tavoite ja sisältö: Kokoelmien sisältö, rakenne ja merkitys, kokoelmien kartuttaminen, säilytys ja hoito. Suoritustapa: Luennot, demonstraatiot, kirjallisuus, ekskursio; harjoitustyöt, kuulustelu tai essee Kulttuuriympäristö Tavoite ja sisältö: Kulttuuriympäristön rakenne ja merkitys; kulttuuriympäristön hallinta ja hoito. Museoiden tutkimustoiminta. Suoritustapa: Luennot, demonstraatiot, kirjallisuus, ekskursio; harjoitustyöt. III Arkistot 4 op Dokumentaatiojärjestelmät Tavoite ja sisältö: Kokoelmien hallinta, luokittelu; dokumentointi, tietokantajärjestelmät Suoritustapa: Luennot ja demonstraatiot, harjoitustyö Arkisto: Kuva-arkisto Tavoite ja sisältö: Arkistoinnin periaatteet, arkistomateriaalin käsittely ja hallinta, tekijänoikeuskysymys, valokuvamateriaalin digitaalinen ja muu arkistointi Arkisto: Äänitearkisto Tavoite ja sisältö: Yleiskuva äänitearkistosta, sen rakenteesta ja käytöstä. Suoritustapa: Luennot ja demonstraatiot, harjoitustyö Vastaava laitos: Musiikintutkimuksen laitos IV Kulttuuripalvelut 6 op Museopedagogiikka 3 op Tavoite ja sisältö: Museopedagogiikan asema museotoiminnan kokonaisuudessa, kohderyhmät ja vuorovaikutus; toimintamuodot ja menetelmät Suoritustapa: Luennot, demonstraatio, kirjallisuus; museopedagoginen tehtävä Oheiskirjallisuus: Museo oppimisympäristönä. Suomen museoliiton julkaisuja 54. Jyväskylä 2004; Heinonen Jouko & Lahti Markku 2001: Museologian perusteet, s ; Oma koulu tutki ja opi. Museovirasto/Opetushallitus 1999; Monica Cassel: Museipedagogik. Konsten att visa en utställning. (2001) Kulttuuripalveluiden johtaminen ja markkinointi 3 op Tavoite ja sisältö: Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijalle perustiedot kulttuuripalvelujen ja -tapahtumien orga nisoinnista, johtamisesta ja markkinoinnista. Suoritustapa: Luento, oheiskirjallisuus ja harjoitustyö. V Näyttelytekniikka 11 op Näyttelyt 3 op Tavoite ja sisältö: Näyttelyn suunnittelu ja tekninen toteutus, visuaalisuus, näyttely viestinnän välineenä ja symbolina, museoiden näyttelypolitiikka; näyttelymuodot; budjetointi ja lainsäädäntö. Suoritustapa: Luennot, kirjallisuus, ekskursio; harjoitustyö, essee/ näyttelyanalyysi tai kuulustelu. Hypermedia 8 op X1 Verkkojulkaisemisen perusteet 3 op Tavoite ja sisältö: Kurssilla tutustutaan verkkosivustojen tekemiseen erilaisten suunnittelumenetelmien sekä hypermediaelementtien

31 Nordic Perspective on European History 31 tuottamiseen tarkoitettujen ohjelmien ja teknisten apuvälineiden tuella. Samalla kurssi johdattaa opiskelijoita pohtimaan ja ratkaisemaan itsenäisen julkaisemisen erityiskysymyksiä. X1-kurssi on täydennysopintoina suoritettava taitokurssi. Kurssin suorittamisesta saa opintoviikkoja, mutta kurssi ei kuulu hypermedian perusopintokokonaisuuteen. Suoritustapa: 28 tuntia opetusta, osallistuminen harjoituksiin sekä dokumentoitu harjoitustyö. P5 Vuorovaikutteisen median toteutus 5 op Tavoite ja sisältö: Tällä käytännön työhön keskittyvällä kurssilla perehdytään mediaelementtien tuotantoon, sekä liittämiseen osaksi hypermediajärjestelmiä. Kurssilla käydään läpi erityisesti verkkojulkaisuun liittyviä seikkoja. Suoritustapa: 35 tuntia opetusta, luennot, harjoitukset ja harjoitustyö. Vastaava laitos: Hypermedialaboratorio VI Harjoittelu 4 op Tavoite ja sisältö: Perehtyminen museotyön eri osa-alueisiin, erityisesti näyttelytoimintaan ja museoiden sisältötuotantoon, sekä työelämäkontaktien solmiminen. Suoritustapa: Vähintään kahden viikon harjoittelu museossa. Harjoittelu suoritetaan Tampereen museoissa tai opiskelija voi itse hankkia harjoittelupaikan muusta museosta, jonka harjoittelun ohjaaja hyväksyy. Opiskelija toimii ohjaajan opastuksella näyttely- ja/tai muissa projekteissa. Harjoittelusta laaditaan raportti. NORDIC PERSPECTIVE ON EUROPEAN HISTORY The Nordic Perspective on European History is a history programme specialising in the development of Northern Europe throughout history. It is especially offered to foreign students. The programme aims to offer an opportunity to understand European history from a different point of view via the prism of Northern Europe to enable the students to understand the specific features of Finnish, Scandinavian and Baltic histories and cultures to draw attention to the importance of the periphery and core interaction in the European history and specifically its impact on the development in the European North to emphasize the cultural and linguistic versatility and diversity of Europe to enable students to understand the importance of Russia in the development of Northern Europe and the Baltic Sea area. N.B. The studies are to be completed primarily by taking book examinations and/or as written assignments. For more information on the Nordic Perspective on European History please contact the International Student Advisor or the Departmental Coordinator at the following address: Department of History, University of Tampere, Finland or by [email protected] BASIC STUDIES 25 credits Edge 1. Introduction to Finnish History, 4 credits The unit gives the general outline of Finnish history from prehistory to the present day. International students are advised to take part in the Finnish History Seminar, when available. Otherwise, the following books should be read for an exam or an essay: Engman Max & Kirby David (eds), Finland. People, Nation, State (1989) and Lehtonen Tuomas M. S. (ed), Europe s Northern Frontier. Perspectives on Finland s Western Identity (1999)

32 32 Historiatieteen laitos Edge 2. Shaping of the European North, 4 credits The unit explores the expansion of the European culture to the North, the competition between the western and eastern churches, and the influence of the Vikings and the Hanse. Sawyer Birgit and Peter, Medieval Scandinavia (1993) and Sawyer Peter, Kings and Vikings. Scandinavia and Europe AD (1982) Edge 3. Rise of the Northern Great Powers, 4 credits The unit explores the Swedish and Russian contest for supremacy in the 17th and 18th centuries, the position of the Baltic provinces and Finland, their participation in the emerging world economy, and the Nordic, European and Russian ways of organising society. Kirby David and Hinkkanen Merja-Liisa, The Baltic and the North Seas (2000) Thaden Edward C., Russia s Western Borderlands (1984) Edge 4. The Age of Modernisation, 5 credits The unit gives insights into industrialization, nationalism, socialism, the emergence of a civic society, and social issues such as labour and gender. Please choose five credit points according to your own interests: Hall Thomas (ed), Planning and Urban Growth in the Nordic Countries (1991), 3 credits Heikkinen Sakari, Labour and Market. Workers, Wages and Living Standards in Finland (1997) 2 credits Hietala Marjatta, Services and Urbanization at the Turn of the Century. The Diffusion of Innovations (1989) 2 credits Kirby David, The Baltic World, Europe s Norther Periphery in an Age of Change (1995) 2 credits Polvinen Tuomo, Imperial Borderland: Bobrikov and the Attempted Russification of Finland, (1995), 2 credis Hjerppe Riitta, The Finnish Economy Growth and Structural Change (1989) 2 credits Edge 5. Politics in the 20th Century, 4 credits The unit concentrates on the two World Wars and the Cold War. Please choose four credits according to your own interests: 2 credits each: Alapuro Risto, State and Revolution in Finland (1988) Hiden John and Salmon Patrick, The Baltic Nations and Europe. Estonia, Latvia and Lithuania in the Twentieth Century (1991) Jussila Osmo et al., From Grand Duchy to Modern State. A Political History of Finland Since 1809 (1999) Mylly Juhani and Berry Michael (eds), Political Parties in Finland. Essays in History and Politics (1984) Polvinen Tuomo, Between East and West. Finland in International Politics (1986) Paasivirta Juhani, Finland and Europe (1988) Edge 6. The Nordic Model, 4 credits The unit focuses on the emergence of the Nordic welfare societies, and the issues of gender, state and citizenship in the Nordic countries. Please choose four credits according to your own interests: 2 credits each: Broberg Gunnar and Roll-Hansen Nils (eds), Eugenics and the Welfare State. Sterilization Policy in Denmark, Sweden, Norway, and Finland (1996) Markkola Pirjo (ed.), Gender and Vocation: Women, Religion and Social Change in the Nordic Countries, (2000) Petersen Klaus and Christiansen Niels Finn (eds), The Nordic Welfare States Scandinavian Journal of History Vol. 26, No. 3, 2001 Women in Finland (1999)

33 North American Studies 33 NORTH AMERICAN STUDIES BASIC STUDIES 25 credits NAM-1 Introduction to North American Studies, 7 credits Introduction to the societies and cultures of the United States, Canada, and Mexico from a multidisciplinary perspective and multi-methodological approaches. a) Introductory Lecture Course on North American Studies, 5 credits Lecture course including a book exam on Frederick Boal and Stephen Royle, North America: A Geographic Mosaic (1999) and one of the following: Malcolm Bradbury and Howard Temperley (ed.), Introduction to American Studies, 3rd edition (1998) David Taras and Beverly Jean Rasporich (ed.), A Passion for Identity. An Introduction to Canadian Studies (2001) Introductory readings in Mexican Studies (available in the North American Studies Office) N.B. Instead a book exam, it is possible to do a written assignment on materials provided by the Centre for North American Studies b) Guest Lectures on North American Studies, 2 credits A set of lectures on North American Studies given by visiting scholars. NAM-2 History, 3 credits a) Social, Economic, and Environmental History 3 credits Choose two of the following: William Cronon (ed.), Rethinking the Human Place in Nature (1996) M.H. Watkins, H.M. Grant, Canadian Economic History: Classic and Contemporary Approaches (1999) James O. Horton, Hard Road to Freedom: The Story of African America (2001) b) Cultural and Intellectual History 3 credits Choose two of the following: Michael Kammen, American Culture, American Tastes: Social Change in the Twentieth Century (2000) Peter Hall, Cities of Tomorrow: An Intellectual History of Urban Planning and Design in the Twentieth Century (1996) Thomas Hughes, American Genesis: A Century of Technological Enthusiasm, (1990) c) Political and International History 3 credits Choose two of the following: Byron Shafer and Anthony Badger (eds.), Contesting Democracy: Substance and Structure in American Political History, (2001) Gordon Martel (ed.), American Foreign Relations Reconsidered (1994) Jussi Hanhimäki, Scandinavia and the United States: An Insecure Friendship (1997) NAM-3 North American Literatures, 3 credits Surveys and special courses on North American literatures, with some treatment of language. Students are advised to complete this requirement by attending one or both of the courses on American Literature offered by the Departments of English Philology or English Translation. Students who cannot attend these courses should photocopy for themselves the pack of readings available in the North American Studies office, read them alongside of a course book to be announced at the NAM bulletin board, and take a book exam on these (3 credits). NOTE: Students who have completed course AV6A/B in the Department of English Translation are exempted. Students who have completed course P2a in the Department of English Philology may gain 3 credit points by taking a book exam on only the announced course book. NAM-4 Law and Politics, 3 credits North American political systems. Foreign policy. US presidency and presidents. Canadian and US constitutions.

34 34 Historiatieteen laitos Book examinations on the USA: Wilson, James Q., American Government, Institutions & Policies, third or later edition, 3 credit points or Vile, M.J.C., Politics in the USA, and Hall, Kermit, The Magic Mirror: Law in American History, together total 3 credit points Book examinations on Canada: Forbes, H.D. Canadian Political Thought, and Monaham, Patrick, Politics and the Constitution, together total 3 credit points NAM-5 Society and Culture, 3 credits a) Society and Culture, 3 credits Book examination: Donald Inglehart, Neil Nevitte and Miguel Basañez, The North American Trajectory: Cultural, Economic, and Political Ties among the United States, Canada, and Mexico (1996), and Sharon Zukin, Landscapes of Power: From Detroit to Disney World (1991), together total 3 credit points Book examination on Ethnicity and Urbanization: Louise Lamphere, Structuring Diversity: Ethnographic Perspectives on the New Immigration, (1992), and Martin Sanchez Jankowski, Islands in the Street: Gangs and American Urban Society (1991), together total 3 credit points OR: b) Women s Studies and Gender, 3 credits Book examination: Suzanna Danuta Walters, All the Rage: The Story of Gay Visibility in America (2001). Kathryn McPherson, Nancy M. Forestell, Cecilia L Morgan, (eds.) Gendered Pasts: Historical Essays on Femininity and Masculinity in Canada (1999). NAM-6 Mass Communications, 3 credits American mass communications theory, policy and system. Book examination: DeFleur & Ball-Rokeach: Theories of Mass Communication, 89 and one of the following: Carey, Communication as Culture, 1989 or Newcomb: Television: The Critical View, 94, together total 3 credit points NAM-7 Business and Management, 3 credits Writing an essay based on the following literature OR taking a written exam on the literature. Gert Hofstede, Culture s consequences; Comparing values, behaviors, institutions and organizations across nations (2000). Peter B. Smith, Mark F. Peterson, Shalom H Schwartz, & collaborators, Cultural values, sources of guidance, and their relevance to managerial behavior. A 47-nation study. Journal of Cross-Cultural Psychology, Vol 39, No 2, March (2002), SUBJECT STUDIES 35 credits NAM-8 Proseminar, 7 credits The pro-seminar will offer methodological tools for interdisciplinary research and will familiarize students with works that are considered as North American Studies Classics. To complete the proseminar the students are required to write a research paper. NAM-9 New directions of North American Studies, 3 credits Book examination, choose two of the following: Keith Banting, Degrees of Freedom: Canada and the United States in a Changing World (1997) Sacvan Bercovitch, The Rites of Assent: Transformations in the Symbolic Construction of America (1993) Bruce Chadwick, The Reel Civil War: Mythmaking in America (2001) Jim Cullen, Born in the USA: Bruce Springsteen and the American Tradition (1998) Rachel DuPlessis, Genders, Races, and Religious Cultures in Modern American Poetry, (2001) Paul Gilroy, The Black Atlantic: Modernity and Double Consciousness (1995) Linda Kealey, Enlisting Women for the Cause: Women, Labour, and the Left in Canada, (1998) Martin Kenney, Understanding Silicon Valley: The Anatomy of an Entrepreneurial Region (2000)

35 North American Studies 35 Kenneth L. Kusmer, Down & Out, On the Road: The Homeless in American History (2001) Seymour Martin Lipset, The Continental Divide: The Values and Institutions of the United States and Canada (1991) George Lipsitz, American Studies in a Moment of Danger (2001) Julian Murphet, Literature and Race in Los Angeles (2001) Joy Parr, Domestic Goods: The Material, the Moral, and the Economic in the Postwar Years (1999) Daniel T. Rodgers, Atlantic Crossings: Social Politics in a Progressive Age (2000) Rogers Smith, Civic Ideals: Conflicting Visions of Citizenship in U.S. History (1999) Lawrence Buell, Writing for an endangered world. Literature, Culture and Environment in the U.S. and Beyond (2001) NAM-10 Special Courses in North American Studies, 18 credits Students can choose special courses from the list compiled for each academic year in the NAM-curriculum or use the credits they have earned in foreign universities. They can also consult appropriate contact persons within the NAM-program and write papers or take examinations according to their own interests. NAM-11 Research Seminar, 7 credits This particular seminar is meant for students who have already finished at least one proseminar in any subject. The seminar will concentrate on deepening students knowledge in the field of North American Studies. In order to complete this course students are required to write a research paper. When possible, the seminar is organized under the supervision of an American visitor.

36 36 KIELI- JA KÄÄNNÖSTIETEIDEN LAITOS Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen tutkintojen pääaineina voivat olla suomen kieli, vieraista kielistä englantilainen filologia, saksan kieli ja kulttuuri, ranskan kieli, slaavilainen filologia, pohjoismaiset kielet sekä käännöstieteen oppiaineet englanti, saksa tai venäjä. Vain sivuaineina opiskeltavia ovat espanjan kieli, puolan kieli, tšekin kieli, monitieteinen opintokokonaisuus Russian Studies Programme, yleinen kielitiede, fonetiikka, viron kieli ja virolainen kulttuuri sekä käännöstiede (ruotsi). Lisäksi laitos tarjoaa teknisen viestinnän maisteriopinnot. Suomen kielessä ja vieraissa kielissä voi pätevöityä aineenopettajaksi. Käännöstieteen opinnot valmistavat mm. kääntäjän ja tulkin ammattiin. Koska vieraiden kielten ja käännöstieteen oppiaineiden opetussuunnitelmat ovat osittain päällekkäiset, opiskelijan tutkintoon ei minimilaajuudessaan voi kuulua yhdistelmiä englantilainen filologia + käännöstiede (englanti), saksan kieli ja kulttuuri + käännöstiede (saksa), slaavilainen filologia + käännöstiede (venäjä) tai pohjoismaiset kielet + käännöstiede (ruotsi). Sekä pää- että sivuaineopiskelijoiden tulee suorittaa laitoksen yhteisiä opintoja oppiaineidensa vaatimusten mukaan. Tarkemmat tiedot eri oppiaineiden vaatimista yhteisistä opinnoista löytyvät opetussuunnitelmista. KIELI- JA KÄÄNNÖSTIETEIDEN LAITOKSEN YHTEISET OPINNOT Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen yhteisten opintojen tavoitteena on antaa yleiskäsitys opetuksen sisällöistä ja tutkimusaloista laitoksen oppiaineissa (vrt. kirjallisuus/kielentutkimus). Johdatuskurssin tarkoituksena on auttaa opiskelijaa itse löytämään kiinnostuksensa kohteet. Eri tutkimusalojen peruskursseilla tarjotaan johdatus kuhunkin tutkimusalaan ja metodikursseilla annetaan edistyneemmille syventävää tietoa erilaisten menetelmien soveltamisesta kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteessä. KANDIDAATIN TUTKINTOON SUORITETTAVAT OPINNOT Y00 Johdatus laitoksen tieteenaloihin (2 op) Pakollinen vieraiden kielten ja käännöstieteen pää- ja sivuaineopiskelijoille. Suositellaan myös suomen kielen opiskelijoille. Sisältö: Johdatus kieleen ja kulttuuriin, filologian, kirjallisuuden ja kielitieteen opiskeluun. Kieli- ja käännöstieteellisen tutkimuksen peruskäsitteet ja tutkimuskohteet. Opiskelutapa: Luentokurssi. Oheiskirjallisuus: Artikkeleita eri aloilta. Suoritustapa: Luento- ja oppimispäiväkirja. Eri tieteenalojen peruskursseista (opintojaksot Y01 Y05) sekä pää- että sivuaine opiskelijat suorittavat vähintään yhden oppiaineiden vaatimusten mukaisesti (ks. vaatimukset oppiaineiden opetussuunnitelmista): Y01 Fonetiikan peruskurssi (2 op) Pakollinen englantilaisen filologian, käännöstieteen englannin, pohjoismaisten kielten, ranskan kielen ja suomen kielen opiskelijoille. Sisältö: Kurssin tavoitteena on antaa yleiskuva ihmisen kyvystä käyttää puheääntä kielellisessä viestimisessä sekä tutustuttaa foneettiseen

37 Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen yhteiset opinnot 37 transkriptioon. Suurin osa kurssia käsittelee puheen tuottamista, mutta mukana on myös puheakustiikkaa sekä puheen havaitsemista. Opiskelutapa: Luentokurssi ja tentti. Y02 Yleisen kielitieteen peruskurssi (3 op) Pakollinen englantilaisen filologian, käännöstieteen englannin, pohjoismaisten kielten, ranskan kielen, saksan kielen ja kulttuurin, slaavilaisen filologian ja suomen kielen opiskelijoille. Sisältö: Kurssi jakaantuu kahteen osaan. Alkujaksossa tarkastellaan ihmiskielten yleisiä ominaisuuksia ja laajaa merkitystä yksilöille, yhteisöille ja kulttuureille. Esillä myös kielitieteen eri osa-alueiden ja tutkimusnäkökulmien lyhyt esittely. Jälkimmäisessä osassa esitellään kielen rakenteellisen kuvauksen alkeet. Mukana ovat fonologian, morfologian, syntaksin, semantiikan ja pragmatiikan tärkeimmät peruskäsitteet. Opiskelu- ja suoritustapa: Luentokurssi, jonka ohessa tehdään kotityönä harjoitustehtäviä TAI kirjatentti, esim. Karlsson, Fred Yleinen kielitiede (1998) (paitsi luku 2). Muusta luentokurssia korvaavasta kirjallisuudesta voi sopia yleisen kielitieteen lehtorin kanssa. Y03 Käännöstieteen peruskurssi (3 op) Pakollinen käännöstieteen opiskelijoille. Sisältö: Yleiskuva käännöstieteestä, sen suuntauksista ja suhteista lähitieteisiin. Opiskelutapa: Luentokurssi oheislukemistoineen tai kirjatentti. Mainesana. Kirjallisuus: Munday, Jeremy 2001: Introducing Translation Studies; Bassnett, Susan 1995: Teoksesta toiseen. Suom. Oittinen & työryhmä. Muut kuin käännöstieteen opiskelijat voivat Bassnettin tilalle valita teoksesta Oittinen, Riitta & Mäkinen, Pirjo (toim.) 2001: Alussa oli käännös seuraavien kirjoittajien artikkelit: Marja Jänis, Tiina Puurtinen, Riitta Oittinen, Anna- Riitta Vuorikoski, Andrew Chesterman, Outi Paloposki, Kaisa Koskinen, Sirkku Aaltonen ja Pirjo Mäkinen. Mikäli Oittisen & Mäkisen teos tentitään opintojakson TRMUPK1 yhteydessä, ei se ole tässä enää valinnaisena. Y04 Johdatus kirjallisuudentutkimukseen (2 op) Pakollinen englantilaisen filologian ja slaavilaisen filologian opiskelijoille. Sisältö: Yleiskatsaus kirjallisuuteen, sen tutkimiseen ja muuttuviin kasvoihin filologiselta kannalta. Tutustutaan kirjallisuuden asemaan, merkitykseen ja historiaan. Johdatetaan tutkimuksen käsitteistöön, suuntauksiin ja nykypäivään. Opiskelutapa: Luennot + harjoitukset, tentti. Oheiskirjallisuus: Koskela, L. Rojola, L. (toim.) 1997: Lukijan ABC-kirja ja Rimmon- Kenan 1983/1991: Kertomuksen poetiikka. Tietotekniikan peruskurssi (3 op) (järjestää humanistinen tiedekunta) Pakollinen laitoksen pää- ja sivuaineopiskelijoille, jos opiskelijalla ei ole vastaavia tietoja tai jos opiskelijan pääaine ei järjestä vastaavia taitoja antavaa opetusta. MAISTERIN TUTKINTOON SUORITETTAVAT OPINNOT Opiskelija suorittaa vähintään yhden seuraavista kursseista joko oman valintansa tai oppiaineen vaatimusten mukaan. Y05 Kielentutkimuksen metodit (2 op) Sisältö: Kurssilla esitellään erilaisia kielitieteellisiä tutkimusmenetelmiä ja tieteellistä näkökulmaa ihmiskielen moninaisiin ilmenemismuotoihin. Kurssin sisältö vaihtelee vuosittain. Opiskelutapa: Luentokurssi, jossa kieli- ja käännöstieteiden laitoksen opettajat ja tutkijat esittelevät omia tutkimusmenetelmiään. Suoritustapa: Luentopäiväkirja, joka palautetaan oman oppiaineen professorille. Y06 Käännöstieteellinen tutkimus ja metodit (4 op) Pakollinen käännöstieteen pääaineopiskelijoille. Sisältö: Perehtyminen kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen suuntauksiin ja erilaisiin tutkimusmenetelmiin pro gradu -tutkielman tekoa silmällä pitäen.

38 38 Kieli- ja käännöstieteiden laitos Opiskelutapa: Luentokurssi ja harjoitustehtävät. Vaihtoehtoisesti luennoijan ilmoittama kirjallisuus ja siihen liittyvät harjoitustehtävät. Mainesana. Oheiskirjallisuus: Ilmoitetaan kurssin yhteydessä. Y07 Kirjallisuudentutkimuksen metodit (3 op) SISÄLTÖ: 1900-luvun keskeisten kirjallisuusteorioiden ja metodien kriittistä tarkastelua strukturalismista jälkistrukturalismiin, feministisestä kritiikistä jälkikoloniaaliseen kirjallisuudentutkimukseen erityisesti opiskelijoille, jotka kirjoittavat pro gradu -työnsä kirjallisuudentutkimuksen alalta. Opiskelutapa: Luentokurssi ja täydentävää lukemista. Luentopäiväkirja. ENGLANTILAINEN FILOLOGIA Ammatilliset tehtäväalueet Englantilaisen filologian opiskelijat ovat valmistuttuaan toimineet erilaisissa englannin kielen ammattitaitoa vaativissa tehtävissä: koulutus ja tutkimus, teollisuus ja muu elinkeino elämä, tekninen dokumentointi esim. tietotekniikka-alalla, diplomatia, valtionhallinto, kirjastoala, kustannus, viestintä ja journalistiikka, kansainväliset järjestöt, kääntäminen ja tulkkaus, markkinointi, matkailuala, sekä erilaiset johtamis- ja kehittämistehtävät. Aineyhdistelmät Aineenopettajakoulutuksessa tutkinnon aineyhdistelmä koostuu yhden tai kahden opetettavan aineen opinnoista sekä opettajan pedagogisista opinnoista. Englantilaisen filologian opinnot ovat opetettavan aineen opintoja englannin kielessä, ja sivuaineeksi suositellaan jotakin toista kieliainetta. Muut kuin opettajaksi aikovat voivat valita sivuaineensa vapaammin. Englannin opiskelijoille sopivia sivuaineita ovat vieraat kielet, Yhdysvaltain tutkimus, suomen kieli, yleinen kielitiede, fonetiikka ja yleinen kirjallisuustiede, sekä yleensä humanistisen tiedekunnan oppiaineet. Tämän lisäksi on erityisesti kaupan ja teollisuuden sekä matkailu-, kirjasto- ja tiedotusalan palvelukseen aikovien syytä valita sopivia sivuaineita myös yhteiskuntatieteellisestä ja taloudellis-hallinnollisesta tiedekunnasta. Sivuaineopiskelijoiden valinta ja lähtötasokoe Kaikkien englantilaista filologiaa sivuaineena opiskelemaan haluavien on osallistuttava lähtötasokokeeseen, joka on sama kuin kielitaitokontrollin (ks. Perusopinnot P0) testi. Testi pidetään syyslukukauden alussa Kanslerinrinne 1:ssa. Joitakin sivuainepaikkoja voidaan mahdollisesti myös täyttää syyslukukauden lopussa pidettävän kielitaitokontrollin perusteella. Lähtötasokoe on pakollinen myös muille englantilaista filologiaa opiskelemaan pyrkiville kuten ylimääräisille opiskelijoille, nk. erikoistapaus- sekä täydennysopiskelijoille, paitsi jos opiskelijaksi pyrkivä on suorittanut englantilaisen filologian perusopinnot tai vastaavat opinnot.

39 Englantilainen fi lologia 39 Lähtötasokoetta ei vaadita pääsykokeessa hyväksytyiltä pääaineopiskelijoilta. Lähtötasokokeen perusteella voidaan osa englantilaista filologiaa opiskelemaan hyväksytyistä määrätä täydennyskurssille (katso Opetusohjelma). Opintojen aloittaminen ja opintoneuvonta Opiskelijoiden on syytä jatkuvasti tarkoin seurata ilmoitustaulua, jolla ilmoitetaan mm. mahdolliset opetusohjelman muutokset, ryhmiin ilmoittautumiset, tiedekunnan yleiset tenttipäivät, tenttitulokset, ulkomaille haettavana olevat stipendit ja muut ajankohtaiset opiskeluun liittyvät asiat. Syyslukukauden alussa järjestetään uusille opiskelijoille opinto-ohjausta tutor-toiminnan muodossa. Tutortoiminnasta vastaa ainejärjestö. Opintojen kulku Englantilaisen filologian opinnot on suunniteltu siten, että kunkin opintokokonaisuuden (perus-, aine- ja syventävät opinnot) pakolliset luennot ja harjoitukset on mahdollista suorittaa yhden lukuvuoden aikana. Opetussuunnitelma on laadittu ottaen huomioon tutkinnon kokonaisuus siten, että humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (180 op) on mahdollista suorittaa kolmessa vuodessa ja sen jälkeen filosofian maisterin tutkinto (120 op) kahdessa vuodessa. Yhteistyö käännöstieteen (englanti) kanssa Yhteistyöllä käännöstieteen (englanti) kanssa pyritään lisäämään opiskelijan valinnanmahdollisuuksia. Tämän johdosta tiettyjä opintojaksoja voidaan suorittaa kummassa oppiaineessa tahansa, mistä on maininta kyseisen opintojakson yhteydessä. Vaihtoehtoisista kursseista saa tietoa käännöstieteen englannin oppiaineen ja englantilaisen filologian opetusohjelmista, jotka ilmestyvät syyslukukauden alussa. Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen yhteiset opinnot Kaikkien englantilaisen filologian opiskelijoiden on suoritettava kieli- ja käännöstieteiden laitoksen yhteiset kurssit: Y00 Johdatus laitoksen tieteenaloihin (2 op), Y01 Fonetiikan peruskurssi (2 op), Y02 Yleisen kielitieteen peruskurssi (3 op), Y04 Johdatus kirjallisuudentutkimukseen (2 op) ja humanistisen tiedekunnan järjestämä Tietotekniikan peruskurssi. Kts. opinto-oppaan kohta kieli- ja käännöstieteiden laitoksen yhteiset opinnot. Vaadittavat sukukielen opinnot Englantilaista filologiaa pääaineena opiskelevien tulee suorittaa sukukielen opinnot (joko ranskan tai saksan alkeet; voidaan korvata lukion kurssilla tai vastaavalla) ennen HuKtutkintoa. Katso myös kohta tutkintoihin vaadittavista pakollisista kieliopinnoista. Opintojaksojen suorittaminen Tentit suoritetaan kurssin yhteydessä tai tiedekunnan yleisinä tenttipäivinä, joista ilmoitetaan esim. ilmoitustaululla.

40 40 Kieli- ja käännöstieteiden laitos Useisiin opintojaksoihin kuuluu tenttien lisäksi (tai niiden sijasta) esseitä tai muita kirjallisia tai suullisia harjoitustehtäviä. Huom. Esseet tulee palauttaa annettuun määräaikaan mennessä. Mikäli essee palautetaan myöhässä, arvosanaa alennetaan yhdellä pykälällä jokaista myöhästymisviikkoa kohden. Kurssien menestyksellinen suorittaminen edellyttää sekä aktiivista ja säännöllistä osallistumista että asetettujen suoritustakarajojen noudattamista. Jos opiskelija ei noudata näitä sääntöjä, hänet voidaan määrätä uusimaan kurssi. Option-kurssit Aine- ja syventäviin opintoihin kuuluvien option-kurssien (A4/S4) tarkoituksena on perehdyttää opiskelija häntä kiinnostaviin englantilaisen filologian erityisalueisiin. Työskentely tapahtuu pienryhmissä. Opiskelijalla tulee olla perusopinnot suoritettuna ennen option-kursseille osallistumista. Valittavana olevista kursseista laaditaan vuosittain kuvaukset oppiaineen internetsivuille. Kuvauksissa esitellään kaikkien seuraavana lukuvuotena pidettävien kurssien sisällöt ja sekä työmuodot. Kursseille haetaan erityisellä internetlomakkeella. Etusija annetaan opinnoissaan pidemmälle ehtineille opiskelijoille. Option-kurssit antavat valmiuksia itsenäiseen tieteelliseen työskentelyyn ja tarjoavat opiskelijalle mahdollisuuden löytää aihe pro gradu -tutkielmaan. Opiskelijalla on myös mahdollisuus suorittaa yksi kurssi (eli 6 op) käännöstieteen (englanti) oppiaineessa. Asiasta on sovittava kirjallisesti englantilaisen filologian oppiaineen professorin kanssa. Esitelmät sekä tutkielmat Esitelmien ja esseiden tai vastaavien sekä tutkielmien laatimisessa on käytettävä seuraavia oppaita: MLA Handbook for Writers of Research Papers Linguistic Inquiry Style Sheet Edellistä suositellaan käytettäväksi kirjallisuusaiheissa ja jälkimmäistä kielitieteellisissä aiheissa. Opintokokonaisuuksien mainesanat Hyvien tietojen saamiseksi vaaditaan seuraavat pistemäärät: Perusopinnot: 1) kielitaitokontrollissa P0 ja P1c ääntämisessä vähintään 3 2) kaikkien osatenttien keskiarvo vähintään 3 Aine- ja syventävät opinnot: kaikkien osatenttien keskiarvo vähintään 3 Erinomaisten tietojen saamiseksi vaaditaan kaikkien osatenttien keskiarvo vähin tään 4 (lisäksi kielitaitokontrollissa P0 ja P1c ääntämisessä vähintään 3). Osasuoritukset on käytävä tarkastuttamassa opintoneuvojan vastaanotolla ennen opintokokonaisuuden loppumerkintää. Tarkastusta varten on täytettävä oppiaineen osasuorituskaavake (saatavissa oppiaineen internetsivuilta ja opintoneuvojalta).

41 Englantilainen fi lologia 41 PERUSOPINNOT 25 op Tavoite: Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot englantilaisen filologian eri osa-alueista sekä perusvalmiudet käyttää englannin kieltä sujuvasti, täsmällisesti ja tilanteeseen sopivasti. P0 Kielitaitokontrolli (ei opintopisteitä) Sisältö: Kokeella testataan kirjoitetun kielen sujuvuutta ja kieliopillista tarkkuutta. Kokeesta vaaditaan vähintään arvosana 3, jotta voi saada perusopinnoista mainesanan hyvät tiedot. Huomaa, että tämä on myös edellytys aineopintojen ja syventävien opintojen loppumerkinnän saamiselle. Arvosana on voimassa vain viisi vuotta, minkä jälkeen se tulisi uusia. Opiskelutapa: Koe pidetään kummankin lukukauden lopussa. Koe ei liity suoraan mihinkään yksittäiseen kurssiin. Täydennyskurssit EngfX1 ja EngfX2 on kuitenkin osoitettu opiskelijoille, joiden kielitaitokontrollin tulos antaa aihetta lisäharjoitukselle. P1a Käännösharjoituksia suomesta englantiin (3 op) Sisältö: Viikoittaisten käännösharjoitusten tarkoitus on tarjota harjoitusta kieliopillisesti oikean ja kontekstuaalisesti sopivan englannin kirjoittamiseen, sekä kehittää tietoisuutta näissä kielissä käytetyistä erilaisista lingvistisistä strategioista. Opiskelutapa: Tunneilla käydään läpi kirjallisia harjoituksia, jotka on palautettu etukäteen. Kymmenen kirjallista harjoitusta. Jatkuva arviointi. P1b Kirjoittaminen I (3 op) Sisältö: Kurssin tarkoitus on auttaa opiskelijoita kehittämään kirjoitustaitojaan englanniksi. Erityisesti keskitytään akateemiseen kirjoittamiseen ja harjoitellaan tiivistelmien tekoa, viittauskäytäntöjä, lainaus- ja parafraasitekniikoita, esityskonventioita ja argumentoinnin kieltä. Kurssilla on myös kirjaston tietolähteiden käyttöön liittyviä harjoituksia. Opiskelutapa: Pienryhmätyöskentelyä, kirjallisia harjoituksia. Arviointi: hyväksytty/hylätty. P1c Ääntäminen ja fonetiikka (3 op) Sisältö: Ääntämisen käytännön harjoittelun lisäksi kurssi perehdyttää opiskelijat englannin kielen äännejärjestelmään ja siihen kuuluu laajamittaista foneemisen transkription harjoittelua. Opiskelutapa: Pienryhmätyöskentelyä kielistudiossa. Sekä teoriasta, transkriptiosta että käytännön ääntämisestä järjestetään koe. Hyvien tietojen saamiseksi perusopinnoista kurssista vaaditaan vähintään arvosana 3. P2a Amerikan kirjallisuus I: (4 op) Sisältö: Katsaus amerikkalaiseen kirjallisuuteen alkuperäiskansojen traditioista ja siirtomaa-ajasta 1800-luvun loppuun sen historiallisissa, kulttuurisissa ja sosiaalisissa konteksteissa edustavan tekstivalikoiman avulla. Opiskelutapa: Pakollinen luentokurssi/täydentävää lukemista sekä pienryhmätyöskentelyä tekstivalikoiman (saatavissa laitokselta) ja kahden romaanin/näytelmän pohjalta. Essee. P2b Britannian kirjallisuus I: (4 op) Sisältö: Katsaus brittiläisen kirjallisuuden kehitykseen sen historiallisissa, kulttuurisissa ja sosiaalisissa konteksteissa edustavan tekstivalikoiman avulla. Opiskelutapa: Pakollinen luentokurssi/täydentävää lukemista sekä pienryhmätyöskentelyä teoksesta The Norton Anthology of English Literature: Major Authors (seitsemäs painos) (New York: Norton, 2001) luettavien tekstien pohjalta. Essee. P3a Englannin kielen rakenne I: verbilauseke ja substantiivilauseke (3 op) Sisältö: Johdatus englannin kieliopin ja käytön kielitieteelliseen kuvaukseen ja kieliopin terminologiaan. Ensimmäisellä periodilla keskitytään englannin verbeihin, erityisesti aikamuotoihin, aspekteihin ja modaliteetteihin. Toisella periodilla keskitytään substantiivilausekkeisiin, painottaen erityisesti artikkelien käyttöä. Opiskelutapa: Luennot sekä niihin liittyvät oppitunnit, joilla keskustellaan luentoihin ja

42 42 Kieli- ja käännöstieteiden laitos pakolliseen kurssikirjaan perustuvien teoriaharjoitusten pohjalta. Lopputentti. Kirjallisuus: Leech and Svartvik, A Communicative Grammar of English (kolmas painos, 2002). P3b Englannin kielen rakenne II: virke rakenne (3 op) Sisältö: Ensimmäinen osa kurssista on omistettu kielioppiaiheisen esseen kirjoittamisen harjoittelulle. Sen jälkeen kurssilla keskitytään englannin kielen syntaksiin, mukaanlukien lause- ja virkerakenteen analyysi, passiivi ja sanajärjestys. Opiskelutapa: Esseen kirjoittamiseen liittyviä oppitunteja, joiden jälkeen luentoja ja oppitunteja kuten englannin kielen rakenne I -kurssilla. Essee ja loppukoe. Kirjallisuus: Leech and Svartvik, A Communicative Grammar of English (kolmas painos, 2002). P3c Kielitiede I (2 op) Sisältö: Fonologian, morfologian, syntaksin, semantiikan ja pragmatiikan peruskäsitteistön sovellusta englannin kieleen käytännön harjoitusten kautta. Opiskelutapa: Pienryhmäharjoituksia (7 t), jotka perustuvat vastaaviin osiin yleisen kielitieteen peruskurssista. Tentti. Yleisen kielitieteen peruskurssi edellytetään suoritettavaksi ennen tätä kurssia. AINEOPINNOT 45 op Tavoite: Opintokokonaisuuden jälkeen opiskelijalla on erilaisissa englantilaisen filologian asiantuntemusta vaativissa tehtävissä tarvittavat tiedot, hyvä englannin kielen taito sekä kyky laatia englantilaisen filologian lähteiden kriittistä käyttöä edellyttäviä esityksiä. Edellytys: vähintään hyvin tiedoin suoritetut perusopinnot. A0 Kielitaitokoe EngfP0 kielitaitokontrollin arvosana on voimassa viisi vuotta, jonka jälkeen se tulisi uusia ennen aineopintojen kokonaismerkinnän hakemista. A1a Kirjoittaminen II (3 op) Sisältö: Jatkoharjoituksia kirjaston tietolähteiden, erityisesti elektronisten tietokantojen, käytöstä. Kurssin kirjoitusosaa varten opiskelijat voivat valita joko käännösharjoituksia tai harjoitusta muunlaisessa kirjallisessa kommunikaatiossa. Opiskelutapa: Pienryhmätyöskentelyä. Viikoittaiset tehtävät. A1b Suulliset taidot (2 op) Sisältö: Kurssi keskittyy englannin sana- ja lausepainoon ja intonaatioon, sekä parantamaan opiskelijoiden kommunikatiivisia taitoja erilaisten harjoitusten avulla, mukaanlukien käsikirjoitettuja ja valmistelemattomia suullisia esityksiä. Opiskelutapa: Pienryhmätyöskentelyä kielistudiossa. Loppukoe. Hyvien tietojen saamiseksi aineopinnoista tästä kurssista vaaditaan vähintään arvosana 3. A2a Britannian kirjallisuus II: (4 op) Sisältö: Käsitteiden romantiikka ja viktoriaaninen esittely ja niiden merkityksen selvitys brittikulttuurille lukemalla valikoima edustavia tekstejä. Opiskelutapa: Pakollinen luentokurssi / täydentävää lukemista sekä pienryhmätyöskentelyä teoksesta The Norton Anthology of English Literature: Major Authors (seitsemäs painos) (New York: Norton, 2001) luettavien tekstien ja kahden romaanin/näytelmän pohjalta. Essee. A2b Britannian kirjallisuus III: vuodesta 1900 nykypäivään (4 op) Sisältö: Brittiläisen ja irlantilaisen kirjallisuuden esittelyä 1900-luvun alusta nykypäivään sen historiallisissa, kulttuurisissa ja sosiaalisissa konteksteissa. Opiskelutapa: Pakollinen luentokurssi/täydentävää lukemista sekä pienryhmätyöskentelyä teoksesta The Norton Anthology of English Literature: Major Authors (seitsemäs painos) (New York: Norton, 2001) luettavien tekstien ja kahden romaanin/näytelmän pohjalta. Essee.

43 Englantilainen fi lologia 43 A2c Amerikan kirjallisuus II: vuodesta 1900 nykypäivään (4 op) Sisältö: Katsaus 1900-luvun amerikkalaiseen kirjallisuuteen sen historiallisissa, sosiaalisissa ja kulttuurisissa konteksteissa edustavan tekstivalikoiman avulla. Opiskelutapa: Pakollinen luentokurssi / täydentävää lukemista sekä pienryhmätyöskentelyä tekstivalikoiman (saatavissa laitokselta) ja kahden romaanin/näytelmän pohjalta. Essee. A2d Uusia englanninkielisiä kirjallisuuksia (3 op) Sisältö: Afrikan, Australian, Kanadan, Karibian, Intian ja Uuden-Seelannin englanninkielisten kirjallisuuksien esittely painottaen käsitteitä koloniaalinen ja jälkikoloniaalinen. Opiskelutapa: Pakollinen luentokurssi / täydentävää lukemista sekä pienryhmätyöskentelyä tekstivalikoiman (saatavissa laitokselta) ja yhden romaanin/näytelmän pohjalta. Essee. A3a Englannin kielen rakenne III: Virke ja korkeammat rakenteet (4 op) Sisältö: Kurssilla keskitytään englannin kielen lause- ja virkerakenteen analyysiin, puhutun ja kirjoitetun englannin tekstirakenteeseen, koheesioon sekä diskurssityyppeihin. Opiskelutapa: Lukutehtäviä ja niihin liittyviä kysymyksiä, joista keskustellaan tunnilla. Loppukoe ja essee. Kirjallisuus: Viikoittain jaettavat tekstit ja kysymykset. A3b Englannin kielen rakenne IV: Esseet (4 op) Sisältö: Syventävää perehtymistä englannin kielen rakenne -kursseilla käsiteltyihin aiheisiin. Opiskelutapa: Jokainen opiskelija kirjoittaa esseen sovitusta aiheesta käsiteltäväksi tunnilla. Opiskelijoiden odotetaan lukevan joka essee tarkasti ja kriittisesti ja valmistelevan vastauksia esseisiin liittyviin tehtäviin. Loppukoe esseissä käsitellyistä aiheista. A3c Kielitiede II (4 op) Sisältö: Kurssilla perehdytään erilaisiin merkityksen tutkimisen lähestymis tapoihin: semantiikkaan, pragmatiikkaan ja diskurssianalyysiin. Opiskelijoille esitellään näiden alueiden keskeiset käsitteet ja lähestymistavat, osaksi lukemisen kautta ja osaksi soveltamalla analyysimalleja englanninkieliseen aineistoon. Opiskelutapa: Lukutehtäviä ja niihin liittyviä kysymyksiä, joista keskustellaan tunnilla. Loppukoe ja essee. Kirjallisuus: Viikoittain jaettavat tekstit ja kysymykset. A3d Kielen vaihtelu ja muutos nykyenglannissa (3 op) Sisältö: Kurssin tarkoitus on esitellä englannin kielen vaihtelun sosiaalisia, alueellisia ja tyylillisiä aspekteja, sekä kielen ajallista muuttumista, keskittyen esimerkkeihin nykyenglannista. Opiskelutapa: Pienryhmätyöskentelyä, lukutehtäviä ja niihin liittyviä kysymyksiä, joista keskustellaan tunnilla. Loppukoe. Vaihtoehtoinen kirjatentti (teokset ilmoitetaan myöhemmin). Kirjallisuus: Viikoittain jaettavat tekstit ja kysymykset. Erikoistuminen ja tutkielmaopinnot (10 op) Pakollinen pääaineopiskelijoille ja niille sivuaine opiskelijoille, jotka aikovat suorittaa englantilaisen filologian syventäviä opintoja. A4 Options (6 op) Sisältö: Perehtyminen yhteen englantilaisen filologian osa-alueeseen (katso Option-kurssit). Opiskelutapa: Selvitetty erikseen jokaisen kurssin esittelyn yhteydessä. A5 HuK-tutkielma ja kypsyysnäyte (4 op) Sisältö: Opiskelija kirjoittaa lyhyen tutkielman (noin 20 sivua). Tutkielma voi olla laajennettu versio option-kurssilla kirjoitetusta esseestä. Sivuaineopiskelijat korvaavat HuK-tutkielman ja kypsyysnäytteen kirjoittamalla esseen (noin 20 sivua).

44 44 Kieli- ja käännöstieteiden laitos Kypsyysnäytteessä vastataan suomen kielellä yhteen kolmesta opettajan laatimasta kysymyksestä, jotka koskevat tutkielman sisältöä. SYVENTÄVÄT OPINNOT 80 op (sisältää tutkielmaopinnot 40 op) Tavoite: Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelijalla on perusteelliset tiedot joltakin englantilaisen filologian erityisalueelta, tieteellisen tutkimustyön edellyttämät teoreettiset ja metodologiset valmiudet, valmius itsenäiseen tutkimukseen sekä erittäin hyvä englannin kielen taito. Edellytys: vähintään hyvin tiedoin suoritetut aineopinnot. S0 Kielitaitokoe EngfA0 kielitaitokokeen arvosana on voimassa viisi vuotta, jonka jälkeen se tulisi uusia ennen syventävien opintojen kokonaismerkinnän hakemista. S1 Kieliharjoittelu (4 op) Sisältö: Kokemus englanninkielisen maan kielestä ja kulttuurista. Opiskelutapa: Vähintään neljän viikon oleskelu englanninkielisessä maassa, tai maassa, jossa englanti on yksi virallisista kielistä. Mikäli opiskelija ei osallistu opiskelu- / akateemiseen vaihtoon, vaaditaan raportti kyseisen maan kieli tieteellisistä / kulttuurisista ominaisuuksista. S2 Shakespeare (6 op) Sisältö: Luetaan kolme näytelmää niiden historiallisessa kontekstissa ja keskustellaan lajityyppikysymyksistä, teoreettisesta lähestymistavasta, kulttuurisesta merkityksestä sekä teatteriproduktioista ja filmatisoinneista. Opiskelutapa: Joko luentokurssi ja essee(t); tai kirjatentti kolmesta näytelmästä, jotka kyseisenä vuonna luetaan, sekä teoksesta McDonald, Russ: The Bedford Companion to Shakespeare (Boston: St Martin s Press, 2001). S3 Englannin kielen historia (6 op) Sisältö: Yleiskatsaus englannin kielen historiaan, alkaen indoeurooppalaisista juurista ja edeten maailmankieleksi kehittymiseen. Opiskelutapa: Luentokurssi ja loppukoe. Vaihto ehtoisesti kirjatentti, johon luetaan Fennell, Barbara, A History of English (2001) ja Hughes, Geoffrey, A History of English Words (2000). S4 Options (4 x 6 op) Sisältö: Perehtyminen neljään englantilaisen filologian osa-alueeseen (katso Option-kurssit). Ainakin yhden option-kursseista tulee olla metodikurssi (katso S5a). Opiskelutapa: Selvitetty erikseen jokaisen kurssin esittelyn yhteydessä. S5 Tutkielmaopinnot 40 op S5a Seminaari (5 op) Sisältö: Tavoitteena on tehostaa opiskelijoiden pro gradu -työn edistymistä. Seminaariin kuuluu tutkimussuunnitelman laatiminen, tutkimuskysymysten muodostaminen, kirjallisten lähteiden etsiminen ja käyttäminen ja seminaariesitelmän kirjoittaminen tieteellisen kirjoittamisen normeja noudattaen. Seminaari tarjoaa tilaisuuden oppia akateemista dialogia, tapoja, joilla voi puhua ja kirjoittaa tutkimuksesta rakentavasti, kriittisesti, asiantuntevasti ja stimuloivasti. Opiskelutapa: Yhteensä 28 tuntia kahtena lukukautena, 2 viikkotuntia joka toinen viikko. Edellytyksenä seminaariin osallistumiselle on se, että opiskelija on suorittanut oman tutkimusalansa metodikurssin. S5b Pro gradu -tutkielma (35 op) Sisältö: Tutkielman tavoitteena on antaa opiskelijoille käytännön kokemusta englan tilaisen filologian tutkimusmetodeista. Opiskelijoita kannustetaan tutkimaan itse valitsemaansa aihetta, joka ohjaajan pitää kuitenkin hyväksyä. Opiskelutapa: Tutkielma, joka kirjoitetaan englanniksi, mutta sisältää yksisivuisen suomenkielisen tiivistelmän, on yleensä suunnilleen 65 sivun pituinen ( sanaa) pääaineopiskelijoilla.

45 Pohjoismaiset kielet 45 POHJOISMAISET KIELET Opintojen sisältö ja tavoitteet Pohjoismaisten kielten opiskelu keskittyy ruotsin kieleen, joko Ruotsissa puhuttavaan yleiskieleen eli ruotsinruotsiin tai Suomessa puhuttavaan suomenruotsiin. Opintoihin sisältyy lisäksi vähintään kahden muun pohjoismaisen kielen, käytännössä tanskan ja norjan, perusteet. Pohjoismaisia kieliä opiskellaan vieraina kielinä. Kielen ja viestinnän lisäksi perehdytään kielialueen kulttuuriin, kirjallisuuteen, historiaan ja maantuntemukseen. Pohjoismaisten kielten opintojen tavoitteena on erittäin hyvä ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen kielitaito sekä tieteellisesti perusteltu näkemys kirjoitetun ja puhutun kielen rakenteesta ja kuvausmenetelmistä sekä käytöstä eri tilanteissa kielen sosiokulttuurisessa ympäristössä. Lisäksi tavoitteena on saada yleiskäsitys pohjoismaisen kieliyhteisön kulttuurista ja yhteiskunnallisista oloista sekä hyvä ymmärtämiskyky vähintään kahdessa sukukielessä. Pohjoismaisten kielten ja kulttuurien asiantuntemuksen tarvetta on yhteiskunnan eri aloilla, mm. opetuksen, hallinnon, liike-elämän, kulttuurin, viestinnän ja matkailun alalla. Tarvetta ovat lisänneet mm. Euroopan yhdentyminen ja pohjoismainen taloudellinen yhteistyö. Aineenopettajaksi aikoville sivuaineeksi sopivat hyvin muut kieliaineet. Opettajia tarvitaan peruskoulujen ja lukioiden lisäksi mm. kaupallisissa, teknisissä ja hoitoalan oppilaitoksissa, aikuiskoulutuksessa, korkeakouluissa ja ammattikorkeakouluissa, joten myös muut aineyhdistelmät kuin kieliaineet ovat suositeltavia. Muita sopivia sivuaineita ovat mm. yleinen kielitiede ja kirjallisuustiede sekä muut humanistiset, kasvatustieteelliset, yhteiskunnalliset ja taloudellis-hallinnolliset aineet. Pohjoismaisten kielten opinnot antavat myös jatkokoulutuskelpoisuuden tutkijan uralle aikoville. Opintojen rakenne Pohjoismaisten kielten opinnot koostuvat kolmesta opintokokonaisuudesta, perus- ja aineopinnoista sekä syventävistä opinnoista. Opintojen laajuus on yhteensä 150 opintopistettä. Opiskelu etenee tasoittain, jolloin aiemmin hankittuja tietoja ja taitoja syvennetään ja laajennetaan opintojen edetessä. Kaikki opetus perustuu tieteelliseen tutkimukseen. Opiskelussa painotetaan tiedonhankintataitoja sekä kykyä itsenäiseen työskentelyyn ja kriittisyyteen. Hyvä kielitaito on edellytyksenä opinnoissa menestymiselle. Opintojen alkuvaiheessa painopiste onkin käytännön kielitaidon kehittämisessä ja sanaston kartuttamisessa. Lisäksi kehitetään kielen perusrakenteiden analysointikykyä sekä tutustutaan ruotsalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Aineopinnoissa ja syventävissä opinnoissa teoreettisen tarkastelun ja tutkimussuuntautuneen opiskelun osuus kasvaa, ja varsinaisen kielitaito-opetuksen osuus vähenee opintojen edetessä. Teoreettisiinkin kursseihin integroidaan kuitenkin suullista tai kirjallista kielitaidon harjoittelua. Opinnot koostuvat kaikille pakollisista opinnoista ja valinnaisista opinnoista. Valinnaisiin opintoihin voi pohjoismaisten kielten opintojen lisäksi sisällyttää käännöstieteen (ruotsi) opintoja tai suunnitella opettajan kanssa muitakin opintoja oman mielenkiintonsa mukaan.

46 46 Kieli- ja käännöstieteiden laitos Perusopinnot (25 opintopistettä) koostuvat kaikille pakollisista opinnoista. Aineopintoihin ( opintopistettä) kuuluu pakollisten kurssien lisäksi viiden opintopisteen laajuinen vapaavalintainen kurssi. Pääaineopiskelijat laativat tutkielmaopintojen yhteydessä kandidaatintutkielman. Tutkielmaopinnot eivät ole sivuaineopiskelijoille pakollisia. Aineopintoihin sisältyy Ruotsissa tai Ahvenanmaalla suoritettava pakollinen kieliharjoittelu, joka tukee sekä kielitaito- että maantuntemus- ja kulttuuriopintoja. Kieliharjoittelun suorittamisesta Tanskassa tai Norjassa sovitaan erikseen. Kieliharjoittelu voidaan suorittaa pohjoismaisten kieli- ja kirjallisuuskurssien avulla (Nordkurs). Oppiaineen kautta on mahdollista myös hakea NORDLIKS-stipendiä jossakin pohjoismaisessa yliopistossa tapahtuvaa opiskelua varten. Syventäviin opintoihin sisältyy pakollisten kurssien lisäksi 20 opintopistettä erikoistumisopintoja, joiden avulla opiskelija voi suunnata ja syventää opintojaan oman kiinnostuksensa ja tavoitteidensa mukaan. Erikoistumisvaihtoehtoihin sisältyy kielitieteellisten opintojen lisäksi opintojaksoja mm. opetuksen ja joukkoviestinnän alalta. Näin pyritään takaamaan valmistuvien ammatillisia valmiuksia aineenhallinnan osalta. Erikoistuminen perustuu kuitenkin siihen tiedolliseen ja taidolliseen pohjaan, joka luodaan perus- ja aineopinnoissa, joten opinnot antavat yleisiä akateemisia valmiuksia toimia muissakin tehtävissä kuin valitun erikoistumisalan piirissä. Syventävät opinnot ovat tutkimussuuntautuneita. Opintojen loppuvaiheessa laaditaan itsenäisesti työskennellen 35 opintopisteen laajuinen ruotsinkielinen pro gradu -tutkielma, jonka aihe liittyy syventävissä opinnoissa valittuun erikoistumisalaan. Tutkielman ohjaajina toimivat oppiaineen professorit. Opintojen suorittaminen Pohjoismaiset kielet sivuaineena Pohjoismaisia kieliä sivuaineena opiskelemaan haluavien on osallistuttava syyslukukauden alussa järjestettävään valintakokeeseen (kts. Tampereen yliopiston opetusohjelma). Opintoneuvonta Henkilökunta antaa vastaanottoaikana yleistä opintoneuvontaa. Yksittäisten kurssien kohdalta opintoneuvontaa antavat kurssin vastuuopettajat, jotka selviävät tästä opintooppaasta sekä opetusohjelmasta. Myös vanhemmat opiskelijat toimivat tutoreina. Lisäksi yleistä opintoneuvontaa antavat humanistisen tiedekunnan opintoasiain päällikkö ja opiskelijaopinto-ohjaajat. Opintojen eteneminen Perusopintojen yhteydessä suoritetaan Y01 Fonetiikan peruskurssi ja Y02 Yleisen kielitieteen peruskurssi. Lisäksi kandidaatintutkintoon suoritetaan laitoksen yhteisistä opinnoista opintojakso Y00 Johdatus laitoksen tieteenaloihin sekä Tietotekniikan peruskurssi. Maisterin tutkintoon suoritetaan opiskelijan valinnan mukaan yksi seuraavista laitoksen yhteisistä metodikursseista: Y05 Kielentutkimuksen metodit, Y06 Käännöstieteellinen tutkimus ja metodit tai Y07 Kirjallisuudentutkimuksen metodit. (Tässä mainitut opintojaksot löytyvät kohdasta Laitoksen yhteiset opinnot.) Samaa aihetta käsittelevät opintojaksot, kuten suullinen viestintä, kirjoittaminen ja kääntäminen, on suoritettava tasojärjestyksessä. Kurssien suoritus- ja arviointitavat on mer-

47 Pohjoismaiset kielet 47 kitty opinto-oppaaseen. Kursseja voidaan suorittaa luento-, harjoitus- tai ohjauskurssien avulla tai itsenäisesti työskennellen. Luentokurssit päättyvät kirjalliseen loppukuulusteluun, jossa tentitään myös kurssin yhteydessä mainittu kirjallisuus. Kurssin jälkeen järjestetään kuulustelujohtosäännön mukaisesti kaksi kuulustelutilaisuutta, joissa arvioidaan ko. kurssin hallinta sekä luentojen että kurssikirjallisuuden osalta. Sopimuksen mukaan myös suulliset tentit ovat joidenkin kurssien yhteydessä mahdollisia. Harjoituskursseilla on pakollinen läsnäolo. Arviointi perustuu joko kokonaissuoritukseen, jolloin arviointiin vaikuttavat aktiivisuus ja kurssin aikana suoritetut harjoitustyöt, tai erilliseen loppukuulusteluun. Kuulusteluun voi osallistua kun ko. harjoituskurssi on suoritettu. Itsenäisesti opiskellen voidaan kursseja suorittaa kirjatentteinä, kirjoittamalla analyyttinen essee tai muulla vastuuopettajan kanssa sovittavalla tavalla. Kirjatentit suoritetaan laitoksen yleisinä tenttipäivinä. Tenttiin ilmoittaudutaan vähintään seitsemän päivää aikaisemmin jättämällä tenttikuori laitoksella olevaan laatikkoon. Tentittävästä kirjallisuudesta on aina sovittava kurssista vastaavan opettajan kanssa. Esseen kirjoittamisen yhteydessä sovitaan aiheesta ja laajuudesta kurssista vastaavan opettajan kanssa. Opintojen arviointi Kurssit arvioidaan asteikolla 0 5 tai hyväksytty/hylätty. Opintokokonaisuudet arvioidaan kurssien keskiarvona mainesanalla tyydyttävät tiedot (keskiarvo väh. 2/5), hyvät tiedot (keskiarvo väh. 3/5) ja erinomaiset tiedot (keskiarvo väh. 4/5). Perusopinnoissa hyviin tietoihin vaaditaan lisäksi vähintään 3, erinomaisiin tietoihin vähintään 4 suullisen viestinnän kurssissa (P1). Aineopinnoissa hyviin tietoihin vaaditaan lisäksi vähintään 3, erinomaisiin tietoihin vähintään 4 suullisen viestinnän kurssissa (A1) ja kääntämisessä (A3). Syventävissä opinnoissa hyviin tietoihin vaaditaan lisäksi vähintään 3, erinomaisiin tietoihin vähintään 4 seminaarista (S5a). Opintokokonaisuuden loppumerkintä annetaan opintorekisteriotteen perusteella sen jälkeen, kun kaikki opintokokonaisuuteen kuuluvat kurssit on suoritettu. Loppumerkintää haetaan assistentin kautta. Merkinnän antavat oppiaineen professorit. Suoritusten vanheneminen Perus- ja aineopintojen ääntämiskoe ja aineopintojen käännöskoe on voimassa kaksi kalenterivuotta. Vanhentunut suoritus on uusittava. Käännöskokeita järjestetään joka lukukausi (ks. Tampereen yliopiston opetusohjelma) sekä käännöskurssien päätteeksi. Ääntämiskokeen uusimista varten on otettava yhteyttä kurssin vastuuopettajaan. Yhteistyö käännöstieteen (ruotsi) kanssa Yhteistyöllä käännöstieteen (ruotsi) kanssa pyritään lisäämään opiskelijan valinnanmahdollisuuksia. Tietyt opintojaksot voi suorittaa vaihtoehtoisesti osallistumalla käännöstieteen (ruotsi) järjestämään opetukseen. Osan kursseista järjestää ainoastaan käännöstieteen oppiaine. Kyseisiin käännöstieteen opintojaksoihin on viitattu maininnalla vastaa käännöstieteen (ruotsi) opintosuoritusta.

48 48 Kieli- ja käännöstieteiden laitos PERUSOPINNOT 25 op. Pakolliset kurssit 1 5. Tavoite: hyvä ruotsin kielen kielitaito ja sanaston kartuttaminen, perustiedot kielen rakenteesta, pohjoismaisesta kieliyhteisöstä sekä ruotsalaisesta kulttuurista ja yhteiskunnasta. P1 Suullinen kielitaito I, 5 op. (Kari Leinonen) Sisältö: Kurssilla käsitellään ruotsinruotsin/ suomenruotsin ja suomen yleiskielten segmentaalisia ja prosodisia peruspiirteitä kontrastiiviselta kannalta. Näkökulma on sekä foneettinen että fonologinen. Oman erityisongelman muodostaa ortografian ja ääntämyksen suhde. Opiskelija soveltaa oppimaansa teoriaa käytäntöön aktiivisten ääntämis-, kuullunymmärtämis- ja keskusteluharjoitusten sekä analyysitehtävien avulla. Käytännön tavoitteena on, että opiskelija pystyy ilmaisemaan itseään verraten virheettömästi ja sujuvasti suullisissa vietintätilanteissa. Opiskelutapa: Harjoituskurssi. Opetus tapahtuu pienryhmissä. Kurssiin sisältyy yksilöllistä ääntämisharjoitusta tietokoneohjelman avulla. Kirjallisuus: Gårding, E. & Kjellin, O. (1998), Vårt tal. Uppsala: Hallgren & Fallgren. Hellström, G. (1966), Så säger man. Stockholm: Almqvist & Wiksell. Leinonen, K. & Kuronen, M. (2002), Svenskt uttal för finskspråkiga. Julkaisematon moniste. P2 Kirjallinen kielitaito, 5 op. (Leena Leinonen) Sisältö: Kurssilla käsitellään eri tyyppisiä ruotsalaisia tekstejä ja niitä vertaillaan vastaaviin suomalaisiin teksteihin. Sanavarastoa kartutetaan harjoitusten ja sanakokeiden avulla. Tarkoituksena on, että opiskelija pystyy ymmärtämään ja analysoimaan ruotsalaisia asiaproosatekstejä kielen rakenteiden ja sanaston sekä genren kannalta. Omaa kirjallista ilmaisua kehitetään prosessimallin mukaan. Tavoitteena on, että opiskelija oppii kirjoittamaan hyvää, virheetöntä asiaproosaa. Kurssin tavoitteisiin kuuluu myös valmius käyttää hyväkseen sanakirjoja ja muita käsikirjoja sekä tietokonepohjaisia apuvälineitä. Opiskelutapa: Harjoituskurssi. Opetus tapahtuu pienryhmissä. Yksilöllistä tekstin tuottamista, valmistelua ja kommentointia seminaarimuodossa. Kirjallisuus: Hallström, A. & Östberg, U. (1998), Fasta fraser. Lund: Studentlitteratur. Hallström, A. & Östberg, U. (2003), Rätta orden. Svenska betydelsefält. Lund: Studentlitteratur. P3 Ruotsin rakenne I, 5 op. (Leena Leinonen) P3a Peruskielioppi, 3 op. Sisältö: Kerrataan ruotsin kieliopin perusteet. Opiskelutapa: Harjoituskurssi. Kirjallisuus: Fiilin, U. & Hakala, K. (1998), Fullträff. Ruotsin kielioppi- ja harjoituskirja. Helsinki: Finn Lectura. Hultman, T. G. (2003), Svenska Akademiens språklära. Stockholm: Svenska Akademien. Lindholm, H. (1997), Svensk grammatik. Svenska som främmande språk. Lund: Kursverksamhetens förlag. Nikander, M.-L. (1995), Ruotsin kielioppi. Helsinki: Otava. Ks. Käännöstiede (ruotsi) P3b Kieliopin teoria, 2 op. Sisältö: Käydään syventäen läpi ruotsin kielioppi kiinnittäen huomiota sekä normatiivisiin että deskriptiivisiin seikkoihin. Opiskelutapa: Harjoituskurssi. Kirjallisuus: Bolander, M. (2001), Funktionell svensk grammatik. Stockholm: Liber. P4 Ruotsi kulttuurin ja kirjalli suuden valossa, 5 op. (Carl-Eric Johansson) Sisältö: Kurssi sisältää katsauksia ruotsalaiseen yhteiskuntakehitykseen ja kulttuuriin yleensä sekä kirjallisen julkisuuden muutoksiin 1950-luvulta tähän päivään. Kurssilla luetaan, keskustellaan ja analysoidaan keskeisiä kaunokirjallisia tekstejä (n sivua kaunokirjallista proosaa, n. 20 sivua runoutta ja n. 300 sivua asiaproosaa).

49 Pohjoismaiset kielet 49 Opiskelutapa: Luentomuotoisia katsauksia kirjallisuuteen ja yhteiskuntakehitykseen. Kirjallisuuskeskusteluja pienryhmissä ja projektityö ruotsalaisesta kulttuurista. Kirjallisuus: 5 sodanjälkeistä romaania, joiden pääpaino on tämän päivän teksteissä. Hellstam, D. (1992), Sverige på svenska. Lund: Kursverksamhetens förlag. Weibull, J. (1997), Sveriges historia. Stockholm: Svenska Institutet. P5 Kielellinen vaihtelu I, suomenruotsi, 5 op. (Kristina Nikula) Sisältö: Valaistaan, miten ja miksi suomenruotsi eroaa Ruotsissa puhutusta ruotsista. Kurssi antaa tietoa myös suomenruotsin yleisimmistä poikkeavuuksista ja siitä, miten sanakirjat käsittelevät tätä ruotsin varianttia. Opiskelutapa: Luento- tai lukukurssi. Kirjallisuus: Ahlbäck, O. (1971), Svenskan i Finland. 2 uppl. Skrifter utgivna av Nämnden för svensk språkvård 15. Stockholm: Läro medelsförlagen Bergroth, H. (1992) [1928], Finlandssvenska. Handledning till undvikande av provinsialismer i tal och skrift. Faksimiluppl. av 2, rev. och tillök. uppl. Helsingfors: Schildts. S Ivars, A.-M. (1996), Stad och bygd. Finlandssvenska stadsmål i ett regionalt och socialt perspektiv. Folkmålsstudier 37. Laurén, Ch. (1985), Normer för finlandssvenskan från Freudenthal till 1970-tal. Helsingfors: Schildts. Nikula, K. (1990), Ordböckerna och finlandssvenskan. Teoksessa Svenskan i Finland 1. Tammerfors. S Nyholm, L. (1998), Finlandssvensk slang och rikssvensk. Folkmålsstudier 38. S Saari, M. (1997), Finlandssvenskan i sociokulturell belysning. Teoksessa Norden i Europa. Brott eller kontinuitet? Helsingfors. S Artikkeleita uudemmista Språkbruk-lehden numeroista. Artikkelit valitaan yhdessä tentaattorin kanssa. AINEOPINNOT 35 op op. Pakolliset kurssit (1 7), kandidaatintutkielma (7) ja yksi viiden opintopisteen valinnainen kurssi (8). Lähtötaso: mainesanalla hyvä suoritetut perusopinnot. Tavoite: hyvä ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito ja viestinnällinen kompetenssi, hyvä ruotsin kielen rakenteen analysointivalmius, kielitieteellisten teorioiden ja kuvausmallien sekä yhden pohjoismaisen sukukielen perusteiden tuntemus. A1 Suullinen kielitaito II, 5 op. (Kari Leinonen) Sisältö: Kurssilla käsitellään sekä ruotsinruotsin/suomenruotsin yleiskielen yksittäiset äänteet että prosodiset piirteet rytmi, paino, intonaatio, pituus, intensiteetti ja reduktio verrattuina suomen yleiskielen vastaaviin piirteisiin. Opiskelijat tekevät myös omia analyyseja tietokoneohjelman avulla. Erityiskysymyksenä käsitellään ruotsinruotsin/suomenruotsin foneettista notaatiota suomenkielisten kannalta. Tarkoituksena on myös, että opiskelijat soveltavat teoreettisia tietojaan omaan ääntämykseensä. Lisäksi kurssilla harjoitellaan kuullunymmärtämistä, retorisia perusvalmiuksia ja suullista esittämistä. Opiskelutapa: Harjoituskurssi. Opetus tapahtuu pienryhmissä. Yksilöllistä ohjausta annetaan omien analyysitehtävien ohella. Kirjallisuus: Adelswärd, V. (1996), Prat, skratt, skvaller och gräl och annat vi gör när vi samtalar. Stockholm: Brombergs. Elert, C.-Ch. (1995), Allmän och svensk fonetik. Stockholm: Norstedts. A2 Ruotsin rakenne II, 5 op. (Leena Leinonen) Sisältö: Kurssin tarkoituksena on antaa tietoa ruotsinkielisten tekstien teoreettisesta analysoinnista sekä rakenteellisesti että tyylillisesti. Opiskelutapa: Luento- ja harjoituskurssi. Kirjallisuus: Hellspong, L. & Ledin, P. (1997), Vägar genom texten. Handbok i brukstextanalys. Lund: Studentlitteratur. Hultman, T. G. (2003), Svenska Akademiens språklära. Stockholm: Svenska Akademien. Melin, L. & Lange, S. (1995), Att analysera text. Lund: Studentlitteratur.

50 50 Kieli- ja käännöstieteiden laitos A3 Käännösviestintä, 5 op. (Marja Kivilehto) TRMUPK1 Johdatus kääntäjän ja tulkin ammatteihin, 2 op. Sisältö: Kääntäminen ja tulkkaus asiantuntijaammatteina: käsitteet, historia, toimintaedellytykset, etiikka ja vastuu, laadunvarmistus ja -valvonta, yhteistyö ja työnjako, taloudelliset aspektit, kehittyvät ammattikuvat ja järjestäytyminen. Opiskelutapa: Luentokurssi tai tentti. Kirjallisuus: Oittinen, R. & Mäkinen, P. (toim.) (2001), Alussa oli käännös. Tampere: Tampere University Press. Susiluoto, T. (1997), Käännös oikeudellisena kokonaisuutena. Oikeudet ja velvollisuudet. Helsinki: Cubitum. Ks. Käännöstieteen yhteiset opinnot TRRUPK7 Käännösviestintä suomi ruotsi I, 3 op. Sisältö: Käännetään yleiskielisiä tekstejä yksilö-, pari- ja ryhmätyönä. Opiskelutapa: Harjoituskurssi ja harjoitustehtävien hyväksyttävä suorittaminen. Kirjallisuus: Reuter, M. (2003), Översättning och språkriktighet. Helsingfors: Svensk språktjänst. Svenska skrivregler (2001). Utg. av Svenska språknämnden. Stockholm: Liber. Ks. Käännöstiede (ruotsi) A4 Ruotsin kirjallisuus historial li sessa valossa, 5 op. (Carl-Eric Johansson) Sisältö: Syvennetään Ruotsin kirjallisuuden lukemista ja ymmärtämistä historiallisesta perspektiivistä. Luettavien ja analysoitavien keskeisten tekstien pohjalta valaistaan sekä tekstihistoriallisia, aatehistoriallisia että sosiologisia muutoksia Ruotsin kirjallisuudessa ja kirjallisessa instituutiossa. Yhteensä n sivua tekstiä, josta n. 50 sivua runoutta. Kaunokirjallinen asiaproosa muodostaa proosateksteistä pienehkön osan. Opiskelutapa: Opetus tapahtuu sekä luentoina, jotka esittelevät laajoja katsauksia ja pääpiirteitä, että ryhmäkeskusteluina ja seminaareina, joissa analysoidaan ja käsitellään kirjallisia teoksia. Kirjallisuus: Kirjallisia teoksia, jotka valitaan yhdessä tentaattorin kanssa. A5 Sukukieli I, 5 op. (Kristina Nikula) Sisältö: Yhden pohjoismaisen sukukielen ja siihen liittyvän kulttuurin alkeet. Opiskelutapa: Luento- ja harjoituskurssi. Kirjallisuus: Jaetaan erikseen. A6 Kieliharjoittelu, 5 op. (Harry Lönnroth) Sisältö: Kieliharjoittelun tarkoituksena on, että opiskelija parantaa suullista kielitaitoaan ja oppii tuntemaan ruotsalaista kulttuuria. Suorittaminen: Kaikille pakollisen kieliharjoittelun kesto on vähintään kaksi (2) kuukautta ja se suoritetaan etupäässä Ruotsissa mutta sopimuksen mukaan sen voi myös suorittaa jossakin toisessa Pohjoismaassa tai Ahvenanmaalla. Ennen matkaa opiskelijan pitää hyvissä ajoin sopia ohjaajan kanssa kirjallisesta tehtävästä, jonka opiskelija laatii ulkomaanvierailun aikana. Tehtävä esitetään ohjaajalle vierailun jälkeen. Pohjoismainen kieli- ja kirjallisuuskurssi (Nordkurs) korvaa kieliharjoittelun. A7 Tutkielmaopinnot, 10 op. (Gunilla Harling-Kranck) A7a Proseminaari ja kandidaatintutkielma, 7 op. Sisältö: Perehdytään tieteelliseen tutkimukseen ja tutkimusraportointiin. Opiskelutapa: Tutkimustehtävien harjoitusseminaari, jossa esitetään proseminaarityö (n. 20 sivua). Proseminaarityön pohjalta pääaineopiskelijat laativat kandidaatintutkielman. Kirjallisuus: Käsikirjoja, hakuteoksia ja sanakirjoja (myös synonyymisanakirjoja): Strömquist, S. (1998), Uppsatshandboken. Uppsala: Hallgren & Fallgren. Svenska Akademiens ordlista över svenska språket (1998). Stockholm: Svenska Akademien. Svenska skrivregler (2001). Utg. av Svenska språknämnden. Stockholm: Liber.

51 Pohjoismaiset kielet 51 Svenskt språkbruk. Ordbok över konstruktioner och fraser (2003). Stockholm: Svenska språknämnden/norstedts. A7b Tutkimusmenetelmät, 3 op. Sisältö: Perehdytään tutkimusmenetelmiin ja akateemiseen kirjoittamiseen. Opiskelutapa: Analyysi- ja kirjoitusharjoitukset. Kirjallisuus: Strömquist, S. (1998), Uppsatshandboken. Uppsala: Hallgren & Fallgren. Strömquist, S. (2000), Skrivboken. Malmö: Gleerups. Svenska Akademiens ordlista över svenska språket (1998). Stockholm: Svenska Akademien. Svenska skrivregler (2001). Utg. av Svenska språknämnden. Stockholm: Liber. Svenskt språkbruk. Ordbok över konstruktioner och fraser (2003). Stockholm: Svenska språknämnden/norstedts. A8 Valinnaiskurssi I, 5 op. Opiskelija valitsee yhden seuraavista opintojaksoista: A8 Sanaston tuntemus, 5 op. (Leena Leinonen) Sisältö: Kurssilla käydään läpi ruotsin sananmuodostuksen pääpiirteet ja syvennytään tarkemmin tämän päivän produktiivisiin sananmuodostusmahdollisuuksiin. Opiskelutapa: Luento- tai lukukurssi. Kirjallisuus: Allén, S. & Gellerstam, M. & Malmgren, S.-G. (1989), Orden speglar samhället. Stockholm: Allmänna förlaget. Althoff, J. (2003), Ordförrådet. Stockholm: Alfabeta Bokförlag. Andersson, H. (1999), Vokabler på vandring. Ordimport till Sverige under tusen år. Lund: Studentlitteratur. Edlund, L.-E. & Hene, B. (1992), Lånord i svenskan. Stockholm: Wiken. Liljestrand, B. (1993), Så bildas orden. Lund: Studentlitteratur. A8 Kielellinen vaihtelu II, 5 op. (Gunilla Harling-Kranck) Sisältö: Sosiolingvistiikan tutkimusmenetelmät; ruotsin kielen vaihtelu sosiaalisesta ja alueellisesta näkökulmasta. Opiskelutapa: Luento- ja lukukurssi. Esitelmien ja esseiden laatiminen. Kirjallisuus: Andersson, L.-G. (2001), Fult språk. Svordomar, dialekter och annat ont. Stockholm: Carlssons. Einarsson, J. (2004), Språksociologi. Lund: Studentlitteratur. Hyltenstam, K. (1999), Sveriges sju inhemska språk. Lund: Studentlitteratur. Kotsinas, U.-B. (2000), Rinkebysvenskan en dialekt? Teoksessa Kontakt, variation och förändring studier i Stockholmsspråk. Stockholm. S Sundgren, E. (2004), Språklig variation och förändring. Lund: Studentlitteratur. A8 Kaksikielisyys, 5 op. (Gunilla Harling-Kranck) Sisältö: Kaksikielisyysteoria ja sen keskeiset käsitteet, kaksikielisyyskasvatus, ruotsi toisena kielenä. Opiskelutapa: Luento- tai lukukurssi. Kirjallisuus: Boyd, S. (1997), Minoritetsspråk som modersmål eller fadersmål: blir det skillnad? Teoksessa Svenska som andraspråk och andra språk. Göteborg. S Börestam, U. & Huss, L. (2001), Språkliga möten. Tvåspråkighet och kontaktlingvistik. Lund: Studentlitteratur. Einarsson, J. (2004), Tvåspråkighet. Teoksessa Språksociologi. Lund. S Green-Vänttinen, M. (1995), Hej vi har int merirosvo på vårt lag. Kodväxling och lån i tvåspråkiga barns samtal. Teoksessa Svenskans beskrivning 21. Lund. S Sundman, M. (1998), Barnet, skolan och tvåspråkigheten. Helsinki: Yliopistopaino. Thelander, M. (1996), Med dialekten i bagaget. Teoksessa Tal och samtal. Lund. S Westergren, E. & Åhl, H. (red.) (1997), Mer än ett språk. Stockholm: Norstedts.

52 52 Kieli- ja käännöstieteiden laitos A8 Nordistiikka tieteenä, 5 op. (Harry Lönnroth) Sisältö: Kurssilla käsitellään nordistiikan oppihistoriaa, osa-alueita ja metodeja sekä alan ajankohtaista tutkimusta ja pohjoismaista kieliyhteisöä. Opiskelutapa: Luento ja/tai analyyttinen essee. Kirjallisuus: Karker, A. & Lindgren, B. & Løland, S. (1997) (red.), Nordens språk. Oslo: Novus. Lönnroth, H. (2004) (red.), Nordistikens historia i Finland. Tampere: Tampere University Press. Svensson, J. (1988), Nordistikens kunskapsintressen. Teoksessa Nordistiken som vetenskap. Artiklar om ämnets historia, teorier och metoder. Lund. S Wollin, L. (1988), Nordiska språk ett modernt 1800-talsämne? Några glimtar ur en disciplins historia. Teoksessa Nordistiken som vetenskap. Artiklar om ämnets historia, teorier och metoder. Lund. S Kymmenen tutkimusartikkelia seuraavista konferenssijulkaisuista: Svenskan i Finland, Svenskans beskrivning ja Svenska språkets historia. Artikkelit valitaan yhdessä tentaattorin kanssa. A8 Ruotsalaisuus kontra suomalaisuus, 5 op. (Kari Leinonen) Sisältö: Kurssin tarkoituksena on antaa kontrastiiviselta pohjalta tietoa ruotsalaisen ja suomalaisen kulttuurin keskeisistä ja tyypillisistä piirteistä ja siten syventää opiskelijan ymmärrystä siitä, miten kulttuuriset viitekehykset heijastuvat kielenkäyttöön ja kommunikaatiostrategioihin Ruotsissa ja Suomessa. Opiskelutapa: Tentti, luento tai pienryhmätyöskentelyä. Kirjallisuus: Daun, Å. (1994), Svensk mentalitet. Stockholm: Rabén Prisma. Ekwall, A. & Karlsson, S. (1999), Mötet. Stockholm: Storkamp Media. Herlitz, G. (1989), Kulturgrammatik. Uppsala: Konsultförlaget. Laine-Sveiby, K. (1987), Svenskheten som strategi. Stockholm: Timbro. Laine-Sveiby, K. (1991), Suomalaisuus strategiana. Helsinki: WSOY. A8 Ruotsalainen elokuva, 5 op. (Carl-Eric Johansson) Sisältö: Kurssin tarkoitus on antaa yleiskuva ruotsalaisesta elokuvasta. Elokuvia ja kommentoivia tekstejä. Kerronnan analyysiä ja kielellisten ja sosiokulttuuristen erityispiirteiden havainnointia. Opiskelutapa: Cinemateekki ja keskustelut. Aktivoivaa pedagogiikkaa. Keskusteluja täydentävät tekstikommentaarit elokuvakritiikin alalta. Kirjallisuus: 5 elokuvaa, jotka edustavat eri aika kausia ja taiteellisia suuntauksia. Björkman, S. & Lindblad, H. & Sahlin, F. (2002) (red.), Fucking film: den nya svenska filmen. Stockholm: Alfabeta/Anamma. Söderbergh, A. & Rossholm, A. S. & Malmberg, C. J. (2002), Montage om film. Stockholm: Bonniers. SYVENTÄVÄT OPINNOT 80 op. (sisältää tutkielmaopinnot 40 op.) Pakolliset kurssit (1 3), kahdenkymmenen opintopisteen laajuiset erikoistumisopinnot (4) sekä tutkielma (5). Lähtö taso: Mainesanalla hyvä suoritetut aineopinnot. Tavoite: erittäin hyvä ruotsin käytännön kielitaito ja viestinnällinen ja kulttuurienvälisen viestinnän kompetenssi, hyvä kielen rakenteen ja teorian tuntemus ja analysointivalmius, kielen kehityksen pääpiirteiden ja kulttuuritaustan tuntemus, yhden tutkimusalueen hyvä hallinta sekä menetelmälliset valmiudet laatia ruotsinkielinen tutkielma sovitusta ongelmakokonaisuudesta; kahden pohjoismaisen sukukielen ja kulttuurintuntemuksen perusteet. S1 Ruotsin kielen kehitys, 5 op. (Gunilla Harling-Kranck) Sisältö: Perehdytään ruotsin kielihistoriaan, murteisiin ja nimistöntutkimukseen. Opiskelutapa: Luento- ja lukukurssi.

53 Pohjoismaiset kielet 53 Kirjallisuus: Otterbjörk, R. (1989), Svenska personnamn. Handbok för universitetsbruk och självstudier. Lund: Studentlitteratur. Pamp, B. (1978), Svenska dialekter. Stockholm: Natur och Kultur. Pamp, B. (1988), Ortnamnen i Sverige. Lund: Studentlitteratur. Wessén, E. (1995), Svensk språkhistoria I. Edsbruk: Akademitryck. S2 Sukukieli II, 5 op. (Kristina Nikula) Sisältö: Yhden pohjoismaisen sukukielen ja siihen liittyvän kulttuurin alkeet (eri sukukieli kuin aineopinnoissa A5). Opiskelutapa: Luento- ja harjoituskurssi. Kirjallisuus: Jaetaan erikseen. S3 Tieteellinen kirjoittaminen, 5 op. (Gunilla Harling-Kranck) Sisältö: Tutkimusprosessi- ja metodiikka. Nordistiikan eri tutkimusalueiden artikkelien ja tutkielmien analysointi: keskustelupöytäkirjojen, referaattien ja arvostelujen laadinta. Opiskelutapa: Harjoituskurssi ja harjoitustehtävien hyväksyttävä suorittaminen. Kirjallisuus: Hakala J. T. (2001), Snart magister? Helsingfors: Gaudeamus. Linnarud, M. (1993), Språkforskning för språklärare. Lund: studentlitteratur. Nyberg, R. (1999), Skriv vetenskapliga uppsatser och avhandlingar med stöd av IT och Internet. Vasa: Edutime. Patel, R. & Davidson, B. (1998), Förslag till granskning. Teoksessa Forskningsmetodikens grunder. Att planera, genomföra och rapportera en undersökning. Lund. S Rienecker, L. & Stray Jørgensen, P. (2002), Att skriva en bra uppsats. Malmö: Liber Ekonomi. Strömquist, S. (1998), Uppsatshandboken. Uppsala: Hallgren & Fallgren. Svenska Akademiens ordlista över svenska språket (1998). Stockholm: Svenska Akademien. Svenska skrivregler (2001). Utg. av Svenska språknämnden. Stockholm: Liber. Svenskt språkbruk. Ordbok över konstruktioner och fraser (2003). Stockholm: Svenska språknämnden/norstedts. Svensson, J. (1988) (red.), Nordistiken som vetenskap. Artiklar om ämnets historia, teorier och metoder. Lund: Studentlitteratur. Trost, J. (2002), Att skriva uppsats med akribi. Lund: Studentlitteratur. S S4 Valinnaiset kurssit II V, 20 op. (lista alempana) Oppiaineessa on neljä erikoistumislinjaa: Nykyruotsin linja, Opettajalinja, Kääntäjälinja ja Filologinen linja. Vähintään 15 opintopistettä on suoritettava samalta linjalta, 5 opintopistettä saa valita vapaasti muilta linjoilta. Valittavan linjan on oltava yhteydessä pro gradu -tutkielman kanssa ja tuettava sitä. S5 Seminaari ja pro gradu -tutkielma 40 op. (Gunilla Harling-Kranck ja Kristina Nikula) S5a Seminaari, 5 op. Sisältö: Seminaarin sisältö on sama kuin kandidaatinseminaarin: opettaa tieteellisen tutkimuksen perusteet mutta edistyneemmällä tasolla. Seminaariharjoitukset edellyttävät, että kaikki aineopinnot ovat periaatteessa suoritettu ja että opiskelija osallistuu tai on tenttinyt kurssin S3 Tieteellinen kirjoittaminen. Opiskelutapa: Opiskelija osallistuu seminaariharjoituksiin neljän periodin ajan. S5b Pro gradu -tutkielma, 35 op. Pro gradu -tutkielman aihe valitaan yhdessä ohjaajan eli pääasiassa oppiaineen professorin kanssa. Tutkielman tekijän suositellaan osallistuvan seminaariin myös neljän pakollisen periodin jälkeenkin ja/tai gradupiiriin, joka kokoontuu tasaisin väliajoin. Valmis tutkielma on n sivua pitkä. Tutkielman arvostelussa otetaan huomioon sisällön lisäksi myös kieliasu, varsinkin tieteellinen tyyli. S4 Valinnaiset kurssit 1 Nykyruotsin linja (Kristina Nikula) S4 EU-ruotsi, 5 op. Sisältö: Valaistaan pohjoismaisten kielten, erityisesti ruotsin, roolia ja kehitystä yhdistyvässä Euroopassa.

54 54 Kieli- ja käännöstieteiden laitos Opiskelutapa: Luento/lukukurssi tai analyyttinen essee. Kirjallisuus: Edgren, H. (2000), Översättning av EU-förordningar. Om svenska och EU-svenska. Teoksessa Översättning och tolkning. Uppsala. S Ekeroth, L.-J. (2000), Riktig EU-svenska. Teoksessa Översättning och tolkning. Uppsala. S Melander, B. (2000) (red.), Svenskan som EUspråk. Uppsala: Hallgren & Fallgren. Melander, B. (2003), Språket i Europaparlamentet. En ordförrådsstudie. Teoksessa Från Närpesdialekt till EU-svenska. Tampere. S Teleman, U. (1993), Det svenska riksspråkets utsikter i ett integrerat Europa. Teoksessa Språk i världen. Broar och barriärer. Lund. S Valikoima analysoitavia EU-tekstejä. S4 Semantiikka ja leksikografia, 5 op. Sisältö: Kurssi antaa perustiedot semantiikasta ja edistää syvempää tietoisuutta eri sanakirjojen antamasta informaatiosta. Opiskelutapa: Luento- tai lukukurssi. Kirjallisuus: Dahllöf, M. (1999), Språklig betydelse. En introduktion till semantik och pragmatik. Lund: Studentlitteratur. S Malmgren, S.-G. (1994), Svensk lexikologi: ord, ordbildning ordböcker och orddatabaser. Lund: Studentlitteratur. Sjöström, S. (2001), Semantisk förändring. Hur ord får nya betydelser. Lund: Studentlitteratur. Svanlund, J. (2002), Lexikalisering. Språk och stil 12. S Svensén, B. (1987), Handbok i lexikografi. Principer och metoder i ordboksarbetet. Stockholm: Esselte Studium. Trampe, P. af (1990), Språkbrukaren och orden. Lund: Studentlitteratur. S4 Kielellinen vaikutus, 5 op. Sisältö: Kurssi antaa tietoa kielestä vaikutusvälineenä sekä niistä keinoista, joita on käytettävissä kun halutaan vakuuttaa tai paljastaa näennäinen objektivisuus ja ylipuhumiskeinot. Opiskelutapa: Luento/lukukurssi tai analyyttinen essee. Kirjallisuus: Andersson, J. & Furberg, M. (1991), Språklig påverkan. Om argumentationens semantik. Stockholm: Tades. Björnsson, G. (1994), Argumentationsanalys. Stockholm: Natur och Kultur. Fredriksson, G. (1992), Det politiska språket. Stockholm: Tiden. Hedlund, S. & Johannesson, K. (1993), Marknadsretorik. En bok om reklam och konsten att övertyga. Stockholm: SIFU Ledin, P. (1994), Vem kan man lita på? Språk och makt i EU-debatten. Språk och stil 4. S Melin, L. (2003), Manipulera med språket. Stockholm: Norstedts Ordbok. Rydstedt, R. (1993), Retorik. Lund: Studentlitteratur. S Sigrell, A. (2001), Att övertyga mellan raderna. Umeå: Universitetet i Umeå. S4 Ruotsin rakenne III, 5 op. (Leena Leinonen) Sisältö: Kurssilla käsitellään syvällisesti ruotsin kieliopin erikoisongelmia. Opiskelutapa: Luento- tai lukukurssi. Kirjallisuus: Ekberg, L. (1995), Ordbildningens gränser: om are-avledningar i svenskan. Arkiv för nordisk filologi 110. S Hellberg, S. (1993), Bestämd form pluralis. Nysvenska studier 55/56. S Holm, L. (1991), Satsadverbial eller sättsadverbial? Teoksessa Svenskans beskrivning 18. Lund. S Falk, C. (1995), Lexikalt kasus i svenska. Arkiv för nordisk filologi 110. S Källström, R. (1993), Kongruens i svenskan. Göteborg: Göteborgs universitet. Platzack, C. (1994), Svensk syntax i nordisk belysning. Teoksessa Svenskans beskrivning 20. Umeå. S Svenska Akademiens grammatik 1 4 (1999). Stockholm: Svenska Akademien. Söderberg, B. (1984), Sex öl, två taxi, raffiga foto. Om den oböjda pluralen. Nysvenska studier 62. S Teleman, U. (1974), Ordklasser och satsdelar finns dom? Teoksessa Språket i bruk. Lund. S

55 Pohjoismaiset kielet 55 Teleman, U. (1994), Var går gränsen mellan huvudverb och hjälpverb? Teoksessa Svenskans beskrivning 20. Umeå. S Wiik-Andersson, E. (1997), Begreppet grammatikalisering belyst med svenska exempel. Språk och stil 7. S S4 Mediakieli I, 5 op. (Carl-Eric Johansson) Sisältö: Kurssi esittelee ja analysoi tavallisimmat mediagenret (journalistiikka, radio, TV, informaatioteknologia) ja metodisia näkökulmia mediayhteiskunnan ja sen diskursiivisten ilmaisujen ymmärtämiseen. Opiskelutapa: Kurssi on seminaarimuotoinen ja edellyttää opiskelijoiden aktiivista osallistumista. Kirjallisuus: Carlsson, U. (red.) (1989), Språket i massmedierna. Nordicom 3 4/1989. Drotner, K. (2000), Medier och kultur: En grundbok i medieanalys och medieteori. Lund: Studentlitteratur. S4 Mediakieli II, 5 op. (Carl-Eric Johansson) Sisältö: Kurssi keskittyy yhteen mediagenreen, jota tutkitaan ja analysoidaan yhden tai useamman metodisen tutkimusnäkökulman pohjalta. Opiskelutapa: Analyyttinen essee (20 25 s.) Kirjallisuus: Tutkimusaiheen relevanttia kirjallisuutta. S4 Teksti ja kuva, 5 op. Sisältö: Kurssilla käsitellään tekstiä sekä kuvaa viestintävälineenä verbaalisen tekstin rinnalla. Opiskelutapa: Luento- tai lukukurssi. Kirjallisuus: Andén-Papadopoulus, K. (2000), Kameran i krig. Den fotografiska iscensättningen av Vietnam-kriget i svensk press. Stockholm: Symposion. Barthes, R. (1976), Bildens retorik. Teokseesa Tecken och tydning. Till konsternas semiotik. Stockholm. S Björkvall, A. (2003), Svensk reklam och dess modelläsare. Stockholm: Almqvist & Wiksell. S Herkman, J. (1998), Sarjakuvan kieli ja mieli. Tampere: Vastapaino. S Hirdman, A. (2001), Tilltalande bilder. Genus, sexualitet och publiksyn i Veckorevyn och Fib- Aktuellt. Stockholm: Atlas. Kress, G. & van Leeuwen, T. (1996), Reading images. The grammar of visual design. London/ New York: Routledge. Lund, H. (2002), Intermedialitet. Lund: Studentlitteratur. S. 9 22, 25 33, 43 53, 63 70, Melin, L. (1999), Hur bra är paratexter? Språk och stil 9. S Nöth, W. (2003), Press Photos and their Captions. Teoksessa Från Närpesdialekt till EUsvenska. Tampere. S S4 Ruotsi ja informaatiotekniikka, 5 op. Sisältö: Kurssin tarkoituksena on opettaa peruskäsitteet ja terminologia ja antaa tietoa kielestä ja kielenkäytöstä tietokonevälitteisessä kommunikaatiossa. Opiskelutapa: Luento/lukukurssi tai analyyttinen essee. Kirjallisuus: Carlquist, J. (2001), Sammanhang i hypertext. Språkvård 1. S Carlquist, J. (2002), Apotekets webbplats som hypertext en kohesionsanalys. Teoksessa Svenskans beskrivning 25. Åbo. S Crystal, D. (2001), Language and the Internet. Cambridge: Cambridge University Press. Hård af Segerstad, Y. (2002), Use and Adaption of Written Language to the Conditions of Computer Mediated Communication. Göteborg: Göteborgs universitet. Josephson, O. (red.) (1997), Svenskan i IT-samhället. Uppsala: Hallgren & Fallgren. Karlsson, A.-M. & Ledin, P. (2000), Cyber, hyper och multi: några reflektioner kring IT-ålderns textbegrepp. Human IT 2/3. S Karlsson, A.-M. (2002), Skriftbruk i förändring. En semiotisk studie av den personliga hemsidan. Stockholm: Almqvist & Wiksell. S4 Tutkimushanke ja muu erikoistumiskurssi, 5 op. 2 Opettajalinja (Leena Leinonen) S4 Suomenruotsin foneettinen rakenne, 5 op. (Kari Leinonen) Sisältö: Kurssilla käsitellään sekä suomenruotsin yleiskielen yksittäiset äänteet että prosodi-

56 56 Kieli- ja käännöstieteiden laitos set piirteet rytmi, paino, intonaatio, pituus, intensiteetti ja reduktio verrattuina ruotsinruotsin yleiskielen ja suomen yleiskielen vastaaviin piirteisiin. Pohjana on oppiaineessa suoritettu tutkimustoiminta. Opiskelijat tekevät myös omia analyyseja tietokoneohjelman avulla. Erityiskysymyksenä käsitellään suomenruotsin ja ruotsinruotsin foneettista notaatiota suomenkielisten kannalta. Opiskelutapa: Luento- ja harjoituskurssi. Yksilöllistä ohjausta omien analyysitehtävien yhteydessä. Kirjallisuus: Leinonen, K. & Pitkänen, A. J. & Vihanta, V. V. (1982), Rikssvenskt och finlandssvenskt ljudsystem ur perceptionssynpunkt. Leinonen, K. & Vihanta, V. V. & Pitkänen, A. J. (1990), Om rytmen i finlandssvenska och sverigesvenska ett bidrag till forskningen om finlandssvenskt uttal. Teoksessa Skrifter utgivna av Institutionen för filologi II vid Tammerfors universitet, nordisk filologi 14. Tampere. Leinonen, K. (1993), Uttalsbeteckningar för svenska ord i ordböcker. Leinonen, K. (1999), Vokalerna e och ä i finlandssvenskt riksspråk. Kuronen, M. & Leinonen, K. (2000), Problem med markering av prosodi i lexikalt uttal i finlandssvenskan. Teoksessa Svenskan i Finland 5. Joensuu. S4 Kielioppia tuleville ruotsin opettajille, 5 op. Sisältö: Kurssi sisältää teoreettisen osan, jossa käydään läpi kieliopin opettamisessa tarvittavia valmiuksia. Lisäksi kurssiin sisältyy soveltava osa, jossa opetellaan arvioimaan ja kommentoimaan kieliopillisia tehtäviä. Opiskelutapa: Opetus tapahtuu luentojen ja ryhmäharjoitusten muodossa. Luennoilla esitellään teoreettinen tausta ja ryhmäharjoituksissa käsitellään ja keskustellaan sovellustehtävistä. Kirjallisuus: Ekeroth, L.-J. (1995), Ordföljd Tempus Bestämdhet. Malmö: Gleerups. Gårding, E. (1976), Kontrastiv fonetik och syntax. Lund: Liber Läromedel. S Teleman, U. (red.) (1987), Grammatik på villovägar. Stockholm: Almqvist & Wiksell. Tiisala, S. (utg.) (1983), Grammatiska kontraster. Problem i svensk grammatik i kontrastiv belysning. Helsingfors. Suomen soveltavan kielitieteen yhdistys. Widmark, G. et al. (1992), Svenska i harmoni. Uppsala: Hallgren & Fallgren. S4 Kielenoppiminen, 5 op. (Gunilla Harling-Kranck) Sisältö: Yleiskuva erilaisista kielenoppimistilanteista ja oppijoiden kielenkäytöstä ja strategioista toisen kielen omaksumisessa. Opiskelutapa: Luento- tai lukukurssi. Kirjallisuus: Dahl, Ö. (2000), Språkets enhet och mångfald. Lund: Studentlitteratur. S Ellis, R. (2003), Second Language Acquisition. Oxford: Oxford University Press. Granberg, N. (1995), Kvalitativa undersökningsmetoder i en studie av några andraspråksinlärare. Teoksessa Svenskans beskrivning 21. Lund. S Håkansson, G. (1998), Språkinlärning hos barn. Lund: Studentlitteratur. Nordenstam, K. & Wallin, I. (2002), Osynliga flickor synliga pojkar. Om ungdomar med svenska som andraspråk. Lund: Studentlitteratur. Nauclér, K. (1995), Att lära sig svenska som andraspråk. Teoksessa Språk i fokus. Lund. S Kotsinas, U.-B. (1991), Invandrare talar svenska. Malmö: Liber. Viberg, Å. (1987), Vägen till ett nytt språk. Stockholm: Natur och Kultur. S4 Kirjallisuuden jatkokurssi, 5 op. (Carl-Eric Johansson) Sisältö: Kurssi syventää eri kirjallisten tekstien ja genrejen ymmärrystä kirjallisuustieteellisten metodien ja teorioiden avulla. Opiskelutapa: Seminaarit, joissa käsitellään yhtä ongelma-aluetta kerrallaan. Kirjallisuus: Bergsten, S. (2002), Litteraturvetenskap. Lund: Studentlitteratur. Valikoima tekstejä, jotka edustavat eri genrejä ja aikakausia. Yhteensä n sivua kaunokirjallisia tekstejä, joista osa runoutta sekä n. 250 sivua kirjallisuusteoreettista asiaproosaa.

