Kaija Tarvainen hallintojohtaja, esittelijä ja sihteeri kunnanjohtaja, vara esittelijä ja Petteri Ristikangas sihteeri

Transkriptio

1 1 KOKOUSAIKA klo KOKOUSPAIKKA Hallintojohtajan työhuone SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET MUUT SAAPUVILLA OLLEET LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS ASIAT :t 1-11 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Kirjoita Puheenjohtaja PÖYTÄKIRJAN ALLE- KIRJOITUS JA VAR- MENNUS Jäsen Paikalla Varajäsen Paikalla Jouko Voutilainen, puheenjoht. Heta Nuutinen, 1. varajäsen Pertti Julkunen, varapuheenjoht. Lea Harjumäki, 2 varajäsen Tuula Pulkkinen, jäsen Ulla Julkunen, 3. varajäsen Pirjo Hänninen, jäsen Helena Kautto, 4. varajäsen Kim Tamio, jäsen Matti Laukkanen, 5. varajäsen Ritva Väätäinen, 6. varajäsen Kaija Nousiainen varajäsen / Vesa-Matti Lintunen varajäsen Nimi Virka Paikalla Kaija Tarvainen hallintojohtaja, esittelijä ja sihteeri kunnanjohtaja, vara esittelijä ja Petteri Ristikangas sihteeri Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. npitäjä PÖYTÄKIRJAN TAR- KASTUS Jouko Voutilainen Tarkastusaika Tervo Allekirjoitukset Kaija Tarvainen PÖYTÄKIRJA ON PI- DETTY YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ Pertti Julkunen NN Pirjo Hänninen Paikka ja pvm Tervo Virka-asema Allekirjoitus toimistosihteeri Saini Malinen

2 2 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Keskusvaaliltk 1 Tervon kunnan hallintosäännön (Kvalt ) 7 :n mukaan toimielinten kokoukset pidetään toimielinten päättäminä aikoina. Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai, kun enemmistö jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä. 8 :n mukaan kokouskutsun antaa puheenjohtaja ja hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat (asialista). Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. 10 :n mukaan toimielimen jäsenen, joka on estynyt saapumasta kokoukseen, on kutsuttava varajäsen sijaansa. Milloin jäsen on esteellinen käsittelemään jotakin asiaa kokouksessa tai esteen vuoksi ei voi osallistua jonkin asian käsittelyyn, hän voi kutsua varajäsenen kokoukseen sitä asiaa käsittelemään. Myös puheenjohtaja tai esittelijä voi toimittaa kutsun varajäsenelle. 16 :n mukaan asiat päätetään toimielimen kokouksessa viranhaltijan esittelystä. Esittelijänä keskusvaalilautakunnassa hallintojohtaja/keskusvaalilautakunnan sihteeri. Esittelijän ollessa poissa tai esteellinen, esittelijänä toimii sijaiseksi määrätty. Toimielin voi erityisestä syystä päättää, että asia käsitellään puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä. Jäsenten ja varajäsenten esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain :ssä säädetään. Tämä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että ehdokasasettelun jälkeen keskusvaalilautakunnan jäsenenä oleva ehdokas ja ehdokkaan puoliso ovat esteellisiä osallistumaan ehdokasasettelusta päättämiseen puolisoaan koskevan listan osalta, ennakkoäänten laskentaan, tarkastuslaskentaan ja vaalien tuloksen vahvistamiseen. Vaalilain ( /361) 14 :n mukaan kunnan keskusvaalilautakunta on päätösvaltainen viisijäsenisenä. Keskusvaalilautakunnan sihteerin päätösesitys: Kokouksen puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Päätös: Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. n tarkastajien nimikirjaimet

3 3 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALITSEMINEN Keskusvaaliltk 2 Tervon kunnan hallintosäännön (Kvalt ) 19.n mukaan pöytäkirja tarkistetaan toimielimen päättämällä tavalla. Keskusvaalilautakunnan sihteerin päätösesitys: valitsee kaksi jäsentä kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi. Päätös: ntarkastajiksi valittiin Pertti Julkunen ja Pirjo Hänninen. n tarkastajien nimikirjaimet