57 Pohjoismaiset kielet 57 S4 Uusi suomenruotsalainen kirjallisuus, 5 op. (Gunilla Harling-Kranck) Sisältö: Suomenruotsalaisen kirjallisuuden pääpiirteet 1900-luvulla. Opiskelutapa: Teksti- ja tyylianalyysejä. Kirjallisuuden lukemista. Kirjallisuus: Ingström, P. (2000), Den nyaste prosan. Teoksessa Finlands svenska litteraturhistoria. Helsingfors. Ingström, P. (2000), Nittiotalets reseskildrare. Teoksessa Finlands svenska litteraturhistoria. Helsingfors. Wrede, J. (1990), Ett folk som blött den finlandssvenska litteraturen efter Teoksessa Den svenska litteraturen VI. Stockholm. S Zilliacus, C. (1989), Avantgardet i öster finlandssvensk modernism. Teoksessa Den svenska litteraturen V. Stockholm. S Valikoima teoksia, runoutta ja proosaa (n sivua): mm. Runar Schildt, Edith Södergran, Jarl Hemmer, Tove Jansson, Lars Huldén, Jörn Donner, Ulla-Lena Lundberg, Carola Sandbacka, Lars Sund, Henrik Tikkanen, Märta Tikkanen, Merete Mazzarella ja Kjell Westö. S4 Teemakurssit, 5 op. S4 Tutkimushanke ja muu erikoistumiskurssi, 5 op. 3 Kääntäjälinja (Marja Kivilehto) Kääntäjälinjan tarkoituksena on tutustuttaa opiskelija ammattimaiseen kääntämiseen kieli- ja kulttuuriparissa suomi ruotsi. Opintojen painopisteitä ovat tekstianalyysi, tiedonhaku, vertaileva kulttuurintuntemus ja käännösviestintä. Kääntäjälinja koostuu peruskokonaisuudesta ja täydentävästä kokonaisuudesta. Peruskokonaisuuteen opiskelija valitsee opintojaksoja vähintään 10 opintopisteen ja täydentävään kokonaisuuteen vähintään 5 opintopisteen verran. Kääntäjälinjalle otetaan opiskelijoita resurssien mukaan. Tarvittaessa sovelletaan jonolakia. Peruskokonaisuus: TRRUPK5 Tekstianalyysi, 3 op. TRRUPK6 Käännösviestintä ruotsi suomi I, 3 4 op. TRRUAM3 Pohjoismaiden yhteiskuntaolot ja kulttuurit, 3 op. TRRUAM4 Käännösviestintä ruotsi suomi II, 3 4 op. TRRUAM5 Käännösviestintä suomi ruotsi II, 3 4 op. Täydentävä kokonaisuus: TRRUAM1 Tulkkausviestinnän perusteet, 3 op. Y03 Käännöstieteen peruskurssi, 3 op. TRRUAM7 Käännösviestintä ruotsi suomi ruotsi III, 4 op. TRMUAK2 Erikoisalojen kielet ja terminologia, 2 3 op. Peruskokonaisuus TRRUPK5 Tekstianalyysi, 3 op. Sisältö: Perehdytään käännös- ja tulkkausviestinnän kannalta relevantteihin tekstianalyysimalleihin ja sovelletaan niitä erilaisissa analyysitehtävissä. Opiskelutapa: Luento- ja harjoituskurssi. Kirjallisuus: Kirjallisuusluettelo jaetaan opintojakson alussa. Ks. Käännöstiede (ruotsi) TRRUPK6 Käännösviestintä ruotsi suomi I, 3 4 op. Sisältö: Analysoidaan ja käännetään lähinnä asiatekstejä yksilö-, pari- ja ryhmätöinä. Opiskelutapa: Harjoituskurssi ja harjoitustehtävien hyväksyttävä suorittaminen. Ks. Käännöstiede (ruotsi) TRRUAM3 Pohjoismaiden yhteiskuntaolot ja kulttuurit, 3 op. Sisältö: Perehdytään pohjoismaisiin yhteiskunta- ja kulttuuri-instituutioihin sekä -ilmiöihin. Opiskelutapa: Luento- ja harjoituskurssi tai kirjatentti. Kirjallisuus: Gustafsson, H. (1997), Nordens historia. En europeisk region under 1200 år. Lund: Studentlitteratur. Swahn, J.-Ö. (2000), Folk i fest traditioner i Norden. Stockholm: Föreningen Norden. Ks. Käännöstiede (ruotsi)

58 58 Kieli- ja käännöstieteiden laitos TRRUAM4 Käännösviestintä ruotsi suomi II, 3 4 op. Sisältö: Käännetään vaativahkoja asiatekstejä sekä arvioidaan tekstejä ja niiden käännöksiä yksilö-, pari- ja ryhmätöinä. Opiskelutapa: Harjoituskurssi ja harjoitustehtävien hyväksyttävä suorittaminen. Edellytys: TRRUPK6 Käännösviestintä ruotsi suomi I tai vastaavat tiedot. Ks. Käännöstiede (ruotsi) TRRUAM5 Käännösviestintä suomi ruotsi II, 3 4 op. Sisältö: Käännetään vaativahkoja asiatekstejä yksilö-, pari- ja ryhmätöinä. Mahdollisuuksien mukaan toteutetaan todellisia toimeksiantoja. Opiskelutapa: Harjoituskurssi ja harjoitustehtävien hyväksyttävä suorittaminen. Edellytys: TRRUPK7 Käännösviestintä suomi ruotsi I tai vastaavat tiedot. Ks. Käännöstiede (ruotsi) Täydentävä kokonaisuus TRRUAM1 Tulkkausviestinnän perusteet, 3 op. Sisältö: Harjoitellaan pääasiassa konsekutiivistulkkausta. Muita harjoitusmuotoja ovat muisti- ja assosiaatioharjoitukset. Lisäksi tehdään opintovierailuja. Opiskelutapa: Harjoituskurssi. Ks. Käännöstiede (ruotsi) Y03 Käännöstieteen peruskurssi, 3 op. Sisältö: Yleiskuva käännöstieteestä, sen suuntauksista ja suhteista lähitieteisiin. Opiskelutapa: Luentokurssi oheislukemistoineen tai kirjatentti. Kirjallisuus: Munday, J. (2001), Introducing Translation Studies. London: Routledge. Bassnett, S. (1995), Teoksesta toiseen. Tampere: Vastapaino. Muut kuin käännöstieteen pääaineopiskelijat voivat Bassnettin tilalle valita teoksesta Oittinen, R. & Mäkinen, P. (toim.) (2001), Alussa oli käännös seuraavien kirjoittajien artikkelit: Marja Jänis, Tiina Puurtinen, Riitta Oittinen, Anna-Riitta Vuorikoski, Andrew Chesterman, Outi Paloposki, Kaisa Koskinen, Sirkku Aaltonen ja Pirjo Mäkinen. Ks. Laitoksen yhteiset opinnot TRRUAM7 Käännösviestintä ruotsi suomi ruotsi III, 4 op. Sisältö: Käännetään laaja tekstikokonaisuus joko ruotsista suomeen tai suomesta ruotsiin ja toimitaan käännöksen tarkastajan roolissa. Opiskelutapa: Seminaari-istunnot keskusteluineen ja kommentoidut käännökset. Ks. Käännöstiede (ruotsi) TRMUAK2 Erikoisalojen kielet ja terminologia, 2 3 op. Sisältö: Yleiskielen ja erikoiskielen erot, terminologia, käsite, käsitejärjestelmä, määritelmä, termi, sanastonlaadinta, terminografia. Opiskelutapa: Käännöstieteen yhteinen luentokurssi tai kirjatentti (1 op.), oppiainekohtaiset harjoitukset (1 2 op.). Kirjallisuus: Sanastotyön käsikirja (1988) sekä artikkeleita sopimuksen mukaan. 4 Filologinen linja (Harry Lönnroth) S4 Muinaisislanti, 5 op. Sisältö: Kurssin tarkoituksena on antaa perustiedot muinaisislannista ja muinaisislantilaisista teksteistä. Opiskelutapa: Kollokvio/tekstityöpaja ja essee. Kirjallisuus: Viisi Edda-runoa ruotsalaisina käännöksinä. Hallberg, P. (1962), Den fornisländska poesin. Stockholm: Svenska bokförlaget. Hallberg, P. (1969), Den isländska sagan. Stockholm: Esselte Studium. Noreen, E. (1995), Isländsk läsebok. Edsbruk: Akademitryck. Wessén, E. (1992), Isländsk grammatik. Edsbruk: Akademitryck. S4 Muinaisruotsalaiset tekstit, 5 op. Sisältö: Kurssin tarkoituksena on antaa opiskelijalle syvemmät tiedot ruotsin kielen historiasta muinaisruotsalaisten (n ) tekstien avulla. Tekstit edustavat eri tyylilajeja.

59 Ranskan kieli 59 Kurssilla käsitellään myös teksti- ja editiofilologisia aspekteja. Opiskelutapa: Kollokvio / tekstityöpaja ja essee. Kirjallisuus: Bergman, G. (1995), Kortfattad svensk språkhistoria. Stockholm: Bokförlaget Prisma. S Noreen, E. (1997), Fornsvensk läsebok. Edsbruk: Akademitryck. Wessén, E. (1995), Svensk språkhistoria I. Edsbruk: Akademitryck. S Wessén, E. (utg.) (1995), Fornsvenska texter med förklaringar och ordlista. Edsbruk: Akademitryck. Käsikirjoitusnäytteitä, jotka valitaan yhdessä tentaattorin kanssa. Tieteellisiä tekstieditioita, jotka valitaan yhdessä tentaattorin kanssa. S4 Vanhemmat ja uudemmat uusruotsalaiset tekstit, 5 op. Sisältö: Kurssin tarkoituksena on antaa opiskelijalle syvemmät tiedot ruotsin kielen historiasta vanhempien ( ) ja uudempien ( ) uusruotsalaisten tekstien avulla. Tekstit edustavat eri tyylilajeja. Kurssilla käsitellään myös teksti- ja editiofilologisia aspekteja. Opiskelutapa: Kollokvio/tekstityöpaja ja essee. Kirjallisuus: Noreen, E. & Johansson, M. (1994), Valda stycken av svenska författare Edsbruk: Akademitryck. Bergman, G. (1995), Kortfattad svensk språkhistoria. Stockholm: Bokförlaget Prisma. S Wessén, E. (1995), Svensk språkhistoria I. Edsbruk: Akademitryck. S Tekstivalikoima. Käsikirjoitusnäytteitä, jotka valitaan yhdessä tentaattorin kanssa. Tieteellisiä tekstieditioita, jotka valitaan yhdessä tentaattorin kanssa. S4 Nimistöntutkimus, 5 op. (Gunilla Harling-Kranck) Sisältö: Johdatus pohjoismaiseen nimistöntutkimukseen. Opiskelutapa: Luento- tai lukukurssi. Kirjallisuus: Blomqvist, M. (1993), Personnamnsboken. Helsingfors: Finn Lectura. Blomqvist, M. (2000), Från Einar och Signe till Robin och Ronja. Om finlandssvenskarnas förnamn på 1900-talet. Svenska folkskolans vänners kalender S Brylla, E. (2002), Ursäkta, hur var namnet? Personnamn i praktiskt bruk. Uppsala: Bombus. Kiviniemi, E. (1987), Voidaanko nimeämisperusteet luokitella? Kieli 2. S Oja, A. (1971), Om ortnamnen i Finlands medeltida städer. Teoksessa Helsingfors gatunamn. Helsingfors. S Ortnamnen minnen i miljön. Dagarna för Europas byggnadsarv s. Pamp, B. (1988), Ortnamnen i Sverige. Lund: Studentlitteratur. Paikkala, S. (2002), Surnames in Finland on the treshold of the new millennium. Onoma 37. S S4 Tutkimushanke ja muu erikoistumiskurssi, 5 op. RANSKAN KIELI Ranskan kielen pääaineopinnot tähtäävät nykykielen sujuvaan ja monipuoliseen hallintaan, kielentutkimukseen, Ranskan kirjallisuuden tuntemukseen sekä Ranskan yhteiskunnallisiin oloihin perehtymiseen. Opetusohjelma on suunniteltu yhteistoiminnassa ranskalaisten yhteistyötahojen kanssa ja kehitetty vastaamaan niihin haasteisiin, joita ranskan kielen kasvava merkitys työelämässä ja kansainvälisissä toiminnoissa asettaa suomalaisille. Ranskan kielen taitajia tarvitaan yhä enemmän mm. valtion ja kuntien hallintoelimissä, korkeakouluissa, tutkimuskeskuksissa, liike-elämässä sekä kansainvälisissä järjestöissä. Ranskan kieli on englannin ohella Euroopan unionin pääasiallinen työ- ja

60 60 Kieli- ja käännöstieteiden laitos neuvottelukieli ja myös yksi Yhdistyneiden kansakuntien virallisista kielistä. Pätevistä ranskan kielen opettajista on pulaa koko maassa, minkä vuoksi opettajan ammattiin pyrkiville on laadittu pedagogispainotteinen vaihtoehto. Ranskan kielen opiskelijoiden toivotaan harrastavan kieltä myös varsinaisen opiskelun ulkopuolella. On erityisen tärkeää perehtyä ajankohtaisiin tapahtumiin sanomalehdistön ja television välityksellä, lukea kaunokirjallisuutta ja tutustua ranskalaisiin elokuviin. Vain harjoittamalla kieltä mahdollisimman laajalti voi saavuttaa hyvän ja monipuolisen kielitaidon. Sivuaineet Sivuainevalintaan vaikuttavat ratkaisevasti opiskelijan ammatilliset pyrkimykset. Kaupan ja teollisuuden tai tiedottamisen ja hallinnon aloille aikovat voivat valita sivuaineekseen jonkin yhteiskunta-, hallinto- tai taloustieteiden piiriin kuuluvan oppiaineen. Aineenopettajakoulutuksessa tutkinnon aineyhdistelmä koostuu kahden opetettavan aineen opinnoista sekä opettajan pedagogisista opinnoista, jolloin on luontevaa valita sivuaineeksi jokin toinen kieliaine. Kielentutkimuksesta kiinnostuneita kehotetaan valitsemaan sivuaineekseen joko yleinen kielitiede tai jokin muu kieliaine. Sivuaineopiskelijoiden valinta Ranskan kielen sivuaineopiskelijoiksi pyrkivien on osallistuttava lähtötasokokeeseen, joka järjestetään syyslukukauden alussa. Lähtötasokoe sisältää kolme osiota: 1) kielioppiosio; 2) kirjallinen esitys; 3) kielitieto-osio, jota varten luetaan teoksesta: Jukka Havu [toim.]: Introduction aux études françaises: Langue et société sivut Teos on saatavilla Yliopiston kirjakaupasta, Pinni B, Kanslerinrinne 1, Tampereen yliopisto, puh. [03] ja sekä Tiedekirjakauppa Tajusta, Yliopistonk. 38, puh. [03] , sähköposti: ja Kaikista osioista on saatava hyväksytty suoritus. Opintojen aloittaminen ja opintoneuvonta Jokaisen oppiaineeseen hyväksytyn on ilmoittauduttava aineen kortistoon (oppiaineen toimisto sijaitsee huoneessa Pinni B 5008) syyslukukauden alussa, jolloin järjestetään myös yleinen tiedotustilaisuus. Oppiainetta ja opiskelua koskevat tiedotukset, kuten esim. opetus- ja tenttiaikataulu, tenttitulokset, ryhmiin ilmoittautumiset, vierailevat luennoitsijat sekä ulkomaille haettavana olevat stipendit ja muut ajankohtaiset asiat ovat nähtävissä ilmoitustaululla ja oppiaineen kotisivuilla. Niistä tiedotetaan myös sähköpostitse kaikille oppiaineen opiskelijoille. Syyslukukaudella järjestetään uusille opiskelijoille käytännön opinto-ohjausta tutor-toiminnan muodossa. Opintoneuvontaa annetaan myös oppiaineen kansliassa. Opintojen kulku Lukuvuoden kestävät perusopinnot (25 op) ovat kaikille opiskelijoille samat. Perusopintovaiheessa keskitytään erityisesti hyvän kielitaidon saavuttamiseen. Aineopintovaiheessa pyritään syventämään kielitaitoa ja soveltamaan sitä käytäntöön (luennot ja harjoitukset 35 op sekä seminaari ja kandidaatintutkielma 10 op, yhteensä 45 op). Myös aineopintojen luennot ja harjoitukset voidaan suorittaa yhden lukuvuo-

61 Ranskan kieli 61 den kuluessa. Kielitaitoon ja kielitietoon keskittyvien pakollisten opintojaksojen lisäksi on kolme eri suuntautumisvaihtoehtoa, yhteiskuntapainotteinen vaihtoehto, nykykielen vaihtoehto ja kielenopetuksen vaihtoehto, joista on valittava kaksi kokonaan. Syventävien opintojen (80 op) vaiheessa perehdytään itsenäiseen tieteelliseen työskentelyyn ja syvennytään johonkin ohjelman sisältämään erikoisalaan. Opinnot jakaantuvat kahden vuoden jaksolle siten, että ensimmäisenä vuonna suoritetaan tutkielmaseminaaria lukuun ottamatta kaikki kokonaisuuteen kuuluvat pakolliset luennot ja harjoitukset sekä kaikki valinnaiset, yhteensä 15 op:n laajuiset opintojaksot. Toisena vuonna kirjoitetaan tutkielma (40 op) ja osallistutaan tutkielmaseminaariin. Kaksi kuukautta kestävä kieliharjoittelu ranskankielisessä maassa on myös pakollinen. Vaadittavat muut opinnot Kandidaatintutkintoon ranskan kielen opiskelijoiden tulee suorittaa laitoksen yhteisistä opintojaksoista fonetiikan peruskurssi (2 op) sekä yleisen kielitieteen peruskurssi (3 op), mieluiten aivan opintojen alussa. Maisterintutkintoon vaaditaan vähintään yksi seuraavista (gradunaiheen mukaan): kielentutkimuksen metodit (2 op), käännöstieteellinen tutkimus ja metodit (4 op) tai kirjallisuudentutkimuksen metodit (3 op). Ks. myös muut kieli- ja käännöstieteiden laitoksen yhteiset opintojaksot. Opetus ja kuulustelut Ranskan kielen yksikön vakinaiset opettajat vastaavat erityisesti kielitaito- ja kielitieto-opetuksesta. Heidän pitämiensä kurssien pituus vaihtelee yhdestä periodista neljään periodiin. Vierailevat ranskalaiset opettajat huolehtivat maantuntemukseen ja yhteiskuntatietoon liittyvästä opetuksesta. He pitävät keskimäärin 2-4 viikon mittaisia intensiiviluonteisia seminaareja omalta erikoisalaltaan. Näihin seminaareihin osallistuville järjestetään mahdollisesti esitentti, joka edellyttää tutustumista kurssilla käsiteltäväksi tulevan asiakokonaisuuden peruskäsitteistöön. Esitentissä kuulusteltava aineisto ilmoitetaan hyvissä ajoin oppiaineen ilmoitustaululla. Opetus- ja tenttivastauskielenä on pääsääntöisesti ranska. Suoritusvaihtoehtoina voi joillakin kursseilla olla joko kirjallinen kuulustelu tai kirjallinen harjoitustyö. Kurssin kuulustelija päättää suoritusvaihtoehdosta. Kaikkia opintojaksoja ei luennoida joka vuosi. Useat opintojaksot voidaan suorittaa myös kirjatenttinä. Ennen tentti-ilmoittautumistaan opiskelija sopii tentissä kuulusteltavan aineiston yhdessä kuulustelijan kanssa. Kirjatentteinä suoritettavat opintojaksot tentitään tiedekunnan yleisinä tenttipäivinä. Tenttiin ilmoittaudutaan täyttämällä tenttikuori, joka jätetään oppiaineen kansliaan 7 vuorokautta ennen kuulustelua. Kuulustelijat ilmoitetaan lukuvuoden alussa ilmoitustaululla ja oppiaineen kotisivulla. Luentojen ja harjoitusten kertauskuulustelut järjestetään pääsääntöisesti viimeisellä luentokerralla. Osasuoritusten vanheneminen ja merkinnät Kielitaitokurssien koesuoritukset ovat voimassa kolme kalenterivuotta suorituspäivästä lukien. Vanhentunut suoritus on uusittava asianomaisen opettajan kanssa sovittavalla tavalla. Muut osasuoritukset eivät vanhene. Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiske-

62 62 Kieli- ja käännöstieteiden laitos lijan tulee täyttää opintokokonaisuuden suorituslomake ja antaa se professorin tarkistettavaksi ja allekirjoitettavaksi. Arvostelu Ylemmän opintokokonaisuuden aloittaminen edellyttää vähintään hyviä tietoja edellisestä opintokokonaisuudesta. Opintojaksot ja -kokonaisuudet arvostellaan kirjallisesti viisiportaisella asteikolla: erinomainen, kiitettävä, hyvä, tyydyttävä, välttävä. Keskiarvo lasketaan opintoviikkomääriin nähden painotetusti. Perusopintokokonaisuudessa tulee opiskelijalla olla hyviä tietoja varten riittävän korkean keskiarvon lisäksi vähintään arvosana 3 kielioppi- ja ääntämiskursseista. Aineopintokokonaisuuden hyviä tietoja varten tulee opiskelijalla olla riittävän korkean keskiarvon lisäksi vähintään arvosana 3 kielioppikurssista. PERUSOPINNOT 25 op Tavoite: Perusopintovaiheessa keskitytään erityisesti hyvän kielitaidon saavuttamiseen. Perusopinnot voidaan suorittaa yhdessä lukuvuodessa. I. Kielitaito 17 op P1 Ääntäminen ja intonaatio 2 op Sisältö: Käytännön kielitaidon kurssi. Ranskan ääntämisen ja intonaation perusperiaatteet. Suullinen loppukuulustelu. Opiskelutapa: Ääntämisharjoituksia kielistudiossa. P2 Suullinen esitys 3 op Sisältö: Käytännön kielitaidon kurssi. Puheen ja kirjoitetun tekstin ymmärtämistä sekä suullista ilmaisua ja vuorovaikutusta. Kurssiin osallistuvat pitävät esitelmiä tunneilla käsiteltävistä aiheista. Opiskelutapa: Kontaktiopetusta, ryhmätöitä. Jatkuva arvostelu. Oheismateriaali: Oheismateriaalina käytetään aitoja tekstejä (lehdet, televisio, internet jne.), jotka antavat opiskelijalle perustietoja Ranskan ja ranskankielisten maiden nykyoloista. P3 Kirjallinen esitys 3 op Sisältö: Käytännön kielitaidon kurssi. Ainekirjoitusharjoituksia, eri kielellisiin rekistereihin perehtymistä ja kirjallista vuorovaikutusta (kirjeet, viestit, yms.). Opiskelutapa: Seminaariluonteisia harjoituksia, ryhmätöitä. Jatkuva arvostelu. Oheismateriaali: Oheismateriaalina käytetään aitoja tekstejä, jotka antavat opiskelijalle perustietoja Ranskan ja ranskankielisten maiden nykyoloista. P4 Käännös suomesta ranskaan 3 op Sisältö: Käännösharjoituksissa keskitytään perusrakenteisiin ja -sanastoon. Opiskelutapa: Luentoja ja harjoituksia. Kirjallinen kuulustelu. Oheismateriaali: Kurssilla käytetään opettajan laatimaa materiaalia. P5 Kielioppi I 2 op Sisältö: Muoto-oppi: nominit. Opiskelutapa: Luentoja ja harjoituksia. Kirjallinen kuulustelu. Oheiskirjallisuus: Y. Delatour et al.: Grammaire du Français. Cours de Civilisation française de la Sorbonne. Harjoituskirja: L. Hakulinen & E. Havu: Les ferai-je? Exercices de grammaire. P6 Kielioppi II 2 op Sisältö: Muoto-oppi: pronominit. Opiskelutapa: Luentoja ja harjoituksia. Kirjallinen kuulustelu. Oheiskirjallisuus: Y. Delatour et al.: Grammaire du Français. Cours de Civilisation française de la Sorbonne. Harjoituskirja: L. Hakulinen & E. Havu: Les ferai-je? Exercices de grammaire.

63 Ranskan kieli 63 P7 Kielioppi III 2 op Sisältö: Muoto-oppi: verbit. Opiskelutapa: Luentoja ja harjoituksia. Kirjallinen kuulustelu. Oheiskirjallisuus: Y. Delatour et al.: Grammaire du Français. Cours de Civilisation française de la Sorbonne. Harjoituskirja: L. Hakulinen & E. Havu: Les ferai-je? Exercices de grammaire. II. Maan ja kulttuurin tuntemus 8 op P8 Ranskan historia ja kulttuuritausta 3 op Sisältö: Perehdytään Ranskan historian päälinjoihin sekä kulttuurijaksoihin. Kirjatenttivaihtoehto. Opiskelutapa: Luentosarja tai seminaariluonteinen intensiivikurssi. Kirjallinen kuulustelu. Oheismateriaali: J. Carpentier & F. Lebrun: Histoire de France. P9 Johdatus kirjallisuuden analyysiin 1 op Sisältö: Kerronnan tutkimuksen välineet ja käsitteet. Kirjatenttivaihtoehto. Opiskelutapa: Luentosarja. Kirjallinen kuulustelu ja/tai harjoitustyö. Kirjallisuus: P. Jacob: Manuel d analyse littéraire à l usage des étudiants de première année. P10 Ranskan kirjallisuus 1800-luvulla 2 op Sisältö: Ranskan 1800-luvun kirjallisuus ja kirjallisuuden historia. Kurssi jakaantuu kirjallisuudenhistoriaan ja kirjalliseen analyysiin. Kirjatenttivaihtoehto. Opiskelutapa: Luentosarja. Kirjallinen kuulustelu ja/tai harjoitustyö. Kirjallisuus: 1) Kirjallisuuden historia: C. Lauvergnat-Cagnière & A. Paupert & Y. Stalloni & G. Vannier: Précis de Littérature française. 2) Kirjallinen analyysi. Seuraavista teoksista vähintään kaksi käsitellään luennolla. Vähintään kaksi luetaan kuulustelua tai harjoitustyötä varten: 1800-luvun kirjallisuus: H. de Balzac: Le Père Goriot tai La peau de chagrin; Stendhal: Le Rouge et le Noir; G. Flaubert: Madame Bovary; G. de Maupassant: Boule de suif; E. Zola: La bête humaine; V. Hugo: Les Contemplations; C. Baudelaire: Les Fleurs du mal; A. Rimbaud: Pages choisies; A. Jarry: Ubu roi. P11 Ranskan kirjallisuus 1900-luvulla 2 op Sisältö: Ranskan 1900-luvun kirjallisuus ja kirjallisuuden historia. Kurssi jakaantuu kirjallisuudenhistoriaan ja kirjalliseen analyysiin. Kirjatenttivaihtoehto. Opiskelutapa: Luentosarja. Kirjallinen kuulustelu ja/tai harjoitustyö. Kirjallisuus: 1) Kirjallisuuden historia: C. Lauvergnat-Cagnière & A. Paupert & Y. Stalloni & G. Vannier: Précis de Littérature française tai H. Mitterand: La littérature française du XXe siècle. 2) Kirjallinen analyysi. Seuraavista teoksista vähintään kaksi käsitellään luennolla. Vähintään kaksi luetaan kuulustelua tai harjoitustyötä varten: 1900-luvun kirjallisuus: Alain-Fournier: Le Grand Meaulnes; G. Apollinaire: Alcools; Colette: La vagabonde; A. Gide: Les caves du Vatican; S. Beckett: En attendant Godot; Camus: L étranger; J. Cocteau: Les enfants terribles; J. Genet: Les bonnes; J. Giraudoux: Intermezzo; J. Green: Moïra; E. Ionesco: La cantatrice chauve ja La leçon; F. Mauriac: Le noeud de vipères; J. Prévert: Paroles; Y. Queffélec: Les noces barbares; R. Queneau: Exercices de style ja Zazie dans le métro; J-P. Sartre: La nausée; B. Vian: L écume des jours; Tahar ben Jelloun: La nuit sacrée; M. Duras: L amant; A. Pieyre de Mandiargues: La motocyclette; P. Modiano: Une jeunesse; G. Perec: Les choses; M. Tournier: Vendredi ou la vie sauvage. AINEOPINNOT 45 op (sisältää tutkielmaopinnot 10 op) Tavoite: Aineopintovaiheessa pyritään syventämään kielitaitoa ja soveltamaan sitä käytäntöön. Myös aineopintojen luennot ja harjoitukset voidaan suorittaa yhden lukuvuoden kuluessa. Kielitaitoon ja kielitietoon keskittyvien pakollisten opintojaksojen lisäksi on valittava kaksi modulia (yhteensä kuusi 2 op:n opintojaksoa). I. Pakolliset kurssit 23 op A1 Suullinen esitys 2 op Sisältö: Kurssilla harjoitellaan erityyppisiä puhetilanteita. Opiskelutapa: Harjoitustunteja. Suullinen esitelmä ja/tai haastattelu.

64 64 Kieli- ja käännöstieteiden laitos Oheismateriaali: Tunnilla käsitellään vaativaa Ranskan nykyoloja käsittelevää aineistoa. A2 Kirjallinen esitys 2 op Sisältö: Kurssilla harjoitetaan ainekirjoitusta ja esitelmien laadintaa. Opiskelutapa: Harjoitustunteja. Loppukoe ja/ tai kirjallinen työ. Oheismateriaali: Tunnilla käsitellään vaativaa Ranskan nykyoloja käsittelevää aineistoa. A3 Käännös suomi-ranska 3 op Sisältö: Vaativia käännösharjoituksia suomesta ranskaan. Opiskelutapa: Luentoja ja harjoituksia. Kirjallinen kuulustelu ja/tai harjoitustyö. Oheismateriaali: Kurssilla käytetään opettajan laatimaa materiaalia. A4 Kielioppi 3 op Sisältö: Kurssilla perehdytään ranskan lauseoppiin teoreettisemmasta näkökulmasta kuin perusopintovaiheessa ja opitaan käyttämään kieliopillista termistöä lauseanalyysissä. Opiskelutapa: Luentoja ja harjoituksia. Kirjallinen kuulustelu. Oheiskirjallisuus: M. Riegel & J.-Chr. Pellat & R. Rioul: Grammaire méthodique du français. A5 Johdatus kielitieteeseen 2 op Sisältö: Luonnollisen kielen ominaispiirteiden ja kielen rakenteellinen kuvaus. Opiskelutapa: Luentosarja. Kirjallinen kuulustelu. Kirjatenttivaihtoehto. Kirjallisuus: P. Guelpa: Introduction à l analyse linguistique; J. Moeschler: Introduction à la linguistique contemporaine; Ch. Baylon & P. Fabre: Initiation à la linguistique. A6 Ranskan uusin historia (1940 >) 2 op Sisältö: Kurssilla perehdytään Ranskan historiaan toisesta maailmasodasta nykypäivään. Opiskelutapa: Luentosarja. Kirjallinen kuulustelu. Kirjatenttivaihtoehto. Kirjallisuus: M. Agulhon, A. Nouschi & R. Schor: La France de 1940 à nos jours. A7 Ranskan kirjallisuus 1600-luvulla 2 op Sisältö: Ranskan 1600-luvun kirjallisuus ja kirjallisuuden historia. Kurssi jakaantuu kirjallisuudenhistoriaan ja kirjalliseen analyysiin. Opiskelutapa: Luentosarja. Kirjallinen kuulustelu ja/tai harjoitustyö. Kirjallisuus: 1) Kirjallisuudenhistoriaa: C. Lauvergnat-Cagnière & A. Paupert & Y. Stalloni & G. Vannier: Précis de Littérature française. Seuraavista teoksista vähintään kaksi käsitellään luennolla. Vähintään kaksi luetaan kuulustelua tai harjoitustyötä varten: 2) 1600-luvun kirjallisuus: P. Corneille: Le Cid; Molière: L école des femmes ja Tartuffe; J. Racine: Andromaque; valikoima La Fontainen faabeleita; Mme de La Fayette: La princesse de Clèves; Boileau: L art poétique. A8 Ranskan kirjallisuus 1700-luvulla 2 op Sisältö: Ranskan 1700-luvun kirjallisuus ja kirjallisuuden historia. Kurssi jakaantuu kirjallisuudenhistoriaan ja kirjalliseen analyysiin. Opiskelutapa: Luentosarja. Kirjallinen kuulustelu ja/tai harjoitustyö. Kirjallisuus: 1) Kirjallisuudenhistoriaa: C. Lauvergnat-Cagnière & A. Paupert & Y. Stalloni & G. Vannier: Précis de Littérature française. Seuraavista teoksista vähintään kaksi käsitellään luennolla. Vähintään kaksi luetaan kuulustelua tai harjoitustyötä varten: 2) 1700-luvun kirjallisuus: Montesquieu: Les lettres persanes; Marivaux: Le jeu de l amour et du hasard; Voltaire: Candide ja Zadig; D. Diderot: Jacques le Fataliste; P.-A. Beaumarchais: Le mariage de Figaro; J.-J. Rousseau: Discours sur l origine et les fondements de l inégalité parmi les hommes. A9 Ranskan talouselämä ja sosiaaliset rakenteet 3 op Sisältö: Kurssilla käsitellään niitä peruskäsitteitä, jotka ovat olennaisia nykypäivän ranskalaisen yhteiskunnan tuntemukselle. Opiskelutapa: Seminaariluonteinen intensiivikurssi. Kirjallinen kuulustelu. Kirjatenttivaihtoehto. Kirjallisuus: J.-J. Carré et al.: Abrégé de la croissance française; A. Desrosières & L. Théve-

65 Ranskan kieli 65 not: Les catégories socio-professionnelles; J.-M. Albertini: Économie de la France. A10 Johdatus romaanisiin kieliin 2 op Sisältö: Kurssilla käsitellään romaanisten kielten historiaa ja niitä koskevia typologisia kysymyksiä. Opiskelutapa: Luentosarja. Kirjallinen kuulustelu. Kirjatenttivaihtoehto. Oheismateriaali: J.-M. Klinkenberg: Des langues romanes: Introduction aux études de linguistique romane. II. Valinnaiset kurssit 12 op Valittava kaksi modulia kolmesta. a) Yhteiskuntapainotteinen vaihtoehto AY1 Ranska ja Euroopan unioni 2 op Sisältö: Kurssilla tutkitaan ranskalaisen hallintokulttuurin vaikutusta Euroopan unionin hallintoon sekä Ranskan poliittista ja taloudellista merkitystä yhtenä unionin johtavista maista. Opiskelutapa: Luentosarja tai seminaariluonteinen intensiivikurssi. Kirjallinen kuulustelu ja/tai harjoitustyö. Kirjatenttivaihtoehto. Kirjallisuus: G. Courty & G. Devin: La construction européenne. AY2 Alueelliset yhteisöt ja hallinto 2 op Sisältö: Kurssilla perehdytään Ranskan monimuotoiseen aluehallintoon ja eri hallintoelinten toimivaltakysymyksiin. Opiskelutapa: Luentosarja tai seminaariluonteinen intensiivikurssi. Kirjallinen kuulustelu ja/tai harjoitustyö. Kirjatenttivaihtoehto. Kirjallisuus: H. Oberdorff: Les institutions administratives. AY3 Johdatus sosiaalisten suhteiden tutkimukseen 2 op Sisältö: Kurssilla käsitellään ranskalaisen yhteiskunnan ominaispiirteitä eri yhteiskuntaluokkien välisten suhteiden kautta. Opiskelutapa: Luentosarja tai seminaariluonteinen intensiivikurssi. Kirjallinen kuulustelu ja/tai harjoitustyö. Kirjatenttivaihtoehto. Kirjallisuus: M. Offerlé: Sociologie des groupes d intérêt; P. Ansart: Les sociologies contemporaines. b) Nykykielen vaihtoehto AN1 Semantiikka 2 op Sisältö: Kielellisen merkityksen tutkimus. Opiskelutapa: Luentosarja. Kirjallinen kuulustelu. Kirjatenttivaihtoehto. Kirjallisuus: Ch. Baylon & X. Mignot: Initiation à la sémantique du langage; G. Kleiber: La sémantique du prototype. AN2 Sosiolingvistiikka 2 op Sisältö: Kurssilla käsitellään ranskan kielen alueellista ja sosiaalista variaatiota, tutustutaan kielipoliittisiin kysymyksiin ja Ranskassa puhuttavien vähemmistökielten asemaan sekä ranskan kielen tilanteeseen muissa Euroopan maissa. Opiskelutapa: Luentosarja tai seminaariluonteinen intensiivikurssi. Kirjallinen kuulustelu tai lopputyö. Kirjatenttivaihtoehto. Kirjallisuus: M.-L. Moreau (toim.): Sociolinguistique: les concepts de base; H. Boyer: Sociolinguistique; Fr. Gadet: Le français ordinaire. AN3 Ranskalaisen nykykirjallisuuden suuntauksia 2 op Sisältö: Uusin kirjallisuus kielellisen analyysin kohteena. Opiskelutapa: Luentosarja. Kirjallinen kuulustelu. Kirjatenttivaihtoehto. Kirjallisuus: Kirjallisuudentutkimusta: M. Delcroix & F. Hallyn: Introduction aux études littéraires. Kirjallisuutta: A. Robbe-Grillet: Les gommes; N. Sarraute: Enfance; M. Butor: La Modification; A. Garréta: Sphinx; J. Echenoz: Je m en vais; P. Sollers: La fête à Venise. c) Kielenopetuksen vaihtoehto AP1 Kielenopetukseen sovellettua kielitiedettä 2 op Sisältö: Kurssilla käsitellään eri oppimis-, omaksumis- ja opetustapoja, psykolingvistiikka ja kognitiivista lingvistiikkaa. Opiskelutapa: Luentosarja tai seminaariluonteinen intensiivikurssi. Kirjallinen kuulustelu. Kirjatenttivaihtoehto. Kirjallisuus: D. Gaonac h: Théories d apprentissage et acquisition d une langue étrangère; D.

66 66 Kieli- ja käännöstieteiden laitos Lehmann: Objectifs spécifiques et communication en langue étrangère. AP2 Kontrastiivinen analyysi 2 op Sisältö: Kurssilla vertaillaan systemaattisesti suomen ja ranskan kielen rakenteellisia erikoispiirteitä. Opiskelutapa: Luentosarja. Kirjallinen kuulustelu ja/tai harjoitustyö. Kurssin menestyksellinen suorittaminen edellyttää luennoilla käsitellyn aineiston hallintaa. Oheismateriaali: Kurssilla käytetään opettajan laatimaa materiaalia. AP3 Oppimateriaalin analyysi 2 op Sisältö: Kurssilla tutustutaan Suomessa yleisesti käytettyyn opetusmateriaaliin ja analysoidaan sen eri osa-alueita eri näkökulmista (rakenteen, kieliopin, kulttuurin kannalta). Opiskelutapa: Luentoja ja harjoitustöitä. Loppukuulustelu ja/tai kirjallinen harjoitustyö. Oheismateriaali: Opettajan ohjeiden mukaan tutustutaan eri tekijöiden valmistamaan opetusmateriaaliin. III. Tutkielmaopinnot 10 op (pakolliset pääaineopiskelijoille) A11 Metodikurssi 2 op Sisältö: Kurssilla harjoitellaan seuraavia tieteellisiä käytänteitä: (i) tieteellisten artikkelien referaatit, lyhennelmät ja arvostelut; (ii) kirjaston ja bibliografioiden käyttö; (iii) typografiset kysymykset; (iv) korpusten käyttö aineiston etsinnässä: (v) tieteellisen tekstin laatiminen. Lisäksi metodikurssin aikana valitaan seminaarityön aihe. Opiskelutapa: Luentoja ja tieteellisten käytänteiden hallintaan tähtääviä harjoituksia. A12 Seminaari 3 op Sisältö: Seminaareja on kolme: (i) kielitieteellinen; (ii) yhteiskuntapainotteinen; (iii) kirjallisuuspainotteinen. Kukin opiskelija voi osallistua vain yhteen seminaariin. Seminaarin aikana kukin opiskelija laatii seminaarityön. Opiskelutapa: Luentoja, harjoituksia sekä seminaari-istuntoja, joissa esitellään omaa kandidaatintutkielmaa sekä kommentoidaan muiden seminaariin osallistuvien töitä. Oheismateriaali: Kaikkien seminaariin osallistuvien tulee perehtyä oman tutkielmansa kannalta välttämättömään lähdeaineistoon sekä muiden kurssiin osallistuvien töihin. A13 Kandidaatintutkielma 5 op Sisältö: Tutkielman tulee olla n sivun laajuinen ja sen tulee perustua opiskelijan omaan itsenäiseen työhön. Opiskelutapa: Tutkielma laaditaan seminaarin aikana ja luovutetaan sen päättyessä. Sitä voidaan korjata muiden seminaariin osallistuvien antaman kritiikin mukaan. Oheismateriaali: Tutkijan kanssa sovittava kirjallisuusluettelo. SYVENTÄVÄT OPINNOT 80 op (sisältää tutkielmaopinnot 40 op) I. Pakolliset opinnot 25 op Tavoite: Syventävien opintojen vaiheessa perehdytään itsenäiseen tieteelliseen työskentelyyn ja syvennytään johonkin ohjelman sisältämään erikoisalaan. S1 Kielellinen analyysi 6 op Sisältö: Kurssilla keskitytään erityisesti lauseopin vaikeimpiin kysymyksiin. Opiskelutapa: Luentosarja. Kirjallinen kuulustelu. Kurssin loppuvaiheessa opiskelijat pitävät näytetunteja kieliopillisista kysymyksistä. Kirjallisuus: M. Riegel & J.-Chr. Pellat & R. Rioul: Grammaire méthodique du français. S2 Ranskan kirjallisuus ja yhteiskunta 3 op Sisältö: Kurssilla käsitellään kirjallisuutta yhteiskunnallisen kehityksen ja poliittisten mullistusten antamaa taustaa vasten. Opiskelutapa: Luentosarja tai seminaariluonteinen intensiivikurssi. Kirjallinen kuulustelu. Kirjatenttivaihtoehto. Kirjallisuus: J.-F. Sirinelli: Les intellectuels en France (De l Affaire Dreyfus à nos jours). S3 Johdatus tieteelliseen kirjoittamiseen 5 op Sisältö: Kurssilla tutustutaan tieteellisille artikkeleille tyypillisiin tyyli- ja jäsennyskysymyksiin.

67 Ranskan kieli 67 Opiskelutapa: Luentoja ja harjoituksia. Kirjallinen kuulustelu ja/tai harjoitustyö. Oheismateriaali: Kurssilla käytetään opettajan laatimaa materiaalia. S4 Johdatus Ranskan yhteiskunnallisten instituutioiden tutkimukseen 3 op Sisältö: Kurssilla perehdytään laajasti Ranskan yhteiskunnallisiin ja poliittisiin instituutioihin. Opiskelutapa: Luentosarja tai seminaariluonteinen intensiivikurssi. Kirjallinen kuulustelu. Kirjatenttivaihtoehto. Oheismateriaali: P. Rosanvallon: L État en France de 1789 à nos jours; J. Lagroye: Sociologie politique. S5 Kieliharjoittelu 5 op Sisältö: Kahden kuukauden oleskelu jossakin ranskankielisessä maassa. Kieliharjoittelusta laaditaan lyhyt selonteko. Mahdollisuuksien mukaan oppiaine pyrkii hankkimaan vuosittain muutaman harjoittelupaikan ranskalaisissa viranomaisissa tai yrityksissä. S6 Käytännön johdatus tieteelliseen tutkimukseen 3 op Sisältö: Laitoksen opettajat ja tutkijat esittelevät omaa tutkimustaan ja kielitieteen eri metodeja ja tutkimuskohteita. Opiskelutapa: Luentoja ja harjoituksia. Kurssin voi suorittaa joko luentopäiväkirjan tai pienen tieteellisen harjoitustyön muodossa. OHEISMATERIAALI: Kurssilla käytetään opettajien laatimaa materiaalia. II. Valinnaiset opinnot 15 op Neljä modulia a) d), joista valittava kaksi kokonaan. Loput opintopisteet voidaan valita vapaasti joko muiden modulien sisältä tai vapaiden kurssien joukosta. Muistakin valinnaisista opinnoista voi neuvotella professorin kanssa. a) Nykyranskan tutkimus ST1 Tekstilingvistiikka ja diskurssianalyysi 3 op Sisältö: Kirjallisen kielen erikoispiirteiden analyysi. Opiskelutapa: Luentosarja. Kirjallinen kuulustelu ja/tai lopputyö. Kirjatentti vaihtoehto. Kirjallisuus: D. Maingueneau: Éléments de linguistique pour le texte littéraire; J.-M. Gouvard: La pragmatique: Outils pour l analyse littéraire. ST2 Pragmatiikka 3 op Sisältö: Kielellisen merkityksen tutkimus kontekstissa. Opiskelutapa: Kirjallinen kuulustelu. Kirjatenttivaihtoehto. Oheismateriaali: J. Moeschler & A. Reboul: La pragmatique d aujourd hui: une nouvelle science de la communication; J. Moeschler: Théorie pragmatique et pragmatique conversationnelle. b) Ranskankieliset maat SF1 Ranskankieliset maat 3 op Sisältö: Kurssilla tarkastellaan ranskankielisten maiden nykytodellisuutta. Opiskelutapa: Luentosarja tai seminaariluonteinen intensiivikurssi. Kirjatenttivaihtoehto: Kirjallisuus: X. Deniau: La francophonie; V. Le Marchand: La francophonie. SF2 Ranskankielisten maiden kirjallisuus 3 op Sisältö: Kurssilla keskitytään yhden tai useamman ranskankielisen maan kirjallisuuteen tutustumalla sekä kirjallisuudenhistoriaan että opettajan valitsemiin kirjallisiin teksteihin. Opiskelutapa: Luentosarja. Kirjallinen kuulustelu ja/tai lopputyö. Kirjatenttivaihtoehto. Kirjallisuus: M. Quaghebeur: Balises pour l histoire des lettres belges; C. Pont-Humbert: La littérature du Québec; D. Delas: La littérature des Caraïbes; J. Chevrier: Littérature de langue française d Afrique Noire. c) Ranskan yhteiskunnan tutkimus SY1 Kieli ja yhteiskunta 3 op Sisältö: Kieli yhteiskunnallisena ilmiönä ja erityisesti yhteiskunnallisen vaikuttamisen välineenä. Opiskelutapa: Luentosarja tai seminaariluonteinen intensiivikurssi. Kirjatenttivaihtoehto. Kirjallisuus: Kokoelma artikkeleita tutkijan ohjeiden mukaan.

68 68 Kieli- ja käännöstieteiden laitos SY2 Ranskan aatehistoria 3 op Sisältö: Tärkeimmät aatehistorialliset suuntaukset Ranskassa 1700-luvulta nykypäivään. Erityisesti painotetaan länsimaiseen sivistykseen syvästi vaikuttaneita oppirakennelmia. Opiskelutapa: Luentosarja tai seminaariluonteinen intensiivikurssi. Kirjatenttivaihtoehto. Kirjallisuus: Kokoelma artikkeleita tutkijan ohjeiden mukaan. d) Ranska vieraana kielenä SP1 Oppimateriaalin laadinta 3 op Sisältö: Kurssilla laaditaan opettajan ohjeiden mukaan oppimateriaalia (tekstejä, kieliopillisia selityksiä sekä harjoituksia) ranskan kielen keskeisiä ongelma-alueita koskevista kysymyksistä. Opiskelutapa: Luentoja, harjoituksia ja ryhmätöitä. Kirjallisuus: Kirjallisuutta tutkijan ohjeiden mukaan. SP2 Kulttuuri kielenoppimisessa 3 op Sisältö: Kurssilla käsitellään kulttuuritietouden osuutta kielenopetuksessa. Opiskelutapa: Luentosarja tai seminaariluonteinen intensiivikurssi. Kirjallinen kuulustelu tai lopputyö. Kirjatentti vaihtoehto. Kirjallisuus: G. Zarate: Enseigner une culture étrangère. Vapaat valinnaiset opintojaksot SV1 Ranskan kielen historia 3 op Sisältö: Ranskan kielen kehitys antiikista nykypäivään. Opiskelutapa: Luentosarja. Kirjallinen kuulustelu. Kirjatenttivaihtoehto. Kirjallisuus: R. Anthony Lodge: Le français: histoire d un dialecte devenu langue. SV2 Kääntämisen teoriaa 3 op Sisältö: Tärkeimpien käännöstieteen alojen tutkimus. Opiskelutapa: Luentoja ja harjoituksia. Kirjallinen kuulustelu. Kirjatenttivaihtoehto. Kirjallisuus: M. Ballard: De Cicéron à Benjamin; M. Lederer: La traduction aujourd hui ; R. Larose: Théories contemporaines de la traduction. SV3 Kieli- tai kirjallisuustieteen erikoiskurssi 3 op Sisältö: Kurssilla keskitytään johonkin kieli- tai kirjallisuustieteen erikoisalueeseen. Opiskelutapa: Vierailevan ranskalaisen professorin pitämä luentosarja tai seminaariluonteinen intensiivikurssi. Kirjallisuus: Mahdollisesta oheiskirjallisuudesta sovitaan kurssin pitäjän kanssa. III. Tutkielmaopinnot 40 op S7 Tutkielmaseminaari 5 op Sisältö: Johdatus tieteellisten metodien soveltamiseen sekä tieteellisen kirjallisuuden tuntemukseen pro gradu -työn laatimista varten. Opiskelutapa: Tutkielmaseminaarin osallistujat valitsevat tutkielmansa aiheen seminaarin johdanto-osan päätteeksi. Seminaarin johdanto-osassa tarkastellaan metodologisia kysymyksiä, ja jokainen osallistuja esittelee omaa työtään sen edistyessä, pitää seminaariesitelmän omasta seminaarityöstään ja toimii kahdesti opponenttina. S8 Pro gradu -tutkielma 35 op Sisältö: Itsenäinen kirjallinen työ professorin kanssa sovittavasta aiheesta. Pro gradu -tutkielma arvioidaan erikseen arvo sanoin.

69 Espanjan kieli 69 ESPANJAN KIELI Espanjan kielessä voi suorittaa 60 opintopisteen opintokokonaisuuden: perusopinnot 25 op ja aineopinnot 35 op. Se soveltuu sivuaineeksi mm. muiden kieliaineiden opiskelijoille, erityisesti ranskan kielen opiskelijoille, kääntäjille sekä yhteiskunta- ja taloustieteilijöille. Espanjan kielen perusopinnot ja aineopinnot (yht. 60 op) voidaan sisällyttää sivuaineeksi myös aineenopettajatutkintoon toisen opetettavan aineen opinnoiksi. Perusopintojen tavoitteena on saavuttaa hyvä espanjan kielen suullinen ja kirjallinen taito, tutustua espanjankielisen kirjallisuuden tärkeimpiin virtauksiin sekä perehtyä pääpiirteissään Espanjan ja espanjankielisten maiden historiaan, kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Aineopintojen tavoitteena on syventää kielitaitoa, perehdyttää espanjankielisten maiden nykykirjallisuuteen, nyky-yhteiskuntaan ja lähihistoriaan, sekä tutustuttaa espanjan kielen rakenteeseen kielitieteellisestä näkökulmasta. Opintojen aloittaminen Espanjan kielen opinto-oikeutta hakeville järjestetään lähtötasokoe kerran lukuvuodessa syyslukukauden alussa vaadittavan tason toteamiseksi. Perusopintojen aloittamisen vähimmäisedellytyksenä on hyvin tiedoin suoritettu espanjan lukiokurssi (D[B3]-kieli) tai muulla tavoin hankitut vastaavat tiedot ja taidot (esim. kielikeskuksen espanjan kielen alkeis- ja jatkokurssit). Kielitaito-opintojaksot suoritetaan järjestyksessä, ensin perusopintojen kielitaitoopintojaksot (P1 P5) ja seuraavaksi aineopintojen kielitaito-opintojaksot (A1 A3). Opiskelijan on aloitettava opintonsa sinä lukuvuonna, jolloin hän on saanut oppiaineen opinto-oikeuden. Opinnot katsotaan aloitetuiksi, kun opiskelijalla on oppiaineesta jokin hyväksytty opintosuoritus. Syyslukukauden alussa opiskelijoille järjestetään tiedotustilaisuus, jossa mm. selvitetään oppiaineen käytännön järjestelyjä ja jaetaan rekisteriä varten opintosuorituslomake, johon opiskelija antaa henkilötietonsa. Muut tärkeät ohjeet ja määräykset ovat nähtävissä oppiaineen ilmoitustaululla (Pinni B 5019). Opintojen kulku Kaikista perusopintojen opintojaksoista ja aineopintojen kielitaito-opintojaksoista järjestetään opetusta vuosittain ja kurssien pituus vaihtelee yhdestä periodista kolmeen periodiin. Opintojaksot P6-P9 ja A4-A11 on myöskin mahdollista suorittaa kirjatenttinä tai ohjattuna itsenäisenä työkentelynä, joskin luento-opetukseen osallistuminen on suositeltavaa. Pakolliset kurssit eli kielitaito-opintojaksot edellyttävät säännöllistä ja aktiivista osallistumista luento-opetukseen ja harjoituksiin, minkä lisäksi jokaiseen kurssiin liittyy joko kielitaitokoe (P1 P5, A1 A3) tai kertauskuulustelu (P6 P9, A4 A11). Opintojaksot P1 P5, A1 A3 ovat pakollisia luento- ja harjoituskursseja. Opiskelijat, jotka ovat suorittaneet perusopinnot edellisten tutkintovaatimusten mukaan, saavat ne korvatuksi ja voivat aloittaa aineopinnot rajoituksetta. Osittain voidaan korvata kohdat A5, A6 ja A10 opettajan ohjeiden mukaan.

70 70 Kieli- ja käännöstieteiden laitos Kuulustelut Luentojen ja harjoituskurssien kertauskuulustelut järjestetään välittömästi ko. kurssin päätyttyä ja uusintakertauskuulustelu viimeistään seuraavan lukukauden alussa. Jos opintojaksot P6-P9 ja A4-A11 suoritetaan kirjatentteinä, ne tentitään tiedekunnan yleisinä tenttipäivinä tai sopimuksen mukaan ja niihin sovelletaan yleistä kuulusteluohjesääntöä. Kuulustelupäivät ja ilmoittautumisohjeet ilmoitetaan lukukausien alussa oppiaineen ilmoitustaululla. Arvostelu Opintojaksot ja opintokokonaisuus arvostellaan mainesanoin erinomainen (5), kiitettävä (4), hyvä (3), tyydyttävä (2), välttävä (1). Jotta osasuoritus hyväksyttäisiin osaksi opintokokonaisuutta, siitä on saatava vähintään arvosana 1. Opintokokonaisuuksien mainesana määräytyy siten, että kunkin opintojakson arvosana painottuu opintoviikkojen lukumäärän mukaan. Opintokokonaisuuden mainesanaan hyvään vaaditaan kuitenkin kielioppi- ja käännöskursseista vähintään arvosana 3. Osasuoritusten vanheneminen Kielitaito-opintojaksot P1-P5 ja A1-A3 ovat voimassa kolme (3) kalenterivuotta suorituspäivästä lukien, jos kyseisestä opintokokonaisuudesta ei ole loppumerkintää. Muut osasuoritukset eivät vanhene. Loppumerkinnän kunkin opintokokonaisuuden suorittamisesta antaa lehtori, kun kaikki siihen kuuluvat opintojaksot on suoritettu. PERUSOPINNOT 25 op Kielitaito 15 ov P1 Ääntämisharjoitukset (1 op) Sisältö: Artikulaatio- ja intonaatioharjoituksia kielistudiossa. Opiskelutapa: Pakollinen harjoituskurssi, arvosteluperusteina menestyminen harjoituksissa ja ääntämiskoe. P2 Keskustelu- ja ainekirjoitusharjoitukset (3 op) A. Keskustelu ja kirjallinen esitys (1 op) Sisältö: Peruskurssi puhutun ja kirjoitetun kielen tuottamisesta. Opiskelutapa: Harjoituskurssi, joka suoritetaan ennen opintojaksoa P2B. Opiskelija voidaan vapauttaa kurssista jos hän osoittaa omaavansa tarvittavan kielitaidon; hänen on kuitenkin osallistuttava P2B-kurssille. B. Keskustelu- ja ainekirjoitusharjoitukset (2 op) Sisältö: Puhutun ja kirjoitetun kielen tuottamisen harjoituskurssi. Opiskelutapa: Pakollinen harjoituskurssi. Keskusteluun osallistumisen lisäksi on kirjoitettava omavalintainen aine ja 5 muuta kirjoitustehtävää. Arvosteluperusteina menestyminen harjoituksissa. P3 Tekstin ymmärtäminen (2 op) Sisältö: Kirjoitetun yleiskielen ymmärtämisen harjoituskurssi. Opiskelutapa: Pakollinen harjoituskurssi. Arvosteluperusteina menestyminen harjoituksissa sekä kirjallinen kielitaitokoe. P4 Käännös suomi-espanja I (5 op) A. Käännösharjoitukset suomi-espanja (2 op) Sisältö: Kurssilla käännetään yleisluontoisia suomenkielisiä tekstejä espanjaksi. Opiskelutapa: Osallistuminen käännösharjoituksiin, 3 kirjallista kotikäännöstä ja käännöskoe, jossa saa käyttää sanakirjaa.

71 Espanjan kieli 71 B. Suullinen ja kirjallinen käännös suomi espanja (3 op) Sisältö: Kurssilla käännetään erilaisia suomenkielisiä tekstejä espanjaksi tavoitteena tuottaa sanastollisesti ja kieliopillisesti korrektia kieltä. Opiskelutapa: Osallistuminen käännösharjoituksiin, 7 kirjallista kotikäännöstä ja käännöskoe, jossa saa käyttää sanakirjaa. P5 Kielioppi I (4 op) Sisältö: Perehtyminen espanjan kielen normatiiviseen kielioppiin, erityisesti morfologiaan. Opiskelutapa: Osallistuminen kielioppiluentoihin ja niihin liittyviin rakenneharjoituksiin sekä kielioppitentteihin jaksoittain. Oheiskirjallisuus: Oheislukemistona espanjan kielen peruskielioppi esim. Sánchez-Martín-Matilla: Gramática práctica de español para extranjeros. Fernández-Fente-Siles: Curso intensivo de español. Ejercicios prácticos. Niveles intermedio y superior (teoksen alkuosa), ja suomeksi esim. Hämäläinen Taina: Espanjan kielioppi. Kielitieto ja maantuntemus (10 op) P6 Espanjalaisen Amerikan kirjallisuuden historia (3 op) Sisältö: Kurssilla tutustutaan espanjalaisen Amerikan kirjallisuuden tärkeimpiin virtauksiin. Opiskelutapa: Luentokurssi ja sovitut kirjallisuusarvioinnit. Kurssin voi korvata tenttimällä erikseen teoksen Bellini: Historia de la literatura hispanoamericana (69 76, , , , , ) ja kirjoittamalla aineen kaunokirjallisesta teoksesta esim. seuraavista: José Martí: Nuestra América; Mario Vargas Llosa: Los jefes. Los cachorros; G. García Márquez: El coronel no tiene quien le escriba; Pablo Neruda: Alturas de Machu Pichu (Canto general) tai opettajan ohjeiden mukaan. P7 Espanjan kirjallisuuden historia (3 op) Sisältö: Kurssilla tutustutaan Espanjan kirjallisuuden tärkeimpiin virtauksiin aina 1900-lukuun asti sekä perehdytään viiteen kaunokirjalliseen teokseen. Opiskelutapa: Luentokurssiin osallistuminen ja aineen kirjoittaminen opiskelijan valitsemasta kaunokirjallisesta teoksesta. Kurssi voidaan korvata tenttimällä erikseen teoksen Lázaro- Tusón: Literatura española 2 (6-288) ja kirjoittamalla arvioinnin kaunokirjallisesta teoksesta opettajan ohjeiden mukaan. Oheiskirjallisuus: Lázaro-Tusón: Literatura Española 2 (6 235). Opiskelija valitsee luettavan teoksen esim. seuraavista: Anónimo: La vida del Lazarillo de Tormes, M. de Cervantes: Novelas ejemplares (cuatro a elegir); P. Calderón de la Barca: La vida es sueño. G. A. Bécquer: Rimas; José de Espronceda: El estudiante de Salamanca; José de Zorrilla: Don Juan Tenorio; J. Valera: Pepita Jiménez; B. P. Galdós: Nazarín; Antonio Machado: Campos de Castilla; M. de Unamuno: San Manuel bueno, mártir; J. Ramón Jiménez: Platero y yo; R. del Valle Inclán: Sonata de otoño o Pío Baroja: Fantasías vascas. P8 Espanjan historia ja kulttuuritausta (2 op) Sisältö: Kurssilla tutustutaan Espanjan historiaan ja kulttuuriin. Opiskelutapa: Luentokurssi ja aineen kirjoittaminen opiskelijan valitsemasta historian tai kulttuurin aiheesta. Kurssin voi korvata tenttimällä esim. teoksen Flores Guerrero: El mundo hispánico (paitsi espanjalaisen Amerikan käsittävä osuus). P9 Espanjalaisen Amerikan historia ja kulttuuri (2 op) Sisältö: Espanjalaisen Amerikan historian ja kulttuurin tuntemus. Opiskelutapa: Luentokurssi ja aineen kirjoittaminen opiskelijan valitsemasta historian tai kulttuurin aiheesta. Kurssin voi korvata tenttimällä esim. teoksen G. Vázquez-N. Martínez Díaz: Historia de América Latina (osat: Marco geográfico, La América española ja La América contemporánea.).

72 72 Kieli- ja käännöstieteiden laitos AINEOPINNOT 35 op Kielitaito 12 op A1 Suullinen ja kirjallinen esitys (5 op) A. Ohjattu keskustelu (2 op) Sisältö: Keskustelu sovituista aiheista ja eri aiheiden esittäminen. Opiskelutapa: Luentokurssiin osallistuminen. Arvosteluperusteina suoritetut harjoitukset. B. Asiatekstien esitys (3 op) Sisältö: Kirjoitetun kielen tuottamisen harjoituskurssi, erityisesti asiatekstit ja erikoisalojen tekstit. Esitettyjen tekstien tarkastaminen sisällön ja kieliasun kannalta. Opiskelutapa: Harjoituskurssiin osallistumisen lisäksi on kirjoitettava kaksi omavalintaista ainetta opettajan ohjeiden mukaan. Arvosteluperusteina menestyminen harjoituksissa. A2 Espanjan kielioppi II (4 op) Sisältö: Kurssilla käsitellään verbien aikamuotojen käyttöä erilaisissa lauseissa ja perehdytään syntaksiin ja vaikeisiin rakenteisiin. Opiskelutapa: Osallistuminen luentokurssiin, rakenneharjoitusten tekeminen ja kertauskuulustelu. Oheiskirjallisuus: Oheislukemistona esim. Moreno, Concha: Temas de gramética. Nivel superior de español, ja suomeksi esim. Hämäläinen, Taina: Espanjan kielioppi. A3 Käännös suomi-espanja II (3 op) Sisältö: Kurssilla käännetään vaativia suomenkielisiä tekstejä espanjaksi tavoitteena tuottaa sanastollisesti ja kieliopillisesti korrektia kieltä. Opiskelutapa: Osallistuminen käännösharjoituksiin, 10 kirjallista kotikäännöstä ja käännöskoe, jossa saa käyttää sanakirjaa. Kielitieto ja maantuntemus 23 op A4 Espanjalaisen Amerikan kirjallisuuden tuntemus (4 op) Sisältö: Perehdytään espanjalaisen Amerikan kirjallisuuden historiaan, varsinkin nykyhistoriaan (1900-luku) ja analysoidaan merkittävimpiä teoksia. Opiskelutapa: Luentokurssi ja sovitut kirjallisuusarvioinnit. Kurssin voi korvata tenttimällä erikseen teoksen Bellini: Historia de la literatura hispanoamericana ( , , , , ) ja kirjoittamalla aineet kahdesta kaunokirjallisesta teoksesta opettajan ohjeiden mukaan. Oheiskirjallisuus: Bellini: Historia de la literatura hispanoamericana. Opiskelija valitsee luettavat teokset esim. seuraavista: G. García Márquez: Cien años de soledad; Juan Carlos Onetti: El astillero, Ciro Alegría: El mundo es ancho y ajeno; Jorge Icaza: Huasipungo; Miguel A. Asturias: Leyendas de Guatemala; Jorge Luis Borges: El Aleph; Mario Vargas Llosa: Historia de Mayta; Julio Cortázar: Los premios; Ernesto Sábato: El túnel; César Vallejo: Trilce; Mariano Azuela: Los de abajo; o Alejo Carpentier: El reino de este mundo. A luvun Espanjan kirjallisuus (4 op) Sisältö: Kurssilla tutustutaan Espanjan luvun kirjallisuuden tärkeimpiin virtauksiin sekä perehdytään kahteen kaunokirjalliseen teokseen. Opiskelutapa: Luentokurssi ja sovitut kirjallisuusarvioinnit. Kurssin voi korvata tenttimällä erikseen teoksen Lázaro-Tusón: Literatura Española 2 ( ) ja kirjoittamalla aineet kahdesta kaunokirjallisesta teoksesta opettajan ohjeiden mukaan. Oheiskirjallisuus: Lázaro-Tusón: Literatura Española 2 ( ). Opiskelija valitsee luettavat teokset esim. seuraavista: Camilo José Cela: La familia de Pascual Duarte, Blas de Otero: Pido la paz y la palabra y A. Buero Vallejo: Historia de una escalera; F. García Lorca: Bodas de sangre; Alejandro Casona: La barca sin pescador; M. Mihura: Tres sombreros de copa; M. Delibes: Los santos inocentes; Carmen Laforet: Nada; J. J. Millás: La soledad era esto; M. Vázquez Montalbán: El pianista; Julio Llamazares: La lluvia amarilla; Juan Marsé: El amante bilingüe; Soledad Puértolas: Todos mienten; A. Muñoz Molina: El invierno en Lisboa tai Colección: El cuento español (7 cuentos).

73 Saksan kieli ja kulttuuri 73 A6 Espanjan lähihistoria ja nyky-yhteiskunta (3 op) Sisältö: Kurssilla perehdytään Espanjan historiaan ja yhteiskuntaan sisällissodasta meidän päiviimme. Opiskelutapa: Luentokurssi, johon kuuluu ainekirjoitusosuus jostakin yhteiskunnallisesta tai historiallisesta aiheesta. Kurssin voi korvata tenttimällä erikseen teoksen G. Payne Stanley: La España Contemporánea tai Amando de Miguel: Cien años de urbanidad. Crítica de costumbres de la vida española. A7 Latinalaisen Amerikan lähihistoria ja nyky-yhteiskunta (3 op) Sisältö: Kurssilla perehdytään espanjalaisen Amerikan historiaan ja yhteiskuntaan 2. maailmansodasta meidän päiviimme. Opiskelutapa: Luentokurssi, johon kuuluu ainekirjoitusosuus jostakin yhteiskunnallisesta tai historiallisesta aiheesta. Kurssin voi korvata tenttimällä erikseen teoksen C. Malamud: América Latina, siglo XX: La búsqueda de la democracia. A8 Nyky- ja puhekieli (4 op) Sisältö: Kurssilla perehdytään espanjan nykykielen rakenteeseen ja puhutun kielen ominaisuuksiin. Opiskelutapa: Luentokurssiin osallistuminen ja kertauskuulustelu. Kurssin voi korvata tenttimällä erikseen teoksen Vigara Tauste: Morfosintaxis del español coloquial. A9 Johdatus romaanisiin kieliin (2 op) Sisältö: Järjestetään yhdessä ranskan kielen oppiaineen kanssa. Opiskelutapa: Luentokurssiin osallistuminen. Kurssin voi korvata tenttimällä erikseen teoksen V. Lamiquiz: Lengua española: Método y estructuras lingüísticas. VALINNAISET OPINNOT (suoritetaan vähintään 3 op) A10 Espanjan kielen historia ja murremaantiede (3 op) Sisältö: Tavoitteena perehtyminen espanjan kielen maantieteelliseen vaihtelevuuteen nykykielessä Espanjassa ja espanjankielisessä Amerikassa kielihistorian valossa. Opiskelutapa: Luentokurssiin osallistuminen ja kertauskuulustelu. Kurssin voi korvata tenttimällä erikseen teoksen A. Quilis: Introducción a la historia de la lengua española. A11 Espanja vieraana kielenä (3 op) Sisältö: Espanjan kielen opetus vieraana kielenä. Opiskelutapa: Kirjatentti. J.M. Álvarez: Teoría lingüística y enseñanza de la lengua. SAKSAN KIELI JA KULTTUURI Saksan kielen ja kulttuurin opiskeluun kuuluvia osa-alueita ovat: nykykieli, uudempi kielitiede, uudempi kirjallisuustiede, saksan kielen historia, saksankielinen kirjallisuus, kulttuuri ja maantuntemus sekä saksalaisen kielialueen historia ja kulttuurihistoria. Saksan kielen ja kulttuurin opinnoissa perehdytään myös hollannin kieleen. Saksan kielen tarkasteleminen kielitieteen objektina edellyttää ennen muuta hyvää nykykielen taitoa, jota vaaditaan jo opintojen alkuvaiheessa. Näin ollen on syytä kiinnittää huomiota tämän taidon kehittämiseen mahdollisimman tehokkaalla tavalla, esim. oleskelemalla saksankielisellä alueella jo ennen opiskelun alkua tai mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Opiskelijavaihto-ohjelmien ansiosta oppiaine pystyy tarjoamaan suurelle osalle pääaineopiskelijoista mahdollisuuden yhden lukukauden opiskeluun saksalaisessa yliopistossa. Laitos pyrkii vastaisuudessa järjestämään tämän mahdollisuuden kaikille oppiaineen opiskelijoille.

74 74 Kieli- ja käännöstieteiden laitos Sivuaineet Saksan kielen ja kulttuurin opiskelijoille suositeltavia sivuaineita ovat mm. vieraat kielet, suomen kieli, yleinen kirjallisuustiede, yleinen kielitiede, fonetiikka ja tiedotusoppi. Sivuaineiden valintaan vaikuttavat ratkaisevasti opiskelijan ammatilliset pyrkimykset. Suuri osa saksan kielen ja kulttuurin oppiaineen opiskelijoista hakeutuu opettajan toimeen. Aineenopettajakoulutuksessa tutkinnon aineyhdistelmä koostuu yhden tai kahden opetettavan aineen opinnoista (esim. kaksi kieliainetta) sekä opettajan pedagogisista opinnoista. Opettajan tehtävien lisäksi on mahdollista sijoittua mm. kaupan, teollisuuden, matkailun, kirjastoalan sekä tiedotusalan palvelukseen tai hakeutua tutkijan ammattiin. Aineyhdistelmään on syytä sisällyttää esim. taloudellis-hallinnollisen ja yhteiskunta-tieteellisen tiedekunnan aineita silloin, kun ne edesauttavat opiskelijan ammatillisia pyrkimyksiä. Tarkempia tietoja eri ammattialoista ja niille soveltuvista aineyhdistelmistä saa yliopistosta mm. opintoasiain päälliköltä ja assistentilta. Myös syyslukukauden alussa uusille opiskelijoille järjestettävässä informaatiotilaisuudessa käsitellään sivuaineiden valintaa. Sivuaineopiskelijoiden valinta Kaikkien saksan kielen ja kulttuurin oppiainetta sivuaineena opiskelemaan haluavien on osallistuttava lähtötasokokeeseen, joka järjestetään syyslukukauden alussa. Opintojen aloittaminen Uusien opiskelijoiden tulee heti syyslukukauden alussa käydä assistentin vastaanotolla antamassa laitoksen opiskelijakortistoon tarvittavat tiedot itsestään. Myös muiden opiskelijoiden olisi ilmoitettava nimen- ja osoitteenmuutoksista yms. assistentille. Ilmoittautumislistat eri opintojaksojen harjoitusryhmiin ovat syyslukukauden ensimmäisestä päivästä lähtien laitoksen ilmoitustaululla mikäli ei toisin ilmoiteta (mahdollinen verkkoilmoittautuminen). Kuulustelut Tiedekunnan yleisinä tenttipäivinä, joista ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla, voidaan suorittaa kirjatenttejä sekä perustelluissa tapauksissa myös suorittamatta jääneitä luentojen kertauskuulusteluja, joista on erikseen sovittava vähintään viikkoa ennen kuulustelua ao. opettajan kanssa. Tiedekunnan tentteihin ilmoittaudutaan käyttäen tavallista tentti-ilmoituskuorta, joka jätetään viimeistään viikkoa ennen tenttitilaisuutta joko ao. opettajalle tai assistentille. Kielitaitoharjoitusten kokeet ovat voimassa 3 vuotta. Luentojen kertauskuulustelut sekä käytännön kielitaidon kokeet järjestetään erikseen sovittavina aikoina. Opintojen kulku Saksan kielen ja kulttuurin opinnot on suunniteltu siten, että perusopintojen pakolliset luennot ja harjoitukset on mahdollista suorittaa yhden lukuvuoden aikana, aine- ja syventävien opintojen kahden lukuvuoden aikana. Kuten opetussuunnitelmasta ilmenee, monet opintojaksot voi suorittaa joko kirjatenttinä tai luentosarjana ja siihen liittyvänä kertauskuulusteluna tai jollain muulla erikseen sovittavalla tavalla. Kirjatenttimahdollisuutta on syytä käyttää hyväksi, sillä kaikkia valinnaisia opintojaksoja ei luennoida joka vuosi.

75 Saksan kieli ja kulttuuri 75 Saksan kielen ja kulttuurin perusopintojen loppumerkinnän saamiseksi opiskelijan tulee suorittaa seuraavia kieli- ja käännöstieteen laitoksen yhteisiä opintoja: 1. Johdatus laitoksen tieteenaloihin 2 op 2. Yleisen kielitieteen peruskurssi 3 op 3. Tietotekniikan peruskurssi 3 op Näiden kurssien opintopisteitä ei kuitenkaan lasketa saksan kielen ja kulttuurin perusopintoihin, vaan muihin opintoihin. Saksan kielen ja kulttuurin aineopintojen loppumerkinnän saamiseksi opiskelijan tulee oleskella vähintään kolme kuukautta saksalaisella kielialueella, katso kohta A 13. Aine- ja syventävissä opinnoissa opiskelija voi kiinnostuksensa tai ammatillisen suuntautumisensa mukaan valita kursseja talousviestinnän, vieraan kielen opettamisen tai kulttuuritietouden alalta niin, että hän kokoaa yhteensä 15 opintopisteen painopistealue-kokonaisuuden (6 opintopistettä aineopinnoissa, 9 opintopistettä syventävissä opinnoissa). Syventävien opintojen loppumerkinnän saamiseksi opiskelijan tulee suorittaa yksi laitoksen vaihtoehtoisista kursseista, joka määräytyy pro gradu -työn aiheen mukaan: 1. Kielentutkimuksen metodit 2 op 2. Käännöstieteellinen tutkimus ja metodit 4 op 3. Kirjallisuudentutkimuksen metodit 3 op Kurssin opintopisteet lasketaan muihin opintoihin. Syventävien opintojen loppumerkinnän saamiseksi on lisäksi suoritettava seuraava kurssi: S10 Hollannin kielen kurssi 3 op, lasketaan muihin opintoihin Sisältö: Nykyhollannin keskeiset rakenteet, Alankomaiden ja Flanderin kulttuuri ja historia. Opiskelutapa: Luento ja harjoituksia, loppukoe. Saksan kielen ja kulttuurin opintokokonaisuudet Jos opiskelija on suorittanut vain osia jostain opintokokonaisuudesta, hän suorittaa opintokokonaisuuden kulloinkin alkavan lukuvuoden opetussuunnitelman mukaisesti loppuun, jolloin jo suoritettujen kurssien korvaavuus katsotaan tapauskohtaisesti. Aikaisempien osasuoritusten korvaavuudesta päättää viime kädessä oppiaineen professori. Yhteistyö käännöstieteen (saksa) kanssa Yhteistyöllä käännöstieteen (saksa) kanssa pyritään lisäämään opiskelijan valinnanmahdollisuuksia. Tämän johdosta tiettyjä opintojaksoja voidaan suorittaa kummassa oppiaineessa tahansa. Lisäksi on mahdollista suorittaa käännöstieteen (saksa) sovellusaloja oppiaineen opettajien kanssa sovittavalla tavalla.

76 76 Kieli- ja käännöstieteiden laitos TÄYDENNYSOPINNOT 11 op (pakol liset kaikille pää- ja sivuaineopiskelijoille) Tavoite: Saksan kielen perusrakenteiden ja sanaston perusteellinen kertaaminen ja kielitaidon eri osa-alueiden parantaminen. Kurssit järjestetään osin yhteistyössä käännöstieteen (saksa) oppiaineen kanssa. Täydennysopetuksen opintopisteet lasketaan muihin opintoihin (6 op) sekä kieli- ja viestintäopintoihin (5 op). T1 Ääntämisharjoitukset 2 op Sisältö: Fonetiikan perusteet, saksan kielen ääntäminen. Opiskelutapa: Kielistudioharjoituksia, ääntämiskoe. Kirjallisuus: Hall, C. et al. (1995), Deutsche Aussprachelehre. Helsinki. T2 Kielioppiharjoitukset I 4 op Sisältö: Saksan kielen keskeiset rakenteet. Opiskelutapa: Opettajajohtoisia harjoituksia, itseopiskelu, rakennekoe. T3 Puhevalmiusharjoitukset 2 op Sisältö: Kommunikaatio arkipäivän tilanteissa. Opiskelutapa: Opettajajohtoisia harjoituksia, testi. T4 Kirjalliset harjoitukset I 3 op Sisältö: Eri tekstilajien kirjallinen tuottaminen. Opiskelutapa: Kotona kirjoitetut harjoitustekstit, niiden korjaaminen ja työstäminen harjoituksissa. PERUSOPINNOT 25 op Tavoite: Opiskelija hallitsee teoriassa ja käytännössä saksan kielen perusrakenteet, tuntee lingvistisen peruskäsitteistön, omaa perustiedot saksalaisesta kirjallisuudesta sekä saksankielisten maiden maantieteellisistä, poliittisista, taloudellisista, sosiaalisista ja kulttuurisista oloista. Kielitaito 10 op P1 Kielioppiharjoitukset II 3 op Sisältö: Saksan kielen rakenteiden hallinnan parantaminen. Opiskelutapa: Opettajajohtoisia suullisia ja kirjallisia harjoituksia, itseopiskelu, rakennekoe. P2 Kirjalliset harjoitukset II 3 op Sisältö: Erityisesti asiatekstien tuottaminen. Opiskelutapa: Kotona kirjoitetut harjoitustekstit, niiden korjaaminen ja työstäminen harjoituksissa. P3 Käännösharjoitukset saksasta suomeen 2 op Sisältö: Erilaisten asia- ja kirjallisten tekstien kääntäminen ja analysointi. Opiskelutapa: Kääntäminen kotona ja harjoitustilanteissa, käännöskoe. P4 Käännösharjoitukset suomesta saksaan I 2 op Sisältö: Erityisesti lehtiartikkelien ja asiatekstien kääntäminen ja analysointi. Opiskelutapa: Kotona tehtyjen käännösten käsittely harjoituksissa, käännöskoe. Kielitieto 4 op P5 Kielioppi I 4 op Sisältö: Saksan kielen normatiivinen kielioppi. Opiskelutapa: Luento ja oppimistehtävät, kielioppikoe. Kirjallisuus: Helbig, G. - Buscha, J. (2001), Leitfaden der deutschen Grammatik. Berlin etc. (S ) ja Piitulainen, M. - Lehmus, U. - Sarkola, I. (1997), Saksan kielioppi. Helsinki. Muut 11 op P6 Johdatus oppiaineen Saksan kieli ja kulttuuri opiskeluun 3 op Sisältö: Oppiaineen peruskysymykset ja tutkimusalueet. Opiskelutapa: Luento ja harjoitukset.

77 Saksan kieli ja kulttuuri 77 Kirjallisuus: Schnell, R. (2000), Orientierung Germanistik. Was sie kann, was sie will. Reinbeck tai Geier, M. (1998), Orientierung Linguistik. Was sie kann, was sie will. Reinbeck tai Böhme, H. - Matussek, P. - Müller, L. (2002), Orientierung Kulturwissenschaft. Was sie kann, was sie will. Reinbeck. P7 Saksalaisen kielialueen maantuntemus 4 op Sisältö: Saksan arkielämä, yhteiskunta, historia, kulttuuri ja talous. Opiskelutapa: Luento ja harjoituksia, lopputyö tai -koe. P8 Saksankielisen kirjallisuuden tekstikurssi 4 op Sisältö: Kirjallisuustieteen analyysimenetelmien soveltaminen käytäntöön. Opiskelutapa: Luento, harjoitukset, valikoitujen teosten lukeminen, kirjallinen harjoitustyö. Kirjallisuus: Vogt, J. (2001), Einladung zur Literaturwissenschaft. München. III. AINEOPINNOT 45 op Tavoite: Opiskelija hallitsee teoreettisesti saksan kielen rakenteen sen eri osa-alueilla, omaa hyvän käytännön kielitaidon, perehtyy syvällisemmin joihinkin saksankielisen kirjallisuuden osa-alueisiin, tuntee Saksan ja saksan kielen historian sekä Saksan kulttuurihistorian pääpiirteet, perehtyy kielen muuttumisen ongelmaan sekä kykenee laatimaan kieli- ja kirjallisuustieteellisten lähteiden käyttöä edellyttäviä esityksiä. Kielitaito 10 op A1 Sanastoharjoitukset 2 op Sisältö: Saksan fraseologia ja erikoiskielten sanasto. Opiskelutapa: Kirjallisia harjoituksia, kirjallinen loppukoe. A2 Kirjalliset harjoitukset III 3 op Sisältö: Erityisesti tieteellisten tekstilajien tuottaminen sekä luova kirjoittaminen. Opiskelutapa: Luento ja harjoitukset. A3 Suulliset harjoitukset II 2 op Sisältö: Erityisesti pitempien puheenvuorojen sekä lyhyiden esitelmien tuottaminen. Opiskelutapa: Opettajajohtoiset harjoitukset, testi. A4 Käännösharjoitukset suomesta saksaan II 3 op Sisältö: Erityisesti saksan erikoiskielisten tekstilajien kääntäminen ja analysointi. Opiskelutapa: Kotona tehtyjen käännösten käsittely harjoituksissa, käännöskoe. Lisäksi: A5 Kielitaitotesti Kielitieto 9 op A6 Kielioppi II 4 op Sisältö: Saksan syntaktiset rakenteet ja niiden kuvausmenetelmät. Opiskelutapa: Luento ja harjoitukset, kirjallinen loppukoe. Kirjallisuus: Piitulainen, M. (2000), Syntax des Deutschen. Unter besonderer Berücksichtigung des Kontrasts zum Finnischen. Vaasa/Germersheim. Lisäksi otteita jostakin saksalaisesta kielioppiteoksesta. A7 Saksan kielen historia 2 op Sisältö: Kielen muuttuminen, saksan kielen keskeiset kehitysvaiheet ja -piirteet. Opiskelutapa: Luento ja harjoituksia. Kirjallisuus: Stedje, A. (1989), Deutsche Sprache gestern und heute. München. Lisäksi erikseen sovittavia osia muista teoksista. A8 Semantiikka ja pragmatiikka 3 op Sisältö: Semiotiikan, semantiikan ja pragmatiikan perusteet ja keskeiset menetelmät. Opiskelutapa: Luento, harjoituksia, kirjallinen loppukuulustelu tai -työ. Kirjallisuus: Linke, A. - Nussbaumer, M. - Portmann, P.R. (1994), Studienbuch Linguistik. Tübingen ja Schwarz, M. - Chur, J. (1996), Semantik. Ein Arbeitsbuch. Tübingen sekä osia muista teoksista sopimuksen mukaan.

78 78 Kieli- ja käännöstieteiden laitos Kirjallisuus ja kulttuuri 8 op A9 Saksalaisen kielialueen kulttuuritietous 3 op Sisältö: Saksankielisten maiden kulttuurihistorian vaiheet. Opiskelutapa: Luento ja harjoitukset, kirjallinen tai suullinen loppukoe tai kirjallinen lopputyö. Kirjallisuus: Parry, Chr. (1993), Menschen, Werke, Epochen. Eine Einführung in die deutsche Kulturgeschichte. München. A10 Saksankielinen nykykirjallisuus 5 op Sisältö: Vuoden 1945 jälkeisen saksankielisen kirjallisuuden tarkastelua erilaisten kirjallisuustieteen menetelmien avulla. Opiskelutapa: Luento ja harjoitukset, valikoitujen teosten lukeminen. Literatur: Schnell, R. (1993), Geschichte der deutschsprachigen Literatur seit Stuttgart ja Krauss, H. - Erb, A. (toim.) (1999), Vom Nullpunkt zur Wende. Deutschsprachige Literatur nach Essen. Tutkielmaopinnot 10 op (Pakollinen pääaineopiskelijoille ja niille sivuaine opiskelijoille, jotka aikovat suorittaa Saksan kielen ja kulttuurin syventäviä opintoja.) A11 Tieteellisen työskentelyn metodit 2 op Sisältö: Tieteellisen kirjoittamisen tekniikka ja apuvälineet. Opiskelutapa: Luento ja harjoitukset. A12 Seminaari I, kandidaatin tutkielma ja kypsyysnäyte 8 op Sisältö: sivuisen kieli-, kirjallisuus- tai kulttuuritieteellisen tutkielman tuottaminen, esittäminen ja puolustaminen. Sivuaineopiskelijat korvaavat kandidaatintutkielman ja kypsyysnäytteen kirjoittamalla esseen (noin 20 sivua). Opiskelutapa: Itsenäistä ja seminaarityöskentelyä. Kypsyysnäytteessä vastataan suomen kielellä yhteen kolmesta opettajan laatimasta kysymyksestä, jotka koskevat tutkielman sisältöä. Muut 8 op Valinnaiset kurssit 6 op Erityisteemat kolmelta valinnaiselta painopistealueelta, ks. erityisteemojen listat A13 Kieliharjoittelu 2 op Sisältö: Kolmen kuukauden oleskelu saksalaisella kielialueella; suositeltavinta on yhden lukukauden opiskelu saksankielisessä yliopistossa, jolloin myös siellä suoritetut opintopisteet hyväksytään suorituksiksi. Opiskelutapa: Päiväkirjan pitäminen ja oppiaineen ohjeiden mukaisen loppuraportin kirjoittaminen. IV. SYVENTÄVÄT OPINNOT 80 OP Tavoite: Opiskelija omaa perusteelliset tiedot joiltakin kielitieteen, saksankielisen kirjallisuuden tai saksankielisten maiden kulttuurin erityisaloilta, hallitsee saksan kielen erittäin hyvin sekä teoriassa että käytännössä, omaa tieteellisen tutkimustyön edellyttämät teoreettiset ja metodologiset valmiudet lingvististen, kirjallisuus- ja kulttuuritieteellisten lähteiden analysointia edellyttävään itsenäiseen tieteelliseen työskentelyyn. Kielitaito 10 op S1 Tieteellinen kirjoittaminen 4 op Sisältö: Tieteenteorian perusteet ja keskeiset metodologiset kysymykset; oman tutkimuksen eri vaiheet. Opiskelutapa: Luento ja harjoitukset, itseopiskelu. Kirjallisuus: Hirsjärvi, S. - Remes, P. - Sajavaara, P. (2004), Tutki ja kirjoita. Helsinki. S2 Käännösharjoitukset suomesta saksaan III 3 op Sisältö: Erityisesti tieteellisten ja kaunokirjallisten tekstilajien analysointi ja kääntäminen. Opiskelutapa: Kotona tehtyjen käännösten käsittely harjoituksissa, käännöskoe. S3 Suulliset harjoitukset III 3 op Sisältö: Saksa-aiheisten esitelmien valmistelu ja pitäminen.

79 Saksan kieli ja kulttuuri 79 Opiskelutapa: Itsenäistä ja seminaarityöskentelyä. Lisäksi: S4 Kielitaitotesti Kielitieto 6 op, valitaan seuraavista S5 Tekstilingvistiikka 3 op Sisältö: Tekstilingvistiikan eri osa-alueet ja keskeiset menetelmät. Opiskelutapa: Luento, harjoituksia, itseopiskelu, lopputyö. Kirjallisuus: Heinemann, M. - Heinemann, W. (2002), Grundlagen der Textlinguistik. Tübingen tai Adamzik, K. (2004), Textlinguistik. Tübingen. S6 Keskustelu- ja diskurssianalyysi 3 op Sisältö: Keskustelu- ja diskurssianalyysin eri osa-alueet ja keskeiset menetelmät. Opiskelutapa: Luento, harjoituksia, itseopiskelu, kirjallinen lopputyö. Kirjallisuus: Deppermann, A. (2001), Gespräche analysieren. Opladen ja Keller, R. (2004), Diskursforschung. Opladen sekä muuta kirjallisuutta sopimuksen mukaan. S7 Kontrastiivinen lingvistiikka 3 op Sisältö: Kontrastiivisen kielitieteen eri osa-alueet ja keskeiset menetelmät. Opiskelutapa: Luento, harjoituksia, kirjallinen loppukoe tai -työ. Kirjallisuus: Adamzik, K. (2001), Kontrastive Textologie. Untersuchungen zur deutschen und französischen Sprach- und Literaturwissenschaft. Tübingen ja Tiittula, L. (1997), Kontrastive Diskursforschung. In: Gingko Baum 1997 / 15. Folge, S tai Rein, K., Einführung in die kontrastive Linguistik. Darmstadt. Kieli- ja kulttuuritieteen metodit S8 Kulttuuritieteen metodit 4 op Sisältö: Kulttuuritieteen osa-alueet ja keskeiset tutkimusmenetelmät. Opiskelutapa: Luento, harjoituksia, itseopiskelua, kirjallinen tai suullinen loppukoe tai kirjallinen lopputyö. Kirjallisuus: Benthien, C. (2002), Germanistik als Kulturwissenschaft. Eine Einführung in neue Theorienkonzepte. Reinbek tai Hansen, K.P. (2003), Kultur und Kulturwissenschaft. Tübingen. Tutkielmaopinnot 40 op S9a Seminaari II 5 op Sisältö: N. 20-sivuisen tieteelliset kriteerit täyttävän kieli-, kirjallisuus- tai kulttuuri tieteellisen tutkielman tuottaminen, esittäminen ja puolustaminen. Opiskelutapa: Itsenäistä ja seminaarityöskentelyä. S9b Pro gradu -tutkielma 35 op Sisältö: Itsenäisen tieteellisen tutkielman kirjoittaminen. Opiskelutapa: Itsenäistä työskentelyä, työn esittely pro gradu -seminaarissa, konsultointia työn ohjaajan kanssa. Valinnaiset kurssit 20 op Erityisteemat kolmelta valinnaiselta painopistealueelta, ks. erityisteemojen listat. Erityisteemat on jaettu painopistealueisiin, joista opiskelijat valitsevat kiinnostuksensa mukaan yhden, josta he suorittavat vähintään 15 opintopisteen kokonaisuuden aine- ja syventävissä opinnoissa yhteensä (syventävissä opinnoissa vähintään 9 op). Mahdollista on myös valita ns. yleislinja, jolloin kursseja voi valita kaikista kolmesta painopistealueesta. Erityisteemoja voi suorittaa myös kirjatentteinä. Ennen kirjatenttiin ilmoittautumista opiskelijan tulee ottaa yhteyttä osatentistä vastuussa olevaan opettajaan (lista assistentilla). Yhteensä valinnaisia kursseja suoritetaan syventävissä opinnoissa 20 op. Talousviestintä 15 op W1 Saksan syventävän taloussaksan kurssi (opetetaan kielikeskuksessa) 3 6 op Sisältö: Valmistautuminen Wirtschaftsdeutsch International -tutkintoon. Opiskelutapa: Monimuoto-opetus.

80 80 Kieli- ja käännöstieteiden laitos W2 Talousviestintä 3 op Sisältö: Suullisen ja kirjallisen talousviestinnän tieteellinen tarkastelu germanististen menetelmien avulla. Opiskelutapa: Luento, harjoitustyöt, itseopiskelu, kirjallinen lopputyö. Kirjallisuus: Brünner, G. (2000), Wirtschaftskommunikation. Tübingen tai Reuter, E. - Piitulainen, M. (toim.) (2003), Internationale Wirtschaftskomunikation auf Deutsch. Frankfurt/Main. W3 Kielineuvonta ja viestintä koulutus 3 op Sisältö: Germanististen menetelmien soveltaminen talousviestinnän osa-alueilla. Opiskelutapa: Luento, harjoitustehtävät, itseopiskelu, kirjallinen lopputyö. Kirjallisuus: Brünner, G. - Fiehler, R. - Kindt, W. (toim.) (1999), Angewandte Diskursforschung. Wiesbaden sekä muuta kirjallisuutta sopimuksen mukaan. W4 Mainosviestintä 3 op Sisältö: Germanististen menetelmien soveltaminen mainonnan eri aloilla. Opiskelutapa: Luento, harjoitustehtävät, itseopiskelu, kirjallinen lopputyö. Kirjallisuus: Janich, N. (1999), Werbesprache. Tübingen sekä muuta kirjallisuutta sopimuksen mukaan. W5 Ammatti- ja erikoiskielet 2 3 op Sisältö: Ammatti- ja erikoiskielten rakenteet ja erityispiirteet. Opiskelutapa: Luento, harjoitukset, lopputyö tai itseopiskelu/kirjatentti. Kirjallisuus: Fluck, H-R. (1996), Fachsprachen. Tübingen tai Möhn, D. - Pelka, R. (1996), Fachsprachen: Eine Einführung. Tübingen. W6 Terminologia 2 3 op Sisältö: Terminologiaopin perusteet ja terminologiatyön keskeiset menetelmät. Opiskelutapa: Luento, harjoitukset, lopputyö tai itseopiskelu/kirjatentti tai käännöstieteen vastaaava kurssi. Kirjallisuus: Felber, H. - Budin, G. (1989), Terminologie in Theorie und Praxis. Tübingen tai Wüster, E. (1991), Einführung in die Allgemeine Terminologielehre und Terminologische Lexikographie. Kopenhagen tai käännöstieteen oppiaineen (saksa) vastaava kurssi. W7 Markkinoinnin tekstikurssi 2 op Sisältö: Perehtyminen markkinointiviestintään alan tekstien pohjalta. Opiskelutapa: Harjoitukset tai itseopiskelu/ kirjatentti. Kirjallisuus: Osia teoksesta Meffert, H. (1998), Marketing. Wiesbaden. W8 Jokin muu talousviestintään liittyvä kurssi 2 3 op Vieraan kielen opettaminen 15 op D1 Johdatus vieraan kielen opettajan työhön 2 3 op Sisältö: Perehtyminen vieraan kielen opettajan toimenkuvaan ja toimintaympäristöön eri asteilla sekä opettajan vastuukysymyksiin ja velvollisuuksiin. Opiskelutapa: Luennot ja niihin liittyvät harjoitustyöt. D2 Kielen oppiminen 3 op Sisältö: Perehtyminen kielen oppimisen teorioihin ja kielen oppimiseen eri näkökulmista. Opiskelutapa: Luento ja siihen liittyvät harjoitukset, kirjallinen loppukoe. Kirjallisuus: Apeltauer, E. (1997), Grundlagen des Erst- und Fremdsprachenerwerbs. Berlin tai Ehlers, S. (1998), Lesetheorie und fremdsprachliche Lesepraxis aus der Perspektive des Deutschen als Fremdsprache. Tübingen tai Bredella, L - Delanoy, W. (1999), Interkultureller Fremdsprachenunterricht. Tübingen. D3 Kulttuurien välinen oppiminen 3 op Sisältö: Perehtyminen kulttuurien välisen oppimisen erityispiirteisiin ja -vai keuksiin. Opiskelutapa: Luento, seminaari, harjoitukset, kirjallinen loppukoe. Kirjallisuus: Losche, H. (1995), Interkulturelle Kommunikation. Alling.