4 4 TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Keskusvaaliltk 3 Tervon kunnan hallintosäännön (Kvalt )11 :n mukaan asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi päättää ottaa käsiteltäväksi sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. Keskusvaalilautakunnan sihteerin päätösesitys: päättää asialistan hyväksymisestä kokouksen työjärjestykseksi. Päätös: Esityslista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi. n tarkastajien nimikirjaimet

5 5 VUODEN 2017 KUNTAVAALIT: KUNNAN ÄÄNESTYSPAIKAT, VAALIVIRANOMAISET JA ULKO- MAINONTA Keskusvaaliltk 4 (Khall ) n tarkastajien nimikirjaimet Kuntavaalit toimitetaan sunnuntaina Ennakkoäänestyksen ajanjakso on kotimaassa (keskiviikosta tiistaihin) ja ulkomailla (keskiviikosta lauantaihin). Suomalaisessa laivassa ulkomaan ennakkoäänestys voidaan aloittaa jo keskiviikkona Vaaleissa valittavien valtuustojen toimikausi alkaa ja kestää vuoden 2021 toukokuun loppuun. 1. Vaalilainsäädäntö Vuoden 2017 kuntavaalit ovat ensimmäiset uuden kuntalain (410/2015) 15 :n mukaiset vaalit: Valtuutetut ja varavaltuutetut valtuustoon valitaan kunnassa toimitettavissa kuntavaaleissa. Valtuuston toimikausi on neljä vuotta ja se alkaa vaalivuoden kesäkuun alusta. Kuntavaalit toimitetaan välittöminä, salaisina ja suhteellisina. Kaikilla äänioikeutetuilla on yhtäläinen äänioikeus. Kuntavaalien toimittamisesta säädetään vaalilaissa (714/1998) ja kuntarakennelaissa (1698/2009). Lisäksi noudatetaan vaalilakiin (714/1998) vuosina 2013, 2015 ja 2016 tehtyjä muutoksia: Vuoden 2013 muutokset (HE 27/2013 v.p.) Vaalilain muutos (496/2013) tuli voimaan ja sen merkittävimmät muutokset, joista osaa sovellettiin jo vuosien 2014 ja 2015 vaaleissa, olivat: - 16 : Vaalilautakunnalle mahdollisuus ottaa avustavaa henkilöstöä sekä äänestyslippujen laskentaan että tietojärjestelmien käyttöön; - 17 : Kotiäänestyksen vaalitoimitsijat nimittää kunnan keskusvaalilautakunta; - 41 : Keskusvaalilautakunnan kokous, jossa ehdokaslistojen yhdistelmä laaditaan, on aloitettava torstaina 31. päivänä ennen vaalipäivää viimeistään kello 16. Puolueen ja valitsijayhdistyksen ehdokkaat ryhmitellään yhdistelmässä yhdelle tai useammalle palstalle ylhäältä alaspäin; - 48 : Yleinen ennakkoäänestyspaikka ei saa viikonloppuna olla avoinna ennen kello 9:ää eikä kello 18:n jälkeen : Vaalipäivän äänestyksessä on mahdollista, lähinnä silloin, jos äänestyspaikka ei ole esteetön, tehdä äänestysmerkintä muutoinkin kuin äänestyskopissa, edellyttäen, että vaalisalaisuus säilyy eikä äänestäjälle aiheudu siitä kohtuutonta haittaa; - 87 : Tarkastuslaskenta on aloitettava vaalipäivää seuraavana maanantaina viimeistään kello 12; - 95 : Kuntavaalien tuloksen vahvistamiskokous on aloitettava keskiviikkona 3. päivänä vaalipäivän jälkeen viimeistään kello 18; : Valitsijayhdistyksen voi perustaa vähintään kolme äänioikeutettua kunnan asukasta niissä kunnissa, joissa on asukkaita enintään 1500 ja vähintään viisi äänioikeutettua kunnan asukasta niissä kunnissa, joissa asukkaita on Muissa kunnissa valitsijayhdistyksen perustamiseen tarvitaan edelleen vähintään 10 äänioikeutettua kunnan asukasta.

6 6 Vuoden 2015 muutokset (HE 290/2014 v.p.) Vaalilain muutos (563/2015) tuli voimaan Sen merkittävimmät muutokset liittyivät uuden kuntalain säätämiseen ja olivat seuraavat: - koko laki: Sana kunnallisvaalit muutettiin sanaksi kuntavaalit; : Kuntavaalien vaalipäivä on huhtikuun kolmas sunnuntai (jos kolmas sunnuntai osuu pääsiäispäiväksi tai sen jälkeiseksi sunnuntaiksi, vaalipäivä siirtyy pääsiäispäivää edeltäväksi sunnuntaiksi). Vuoden 2016 muutokset (HE 16/2016 v.p.) Vaalilain muutos (361/2016) tuli voimaan Sen merkittävimmät muutokset liittyivät vaaliviranomaisten kelpoisuus- ja esteellisyysasioihin ja olivat seuraavat: - uusi 9 a : Lakiin lisättiin säännös, jonka mukaan vaaliviranomaisen on toimittava tehtävässään puolueettomasti; - 14 : Kunnan keskusvaalilautakunnan toiminnassa sovelletaan hallintolain :n esteellisyyssääntelyä; - 15 ja 16 : Vaalilautakunnan jäsenenä tai varajäsenenä ei saa olla ehdokas. Vaalilautakunnan toiminnassa ei sovelleta hallintolain esteellisyyssääntelyä. Vaalitoimikunnan jäsenenä tai varajäsenenä ei saa olla ehdokas eikä myöskään hänen puolisonsa (aviopuolisot sekä avioliitonomaisessa suhteessa tai rekisteröidyssä parisuhteessa elävät), lapsensa, sisaruksensa tai vanhempansa. Vaalitoimikunnan toiminnassa ei sovelleta hallintolain esteellisyyssääntelyä; - 17 : Vaalitoimitsijana ei saa olla ehdokas eikä myöskään hänen puolisonsa (avio-puolisot sekä avioliitonomaisessa suhteessa tai rekisteröidyssä parisuhteessa elävät), lapsensa, sisaruksensa tai vanhempansa. Vaalitoimitsijan toimintaan ei sovelleta hallintolain esteellisyyssääntelyä; - 58 ja 73 : Äänestäjän avustajana ei saa olla ehdokas eikä myöskään hänen puolisonsa (aviopuolisot sekä avioliitonomaisessa suhteessa tai rekisteröidyssä parisuhteessa elävät), lapsensa, sisaruksensa tai vanhempansa. Ajantasainen vaalilaki löytyy osoitteesta: Lisäksi Suomen Perustuslaki (731/1999) määrittelee vaaleihin liittyviä säädöksiä. Kuntajaon muutosten vaikutus Kuntarakennelain (1698/2009) 23 :n 1 momentin mukaan kuntajaon muutoksen voimaantuloa edeltävänä vuonna toimitettavat kuntavaalit toimitetaan uutta kuntajakoa noudattaen. Koska kuntavaalit toimitetaan nyt siis huhtikuussa 2017, sanottu sääntely koskee niitä kuntajaon muutoksia, jotka tulevat voimaan Hallituksen esityksen (HE 268/2014 v.p.) perusteluiden mukaan valtioneuvoston tulee näissä tapauksissa tehdä kuntajaon muutosta koskeva päätös viimeistään vaalivuotta edeltävän vuoden (siis vuoden 2016) loppuun mennessä. n tarkastajien nimikirjaimet