81 Saksan kieli ja kulttuuri 81 D4 Saksan kieliopin vaikeuksia 2 op Sisältö: Erityisesti suomalaisille oppijoille hankalien saksan kieliopin aspektien kartoittaminen ja tarkastelu. Opiskelutapa: Luentoja, harjoituksia, kirjallinen loppukoe tai -työ. D5 Jokin kontrastiivisen kielitieteen ala, esim. a. Kontrastiivinen verbi-idiomatiikka 2 op Sisältö: Suomen ja saksan verbi-idiomien kontrastiivista vertailua. Opiskelutapa: Luentosarja, kirjallinen loppukoe tai harjoitustyö. Kirjallisuus: Sopimuksen mukaan. b. Kontrastiivinen pragmatiikka 2 op Sisältö: Suomalaisen ja saksalaisen kielenkäytön vertailua pragmatiikan näkökulmasta. Opiskelutapa: Luentosarja, kirjallinen kertauskuulustelu. Kirjallisuus: Oksaar, E. (1988), Kulturemtheorie. Göttingen. c. Virheanalyysi 2 op Sisältö: Virheanalyysin perusteet, menetelmät ja sovellukset. Opiskelutapa: Luento ja harjoitukset, lopputyö. Kirjallisuus: Kleppin, K. (1998), Fehler und Fehlerkorrektur. München. D6 Sosiolingvistiikka 2 op Sisältö: Johdanto empiiriseen germanistiseen sosiolingvistiikkaan ja sen kehitykseen; eri kielivarianttien tarkastelu. Opiskelutapa: Luento ja käytännön harjoitukset, referaatti. D7 Kirjallisuus/kuvataide opetuksessa 2 3 op Sisältö: Johdatus taide-, kuva- ja kirjallisuusdidaktiikkaan. Konkreettisen opetuskokonaisuuden suunnittelu, sen mahdollinen toteutus ja kritiikki. Opiskelutapa: Workshop, opetuskokeilu. D8 Stilistiikka 2 op Sisältö: Stilistiikan eri osa-alueet ja keskeiset menetelmät. Opiskelutapa: Luentosarja, kertauskuulustelu. Kirjallisuus: Jakobs, E.M. - Rothkegel, A. (2001), Perspektiven auf Stil. Tübingen. D9 Jokin muu kielitieteen erityis aihe 2 3 op D10 Jokin muu vieraan kielen opettamisen erityisalue 2 3 op D11 Harjoitustyö vapaaehtoistyön muodossa 2 3 op Kirjallisuus ja kulttuuri 15 op K1 Arkielämä ja sivilisaatio 2 3 op Sisältö: Saksankielisten maiden yhteiskuntarakenteen, arkielämän ja tapojen kulttuuritieteellinen tarkastelu. Opiskelutapa: Luento ja harjoitukset, itseopiskelu, lopputyö. Kirjallisuus: Sopimuksen mukaan. K2 Jokin ajankohtainen politiikan, yhteiskunnallinen tai kulttuuriaihe 2 3 op Sisältö: Ajankohtaisen kysymyksen/aiheen yhteiskunta- tai kulttuuritieteellinen tarkastelu Opiskelutapa: luento ja harjoitukset, itseopiskelu, lopputyö. Kirjallisuus: Sopimuksen mukaan. K3 Jokin saksankielisten maiden historian, sosiaali- tai kulttuurihistorian aihe 2 3 op Sisältö: Historiallisen aiheen tieteellinen tarkastelu. Opiskelutapa: Luento ja harjoitukset, itseopiskelu, lopputyö. Kirjallisuus: Sopimuksen mukaan. K4 Kulttuurien välinen viestintä 2 3 op Sisältö: Kulttuurien välisen viestinnän perusteet ja niiden soveltaminen suomalais-saksalaiseen viestintään. Opiskelutapa: Luento ja harjoitukset, itseopiskelu, lopputyö.

82 82 Kieli- ja käännöstieteiden laitos Kirjallisuus: Losche, H. (1995): Interkulturelle Kommunikation. Alling tai sopimuksen mukaan. K5 Jokin saksankielisen kirjallisuuden erityisaihe 2-3 op Sisältö: Esim. jonkin kirjailijan, teoksen, kirjallisuuden lajin, aikakauden ym. kirjallisuustieteellinen tarkastelu. Opiskelutapa: Luento ja harjoitukset, itseopiskelu, lopputyö. Kirjallisuus: Sopimuksen mukaan. K6 Jokin saksankielisten maiden kulttuurin erityisaihe 2-3 op Sisältö: Esim. arkipäivän, yhteiskunnan, taiteen, musiikin ym. aiheen tieteellinen tarkastelu. Opiskelutapa: Luento ja harjoitukset, itseopiskelu, lopputyö. Kirjallisuus: Sopimuksen mukaan. K7 Praktikum 2-3 op Sisältö: Harjoittelujakso jossain saksankielisiin maihin kiinteässä yhteydessä olevassa instituutissa tai yrityksessä. Opiskelutapa: Päiväkirjan pitäminen ja oppiaineen ohjeiden mukaisen loppu raportin kirjoittaminen. Käännöstieteen (saksa) erikoisalat Saksan kielen ja kulttuurin opiskelijat voivat suorittaa käännöstieteen (saksa) opintojaksoja ja sijoittaa ne aine- ja/tai syventävien opintojen erityisteemoihin. Ennen kursseille osallistumista opiskelijan on otettava yhteyttä käännöstieteen (saksa) assistenttiin. Suoritettuaan 15 opintopistettä käännöstieteen (saksa) opintoja opiskelija saa halutessaan merkinnän tutkintotodistukseen. Ennen seuraavan opintokokonaisuuden kurssien aloittamista opiskelijan tulee suorittaa edellisen tason vastaavat kurssit. SLAAVILAINEN FILOLOGIA Slaavilaisessa filologiassa voi suorittaa humanististen tieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkinnot. Slaavilaisen filologian opiskelu keskittyy venäjän kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin. Tavoitteena on antaa opiskelijoille erittäin hyvä venäjän kielen taito ja perehdyttää heidät venäjän kielen rakenteeseen ja kehitykseen sekä venäläiseen kirjallisuuteen ja kulttuuriin ja niiden tutkimukseen. Opinnoissa painotetaan analyyttisiä valmiuksia. Opiskelun osa-alueita ovat venäjän nykykieli, kielitiede, kielen historia, venä jänkielinen kirjallisuus ja kulttuurihistoria. Perusopintovaiheessa hankitaan valmiudet aineen systemaattista opiskelua varten. Aineopinnoissa painopiste siirtyy kielen ja kirjallisuuden teoreettisempaan tarkasteluun. Samalla parannetaan suullisen ja kirjallisen kielitaidon valmiuksia. Tavoitteena on myös oppia tuottamaan itsenäisesti venäjän kielellä tieteellistä tekstiä. Lisäksi opintoihin kuuluu vähintään kahden kuukauden kieliharjoittelu venäläisellä kielialueella. Kieliharjoittelu voidaan suorittaa joko laitoksen järjestämänä väh. 2,5 kuukauden opiskeluna Venäjällä, jossa on mahdollista suorittaa osa aineopinnoista, tai eripituisilla kielikursseilla, vaihto-ohjelmien sekä työharjoittelun puitteissa. Syventävissä opinnoissa perehdytään kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin sekä niiden historian erityisalueisiin. Syventävät opinnot painottuvat venäjänkieliseen pro gradu -tutkielmaan, joka laaditaan itsenäisesti joltakin sovitulta erikoistumisalueelta. Slaavilaisessa filologiassa voi suorittaa myös sekä puolan että tšekin kielen perusopinnot. Puolan perusopinnot voi suorittaa yhdessä vuodessa. Tšekin opintoihin on hyvä va-

83 Slaavilainen fi lologia 83 rata yhdestä kahteen vuotta. Opintoja suositellaan myös ei-filologeille, jotka tarvitsevat näiden kielien tuntemusta omalla alallaan. Venäjän ja muiden slaavilaisten kielten käyttäjätarve on monipuolinen. Slaavilaisen filologian opinnot antavat akateemiset yleisvalmiudet, joita voi soveltaa erilaisilla hallinnon, elinkeinoelämän, viestinnän, kulttuurin, matkailun ym. Venäjän asiantuntemusta vaativilla aloilla sekä venäjän kielen opettajan tehtävissä. Osa valmistuneista työskentelee opettajina kouluissa tai aikuisopetuksen parissa, osa työskentelee hallinnon, kaupan ja kulttuurin eri aloilla. Aineenopettajiksi aikoville sivuaineeksi sopii hyvin jokin toinen filologia-aine ja aikuisopetukseen suuntautuville suomen kieli vieraana kielenä tai aikuiskasvatus. Niille, jotka aikovat muille aloille, voidaan suositella taloudellishallinnollisia ja yhteiskuntatieteellisiä sivuaineopintoja, kuten tiedotusoppia, historiaa, sosiologiaa, markkinointia, kauppatieteitä tai kansainvälistä politiikkaa. Slaavilaisen filologian syventävät opinnot antavat jatkokoulutuskelpoisuuden tutkijan uralle aikoville. Opintojen kulku Opintojen aloittaminen ja opintoneuvonta Kaikille slaavilaisen filologian perusopinnot alkaville järjestetään lukukauden alussa tasokoe. Sen hyväksyttävästi suorittaneet voivat aloittaa perusopinnot ilman täydentävää kielikoulutusta. Muut osallistuvat 5 op:n laajuiseen täydennysopetukseen, joka tukee peruskielitaitovalmiuksia. Tasokokeeseen voi valmentautua kertaamalla kielioppia (esim. M. Ojanen, Grammatika: Venäjän kielioppi, Hki 1994) sekä sanastoa. Tasokoe järjestetään heti syyslukukauden alussa, aika ja paikka ilmoitetaan oppiaineen ilmoitustaululla. Ainekohtaista opinto-ohjausta antavat vastaanottoaikoina aineen opettajat ja erityisesti opintoneuvoja. Opintojen alussa myös tutorit antavat opintoneuvontaa. Slaavilaisen filologian opinnot Perusopintoihin sisältyvät opintojaksot suoritetaan kunkin jakson vastuuopettajalle (ks. opetusohjelma). Merkinnän perusopintokokonaisuuden suorittamisesta antaa aineen professori sen jälkeen, kun kaikki opintojaksot ja laitoksen yhteisten opintojen kurssit on suoritettu. Slaavilaisen filologian pääaineopiskelijoiden tulee suorittaa perusopintojen aikana Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen yhteiset opinnot (johdatus laitoksen tieteenaloihin, tietotekniikan peruskurssi) ja slaavilaisen filologian pakolliset opinnot (johdatus kirjallisuuden tutkimukseen, yleisen kielitieteen peruskurssi). Aineopinnot: Opintojaksot, joita ei suoriteta luentosarjojen loppukuulustelujen ja harjoituskurssien yhteydessä, suoritetaan yleisissä kirjallisissa kuulusteluissa (ks. tenttipäivät painetussa opetusohjelmassa). Ennen kuin pääaineopiskelija saa lopullisen arvosanan aineopintojen suorittamisesta, hänellä tulee olla suoritusmerkintä puolan tai tšekin peruskurssista. Opiskelijalla tulee tässä vaiheessa olla suoritettuna myös humanistisen tiedekunnan yleisiin kieliopintoihin kuuluvat opinnot (suomen ja ruotsin kurssit). Aineopinnot päättyvät humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon edellyttämään suomenkieliseen kandidaatintutkielmaan. Kandidaatintutkinto suoritetaan ennen maisterintutkintoon tähtääviä syventäviä opintoja. Syventävät opinnot: Syventävät opinnot jakautuvat pakollisiin opintoihin ja erikoistumisvaihtoehtoihin. Erikoistumisvaihtoehdot ovat: venäjän kielen historia, nykyvenäjä, kaunokirjallisuus, venäläinen kulttuuri ja venäjän kielen opettaminen vieraana kielenä

84 84 Kieli- ja käännöstieteiden laitos ja kielimaantuntemus. Erikoistumisvaihtoehtojen kursseja voi suorittaa keskittymällä joko yhteen opintokokonaisuuteen tai yhdistelemällä vaihtoehtoisia osioita. Opintojaksot suoritetaan kuten edellä aineopintojen kohdalla on selostettu. Seminaariin voi osallistua aineopintojen suorittamisen jälkeen. Seminaari on osa pro gradu -tutkielmaa. Osa-alueet kuten keskustelu, kirjallisuus, kirjallinen tuottaminen ja käännösharjoitukset on suoritettava tasojärjestyksessä (perusopintojen kurssi ennen aineopintojen vastaavaa kurssia). Russian Studies -opintokokonaisuus Opiskelijat, jotka ovat kiinnostuneita Venäjän yhteiskunnasta ja kulttuurista, voivat syventää Venäjä-tuntemustaan suorittamalla Russian Studies -opintokokonaisuuden kursseja. Niillä voi myös korvata Slaavilaisen filologian opintoja. Opintokokonaisuudesta on mahdollisuus suorittaa perus- ja aineopinnot. Opintojaksojen suorittaminen Slaavilaisen filologian opintojaksojen suoritustapoja ovat luento- ja harjoituskurssien loppukuulustelut, kirjatentit, esseet ja luentopäiväkirjat. Kursseihin mahdollisesti liittyvästä kirjallisuudesta ilmoitetaan aina kyseessä olevan kurssin alussa erikseen. Ks. oppiaineen ilmoitustaululta ja Slaavilaisen filologian kotisivulta: slaf/index.html. Kuulustelut: Yleiseen kirjalliseen kuulusteluun ilmoittaudutaan jättämällä tenttikuori laitokselle sitä varten tarkoitettuun laatikkoon, vähintään seitsemän päivää ennen tenttiä. Laitoksen käännöskokeisiin (suomi-venäjä) ilmoittaudutaan oppiaineen ilmoitustaululla oleville listoille. Käännöskokeeseen voi osallistua vasta kun ko. harjoituskurssi on suoritettu. Mikäli suorituksesta ei saa vaadittavaa mainesanaa 3 kolmen yrityskerran jälkeen, on osallistuttava harjoituksiin vähintään yhden lukukauden ajan. Vanhentunut suoritus (ks. alempana) voidaan uusia ilman harjoituskurssia, mutta jos uusintakoe hylätään, on harjoituksiin osallistuttava vähintään yhden lukukauden ajan. Mainesanat: Osasuoritukset arvostellaan seuraavin mainesanoin: 5, 4, 3, 2, 1 ja hylätty. Täydet opintokokonaisuudet arvostellaan mainesanoilla tyydyttävät tiedot (vähintään 2), hyvät tiedot (vähintään 3) tai erinomaiset tiedot (vähintään 4) pakollisista harjoituksista, osasuorituksista ja osakuulusteluista saatujen tulosten perusteella. Tämän lisäksi käännöskoe suomesta venäjään vaikuttaa opintokokonaisuuden kokonaisarvosanaan aine- ja syventävissä opinnoissa seuraavasti: hyvät tiedot käännöskokeesta vähintään 3, erinomaiset tiedot käännöskokeesta vähintään 4. Syventävien opintojen mainesanaan vaikuttaa myös tutkielman arvolause. Pääaineopiskelijoiden tulee suorittaa opintokokonaisuus vähintään mainesanalla hyvät tiedot voidakseen siirtyä suorittamaan seuraavan tason opintoja. Käännöskokeiden vanhentuminen: Käännöskoe suomesta venäjään on voimassa kaksi kalenterivuotta suorituspäivämäärästä lukien. Käännöskoe ei vanhene sen jälkeen, kun aine- ja syventävistä opinnoista on suoritettu kaikki muut kuin tutkielmaopinnot. Yhteistyö käännöstieteen (venäjä) kanssa: Yhteistyöllä käännöstieteen (venäjä) kanssa lisätään opiskelijan valinnanmahdollisuuksia. Tiettyjä opintojaksoja voidaankin suorittaa kummassa oppiaineessa tahansa, mistä on maininta kyseisen opintojakson yhteydessä.

85 Slaavilainen fi lologia 85 Slaavilainen filologia sivuaineena Venäjän kielen kurssit Kielikeskuksessa Opiskelijat, jotka haluavat aloittaa venäjän kielen opiskelun korkeakoulussa, mutta joilla ei ole slaavilaisen filologian opiskeluun vaadittavaa lähtötasoa (lukion venäjän B3 -kielen oppimäärä), voivat hankkia sen Kielikeskuksen järjestämillä kursseilla (ks. Kielikeskuksen opetusohjelma, venäjän kieli). Sivuaineenaan slaavilaista filologiaa opiskelevat suorittavat tarvittaessa täydennysopinnot (5 op). Sivuaineeseen slaavilaisesta filologiasta suoritetaan perusopinnot (25 op) ja aineopinnoista yhteensä 35 op:n laajuiset opinnot. Pääaineopiskelijoista poiketen sivuaineopiskelijoille eivät ole pakollisia seuraavat opintojaksot: sukukielen peruskurssi, laitoksen yhteiset opinnot eikä kandidaatin tutkielma. Venäjää sivuaineena opiskelevilta vaaditaan 1 kk:n kieliharjoittelu Venäjällä. Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen yhteiset opinnot 10 op Kandidaatin tutkintoon suoritettavat Y00 Johdatus laitoksen tieteenaloihin 2 op Pakollinen kaikille laitoksen opiskelijoille Sisältö: Johdatus kieleen ja kulttuuriin, filologian, kirjallisuuden ja kielitieteen opiskeluun. Kieli- ja käännöstieteellisen tutkimuksen peruskäsitteet ja tutkimuskohteet. Opiskelutapa: Luentokurssi. Kirjallisuus: Artikkeleita eri aloilta. Suoritustapa: Luento- ja oppimispäiväkirja. Y02 Yleisen kielitieteen peruskurssi 3 op Sisältö: Kurssi jakaantuu kahteen osaan. Alkujaksossa tarkastellaan ihmiskielten yleisiä ominaisuuksia ja laajaa merkitystä yksilöille, yhteisöille ja kulttuureille. Esillä myös kielitieteen eri osa-alueiden ja tutkimusnäkökulmien lyhyt esittely. Jälkimmäisessä osassa esitellään kielen rakenteellisen kuvauksen alkeet. Mukana ovat fonologian, morfologian, syntaksin, semantiikan ja pragmatiikan tärkeimmät peruskäsitteet. Opiskelu- ja suoritustapa: Luentokurssi, jonka ohessa tehdään kotityönä harjoitustehtäviä tai kirjatentti. Kirjallisuus: Karlsson, Fred (1998): Yleinen kielitiede (paitsi luku 2). Muusta luentokurssia korvaavasta kirjallisuudesta voi sopia yleisen kielitieteen lehtorin kanssa. Y04 Johdatus kirjallisuuden tutkimukseen 2 op Sisältö: Yleiskatsaus kirjallisuuteen, sen tutkimiseen ja muuttuviin kasvoihin filologiselta kannalta. Tutustutaan kirjallisuuden asemaan, merkitykseen ja historiaan. Johdatetaan tutkimuksen käsitteistöön, suuntauksiin ja nykypäivään. Opiskelutapa: Luennot ja harjoitukset, tentti. Kirjallisuus: Koskela, L. Rojola, L. (toim.) (1997): Lukijan ABC-kirja ja Rimmon-Kenan, S. (1983/1991): Kertomuksen poetiikka. Lisäksi laitoksen opiskelijat suorittavat Tietotekniikan peruskurssin (3 op), jonka järjestää Humanistinen tiedekunta. Maisterin tutkintoon suoritettavat Opiskelija suorittaa joko opintojakson Y05 tai Y07 sen mukaan, miltä alalta tekee pro gradu -tutkielmansa. Y05 Kielentutkimuksen metodit 3 op Sisältö: Kurssilla esitellään erilaisia kielitieteellisiä tutkimusmenetelmiä ja tieteellistä näkökulmaa ihmiskielen moninaisiin ilmenemismuotoihin. Kurssin sisältö vaihtelee vuosittain. Kurssi on tarkoitettu erityisesti opiskelijoille, jotka kirjoittavat pro gradu -työnsä kielentutkimuksen alalta. Opiskelutapa: Luentokurssi, jossa kieli- ja käännöstieteen laitoksen opettajat ja tutkijat esittelevät omia tutkimusmenetelmiään.

86 86 Kieli- ja käännöstieteiden laitos Suoritustapa: Luentopäiväkirja, joka palautetaan oman oppiaineen professorille. Y07 Kirjallisuudentutkimuksen metodit 3 op Sisältö: 1900-luvun keskeisten kirjallisuusteorioiden ja metodien kriittistä tarkastelua strukturalismista jälkistrukturalismiin, feministisestä kritiikistä jälkikoloniaaliseen kirjallisuudentutkimukseen. Kurssi on tarkoitettu erityisesti opiskelijoille, jotka kirjoittavat pro gradu -työnsä kirjallisuudentutkimuksen alalta. Opiskelutapa: Luentokurssi ja täydentävää lukemista. Luentopäiväkirja. TÄYDENNYSOPINNOT 5 op Tukikurssit kieliopin ja suullisen kielitaidon kohentamiseen. Osallistuminen kurssille tasokokeen tulosten perusteella joko pakollinen tai vapaaehtoinen. Suoritettava perusopintojen aikana. SLAFT100 Puhevalmiusharjoitukset 2 op Sisältö: Arkipäivän puhetilanteiden harjoittelu, sanavaraston laajentaminen, nopean reagointivalmiuden harjoittelu erilaisissa puhetilanteissa. Opiskelutapa: Keskusteluharjoitukset opettajan johdolla ja pienryhmissä. SLAFT101 Kielioppiharjoitukset 3 op Sisältö: Venäjän kieliopin kertaus. Opiskelutapa: Luennot ja kotona tehtävät harjoitukset, jotka tarkastetaan luennolla opettajan johdolla tai pienryhmissä. Sukukielen peruskurssi 8 op Suoritettava ennen HuK-tutkielman jättämistä. Kurssi ei ole pakollinen slaavilaista filologiaa sivuaineena opiskeleville. PUOLP100 Puolan peruskurssi I 8 op Sisältö: Puolan kielen alkeet. Opiskelutapa: Harjoituskurssi. TAI TSEKP100 Tšekin peruskurssi I 8 op Sisältö: Tšekin kielen alkeet. Opiskelutapa: Harjoituskurssi. PERUSOPINNOT 25 op Tavoite: Vuoden kestävät perusopinnot suoritettuaan opiskelijalla on suullisen ja kirjallisen kielitaidon perusvalmiudet. Suoritettuaan perusopinnot opiskelija pystyy lukemaan erilaisia venäjänkielisiä tekstejä ja tuottamaan yksinkertaisia tekstejä venäjäksi. Ajoitus: Fonetiikan teoriakurssi sijoittuu ensimmäiselle periodille, kaunokirjallisuus kolmannelle ja neljännelle periodille, Venäjän kulttuurihistoria kolmannelle ja neljännelle periodille, venäjä-suomi -käännös toiselle ja kolmannelle periodille ja johdatus slaavilaisiin kieliin ja kulttuureihin -kurssi neljännelle periodille. Muut kurssit kestävät koko lukuvuoden. Suullinen ja kirjallinen kielitaito 18 op SLAFP100 Keskusteluharjoitukset 2 op Sisältö: Arkipäivän puhetilanteiden harjoittelu, sanavaraston laajentaminen, nopean reagointivalmiuden harjoittelu erilaisissa puhetilanteissa. Opiskelutapa: Harjoituskurssi, keskusteluharjoitukset opettajan johdolla ja pienryhmissä. Kurssi jakaantuu suomen- ja venäjänkielisten opiskelijoiden ryhmiin. Vastaa käännöstieteen (venäjä) opintojaksoa Puhevalmius I (VEPK3). SLAFP101 Kielioppi 6 op Sisältö: Perehdytään normatiiviseen kielioppiin. Opiskelutapa: Luento- ja harjoituskurssi tai kirjatentti. Kielioppikurssi jakaantuu suomenja venäjänkielisten opiskelijoiden ryhmiin. Kirjallisuus: Ojanen, M. (1994): Grammatika. Venäjän kielioppi tai Rozental, D. Ė.: Sovremennyj russkij jazyk (morfologija). SLAFP102 Sanasto- ja rakenneharjoitukset 2 op Sisältö: Venäjän kieliopin ja keskeisen sanaston harjoittelua suullisesti. Opiskelutapa: Harjoituskurssi tai suullinen testi. Kurssi jakaantuu suomen- ja venäjänkielisten opiskelijoiden ryhmiin. SLAFP103 Käännös venäjästä suomeen 2 op Sisältö: Erilaisia venäjänkielisiä tekstejä.

87 Slaavilainen fi lologia 87 Opiskelutapa: Tekstien sanaston ja rakenteiden tarkastelua. Erilaisten tekstien kääntämistä kotona ja tunneilla. Kurssi jakaantuu suomenja venäjänkielisten opiskelijoiden ryhmiin. SLAFP104 Kirjallinen tuottaminen I 3 op Sisältö: Jokapäiväiseen elämään liittyvien tekstien kirjoittaminen. Opiskelutapa: Harjoituskurssi. Harjoitukset opettajan johdolla tai pienryhmissä, opettajan antamien mallitekstien mukaan tehtävät kotitehtävät. Kurssi jakaantuu suomen- ja venäjänkielisten opiskelijoiden ryhmiin. Fonetiikka 3 op SLAFP105 Fonetiikan teoria 1 op Sisältö: Kurssilla perehdytään fonetiikan peruskäsitteisiin, venäjän äännejärjestelmään, intonaatiotyyppeihin ja translitterointiin. Opiskelutapa: Luentokurssi tai kirjatentti. Kirjallisuus: Leinonen, M. (1995): Venäjän fonetiikan perusteet tai Mäkilä, K. de Silva, V. (1996): Venäjän ääntämisopas tai Belošapkova, V. A. (Red.) (1999): Sovremennyj russkij jazyk (fonetika, s ). Lisäksi: Kahla, M. Peltola, R. (1978): Venäläisten nimien kirjainasu suomenkielisessä tekstissä. Kielikello, 10 tai Vahros, I. (1967): Venäläisten sanojen translitteroinnista. SLAFP106 Fonetiikan harjoitukset 2 op Sisältö: Harjoituskurssilla kiinnitetään erityistä huomiota suomalaisille vaikeiden äänteiden tuottamiseen, äänteiden reduktioon ja sanapainoon. Harjoituskurssin voi suorittaa myös osallistumalla ääntämiskokeeseen. Opiskelutapa: Kielistudioharjoitukset. Kirjallisuus ja kulttuuri 7 op SLAFP107 Kaunokirjallisuus 2 op Sisältö: Lyhyiden venäjänkielisten tekstien lukeminen, peruskäsitteiden soveltaminen, kielellisten ja kulttuuristen rakenteiden ja taustojen selvittäminen. Kaunokirjallisten tekstien analysoiminen teoriakurssin aineiston mukaan. Opiskelutapa: Harjoituskurssi tai kirjatentti. Kirjallisuus: Puškin, A. S.: Ja vas ljubil..., Čto v imeni tebe moëm?, K***; Lermontov, M. Ju.: Rodina, Vyhožu odin ja na dorogu..., I skučno i grustno; Čehov, A. P.: O ljubvi; Majakovskij, V. V.: A vy mogli by?, Horošee otnošenie k lošadjam; Ahmatova, A. A.: Pesnja poslednej vstreči, Kak nevesta, polučaju..., Tebe pokornoj? Ty sošël s uma!..., Vse my bražniki zdes, bludnicy ; Zoščenko, M. M.: Vory, Aristokratka, Banja; Trifonov, Ju.: Vera i Zojka; Šukšin, V. M.: Alëša Beskonvojnyj; Tolstaja. T: Ohota na mamonta. Puškin, A. S.: Edesmenneen Ivan Belkinin kertomukset; Lermontov, M. Ju.: Aikamme sankari; Turgenev, I. S.: Mumu; Babel, I. E.: Kertomus kyyhkyslakastani SLAFP108 Venäjän historia ja kulttuuri 3 op Sisältö: Perehtyminen erityisesti Venäjän 1800-luvun ja 1900-luvun historiaan ja kulttuuriin. Opiskelutapa: Luento tai kirjatentti tai essee erikseen sovittavasta aiheesta. Kirjallisuus: Luukkanen, A. (2001): Hajoaako Venäjä? (s ) ja Luukkanen, A. (2004): Neuvostojen maa. Neuvostoliiton historia sekä yksi seuraavista: Hellberg- Hirn (1998): E. Soil and Soul. The Symbolic World of Russianness; Egorov, B. F. (1996): Iz istorii russkoj kul tury. Čast V (XIX vek); Očerki po russkoj kul ture XIX veka. Stat i po tipologii i istorii russkoj kul tury (s ); Pesonen, P.: Venäjän kulttuurihistoria. SLAFP109 Johdatusta slaavilaisiin kieliin ja kulttuureihin 2 op Sisältö: Yleiskatsaus slaavilaisten kansojen ja kielten muotoutumiseen sekä piirteisiin, jotka erottavat slaavilaiset kielet toisistaan. Opiskelutapa: Luentokurssi, jonka lopuksi tentitään luennoilla käsitelty aines tai kirjatentti. Kirjallisuus: Gyllin, R. Svanberg, I. (2000): Slaviska folk och språk tai Nuorluoto, J. (2003): Slaavien kirjalliset traditiot ja kirjakielet. AINEOPINNOT 45 op Tavoite: Aineopinnot suoritettuaan opiskelija hallitsee teoreettisesti venäjän kielen rakenteen ja hänellä on hyvä käytännön kielitaito, tuntee venäläisen kirjallisuuden historiaa ja on tutustunut venäläiseen nyky-yhteiskuntaan,

88 88 Kieli- ja käännöstieteiden laitos pystyy laatimaan esityksiä käyttäen apunaan teoreettista aineistoa. 3. vuoden loppuun mennessä opiskelija jättää HuK -tutkielmansa. Ajoitus: Aineopinnot suoritetaan toisen ja kolmannen opiskeluvuoden kuluessa. Toisen vuoden ensimmäiselle ja toiselle periodille sijoittuvat kirjallinen tuottaminen II (venäjänkielisten ryhmän suomi-venäjä -käännösharjoitukset kestävät koko lukuvuoden), morfologia ja kaunokirjallisuuden analyysi. Kaunokirjallisuuden historia sijoittuu toisen vuoden toiselle ja kolmannelle periodille ja syntaksi toisen vuoden kolmannelle periodille. Integroitu kieliharjoittelu tulee toisen vuoden neljännellä periodilla. Keskusteluharjoitukset kestävät koko toisen lukuvuoden. Proseminaari ajoittuu kolmannen opiskeluvuoden kolmelle ensimmäiselle periodille. HuK-tutkielma, joka tehdään proseminaarityön pohjalta, kirjoitetaan kolmannen vuoden neljännellä periodilla. Aineopinnot I 20 op Suullinen ja kirjallinen kielitaito 12 op SLAFA100 Keskusteluharjoitukset 2 op Sisältö: Keskustelu nykypäivän Venäjää koskevista aiheista opettajan antamien tekstien tai opiskelijoiden oman materiaalin pohjalta. Opiskelutapa: Harjoituskurssi. Keskustelua joko yhteisesti tai pienryhmissä. Vastaa käännöstieteen (venäjä) opintojaksoa Puhevalmius II (VEAK2). Kielioppi 6 op SLAFA101 Morfologia 4 op Sisältö: Perehdytään venäjän muoto-opin peruskäsitteisiin ja keskeisiin kieliopillisiin kategorioihin. Opiskelutapa: Luento- ja harjoituskurssi tai kirjatentti. Kirjallisuus: Rahmanova, L. I. Suzdal ceva, V. N. (2003): Sovremennyj russkij jazyk. S ; Šeljakin, M. A. (2000): Spravočnik po russkoj grammatike. S SLAFA102 Syntaksi 2 op Sisältö: Perehdytään venäjän lauseopin peruskäsitteisiin sekä yksinkertaisen ja yhdyslauseen syntaksiin. Opiskelutapa: Luento- ja harjoituskurssi tai kirjatentti. Kirjallisuus: Šeljakin, M. A. (2000): Spravočnik po russkoj grammatike. S tai esim. Vorob eva, G. F. Panjuševa, M. S. Tolstoj, I. V. (1975). Sovremennyj russkij jazyk, Sintaksis. Kirjallinen tuottaminen II 4 op SLAFA103 Käännös suomesta venäjään 2 op Sisältö: Käännetään eri aihepiireihin liittyviä tekstejä suomesta venäjään. Opiskelutapa: Harjoituskurssi ja kirjallinen koe. SLAFA104 Käännös venäjästä suomeen 2 op Sisältö: Käännetään eri aihepiireihin liittyviä tekstejä venäjästä suomeen. Opiskelutapa: Harjoituskurssi ja kirjallinen koe. Kaunokirjallisuus 8 op SLAFA105 Kaunokirjallisuuden analyysi 4 op Sisältö: Perehdytään venäjänkieliseen kirjallisuudenteoriaan ja sen käsitteisiin. Opiskelutapa: Luentokurssi, jolla analysoidaan kaunokirjallisia tekstejä. Harjoituksia. Kirjallisuus: Halizev, V. (2002): Teorija literatury. (Lisää esim: Rimmon-Kenan, S.: Kertomuksen poetiikkaa; Alanko O. ja Käkelä-Puumala T. (toim.) (2003): Kirjallisuudentutkimuksen peruskäsitteitä; Tomaševskij, V. (1996): Teorija literatury. Poėtika.) SLAFA106 Kirjallisuuden historia 4 op Sisältö: Yleiskatsaus ja 1900-lukujen venäläiseen kirjallisuuden historiaan. Opiskelutapa: Luentokurssi tai kirjatentti. Kirjallisuus: Kulešov, V. (1997): Istorija russkoj literatury XIX veka; Silard, L. (1979): Russkaja literatura konca XIX načala XX veka. Čast III s. 7 43; Kormilov, S. I. (Red.) (1998): Istorija russkoj literatury XX veka (20 90-e gody). (Lisää: Terras, V. (1992): A History of Russian Literature; Cornwell, N. (Ed.) (1998): Reference Guide to Russian Literature).

89 Slaavilainen fi lologia 89 Aineopinnot II 15 op Kieliharjoittelu Venäjällä 15 op Tavoite: Suullisen ja kirjallisen venäjän kielen taidon sekä kulttuurin- ja maantuntemuksen syventäminen. Suoritustapa: Pääaineen opiskelijoille suositellaan osallistumista yhden periodin mittaiseen integroituun kieliharjoitteluun. Integroidussa kieliharjoittelussa suoritetaan 15 opintopistettä, jotka koostuvat kielitaito-, venäläinen yhteiskunta- ja kaunokirjallisuusosioista. Kie li harjoittelun voi suorittaa myös yliopiston vaihto-ohjelmien kautta, kielikursseilla tai työharjoittelussa. Tällöin Venäjällä tulee oleskella vähintään kaksi kuukautta. Venäjää sivuaineenaan opiskelevilta vaaditaan yhden kuukauden kielharjoittelu Venäjällä. Kieliharjoittelu ei ole pakollinen niille opiskelijoille, jotka ovat muuttaneet Venäjältä Suomeen viimeisen viiden vuoden sisällä. Muussa tapauksessa venäjää äidinkielenään puhuvilta edellytetään vähintään kuukauden oleskelua Venäjällä. Omaehtoisesta oleskelusta tulee kirjoittaa n. viiden sivun mittainen raportti. Se voi käsitellä yhteiskunnallista aihetta tai esim. kielen ja kulttuurin erilaisia ilmiöitä. Vähintään kuukauden oleskelu, johon ei liity opiskelua, korvaa viisi opintopistettä (SLAFA107). Kokonaisuuksien SLAFA108 ja SLAFA109 suorittamisesta omassa yliopistossa on sovittava erikseen. Integroidun kieliharjoittelun sisältö: SLAFA107 Kielitaito 5 op SLAFA108 Venäjän yhteiskunta 5 op SLAFA109 Kaunokirjallisuus 5 op Tutkielmaopinnot 10 op SLAFA110 Proseminaari 5 op Sisältö: Perehdytään tutkimuksen teon ja tieteellisen kirjoittamisen perusperiaatteisiin, tutustutaan erilaisiin tiedonhankintatapoihin. Laaditaan venäjänkielinen esitelmä venäjän kielen, kirjallisuuden tai kulttuurin alalta. Harjoitellaan tieteellistä argumentointia ja opponointia. Opiskelutapa: Osallistuminen proseminaariistuntoihin ja esitelmän kirjoittaminen. SLAFA111 HuK-tutkielma 5 op Sisältö: Laaditaan proseminaariesitelmän poh jalta syvennetty ja laajennettu suomenkielinen tieteellinen esitys venäjän kieleen, kirjallisuuteen tai kulttuuriin liittyvästä aiheesta. Suoritetaan lisäksi erillinen tutkielmaan liittyvä kypsyyskoe, jonka tulee osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin ja hyvää suomen kielen hallintaa. Opiskelutapa: Tutkielman kirjoittaminen. SYVENTÄVÄT OPINNOT, pääaine 80 op Tavoite: Syventävät opinnot suoritettuaan opiskelija pystyy käyttämään kieltä sujuvasti, täsmällisesti ja puhetilanteeseen sopivasti, hänellä on teoreettiset ja metodologiset valmiudet kielen ja kirjallisuuden tieteelliseen tutkimukseen ja hän osaa laatia tutkielman valitusta aiheesta. Pakolliset opinnot: 14 op + 40 op SLAFS100 Keskusteluharjoitukset 2 op Sisältö: Keskustelua nykypäivän Venäjää koskevista aiheista opiskelijoiden valmisteleman materiaalin perusteella. Opiskelutapa: Harjoituskurssi. Keskustelua joko yhteisesti tai pienryhmissä. Nykyvenäjä 6 op SLAFS101 Käännös suomesta venäjään 2 op Sisältö: Erityylisten tekstien kääntäminen, yleisesti käytetyn sekä myös erikoisaloihin liittyvän sanaston aktivointi, sanavaraston laajentaminen. Opiskelutapa: Harjoituskurssi. Kotona tehtävät käännökset, joita tarkastellaan luennolla yhdessä opettajan kanssa tai pienryhmissä. SLAFS102 Käännös venäjästä suomeen 2 op Sisältö: Erityylisten tekstien kääntämistä, yleisesti käytetyn sekä myös erikoisaloihin liittyvän sanaston aktivointi, sanavaraston laajentaminen.

90 90 Kieli- ja käännöstieteiden laitos Opiskelutapa: Harjoituskurssi. Kotona tehtävät käännökset, joita tarkastellaan luennolla yhdessä opettajan kanssa tai pienryhmissä. SLAFS103 Tieteellisen tekstin tuottaminen 2 op Sisältö: Tieteellisen kirjoitustyylin kehittäminen. Seminaari- ja pro gradu -töiden kielen ja tyylin analyysi. Opiskelutapa: Luento ja yksilöllistä työskentelyä opettajan kanssa. SLAFS104 Venäjän kulttuuri 3 op Sisältö: Syvempi perehtyminen venäläiseen kulttuuriin ja maan historiaan. Opiskelutapa: Luentokurssi ja harjoituksia. Kurssin voi suorittaa myös kirjatenttinä tai kirjoittamalla esseen opettajan kanssa sovitusta aiheesta. Kirjallisuus: Kirjapaketteja, esim.: a) Kelly, C. Shepherd, D. (Eds.) (1998): Constructing Russian Culture in the Age of Revolution, ja Kelly, C. Shepherd, D. (Eds.) (1998): Russian Cultural Studies. An Introduction. b) Figes, O. (2002): Natasha s Dance. A Cultural History of Russia. c) Service, R. (2003): History of Modern Russia from Nicholas II to Putin ja osia kirjasta Epstein, M. N. (1995): After the Future. The Paradoxes of Postmodernism and Contemporary Russian Culture. SLAFS105 Laitoksen yhteiset metodiopinnot 3 op Kielen tai kirjallisuuden metodikurssi (Ks. laitoksen yhteiset opinnot) Tutkielmaopinnot 40 op SLAFS106 Seminaari 5 op Sisältö: Tieteellisen tutkielman tekemistä tukeva seminaari. Valitaan ja tutustutaan aiheen kannalta relevanttiin tutkimuskirjallisuuteen, määritellään keskeiset käsitteet, valitaan aineisto. Opiskelutapa: Seminaarityön kirjoittaminen pro gradu -tutkielman aiheeksi hyväksytyistä kysymyksistä ja sen pohjalta pidettävä esitelmä seminaarissa. Opponenttina toimiminen ja aktiivinen osallistuminen seminaari-istuntoihin ja muiden töiden kommentointiin. SLAFS107 Pro gradu -tutkielma 35 op Sisältö: Tieteellinen lopputyö oppiaineen alaan kuuluvasta aiheesta. Tavoitteena on kirjoittaa itsenäinen, tieteelliset kriteerit täyttävä työ, joka osoittaa metodin hallintaa. Tutkimusongelman tulee olla selkeästi rajattu ja teoriaosan ja empiirisen analyysin välillä on vallittava yhteys ja tasapaino. Tutkimusten tuloksia tulkitaan ja niistä tehdään johtopäätökset. Esitystavan tulee täyttää tieteellisen kirjoittamisen kriteerit (eksplisiittisyys, analyyttisyys, johdonmukaisuus ja tarkkuus) ja kieliasun on oltava korrekti. Opiskelutapa: Pro gradu -tutkielman laatiminen seminaarityön pohjalta. Erikoistumisvaihtoehdot 26 op Venäjän kielen historia SLAFS108 Muinaisvenäjä 3 4 op Sisältö: Muinaisvenäjän rakenteiden tarkastelu ja niiden vertaaminen nykyvenäjään. Opiskelutapa: Harjoituskurssi, tunnilla tarkastettavat kotitehtävät. Kurssin voi suorittaa myös kirjatenttinä tai kirjoittamalla esseen opettajan kanssa soviusta aiheesta. Kirjallisuus: Bukatevič, N. I. Savickaja, S. A. Usačeva, L. Ja. (1974): Istoričeskaja grammatika russkogo jazyka tai Rusinov, N. D. (1977): Drevnerusskij jazyk. SLAFS109 Nykyvenäjä historiallisen kehityksen valossa 3 4 op Sisältö: Venäjän kieliopin vaikeuksien tutkiminen muinaisvenäjän rakenteiden valossa. Opiskelutapa: Luento- ja harjoituskurssi tai kirjatentti tai essee opettajan kanssa sovitusta aiheesta. Kirjallisuus: Ivanov, V. V. Potiha, Z. A. (1978): Istoričeskij kommentarij k zanjatijam po russkomu jazyku v srednej škole.

91 Slaavilainen fi lologia 91 SLAFS110 Venäjän kirjakielen historia 3 4 op Sisältö: Nykyvenäjän tyylien muotoutumisen historia muinaisuudesta (n luvulta) moderniin aikaan (vuoteen 1917). Opiskelutapa: Kirjatentti tai essee opettajan kanssa sovitusta aiheesta. Kirjallisuus: Kovalevskaja, E. G. (1992): Istorija russkogo literaturnogo jazyka. Nykyvenäjä Verbiopin erityisaloja 3 6 op SLAFS111 Aspektiteoria 3 op Sisältö: Perehdytään aspektiteoriaan ja aspektien käyttöön eri kielenkäyttötilanteissa. Opiskelutapa: Luento- ja harjoituskurssi tai kirjatentti. Kirjallisuus: Švedova, L. N. Trofimova, T. G. (1978): Posobie po upotrebleniju vidov glagola tai Bondarko, A. V. (1971): Vid i vremja russkogo glagola tai Zaliznjak, A. A. Šmelëv, A. D. (2000): Vvedenie v russkuju aspektologiju. SLAFS112 Liikeverbiteoria 3 op Sisältö: Perehdytään liikeverbiteoriaan ja liikeverbien käyttöön eri kielenkäyttötilanteissa. Opiskelutapa: Luento- ja harjoituskurssi tai kirjatentti. Kirjallisuus: Zaliznjak, A. A. Šmelëv, A. D. (2000): Vvedenie v russkuju aspektologiju. Glava 7: Glagoly dviženija kak osobaja aspektual naja podsistema v russkom jazyke. S ; Isačenko, A. V. (1979): Grammatičeskij stroj russkogo jazyka v sopostavlenii s slovackim. Čast vtoraja, s Täydennettynä aineistolla Murav eva, L. S. (1975): Verbs of Motion in Russian. SLAFS113 Syntaksin erikoisala 3 4 op Sisältö: Perehdytään venäjän kielen sanajärjestysteoriaan ja neutraalin ja ekspressiivisen tyylin sanajärjestyseroihin. Opiskelutapa: Luento- ja harjoituskurssi tai kirjatentti. Kirjallisuus: Kovtunova, I. I. (2002): Sovremennyj russkij jazyk. Porjadok slov i aktual noe členenie predloženija tai Krylova, O. A. Havronina, S. A. (1984): Porjadok slov v russkom jazyke; Sirotinina, O. B. (2003): Porjadok slov v russkom jazyke. SLAFS114 Sananmuodostus 3 4 op Sisältö: Nykyvenäjän sananmuodostumisen mekanismien opiskelu. Opiskelutapa: Luento- ja harjoituskurssi tai kirjatentti tai essee opettajan kanssa sovitusta aiheesta. Kirjallisuus: Zemskaja, E. A. (1973): Sovremennyj russkij jazyk. Slovoobrazovanie; Kratkaja russkaja grammatika (1989): Slovoobrazovanie. S SLAFS115 Tyylioppi 3 4 op Sisältö: Nykyvenäjän tyylien tarkastelua. Opiskelutapa: Luento- ja harjoituskurssi tai kirjatentti tai essee opettajan kanssa sovitusta aiheesta. Kirjallisuus: Kožina, M. N. (1977): Stilistika russkogo jazyka tai Rozental, D. Ė.: Praktičeskaja stilistika russkogo jazyka. SLAFS116 Semantiikka 2 3 op Sisältö: Venäjän kielen semanttisten mekanismien tarkastelua (metafora, metonymia ym.). Opiskelutapa: Luento- ja harjoituskurssi tai kirjatentti tai essee opettajan kanssa sovitusta aiheesta. Kirjallisuus: Novikov, L. A. (1982): Semantika russkogo jazyka. S SLAFS117 Leksikologia 3 4 op SISÄLTÖ: Sanan semanttisen rakenteen ja venäjän sanatyyppien tarkastelua, yleiskatsaus venäjän fraseologiaan ja leksikografiaan. Opiskelutapa: Luento- tai harjoituskurssi, kirjatentti tai essee opettajan kanssa sovitusta aiheesta. Kirjallisuus: Šanskij, M. N. (1972): Leksikologija sovremennogo russkogo jazyka; Barlas, L. G. Infantova, G. G. Sejfulin, M. G. Senina, N. A. (2003): Russkij jazyk Vvedenie v nauku o jazyke. S , tai Rahmanova, L. I. Suzdal ceva, V. N. (2003): Sovremennyj russkij jazyk. S tai Šmelëv, D. N. (1977): Leksika russkogo jazyka: Sovremennyj russkij jazyk. Leksikologija.

92 92 Kieli- ja käännöstieteiden laitos SLAFS118 Sosiolingvistiikka 3 4 op Sisältö: Yleiskatsaus kielellisen variaation tutkimuksen kohteisiin; Venäjän kielitilanne sekä puhutun venäjän erityispiirteet. Opiskelutapa: Luento- ja harjoituskurssi, jonka yhteydessä laaditaan essee tai kielianalyysi luennolla käsitellyn aineiston perusteella. Kurssin voi suorittaa myös kirjatenttinä tai kirjoittamalla esseen opettajan kanssa sovitusta aiheesta. Kirjallisuus: Zemskaja, E. A. (1989): Russkaja razgovornaja reč : lingvističeskij analiz i problemy obučenija; Belikov, V. I. Krysin, L. P. (2001): Sociolingvistika. (S ). SLAFS luvun venäjän kielen muutoksia 3 4 op Sisältö: Venäjän kielen kehitys neuvostoaikana ja Perestroikan jälkeen. Opiskelutapa: Luento- ja harjoituskurssi tai kirjatentti tai essee opettajan kanssa sovitusta aiheesta. Kirjallisuus: Zemskaja, E. A. (Red.) (1996): Russkij jazyk konca XX stoletija ( ). S , tai Comrie, B. Stone, G. Polinsky, M. (1996): The Russian Language in the Twentieth Century tai Ryazanova-Clarke, L. Wade, T. (1999): The Russian Language Today. SLAFS120 Venäjän joukkotiedotusvälineiden kieli 3 4 op Sisältö: Joukkotiedotusvälineiden kielen erityispiirteiden ja kielellisten uudistusten tarkastelu sanomalehtikielessä. Opiskelutapa: Luento- ja harjoituskurssi tai kirjatentti tai essee opettajan kanssa sovitusta aiheesta. Kirjallisuus: Kostomarov, V. G. (1997): Jazykovoj vkus ėpohi. SLAFS121 Uusin venäjänkielinen terminologia 2 3 op Sisältö: Tutustuminen eri alojen uusimpaan venäjänkieliseen terminologiaan (politiikka, talous, tietotekniikka, turismi ym.). Tavoitteena on oppia ymmärtämään paremmin venäläisiä tiedotusvälineitä ja erikoisalojen tekstejä. Opiskelutapa: Luento- ja harjoituskurssi, kirjatentti tai essee opettajan kanssa sovitusta aiheesta. Kirjallisuus: Krysin, L. P. (Red.) (2003): Sovre mennyj russkij jazyk. Social naja i funkcional naja differenciacija. S , ; Valgina, N. S. (2001): Aktivnye processy v sovremennom russkom jazyke. S , Kaunokirjallisuus SLAFS ja 1800-luvun venäläinen kaunokirjallisuus 3 4 op Sisältö: Perehtyminen ja luvun venäläiseen kirjallisuuteen. Opiskelutapa: Luentokurssi tai kirjatentti. Opiskelija valitsee erikoisalan ja sopii kirjallisuudesta ja suoritustavasta opettajan kanssa. Kirjallisuus: Esim.: Istorija russkoj literatury (Akademija nauk), časti II, III ja IV; Gukovskij, G. (1998): Russkaja literatura XVIII veka; Mann, Ju. (1975): Poėtika russkogo romantizma; Lotman, Ju. (1988): V škole poėtičeskogo slova. Puškin, Lermontov, Gogol ; Bahtin, M. (1979): Problemy poėtiki Dostoevskogo. SLAFS123 Venäläinen naiskirjallisuus 3 4 op Sisältö: Perehtyminen venäläisten naiskirjailijoiden tuotantoon. Opiskelutapa: Luentokurssi tai kirjatentti tai essee opettajan kanssa sovitusta aiheesta. Kirjallisuus: Esim.: Kelly, C. (1994): A History of Russian Women s Writing, ; Barker A. Gheith, J. (Ed.) (2003): A History of Women s Writing in Russia; Heldt, B. (1987): Terrible Perfection; Savkina, I. (1998): Provincialki russkoj literatury. SLAFS124 Neuvostokirjallisuus 3 4 op Sisältö: Perehtyminen neuvostoaikaiseen kaunokirjallisuuteen perestroikaan asti. Opiskelutapa: Luentokurssi tai kirjatentti tai essee opettajan kanssa sovitusta aiheesta. Kirjallisuus: Esim.: Clark, K. (1981): The Soviet Novel: History as Ritual; Dunham, V. (1979): In Stalin s Time: Middleclass Values in Soviet Fiction; Lahusen, T. Dobrenko, E. (Eds.) (1997): Socialist Realism without Shores; Günther, H.

93 Slaavilainen fi lologia 93 (Ed.) (1990): The Culture of the Stalin Period; Fitzpatrick, S. (1992): The Cultural Front: Power and Culture in Revolutionary Russia; Brown, D. (1993): Last years of Soviet Russian Literature. Prose Fiction ; Gjunter, G. Dobrenko, E (Red.) (2000): Socrealističeskij kanon. SLAFS luvun lopun kirjallisuus ja nykykirjallisuus 3 4 op Sisältö: Perehtyminen perestroikan aikaiseen ja venäläiseen nykykirjallisuuteen (1980-luvulta nykyaikaan). Opiskelutapa: Luentokurssi tai kirjatentti tai essee opettajan kanssa sovitusta aiheesta. Kirjallisuus: Esim.: Lejderman, N. Lipoveckij, M. (2003): Sovremennaja russkaja literatura (Osat 1 ja 2); Kuricyn, V. (2000): Russkij literaturnyj postmodernizm; Nefagina, G. (1999): Russkaja proza vtoroj poloviny 80-yh načala 90-yh godov XX veka; Skoropanova, I. (1999): Russkaja postmodernistskaja literatura; Epstein, M. (1999): Russian Postmodernism: New Perspectives on Post-Soviet Culture. SLAFS126 Muu valinnainen kurssi kaunokirjallisuuden alalta 3 4 op Venäläinen kulttuuri SLAFS127 Kulttuurihistoria 3 4 op Sisältö: Perehtyminen venäläisen kulttuurihistorian osa-alueeseen. Opiskelutapa: Luentokurssi tai essee erikseen sovittavasta aiheesta. Kirjallisuus: Esim.: Hellberg-Hirn, E. (2003): Imperial imprints: post-soviet St. Petersburg; Billington, J. (1970): The Icon and the Axe. An Interpretative History of Russian Culture; Stites, R. (1989): Revolutionary Dreams. Utopian Vision and Experimental Life in the Russian Revolution; Condee, N. (1995): Soviet Hieroglyphics. Visual Culture in Late Twentieth-Century Russia; Nakhimovsky A. D. Nakhimovsky, A. S. (Eds.) (1985): The Semiotics of Russian Cultural History: Essays by Iurii M. Lotman, Lidiia Ia. Ginsburg, Boris Uspenskii; Uspenskij, B. Lotman, Ju. M. (1984): The Semiotics of Russian Culture. (Ed. Ann Shukman); Groys, B. (1992): The Total Art of Stalinism: Avant-garde, Aesthetic Dictatorship and Beyond; Berry, E. E. Miller-Pogasar, А. (Eds.) (1995): Re-Entering the Sign: Articulating New Russian Culture; Goscilo, H. Holmgren, B. (1996): Russia. Women. Culture; Costlow, J. T. Sandler, S. Vowles, J. (Eds.) (1993): Sexuality and the Body in Russian Culture; Papernyj, V. (1996): Kul tura Dva; Lotman, Ju. (1994): Besedy o russkoj kul ture. Byt i tradicii russkogo dvorjanstva (XVIII načalo XIX veka); Kondakov, I. V. (1997): Vvedenie v istoriju russkoj kul tury. SLAFS128 Populaari- ja kansankulttuuri 3 4 op Sisältö: Perehtyminen johonkin populaari- ja kansankulttuurin osa-alueeseen. Opiskelutapa: Luentokurssi tai essee erikseen sovittavasta aiheesta. Kirjallisuus: Čistov, K. V. (Toim.) (1976): Venäläinen perinnekulttuuri; Stites, R. (1992): Russian Popular Culture. Experiment and Society since 1900; Stites R. (1995): Culture and Entertainment in Wartime Russia; Barker, A. (1999): Consuming Russia. Popular Culture, Sex, and Society since Gorbachev; Kenez, P. (2002): Cinema and Soviet Society; Nekrylova, A. F. (1988): Russkie narodnye gorodskie prazdniki, uveselenija i zrelišča; Bulanin, D. (Red.) (2000): Razvlekatel naja kul tura Rossii XVIII XIX vv. Očerki istorii i teorii; Novoe literaturnoe obozrenie (1999, 40): Literatura i kommercija: pisatel skie strategii na knižnom rynke ; Novoe literaturnoe obozrenie (1996, 22): Problemy izučenija detektiva: opyt nemeckogo literaturovedenija, Massovaja literatura kak problema. Dlja kogo? Razdražënnye zametki čeloveka so storony, Detektiv, kotorogo čitajut vse: čto-to vrode sociologičeskogo postskriptuma, Formula ženskogo sčast ja. Zametki o ženskom ljubovnom romane, Rozovyj roman kak mašina želanij. Venäjän opettaminen vieraana kielenä ja kielimaantuntemus SLAFS129 Soveltava kielitiede ja kielenopetus 3 4 op Sisältö: Teoriat ja käytännön opetusmenetelmät vierasta kieltä, ensisijaisesti venäjää, opetettaessa. Opiskelutapa: Kirjatentti.

94 94 Kieli- ja käännöstieteiden laitos Kirjallisuus: Sajavaara, K. (Toim.) (1980): Soveltava kielitiede; Jarceva, V. (1987): Sopostavitel naja lingvistika i obučenie nerodnomu jazyku; Jusupov, G. (1980): Problemy sopostavitel noj lingvistiki. SLAFS130 Venäjän kielen opetusmetodiikka 3 4 op Sisältö: Venäjän kielen opetuksen teoria ja käytäntö eritasoisille opiskelijaryhmille. Opiskelutapa: Luennot, opiskelijoitten itse valmistelemat ja vetämät oppitunnit, yhteinen keskustelu oppituntien aiheista. Kurssi on mahdollista suorittaa myös kirjatenttinä. Kirjallisuus: Kostomarov, V. G. Mitrofanova, O. D. (1978): Metodičeskoe rukovodstvo dlja prepodavatelej russkogo jazyka inostrancam; Ščukin, A. N. (2003): Metodika prepodavanija russkogo jazyka kak inostrannogo. S , , SLAFS131 Kielimaantuntemus ja kulttuuri venäjän kielen opetuk sesta 3 4 op Sisältö: Venäjän kulttuuriin, arkielämän erityispiirteisiin ja ihmisten käyttäytymismalleihin tutustuminen kielen kautta (erityisesti sanasto ja fraasit). Opiskelutapa: Harjoituskurssi, tunnilla tarkastettavat kotitehtävät tai kirjatentti. Kirjallisuus: Vereščagin, E. M. Kostomarov, V. G. (1990): Jazyk i kul tura; Аrtikkeleita kirjasta Laihiala-Kankainen, S. Lysakova, I. P. Rasčetina, S. A. (Toim.) (1999): Perspektiivejä kulttuuri, kieli ja koulutus s , sekä artikkeli kirjasta Laihiala-Kankainen, S. Rasčetina, S. A. (Red.) (1997): Jazykovye kontakty. S SLAFS132 Venäläisen sanan mentaliteetti 3 4 op Sisältö: Kulttuuristen ajattelumallien vertailu kieltä analysoimalla erilaisten tekstien pohjalta. Opiskelutapa: Luento- ja harjoituskurssi, tunnilla tarkastettavat kotitehtävät tai kirjatentti. Kirjallisuus: Jakovleva, E. S. (1994): Fragmenty russkoj jazykovoj kartiny mira. S ; Bulygina, T. V. Šmelëv, A. D. (1997): Jazykovaja konceptualizacija mira na materiale russkoj grammatiki. S , ; Šmelëv, A. D. (2000): Širota russkoj duši: Logičeskij analiz jazyka. S ; Rahilina, E. V. (2000): Kognitivnyj analiz predmetnyh imën semantika i sočetaemost. PUOLAN KIELI Puolan kielestä on mahdollista suorittaa 25 op:n laajuiset perusopinnot. Opintojen tarkoituksena on antaa opiskelijalle käytännön kielitaidon lisäksi perustiedot kielen rakenteesta ja kehityksestä sekä Puolan historiasta, kulttuurista ja kirjallisuudesta. Opiskelijoille on tarjolla apurahoja kesäkursseille ja pidempäänkin opiskeluun Puolassa erilaisten kansainvälisten vaihto-ohjelmien puitteissa. Puolan perusopinnot 25 op PUOLP100 Peruskurssi I 8 op Sisältö: Kielen alkeet. Ääntämistä, kielioppia, keskustelua. Opiskelutapa: Harjoituskurssi. Kurssi korvaa slaavilaisen filologian pakollisiin kieliopintoihin kuuluvan sukukielen peruskurssin. PUOLP101 Peruskurssi II 8 op Sisältö: Jatkoa edelliselle. Opiskelutapa: Harjoituskurssi. PUOLP102 Historia, kulttuuri ja kirjallisuus 5 op Sisältö: Johdatus Puolan historiaan ja kulttuuriin. Opiskelutapa: Kontaktiopetusta ja itsenäistä opiskelua. Kurssin voi suorittaa myös kirjatenttinä tai kirjoittamalla esseen opettajan kanssa sovitusta aiheesta.

95 Tšekin kieli 95 Kirjallisuus: Opiskelija sopii opettajan kanssa luettavasta kirjallisuudesta (kaunokirjallisuut ta voi lukea sopimuksen mukaan myös suo meksi tai englanniksi). Esim. joitakin seuraa vista: Historia, kulttuuri, kirjallisuus: Miłosz, Cz. (1983): History of Polish Literature; Krzyżanowski, J. (1978): History of Polish Literature; Kołek, L. S. (2002): Polish Culture: An Historical Introduction; Klimaszewski, B. (Ed.) (1984): An Outline History of Polish Culture; Davies, N. (2001): Heart of Europe the Past in Poland s Present; Gieysztor, A. Kieniewicz, S. Roztwo rowski, E. Tazbir, J. Wereszycki, H. (Eds.) (1979): History of Poland; Czerniawski, A. (Ed.) (1991): The Mature Laurel. Essays on Modern Polish Poetry; Hovi, K. (1994): Puolan historia; Borkowska, G. (2001): Alienated Women. A Study on Polish Women s Fiction, ; Suchodolski, B. (Ed.) (1986): History of Polish Culture; Noel Clark (Transl.) (1997):...Bear Now My Soul... Polish Verse; Leinonen, M. Michulka, D. (Eds.) (2003): Poland. On Politics, Culture, Literature and Education; Leinonen, M. Michulka, D. (Eds.) (2004): Borderlands. What Does It Mean for Poland and Finland; Johnsson, P. Lautela, Y. (2004): Puola, vanhaa ja uutta Eurooppaa. Puolalainen klassinen kirjallisuus: Kochanowski, J: Sobie śpiewam a muzom; Mickiewicz, A.: Pan Tadeusz; Dzieła wszystkie; Sienkiewicz, H.: Potop, Ogniem i mieczem; Prus, B.: Lalka; Reymont, Wł.: Chłopi, Ziemia obiecana; Zapolska, G.: Granica, Moralność Pani Dulskiej; Żeromski, S.: Ludzie bezdomni, Przedwiośnie; Wyspiański, St.: Wesele. Nykyproosa: Gombrowicz, W.: Ferdydurke, Ślub, Iwona, księżniczka Burgunda; Andrzejewski, J.: Popiół i diament; Miłosz, Cz.: Zniewolony umysł, Dolina Issy; Mrożek, S.: Tango Woda, Emigranci; Konwicki, T.: Kronika wypadków miłosnych, Bohiń; Gretkowska, M.: My zdies emigranty, Kabaret metafizyczny; Tokarczuk, O.: Dom dzienny, dom nocny; Stasiuk, A.: Biały kruk; Kapuściński, R.: Imperator, Cesarz, Szachin Szach; Lem, S.: Solaris, Bajki robotów. Runous: Mickiewicz, A.: Dziela poetyckie; Różewicz, T.: Poezja; Szymborska, W.: Widok z ziarnkiem piasku: 102 wierze, Nic dwa razy: wybór wierszy, Koniec i początek; Miłosz, Cz.: Wiersze; Herbert, Z.: Pan Cogito. PUOLP103 Erikoiskurssi 4 op Sisältö: Kuullun ja luetun ymmärtämistä sekä erilaisten tekstien analysointia. Opiskelutapa: Harjoituskurssi. PUOLP104 Kesäkurssi Sisältö: Kielen kesäkurssi Puolassa Opiskelutapa: Opiskelu ensimmäisenä tai toisena opiskelukesänä kielen kesäkurssilla. Korvaa muita perusopintojen kursseja. TŠ EKIN KIELI Tšekin kielestä on mahdollisuus suorittaa 25 op:n laajuiset perusopinnot. Opintojen tarkoituksena on antaa opiskelijalle peruskielitaito sekä perustiedot tšekkien historiasta, kulttuurista ja kirjallisuudesta. Tšekin opiskelijoille on tarjolla apurahoja kesäkursseille ja pidempäänkin opiskeluun Tšekin tasavallassa. Tšekin perusopinnot 25 op TSEKP100 Peruskurssi I 8 op Sisältö: Tšekin kielen alkeet. Ääntämistä, kielioppia ja keskustelua. Opiskelutapa: Harjoituskurssi. Kurssi korvaa slaavilaisen filologian pakollisiin kieliopintoihin kuuluvan sukukielen peruskurssin. TSEKP101 Peruskurssi II 8 op Sisältö: Jatkoa edelliselle. Opiskelutapa: Harjoituskurssi. TSEKP102 Historia, kulttuuri ja kirjallisuus 5 op Sisältö: Johdatusta historiaan ja kulttuuriin.

96 96 Kieli- ja käännöstieteiden laitos Opiskelutapa: Kontaktiopetusta ja itsenäistä opiskelua. Kurssin voi suorittaa myös kirjatenttinä tai kirjoittamalla esseen opettajan kanssa sovitusta aiheesta. Kirjallisuus: Opiskelija sopii opettajan kanssa luettavasta kirjallisuudesta. Esim. joitakin seuraavista: Historia: Polisensky, J. V. (1991): History of Czechoslovakia in Outline; Fawn, R. (2000): The Czech Republic: a Nation of Velvet; Masaryk, T. G. (1974): The Meaning of Czech History; van Vliet, P. Vanderjagt, A. J. (Eds.) (1994): Johannes Amos Comenius : Exponent of European Culture?; Havel, V. (1990): Living in Truth. Twenty-two Essays Published on the Occasion of the Award of the Erasmus Prize. Proosa: Neruda, J.: Prahalaistarinoita; Hašek, J.: Kunnon sotamies Svejk maailmansodassa; Čapek, K.: Kotiinpaluu, Puutarhurin vuosi, Salamanterisota, R.U.R. and the Insect Play, Insinööri Prokopin aivokuume; Kundera, M.: Pila, Jäähyväisvalssi, Kiireettömyys, Elämä on toisaalla, Kuolemattomuus, Olemisen sietämätön keveys; Hrabal, B.: Tanssitunteja aikuisille ja edistyneille, Tarjoilin Englannin kuninkaalle; Fuks, L.: Herra Theodor Mundstock; Pecka, K.: Pelon tiheikkö; Škvorecký, J.: Ihmismielten insinööri, Hot and Cool: Jazz Short Stories, The Swell Season, The Bass Saxophone; Kohout, P.: Tšekkiläinen päiväkirja, Saksalainen romanssi, Hirttäjätär; Klíma, I.: A Summer Affair; Macourek, M.: Satukaruselli. Runous: Seifert, J.: Viiniä suloisempi on rakkus, Laulu omenapuusta, The Selected Poetry of Jaroslav Seifert, Mozart in Prague: Thirteen Rondels. TSEKP103 Erikoiskurssi 4 op SISÄLTÖ: Kuullun ja luetun ymmärtämistä sekä erilaisten tekstien analysointia. OPISKELUTAPA: Harjoituskurssi. TSEKP104 Kesäkurssi SISÄLTÖ: Kielen kesäkurssi Tšekin tasavallassa. OPISKELUTAPA: Opiskelu ensimmäisenä tai toisena opiskelukesänä kielen kesäkurssilla. Korvaa muita perusopintojen kursseja. RUSSIAN STUDIES PROGRAMME (VENÄJÄ-OPINNOT) The Russian Studies Programme is an interdisciplinary programme which deals with topics relating to Russia. The programme offers high quality instruction on Russian history, politics, economy, literature and about its cultural, religious, social structures and institutions. Teaching is based on the latest research and international expertise, and it is given by Finnish and foreign scholars. The teaching languages are English and Finnish. No knowledge of Russian is required in order to be able to follow the non-language teaching. For those interested in the Russian language, the Russian Studies Programme offers language courses. If no courses are offered in a particular area, credits can be gained through independent study (book examination or essays). Book examinations are taken on the examination days listed on the programme that is published at the beginning of the academic year. The Russian Studies Programme has two levels: basic studies (25 credits) and subject studies (35 credits). It is also possible to take the whole programme: basic and subject studies (60 credits), or basic or subject studies or even individual courses. The basic studies level (25 credits) offers basic understanding of Russian history, culture, literature, society and politics. The basic studies can be chosen as a minor subject for BA studies. Russian language course (RST1) is possible to include either in the basic studies or in the

97 Russian Studies Programme 97 subject studies. Those who already have knowledge of Russian language can participate in the courses of the Slavonic philology department. The Subject studies consist of 35 credits. In these courses the methodological and theoretical foundations introduced in the Basic studies are discussed more in-depth. Subject studies can be chosen as a minor for MA studies. In the subject studies there is a Russian Studies Seminar combination which contains a methodology seminar and special courses. The seminar offers students a possibility to get supervising in the field of Russian studies, which they will not necessarily get from their own departments. The seminar enables students to deepen their knowledge of Russia and create expertise on the field of Russian Studies. Teaching at the Russian Studies Seminar will be implemented by the regular staff and visiting scholars. The seminar is particularly useful for students planning to write their master s thesis or doctoral dissertation on the topic of Russian Studies. The department in charge of the Russian Studies Programme is Slavonic philology at the department of Modern Languages and Translation Studies. Slavonic philology, Department of Modern Languages and Translation Studies, Kanslerinrinne 1, University of Tampere. Director of the Russian Studies programme: Professor Arja Rosenholm, Slavonic philology. Phone: [email protected] RUSSIAN STUDIES PROGRAM -STRUCTURE RST-p BASIC STUDIES 25 credits RST-pO INTRODUCTION TO RUSSIAN STUDIES 5 credits Content: Cultural Studies: history, culture and literature; economic, political and social structures. Obligatory for those who conducts the whole program. Objectives: Offers basic knowledge of the study of Russia and the different approaches and point of views to Russian studies. Way of Study: Lecture + practice + essay. Literature: Will be set individually by a book list given by the teacher in charge during every course or, for example, the following books: Barker, A., Consuming Russia. Popular Culture, Sex, and Society since Gorbachev. Duke University Press Burawoy, Michael & Verdery, Katherine (eds.): Uncertain Transition. Ethnographies of Change in the Post socialist World. Rowman & Littlefield Publishers Inc., Lanham MD Engel, B., Women in Russia, Cambridge University Press Epstejn, M.N., After the Future: The Paradoxes of Postmodernism and Contemporary Rus sian Culture. University of Massachusetts Press Figes, O., Natasha s Dance. A Cultural History of Russia. Picador, New York Hellberg-Hirn, E., Soil and Soul. The Symbolic World of Russianness. Ashgate Kelly, Catriona and Shepherd, David (eds.), Constructing Culture in the Age of Revolution, Oxford University Press Kelly, Catriona and Shepherd, David (eds.), Russian Cultural Studies. An Introduction. Oxford University Press Lahusen, T., Kuperman, G. (Eds.), Late Soviet Culture: From Perestroika to Novostroika. Durham, Duke University Press Pilkington, Hilary: Russia s Youth and its Culture. Routledge, London & NY 1994.

98 98 Kieli- ja käännöstieteiden laitos Rotkirch, Anna (2000): The Man Question. Loves and Lives in Late 20 th Century Russia. University of Helsinki, Department of Social Policy Reports 1/2000, Helsinki. Service, Robert, A History of Modern Russia from Nicholas II to Putin. Penguin books 2003 (first published as A History of Twentieth Century Russia. Penguin books 1998). RST-p1 RUSSIAN LANGUAGE 3-5 credits Content: Basic course in Russian for non-language students. Objectives: No previous knowledge of the Russian language is required. The course is set around studying prepared texts, through which the main areas of the grammar will be covered. Active participation and production are the main goals of the course. The teaching language will be English. Those who already has knowledge of Russian language can participate courses at the Slavonic philology. Way of study: Lecture + practice. Literature: Material is given by the teacher in charge. RST-p2 HISTORY 3-5 credits Content: Basic course on the history of Russia/ Soviet Union/Russia and/or book examination. Objectives: Offers basic knowledge of the historical developments and the historical phenomena in Russian history. Way of study: Lecture + essay/practice and/or book examination/essay. Literature: Teacher in charge sets the books at the beginning of the academic year. The bibliography is also the list for the book examinations of the RST- p2. E.g.: Dukes, Paul: A History of Russia. Medieval, Modern, Contemporary. c Macmillan Christian, David: Imperial and Soviet Russia. Power, Priviledge and the Challenge of Modernity. Macmillan RST-p3 CULTURE AND LITERATURE 3-5 credits Content: Basic course on Russian culture and literature. Objectives: Offers basic knowledge of the culture and the literature (literature, popular culture, philosophy, religion etc.) of Russia and the Soviet Union. Way of study: Lecture + essay/practice and/or book examination/essay. Literature: Teacher in charge sets the books at the beginning of the academic year. The bibliography is also the list for the book examinations of the RST- p3. E.g.: Hellberg-Hirn, Elena: Soil and Soul. The Symbolic World of Russianness. Ashgate Hellberg-Hirn, Elena: Imperial imprints post- Soviet St. Petersburg Figes, Orlando: Natasha s Dance Kelly, Catriona and Shepherd, David (eds.): Constructing Culture in the Age of Revolution, Oxford University Press Kelly, Catriona and Shepherd, David (eds.): Russian Cultural Studies. An Introduction. Oxford University Press Epstejn, M.N.: After the Future: The Paradoxes of Postmodernism and Contemporary Russian Culture. University of Massachusetts Press Epstejn, M.N.: Russian Postmodernism: New Perspectives on Post-Soviet Culture Stites, Richard: Revolutionary Dreams. Utopian Vision and Experimental Life in the Russian Revolution Condee, Nancy: Soviet Hieroglyphics. Visual Culture in Late Twentieth-Century Russia Nakhimovsky, A.D., Nakhimovsky, A.S. (Eds.): The Semiotics of Russian Cultural History: Essays by Jurii M. Lotman, Lidiia Ia. Ginzburg, Boris Uspenskii. Clark, K.: The Soviet Novel: History as Ritual Lahusen, T., Dobrenko, E. (Eds.): Socialist Realism without Shores Fitzpatric, S.: The Cultural Front: Power and Culture in Revolutionary Russia Brown, D.: Last Years of Soviet Russian Literature. Prose Fiction RST-p4 SOCIETY AND POLITICS 3-5 credits Content: Basic courses on economy, politics and society.

99 Russian Studies Programme 99 Objects: Offers basic information on current phenomena in Russian politics, society and economy Way of study: Lecture + essay/practice and/or book examination/essay. Literature: Teacher in charge sets the books at the beginning of the academic year. The bibliography is also the list for the book examinations of the RST- p4. E.g.: Social Structures and Institutions Burawoy, Michael & Verdery, Katherine (eds.): Uncertain Transition. Ethnographies of Change in the Postsocialist World. Rowman & Littlefield Publishers Inc., Lanham MD Holmes, Leslie: Post-Communism: An Introduction, Cambridge: Polity Press Kivinen, Markku (ed): Kalamari Union. Aldershot, Ashgate Pilkington, Hilary et al. (eds.): Looking west: cultural globalisation and Russian youth cultures. Penn-state university Piirainen, Timo: Towards a New Social Order in Russia. Transforming Structures and Everyday Life. Dartmouth, Aldershot Rotkirch, Anna: The Man Question. Loves and Lives in Late 20th Century Russia. University of Helsinki, Department of Social Policy Reports 1/2000, Helsinki Stark and Bruszt: Postsocialist Pathways, Cambridge Yanitsky, Oleg: Russian greens in a risk society. Kikimora, Helsinki Domestic and Foreign Policy Sakwa, Richard, Putin: Russia s Choice. London: Routledge, Kivinen, Markku ja Pynnöniemi, Katri, eds. Beyond the Garden Ring: Dimensions of Russian Regionalism. Helsinki: Kikimora Publications Gorodetsky, Gabriel, ed. Russia between East and West: Russian Foreign Policy on the Threshold of the Twenty-first Century. London & New York: Frank Cass Finnish-Russian Relations Armstrong, Karen: Remembering Karelia: a family s story of displacement during and after the Finnish wars. New York: Berghahn Books, Austin, Daniel F. C. Finland as a Gateway to Russia: Issues in European Security. Aldershot: Avebury, Paasi, Anssi: Territories, boundaries and consciousness: the changing geographies of the Finnish-Russian border. Chichester: Wiley, Polvinen, Tuomo: Imperial Borderland: Bobrikov and the attempted Russification of Finland, Christopher Hirst, London Economy Lavigne, Marie, The Economics of Transition. From Socialist Economy to Market Economy. Basingstoke: Macmillan, London 1995; Hanson, Philip, Rise and Fall of Soviet Economy. Longman RST-a SUBJECT STUDIES 35 op. RST-a1 RUSSIAN LANGUAGE 3-5 op. Content: Basic course on Russian language for non-language students. Russian language course (RST1) is possible to include either to the basic studies or to the subject studies. Those who already have knowledge of Russian language can participate courses at the Slavonic philology. Objectives: Offers basic knowledge on grammar and basic skills of speaking Russian. Way of study: Lectures and practices. Literature: Material given by the teacher in charge. RST-a2 HISTORY 3-5 op Content: Special courses on Russian/Soviet /Russian history and/or book examination. Objectives: Follows up the basic knowledge given by the RST-p2 -course about Russian history through thematically emphasised courses and by using methodological and theoretical approaches. Way of study: Lecture + essay/practice and/or book examination/essay. Literature: Teacher in charge sets the books at the beginning of the academic year to the annual program which is possible to check from the Russian Studies internet site: uta.fi/laitokset/kielet/slaf/rust/index.html

100 100 Kieli- ja käännöstieteiden laitos The bibliography is also the book examination list for the RST- a2. RST-a3 CULTURE AND LITERATURE 3-5 op Content: Special courses on Russian culture and literatury (literature, popular culture, philosophy, religion etc.). Objectives: Follows up the basic knowledge given by the basic courses of Russian culture and literature through thematically emphasised courses and by using methodological and theoretical approaches. Way of study: Lecture + essay/practice and/or book examination/essay. Literature Teacher in charge sets the books at the beginning of the academic year to the annual program which is possible to check from the Russian Studies internet site: uta.fi/laitokset/kielet/slaf/rust/index.html. The bibliography is also the book examination list for the RST-a3. RST-a4 SOCIETY AND POLITICS 3-5 op Content: Special courses on current phenomena in Russian economy, politics and society. Objectives: Follows up the RST-p4 -course on contemporary Russia through thematically emphasised courses and by using methodological and theoretical approaches. Way of study: Lecture + essay/practice and/or book examination/essay. Literature Teacher in charge sets the books at the beginning of the academic year to the annual program which is possible to check from the Russian Studies internet site: uta.fi/laitokset/kielet/slaf/rust/index.html The bibliography is also the book examination list for the RST-a4. RST-aS Subject Studies: RUSSIAN STUDIES SEMINAR 15 credits Content: Combination of methodology seminar and special courses. Objectives: Follows up the expertise of Russian studies to special questions and student s own research work. The Russian Studies Seminar offers students a possibility to get supervising in the field of Russian studies, which they will not get from their own departments. The seminar enables students to deepen their knowledge of Russia studies. Way of study: Participation in the Methodology seminar and completion of special courses. RST-aSm RUSSIAN STUDIES METHODOLOGY -seminar 3-5 credits Content: Themes at the seminar will be history, culture and literature, politics and society. Objectives: Cultural studies seminar based on methodological and theoretical approaches. Offers teaching and supervision for students from undergraduate level to posgraduate level. Way of studies: Metholodology lectures, seminar working on the basis of student s papers, practices. Literature: Material is given by the teachers in charge. RST-aSe RUSSIAN STUDIES SPECIAL COURSES 5-10 credits Content: Special courses related to Russian Studies Methodology seminar or visiting lectures or seminar related to Russian Studies. Objectives: Deepens students special knowledge on the basis of their own special interests (support M.A. thesis etc.) Way of study: Participating seminars, visiting lectures, writing essays, book reviews on the topics related to Russian studies. Literature: Material is given by the teachers in charge.

101 Käännöstiede 101 KÄÄNNÖSTIEDE Käännöstieteen yksikössä voi opiskella kääntämistä ja tulkkausta työkielinä englanti, saksa, venäjä, ruotsi ja suomi. Muut kuin käännöstieteen pää- ja sivuaineopiskelijat voivat suorittaa 20 opintopisteen laajuisen yleisen käännöstieteen opintokokonaisuuden. Käännöstieteen pääaineopintojen laajuus on sekä kandidaatintutkinnossa että maisterintutkinnossa 90 op. Käännöstieteen opintoihin kuuluu yleisen käännöstieteen, kieli- ja kulttuuripareittaisen käännösviestinnän sekä kielen ja kulttuurin opintoja. Pääaineopintoihin sisältyy käännöstieteen suomen opintokokonaisuus (20 op). Käännöstieteen ruotsin oppiaineessa voi suorittaa aineopinnot (60 op). Käännöstieteestä valmistuneilla on erinomaisen kielitaidon, ammattimaisen käännöstaidon, monipuolisten viestintätaitojen, kulttuurientuntemuksen sekä tiedonhaku- ja viestintäteknologisten taitojen ansiosta erinomaiset mahdollisuudet sijoittua kaikille työelämän alueille, joilla tarvitaan kulttuurienvälistä asiantuntemusta. Valmistuneita työskentelee muun muassa käännösalan yrityksissä erilaisissa monikieliseen ja monikulttuuriseen viestintään liittyvissä asiantuntijatehtävissä yksityisinä käännös- ja tulkkauspalveluyrittäjinä konferenssi-, neuvottelu- ja asioimistulkkeina kansainvälisten organisaatioiden ja valtionhallinnon kääntäjinä ja terminologeina kaunokirjallisuuden suomentajina TV-ohjelmien ja elokuvien kääntäjinä erilaisten yritysten palveluksessa esimerkiksi käännöskoordinaattoreina, markkinointiviestinnän asiantuntijoina, teknisinä dokumentoijina, toimittajina ja kouluttajina sekä tutkijoina. Opetus Käännöstieteen yksikön henkilökunta koostuu suomenkielisistä ja opetettavia kieliä äidinkielenään puhuvista kääntämisen ja tulkkauksen asiantuntijoista. Kääntämisen ja tulkkauksen opetus on ammatillisesti orientoitunutta ja perustuu alan tutkimukseen. Suuri osa opetuksesta annetaan pienryhmissä, mikä kehittää opiskelijan sosiaalisia taitoja ja ryhmätyövalmiuksia työelämää varten. Kontaktiopetus edellyttää läsnäoloa. Pienryhmäopetuksen ansiosta opiskelijat saavat runsaasti henkilökohtaista palautetta edistymisestään. Opintojen kuluessa opiskelijalla on mahdollisuus hankkia kokemusta ja soveltaa teoreettisia tietojaan käytännön toimeksiannoissa. Tavoitteet Koulutuksen tavoitteena on: 1) perehdyttää asiantuntevaan ja ammattimaiseen tekstin tulkintaan ja tuottamiseen monikielisissä ja monikulttuurisissa viestintätilanteissa 2) perehdyttää tieteellisesti perusteltuihin käsityksiin ammattimaisesta kääntämisestä ja tulkkauksesta sekä antaa käännöstieteellisen tutkimustyön vaatimat teoreettiset ja menetelmälliset valmiudet

102 102 Kieli- ja käännöstieteiden laitos 3) antaa kääntäjän perusammattitaito vähintään yhdessä kieli- ja kulttuuriparissa ja tarjota erikoistumismahdollisuus tulkin työhön 4) antaa valmiudet soveltaa tieteellistä tietoa ja tutkimustuloksia kääntämisessä ja tulkkauksessa 5) antaa valmiudet alan tieteellisiin jatko-opintoihin. Työkielet Kääntäjän ja tulkin työkielillä tarkoitetaan seuraavaa: A-työkieli Kieli, jota kääntäjä tai tulkki osaa parhaiten ja jota hän käyttää sekä lähde- että kohdekielenä. Yleensä se on äidinkieli, jossa on saavutettu viestinnän ammattilaisen taso. B-työkieli Vieras kieli, jota kääntäjä tai tulkki osaa niin hyvin, että hän pystyy käyttämään sitä myös kohdekielenä tietyin edellytyksin, esimerkiksi toimeksiannon ja tehtävän vaatimustason mukaan. C-työkieli Vieras kieli, jota kääntäjä tai tulkki osaa niin hyvin, että pystyy käyttämään sitä lähdekielenä. C-työkieliä kääntäjällä tai tulkilla voi olla useita. Pääaineopiskelijoille oppiaineen kieliparin kielet ovat tavallisesti A- ja B-työkieli. Sivuaineen opiskelijalle oppiaineen työkielet ovat tavallisesti A- ja C-työkieli. Aineyhdistelmät ja kieliharjoittelu Käännöstiede pääaineena Kääntäjän ja tulkin tärkein työkieli on oma äidinkieli. Siksi pääaineisiin sisältyy käännös- ja tulkkausviestinnän tarpeisiin räätälöity suomen kielen opintokokonaisuus. Suomen kielen opinnot antavat perustiedot suomen kielen rakenteesta, kielen- ja tekstinhuollosta, erilaisista tekstikäytänteistä ja puheviestinnästä. Opintojen tavoitteena on kehittää opiskelijan kirjallisia ja suullisia viestintätaitoja sekä harjaannuttaa opiskelija taitojensa jatkuvaan kehittämiseen. Pääaineopintoihin kuuluu pakollinen kieliharjoittelu, joka tulee suorittaa asianomaisella kieli- ja kulttuurialueella. Harjoitteluun voi saada matka-avustusta. Harjoitteluajan pituus on vähintään 2 kuukautta. Lukukauden tai lukuvuoden opiskelu kieli- ja kulttuurialueen korkeakoulussa on suositeltavaa ja mielekäs tapa suorittaa myös kieliharjoittelu. Sivuaineensa opiskelija voi valita joko käännöstieteen yksikön oppiaineista tai muista humanistisen tiedekunnan tai muiden tiedekuntien aineista. Sivuainevalintaa tehdessään opiskelijan on syytä ottaa selvää kyseisen oppiaineen sivuaineopiskelijoita koskevista vaatimuksista ja suosituksista sekä tavoitellun ammatin pätevyysvaatimuksista. Asiantuntevinta neuvontaa saa kunkin oppiaineen henkilökunnalta. Työelämässä kääntäjiltä ja tulkeilta edellytetään usein kahden, jopa useammankin kielija kulttuuriparin asiantuntemusta. Sivuaineen valinta käännöstieteen oppiaineista on siten perusteltua, mutta muissakin koulutusohjelmissa ja oppiaineissa on ammatillisesti ja tieteellisesti mielekkäitä vaihtoehtoja. Sivuaineiksi tai erilaisiksi opintokokonaisuuksiksi soveltuvat kieli- ja käännöstieteiden laitoksen muiden oppiaineiden lisäksi esimerkiksi

103 Käännöstiede 103 informaatiotutkimus, kansainvälinen politiikka, kulttuurienvälinen viestintä (Intercultural Communication Studies), sosiologia, markkinointi, puheoppi, tiedotusoppi, mediakulttuuri, tietojenkäsittelyoppi, hypermedia, kieliteknologia, yleinen kirjallisuustiede sekä Suomen kirjallisuus. Esimerkiksi yrittäjäksi aikovalle hyödyllisiä ovat toisen työkielen opinnot ja liiketoimintaosaamisen opintokokonaisuus. EU-tulkiksi aikova voi hyötyä kansainvälisen politiikan opinnoista, puheopista ja toisesta työkielestä. Käännöstieteen kandidaattiopintojen jälkeen voi myös hakeutua teknisen viestinnän maisteriopintoihin. Käännöstiede sivuaineena Käännöstieteen opinnot sopivat sivuaineeksi erityisesti tutkintoihin, joissa tarvitaan näkemystä kulttuurienvälisestä viestinnästä. Käännöstieteen sivuaineopiskelija saa ohjausta kustakin oppiaineesta. Sivuaineopiskelijoilta ei edellytetä suomen kielen opintokokonaisuutta. Yleisen käännöstieteen opintokokonaisuus Yleisen käännöstieteen opintokokonaisuus on tarkoitettu muille kuin käännöstieteen pääja sivuaineopiskelijoille. Se tarjoaa mahdollisuuden tutustua käännösviestinnän peruskysymyksiin ja alan tutkimukseen. Opetus ei ole työkielisidonnaista. Opintojen kulku Opintojaksot suoritetaan tietyssä järjestyksessä oppiaineiden ohjeiden mukaan. Ohjenuorana on tarkoituksenmukaisuus: aiemmin suoritetut opinnot tukevat seuraavia. Yleisenä periaatteena on, että perusopinnot suoritetaan ennen aineopintoja ja ne puolestaan ennen syventäviä opintoja. Käännöstieteen oppiaineissa on pakollisia, valinnaisia ja vapaaehtoisia opintojaksoja. Valinnaiset ja yliopiston muusta opintotarjonnasta vapaasti valittavat opintojaksot on syytä valita siten, että opinnoista muodostuu tutkinnon kannalta mielekäs kokonaisuus. Opiskelija voi painottaa opintojaan esimerkiksi joko kääntämisen tai tulkkauksen suuntaan ja valita muutkin opintonsa yksilöllisten tavoitteidensa mukaisesti. Yhteistyö muiden kieliaineiden kanssa Yhteistyöllä muiden kieliaineiden kanssa pyritään lisäämään opiskelijan valinnanmahdollisuuksia: tiettyjä opintojaksoja voidaan suorittaa vaihtoehtoisesti käännöstieteessä tai muussa kieliaineessa. Vaihtoehdosta on maininta kyseisen opintojakson yhteydessä. Aineyhdistelmään ei voi kuulua kahta saman kielen oppiainetta: esimerkiksi käännöstieteen saksan pääaineopiskelija ei voi ottaa sivuaineekseen saksan kieltä ja kulttuuria tai päinvastoin. Opintoja täydentämällä käännöstieteen pääaineopiskelija voi pätevöityä aineenopettajaksi. Opintojen täydentäminen edellyttää pedagogisia opintoja ja lisäopintoja vastaavassa kieliaineessa eli opetettavan aineen opinnoissa; esimerkiksi englannin kielessä opetettavan aineen opinnot järjestää englantilainen filologia.

104 104 Kieli- ja käännöstieteiden laitos Lähtötasovaatimukset Käännöstiede (saksa) Sivuaineopiskelijoilta edellytetään B3-kielen oppimäärää vastaavia tietoja saksan kielessä. Sivuaineopiskelijoiksi pyrkivien kielitaito arvioidaan syyslukukauden alussa järjestettävän tasokokeen perusteella. Käännöstiede (englanti) Sivuaineopiskelijoiksi pyrkiville järjestetään syyslukukauden alussa erillinen tasokoe, jonka perusteella sivuaineopiskelijat valitaan. Käännöstiede (venäjä) Sivuaineopiskelijoilta edellytetään B3-kielen oppimäärää vastaavia tietoja venäjän kielessä. Kielitaito arvioidaan syyslukukauden alussa järjestettävän tasokokeen perusteella. Käännöstiede (ruotsi) Opiskelijoilta edellytetään hyvin arvosanoin suoritettua B1-ruotsin oppimäärää vastaavaa taitoa. Kielitaito arvioidaan syyslukukauden alussa järjestettävän tasokokeen perusteella. Käännöstiede (suomi) Suomen kielen opintokokonaisuus on tarkoitettu niille opiskelijoille, joille suomi on A- työkieli. Edellytykset opintojen suorittamiseen arvioidaan tarvittaessa erillisen kokeen perusteella. Perustutkintojen opinnäytteet Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto Tutkintoon sisältyy kandidaatintutkielma, joka laaditaan proseminaarin yhteydessä. Tutkielman laajuus on sivua. Se voidaan kirjoittaa suomeksi tai opiskeltavalla vieraalla kielellä. Tutkielma arvioidaan asteikolla hyväksytty hylätty. Opiskelijan on kirjoitettava tutkielmansa alalta myös kypsyysnäyte. Kypsyysnäytteessä opiskelijan tulee osoittaa perehtyneisyyttä tutkielmansa alaan. Kypsyysnäyte on samalla virallinen äidinkielen koe, ja opiskelijan tulee osoittaa siinä, että hän osaa kirjoittaa omasta alastaan selkeästi, yleistajuisesti ja kielenkäytön sääntöjä noudattaen. Käännöstieteen suomen verkkosivuilla on tarkemmat ohjeet kypsyysnäytteen kirjoittamisesta sekä kypsyysnäytettä koskevat arviointikriteerit. Filosofian maisterin tutkinto Tutkintoon sisältyy pro gradu -tutkielma. Pro gradu -tutkielman alkuun liitetään lyhyt suomenkielinen tiivistelmä. Lisäksi tutkielman loppuun liitetään 5 20 sivun mittainen, pääaineen kieliparin toisella kielellä laadittu lyhennelmä. Jos tutkielma on kirjoitettu suomeksi, lyhennelmä laaditaan vieraalla kielellä; jos tutkielma on kirjoitettu vieraalla kielellä, lyhennelmä laaditaan suomeksi. Kuulustelut ja arviointi Kuulusteluja järjestetään tiedekunnan tenttipäivinä sekä erikseen ilmoitettavina aikoina opintojaksojen yhteydessä. Opintojaksojen suorituksesta annetaan joko hyväksymismerkintä (hyv) tai arvosana (1 5). Opintojaksosta antaa merkinnän jakson opettaja tai tentin vastaanottaja. Kokonaismerkinnän oppiaineen perusopinnoista ja aineopinnoista antaa assistentti tai päävastuulehtori, syventävistä opinnoista professori.

105 Käännöstiede 105 Jatkotutkinnot Käännöstieteellisen tutkimuksen keskeisiä alueita ovat kääntämisen ja tulkkauksen prosessit ja tuotokset, käännösteknologia, kääntämisen historia ja sosiologia sekä kääntäjän ja tulkin asiantuntijuus ja koulutus. Filosofian lisensiaatin ja tohtorin tutkinnon suorittamisoikeutta haetaan humanistiselta tiedekunnalta tiedekunnan kansliasta saatavalla lomakkeella. Jatkokoulutukseen hyväksymisen edellytyksenä on, että opiskelija on suorittanut pääaineen tieteenalalta syventävät opinnot vähintään hyvin tiedoin ja niihin liittyvän tutkielman vähintään arvolauseella cum laude approbatur. Ennen jatkotutkinnon suorittamisoikeuden hakemista opiskelijan on otettava yhteyttä pääaineekseen suunnittelemansa oppiaineen professoriin tutkimusja opintosuunnitelman laatimista varten. Jatkotutkintojen yleiset tavoitteet ja suorittamisohjeet selviävät humanistisen tiedekunnan jatkotutkinto-oppaasta. Humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoon suoritettavat yhteiset opinnot Laitoksen yhteiset opinnot Y03 Käännöstieteen peruskurssi (3 op) Ks. kieli- ja käännöstieteiden laitoksen yhteiset opinnot. Suositellaan suoritettavaksi toisena opiskeluvuonna. Käännöstieteen yhteiset opinnot Pakolliset perusopinnot TRMUPK1 Johdatus kääntäjän ja tulkin ammatteihin (2 op) Sisältö: Kääntäminen ja tulkkaus asiantuntijaammatteina: käsitteet, historia, toimintaedellytykset, etiikka ja vastuut, laadunvarmistus ja -valvonta, yhteistyö ja työnjako, taloudelliset aspektit, kehittyvät ammattikuvat, järjestäytyminen. Opiskelutapa: Luentokurssi tai kirjatentti. Arvosana. Pakollinen. Kirjallisuus: Oittinen, Riitta ja Mäkinen, Pirjo (toim.) 2001: Alussa oli käännös; Susiluoto, Tapio 1997: Käännös oikeudellisena kokonaisuutena. Oikeudet ja velvollisuudet. TRMUPK2 Johdatus käännös prosessiin (3 op) Sisältö: Tutustuminen käännösprosessin eri vaiheisiin, eri toimijoiden rooleihin, tekstianalyysiin, käännösstrategioihin ja kääntäjän työvälineisiin. Ongelmanratkaisun, argumentoinnin ja tiedonhakutaitojen kehittäminen. Opiskelutapa: Käännöstieteen yhteinen luento- ja harjoituskurssi (1 op), oppi ainekohtaiset luennot ja harjoitukset (2 op). Arvosana. Pakollinen. Oheiskirjallisuus: Artikkeleita, ilmoitetaan kurssin yhteydessä. Pakolliset aineopinnot TRMUAK1 Johdatus tulkkaus prosessiin (2 op) Sisältö: Motivoituminen, orientoituminen ja valmistautuminen erilaisiin tulkkaustehtäviin, tulkkaussuorituksen edellytykset (kuuntelemisen taito, muistitoiminnot, puhe- ja esiintymistaito, vuorovaikutustaidot), palautteen hyödyntäminen. Opiskelutapa: Käännöstieteen yhteinen luentokurssi (1 op), oppiainekohtaiset harjoitukset (1 op). Hyväksymismerkintä. Pakollinen. Oheiskirjallisuus: Tulkkausjulkaisujen artikkeleita. TRMUAK2 Erikoisalojen kielet ja terminologia (2 op) Sisältö: Yleiskielen ja erikoiskielen erot, terminologia, käsite, käsitejärjestelmä, määritelmä, termi, sanastonlaadinta, terminografia. Opiskelutapa: Käännöstieteen yhteinen luentokurssi tai kirjatentti (1 op), oppiainekohtaiset harjoitukset (1 op). Arvosana. Pakollinen. Kirjallisuus: Sanastotyön käsikirja 1988 sekä artikkeleita sopimuksen mukaan.

106 106 Kieli- ja käännöstieteiden laitos TRMUAK3 Kandidaatintutkielmaseminaari ja kandidaatintutkielma (10 op) Sisältö: Valmiuksien hankkiminen tieteellisen tutkielman laatimiseen. Perehtyminen tiedonhaun menetelmiin ja lähteiden käyttöön, erityisesti käännös- ja tulkkaustieteelliseen kirjallisuuteen. Tieteellisen tekstin laatimisen, kriittisen arvioinnin ja argumentoinnin harjoitteleminen. Opiskelutapa: Seminaari-istuntoihin osallistuminen ja esitelmän kirjoittaminen kääntämisen ja tulkkauksen kannalta relevantista aiheesta. Pituudeltaan sivuisen kandidaatintutkielman laatiminen. Mahdollisuuksien mukaan järjestetään temaattisia ryhmiä. Arvosana tutkielman perusteella asteikolla hyväksytty hylätty. Pakollinen. Samaan aikaan suositellaan suoritettavaksi opintojakso TRSUPK6 Tieteellinen kirjoittaminen, ks. käännöstiede (suomi).. Vapaaehtoiset aineopinnot TRMUAK4 Typografian perusteet kääntäjille (3 op) Sisältö: Perustiedot typografisista muotoilukeinoista ja -periaatteista. Maallikoiden ja ammattilaisten typografian erot. Typografian rooli käännösprosessissa. Opiskelutapa: Johdantoluennot tai kirjatentti sekä seminaarimuotoinen työpaja. Arvosana. Huom.: Pakollinen käännöstieteen saksan pääaineopiskelijoille, muille vapaaehtoinen. Kirjallisuus: Itkonen, Markus 2003: Typografian käsikirja; Schopp, Jürgen: Typographie, Layout und Translation (teksti-, materiaali- ja harjoitusvihko). Kirjallisuusluetteloa täydennetään myöhemmin. TRMUAK5 Johdatus kaunokirjalliseen kääntämiseen (4 op) Sisältö: Kaunokirjallisen ja ns. muun kääntämisen erot; alkuteksti, muunnelma, käännös ja suomennos; tekstilajin vaikutus kääntäjän toimintaan; kuvan ja sanan välinen suhde. Kurssilla tarkastellaan niin runon, proosan, draaman, kuvakirjan kuin sarjakuvankin kääntämistä. Opiskelutapa: Luento- ja harjoituskurssi, lisäksi tentti tai luentopäiväkirja. Vaihtoehtoisesti kirjatentti, johon luetaan Oittinen 1995 ja 2004 (ks. alla). Arvosana. Vapaaehtoinen. Oheiskirjallisuus: Esim. Oittinen, Riitta: Kääntäjän karnevaali (1995), Liisa, Liisa ja Alice (1997), Translating for Children (2000), Kuvakirja kääntäjän kädessä (2004). TRMUAK6 AV-kääntämisen johdantokurssi (2 op) Sisältö: Tutustuttaa audiovisuaaliseen havaitsemiseen ja av-kääntämisen tutkimukseen. Opiskelutapa: Luentokurssi ja oppimispäiväkirja. Hyväksymismerkintä. Vapaaehtoinen. Oheiskirjallisuus: Taustamateriaalia, ilmoitetaan opetuksen yhteydessä. Filosofian maisterin tutkintoon suoritettavat yhteiset opinnot Laitoksen yhteiset opinnot Y06 Käännöstieteellinen tutkimus ja metodit (4 op) Ks. kieli- ja käännöstieteiden laitoksen yhteiset opinnot. Käännöstieteen yhteiset opinnot Pakolliset opintojaksot TRMUSM1 Käännösteknologian perusteet (2 op) Sisältö: Tietokoneavusteisen kääntämisen peruskäsitteet, työkalut ja niiden toimintaperiaatteet. Erityiskohteena käännösmuistityökalut. Opiskelutapa: Käännöstieteen yhteinen luentokurssi, työkielikohtaisia harjoituksia käännöskursseilla. Hyväksymismerkintä. Pakollinen; vapaaehtoinen käännöstieteen saksan tulkkauksen linjan opiskelijoille. TRMUSM2 Johdatus tulkkauksen teoriaan (4 op) Sisältö: Tutustuminen tulkkauksen tutkimuksen eri alueisiin, lähestymistapoihin, tuloksiin ja kehityssuuntiin. Tutkimuksen kriittinen arviointi.

107 Yleinen käännöstiede 107 Opiskelutapa: Luentokurssi tai kirjatentti. Arvosana. Huom.: Pakollinen käännöstieteen saksan tulkkauksen linjan opiskelijoille, muille vapaaehtoinen. Kirjallisuus: Pöchhacker, Franz & Shlesinger, Miriam 2002: Interpreting Studies Reader. TRMUSM3 Monikielinen konferenssitulkkausseminaari (4 op) Sisältö: Tulkkauksen kokonaisvaltainen hoitaminen konferenssiympäristössä. Tulkkiryhmässä työskentely. Tulkkaus releeltä ja reletulkkina toimiminen. Palautteen antaminen. Tulkkeen taltiointi ja itsearviointi. Opiskelutapa: Seminaarityöskentely. Arvosana. Huom.: Pakollinen käännöstieteen saksan tulkkauksen linjan opiskelijoille, muille vapaaehtoinen. Vapaaehtoiset opintojaksot TRMUSM4 Tekstittämisen peruskurssi (4 op) Sisältö: Tutustuminen tekstittämisen perusperiaatteisiin. Opiskelutapa: Luennot ja itsenäinen tekstitystyö sekä sivun mittaisen kirjallisen kommentin laatiminen työprosessista. Arvosana. Vapaaehtoinen. Oheiskirjallisuus: Ilmoitetaan opetuksen yhteydessä. Edellytys: Opintojakso TRMUAK6 AV-kääntämisen johdantokurssi on suoritettava ensin. TRMUSM5 Tekstittämisen jatkokurssi (4 op) Sisältö: Tekstittämistaitojen syventäminen. Opiskelutapa: Itsenäinen tekstitystyö ja kirjallisen kommentin laatiminen työprosessista. Arvosana. Vapaaehtoinen. Oheiskirjallisuus: Ilmoitetaan opetuksen yhteydessä. Edellytys: Opintojakso TRMUSM4 Tekstittämisen peruskurssi on suoritettava ensin. TRMUSM6 Kääntäjän ja tulkin työelämätaidot (2 4 op) Sisältö: Kurssilla käsitellään tekijänoikeuksia, yrittäjyyden erilaisia muotoja, verotusta, vakuutuksia, hinnoittelua, markkinointia, sopimuskysymyksiä, edunvalvontaa ja muita työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja kääntäjän ja tulkin näkökulmasta. Opiskelutapa: Luentokurssi (myös vierailijaluennoijia) ja oppimispäiväkirja. Hyväksymismerkintä. Vapaaehtoinen. Oheiskirjallisuus: Helin, Irmeli (toim.) 2003: Kääntäjä yrittäjänä. Itsenäisen kääntäjän opas. TRMUSM7 Tietokone kielentutkimuksen apuvälineenä (4 op) Sisältö: Perustiedot tietotekniikan käytöstä lingvistisen tutkimuksen eri vaiheissa aineiston keräämisestä hypoteesien tarkistamiseen. Opiskelutapa: Luennot ja harjoitukset. Vapaaehtoinen. YLEINEN KÄÄNNÖSTIEDE Yleisen käännöstieteen opintokokonaisuus (20 op) tarjoaa mahdollisuuden tutustua käännös- ja tulkkausviestinnän peruskysymyksiin ja alan tutkimukseen. Se soveltuu erityisesti tutkintoihin, joissa tarvitaan näkemystä kulttuurienvälisestä viestinnästä. Opintokokonaisuus on tarkoitettu muille kuin käännöstieteen oppiaineiden pää- ja sivuaineopiskelijoille. Opetus ei ole sidoksissa käännöstieteen yksikön työkielitarjontaan. Opintojaksoista TRMUPK2, TRMUAK1 ja TRMUAK2 yleisen käännöstieteen opiskelija suorittaa ainoastaan kurssien yhteisen osuuden. Kokonaisuuden voi sisällyttää joko kandidaatin- tai maisterintutkintoon, ja se on mahdollista suorittaa yhden lukuvuoden aikana. Kokonaisuuden voi sijoittaa kandidaatin- tai maisterintutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin. Lisätietoja kursseista saa opetusohjelmasta, yksikön verkkosivuilta ja oppi-

108 108 Kieli- ja käännöstieteiden laitos aineiden assistenteilta. Kokonaisuudesta annetaan arvosana, ja kokonaismerkinnän antaa käännöstieteen (saksa) assistentti. Y03 Käännöstieteen peruskurssi (3 op) Sisältö: Yleiskuva käännöstieteestä, sen suuntauksista ja suhteista lähitieteisiin. Opiskelutapa: Luentokurssi oheislukemistoineen tai kirjatentti. Arvosana. Kirjallisuus: Munday, Jeremy 2001: Introducing Translation Studies; Bassnett, Susan 1995: Teoksesta toiseen. Suom. Oittinen & työryhmä. Muut kuin käännöstieteen pääaineopiskelijat voivat Bassnettin tilalle valita teoksesta Oittinen, Riitta & Mäkinen, Pirjo (toim.) 2001: Alussa oli käännös seuraavien kirjoittajien artikkelit: Marja Jänis, Tiina Puurtinen, Riitta Oittinen, Anna-Riitta Vuorikoski, Andrew Chesterman, Outi Paloposki, Kaisa Koskinen, Sirkku Aaltonen ja Pirjo Mäkinen. Mikäli Oittisen & Mäkisen teos tentitään opintojakson TRMUPK1 yhteydessä, ei se ole tässä valinnaisena. TRMUPK1 Johdatus kääntäjän ja tulkin ammatteihin (2 op) Sisältö: Kääntäminen ja tulkkaus asiantuntijaammatteina: käsitteet, historia, toimintaedellytykset, etiikka ja vastuut, laadunvarmistus ja -valvonta, yhteistyö ja työnjako, taloudelliset aspektit, kehittyvät ammattikuvat, järjestäytyminen. Opiskelutapa: Luentokurssi tai kirjatentti. Arvosana. Kirjallisuus: Oittinen, Riitta ja Mäkinen, Pirjo (toim.) 2001: Alussa oli käännös; Susiluoto, Tapio 1997: Käännös oikeudellisena kokonaisuutena. Oikeudet ja velvollisuudet. TRMUPK2 Johdatus käännös prosessiin (1 op) Sisältö: Tutustuminen käännösprosessin eri vaiheisiin, eri toimijoiden rooleihin, tekstianalyysiin, käännösstrategioihin ja kääntäjän työvälineisiin. Ongelmanratkaisun, argumentoinnin ja tiedonhakutaitojen kehittäminen. Opiskelutapa: Käännöstieteen yhteinen luento- ja harjoituskurssi. Oppiainekohtaisia luentoja ja harjoituksia ei suoriteta. Hyväksymismerkintä. Oheiskirjallisuus: Artikkeleita, ilmoitetaan opetuksen yhteydessä. TRMUAK1 Johdatus tulkkaus prosessiin (1 op) Sisältö: Motivoituminen, orientoituminen ja valmistautuminen erilaisiin tulkkaustehtäviin, tulkkaussuorituksen edellytykset (kuuntelemisen taito, muistitoiminnot, puhe- ja esiintymistaito, vuoro vaikutustaidot), palautteen hyödyntäminen. Opiskelutapa: Käännöstieteen yhteinen luentokurssi. Oppiainekohtaisia harjoituksia ei suoriteta. Hyväksymismerkintä. Oheiskirjallisuus: Tulkkausjulkaisujen artikkeleita. TRMUAK2 Erikoisalojen kielet ja terminologia (1 op) Sisältö: Yleiskielen ja erikoiskielen erot, terminologia, käsite, käsitejärjestelmä, määritelmä, termi, sanastonlaadinta, terminografia. Opiskelutapa: Käännöstieteen yhteinen luentokurssi tai kirjatentti. Oppiainekohtaisia harjoituksia ei suoriteta. Hyväksymismerkintä. Kirjallisuus: Sanastotyön käsikirja 1988 sekä artikkeleita sopimuksen mukaan. TRMUAK5 Johdatus kaunokirjalliseen kääntämiseen (4 op) Sisältö: Kaunokirjallisen ja ns. muun kääntämisen erot; alkuteksti, muunnelma, käännös ja suomennos; tekstilajin vaikutus kääntäjän toimintaan; kuvan ja sanan välinen suhde. Kurssilla tarkastellaan niin runon, proosan, draaman, kuvakirjan kuin sarjakuvankin kääntämistä. Opiskelutapa: Luento- ja harjoituskurssi, lisäksi tentti tai luentopäiväkirja. Vaihtoehtoisesti kirjatentti, johon luetaan Oittinen 1995 ja 2004 (ks. alla). Arvosana Oheiskirjallisuus: Esim. Oittinen, Riitta: Kääntäjän karnevaali (1995), Liisa, Liisa ja Alice (1997), Translating for Children (2000), Kuvakirja kääntäjän kädessä (2004).

109 Käännöstiede (englanti) 109 TRENSM4, TRSAA9, TRSUPM7, TRRUAM8, TRVESM19 Katsaus käännöstieteelliseen kirjallisuuteen (4 op) Sisältö: Perehtyminen käännöstieteelliseen tutkimuskirjallisuuteen. Kirjallisuus: Sopimuksen mukaan. Ks. käännöstiede (englanti) TRENSM4, käännöstiede (saksa) TRSAA9, käännöstiede (suomi) TR- SUPM7, käännöstiede (ruotsi) TRRUAM8, käännöstiede (venäjä) TRVESM19 Opiskelutapa: Kirjatentti. Arvosana. Y06 Käännöstieteellinen tutkimus ja metodit (4 op) Sisältö: Perehtyminen kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen suuntauksiin ja erilaisiin tutkimusmenetelmiin pro gradu -tutkielman tekoa silmällä pitäen. Opiskelutapa: Luentokurssi ja harjoitustehtävät. Vaihtoehtoisesti luennoijan ilmoittama kirjallisuus ja siihen liittyvät harjoitustehtävät. Arvosana. Oheiskirjallisuus: Ilmoitetaan opetuksen yhteydessä. KÄÄNNÖSTIEDE (ENGLANTI) Käännöstieteen englannin opinnot perehdyttävät ammattimaiseen kääntämiseen ja tulkkaukseen. Ammattitaitoon kuuluu käännös- ja tulkkaustaidon ohella vankka englannin ja suomen kielen taito, englanninkielisten maiden ja suomalaisen kulttuurin tuntemus, perehtyneisyys kääntämisen teoriaan sekä alalla käytettyyn viestintäteknologiaan. Opintojen edetessä opiskelija voi valita oman erityisalueensa, joita ovat esimerkiksi tulkkaus, kaunokirjallinen kääntäminen ja tekninen viestintä (ks. Teknisen viestinnän maisteriopinnot). Opintoihin kuuluu vähintään kahden kuukauden kieliharjoittelu englanninkielisessä maassa. Lisäksi pääaineeseen kuuluu käännöstieteen suomen 20 opintopisteen kokonaisuus, josta puolet tehdään kandidaatin tutkinnossa, puolet maisterin tutkinnossa (ks. Käännöstiede (suomi)). Englannin oppiaine julkaisee joka syyslukukauden alussa oman opinto-ohjelman, jossa on tiedot kunakin vuonna järjestettävistä kursseista sekä ohjeellinen opintojen ja yksittäisten kurssien suoritusaikataulu. Kurssitarjonta vaihtelee lukuvuosittain. Opintojaksojen kohdalle merkityt laajuudet tarkoittavat suurinta sallittua opintopistemäärää, jonka voi sisällyttää englannin opintoihin. Mikäli opintopisteitä kertyy enemmän, ne voidaan sijoittaa vapaasti valittaviin opintoihin. Oppiaineen verkkosivuilla olevia tietoja kannattaa seurata säännöllisesti. Yleistä opintoneuvontaa antaa assistentti ja opinnoissa ohjaavat myös tutoropettajat. Yksittäisiä opintojaksoja koskevaa tietoa saa kursseista vastaavilta lehtoreilta. Sivuaineopiskelijat Kaikkien, jotka haluavat opiskella käännöstieteen englannin oppiainetta sivuaineena, on osallistuttava tasokokeeseen syyslukukauden alussa. Kokeessa on sekä suullinen että kirjallinen osio. Tarkempia tietoja saa oppiaineen huoneen B4058 viereiseltä ilmoitustaululta sekä oppiaineen opinto-ohjelmasta. Oppiaineeseen otetaan vuosittain vain rajattu määrä opiskelijoita. Sivuaineoikeuden saatuaan opiskelijan tulee ilmoittautua käännöstieteen yksikön kansliaan B4051.

110 110 Kieli- ja käännöstieteiden laitos Sivuaineopiskelijoiden on suoritettava perusopinnoista 25 opintopistettä saadakseen kokonaismerkinnän. Jos opiskelija on jonkin toisen käännöstieteen oppiaineen opiskelija, hänen on valittava viiden opintopisteen verran muita opintoja käännöstieteen englannin oppiaineen aineopinnoista kompensoimaan käännöstieteen yhteisten opintojen osuutta. Käännöstieteen englannin oppiaine suosittelee kuitenkin kaikille sivuaineopiskelijoilleen 40 opintopisteen perus- ja aineopintopakettia. Näihin opintoihin suositellaan liitettäväksi perusopintojen lisäksi seuraavat aineopintojen kurssit: TRENAK2 Kirjoittaminen I (4 op) TRENAK3 Kääntäminen I su-en (4 op) sekä TRENAK4 Kääntäminen II en-su (4 op). Jäljelle jäävät kolme opintopistettä opiskelija voi valita vapaasti omien mieltymystensä mukaisesti aineopintojen kurssitarjonnasta. Opintokokonaisuuksien arvostelu Opintokokonaisuuksista annetaan kokonaismerkintä. Perus- ja aineopintojen kokonaismerkintä haetaan assistentilta, kun kokonaisuus on suoritettu. Syventävien opintojen kokonaismerkintä haetaan professorilta, kun pro gradu tutkielma on hyväksytty. Opintokokonaisuudesta toiseen voi siirtyä vasta, kun edellinen kokonaisuus on pääosin suoritettu. Katso lisätietoja Opintokokonaisuuksien kokonaismerkinnät kannattaa kirjauttaa heti, kun vaadittavat suoritukset on tehty. I Perusopinnot Perusopintojen kokonaisarvosana määräytyy arvosanallisten kurssien keskiarvon perusteella. Voidakseen edetä aineopintoihin opiskelijan tulee saada keskiarvoksi vähintään hyvät tiedot (3). Perusopinnot tulee suorittaa kokonaisuudessaan ennen aineopintoihin siirtymistä. II Aineopinnot Arvosana määräytyy seuraavien arvosanalla arvioitujen suoritusten perusteella: tutkielma ½, muut pakolliset kurssit ½. Syventävien opintojen suorittaminen edellyttää aineopinnoista vähintään hyviä tietoja (3). III Syventävät opinnot Arvosana määräytyy seuraavasti: lopputentti ¼ ja pakolliset käännöskurssit ¾. Mikäli tutkielman arvolause on alempi kuin cum laude approbatur, syventävien opintojen kokonaisarvosanaksi tulee enintään hyvät tiedot. Syventävistä opinnoista annetaan merkintä vasta, kun pro gradu tutkielma on hyväksytty. Foundations in Area Studies for Translators (FAST) -opintokokonaisuus FAST Area Studies -opintokokonaisuus koostuu oppiaineen Yhdysvaltain, Ison-Britannian, Irlannin ja Suomen kulttuuria käsittelevistä kursseista ja on englanninkielinen. Kaikki Tampereen yliopistossa kirjoilla olevat opiskelijat voivat kerätä opintokokonaisuudesta sivuaineen. Tarkempaa tietoa FAST-opintokokonaisuudesta saa verkkosivuilta tai ilmoitustaululta huoneen B4058 ulkopuolelta.

111 Käännöstiede (englanti) 111 Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (180 op) Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto käännöstieteen englannin oppi aineessa on rakenteeltaan seuraavanlainen: Laitoksen yhteiset opinnot 13 op Laitoksen yhteiset opinnot kannattaa suorittaa heti opintojen alkuvaiheessa. Kieliopinnot 5 op Äidinkieli 2 op Toinen kotimainen kieli 3 op Vieraan kielen opinnot korvautuvat pääaineella, ks. Yleiset kieli- ja viestintäopinnot. Äidin kielen opinnot eivät korvaudu käännöstieteen suomen opinnoilla. Kieliopinnot kannattaa suorittaa heti opintojen alkuvaiheessa. Pääaineen opinnot 90 op Käännöstieteen englannin perusopinnot 25 op Käännöstieteen englannin aineopinnot 55 op, joka sisältää kandidaatintutkielmaopinnot 10 op Käännöstieteen suomen opinnot 10 op, ks. Käännöstiede (suomi) Sivuaine 25 op Vähintään yhden aineen perusopinnot. Sivuaineen voi valita vapaasti. Suositeltavia vaihtoehtoja on mainittu kohdassa Käännöstiede. Muut opinnot 47 op Muihin opintoihin kannattaa valita sivuaineen aineopintoja, toinen sivuaine tai muita mielekkäitä opintokokonaisuuksia, jotka tukevat pää- ja sivuaineyhdistelmää. Opintoihin voi myös sisällyttää ulkomailla suoritettuja opintoja. Laitoksen yhteiset opinnot (13 op) Käännöstieteen englannin opiskelijat suorittavat humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoa varten Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen yhteisistä opinnoista seuraavat opintojaksot: Pakolliset opintojaksot (13 op) Y00 Johdatus laitoksen tieteenaloihin (2 op) Y01 Fonetiikan peruskurssi (2 op) Y02 Yleisen kielitieteen peruskurssi (3 op) Y03 Käännöstieteen peruskurssi (3 op) Tietotekniikan peruskurssi (3 op) Ks. kurssikuvaukset kohdasta Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen yhteiset opinnot PÄÄAINEEN PERUSOPINNOT (25 op) Tavoite: Käännöstieteen englannin perusopinnot antavat käsityksen englannin kielen alueellisesta ja sosiaalisesta vaihtelusta, tutustuttavat englannin peruskielioppiin ja fonetiikan käsitteistöön ja käytäntöön. Perusopinnot suoritettuaan opiskelija selviytyy erilaisista suullisen viestinnän tehtävistä ja on selvillä siitä, miten englantia äidinkielenään puhuva kommunikoi erilaisissa tilanteissa. Hän on perehtynyt ainakin yhden keskeisen englanninkielisen alueen instituutioihin ja rakenteisiin. Opiskelija tuntee lähdeviitteiden merkitsemisen perusteet sekä osaa hyödyntää internetin tarjoamaa tietoa ja viestintäteknologiaa sekä

112 112 Kieli- ja käännöstieteiden laitos tieteellisessä että käytännön kääntäjän työssä. Opiskelija tuntee myös ammattimaisen kääntämisen ja tulkkauksen perusteet sekä osaa soveltaa kääntämisen metodologian perusperiaatteita yleiskielisiin teksteihin. TRMUPK1 Johdatus kääntäjän ja tulkin ammatteihin (2 op) Ks. Käännöstieteen yhteiset opinnot TRMUPK2 Johdatus käännös prosessiin (3 op) Ks. Käännöstieteen yhteiset opinnot TRENPK1 Kielioppi ja sanasto (4 op) Sisältö: Antaa valmiudet tutkia ja analysoida englannin kielen kieliopillista rakennetta ja soveltaa kieliopillisia sääntöjä tekstien tuottamiseen. Opiskelutapa: Pakollinen kurssi, joka koostuu luennoista, taustakirjallisuudesta ja itsenäisesti tehtävistä harjoituksista asioissa, joissa suomenkieliset opiskelijat yleensä kohtaavat ongelmia. Mainesana perustuu kahteen kirjalliseen kokeeseen. Oheiskirjallisuus: Quirk & Greenbaum (1990): A Student s Grammar of the English Language; Collins COBUILD English Grammar (1990). TRENPK2 Johdatus amerikan englantiin (2-4+ op) Sisältö: Luo katsauksen amerikanenglannin tunnusomaisiin piirteisiin ja historialliseen kehitykseen sekä brittienglannin ja amerikanenglannin peruseroihin. Opiskelutapa: Pakollinen kurssi, joka koostuu luennoista sekä verkkomateriaalista. Arvosana joko luentomateriaaliin pohjaavan tentin (2 op), kahden lyhyen esseen (4 op) tai yhden pidemmän ohjatun tutkielman (6 op) perusteella. Perusopintoihin vaaditaan 2 opintopisteen suoritus. Jos kurssin suorittaa laajempana, opintopisteet voi sijoittaa muihin opintoihin. Kurssille voidaan ottaa 25 opiskelijaa. Oheiskirjallisuus: Taustamateriaali se kä jatkuvasti päivittyvä tietokanta, jossa opiskelijoiden tekemiä esseitä verkko-osoitteessa fi/fast/us1. TRENPK3 Johdatus britti englantiin (2 op) Sisältö: Johdattaa standardienglannin sekä paikallismurteiden, kuten cockneyn, Walesin englannin ja skottienglannin ominaispiirteisiin sekä tyypilliseen britti englannin sanastoon. Opiskelutapa: Pakollinen kurssi, joka koostuu luennoista ja videomateriaalista. Arvosana määräytyy joko luentojen pohjalta pidettävän kokeen tai ennalta sovitun aiheen perusteella kirjoitettavan lyhyehkön esseen perusteella. Oheiskirjallisuus: Fox (2004): Watching the English: the hidden rules of English behaviour. TRENPK4 Fonetiikka ja puhe valmius (2 op) Sisältö: Harjoittaa englannin kielen ääntämystä ja keskustelutaitoja eri tilanteissa. Opiskelutapa: Pakollinen kurssi, joka koostuu ääntämisharjoituksista ja puhetilanneharjoituksista, puheen ymmärtämisestä, suullisesta ilmaisusta ja vuorovaikutustaitojen opettelusta. Arvosana. Kuhunkin pienryhmään voidaan ottaa kahdeksan opiskelijaa. TRENPK5 Digitaalinen lukutaito ja akateeminen tiedonhallinta (2 op) Sisältö: Johdattaa internetin tarjoaman tiedon ja viestintäteknologian käyttöön sekä tieteellisessä työskentelyssä että käytännön kääntäjän työssä. Opiskelutapa: Pakollinen kurssi, jolla opitaan mm. julkaisemaan ja konvertoimaan verkkodokumentteja, siirtämään tiedostoja, liittämään verkkodokumentteihin ääntä, videokuvaa ja grafiikkaa ja käyttämään digitaalisia lähdeviitteitä. Arviointi (hyväksytty/hylätty) perustuu henkilökohtaiseen näyttökokeeseen ja opiskelijan verkkoon lataamaan ja suunnittelemaan materiaaliin. Kurssille voidaan ottaa 25 opiskelijaa. Oheiskirjallisuus: Taustamateriaali verk koosoitteessa TRENPK6 Tieteellinen lähdeviitteiden käyttö (2 op) Sisältö: Perehdyttää kirjallisten ja sähköisten lähdeviitteiden merkitsemistapoihin ja dokumentointikonventioihin englanninkielisessä tutkimuksessa.

113 Käännöstiede (englanti) 113 Opiskelutapa: Pakollinen luentokurssi, jolla käytetään verkkomateriaalia. Arviointi (hyväksytty/hylätty) perustuu loppukokeeseen. Kurssilla opittuja konventioita sovelletaan myös kursseilla TRENAK1 ja TRENPK5. Kurssille voidaan ottaa 25 opiskelijaa. Oheiskirjallisuus: Taustamateriaali verkkoosoitteessa TRENPK7 Kääntäminen I en-su (4 op) Sisältö: Perehdyttää käännösprosessiin, kääntämisen apuvälineisiin ja tietolähteisiin. OPISKELUTAPA: Pakollinen kurssi, joka koostuu itsenäisesti ja ryhmissä tehtävistä käännösharjoituksista sekä aktiivisesta tuntiosallistumisesta. Kuhunkin pienryhmään voidaan ottaa kymmenen opiskelijaa. Arvosana. Yksi seuraavista: TRENPK8a (FAST US-2) Maantuntemus US (2-4 op) Sisältö: Perehdyttää amerikkalaiseen nyky-yhteiskuntaan ja sen tärkeimpiin instituutioihin. Erityistä huomiota kiinnitetään kääntäjien ja tulkkien kannalta keskeisiin terminologisiin kysymyksiin. Opiskelutapa: Luentokurssi, jolla käytetään verkkomateriaalia. Arvosana perustuu joko tenttiin tai ohjattuun, ennalta sovitun aiheen perusteella kirjoitettavaan tutkielmaan. Perusopintoihin vaaditaan 2 opintopisteen suoritus. Jos kurssin suorittaa laajempana, opintopisteet voi sijoittaa vapaasti valittaviin opintoihin. Kurssille voidaan ottaa 25 opiskelijaa. Oheiskirjallisuus: Taustamateriaali sekä jatkuvasti päivitettävä tietokanta, jossa opiskelijoiden tekemiä esseitä verkko-osoitteessa www. uta.fi/fast/us2. TRENPK8b Maantuntemus GB (2 op) Sisältö: Tutustuttaa Yhdistyneen kuningaskunnan poliittisiin, oikeudellisiin, yhteiskunnallisiin ja kulttuurisiin instituutioihin. Opiskelutapa: Luentokurssi, jolla käytetään myös videomateriaalia. Arvosana. Oheiskirjallisuus: Ilmoitetaan kurssin yhteydessä. TRENPK8c Maantuntemus IRL/muut (2 op) Sisältö: Tutustuttaa Irlannin tai jonkin muun englanninkielisen alueen poliittisiin, oikeudellisiin, yhteiskunnallisiin ja kulttuurisiin instituutioihin. Opiskelutapa: Luentokurssi, jossa käytetään myös videomateriaalia. Arvosana. Oheiskirjallisuus: Ilmoitetaan kurssin yhteydessä. TRENPK9 Muissa yliopistoissa suoritetut kurssit (2-10 op) AINEOPINNOT (55 op) Pakolliset (48 op) Valinnaiset (7 op) Tavoite: Aineopintojen tavoitteena on laajentaa ja syventää perusopinnoissa hankittuja tietoja ja taitoja sekä johdattaa tieteellisen tutkimuksen perusteisiin. Aineopintojen jälkeen opiskelija on perehtynyt kääntämisen metodologisiin ongelmiin ja pystyy soveltamaan oppimaansa jo vaativiin käännöstehtäviin sekä osaa analysoida ja kuvata käännösprosessin eri vaiheita. Opiskelija on harjaantunut tieteellisessä kirjoittamisessa sekä suomeksi että englanniksi ja hän tuntee käännöstieteellisen tutkimuksen pääsuuntaukset. Hän osaa kuvata suomalaista yhteiskuntaa ja sen rakenteita englanniksi. Opiskelijalla on tulkkauksen perustaidot. Aineopinnoissa opiskelija perehtyy koko alaan monipuolisesti tai erikoistuu vaihtoehtoisista opintojaksoista valitsemaansa osa-alueeseen. Pakolliset opintojaksot (48 op) TRMUAK1 Johdatus tulkkausprosessiin (2 op) Ks. Käännöstieteen yhteiset opinnot TRMUAK2 Erikoisalojen kielet ja terminologia (2 op) Ks. Käännöstieteen yhteiset opinnot TRMUAK3 Kandidaatintutkielmaseminaari ja kandidaatin tutkielma (10 op) Ks. Käännöstieteen yhteiset opinnot

114 114 Kieli- ja käännöstieteiden laitos TRENAK1 Suomen maantuntemustutkielma (6 op) Sisältö: Ohjattu harjoitustyö, jossa kiinnitetään huomiota englanninkielisen tieteellisen kirjoittamisen konventioihin ja aihepiirin englanninkieliseen terminologiaan. Tutkielmat tallennetaan verkkotietokantaan html-muotoisina dokumentteina. Opiskelutapa: Pakollinen kurssi. Johdatusluento tieteellisen kirjoittamisen prosesseista, minkä jälkeen opiskelija tekee itsenäisen tutkielman sovitusta aiheesta. Arvosana tutkielman perusteella. Kurssille voidaan ottaa 13 opiskelijaa. Edellytys: Opintojaksojen TRENPK5 Digitaalinen lukutaito ja akateeminen tiedonhallinta ja TRENPK6 Tieteellinen lähdeviitteiden käyttö suoritus. Oheiskirjallisuus: Taustamateriaali verkkoosoitteessa TRENAK2 Kirjoittaminen I (4 op) Sisältö: Perehdyttää englanninkielisten yksityisluontoisten dokumenttien ja ammattimaisen kirjoittamisen konventioihin. Opiskelutapa: Pakollinen luento- ja harjoituskurssi. Arvosana annetaan kuuden kirjallisen tehtävän sekä erillisen loppukokeen perusteella. Arviointiperusteina tyyli ja välimerkkien sekä lähdemerkintöjen käyttö. Kurssille voidaan ottaa 13 opiskelijaa. Oheiskirjallisuus: Taustamateriaali verkkoosoitteessa TRENAK3 Kääntäminen I su-en (4 op) Sisältö: Johdattaa suomesta englannin kielelle kääntämisen problematiikkaan ja menetelmiin. Opiskelutapa: Pakollinen kurssi koostuu luennoista ja itsenäisistä harjoituksista. Arvosana käännöskokeen, kommentin ja osallistumisaktiivisuuden perusteella. Kuhunkin pienryhmään voidaan ottaa kymmenen opiskelijaa. TRENAK4 Kääntäminen II en-su (4 op) Sisältö: Yleiskielen tekstien kääntäminen englannista suomeksi. Opiskelutapa: Pakollinen kurssi. Itsenäiset ja ryhmissä tehtävät käännöstehtävät, käännösten kommentointi ja arviointi sekä aktiivinen tuntiosallistuminen, joiden perusteella annetaan arvosana. Kuhunkin pienryhmään voidaan ottaa kymmenen opiskelijaa. Edellytys: Opintojakson TRENPK7 Kääntäminen I en-su suoritus. TRENAK5 Kääntäminen II su-en (4 op) Sisältö: Esitteiden ja dokumenttien kääntäminen (mm. mainosmateriaali, virka-, koulu- ja kuolintodistukset, testamentit sekä avioehtosopimukset). Opiskelutapa: Pakollinen kurssi. Arvosana tehtävien jatkuvan arvioinnin perusteella. Kuhunkin pienryhmään voidaan ottaa kymmenen opiskelijaa. Edellytys: Opintojakson TRENAK3 Kääntäminen I su-en suoritus. Kahdesta seuraavasta käännöskurssista käännöstieteen englannin pääaineopiskelijoiden on suoritettava toinen: TRENAK6a Kääntäminen III en-su (6 op) Sisältö: Vaativien englanninkielisten asiatekstien kääntäminen moitteettomalle suomen kielelle. Opiskelutapa: Käännöstehtävät, käännösten perusteellinen kommentointi ja arviointi sekä aktiivinen tuntiosallistuminen, joiden perusteella annetaan mainesana. Kurssilla käytetään todellisia toimeksiantoja mahdollisuuksien mukaan. Arvosana tehtävien jatkuvan arvioinnin perusteella. Kuhunkin pienryhmään voidaan ottaa kymmenen opiskelijaa. Edellytys: Opintojakson TRENAK4 Kääntäminen II en-su suoritus. TRENAK6b Kääntäminen III en-su (6 op) Sisältö: Kurssilla laaditaan suomen noksia vaa tivista tieteellisistä teksteistä ja/tai tietokirjallisuudesta. Opiskelutapa: Käännösten ja kommenttien teko yksilö- tai parityönä, seminaarityöskentely, osallistuminen henkilö- ja asiahakemiston, sanaston, bibliografian jne. laadintaan. Kurssilla käytetään todellisia toimeksiantoja mahdollisuuksien mukaan. Arvosana. Kuhunkin pienryhmään voidaan ottaa kymmenen opiskelijaa.

115 Käännöstiede (englanti) 115 Edellytys: Opintojakson TRENAK4 Kääntäminen II en-su suoritus. Oheiskirjallisuus: Ilmoitetaan kurssin yh teydessä. TRENAK7 Tulkkaus I (2 op) Sisältö: Johdattaa tulkkaukseen julkisissa ja arkipäivän tilanteissa. Opiskelutapa: Pakollinen kurssi. Lyhyiden puhejaksojen tulkkausta, joista keskustellaan. Arviointi (hyväksytty/hylätty) tulkkaussuoritusten perusteella. Mahdollisia vierailukäyntejä. Kuhunkin pienryhmään voidaan ottaa seitsemän opiskelijaa. Oheiskirjallisuus: Ojanen & Saresvuo (1977): Tulkin kirja. TRENAK8 Kieliharjoittelu (4 op) Sisältö: Pakollinen kahden kuukauden kieliharjoittelu englanninkielisessä maassa. Opiskelutapa: Harjoittelu ja siitä laadittava englanninkielinen raportti. Raportista tulee ilmetä mm. harjoittelun kesto, suorituspaikka ja -aika. Raportin pituus 3-5 sivua. Valinnaiset opintojaksot (7 op) Opiskelija valitsee seuraavista vähintään 7 op. TRMUAK4 Typografian perusteet kääntäjille (3 op) Ks. Käännöstieteen yhteiset opinnot TRMUAK5 Johdatus kaunokirjalliseen kääntämiseen (4 op) Ks. Käännöstieteen yhteiset opinnot TRMUAK6 AV-kääntämisen johdantokurssi (2 op) Ks. Käännöstieteen yhteiset opinnot TRENAK10 Yritys- ja ammattiviestintä (4 op) Sisältö: Perehdyttää erilaisissa organisaatioissa ja yrityksissä tarvittavien tekstien tuottamiseen englannin kielellä. Opiskelutapa: Valinnainen kurssi. Harjoitukset sisältävät esimerkiksi vuosikertomusten, erilaisten raporttien, yritysten verkkosivujen ja muiden liike-elämän tekstien laatimista. Arvosana perustuu harjoitustöiden jatkuvaan arviointiin. Oheiskirjallisuus: Ilmoitetaan kurssin yhteydessä. TRENAK11 Puhevalmius II (2 op) Sisältö: Englanninkielisen puheviestinnän harjoituskurssi, jolla perehdytään mm. konferenssiesitelmien ja muodollisten puheiden pitämiseen. Painopiste puhetilanteen vuorovaikutteisuudessa, auditiivisissa ja visuaalisissa tekijöissä sekä englannin kielen puhetilanteita koskevissa kulttuurisissa odotuksissa. Opiskelutapa: Pakollinen kurssi tulkkausopintoja jatkaville opiskelijoille. Luentoja ja esityksiä. Arvosana puhetilanteissa kertyneiden arvosanojen keskiarvon perusteella. Kuhunkin pienryhmään voidaan ottaa kuusi opiskelijaa. Oheiskirjallisuus: Taustamateriaali verkkoosoitteessa Edellytys: Opintojakson TRENPK4 Fonetiikka ja puhevalmius suoritus. TRENAK12 Tulkkaus II: Neuvot telu- ja konsekutiivitulkkaus (3 op) Sisältö: Tulkkaus- ja esiintymistaitojen kehittäminen. Opiskelutapa: Valinnainen pienryhmätyöskentelyyn pohjautuva harjoituskurssi. Arvosana perustuu sekä suomen- että englanninkielisen natiiviopettajan jatkuvaan arviointiin sekä kahteen tulkkauskokeeseen. Ryhmään voidaan ottaa seitsemän opiskelijaa. Edellytys: Opintojaksojen TRENAK7 Tulkkaus I ja TRENAK11 Puhevalmius II suoritus. Oheiskirjallisuus: Taustamateriaali verkkoosoitteessa TRENAK13 (FAST US-5) USA:n koulutusjärjestelmä (2-4+ op) Sisältö: Perehdyttää Yhdysvaltain koulutusjärjestelmän rakenteeseen, peruskäsitteisiin, historialliseen kehitykseen ja ajankohtaisiin kysymyksiin. Erityiskohteena amerikkalaisen ja suomalaisen koulutusjärjestelmän erot kääntämisen ja tulkkauksen kannalta. Opiskelutapa: Valinnainen kurssi. Luennot ja seminaarityöskentely opiskelijoiden kysymysten pohjalta. Luentoihin ja kurssimateriaaliin pohjautuva tentti (2 op) tai pienimuotoinen tutkielma Yhdysvaltain koulutus järjestelmää

116 116 Kieli- ja käännöstieteiden laitos käsittelevästä omavalintaisesta aiheesta (4+ op). Arvosana. Kurssille voidaan ottaa 25 opiskelijaa. Oheiskirjallisuus: Taustamateriaali verkkoosoitteessa TRENAK14 (FAST US-6) USA:n tiedotusvälineet (2-4+ op) Sisältö: Perehdyttää Yhdysvaltain joukkoviestimien rakenteeseen, peruskäsitteisiin, historialliseen kehitykseen ja ajankohtaisiin kysymyksiin. Erityiskohteena amerikkalaisten ja suomalaisten tiedotusvälineiden rakenteelliset ja terminologiset erot. Opiskelutapa: Valinnainen kurssi. Luennot ja seminaarityöskentely opiskelijoiden kysymysten pohjalta. Luentoihin ja kurssimateriaaliin pohjautuva tentti (2 op) tai pienimuotoinen tutkielma Yhdysvaltain joukkoviestimiä käsittelevästä omavalintaisesta aiheesta (4+ op). Arvosana. Kurssille voidaan ottaa 25 opiskelijaa. Oheiskirjallisuus: Taustamateriaali verkkoosoitteessa TRENAK15 (FAST US-7) USA:n populaarikulttuuri (2-4+ op) Sisältö: Perehdyttää amerikkalaisen populaarikulttuurin erilaisiin ilmiöihin. Erityiskohteena usein stereotypioina populaarimediassa (elokuva, video, televisio, kirjallisuus jne.) esitettävät ilmiöt, niiden sisältö, historia ja terminologia sekä näiden vertailu suomalaiseen populaarikulttuuriin. Opiskelutapa: Valinnainen kurssi. Luennot ja seminaarityöskentely opiskelijoiden kysymysten pohjalta. Luentoihin ja kurssimateriaaliin pohjautuva tentti (2 op) tai pienimuotoinen tutkielma Yhdysvaltain populaarikulttuuria käsittelevästä omavalintaisesta aiheesta (4+ op). Arvosana. Kurssille voidaan ottaa 25 opiskelijaa. Oheiskirjallisuus: Taustamateriaali verkkoosoitteessa TRENAK16 (FAST US-9) USA:n poliittinen ja oikeusjärjestelmä (2-4+ op) Sisältö: Perehdyttää amerikkalaisen poliittisen ja oikeusjärjestelmän rakenteeseen ja peruskäsitteisiin sekä osavaltio- että kansallisella tasolla. Erityiskohteena kansainvälisessä mediassa käsiteltävät kysymykset. Opiskelutapa: Valinnainen kurssi. Luennot ja seminaarityöskentely opiskelijoiden kysymysten pohjalta. Luentoihin ja kurssimateriaaliin pohjautuva tentti (2 op) tai pienimuotoinen tutkielma Yhdysvaltain poliittisia tai oikeudellisia instituutioita käsittelevästä omavalintaisesta aiheesta (4+ op). Arvosana. Kurssille voidaan ottaa 25 opiskelijaa. Oheiskirjallisuus: Taustamateriaali verkkoosoitteessa TRENAK17 (FAST US-8) Amerikan englanti II (2-4+ op) Sisältö: Perehdyttää amerikanenglannin alueellisiin, etnisiin ja poliittisesti korrekteihin ilmiöihin. Erityiskohteena uudissanat ja mediassa esitetyt eri murteiden ja niiden kielellisten tunnusmerkkien stereotypiat. Opiskelutapa: Valinnainen kurssi. Luennot ja seminaarityöskentely opiskelijoiden kysymysten pohjalta. Luentoihin ja kurssimateriaaliin pohjautuva tentti (2 op) tai pienimuotoinen tutkielma amerikkalaisten kansallisidentiteettiä käsittelevästä omavalintaisesta aiheesta (4+ op). Arvosana. Kurssille voidaan ottaa 25 opiskelijaa. Edellytys: Opintojakson TRENPK2 Johdatus amerikanenglantiin I suoritus. Oheiskirjallisuus: Taustamateriaali verkkoosoitteessa TRENAK18 Itsenäinen projektityö (4+ op) TRENAK19 Työ- ja tutkimus harjoittelu (2-4 op) Kääntäjänä, tulkkina tai muissa erikseen sovittavissa tehtävissä itsenäisesti hankittu työkokemus. Työkokemuksesta kirjoitetaan suomenkielinen raportti, josta tulee käydä ilmi harjoittelun kesto, suorituspaikka ja -aika. Raportin pituus 3-5 sivua. TRENAK20 Muissa yliopistoissa suoritetut kurssit (2-10 op)

117 Käännöstiede (englanti) 117 Filosofian maisterin tutkinto (120 op) Laitoksen yhteiset opinnot 4 op Pääaineen opinnot 90 op käännöstieteen englannin syventävät opinnot 80 op, joka sisältää maisterintutkielmaopinnot 40 op käännöstieteen suomen opinnot 10 op, ks. Käännöstiede (suomi) Muut opinnot 26 op Muihin opintoihin kannattaa valita mielekkäitä opintokokonaisuuksia, jotka tukevat pääja sivuaineyhdistelmää. Laitoksen yhteiset opinnot (4 op) Pakolliset opintojaksot (4 op) Y06 Käännöstieteellinen tutkimus ja metodit (4 op) Ks. kurssikuvaus kohdasta Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen yhteiset opinnot PÄÄAINEEN SYVENTÄVÄT OPINNOT (80 op) sisältää tutkielmaopinnot (40 op) Pakolliset (64 op) Valinnaiset (16 op) Tavoite: Syventävissä opinnoissa erikoistumisvaihtoehtoja ovat tulkkaus, kaunokirjallinen kääntäminen ja tekstittäminen. Maisterin tutkinnon suoritettuaan opiskelija on perehtynyt kääntämisen ja/tai tulkkauksen tutkimukseen monipuolisesti, ja hänellä on kyky tehdä itsenäistä tutkimustyötä. Hän pystyy toimimaan ammattimaisesti ja kääntämään vaativia englanninkielisiä tekstejä moitteettomalle suomen kielelle sekä vaativia suomenkielisiä tekstejä korkeatasoiselle englannin kielelle. Pakolliset opintojaksot (64 op) TRMUSM1 Käännösteknologian perusteet (2 op) Ks. Käännöstieteen yhteiset opinnot TRENSM1 Kääntäminen III su-en (6 op) Sisältö: Harjaannuttaa vaativien taloutta, kulttuuria ja yhteiskuntaa sekä akateemisia aiheita käsittelevien tekstien kääntämiseen. Opiskelutapa: Käännösten ja kommenttien teko, seminaari- ja tutoriaalityöskentely. Arvosana tehtävien perusteella. Edellytys: Opintojakson TRENAK5 Kääntäminen II su-en suoritus. TRENSM2 Käännösseminaari en-su (6 op) Sisältö: Vaativien tekstien kääntäminen englannista suomeksi ja käännöskommenttien kirjoittaminen. Opiskelutapa: Käännösten ja kommenttien teko, seminaarityöskentely. Kurssilla käytetään todellisia toimeksiantoja mahdollisuuksien mukaan. Arvosana koostuu käännöksistä, käännöskommentista sekä seminaariaktiivisuudesta. Edellytys: Opintojakson TRENAK6a tai TRENAK6b Kääntäminen III en-su suoritus vähintään arvosanalla 2. TRENSM3 Käännösseminaari su-en (6 op) Sisältö: Vaativien tekstien kääntäminen suomesta englanniksi ja käännöskommenttien kirjoittaminen. Opiskelutapa: Käännösten ja kommenttien teko, seminaarityöskentely. Kurssilla käytetään todellisia toimeksiantoja mahdollisuuksien mukaan. Arvosana koostuu käännöksistä, käännöskommentista sekä seminaariaktiivisuudesta. Edellytys: Opintojakson TRENSM1 Kääntäminen III su-en suoritus vähintään arvosanalla 2. TRENSM4 Lopputentti (4 op) Sisältö: Opinnot päättävä tiivis mutta kattava yleiskatsaus käännöstieteen tutkimusmenetelmiin, tutkimustuloksiin, historiaan tai muihin alan kehitystä valaiseviin kysymyksiin. Opiskelutapa: Kirjatentti.

118 118 Kieli- ja käännöstieteiden laitos Kirjallisuus: Kaksi tai kolme tentaattorin kanssa erikseen sovittavaa teosta (yhteensä n. 300 s.) tai vastaava määrä tieteellisiä artikkeleita. TRENSM5 Maisterintutkielmaopinnot (40 op) Sisältö: Seminaari (5 op) ja pro gradu -tutkielma (35 op). Seminaarissa tutustutaan oman tieteenalan keskeisiin tutkimusmenetelmiin, ja kukin opiskelija perehtyy yhteen menetelmään selvästi rajatun tutkimusongelman parissa. Seminaarissa opiskelija oppii perustelemaan näkökantojaan tieteellisesti adekvaateilla tavoilla ja laatimaan tutkimusongelman taustan, aineiston, analyysin ja näistä tehtävät johtopäätökset sisältävän tutkimusraportin, joka täyttää seminaarityölle asetettavat vaatimukset. Seminaari on tarkoitettu pro gradu -työtä suunnitteleville tai jo tekeville opiskelijoille. Opiskelutapa: Aktiivinen osallistuminen seminaari-istuntoihin. Seminaarityö, joka voi olla osa pro gradu -työtä. Oheiskirjallisuus: Sopimuksen mukaan. Valinnaiset opintojaksot (16 op) Opiskelija valitsee seuraavista 16 op: TRMUSM2 Johdatus tulkkauksen teoriaan (4 op) Ks. Käännöstieteen yhteiset opinnot TRMUSM3 Monikielinen konferenssitulkkausseminaari (4 op) Ks. Käännöstieteen yhteiset opinnot TRMUSM4 Tekstittämisen peruskurssi (4 op) Ks. Käännöstieteen yhteiset opinnot TRMUSM5 Tekstittämisen jatkokurssi (4 op) Ks. Käännöstieteen yhteiset opinnot TRMUSM6 Kääntäjän ja tulkin työelämätaidot (2-4 op) Ks. Käännöstieteen yhteiset opinnot TRMUSM7 Tietokone kielentutkimuksen apuvälineenä (4 op) Ks. Käännöstieteen yhteiset opinnot TRENSM6 Leksikografia ja terminologia (2-4 op) Sisältö: Perehtyminen leksikografian keskeisiin suuntauksiin ja tutkimustuloksiin sekä tutustuminen terminologiatyön periaatteisiin. Kurssi perehdyttää myös elektronisten sanakirjojen ja tekstikorpusten käyttöön. Opiskelutapa: Luento- ja harjoituskurssi tai muu erikseen sovittava suoritustapa (esim. kirjallinen työ tai osallistuminen tutkimusprojektiin). Oheiskirjallisuus: Sopimuksen mukaan. TRENSM7 Käännöstieteelliset tekstit (4 op) Sisältö: Kurssin päätavoitteena on tukea opiskelijan tutkielman tekoa. Tutustut taa opiskelijoita käännöstieteellisen tut kimuksen analysointiin ja arviointiin ja käännöstieteelliseen viestintään. Opiskelutapa: Englannin- ja suomenkielisten käännöstieteellisten tekstien lukeminen, esitelmä, seminaarityöskentely ja essee. Voi suorittaa myös kirjatenttinä. Suositellaan suoritettavaksi juuri ennen tutkielmaopintoja. Oheiskirjallisuus: Ilmoitetaan kurssin yhteydessä. TRENSM8 Muissa yliopistoissa suoritetut kurssit (2-10 op) Kaunokirjallisen kääntämisen moduli (14 op) Edellytys: Opintojakson TRMUAK5 Johdatus kaunokirjalliseen kääntämiseen suoritus, ks. Käännöstieteen yhteiset opinnot. TRENSM9 Kaunokirjallinen kääntäminen II (4 op) Sisältö: Kurssilla laaditaan käännökset kahdesta novellista tai novellista ja kuvakirjasta/ sarjakuvateoksesta (tai sen osasta) oman valin nan mukaan. Käännettävistä teksteistä sovitaan opettajan kanssa etukäteen. Opiskelutapa: Kaksi suomennosta ja käännöskommentit. Oheiskirjallisuus: Ilmoitetaan kurssin yh teydessä.

119 Teknisen viestinnän maisteriopinnot 119 TRENSM10 Suomentamis seminaari en su (6 op) Sisältö: Perehdyttää kaunokirjallisen kääntämisen ongelmiin. Yhtenä tavoitteena on teorian ja käytännön yhdistäminen vaativissa kaunokirjallisissa käännöstehtävissä. Toisena tavoitteena on hioa opiskelijoiden äidinkielen taitoa, kehittää kielellistä herkkyyttä ja tarkkaa kirjoittamisen ja lukemisen taitoa. Opiskelutapa: Kaksi julkaisukelpoista kaunokirjallista suomennosta, syksyllä novelli, keväällä runo. Lisäksi käännöskommentti. Oheiskirjallisuus: Ilmoitetaan kurssin yhteydessä. TRENSM11 Kaunokirjallisen kääntämisen erityiskysymyksiä (4 op) Sisältö: Syventää opiskelijan kaunokirjallisen kääntämisen taitoja ja ymmärrystä. Vuosittain yksi kaunokirjallisen kääntämisen erityisalue tai -kysymys. Opiskelutapa: Luennot, seminaari-istunnot, essee. Oheiskirjallisuus: Ilmoitetaan kurssin yh teydessä. Tulkkauksen moduli (14-18 op) Edellytys: Opintojaksojen TRENAK7 Tulkkaus I ja TRENAK12 Tulkkaus II suoritus. TRENSM12 Simultaanitulkkaus (4 op) Sisältö: Perehdyttää simultaanitulk kauksen perusteisiin. Opiskelutapa: Harjoittelu tulkkausstudiossa. Kurssille voidaan ottaa seitsemän opiskelijaa. TRENSM13 Konsekutiivitulkkaus (2 op) Sisältö: Perehdyttää esitelmien ja luentojen konsekutiiviseen tulkkaukseen, tulkkaustehtävään valmistautumiseen ja yhteistyöhön tulkattavan kanssa. Opiskelutapa: Käytännön harjoitukset. Kurssilla käytetään todellisia toimeksiantoja mahdollisuuksien mukaan. Kurssille voidaan ottaa seitsemän opiskelijaa. TRENSM14 Tulkkausseminaari (4 op) Sisältö: Tulkkausta tarkastellaan teorian ja käytännön näkökulmista. Opiskeltapa: Keskeiseen alan kirjallisuu teen perustuvat kirjalliset ja suulliset esitykset, keskustelu niiden pohjalta. Kurssille voidaan ottaa seitsemän opiskelijaa. Oheiskirjallisuus: Pöchhacker & Shlesinger: The Interpreting Studies Reader. TRENSM15 Konferenssitulkkaus (4 op) Sisältö: Kurssi tähtää konsekutiivi-, sukses siivija simultaanitulkkaustaitojen hiomiseen. Opiskelutapa: Käytännön harjoitukset. Kurssille voidaan ottaa seitsemän opiskelijaa. Oheiskirjallisuus: Harjoituksiin liittyviä artikkeleita. TRMUSM3 Monikielinen konferenssitulkkausseminaari (4 op) Ks. Käännöstieteen yhteiset opinnot TEKNISEN VIESTINNÄN MAISTERIOPINNOT ERIKOISTUMISOHJELMA 80 OP Teknisen viestinnän erikoistumisohjelma on laajuudeltaan 80 opintopistettä. Tämän lisäksi opiskelijan maisterintutkintoon kuuluu 40 opintopistettä vapaasti valittavia opintoja, joista osa kuitenkin tulee suorittaa opiskelijan oman pääaineen vaatimusten mukaan. Tutkintorakenne on siis seuraavanlainen: Syventävät opinnot 80 op, joihin sisältyy Pro gradu -tutkielma 40 op Vapaasti valittavat opinnot ja opiskelijan oman pääaineen vaatimat opinnot 40 op

120 120 Kieli- ja käännöstieteiden laitos Pääaineiden vaatimat opinnot ovat seuraavat: Käännöstieteen englannin pääaineopiskelijoiden tulee suorittaa o Käännöstiede (suomi) 10 op o TRENSM1 Kääntäminen III su-en 6 op ja o TRMUSM1 Käännösteknologian perusteet 2 op, eli yhteensä 18 op. Lisäksi on suositeltavaa, että opiskelija suorittaa myös muita käännöskursseja käännöstieteen englannin syventävistä opinnoista. Käännöstieteen saksan pääaineopiskelijoiden tulee suorittaa o Käännöstiede (suomi) 10 op o TRMUSM1 Käännösteknologian perusteet 2 op o TRSASM5A Käännösviestinnän seminaari saksa-suomi 6 op o TRSASM5B Käännösviestinnän seminaari suomi-saksa 6 op o TRSASM6A Käännösviestinnän seminaari saksa-suomi (erikoisala: tekninen viestintä) 6 op o TRSASM6B Käännösviestinnän seminaari suomi-saksa (erikoisala: tekninen viestintä) 6 op, eli yhteensä 36 op. Englantilaisen filologian pääaineopiskelijoiden tulee suorittaa o vähintään 2 syventävien opintojen Options-kurssia, eli yhteensä 12 op. Toisen kursseista on oltava tekstilingvistiikan tai diskurssianalyysin kurssi. Saksan kielen ja kulttuurin pääaineopiskelijoiden tulee suorittaa o S1 Tieteellinen kirjoittaminen 4 op o S2 Käännösharjoitukset suomesta saksaan III 3 op o S3 Suulliset harjoitukset III 3 op o S5 Tekstilingvistiikka 3 op o S7 Kontrastiivinen lingvistiikka 3 op o S8 Kulttuuritieteen metodit 4 op o Erityisteemoista 16 op, eli yhteensä 36 op. Muut vapaasti valittavat opinnot kannattaa rakentaa mielekkäiksi kokonaisuuksiksi, jos mahdollista. Teknistä viestintää tukevia aineita ovat mm. hypermedia, tietojenkäsittelyoppi, informaatiotutkimus, eri kieliaineet, tiedotusoppi ja mediakulttuuri. Teknisen viestinnän valintaa on hyvä ennakoida myös jo kandidaatintutkinnossa. Tavoitteet ja toteutus Tekninen viestintä on monitieteinen ala, joka yhdistelee aineksia mm. kieli- ja käännöstieteistä, psykologiasta, graafisesta suunnittelusta ja käytettävyystutkimuksesta. Teknisellä viestinnällä tarkoitetaan prosessia, jossa luodaan, suunnitellaan ja välitetään teknistä informaatiota. Sen tavoitteena on ohjata ja kuvailla tieteellisiä tai teollisia prosesseja ja mekanismeja. Teknisen viestinnän erikoistumisohjelma perehdyttää teknisen viestinnän tieteellisiin ja ammatillisiin erityispiirteisiin, kehityslinjoihin ja trendeihin. Se tutustuttaa englannin- ja suomenkielisen teknisen dokumentaation konventioihin, dokumentoinnin osa-alueisiin ja prosesseihin, termityöhön sekä dokumentaation eri medioihin ja kuvalliseen ilmaisuun.

121 Teknisen viestinnän maisteriopinnot 121 Kaksivuotisen maisterin tutkintoon johtavan ohjelman tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet teknisen viestinnän asiantuntijatehtäviin ja jatkotutkimukseen. Teknisen viestijän työtehtäviin kuuluvat mm. käyttäjäryhmien analysoiminen, tiedonhaku sekä erilaisten teknisten dokumenttien suunnitteleminen, kirjoittaminen ja päivittäminen eri kohderyhmille. Ohjelma toteutetaan tiiviissä yhteistyössä yritysten kanssa: yhteistyömuotoja ovat vierailuluennot, työharjoittelu, yrityskäynnit ja yritysten tarpeisiin tehtävät tutkielmat. Kurssit TRENST1 TRENST11 suoritetaan ensimmäisenä vuonna ja kurssit TRENST12 ja TRENST13 toisena vuonna. Kurssien yhteydessä mainittu oheiskirjallisuus on lainattavissa teknisen viestinnän omasta pienkirjastosta teknisen viestinnän lehtorin huoneesta. Haku Teknisen viestinnän ohjelmaan on keväisin erillinen haku. Edellytyksenä ohjelmaan valitsemiseksi on, että opiskelija on kirjoilla Tampereen yliopistossa ja hän on suorittanut aineopinnot käännöstieteen englannissa tai englantilaisessa filologiassa. Jos hakijan aineopinnot ovat loppuvaiheessa, valintaa harkitaan tapauskohtaisesti. Etusija annetaan niille englannin pääaineopiskelijoille, jotka ovat suorittaneet HuK-tutkinnon. Näiden kriteerien lisäksi valinnassa otetaan huomioon hakuun kuuluva englanninkielinen essee. Mikäli hakijalla on edellisestä poikkeavia aineyhdistelmiä, valintaa harkitaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon kokonaishakijamäärä. Hakiessaan opiskelijalla tulee olla realistiset mahdollisuudet valmistua kahden vuoden kuluessa eli HuK-tutkinto tulisi olla suoritettu tai viimeistelyvaiheessa. Ohjelmaan valitaan vuosittain 20 opiskelijaa. Mikäli kriteerit täyttäviä hakijoita on alle 10, ohjelmaa ei järjestetä kyseisenä vuonna. Valituille tehdään syyslukukauden alussa henkilökohtainen opintosuunnitelma, jonka toteutumista seurataan säännöllisesti. Teknisen viestinnän ohjelmasta saa tarkempia tietoja verkko-osoitteesta SYVENTÄVÄT OPINNOT (80 op) sisältää tutkielmaopinnot (40 op) TRENST1 Tekninen dokumentointi su (5 op) Sisältö: Johdanto tekniseen viestintään ammattina ja tieteenalana. Perehtyminen kohderyhmäanalyysiin, alan lainsäädäntöön ja suomenkielisten teknisten dokumenttien analysoimiseen ja toteuttamiseen. Erityiskohteena käyttöohjetekstit. Opiskelutapa: Luento- ja harjoituskurssi, lopputyö. Arvosana. Oheiskirjallisuus: Huckin & Olsen (1991): Technical Writing and Professional Communication for Nonnative Speakers of English; Markel (2004): Technical Communication. TRENST2 Tekninen dokumentointi en (5 op) Sisältö: Perehtyminen englanninkielisten teknisten dokumenttien analysoimiseen, editoimiseen ja kirjoittamiseen. Opiskelutapa: Luento- ja harjoituskurssi. Arvosana. TRENST3 Teknisen viestinnän erityiskysymyksiä (4 op) Sisältö: Dokumentointiprosessin osa-alueet, teknisen viestijän ammatti ja yrityskenttä. Yksi erityisteema vuosittain. Opiskelutapa: Luennot, mahdollisesti osallistuminen Suomen tekniset dokumentoijat ry:n syysseminaariin, esitys / paneelikeskustelu, oppimispäiväkirja. Arvosana.

122 122 Kieli- ja käännöstieteiden laitos Oheiskirjallisuus: Hackos (1994): Managing Your Documentation Projects; artikkeleita, jotka jaetaan kurssin yhteydessä. TRENST4 Tekstien viestinnällinen sommittelu (2 op) Sisältö: Typografian ja layoutin perusteet. Dokumentaation visualisointi. OPISKELUTAPA: Luento- ja harjoituskurssi, taitto-ohjelmaan tutustuminen. Oheiskirjallisuus: Itkonen (2003): Typografian käsikirja. TRENST5 Johdatus WWW-tekniikoihin (3 op) Sisältö: Perehtyminen WWW-sivujen laatimiseen, mm. HTML-koodiin, CSS-tyylimuotoiluihin ja kuvankäsittelyyn. Opiskelutapa: Luento- ja harjoituskurssi, oman verkkosivuston laatiminen, tentti. Arvosana. Oheiskirjallisuus: Artikkeleita, jotka jaetaan kurssin yhteydessä. TRENST6 Rakenteinen ja modulaarinen dokumentaatio (3 op) Sisältö: Perehtyminen rakenteisten dokumenttien peruskäsitteisiin, modulaariseen dokumentaatioon ja yksilähteistämiseen. Opiskelutapa: Luento- ja harjoituskurssi, tutustuminen SGML/XML-ohjelmistoon. Oheiskirjallisuus: Ament (2003): Single Sourcing. Building Modular Documentation; artikkeleita, jotka jaetaan kurssin yhteydessä. TRENST7 Käytettävyys ja tekninen viestintä (3 op) Sisältö: Johdanto käytettävyyteen ja perehtyminen teknisten dokumenttien käytettävyyden erityiskysymyksiin. Opiskelutapa: Luento- ja harjoituskurssi, lopputyö. Oheiskirjallisuus: Nielsen (1993): Usability Engineering; Coe (1996): Human Factors for Technical Communicators. TRENST8 Terminologia ja tekniikan kieli (2 op) Sisältö: Termityön ja käsiteanalyysin perusteet. Terminologisten sanastojen ja tekniikan kielen ominaispiirteet. Opiskelutapa: Luento- ja harjoituskurssi, lopputyö. Oheiskirjallisuus: Ilmoitetaan kurssin yhteydessä. TRENST9 Online-ohjeet (2 op) Sisältö: Perehtyminen elektronisten ohjeiden tuottamiseen ja erilaisiin ohjejärjestelmiin. Opiskelutapa: Luento- ja harjoituskurssi, tutustuminen ohjetyökaluun. Oheiskirjallisuus: Horton (1994): Designing and Writing Online Documentation; artikkeleita, jotka jaetaan kurssin yhteydessä. TRENST10 Lopputentti (5 op) Sisältö: Antaa yleiskuvan teknisen viestinnän historiallisesta kehityksestä ja professionaalistumisesta. Perehdyttää kansainvälisen teknisen dokumentaation tuottamis- ja arviointikysymyksiin. Opiskelutapa: Kirjatentti. Kirjat saatavissa kurssikirjastosta, artikkelit jaetaan ohjelman alussa. Arvosana. Kirjallisuus: Hoft, Nancy L International Technical Communication: How to Export Information about High Technology. New York: John Wiley and Sons Publisher. Schriver, Karen A Dynamics in Document Design. Creating Texts for Readers. New York: John Wiley & Sons (huom.: ei sivuja ). Carliner, Saul Physical, Cognitive, and Affective: A Three-part Framework for Information Design. Technical Communication, November 2000, Volume 47, Number 4, De Jong, Menno & Schellens, Peter Jan Toward a Document Evaluation Methodology: What Does Research Tell Us About the Validity and Reliability of Evaluation Methods? IEEE Transactions on Professional Communication, September 2000, Volume 43, Number 3,

123 Käännöstiede (ruotsi) 123 Hart-Davidson, William On Writing, Technical Communication, and Information Technology: The Core Competencies of Technical Communication. Technical Communication, May 2001, Volume 48, Number 2, TRENST11 Työharjoittelu (4 op) Sisältö: Työkokemuksen hankkiminen teknisen viestinnän tehtävissä. Opiskelutapa: Noin kolmen kuukauden palkallinen harjoittelu teknisenä viestijänä tai opiskelijatyönä tehtävä dokumentaatiotoimeksianto. TRENST12 Teknisen viestinnän lukupiiri (2 op) Sisältö: Perehtyminen teknisen viestinnän kirjallisuuteen. Opiskelutapa: Esitykset ja seminaari-istunnot kirjallisuuden pohjalta, kirja-arvostelun kirjoittaminen. Kirjallisuus: Sovitaan osallistujien omien tutkimus- ja ammatillisten intressien pohjalta. TRENST13 Maisterintutkielmaseminaari (40 op) Sisältö: Pro gradu -työhön tarvittavien valmiuksien hankkiminen ja kehittäminen seminaarissa ja itsenäisesti. Hyväksytyn tutkimussuunnitelman toteuttaminen. Opiskelutapa: Aktiivinen osallistuminen seminaari-istuntoihin, tutkimusaineiston keruu, analyysi ja tieteellisen tutkimusraportin kirjoittaminen. Arvolause. KÄÄNNÖSTIEDE (RUOTSI) Käännöstieteen ruotsin oppiaineessa on mahdollista suorittaa perusopinnot (25 op) ja aine opinnot (35 op). Opinnoissa hankitaan kääntäjän perusammattitietous, johon kuuluvat käännöstaidon ohella hyvä kielitaito ja kulttuurin tuntemus sekä tietämys kääntämisen teoriasta. Opintojen rakenne Käännöstieteen ruotsin perusopinnot koostuvat kahdesta aihekokonaisuudesta: P1) Peruskielitaito, maantuntemus ja kulttuuri (12 op) P2) Johdatus käännösviestintään (13 op). Aineopinnoissa aihekokonaisuuksia on neljä, ja ne ovat laajuudeltaan vähintään 6 opintopistettä: A1) Viestintätaito, maantuntemus ja kulttuurit (6 op) A2) Käännösviestintä (6 8 op) A3) Johdatus tutkimusprosessiin (8 op) A4) Erityisteemat (13 15 op). Aineopintojen pakollisia opintoja (A1 A3) suoritetaan op ja valinnaisia opintoja (A4) op. Opiskelu Käännöstieteen ruotsin opiskeluoikeuden saa tasokokeen perusteella. Yksittäisiä opintojaksoja suorittavia opiskelijoita otetaan harjoituskursseille vain mahdollisuuksien mukaan. Etusija on opintokokonaisuuksien suorittajilla. Peruskielitaito-opintoja voi suorittaa vaihtoehtoisesti osallistumalla pohjoismaisten kielten opetukseen. Kyseisiin opintojaksoihin on viitattu kunkin yhteistyöopintojakson kohdalla.

124 124 Kieli- ja käännöstieteiden laitos Oppiaineen opetusohjelma julkaistaan syyslukukauden alussa. Ilmoittautuminen kursseille tapahtuu oppiaineen verkkosivuilla Yleistä opintoneuvontaa antaa päävastuulehtori. Yksittäisistä opintojaksoista saa tietoa kursseista vastaavilta lehtoreilta. Arviointi Opintojaksot arvioidaan asteikolla 1 5 lukuun ottamatta opintojaksoja TRRUAM1 Tulkkausviestinnän perusteet, TRRUAM2 Puheviestintä, TRRUAM3 Pohjoismaiden yhteiskuntaolot ja kulttuurit, TRRUAM8 Itsenäiset projektit, TRRUAM9 Kieliharjoittelu sekä TRMUAK2 Erikoisalojen kielet ja terminologia. Opintokokonaisuudet arvioidaan asteikolla erinomainen, kiitettävä, hyvä, tyydyttävä ja välttävä. Opintokokonaisuuksien arvosana määräytyy kaikkien asteikolla 1 5 arvioitavien opintojaksojen perusteella. PERUSOPINNOT (25 op) Tavoite: Perusopintojen tavoitteena on, että opiskelijan ruotsin kielen taito vahvistuu ja hän saavuttaa kääntäjältä edellytettävät viestinnälliset perusvalmiudet. Opiskelija oppii tarkastelemaan työkieliään ja lähde- ja kohdekulttuureitaan käännösviestinnän näkökulmasta. Hänen käsityksensä käännöstoiminnasta selkeytyy. P1) Perustieto, maantuntemus ja kulttuuri (12 op) TRRUPK1 Peruskielioppi (3 op) Sisältö: Kerrataan ruotsin kieliopin perusteet. Opiskelutapa: Harjoituskurssi. Arvosana. Pakollinen. Kirjallisuus: Fiilin, Ullamaija Hakala, Kristiina (1998). Fullträff. Ruotsin kielioppi- ja harjoituskirja. Helsinki: Finn Lectura. Oheiskirjallisuus: Hultman, Tor G. (2003). Svenska Akademiens språklära. Stockholm: Svenska Akademien; Lindholm, Hans (1997). Svensk grammatik. Svenska som främmande språk. Lund: Kursverksamhetens förlag; Nikander, Marja-Leena (1995). Ruotsin kielioppi. Helsinki: Otava. TRRUPK2 Suullinen viestintä (3 op) Sisältö: Käsitellään suomenkielisille vaikeita ruotsin foneettisia ja fonologisia piirteitä sekä harjoitellaan erilaisia suullisia kielenkäyttötilanteita. Opiskelutapa: Harjoituskurssi. Arvosana. Pakollinen. Oheiskirjallisuus: Hellström, Gunnar (1966). Så säger man. Stockholm: Almqvist & Wiksell; Lundström-Holmberg, Eva & af Trampe, Peter (1987). Elementär fonetik. Lund: Studentlitteratur; Svensk uttalsordlista (1994). Forskningscentralen för de inhemska språken. Skrifter 3. Helsingfors: Tryckericentralen Ab; Kjellin, Olle (1995). Svensk prosodi i praktiken. Uppsala: Hallgren & Fallgren studieförlag. Ks. myös Pohjoismaiset kielet TRRUPK3 Kirjoitusviestintä (4 op) Sisältö: Harjoitellaan kirjallista viestintää, perehdytään eri tekstilajeihin ja kehitetään kykyä ratkaista kieli- ja tyyliongelmia. Opiskelutapa: Harjoituskurssi. Arvosana. Pakollinen. Kirjallisuus: Svenska skrivregler utgivna av Svenska språknämnden (2001). Stockholm: Liber AB. Oheiskirjallisuus: Hultman, Thor G. (2003). Svenska Akademiens språklära. Stockholm: Svenska Akademien; Svensk ordbok (2001). Stockholm: Norstedts. Svenskt språkbruk. Ordbok över konstruktioner och fraser (2003). Stockholm: Norstedts och Svenska språknämnden. TRRUPK4 Ruotsin yhteiskuntaolot ja kulttuuri (2 op) Sisältö: Yleiskatsaus Ruotsin historiasta, yhteiskuntaoloista ja kulttuurista.

125 Käännöstiede (ruotsi) 125 Opislelutapa: Luentokurssi tai kirjatentti. Arvosana. Pakollinen. Kirjallisuus: Hellstam, Dagmar (1995). Sverige på svenska. Lund: Kursverksamhetens förlag; Weibull, Jörgen (1997). Sveriges historia. Stockholm: Svenska Institutet. Ks. myös Pohjoismaiset kielet P2) Johdatus käännös viestintään (13 op) TRMUPK1 Johdatus kääntäjän ja tulkin ammatteihin (2 op) Jos opiskelija sisällyttää tämän opintojakson muuhun opintokokonaisuuteen tai valinnaisiin opintoihin, hän suorittaa jonkin korvaavan opintojakson. Korvaavasta suorituksesta sovitaan päävastuulehtorin kanssa. Ks. Käännöstieteen yhteiset opinnot TRRUPK5 Tekstianalyysi (3 op) Sisältö: Perehdytään käännös- ja tulkkausviestinnän kannalta relevantteihin tekstianalyysimalleihin ja sovelletaan niitä erilaisissa analyysitehtävissä. Opiskelutapa: Luento- ja harjoituskurssi. Arvosana. Pakollinen. Oheiskirjallisuus: Kirjallisuusluettelo jaetaan opintojakson alussa. TRRUPK6 Käännösviestintä ruotsi suomi I (4 op) Sisältö: Analysoidaan ja käännetään lähinnä asiatekstejä yksilö-, pari- ja ryhmätöinä. Opiskelutapa: Harjoituskurssi ja harjoitustehtävien hyväksyttävä suorittaminen. Arvosana. Pakollinen. TRRUPK7 Käännösviestintä suomi ruotsi I (4 op) Sisältö: Käännetään yleiskielisiä tekstejä yksilö-, pari- ja ryhmätöinä. Opiskelutapa: Harjoituskurssi ja harjoitustehtävien hyväksyttävä suorittaminen. Arvosana. Pakollinen. Oheiskirjallisuus: Reuter, Mikael (2003). Översättning och språkriktighet. Helsingfors: Svensk språktjänst.; Svenska skrivregler utgivna av Svenska språknämnden (2001). AINEOPINNOT (35 op) Tavoite: Aineopintojen tavoitteena on, että opiskelijan käännöstaito harjaantuu edelleen ja hän oppii tarkastelemaan käännösviestintää teoreettisesta ja tieteellisestä näkökulmasta. A1) Viesintätaito, maantuntemus ja kulttuurit (6 op) TRRUAM1 Tulkkausviestinnän perusteet (3 op) Sisältö: Harjoitellaan pääasiassa konsekutiivitulkkausta. Muita harjoitusmuotoja ovat muisti- ja assosiaatioharjoitukset. Lisäksi tehdään opintovierailuja. Opiskelutapa: Harjoituskurssi. Vaihtoehtoinen opintojakson TRRUAM2 Puheviestintä kanssa. TRRUAM2 Puheviestintä (3 op) Sisältö: Harjoitellaan erilaisia keskustelutilanteita ja julkista esiintymistä. Opiskelutapa: Harjoituskurssi. Vaihtoehtoinen opintojakson TRRUAM1 Tulkkausviestinnän perusteet kanssa. TRRUAM3 Pohjoismaiden yhteiskuntaolot ja kulttuurit (3 op) Sisältö: Perehdytään pohjoismaisiin yhteiskunta- ja kulttuuri-instituutioihin sekä -ilmiöihin. Opiskelutapa: Luento- ja harjoituskurssi tai kirjatentti. Pakollinen. Kirjallisuus: Gustafsson, Harald (1997). Nordens historia. En europeisk region under 1200 år. Lund: Studentlitteratur; Swahn, Jan-Öjvind (2000). Folk i fest traditioner i Norden. Föreningen Nordens Årsbok. A2) Käännösviestintä (6 8 op) TRRUAM4 Käännösviestintä ruotsi suomi II (3 4 op) Sisältö: Käännetään vaativahkoja asiatekstejä sekä arvioidaan tekstejä ja niiden käännöksiä yksilö-, pari- ja ryhmätöinä. Opiskelutapa: Harjoituskurssi ja harjoitustehtävien hyväksyttävä suorittaminen. Arvosana. Pakollinen.

126 126 Kieli- ja käännöstieteiden laitos Edellytys: TRRUPK6 Käännösviestintä ruotsi suomi I tai vastaavat tiedot. TRRUAM5 Käännösviestintä suomi ruotsi II (3 4 op) Sisältö: Käännetään vaativahkoja asiatekstejä yksilö-, pari- ja ryhmätöinä. Mahdollisuuksien mukaan toteutetaan todellisia toimeksiantoja. Opiskelutapa: Harjoituskurssi ja harjoitustehtävien hyväksyttävä suorittaminen. Arvosana. Pakollinen. Edellytys: TRRUPK7 Käännösviestintä suomi ruotsi I tai vastaavat tiedot. A3) Johdatus tutkimusprosessiin (8 op) Y03 Käännöstieteen peruskurssi (3 op) Jos opiskelija sisällyttää tämän opintojakson muuhun opintokokonaisuuteen tai valinnaisiin opintoihin, hän suorittaa jonkin korvaavan opintojakson. Korvaavasta suorituksesta sovitaan päävastuulehtorin kanssa. Ks. Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen yhteiset opinnot TRRUAM6 Proseminaari (5 op) Sisältö: Kirjoitetaan suppea tieteellinen tutkielma prosessikirjoittamisen periaatteita noudattaen ja osallistutaan valituista ongelmakokonaisuuksista käytäviin seminaarikeskusteluihin. Opiskelutapa: Seminaari-istunnot keskusteluineen ja opponenttina toimiminen sekä seminaarityö. Arvosana. Pakollinen. A4) Erityisteemat (13 15 op) Opiskelija valitsee seuraavista opintojaksoista kursseja opintopisteen verran. TRRUAM7 Käännösviestintä ruotsi suomi ruotsi III (4 op) Sisältö: Käännetään laaja tekstikokonaisuus joko ruotsista suomeen tai suomesta ruotsiin ja toimitaan käännöksen tarkastajan roolissa. Opiskelutapa: Seminaari-istunnot keskusteluineen ja kommentoidut käännökset. Arvosana. TRRUAM8 Itsenäiset projektit (3 8 op) Sisältö ja suoritustapa: Käännöstieteen yhteisiä aineopintoja, pohjoismaisten kielten aineopintoja ja/tai käännöstieteellistä kirjallisuutta sopimuksen mukaan. Kirjallisuus: Sopimuksen mukaan. TRRUAM9 Kieliharjoittelu (4 5 op) Sisältö: Noin 2 3 kuukauden oleskelu Ruotsissa tai muussa Pohjoismaassa. Suoritustapa: Todistus oleskelusta, loppuraportti. TRMUAK2 Erikoisalojen kielet ja terminologia (2 3 op) Sisältö: Yleiskielen ja erikoiskielen erot, terminologia, käsite, käsitejärjestelmä, määritelmä, termi, sanastonlaadinta, terminografia. Opiskelutapa: Käännöstieteen yhteinen luentokurssi tai kirjatentti (1 op), oppi ainekohtaiset harjoitukset (1 2 op). Kirjallisuus: Sanastotyön käsikirja (1988) sekä artikkeleita sopimuksen mukaan. KÄÄNNÖSTIEDE (SAKSA) Käännöstiede (saksa) ohjaa opiskelijansa kulttuurienvälisen viestinnän pariin eli tilanteisiin, joissa luodaan tekstejä mitä erilaisimpiin käyttötarkoituksiin. Matkailupalveluja markkinoidaan ja yritysten verkkosivuja julkaistaan eri kielillä. Kansainvälisiä sopimuksia laaditaan ja lainsäädäntöä yhtenäistetään. Monikielisiä konferensseja järjestetään. Koneiden ja laitteiden käyttöön tarvitaan ohjeita maassa kuin maassa. Näissä tilanteissa vaaditaan viestintää eri kielillä ja tarvitaan kulttuureihin, kieleen ja tarkoituksenmukaisten tekstien tuottamiseen liittyvää analysointitaitoa ja asiantuntemusta.

127 Käännöstiede (saksa) 127 Opintojen kuluessa opiskelija kasvattaa kieli- ja kulttuuriparin asiantuntemustaan sekä perehtyy erityisaloihin ja niiden viestintään. Tavoitteena on oppia analysoimaan ja tuottamaan eri tekstilajeja kääntämiseen liittyvissä viestintätilanteissa. Tulkkauksen opinnoissa harjaannutaan toimimaan monikielisissä suullisissa viestintätilanteissa. Opintojen kuluessa opiskelija hankkii itselleen erinomaisen suomen ja saksan kielen viestintätaidon. Maisteriopinnoissa opiskelija voi valita joko kääntämisen tai tulkkauksen linjan. Työkielten hallinta Pääaineopiskelijoille suomi on A-työkieli ja saksa B-työkieli (ks. edellä Käännöstieteen opinnot). Sivuaineopiskelijalle saksa on yleensä C-työkieli. Pää aineeseen kuuluu käännöstieteen suomen opintoja 20 opintopistettä, joista puolet suoritetaan kandidaatintutkinnossa ja puolet maisterintutkinnossa. Opintojen alkuvaiheessa kehitetään saksan kielen taitoa sellaiselle tasolle, että ammatillisten viestintätaitojen harjoittelu varsinaisilla käännös- ja tulkkauskursseilla tulee mahdolliseksi. Kielitaidon täydennysopinnot (20 op) kuuluvat kaikille oppiaineen opiskelijoille. Yksittäisistä opintojaksoista voi kuitenkin hakea vapautusta tasokokeen perusteella. Opintopisteet sijoittuvat kandidaatin tutkinnossa muihin opintoihin. Olennainen osa opintoja on kieli- ja kulttuuriharjoittelu, joka suoritetaan kandidaatinopintojen aikana. Opintojen sujuva eteneminen edellyttää kielitaidon osalta jatkuvaa aktiivista itseopiskelua. Kieli- ja kulttuuriharjoittelun sijoittuminen opintojen alkuvaiheeseen vähentää myöhempien opintojen kuormittavuutta. Siksi on suositeltavaa hankkia tietoa ulkomaisista harjoittelupaikoista ja vaihto-ohjelmista jo opintojen alkuvaiheessa. Tietoa saa muun muassa laitoksen vaihto-ohjelmista vastaavalta amanuenssilta. Oppiaineen käytäntöjä Oppiaineen opetusohjelma tarkkoine opetusaika- ja paikkatietoineen julkaistaan syyslukukauden alussa. Ilmoittautuminen kursseille tapahtuu oppiaineen verkkosivuilla osoitteessa Oppiaineen verkkosivuilla olevia tietoja kannattaa seurata säännöllisesti. Yleistä opintoneuvontaa antaa assistentti, ja opinnoissa ohjaavat myös tutoropettajat. Yksittäisiä opintojaksoja koskevaa tietoa saa kursseista vastaavilta opettajilta. Opintojaksokoodit ja -nimitykset kuvaavat suositeltavaa suoritusjärjestystä (esim. Puheviestintä I ennen opintojaksoa Puheviestintä II.) Käännöstiede (saksa) tekee yhteistyötä saksan kielen ja kulttuurin oppiaineen kanssa. Esimerkiksi osa täydennysopinnoista järjestetään yhdessä ja kummankin oppiaineen opiskelijat voivat suorittaa valinnaisia opintoja toisessa oppiaineessa. Yhteistyön avulla pyritään lisäämään opiskelijan valinnanmahdollisuuksia. Sivuaineopiskelijat Sivuaineopiskelijoiksi pyrkivien saksan kielen taito arvioidaan syyslukukauden alussa järjestettävällä tasokokeella. Kokeesta ilmoitetaan oppiaineen ilmoitustaululla ja verkkosivuilla.

128 128 Kieli- ja käännöstieteiden laitos Sivuaineopiskelijan on opiskeltava oppiaineesta vähintään perusopinnot (25 op) saadakseen kokonaismerkinnän. Opintojaksojen yleinen suoritusjärjestys ilmenee oppiaineen laatimista erillisistä ohjeista, joita on saatavissa oppiaineen assistentilta. Jos opiskelijalla on pää- tai sivuaineena jokin muu käännöstieteen oppiaine, niin käännöstieteen yhteisiä opintojaksoja ei voi sisällyttää kahteen eri oppiaineeseen. Tällöin opiskelijan pitää korvata yhteiset opintojaksot (5 op) suorittamalla vastaava määrä laitoksen yhteisiä tai aineopintojen valinnaisia opintojaksoja. Aineopintojen valinnaisten opintojaksojen suorittamisesta on sovittava opintojaksoista vastaavien opettajien kanssa. Korvaavuudesta sovitaan assistentin kanssa. Käännöstieteen muiden oppiaineiden pääaineopiskelijat voivat poiketa opintojen yleisestä suoritusjärjestyksestä ja opiskella saksaa C-työkielenä valitsemalla sopivia kursseja sekä aine- että syventävistä opinnoista. Tällä pyritään toisaalta siihen, että sivuaineopiskelijan ei ole välttämätöntä suorittaa esimerkiksi suomi saksa-käännöskursseja, ja toisaalta siihen, ettei opintoihin muodostu turhaa päällekkäisyyttä. Opastusta saksan opiskeluun C-työkielenä saa oppiaineen henkilökunnalta. Korvaavat suoritukset Opintojaksoja korvaavista suorituksista on neuvoteltava aina asianomaisen opettajan kanssa. Opintokokonaisuuksien arvostelu Opintokokonaisuuksien kokonaismerkinnät kannattaa kirjauttaa heti, kun vaadittavat suoritukset on tehty. Perusopinnot Arvosana määräytyy niiden opintojaksojen keskiarvon perusteella, joista annetaan arvosana. Aineopintojen suorittaminen edellyttää perusopinnoista vähintään arvosanaa hyvät tiedot (3). Kokonaismerkintä haetaan assistentilta. Aineopinnot Arvosana määräytyy niiden opintojaksojen keskiarvon perusteella, joista annetaan arvosana. Syventävien opintojen suorittaminen edellyttää aineopinnoista vähintään arvosanaa hyvät tiedot (3). Kokonaismerkintä haetaan assistentilta. Syventävät opinnot Arvosana määräytyy niiden opintojaksojen keskiarvon perusteella, joista annetaan arvosana. Erinomaiset tiedot edellyttävät pro gradu -tutkielmasta vähintään arvosanaa cum laude approbatur. Muutoin pro gradu -tutkielman arvosana ei vaikuta syventävien opintojen kokonaisarvosanaan. Kokonaismerkinnän antaa professori.

129 Käännöstiede (saksa) 129 Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (180 op) Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto käännöstieteen saksan oppiaineessa on rakenteeltaan seuraavanlainen: Laitoksen yhteiset opinnot op Pakolliset kieliopinnot 5 op Ks. yleiset kieli- ja viestintäopinnot. Äidinkieli 2 op Toinen kotimainen kieli 3 op Vieraan kielen opinnot korvautuvat pääaineella. Pääaine 90 op Käännöstiede (saksa) perusopinnot 25 op Käännöstiede (saksa) aineopinnot 55 op (pakollisia opintoja 52 op, sisältäen kandidaatintutkielmaopinnot 10 op) Käännöstiede (suomi) 10 op Muut opinnot op Muihin opintoihin tulee sisältyä vähintään yhden sivuaineen perusopinnot (25 op). Lisäksi on suositeltavaa suorittaa sivuaineen aineopintoja, toisen sivuaineen perusopinnot tai muita mielekkäitä opintokokonaisuuksia. Sivuaineen voi valita vapaasti. Lisäksi muihin opintoihin luetaan pääaineen täydennysopinnot (20 op). Opinnot kannattaa suunnitella niin, että laitoksen yhteiset opinnot suoritetaan heti opintojen alkuvaiheessa. Pakollisten kieliopintojen suorittamisesta on myös syytä huolehtia riittävän varhaisessa vaiheessa. Äidinkielen opinnot (puheviestinnän perusteet) eivät sisälly käännöstieteen suomen opetukseen. On syytä huomata, että pääaineen perus- ja aine opinnot sisältävät käännöstieteen yhteisiä opintoja. LAITOKSEN YHTEISET OPINNOT op Käännöstieteen saksan opiskelijat suorittavat humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoa varten kieli- ja käännöstieteiden laitoksen yhteisistä opinnoista seuraavat opintojaksot (ks. kurssikuvaukset kohdasta Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen yhteiset opinnot): XXX Tietotekniikan peruskurssi (3 op) Opintojakso suositellaan suoritettavaksi opintojen alkuvaiheessa. Y00 Johdatus laitoksen tieteenaloihin (2 op) Opintojakso suositellaan suoritettavaksi opintojen ensimmäisenä vuonna. Y03 Käännöstieteen peruskurssi (3 op) Opintojakso suositellaan suoritettavaksi opintojen toisena vuonna. Lisäksi pääaineopiskelijan on suoritettava yksi seuraavista opintojaksoista: Y01 Fonetiikan peruskurssi (2 op) Y02 Yleisen kielitieteen peruskurssi (3 op) Y04 Johdatus kirjallisuudentutkimukseen (2 op) TÄYDENNYSOPINNOT 20 op Tavoite: B- tai C-työkielen suullisen ja kirjallisen taidon saattaminen tasolle, joka mahdollistaa käännös- ja tulkkausviestinnän opintojen aloittamisen. Täydennysopinnot järjestetään yhteistyössä saksan kielen ja kulttuurin oppiaineen kanssa, ja ne ovat pakollisia ensimmäisen vuoden pääaine opiskelijoille, mutta yksittäisistä opintojaksoista voi hakea vapautusta tasokokeen

130 130 Kieli- ja käännöstieteiden laitos perusteella. Täydennysopinnot sijoittuvat tutkintorakenteessa kohtaan Muut opinnot. TRSAT01 Ääntämisharjoitukset (2 op) Sisältö/opiskelutapa: Ääntämisharjoituksia kielistudiossa. Hyväksymismerkintä. Pakollinen. Oheiskirjallisuus: Freihoff et al. 1995: Deutsche Aussprachelehre. (ks. Saksan kieli ja kulttuuri) TRSAT02 Kielioppiharjoitukset (4 op) Sisältö: Saksan kieliopin perusteet. Opiskelutapa: Johdantoluennot ja harjoituksia. Hyväksymismerkintä. Pakollinen. (ks. Saksan kieli ja kulttuuri) TRSAT03 Puhevalmius- ja kuullunymmärtämisharjoitukset (6 op) Sisältö: Suullisen viestinnän ja kuullunymmärtämisen harjoituksia saksaksi (keskusteluja, referaatteja ym.). Opiskelutapa: Pienryhmäharjoituksia. Hyväksymismerkintä. Pakollinen. TRSAT04 Kirjalliset harjoitukset (4 op) Sisältö: Tekstien tuottaminen saksaksi, tekstikonventioihin tutustuminen. Opiskelutapa: Harjoituksia. Hyväksymismerkintä. Pakollinen. TRSAT05 Tekstinymmärtämis- ja sanastoharjoitukset (4 op) Sisältö/opiskelutapa: Eri tekstilajien lukemista ja analysointia, tekstinymmärtämisharjoitukset, sanastotyö. Hyväksymismerkintä. Pakollinen. Oheiskirjallisuus: Esim. Saksan perussanasto PERUSOPINNOT 25 op Tavoite: B-työkielen eli saksan kielen tuntemus ja käyttötaito paranee, ja opiskelija omaksuu ammattimaisessa kääntämisessä ja tulkkauksessa tarvittavat viestinnälliset perusvalmiudet. Opiskelija tutustuu käännösprosessin vaiheisiin, kääntäjän ja tulkin työvälineisiin ja tiedonhankintamenetelmiin, ja hänen käsityksensä käännös- ja tulkkausviestinnästä asiantuntijatoimintana selkiytyy. Opiskelija oppii tarkastelemaan lähde- ja kohdekulttuureita käännösviestinnän näkökulmasta. Perusopintojen kaikki opintojaksot ovat pakollisia käännöstieteen saksan pää aine opiskelijoille. Jos opiskelijalla on pää- tai sivuaineena jokin muu käännöstieteen oppiaine, niin käännöstieteen yhteisiä opintojaksoja ei voi sisällyttää kahteen eri oppiaineeseen. Tällöin opiskelijan pitää korvata opintojakso tai opintojaksot sisällyttämällä tutkintoonsa laitoksen yhteisiä opintoja tai aineopintojen valinnaisia opintojaksoja tarvittavan opintopistemäärän verran. Aineopintojen valinnaisten opintojaksojen suorittamisesta on sovittava opintojaksoista vastaavien opettajien kanssa. Korvaavuudesta sovitaan assistentin kanssa. TRMUPK1 Johdatus kääntäjän ja tulkin ammatteihin (2 op) Ks. käännöstieteen yhteiset opinnot. TRMUPK2 Johdatus käännös prosessiin (3 op) Yhteinen osio (1 op), ks. käännöstieteen yhteiset opinnot. Oppiainekohtainen osio (2 op) Sisältö: Yhteisessä osiossa opittujen tietojen ja taitojen soveltaminen kieli- ja kulttuuripariin suomi saksa. TRSAPK1 Johdatus itseopiskeluun (1 op) Sisältö: Tutustuminen itseopiskelumateriaaliin ja kielitaidon itsenäisen kehittämisen mahdollisuuksiin sekä Tampereen saksankieliseen kulttuurielämään. Opiskelutekniikoihin tutustumista. Opiskelutapa: Johdantoluennot ja itsenäiset harjoitukset. Hyväksymismerkintä. Pakollinen. TRSAPK2 Kulttuuritietous I (3 op) Sisältö: Kulttuurin käsite ja tekstit kulttuurin ilmentäjinä. Saksa, Sveitsi ja Itävalta kulttuurialueina ja niiden vertailu Suomeen. Opiskelutapa: Luento- ja harjoituskurssi, ryhmätyönä laaditun harjoitustyön suullinen ja kirjallinen esittäminen. Vaihtoehtoisesti kirjallisuusessee. Arvosana. Pakollinen.