7 7 Toistaiseksi ei ole tiedossa sellaisia kuntajaon muutoksia, jotka tulisivat voimaan Valtuuston päätös valtuutettujen lukumäärästä Kuntalain 16 :n 2 momentin mukaan valtuuston päätös valittavien valtuutettujen saman pykälän 1 momentissa tarkoitettua lukumäärää suuremmasta lukumäärästä on ilmoitettava oikeusministeriölle vaalivuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä eli siis viimeistään Tervon kunnassa valtuutettujen lukumääräksi päätettiin 17 (seitsemäntoista) lukien (Kvalt ). Tieto päätöksestä on toimitettu oikeusministeriöön. Ilmoitusten perusteella oikeusministeriön vaalitietojärjestelmän pääkäyttäjä merkitsee kunkin kunnan kohdalle vaalitietojärjestelmään valittavien valtuutettujen lukumäärän siten, että se on kuntien tarkistettavissa ja kuitattavissa, yhdessä seuraavassa luvussa tarkoitettujen ennakkoäänestyspaikka- ym. tietojen kanssa, viimeistään perjantaina kello 12 (ks. tämän kirjeen sivut 5-6). 3. Äänioikeus Äänioikeudesta kuntavaaleissa säädetään perustuslaissa ja kuntalaissa. ( /563). Kuntavaaleissa äänioikeutettu on jokainen viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttävä henkilö, joka on a) Suomen tai muun EU:n jäsenvaltion taikka Islannin ja Norjan kansalainen ja jonka kotikunta kyseinen kunta on 51. päivänä ennen vaalipäivää; tai b) muun valtion kansalainen, jonka kotikunta kyseinen kunta on 51. päivänä ennen vaalipäivää ja jolla on ollut yhtäjaksoisesti kotikunta Suomessa kahden vuoden ajan laskettuna 51. päivästä ennen vaalipäivää; tai c) EU:n tai Suomessa toimivan kansainvälisen järjestön palveluksessa ja jolla on asuinpaikka kyseisessä kunnassa 51. päivänä ennen vaalipäivää edellyttäen, että hänen tietonsa on tallennettu hänen pyynnöstään väestötietojärjestelmään ja että hän on kirjallisesti ilmoittanut maistraatille viimeistään 52. päivänä ennen vaalipäivää haluavansa käyttää äänioikeuttaan kuntavaaleissa. Äänioikeus kuntavaaleissa on sidottu asianomaisessa kunnassa asumiseen. Siten esimerkiksi pysyvästi ulkomailla asuvat suomalaiset (ulkosuomalaiset) eivät ole äänioikeutettuja kuntavaaleissa, vaikka ovatkin Suomen kansalaisia. Kuntavaalien äänioikeutta ei voi menettää muutoin kuin muuttamalla pysyvästi ulkomaille. 4. Vaalikelpoisuus valtuustoon Yleisestä vaalikelpoisuudesta kunnan luottamustoimiin säädetään kuntalain (365/1995) 33 :ssä. Vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö: 1) jonka kotikunta kyseinen kunta on; n tarkastajien nimikirjaimet

8 8 2) jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kunnallisvaaleissa sinä vuonna, jona valtuutetut valitaan tai vaali muuhun luottamustoimeen toimitetaan; ja 3) joka ei ole holhouksen alainen. Ehdokkaaksi valtuustoon valitsemista varten voidaan asettaa vain henkilö, joka on antanut kirjallisen suostumuksensa valtuutetun toimen vastaanottamiseen. 34 :n mukaan vaalikelpoinen valtuustoon ei ole: 1) valtion virkamies, joka hoitaa välittömästi kunnallishallintoa koskevia valvontatehtäviä; 2) kunnan palveluksessa oleva henkilö, joka toimii kunnanhallituksen tai lautakunnan tehtäväalueen johtavassa tehtävässä tai sellaiseen rinnastettavassa vastuullisessa tehtävässä; 3) kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa oleva henkilö, joka asemaltaan voidaan rinnastaa 2 kohdassa tarkoitettuun kunnan palveluksessa olevaan henkilöön; eikä 4) kuntayhtymän jäsenkunnan valtuuston osalta kuntayhtymän palveluksessa oleva henkilö, joka asemaltaan voidaan rinnastaa 2 kohdassa tarkoitettuun kunnan palveluksessa olevaan henkilöön. Edellä tarkoitetussa palvelussuhteessa oleva on vaalikelpoinen valtuutetuksi, jos palvelussuhde päättyy ennen kuin valtuutettujen toimikausi alkaa. Kuntalain 34 :n tulkinnasta on runsaasti korkeimman hallinto-oikeuden oikeuskäytäntöä. Kuntaliiton yleiskirjeessä 11/2016, ohjeistetaan säännöksen tulkintaa, oheismateriaali 2. Uuden kuntalain (410/2015) luottamushenkilöitä koskevaa 10 lukua sovelletaan lukien. Yleinen vaalikelpoisuus, vaalikelpoisuus valtuustoon ja vaalikelpoisuuden menettäminen säännellään samalla tavoin uudessa ja vanhassa kuntalaissa. Kunnanhallituksen, lautakuntien ja muiden toimielinten jäsenet valitaan vuoden 2017 kesäkuussa. Yleiskirje näiden toimielinten valintaan vaikuttavista seikoista lähetetään keväällä Ehdokasasettelu Kuntavaaleissa voivat ehdokkaita asettaa Vaalilain 146 :n mukaan: 1) puolueet; 2) äänioikeutetut, jotka ovat perustaneet valitsijayhdistyksen. ( /563) Ehdokkaita asetettaessa kahdella tai useammalla puolueella on oikeus yhtyä vaaliliitoksi sopimalla siitä keskenään. Kahdella tai useammalla valitsijayhdistyksellä on oikeus vastaavalla tavalla muodostaa yhteislista. 6. Äänestyspaikat vuoden 2017 kuntavaaleissa Perustuslain 14 :n 3 momentin mukaan julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa n tarkastajien nimikirjaimet