131 Käännöstiede (saksa) 131 Oheiskirjallisuus: Ilmoitetaan kurssin yhteydessä. TRSAPK3 Funktionaalinen kieli oppi (4 op) Sisältö: Saksankielisen ilmaisutaidon syventäminen käännösviestintää varten lauserakenteita, sananmuodostusta, kieliopin viestinnällisiä funktioita ja käyttömahdollisuuksia tarkastelemalla. Kieliopillisiin käsitteisiin perehtyminen. Opiskelutapa: Luento- ja harjoituskurssi. Arvosana. Pakollinen. Oheiskirjallisuus: Engel 1991: Deutsche Grammatik; Heringer 1989: Grammatik und Stil; Nieder 1987: Lernergrammatik für Deutsch als Fremdsprache; artikkeleita. TRSAPK4A Puheviestintä I (4 op) Sisältö: Puheiden valmistelu ja toteuttaminen erilaisiin julkisiin tarkoituksiin ja tilaisuuksiin. Keskusteluvalmiuksien, esiintymistaitojen ja esiintymisvarmuuden harjoittelu. Opiskelutapa: Harjoituskurssi palautekeskusteluineen. Arvosana. Pakollinen. Oheiskirjallisuus: Esim. Krieger et al. 1998: Praxis-Handbuch Rhetorik. TRSAPK4B Puheviestintä II (4 op) Sisältö: Puheiden ja esitelmien valmistelu julkisiin tilaisuuksiin esim. liike-elämään ja erilaisiin konferensseihin. Esiintymistaito. Tulkkausvalmiuden kehittäminen. Opiskelutapa: Harjoituskurssi palautekeskusteluineen, osittain kenttätilanteissa. Arvosana. Pakollinen. Oheiskirjallisuus: Vaihtuva valikoima tieteellisiä tekstejä; osittain Tiittula 1993: Kulttuurit kohtaavat: suomalais saksalaiset kulttuurierot talouselämän näkökulmasta. TRSAPK5 Kirjallinen viestintä I (4 op) Sisältö: Ammattimaisen kirjallisen vies tinnän perusteet. Viestinnällinen ja kult tuuri kontrastiivinen tekstianalyysi. Tekstien tuottaminen kääntämisen kannalta keskeisissä tekstilajeissa. Opiskelutapa: Johdanto-osuutena artikkelikokoelman kirjallinen tenttiminen; harjoituskurssi ja henkilökohtainen palautekeskustelu. Arvosana. Pakollinen. Kirjallisuus: Artikkelikokoelma. AINEOPINNOT 55 op Tavoite: Työkielten käyttövarmuus kasvaa ja lähde- ja kohdekulttuurien tuntemus syvenee. Opiskelijan käännös- ja tulkkaustaito A- ja B- työkielten välillä harjaantuu, ja hän perehtyy erikoisalojen viestintään ja tutustuu johonkin kääntämisen osa-alueeseen tai tulkkaukseen. Opiskelija perehtyy myös käännöstieteen pääsuuntauksiin ja saa perusvalmiudet tieteellisen tekstin tuottamiseen. Jos opiskelijalla on pää- tai sivuaineena jokin muu käännöstieteen oppiaine, niin käännöstieteen yhteisiä opintojaksoja ei voi sisällyttää kahteen eri oppiaineeseen. Tällöin opiskelijan pitää korvata opintojakso tai opintojaksot sisällyttämällä tutkintoonsa aineopintojen valinnaisia opintojaksoja tai laitoksen yhteisiä opintoja tarvittava opintopistemäärä. Aineopintojen valinnaisten opintojaksojen suorittamisesta on sovittava opintojaksoista vastaavien opettajien kanssa. Korvaavuudesta sovitaan assistentin kanssa. Sivuaineopiskelija voi korvata pääaineopiskelijoille pakollisen kieli- ja kulttuuriharjoittelun (TRSAAK1, 4 op) laitoksen yhteisiä opintoja tai aineopintojen valinnaisia opintojaksoja suorittamalla. Pakolliset opintojaksot Pakollisten opintojaksojen osuus aineopinnoista on 52 opintopistettä. TRMUAK1 Johdatus tulkkaus prosessiin (2 op) Käännöstieteen yhteinen osio (1 op), ks. käännöstieteen yhteiset opinnot. Oppiainekohtainen osio (1 op) Sisältö: Yhteisessä jaksossa opittujen tietojen ja taitojen soveltaminen konkreettiseen tulkkaustapaukseen. Opiskelutapa: Harjoituskurssi ja ryhmätyö. Pakollinen. Oheiskirjallisuus: Artikkeleita tulkin valmistautumisesta ja muistitoiminnoista.

132 132 Kieli- ja käännöstieteiden laitos TRMUAK2 Erikoisalojen kielet ja terminologia (2 op) Yhteinen osio (1 op), ks. käännöstieteen yhteiset opinnot. Oppiainekohtainen osio (1 op) Sisältö: Yhteisessä jaksossa opittujen tietojen ja menetelmien soveltaminen sanaston laatimiseen. Opiskelutapa: Harjoituskurssi. Pakollinen. Oheiskirjallisuus: Arntz & Picht 1989: Einführung in die Terminologiearbeit; Arntz 2001: Fachbezogene Mehrsprachigkeit in Recht und Technik; Hohnhold 1990: Übersetzungsorientierte Terminologiearbeit. Eine Grundlegung für Praktiker; Sanastotyön käsikirja TRMUAK3 Kandidaatintutkielmaseminaari ja kandidaatintutkielma (10 op) Ks. käännöstieteen yhteiset opinnot. TRMUAK4 Typografian perusteet kääntäjille (3 op) Ks. käännöstieteen yhteiset opinnot. TRSAAK1 Kieli- ja kulttuuri harjoittelu (4 op) Sisältö: Omakohtainen tutustuminen saksankielisten maiden kulttuureihin, oman ja vieraan kulttuurin erojen ja yhtäläisyyksien tiedostaminen. Opiskelutapa: Vähintään 2 kuukauden oleskelu saksankielisessä maassa (suositeltavin suoritustapa opiskelijavaihto) ja loppuraportti. Hyväksymismerkintä. Pakollinen. TRSAAK2 Kulttuuritietous II (3 op) Sisältö: Saksa, Sveitsi ja Itävalta liittovaltioina ja kulttuurialueina (mm. hallinto- ja koulutusjärjestelmät) ja vertailu Suomeen. Arkipäivän tavat ja perinteet. Tiedollisen perustan kehittäminen kulttuurien välisiin viestintätilanteisiin. Tiedonhaun, tiedon esittämisen ja julkisen esiintymisen harjoittelu. Opiskelutapa: Luento- ja harjoituskurssi. Hyväksymismerkintä. Pakollinen. Oheiskirjallisuus: Mm. Bundeszentrale für politische Bildung 1998: Interkulturelles Lernen; Mog u. Althaus 1992: Die Deutschen in ihrer Welt. Tübinger Modell einer integrativen Landeskunde. TRSAAK3 Kirjallinen viestintä II (4 op) Sisältö: Tekstilajien erityispiirteet ja käännöstoiminnan kannalta keskeisten tekstilajien analyysi. Tekstien laatiminen ja ilmaisukeinojen kehittäminen. Opiskelutapa: Harjoituskurssi ja projektityö. Arvosana. Pakollinen. Oheiskirjallisuus: Ks. TRSAPK5 Kirjallinen viestintä I. TRSAAK4A Käännösviestintä saksa suomi I (4 op) Sisältö: Käännöstaidon kehittäminen saksasta suomeen, työselosteen laatiminen, tiedonhaku- ja ongelmanratkaisutaitojen kehittäminen, käännösten arviointi. Opiskelutapa: Seminaarityöskentely. Arvosana. Pakollinen. Oheiskirjallisuus: Sovitaan opetuksen yhteydessä. TRSAAK4B Käännösviestintä saksa suomi II (4 op) Sisältö: Jatkoa kurssille saksa suomi I. Mainittujen taitojen syventäminen. Opiskelutapa: Seminaarityöskentely. Arvosana. Pakollinen. Oheiskirjallisuus: Sovitaan opetuksen yhteydessä. TRSAAK4C Käännösviestintä saksa suomi III (4 op) Sisältö: Johdatus erikoisalojen käännösviestintään. Käännösten laatiminen. Opiskelutapa: Luento- ja harjoituskurssi. Arvosana. Pakollinen. Oheiskirjallisuus: Sovitaan opetuksen yhteydessä. TRSAAK5A Johdatus B-työkieleen kääntämiseen (4 op) Sisältö: B-työkieleen kääntämisen edellytykset, erityispiirteet ja ongelmat. Suomalaiselle kulttuurille ominaisten tapojen, asioiden ja ilmiöiden välittäminen saksankielisten maiden kulttuuriin. Opiskelutapa: Seminaarityöskentely. Arvosana. Pakollinen.

133 Käännöstiede (saksa) 133 Oheiskirjallisuus: Sovitaan opetuksen yhteydessä. TRSAAK5B Käännösviestinnän perusteet suomi saksa (4 op) Sisältö: Käännöstaidon kehittäminen; käännösprosessin erityispiirteet ja toimintatavat B-työkieleen käännettäessä. Johdatus erikoisalojen käännösviestintään. Opiskelutapa: Seminaarityöskentely. Arvosana. Pakollinen. Oheiskirjallisuus: Sovitaan opetuksen yhteydessä. TRSAAK6 Puhetilanteet ja tulkkaus (4 op) Sisältö: Toimiminen tulkattavan keskus telijan ja dialogitulkin rooleissa sekä viestin välittymisen ja tulkkauksen poh timinen näistä rooleista käsin. (Dia logi) tulkkauksen menetelmät: toimeksi antoon valmistautuminen, tilanteeseen vaikuttaminen ja sopeutuminen, tarkennuskysymykset, vuorottelu. Julkisen puheen ja esiintymisen sekä siihen liittyvän paineenhallinnan harjoittelu. Opiskelutapa: Harjoitukset valmistautumistehtävineen opetustilassa ja kenttätilanteissa sekä oman oppimisen reflektointi oppimispäiväkirjassa. Arvosana. Pakollinen. Oheiskirjallisuus: Artikkeleita retoriikasta ja tulkkauskirjallisuudesta. Valinnaiset opintojaksot Pääaineopiskelijan on suoritettava valinnaisia opintojaksoja vähintään 3 op. TRSAAK7 on pakollinen niille, jotka jatkavat syventävissä opinnoissa tulkkauksen linjalla. TRMUAK5 Johdatus kaunokirjalliseen kääntämiseen (4 op) Ks. käännöstieteen yhteiset opinnot. TRMUAK6 AV-kääntämisen johdantokurssi (2 op) Ks. käännöstieteen yhteiset opinnot. TRSAAK7 Asioimistulkkaus (4 op) Sisältö: Tulkkaustilanteiden analyysi, asioimistulkin roolissa toimiminen, viestin välittyminen asioimistilanteissa, eettinen ammattikäyttäytyminen. Asioimistulkkauksen menetelmät: toimeksiantoon valmistautuminen, asiakkaiden ohjaus, tilanteeseen vaikuttaminen ja tilanteeseen sopeutuminen, tarkennuskysymykset, vuorottelu. Opiskelutapa: Harjoitukset valmistautumistehtävineen ja palautekeskusteluineen. Arvosana. Pakollinen tulkkauksen linjan syventäviin opintoihin jatkaville, muille vapaaehtoinen. Oheiskirjallisuus: Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto: Ammattisäännöt; Opetushallitus 2002: Asioimistulkin ammattitutkinto. Tutkinnon perusteet. TRSAAK8 Radiouutisten toimittaminen saksan kielellä (1-2 op) Sisältö: Käännösten laatiminen saksankieliseen uutislähetykseen ajankohtaisista uutisista. Opiskelutapa: Harjoituskurssi ja henkilökohtainen palautekeskustelu. Hyväksymismerkintä. Valinnainen. TRSAAK9 Katsaus käännöstieteelliseen kirjallisuuteen (4 op) Sisältö: Perehtyminen valikoimaan käännöstieteellistä kirjallisuutta. Kirjallisuus: Sovitaan opintojakson vastuuhenkilön kanssa. Opiskelutapa: Kirjatentti. Arvosana. Valinnainen. TRSAAK10 Muita aineopintoja (1-10 op) Sisältö: Opintojaksoon voi sisällyttää muissa oppiaineissa, esim. saksan kieli ja kulttuuri, muissa yliopistoissa tai ulkomailla suoritettuja opintoja, jotka liittyvät pääaineen opintoihin. Myös pääaineen opintoihin liittyvä työharjoittelu voidaan sisällyttää tähän opintojaksoon. Opintojaksoon sisällytettävistä opinnoista sovitaan oppiaineen assistentin kanssa.

134 134 Kieli- ja käännöstieteiden laitos Filosofian maisterin tutkinto (120 op) Kandidaatintutkinnon suorittanut opiskelija valitsee syventävissä opinnoissa kääntämisen tai tulkkauksen linjan, jonka opinnot hän suorittaa kokonaisuudessaan; tutkielmaopinnot ovat kummankin linjan opiskelijoille yhteiset. Osa opinnoista on yhteisiä. Toisen linjan opintoja voi mahdollisuuksien mukaan sisällyttää tutkintorakenteen kohtaan muut opinnot, mutta kursseille osallistumisesta tulee sopia erikseen kunkin kurssin opettajan kanssa. Kääntämisen linjan kurssit on tarkoitettu ensisijaisesti kääntämisen linjan opiskelijoille, tulkkauksen linjan kurssit tulkkauksen linjan opiskelijoille. Laitoksen yhteisistä opinnoista opiskelija suorittaa pakollisena opintojakson Y06 Käännöstieteellinen tutkimus ja metodit. Tutkintorakenteen kohtaan muut opinnot (26 op) opiskelija voi esimerkiksi sijoittaa kandidaatintutkinnossa aloittamansa sivuaineen loput aineopinnot. Laitoksen yhteiset opinnot 4 op Pääaine 90 op Käännöstiede (saksa) 80 op (sis. tutkielmaopinnot 40 op) Käännöstiede (suomi) 10 op Muut opinnot 26 op SYVENTÄVÄT OPINNOT Kääntämisen linjan opintojen tavoitteena on A- ja B-työkielten välinen ammattimainen käännöskompetenssi sekä valmius toimia työelämässä kääntämisen asiantuntijana ja kehittäjänä. Opiskelija perehtyy syvällisesti käännöstieteeseen ja sen tutkimusmenetelmiin sekä kehittää kykyään tehdä itsenäisesti tutkimustyötä. Tulkkauksen linjan opintojen tavoitteena on tulkkausalan ja kulttuurienvälisen viestinnän hyvä tuntemus, valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen sekä valmiudet toimia työelämässä tulkkauksen asiantuntijana ja kehittäjänä. Oikeustulkkaus ja virallinen kääntäminen on yksi perehtymisalue, konferenssitulkkaus toinen. Sivuaineeksi suositellaan puheoppia. Laitoksen yhteiset opinnot (4 op) Y06 Käännöstieteellinen tutkimus ja metodit (4 op) Ks. kieli- ja käännöstieteiden laitoksen yhteiset opinnot. Oppiaineen yhteiset opinnot TRSASM2 Tutkielmaopinnot (40 op) Tutkielmaopinnot koostuvat tutkielmaseminaarista ja pro gradu -tutkielmasta. TRSASM2A Tutkielmaseminaari (5 op) Sisältö: Pro gradu -työhön, tutkimusprosessiin ja tieteelliseen kirjoittamiseen tarvittavien valmiuksien hankkiminen ja kehittäminen. Opiskelutapa: Aktiivinen osallistuminen seminaareihin ja toimiminen opponenttina, pro gradu -työn tutkimussuunnitelma ja seminaarityö, joka on samalla tutkielman osaraportti. Hyväksymismerkintä. Pakollinen. TRSASM2B Pro gradu -tutkielma (35 op) Tieteellinen tutkielma, joka osoittaa oman tieteenalan tutkimuskysymysten ja -menetelmien hallintaa. Tutkielman pituus on vähintään 60 sivua. Tutkielma kirjoitetaan suomeksi tai saksaksi, ja sen loppuun liitetään kieliparin toisella kielellä laadittu 5 20 sivun pituinen lyhennelmä. Arvolause. Pakollinen. TRSASM7 Muita syventäviä opintoja (2 6 op) Sisältö: Opintojaksoon voi sisällyttää muissa oppiaineissa, esim. saksan kieli ja kulttuuri, muissa yliopistoissa tai ulkomailla suoritettuja opintoja, jotka liittyvät pääaineen opintoihin. Opintojaksoon sisällytettävistä opinnoista sovitaan oppiaineen professorin kanssa. Vapaaehtoinen.

135 Käännöstiede (saksa) 135 Kääntämisen linjan opinnot (40 op) Kaikki opintojaksot ovat pakollisia kääntämisen linjan opiskelijoille lukuun ottamatta opintojaksoa TRSASM1B. Erikoisaloista valitaan yksi, josta suoritetaan seminaari kumpaankin suuntaan (saksa suomi ja suomi saksa). TRMUSM1 Käännösteknologian perusteet (2 op) Ks. käännöstieteen yhteiset opinnot. TRSASM1A Virallisten käännösten laatiminen saksa suomi (4 op) Sisältö: Tutustuminen lakiin ja asetukseen virallisista kääntäjistä sekä viranomaisohjeisiin, suomalaisten ja saksalaisten (itävaltalaisten, sveitsiläisten) yleisten asiakirjojen kontrastiivinen tarkastelu ja systeeminen tulkinta, virallisen kääntämisen menetelmät, lähteiden käyttö, käännösten laatiminen case-harjoituksina. Opiskelutapa: Seminaarityöskentely. Arvosana. Pakollinen. Oheiskirjallisuus: Virallista kääntäjää koskevat säädökset (Suomen säädöskokoelma), artikkelikokoelma virallisesta kääntämisestä ja käsiteltävien asiakirjojen aihepiiristä. TRSASM1B Virallisten käännösten laatiminen suomi saksa (4 op) Sisältö: Tutustuminen saksalaisiin säädöksiin ja viranomaisohjeisiin, suomalaisten ja saksalaisten (itävaltalaisten, sveitsiläisten) yleisten asiakirjojen kontrastiivinen tarkastelu ja systeeminen tulkinta, virallisen kääntämisen menetelmät, lähteiden käyttö, käännösten laatiminen case-harjoituksina. Opiskelutapa: Seminaarityöskentely. Arvosana. Vapaaehtoinen kääntämisen linjan opiskelijoille. Oheiskirjallisuus: Ks. Virallisten käännösten laatiminen saksa suomi. TRSASM3 Käännöstieteen uusia suuntauksia (6 op) Sisältö: Perehtyminen käännöstieteen uusiin tutkimuskysymyksiin ja -menetelmiin tavoitteena omien tutkimusvalmiuksien parantaminen. Opiskelutapa: Seminaari ja oheiskirjallisuus, jonka pohjalta kirjoitetaan essee. Oheiskirjallisuus: Artikkeleita, ilmoitetaan tarkemmin opintojakson alussa. TRSASM4 Julkinen puhuminen (4 op) Sisältö: Puheen pitämisen harjoituksia julkisiin tarkoituksiin. Ad hoc -puheet, puheiden analysointi ja arviointi. Opiskelutapa: Harjoituskurssi. Arvosana. Pakollinen. Oheiskirjallisuus: Artikkeleita, ilmoitetaan opetuksen yhteydessä. TRSASM5A Käännösviestinnän seminaari saksa suomi (6 op) Sisältö: Kääntämistaidon, käännösten arviointitaidon ja seminaarityöskentelyn taitojen syventäminen. Opiskelutapa: Seminaarityöskentely. Laajan kommentoidun käännöksen laatiminen ja opponenttina toimiminen. Arvosana. Pakollinen. Oheiskirjallisuus: Sovitaan opetuksen yhteydessä. TRSASM5B Käännösviestinnän seminaari suomi saksa (6 op) Sisältö: Ammattimaisen käännösprosessin eri vaiheet ja toimijat; käännösten laatiminen ja prosessin muissa rooleissa toimiminen. Opiskelutapa: Luento- ja harjoituskurssi. Arvosana. Pakollinen. Oheiskirjallisuus: Snell-Hornby et al.: Handbuch Translation (valitut artikkelit). TRSASM6A Käännösviestinnän seminaari saksa suomi (erikoisala) (6 op) Sisältö: Perehtyminen erikoisalan käännösviestintään. Sanastotyö, tiedonhankinta. Opponenttina toimiminen ja käännösten arviointi. Opiskelutapa: Seminaarityöskentely. Laajan kommentoidun käännöksen tuottaminen ja opponenttina toiminen. Arvosana. Pakollinen. Oheiskirjallisuus: Sovitaan opetuksen yhteydessä.

136 136 Kieli- ja käännöstieteiden laitos TRSASM6B Käännösviestinnän seminaari suomi saksa (erikoisala) (6 op) Sisältö: Perehtyminen erikoisalan käännösviestintään. Sanastotyö, tiedonhankinta. Opponenttina toimiminen ja käännösten arviointi. Opiskelutapa: Seminaarityöskentely. Laajan kommentoidun käännöksen tuottaminen ja opponenttina toiminen. Arvosana. Pakollinen. Oheiskirjallisuus: Sovitaan opetuksen yhteydessä. Tulkkauksen linjan opinnot (40 op) Kaikki opintojaksot ovat pakollisia tulkkauksen linjan opiskelijoille. TRMUSM2 Johdatus tulkkauksen teoriaan (4 op) Ks. käännöstieteen yhteiset opinnot TRSAST1A Tulkin muisti ja muistiinpanotekniikka (2 op) Sisältö: Tutustuminen muistin toimintaan tulkkausviestinnässä sekä muistiinpanotekniikoihin kirjallisuuden avulla. Muisti- ja muistiinpanotekniikan harjoituksia. Opiskelutapa: Harjoituskurssi ja kirjallisuusessee. Arvosana. Oheiskirjallisuus: Artikkeleita muistin tutkimuksesta ja muistiinpanotekniikasta. TRSAST1B Toimeksiantoon valmistautumisen tekniikka (2 op) Sísältö: Erilaisten tulkkaustilanteiden analysointi, tulkkausmateriaalin työstäminen, työskentelyn organisointi, ongelmien ennaltaehkäisy, yllätystilanteiden ja jännitystilojen hallinta. Shadowing- eli varjostusharjoituksia ja prima vista -harjoituksia. Opiskelutapa: Harjoituskurssi. Hyväksymismerkintä. Oheiskirjallisuus: Artikkeleita valmistautumistekniikasta. TRSAST2A Konsekutiivitulkkaus saksa suomi (2 op) Sisältö: Johdanto-opinnoissa hankittujen valmiuksien soveltamista käytäntöön. Kon sekutiivi tekniikan, julkisen esiintymisen, puhetaidon ja äänenkäytön harjoittelua A-työkielellä. Opiskelutapa: Seminaarityöskentely. Arvosana. TRSAST2B Konsekutiivitulkkaus suomi saksa (2 op) Sisältö: Johdanto-opinnoissa hankittujen valmiuksien soveltamista käytäntöön. Konsekutiivi tekniikan, julkisen esiintymisen, puhetaidon, äänenkäytön ja oikeakielisen puheen harjoittelua B-työkielellä. Opiskelutapa: Seminaarityöskentely. Arvosana. Oheiskirjallisuus: Der neue Redenberater: Die besten Einstiege, Zitate, Ideen und Schlusssätze für Reden, Vorträge und Präsentationen TRSASM1A Virallisten käännösten laatiminen saksa suomi (4 op) Sisältö: Tutustuminen lakiin ja asetukseen virallisista kääntäjistä sekä viranomaisohjeisiin, suomalaisten ja saksalaisten (itävaltalaisten, sveitsiläisten) yleisten asiakirjojen kontrastiivinen tarkastelu ja systeeminen tulkinta, virallisen kääntämisen menetelmät, lähteiden käyttö, käännösten laatiminen case-harjoituksina. Opiskelutapa: Seminaarityöskentely. Arvosana. Pakollinen. Oheiskirjallisuus: Virallista kääntäjää koskevat säädökset (Suomen säädöskokoelma), artikkelikokoelma virallisesta kääntämisestä ja käsiteltävien asiakirjojen aihepiiristä. TRSASM1B Virallisten käännösten laatiminen suomi saksa (4 op) Sisältö: Tutustuminen saksalaisiin säädöksiin ja viranomaisohjeisiin, suomalaisten ja saksalaisten (itävaltalaisten, sveitsiläisten) yleisten asiakirjojen kontrastiivinen tarkastelu ja systeeminen tulkinta, virallisen kääntämisen menetelmät, lähteiden käyttö, käännösten laatiminen case-harjoituksina. Opiskelutapa: Seminaarityöskentely. Arvosana. Pakollinen tulkkauksen linjan opiskelijoille, muille vapaaehtoinen. Oheiskirjallisuus: Ks. Virallisten käännösten laatiminen saksa suomi.

137 Käännöstiede (saksa) 137 TRSAST3 Oikeustulkkaus (6 op) Sisältö: Perehtyminen oikeudenkäyntiprosessiin kansallisissa tuomioistuimissa. Perehtyminen rikos- ja siviilioikeudenkäymiskaariin kummallakin työkielellä. Roolipelejä. Tulkkina toimiminen: roolin rajaaminen, toiminnalliset ja kielelliset ratkaisut, oikeudellinen vastuu. Opiskelutapa: Seminaarityöskentely. Arvosana. Oheiskirjallisuus: Ammattisäännöt (Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto); Suomen ja saksankielisten maiden oikeudenkäymiskaaret (Suomen säädöskokoelma); artikkeleita oikeustulkkauksesta. TRSAST4A Simultaanitulkkaus saksa suomi (2 op) Sisältö: Johdanto-opinnoissa hankittujen valmiuksien soveltamista käytäntöön. Simultaanitekniikan, julkisen esiintymisen, puhetaidon ja äänenkäytön harjoittelua A-työkielellä. Tulkkauslaitteiden käyttö. Opiskelutapa: Seminaarityöskentely. Arvosana. TRSAST4B Simultaanitulkkaus suomi saksa (2 op) Sisältö: Johdanto-opinnoissa hankittujen valmiuksien soveltamista käytäntöön. Simultaanitekniikan, julkisen esiintymisen, puhetaidon, äänenkäytön ja oikeakielisen puheen harjoittelua B-työkielellä. Tulkkauslaitteiden käyttö. Tulkkeen taltiointi ja itsearviointi. Opiskelutapa: Seminaarityöskentely. Arvosana. Oheiskirjallisuus: Ks. Konsekutiivitulkkaus suomi saksa. Opiskelutapa: Seminaarityöskentely. Arvosana. TRSAST5B Simultaaninen konferenssitulkkaus suomi saksa (3 op) Sisältö: Konferenssiviestinnän tulkkaus, koppityöskentely parin kanssa, simultaanitekniikan, julkisen esiintymisen, puhetaidon ja äänenkäytön harjoittelua B-työkielellä. Tulkkeen taltiointi ja itsearviointi. Opiskelutapa: Seminaarityöskentely. Arvosana. Oheiskirjallisuus: Ks. Konsekutiivitulkkaus suomi saksa. TRMUSM3 Monikielinen konferenssitulkkausseminaari (4 op) Ks. käännöstieteen yhteiset opinnot. Vapaaehtoiset opintojaksot Sekä kääntämisen että tulkkauksen linjan opiskelijat voivat sijoittaa seuraavia käännöstieteen yhteisiä kursseja tutkinnon muihin opintoihin. TRMUSM4 Tekstittämisen peruskurssi (4 op) Ks. käännöstieteen yhteiset opinnot. TRMUSM5 Tekstittämisen jatkokurssi (4 op) Ks. käännöstieteen yhteiset opinnot. TRMUSM6 Kääntäjän ja tulkin työelämätaidot (2 4 op) Ks. käännöstieteen yhteiset opinnot. TRSAST5A Simultaaninen konferenssitulkkaus saksa suomi (3 op) Sisältö: Konferenssiviestinnän tulkkaus, koppityöskentely parin kanssa, simultaanitekniikan, julkisen esiintymisen, puhetaidon ja äänenkäytön harjoittelua A-työkielellä. Tulkkeen taltiointi ja itsearviointi.

138 138 Kieli- ja käännöstieteiden laitos KÄÄNNÖSTIEDE (SUOMI) Käännöstieteen opiskelijan pääaineeseen sisältyy käännöstieteen suomen opintokokonaisuus. Opintokokonaisuuden sisällöt on suunniteltu käännös- ja tulkkausviestinnän tarpeisiin soveltuviksi. Osa opintojaksoista (esimerkiksi Tekstinhuolto ja Tieteellinen kirjoittaminen) toteutetaan yhteistyössä pääaineen kanssa. Tavoitteet Opintojen tavoitteena on vahvistaa kääntäjän ja tulkin perusammattitaitoon kuuluvaa suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin tuntemusta. Tavoitteena on myös, että opiskelija harjaantuu viestintätaitojensa jatkuvaan kehittämiseen. Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija osaa käyttää suomen kieltä suullisesti ja kirjallisesti tilanteen vaatimalla tavalla. Hän kykenee analysoimaan tekstejä vuorovaikutuksen, sisällön ja kielen kannalta. Lisäksi opiskelija tuntee kielessä esiintyvää variaatiota sekä erottaa puhekielen ja normitetun yleiskielen rekisterit. Hän ymmärtää kielen muutoksen mekanismeja ja kielenohjailun periaatteita. Hän osaa käyttää kielioppaita ja pystyy perustelemaan, millainen kieli eri tilanteissa on toimivaa ja tarkoituksenmukaista sekä osaa huoltaa omia ja muiden tekstejä. Rakenne Opintokokonaisuus on 20 opintopisteen laajuinen. Puolet opinnoista tehdään kandidaatintutkinnossa, puolet maisterintutkinnossa. Kandidaatintutkintoon kuuluu kolme pakollista kurssia (Suomen kielen rakenne, Kielenhuolto, Tekstinhuolto, yhteensä 8 op) ja yksi valinnainen kirjoituskurssi (2 op). Maisterintutkinnossa pakollinen on Kielen- ja tekstinhuollon jatkokurssi (4 op); loput opintopisteet (6 op) voi suorittaa valitsemallaan tavalla. Suoritustavat Monet opintokokonaisuuteen kuuluvista opintojaksoista voi suorittaa itsenäisesti, esimerkiksi esseinä, harjoitustöinä tai kirjatentteinä. Valinnaisiksi opinnoiksi käyvät opintojaksot myös esimerkiksi suomen kielen, yleisen kielitieteen ja fonetiikan oppiaineiden tai puheopin, historian, tiedotusopin, taideaineiden ja musiikintutkimuksen laitosten opetusohjelmasta. Lisätietoja itsenäisistä työmuodoista ja suosituksia kokonaisuuteen sopivista kursseista saa käännöstieteen suomen lehtoreilta. On suositeltavaa, että suomen kielen opinnot aloitetaan ensimmäisenä vuotena. Ensimmäisen vuoden kursseiksi soveltuvat opintojaksot Suomen kielen rakenne ja Kielenhuolto. Muut kandidaatintutkintoon kuuluvat opintojaksot kannattaa suorittaa toisena tai kolmantena vuotena. Tekstinhuollon kurssiin osallistuminen edellyttää, että Kielenhuollon kurssi on suoritettu. Maisterintutkintoon kuuluvat suomen opinnot voi suorittaa haluamassaan järjestyksessä. Arviointi Opintojaksoista arvioidaan arvosanalla Suomen kielen rakenne, Kielenhuolto sekä Kielen- ja tekstinhuollon jatkokurssi. Näistä opintojaksoista on saatava vähintään 3. Muut opintojaksot arvioidaan hyväksymismerkinnällä. Hyväksytyn suorituksen taso määritel-

139 Käännöstiede (suomi) 139 lään kunkin kurssin yhteydessä. Opintokokonaisuudesta annetaan kokonaismerkintä hyväksytty. Kokonaismerkinnän antaa oppiaineen päävastuulehtori. Oppiaineen käytänteitä Oppiaineen ajantasainen opetusohjelma julkaistaan lukukausien alussa oppiaineen verkkosivuilla ja ilmoitustaululla. Harjoitusryhmiin ilmoittaudutaan kirjoittamalla nimi ilmoitustaululla oleviin listoihin; luentokursseille ei tarvitse erikseen ilmoittautua. Harjoitusryhmiä muodostettaessa noudatetaan jonolakia: aiemmin opintonsa aloittaneilla on etusija. Oppiaineen lehtorit pitävät tiedotustilaisuuden uusille opiskelijoille syyslukukauden alussa. Yleistä opintoneuvontaa saa molemmilta lehtoreilta; yksittäisistä opintojaksoista saa tietoa jaksosta vastaavalta lehtorilta. On hyvä huomata, että oppiaineen verkkosivuilla on runsaasti opintoihin liittyviä tietoja ja ohjeita. Kieli- ja viestintäopinnot Käännöstieteen opiskelijan kandidaatintutkintoon sisältyy kaksi opintopistettä kieli- ja viestintäopintoja äidinkielessä. Opintojakson Puheviestinnän perusteet järjestää puheopin laitos. Humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoon sisältyvät opinnot (10 op) Pakolliset opintojaksot TRSUPK1 Suomen kielen rakenne (3 op) Sisältö: Opintojaksossa tarkastellaan suomen kielen rakennetta ja sen ominaispiirteitä suhteessa muihin kieliin sekä kerrataan ja syvennetään kieliopilliseen kuvaukseen liittyviä käsitteitä. Opiskelutapa: Luennot ja tentti. Vaihtoehtoinen suoritustapa: harjoituskurssi ja tentti. Arvosana. Pakollinen. Kirjallisuus: Leino 1997, Suomen kielioppi (soveltuvin osin), Ikola 2001, Nykysuomen opas (soveltuvin osin). Oheiskirjallisuus: Hakulinen ym. 2004, Iso suomen kielioppi. TRSUPK2a Kielenhuolto (3 op) Sisältö: Opintojaksossa perehdytään kielenhuollon normeihin ja kielioppaisiin sekä tarkastellaan normien soveltamista erityyppisiin teksteihin. Opiskelutapa: Luennot ja tentti. Vaihtoehtoinen suoritustapa: harjoituskurssi ja tentti. Arvosana. Pakollinen. Kirjallisuus: Iisa ym. 2002, Kielenhuollon käsikirja; Itkonen 2000, Uusi kieliopas; Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielipoliittinen ohjelma; artikkeleita. TRSUPK2b Tekstinhuolto (2 op) Sisältö: Opintojaksossa syvennetään kielenhuollon tietoja ja käsitellään opiskelijoiden suomentamia tekstejä. Opiskelutapa: Seminaari. Vaihtoehtoinen suoritustapa: itsenäinen harjoitustyö. Hyväksymismerkintä. Pakollinen. Edellytys: TRSUPK2a on suoritettava ensin. Kirjallisuus: Piehl & Vihonen 1998, Käännetäänkö tekstisi, tulkataanko puheenvuorosi; artikkeleita. Valinnaiset opintojaksot (opintojaksoista on valittava 2 op) TRSUPK3 Asiatekstit (2 op) Sisältö: Opintojaksossa perehdytään asiakirjoittamiseen ja eri tekstilajien konventioihin. Opiskelutapa: Harjoituskurssi. Hyväksymismerkintä. Valinnainen. Oheiskirjallisuus: Alasilta 2000, Näin kirjoitat tehokkaasti; Iisa ym. 2000, Tekstintekijän käsikirja; Luukkonen 2004, Tekstiä tekemään! Kirjoittajan opas; Suhola ym. 2005, Journalistisen kirjoittamisen perusteet.

140 140 Kieli- ja käännöstieteiden laitos TRSUPK4 Luova kirjoittaminen (2 op) Sisältö: Opintojaksossa kehitetään omaa kirjallista ilmaisua, assosiointi- ja eläytymiskykyä sekä tulkitsevaa lukemista. Opiskelutapa: Harjoituskurssi. Hyväksymismerkintä. Valinnainen. Oheiskirjallisuus: Jääskeläinen 2002, Sana kerrallaan. Johdatus luovaan kirjoittamiseen; Karhumäki & Toivakka 2002, Sininen kynä. TRSUPK5 Yritysviestintä (2 op) Sisältö: Opintojaksossa perehdytään tavallisimpiin yritysviestinnän teksteihin. Opiskelutapa: Harjoituskurssi. Hyväksymismerkintä. Valinnainen. Oheiskirjallisuus: Iisa ym. 2000, Tekstintekijän käsikirja; Kortetjärvi-Nurmi ym. 2004, Yrityksen viestintä. TRSUPK6 Tieteellinen kirjoittaminen (2 op) Sisältö: Opintojaksossa tarkastellaan suomenkielistä tieteellistä tekstiä eri näkökulmista ja kehitetään valmiuksia laatia tieteellinen tutkielma. Opiskelutapa: Seminaari ja itsenäistä työskentelyä. Suoritettava samaan aikaan kuin pääaineen kandidaatintutkielmaseminaari. Hyväksymismerkintä. Valinnainen. Oheiskirjallisuus: Hirsjärvi ym. 2005, Tutki ja kirjoita; Kinnunen & Löytty (toim.) 2002, Tieteellinen kirjoittaminen; artikkeleita. Filosofian maisterin tutkintoon sisältyvät opinnot (10 op) Pakollinen opintojakso TRSUPM1 Kielen- ja tekstinhuollon jatkokurssi (4 op) Sisältö: Opintojaksossa kehitetään ja syvennetään kielen- ja tekstinhuollon tietoja ja taitoja sekä tutustutaan käännössuomen ja supisuomen eroihin. Opiskelutapa: Luento ja seminaari, jonka yhteydessä tehdään suomennettuihin teksteihin liittyvä harjoitustyö. Vaihtoehtoinen suoritustapa: kirjatentti ja itsenäinen harjoitustyö. Arvosana. Pakollinen. Kirjallisuus: Mauranen & Jantunen (toim.) 2005, Käännössuomeksi. Tutkimuksia suomennosten kielestä; Kielikellon artikkeleita. Oheiskirjallisuus: Huumo ym. (toim.) 2004, Yhteistä kieltä tekemässä; Hirsjärvi ym. 2005, Tutki ja kirjoita; Hiidenmaa 2003, Suomen kieli who cares? Valinnaiset opintojaksot (opinto jak soista on valittava yhteensä 6 op) TRSUPM2 Puhetilanteet (3 op) Sisältö: Opintojaksossa harjoitellaan erilaisia puhetilanteita sekä käsitellään niitä viestin lähettäjän ja vastaanottajan näkökulmasta. Opiskelutapa: Luento- ja harjoituskurssi. Hyväksymismerkintä. Valinnainen. Kirjallisuus: Aulanko 2004, Rohkeasti puhumaan. Oheiskirjallisuus: Huhtinen 2001, Neuvottelijan vuorovaikutustaidot. TRSUPM3 Asiatekstit (2 op) Sisältö: Opintojaksossa perehdytään asiakirjoittamiseen ja eri tekstilajien konventioihin. Opiskelutapa: Harjoituskurssi. Hyväksymismerkintä. Valinnainen. Oheiskirjallisuus: Alasilta 2000, Näin kirjoitat tehokkaasti; Iisa ym. 2000, Tekstintekijän käsikirja; Luukkonen 2004, Tekstiä tekemään! Kirjoittajan opas; Suhola ym. 2005, Journalistisen kirjoittamisen perusteet. TRSUPM4 Luova kirjoittaminen (2 op) Sisältö: Opintojaksossa kehitetään omaa kirjallista ilmaisua, assosiointi- ja eläytymiskykyä sekä tulkitsevaa lukemista. Opiskelutapa: Harjoituskurssi. Hyväksymismerkintä. Valinnainen. Oheiskirjallisuus: Jääskeläinen 2002, Sana kerrallaan. Johdatus luovaan kirjoittamiseen; Karhumäki & Toivakka 2002, Sininen kynä. TRSUPM5 Yritysviestintä (2 op) Sisältö: Opintojaksossa perehdytään tavallisimpiin yritysviestinnän teksteihin. Opiskelutapa: Harjoituskurssi. Hyväksymismerkintä. Valinnainen.

141 Käännöstiede (venäjä) 141 Oheiskirjallisuus: Iisa ym. 2000, Tekstintekijän käsikirja; Kortetjärvi-Nurmi ym. 2004, Yrityksen viestintä. TRSUPM6 Tieteellinen kirjoittaminen (2 op) Sisältö: Opintojaksossa tarkastellaan suomenkielistä tieteellistä tekstiä eri näkökulmista ja kehitetään valmiuksia laatia tieteellinen tutkielma. Opiskelutapa: Seminaari ja itsenäistä työskentelyä. Suoritettava samaan aikaan kuin pääaineen tutkielmaseminaari. Hyväksymismerkintä. Valinnainen. Oheiskirjallisuus: Hirsjärvi ym. 2005, Tutki ja kirjoita; Kinnunen & Löytty (toim.) 2002, Tieteellinen kirjoittaminen; artikkeleita. TRSUPM7 Suomen kielen erityiskysymyksiä (1 4 op) Sisältö: Opintojaksossa syvennetään tietoja jostakin suomen kieleen tai viestintään liittyvästä aiheesta. Opiskelutapa: Luento tai itsenäistä työskentelyä (tentti, essee, harjoitustyö). Hyväksymismerkintä. Valinnainen. Kirjallisuus: Kirjallisuuslista vahvistetaan vuosittain. KÄÄNNÖSTIEDE (VENÄJÄ) Käännöstieteen venäjän opinnoissa hankitaan kääntäjän perusammattitaito, johon kuuluu käännöstaidon ohella vankka venäjän ja suomen kielen taito, venä läisen ja suomalaisen kulttuurin tuntemus sekä perehtyneisyys kääntämisen teoriaan. Opiskelija voi valintansa mukaan painottaa opiskeluaan joko kääntämiseen tai tulkkaukseen. Syventävissä opinnoissa keskitytään erikoisalojen vies tintään. Käännöstieteen venäjän opetusta annetaan sekä suomen- että venäjänkielisille opiskelijoille. Perusopinnoissa ja aineopintojen alussa näiden eri kieliryhmien opetus on osin eriytetty siten, että venäjää opiskellaan joko vieraana kielenä tai äidinkielenä. Uudet opiskelijat ohjataan osallistumaan joko suomen- tai venäjänkielisille opiskelijoille suunnattuun opetukseen valintakoetulosten ja syyslukukauden alussa järjestettävän erillisen kielitaitokokeen perusteella. Pääaineeseen kuuluu suomen opintoja perus- ja aineopinnoissa yhteensä 10 op ja syventävissä opinnoissa 10 op. Suomenkielisten opiskelijoiden suomen opinnot muodostuvat käännöstieteen suomen opinnoista (ks. Käännöstiede / suomi). Venäjänkielisten opiskelijoiden suomen opinnot muodostuvat Suomi B-työkielenä -opintokokonaisuuden opinnoista. Suomi B-työkielenä -opetusta järjestetään mahdollisuuksien mukaan. Mikäli opetusta ei järjestetä, B-suomen opintojen korvaamisesta muilla opinnoilla sovitaan erikseen opiskelijan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa. Opintoihin kuuluu vähintään kahden kuukauden kieliharjoittelu venäläisellä kielialueella. Harjoittelu suositellaan suoritettavaksi laitoksen järjestämänä kevätlukukauden opiskeluna Venäjällä, jolloin kieliharjoittelussa suoritetut opinnot muodostavat osan pääaineen aine opinto kokonaisuudesta. Myös muut suoritustavat, kuten yliopiston vaihto-ohjelmiin osallistuminen ovat mahdollisia. Käännöstieteen venäjän sivuaineopiskelijalta edellytetään B3-kielen oppimäärää vastaavia tietoja venäjän kielessä. Sivuaineopiskelijoiden kielitaito arvioidaan heti syyslukukauden alussa järjestettävän tasokokeen perusteella.

142 142 Kieli- ja käännöstieteiden laitos Opintojen tavoitteet ja eteneminen Täydennysopintoja järjestetään tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan. Perusopinnoissa (25 op) hankitaan vähintään tyydyttävä käytännön kielitaito vieraassa kielessä ja hyvä käytännön kielitaito äidinkielessä perustiedot kielestä, kulttuurista ja kääntämisestä sekä tyydyttävä käännöstaito venäjästä suomeen. Aineopinnoissa (55 op) hankitaan vähintään hyvä käytännön kielitaito sekä venäjän että suomen kielessä hyvä venäjän ja suomen kieliopin hallinta erinomainen käännöstaito vieraasta kielestä äidinkieleen ja hyvä käännöstaito äidinkielestä vieraaseen kieleen sekä perusvalmiudet alan kysymysten teoreettiseen tarkasteluun. Syventävissä opinnoissa (80 op) hankitaan erinomainen käytännön kielitaito venäjässä ja suomessa erinomainen venäjän ja suomen kieliopin hallinta erinomaiset kääntäjän ja/tai tulkin ammatilliset valmiudet sekä metodisia ja teoreettisia valmiuksia (kykyä analysoida kieleen, kulttuuriin ja kääntämiseen liittyviä ilmiöitä, tuottaa ja arvioida tieteellistä tutkimustietoa). Samaa aihetta käsittelevät opintojaksot (puhevalmius, kirjoittaminen, kääntä minen, tulkkaus, erikoisalaopetus, maantuntemus) on suoritettava taso järjestyksessä. Valinnaisia opintojaksoja järjestetään mahdollisuuksien mukaan. Monet valinnaiset kurssit ovat suoritettavissa myös kirja tentteinä tai muilla vaihtoehtoisilla tavoilla. Suoritustavoista ja tentittävästä kirjallisuudesta sovitaan erikseen. Tarkemmat tiedot kunakin vuonna järjestettävistä kursseista ovat nähtävissä vuosittain laadittavasta opetusohjelmasta. Yhteistyö slaavilaisen filologian kanssa Yhteistyöllä slaavilaisen filologian kanssa pyritään lisäämään opiskelijan valinnanmahdollisuuksia. Osa perusopintojen opintojaksoista järjestetään oppiaineiden yhteistyönä. Osa opintojaksoista taas voidaan suorittaa kummassa oppi aineessa tahansa, mistä on maininta opintojakson yhteydessä. Myös muiden slaavilaisen filologian opinto - jaksojen hyväksymisestä osaksi käännöstieteen venäjän opintoja voidaan sopia erikseen. Slaavilaisen filologian perus- ja aineopintojen hyväksymisestä sovitaan käännöstieteen venäjän assistentin kanssa, syventävien opintojen hyväksymisestä käännös tieteen venäjän professorin kanssa. Opintojaksojen vaatimukset ja sisällöt määrittelee opetusta tarjoava oppiaine. Opintosuoritusten arvostelu Opintojakson suorittamisesta saa aina arvosanan, ellei sen kohdalla ole muuta mainintaa (esim. hyväksymismerkintä). Opintokokonaisuuksista annetaan kokonaismerkintä. Perus- ja aineopintojen kokonaismerkintä haetaan assistentilta välittömästi, kun kokonaisuus on suoritettu. Syventävien

143 Käännöstiede (venäjä) 143 opintojen kokonais merkintä haetaan professorilta, kun pro gradu -tutkielma on hyväksytty. Perusopinnoista annetaan kokonaismerkintä hyväksytty, aine opinnoista ja syventävistä opinnoista arvosana (välttävä, tyydyttävä, hyvä, kiitettävä, erinomainen), joka muotoutuu yksittäisistä kursseista annettujen arvosanojen keski arvon mukaan. Opintokokonaisuuksien kokonaismerkinnät kannattaa kirjauttaa heti, kun vaadittavat suoritukset on tehty. Näin yksittäiset suoritukset eivät vanhene ajan myötä. Opintokokonaisuudesta toiseen voi siirtyä vasta, kun edellinen kokonaisuus on pääosin suoritettu. Humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoon sisältyy kandidaatin tutkielma ja filosofian maisterin tutkintoon pro gradu -tutkielma. Kandidaatintutkielman yhteydessä opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, jolla osoitetaan perehtyneisyys tutkielman alaan ja äidinkielen taito. Kypsyysnäyte kirjoitetaan yleensä suomeksi tai ruotsiksi, mutta tiedekunnan erityis päätöksellä sen voi kirjoittaa muullakin kielellä, esim. venäjäksi. Humanististen tiedeiden kandidaatin tutkinto (180 op) Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon rakenne käännöstieteen venäjän oppiaineessa opintopisteittäin jaoteltuna: Laitoksen yhteiset opinnot op Kieliopinnot 5 op Äidinkieli 2 op Toinen kotimainen kieli 3 op Ks. Yleiset kieli- ja viestintäopinnot. Vieraan kielen opinnot korvautuvat pääaineella. Äidinkielen opinnot (puheviestinnän perusteet) eivät korvaudu käännöstieteen suomen opinnoilla. Pääaineen opinnot 90 op Käännöstieteen venäjän perusopinnot 25 op (sis. käännöstieteen yhteisiä opintoja) Käännöstieteen venäjän aineopinnot 55 op (sis. käännöstieteen yhteisiä opintoja, mm. kandidaatintutkielmaopinnot 10 op) Suomenkieliset opiskelijat: Käännöstieteen suomen opinnot 10 op (ks. Käännöstiede / suomi) Venäjänkieliset opiskelijat: Suomi B-työkielenä -opintoja 10 op tai korvaavia opintoja erillisen sopimuksen mukaan Muut opinnot op Muihin opintoihin tulee sisältyä vähintään yhden sivuaineen perusopinnot (25 op). Sivuaineen voi valita vapaasti. Muihin opintoihin luetaan myös pääaineen täydennysopinnot (5 op) ja keskitettyyn kieliharjoitteluun liittyvät vapaaehtoiset opintosuoritukset (15 op). Lisäksi muihin opintoihin voi sisällyttää esimerkiksi sivuaineen aineopintoja, toisen sivuaineen perusopinnot tai muita mielekkäitä opintokokonaisuuksia, jotka tukevat pää- ja sivuaineyhdistelmää.

144 144 Kieli- ja käännöstieteiden laitos Laitoksen yhteiset opinnot op Käännöstieteen venäjän opiskelijat suorittavat humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoa varten Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen yhteisistä opinnoista seuraavat opintojaksot (ks. kurssikuvaukset kohdasta Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen yhteiset opinnot): Y00 Johdatus laitoksen tieteenaloihin (2 op) Kurssi suositellaan suoritettavaksi ensimmäisenä opiskeluvuonna. Y03 Käännöstieteen peruskurssi (3 op) Kurssi suositellaan suoritettavaksi toisena opiskeluvuonna. Tietotekniikan peruskurssi (3 op) Kurssi suositellaan suoritettavaksi opintojen alkuvaiheessa. Lisäksi yksi seuraavista opiskelijan oman valinnan mukaan: Y01 Fonetiikan peruskurssi (2 op) Y02 Yleisen kielitieteen peruskurssi (3 op) Y04 Johdatus kirjallisuudentutkimukseen (2 op) Pääaineen täydennysopinnot 5 op Täydennysopinnoissa opiskelija saavuttaa perusopinnoissa vaadittavan venäjän kielen tason. Täydennysopintoja järjestetään tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan. VETK1 Puhevalmiusharjoitukset (2 op) Vastaa slaavilaisen filologian opintojaksoa SLAFT100 Puhevalmiusharjoitukset. VETK2 Kielioppiharjoitukset (3 op) Vastaa slaavilaisen filologian opintojaksoa SLAFT101 Kielioppiharjoitukset. PÄÄAINEEN PERUSOPINNOT 25 op Tavoite: Opiskelija saavuttaa opintojen menestyksellisen jatkamisen kannalta riittävän venäjän (vieraan kielen) taidon: ääntämyksen tyydyttävän hallinnan, yleiskielisen keskeisen sanaston hallinnan, tyydyttävän puhevalmiuden, tyydyttävän kirjallisen tuottamisen taidon ja peruskieliopin hallinnan. Tällä tarkoitetaan vähintään yleisten kielitutkintojen perustasoa 2, paitsi tekstin ymmärtämisessä keskitasoa 3, tai vastaavan yleiseurooppalaisen viitekehyksen tasoa. Lisäksi opiskelija tutustuu venäläiseen kulttuuriin. Opiskelija tuntee myös ammattimaisen kääntämisen perusteet ja saavuttaa tyydyttävän käännöstaidon venäjästä suomeen. Perusopinnoissa opetusta annetaan suomenja venäjänkielisille opiskelijoille pääosin erikseen (venäjä vieraana kielenä / venäjä äidinkielenä). Kaikille yhteiset opintojaksot MUPK1 ohdatus kääntäjän ja tulkin ammatteihin (2 op) Ks. Käännöstieteen yhteiset opinnot MUPK2 Johdatus käännösprosessiin (3 op) A. Johdatus käännösprosessiin/luennot (1 op) Ks. Käännöstieteen yhteiset opinnot B. Johdatus käännösprosessiin/harjoi tukset (2 op) Sisältö: Yhteisessä jaksossa kuvattujen tietojen ja menetelmien soveltaminen kääntämiseen; käännöskommenttien laa dinta; translitterointi; venäläiset tieto lähteet. Opiskelutapa: Luennot ja harjoitukset. Pakollinen. VEPK1 Kääntäminen venäjä suomi I (3 op) Sisältö: Yleiskielisten esitelmien, esitteiden, artikkelien, viestien, uutisten ja haastattelujen kääntäminen venäjästä suomeen. Opiskelutapa: Luennot ja harjoitukset. Pakollinen. Suomenkielisten opetus VEPK2a/b Fonetiikka (3 op) A. Fonetiikan teoria (1 op) Sisältö: Perehtyminen fonetiikan peruskäsitteisiin, venäjän äännejärjestelmään, intonaatiotyyppeihin ja translitterointiin. Vastaa slaavilaisen filologian opintojaksoa SLAFP105 Fonetiikan teoria. Opiskelutapa: Luennot tai kirjatentti. Pakollinen.

145 Käännöstiede (venäjä) 145 Kirjallisuus: Leinonen, M. (1995): Venäjän fonetiikan perusteet tai Mäkilä, K. de Silva, V. (1996): Venäjän ääntämisopas tai Belošapkova, V. A. (Red.) (1999): Sovremennyj russkij jazyk (fonetika, s ). Lisäksi: Kahla, M. Peltola, R. (1978): Venäläisten nimien kirjainasu suomenkielisessä tekstissä. Kielikello, 10 tai Vahros, I. (1967): Venäläisten sanojen translitteroinnista. B. Fonetiikan harjoitukset (2 op) Sisältö: Perustiedot venäjän ääntämisestä ja intonaatiosta. Äänteet, äänneyhdistelmät, reduktio, sanapaino ja intonaatiotyypit. Vastaa slaavilaisen filologian opintojaksoa SLAFP106 Fonetiikan harjoitukset. Opiskelutapa. Ääntämisharjoitukset kielistudiossa. Pakollinen. Oheiskirjallisuus. Mäkilä, K. de Silva, V., Venäjän ääntämisopas: venäjää aikuisille. Helsinki: Finn Lectura (1996) VEPK3s Puhevalmius I (2 op) Sisältö: Arkipäivän puhetilanteet, sanavaraston laajentaminen, nopean reagointivalmiuden harjoittelu erilaisissa puhetilanteissa. Vastaa slaavilaisen filologian opintojaksoa SLAFP100 Keskusteluharjoitukset. Opiskelutapa: Harjoitukset. Pakollinen. VEPK4s Kielioppi I (6 op) Sisältö: Perehtyminen normatiiviseen kielioppiin. Vastaa slaavilaisen filologian opintojaksoa SLAFP101 Kielioppi. Opiskelutapa: Luennot ja harjoitukset tai kirjatentti. Pakollinen. Kirjallisuus: Ojanen, M., Grammatika. Venäjän kielioppi (1994) tai Rozental D. E. (toim.) Sovremennyj russkij jazyk (morfologija). Moskova (1999) VEPK5s Tekstin tuottaminen I (3 op) Sisältö: Tekstien tuottaminen venäjäksi. Arkielämään liittyviä esseitä ja kirjeitä. Perustiedot venäläisten tekstien tyylistä ja rakenteista. Sanaston kartuttaminen. Vastaa slaavilaisen filologian opintojaksoa SLAFP104 Kirjallinen tuottaminen I. Opiskelutapa: Harjoitukset. Pakollinen. VEPK6 Maantuntemus I (3 op) Sisältö: Perehtyminen erityisesti Venäjän 1800-luvun ja 1900-luvun historiaan ja kulttuuriin. Vastaa slaavilaisen filologian opintojaksoa SLAFP108 Venäjän historia ja kulttuuri. Opiskelutapa: Luento tai kirjatentti tai essee erikseen sovittavasta aiheesta. Pakollinen. Kirjallisuus: Luukkanen, A. (2001): Hajoaako Venäjä? (s ) ja Luukkanen, A. (2004): Neuvostojen maa. Neuvostoliiton historia sekä yksi seuraavista: Hellberg- Hirn (1998): E. Soil and Soul. The Symbolic World of Russianness; Egorov, B. F. (1996): Iz istorii russkoj kul tury. Čast V (XIX vek); Očerki po russkoj kul ture XIX veka. Stat i po tipologii i istorii russkoj kul tury (s ); Pesonen, P.: Venäjän kulttuurihistoria. Lisäksi suomenkieliset opiskelijat voi halutessaan suorittaa seuraavia opintojaksoja: VEPK8 Tekstin ymmärtäminen (2 op) Sisältö: Venäläisten tekstien suullinen kääntäminen; sisällön ja sanaston analyysi. Opiskelutapa: Harjoitukset. Vapaaehtoinen. VEPK9 Muita perusopintoja (2 10 op) Venäjänkielisten opetus VEPK2a Fonetiikan teoria (1 op) Sisältö: Perehtyminen fonetiikan peruskäsitteisiin, venäjän äännejärjestelmään, intonaatiotyyppeihin ja translitterointiin. Vastaa slaavilaisen filologian opintojaksoa SLAFP105 Fonetiikan teoria. Opiskelutapa: Luennot tai kirjatentti. Venäjänkielisille opiskelijoille vaihtoehtoinen kielija käännöstieteiden laitoksen yhteisen opintojakson Y01 Fonetiikan peruskurssi kanssa. Kirjallisuus: Leinonen, M. (1995): Venäjän fonetiikan perusteet tai Mäkilä, K. de Silva, V. (1996): Venäjän ääntämisopas tai Belošapkova, V. A. (Red.) (1999): Sovremennyj russkij jazyk (fonetika, s ). Lisäksi: Kahla, M. Peltola, R. (1978): Venäläisten nimien kirjainasu suomenkielisessä tekstissä. Kielikello, 10 tai Vahros, I. (1967): Venäläisten sanojen translitteroinnista.

146 146 Kieli- ja käännöstieteiden laitos VEPK3v Tulkkausharjoituksia (2 op) Sisältö: Lyhytjaksoinen tulkkaus suomesta venäjään ja venäjästä suomeen arkielämän tilanteissa. Opiskelutapa: Harjoitukset. Vaihtoehtoinen Suomi B-työkielenä -opintokokonaisuuden opintojakson VEPKS2 Puhevalmius kanssa. VEPK4v Venäjän kielen vaikeuksia (4 op) Sisältö: Kielioppi ja käytäntö, sananmuodostus ja lauseoppi, etymologia, kieliopin vaikeudet ja oikeat rakenteet. Opiskelutapa: Harjoitukset. Pakollinen. Oheiskirjallisuus: Ivanova E. F., Čerkasova T. A., Russkaja reč v èfire. Kompleksnyj spravočnik (trudnosti formoobrazovanija, udarenija, proiznošenija i upotreblenija slov). Moskova (2000); Rozental D. È., Golub I. B. Russkij jazyk. Orfografija i punktuacija. Moskova (1996) ym. kirjallisuutta opettajan ohjeiden mukaan. VEPK5v Tekstin tuottaminen (3 op) Sisältö: Tekstien tuottaminen venäjäksi. Arkielämään liittyviä esseitä ja kirjeitä. Perustiedot venäläisten tekstien tyylistä ja rakenteista. Sanaston kartuttaminen. Vastaa slaavilaisen filologian opintojaksoa SLAFP104 Kirjallinen tuottaminen (venäjänkielisten ryhmä). Opiskelutapa: Harjoitukset. Pakollinen. VEPK6 Maantuntemus I (3 op) Sisältö: Perehtyminen erityisesti Venäjän 1800-luvun ja 1900-luvun historiaan ja kulttuuriin. Vastaa slaavilaisen filologian opintojaksoa SLAFP108 Venäjän historia ja kulttuuri. Opiskelutapa: Luento tai kirjatentti tai essee erikseen sovittavasta aiheesta. Pakollinen. Kirjallisuus: Luukkanen, A. (2001): Hajoaako Venäjä? (s ) ja Luukkanen, A. (2004): Neuvostojen maa. Neuvostoliiton historia sekä yksi seuraavista: Hellberg- Hirn (1998): E. Soil and Soul. The Symbolic World of Russianness; Egorov, B. F. (1996): Iz istorii russkoj kul tury. Čast V (XIX vek); Očerki po russkoj kul ture XIX veka. Stat i po tipologii i istorii russkoj kul tury (s ); Pesonen, P.: Venäjän kulttuurihistoria. VEPK7 Johdatus venäjän kieleen (4 op) Sisältö: Perustiedot venäjän kielen historiasta, sanastosta ja kieliopista. Opiskelutapa: Luennot ja harjoitukset tai kirjatentti. Pakollinen. Valinnainen suomenkielisille opiskelijoille syventä vissä opinnoissa. Kirjallisuus: Belošapkova, V. A. (toim.), Sovremennyj russkij jazyk. Moskova (1999); Rozental D. E. (toim.), Sovremennyj russkij jazyk. Moskova (1999) Lisäksi venäjänkieliset opiskelijat voivat halutessaan suorittaa seuraavia opintojaksoja: VEPK8 Tekstin ymmärtäminen (2 op) Sisältö: Venäläisten tekstien suullinen kääntäminen; sisällön ja sanaston analyysi. Opiskelutapa: Harjoitukset. Vapaaehtoinen. VEPK9 Muita perusopintoja (2 10 op) PÄÄAINEEN AINEOPINNOT 55 op Tavoite: Opiskelija saavuttaa hyvän venäjän (vieraan kielen) taidon: hyvän puhevalmiuden ja suullisen esityksen (lähes virheettömän ääntämyksen), taidon kirjoittaa toimivaa tekstiä käyttäen tekstilajille tyypillisiä konventioita sekä kieliopin hallinnan. Tällä tarkoitetaan vähintään yleisten kielitutkintojen keskitasoa 4, paitsi tekstin ymmärtämisessä ylintä tasoa 5, tai vastaavaa yleis eurooppalaisen viitekehyksen tasoa. Lisäksi opiskelija syventää tietojaan venäläisestä kulttuurista ja saavuttaa erinomaisen käännöstaidon vieraasta kielestä äidinkieleen ja hyvän käännöstaidon äidinkielestä vieraaseen kieleen (käännöstaito osoitetaan opintojaksojen VEAK15 ja VEAK16 yhteydessä). Opiskelija tuntee käännöstieteellisen tutkimuksen pääsuuntaukset, osaa soveltaa teoreettisia tietojaan erilaisiin käännöstehtäviin, saa perusvalmiudet tieteelliseen työskentelyyn ja tutustuu tulkkaukseen ja erikoisalojen kielenkäyttöön. Opintojaksot on ryhmitelty vuosittaisen etenemisjärjestyksen mukaan. Toisen opiskeluvuoden syyslukukaudella opetusta annetaan suomen- ja venäjän kielisille opiskelijoille pääosin erikseen (venäjä vieraana kielenä / venäjä äidinkielenä).

147 Käännöstiede (venäjä) 147 Opintojaksot VEAK1 ja VEAK18 ovat keskenään vaihtoehtoisia syventäviin opintoihin jatkaville, mutta vapaaehtoisia niille opiskelijoille, jotka eivät jatka syventäviin opintoihin. Opintojaksot VEAK19 ja VEAK20 ovat pakollisia syventäviin opintoihin jatkaville, mutta keskenään vaihtoehtoisia niille opiskelijoille, jotka eivät jatka syventäviin opintoihin. II opiskeluvuosi / syyslukukausi Kaikille yhteiset opintojaksot MUAK1 Johdatus tulkkausprosessiin (2 op) A. Johdatus tulkkaukseen/luennot (1 op) Ks. Käännöstieteen yhteiset opinnot B. Johdatus tulkkaukseen/harjoitukset (1 op) Sisältö: Puheen sisällön analyysi; muistin ja muistiinpanotekniikan harjoittaminen; kielensisäinen tulkkaus. Opiskelutapa: Harjoitukset. Pakollinen. Oheiskirjallisuus: Ojanen / Saresvuo, Tulkin kirja (s ). VEAK1 Tulkkausharjoituksia studiossa (2 op) Sisältö: Venäjänkielisten haastattelujen, tiedotustilaisuuksien, puheiden ja muiden esitysten lyhytjaksoinen tulkkaus. Opiskelutapa: Harjoitukset. Vaihtoehtoinen opintojakson VEAK18 kanssa syventäviin opintoihin jatkaville. Vapaaehtoinen niille opiskelijoille, jotka eivät jatka syventäviin opintoihin. Suomenkielisten opetus VEAK2 Puhevalmius II (2 op) Sisältö: Keskustelu nykypäivän Venäjää koskevista aiheista. Sanavaraston laajentaminen, nopean reagointivalmiuden harjoittelu erilaisissa puhetilanteissa. Vastaa slaavilaisen filologian opintojaksoa SLAFA100 Keskusteluharjoitukset. Opiskelutapa: Harjoitukset. Pakollinen. VEAK3 Tekstin tuottaminen II (2 op) Sisältö: Venäjänkielisen liikekirjeenvaihdon perusteet, Venäjän-kaupan asiakirjat ja tekstit. Opiskelutapa: Luennot ja harjoitukset. Pakollinen. Oheiskirjallisuus: Stenjukov M. V., Dokumenty. Deloproizvodstvo. Izdanie 8-e. M. (2003); Kodnrat eva S. I., Maslova E. L., Delovaja perepiska. M. (2002) ym. kirjallisuutta opettajan ohjeiden mukaan. VEAK4s Kääntäminen äidinkieleen venäjä-suomi (4 op) Sisältö: Ammattimaisen kääntämisen peruskurssi venäjästä suomeen (äidinkieleen). Yleis kielisten esitelmien, esitteiden, artikkelien, viestien, uutisten ja haastattelujen kääntäminen käännös tehtävän mukaisesti. Käännöskommentin laatiminen. Tiedonhaku- ja ongelmanratkaisutaitojen kehittäminen. Käännösten arviointi. Opiskelutapa: Luennot ja harjoitukset. Pakollinen. Venäjänkielisten opetus VEAK4v Kääntäminen äidinkieleen suomi venäjä (4 op) Sisältö: Ammattimaisen kääntämisen peruskurssi suomesta venäjään (äidinkieleen). Yleis kielisten esitelmien, esitteiden, artikkelien, viestien, uutisten ja haastattelujen kääntäminen käännös tehtävän mukaisesti. Käännöskommentin laatiminen. Tiedonhakuja ongelmanratkaisutaitojen kehittäminen. Käännösten arviointi. Opiskelutapa: Luennot ja harjoitukset. Pakollinen. VEAK5 Venäjän kielenhuolto (4 op) Sisältö: Venäjän kielen tyylilajit erityis piirteineen, oikeinkirjoitus ja välimerkkien käyttö, ääntäminen ja painotus, semantiikka ja retoriikka. Opiskelutapa: Luennot ja harjoitukset. Pakollinen. Oheiskirjallisuus: Graudina L. K., Širjaev E. N. (toim.), Kul tura russkoj reči. Učebnik dlja vuzov. M. (2001); Hanin M. I., Praktikum po kul ture reči ili kak naučit sja krasivo i ubeditel no govorit. SPb. (2002) ym. kirjallisuutta opettajan ohjeiden mukaan.

148 148 Kieli- ja käännöstieteiden laitos II opiskeluvuosi / kevätluku kausi Kaikki opintojaksot ovat suomen- ja venäjänkielisille opiskelijoille yhteisiä. Kieliharjoittelu (15 30 op) VEAK6 Kieliharjoittelu (1 op) Sisältö: Suullisen ja kirjallisen venäjän kielen taidon sekä kulttuurin- ja maantuntemuksen syventäminen. Opiskelutapa: Laitoksen järjestämä lukukauden opiskelu tai vähintään kahden kuukauden kielikurssi tai muu kielitaitoa kehittävä toiminta Venäjällä. Kielitaitotestaus harjoittelun päätyttyä. Pakollinen. Kieliharjoittelussa suoritettavat pakolliset opinto jaksot (14 op): VEAK7 Puhevalmius III (3 op) VEAK8 Maantuntemus II (4 op) VEAK9 Tekstin tuottaminen III (3 op) VEAK10 Kääntäminen suomi venäjä II (4 op) Kieliharjoittelussa suoritettavat vapaaehtoiset opintojaksot (7 op): VEAK11 Kaunokirjallisuus (4 op) VEAK12 Syntaksi (3 op) Muut kieliharjoitteluun liittyvät vapaaehtoiset opintojaksot (1 8 op): VEAK13 Kieliharjoittelun valmennuskurssi (1 4 op) VEAK14 Kieliharjoitteluraportti (1 4 op) III opiskeluvuosi Kaikki opintojaksot ovat suomen- ja venäjänkielisille opiskelijoille yhteisiä. MUAK2 Erikoisalojen kielet ja terminologia (2 op) A. Erikoisalojen kielet ja terminologia/ luennot (1 op) Ks. Käännöstieteen yhteiset opinnot B. Erikoisalojen kielet ja terminologia/ harjoitukset (1 op) Sisältö: Yhteisessä jaksossa kuvattujen tietojen ja menetelmien soveltaminen sanaston laatimiseen. Opiskelutapa: Harjoitukset. Pakollinen. Oheiskirjallisuus: Sanastotyön käsikirja (1988). VEAK15 Kääntäminen venäjä suomi III (4 op) Sisältö: Ammattimaisen kääntämisen kurssi. Sisällöllisesti ja kielellisesti haas tavien yleiskielisten esitelmien, esitteiden, artikkelien, uutis ten, haastattelujen ja dokumenttien kääntäminen. Opiskelutapa: Luennot ja harjoitukset. Pakollinen. VEAK16 Kääntäminen suomi venäjä III (4 op) Sisältö: Ammattimaisen kääntämisen kurssi. Lyhyiden eri tekstilajeihin ja aihepiireihin kuuluvien tekstien kääntäminen. Rinnakkaistekstien ja sanakirjojen käyttö, Internet-haku. Opiskelutapa: Luennot ja harjoitukset. Pakollinen. VEAK17 Neuvottelutulkkaus I (4 op) Sisältö: Suomalaisen ja venäläisen henkilön välisen lyhytjaksoisen keskustelun, neuvottelun tai haastattelun konsekutiivinen tulkkaus ennalta ilmoitetusta aiheesta. Opiskelutapa: Harjoitukset. Pakollinen. VEAK18 Konsekutiivitulkkaus I (4 op) Sisältö: Venäjän- ja suomenkielisten hidastettujen puheiden, haastattelujen ja esitelmien pitkäjaksoinen tulkkaus; muistiinpanotekniikan harjaannuttaminen. Opiskelutapa: Harjoitukset. Vaihtoehtoinen opintojakson VEAK1 kanssa syventäviin opintoihin jatkaville. Vapaaehtoinen niille opiskelijoille, jotka eivät jatka syventäviin opintoihin. VEAK19 Erikoisalan peruskurssi / laki ja hallinto (2 op) Sisältö: Lain ja hallinnon kielen perusterminologia ja asia- ja virkakielen erityispiirteet. Opiskelutapa: Luennot ja harjoitukset. Pakollinen syventäviin opintoihin jatkaville. Vaihtoehtoinen kurssin VEAK20 kanssa opiskelijoille, jotka eivät jatka syventäviin opintoihin.

149 Käännöstiede (venäjä) 149 VEAK20 Erikoisalan peruskurssi / kauppa (2 op) Sisältö: Kaupan erikoisalan keskeisten käsitteiden, termien ja tekstien esittely. Opiskelutapa: Luennot ja harjoitukset. Pakollinen syventäviin opintoihin jatkaville. Vaihtoehtoinen kurssin VEAK19 kanssa opiskelijoille, jotka eivät jatka syventäviin opintoihin. MUAK3 Kandidaatintutkielmaopinnot (10 op) Ks. Käännöstieteen yhteiset opinnot Vapaaehtoiset opintojaksot Mikäli opiskelija suorittaa aineopintojen pakollisia opintojaksoja alle 55 opintopistettä, hänen on lisäksi suoritettava vapaaehtoisia opintojaksoja niin, että aineopintojen kokonaisopintopistemääräksi tulee 55 op. VEAK21 Suullinen esitys (2 4 op) VEAK22 Kieliopin vaikeuksia (2 4 op) VEAK23 Fraseologia (4 op) Sisältö: Venäjän kielen sanonnat, sananlaskut, lentävät lauseet, mietelmät yms. mm. maantuntemuksen, kirjallisuuden ja taiteen kannalta ja kansan mentaliteetin kuvastajina. Mahdolliset muunkieliset vastineet. Opiskelutapa: Luennot ja harjoitukset. Vapaaehtoinen. Oheiskirjallisuus: Birih A. K., Mokienko V. M., Stepanova L. I., Slovar russkoj frazeologii. Istoriko-ètimologičeskij spravočnik. SPb. (2001); Rodima, Aino, Vehmas-Lehto, Inkeri, Ni puha ni pera! Onnea ja menestystä! Venäläisiä fraseologismeja suomalaisille, Finnlectura, Helsinki (1999) ym. kirjallisuutta opettajan ohjeiden mukaan. VEAK24 Venäjän maantuntemus (2 4 op) Sisältö: Perehtyminen venäläisen yhteiskunnan ja kulttuurin eri osa-alueisiin. Opiskelutapa: Essee, kirjatentti tai luennot ja harjoitukset. Kirjallisuus: Sovitaan erikseen. Vapaaehtoinen. VEAK25 Ortodoksisuus ja venäläinen kulttuuri (4 op) Sisältö: Ortodoksisuuden merkitys Venäjän kulttuurissa historiallisesta, filosofisesta ja kirjallisuuden näkökulmasta, Venäjän ortodoksisuuden erityispiirteet, sanasto ja reaaliat. Opiskelutapa: Luennot. Vapaaehtoinen. Oheiskirjallisuus: Byčkov V. V., Russkaja srednevekovaja èstetika X-XVII veka. M. (1992); Merras, Merja, Ortodoksinen elämäntapa. Kirjapaja/Valamon luostari (1986/1992) ym. kirjallisuutta opettajan ohjeiden mukaan. VEAK26 Suomen maantuntemus (2 4 op) Sisältö: Perehtyminen suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin eri osa-alueisiin. Opiskelutapa: Kirjatentti, essee tai luennot ja harjoitukset. Vapaaehtoinen. Kirjallisuus: Sovitaan erikseen. VEAK27 Radiouutisten kääntäminen suomi venäjä (2 4 op) Sisältö: Uutisten kääntäminen venäjäksi ja niiden lukeminen suorassa lähetyksessä Radio Moreenissa. Opiskelutapa: Harjoitukset. Vapaaehtoinen. VEAK28 Venäjänkielinen luova kirjoittaminen (2 4 op) Sisältö: Luovan kirjoittamisen alkeet, tyylilajit ja niiden käyttäminen kirjoitettavassa tekstissä, tyylivirheet, yksilöllisen ilmaisutaidon kehittäminen, viestintätaitojen monipuolistaminen, tekstin tyylin tutkiminen. Opiskelutapa: Luennot ja harjoitukset. Vapaaehtoinen. VEAK29 ATK:n perusteet kääntäjille 2 4 op) Sisältö: Microsoft Office -ohjelmien käyttö ja tiedonhaku. Opiskelutapa: Harjoitukset. Vapaaehtoinen. VEAK30 Elokuvaseminaari (2 4 op) Sisältö: Tutustuminen venäläisen elokuvan klassikoihin. Keskustelua, kommentteja, selityksiä. Opiskelutapa: Harjoitukset. Vapaaehtoinen.

150 150 Kieli- ja käännöstieteiden laitos VEAK31 Muita aineopintoja (2 10 op) Ks. myös käännöstieteen yhteiset vapaaehtoiset opinnot kohdasta Käännöstieteen yhteiset opinnot. Suomi B-työkielenä (10 op) Suomi B-työkielenä -opinnot on suunnattu suomea toisena tai vieraana kielenä opiskeleville opiskelijoille. Opetusta järjestetään mahdollisuuksien mukaan. Mikäli opetusta ei järjestetä, B-suomen opintojen korvaamisesta muilla opinnoilla sovitaan erikseen opiskelijan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa. Perusopinnot VEPKS1 Suomen ääntämisharjoitukset (2 op) Sisältö: Suomen ääntämyksen harjaannuttaminen. Kurssilla keskitytään tyypillisiin vieraskielisten ääntämisongelmiin. Opiskelutapa: Harjoitukset. VEPKS2 Suomen puhevalmius (2 op) Sisältö: Erilaisten vaativien puhetilanteiden harjoittelu. Opiskelutapa: Harjoitukset. Vaihtoehtoinen opintojakson PK3v Tulkkausharjoituksia kanssa. Opintojaksoista järjestetään vuosittain jompi kumpi opiskelijoiden kielitaidon mukaan. Oheiskirjallisuus: Kansanen, Anneli, Puheviestinnän perusteet. VEPKS3 Suomen kielioppi (4 op) Sisältö: Keskeisiä vieraskielisten kielioppiongelmia. Opiskelutapa: Luennot ja harjoitukset. VEPKS4 Suomen kirjallinen tuottaminen (4 op) Sisältö: Hyvän asiasuomen tuottamistaidon kehittäminen. Opiskelutapa: Harjoitukset. Aineopinnot VEAKS1 Suomenkielinen kirjoittaminen (2 op) Sisältö: Erityyppisien asiatekstien tuottaminen. Opiskelutapa: Harjoitukset. Filosofian maisterin tutkinto (120 op) Filosofian maisterin tutkinnon rakenne käännöstieteen venäjän oppiaineessa opintopisteittäin jaoteltuna: Laitoksen yhteiset opinnot 4 op Pääaineen opinnot 90 op Käännöstieteen venäjän syventävät opinnot 80 op (sis. käännöstieteen yhteisiä opintoja sekä pro gradu -tutkielman ja tutkielmaseminaarin 40 op) Suomenkieliset opiskelijat: Käännöstieteen suomen opinnot 10 op (ks. Käännöstiede / suomi) Venäjänkieliset opiskelijat: Suomi B-työkielenä -opintoja 10 op tai korvaavia opintoja erillisen sopimuksen mukaan Muut opinnot 26 op Muihin opintoihin voi sisällyttää esimerkiksi sivuaineen aineopintoja, toisen sivuaineen perusopinnot tai muita mielekkäitä opintokokonaisuuksia, jotka tukevat pää- ja sivuaineyhdistelmää.

151 Käännöstiede (venäjä) 151 Laitoksen yhteiset opinnot 4 op Käännöstieteen venäjän opiskelijat suorittavat filosofian maisterin tutkintoa varten Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen yhteisistä opinnoista seuraavan opintojakson (ks. kurssikuvaus kohdasta Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen yhteiset opinnot): Y06 Käännöstieteellinen tutkimus ja metodit 4 op PÄÄAINEEN SYVENTÄVÄT OPINNOT 80 op Tavoite: Opiskelija saavuttaa erinomaisen käytännön kielitaidon ja kieliopin hallinnan. Tällä tarkoitetaan vähintään yleisten kielitutkintojen ylintä tasoa 5, paitsi tekstin ymmärtämisessä ylintä tasoa 6, tai vastaavaa yleiseurooppalaisen viitekehyksen tasoa. Lisäksi opiskelija omaksuu kääntäjän ja tulkin ammatilliset valmiudet sekä kyvyn analysoida kieleen, kulttuuriin ja kääntämiseen liittyviä ilmiöitä ja saa valmiudet tieteelliseen työskentelyyn. Opintojaksojen VESM1 VESM3 ja VESM5 VESM8 yhteydessä tai erillisessä testissä on syventävien opintojen läpäisemiseksi osoitettava riittävät ammatilliset valmiudet kääntämisessä ja/tai tulkkauksessa. Opintojaksot VESM1, VESM2 ja VESM3 ovat keskenään vaihtoehtoisia siten, että niistä tulee suorittaa kaksi. Erikoisalan opinnot (VESM5 VESM8) on suoritettava kerralla kokonaisuutena (16 op). Huom! Syventävien opintojen tulkkauskursseille osallistuminen edellyttää ainakin kahden aikaisemman tulkkausopintojakson (VEAK17 ja VEAK1 ja/tai VEAK18) suorittamista hyvin tiedoin. MUSM1 Käännösteknologian perusteet (2 op) Ks. Käännöstieteen yhteiset opinnot VESM1 Käännösseminaari venäjä suomi (4 op) Sisältö: Ammattimaisen kääntämisen kurssi. Eri aihepiirejä koskevien venäläisten tekstien suomentaminen ja käännösratkaisujen perustelu. Käännösten kohderyhmän ja viestintätehtävän määrittely ja keskustelu vaihtoehtoisista strategioista. Opiskelutapa: Seminaari-istuntoihin osallistuminen ja käännösten laatiminen. Pakollinen. VESM2 Käännösseminaari suomi venäjä (4 op) Sisältö: Ammattimaisen kääntämisen kurssi. Eri aihepiirejä koskevien suomalaisten tekstien kääntäminen venäjäksi ja käännösratkaisujen perustelu. Käännösten kohderyhmän ja viestintä tehtävän määrittely ja keskustelu vaihtoehtoisista strategioista Opiskelutapa: Seminaari-istuntoihin osallistuminen ja käännösten laatiminen. Pakollinen. VESM3 Tulkkausseminaari (4 op) Sisältö: Tulkkaustehtävään valmistautumi nen; sanaston laadinta; lyhyt- ja pitkäjaksoinen tulkkaus molempiin suuntiin; suorituksen analysointi; a) itse valittu ja b) annettu aihepiiri. Opiskelutapa: Harjoitukset ja seminaari työskentely. Pakollinen. VESM4 Kontrastiivinen kielioppi (4 op) Sisältö: Kielten vertailun peruskäsitteistöä, kieliopin osa-alueet, fonologia, morfologia ja erityisesti syntaksi; sananmuodostus ja leksikko, sanaluokat; tempus, aspekti ja modus sekä aktiivi ja passiivi suomen ja venäjän vertailu. Opiskelutapa: Luennot ja harjoitukset. Pakollinen. Kirjallisuus: Luentomoniste / Verkkoaineisto. Lisäksi artikkeleita ohjeen mukaan. Erikoisalan opinnot (16 op) Erikoisalan opinnot on suoritettava kerralla yhtenä kokonaisuutena. VESM5a Erikoisalan tekstiseminaari / laki ja hallinto (2 op) Sisältö: Lain ja hallinnon kielen termivaraston kartuttaminen tutustumalla eri lainaloihin; keskeiset tieto- ja termilähteet. Opiskelutapa: Seminaarit ja harjoitukset. Pakollinen.

152 152 Kieli- ja käännöstieteiden laitos VESM6a Erikoisalan kääntäminen venäjä suomi / laki ja hallinto (2 op) Sisältö: Lain ja hallinnon alan tekstien ja asiakirjojen kääntäminen; keskeiset tieto- ja termilähteet. Opiskelutapa: Luennot ja harjoitukset. Pakollinen. VESM7a Erikoisalan kääntäminen suomi venäjä / laki ja hallinto (2 op) Sisältö: Lain ja hallinnon alan tekstien kääntäminen; keskeiset tieto- ja termilähteet. Opiskelutapa: Luennot ja harjoitukset. Pakollinen. VESM8a Erikoisalan neuvottelutulkkaus / laki ja hallinto (2 op) Sisältö: Erilaisten konsultaatioiden ja neuvottelujen lyhyt- ja pitkäkestoista tulkkausta suomesta venäjään ja venäjästä suomeen. Opiskelutapa: Harjoitukset. Pakollinen. VESM5b Erikoisalan tekstiseminaari / kauppa ja tekniikka (2 op) Sisältö: Kaupan ja tekniikan alan keskeiset tekstilajit ja niiden analyysi; termivaraston kartuttaminen. Opiskelutapa: Seminaarit ja harjoitukset. Pakollinen. VESM6b Erikoisalan kääntäminen venäjä suomi / kauppa ja tekniikka (2 op) Sisältö: Kaupan ja tekniikan alan tekstien kääntäminen; keskeiset tieto- ja termilähteet. Opiskelutapa: Luennot ja harjoitukset. Pakollinen. VESM7b Erikoisalan kääntäminen suomi venäjä / kauppa ja tekniikka (2 op) Sisältö: Kaupan ja tekniikan alan tekstien kääntäminen; keskeiset tieto- ja termilähteet. Opiskelutapa: Luennot ja harjoitukset. Pakollinen. VESM8b Erikoisalan neuvottelutulkkaus / kauppa ja tekniikka (2 op) Sisältö: Kauppaneuvottelujen ja teknisten neuvottelujen lyhyt- ja pitkäjaksoinen tulk kaus suomesta venäjään ja venäjästä suomeen. Opiskelutapa: Harjoitukset. Pakollinen. Tutkielmaopinnot (40 op) VESM9 Tutkielmaseminaari ja pro gradu -tutkielma (40 op) Sisältö: Tieteellinen tutkielma (pro gradu -työ), joka osoittaa oman tieteenalan tutkimuskysymysten ja -menetelmien hallintaa. Tutkielman minimilaajuus on 60 sivua. Sen loppuun liitetään kieliparin toisella kielellä (venäjäksi tai suomeksi) laadittu 5 20 sivun pituinen lyhennelmä. Pro gradu -työhön, tutkimusprosessiin ja tieteelliseen kirjoittamiseen tarvittavien valmiuksien hankkimiseksi ja niiden kehittämiseksi suoritettava seminaari. Opiskelutapa: Pro gradu -tutkielman laatiminen. Aktiivinen osallistuminen seminaareihin ja toimiminen opponenttina, pro gradu -työn tutkimussuunnitelman laatiminen ja esittely sekä seminaari työ, joka on samalla tutkielman osaraportti. Arvolause. Pakollinen. Oheiskirjallisuus: Seminaarissa sovittavat artikkelit. Lisäksi opiskelija valitsee seuraavista opintojaksoista vähintään 10 opintopisteen kokonaisuuden (joista 4 op voi korvata suorittamalla opintojaksoista VESM1 -VESM3 kaikki kolme): VESM10 Neuvottelutulkkaus II (4 op) Sisältö: Suomen- ja venäjänkielisten normaalitempoisten keskustelujen, neuvottelujen, haastattelujen ja kommenttien tulkkaus ennalta ilmoitetuista aiheista. Opiskelutapa: Harjoitukset. Valinnainen. VESM11 Konsekutiivitulkkaus II (4 op) Sisältö: Venäjän- ja suomenkielisten normaalitempoisten puheiden, haastattelujen ja esitelmien pitkäjaksoinen tulkkaus; muistiinpanotekniikan harjaannuttaminen. Opiskelutapa: Harjoitukset. Valinnainen. VESM12 Simultaanitulkkaus (4 op) VESM13 Asiakirjakääntäminen (4 op)

153 Käännöstiede (venäjä) 153 VESM14 Kaunokirjallisuuden suomentaminen (4 op) VESM15 Suomalais-venäläinen leksikografia (2 3 op) Sisältö: Tutustuminen lähinnä kaksikielisiin (suomi venäjä ja venäjä suomi) sanakirjoihin ja niiden analysointi. Opiskelutapa: Luennot ja harjoitukset. Valinnainen. Kirjallisuus: Berkov, V. P., Dvujazyč naja leksikografija. SPb.: Izd-vo S.Peterburgs kogo unta (1996) ja artikkeleita. VESM16 Johdatus venäjän kieleen (4 op) Sisältö: Perustiedot venäjän kielen historiasta, fonetiikasta, sanastosta ja kieliopista. Opiskelutapa: Luennot ja harjoitukset. Kirjatenttimahdollisuus.Valinnainen. Kirjallisuus: V.A. Belošapkova (toim.), Sovremennyj russkij jazyk. Moskova (1999); Rozental D.E. (toim.), Sovremennyj russkij jazyk. Moskova (1999) VESM17 Työ- ja tutkimusharjoittelu (6 10 op) Sisältö: Vähintään 2 kuukauden mittainen työskentely koulutuksen kannalta mielekkäässä työ- tai tutkimustehtävässä. Opiskelutapa: Työtodistus ja harjoitteluraportti. Valinnainen. VESM18 Korpuslingvistiikan perus kurssi (2 4 op) Sisältö: Perustiedot tekstikorpusten käytöstä lingvistisessä tutkimuksessa. Sopii proseminaari- tai pro gradu -tutkielmaa aloittaville. Opiskelutapa: Luennot ja harjoitukset. Valinnainen. Oheiskirjallisuus: McEnery, Tony & Wilson, Andrew, Corpus Linguistics (Second Edition). Edinburgh: Edinburgh University Press (2001); Oakes, Michael, Statistics in Corpus Linguistics. Edinburgh: Edinburgh University Press (1998) VESM19 Katsaus käännöstieteelliseen kirjallisuuteen (4 op) Sisältö: Perehtyminen käännöstieteelliseen tutkimuskirjallisuuteen. Opiskelutapa: Kirjatentti. Valinnainen. Kirjallisuus: Ilmoitetaan myöhemmin. VESM20 Erikoisseminaareja erikseen ilmoitettavista aiheista (4 op) VESM21 Muita syventäviä opintoja (2 10 op) MUSM7 Tietokone kielentutkimuksen apuvälineenä (4 op) Sisältö: Perustiedot tietotekniikan käytöstä lingvistisen tutkimuksen eri vaiheissa aineiston keräämisestä hypoteesien tarkistamiseen. Opiskelutapa: Luennot ja harjoitukset. Valinnainen. Ks. muut käännöstieteen yhteiset valinnaiset opinnot kohdasta Käännöstieteen yhteiset opinnot. Suomi B-työkielenä (10 op) Suomi B-työkielenä -opinnot on suunnattu suomea toisena tai vieraana kielenä opiskeleville opiskelijoille. Opetusta järjestetään mahdollisuuksien mukaan. Mikäli opetusta ei järjestetä, B-suomen opintojen korvaamisesta muilla opinnoilla sovitaan erikseen opiskelijan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa. VESMS1 Suomenkielinen kirjoittaminen II (4 8 op) Sisältö: Erityyppisten asiatekstien tuottaminen, kielen- ja tekstinhuolto, sanaston kartuttaminen. Opiskelutapa: Luennot ja harjoitukset. VESMS2 Suomen kielen ja kulttuurin erityiskysymyksiä (4 8 op) Sisältö: Perehtyminen johonkin suomen kieleen, kulttuuriin tai suomenkieliseen viestintään liittyvään aiheeseen. Opiskelutapa: Kirjatentti tai essee. Kirjallisuus: Sovitaan erikseen.

154 154 Kieli- ja käännöstieteiden laitos SUOMEN KIELI Tavoitteet ja sisältö Suomen kielen opiskelun tavoitteena on perehdyttää opiskelijat tieteellisiin käsityksiin suomen kielen rakenteesta ja tehtävistä sekä kielen historiasta, antaa pohja suomen kielen tieteelliselle tutkimukselle sekä harjaannuttaa käyttämään suomen kieltä täsmällisesti ja sujuvasti. Suomen kielen opintoihin kuuluu perusopinnot (25 op), aineopinnot (45 op, sivu aineena 35 op), syventävät opinnot ja pro gradu -tutkielma (80 op, sivuaineena 60 op). Perusopinnoissa luodaan perusta kielen ilmiöiden ymmärtämiselle: pääpaino on kielen rakenteessa ja käytössä. Opiskelija perehtyy lisäksi suomen kirjakielen kehitykseen sekä viron kieleen ja virolaiseen kulttuuriin. Aineopinnoissa kuvaa suomen kielestä täydennetään merkityksen, variaation ja kielihistorian tarkastelulla. Kielen tutkimusmenetelmiin tutustutaan menetelmäkurssilla sekä aineopintojen seminaarissa (kohdat A5 ja A6). Aineopintoihin kuuluu myös laaja erikoistumisopintokokonaisuus. Syventävissä opinnoissa pääpaino on tieteelliseen työskentelyyn oppimisessa. Opiskelija voi suorittaa erillisen 25 op:n laajuisen erikoistumiskokonaisuuden (kielikonsulttiopinnot tai S2-opintokokonaisuus), joka voidaan sijoittaa erillisenä tutkinnon kokonaisuuteen. S2-opintokokonaisuus pyritään järjestämään luku vuosittain, kielikonsulttiopinnot joka toinen vuosi. Suomen kieltä opiskelevat valitsevat sivuaineita kiinnostuksensa ja ammatillisen suuntautumisensa mukaisesti. Sivuainevalintoihin liittyvissä asioissa opiskelijaa neuvovat tiedekunnan sekä kunkin oppiaineen opinto-ohjauksesta vastaavat henkilöt. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetettavan aineen opinnot Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaksi aikovan tulee ottaa huomioon, että aineenopettajakoulutukseen kuuluvat äidinkielen ja kirjallisuuden opetettavan aineen opinnot koostuvat usean eri oppiaineen opinnoista. Opintoihin kuuluu a) suomen kielen ja b) Suomen kirjallisuuden, yleisen kirjallisuustieteen tai teatterin ja draaman tutkimuksen opintoja sekä c) pedagogisia opintoja. Lisäksi edellytetään yleisen kielitieteen (3 op) ja fonetiikan (2 op) opinnot siten kuin muiltakin suomen kielen opiskelijoilta, puheopin ja logopedian opintoja (erikseen suomen kielen kotisivuilla syyslukukauden alussa ilmoitettavat opintojaksot) sekä luento- ja harjoitusosuus kurssista AV1 Kieli, kielitaito ja kielitaidon arviointi (3 op). Yleisen kielitieteen ja fonetiikan peruskurssien suorittamista suositellaan opintojen varhaisvaiheessa, muiden pakollisten kurssien suorittaminen tulee ajankohtaiseksi siinä vaiheessa, kun opiskelija on saanut oikeuden suorittaa opettajan pedagogiset opinnot. Opiskelijan pääaineena voi olla suomen kieli, Suomen kirjallisuus, yleinen kirjallisuustiede tai teatterin ja draaman tutkimus. Jos pääaineena on suomen kieli, ensimmäisenä sivuaineena on kirjallisuusaine ja päinvastoin. Pääaineesta suoritetaan perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot sekä pro gradu -tutkielma ja 1. sivuaineesta perusopinnot ja aineopinnot.

155 Suomen kieli 155 Opettajan pätevyys edellyttää opettajan pedagogisia opintoja ( op), joihin haetaan erikseen. Opetuksen järjestää kasvatustieteiden tiedekunta. Opettajan pedagogisiin opintoihin hakemisesta ja sen edellytyksistä sekä valintaperusteista ilmoitetaan humanistisen tiedekunnan ilmoitustauluilla. Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen yhteiset opinnot Suomen kielen opintojen lisäksi on sekä pää- että sivuaineopiskelijoiden suoritettava kieli- ja käännöstieteiden laitoksen yhteisistä opinnoista Y02 Yleisen kielitieteen peruskurssi (3 op) ja Y01 Fonetiikan peruskurssi (2 op). Tietotekniikan perusteiden hallinta on osoitettava todistuksin tai käymällä erillinen kurssi (Tietotekniikan perusteet 3 op). Laitoksen yhteisistä opinnoista suositellaan suoritettavaksi myös Y00 Johdatus laitoksen tieteenaloihin (2 op). Tenttiminen ja suoritusmerkinnät Opintojaksot suoritetaan yhtenä kokonaisuutena. Luento- ja harjoituskursseilla järjestetään kirjallinen tentti sekä sen uusintamahdollisuus kurssin kokoontumisaikaan. Opintojaksojen arvosteluasteikko on viisiportainen Suomen kielen opintojen kohdat P6 ja A7 suoritetaan etupäässä kirjatentteinä yleisinä tenttipäivinä. Ne voidaan sopimuksen mukaan korvata luennoilla tai muilla suoritustavoilla. Muiden kurssien korvaamisesta kirjatenteillä voi neuvotella kurssin opettajan kanssa. Perus- ja aineopinnoista sekä syventävistä opinnoista haetaan kokonaismerkinnät professoreilta. Opintojen aloittaminen Uusille suomen kielen opiskelijoille järjestetään heti syyslukukauden alussa johdantotilaisuus. Opintojen suunnitteluun eli henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) laatimiseen annetaan apuvälineitä eri tilaisuudessa myöhemmin syksyllä. Yliopistomaailmaan orientoivat lisäksi ainejärjestö Kopulan opiskelijatuutorit. PERUSOPINNOT 25 op Yleisen kielitieteen peruskurssin (3 op) ja Fonetiikan peruskurssin (2 op) suorittamista suositellaan opintojen varhaisvaiheessa. Jatkaakseen perusopinnoista aineopintoihin, opiskelijan on saatava perusopinnoista arvosanaksi vähintään 3. P0 Lähtötasokoe (sivuaine opiskelijoille) Suomen kielen sivuaineeksi haluaville järjestetään syyslukukauden alussa lähtötasokoe, jossa edellytetään suomen peruskieliopin tuntemusta (esim. Pirkko Leino 1999: Suomen kielioppi. Otava; tai Osmo Ikola 2001: Nykysuomen opas. Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja 65). Lähtö tasokokeen ajankohdasta ilmoitetaan yliopiston opetusohjelmassa. P1 Johdatuskurssi (3 op) Sisältö: Yleiskuva suomen kielestä ja sen tutkimuksen luonteesta, historiasta ja nykyisestä tilanteesta. Kurssin avulla opiskelija tutustuu alustavasti yliopistollisen opetuksen taustalla olevaan tutkimukseen. Opiskelutapa: Pakollinen luento, jonka kuulustelun yhteydessä tentitään opettajan laatima opetusmoniste. P2 Äänne- ja muoto-oppi (5 op) Sisältö: Johdatus suomen kielen äänne- ja muotojärjestelmään. Kurssin aikana käydään

156 156 Kieli- ja käännöstieteiden laitos läpi seuraavia osa-alueita: suomen kielen foneemiparadigma ja fonotaksin kysymyksiä, morfeemityypit, vartalovariantit ja morfotaksi, nominien ja verbien luokittelu taivutustyyppien mukaan, eri taivutuskategoriat, tärkeimmät morfofonologiset vaihtelut sekä johtamisen tapoja ja johdostyyppejä. Opiskelutapa: Pakollinen luento- ja harjoituskurssi sekä sen kuulustelu. Oheiskirjallisuus: Kaino Laaksonen & Anneli Lieko: Suomen kielen äänne- ja muoto-oppi. 2. tai myöhempi painos. Finn Lectura. P3 Syntaksi (5 op) Sisältö: Tutustuttaa suomen kielen syntaksin analyysiin lauseenjäsennyksen, lausekerakenneanalyysin ja dependenssikieliopin keinoin. Kurssilla nostetaan esiin suomen syntaksille luonteenomaisia ilmiöitä ja erityiskysymyksiä. Opiskelutapa: Pakollinen luento- ja harjoituskurssi sekä sen kuulustelu. Oheiskirjallisuus: Osmo Ikola 2001: Nykysuomen opas. Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja 65, s ; Maria Vilkuna 2003: Suomen lauseopin perusteet. Edita; kurssin opettajan valitsemia tutkimuksia. P4 Viron kielen peruskurssi (4 op) Sisältö: Perehtyminen viron kirjakielen äänneja muoto-opin pääkysymyksiin. Ääntämis- ja lukemistehtäviä, keskustelu- ja kuunteluharjoituksia, kirjallisia harjoituksia. Opiskelutapa: Pakollinen luento- ja harjoituskurssi sekä sen kuulustelu. Kirjallisuus: R. Pajusalu, M. Hietaharju, V. Taro & K. Yallop 1999: Keelesild: viron kielen oppikirja. Otava. P5 Kielenhuolto ja kirjoittaminen (4 op) Sisältö: Kielenhuollon peruskysymykset ja kielenkäytön normien perusteet. Tieteellisen kirjoittamisen teoriaa ja kirjoitusharjoituksia. Opiskelutapa: Pakollinen luento/harjoituskurssi, jonka yhteydessä tentitään Kata riina Iisa, Aino Piehl & Hannu Oittinen 2002: Kielenhuollon käsikirja. Yrityskirjat. Oheiskirjallisuus: Katariina Iisa, Aino Piehl & Salli Kankaanpää 1999: Tekstintekijän käsikirja. Yrityskirjat; Sirkka Hirsjärvi, Pirkko Remes & Paula Sajavaara 2004: Tutki ja kirjoita. Tammi; Heikki Hurtta & Tapio Peltola 1997: Tutkielmantekijän opas. Tampereen yliopiston suomen kielen ja yleisen kielitieteen laitos. P6 Kirjasuomen kehitys (4 op) Sisältö: Tutustuttaa suomen kirjakielen historiallisiin vaiheisiin ja opettaa lukemaan ja erittelemään vanhan kirjasuomen tyypillisiä muotoja ja rakenteita. Opiskelutapa: Luento ja harjoituksia sekä luennon/kirjan yhteistentti TAI erillinen laaja kirjatentti. Kirjallisuus: Luennon yhteydessä tentitään: Laila Lehikoinen & Silva Kiuru 1998: Kirjasuomen kehitys. Uudistettu laitos. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos. Erillisenä kirjatenttinä: Vaihtoehto A: Laila Lehikoinen & Silva Kiuru 1998: Kirjasuomen kehitys. Uudistettu laitos. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos; Martti Rapola 1967: Suomenkielinen proosa Ruotsin vallan aikana. Tietolipas 49. SKS; ja Paavo Pulkkinen 1972: Nykysuomen kehitys. Tietolipas 72. SKS. Vaihtoehto B: Kaisa Häkkinen 1994: Agricolasta nykysuomeen. WSOY. AINEOPINNOT 45 op (sivuaineena 35 op) Jatkaminen syventäviin opintoihin edellyttää aineopinnoista vähintään arvosanaa 3. A1 Kielen kehitys (5 op) Sisältö: Suomen kieli kielikuntansa jäsenenä, kielen muuttuminen (äännekehitys, merkityksen muutokset, sanaston uusiintuminen). Opiskelutapa: Pakollinen luento, jonka yhteydessä tentitään kirjallisuutta TAI erillinen laaja kirjatentti. Kurssin suorittamisesta erillisenä kirjatenttinä on sovittava kurssin opettajan kanssa. Kirjallisuus: Kaisa Häkkinen 1990: Mistä sanat tulevat: suomalaista etymologiaa. Tietolipas 117. SKS, s ; Tapani Lehtinen: Suomen kielen tausta II (moniste, ostettavissa jaoksen kansliasta).

157 Suomen kieli 157 A2 Kielen variaatio (5 op) Sisältö: Perehdyttää dialektologian, sosiolingvistiikan ja muun variaationtutkimuksen menettely tapoihin ja tutkimuksen tuloksiin. Erityisesti tutustutaan suomen murteisiin, puhekieleen ja kielen muutokseen sekä niiden tutkimiseen. Opiskelutapa: Pakollinen luento, harjoituksia sekä pieni harjoitustyö. Oheiskirjallisuus: Ronald Wardhaugh 2001: An introduction to sociolinguistics. Fourth edition. Blackwell textbooks in linguistics; J.K. Chambers & Peter Trudgill 1998: Dialectology. Second edition. Cambridge textbooks in linguistics; Martti Rapola 1990: Johdatus suomen murteisiin. Tietolipas 4. SKS; Lauri Kettunen 1981: Suomen murteet. Murrekartasto. SKS. A3 Tekstianalyysi (5 op) Osio A: Tekstinhuolto (2 op) Sisältö: Tekstien normatiivisen analysoinnin käsitteistö ja erilaiset näkökulmat. Analysointiharjoituksia. Opiskelutapa: Pakollinen harjoituskurssi, jonka yhteydessä laaditaan oppimispäiväkirja. Oheiskirjallisuus: Ylioppilasaineita-kokoelman, Virittäjän ja Virkkeen artikkeleita. Osio B: Tekstintutkimus (3 op) Sisältö: Tekstintutkimusmenetelmien esittelyä ja aiempiin tutkimuksiin perehtymistä. Opiskelutapa: Pakollinen luento/harjoituskurssi, johon kuuluu opiskelijoiden oma tekstintutkimustyö. Kurssille pääsyn edellytyksenä on osion A suoritus. Oheiskirjallisuus: Irmeli Pääkkönen & Markku Varis 2000: Kriittinen lukutaito. Finn Lectura; Pauli Saukkonen 2001: Maailman hahmottaminen teksteinä. Tekstirakenteen ja tekstilajien teoriaa ja analyysia. Yliopistopaino; Vesa Heikkinen, Pirjo Hiidenmaa & Ulla Tiililä 2000: Teksti työnä, virka kielenä. Gaudeamus. A4 Merkityksen tutkimus (5 op) Sisältö: Kurssilla käydään läpi sana- ja lausesemantiikan perusteet sekä perehdytään seman tiikan ja pragmatiikan tutkimuskysymyksiin ja -ongelmiin suomenkielisen esimerkistön ja erillisten harjoitusten avulla. Opiskelutapa: Pakollinen luento, harjoituksia sekä pieni harjoitustyö. Oheiskirjallisuus: Kaija Kuiri 2004: Semantiikan peruskurssi. Luennot ja harjoitukset. Tampereen yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitos, suomen kieli; George Yule: Pragmatics. Oxford University Press; Tiina Onikki 2000: Mistä mieli merkityksen tutkimiseen? Kognitiivisen kielentutkimuksen merkitysnäkemyksestä. Teoksessa Anu Airola, Heikki J. Koskinen & Veera Mustonen (toim.), Merkillinen merkitys, s Gaudeamus; sekä kurssin opettajan valitsemaa kirjallisuutta. A5 Menetelmäkurssi (5 op) Sisältö: Johdatus kielen tutkimusmenetelmiin, oman tutkimusaineiston esittämiseen ja tutkimuksen raportointiin. Tiedonhakutaitojen ja kirjaston tietokantojen ja aineistojen käytön opastusta. Tutustuminen erityyppisiin kieliaineistoihin, niiden käyttöön ja keräämiseen. Opiskelija laatii itsenäisesti aineistonkeruu työn pienryhmänsä aihepiiristä. Kurssiin kuuluu vierailu Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa Helsingissä. Opiskelutapa: 1) Luento ja loppukuulustelu, jonka yhteydessä tentitään osin Antti Iivonen, Antti Sovijärvi & Reijo Aulanko 1990: Foneettisen kirjoituksen kehitys ja nykytila. Helsingin yliopiston fonetiikan laitoksen monisteita 16; 2) harjoitukset, joiden aikana työskennellään pienryhmissä ja itsenäisesti. Yliopiston kirjaston järjestämä tiedonhakukoulutus ja kirjaston tietokantoihin ja aineistoihin tutustuminen. Oheiskirjallisuus: Terho Itkonen 1997: Nimestäjän opas. Suomalais-ugrilainen seura; Lea Laitinen, Hanna Lappalainen, Päivi Markkola & Johanna Vaattovaara (toim.) 2003: Muotojen mieli. Kirjoituksia morfologiasta ja variaatiosta. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos; Liisa Tainio (toim.) 1997: Keskustelunanalyysin perusteet. Vastapaino; Risto Heikkinen, Anja Agander, Eva Ijäs & Mirja Laitinen 2001: Tiedonhakijan teho-opas. BTJ Kirjastopalvelu. Lisäksi tutustutaan tutkimuksentekoa ja tieteellistä kirjoittamista käsitteleviin oppaisiin.

158 158 Kieli- ja käännöstieteiden laitos A6 Seminaari ja kandidaatin tutkielma (10 op) Sisältö: Seminaarityöskentelyä, jonka yhteydessä laaditaan kandidaatintutkielmana arvosteltava n sivun laajuinen kirjallinen työ. Kandidaatintutkielmaa voi seminaarissa työstää jo laaditun praktikumtyön pohjalta. Seminaari on tarkoitettu vain pääaineopiskelijoille. Seminaariin pääsyn edellytyksenä on seuraavien opintojen suorittaminen niin, että painotettu keskiarvo on vähintään 3: suomen kielen opintojen kohdat A1 A4. Seminaariin ilmoittautuessaan opiskelija täyttää lomakkeen, jolla suoritukset tarkistetaan. Opiskelutapa: Työskentelyä pienryhmissä ja itsenäisesti. A7 Erikoistumisopintoja (10 op) Sisältö: Perehtyminen kielentutkimuksen eri osa-alueisiin. Opiskelutapa: Kirjatentti. Suoritetaan 5 op kahdelta eri alalta. Vaihtoehtoisesti praktikum, jonka aikana laaditaan n. 10 sivun laajuinen kirjallinen työ praktikumin aiheesta. Praktikumeja järjestetään joka lukukausi eri aiheista. Erikoistumisopinnoiksi kelpaavat myös mahdollisesti järjestetyt erikoiskurssit tai yleisen kielitieteen, fonetiikan, viron kielen ja virolaisen kulttuurin tai logopedian opinnot. Kirjallisuus: Kirjatenttejä voi suorittaa seuraavilta aloilta: 1. Dialektologia 2. Diskurssianalyysi 3. Keskusteluntutkimus 4. Kielenmuutos 5. Kielipatologia 6. Kognitiivinen semantiikka 7. Lapsenkielen tutkimus 8. Lähisukukielet 9. Morfofonologia 10. Nimistöntutkimus 11. Psykolingvistiikka 12. Sanastontutkimus 13. Sosiolingvistiikka ja variaationtutkimus 14. Suomi toisena ja vieraana kielenä 15. Tekstitaidot 16. Syntaksin tutkimus Tentittävät kirjat löytyvät suomen kielen ja yleisen kielitieteen jaoksen verkkosivuilta ja kansliasta. SYVENTÄVÄT OPINNOT 80 op sisältää tutkielmaopinnot (syventävät opinnot sivuaineena 60 op) S1 Suomi kielikunnassaan (10 op) Sisältö: Kurssi tarjoaa yleiskuvan maailman kielistä ja uralilaisista kielistä kielitypologisesta näkökulmasta (Osio A), sekä erityistietoa jostain uralilaiseen kielikuntaan kuuluvasta kielestä (Osio B). Osio A: Opiskelutapa: 1) Luento ja kirjallisuutta TAI 2) kirjallisuutta. Kirjallisuus: 1) Luennon yhteydessä tentitään Esa Itkonen 2001: Maailman kielten erilaisuus ja samuus (2. painos, sivut , , ). Turun yliopisto JA Jaakko Anhava 1998: Maailman kielet ja kielikunnat. Gaudeamus; 2) Esa Itkonen 2001: Maailman kielten erilaisuus ja samuus (2. painos, s. ks. ed). Turun yliopisto; Jaakko Anhava 1998: Maailman kielet ja kielikunnat. Gaudeamus; Johanna Laakso (toim.) 1992: Uralilaiset kielet: tietoa suomen sukukielistä ja niiden puhujista. WSOY. Osio B: Opiskelutapa: 1) Unkarin tai vepsän luentokurssi TAI 2) Valikoima uralilaiskielten kielioppeja. Kirjallisuus: Kirjallisuudesta sovitaan erikseen. Kielioppeja voi valita mm. teoksista Denis Sinor (ed.) 1988: The Uralic languages: descriptor, history and foreign influences. Brill; ja Daniel Abondolo (ed.) 1998: The Uralic languages. Routledge. S2 Metodiopinnot (5 op) Sisältö: Johdatusta tutkielman tekemiseen. Suoritustapa: Luentokurssi ja sen yhteydessä suoritettavat kohdat 1 4: 1) Tieteellisen kirjoittamisen kertausta ja n. 5 sivun referaatti jostakin tutkielmasta. 2) Kirjatentti argumentaatioon liittyvistä ongelmista. 3) Tutustuminen tieteellisen tutkimuksen metodeihin ja tutkimuksen yhteydessä käytettäviin tietokoneohjelmiin. 4) Tutkimussuunnitelman (n. 5 sivua) laatiminen.

159 Suomen kieli 159 Kirjallisuus: Pakollinen kirjatentti: Kakkuri- Knuuttila (toim.) 1998: Argumentti ja kritiikki: lukemisen, keskustelun ja vakuuttamisen taidot. Gaudeamus (luvut 1 3, 5 8). Lisäksi tutustutaan valikoimaan metodioppaita. S3 Seminaari ja tutkielma (5 op + 35 op, sivuaineena 5 op + 15 op) Sisältö: Seminaarin aikana työstetään aktiivisesti omaa tutkielmaa, jota esitellään ryhmälle kahdessa eri vaiheessa, oppo noidaan muiden tutkielmakäsikir joi tuksia ja osallistutaan aktiivisesti kes kusteluun. Tutkielman laajuus on n sivua (sivuainetutkielma n sivua). Seminaariin pääsyn edellytyksenä on hyväksytty kandidaatin tutkielma sekä metodiopintojen yhteydessä hyväksytty tutkimussuunnitelma. Suoritustapa: Työskentelyä pienryhmissä ja itsenäisesti. S4 Kirjallisuutta (10 op) Sisältö: Kokoava katsaus teoreettiseen ja erityisesti fennistiseen kielentutkimukseen. Suoritustapa: Kirjatentti. Kirjallisuus: 1) Kaikille yhteinen kirjallisuus (5 op): Gary Palmer 1996: Toward a theory of cultural linguistics. University of Texas Press SEKÄ Alan Cruse 2000: Meaning in language: an introduction to semantics and pragmatics. Oxford University Press TAI John I. Saeed 2000: Semantics. Blackwell. 2) Valikoima uudempaa suomen kielen eri osaalueita koskevaa kirjallisuutta (5 op). S5 Erikoistumisopintoja (15 op) Sisältö: Erikoistuminen suomen kielen tutkimuksen johonkin erityisalaan. Opiskelutapa: Luentokurssi ja siihen liittyvä oheiskirjallisuus, kirjatentti tai praktiku meja. Suoritetaan 5 op kolmelta eri alalta, joista kaksi voi olla samalta alalta kuin opiskelijan kurssissa A7 valitsemat erikoistumisopinnot. Luentokurssin voi valita laitoksen muiden oppiaineiden tarjonnasta tai sopimuksen mukaan muualtakin. ERIKOISTUMISKOKONAISUUDET Opiskelija voi valita jommankumman kahdesta erikoistumiskokonaisuudesta. Molempiin erikoistumiskokonaisuuksiin haetaan erikseen. SUOMI TOISENA JA VIERAANA KIELENÄ OPETTAJAN OPINTOKOKONAISUUS 25 OP Suomen opetus toisena ja vieraana kielenä Suuri osa suomenopiskelijoista valmistuu äidinkielen opettajiksi. Suomea opetetaan kuitenkin tänä päivänä myös toisena kielenä toisin sanoen niille, jotka puhuvat äidinkielenään jotakin muuta kieltä kuin suomea. Toisen kielen opetusta tarjoavat eri yliopistot, korkeakoulut, ammattioppilaitokset, lukiot, peruskoulut, kansanopistot sekä työväen- ja kansalaisopistot ympäri Suomea. Lisäksi suomea opetetaan Suomen rajojen ulkopuolella vieraana kielenä yli 100 yliopistossa ja korkeakoulussa. Kaikkiin näihin opetustehtäviin tarvitaan luonnollisesti sellaisia suomen kielen ammattilaisia, joilla on vankka yleisfennistinen ja yleiskielitieteellinen pohjakoulutus mutta jotka ovat perehtyneet myös suomen opetukseen, oppimiseen ja käyttöön toisena vieraana kielenä. Tavoitteet ja sisältö Tampereen yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitoksen suomen kielen oppiaine pyrkii vastaamaan työelämän haasteisiin tarjoamalla pääaineopiskelijoilleen suomi toisena

160 160 Kieli- ja käännöstieteiden laitos ja vieraana kielenä opettajan erikoistumisopinnot (S2-opintokokonaisuus). S2-opintokokonaisuus muodostaa 25 opintopisteen mittaisen erilliskokonaisuuden, joka on mahdollista käyttää erikoistumisopintoina tai sijoittaa tutkinnon muihin opintoihin omana kokonaisuutenaan (näistä vaihtoehdoista on erikseen neuvoteltava). S2-opintokokonaisuuden voi valita siinä vaiheessa, kun tietty osa aineopinnoista on suoritettu. Tämä liittyy läheisesti opintokokonaisuuden tavoitteisiin. Ne ovat seuraavat: 1. kerrata aineopintojen kursseilla esiin tuotua tietoa kielestä ja kielen käytöstä sekä tarkastella tuttuja, jo käsiteltyjä asioita uudesta näkökulmasta 2. kirkastaa opiskelijoiden omaa näkemystä kielestä ja kielitaidosta sekä johdattaa opiskelijat kielitaidon testauksen periaatteisiin 3. antaa opiskelijoille perusvalmiudet soveltaa jo olemassa olevaa yleisfennististä ja -kielitieteellistä tutkimusta omaan S2-työhönsä 4. tutustuttaa opiskelijat yleisimpiin teorioihin kielenoppimisesta ja näiden teorioiden käytännön sovelluksiin ja 5. johdattaa opiskelijat muutaman erityisalan hiukan syvällisempään tuntemukseen; näitä ovat mm. kielenoppiminen ja -opetus, kielitypologia, johdatus jonkin ei-indoeurooppalaisen kielen rakenteistoon ja käyttöön, kulttuurien välinen kommunikaatio, kaksi- ja monikielisyys, kielipolitiikka. Opiskelijavalinta S2-kokonaisuuden opiskeluoikeutta haetaan keväällä tähän tarkoitetulla lomakkeella. Etusijalla ovat suomen kielen pääaineopiskelijoista ne, jotka ovat suorittaneet suurimman osan aineopinnoistaan, kuitenkin vähintään äänne- ja muoto-opin, syntaksin, merkityksen tutkimuksen ja tekstianalyysin kurssit. Vuosittain opiskeluoikeus annetaan korkeintaan 15 opiskelijalle. Sivuaineopiskelijoille ei voida myöntää S2-opintokokonaisuuden opiskeluoikeutta. Huom! Kevään haku on välttämätön edellytys opintojen aloittamiselle: opiskelua ei voi aloittaa syksyllä, jos ei ole hakenut opiskeluoikeutta keväällä. Opintojen kulku S2-opintojaksoista kurssi V1 Kieli, kielitaito ja kielitaidon arviointi on pakollinen kaikille äidinkielen opettajaksi aikoville. Tällöin kurssin laajuus on 3 op ja kurssi suoritetaan osallistumalla luento-opetukseen, tekemällä luentoihin liittyvät harjoitukset ja pitämällä luentopäiväkirjaa. S2-opintokokonaisuuden opinto-oikeuden saaneet suorittavat kurssin 5 op:n mittaisena, ja he kirjoittavat lisäksi loppuesseen ja suorittavat lopputentin (mutta eivät pidä luentopäiväkirjaa). Jaksoista V3a V3f valitaan kaksi. Jaksot V5a ja V5b ovat vapaaehtoisia. S2-opinnot AV1 Kieli, kielitaito ja kielitaidon arviointi (3/5 op) Sisältö: Johdanto kieli- ja kielitaitokäsityksiin, kielen muutokseen ja oppimiseen, suomi toisena kielenä -tutkimukseen ja -opetukseen sekä kielitaidon arviointiin. Opiskelutapa: Pakollinen luentokurssi, johon liittyy harjoituksia sekä kurssin kuluessa luettavaa kirjallisuutta. Myös äidinkielen opettajaksi kouluttautuville kurssi on pakollinen. Kirjallisuus: Pentti Leino 1993: Polysemia kielen moniselitteisyys, s Kieli 7. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos; Esa

161 Suomen kieli 161 Itkonen 1999: Semantiikasta ja pragmatiikasta kieli tieteessä. Teoksessa Esa Itkonen, Kielitieteen kääntöpuoli. Kirjoituksia vuosilta , s Turun yliopiston Yleisen kielitieteen julkaisuja 2; Anneli Kauppinen 1998: Puhekuviot, tilanteen ja rakenteen liitto, s Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 713; Lea Laitinen & Tapani Lehtinen 1997: Johdanto. Teoksessa Tapani Lehtinen & Lea Laitinen (toim.), Kieliopillistuminen. Tapaustutkimuksia suomesta, s Helsingin yliopiston suomen kielen laitos; Kaija Kuiri 1999: Synteettinen kielenmuuutosluokittelu. Teoksessa Urho Määttä, Pekka Pälli & Matti K. Suojanen (toim.), Kirjoituksia sosiolingvistiikasta, s Folia Fennistica & Linguistica 22. Tampereen yliopiston suomen kielen ja yleisen kielitieteen laitos; Jyrki Kalliokoski 2001: Vuorovaikutuksen näkökulma ja toisen kielen tutkimus. Teoksessa Mia Halonen & Sara Routarinne (toim.), Keskustelunanalyysin näkymiä, s Kieli 13. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos; Jyrki Kalliokoski 1996: Puhe, kirjoitus, tekstilajin normit ja toisella kielellä kirjoittaminen. Teoksessa Helena Ruuska & Sanna-Marja Tuomi (toim.), Moneja baareja tiellä toimivaan kaksikielisyyteen, s Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja XLII; Yrjö Lauranto 1997: Ensi askeleita paikallissijojen käyttöön. Espanjankielisen suomenoppijan sisäja ulkopaikallissijat konseptuaalisen semantiikan näkökulmasta, s Kakkoskieli 2. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos; M. Canale & M. Swain 1980: Theoretical basis of communicative language teaching and testing. Applied Linguistics 1; D. H. Hymes 1972: On communicative competence. Teoksessa J. B. Pride & J. Holmes (toim.), Sociolinguistics, s Penguin Books; Yleisten kielitutkintojen perusteet Määräys 55/011/2001. Opetushallitus. AV2a Morfologia suomi toisena kielenä -näkökulmasta (2 op) Sisältö: Katsaus suomen kielen morfologian eri kuvaustapoihin ja (suomen) morfologian oppimiseen ja opetustraditioon. Opiskelutapa: Pakollinen luentokurssi, johon liittyy harjoituksia ja kurssin aikana luettavaa kirjallisuutta. AV2b Syntaksi ja teksti suomi toisena kielenä -näkökulmasta (3 op) Sisältö: Kertaus suomen kielen syntaksin- ja tekstintutkimuksen keskeisistä käsitteistä ja katsaus niihin kohtiin, jotka tuottavat erityisvaikeuksia niin kielen oppimisessa kuin opetuksessa. Opiskelutapa: Pakollinen luentokurssi, johon liittyy harjoituksia ja kurssin aikana luettavaa kirjallisuutta. AV2c Puheentutkimus suomi toisena kielenä -näkökulmasta (2 op) Sisältö: Katsaus puhutun kielen prosodiseen jaksotukseen sekä prosodisen ja syntaktisen jaksotuksen yhteispeliin; intonaatiokuvioiden, puhefunktioiden ja retoristen sävyjen suhteeseen sekä responssipartikkeleiden käyttöön. Opiskelutapa: Pakollinen luentokurssi, johon liittyy harjoituksia. Oheiskirjallisuus: Yrjö Lauranto 2004: Puheen jaksotus, intonaatio ja välikielen pragmatiikan jäljitelty puhe. Teoksessa Boglárka Straszer & Anneli Brown (toim.), Suomen kielen prosodian opettamisen ja oppimisen kysymyksiä, s Kakkoskieli 5. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos. AV3a Suomen kielen oppiminen ja opetus (4 op) Sisältö: Katsaus keskeisiin suomen kielen oppimista ja opetusta käsitteleviin tutkimuksiin, suomi toisena kielenä -tutkimuksen painopistealueihin, kognitivistiseen ja konstruktionistiseen oppimisteoriaan sekä niihin sanasto-kieliopin kohtiin, jotka tuottavat erityisvaikeuksia niin oppimisessa kuin opetuksessa. Opiskelutapa: Luentokurssi, johon liittyy harjoituksia sekä kurssin kuluessa luettavaa kirjallisuutta, tai kirjatentti ja/tai muu kirjallinen työ ja/tai soveltuva luentokurssi. AV3b Kulttuurienvälinen kommunikaatio (4 op) Sisältö: Johdanto eri (kulttuuri)ryhmien välisiin kontakteihin ja näiden ryhmien väliseen vuorovaikutukseen. Opiskelutapa: Luentokurssi, johon liittyy harjoituksia sekä kurssin kuluessa luettavaa kirjal-

162 162 Kieli- ja käännöstieteiden laitos lisuutta, tai kirjatentti ja/tai muu kirjallinen työ ja/tai muu soveltuva luentokurssi. AV3c Kaksi- ja monikielisyys sekä kielipolitiikka (4 op) Sisältö: Katsaus kaksi- ja monikielisyyden toteutumiseen, kaksi- ja monikielisyyttä käsittelevään tutkimukseen, kielten häviämiseen sekä (erityisesti suomalaiseen) kielipolitiikkaan. Opiskelutapa: Luentokurssi, johon liittyy harjoituksia sekä kurssin kuluessa luettavaa kirjallisuutta, tai kirjatentti ja/tai muu kirjallinen työ ja/tai muu soveltuva luentokurssi. AV3d Kieliteoriat ja kielenopetus (4 op) Sisältö: Johdanto johonkin kieltä kuvaavaan teoriaan (esim. kognitiivinen kieliteoria, systeemis-funktionaalinen kieliteoria, etnometodologinen keskustelunanalyysi) ja valitun teorian sovellukset käytännön opetustyöhön. Opiskelutapa: Luentokurssi, johon liittyy harjoituksia sekä kurssin kuluessa luettavaa kirjallisuutta, tai kirjatentti ja/tai muu kirjallinen työ ja/tai muu soveltuva luentokurssi, jonka lisäksi tehdään teorian sovellusta käsittelevä kirjallinen työ. AV3e Kielitypologia (4 op) Sisältö: Katsaus maailman kielten yhteisiin ja niitä toisistaan erottaviin piirteisiin funktionaalisesta näkökulmasta. Opiskelutapa: Luentokurssi, johon liittyy harjoituksia sekä kurssin kuluessa luettavaa kirjallisuutta, tai kirjatentti ja/tai muu kirjallinen työ ja/tai muu soveltuva luentokurssi. AV3f Ei-indoeurooppalaisen kielen opinnot (4 op) Sisältö: Johdatus jonkin ei-indoeurooppalaisen kielen rakenteistoon, sanastoon ja käyttöön. Opiskelutapa: Jonkin ei-indoeurooppalaisen kielen alkeis- ja/tai jatkokurssi. Kurssin pitää olla yliopistotasoista opetusta, mutta sen ei tarvitse olla Tampereen yliopiston järjestämä. AV4 Praktikum (5 op) Sisältö: Johdatus tieteelliseen tutkimukseen ja kirjoittamiseen, aiheenvalintaan ja -rajaukseen, aineistoihin, niiden keruuseen ja käyttöön, tutkimuksen esittelyyn sekä tieteellisten tutkimusten kritiikkiin. Opiskelutapa: Pakollinen harjoituskurssi, jonka yhteydessä kirjoitetaan praktikumtyö. AV5a Kotimaan harjoittelu (5 op) Sisältö: Johdatus käytännön opetustyöhön. Opiskelutapa: Pakolliset harjoitukset (opetuksen seuranta ja oma opetus), joiden pohjalta kirjoitetaan raportti. Suoritetaan jossakin sellaisessa suomalaisessa oppilaitoksessa, jolla on harjoittelijasopimus Tampereen yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitoksen kanssa. AV5b Ulkomaan harjoittelu (10 op) Sisältö: Johdatus käytännön opetustyöhön. Opiskelutapa: Pakolliset harjoitukset (opetuksen seuranta ja oma opetus), joiden pohjalta kirjoitetaan raportti. Suoritetaan jossakin sellaisessa ulkomaisessa yliopistossa, joka on tehnyt vaihtosopimuksen Tampereen yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitoksen kanssa. KIELIKONSULTTIOPETUS 25 OP Tavoitteet ja sisältö Opintojen tavoitteena on, että opiskelijat pätevöityvät monipuolisiksi kielen asiantuntijoiksi ja voivat testata taitojansa työelämässä. Opintojen ja erityisesti niihin sisältyvän harjoittelujakson tarkoituksena on myös helpottaa opiskelijoiden sijoittumista työelämään opiskelun päätyttyä. Opetuksen perusajatuksena on yhdistää tieteellinen ja käytännöllinen näkökulma niin, että aiemmin opittuja teoreettisia tietoja yhdistetään käytännön sovelluksiin. Keskeisenä päämääränä ovat monipuoliset kielenkäyttötaidot. Opinnot suoritettuaan opiskelijat osaa-

163 Suomen kieli 163 vat laatia erilaisia liike-elämän ja hallinnon tekstejä. He pystyvät opastamaan yritysten ja yhteisöjen henkilöstöä kielenkäytön kysymyksissä. Lisäksi he osaavat toimittaa julkaisuja sekä käyttää tietotekniikkaa monipuolisesti, esimerkiksi kotisivujen laadinnassa. Opintokokonaisuus on 25 opintopisteen laajuinen ja koostuu seitsemästä kurssista sekä työharjoittelusta. Opinnot kestävät yhden lukuvuoden ja päättyvät harjoittelujaksoon. Opiskelijavalinta Opintoihin valitaan 10 opiskelijaa hakemusten perusteella. Valinnassa noudatetaan jonolakia. Kielikonsulttiopinnot on tarkoitettu erityisesti niille, jotka eivät opiskele aineenopettajiksi. Opintojaksot AKK1 Kielenhuolto ja kielenkorjaus (3 op) Sisältö: Tekstitaitojen syventämistä: tekstinhuollon teoriaa, tekstien erittelyä ja muokkausta. Opiskelutapa: Pakollinen luento/harjoituskurssi, jonka yhteydessä tentitään seuraavat teokset: Katariina Iisa, Aino Piehl & Hannu Oittinen 2002: Kielenhuollon käsikirja. Yrityskirjat; Katariina Iisa & Aino Piehl 1992: Virkakielestä kaikkien kieleen. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 67. VAPK-kustannus. Oheiskirjallisuus: Tekstinhuoltoa käsitteleviä ajankohtaisia artikkeleita. AKK2 Kielenkäyttäjien ohjaaminen (3 op) Sisältö: Tekstinhuolto- ja kirjoittamiskurssin suunnittelu. Kurssin yhteydessä opiskelijat pitävät kurssin jonkin yrityksen henkilöstölle. Oheiskirjallisuus: Kirjallisuus riippuu järjestettävän kurssin sisällöstä. AKK3 Liike-elämän tekstien kirjoittaminen (3 op) Sisältö: Liike-elämän tekstilajeihin tutustumista ja kirjoitusharjoituksia. Opiskelutapa: Pakollinen harjoituskurssi, jonka yhteydessä tentitään Esa Kylänpää & Eeva Piirainen 2002: Liike-elämän kirjallinen viestintä. Mac Laser. Oheiskirjallisuus: Anja Alasilta 1999: Näin kirjoitat tehokkaasti. Viestintäopas työelämän kirjoittajille. Inforviestintä; Anja Alasilta 2001: Näin kirjoitat tietoverkkoon. Viestintäopas paperin maailmasta verkkojen aikaan. Inforviestintä. AKK4 Luova kielenkäyttö (2 op) Sisältö: Kurssilla käsitellään kielen merkitystä mielikuvien muodostajana ja kielellä leikittelyä. Kirjoittamisharjoituksia. Opiskelutapa: Pakollinen harjoituskurssi. AKK5 Tietotekniikan kurssi (3 op) Sisältö: Kurssilla syvennetään tekstinkäsittelytaitoja ja opetellaan tekemään kotisivuja. Opiskelutapa: Pakollinen harjoituskurssi. Kurssista vastaa TaY:n tietojenkäsittelytieteiden laitos. AKK6 Tekstien viestinnällinen sommittelu (3 op) Sisältö: Kurssin tavoitteena on oppia käyttämään julkaisuohjelmaa sekä laati maan sen avulla painatteita. Kurssilla käsitellään ohjelman käytön lisäksi myös kuvitusta ja värienhallintaa sekä koko työprosessia ideasta valmiiksi painotyöksi. Opiskelutapa: Ohjattua lähiopetusta ja etätehtäviä; osaamisen osoittaminen tehtävien avulla. Pakollinen harjoituskurssi. AKK7 Tiedonhaun perusteet (3 op) Sisältö: Tutustutaan tiedonhaun peruskäsitteisiin ja alan keskeisiin toimintoihin. Opiskelutapa: Luento ja harjoituksia. Kurssille osallistujilta edellytetään tietotekniikan peruskurssi tai vastaavat taidot. Kurssista vastaa TaY:n informaatiotutkimuksen laitos. AKK8 Työharjoittelu (5 op) Sisältö: Kielikonsulttiopintoihin kuuluu pakollisena kahden kuukauden harjoittelujakso jossakin yrityksessä tai laitoksessa.

164 164 Kieli- ja käännöstieteiden laitos Opiskelutapa: Harjoittelu, jonka pohjalta kirjoitetaan raportti. VIRON KIELI JA VIROLAINEN KULTTUURI Oppiaineessa on mahdollisuus suorittaa seuraavat opintokokonaisuudet: Perusopinnot op Aineopinnot op Aineopintoihin liittyvät kurssit pidetään kysynnän ja opettajaresurssien mukaan. Kokonaisuus sopii esimerkiksi suomen kielen, vieraiden kielten, kirjallisuuden ja historian opiskelijoille. Opinnot tarjoavat valmiuksia monipuolisiin kulttuurin ja yhteiskuntaelämän asiantuntijatehtäviin. Perusopintojen opintokokonaisuuteen kuuluvat opintojaksot suoritettuaan opiskelija ymmärtää vironkielistä tekstiä, tulee auttavasti toimeen viron kielellä ja tuntee virolaista kulttuuria ja sen taustaa sekä Suomen ja Viron kulttuurisuhteita. Aineopinnot antavat erinomaisen viron kielen taidon, jolle on nykyisin yhä enemmän tarvetta. Opiskelija perehtyy monipuolisesti myös Viron kirjallisuuteen, kulttuuriin ja historiaan. Virolaiseen yhteiskuntaan tutustutaan myös paikan päällä käytännön kieliharjoittelussa. PERUSOPINNOT 25 op Pakolliset opintojaksot P1-P8 (yhteensä 25 op). Lisäksi opiskelija voi halutessaan suorittaa vapaaehtoisia opintojaksoja (2 4 op). Tavoite: Viron kielen ja kulttuurin perusopinnot antavat perustiedot viron kielestä, kulttuurista ja historiasta. P1 Viron peruskurssi (4 op) Sisältö: Perehtyminen viron kirjakielen äänneja muoto-opin pääkysymyksiin. Ääntämis- ja lukemistehtäviä, keskustelu- ja kuunteluharjoituksia, kirjallisia harjoituksia. Opiskelutapa: Pakollinen luento- ja harjoituskurssi, kirjallinen tentti. Oppikirja: R. Pajusalu, M. Hietaharju, V. Taro, K. Yallop, Keelesild. Otava. P2 Viron jatkokurssi (4 op) Sisältö: Edellytyksenä jakso P1 Viron peruskurssi. Kurssilla perehdytään tarkemmin viron kielioppiin. Luentoja, ääntämis- ja lukemistehtäviä, keskustelu- ja kuunteluharjoituksia, kirjallisia harjoituksia. Opiskelutapa: Pakollinen luento- ja harjoituskurssi, kirjallinen tentti. Oppikirja: R. Pajusalu, M. Hietaharju, V. Taro, K. Yallop, Keelesild. Otava. P3 Viron kielen praktikum (4 op) Sisältö: Keskusteluharjoituksia, suullisia ja kirjallisia harjoituksia. Kurssilla hankitaan tyydyttävä viron kielen suullinen taito. Opiskelutapa: Osallistuminen harjoituksiin ja harjoitustehtävien hyväksyttävä suorittaminen. P4 Käännösharjoituksia viro-suomi (3 op) Sisältö: Eri tyylilajeja edustavien vironkielisten tekstien kääntäminen. Opiskelutapa: Osallistuminen harjoituksiin ja harjoitustehtävien hyväksyttävä suorittaminen. P6 Viron lauseoppia (2 op) Sisältö: Perehtyminen viron kielen lauserakenteeseen, kiinnitäen erityistä huomiota suomen ja viron lauseopin eroihin. Opiskelutapa: Pakollinen luento- ja harjoituskurssi, kirjallinen tentti. Oheiskirjallisuus: Hannu Remes, Viron kielioppi, WSOY (1983), sivut

165 Viron kieli ja virolainen kulttuuri 165 P7 Virolainen yhteiskunta ja kulttuuri (4 op) Sisältö: Johdatus Viron maantuntemukseen ja ja tutustuminen Viron kulttuurin eri aloihin. Opiskelutapa: Luentokurssi tai kirjatentti. Kirjallisuus: materiaali; Viron perinnekulttuuri. Jyväskylä, Gaudeamus: 1997; Viro. Historia, kansa, kulttuuri. Toim. Seppo Zetterberg. Helsinki P8 Virolainen kirjallisuus I (4 op) Sisältö: Antaa yleiskuvan virolaisen kirjallisuuden historiasta. Opiskelutapa: Luentokurssi tai kirjatentti. Kirjallisuus: Endel Nirk, Viron kirjallisuus, SKS 439 (1986); Seppo Zetterberg (toim.): Viro, kansa, kulttuuri, s , ; Viron kirjallisuus vuosituhannen vaihteessa: Postmodernia ja modernia. Toim. Liisa Saariluoma, Tarja Pakarinen ja Piret Kruuspere. Helsinki: SKS Lisäksi opiskelija voi halutessaan suorittaa seuraavat vapaaehtoiset opintojaksot: P9 Vapaaehtoisia viron kielen ja kulttuurin opintoja (2 op) Sisältö: Perehtyminen viron kielen fonologiseen, morfologiseen ja syntaktiseen rakenteeseen. Opiskelutapa: Luentokurssi tai kirjatentti. Kirjallisuus: Hannu Remes, Viron kielioppi, WSOY (1983). P10 Vapaaehtoisia viron kielen ja kulttuurin opintoja (2 op) Sisältö: Lisäperehtyminen kieleen lukemalla n. 240 sivua vironkielistä tekstiä opettajan kanssa sovittavasta kirjallisuudesta. Opiskelutapa: Luetun tekstin suullinen kääntäminen ja lyhyen (vironkielisen) yhteenvedon laatiminen. AINEOPINNOT 35 op Pakolliset opintojaksot A1 A12 (yhteensä 35 op). Lisäksi opiskelija voi halutessaan suorittaa vapaaehtoiset opintojaksot A13 A14 (yhteensä 9 op). Taovite: Viron kielen ja kulttuurin aineopinnot antavat erinomaisen viron kielen taidon, jolle on nykyisin yhä enemmän tarvetta. Opintokokonaisuus perehdyttää viron kielen rakenteeseen ja kehitykseen syvällisesti, mikä mahdollistaa uran kielenopettajana ja -tutkijana. Opiskelija perehtyy monipuolisesti myös Viron kirjallisuuteen, kulttuuriin ja historiaan. A1 Nykyviron fonetiikka ja fonologia (2 op) Sisältö: Perehtyminen viron äänne oppiin ja fonologiaan. Opiskelutapa: Luentokurssi tai kirjatentti. Kirjallisuus: Mati Hint, Häälikutest sõnadeni (1978); Kalevi Wiik, Foneetika alused (1991). A2 Nykyviron kielioppi (6 op) Sisältö: Perehtyminen viron muoto- ja lauseoppiin. Opiskelutapa: Luento- ja harjoituskurssi. Oheiskirjallisuus: Mati Erelt ym., Eesti keele grammatika I-II (1995; 1993); Mati Erelt ym., Eesti keele käsiraamat (1997). A3 Nykyviron leksikologia (4 op) Sisältö: Perehtyminen nykyviron sanaston semanttisiin, kieliopillisiin ja tyyliopillisiin suhteisiin sekä sanaston kehitykseen ja huoltoon. Opiskelutapa: Luentokurssi tai kirjatentti. Oheiskirjallisuus: Mati Erelt ym., Eesti keele käsiraamat (1997); Reet Kasik, Eesti keele sõnatuletus (1996). A4 Viron kielenohjailu (2 op) Sisältö: Tutustuminen viron kirjakielen ohjailuun sekä yleiskielen, erikoisalojen kielten ja nimistön huoltoon. Opiskelutapa: Luentokurssi tai kirjatentti. Oheiskirjallisuus: Tiiu Erelt, Eesti keelekorraldus (2002). A5 Erityisalojen käännöksiä (2 op) Sisältö: Erityyppisiä käännösharjoituksia virosta suomeen opiskelijan haluamalta erikoisalalta. Opiskelutapa: Osallistuminen harjoituksiin, käännöskoe.

166 166 Kieli- ja käännöstieteiden laitos Oheiskirjallisuus: Riho Grünthal, Eesti-soome tõlgete põhiprobleeme ja salakarisid. (Lähivertailuja 10, 1999). A6 Johdatus viron kielen tutkimukseen (2 op) Sisältö: Yleiskatsaus viron rakenteen pääpiirteisiin, kehitykseen ja viron kielen tutkimuksen historiaan. Opiskelutapa: Luentokurssi, jonka yhteydessä tentitään Kasik, Reet, Johdatus viron kielen tutkimukseen (1999). Oheiskirjallisuus: Alo Raun, Andrus Saareste, Introduction to Estonian Linguistics (1965). A7 Kirjaviron kehitys (2 op) Sisältö: Tutustuminen kirjaviron syntyyn ja kehityksen historiaan. Opiskelutapa: Luento- ja harjoituskurssi. Oheiskirjallisuus: Alo Raun, Andrus Saareste, Introduction to Estonian Linguistics (1965); Arnold Kask, Eesti kirjakeele ajaloost I II (1970). A8 Viron murteet (2 op) Sisältö: Tutustuminen viron murrejakoon ja murteiden keskeisiin ominaisuuksiin. Opiskelutapa: Luento- ja harjoituskurssi. Oheiskirjallisuus: Tiit Hennoste ym., Eesti murded ja kohanimed (2002). A9 Suomen ja viron kontrastiivista kielioppia (2 op) Sisältö: Perehtyminen suomen ja viron kieliopin yhtäläisyyksiin ja eroihin. Opiskelutapa: Kirjatentti. Oheiskirjallisuus: Hannu Remes, Viron kielioppi, WSOY (1983); Hannu Remes, Suomen ja viron supistumaverbeistä (Lähivertailuja 5, 1992); Hannu Remes, Suomen ja viron vertailevaa taivutustypologiaa (Suomen ja saamen kielen ja logopedian laitoksen julkaisuja 2. Oulun yliopisto, 1995). A10 Virolainen kirjallisuus II (4 op) Sisältö: Virolaisen kirjallisuuden tuntemuksen syventäminen. Opiskelutapa: Luentoja tai kirjatentti, johon kuuluu valittujen kirjailijoiden tuotantoon perehtyminen. Kirjallisuus: Eesti kirjanduse ajalugu I V ( ). A11 Viron historia (4 op) Sisältö: Perehtyminen Viron lähihistoriaan. Opiskelutapa: Luentokurssi tai kirjatentti. Kirjallisuus: Toivo Raun, Viron historia, s ; Seppo Zetterberg, Historian jännevälit. (Viro. Historia, kansa, kulttuuri, s ). A12 Kieliharjoittelu (3 op) Sisältö: Virossa suoritettava kieli- ja kulttuuriharjoittelu tai työharjoittelu, joiden tavoitteena on kehittää viron suullista ja kirjallista taitoa. Opiskelutapa: Opiskelu tai työskentelyä Virossa vähintään 12 viikon ajan. Lisäksi opiskelija voi halutessaan suorittaa seuraavat vapaaehtoiset opintojaksot: A13 Vapaaehtoisia viron kielen ja kulttuurin opintoja (3 op) Sisältö: Viron kirjoitusharjoitukset, erityyppisten vironkielisten tekstien analyysi ja tuottaminen. Opiskelutapa: Osallistuminen harjoituksiin ja harjoitustehtävien hyväksyttävä suorittaminen. A14 Aineopintojen loppuseminaari (6 op) Sisältö: Tutustuminen tieteellisiin tutkimusmenetelmiin ja tieteelliseen kirjoittamiseen. Opiskelutapa: Viron kieltä, kulttuuria tai historiaa käsittelevän noin sivuisen vironielisen tutkielman laatiminen.

167 Fonetiikka 167 FONETIIKKA Fonetiikka tutkii puhuttua kieltä, sen äännejärjestelmän rakennetta ja toimintaa, äänteiden ja yleensä puheen muodostusta ja akustisia ominaisuuksia sekä puheen vastaanottamista, lähinnä kielitieteellisestä näkökulmasta. Tutkimuskohteena voi olla yhtä hyvin äidinkieli kuin mikä tahansa vieras kieli. Myös vieraan kielen ääntämisen oppiminen ja opetus ovat perinteisesti olleet keskeisiä alueita. Fonetiikka antaa välttämättömiä teoreettisia ja käytännön tietoja puhutun kielen parissa työskenteleville erityisesti kielenopettajiksi ja -tutkijoiksi aikoville. Monista muista humanistisista oppiaineista fonetiikka poikkeaa sikäli, että laboratoriotyöskentelyllä ja kokeellisella tutkimuksella on siinä merkittävä sija. Tampereen yliopiston fonetiikan laboratorio tarjoaa puheen tutkimukselle ja opetukselle varsin hyvät edellytykset tietokonepohjaisine analyysimenetelmineen. Fonetiikka soveltuu erinomaisesti sekä suomen kielen että vieraiden kielten koulutusohjelmien sivuaineeksi. Fonetiikka ei voi olla Tampereen yliopistossa pääaineena, mutta eri kieliaineissa on mahdollista tehdä myös kokeellisia harjoitustöitä (esim. proseminaari- ja seminaariesitelmiä) sekä syventävien opintojen tutkielmia foneettisista aiheista. Fonetiikan opinnot koostuvat kahdesta opintokokonaisuudesta: perusopinnot (25 op) ja aineopinnot (30 op). Näiden lisäksi vaaditaan, että yhteisiin opintoihin kuuluvat fonetiikan ja kielitieteen peruskurssit ovat suoritettuna. Aineopintojen jälkeen on mahdollista jatkaa fonetiikan syventäviä opintoja esim. Helsingin yliopistossa. Fonetiikassa järjestettävä opetus vaihtelee lukuvuosittain jossain määrin. Kaikkia kursseja ei välttämättä ole tarjolla joka lukuvuosi. Toisaalta esim. dosenttiopetuksena saatetaan järjestää muitakin kuin tutkintovaatimuksissa mainittuja kursseja. Tällaisilla kursseilla voi korvata sovittavia kohtia tutkintovaatimuksista. Fonetiikan opinnot on mahdollista aloittaa yhtä hyvin syys- kuin kevätlukukaudenkin alussa. Yhteiseet opinnot (yht. 5 op) Y01 Yleisen fonetiikan peruskurssi (2 op) Luennot. Ks. kieli- ja käännöstieteiden laitoksen yhteiset opinnot. Y02 Yleisen kielitieteen peruskurssi (3 op) Luennot. Ks. kieli- ja käännöstieteiden laitoksen yhteiset opinnot. PERUSOPINNOT (yht. 25 op) Opintokokonaisuuden tavoitteena on tutustuttaa opiskelija fonetiikan teoreettiseen perustaan ja tutkimusalaan sekä kokeellisen fonetiikan keskeisiin tutkimusmenetelmiin ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin kielten äänneopillisten ongelmien tutkimiseksi. Opintokokonaisuuteen liittyen tehdään ohjattu suppea harjoitustyö, jonka aiheen opiskelija voi itse valita esimerkiksi opiskelemansa kielen äänneopin alalta. I. Johdantokurssit (3 op) P01 Fonetiikan jatkokurssi (2 op) Luennot. P02 Kuuntelu- ja transkriptioharjoituksia (1 op) Osallistuminen harjoituksiin sekä kirjallinen lopputehtävä. II. Fonetiikan osa-alueet (10 op) P03 Fonologia (2 op) Kirjallisuutta, esim.: Kari Suomi, Johdatusta fonologiaan tai Katamba, An Introduction to Phonology.

168 168 Kieli- ja käännöstieteiden laitos P04 Kontrastiivisen fonetiikan perusteet (3 op) Luennot sekä jokin kahden tai useamman kielen äänneopillisten kysymysten kontrastiivinen esitys sovittavan kirjallisuuden pohjalta. P05 Fonetiikan teoriaa (3 op) Kirjallisuutta, esim. Martin J. Ball & Joan Rahilly, Phonetics: The Science of Speech tai Philip Lieberman & Sheila E. Blumstein, Speech Physiology, Speech Perception and Acoustic Phonetics. P06 Deskriptiivinen esitys jonkin nykykielen fonetiikasta (2 op) Esim. yksi seuraavista teoksista: Fred Karlsson, Suomen kielen äänne- ja muotorakenne, s Claes Garlén, Svenskans fonologi i kontrastiv och typologisk belysning (MINS 15). Gerald Knowles, Patterns of Spoken English. Veijo V. Vihanta, La norme et la variation dans la prononciation du français contemporain. Klaus J. Kohler, Einführung in die Phonetik des Deutschen. D. Jones & D. Ward, The Phonetics of Russian. Tai sopimuksen mukaan jokin muu teos. III. Metodit (6 op) P07 Fonetiikan tutkimusmenetelmät (3 op) Luennot ja harjoitukset. Kirjallinen työselostus. P08 Fonetiikan harjoitustyö (3 op) Opastettu pienimuotoinen kokeellinen tutkimus ja loppuraportti. IV. Valinnaiset opinnot (valitaan seuraavista, yht. 6 op) P09 Äännejärjestelmät (3 op) Esim. P. Ladefoged & I. Maddieson The Sounds of the World s Languages. P10 Kokeellista kirjallisuutta (3 op) Esim. Kari Suomi, Johdatusta puheen akustiikkaan ja Ray D. Kent & Charles Read, The Acoustic Analysis of Speech, tai artikkeleita alan aika kauskirjoista. P11 Suomalaista fonetiikan tutkimusta (3 op) Tentittävää kirjallisuutta, esim. artikkeleita Fonetiikan päivien esitelmäjulkaisuista tai laitosten julkaisusarjoista. P12 Sosiofonetiikka (3 op) Luento ja/tai artikkeleita sovittava tentaattorin kanssa. AINEOPINNOT (30 op) Tavoitteena on antaa syventävä kuva fonetiikan ja fonologian teoriasta, käsitteistöstä ja problematiikasta ja perehdyttää opiskelija kokeellisen fonetiikan tutkimusmenetelmiin ja opettaa häntä käyttämään niitä omakohtaisesti hyväkseen foneettisten ongelmien tutkimisessa. Opintokokonaisuuteen liittyy harjoitustyö, jonka aiheen työn tekijä voi itse valita esim. opiskelemansa kielen foneettisten ominaisuuksien, sen ääntämisen oppimisen ja opetuksen, vieraan ja äidinkielen vertailun tai teoreettisempien yleis foneettisten ongelmien alalta. I. Fonetiikan osa-alueet (10 op) A01 Puheketju ja fonetiikan teoria ja käsitteistö (4 op) Kirjallisuutta, esim. Gloria J. Borden & Katherine S. Harris, Speech Science Primer ja J. C. Catford, Fundamental Problems in Phonetics. A02 Fonologian historiaa ja teoriaa (3 op) Kirjallisuutta, esim. kaksi seuraavista: Jakobson & Fant & Halle, Preliminaries to Speech Analysis, Alan Sommerstein, Modern phonology, Roger Lass, Phonology. A3 Puheen prosodisista ominaisuuksista (3 op) Kirjallisuutta, esim. Ilse Lehiste, Suprasegmentals ja A. Iivonen & T. Nevalainen & R. Aulanko & H. Kaskinen, Puheen intonaatio. II. Seminaarityöskentely (3 op) A04 Proseminaari (3 op) Aktiivinen osanotto seminaariharjoituksiin sekä esitelmä.

169 Yleinen kielitiede 169 III. Metodit (8 op) A05 Puheanalyysi ja -synteesi (3 op) Luennot ja harjoitukset ja/tai kirjallisuutta sopimuksen mukaan. A06 Tilastomenetelmiä (2 op) Luennot ja harjoitukset tai kirjallisuutta sovittava tentaattorin kanssa. A07 Harjoitustyökurssi (3 op) Harjoituksia sekä harjoitustyö. IV. Valinnaiset erityisalat (valitaan seuraavista, yht. 9 op) Tavoitteena on perehdyttää opiskelija lähemmin joihinkin fonetiikan erityisaloihin. Suoritetaan pääasiassa kirjallisuutena, mutta satunnaisesti järjestettävien kurssien ja muiden oppiaineiden vastaavien kurssien korvaavuuksista voi myös neuvotella tentaattorin kanssa. A08 Koartikulaatio (3 op) Kirjallisuutta, esim. W. J. Hardcastle & N. Hewlett (toim.), Coarticulation: Theory, Data and Techniques. A09 Fysiologista fonetiikkaa (3 op) Kirjallisuutta, esim. W. J. Hardcastle, Physiology of Speech Production, John Laver, The Phonetic Description of Voice Quality ja Joseph S. Perkell, Physiology of Speech Production. A10 Puheen havaitseminen (3 op) Kirjallisuutta, n. 400 sivua, esim. seuraavista teoksista: Dominic W. Massaro (ed.), Understanding Language, Ronald A. Cole, Perception and Production of Fluent Speech, Francis Nolan, The Phonetic Basis of Speaker Recognition. A11 Psykolingvistiikkaa (3 op) Luentoja ja/tai kirjallisuutta, esim. Caron, An Introduction to Psycholinguistics, Clark & Clark, Psychology and Language. Al2 Vieraan kielen oppiminen ja kontrastiivinen fonetiikka (3 op) Kirjallisuutta yht. n. 400 sivua esim.: Stephen D. Krashen, Second Language Acquisition and Second Language Learning sekä lisäksi jokin kontrastiivinen monografia tai artikkelikokoelma. A13 Puheakustiikkaa (3 op) Kirjallisuutta, esim. J. M. Pickett, The Acoustics of Speech Communication. A14 Kielen ja puheen häiriöt (3 op) Kirjallisuutta, esim. Fritzell, Foniatri för medicinare, Söderpalm, Röst-, tal- och språkrubbningar ja Carterette & Friedman (ed.) Handbook of Perception VII, Language and Speech, luvut 12 ja 13. A15 Psykoakustiikkaa (3 op) Kirjallisuutta, esim. E. Zwicker & H. Fastl, Psychoacoustics tai N. J. Lass, Contemporary Issues in Experimental Phonetics, luvut YLEINEN KIELITIEDE Ihmiskieli on ihmisellä ja ihmisyhteisöillä monessa mukana. Ihmiskieleen liittyvien ilmiöiden tutkimusta tehdään eri tieteenalojen piirissä. Itse kielitiedekin on pirstaloitunut tutkimusnäkökulman ja käytettyjen menetelmien mukaan eriytyneisiin osa-alueisiin. Tampereen yliopistossa yleisen kielitieteen oppiaine pyrkii tarjoamaan perustavaa tietoa inhimillisen kielen yleisistä ominaisuuksista, ihmisen suhteesta omaan kieleensä ja kielten rakenteellisesta kuvaamisesta. Perusopintojen ytimen muodostaa yleisen kielitieteen peruskurssin ohella kolme kielten rakenteelliseen analyysiin perehdyttävää kokonaisuutta (P02, P03, P04). Sekä perus- että aineopinnot sisältävät pakollisten ydinosioiden lisäksi runsaasti valinnaisuutta, minkä johdosta opintokokonaisuudet ovat mielekkäästi sovitettavissa tukemaan

170 170 Kieli- ja käännöstieteiden laitos opiskelijan pääainetta ja erikoistumisalaa. Perusopintojen loppumerkinnän saamiseksi opiskelijan tulee suorittaa myös laitoksen yhteisiin opintoihin kuuluvat Y01 Fonetiikan peruskurssi ja Y02 Yleisen kielitieteen peruskurssi. Tenttikirjallisuudesta on aina sovittava etukäteen tentaattorin kanssa. Eri kohdissa mainittu kirjallisuus on esimerkinomaista ja lisää vaihtoehtoja löytyy myös yleisen kielitieteen www-sivuilta. Kirjallisuus voidaan tenttiä myös referoimalla tai kirjoittamalla sen pohjalta itsenäisempiä esseitä. Kirjallisten töiden tekeminen on erittäin suositeltavaa. Kirjoittamiseen saa opastusta aineen lehtorilta. Yleisen kielitieteen perusopintojen (25 op) ja aineopintojen (35p) kokonaisuuksiin voidaan liittää muissa aineissa ja muissa yliopistoissa suoritettuja lingvistisiä opintoja. Ajankohtainen tieto suositeltavista muiden aineiden kursseista löytyy yleisen kielitieteen kotisivuilta. Laitoksen yhteiset opinnot 5 op Y01 Fonetiikan peruskurssi (2 op) Ks. kieli- ja käännöstieteiden laitoksen yhteiset opinnot Y02 Yleisen kielitieteen peruskurssi (3 op) Sisältö: Kurssi jakaantuu kahteen osaan. Alkujaksossa tarkastellaan ihmiskielten yleisiä ominaisuuksia ja moninaista merkitystä yksilöille, yhteisöille ja kulttuureille. Esillä on myös kielitieteen eri osa-alueiden ja tutkimusnäkökulmien lyhyt esittely. Jälkimmäisessä osassa esitellään kielen rakenteellisen kuvauksen alkeet. Mukana ovat fonologian, morfologian, syntaksin, semantiikan ja pragmatiikan tärkeimmät peruskäsitteet. Opiskelutapa: Luentokurssi, jonka ohessa tehdään kotityönä harjoitustehtäviä, tai kirjallisuus, esim. Fred Karlsson Yleinen kielitiede (1998) (paitsi luku 2) (3 op). Muusta luentokurssia korvaavasta kirjallisuudesta voi sopia yleisen kielitieteen lehtorin kanssa. PERUSOPINNOT 25 op Tavoite: Yleisen kielitieteen perusopinnot tarjoavat katsauksen luonnollisen kielen rakenteelliseen kuvaamiseen ja kielen merkitykseen ihmiselle ja kulttuurille. Rakenteen kuvauksen perustan muodostavat fonologia, morfologia, syntaksi ja semantiikka. Rakenteellisen analyysin lisäksi perehdytään myös mm. kielitieteen historiaan, kielen variaatioon ja evoluutioon. A Pakolliset opinnot P01 Kielitieteen tutkimusalat ja historia (3 op) Sisältö: Kurssi antaa yleiskuvan kielitieteen historiasta ja esittelee ajankohtaisia kielitieteellisiä koulukuntia ja tutkimussuuntia. Esittelee kielentutkimuksen taustaoletuksia ja niissä tapahtuneita muutoksia. Opiskelutapa: Luentokurssi ja/tai kirjatentti. Kirjallisuutta: R.H. Robins, A Short History of Linguistics ( 2 op); P. Mathews, A Short History of Structural Linguistics (1 op); G. Sampson, Schools of Linguistics ( 2 op); F. Karlsson, Yleinen kielitiede Suomessa kautta aikojen JA F. Karlsson & N.E. Enkvist, Kielitieteet teoksessa P. Tommila (toim.) Suomen kielitieteen historia 2, s (2 op) P02 Fonologian ja morfologian peruskurssi (3 op) Sisältö: Antaa perustyökalut kielen äänne- ja muotorakenteen analysointiin. Opiskelutapa: Luento- ja harjoituskurssi tai kirjallisuuden tenttiminen. Kirjallisuutta: C. Gussenhoven & H. Jacobs: Understanding Phonology (2 op); M. Haspelmath, Understanding Morphology (2op) P03 Syntaksin peruskurssi 3 op Sisältö: Tavoitteena antaa perustyökalut luonnollisen kielen lauserakenteen ja lausefunktioiden analysointiin. Opiskelutapa: Luennot ja harjoitukset tai pelkkä kirjallisuus.

171 Yleinen kielitiede 171 Kirjallisuutta: M. Tallerman, Understanding Syntax (2 op); R. Van Valin, An Introduction to Syntax (2 op) P04 Semantiikan ja pragmatiikan peruskurssi (3 op) Sisältö: Tavoitteena on antaa perusvalmiudet kielellisen merkityksen ja eri kielen käyttöfunktioiden tarkasteluun. Esillä leksikaalinen semantiikka, lausesemantiikka, puheaktiteoria ja pragmaattiset periaatteet, implisiittinen merkitys, diskurssin rakenne. Opiskelutapa: Luennot ja harjoitukset tai pelkkä kirjallisuus. Kirjallisuutta: Kuiri, Johdatus semantiikkaan (1 op); S. Löbner, Understanding Semantics (2 op); G. Yule, Pragmatics (2 op); J. Vershueren, Understanding Pragmatics (2 op). B Valinnaiset opinnot, väh. 13 op seuraavista: P05 Logiikka 3-5 op Sisältö: Johdanto propositio- ja predikaattilogiikan alkeisiin ja formaalisen kielen yleisiin periaatteisiin. Opiskelutapa: Luentokurssi tai kirjatentti. Kirjallisuutta: J. Allwood, L.-G. Anderson & Ö, Dahl, Logiikka ja kieli (2 op;) P. Suppes, Introduction to Logic, luvut 1-6 (3 op). P06 Kielitypologia 3-5 op Sisältö: Johdatus maailman kieliin ja niiden alueelliseen, genealogiseen ja typologiseen luokitteluun. Opiskelutapa: Luentokurssi tai kirjallisuutta. Kirjallisuutta: J. Anhava, Maailman kielet ja kielikunnat (1 op); Song, Linguistics Typology (2 op), kirjallisuutta sopimuksen mukaan. P07 Sosiolingvistiikka (3-5 op) Sisältö: Tavoitteena johdatella tarkastelemaan kieltä osana laajempia sosiaalisia ja kulttuurisia ilmiöitä ja kielen variaation suhdetta käyttäjien sosiaaliseen taustaan. Opiskelutapa: Luentokurssi tai kirjallisuutta. Kirjallisuutta: J. Holmes, Sociolinguistics (3 op); S. Romaine, Language in Society (2 op); W. Foley, Anthropological Linguistics (2 op). P08 Psykolingvistiikka (3-5 op) Sisältö: Tavoitteena antaa psykologinen näkökulma kieleen. Esillä kielen tuottamisen ja ymmärtämisen prosessit, kielen omaksuminen ja kielen rakenneperiaatteiden sisäistämisen problematiikka. Opiskelutapa: Luentokurssi ja/tai kirjallisuutta. Kirjallisuutta: M. Carman, Psycholinguistics (3 op), J. Caron, An Introduction to Psycholinguistics ja M. Leiwo, Lapsen kielen kehitys (3. painos) (3 op) P09 Kielen evoluutio (3-5 op) Sisältö: Johdatus ihmiskielen kehitykseen. Tarkastellaan ihmiskielen suhdetta muihin ihmisen kognitiivisiin ja kulttuurisiin piirteisiin. Esillä myös eläinten viestinnän suhde ihmiskieleen. Opiskelutapa: Luentokurssi tai kirjallisuutta. Kirjallisuutta: M. Korhonen, Kielen synty (3 op); P. Lieberman, Eeva puhui (2 op). P10 Perusopintojen täydennysjakso (3 5 op) Sisältö: Täydennysjakson tavoitteena on kerrata luonnollisen kielen rakenteellista kuvausta ja syventää näkemystä kielen yleisistä ominaisuuksista. Opiskelutapa: Valinnaisia luentoja, harjoituskursseja tai kirjallisuutta (joka voidaan tenttiä myös referaateilla ja esseillä). Kirjallisuutta: E. Finegan, Language: Its Structure and Use (3 op); V. Fromkin & R. Rodman Introduction to Language (6. painos tai myöhempi) (3 op); F. Newmeyer (toim:): Linguistics; The Cambridge Survey 1 1V (soveltuvin osin). AINEOPINNOT 35 op Kokonaisuuksista A01 A03 on suoritettava aina kin kaksi vähintään 5 op:een laajuisena. Pakollisia ovat myös proseminaari A04 ja kielitieteen klassikot A05. Muuten opiskelija voi koostaa aineopintonsa vapaasti siten, että ne ovat laajuudeltaan yhteensä 35 opintopistettä.

172 172 Kieli- ja käännöstieteiden laitos A01 Fonologian ja morfologian jatkokurssi (3-5 op) Sisältö: Perehdytään peruskurssia laajemmin äänne- ja muotorakenteen analyysissä tarvittaviin lingvistisiin työkaluihin ja tieteenalan historiaan. Suoritustapa: Luentokurssi ja kirjallisuus tai pelkkä kirjallisuus. Kirjallisuus: A. Spencer, Morphological theory (osittain) (2 op), J. Goldsmith, Autosegmental and Metrical Phonology (osittain) (2op) A02 Syntaksin ja kieliopin teorian jatkokurssi (3-5 op) Sisältö: Tutustutaan perusteellisemmin johonkin syntaktiseen analyysimalliin ja esitellään grammatikaalisen teorian historiaa ja nykytilaa. Suoritustapa: Luentokurssi ja kirjallisuus tai pelkästään kirjallisuus. Kirjallisuus: T. Givón, Syntax 1 (2. painos) (3 op), J. Hopper & E. Traugott, Grammaticalization (2 op), F. Palmer, Grammatical roles and relations, I. Sag, T. Wasow & E. Bender, Syntactic Theory. A Formal Introduction (2. painos). A03 Semantiikan ja pragmatiikan jatkokurssi (3-5 op) Sisältö: Tutustutaan erilaisiin kielen merkitysja käyttöfunktioiden kuvaamisessa käytettyihin näkökulmiin ja teorioihin ja tutkimusalueen lähihistoriaan. Suoritustapa: Luentokurssi ja kirjallisuus tai pelkkä kirjallisuus. Kirjallisuutta: J. Saeed, Semantics (3 op); J. Taylor, Linguistics Categorization; Prototypes in Linguistic Theory (2. pianos) (2 op); J. May, Pragmatics: An Introduction (2 op); J. Vershueren, J.-O. Östman & J. Blommaert, Handbook of Pragmatics: Manual (5 op). A04 Proseminaari (5 op) Sisältö: Tavoitteena on tutustuminen johonkin kielitieteelliseen tutkimussuuntaan tai mene telmään ja esitelmän kirjoittaminen tältä alueelta. Opiskelutapa: Aktiivinen osallistuminen vähintään kahden jakson mittaiseen seminaarityöskentelyyn ja oman esitelmän esittäminen. Esitelmää voidaan laajentaa esim. julkaistavaksi artikkeliksi. Työskentelytapa riippuu aiheesta ja osallistujien määrästä. A05 Kielitieteen klassikoita (3-5 op) Sisältö: Tutustutaan vähintään kahteen kielitieteen klassikkoteokseen tai 2 merkittävän kielitieteilijän tuotantoon. Opiskelutapa: Kirjatentti, ohjattu lukupiiri, essee tai referaatti. Kirjallisuutta: Leonard Bloomfield, Language Noam Chomsky, Aspects of the Theory of Syntax tai Syntactic Structures J. R. Firth, Papers in Linguistics (osin) M. A. K. Halliday, Language as social semiotic Louis Hjelmslev, Prolegomena to a Theory of Language (myös tansk. ja ransk.) Wilhelm von Humboldt, Über die Verschiedenheit des menschlichen Sprach baues (myös engl.) Roman Jakobson, Selected Writings I II (osin) tai On Language. George Lakoff, Women, Fire and Dangerous Things William Labov, Sociolinguistic Patterns A. A. Leontjev, Kieli ja ajattelu Hermann Paul, Prinzipien der Sprachgeschichte Jean Piaget, Essential Piaget (osin) tai Gesammelte Werke (osin) Harvey Sacks, Lectures on Conversation 1 2 (osin) Edward Sapir, Language (myös saks.) Ferdinand de Saussure, Cours de linguistique générale (myös engl., saks. ja ruots.) N. S. Trubetzkoy, Grundzüge der Phonologie (myös engl.) Benjamin L. Whorf, Selected Writings (toim. J. B. Carroll) V. N. Vološinov, Kielen dialogisuus L. S. Vygotsky, Ajattelu ja kieli A06 Kielitieteen tutkimusmenetelmät (2 5 op) Sisältö: Tutustuminen joihinkin kielitieteen tutkimusmenetelmiin.

173 Yleinen kielitiede 173 Opiskelutapa: Esimerkiksi: Luentopäiväkirja kieli- ja käännöstieteiden laitoksen yhteisestä luentokurssista Kielitieteen tutkimusmenetelmät. Suoritusta voidaan täydentää erikseen sovittavalla kirjallisuudella. A 07 Kielitieteen tieteenfilosofia ja tieteellinen argumentaatio (3 5 op) Sisältö: Tutustuminen kielitieteen perustaviin taustaoletuksiin, kielitieteellisten hypoteesien, tutkimusasetelmien luomiseen ja tieteellisen argumentaation analyysiin Opiskelutapa: Monimuotoinen lukukauden tai lukuvuoden kestävä kurssi, jossa luennot, alustukset ja kirjallisuuteen tutustuminen yhdistyvät. Opiskelijoiden omien aiheiden (gradujen ja väitöskirjojen) analyysin kautta perehdytään kielen tieteellisen tutkimuksen yleisiin periaatteisiin. Myös kirjallisuuden avulla tenttiminen mahdollista. A08 Erikoisalat (3-10 op) Valinnaisia luentoja, kirjatenttejä, referaatteja tai esseitä esimerkiksi seuraavilta aloilta (esimerkkejä suositeltavasta kirjallisuudesta löytyy oppiaineen kotisivuilta). Diskurssianalyysi Historiallinen kielitiede: Kaksikielisyys Keskustelunanalyysi Kieli ja sukupuoli Kielen evoluutio Kielifilosofia Kieliteknologia Kielitieteen historia Kielitieteen tieteenfilosofia Kielitypologia Kognitiivinen kielitiede Korpustutkimuksen menetelmät Käännösteoria Leksikografia Pragmatiikka Psykolingvistiikka Sosiolingvistiikka Toisen ja vieraan kielen oppiminen

174 174 MUSIIKINTUTKIMUKSEN LAITOS Musiikintutkimuksen laitoksen oppiaineista vain etnomusikologia voi olla pää aineena. Muut oppiaineet, musiikkitiede ja perinteentutkimus, tukevat etno musikologian opintoja. Musiikintutkimuksen laitos toteuttaa yhteistyössä historiatieteen laitoksen kanssa monitieteisen museologian opintokokonaisuuden (ks. historiatieteen laitos). Lisäksi etnomusikologian opiskelijoille sopivia sivu aineita ovat esim. sosiaaliantropologia, muut taideaineet, historia, tiedotus oppi, mediakulttuuri, informaatiotutkimus ja kieliaineet. Etnomusikologian asiantuntemusta tarvitaan esimerkiksi lehdistön, radio- ja televisiotyön, konserttitoiminnan, mainonnan, kulttuurihallinnon, kehitysyhteistyön, musiikki- ja aikuiskasva tuksen sekä tutkimuksen piirissä. Opiskelijan on syytä muistaa, ettei oppiaine johda mihinkään ammattiin. Jokainen opiskelija joutuu rakentamaan ammattipätevyytensä omakohtaisesti. Tähän vaikuttavat mm. sopivien sivuaineiden valinta sekä muuten hankitut erityisvalmiudet kuten soittotaito, journalistiset valmiudet, kielitaito, hallinnollinen ja kaupallinen kyvykkyys. Etnomusikologian opetus keskittyy kulttuurilähtöiseen musiikintutkimukseen. Teorianmuodostuksen ja analyysin keskipisteenä ovat musiikki, ihmiset ja yhteiskunta sekä näiden kolmen kulttuurin osan välinen vuorovaikutus. Tätä suhdetta lähestytään sekä musiikkianalyysin että antropologisen kulttuuri analyysin avulla. ETNOMUSIKOLOGIA Etnomusikologian pääaineopiskelijat suorittavat humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoa varten pakollisena sivuaineena joko musiikkitieteen tai perinteentutkimuksen perusopinnot (25 op). PERUSOPINNOT 25 op Tavoite: Etnomusikologian perusopinnot antavat tietoa maailman musiikista ja tanssista sekä niiden ja yhteiskunnan välisistä suhteista. Opiskelija perehtyy myös etnomusikologisen tutkimuksen perusteisiin. Perusopinnot suoritettuaan opiskelija pystyy havaitsemaan etnomusikologisia ongelmia ja hallitsee tieteellisen kirjoittamisen perusasiat. Sivuaineopiskelijat, jotka haluavat suorittaa perusopinnot yhden lukuvuoden aikana, voivat sopia assistentin kanssa pakollisten luentokurssien korvaamisesta kirjatentein. P1 Etnomusikologian ja etnokoreo logian perusteet (3 op) Sisältö: Yleiskatsaus etnomusikologian ja antropologisen tanssintutkimuksen oppihistoriaan, tutkimusmenetelmiin ja eri tutkimussuuntauksiin. Opiskelutapa: Pakollinen luentokurssi, jonka yhteydessä tentitään Moisala, Pirkko (toim.), Kansanmusiikin tutkimus. Metodologian opas (1991) sekä Tanssi! (Musiikin suunta 4/2000). Oheiskirjallisuus: Leisiö, Ti mo, Kansanmusiikin tutkijan perus sanas to (1989), Culture, Society, Tradition and Identity (Hautamäki, Tarja & Rautiainen, Tarja, eds., Popular Music Studies in Seven Acts, 1996, s ) sekä Saarikoski, Helena (toim.), Tanssi tanssi. Kulttuureja, tulkintoja (2003).

175 Etnomusikologia 175 P2 Musiikkikulttuurien tuntemus (6 op) P2.A. Maailman musiikkikulttuurit (3 op). Sisältö: Antaa yleiskuvan maailman musiikeista. Kurssi pohjautuu suuriin kulttuurialueisiin esim. Alan Lomaxin jaottelun mukaisesti. Opiskelutapa: Pakollinen luentokurssi, analyyttinen kuuntelu ja harjoitukset. Oheiskirjallisuus: Titon, Jeff Todd & al. (toim.), Worlds of Music (1992); May, Elisabeth (toim.), Musics of Many Cultures (1983); Manuel, Peter, Popular Musics of the Non- Western World (1990); Sloat, Susanna (toim.) Caribbean Dance from Abakuá to Zouk (2002); DeFrantz, Thomas F. (toim.), Dancing Many Drums. Excavations in African American Dance (2002). P2.B. Musiikin kulttuurihistoriaa (3 op) Sisältö: Antaa yleiskuvan Lähi-idän ja Euroopan musiikin kulttuurihistoriasta antiikista 1730-luvulle saakka. Tutustuminen eri aikakausien musiikillis-filosofisiin piirteisiin. Opiskelutapa: Kirjatentti ja/tai luentokurssi Kirjallisuus: Ling, Jan, Europas musikhistoria (1983) ja erillinen kuuntelukasetti; Jaffé, Nigel Allenby, Folk Dance of Europe (1990) P3 Kansanmusiikki ja -tanssi (6 op) P3.A. Suomi (3 op) Sisältö: Perehtyminen historiallisen kansanmusiikin ja -tanssin peruspiirteisiin Suomessa ja lähialueilla. Opiskelutapa: Pakollinen luentokurssi, jonka yhteydessä tentitään Asplund, Anneli & Hako, Matti (toim.) Kansanmusiikki (1981). Järjestetään joka toinen vuosi. P3.B. Eurooppa (3 op) Sisältö: Perehtyminen historiallisen kansanmusiikin ja -tanssin peruspiirteisiin Euroopassa. Opiskelutapa: Pakollinen luentokurssi, jonka yhteydessä tentitään Ling, Jan, Europas musikhistoria. Folkmusiken (1989). Järjestetään joka toinen vuosi. P4. Populaarimusiikin historiaa (6 op) P4.A. Suomalainen populaari musiikki (3 op) Sisältö: Perehtyminen suomalaisen populaarimusiikin historialliseen kehitykseen 1800-luvulta nykypäivään. Opiskelutapa: Pakollinen luento kurssi, jonka yhteydessä tentitään Jalkanen, Pekka & Kurkela, Vesa, Populaarimusiikki. Suomen musiikin historia 6. (2003), soveltuvin osin. Järjestetään joka toinen vuosi. P4.B. Afroamerikkalainen populaarimusiikki (3 op) Sisältö: Perehtyminen afroamerikkalaisen musiikin sekä ääniteteollisuuden kehitykseen 1900-luvulla. Opiskelutapa: Pakollinen luentokurssi, jonka yhteydessä tentitään Tirro, Jazz. A History (1977, uusi painos 1993). Järjestetään joka toinen vuosi. P5 Praktikumseminaari (4 op) (vain aineopinnot suorittaville ja pääaineopiskelijoille) Sisältö: Perehtyminen tieteellisen asiaproosan kirjoittamiseen. Tietokantoihin ja kirjastonkäyttöön tutustuminen. Seminaarin aikana kirjoitetaan julkaisukelpoinen arvostelu tai lehtiartikkeli. Opiskelutapa: Seminaarimuotoinen kirjoitusharjoittelu ja palautekeskustelu. Sivuaineopiskelijat voivat korvata tämän kohdan kuulustelijan kanssa sovittavalla 4 op laajuisella kirjallisuuspaketilla. AINEOPINNOT 45 op (sisältää kandidaatintutkielman 10 op) Tavoite: Etnomusikologian taitojen syventäminen; musiikkikulttuurien eri puolien monipuolinen tuntemus; oppihistoriaan perehtyminen; kyky käyttää etnomusikologisia teorioita ja menetelmiä ja tarkastella analyyttisesti musiikkia yhteiskunnallisena kulttuuriaineksena. A1. Etnomusikologian oppihistoriaa (4 op) Sisältö: Perehtyminen etnomusikologian oppihistoriaan ja tärkeimpiin tutkimussuuntauksiin. Opiskelutapa: Kirjatentti.

176 176 Musiikintutkimuksen laitos Kirjallisuus: Nettl, Bruno, The Study of Ethnomusicology (1983, s ); Spencer, Society and the Dance (1985 tai myöhempi, sivut 1-46); Nettl, Bruno & al. (toim.), Comparative Musicology and Anthropology of Music (1991, s ); Blum, Stephen & al. (toim.), Ethnomusicology and Modern Music History (1991, s ); Blacking, John, How Musical is Man? (1983). A2. Musiikkiantropologian tutkimusmenetelmät (4 op) Sisältö: Perusopintovaiheessa opittujen tekniikoiden kytkeminen osaksi laajempaa metodologista kehystä; tutkimusetiikan perusteet. Opiskelutapa: Johdantokurssi, jonka yhteydessä tentitään kirjallisuus: Merriam, The Anthropology of Music (1964 tai myöhempi); Barz, Gregory F. & Cooley, Timothy J. (toim.), Shadows in the Field: New Perspectives for Fieldwork in Ethnomusicology. (1997) ja joko Buckland, Theresa J. (toim.), Dance in the Field. Theory, Methods and Issues in Dance Ethnography (1999) tai Williams (toim.), Anthropology and Human Movement: The Study of Dances (1996). Jakso on suoritettava ennen tutkimusharjoittelua (kohta A5). A3. Musiikinhistorian tutkimus menetelmät ja musiikki yhteiskunnassa (4 op) Sisältö: Musiikintutkimuksessa tarvittavan historiantajun kehittäminen sekä metodologiaan, lähinnä lähdekritiikkiin tutustuminen, sekä perehtyminen musiikin yhteiskunnallisiin vuorovaikutussuhteisiin. Opiskelutapa: Kirjatentti. Kirjallisuus: Kaartinen, Marjo & al. (toim.), Metodikirja. Näkökulmia kulttuurihistorian tutkimukseen (1993); Sarjala, Jukka, Miten tutkia musiikin historiaa? Johdatus näkökulmiin ja menetelmiin (2002); Storey, John, An Introductory Guide to Cultural Theory and Popular Culture (1993) sekä joko Ramnarine, Tina, Ilmatar s Inspirations. Nationalism, Globalization and the Changing Soundscapes of Finnish Folk Music (2003) tai Desmond, Jane C. (ed.), Meaning in Motion: New Cultural Studies of Dance (1997). A4. Tieteellinen dokumentointi ja lähdetiedon työstäminen tekstiksi (7 op) A4.A. Dokumentoinnin perusteet (4 op) Sisältö: Perehtyminen eri tiedonhankinta- ja dokumentaatiotekniikoihin. Opiskelutapa: Haastattelu-, havainnointi-, ääni tys-, valokuvaus- ja videointiharjoituksia. A4.B. Arkistonkäytön perusteet (3 op) Sisältö: Yleiskuvan saaminen alan keskeisistä arkistoista sekä oman laitosarkiston rakenteesta. Itsenäinen, arkistolähteisiin pohjautuva harjoitustyö laaditaan opettajan antamasta aiheesta. Opiskelutapa: Johdantoluento, tutustuminen arkistoon sekä tiedon etsintä harjoitustyötä varten. A5. Kenttätyöharjoittelu (6 op) Sisältö: Perehtyminen etnomusikologiseen tutkimusprosessiin. Sisältää tutkimussuunni telman laadinnan, kenttätyöjakson sekä han kitun tutkimusmateriaalin arkistoinnin ja tut kimusraportin laatimisen. Osallistumisen edellytyksenä on kohtien A2, A4 sekä P5 suorittaminen. Opiskelutapa: Kenttätyön suunnittelu ja toteutus. Ohjattua työskentelyä ryhmässä tai yksin. A6. Omakohtainen perehtyminen musiikkiin ja tanssiin (3 op) Sisältö: Ks. kohdat P2A tai P3A ja B. Opiskelutapa: Ohjatut soitto-, laulu- tai tanssiharjoitukset. A7. Proseminaari (10 op) Sisältö: Valmiuksien hankkiminen tieteellisen tutkielman laatimiseen. Proseminaari liittyy mahdollisuuksien mukaan kohdan A5 tutkimusprojektiin. Seminaarissa perehdytään systemaattisen tiedonhaun menetelmiin ja lähteiden käyttöön. Seminaari kehittää keskustelu- ja väittelytaitoa sekä äidinkielen suullisia ja kirjallisia valmiuksia. Opiskelutapa: Osallistuminen seminaariistuntoihin sekä esitelmän kirjoittaminen.

177 Etnomusikologia 177 Hyödyllinen vasta perusopintojen jälkeen. Proseminaariesitelmä on samalla kandidaatintutkielma. A8 Musiikin analyysimenetelmät I (7 op) Kursseihin osallistuminen edellyttää, että opiskelija on suorittanut musiikkitieteestä kohdat P3, P4 ja P5 tai hankkinut muuten vastaavat tiedot. Sivuaineopiskelija voi halutessaan korvata tämän kohdan valitsemalla 7 op kohdasta S1. A8.A. Nuotintamisen perusteet (3 op) Sisältö: Perehtyminen erilaisiin nuotintamismenetelmiin ja -tapoihin sekä harjaantuminen nuotintamaan muistinvaraista musiikkia. Opiskeltutapa: Luento- ja harjoituskurssi, jonka yhteydessä valmistetaan omia harjoitustehtäviä. A8.B. Musiikkianalyysi (4 op) Sisältö: Perehtyminen kansan- ja populaarimusiikin melodianmuodostukseen, rytmin, harmonian ja muotorakenteiden tavallisimpiin periaatteisiin sekä muistinvaraisen musiikin analyysimenetelmiin. Jakso sisältää sekä nuotinnetun aineiston analyysin että nuotintamattoman aineiston auditiivisen analyysin. Opiskelutapa: Luento- ja harjoituskurssi ja harjoitustehtävien hyväksyttävä suorittaminen. SYVENTÄVÄT OPINNOT (80 op) sisältää tutkielmaopinnot 40 op Tavoite: Etnomusikologisen tutkimusprosessin ymmärtäminen ja kyky suorittaa itsenäistä tutkimustyötä; oman erityisalan tietojen syvällinen hallinta; omakohtainen kosketus ammatilliseen etnomusikologiaan. S1 Analyysimenetelmät II Valitse yksi vaihtoehto kolmesta alla olevasta S1.A Analyysimenetelmät II, musiikkianalyysi (8 op) Sisältö: Metodologisten valmiuksien laajentaminen ja syventäminen. Opiskelutapa: Kirjatentti musiikkianalyysista (n. 800 s.) sekä mahdollinen luentosarja. Kirjallisuus: Middleton, Richard, Studying Popular Music (1990, sivut ) sekä kaksi kirjaa seuraavista: Lippus, Urve, Linear Musical Thinking (1995); Saha, Hannu, Kansanmusiikin tyyli ja muuntelu (1996); Zhang, Boyu, Mathematical Rhytmic Structure of Chinese Percussion Music. Analytical Study of Shifan Luogu Collection (1997); Lilliestam, Lars, Gehörs musik. Blues, rock och muntlig tradering (1995); Björnberg, Alf, En liten sång som alla andra. Melodifestivalen (1987); Louhivuori, Jukka, Veisuun vaihto ehdot (1988); Lomax, Alan, Folk Song Style and Culture (1971, luvut 1 9; uusi painos 1994); Niemi, Jarkko, The Nenets Songs. A structural analysis of text and melody (1998); Pennanen, Risto Pekka, Westernisation and Moderni sation in Greek Popular Music (1999); Leisiö, Timo, Euraasian kymmenen lauluoppia I II (Musiikki 3 ja 4/2004). S1.B. Analyysimenetelmät II, kulttuurianalyysi (8 op) Sisältö: Metodologisten valmiuksien laajentaminen ja syventäminen. Opiskelutapa: Kirjatentti sekä mahdollinen luentosarja Kirjallisuus: Middleton, Richard, Studying Popular Music (1990, sivut 1 100) sekä kaksi seuraavista: Aho, Marko, Iskelmäkuninkaan tuho (2002); Finnegan, Ruth, The Hidden Musicians. Music-making in an English Town (1989); Slobin, Mark, Subcultural Sounds. Micromusics of the West (1993); Keil, Charles, Tiv Song (1979); Järviluoma, Helmi, Musiikki, identiteetti ja ruohonjuuritaso (1997); Cohen, Sara, Rock Culture in Liverpool. Popular Music in the Making (1991) S1.C. Analyysimenetelmät II, tanssianalyysi (8 op) Sisältö: Metodologisten valmiuksien laajentaminen ja syventäminen. Opiskelutapa: Kirjatentti sekä mahdollinen luentosarja Kirjallisuus: Lomax, Alan, Folk Song Style and Culture (1971, vain luvut X ; uusi painos 1994) ja Spencer, Paul, Society and the Dance (1985 tai myöhempi, sivut ), sekä kaksi seuraavista: Guest, Ann Hutchinson, Dance

178 178 Musiikintutkimuksen laitos Notation (1984); Royce, Anya Peterson, Movement and Meaning (1984); Woodal, James, In Search of the Fire Dance (1992); Callahan, Alice A., Osage Ceremonial Dance I n-lon-schka (1993); Speck, Frank G., Cherokee Dance & Drama (1993) S2. Etnomusikologian nykysuuntaukset (12 op) Sisältö: Perehtyminen modernin etnomusikologian kolmeen tutkimussuuntaukseen, sen menetelmiin, tutkimuskohteisiin ja -tuloksiin. (Valinta tulee tehdä kohdassa S3 tarkoitetun erityisalan ulkopuolelta.) Opiskelutapa: Suoritetaan kirjatentteinä (n. 600 s s s.) tai esseinä ja mahdollisen kurssin seuraamisella. S2.A. Kansanmusiikin tutkimus, kirjallisuus: Ala-Könni, Erkki, Suomen kansanmusiikki (1986); Karjalainen, Kauko, Suomalainen torviseitsikko (1995); Laitinen, Heikki, Torpparinvaimo Greeta Haapasalon matkat (sivut 5-66 teoksessa Kolehmainen, Ilkka, Kreeta Haapasalo: ikoni ja ihminen, 1990,); Laitinen, Heikki, Elias Lönnrot ja musiikki (Kalevalaseuran vuosikirja 71, 1991, sivut ); Lippus, Urve, Linear Musical Thinking (1995); Nallinmaa, Eero, Barokkimenuetista masurkkaan: sävelmätutkimuksia (1982); Pekkilä, Erkki (toim.), A.O. Väisänen. Hiljainen haltioituminen (1990); Saha, Hannu, Kansanmusiikin tyyli ja muuntelu (1996); Sárosi, Bálint, Folk Music. Hungarian Musical Idiom (1986); Shiloah, Amnon, Music in the World of Islam (1995); Sugarman, Jane C., Engendering Song: Singing and Subjectivity at Prespa Albanian Weddings (1997); Timonen, Senni, Minä, tila, tunne (2004). S2.B. Tanssintutkimus, kirjallisuus: Blacking, John & al., Performing Arts (1979); Hanna, Judith Lynne, To Dance is Human (1987); Foster, Susan Leigh (ed.), Corporealities: Dancing Knowledge, Culture and Power (1995); Hoppu, Petri, Symbolien ja sanattomuuden tanssi. Menuetti Suomessa 1700-luvulta nykyaikaan (1999); Kowalska, Jolanta, Tree of life dance (1991); McNeill, William H., Keeping together in time: Dance and Drill in Human History (1995). S2.C. Soitintutkimus, kirjallisuus: Baines, Anthony (toim.), Musical Instruments Through the Ages (1978); von Hornbostel, Erich - Sachs, Curt, Soitinten luokitusjärjestelmä (Musiikki 1974:1-4); Leisiö, Timo, Soitintutkimuksesta (Musiikki 1974:1-4); Musiikin suunta 2/1995; Kvifte, Tellef, Instruments and the Electronic Age (1989); Leisiö, Timo, Lyyra ja Pythagoras. Antiikin ajan kielisoittimia (1997); Emsheimer, Ernst, Studia Ethnomusicologica Eurasiatica II (1991); Leisiö, Timo, Suomen ja Karjalan torvi-ja pillisoittimet (1983) S2.D. Populaarimusiikki, kirjallisuus: Jalkanen, Pekka, Alaska, Bombay ja Billy Boy: jazzkulttuurin murros Helsingissä 1920-luvulla (1989); Moore, Allan F., Rock the Primary Text (2001); Negus, Keith, Popular Music in Theory (1997); Rautiainen, Tarja, Pop, protesti, laulu. Korkean ja matalan murroksia 1960-luvun suomalaisessa populaarimusiikissa (2001); Suutari, Pekka, Götajoen jenkka. Tanssimusiikki ruotsinsuomalaisen identiteetin rakentajana (2000); Thornton, Sarah, Club Cultures. Music, Media & Subcultural Capital (1996); Titon, Jeff Todd, Early Downhome Blues (1995) S2.E. Tietokoneavusteinen musiikin tutkimus: Dodge, Charles & Jerse, Thomas A., Computer Music: Synthesis, Composition & Performance (1997); Todd, Peter M. & Loy, D. Gareth, Music and Connectionism (1991); Mathews, Max V. & Pierce, John R., Current Directions in Computer Music Research (1991) S2.F. Folklorismi ja fuusiot, kirjallisuus: Bohlman, Philip V., The Study of Folk Music in the Modern World (1988); Kurkela, Vesa, Musiikkifolklorismi ja järjestökulttuuri (1989); Nettl, Bruno, The Western Impact on World Music (1985) S2.G. Musiikkipedagogiikka, kirjallisuus: Karma, Pekka, Musiikkipsykologian perusteet (1989) ja Saastamoinen, Ilpo, Keiteleen oudompi nuottikirja (1990, sivut 1-33) sekä JOKO Reimer, Bennett, Philosophy of Music Education (1988) TAI Swanwick, Keith, Basis for Music Education (1992) S2.H. Kognitiivinen musiikintutkimus, kirjallisuus: Karma, Pekka, Musiikkipsykologian perusteet (1989); Louhivuori, Jukka, Musiikintutkimuksen rajoilla (1990); Pylkkänen, Paavo, Pylkkö,

179 Musiikkitiede 179 Pauli & Hautamäki, Antti (ed.), Brain, Mind and Physics (1997); Sloboda, John A., The Musical Mind. The Cognitive Psychology of Music (1997); Moisala, Pirkko, Cultural Cognition in Music (1991) S2.I. Äänimaisematutkimus, kirjallisuus: Schafer, R. Murray, The Tuning of the World (1977 tai myöhempi); Truax, Barry, Acoustic Communication (1994 tai 2001); Järviluoma, Helmi & Wagstaff, Gregg (ed.), Soundscape Studies and Methods (2002); Hellström, Björn, Noise Design (2003); Thompson, Emily, The Soundscape of Modernity: Architectural Acoustics and the Culture of Listening in America, (2002). S2.J. Musiikki, tanssi ja sukupuoli: Solie, Ruth A. (toim.), Musicology and Difference (1993); Thomas, Helen (ed.), Dance, Gender and Culture (1993); Desmond, Jane C. (toim.) Dancing Desires. Choreographing Sexualities on & off the Stage (2001). S2.K. Äänilevytutkimus, kirjallisuus: Malm, Krister & al., Media Policy & Music Activity (1992); Gronow, Pekka, The Recording Industry. An Ethnomusicological Approach (1996); Frith, Simon & Goodwin, Andrew, On Record: Rock, Pop & the Written Word (1996) S2.L. Muu vaihtoehto, sovitaan kuulustelijan kanssa. S3. Etnomusikologian erityiskysymyksiä (8 op) Sisältö: Perehtyminen omaan erityisalaan tai tutkielmatyötä tukevaan kirjallisuuteen. Opiskelutapa: Kirjatentti (n s.), osa korvattavissa luentokursseilla. Kirjallisuus: Sovitaan kuulustelijan kanssa. S4. Työharjoittelu ja arkistotutkimus S4.A. Työharjoittelu (6 op) Sisältö: Työkokemuksen hankkiminen kulttuurihallinnossa tai alan tutkimuslaitoksissa ja tieteellisten yhteisöjen toiminnassa. Opiskelutapa: Pakollinen työharjoittelu jossakin alan laitoksessa tai alaan liittyvässä vapaaehtoistoiminnassa toteutettu projekti sekä osallistuminen alan järjestöjen toimintaan ja tieteellisiin kokouksiin. Raportti harjoittelusta. S4.B. Arkistotutkimus (6 op) Sisältö: Tiedollisen ongelman ratkaisu arkistoaineiston avulla. Opiskelutapa: Itsenäinen työskentely äänite-, kuva- ja käsikirjoitusaineiston parissa. Kirjallinen raportti. S5. Tutkielmaopinnot (40 op) S5.A Seminaari (5 op) Sisältö: Pro gradu -työhön tarvittavien valmiuksien hankkiminen ja kehittäminen. Opiskelutapa: Seminaari-istunnot opponointeineen ja keskusteluineen. Pro gradu -työn tutkimussuunnitelma ja semi naarityö, joka on samalla pro gradun osaraportti. S5.B Pro gradu -tutkielma (35 op) Sisältö: Laudaturseminaarissa hyväksytyn tutkimussuunnitelman lopullinen toteuttaminen eli tutkimusaineiston keruu, analyysi ja tieteellisen tutkimusraportin kirjoittaminen. MUSIIKKITIEDE PERUSOPINNOT 25 op Tavoite: Musiikkitieteen opetus keskittyy musiikkianalyysin perusteiden opiske luun. Lisäksi opinto-ohjelmaan kuuluu historiaosuus, joka painottuu länsimaisen taidemusiikin kehitykseen. Opiskelija tutustuu myös musiikkitieteellisen tutkimuksen perusteisiin. Perusopinnot suoritettuaan opiskelijalla on perusvalmiudet analysoida länsimaista musiikkia sekä hyvät yleistiedot länsimaisen taidemusiikin historiasta. Musiikinteorian perusteiden ja musiikkiterminologian tasokoe, johon valmistau dutaan erillisen internetissä olevan interaktiivisen opetusohjelman avulla (Musiikinteoriaa webissä; Koe järjestetään jokaisen lukuvuoden alussa.

180 180 Musiikintutkimuksen laitos P1 Johdatus musiikintutkimukseen (3 op) P1 Johdatus musiikkitieteeseen (3 op) Sisältö: Katsaus musiikkitieteen oppihistoriaan, tutkimusmenetelmiin ja suuntauksiin sekä musiikin perusterminolo giaan. Opiskelutapa: Kirjatentti Kirjallisuus: Eerola, Tuomas, Louhivuori, Jukka ja Moisala, Pirkko (toim.), Johdatus musiikintutkimukseen; Artikkelikokoelmat: Otavan Iso musiikkisanakirja: Fuuga, Kirkkosävellajit, Laulumuoto, Musiikkitiede, Muunnelma, Periodi, Pienmuodot, Rondo, Sarjallinen musiikki, Sonaatti, Sonaattimuoto, Säe, Sävel, Säveljärjestelmä, Äänenkuljetus; Weilin & Göösin Suuri musiikkitietosanakirja: Akustiikka, Aleatorinen musiikki, Fortspinnung, Harmonia, Homofoniapolyfonia, 12-säveljärjestelmä, Kenraalibasso, Kenttä, Muoto, Musiikin teoria, Musiikkianalyysi, Nuottikirjoitus, Partituuri, Sarja, Sinfonia, Sonaattimuoto, Tonaalisuus sekä Musiikinteoriaa webissä, jakso Materiaali ( fi/mute). P2 Länsimaisen musiikin historiaa (10 op) P2.A. Länsimaisen taidemusiikin historia (4 op). Sisältö: Perehtyminen länsimaisen taidemusiikin kehitykseen antiikista 1900-luvun alkuun. Opiskelutapa: Kirjatentti. Osa voidaan suorittaa luentokurssina. Kirjallisuus: Grout, Donald Jay, A History of Western Music (4. p. tai uudempi, 1988, luvut 1-19) P2.B luvun taidemusiikin historia (3 op) Sisältö: Perehtyminen 1900-luvun taidemusiikin kehitykseen ja tyylisuuntiin. Opiskelutapa: Kirjatentti. Kirjallisuus: Griffiths, Paul, Musica Nova. Modernin musiikin historia Debussystä Bouleziin (1992); Salmenhaara, Erkki, Vuosisatamme musiikki (1968) P2.C. Suomalaisen musiikin historia (3 op) Sisältö: Perehtyminen suomalaisen taidemusiikin keskeisiin säveltäjiin ja tuotantoon. Opiskelutapa: Essee sovitusta aiheesta. P3 Tonaalisen harmonian perusteet (4 op) Sisältö: Perehtyminen tonaalisen harmonian konventioihin ja harmonia-analyysimenetelmiin. Opiskelutapa: Luento- ja harjoituskurssi, harjoitustöiden hyväksyttävä suorittaminen, tentti. P4 Musiikkianalyysin perusteet (5 op) Sisältö: Perehtyminen sävellystapoihin ja musiikin muotorakenteisiin, kuten renessanssin ja barokin imitaatiotekniikoihin, barokin retoriikkaan, klassismin ja varhaisromantiikan sonaatti- ja rondomuotoihin sekä romantiikan musiikin psykologisiin, kirjallis-visuaalisiin ja myyttisiin sisältöihin. Opiskelutapa: Luentokurssi ja harjoitustöiden hyväksyttävä suorittaminen, tentti. P5 Musiikin tietotekniikka (3 op) Sisältö: Perehtyminen musiikin tuottamisessa, analyysissä ja julkaisuissa tarvittaviin tietokoneohjelmiin. Opiskelutapa: Harjoituskurssi, harjoitustöiden tekeminen.

181 Perinteentutkimus 181 PERINTEENTUTKIMUS PERUSOPINNOT 25 op Tavoite: Perinteentutkimuksen perusopinnot antavat mahdollisimman laaja-alaiset tiedot perinteen ja kulttuurien tutkimuksen eri oppiaineista, metodeista ja aineistoista. Nämä suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot erityisesti Suomen mutta myös muiden maiden kulttuureista sekä perinteentutkimuksen menetelmistä ja eri oppiaineiden metodiikasta. P1 Kulttuuriantropologia (5 op) P1.A. Kulttuuriantropologian perusteet (2 op) Sisältö: Yleiskatsaus kulttuuriantropologian oppihistoriaan ja tutkimusmenetelmiin. Opiskelutapa: Luentokurssi tai kirjatentti. Kirjallisuus: Frykman, Jonas & Löfgren, Orvar, Den kultiverade människan (1979) (tai engl. käännös: Culture Builders) tai Peacock, James L., The Anthropological Lens. Harsh Light, Soft Focus (1986). P1.B. Kulttuuriantropologinen tutkimus (3 op) Sisältö: Merkittävimpien kulttuuriantropologisten tutkimusmenetelmien sekä eräiden yleisten tapaustutkimusten tuntemus. Opiskelutapa: Kirjatentti. Kirjallisuus: Valtonen, Pekka, Johdanto kulttuuriantropologiaan (moniste 1995); Eriksen, Thomas Hylland, Small Places, Large Issues. An Introduction to Social and Cultural Anthropology (2001); Mero, Pia, Ruudun takaa. Kulttuurin kuvia Etelä-Italiassa (1991) tai Grönfors, Martti, Suomen mustalaiskansa (1981) tai Pohjola-Vilkuna, Kirsi, Eros kylässä: maaseudun luvaton seksuaalisuus vuosisadan vaihteessa (1995) P2 Kansatiede (6 op) P2.A. Kansatieteen perusteet (3 op) Sisältö: Yleiskatsaus kansatieteen oppisuuntiin ja metodeihin sekä lähinnä muiden maiden kuin Suomen kansankulttuureihin. Opiskelutapa: Pakollinen luentokurssi. P2.B. Suomen kansankulttuuri (3 op) Sisältö: Yleiskatsaus Suomen kansankulttuuriin sekä tärkeimpiin kansatieteen teorioihin, näkökulmiin ja aihepiireihin. Opiskelutapa: Kirjatentti. Kirjallisuus: Talve, Ilmar, Suomen kansankulttuuri (1990), s , ; Haapalainen- Tiainen, Helena & Pennanen, Jukka & Sammallahti, Leena (toim.), Teoriaa, aihepiirejä ja näkökulmia kansatieteellisessä tutkimuksessa (Ethnos-julkaisu 1.) (1985), s. 5-31, 41-54, ; Lönnqvist, Bo, Kiuru, Elina & Uusitalo, Eeva (toim.), Kulttuurin muuttuvat kasvot. Johdatusta etnologiatieteisiin (Tieto lipas 155) (1999), s , ; Vesterinen, Ilmari & Lönnqvist, Bo (toim.), Pandoran lipas (Tietolipas 179) (2001), s , P3 Folkloristiikka (6 op) P3.A. Folkloristiikan perusteet sekä folkloren analyysi (3 op) Sisältö: Folkloristiikan metodien tuntemus sekä folkloren eri aineistojen laaja-alainen analyysi. Opiskelutapa: Pakollinen luentosarja. P3.B. Suomalainen folkloristiikka ja folk lore (3 op) Sisältö: Tärkeimpien folkloristiikan metodien sekä suomalaisen folkloren tuntemus. Opiskelutapa: Kirjatentti. Kirjallisuus: Laaksonen, Pekka (toim.), Kertojat ja kuulijat (Kalevalaseuran vuosikirja 60; 1980, sivut 1 116); Sinisalo, Hannu, Kaksi kertojaa kaksi maailmaa (1997); Virtanen, Leea, Suomalainen kansanperinne (1988). P4 Uskontotiede (3 op) Sisältö: Maailman eri uskontojen tuntemus sekä niiden uskontotieteellinen problematisointi ja uskontotieteen perusteiden tuntemus. Opiskelutapa: Kirjatentti.

182 182 Musiikintutkimuksen laitos Kirjallisuus: Pentikäinen, Juha & Pentikäinen, Katja (toim.), Uskonnot maailmassa (1993) 2.p., s ja ; Honko, Lauri, Uskontotieteen näkökulmia (1981); Honko, Lauri, Uskontotieteen oppisanasto (1985). P5 Kulttuurihistoria ja kansan musiikki (5 op) P5.A. Kulttuurihistoria (3 op) Sisältö: Suomen ja yleisen kulttuurihistorian tuntemus erityisesti ja 1900-luvulla. Opiskelutapa: Kirjatentti. Kirjallisuus: Hobsbawm, Eric, Äärimmäisyyksien aika Lyhyt 1900-luku ( ) (1999), s , , , , ; Immonen, Kari & Leskelä-Kärki, Maarit (toim.), Kulttuurihistoria - Johdatus tutkimukseen (2001), s , , , ja ; Pennanen, Tapani, Sinisalo, Hannu & Helin, Pekka (toim.), Vieraan katse (2002). P5.B. Kansanmusiikki (2 op) Sisältö: Yleiskatsaus kansanomaisen musiikin ilmentymiin. Opiskelutapa: Kirjatentti + demonstraatioäänitteen kuuntelu. Kirjallisuus: Asplund, Anneli & Hako, Matti (toim.), Kansanmusiikki (1981); Kukkurainen, Eija & Leisiö, Timo (toim.), Suomi ja Karjala soi (kasetti/cd 1996). Etnomusikologian pääaineopiskelijat suorittavat opintojakson P5 osan B. sijasta joko Foster, Susan Leigh (ed.), Corporealities: Dancing Knowledge, Culture and Power (1995) tai Kowalska, Jolanta, Tree of life dance (1991).

183 183 PUHEOPIN LAITOS Puheopin laitoksen oppiaineet ovat puheoppi ja logopedia. Logopedian koulutusohjelma aloittaa tiedekunnan uutena alana syksyllä Logopedian koulutusohjelman opetussuunnitelma julkaistaan erikseen. PUHEOPPI Puheopin opinnoissa 1) perehdytään puhujan, kuulijan ja puhetilanteen väliseen suhteeseen ja puhekäyttäytymiseen eri tilanteissa äänen ja puheen tuottamiseen ja vastaanottamiseen, puhesignaalin akustiseen rakenteeseen sekä puhe- ja äänipiirteiden merkitykseen viestinnässä 2) kehitetään omia puheviestintätaitoja ja kykyä analysoida erilaisia puheviestintätilanteita omaa äänellistä suorituskykyä ja kykyä analysoida muiden puhujien äänellistä suorituskykyä 3) hankitaan valmiuksia puheviestinnän sekä puhetekniikan ja vokologian tieteelliseen tutkimukseen, opettamiseen sekä tietojen soveltamiseen eri ammattitehtävien edellyttämällä tavalla. Puhe on yksilön itseilmaisun, sosiaalisen sopeutumisen sekä ryhmätoiminnan olennainen väline. Puheopin pääaineopiskelijat voivat sijoittua hyvin monenlaisiin tehtäviin, joista tavallisimpia ovat opetus- ja konsulttitehtävät, IT-alat, tutkimustyö sekä erilaiset puheammatit. Puheoppi yhdistää oman itsenäisen tutkimus- ja koulutustoiminnan lisäksi eri tieteenaloilla saatuja puhetta ja vuorovaikutusta koskevia tutkimustuloksia. Puheoppi sopii sivuaineeksi tai ylimääräiseksi aineeksi kaikkien tiedekuntien opiskelijoille. Puheopin opinnot jakautuvat kolmeen opintokokonaisuuteen: perusopintoihin 25 op, aineopintoihin 45 op ja syventäviin opintoihin 80 op (syventävät opinnot sisältävät pro gradu -tutkielman 40 op). Aineopinnoissa ja syventävissä opinnoissa on valittavana puheviestinnän linja tai puhetekniikan ja vokologian ( äänen tutkimus ja harjoittaminen) linja. Puheviestinnän linjalla perehdytään julkiseen puhumiseen, ryhmässä tapahtuvaan viestintään, retoriikkaan, puheviestinnän teoriaan ja tutkimukseen sekä puheviestinnän opettamiseen. Puhetekniikan ja vokologian linja perehdyttää puheen- ja äänentuoton perusteisiin, puheakustiikkaan, äänellisen ja puheteknisen suorituskyvyn analysointiin ja harjoittamiseen sekä puhetekniikan ja vokologian tutkimukseen.

184 184 Puheopin laitos PERUSOPINNOT 25 op (15 ov) A. Puheopin perusteisiin tutustuminen ja omien viestintätaitojen harjoittaminen P1 Puheviestinnän perusteet 2 op (1 ov) Luennot ja harjoituksia. Hyväksytty kertauskuulustelu ja aktiivinen osallistuminen harjoituksiin. P2 Neuvottelutaidon perusteet 2 op (1 ov) Luennot ja harjoituksia. Hyväksytty kertauskuulustelu ja aktiivinen osallistuminen harjoituksiin. P3 Pienryhmäviestinnän perusteet 2 op (1 ov) Luennot ja harjoituksia. Hyväksytty kertauskuulustelu ja aktiivinen osallistuminen harjoituksiin. P4 Kokousmenettely 2 op (1 ov) Luennot ja harjoituksia. Hyväksytty kertauskuulustelu ja aktiivinen osallistuminen harjoituksiin. P8 Puhetekniikan perusteet 3 op (2 ov) Luennot tai kirjatentti Laukkanen A-M. & Leino T.: Ihmeellinen ihmisääni sekä harjoitusryhmässä puheteknisiin mittauksiin ja kuunteluanalyysiin osallistuminen. B. Puheopin tutkimukseen tutustuminen P16a Johdatus puheopin teoriaan ja tutkimukseen, puheviestintä 3 op (2 ov) Kirjallisuus esim. Anderson R. & Ross V.: Questions of Communication; Puro J-P.: Johdatus puheviestinnän teorioihin. Suoritetaan kirjatenttinä. P16b Johdatus puheopin teoriaan ja tutkimukseen, vokologia 3 op (2 ov) Kirjallisuus esim. Borden G. & Harris K. & Raphael L.: Speech Science Primer sekä Sellman et al. (toim.): Äänen tutkimus ja äänihäiriöiden ennaltaehkäisy. Suoritetaan kirjatenttinä. A5 Johdatus vokologiaan 3 op (2 ov) Luennot, demonstraatiot, harjoitustyö sekä Suomi, K.: Johdatusta puheen akustiikkaan. C. Kirjallisuutta puheopin eri aloilta Pakolliset osiot 4 op (2 ov): P19r Puheopin historiaa 2 op (1 ov) Artikkeleita sopimuksen mukaan. P19i Nonverbaali viestintä 2 op (1 ov) Soveltuvin osin Burgoon & Buller & Woodall: Nonverbal Communication ja artikkeleita. Lisäksi 1 op seuraavista osa-alueista: P19f Opetusviestintä 1 op (1 ov) Esim. Maarit Valo (toim.): Nykytietoa puheviestinnän opetuksesta ja artikkeleita. P19j Kulttuurienvälinen viestintä 1 op (1 ov) Hofstede G.: Kulttuurit ja organisaatiot. P19p Interpersonaalinen viestintä 1 op (1 ov) Trenholm S. & Jensen A.: Interpersonal Communication. P19s Organisaatioviestintä 1 op (1 ov) Åberg L.: Viestinnän johtaminen. AINEOPINNOT 45 op (20 ov) Edellytyksenä hyvin tiedoin suoritetut perusopinnot sekä sivuaineena opiskelevilta soveltuvuusarvioinnin läpäiseminen. Soveltuvuusarviointi järjestetään joka syyslukukauden alussa. Pakolliset yhteiset opinnot 10 op (5 ov) A1 Puheopin teoria 3 op (2 ov) Luentoja, harjoituksia ja kirjallisuutta soveltuvin osin esim. Littlejohn S.: Theories of Human Communication ja/tai Salwen M. & Stacks D. (toim.): An Integrated Approach to Communication Theory and Research ja/tai West R. & Turner L.: Introducing Communication Theory sekä esim. Scherer K. & Giles H. (toim.): Social Markers in Speech. A6 Kvalitatiiviset tutkimusmene telmät 3 op (1 ov) Kirjallisuutta Eskola J. & Suoranta J.: Johdatus laadulliseen tutkimukseen sekä soveltuvin osin Keyton J.: Communication Research.

185 Puheoppi 185 Tämän kurssin lisäksi suoritetaan informaatiotieteiden tiedekunnan Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitoksen kurssi TILTP11 Tilastotieteen perusteet yhteiskuntatieteilijöille 3 ov. A7 Äänen ja kuvan tallennus ja käsittely opetuksessa ja tutkimuksessa 2 op (1 ov) Luentoja ja harjoituksia. P10 Oman äänen harjoittaminen 2 op (1 ov) Harjoituksia ja kirjallisuutta Linklater K.: Freeing the Natural Voice. Puheviestinnän erikoistumis opinnot 35 op (15 ov) (Näitä ennen on suoritettava A1 ja A6) A10 Retoriikka 4 op (2 ov) Luentoja, harjoituksia ja kirjallisuutta Conley T.: Rhetoric in the European Tradition; soveltuvin osin Golden J.& Berquist G. & Coleman W.: The Rhetoric in Western Thought. A11 Puheviestinnän opetusmenetelmät 8 op (4 ov) Luentoja, harjoituksia ja kirjallisuutta esim. Lederman L. (toim.): Communication Pedagogy. Approaches to Teaching Undergraduate Courses in Communication; Daly J. & Friedrich G.& Vangelisti A. (toim.): Teaching Communication. A14 Referaattiseminaari 4 op Aktiivinen osallistuminen referaattiseminaariin ja hyväksytyt referaatit. A15 Seminaari 10 op (3 ov) (sisältyy vain pääaineen opintoihin) Kandidaatintutkielma sekä kypsyysnäyte. Aktiivinen osallistuminen seminaariin. A24 Puheviestinnän erityisalueet 9 op (6 ov) Seuraavista osa-alueista suoritetaan 9 op (6 ov): A24a Viestintä kulttuurien välisessä kontekstissa 3 op (2 ov) Kurssi, harjoitustyö ja/tai kirjallisuutta esim. Gudykunst W. & Kim Y.: Communicating with Strangers sekä soveltuvin osin Jandt F. (toim.): Intercultural Communication A global reader. A24b Teknologiavälitteinen puheviestintä (esim. videoneuvottelu) 3 op (2 ov) Kurssi, harjoitustyö ja/tai kirjallisuutta esim. Thurlow C. & Lengel L. & Tomic A.: Computermediated Communication. A24c Viestintätyylit erilaisissa puhetilanteissa 3 op (2 ov) Kurssi, harjoitustyö ja/tai kirjallisuutta sopimuksen mukaan. A24d Väittely ja argumentaatio 3 op (2 ov) Kurssi, harjoitustyö ja/tai kirjallisuutta Infante D.: Arguing constructively; soveltuvin osin van Eemeren F.: Fundamentals of Argumentation Theory. Handbook of Historical Backgrounds and Contemporary Developments. A24e Viestintä organisaatioissa 3 op (2 ov) Kurssi, harjoitustyö ja/tai kirjallisuutta sopimuksen mukaan. Vokologian erikoistumisopinnot 35 op (15 ov) (Näitä ennen on suoritettava A7 ja P10) Kurssit P7 ja P13 ovat vaihtoehtoisia. P7 Radio- ja TV-puhe 2 op (1 ov) Harjoituksia ja kirjallisuutta. P13 Lausunnan perusteet 2 op (1 ov) Luentoja, harjoituksia ja kirjallisuutta Ahonen R.: Ilo puhua. A16 Puhetekniikan instrumentaaliset tutkimusmenetelmät 5 op (3ov) Luentoja, harjoituksia ja kirjallisuutta soveltuvin osin esim. Baken R. & Orlikoff R.: Clinical Measurement of Speech and Voice. A17 Kirjallisuutta 4 op (3 ov) Kirjallisuutta Sundberg J.: The Science of the Singing Voice (Röstlära); Zwicker & Fastl: Psychoacoustics. A18 Puheäänien kuunteluanalyysi 3 op (2 ov) Luentoja, harjoituksia ja kirjallisuutta soveltuvin osin esim. Laver J.: The Phonetic Description of Voice Quality; Kent R. & Ball M.: Voice Quality Measurement tai Thurman & Welch (toim.): Bodymind & Voice, osa II.

186 186 Puheopin laitos A20 Puhetekniikan harjoitusmenetelmät 7 op (3 ov) Luentoja, harjoituksia ja kirjallisuutta esim. soveltuvin osin Fisher H.: Improving Voice and Articulation; Rauhala R.: Ääniterapiatekniikoita; Verdolini K.: Guide to Vocology. A22 Referaattiseminaari 4 op Alan tieteellisiin aikakauslehtiin tutustuminen. Aktiivinen osallistuminen kokoontumisiin sekä kirjallisia referaatteja artikkeleista. A23 Seminaari 10 op (3 ov) (sisältyy vain pääaineen opintoihin) Instrumentaalisia puheentutkimusmenetelmiä käyttäen toteutettu kandidaatintutkielma sekä kypsyysnäyte. Aktiivinen osallistuminen seminaarikokoontumisiin. SYVENTÄVÄT OPINNOT 80 op (20 ov + tutkielma 20 ov ) Puheviestinnän syventävät opinnot 80 op (20 ov+20 ov) SP1 Puheviestintä tieteenä 6 op (3 ov) Syventyminen puheviestinnän teorioihin ja tutkimusnäkökulmiin. Laitoksen tutkimustyöhön osallistuminen ja tutkimusraportti. SP2 Puheviestintä ja yhteiskunta 6 op (3 ov) Syventyminen puheella vaikuttamisen keinoihin yhteiskunnallisessa kentässä (organisaatiossa, järjestöissä, politiikassa jne.). Kurssi ja/tai kirjallisuutta Gronbeck B. & Sillars: Communication Criticism: Rhetoric, Social Codes, Cultural Studies tai Paletz & David (toim.): Political Communication Research: Approaches, Studies and Assesments tai Myerson G.: Rhetoric, Reason and Society. SP3 Puheviestinnän opettamisen teoria 6 op (2 ov) Kurssi ja/tai kirjallisuutta esim. Bowers C. & Flinders D.: Responsive teaching sekä soveltuvin osin Christ W. (toim.): Assessing Communication Education. SP4 Puheviestinnän opettaminen 6 op (2 ov) Opetusassistenttina toimiminen. Opetuksen seuraaminen sekä erilaisten puheviestintätilan- teiden opetusharjoi tusten suunnittelu ja itsenäinen toteuttaminen. SP6 Puheviestinnän erityisalueet 10 op (4 ov) Kirjallisuutta ja/tai harjoitustyö/essee kahdelta erityisalueelta: 1. Argumentaatio ja vaikuttaminen 5 op (2 ov) Esim. Rieke R. D. & Sillars M.: Argumentation and The Decision Making Process tai Perelman C. & Olbrechts-Tyteca: The New Rhetoric. A treatise on Argumentation tai Kakkuri-Knuuttila M-L: Argumentti ja kritiikki. 2. Interpersonaalinen viestintä 5 op (2 ov) Esim. Redmond M.V.: Interpersonal Communication: Readings in Theory and Research. 3. Kulttuurienvälinen viestintä 5 op (2 ov) Wiseman R.L.: Intercultural Communication Theory ja/tai teoksesta Gudykunst W. & Mody B.: Handbook of International and Intercultural Communication (soveltuvin osin). 4. Media ja puheviestintä 5 op (2 ov) Artikkeleita esim. Human Communication Research -aikakauslehdestä sopimuksen mukaan tai esim. Trent J.: Political Campaign Communication. Principles and Practises. 5. Neuvottelut ja kokoukset viestintätilanteina 5 op (2 ov) Esim. Sheppard & Bazerman & Lewicki: Research on Negotiation in Organization tai Putnam & Roloff (toim.): Communication and Negotiation. 6. Oikeussaliviestintä 5 op (2 ov) Esim. Smith L. & Malandro: Courtroom Communication Strategies. 7. Opetusviestintä 5 op (2 ov) Artikkeleita esim. Communication Education -aikakauslehdestä. 8. Organisaatioviestintä 5 op (2 ov) Esim. teoksesta Jablin F. & Putnam L.: The New Handbook of Organizational Communication. Advances in Theory, Research and Methods (soveltuvin osin). 9. Puheviestintä ja teknologia 5 op (2 ov) Artikkeleita sopimuksen mukaan aikakauslehdistä tai käsikirjoista. 10. Ryhmäviestinnän erityispiirteet 5 op (2 ov) Esim. Hirokawa R. & Cathcart R. & Samovar

187 Puheoppi 187 L. & Henman L.: Small Group Communication. Theory and Research tai teoksesta Frey L. & Gouran D. & Poole M. (toim.): The Handbook of Group Communication Theory and Research (soveltuvin osin). 11. Terveysviestintä 5 op (2 ov) Esim. Berlin R. & Donohew L.: Communication and Health. 12. Muu erityisalue 5 op (2 ov) Kirjallisuutta sopimuksen mukaan. SP7 Syventävien opintojen seminaari 6 op (6 ov) Tieteelliseen kysymyksenasetteluun perehtyminen. Aktiivinen osallistuminen seminaariin sekä esitelmä ja opponointi. SP8 Tutkielma 40 op (20 ov) Pääaineopiskelijat laativat pro gradu -tutkielman (40 op). Sivuaineopiskelijat laativat pro gradua suppeamman sivuaine tutkielman 20 op. Vokologian syventävät opinnot 80 op (20 ov+20 ov) SV2 Vokologian opettaminen 6 op (2 ov) Tunti- ja kurssisuunnitelman laatiminen, harjoitustuntien pitäminen ja seuraaminen, ohjattua itsenäistä opetusta sekä äänenharjoituskirjallisuuteen perustuva essee. SV3 Vokologian tutkimusharjoittelu 6 op (3 ov) Laitoksen tutkimustyöhön osallistumista, akustisia äänianalyysejä ja tulosten tilastollista käsittelyä. Tutkimusraportti. SV4 Kirjallisuutta äänen tutkimuksesta 5 op (2 ov) Esim. soveltuvin osin Baken R. & Orlikoff R.: Clinical Measurement of Speech and Voice; Titze I.: Principles of Voice Production ja artikkeleita. SV5 Patologiset äänet 6 op (2 ov) a) Luennot ja demonstraatioita sekä kirjallisuutta esim. soveltuvin osin Thurman & Welch (toim.): Bodymind & Voice, osa III; Kent R. & Ball M.: Voice Quality Measurement (3 op). b) Harjoitustyö (3 op). SV8 Äänen harjoittamisen teoria 5 op (2 ov) Kirjatentti. Esim. Saxon K. & Schneider: Vocal Exercise Physiology; Carding P.: Evaluating Voice Therapy sekä soveltuvin osin Hampton & Acker (toim.): The Vocal Vision.Views on Voice; Thurman & Welch: Bodymind & Voice, Foundations of Voice Education. SV9 Vokologian erityisalueet 6 op (3 ov) Kirjallisuutta ja harjoitustyö joltakin erityisalueelta: 1. Lapsen ääni 6 op (3 ov) Esim. Sederholm E.: Hoarseness in ten-year old Children; Koivusaari R.: Kouluikäisten äänihäiriöt; Moran M. & Zylla-Jones E.: Learning about Voice. Vocal hygiene Activities for Children. 2. Opettajan ääni 6 op (3 ov) Esim. Darley F.: Teaching voice; Rantala L.: Ääni työssä; artikkeleita opettajien ääniongelmista ja ennaltaehkäisykeinoista. 3. Lauluääni 6 op (3 ov) Esim. Seidner & Wendler: Die Sängerstimme; Bunch M.: Dynamics of the Singing Voice sekä artikkeleja sopimuksen mukaan. 4. Näyttelijän ääni 6 op (3 ov) Esim. Rodenburg P.: The right to speak: Working with the Voice; Machlin E.: Speech for the Stage sekä soveltuvin osin Hampton & Acker (toim.): The Vocal Vision. Views on Voice. 5. TV- tai radiopuhe 6 op (3 ov) Esim. Scannell P. (toim.): Broad-cast talk; Valo M.: Käsitykset ja vaikutelmat äänestä. Kuuntelijoiden arviointia radiopuhujien äänellisistä ominaisuuksista (väitöskirja) sekä artikkeleja sopimuksen mukaan. 6. Vapaasti valittavan työntekijä ryhmän ääni (esim. tulkit, puhelintyöntekijät jne.) Kirjallisuutta sopimuksen mukaan. SV10 Syventävien opintojen seminaari 6 op (6 ov) Tieteelliseen kysymyksenasetteluun perehtyminen. Aktiivinen osallistuminen seminaariin sekä esitelmä ja opponointi. SV11 Tutkielma 40 op (20 ov) Pääaineopiskelijat laativat pro gradu -tutkielman (40 op). Sivuaineopiskelijat laativat pro gradua suppeamman sivuaine tutkielman 20 op.

188 188 TAIDEAINEIDEN LAITOS Taideaineiden laitoksen pääaineet ovat Suomen kirjallisuus, yleinen kirjallisuustiede sekä teatterin ja draaman tutkimus. Lisäksi laitoksen oppi aineisiin kuuluu taidehistoria, josta voi suorittaa perusopinnot ja aineopinnot. Yhteistyössä tiedotusopin laitoksen kanssa taideaineiden laitos vastaa monitieteisestä mediakulttuurin opintokokonaisuudesta ja tämän pohjalta vuosina toteutettavasta mediakulttuurin maisteriohjelmasta. Suomen kirjallisuuden ja yleisen kirjallisustieteen perusopinnot ovat yhteiset. Yhteistyötä tekevät myös teatterin ja draaman tutkimus sekä mediakulttuuri. Jos sama opintojakso kuuluu useampaan oppiaineeseen, on huomattava, että opiskelija voi lukea saman opintosuorituksen opintopisteet vain yhteen kertaan tutkinnon kokonaislaajuuteen ja vain yhteen opintokokonaisuuteen. Mikäli opiskelija opintopisteiden saamiseksi haluaa tehdä korvaavan opintosuorituksen, siitä on sovittava opintojaksosta vastaavan opettajan kanssa. Aineenopettajakoulutuksessa tutkinnot muodostuvat yhden tai kahden opetettavan aineen opinnoista sekä opettajan pedagogisista opinnoista. Suomen kirjallisuus, yleinen kirjallisuustiede sekä teatterin ja draaman tutkinmus voivat olla pääaineena tai sivuaineena äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettajakoulutuksessa. Jos pääaineena on kirjallisuusaine, laajana sivuaineena on suomen kieli, josta on suoritettava vähintäään perusopinnot ja aineopinnot sivuainevaatimusten mukaan. Lisäksi vaaditaan puheopin ja logopedian sekä yleisen kielitieteen ja fonetiikan opinnot suomen kielen opetussuunnitelman mukaan. (Ks. suomen kielen opetussuunnitelma.) Jos pääaineena on suomen kieli, laajana sivuaineena on yksi em. kirjallisuusaineista, josta on suoritettava perusopinnot ja aineopinnot sivuainevaatimusten mukaan siten kuin ao. oppiaineen opetussuunnitelmassa mainitaan. Opettajan pedagogisista opinnoista huolehtii kasvatustieteiden tiedekunta. Opettajan pedagogisista opinnoista sekä niihin liittyvästä soveltuvuuskokeesta saa tietoja kasvatustieteiden tiedekunnan opinto-oppaasta sekä humanistisen tiedekunnan kotisivuilta. SUOMEN KIRJALLISUUS Suomen kirjallisuuden opintojen tavoitteena on kyky ymmärtää ja analysoida kaikenlaisia kirjallisia tekstejä sekä muita kulttuurin ja median kenttään liittyviä ilmiöitä, samoin kuin vahvistaa kirjallisuuden tuntemusta sekä taitoa puhua ja kirjoittaa kirjallisuudesta. Opinnoissa perehdytään kirjallisuustieteen teorioihin ja tutkimusmenetelmiin, kirjallisuuden historiaan, kotimaiseen ja ulkomaiseen kaunokirjallisuuteen, kirjallisuuden opettamiseen sekä muihin kulttuurityön käytäntöihin. Tutkimuksessa Suomen kirjallisuuden oppiaineen vahvuusalue on perinteisesti ollut kirjallisuushistoria ja pirkanmaalaisten kirjailijoitten tuotanto. Oppiaineessa painotetaan myös nykykirjallisuuden tutkimusta eri metodien näkökulmista. Erityisen huomion kohteena ovat kirjallisuusinstituution ja yhteiskunnan suhteet.

189 Suomen kirjallisuus 189 Aineyhdistelmät Suomen kirjallisuus tutkinnon pääaineena sopii hyvin esimerkiksi opetuksen ja kasvatuksen, lehdistön, radio- ja televisiotyön, mainonnan ja muun viestinnän, kirjasto- ja kustannusalan, teatterin ja kulttuurihallinnon tehtäviin sekä tutkijoiksi aikoville. Lopullinen ammattikuva muotoutuu kunkin opiskelijan valitseman aineyhdistelmän ja yksilöllisen opiskelusuunnitelman mukaan. Suomen kirjallisuus sopii samaan aineyhdistelmään esimerkiksi suomen kielen, muiden kieliaineiden, informaatiotutkimuksen, tiedotusopin, historiatieteiden, perinteentutkimuksen, filosofian, sosiaalitieteiden sekä kasvatustieteen opintojen kanssa sekä erilaisiin monitieteisiin opintokokonaisuuksiin. Sivuaineeksi Suomen kirjallisuuden voi valita yli tiedekuntarajojen. Suomen kirjallisuuden opiskelija ei voi ottaa yleistä kirjallisuustiedettä sivuaineeksi. Perusopinnot järjestetään yhteistyössä yleisen kirjallisuustieteen kanssa, mutta aineopintovaiheessa oppiaineet eriytyvät. Yksittäisiä yleisen kirjallisuustieteen opintojaksoja voidaan myöhemminkin sisällyttää tutkinnon ylimääräisiin opintoihin ja kursseja voidaan lukea hyväksi Suomen kirjallisuuden opinnoissa. Kurssien vastaavuudesta tiedotetaan kunkin lukukauden opetusohjelmassa, minkä lisäksi korvaavuuksista voidaan neuvotella tapauskohtaisesti. Äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettajan opinnoissa pääaineena voi olla joko Suomen kirjallisuus, yleinen kirjallisuustiede, teatterin ja draaman tutkimus tai suomen kieli. Jos pääaineena on jokin kirjallisuusaineista, ensimmäisenä sivuaineena on suomen kieli. Pääaineesta suoritetaan perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot sekä pro gradu -tutkielma ja ensimmäisestä sivuaineesta vähintään perusopinnot ja osa (35 op) aineopinnoista. Opettajan pätevyys edellyttää myös pedagogisia opintoja, joihin haetaan erikseen. Ennen opettajakoulutukseen pyrkimistä opiskelijan on suoritettava tietyt opetettavan aineen opinnot. Opettajan pedagogisiin opintoihin hakemisesta ja sen edellytyksistä sekä valintaperusteista ilmoitetaan erikseen humanistisen tiedekunnan ilmoitustaululla. Aineenopettajakoulutusta koordinoivat kasvatustieteiden tiedekunnassa opettajankoulutuslaitos sekä humanistisessa tiedekunnassa suomen kielen ja yleisen kielitieteen jaos (kieli- ja käännöstieteiden laitoksessa). Tutkinnot, opintokokonaisuudet ja opinnoissa eteneminen Yliopisto-opinnot tähtäävät ensi vaiheessa alemman korkeakoulututkinnon (HuK) ja sen jälkeen ylemmän korkeakoulututkinnon (FM) suorittamiseen. HuK-tutkinto on mahdollista suorittaa noin 3 vuodessa ja koko FM-tutkinto noin 5 vuodessa. Opintojen etenemiseen vaikuttavat niin yksilölliset erot kuin sivuaineiden opiskelukin. Suomen kirjallisuuden perusopinnot (25 op) johdattavat kirjallisuuden opiskeluun, lajeihin ja historiaan sekä tieteenalan peruskäsitteisiin. Opinnot sisältävät runsaasti niin suomalaiseen kuin ulkomaiseenkin kaunokirjallisuuteen paneutumista, mutta jo perusopinnoista lähtien rakennetaan pohjaa myös kirjallisuustieteellisen ajattelun ja kirjoittamisen valmiuksille. Aineopinnot (45 op) täydentävät ja laajentavat perusopintojen antamaa yleiskuvaa ja suovat osittaisella valinnaisuudellaan mahdollisuuden tutkimukselliseen tai ammatilli-

190 190 Taideaineiden laitos seen erikoistumiseen. Aineopintojen yhteydessä tehdään proseminaariesitelmä, jonka pääaineopiskelijat voivat laajentaa kandidaatintutkielmaksi HuK-tutkintoa varten. Syventävät opinnot (80 op), joihin sisältyy pro gradu -tutkielma (40 op) johdattavat opiskelijoita omakohtaisen tieteellisen tutkimuksen perusteisiin. Syventävissä opinnoissa voi jatkaa keskittymistä jo aineopinnoissa valitsemalleen erityisalalle. Pääpaino on tutkielman laadinnassa. Aineopintojen tai syventävien opintojen vaiheissa on suositeltavaa opiskella myös jossakin ulkomaisessa yliopistossa. Ulkomailla suoritetut kirjallisuudenopinnot korvataan tutkinnossa soveltuvin osin. Suomen kirjallisuuden oppiaine pyrkii järjestämään mahdollisimman paljon lähiopetusta, luentoja, harjoitusryhmiä ja erilaisia seminaareja, mutta suuri osa perus- ja aineopinnoista on mahdollista suorittaa myös kirjatentteinä. Sivuaineopiskelijoiden on mahdollista suorittaa kaikki perusopinnot osallistumatta lähiopetukseen. Tämä edellyttää erityisen huolellista oman opiskelun suunnittelua. Pääaineopiskelijoille on joitakin pakollisia kursseja. Aineopinnoissa on suotavaa suorittaa teoria- ja historiakirjallisuutta myös esseetyyppisillä kotitöillä tai muulla opettajan kanssa sovittavalla tavalla. Harjoitusryhmien ja aineopintojen proseminaariryhmien enimmäiskoko on 15 opiskelijaa. Syventävien opintojen seminaariryhmän ja tutkielmapiirin enimmäiskoko on 12 opiskelijaa. Karsinnassa noudatetaan jonolakia. Kaikkien opiskelijoiden on tärkeää laatia omien tavoitteidensa ja etenemisvauhtinsa mukainen henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) ja seurata sen toteutumista. Neuvoja oman opiskelun suunnitteluun saa laitoksen www-sivuilta ja oppiaineen opettajilta. Ehdotus suoritusaikatauluksi auttaa suunnitelman tekemisessä. Se kertoo, mihin mennessä jokin opintojakso on hyvä suorittaa. Sen lisäksi on tärkeää tarkistaa opetusohjelmasta kunakin vuonna järjestettävä opetus ja käytettävissä olevat tenttipäivät. Kirjallisuuden opiskelijan on alusta lähtien varattava suunnitelmallisesti aikaa luento- ja harjoituskursseilla käymisen lisäksi kirjallisuuden lukemiseen, tenttimiseen ja muuhun omatoimiseen työskentelyyn. Tenttien vastaanottajat ja opintojaksojen vastuuopettajat ilmoitetaan lukuvuosittain opetusohjelmassa ja ajantasaisesti laitoksen www-sivuilla. Ehdotus suoritusaikatauluksi I lukuvuoden syksy (perusopintoja) P0 Johdatus kirjallisuuden opiskeluun P1 Johdatus kirjallisuuden poetiikkaan P2 Kirjallisuus, kulttuuri ja yhteiskunta P3A Suomen kirjallisuuden historia I lukuvuoden kevät (perusopintoja) P3B Länsimaisen kirjallisuuden historia P4 Johdatus suomalaisen kaunokirjallisuuden tuntemukseen P5 Johdatus länsimaisen kaunokirjallisuuden tuntemukseen P6 Populaari- ja nuorisokirjallisuus P7 Tiede, taide ja kirjoittaminen

191 Suomen kirjallisuus 191 II lukuvuosi (aineopintoja) A1 Kirjallisuus- ja kulttuuriteoria A2 Kirjallisuudentutkimuksen menetelmät A3 Suomen kirjallisuuden historia ja kaunokirjallisuus (osa) A4 Valinnainen suuntautuminen (osa) Proseminaarin eli opintojakson A5 suorittaminen on mahdollista jo toisena opiskeluvuonna, jos opiskelijan muu opiskelutilanne sen sallii. III lukuvuosi (aineopintoja) A3 Suomen kirjallisuuden historia ja kaunokirjallisuus (osa) A4 Valinnainen suuntautuminen (osa) A5 Proseminaari Seminaariin (opintojakson S5) voi osallistua jo kolmantena opiskeluvuonna muusta opintotilanteesta riippuen. IV lukuvuosi (syventäviä opintoja) S1 Syventävä kirjallisuuden teoria S2 Kirjallisuudentutkimuksen klassikoita S3 Suomalaisen kirjallisuudentutkimuksen historia S4 Suomalaisen kaunokirjallisuuden erityiskurssi S5 Seminaari Tutkielmapiiriin (opintojakso S7) voi osallistua jo neljäntenä opiskeluvuonna muusta opintotilanteesta riippuen. V lukuvuosi (syventäviä opintoja) S6 Valinnaisia syventäviä opintoja S7 Tutkielmapiiri S8 Tutkielma Siirtyminen opintokokonaisuudesta toiseen edellyttää edellisen opintokokonaisuuden suorittamista vähintään hyvin tiedoin. Seuraavaan opintokokonaisuuteen kuuluvia yksittäisiä opintojaksoja voi suorittaa jo ennen kuin edellinen opintokokonaisuus on kokonaan suoritettu. Opiskelijan tulee itse seurata, että opinnot tulevat opintosuoritusrekisteriin. Kun kukin opintokokonaisuus (perusopinnot, aineopinnot, syventävät opinnot) on kokonaan suoritettu, siitä haetaan yhteismerkintä. Yhteismerkinnän antava opettaja ilmoitetaan vuosittaisessa opetusohjelmassa ja ajantasaisesti laitoksen www-sivuilla. Opetuksen ja opiskelun arviointi Suomen kirjallisuudessa opetuksen onnistumista seurataan ja sen kehittämiseksi kerätään tietoa opiskelijapalautteella sekä laajemmilla selvityksillä ja itsearvioinneilla, joihin osallistuvat opiskelijoiden lisäksi opettajat ja tutkijat. Palaute otetaan huomioon opetuksen suunnittelussa. Lisäksi taideaineiden laitos järjestää opiskelijoille ja henkilökunnalle yhteistoimintakokouksia, joissa keskustellaan opetuksesta ja muista ajankohtaisista asioista. Opiskelijoiden ainejärjestö Teema järjestää laitoksella yhteisiä kahvi- ja keskustelutilaisuuksia.

192 192 Taideaineiden laitos Opintosuorituksista annetaan numeroarvostelun lisäksi yksityiskohtaisempaa suullista tai kirjallista palautetta aina pyydettäessä ja systemaattisesti erilaisten harjoitustöiden yhteydessä. Pro gradu -tutkielmista ja sivuaineen tutkielmista kirjoitetaan lausunnot. Yhteiskuntasuhteet ja yhteydet oman yliopiston ulkopuolelle Suomen kirjallisuuden oppiaine pyrkii monin tavoin vaalimaan yhteiskuntasuhteitaan. Oppiaine tarjoaa opetusta ja harjoittelua aidoissa työtehtävissä, harjaannuttaa kulttuurielämän toimijaksi ja madaltaa opiskelusta työelämään siirtymisen kynnystä. Taideaineiden laitos rohkaisee kuntia, kulttuurilaitoksia ja muuta kulttuurielämää käyttämään hyväkseen oppiaineen asiantuntijuutta ja työpanosta erityisesti kirjallista kulttuuria koskevien selvitysten ja tutkimusten tekemisessä. Niitä voidaan laatia myös opinnäytteiksi. Oppiaineelle tärkeitä yhteistyötahoja ovat esimerkiksi Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutti, Väinö Linnan seura, Lauri Viita -seura ja Viita-akatemia. Kirjallisuus- tai teatterikriitikoille tarkoitettu Vaaskivi-plaketti jaetaan oppiaineen piirissä yhteistyössä kirjailijajärjestöjen ja Suomen Arvostelijain Liiton kanssa. Suomen kirjallisuudella on myös yliopiston ulkopuolelta rahoitettuja opetuksen ja tutkimuksen harjoitteluhankkeita. Hankkeet liitetään oppiaineen normaaleihin opetusrutiineihin, ja opiskelijat voivat hyötyä niistä sekä oppijoina että opettajina. Tutkimusprojekteihin on hankittu Suomen Akatemian, säätiöiden ja kustantajien rahoitusta. Yhteistyötä opetuksessa ja tutkimuksessa tehdään myös yliopiston muiden tiedekuntien kuten lääketieteellisen tiedekunnan kanssa. Yhdessä muiden yliopistojen kirjallisuusoppiaineiden kanssa Suomen kirjallisuus on mukana Kirjallisuustieteen valtakunnallisessa virtuaaliyliopistossa ja Kirjallisuudentutkimuksen valtakunnallisessa tutkijakoulussa. Kahdenväliset opiskelijavaihtosuhteet oppiaineella on Unkariin ja opetusyhteistyön kohteina ovat olleet muiden muassa Pohjoismaat, Baltia ja Venäjä. PERUSOPINNOT 25 op. Opintokokonaisuus on yhteinen yleisen kirjallisuustieteen kanssa. Perusopinnot johdattavat kirjallisuuden opiskeluun, lajeihin ja historiaan sekä tieteenalan peruskäsitteisiin. Opiskelija saa yleiskuvan tieteenalasta perehtymällä alan perusteisiin kuten kirjallisuuden poetiikkaan sekä kirjallisuuden ja kulttuurin suhteeseen. Lisäksi kurssit harjaannuttavat kaunokirjallisuuden lukemiseen, kirjallisuustieteelliseen keskusteluun ja kirjoittamiseen. Perusopinnot suoritettuaan opiskelijalla on käsitys kirjallisuudentutkimuksen nykytilanteesta, lähtökohdat omaehtoiseen kirjallisuuden tuntemuksen syventämiseen sekä valmiudet oman opintosuunnitelman rakentamiseen aine- ja syventävissä opinnoissa. Perusopinnot koostuvat seitsemästä opintojaksosta, jotka suoritetaan ensisijaisesti luento- ja harjoituskursseina. Kursseja tai niiden osia voi korvata myös kirjallisuudella tai muulla erikseen sovittavalla tavalla. Pääaineopiskelijoiden on suoritettava opintojaksojen P4-P6 osioista vähintään yksi harjoituskurssina. Kyseisiä jaksoja kirjatenttinä tentittäessä luetaan kuusi kirjaa yhtä opintopistettä kohden. Tenttikirjallisuuden suosituslistat ovat saatavissa laitoksen www-sivuilta tai kohtien vastuuhenkilöiltä. P0 Johdatus kirjallisuuden opiskeluun 0 op. Johdantokurssi pääaineopiskelijoille ensimmäisenä syyslukukautena.

193 Suomen kirjallisuus 193 P1 Johdatus kirjallisuuden poetiikkaan 3 op. Opintojakson tavoite: perehdyttää kirjallisuuden poetiikan peruskäsitteisiin, tieteenalan historiaan ja nykysovelluksiin. Vastuuoppiaine: Yleinen kirjallisuustiede. Luennot tai kirjallisuutta: Alanko & Käkelä-Puumala (toim.): Kirjallisuudentutkimuksen peruskäsitteitä (2001); Kantokorpi, Lyytikäinen & Viikari: Runousopin perusteet (1990), Viikarin osuus Lyriikan runousoppia ; Rimmon-Kenan: Kertomuksen poetiikka (1983/1991). P2 Kirjallisuus, kulttuuri ja yhteiskunta 3 op. Opintojakson tavoite: perehtyminen kirjallisuusinstituution rakenteisiin sekä tutustuminen kirjallisuuden, kulttuurin ja yhteiskunnan suhteita koskevan tutkimuksen nykysuuntauksiin ja peruskäsitteisiin. Vastuuoppiaine: Suomen kirjallisuus. Luennot tai kirjallisuutta: Easthope: Literary into Cultural Studies (1991); Lehtonen: Merkitysten maailma (1996); Niemi: Kirjallisuus instituutiona (1991) TAI Kirjallinen elämä (2000). P3 Johdatus kirjallisuuden historiaan 6 op. Opintojakson tavoite: perehdyttää kirjallisuushistoriallisiin aikakausiin, lajien kehitykseen ja keskeisiin kirjailijoihin. P3A Suomen kirjallisuuden historia 3 op. Vastuuoppiaine: Suomen kirjallisuus. Kirjallisuus: Laitinen: Suomen kirjallisuuden historia (1997, 4 p.). P3B Länsimaisen kirjallisuuden historia 3 op. Vastuuoppiaine: Yleinen kirjallisuustiede. Kirjallisuus: Olsson & Algulin: Litteraturens historia i världen (1995, 3 p.). P4 Johdatus suomalaisen kaunokirjallisuuden tuntemukseen 4 op. Vastuuoppiaine: Suomen kirjallisuus. Harjoituskurssi tai kirjallisuutta. P4A Romaani ja novelli 2 op. P4B Lyriikka, draama ja muu kirjallisuus 2 op. P5 Johdatus länsimaisen kaunokirjallisuuden tuntemukseen 4 op. Vastuuoppiaine: Yleinen kirjallisuustiede. Harjoituskurssi tai kirjallisuutta. P5A Romaani ja novelli 2 op. P5B Lyriikka, draama ja muu kirjallisuus 2 op. P6 Populaari- ja nuorisokirjallisuus 2 op. Vastuuoppiaineet: Suomen kirjallisuus (P6A) ja yleinen kirjallisuustiede (P6B). Harjoituskurssi tai kirjallisuutta. Suoritetaan vaihtoehtoisesti kohta A TAI kohta B. P6A Populaari- ja genrekirjallisuus 2 op. P6B Lasten- ja nuortenkirjallisuus 2 op. P7 Tiede, taide ja kirjoittaminen 3 op. Opintojakson tavoite: tukea ja kehittää opiskelijan kielellistä ilmaisua taideaineiden opiskelun ja taiteiden tutkimuksen näkökulmasta. Vastuuoppiaineet: Suomen kirjallisuus, yleinen kirjallisuustiede, teatterin ja draaman tutkimus, mediakulttuuri. Pääaineopiskelijat: luento- ja harjoituskurssi jostakin luovan ja/tai tieteellisen kirjoittamisen alasta. Oheiskirjallisuutta: Aaltonen: Käsikirjoittajan työkalut (2002); Andersson: Luova mieli (2002); Calvino: Kuusi muistiota seuraavalle vuosituhannelle (1995); Kauppinen & Laurinen: Tekstioppi (1987 tai uudempi painos); Lehtinen: Sanojen avaruus (2000); Lonka et al.: Taitava kirjoittaja: opiskelijan opas (2002). Sivuaineopiskelijat suorittavat kohdan omatoimisilla kirjoitusharjoituksilla oheiskirjallisuuden pohjalta. Huom: Mikäli opiskelijalla on sekä pää- että sivuaineenaan taideaine, hän suorittaa sivuaineen osalta kohdan kirjallisuudella (essee tai tentti). Tarkemmat ohjeet ja kirjalistat laitoksen www-sivuilta tai opintojaksojen vastuuhenkilöiltä.

194 194 Taideaineiden laitos AINEOPINNOT 45 op. Aineopinnot täydentävät ja laajentavat perusopintojen antamaa yleiskuvaa sekä johdattavat opiskelijoita omakohtaisen tieteellisen tutkimuksen perusteisiin. Aineopinnot koostuvat viidestä opintojaksosta. Jakso A2 on tarkoitettu proseminaaria alustavaksi. Jaksossa A4 opiskelija valitsee omaan opintosuunnitelmaansa erikoistumissuuntia siten, että niistä rakentuu mielekäs tutkimuksellinen tai ammatillinen linja. Huom: Ne opiskelijat, joilla on äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettajan opinnoissa pääaineena suomen kieli ja sivuaineena Suomen kirjallisuus, suorittavat Suomen kirjallisuudessa perusopinnot (25 op.) sekä aineopintoja vähintään 35 opintopistettä. Aineopintoihin on sisällyttävä proseminaari (A5) sekä sitä edeltävänä vähintään yksi opintopiste kohdasta A2. A1 Kirjallisuus- ja kulttuuriteoria 3 op. Opintojakson tavoite: kirjallisuus- ja kulttuuriteoreettisen tietämyksen laajentaminen. Luennot tai kirjallisuutta kaksi seuraavista: Culler: Literary Theory (1997); Eagleton: Kirjallisuusteoria (2., uudistettu painos 1997); Fornäs: Kulttuuriteoria (1998); Sevänen: Taide instituutiona ja järjestelmänä (1998). A2 Kirjallisuudentutkimuksen menetelmät 3 op. Opintojakson tavoite: selvittää käytännönläheisesti ja oivallusten kautta, mitä mahdollisuuksia kirjallisuudentutkimuksen eri suuntausten ja metodien soveltaminen etenkin tekstejä analysoitaessa tarjoaa. Pääaineopiskelijoita suositellaan suorittamaan kohta harjoituskurssina toisena opiskeluvuonna ennen proseminaaria; kirjatenttinä suorittamisesta pääaineopiskelijan on neuvoteltava etukäteen jakson vastuuopettajan kanssa. Sivuaineopiskelijoille paikkoja harjoituskurssilla on rajoitetusti, joten he suorittavat kohdan pääsääntöisesti tenttimällä teoksen Koskela & Rojola: Lukijan ABC-kirja (1997/2000) sekä valikoiman tutkimusartikkeleita, jotka on lueteltu oppiaineen www-sivuilla ja digitoitu verkkoon yhteistyössä yliopiston kirjaston kanssa. A3 Suomen kirjallisuuden historia ja kaunokirjallisuus 17 op. Opintojakson tavoite: laajentaa ja ajanmukaistaa yleisnäkökulmaa Suomen kirjallisuushistoriaan sekä syventyä samalla yksittäisiin teoksiin hakien niille kirjallisuushistoriallisia puitteita. Kirjatentit tai luennot ja harjoitukset. Tentittävien teosten suosituslistat ovat laitoksen www-sivuilla. A3A Suomen kirjallisuus 1880-luvun alkuun 4 op. Suomen kirjallisuushistorian (1999) osa 1 eli Varpio - Huhtala (toim.): Hurskaista lauluista ilostelevaan romaaniin JA viisi teosta suosituslistalta. A3B Suomen kirjallisuus 1880-luvulta 1930-luvun loppuun 5 op. Suomen kirjallisuushistorian (1999) osa 2 eli Rojola (toim.): Järkiuskosta vaistojen kapinaan JA kahdeksan teosta suosituslistalta. A3C Suomen kirjallisuus 1940-luvulta 1990-luvulle 5 op. Suomen kirjallisuushistorian (1999) osa 3 eli Lassila (toim.): Rintamakirjeistä tietoverkkoihin JA kahdeksan teosta suosituslistalta. A3D Uusin suomalainen kirjallisuus 3 op. Soikkeli (toim.): Kurittomat kuvitelmat (2002) JA viisi teosta suosituslistalta. A4 Valinnainen suuntautuminen 12 op. Opintojakson tavoite on omaksua omien tutkimuksellisten tai ammatillisten intressien kannalta hyödyllisiä näkökulmia ja taitoja. Valitaan 2-4 seuraavista osa-alueista, kustakin 3-6 op. Suoritetaan luento- tai harjoituskursseina, tenttimällä kirjallisuutta tai tekemällä sen pohjalta harjoitustöitä (harjoitustyöllä suoritettaessa aiheen rajauksesta on neuvoteltava osa-alueen vastuuopettajan kanssa). Suosituslistat tentittävästä kirjallisuudesta ja osa-alueiden vastuuopettajat löytyvät laitoksen www-sivuilta.

195 Suomen kirjallisuus 195 Äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettajaksi suuntautuville suositellaan ensi sijaisesti kohtia A4I-A4L. A4A Kirjallisuuden lajit ja lajiteoria A4B Tekstiteoria A4C Kirjallisuushistorian tutkimus A4D Kirjallisuus- ja taidefilosofia A4E Kulttuurintutkimus ja kirjallisuussosiologia A4F Psykologinen kirjallisuudentutkimus A4G Feministinen kirjallisuudentutkimus A4H Kirjallisen työn lajit A4I Kirjallisuudenopetus koulussa A4J Lukemisen ja kirjoittamisen ohjaus A4K Populaari- ja nuorisokirjallisuuden lajit A4L Medialukutaidon opettaminen A5 Proseminaari 10 op. Proseminaarissa harjoitellaan tiedonhakua, laaditaan tutkimussuunnitelma ja kirjoitetaan oma kirjallisuustieteellinen esitelmä. Lisäksi harjoitellaan tieteellistä kommentointia (opponenttina toimiminen) ja muita akateemisia keskustelutaitoja (esitelmien yhteiset käsittelyt). Oheiskirjallisuutena Ihonen - Ihonen: Kirjallisuuden opinnäyteopas (2003 tai uudempi painos). Proseminaarin suorittaminen edellyttää kokonaan suoritettuja perusopintoja; lisäksi ennen proseminaaria on suoritettava kohta A2. Pääaineopiskelijoiden proseminaariesitelmä, tarvittaessa korjauksin täydennettynä, hyväksytään samalla HuK-tutkielmaksi (15-20 s.). Huk-tutkintoa varten suoritetaan lisäksi yleisenä tenttipäivänä tutkielman aiheeseen liittyvä kypsyysnäyte (ks. Humanistisen tiedekunnan opinto-opas). Tarkempi ohjeistus proseminaarin vastuuhenkilöltä. SYVENTÄVÄT OPINNOT 80 op. Syventävät opinnot tähtäävät kirjallisuustieteellisen tiedon, tutkimusmenetelmien ja teorioiden soveltamiseen tutkimusongelmien ratkaisussa sekä tieteelliseen tutkielman laatimiseen yhdeltä kiinnostusalueelta. Opintojen sisällöstä ja suorittamisen aikataulusta sovitaan vastaanotolla oppiaineen professorin kanssa ennen seminaarin (S5) aloittamista. Tutkielman aihe käydään sopimassa vastaanotolla viimeistään tutkielmapiirin (S7) alkuvaiheessa. S1 Syventävä kirjallisuuden teoria 10 op. Perehtyminen tutkielman kannalta hyödylliseen teoria- ja menetelmäkirjallisuuteen sopimuksen mukaan. Suosituslista laitoksen wwwsivuilla. Osa opintojaksosta voidaan suorittaa luento- tai harjoituskurssilla. S2 Kirjallisuudentutkimuksen klassikoita 6 op. Kirjallisuusteoreettisen tietämyksen syventäminen ja tutkimusintressien kontekstualisoiminen lukemalla tutkimuskirjallisuutta sopimuksen mukaan 2-3 teosta seuraavista (osa opintojaksosta voidaan suorittaa luento- tai harjoituskurssilla). Auerbach: Mimesis (1946/1992); Bahtin: Dostojevskin poetiikan ongelmia (1963/1991); Barthes: S/Z (1970/1974); Bloom: The Western Canon (1996); Booth: The Rhetoric of Fiction (1961); de Man: Blindness and Insight (1983); Eco: A Theory of Semiotics (1979); Fetterley: The Resisting Reader (1978); Fish: Is There a Text in This Class? (1980); Genette: Narrative Discourse (1972/1980); Gilbert & Gubar: The Madwoman in the Attic (1979); Iser: Der implizite Leser (1972, The Implied Reader, 1974); Jameson: The Political Unconscious (1981); Jauss: Toward An Aesthetic of Reception (1982); Hökkä (toim.): Oi runous (2000); Pesonen ja Suni (toim.): Venäläinen formalismi (2001); Wellek & Warren: Kirjallisuus ja sen teoria (1949/1969); Williams: Marxismi, kulttuuri ja kirjallisuus (1988). S3 Suomalaisen kirjallisuuden tutkimuksen historia 3 op. Varpio: Suomalaisen kirjallisuudentutkimuksen historia (1986) JA yksi Suomen kirjallisuuden alaan kuuluva väitöskirja (suosituslista www-sivuilla). S4 Suomalaisen kaunokirjallisuuden erityiskurssi 3 op. Tutkielmaan liittyvää kaunokirjallisuutta 18 teosta sopimuksen mukaan tai vastaavia erityiskursseja.

196 196 Taideaineiden laitos S5 Seminaari 8 op. Hyväksytty seminaariesitelmä sekä aktiivinen seminaarityöskentely. Seminaariin ilmoittauduttaessa on oltava suoritettuna aineopintojen opintojaksot A1, A2 ja A5 sekä ainakin osa jaksoista A3 ja A4. S6 Valinnaisia syventäviä opintoja 6 op. Kurssin suorittamistavasta sovittava professorin kanssa. Mahdollisia tapoja: harjoittelu (esim. kulttuurihallinnossa, arkistotyössä tai taideaineiden laitoksella), tutkimusnäkökulman syventäminen (esim. tieteellisesti problematisoivat harjoitustyöt tai kirjatentti), osallistuminen tieteellisiin seminaareihin, artikkelin kirjoittaminen, tieteellisen tekstin kääntäminen tai toimittaminen, kirjailijahaastattelu, muu sovittava harjoitustehtävä tai järjestetty kurssi vastaten kohtia A3H A3L. S7 Tutkielmapiiri 4 op. Tutkielman teossa esiin tulevien ongelmien selvittely ja aktiivinen osallistuminen. Tutkielman kirjoittamista. Tutkielmapiiriin tultaessa seminaarin (S5) on oltava suoritettu. S8 Tutkielma 40 op. Ohjattu opinnäyte. Aiheesta neuvotellaan ja ensisijainen ohjaaja sovitaan professorin kanssa. Käsikirjoitus on käytettävä professorin esitarkastuksessa ennen tutkielman jättämistä arvosteltavaksi. JATKO-OPINNOT Jatko-opintojen suorittamisesta on julkais tu ohjeet humanistisen tiedekunnan jatko tutkinto-oppaassa. Tutkimus- ja opinto suun nitelmasta neuvotellaan oppi aineen professorin kanssa ennen jatko-opiskeluhakemuksen jättämistä. Suomen kirjallisuuden lisensiaattipiiri. Oppi aineen opettajien, tutkijoiden ja jatkoopis kelijoiden yhteinen seminaari, joka on avoin kaikille tutkimustyöstä kiinnostuneille. Lisä tietoja seminaarin ohjelmasta ja siihen osallistumisesta professorilta. Kirjallisuudentutkimuksen valtakunnallinen tutkijakoulu. Tietoja tutkijakoulun toiminnasta professorilta ja muilta oppiaineen opettajilta. YLEINEN KIRJALLISUUSTIEDE Yleisen kirjallisuustieteen opetuksen tavoitteena on perehdyttää opiskelijat kirjallisuuden ja kirjallisten ilmiöiden systemaattiseen tutkimukseen. Oppiaineen alaan kuuluvat klassisen kaunokirjallisuuden, populaarikirjallisuuden ja ei-fiktiivisen kirjallisuuden tutkimus (lukuun ottamatta Suomen kirjallisuutta) sekä kirjallisuushistoria, kirjallisuuden teoria, tekstianalyyttinen metodologia ja poetiikka. Oppiaineessa painotetaan kielellisten esitysten tutkimista taiteena. Kirjallisuustiede antaa valmiudet myös kirjallisuuden, muiden taiteiden sekä kulttuurissa omaksuttujen tekstuaalisten käytäntöjen suhteiden ymmärtämiseen ja analyysiin. Kulttuurinen muutos on juuri nyt nopeaa, ja opetuksen sisältöjä muokataan soveltuvin osin vastaamaan taiteen kentällä tapahtuvaa uudistumista. Aineyhdistelmät sekä sijoittuminen työelämään ja tutkijanuralle Yleisen kirjallisuustieteen pääaineopinnot tarjoavat sen kaltaista asiantuntijuutta ja tietoa kirjallisuudesta, joka mielekkäästi valitun sivuaineyhdistelmän kanssa avaa mahdollisuuksia monella alalla. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että aine ei sellaisenaan pätevöitä tiettyyn ammattiin. Tutkinnon suorittaneet sijoittuvat mm. taide- ja kulttuurihallintoon, kirjasto- ja tiedotusalalle, toimitustehtäviin, kirjallisuuden kääntäjiksi ja kriitikoiksi, kustantamoihin tai kansainvälisiin kulttuurialan asiantuntemusta edellyttäviin tehtäviin. Lisäksi aineesta valmistuneet voivat sijoittua opettajiksi peruskouluihin, lukioihin tai muihin oppilaitoksiin (mm. kansalais- ja työväenopistot).

197 Yleinen kirjallisuustiede 197 Yleisen kirjallisuustieteen pääaineopiskelijat voivat hakeutua aineenopettajakoulutukseen. Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan uralle tähtäävien on sisällytettävä tutkintoonsa suomen kielen sivuaineopintoja vähintään 60 opintopistettä. Tämän vaihtoehdon valitsevat suorittavat aine- ja syventävien opintojen vaiheessa Kirjallisuuden opetus -opintojakson (osin yhteinen Suomen kirjallisuuden kanssa, 21 opintopistettä) sekä pedagogisten opintojen kokonaisuuden, josta vastaa kasvatustieteiden tiedekunta. Aineenopettajakoulutuksesta kiinnostuneiden on syytä seurata tiedekunnan ilmoituksia. Myös oman oppiaineen opettajat antavat yksilöllistä opintoneuvontaa. Hyvä vieraiden kielten taito on tärkeä edellytys yleisen kirjallisuustieteen opinnoille, joten tältä kannalta suositeltavia sivuaineita ovat kieli- ja käännöstieteet. Aineyhdistelmien valinta Tampereen yliopistossa on varsin vapaata, ja muita työelämään sijoittumisen kannalta mielekkäitä sivuainevaihtoehtoja ovat esimerkiksi tiedotusoppi, informaatiotutkimus, filosofia, historia-aineet, naistutkimus, teatterin ja draaman tutkimus, musiikin tutkimus, taidehistoria, mediakulttuuri ja hypermedia. Taidehallinto- tai kustannusalalle aikovien kannattaa harkita myös kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunnan aineita. Yleisen kirjallisuustieteen opiskelija ei voi ottaa Suomen kirjallisuutta sivuaineeksi. Tosin sovittuja Suomen kirjallisuuden kursseja voidaan lukea hyväksi yleisen kirjallisuustieteen aine- ja syventävissä opinnoissa. Kurssien vastaavuudesta tiedotetaan kunkin lukukauden opetusohjelmassa, minkä lisäksi yksittäisistä korvaavuuksista voidaan neuvotella tapauskohtaisesti. Yleinen kirjallisuustiede on tutkimusintensiivinen ala, ja jatko-opintojen suorittamiseen kannustetaan. Aine osallistuu valtakunnalliseen tutkijankoulutukseen, ja oppiaineen piirissä on vireillä projekteja, joiden kautta jatko-opiskelijoiden on mahdollista hakea tutkimusrahoitusta. Oppiaineessa on suoritettu runsaasti jatkotutkintoja ja alan tohtorit ovat sijoittuneet hyvin erityisesti yliopistollisiin opetus- ja tutkimusvirkoihin. Tutkijanuraa harkitsevia kehotetaan jo verrattain varhaisessa vaiheessa ottamaan yhteyttä jatko-opinnoista vastaavaan oppiaineen professoriin ja kertomaan suunnitelmistaan. Opintojen suorittaminen ja aikataulusuositus Lukuvuosittain järjestettäville kursseille osallistumisen lisäksi opintojaksoja voi suorittaa myös kirjatenteillä ja esseillä. Tentit hyväksytään tai hylätään kokonaisuuksina, ellei kuulustelijan kanssa ole toisin sovittu. Perinteisten suoritusmuotojen tenttien, luentojen ja harjoituskurssien rinnalla opiskelijan kannattaa etenkin aine- ja syventävissä opinnoissa kokeilla omaehtoisempia ja intensiivisempiä suoritustapoja. Näitä ovat esimerkiksi esseen kirjoittaminen, itse ohjautuvat lukupiirit, luentopäiväkirjat sekä osallistuminen tieteellisiin seminaareihin. Vaihtoehtoisten suoritustapojen sisällöistä ja muodoista, laajuudesta ja korvaavuuksista neuvotellaan etukäteen opettajan kanssa. Opintokokonaisuudet suoritetaan siten, että ensin suoritetaan perusopinnot, sitten aineopinnot ja lopuksi syventävät opinnot. Kun yksittäisten opintojaksojen suorituksia kertyy vaadittava määrä, opiskelijan on syytä pyytää vastuuhenkilöltä kokonaismerkintä heti opintokokonaisuuden viimeisen suorituksen valmistuttua. Kunkin kokonaisuuden arvosanaksi tulee keskiarvo siihen sisältyvien yksittäisten opintojaksojen arvosanoista. Siirtyminen opintokokonaisuudesta toiseen edellyttää edellisen kokonaisuuden suorittamista vähintään hyvin tiedoin.

198 198 Taideaineiden laitos Kokonaismerkintöjä ja eri vaiheiden opintoneuvontaa antavat vastuuhenkilöt (vastaanottoaikoina tai sähköpostitse) seuraavasti: Perusopinnot: assistentti Ihonen Aineopinnot: yliassistentti Mehtonen Syventävät opinnot: professori Tammi HuK-tutkinto eli pääaineen osalta perus- ja aineopinnot suoritetaan kolmessa vuodessa ja sen jälkeen FM-tutkinto kahdessa vuodessa. Sivuaineiden opiskelu (äidinkielen ja kirjallisuuden opettajiksi valmistuville mm. pedagogiset opinnot) ja opiskelutilanteiden erot vaikuttavat suoritusaikatauluun. Alla oleva taulukko on yksi malli opintojen suunnitteluun. Opiskelija laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa (HOPS) yhteistyössä oppiaineen henkilökunnan kanssa. Opintojaksojen vastuuhenkilöt ja tentaattorit (joille ko. kohtien tenttikuoret ja mahdolliset esseesuoritukset osoitetaan) näkyvät seuraavasta suosituksesta kurssien aikatauluttamiseksi: I opiskeluvuosi (syksy) P0 Johdatus kirjallisuuden opiskeluun (assistentti Ihonen) P1 Johdatus kirjallisuuden poetiikkaan (professori Tammi) P2 Kirjallisuus, kulttuuri ja yhteiskunta (Suomen kirjallisuus) P3B Länsimaisen kirjallisuuden historia (assistentti Lehtimäki) P5 Johdatus länsimaisen kaunokirjallisuuden tuntemukseen (assistentti Lehtimäki) I opiskeluvuosi (kevät) P3A Suomen kirjallisuuden historia (Suomen kirjallisuus) P4 Johdatus suomalaisen kaunokirjallisuuden tuntemukseen (Suomen kirjallisuus) P6 Populaari- ja nuorisokirjallisuus P6A Populaari- ja genrekirjallisuus (Suomen kirjallisuus/ yliassistentti Hosiaisluoma) P6B Lasten- ja nuortenkirjallisuus (assistentti Ihonen) P7 Tiede, taide ja kirjoittaminen (yliassistentti Mehtonen) II opiskeluvuosi A1 Antiikin ja keskiajan eurooppalainen kirjallisuus (yliassistentti Mehtonen) A2 Kirjallisuudentutkimuksen historia ja nykysuunnat (professori Tammi) A3 Periodit, lajit, tyylit (assistentti Lehtimäki) A4A Kirjallisuusteoreettiset opinnot (professori Tammi) A4B Kirjallisuushistorialliset opinnot (yliassistentti Mehtonen) A4C Metodiset opinnot (eri vastuuhenkilöitä) Nykypoetiikan, kertomuksen analyysin ja tekstintulkinnan erikoistumissuunta (professori Tammi). Historiallisen poetiikan, retoriikan ja kirjallisuuden filosofian erikoistumissuunta (yliassistentti Mehtonen). Lajiteorian, erityisesti lasten ja nuorten kirjallisuuden sekä fantasian erikoistumissuunta (assistentti Ihonen). Taiteidenvälisyyden ja ei-fiktiivisen kirjallisuuden erikoistumissuunta (assistentti Lehtimäki). (Huom! Lisäksi proseminaarin eli käytännössä opintojaksojen A6 ja A7 suorittaminen on mahdollista jo toisena opiskeluvuonna, opiskelijan muusta opintotilanteesta riip puen.)

199 Yleinen kirjallisuustiede 199 III opiskeluvuosi A4D Syventävä tekstianalyysi (eri vastuuhenkilöitä) A5 Valinnainen suuntautuminen ja harjoittelu A5A Edellisiä tukevia opintoja (eri vastuuhenkilöitä) A5B-D Kirjallisuuden opettajan suuntautumisvaihtoehto: A5B Kirjallisuudenopetus koulussa (assistentti Ihonen) A5C Lukemisen ja kirjoittamisen ohjaus (assistentti Ihonen) A5D Populaari- ja nuorisokirjallisuuden lajit (assistentti Ihonen) A6 Tieteellisen tutkimuksen perusteet (yliassistentti Mehtonen) A7 Proseminaari ja kandidaatin tutkielma (yliassistentti Mehtonen) (Huom! Lisäksi seminaarin eli opintojakson S2 suorittaminen on mahdollista jo kolmantena opiskeluvuonna, opiskelijan muusta opintotilanteesta riippuen.) IV opiskeluvuosi S1 Tutkielmaa tukevat opinnot S1A Johdatus tutkielman kirjoittamiseen (yliassistentti Mehtonen) S1B Perehtyminen tieteellisiin monografioihin (professori Tammi) S1C Vapaavalintaisia tutkielmaa tukevia opintoja (eri vastuuhenkilöitä) S2 Seminaari (professori Tammi) (HUOM! Lisäksi tutkielmaseminaarin eli opintojakson S3 suorittaminen on mahdollista jo neljäntenä opiskeluvuonna, muusta opintotilanteesta riippuen.) V opiskeluvuosi S3 Tutkielmaseminaari S3A Tutkielman suunnittelu ja aloittaminen (professori Tammi) S3B Tutkielman kirjoittaminen (yliassistentti Mehtonen) S4 Tutkielma (professori Tammi) S5 Kohti tutkielman jälkeistä elämää (professori Tammi) Oppiaineen opettajat antavat opintoneuvontaa vastaanottoaikoinaan. Ulkomailla tapahtuvien opintojen korvaavuudesta sovitaan etukäteen oppiaineen professorin tai opintojaksojen vastuuhenkilöiden kanssa. PERUSOPINNOT (25 op) Opintokokonaisuus on yhteinen Suomen kirjallisuuden kanssa Perusopinnot johdattavat kirjallisuuden opiskeluun, lajeihin ja historiaan sekä tieteenalan peruskäsitteisiin. Opiskelija saa yleiskuvan tieteenalasta perehtymällä alan perusteisiin kuten kirjallisuuden poetiikkaan sekä kirjallisuuden ja kulttuurin suhteeseen. Lisäksi kurssit harjaannuttavat kaunokirjallisuuden lukemiseen, kirjallisuustieteelliseen keskusteluun ja kirjoittamiseen. Perusopinnot suoritettuaan opiskelijalla on käsitys kirjallisuudentutkimuksen nykytilanteesta, lähtökohdat omaehtoiseen kirjallisuuden tuntemuksen syventämiseen sekä valmiudet oman opintosuunnitelman rakentamiseen aine- ja syventävissä opinnoissa. Perusopinnot koostuvat seitsemästä opintojaksosta, jotka suoritetaan ensisijaisesti luento- ja harjoituskursseina. Kursseja tai niiden osia voi korvata myös kirjallisuudella tai muulla erikseen sovittavalla tavalla. Pääaineopiskelijoiden on suoritettava opintojaksojen P4-P6 osioista vähintään yksi harjoituskurssina. Kyseisiä jaksoja kirjatenttinä tentittäessä luetaan kuusi kirjaa yhtä opintopistettä kohden. Tenttikirjallisuuden suosituslistat ovat saatavissa laitoksen www-sivuilta tai kohtien vastuuhenkilöiltä.

200 200 Taideaineiden laitos P0 Johdatus kirjallisuuden opis keluun 0 op. Johdantokurssit pääaineopiskelijoille ensimmäisenä syyslukukautena. P1 Johdatus kirjallisuuden poetiikkaan 3 op. Opintojakson tavoite: perehdyttää kirjallisuuden poetiikan peruskäsitteisiin, tieteenalan historiaan ja nykysovelluksiin. Vastuuoppiaine: Yleinen kirjallisuustiede. Luennot tai kirjallisuutta: Alanko & Käkelä-Puumala (toim.): Kirjallisuudentutkimuksen peruskäsitteitä (2001); Kantokorpi, Lyytikäinen & Viikari: Runousopin perusteet (1990), Viikarin osuus Lyriikan runousoppia ; Rimmon-Kenan: Kertomuksen poetiikka (1983/1991). P2 Kirjallisuus, kulttuuri ja yhteiskunta 3 op. Opintojakson tavoite: perehtyminen kir jallisuusinstituution rakenteisiin sekä tu tus tuminen kirjallisuuden, kulttuurin ja yhteiskunnan suhteita koskevan tutkimuksen nykysuuntauksiin ja peruskäsitteisiin. Vastuuoppiaine: Suomen kirjallisuus. Luennot tai kirjallisuutta: Easthope: Literary into Cultural Studies (1991); Lehtonen: Merkitysten maailma (1996); Niemi: Kirjallisuus instituutiona (1991) TAI Kirjallinen elämä (2000). P3 Johdatus kirjallisuuden histo riaan 6 op. Opintojakson tavoite: perehdyttää kirjallisuushistoriallisiin aikakausiin, lajien kehitykseen ja keskeisiin kirjailijoihin. Luennot tai kirjallisuutta. P3A Suomen kirjallisuuden historia (3 op). Vastuuoppiaine: Suomen kirjallisuus. Kirjallisuus: Laitinen: Suomen kirjallisuuden historia (1997, 4 p.). P3B Länsimaisen kirjallisuuden historia (3 op). Vastuuoppiaine: Yleinen kirjallisuustiede. Kirjallisuus: Olsson & Algulin: Litteraturens historia i världen (1995, 3 p.). P4 Johdatus suomalaisen kaunokirjallisuuden tuntemukseen 4 op. Vastuuoppiaine: Suomen kirjallisuus. Harjoituskurssi tai kirjallisuutta. P4A Romaani ja novelli (2 op). P4B Lyriikka, draama ja muu kirjallisuus (2 op). P5 Johdatus länsimaisen kaunokirjallisuuden tuntemukseen 4 op. Vastuuoppiaine: Yleinen kirjallisuustiede. Harjoituskurssi tai kirjallisuutta. P5A Romaani ja novelli (2 op). P5B Lyriikka, draama ja muu kirjallisuus (2 op). P6 Populaari- ja nuorisokirjallisuus 2 op. Vastuuoppiaine: Yleinen kirjallisuustiede. Harjoituskurssi tai kirjallisuutta. Suoritetaan vaihtoehtoisesti kohta A TAI kohta B. P6A Populaari- ja genrekirjallisuus (2 op). P6B Lasten- ja nuortenkirjallisuus (2 op). P7 Tiede, taide ja kirjoittaminen 3 op. Opintojakson tavoite: tukea ja kehittää opiskelijan kielellistä ilmaisua taideaineiden opiskelun ja taiteiden tutkimuksen näkökulmasta. Vastuuoppiaineet: Suomen kirjallisuus, yleinen kirjallisuustiede, teatterin ja draaman tutkimus, mediakulttuuri. Pääaineopiskelijat: luento- ja harjoituskurssi jostakin luovan ja/tai tieteellisen kirjoittamisen alasta. Oheiskirjallisuutta: Aaltonen: Käsikirjoittajan työkalut (2002); Andersson: Luova mieli (2002); Calvino: Kuusi muistiota seuraavalle vuosituhannelle (1995); Kauppinen & Laurinen: Tekstioppi (1987 tai uudempi painos); Lehtinen: Sanojen avaruus (2000); Lonka et al.: Taitava kirjoittaja: opiskelijan opas (2002). Sivuaineopiskelijat suorittavat kohdan omatoimisilla kirjoitusharjoituksilla oheiskirjallisuuden pohjalta. Huom. Mikäli opiskelijalla on sekä pää- että sivuaineenaan taideaine, hän suorittaa sivuaineen osalta kohdan kirjallisuudella (essee tai

201 Yleinen kirjallisuustiede 201 tentti). Tarkemmat ohjeet ja kirjalistat laitoksen www-sivuilta tai opintojaksojen vastuuhenkilöiltä. AINEOPINNOT (45 op) Aineopinnot täydentävät ja laajentavat perusopintojen antamaa yleiskuvaa sekä johdattavat opiskelijoita omakohtaisen tieteellisen tutkimuksen perusteisiin. Aineopinnot koostuvat seitsemästä opintojaksosta. Jaksoissa A3 ja A4 opiskelija valitsee omaan opintosuunnitelmaansa kurssein, kirjatentein ja/tai essein suoritettavia erikoistumissuuntia siten, että niistä rakentuu ja vähitellen syventyy mielekäs linja. Valinnainen suuntautuminen (A5) tähtää ammattivalmiuksien luomiseen kirjallisuuden opetuksen ja kulttuurisella kentällä harjoittelun myötä. Johdatus proseminaariin (A6) ja proseminaari (A7) suoritetaan pakollisina luen to- ja harjoituskursseina. Em. jaksoissa valittuja aihepiirejä ja suuntauksia on mahdollista edelleen syventää ja soveltaa syventävissä opinnoissa. Sivuaineopiskelijat voivat suorittaa aineopinnot 35 opintopisteen laajuisena. (Syventäviin opintoihin jatkavat sivuaineopiskelijat suorittavat myös proseminaarin.) A1 Antiikin ja keskiajan eurooppalainen kirjallisuus 3 op. Luento tai kirjallisuutta: Kaimio & Oksala & Riikonen: Antiikin kirjallisuus ja sen perintö (1998) ja Mehtonen: Poetria nova. Johdatus keskiajan runousoppiin (2003). Lisäksi tentitään neljä teosta antiikin ja keskiajan kirjallisuudesta seuraavan listan mukaan: Homeros: Ilias tai Odysseia (n. 700 ekr.) tai Vergilius: Aeneis (n. 20 ekr.); Sofokles: Kuningas Oidipus (n. 428 ekr.) tai Euripides: Medeia (n. 400 ekr.); Sapfo: Iltatähti, häälaulu (n. 600 ekr.) tai Catullus: Kaikki runous (87-57 ekr.); Augustinus: Tunnustukset (n. 398) tai Boethius: Filosofian lohdutus (n. 524); Beowulf (n. 725) tai von Eschenbach: Parsifal (1212) tai Grettir väkevän saaga (n ); Boccaccio: Decamerone ( ) tai Chaucer: Canterburyn tarinoita (n ) tai Dante: Jumalainen näytelmä (n. 1320). A2 Kirjallisuudentutkimuksen historia ja nykysuunnat 5 op. Opintojakso perehdyttää tieteenalan teoreettisiin klassikoihin ja kirjallisuustieteen kehityslinjoihin. Luennot tai kirjallisuuden tenttiminen seuraavasti: A2A Kirjallisuustieteen kehityslinjoja (2 op). Kaksi seuraavista: Doležel: Occidental Poetics (1990); Eagleton: Kirjallisuusteoria (1983/1996, 2. painos); artikkelivalikoima (saatavana tentaattorilta). A2B Kirjallisuudentutkimuksen klassikoita (3 op). Kolme seuraavista: Auerbach: Mimesis (1946/1992); Bahtin: Dostojevskin poetiikan ongelmia (1963/1991); Barthes: S/Z (1970/1974); Blanchot: Kirjallinen avaruus (1955/2003); Booth: The Rhetoric of Fiction (1961); de Man: Blindness and Insight (1983); Fetterley: The Resisting Reader (1978); Fish: Is There a Text in This Class? (1980); Genette: Discours du récit / Figures III (1972; Narrative Discourse 1980); Gilbert & Gubar: The Madwoman in the Attic (1979); Hamburger: Die Logik der Dichtung (1957; The Logic of Literature 1993); Iser: Der implizite Leser (1972; The Implied Reader 1974); Jameson: The Political Unconscious (1981); Lukács: Der historische Roman ( ; The Historical Novel 1962); Pesonen & Suni (toim.): Venäläinen formalismi (2001); Watt: The Rise of the Novel (1957); Wellek & Warren: Kirjallisuus ja sen teoria (1949/1969). A3 Periodit, lajit ja tyylit 3 op. Luento tai esseesuoritus ja siihen liittyvää kirjallisuutta. Opiskelija syventää kirjallisuushistoriallista ja lajiteoreettista tuntemustaan tutustumalla tarkemmin johonkin kirjallisuuden aikakauteen, laji tyyppiin tai tyylisuuntaan kuuluvaan kauno kirjallisuuteen. Suoritustavoista so vitaan erikseen tentaattorin kanssa. Koh dassa on mahdollista suorittaa myös sarjakuvan tai ulkoeurooppalaisen kirjallisuuden lukupaketti. Kirjalistat ovat saatavina tentaattoreilta sekä oppiaineen wwwsivuilta.

202 202 Taideaineiden laitos A4 Tutkimisen taidot 12 op (opettajaksi suuntautuvat 9 op). Opintojakson tavoitteena on perehtyä kirjallisuusteoreettisiin ja -historiallisiin kysymyksiin mahdollisina näkökulmina omaan tutkimustyöhön ja erityiskysymysten ratkomiseen. Jakso sisältää neljä vaihetta, jotka suoritetaan alla esitetyssä järjestyksessä. Kohdat A4A ja A4B syventävät tiedollista pohjaa opiskelijan valitsemilla alueilla; kohdissa A4C ja A4D painopiste puolestaan on hankitun tiedon soveltamisessa ja käytössä. Kaikkia tässä opintojaksossa valittuja opintoja on mahdollista edelleen syventää ja laajentaa kohdassa A5. A4A Kirjallisuusteoreettiset opinnot (3 op). Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaksi suuntautuvat eivät suorita tätä kohtaa. Luento tai kirjallisuutta (3 teosta) sopimuksen mukaan. Päämääränä on perehtyminen kirjallisuuden käsitteestä käytyyn teoreettiseen keskusteluun sekä teorian sovellutuksiin. Opiskelija neuvottelee tutkimuskirjallisuudesta ja suoritustavoista kohdan vastuuhenkilön kanssa. Ehdotus suoritettavaksi kirjallisuudeksi: Culler: Structuralist Poetics (1975) tai Culler: On Deconstruction (1983) tai Widdowson: Literature (1999) sekä kaksi teosta seuraavista: Allen: Intertextuality (2000); Attridge: The Singularity of Literature (2004); Bennett & Royle: An Introduction to Literature, Criticism and Theory (3. uud. painos 2004); Clark: The Revenge of the Aesthetic (2000); Cohn: Fiktion mieli (1999/2005); Doležel: Heterocosmica (1998); Eagleton: After Theory (2003); Eco: Interpretation and Overinterpretation (1992); Edmundson: Literature against Philosophy, Plato to Derrida (1995); Ellis: Literature Lost (1997); Herman: Story Logic (2002); Jakobson: Language in Literature (1987; osin, sovitaan kuulustelijan kanssa); Lehtonen: Kyklooppi ja kojootti (1994); Morris: Kirjallisuus ja feminismi (1993/1997); Lamarque & Olsen: Truth, Fiction, and Literature (1994); Rapaport: The Theory Mess (2001); Ricoeur: Tulkinnan teoria (1976/2000); Ryan: Narrative as Virtual Reality (2001); Tammi: Kertova teksti (1992); Toolan: Narrative (2. uus. painos, 2001); Vološinov: Kielen dialogisuus (1929/1997). A4B Kirjallisuushistorialliset opinnot (3 op). Luento tai kirjallisuutta (3 teosta) sopimuksen mukaan. Opintojakson tavoitteena on perehtyminen kirjallisuushistoriasta käytyyn teoreettiseen tai poleemiseen keskusteluun. Opiskelija voi myös neuvotella kohdan vastuuhenkilön kanssa suoritustavan (myös esseevaihtoehto), joka syventää valittua tyyli-, periodi-, laji-, teema-, figuurihistoriallista tuntemusta tai esimerkiksi lasten- ja nuortenkirjallisuuden historian tuntemusta. Ehdotuksia suoritettavaksi kirjallisuuspaketiksi: (Kirjallisuushistorian teoria:) Bloom: The Western Canon (1995); Hutcheon & Valdés (toim.): Rethinking Literary History (2002) ja Perkins: Is Literary History Possible? (1992) TAI (Tyyli- ja perioditutkimuksen klassikoita:) Abrams: The Mirror and the Lamp (1953; sovituin osin); Curtius: Europäische Literatur und Lateinisches Mittelalter (1948, sovituin osin; on engl.) ja Spitzer: Linguistics and Literary History (1948) TAI (Esim. romaanin lajihistoria:) Bahtin: François Rabelais keskiajan ja renessanssin nauru (1965/1995); Donovan: Women and the Rise of the Novel, (1998); Saariluoma: Postindividualistinen romaani (1992) TAI (Figuuri- ja vaikutushistoria) Clayton & Rothstein (toim.): Influence and Intertextuality in Literary History (1991; sovituin osin); Mehtonen (toim): Kielen ja kirjallisuuden hämärä (2002); Norrman: Wholeness Restored (1998) A4C Metodiset opinnot (3 op). Harjoituskurssi tai -työ. Opintojakson tavoite: opiskelija muodostaa omiin tutkimusintresseihinsä soveltuvan lähestymistavan tutustumalla kirjallisuustieteelliseen metodiseen kirjallisuuteen. Tässä opintojen vaiheessa metodisen suuntautumisen voi valita varsin vapaasti. Suoritettavasta tutkimuskirjallisuudesta ja suoritustavoista neuvotellaan aineen opettajien kanssa vastaanotoilla. Valittavana on myös neljä erikoistumissuuntaa: Nykypoetiikan, kertomuksen analyysin ja tekstintulkinnan erikoistumissuunta (professori Tammi). Historiallisen poetiikan, retoriikan ja kirjallisuuden filosofian erikoistumissuunta (yliassistentti Mehtonen).

203 Yleinen kirjallisuustiede 203 Lajiteorian, erityisesti lasten ja nuorten kirjallisuuden sekä fantasian erikoistumissuunta (assistentti Ihonen). Taiteidenvälisyyden ja ei-fiktiivisen kirjallisuuden erikoistumissuunta (assistentti Lehtimäki). A4D Syventävä tekstianalyysi (3 op). Harjoituskurssi tai -työ. Opintojakson tavoite: harjaantuminen (esim. edeltävässä opintojaksossa valittujen) kirjallisuudentutkimuksen metodien omaan tekstianalyyttiseen soveltamiseen. Opiskelija neuvottelee suoritettavasta tutkimuskirjallisuudesta ja suoritustavoista aineen opettajien tai valitsemansa metodisen suuntautumisvaihtoehdon vastuuhenkilön kanssa. A5 Valinnainen suuntautuminen ja harjoittelu 8 op tai (opettajaksi suuntautuvat) 11 op. Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaksi suuntautuvat suorittavat kohdan opintojaksoilla A5B, A5C ja A5D (11 op). A5A Edellisiä tukevia opintoja 8 op. Luennot, kirjatentit, harjoitustyöt tai osallistuminen seminaareihin esimerkiksi yllämainittuihin erikoistumissuuntiin liittyviltä alueilta. (Opiskelija neuvottelee suoritustavasta kyseisten suuntautumisvaihtoehtojen vastuuhenkilöiden kanssa.) Vapaavalintaisiin opintoihin voi myös kuulua mm. syventävä tutustuminen jonkin kieli- tai kulttuurialueen kirjallisuuteen, luova kirjoittaminen, naiskirjallisuus tai lasten ja nuorten kirjallisuus. On suositeltavaa, että osa kohdasta suoritetaan työharjoitteluna. Harjoitteluksi sopii jokin kulttuuritoimen tehtävä. Alan lehdessä julkaistu artikkeli, samoin kuin kirjallisuustieteellisen tekstin suomentaminen voidaan hyväksyä suoritukseksi sopimuksen mukaan. Laitos järjestää mm. seuraavia harjoittelutehtäviä, joista järjestetään tiedotustilaisuus aina syyslukukauden alussa: Seminaarit: järjestelyihin osallistuminen tai esitelmän pitäminen. Kustantamot: opiskelija voi liittyä kustantajan avustajalistalle, josta pääsee lyhytaikaiseen tehtävään sovittuna ajankohtana. Kulttuuritapahtumat: laitos on yhteistyössä mm. Pentinkulman päivien ja Henki ja elämä -tapahtuman järjestelyissä. Julkaisutoiminta: laitoksen julkaisuihin kirjoittaminen, niiden toimittaminen tai taittaminen. Tutkimusavustaja: projektien ja henkilökunnan tutkimustyön tiedonhaku-, tilastointi- tms. tehtävät. Toimiminen ainejärjestön hallituksen tehtävissä, jotka hallitus määrittelee. A5B-D Kirjallisuuden opettajan suuntautumisvaihtoehto 11p. Opintojaksojen vastuuhenkilöt assistentti Ihonen ja yliassistentti Hypén Suomen kirjallisuudesta. A5B Kirjallisuudenopetus koulussa (3 op). Kirjatentti. Opintojakson tavoite: kirjallisuuden kouluopetuksen historian, toimintaympäristön ja haasteiden tuntemus. Kirjallisuus, kaksi seuraavista: Engell & Perkings: Teaching Literature. What is needed now?; Koskinen: Lukion oppikirjat ja kirjallinen sosiaalistuminen. Kirjallisuusjärjestelmän toiminta oppikirjoissa (Pro gradu -tutkielma 2002); Rikama: Lukion kirjallisuudenopetus 1900-luvun jälkipuoliskon Suomessa (2004). A5C Lukemisen ja kirjoittamisen ohjaus (3 op). Harjoituskurssi ja kirjallisuus. Opintojakson tavoite: valmiudet kehittyvän kirjoittajan ja kirjallisuuskeskustelun ohjaamiseen. Ehdotus kirjallisuudeksi: Koli & Tolkki-Tammi: Puumerkistä sähköpostiin. Kirjoittamisen ja kirjoittamisen opetuksen uusia suuntia (1995); Saarinen & Korkiakangas: Ihanaa vai pitkäveteistä. Lukeminen nuorten harrastuksena (1998); Uusi-Hallila: Aineistoaine ja tekstien keskustelu (1995). A5D Populaari- ja nuorisokirjallisuuden lajit (5 op). Luentokurssi ja/tai kauno- ja teoriakirjallisuustentit. Opintojakson tavoite: kouluopetuksen kannalta relevanttien lajien tuntemus ja valmius opettaa niitä analyyttisesti.

204 204 Taideaineiden laitos Kaunokirjallisuus: otetaan perusopintojen kohdasta P6 Populaari- ja nuorisokirjallisuus suorittamatta jäänyt vaihtoehto ja valitaan sen luettelosta tentittävät kirjat. (2 op) Teoriakirjallisuus, valitaan kaksi eri lajia käsittelevää teosta: Blomberg & Hirsjärvi & Kovala: Fantasian monet maailmat (2004); Cawelti: Adventure, Mystery and Romance (1976); Freeman: Critical Theory and Science Fiction (2000); Huhtala et al.: Pieni suuri maailma. Suomalaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden historia (2003); Hunt: An Introduction to Children s Literature (1994); Korolainen: Kirjaseikkailu. Lasten- ja nuortenkirjallisuuden opas (2001); Nikolajeva: The Magic Code. The use of magical patterns in fantasy for children. (1988); Pyrhönen: Murder from an Academic Angle (1994); Suvin: Metamorphoses of Science Fiction. On the Poetics and History of a Literary Genre (1979); Zipes: Fairy Tale and the Art of Subversion (1983). (3 op) A6 Tieteellisen tutkimuksen perusteet 4 op. Pääaineopiskelijoille pakollisella luento- ja harjoituskurssilla perehdytään kirjallisuustieteellisen tutkimuksen tekemiseen: tiedonhaun menetelmiin, tutkimusaineiston kokoamiseen liittyviin kysymyksiin, referaattien kirjoittamiseen, tieteelliseen ajatteluun, systemaattisen analyysin vaiheisiin, tulkinnan käytännöllisiin ongelmiin ja kirjallisuustieteelliseen kirjoittamiseen. Pääaineopiskelijat ja syventäviin opintoihin jatkavat sivuaineopiskelijat suorittavat kurssin välittömästi ennen proseminaaria. Sivuaineopiskelijat, jotka eivät jatka kirjallisuustieteen syventäviin opintoihin, suorittavat kohdan vastuuhenkilön kanssa etukäteen sovittavalla tehtävällä. Siinä syvennetään jotakin opiskelijan jo opinto jaksoissa A4 ja A5 valitsemaa suuntautumisvaihtoehtoa. Kyseeseen voi tulla essee (ks. tai tutkimusraportti itsenäisen tiedonhakutehtävän pohjalta, jossa opiskelija kartoittaa tai soveltaa kirjallisuustieteellisiä näkökulmia ja tutkimuskäsitteitä valitsemaansa aiheeseen. A7 Proseminaari ja kandidaatin tutkielma 10 op. Pakollinen pääaineopiskelijoille sekä syventäviin opintoihin jatkaville sivuaineopiskelijoille. Proseminaarissa laaditaan tutkimussuunnitelma, dispositio ja seminaariesitelmä. Lisäksi harjoitellaan kritiikin antamista (opponenttina toimiminen), vastaanottamista ja akateemisia keskustelutaitoja (yhteiskeskustelut). Proseminaari kestää kaksi lukukautta ja edellyttää aktiivista osallistumista työskentelyyn. Ennen proseminaarin alkua opiskelijalla on oltava suoritettuna pääosin perusopinnot sekä aineopintojen kohta A4. Ennakkoilmoittautuminen. (Kirjallisuutta: Ihonen & Ihonen: Kirjallisuuden opinnäyteopas 2003) Pääaineopiskelijoiden proseminaariesitelmä, tarvittaessa korjauksin täydennettynä, hyväksytään samalla HuK-tutkielmaksi (n. 20 s.). HuK-tutkintoa varten suoritetaan lisäksi yleisenä tenttipäivänä tutkielman aiheeseen liittyvä kypsyysnäyte (ks. Humanistisen tiedekunnan opinto-opas , Kandidaatintutkielma ja kypsyysnäyte ). Tarkempi ohjeistus HuKtutkielman tekoon proseminaarin vastuuhenkilöltä. SYVENTÄVÄT OPINNOT (80 op) Syventävät opinnot tähtäävät kirjallisuustieteellisen tiedon, tutkimusmenetelmien ja teorioiden soveltamiseen tutkimusongelmien ratkaisussa sekä tieteellisen tutkielman laatimiseen yhdeltä aineopintojen vaiheessa hahmottuneelta kiinnostusalueelta. Opintojen sisällöstä ja suorittamisen aikataulusta sovitaan vastaanotolla oppiaineen professorin kanssa ennen seminaarin (S2) aloittamista. Tutkielman aihe käydään sopimassa vastaanotolla ennen tutkielmaseminaaria (S3). S1 Tutkielmaa tukevat opinnot 18 op. S1A Johdatus tutkielman kirjoit tamiseen (2 op). Kohta perehdyttää tieteellisen kirjoittamisen tekniikoihin nimenomaan kirjallisuustieteen näkökulmasta. Suoritetaan välittömästi proseminaarin jälkeen. Kirjallisuutta: jaksoja esimerkiksi seuraavista tutkielmaoppaista, vastuuhenkilön kanssa tarkemmin sovittavalla tavalla: Hirsjärvi, Remes, Sajavaara: Tutki ja kirjoita (2002 tai uud. painos); Kinnunen, Löytty (toim.): Tieteellinen kirjoittaminen (2002).

205 Yleinen kirjallisuustiede 205 S1B Perehtyminen tieteellisiin monografioihin (6 op). Opintojakson tavoite: opiskelija perehtyy kolmeen kirjallisuustieteelliseen väitöskirjaan (myös muista kuin seuraavista vaihtoehdoista on mahdollista neuvotella) niissä sovelletun metodin, tutkimuksen rakenteen ja tulosten näkökulmasta: Brax: The Poetics of Mystery (2003); Hägg: Narratologies of Gravity s Rainbow (2005); Ikonen: Imitaation rajoilla (2000); Kekki: From Gay to Queer (2003); Keskinen: Response, Resistance, Deconstruction (1998); Kivistö: Creating Anti-Eloquence (2002); Korhonen: Essaying Friendship (1998); Koskimaa: Digital Literature (2000); Kosonen: Elämät sanoissa (2000); Könönen: Four Ways of Writing the City (2003); Lehtimäki: The Poetics of Norman Mailer s Nonfiction (2005); Lehtovuori: Les voies de Narcisse ou le problème du miroir chez Michel Tournier (1995); Mehtonen: Old Concepts and New Poetics (1996); Mikkonen: The Writer s Metamorphosis (1997); Mäyrä: Demonic Texts and Textual Demons (1999); Pettersson: The World According to Kurt Vonnegut (1994); Pyrhönen: Mayhem and Murder (1999); Raud: The Role of Poetry in Classical Japanese Literature (1994); Tiitinen: Work as if You Live in the Early Days of a Better Nation (2004); Tuhkanen: The Optical Trade (2000); Valkeakari: Sacred Words and Secular Visions in Recent African-American Novels (2004); Veivo: The Written Space (2001); Vesala-Varttala: Sympathy and Joyce s Dubliners (1999). S1C Vapaavalintaisia tutkielmaa tukevia opintoja (10 op). Erikseen sovittavia opintoja tutkielman alalta. Opintojakso on mahdollista suorittaa joko tenttimällä esimerkiksi kahdessa osassa tai kirjoittamalla erikseen sovittavan materiaalin pohjalta kaksi esseetä. Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaksi suuntautuvat voivat suorittaa opintojaksossa lasten ja nuorten kirjallisuuden teoriaa ja/tai kirjallisuuden opettamiseen liittyvää kirjallisuutta, josta sovitaan erikseen assistentti Ihosen kanssa. S2 Seminaari 10 op. Yhden lukuvuoden mittainen seminaari. Pakollinen ennakkoilmoittautuminen alkaa edellisen lukukauden lopulla. Seminaari on suositeltavaa aloittaa samanaikaisesti kohdan S1 kanssa. S3 Tutkielmaseminaari 6 op. Kaksi lukukauden mittaista seminaaria. Ilmoittautuminen edellisen lukukauden lopulla; aiheista sovittava ennen S3A:n alkua vastaanotolla prof. Tammen kanssa. S3A Tutkielman suunnittelu ja aloittaminen (3 op). S3B Tutkielman kirjoittaminen (3 op). S4 Tutkielma 40 op. Tutkielman aiheesta ja ohjauksesta sovitaan oppiaineen professorin kanssa. Esitarkastus pakollinen. S5 Kohti tutkielman jälkeistä elämää 6 op. Työelämään ja/tai tutkijanuralle valmistava projekti. Suoritustavoista neuvotellaan oppiaineen professorin ja muiden opintojakson vastuuhenkilöiden kanssa. Suoritukseen voi kuulua mm. työharjoittelu kulttuurialalla, lehdistössä, kustantamoissa, opetustoimessa tai muussa laitoksen osoittamassa toimipaikassa (esimerkiksi tutkimusapulaisen työ laitoksella) sekä harjoittelun jälkeen laadittava kirjallinen raportti. Tutkijanuraa suunnittelevat kirjoittavat jatko-opintosuunnitelman professorin ohjauksessa ja esittelevät sitä aineen tutkijaseminaarissa. Opintojakso on mahdollista suorittaa myös laajalla kirjatentillä tai harjoitustyöllä joltain kirjallisuuden tai kirjallisuusteorian erityisalueelta. JATKO-OPINNOT Jatko-opintojen suorittamisesta on julkaistu ohjeet humanistisen tiedekunnan jatkotutkinto-oppaassa. Tutkimus- ja opintosuunnitelmasta käydään neuvotte lemassa professori Tammen kanssa ennen jatko-opintohakemuksen jättämistä. Yleisen kirjallisuustieteen tutkijasemi naari. Oppiaineen opettajien, tutkijoiden ja jatkoopiskelijoiden yhteinen seminaari, joka on avoin kaikille tutkimustyöstä kiinnostuneille. Lisätietoja seminaarin ohjelmasta ja siihen

206 206 Taideaineiden laitos Koulutuksen rakenne Teatterin ja draaman tutkimuksen oppiaineessa opiskelijan on mahdollista suorittaa kandidaatin, maisterin, lisensiaatin ja tohtorin tutkinto. Oppiaine rakentuu seuraavista sisältökokonaisuuksista: teatterihistorian perustuntemus (antaa tiedot oman taiteen alan hisosallistumisesta professori Tammelta ja muilta oppiaineen opettajilta. Kirjallisuudentutkimuksen valtakunnallinen tutkijakoulu. Tietoja tutkijakoulun toiminnasta ja jatkokoulutuspaikkojen hakemisesta antaa professori Tammi. TEATTERIN JA DRAAMAN TUTKIMUS Mitä on teatterin ja draaman tutkimus Teatterin ja draaman tutkimuksen oppiaine keskittyy teatterin ja näytelmäkirjallisuuden tutkimukseen. Oppiaineen lähtökohtana on laaja-alainen käsitys teatterista ja draamasta taidemuotona, välineenä sekä instituutiona. Oppiaineen tutkimusympäristöön kuuluvat ajankohtaisten näyttämötaiteen ilmiöiden tarkastelu, kotimainen ja ulkomainen näytelmäkirjallisuus antiikista nykydraamaan, teatterihistorian alueet sekä teatterin ja muun nykydraaman yhteydet. Teatterin ja draaman tutkimuksen oppiaineen perusta voidaan määritellä seuraavasti: oppiaineen yksi painopiste on ajankohtaisia ilmiöitä käsittävässä teatterin ja draaman tutkimuksessa. Tämä lähtökohta voi sisältää teatterihistoriaan, draamaan, teatteri-instituutioon tai tekijälähtöiseen tutkimusotteeseen liittyviä tutkimus ja opetusasetelmia. Toinen oppiaineen keskeinen painopistealue on esittävän teatterin käytäntöihin rakentuva tutkimuksellinen ote: tämä ilmenee perustutkintovaiheessa käytäntöpainotteisissa opintojaksoissa, joissa opiskelijat tutkivat esittämiseen liittyviä kysymyksiä. Tutkimuksen osalta tämä näkökulma vahvistuu töissä, joissa käytäntöpainotteisuus on osa tutkimusmateriaalia, esimerkiksi oman ohjauksen tai dramaturgisen työn tutkimusta. Koulutuksen tavoitteet Teatterin ja draaman tutkimuksen oppiaine tarjoaa asiantuntijakoulutusta, jonka tavoitteena on perehdyttää opiskelija esittävän teatterin perusteisiin ja toimintatapoihin. Koulutuksen ydinosaamisen alue on opiskelijan perehtyminen teatteriin taidemuotona, sen toimintaympäristön tunteminen ja teatterin ja draaman ymmärtäminen monialaisena tutkimuskohteena. Oppiaineen pedagogiikka ja työskentelyperiaatteet rakentuvat opiskelijan itseohjautuvuuden tukemiseen, reflektiiviseen oppimiseen, ryhmätyötaitojen kehittämiseen ja yksilöllisen työskentelyn valmiuksien ja taitojen tukemiseen. Oppiaineen koulutus mahdollistaa ja tukee opiskelijan kehittymistä asiantuntijaksi teoreettisesti ja metodologisesti erilaisilla tehtäväalueilla. Nämä tehtäväalueet voivat liittyä teatterikentän käytännön työtehtäviin tai tutkimukseen. Perus tutkinnon jälkeen opiskelijalla on valmius toimia tutkimustehtävien lisäksi vaativissa teatterialan asiantuntija-, opetus- ja taiteellisissa tehtävissä. Jatkotutkinto syventää opiskelijan osaamista teatterin ja draaman tutkimuksen alueella ja kehittää siten itsenäiseen tutkimustyöhön sekä asiantuntija- ja opetustehtäviin.

207 Teatterin ja draaman tutkimus 207 toriasta ja mahdollistaa teatterihistoriaan suuntautuvan tutkimuksen tekemisen), draamaanalyysien ja näytelmäkirjallisuuden tuntemus (mahdollistaa perusteellisen tuntemuksen draamakirjallisuudesta sekä draama-analyysien tekemisen ja draamakirjallisuuden tutkimiseen suuntautumisen), tutkimusmenetelmien ja metodologian opetus (vahvistaa tutkimuksen tekemisen lähtökohtia ja perusvalmiuksia), teatteri ja draama nykykulttuurissa (perehdyttää opiskelijan monipuolisesti teatterin erilaisiin toiminta-alueisiin ja työkenttään tarjoten siten valmiuksia erilaisiin työtehtäviin tutustumiseen), näyttämötyöskentely ja sen tutkimus (opintojaksot integroivat teatterin tutkimusta ja käytännön teatterityötä sekä mahdollistavat opiskelijalle kirjoittavan ja esittävän taiteen tutkimuksen omakohtaisen tekemisen kautta). Teatterin ja draaman tutkimuksen oppiaineessa noudatetaan opetuksessa neljän periodin mallia. Opetus voi ajoittua yhden periodin sisään tai se voi kulkea läpi vaihtuvien periodien. Suositeltavaa on, että kontaktiopetusjaksojen päättymisen jälkeen niihin liittyvät kirjalliset työt on tehtävä kahden seuraavan periodin aikana. Sisältökokonaisuuksien yleiset tavoitteet P1, P7 -opintojaksot tutustuttavat opiskelijan yliopisto-opiskeluun ja kehittävät opiskelijan kielellistä ilmaisua taideaineiden opiskelun näkökulmasta. P2, A2, S2 Teatterin ja draaman tutkimuksen -opintojaksojen tavoitteena on tarjota opiskelijalle perusteellinen ja asiantunteva valmius omaan tutkimustyöhön. Opintojaksojen sisällöt perehdyttävät opiskelijat keskeisimpään tutkimusmetodologiaan, tutkimustyön eri vaiheisiin sekä teoreettisen kirjallisuuden lähtökohtiin. Syventävässä opintovaiheessa opiskelija perehtyy myös oman oppialansa ajankohtaiseen ja keskeiseen tutkimukseen aiempaa tietoa syventäen. P3, A3, S3 Draaman analyysi ja tulkinta tarjoaa opintojen eri vaiheissa opiskelijalle valmiuksia tuntea kotimaista ja muun maailman draamakirjallisuutta, soveltaa näytelmäanalyysien tekemistä ja syventyä erityisesti jonkin tietyn aikakauden tai tyylisuunnan näytelmäkirjallisuuteen. Opintojaksoja on perusopinnoista aina syventäviin opintoihin saakka. P4, A4a, A4b, A7, S4 Teatteri ja draama nykykulttuurissa tarjoaa usean opintojakson kokonaisuudessa valmiuksia tuntea teatteria työyhteisönä, organisaationa, instituutiona ja tutkimuskohteena. Opintojaksojen yhteisenä tavoitteena on tiedon kehittyminen teatterista ja draamasta osana nykykulttuuria, taidekenttää ja taidepolitiikkaa. Osa näistä opintojaksoista toteutetaan yhdessä mediakulttuurin kanssa, ja siten ne antavat opiskelijalle laaja-alaisen lähtökohdan ymmärtää teatteria ja draamaa myös osana muun kulttuurin ja median kenttää. P5, A5 Teatterihistorian opintojaksot tarjoavat opiskelijalle perusvalmiudet oman oppiaineen ja taiteenalan historian tuntemukseen. Teatterihistorian opinnot ryhmittyvät kahdeksi opintojaksoksi, joista perusopintojen jakso keskittyy maailman teatterihistoriaan ja aineopintojen jakso Suomen teatterihistoriaan. P6, A6, S5 Näyttämötyöskentely ja tutkimus keskittyvät kolmen opintojakson aikana esittävän taiteen tutkimukseen omakohtaisen tekemisen kautta. Opiskelijat saavat perusopinnoissa valmiuksia näyttämöilmaisun ymmärtämiseen. Aineopintojen vaiheessa työstetään laajempi projekti, jonka keskeisenä lähtökohtana on kirjoittaminen ja dramaturgia sekä tekstin eri muotojen kokeileminen ohjauksellisissa ratkaisuissa näyttämöllä.

208 208 Taideaineiden laitos Tavoitteena ei ole teatteritaiteellinen työskentely, vaan perehtyminen teatteritaiteen erilaisiin työvaiheisiin toiminnan ja tutkimuksen välityksellä. Syventävien opintojen praktikum-opintojakso suuntautuu suoraan työharjoitteluun, jossa opiskelijat voivat integroitua erilaisiin työyhteisöihin kehittäen ammatillisia valmiuksiaan. Opintojaksojen kokonaisuudet voivat koostua oppiaineen omista projekteista tai yhteistyöprojekteista erilaisten teatterialan oppilaitosten ja organisaatioiden kanssa (esim. Näty, TTVO, tilaustyöt teatteriproduktioissa). A8, S6 (S7) Seminaarityöskentely tapahtuu kahdessa jaksossa. Ensimmäinen seminaarityöskentely sijoittuu opinnoissa kandidaatin tutkielmavaiheeseen, jolloin opiskelijat osallistuvat vuoden mittaiseen kandidaatin tutkielmaseminaariin ja työstävät sen aikana tutkielman. Toinen seminaari sijoittuu pro gradu tutkielman kirjoittamisen vaiheeseen. Tämä graduseminaari on vuoden mittainen ja sen aikana opiskelijat kirjoittavat aktiivisesti opinnäytetyötään. A1, S1 Erikoistumisvaihtoehtoja -opintojaksot tukevat opiskelijan kykyä syventää omaa tietämystään itselleen kiinnostavalta draaman sovellutusalueelta. Näitä vaihtoehtoisia suorituksia voivat olla mm. oopperan, tanssin, improvisaation tai esimerkiksi tarinateatterin sisältöalueisiin liittyvät opintojaksot. Erityisesti ne opiskelijat, jotka suuntautuvat opettajan ammattiin tai harrastajaryhmien ohjaajien tehtäviin, saavat tästä opintojaksosta syventävää tietoa. Toinen erikoistumisopintojakso voi liittyä suunnitteilla olevaan tutkielmaan tai avartaa muuten opiskelijan näkemyksiä erilaisista esittävän taiteen muodoista. Jatko-opinnot Humanistisen tiedekunnan opinto-oppaasta näkyvät jatko-opintojen tutkintovaatimukset. Jatko-opinnoista sovitaan professorin kanssa. Teatterin ja draaman tutkimuksen opinnot Perusopinnot 25 op Aineopinnot 45 op (kandidaatin tutkielma ja kypsyysnäyte) Syventävät opinnot 80 op (pro gradu)

209 Teatterin ja draaman tutkimus 209 Suositus opintojaksojen suorittamiseksi 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi 4. vuosi 5. vuosi Syksy Kevät Syksy Kevät Syksy Kevät Syksy Kevät Syksy Kevät P1 (P1) A1 A2 A6 A6 S1 S4 S2 P2 A3 A4a A8 A8 S3 S5 S6 S6 P3 P6 A5 S7 S7 P4 P5 A4b A7 P6 P7 PERUSOPINNOT 25 op P1 Johdantokurssi teatterin ja draaman tutkimuksen opiskeluun 2op Johdatuskurssi, jossa opiskelija tutustuu yliopistoon oppimisympäristönä ja teatterin ja draaman tutkimukseen oppiaineena. Käydään läpi esimerkiksi tutkintorakennetta ja sivuainemahdollisuuksia. Tämän kurssin puitteissa tehdään jokaiselle uudelle opiskelijalle henkilökohtainen opetussuunnitelma ja sovitaan HOPS:n seurannasta. Opiskelija suunnittelee ohjatusti oman henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman ja ymmärtää yliopisto-opintojen rakenteen sekä osaa etsiä itsenäisesti opintoihin liittyvää tietoa. Sivuaineena teatterin ja draaman tutkimusta tekevä opiskelija suunnittelee oppiaineen suorittamistaan sivuaineena. Työskentelymuodot: Luennoille osallistuminen, henkilökohtaisen opetussuunnitelman laadinta, alkavan lukuvuoden opiskelusuunnitelman tekeminen. Suoritustapa ja arviointi: Osallistuminen luennoille ja HOPS, hyväksytty/hylätty. Suoritusajankohta: 1. vuoden syksyllä 2-3 tapaamiskertaa. Keväällä 1 kokoontuminen. Vastuuopettaja: Professori ja ohjaaja. P2 Teatterin ja draaman tutkimus I 4op Opintojaksolla opiskelija perehtyy teoreettisiin lähtökohtiin, joilla teatteria ja draamaa voidaan tutkia. Opiskelija perehtyy myös tutkimuksen tekemisen peruskäsitteisiin. Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää tutkimuksen tekemisen perustyövaiheet ja hahmottaa tutkimuksen tekemiseen liittyvän teoreettisen ajattelun. Työskentelymuodot: Luennot ja analyysiharjoitukset tai kirjallisuus. Suoritustapa ja arviointi: Aktiivinen osallistuminen luennoille ja analyysiharjoituksien tekeminen. Kirjallinen analyysityö, jossa luentoja ja oheiskirjallisuutta käytetään. Arvostellaan 0-5. Suoritusajankohta: 1. opiskeluvuosi. Vastuuopettaja: Professori. Kirjallisuus: Alasuutari: Laadullinen tutkimus (1994 tai uudempi painos), Fortier: Theory/ Theatre: An Introduction (1997), Gubrium & Holstein: The New Language of Qualitative Method (1997), Hirsjärvi & Remes & Sajavaara: Tutki ja kirjoita (1998 tai uudempi painos), Tuomi & Sarajärvi: Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi (2003). P3 Draaman analyysi ja tulkinta I 5 op Opintojaksolla opiskelija perehtyy draamatekstien analyysiin ja tulkintaan sekä pääpiirteittäin näytelmäkirjallisuuden historiaan. Kurssilla luetaan maailmankirjallisuuden näytelmiä teoreettisen opiskelun ohessa. Opiskelija ymmärtää draamatekstin teoreettisia lähtökohtia ja osaa analysoida näytelmiä teoreettisesta näkökulmasta. Opintojakson jälkeen opiskelijalla on käsitys erilaisista draamantutkimuksen peruskäsitteistä sekä analyysimenetelmistä.

210 210 Taideaineiden laitos Työskentelymuodot: Luennot ja/tai kirjallisuus. Suoritustapa ja arviointi: Luennoille osallistuminen, näytelmien analyysiharjoitusten tekeminen. Arvostellaan 0-5. Suoritusajankohta: 1. opiskeluvuosi. Vastuuopettajana: Ohjaaja. Kirjallisuus: 12 näytelmää (lista tenttiin valittavista näytelmistä saatavana toimistosta tai laitoksen Internet-sivuilta), Aristoteles: Runousoppi (1997 suom.), Esslin: Draaman perusteet (1980), Kinnunen: Draaman maailma (1985). P4 Teatteri nykyään 4 op Opintojaksolla opiskelija tutustuu Suomen ja osin muunkin maailman teatterielämään, ennen kaikkea erilaisiin teatterialan instituutioihin ja niiden toimintaan. Opintojakson aikana opiskelija perehtyy teatteriin instituutiona, organisaationa ja rakennuksena/tilana sekä esimerkiksi teatterin rahoitukseen, talouden pääpiirteisiin, teatterissa työskentelevien toimenkuviin, yleisöihin, ohjelmistoihin, alan järjestöihin ja tekijänoikeuteen. Opintojakso tarjoaa opiskelijalle ajankohtaista tietoa teatterikentästä ja uusimpien tutkimusten, tilastojen ja organisaatiotutkimusten kautta antaa mahdollisuuden ymmärtää teatteria ja draamaa instituutioiden näkökulmasta nykykulttuurissa. Työskentelymuodot: Luennot ja tutustumiskäynnit. Suoritustapa ja arviointi: Luennoille ja tutustumiskäynneille osallistuminen sekä kirjalliset työt. Arviointi 0 5. Suoritusajankohta: 1. vuosi. Vastuuopettaja: Ohjaaja. Oheiskirjallisuus: Carlson: Places of Performance (1989), Houni & Paavolainen: Teatteri ja tanssi toimintakulttuureina (2002), Kurkela: Hyvinvointivaltion lippuluukulla Teattereiden ohjelmistopoliittiset ja taloudelliset selviytymiskeinot rahoitusympäristön muutoksissa (2000), Lahtinen & Vaittinen & Väisänen: Hic et nunc Teatteri tutkimuksen kohteena (1993), Mäkelä: Teatterit alueidensa katalysaattoreina (1997), Teatterit ja teatterintekijät 2005 (2005), uusimmat Teatteritilastot. P5 Johdatus teatterihistoriaan 4 op Opintojaksolla opiskelija perehtyy maailman teatterihistorian pääkohtiin, ja hänelle muodostuu käsitys teatteritaiteen historian keskeisistä ajanjaksoista ja tyylikausista. Tavoitteena on antaa opiskelijalle perustiedot oman tieteen- ja taiteenalansa historiasta ja valmistaa opiskelijaa ammattikenttänsä laaja-alaiseen ymmärtämiseen historiallisessa jatkumossa. Opintojakso kartuttaa opiskelijan tietoutta yhdestä merkittävästä teatterialan tutkimussuuntauksesta eli teatterihistoriasta. Työskentelymuodot: Luennot ja/tai kirjallisuus. Suoritustapa ja arviointi: Luento- tai kirjallisuustentti, arvioidaan 0-5. Suoritusajankohta: 1. opiskeluvuosi. Vastuuopettaja: Ohjaaja. Kirjallisuus: Braun: The Director and the Stage From Naturalism to Grotowski (1982 tai uudempi painos), Carlson: Theories of the Theatre A Historical and Critical Survey, from the Greeks to the Present (1984), Miettinen: Jumalia sankareita demoneja Johdanto aasialaiseen teatteriin (1987), Wickham: Teatterihistoria (1992 tai uudempi painos). P6 Näyttämötyöskentely ja tutkimus 3 op Opintojakso johdattaa opiskelijan näyttämötyöskentelyyn omakohtaisen kokeilemisen kautta. Opintojaksolla tehdään käytännössä erilaisia näyttämötyöskentelyn harjoitteita (puhe, liikunta, tunneilmaisu, improvisaatio, näyttelijän työ, ohjaus ym.) ja tutkitaan kehollisia, ryhmädynaamisia ja tilallisia kokemuksia reflektoinnin avulla. Opintojakso tutustuttaa opiskelijan omakohtaisen näyttämötyöskentelyn tutkimiseen sekä auttaa opiskelijaa ymmärtämään näyttämötyöskentelyä ammatillisena toimintana. Työskentelymuodot: Harjoitukset ja kirjallisuus. Kurssille osallistumisessa noudatetaan jonolakia. Suoritustapa ja arviointi: Harjoituksiin osallistuminen ja oppimispäiväkirjan kirjoittaminen, hyväksytty/hylätty. Suoritusajankohta: 1. vuosi.

211 Teatterin ja draaman tutkimus 211 Vastuuopettaja: Ohjaaja. Kirjallisuus: Ahonen-Mäkelä: Ilo puhua Ajatuksia puheilmaisusta (1985), Sinivuori & Sinivuori: Esiripusta aplodeihin Opas harrastajateatteriohjaajille ja ilmaisukasvattajille (2000), Cohen: Näyttelemisen mahti (1986). P7 Tiede, taide ja kirjoittaminen 3op Opintojakson tavoitteena on tukea ja kehittää opiskelijan kielellistä ilmaisua taideaineiden opiskelun ja taiteiden tutkimuksen näkökulmasta. Vastuuoppiaineet: Suomen kirjallisuus, yleinen kirjallisuustiede, teatterin ja draaman tutkimus, mediakulttuuri. Suoritustapa: Pääaineopiskelijat: luento- ja harjoituskurssi jostakin luovan ja/tai tieteellisen kirjoittamisen alasta. Sivuaineopiskelijat suorittavat kohdan omatoimisilla kirjoitusharjoituksilla oheiskirjallisuuden pohjalta. Suoritusajankohta: 1. vuosi. Oheiskirjallisuutta: Aaltonen: Käsikirjoittajan työkalut (2002); Andersson: Luova mieli (2002); Calvino: Kuusi muistiota seuraavalle vuosituhannelle (1995); Kauppinen & Laurinen: Tekstioppi (1987 tai uudempi painos); Lehtinen: Sanojen avaruus (2000); Lonka et al.: Taitava kirjoittaja: opiskelijan opas (2002). Huom. Mikäli opiskelijalla on sekä pää- että sivuaineenaan taideaine, hän suorittaa sivuaineen osalta kohdan kirjallisuudella (essee tai tentti). Tarkemmat ohjeet ja kirjalistat laitoksen Internet-sivuilta tai opintojaksojen vastuuhenkilöiltä. AINEOPINNOT 45 op A1 Erikoistumisopinnot 3 op Opintojaksolla opiskelija perehtyy draaman erilaisiin soveltamismuotoihin. Opintojakso koostuu opiskelijan valitsemasta erikoistumisjaksosta, joka syventää hänen näkökulmaansa draaman eri muotojen mahdollisuuksista. Kurssitarjontaa vaihdellaan vuosittain. Opintojakson tavoitteena on syventää opiskelijan tietoutta niistä mahdollisuuksista, joita draaman erilaiset suuntaukset tarjoavat. Vaihtoehtoisia erikoistumisaiheita voivat olla esimerkiksi: Oopperan tutkimus Ohjaajan taide Tanssin tutkimus Draaman uudet muodot: improvisaatio, draamapedagogiikka, forum-teatteri, tarinateatteri, sosiodraama jne. Työskentelymuodot: Luennot tai kirjallisuus tai erityiskurssille osallistuminen. Suorituksesta sovitaan professorin kanssa. Suoritustapa ja arviointi: Luentokurssi tai erillinen kurssisuoritus suoritetaan joko tenttinä tai kirjallisena raporttina kurssista, hyväksytty/hylätty. Suoritusajankohta: opiskeluvuosi. Vastuuopettaja: Professori. Kirjallisuus: Sovitaan professorin kanssa. Lista saatavana oppiaineen toimistosta tai Internetsivuilta. A2 Teatterin tutkimuksen suuntauksia 5 op Opintojakso tutustuttaa opiskelijan ajankohtaiseen teatterin ja draaman tutkimukseen. Opiskelija syventää tietämystään teatterin tutkimuksesta ja tuntee oman oppialansa historiaa. Tavoitteena on oman tutkimusalan hyvä hallitseminen keskeisten tutkimusten kautta. Opiskelija osaa soveltaa teatterintutkimuksen erilaisia lähtökohtia osana teatteritaidetta. Opintojakso antaa opiskelijalle valmiudet suunnitella oman tutkielman tekemistä. Työskentelymuodot: Luennot ja/tai kirjallisuus. Suoritustapa ja arviointi: Tentti tai essee. Arvioidaan 0-5. Suoritusajankohta: opiskeluvuosi. Vastuuopettaja: Professori. Kirjallisuus: Kleinman & Copp: Emotion and Fieldwork (1993), Koski (toim.): Teatteriesityksen tutkiminen (2004), Counsell & Wolf (toim.): Performance Analysis (2001), Schechner: Performance Theory (1988 tai uudempi painos), Raatikainen: Ihmistieteet ja filosofia (2004). A3 Draaman analyysi ja tulkinta II 5op Opintojaksolla opiskelija perehtyy taiteentutkimuksen lähtökohtiin soveltaen niitä näytelmäkirjallisuuden tuntemukseen. Opiskelija tutustuu kotimaiseen näytelmäkirjallisuuteen, sen kehitykseen ja tyylisuuntiin. Opiskelija kykenee erittelemään draamallista tekstiä

212 212 Taideaineiden laitos tutkimuksellisesta näkökulmasta. Opiskelija syventää perusopinnoissa saamaansa teoreettista tietoaan näytelmien analysoinnista. Osaa kytkeä taiteentutkimuksen lähtökohtia omaan analysointiprosessiinsa. Opiskelija harjaantuu ymmärtämään, keskustelemaan ja tulkitsemaan näytelmiä ja näytelmäkirjailijoita osana ammattikuvaansa ja oppialaansa. Työskentelymuodot: Luennot ja analyysiharjoitukset ja/tai kirjallisuus. Suoritustapa ja arviointi: Aktiivinen osallistuminen luentoihin ja analyysiharjoituksiin, analyysin/esseen kirjoittaminen. Arvioidaan 0 5. Suoritusajankohta: 2.opiskeluvuosi. Vastuuopettaja: Professori. Kirjallisuus: 12 näytelmää ja kuunnelmaa (lista tenttiin valittavista näytelmistä ja kuunnelmista saatavana toimistosta tai laitoksen Internet-sivuilta), Hirvonen (toim.): Käsikirjoittaminen (2003), Pfister: Theory and Analysis of Drama (1994 tai muut painokset), Reitala & Heinonen (toim.): Dramaturgioita Näkökulmia draamateorian, dramaturgian ja draama-analyysin ongelmiin (2001 tai uudempi painos), Savolainen: Miten kuunnelmani ovat syntyneet (1983), Vakkuri: Sinä kirjoitat radiokuunnelman Opas ja ohjeita sekä kaksi kuunnelmakäsikirjoitusta (1997). A4a Teatteri ja draama nykykulttuurissa II 5 op Opintojaksolla opiskelija perehtyy teatterityön nykytilanteen lähtökohtiin käytännöllisen harjoittelun avulla. Tämä käytännöllinen harjoittelu valmentaa opiskelijaa ymmärtämään ammattikentän haasteita sekä teatterityöympäristöön tutustumisena että tutkimuskohteena. Tavoitteena on opiskelijan kyky harjaannuttaa ja syventää tietoaan käytännön toimintaympäristössä. Työskentelymuodot: Kurssi suoritetaan harjoittelujaksona oppiaineen omassa projektissa tai yhteistyöprojektissa ulkopuolisten teatterialan toimijoiden kanssa. Suoritustapa ja arviointi: Luennot ja/tai käytännön jakso, josta opiskelija kirjoittaa reflektoivan oppimispäiväkirjan (joka sisältää itsearvioinnin) kirjallisuutta apuna käyttäen. Arviointi hyväksytty/hylätty. Kurssilla noudatetaan jonolakia. Sivuaineopiskelijoille suoritusohjeet laitoksen Internet-sivuilla oppiaineen kohdalla. Suoritusajankohta: 2. tai 3. opiskeluvuosi. Vastuuopettaja: Professori. Kirjallisuus: Sovitaan professorin kanssa. A4b Mediakulttuurin tuotanto, talous ja instituutiot 3op Tavoitteena on ymmärtää tiedonvälityksen ja viihteen organisaatioita osana mediamarkkinoita. Jaksossa syvennytään monikansallisten mediakonsernien ja suomalaisten mediaorganisaatioiden toimintaan. Jakson suoritettuaan opiskelija kykenee tarkastelemaan mediakulttuurin tuotannon taloudellisia ja institutionaalisia rakenteita ja intressejä. Suoritustapa: Luento ja /tai kirjallisuutta. Vastuuopettaja: Mediakulttuuri. Kirjallisuus: Yhteensä kaksi teosta: Nieminen & Pantti: Media markkinoilla (2004) JA yksi seuraavista: Cottle (ed.): Media Organisation and Production (2003), Croteau & Hoynes: The Business of Media. Corporate Media and the Public Interest (2001), Gripsrud: The Dynasty Years. Hollywood Television and Critical Media Studies (1995), Hujanen: The Power of Schedule (2002), Ruoho: Utility Drama. Making of and Talking about the Serial Drama in Finland (2001), Wasko: Understanding Disney: the manufacture of fantasy (2001). A5 Suomen teatterihistoria 3 op Opintojaksolla opiskelija syventää tietouttaan perusopintojen teatterihistorian opintojakson pohjalta. Opintojakson pääpainopistealue on Suomen teatterihistoriassa. Opiskelija hahmottaa teatterihistorian erityiskysymyksiä ja osaa soveltaa teatterihistoriallisen tutkimuksen lähtökohtia. Työskentelymuodot: Luennot ja/tai kirjallisuus. Suoritustapa ja arviointi: Luento- tai kirjallisuustentti. Arvioidaan 0-5. Suoritusajankohta: 2.-3.opiskeluvuosi. Vastuuopettaja: Professori. Kirjallisuus: Hirn: Alati kiertueella Teatterimme varhaisvaiheita vuoteen 1870 (1998), Koski

213 Teatterin ja draaman tutkimus 213 & Lahtinen & Mustonen (toim.): Näkökulmia menneeseen Teatterinhistorian kirjoittamisen perusteita ja käytännön sovellus: Uusi Teatteri (1997), Paavolainen: Teatteri ja suuri muutto Ohjelmistot sosiaalisen murroksen osana (1992), Tiusanen: Teatterimme hahmottuu (1969). A6 Näyttämötyöskentely ja tutkimus II 7 op Opintojaksolla tutustutaan ja syvennetään teatterityön erilaisia osa-alueita esittävän taiteen tutkimuksen näkökulmasta: dramaturgiaa, käsikirjoittamista, ohjausta ja näyttelemistä. Käytännön teatterityön kurssin tavoitteena on auttaa opiskelijaa näkemään oman oppialansa monialaisuutta sekä antaa valmiuksia myös ammattikentän laajempaan ymmärtämiseen teorian ja käytännön soveltamisen näkökulmasta. Työskentelymuodot: Kurssi kestää kaksi lukukautta: syksyllä aloitetaan dramaturgian/ käsikirjoittamisen kurssi, josta opiskelijat siirtyvät keväällä oman tekstinsä toteuttamiseen näyttämöllä. Opiskelijat työstävät teatterin tekemisen eri osa-alueita syventäen ja tulkiten omakohtaisella taiteellisella työskentelyllä. Luento- ja ryhmätyöopetus. Suoritustapa ja arviointi: Aktiivinen osallistuminen opetukseen ja eri työskentelyosuuksien suorittaminen. Opiskelijat kirjoittavat kurssin päätteeksi reflektoivan tutkimusraportin työskentelystä. Arvioidaan hyväksytty/hylätty. Kurssilla noudatetaan jonolakia. Sivuaineopiskelijoiden suoritusohjeet laitoksen Internet-sivuilla oppiaineen kohdalla. Suoritusajankohta: opiskeluvuosi. Vastuuopettaja: Professori ja ohjaaja. Oheiskirjallisuus: Field: The Screenwriter s Workbook (1984), Korhonen: Koirien ajama kettu (1998), Paavolainen: Aikansa häikäisevä peili (1999), Rosma: Elokuvadramaturgian salaisuudet (1984), Weston: Näyttelijän ohjaaminen (1999), Polsky: You can write a play (2002). A7 Kulttuuri ja valta 4 op Tavoitteena on ymmärtää kulttuurin ja vallan yhteen kietoutumista sekä historiallisesti että nykykulttuurissa. Jaksossa tutustutaan siihen, kuinka populaarit mediaesitykset tuottavat esimerkiksi kansallisia, etnisiä ja sukupuolisia identiteettejä. Jakson suoritettuaan opiskelija kykenee analysoimaan mediarepresentaatioita osana kamppailua yhteiskunnallisista merkityksistä. Suoritustapa: Luento ja/tai kirjallisuutta. Suoritusajankohta: 2. vuosi. Vastuuopettaja: Mediakulttuuri. Kirjallisuus: Yhteensä kolme teosta: Hall: Identiteetti (1998) JA Kellner: Mediakulttuuri (1998) SEKÄ yksi seuraavista: Consalvo & Paasonen: Women & Everyday uses of the Internet: agency & identity (2002), Hall: Kulttuurin ja politiikan murroksia (1992), Grossberg: Mielihyvän kytkennät. Risteilyjä populaarikulttuurissa (1995), Koivunen & Paasonen & Pajala: Populaarin lumo. Mediat ja arki (2000), Rowe: The Unruly Woman. Gender and Genres of Laughter (1995), Strinati: An Introduction. Studying Popular (2001), Suoranta: Kasvatus mediakulttuurissa. Mitä kasvattajien tulee tietää (2003). A8 Kandidaattiseminaari 10 op Opintojakson aikana opiskelija hyödyntää aiemmilla opintojaksoilla saamaansa tietoa tutkimuksen tekemisen työvaiheista ja osaa soveltaa teoreettista ja metodologista kirjallisuutta omaan tutkimusaiheeseensa. Opiskelija perehtyy myös opponoimaan toisen kirjoittamaa tutkimustekstiä perustellusti. Itsenäisen tutkielman tekemisen valmiudet, kandidaattitutkielman tekeminen. Työskentelymuodot: Aktiivinen osallistuminen seminaariin ja opponointi. Suoritustapa ja arviointi: Kandidaatintutkielman kirjoittaminen sekä opponointi. Tutkielmat arvioidaan hyväksytty/hylätty. Kypsyysnäytteen suorittaminen. Suoritusajankohta: 3.opiskeluvuosi. Vastuuopettaja: Ohjaaja. SYVENTÄVÄT OPINNOT 80 op S1 Erikoistumisopinnot II 3 op Opintojaksolla opiskelija voi syventää aineopinnoissa (ks. opintojakso A1) valitsemaansa erityisaluetta tai valita uuden alueen. Erityisalueen kirjallisuuteen tutustuminen tai opetukseen osallistuminen. Opintojakson tavoit-

214 214 Taideaineiden laitos teena on asiantuntijuuden kehittäminen opiskelijan valitsemalla alueella. Työskentelymuodot: Luennot tai kirjallisuus. Suoritustapa ja arviointi: Tentti tai kirjallinen työ, hyväksytty/hylätty. Suoritusajankohta: 4. opiskeluvuosi. Vastuuopettaja: Professori. Kirjallisuus: Sovitaan professorin kanssa. Lista saatavana oppiaineen toimistosta tai internetsivuilta. S2 Teatterin tutkimuksen syventävä opintojakso 6 op Opiskelija syventää tuntemustaan joltakin itseään kiinnostavalta teatterin tutkimuksen alueelta. Opiskelija kerää teoreettista materiaalia oman tutkielmansa aihepiiriin liittyen. Jäsentää tutkielmansa aihepiiriä ja siihen liittyvää teoreettista kirjallisuutta. Työskentelymuodot: Itsenäistä työskentelyä tai lukupiirityöskentelyä. Suoritustapa ja arviointi: Essee (n. 15 sivua), arvioidaan 0-5. Suoritusajankohta: 4. 5.opiskeluvuosi. Vastuuopettaja: Professori. Kirjallisuus: Sovitaan professorin kanssa. S3 Draaman analyysi ja tulkinta III 6 op Opintojaksolla opiskelija perehtyy yhteen tai useampaan näytelmäkirjailijaan ja hänen tuotantoonsa. Opiskelija syventää tietämystään draamakirjallisuuden eri tyylilajien kautta keskeisistä näytelmäkirjailijoista ja ymmärtää tämän osana teatterihistoriaa. Syventää opiskelijan ammatillisia valmiuksia erilaisiin näytelmäkirjallisuuteen liittyviin tehtäviin (kritiikin tekemiseen, suomentamiseen, dramaturgiaan, tutkimukseen jne.). Opiskelija kykenee perusteelliseen analyyttiseen otteeseen ymmärtää draaman suhdetta yhteiskuntaan, aikalaishistoriaan, ihmiskuvaukseen ja tyylikeinoihin. Opiskelija harjaantuu tuntemaan näytelmäkirjailijan, käsikirjoittajan ja dramaturgin ammattikuvaa osana teatteri- ja mediatyöyhteisöä. Työskentelymuodot: Kirjallisuus ja lukupiiri tai itsenäinen työskentely. Suoritustapa ja arviointi: Aktiivinen osallistuminen lukupiiriin tai itsenäinen työskentely. Opiskelija kirjoittaa draama-analyysin, jossa sovelletaan teoreettisia lähtökohtia. Opiskelija voi myös tehdä esimerkiksi näytelmän suomennostyön. Arvioidaan 0-5. Vastuuopettaja: Professori. Kirjallisuus: Houni & Kurkela (toim.): Arvoituksellisia tulkintoja Draama-analyysejä (2004). Lista valittavista näytelmistä saatavana toimistosta tai Internetsivuilta. Lisäkirjallisuus sovitaan professorin kanssa työhön liittyen. S4 Teatterin haasteet nykykulttuurissa 5 op Opintojakson tavoitteena on syventää opiskelijan tietämystä teatterikentän erilaisista tutkimuksellisista ja ammatillisista haasteista nykykulttuurin näkökulmasta. Opintojakso tarjoaa lähtökohtia mm. tutkimuksen, kritiikin, tuottamisen, hallinnon ja ohjauksen toimintakulttuureihin. Opintojakson aikana opiskelija perehtyy teatterin työnkuvien analyyttiseen tarkasteluun. Opintojakso antaa valmiuksia myös praktikum-opintojakson suorittamista varten. Työskentelymuodot: Luennot ja/tai kirjallisuus. Suoritustapa ja arviointi: Kirjallinen työ (ohjeet saatavissa laitoksen Internet-sivuilta), arvioidaan hyväksytty/hylätty. Suoritusajankohta: 4. 5.opiskeluvuosi. Vastuuopettaja: Professori. Kirjallisuus: Kirjallisuus sovitaan professorin kanssa työhön liittyen. S5 Praktikum 10 op Opintojakson tavoitteena on käytännön työelämäharjoittelu. Kurssilla perehdytään työtehtävien kautta teatterialan tehtäviin. Suorituksina voivat olla opetuksessa järjestettävät taiteelliset produktiot, tutkimushankkeet tai ammattikentällä suoritettavat työtehtävät. Mahdollistaa oman oppiaineen tietojen soveltamista erilaisiin työtehtäviin. Työraportin kirjoittaminen vahvistaa opiskelijan kykyä reflektointiin ja itsearviointiin. Kehittää ammatillisia valmiuksia sekä yhteyksiä työelämän eri mahdollisuuksiin. Työskentelymuodot: Käytännön harjoittelu sovitussa työyhteisössä tai oppiaineen omat produktiot. Harjoittelusta kirjoitetaan työ-

215 Taidehistoria 215 raportti. Ohjeet vastuuopettajalta tai laitoksen Internet-sivuilta. Sivuaineopiskelijoiden suoritusohjeet laitoksen Internet-sivuilta. Suoritustapa ja arviointi: Harjoittelu ja raportti, arvioidaan hyväksytty/hylätty. Suoritusajankohta: 4. 5.opiskeluvuosi. Vastuuopettaja: Professori. S6 Gradutyöpaja 10op Opiskelija oppii laatimaan oman tutkimussuunnitelman sekä työaikataulun. Opiskelija osaa perustella oman tutkielman lähtökohtia. Oman tutkimusaiheen hahmottaminen suhteessa tutkimuskirjallisuuteen ja tutkimusmetodien perusteellinen tuntemus. Opintojakson aikana opiskelijat esittelevät ja erittelevät omaa tutkimussuunnitelmaansa ja työn eri vaiheita. Opiskelijat oppivat myös antamaan rakentavaa palautetta toistensa töistä. Tavoitteena on aktiivinen oman pro gradu -työn aloittaminen ja kirjoittaminen. Opiskelija osaa esitellä jäsentyneesti oman tutkielmansa sisältöä. Työskentelymuodot: Seminaarityöskentely. Suoritustapa ja arviointi: Oman tutkimussuunnitelman esittely, aktiivinen osallistuminen seminaarityöskentelyyn, opponenttina toimiminen ja oman tutkielman kirjoittaminen. Arvioidaan hyväksytty/hylätty. Suoritusajankohta: opiskeluvuosi. Vastuuopettaja: Professori. S7 Pro gradu tutkielma 40 op Oman itsenäisen maisterin tutkintoon johtavan tutkielman tekeminen. Työskentelymuodot: Itsenäinen työskentely. Suoritustapa ja arviointi: Pro gradu -tutkielman kirjoittaminen. Opinnäytetyö arvostellaan arvosanalla kahden tarkastajan lausunnon perusteella. Suoritusajankohta: 5. opiskeluvuosi. Vastuuopettaja: Professori. JATKO-OPINNOT Opiskelija suorittaa humanistisen tiedekunnan jatko-opinto-oppaan mukaisesti oman oppiaineen opintoja sekä täydentäviä opintoja. Näistä opinnoista sovitaan professorin kanssa. Jatko-opiskelijoiden seminaari kokoontuu vuosittain n. 2 kertaa kuukaudessa. Jatko-opiskelija esittelee seminaarissa omaa tutkimustaan sekä osallistuu aktiivisesti toisten töiden lukemiseen ja kommentointiin. Opintojaksojen suoritukset: Perusopinnot: kohdat P1, P3, P4, P5, P6 ohjaaja kohdat P2, P7 professori Aineopinnot: kohdat A4b, A7 mediakulttuuri kohta A8 ohjaaja kohdat A1, A2, A3, A4a, A5, A6 professori Syventävät opinnot: Professori Perusopintojen kokonaismerkintä: Ohjaaja Aine- ja syventävien opintojen kokonaismerkinnät: Professori Jatko-opinnot: Professori TAIDEHISTORIA Oppiaineena taidehistoria kattaa koko visuaalisen kulttuurin kentän. Visuaalisen kulttuurin tutkimus onkin eräs ehdotus oppiaineen modernimmaksi nimeksi. Perinteisten kuvataiteen ja arkkitehtuurin ohella tutkimuskohteet ovat mitä moninaisimmat: taideteollisuus, kansantaide, lavastus, pukuhistoria, valokuva, kuvallinen viestintä, elokuva ja miljöö. Taiteentutkimus ei myöskään rajoitu vain ns. taideteoksiin vaan sulkee piiriinsä taideteorian, taidefilosofian, taidekritiikin, taidepolitiikan, taideinstituutiot sekä taiteen ja yhteiskunnan suhteet yleisemminkin. Tutkimustyössä käytetään hyväksi myös kirjallisuustiedettä, historiatieteitä ja yhteiskuntatieteitä sekä niiden kehittämää metodiikkaa.

216 216 Taideaineiden laitos Opiskelussa joudutaan kuitenkin kiinnittämään päähuomio taidehistorian keskeiseen aineistoon ja taiteentutkimuksen omiin metodeihin. Opiskelun päätavoitteena on oppia luonnehtimaan ja tulkitsemaan taidehistoriallista materiaalia ja ymmärtämään sen lähtökohtia. Perus- ja aineopinnot pyrkivät luomaan tälle taidolle pohjaa, tutustuttamaan peruskäsitteisiin ja tarjoamaan yleiskatsauksen taidehistoriaan. Taidehistoriaa opiskelleita henkilöitä tarvitsevat mm. museot, rakennussuojelu ja -tutkimustyö, taidehallinto, kirjastot, kaupungit, taiteilijajärjestöt sekä lehdistö ja muut viestintävälineet. Taidehistoria sopii yhdistettäväksi esimerkiksi kirjallisuustieteen tai historian opintoihin sekä muihin kyseisille aloille tähtääviin opintoihin. Hyödyllinen sivuaine taidehistoria on myös monille muille humanistisen tiedekunnan sekä muidenkin tiedekuntien opiskelijoille. Kuulustelut Siirtyminen opintokokonaisuudesta toiseen edellyttää edellisen opintokokonaisuuden suorittamista vähintään hyvin tiedoin. Opintokokonaisuus perusopinnot tentitään korkeintaan neljässä osassa. Suoritusjärjestys on vapaa. Tentin vastaanottaja ilmoitetaan laitoksen ilmoitustaululla. Opintokokonaisuus aineopinnot tentitään korkeintaan viidessä osassa (+ proseminaari). Tentit vastaanottaa ja yhteismerkinnän antaa aineen professori. PERUSOPINNOT 25 op Tavoite: Taiteen alueiden ja aikakausien tuntemus, jonka pohjalta opiskelija pystyy tunnistamaan, luonnehtimaan ja ajoittamaan tyylikaudet, keskeisimmät teokset ja taiteilijat. Opintokokonaisuus tentitään korkeintaan neljässä osassa. Suoritusjärjestys on vapaa. P1 Yleinen taidehistoria 8 op Pakollinen yleisen taidehistorian peruskurssi (3 op) sekä kirjallisuus: Honour, H.- Fleming, J., Maailman taiteen historia (1992) (A World History of Art; Konsten genom tiderna); Stangos, N. (toim.), Concepts of Modern Art (1985). P2 Suomen taidehistoria 8 op Pakollinen Suomen taidehistorian peruskurssi (3 op) sekä kirjallisuus: Ringbom, S. (toim.), Konsten i Finland (on saatavilla myös suomeksi) (1978) (tai erikseen sovittavat osuudet ARS- Suomen taide -kirjasarjasta); Pettersson, L., Suomalainen puukirkko (1989); Valkonen, M. - Valkonen, O., Suomen taide, osat: Vastakohtien aika ja Nykyaika (johdantotekstit) (1985, 1986). P3 Skandinavian taidehistoria 4 op Lindgren, M. ym., Svensk konsthistoria (1986); Gunnarson, T., Nordic Landscape Painting in the Nineteenth Century (1998). P4 Metodiopinnot 5 op Elovirta, A. & Lukkarinen, V. (toim.), Katseen rajat. Taidehistorian metodologiaa (1998); Wolff, Janet, The Social Production of Art (2. ed., 1993); Vakkari, J., Lähde ja silmä: kuvataiteen tutkimuksen historiaa ja perusteita (2000). Aineopinnot 45 op Tavoite: Taiteen tuntemuksen laajentami nen ja itsenäisen taidehistoriallisen ajattelun kehittäminen. Opintokokonaisuus tentitään korkeintaan viidessä osassa (+ proseminaari). A1 Suomen taidehistoria I 6 op ARS-Suomen taide 1-3 (1989) A2 Suomen taidehistoria II 6 op ARS-Suomen taide 4-6 (1990).

217 Mediakulttuuri 217 A3 Yleinen taidehistoria I 7 op Antiikki Spirey, N., Understanding Greek Sculpture. Ancient Readings, Modern Meanings (1997); Hannestad, N., Roman Art and Imperial Policy (1986). Renessanssi ja barokki Baxandall, M., Painting and Experience in Fifteenth-Century Italy (1989); Summerson, J., The Classical Language of Architecture (Arkitekturens klassiska språk)(1988); Cole, B., The Renaissance Artist at Work (1983) tai Colen vaihtoehtona White, J., Studies in Renaissance Art (1983); Rosand, D., Painting in Sixteenth-Century Venice. Titian, Veronese, Tintoretto (revised edition 1997); Lagerlöf, M., Ideal Landscape: Annibale Carracci, Nicolas Poussin and Claude Lorrain (1990). A4 Yleinen taidehistoria II 8 op Uusklassismi ja 1800-luku Honour, Hugh, Romanticism (1979); Nochlin, Linda, Realism (1972); Nochlin, Linda, Politics of Vision (1991); Bryson, N., Word and Image. French Painting of the Ancien Régime (1985) tai Word and Imagen vaihoehtona Bryson, N., Tradition and Desire. From David to Delacroix (1984) luku ja arkkitehtuurin historia Bergdoll, B., European Architecture (2000); Frampton, K., Modern Architecture. A Critical History (1980/2000); Moszynska, A., Abstract Art (1990); Fer, B. ym., Realism, Rationalism, Surrealism. Art between the Wars (1994); Hopkins, D., After Modern Art (2000). A5 Taidehistorian metodit ja historia 8 op Preziosi, D. (toim.), The Art of Art History. A Critical Anthology (1998); Elovirta, A. & Lukkarinen, V. (toim.), Katseen rajat. Taidehistorian metodologiaa (1998) tai Elovirta & Lukkarisen vaihtoehtona Fernie, E. (toim.), Art History and Its Methods. A Critical Anthology (1996); Carrier, D., Principles of Art History Writing (1993) tai Carrierin vaihtoehtona Kuusamo, A., Tyylistä tapaan (1996). A6 Proseminaari 10 op Proseminaari on yhden lukukauden mittainen, ja se järjestetään mahdollisuuksien mukaan sekä syksyllä että keväällä. Perusopinnot on suoritettava ennen osallistumista. Ilmoittautumislista on laitoksen ilmoitustaululla. MEDIAKULTTUURI Mediakulttuuri on taideaineiden ja tiedotusopin yhdessä tuottama monitieteinen opintokokonaisuus. Kokonaisuus tarjoaa moninäkökulmaisen kuvan mediakulttuurin ja sen tutkimuksen kehityksestä ja nykytilasta. Kohteina ovat eri tavoin välitetyt kuvallis-äänellisen mediakulttuurin muodot, mm. elokuva, televisio ja digitaalinen media sekä niiden kulttuuriset kontekstit ja käytännöt. Kokonaisuuden tarjoamalla tiedolla on käyttöä mm. opettajan, toimittajan, media-alan ja kulttuurihallinnon tehtävissä. Luentojen, harjoituskurssien ja kirjatenttien lisäksi opintojaksoja voi suorittaa esseillä, lukupiireillä yms. vaihtoehtoisilla suoritustavoilla. Suoritustavoista neuvotellaan kunkin opintojakson vastuuhenkilön kanssa. Tenttiminen tapahtuu sen tiedekunnan yleisenä tenttipäivänä, johon vastuulaitos kuuluu. Mediakulttuurin opinnot suositellaan aloitettaviksi yliopisto-opintojen toisena syksynä. Opintojaksot suositellaan suoritettaviksi opetussuunnitelmassa esitetyssä järjestyksessä. Aineopintojen loppuun saattamisen edellytyksenä ovat valmiiksi suoritetut perusopinnot tiedotusopissa tai jossain humanistisen tiedekunnan pääaineessa.

218 218 Taideaineiden laitos AINEOPINNOT (35 op) Kokonaisuuden suoritettuaan opiskelija kykenee tarkastelemaan analyyttisesti median rakenteita, sisältöjä ja kulttuurisia merkityksiä. A1 Tutkimustraditiot (4 op) Vastuulaitos: taideaineiden laitos Tavoitteena on antaa yleiskuva mediakulttuurin tutkimusalueesta ja tutkimusperinteistä. Opintojakso tarjoaa johdatuksen mediakulttuurin tutkimuksen peruskäsitteisiin ja niiden kehitykseen. Jakson suoritettuaan opiskelija tuntee tutkimusalueen ja hänellä on edellytykset sen yksityiskohtaisempaan opiskeluun. Luento ja/tai kirjallisuutta, yhteensä kolme teosta: Herkman, Juha: Audiovisuaalinen mediakulttuuri (2001) JA Strinati, Dominic: An Introduction to Theories of Popular Culture (1995) SEKÄ yksi seuraavista: Brunsdon, Charlotte D Acci, Julie Spigel, Lynn (eds.): Feminist Television Criticism. A Reader (1997), Lapsley, Robert Westlake, Michael: Film Theory. An Introduction (1989 tai uudempi), Tudor, Andrew: Decoding Culture (1999). A2 Mediakulttuurin historia (4 op) Vastuulaitos: tiedotusopin laitos Tavoitteena on tarjota yleiskuva mediakulttuurin historian tutkimisesta ja yksittäisten medioiden kehityksestä suhteutettuna sosiokulttuuriseen muutokseen. Opintojakson suoritettuaan opiskelija on perehtynyt audiovisuaalisten tuotantojen, sisältöjen ja yleisöjen muotoutumiseen historiallisesta näkökulmasta. Luento ja/tai kirjallisuutta, yhteensä kolme teosta: Salmi, Hannu: Elokuva ja historia (1993) JA Winston, Brian: Media Technology and Society (1998) SEKÄ yksi seuraavista: Honka- Hallila, Ari Laine, Kimmo Pantti, Mervi: Markan tähden. Yli sata vuotta suomalaista elokuvahistoriaa (1995), Koivunen, Anu: Isänmaan moninaiset äidinkasvot. Sotavuosien suomalainen naisten elokuva sukupuoliteknologiana (1995), Kortti, Jukka: Modernisaatiomurroksen kaupalliset merkit: 60-luvun kaupallinen televisiomainonta (2003), Pantti, Mervi: Kaikki muuttuu Elokuvakulttuurin jäl leenrakentaminen Suomessa 1950-luvulta 1970-luvulle (1998). A3 Kerronta ja lajityypit (4 op) Vastuulaitos: taideaineiden laitos Tavoitteena on tarjota perustiedot audiovisuaalisten tekstien lajeista ja ilmaisukielestä. Jakson suoritettuaan opiskelija kykenee analysoimaan erityyppisten mediatekstien sanallista, kuvallista ja ääneen perustuvaa kerrontaa, ymmärtää lajityyppien muotoutumisen mekanismeja ja hahmottaa mediasisältöjen välisiä suhteita. Luento ja/tai kirjallisuutta, yhteensä kolme teosta: Altman, Rick: Elokuva ja genre (2002) JA Koivunen, Anu Hietala, Veijo (toim.): Kanavat auki! Tv-tutkimuksen lukemisto (1997) SEKÄ yksi seuraavista: Bacon, Henry: Audiovisuaalisen kerronnan teoria (2000), Bordwell, David Thompson, Kristin: Film Art. An Introduction (1986 tai uudempi), Ellis, John: Visible Fictions: Cinema, Television, Video (1982 tai uudempi). A4 Tuotanto, talous ja instituutiot (3 op) Vastuulaitos: tiedotusopin laitos Tavoitteena on ymmärtää tiedonvälityksen ja viihteen organisaatioita osana mediamarkkinoita. Jaksossa syvennytään monikansallisten mediakonsernien ja suomalaisten mediaorganisaatioiden toimintaan. Jakson suoritettuaan opiskelija kykenee tarkastelemaan mediakulttuurin tuotannon taloudellisia ja institutionaalisia rakenteita ja intressejä. Luento ja/tai kirjallisuutta, yhteensä kaksi teosta: Nieminen, Hannu & Pantti, Mervi: Media markkinoilla (2004) JA yksi seuraavista: Cottle, Simon (ed.): Media Organisation and Production (2003); Croteau, David & Hoynes, William: The Business of Media. Corporate Media and the Public Interest (2001), Gripsrud, Jostein: The Dynasty Years. Hollywood Television and Critical Media Studies (1995), Hujanen, Taisto: The Power of Schedule (2002), Ruoho, Iiris: Utility Drama. Making of and Talking about the Serial Drama in Finland (2001), Wasko, Janet: Understanding Disney: The Manufacture of Fantasy (2001). A5 Kulttuuriset ja teknologiset muodot (4 op) Vastuulaitos: taideaineiden laitos

219 Mediakulttuuri 219 Tavoitteena on luoda katsaus mediamuotojen erityisyyksiin ja niiden keskinäisiin suhteisiin. Jaksossa paneudutaan myös faktan ja fiktion suhteisiin mediateksteissä. Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on edellytykset tarkastella median eri muotojen kiertoa kulttuurissa. Luento ja/tai kirjallisuutta, yhteensä kolme teosta: Hartely, John: Popular Reality. Journalism, Modernity and Popular Culture (1996) JA Lehtonen, Mikko: Post Scriptum. Kirja medioitumisen aikakaudella (2001) SEKÄ yksi seuraavista: Bolter, David J. Grusin, Richard: Remediation. Understanding New Media (1999), Huhtamo, Erkki: Virtuaalisuuden arkeologia. Virtuaalimatkailijan uusi käsi kirja (1995), Huhtamo, Erkki Kangas, Sonja: Mariosofia. Elektronisten pelien kulttuuri (2002), Järvinen, Aki Mäyrä, Ilkka (toim.): Johdatus digitaaliseen kulttuuriin (1999), Nichols, Bill: Introduction to Documentary (2001), Walker, John A. Chaplin, Sarah: Visual Culture. An Introduction (1997). A6 Yleisöt ja vastaanotto (4 op) Vastuulaitos: tiedotusopin laitos Tavoitteena on antaa perustiedot mediayleisöjen tutkimisesta erityisesti elokuva- ja televisiotutkimuksessa, tutustuttaa katseen ja katsomisen käsitteellistämiseen sekä vastaanoton erilaisiin muotoihin. Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee yleisö- ja vastaanottotutkimuksen traditioita ja niiden peruskäsitteitä. Luento ja/tai kirjallisuutta, yhteensä kolme teosta: Ruddock, Andrew: Understanding Audiences: Theory and Method (2001) SEKÄ kaksi seuraavista: Ang, Ien: Desperately Seeking the Audience (1991), Hills, Matt: Fan Cultures (2002), Kovala, Urpo Saresma, Tuija (toim.): Kulttikirja: tutkimuksia nykyajan kultti-ilmiöistä (2003), Kytömäki, Juha: Täytyy kattoo, jos saa kattoo. Sosiaalipsykologisia näkökulmia varhaisnuorten televisiokokemuksiin (1999), Seppänen, Janne: Katseen voima. Kohti visuaalista lukutaitoa (2001), Stacey, Jackie: Star Gazing. Hollywood Cinema and Female Spectatorship (1994). A7 Kulttuuri ja valta (4 op) Vastuulaitos: taideaineiden laitos Tavoitteena on ymmärtää kulttuurin ja vallan yhteen kietoutumista sekä historiallisesti että nykykulttuurissa. Jaksossa tutustutaan siihen, kuinka populaarit mediaesitykset tuottavat esimerkiksi kansallisia, etnisiä ja sukupuolisia identiteettejä. Jakson suoritettuaan opiskelija kykenee analysoimaan mediarepresentaatioita osana kamppailua yhteiskunnallisista merkityksistä. Luento ja/tai kirjallisuutta, yhteensä kolme teosta: Hall, Stuart: Identiteetti (1998 tai uudempi) JA Kellner, Douglas: Mediakulttuuri (1998) SEKÄ yksi seuraavista: Consalvo, Mia Paasonen, Susanna: Women & Everyday Uses of the Internet: Agency & Identity (2002), Hall, Stuart: Kulttuurin ja politiikan murroksia (1992), Grossberg, Lawrence: Mielihyvän kytkennät. Risteilyjä populaarikulttuurissa (1995), Kallioniemi, Kari Salmi, Hannu: Porvariskodista maailmankylään. Populaarikulttuurin historiaa (1995), Koivunen, Anu Paasonen, Susanna Pajala, Mari: Populaarin lumo. Mediat ja arki (2000), Rowe, Kathleen: The Unruly Woman. Gender and Genres of Laughter (1995), Strinati, Dominic: An Introduction to Studying Popular Culture (2000), Suoranta, Juha: Kasvatus mediakulttuurissa. Mitä kasvattajien tulee tietää (2003). A8 Mediatekstien analyysi (4 op) Vastuulaitos: taideaineiden laitos Suoritustapana itsenäinen harjoitustyö tai osallistuminen harjoitusryhmään. Jakson tavoitteena on oman tutkimuskysymyksen muotoileminen ja esittäminen itse rajatulle aineistolle. Jakson suoritettuaan opiskelijalla on valmiudet analysoida mediailmiöitä ja laatia niistä teoriakirjallisuuden ja aineiston luentaan perustuva kirjoitelma. Suositellaan suoritettavaksi aineopintojen loppuvaiheessa. A9 Projektiopinnot (4 op) Vastuulaitos: taideaineiden laitos Vaihtuvia ja valinnaisia opintoja esim. joltain seuraavista alueista: mediakulttuuri ja tietoyhteiskunta mediakulttuurin tuotanto ja teknologia

220 220 Taideaineiden laitos mediakulttuurin kontekstit ja yleisöt mediakulttuurin kielet ja lajityypit mediakerronta ja dramaturgia mediakasvatus lasten mediakulttuuri sukupuoli mediakulttuurissa musiikki- ja ääni-ilmaisu av- ja printtijournalismi mediakohtainen tutkimus (elokuva, televisio, video, radio jne.) mediakulttuurin uudet muodot (verkot, virtuaalimaailmat, käyttöliittymät, cd-romit, pelit jne.) mediataide työpajatyöskentely käsikirjoittamisen ja dramatisoinnin, ääni- ja kuvailmaisun, mediasuunnittelun tms. alueilla Kohdan suorittamisesta sovitaan erikseen vastuuhenkilön kanssa. MEDIAKULTTUURIN MAISTERIOHJELMA Maisteriohjelman opetukseen voivat osallistua vain keväällä 2005 järjestetyssä erillishaussa hyväksytyt opiskelijat. Syventävistä opinnoista muuten kuin maisteriohjelman osalta sovitaan erikseen professorin kanssa. Mediakulttuurin maisteriohjelma on kirjallisuuden ja viestintätieteiden alojen tuottama monitieteinen ohjelma, joka sijaitsee humanistisessa tiedekunnassa ja yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa taideaineiden ja tiedotusopin laitoksilla. Lukuvuosina ja toteutettava mediakulttuurin maisteriohjelma sisältää 80 opintopisteen laajuiset mediakulttuurin syventävät opinnot sekä mediakulttuurin opintoja tukevat muut opinnot (40 op), joista opiskelija sopii erikseen professorin kanssa. Ohjelma on sisällöltään tutkimuksellinen. Sen paino on teoria- ja metodiopinnoissa. Ohjelma tähtää pro gradu tutkielman tuottamiseen ja sen tutkielmaa edeltävät jaksot tukevat tutkimusaiheen löytämistä, tutkimusongelman muotoilua ja tieteelliseen kirjoittamiseen harjaantumista. Ohjelma toteutetaan a) kaikkien opiskelijoiden yhteisinä erikoistumisopintoina ja b) yksilöllisinä tutkielmaa tukevina ja tutkielmaopintoina. Ohjelma on seminaaripainotteinen ja edellyttää kolmena ensimmäisenä lukukautena opiskelijan aktiivista osallistumista opetukseen. SYVENTÄVÄT OPINNOT / maisteriohjelma (80 op) Syventävistä opinnoista muuten kuin maisteriohjelman osalta sovitaan erikseen professorin kanssa. S1 Tutkimusalueen historia (5 op) Luento, seminaarityöskentely ja/tai kirjallisuutta: Ohjeellinen kirjalista nähtävillä opintokokonaisuuden www-sivuilla ja ilmoitustauluilla. Kohdan suoritettuaan opiskelijalla on kokonaiskäsitys modernin mediakulttuurin historiallisesta kehityksestä ja 1900-luvuilla, hän tuntee historian jatkumot ja murtumat ja osaa sijoittaa mediakulttuurin nykyilmiöt historialliseen kontekstiinsa. S2 Teoriat ja metodit (5 op) Luento, seminaarityöskentely ja/tai kirjallisuutta: Ohjeellinen kirjalista nähtävillä opintokokonaisuuden www-sivuilla ja ilmoitustauluilla. Kohdan suoritettuaan opiskelijalla on kattava kuva eri tutkimusperinteissä esitetyistä mediakulttuuria koskevista teorioista sekä hyvä käsitys alueella käytettävistä moninaisista tuotannon, tekstien ja niiden käytön tutkimisen menetelmistä. S3 Mediakulttuurin ajankohtaiset kysymykset (5 op) Luento, seminaarityöskentely ja/tai kirjallisuutta: Ohjeellinen kirjalista nähtävillä opintokokonaisuuden www-sivuilla ja ilmoitustauluilla.

221 Mediakulttuuri 221 Kohdan suoritettuaan opiskelija kykenee sijoittamaan mediakulttuurin ajankohtaiset ja orastavat tutkimuskohteet nykykontekstiinsa sekä hahmottamaan mediakulttuurin tulevan kehityksen suuntia. S4 Tutkimuspraktikum (3 op) Praktikumissa perehdytään tutkimusaiheiden löytämiseen, tutkimusongelmien muotoiluun ja tieteellisen tekstin kirjoittamiseen. Praktikumin suoritettuaan opiskelijalla on valmiudet pro gradu -tutkielman käynnistämiseen. S5 Seminaari (5 op) Seminaarityö pohjustaa pro gradu -tutkielman laatimista. Seminaari sisältää tutkimussuunnitelman laatimisen, esitelmän, opponoinnin ja työn kirjoittamisen uudelleen saadun palautteen pohjalta. S6 Tutkielmaseminaari (3 op) Seminaari sisältää tutkimussuunnitelman ja tutkielman disposition laatimisen. S7 Erikseen sovittavat, tutkielmaa tukevat opinnot (14 op) Opintojakson voi suorittaa essein tai muulla erikseen sovittavalla tavalla. Jakson suoritettuaan opiskelija on syventynyt monipuolisesti pro gradu -tutkielmansa aihepiiriin ja työssä käytettäviin tutkimusmenetelmiin. S8 Tutkielma (40 op) JATKO-OPINNOT Jatko-opinnoista sovitaan erikseen professorin kanssa.

222 222 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista N:o 794/2004 Annettu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2004 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä kesäkuuta 1997 annetun yliopistolain (645/1997) 7 :n 3 momentin ja 9 :n 3 momentin nojalla, sellaisina kuin ne ovat laissa 715/2004: 1 luku Yleisiä säännöksiä 1 Soveltamisala Tässä asetuksessa säädetään yliopistolaissa (645/1997) tarkoitetuissa yliopistoissa suoritettavista alemmista ja ylemmistä korkeakoulututkinnoista sekä tieteellisistä ja taiteellisista jatkotutkinnoista. Yliopistoissa suoritettavista ammatillisista jatkotutkinnoista säädetään erikseen. 2 Koulutusala- ja tutkintokohtainen koulutusvastuu Tämän asetuksen liitteessä on luettelo koulutusaloista, tutkintojen nimistä sekä niistä yliopistoista, joissa tutkintoja voidaan suorittaa. 3 Alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen järjestäminen Alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtava koulutus voidaan järjestää oppiainepohjaisesti tai koulutusohjelmina. Ylempään korkeakoulututkintoon johtava alempaan korkeakoulututkintoon tai sitä tasoltaan vastaavaan koulutukseen pohjautuva koulutus voidaan järjestää myös koulutusohjelmana, johon on erillinen valinta. Korkeakoulututkintoon johtava koulutus voidaan järjestää myös kansainvälisenä yhteistyönä. 4 Vieraskieliset tutkinnot Yliopistolain 9 :n 3 momentin mukaisesta muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä suoritetusta tutkinnosta annetaan asetuksen liitteessä olevan suomen- tai ruotsinkielisen tutkintonimikkeen lisäksi liitteessä mainittu englanninkielinen tutkintonimike. 5 Opintojen mitoitus Opintojen mitoituksen peruste on opintopiste. Opintojaksot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä. 6 Kielitaito Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa: 1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä 2) vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Tällaiselta opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta määrää yliopisto. Yliopisto voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan 1 momentissa säädetyistä kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan. 2 luku Alempi korkeakoulututkinto 7 Alemman korkeakoulututkinnon tavoitteet Alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: 1) tutkintoon kuuluvien pää- ja sivuaineiden tai niihin rinnastettavien kokonaisuuksien taikka koulutusohjelmaan kuuluvien opin-

223 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 223 tojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen; 2) valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet; 3) edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen; 4) edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä; sekä 5) riittävä viestintä- ja kielitaito. Koulutus perustuu tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan ammatillisiin käytäntöihin. 8 Alempaan korkeakoulututkintoon vaadittavien opintojen laajuus Alempaan korkeakoulututkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 180 opintopistettä, jollei jäljempänä toisin säädetä. Yliopiston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. Kuvataiteen kandidaatin tutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 210 opintopistettä. Yliopiston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kolmessa ja puolessa lukuvuodessa. 9 Alemman korkeakoulututkinnon rakenne Alempaan korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voi kuulua: 1) perus- ja aineopintoja; 2) kieli- ja viestintäopintoja; 3) monitieteisiä opintokokonaisuuksia; 4) muita opintoja; sekä 5) asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Farmaseutin tutkinnossa opintoihin kuuluu pakollinen harjoittelu. Oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden perusopintojen laajuus on vähintään 25 opintopistettä. Oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden aineopintojen laajuus on yhdessä perusopintojen kanssa vähintään 60 opintopistettä. Tutkinnon pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden taikka koulutusohjelman aineopintoihin sisältyy vähintään 6 ja enintään 10 opintopisteen laajuinen opinnäyte. 10 Alemman korkeakoulututkinnon suorittaminen Tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava vähintään pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden taikka koulutusohjelman perus- ja aineopinnot sekä kieli- ja viestintäopinnot. Opiskelijan on osoitettava saavuttaneensa tutkinnolle, opinnoille ja opinnäytteelle asetetut tavoitteet sekä 6 :ssä tarkoitetun kielitaidon. Opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kun opiskelijalta ei vaadita 6 :n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa, yliopisto määrää kypsyysnäytteen kielestä erikseen. 11 Eräiden alempien korkeakoulututkintojen pohjalta suoritettava erikoistumiskoulutus Farmaseutin tutkinnon tai muun vastaavan tutkinnon pohjalta voidaan suorittaa farmaseutin erikoistumiskoulutus. Farmaseutin erikoistumiskoulutukseen kuuluu syventyminen erikoisalaan, tutkimus erikoisalalta ja erikoisalan ohjattu työkokemus. Farmaseutin erikoistumiskoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija perehtyy hyvin erikoisalaansa ja saavuttaa kyvyn toimia erikoisalallaan itsenäisesti. 3 luku Ylempi korkeakoulututkinto 12 Ylemmän korkeakoulututkinnon tavoitteet Koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: 1) pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden hyvä tuntemus ja sivuaineiden perusteiden tuntemus taikka koulutusohjelmaan kuuluvien syventävien opintojen hyvä tuntemus; 2) valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön; 3) valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; 4) valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen; sekä 5) hyvä viestintä- ja kielitaito.

224 224 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista Koulutus perustuu tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan ammatillisiin käytäntöihin. 13 Ylempään korkeakoulututkintoon johtavien opintojen laajuus Ylempään korkeakoulututkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 120 opintopistettä, jollei jäljempänä tässä pykälässä tai 14 :ssä toisin säädetä. Yliopiston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa. Erityisesti ulkomaalaisille opiskelijoille suunnattuun ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutusohjelmaan vaadittavien opintojen laajuus on vähintään 90 opintopistettä. Yliopiston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen sen laajuutta vastaavassa ajassa, kuitenkin korkeintaan kahdessa lukuvuodessa. Psykologian maisterin ja musiikin maisterin tutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 150 opintopistettä. Yliopiston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kahdessa ja puolessa lukuvuodessa. Eläinlääketieteen lisensiaatin ja lääketieteen lisensiaatin tutkintoihin vaadittavien opintojen laajuus on 180 opintopistettä. Yliopiston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. 14 Ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen järjestäminen ja laajuus ilman koulutukseen kuuluvaa alempaa korkeakoulututkintoa Lääketieteellisellä ja hammaslääketieteellisellä alalla yliopisto voi järjestää ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen siten, että koulutukseen ei kuulu alempaa korkeakoulututkintoa. Lääketieteen lisensiaatin tutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 360 opintopistettä, jos yliopisto järjestää ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen siten, että koulutukseen ei kuulu alempaa korkeakoulututkintoa. Yliopiston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kuudessa lukuvuodessa. Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 300 opintopistettä, jos yliopisto järjestää ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen siten, että koulutukseen ei kuulu alempaa korkeakoulututkintoa. Yliopiston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen viidessä lukuvuodessa. 15 Ylemmän korkeakoulututkinnon rakenne Ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voi kuulua: 1) perus- ja aineopintoja sekä syventäviä opintoja; 2) kieli- ja viestintäopintoja; 3) monitieteisiä opintokokonaisuuksia; 4) muita opintoja; sekä 5) asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Lääketieteen, hammaslääketieteen ja eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinnoissa, yhteiskuntatieteellisen alan tutkintoon kuuluvassa sosiaalityön koulutuksessa, proviisorin tutkinnossa sekä psykologian maisterin tutkinnossa opintoihin kuuluu pakollinen harjoittelu. Perusopinnoilla ja aineopinnoilla on 9 :n 2 momentissa tarkoitetut vähimmäislaajuudet. Syventävien opintojen laajuus on vähintään 60 opintopistettä. Tutkinnon pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden taikka koulutusohjelman syventäviin opintoihin sisältyy vähintään 20 ja enintään 40 opintopisteen laajuinen opinnäyte. 16 Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminen Tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava vähintään pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden syventävät opinnot taikka koulutusohjelman syventävät opinnot sekä tutkintoon mahdollisesti kuuluva yliopiston valvoma harjoittelu. Opiskelijan on suoritettava myös riittävät sivuaineopinnot, jollei niitä ole suoritettu alempaan korkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa. Opiskelijan on osoitettava saavuttaneensa tutkinnolle, opinnoille ja opinnäytteelle asetetut

225 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 225 tavoitteet sekä 6 :ssä tarkoitetun kielitaidon. Opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Opiskelijan ei tarvitse osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa samalla kielellä suoritettavaa ylempää korkeakoulututkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä, kun hän on osoittanut kielitaitonsa alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä. Kun opiskelijalta ei vaadita 6 :n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa, yliopisto määrää kypsyysnäytteen kielestä erikseen. 17 Euroopan yhteisön lainsäädännön noudattaminen Eläinlääketieteen, hammaslääketieteen ja lääketieteen lisensiaatin tutkintoihin, proviisorin tutkintoon sekä arkkitehdin tutkintoon johtavaa koulutusta sekä niiden pohjana olevaa alempaan korkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta järjestettäessä on noudatettava seuraavaa koulutuksen vähimmäistasoa koskevaa Euroopan yhteisön lainsäädäntöä: 1) hammaslääkärintointa koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annettu neuvoston direktiivi 78/687/ETY; 2) eläinlääkärien toimintaa koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annettu neuvoston direktiivi 78/1027/ETY; 3) tutkintotodistusten, todistusten ja muiden muodollista kelpoisuutta osoittavien asiakirjojen vastavuoroisesta tunnustamisesta arkkitehtuurin alalla sekä toimenpiteistä sijoittautumisoikeuden ja palveluiden tarjoamisen vapauden tehokkaan käyttämisen helpottamiseksi annettu neuvoston direktiivi 85/384/ETY; 4) tiettyä farmasian alan toimintaa koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annettu neuvoston direktiivi 85/432/ETY; sekä 5) lääkäreiden vapaan liikkuvuuden sekä heidän tutkintotodistustensa, todistustensa ja muiden muodollista kelpoisuutta osoittavien asiakirjojensa vastavuoroisen tunnustamisen helpottamisesta annettu neuvoston direktiivi 93/16/ETY. 4 luku Opettajankoulutusta koskevat säännökset 18 Opettajankoulutuksen tavoitteet Yliopistoissa järjestettävän opettajankoulutuksen erityisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet itsenäiseen toimintaan opettajana, ohjaajana ja kasvattajana. 19 Opettajankoulutuksen opinnot Opettajankoulutuksen opintoja ovat: 1) varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavat opinnot; 2) perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot, jotka antavat ammatillisia valmiuksia perusopetuslain (628/1998) 11 :n mukaan perusopetuksen oppimäärään kuuluvien kaikille yhteisten aineiden opettamiseen; 3) erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot; 4) oppilaanohjauksen ja opinto-ohjauksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot; 5) opettajan pedagogiset opinnot, jotka ovat didaktisesti painottuneita ja ohjattua harjoittelua sisältäviä kasvatustieteellisiä opintoja ja jotka voivat suuntautua erityisesti perusopetuksen, lukion, ammatillisen koulutuksen tai aikuiskoulutuksen tehtäviin; sekä 6) aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat perusopetuksen, lukion tai muun koulutuksen opetukseen kuuluvan oppiaineen hallintaa edistäviä opintoja. Edellä 1 momentin 1 5 kohdissa tarkoitetut opinnot ovat vähintään 60 opintopisteen laajuisia opintoja, joita järjestävät ne yliopistot, joilla on kasvatustieteellisen alan koulutusvastuu. Mainitun momentin 5 kohdassa tarkoitettu harjoittelu suoritetaan harjoittelukoulussa, muussa yliopiston hyväksymässä oppilaitoksessa tai muulla yliopiston hyväksymällä tavalla.

226 226 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista Edellä 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettuja aineenopettajan koulutukseen kuuluvia opetettavan aineen opintoja ovat ylemmän korkeakoulututkinnon pääaineessa tai siihen rinnastettavassa kokonaisuudessa perus-, aine- ja syventävät opinnot sekä muussa oppiaineessa tai siihen rinnastettavassa kokonaisuudessa perus- ja aineopinnot. 20 Opettajankoulutuksen rakenne Kasvatustieteen maisterin tutkintoon johtavaan koulutukseen voi sisältyä 19 :n 1 momentissa tarkoitettu luokanopettajakoulutus, erityisopettajan koulutus ja opinto-ohjaajan koulutus. Osa näihin koulutuksiin kuuluvista opinnoista voidaan suorittaa kandidaatin tutkintoon johtavassa koulutuksessa, joka on maisterin tutkinnon pohjana. Kasvatustieteen kandidaatin tutkintoon johtavaan koulutukseen voi sisältyä lastentarhanopettajan koulutus. Lastentarhanopettajan koulutukseen kuuluu 19 :n 1 momentissa tarkoitetut varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavat opinnot, luokanopettajan koulutukseen perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot, erityisopettajan koulutukseen erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot ja opinto-ohjaajan koulutukseen oppilaanohjauksen ja opinto-ohjauksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot. Samassa momentissa tarkoitetut opettajan pedagogiset opinnot kuuluvat kaikkiin edellä lueteltuihin koulutuksiin lastentarhanopettajan koulutusta lukuun ottamatta. Edellä 2 momentissa tarkoitettuja opettajankoulutuksen opintoja voidaan sisällyttää kasvatustieteen kandidaatin ja maisterin tutkintojen lisäksi muuhun soveltuvaan alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon tai niitä voidaan suorittaa myös erillisinä tutkinnon suorittamisen jälkeen. Ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen voi sisältyä aineenopettajan koulutus, johon kuuluvat 19 :n 1 momentissa tarkoitetut yhden tai kahden opetettavan aineen opinnot sekä opettajan pedagogiset opinnot. Opintoja voidaan suorittaa sekä tutkintoon kuuluvina että erillisinä. Osa aineenopettajan koulutukseen kuuluvista opinnoista voidaan suorittaa alempaan korkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa, joka on ylemmän korkeakoulututkinnon pohjana. 5 luku Tieteellinen ja taiteellinen jatkokoulutus 21 Tieteellisen ja taiteellisen jatkokoulutuksen tavoitteet Jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija: 1) perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa; 2) perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; sekä 3) saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen. Taideteollisella alalla jatkokoulutuksen tavoitteena voi olla 1 momentissa tarkoitettujen tavoitteiden lisäksi myös, että opiskelija saavuttaa valmiudet luoda itsenäisesti taiteellisen toteuttamisen menetelmiä tai korkeat taiteelliset vaatimukset täyttäviä tuotteita tai suoritteita. Kuvataidealalla, musiikin alalla sekä teatteri- ja tanssialalla jatkokoulutuksen tavoitteena voi olla 1 momentissa tarkoitettujen tavoitteiden ohella tai sijasta, että opiskelija saavuttaa valmiudet luoda itsenäisesti taiteellisen toteuttamisen menetelmiä tai korkeat taiteelliset vaatimukset täyttäviä tuotteita tai suoritteita. 22 Tohtorin tutkinnon suorittaminen Tohtorin tutkinnon suorittamiseksi jatkokoulutukseen otetun opiskelijan tulee: 1) suorittaa jatkokoulutuksen opinnot; 2) osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua; sekä 3) laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti. Kuvataidealalla, musiikin alalla, taideteollisella alalla ja teatteri- ja tanssialalla jatkokoulutukseen otettu opiskelija voi väitöskirjan laatimi-

227 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 227 sen sijaan antaa yliopiston määräämät julkiset opin- ja taidonnäytteet. Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä myös yliopiston riittäväksi katsoma määrä samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto taikka muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. 23 Lisensiaatin tutkinnon suorittaminen Jatkokoulutukseen otettu opiskelija voi suorittaa lisensiaatin tutkinnon, kun hän on suorittanut yliopiston määräämän osan jatkokoulutukseen kuuluvista opinnoista ja tutkintoon mahdollisesti sisältyvän erikoistumiskoulutuksen. Lisensiaatin tutkintoon kuuluu osana lisensiaatintutkimus, jossa opiskelija osoittaa hyvää perehtyneisyyttä tutkimusalaansa sekä valmiutta itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä. Musiikin alalla ja teatteri- ja tanssialalla lisensiaatin tutkintoon voi kuulua lisensiaatintutkimuksen sijasta myös julkiset opin- ja taidonnäytteet. Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä myös yliopiston riittäväksi katsoma määrä samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto taikka muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. 24 Lisensiaatin tutkintoon sisältyvä erikoistumiskoulutus Jatkokoulutuksessa suoritettavaan lisensiaatin tutkintoon voi sisältyä erikoistumiskoulutus. Tällöin tutkintoon kuuluu järjestelmällinen teoreettinen ja käytännöllinen syventyminen erikoisalaan, lisensiaatintutkimus omalta erikoisalalta ja erikoisalan ohjattu työkokemus. Lisensiaatin tutkintoon sisältyvän erikoistumiskoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija perehtyy hyvin omaan erikoisalaansa ja saavuttaa kyvyn toimia itsenäisesti omalla erikoisalallaan. 6 luku Erinäiset säännökset 25 Opintojen hyväksilukeminen Opiskelija saa tutkintoa suorittaessaan yliopiston päätöksen mukaan lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla. Opiskelija saa yliopiston päätöksen mukaan lukea hyväkseen sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja myös muulla tavoin osoitetulla osaamisella. 26 Todistukset Yliopisto antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan alemmasta ja ylemmästä korkeakoulututkinnosta tutkintotodistuksen, josta tulee käydä ilmi: 1) tutkintonimike ja koulutusala; 2) tutkinnon pääaine tai siihen rinnastettava kokonaisuus taikka koulutusohjelma; 3) tutkintoon mahdollisesti sisältyvä erikoistumiskoulutus ja sen erikoisala; 4) tutkinnon keskeinen sisältö; sekä 5) opiskelijan osoittama kielitaito; kielitaitoa merkittäessä on otettava huomioon suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa annetun valtioneuvoston asetuksen (481/2003) 19. Yliopiston jatkokoulutuksena suoritetusta tutkinnosta antamaan todistukseen sovelletaan, mitä 1 momentin 1 4 kohdassa säädetään. Yliopisto antaa pyynnöstä opiskelijalle todistuksen tämän suorittamista opinnoista myös opiskelun kestäessä. Yliopisto antaa henkilölle, joka on suorittanut yliopistossa tutkinnon tai opintoja, tutkintotodistukseen tai todistukseen erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitetun liitteen. Liitteessä annetaan riittävät tiedot yliopistosta samoin kuin tutkintotodistuksessa tai todistuksessa tarkoitetuista opinnoista ja opintosuorituksista sekä niiden tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä. Yliopisto, jossa voidaan suorittaa 19 :ssä tarkoitettuihin opettajankoulutuksen opintoihin kuuluva opintosuoritus, voi hakemuksesta an-

228 228 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista taa todistuksen siitä, että hakija on muulla tavalla kuin säädettyihin kelpoisuusvaatimuksiin kuuluvilla opinnoilla osoittanut hankkineensa opintosuoritusta vastaavat tiedot ja taidot. Tarvittaessa yliopisto voi asettaa todistuksen antamisen ehdoksi, että hakija suorittaa täydentäviä opintoja. 27 Oppiarvot Yliopisto voi oikeuttaa: 1) kauppatieteiden maisterin tutkinnon suorittaneen käyttämään ekonomin arvoa; 2) maatalous- ja metsätieteiden maisterin tutkinnon suorittaneen käyttämään agronomin tai metsänhoitajan arvoa; 3) kumotun kuvataidealan alemmasta ja ylemmästä korkeakoulututkinnosta annetun asetuksen (367/1993) mukaisen kuvataiteen tutkinnon suorittaneen käyttämään kuvataiteen kandidaatin arvoa ja mainitun asetuksen mukaisen Kuvataideakatemian loppututkinnon suorittaneen käyttämään kuvataiteen maisterin arvoa; sekä 4) aikaisemmin voimassa olleiden säännösten ja määräysten mukaisen kandidaatti -nimisen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneen käyttämään maisterin arvoa. 28 Koulutuksen ja tutkintojen kehittäminen Yliopiston tehtävänä on jatkuvasti arvioida ja kehittää tutkintoja, tutkintoihin kuuluvia opintoja sekä opetusta. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota tutkintojen, opetuksen, opintojen ohjauksen ja opiskelun laatuun, yhteiskunnan koulutustarpeisiin, tutkintojen ja opintojen kansalliseen ja kansainväliseen vastaavuuteen sekä koulutuksen tuloksellisuuteen. 7 luku Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset 29 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta Tällä asetuksella kumotaan seuraavat asetukset niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen: 1) eläinlääketieteellisistä tutkinnoista 21 päivänä huhtikuuta 1978 annettu asetus (298/1978); 2) farmasian tutkinnoista 30 päivänä maaliskuuta 1994 annettu asetus (246/1994); 3) filosofian tohtorin tutkinnosta 25 päivänä lokakuuta 1991 annettu asetus (1279/1991); 4) hammaslääketieteellisistä tutkinnoista 26 päivänä maaliskuuta 1976 annettu asetus (290/1976) 5) humanistisista ja luonnontieteellisistä tutkinnoista 18 päivänä maaliskuuta 1994 annettu asetus (221/1994); 6) kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta 21 päivänä huhtikuuta 1995 annettu asetus (576/1995); 7) kauppatieteellisistä tutkinnoista 31 päivänä tammikuuta 1995 annettu asetus (139/1995); 8) Kuvataideakatemian tutkinnoista 25 päivänä huhtikuuta 1997 annettu asetus (381/1997); 9) liikuntatieteellisistä tutkinnoista 22 päivänä huhtikuuta 1994 annettu asetus (327/1994); 10) lääketieteellisistä tutkinnoista 26 päivänä syyskuuta 1975 annettu asetus (762/1975); 11) maatalous-metsätieteellisistä tutkinnoista 17 päivänä helmikuuta 1995 annettu asetus (214/1995); 12) oikeustieteellisistä tutkinnoista 12 päivänä helmikuuta 1996 annettu asetus (86/1996); 13) psykologian tutkinnoista 3 päivänä toukokuuta 1996 annettu asetus (318/1996); 14) Sibelius-Akatemian tutkinnoista 3 päivänä helmikuuta 1995 annettu asetus (148/1995); 15) taideteollisen alan yliopistollisista tutkinnoista 3 päivänä kesäkuuta 1994 annettu asetus (440/1994); 16) teatteri- ja tanssialan yliopistollisista tutkinnoista 17 päivänä helmikuuta 1995 annettu asetus (216/1995); 17) teknistieteellisistä tutkinnoista 17 päivänä helmikuuta 1995 annettu asetus (215/1995); 18) teologisista tutkinnoista 7 päivänä huhtikuuta 1995 annettu asetus (517/1995); 19) terveystieteiden tutkinnoista 19 päivänä kesäkuuta 1997 annettu asetus (628/1997); sekä 20) yhteiskuntatieteellisistä tutkinnoista 30 päivänä maaliskuuta 1994 annettu asetus (245/1994).

229 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 229 Edellä 2 momentissa kumottavista asetuksista sovelletaan kuitenkin edelleen seuraavia lainkohtia: 1) farmasian tutkinnoista annetun asetuksen 5 a ja 14 a ; 2) humanistisista ja luonnontieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen liite ja 14 a ; 3) kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen liite; 4) Kuvataideakatemian tutkinnoista annetun asetuksen 3 ; 5) psykologian tutkinnoista annetun asetuksen 14 ; 6) Sibelius-Akatemian tutkinnoista annetun asetuksen 3 ; 7) taideteollisen alan yliopistollisista tutkinnoista annetun asetuksen 5 ja 6 ; 8) teknistieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen 5 ; 9) terveystieteiden tutkinnoista annetun asetuksen 10 ; 10) yhteiskuntatieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen liite sekä 4 a siltä osin kuin se koskee sosiaalityön koulutuksen koulutusvastuita ja 14 a. 30 Opiskelijoiden asema Opiskelijalla, joka tämän asetuksen voimaan tullessa opiskelee 29 :ssä kumottujen asetusten mukaista tutkintoa varten, on yliopistolain muuttamisesta annetun lain (715/2004) siirtymäsäännösten mukaisesti oikeus siirtyä opiskelemaan tämän asetuksen mukaan taikka jatkaa opintojaan kumottujen asetusten mukaan. Opiskelija voi lukea hyväkseen kumottujen asetusten mukaisiin opintoihin sisältyneet opintosuorituksensa tämän asetuksen mukaista tutkintoa varten yliopiston määräämällä tavalla. 31 Oikeustieteellisen alan tutkintonimikkeitä koskeva siirtymäsäännös Mitä laissa tai muussa asetuksessa säädetään oikeustieteen kandidaatista, tarkoittaa tämän asetuksen tultua voimaan myös oikeustieteen maisteria. 32 Lääketieteen ja hammaslääketieteen kandidaatin arvo Lääketieteellisen alan opiskelijalle voidaan myöntää edelleen lääketieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen 17 :n 3 momentin mukainen lääketieteen kandidaatin arvo, jos kaikki yliopistot, joilla on lääketieteellisen alan koulutusvastuu, järjestävät lääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavan koulutuksen ilman koulutukseen kuuluvaa alempaa korkeakoulututkintoa. Hammaslääketieteellisen alan opiskelijalle voidaan myöntää edelleen hammaslääketieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen 17 :n 4 momentin mukainen hammaslääketieteen kandidaatin arvo, jos kaikki yliopistot, joilla on hammaslääketieteellisen alan koulutusvastuu, järjestävät hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavan koulutuksen ilman koulutukseen kuuluvaa alempaa korkeakoulututkintoa. Neuvoston direktiivi 78/687/ETY (31978L0687); EYVL N:o L 233, , s. 10 Neuvoston direktiivi 78/1027/ETY (31978L1027); EYVL N:o L 362, , s. 7 Neuvoston direktiivi 85/384/ETY (31985L0384); EYVL N:o L 223, , s. 15 Neuvoston direktiivi 85/432/ETY (31985L0432); EYVL N:o L 253, , s. 34 Neuvoston direktiivi 93/16/ETY (31993L0016); EYVL N:o L 165, , s. 1 Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2004 Opetusministeri Johtaja Tuula Haatainen Markku Mattila

230 230 HUMANISTINEN TIEDEKUNTA Tiedekunnan kanslia Kanslerinrinne 1 (Pinni B, 4. krs), huoneet B 4144 ja B 4145 avoinna klo ja puh. (03) ja (03) faksi (03) sähköposti: [email protected] [email protected] kotisivut: postiosoite: Humanistinen tiedekunta Tampereen yliopisto Erilaisissa opintoihin liittyvissä asioissa ja ongelmissa voit ottaa yhteyttä seuraaviin henkilöihin: DEKAANI: professori FT MARJA-LEENA PIITULAINEN VARADEKAANIT: professori FT PERTTI HAAPALA ja professori FT TIMO LEISIÖ dekaani tavattavissa sopimuksen mukaan johtaa tiedekuntaa ja toimii tiedekuntaneuvoston puheenjohtajana Opintoja koskevat dekaanin päätökset valmistellaan tiedekunnan kansliassa. Esimerkiksi todistusanomukset jätetään tiedekunnan kansliaan. Todistukset myöntää dekaani, ja valmiin todistuksen opiskelija voi noutaa itse aktuuarinkansliasta tai saada postitse. HALLINTOPÄÄLLIKKÖ: HM, KM HEIKKI EILO tavattavissa Pinni B-rakennuksessa, huone B 4146, puh toimii tiedekunnan esittelijänä (mm. jatkotutkintoihin liittyvät asiat) OPINTOASIAIN PÄÄLLIKKÖ: FT TERTTU ORPANA tavattavissa maanantaisin klo ja torstaisin klo 9-11 Pinni B-rakennuksessa, huone B 4133, puh , muuna aikana sopimuksen mukaan toimii tiedekunnan esittelijänä opintoasioissa antaa opintojen ohjausta tutkinnon rakenteen ja opintosuunnitelmien osalta SUUNNITTELIJA: FM TUIJA PUNTANEN tavattavissa parhaiten ma-pe klo ja Pinni B-rakennuksessa, huone B 4134, puh neuvoo kv-asioihin liittyvissä kysymyksissä, mm. ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksilukemisessa antaa opintojen ohjausta (mm. JOO-hakemukset) englanninkieliset todistukset ennen v tutkinnon suorittaneille

231 231 OSASTOSIHTEERI: YO-MERKONOMI SIRKKA LAMMINEN tavattavissa maanantaista perjantaihin klo ja Pinni B-rakennuksessa, huone B 4145, puh ottaa vastaan ja tarkastaa vieraiden kielten ja käännöstieteen opiskelijoiden todistusanomukset (HuK ja FM) huolehtii uusien opiskelijoiden poissaoloanomuksista antaa yleistä opintoneuvontaa HALLINTOASIAINSIHTEERI: EKONOMI MERITA KALLIOINEN tavattavissa maanantaista perjantaihin klo ja Pinni B-rakennuksessa, huone B 4144, puh ottaa vastaan ja tarkastaa historian, suomen kielen, etnomusikologian ja kirjallisuusaineiden opiskelijoiden todistusanomukset (HuK ja FM) sekä näyttelijäntyön opiskelijoiden todistusanomukset antaa yleistä opintoneuvontaa

232