9 9 häntä itseään koskevaan päätöksentekoon. Tämän nojalla kunnan tehtävänä on huolehtia siitä, että äänioikeutettujen äänestysmahdollisuudet vaaleissa ovat riittävät sekä ennakkoäänestyksessä että vaalipäivänä. Oikeusministeriö pitää ennakkoäänestyspaikkojen ja vaalipäivän äänestyspaikkojen riittävää lukumäärää yhtenä keskeisenä tekijänä hyvän äänestysaktiivisuuden saavuttamiselle kuntavaaleissa. Yleisten ennakkoäänestyspaikkojen määrääminen Vaalilain 9 :n mukaan kunnanhallitus päättää kotimaan yleisten ennakkoäänestyspaikkojen lukumäärästä ja sijainnista kunnassa. Jokaisessa kunnassa on oltava vähintään yksi ennakkoäänestyspaikka, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Kunnanhallituksen asiana on myös tehdä ennakkoäänestyksen toimittamista varten tarvittavat hankinnat siten kuin hankinnat kunnassa suoritetaan. Jos kunta järjestää ennakkoäänestyksen jonkin ulkopuolisen tahon tiloissa, esimerkiksi Postin (Posti Group Oyj) ylläpitämissä pisteissä (postit ja tilapäiset pisteet) tai kauppakeskuksen aulatilassa, se sopii siitä itsenäisesti suoraan asianomaisen tahon kanssa. Yleisiä ennakkoäänestyspaikkoja määrätessään kunnanhallituksen on otettava huomioon tämän kirjeen liitteessä 1 mainitut näkökohdat. Vaalipäivän äänestyspaikkojen määrääminen Vaalilain 8 :n mukaan kunta muodostaa yhden äänestysalueen, jollei sitä ole tarpeen jakaa useampaan äänestysalueeseen. Äänestysalueiden koosta taikka asukasmäärästä ei vaalilaissa ole tarkempia määräyksiä. Äänestysalueista päättää valtuusto. Vuoden 2017 kuntavaaleissa noudatetaan sitä äänestysaluejakoa, joka tulee voimaan 15. päivänä lokakuuta 2016 ja joka perustuu kuntien mennessä maistraateille ilmoittamiin äänestysaluejakopäätöksiin. Jokaisella äänestysalueella on kunnanhallituksen päätöksellä määrätty vaalipäivän äänestyspaikka. Vaalipäivänä äänestäjä voi äänestää vain sen äänestysalueen äänestyspaikassa, joka on merkitty äänioikeusrekisteriin hänen kohdalleen. Oikeusministeriö suosittelee, että päättäessään vaalipäivän äänestyspaikoista kunnat noudattavat soveltuvin osin tämän kirjeen liitteessä 1 olevia yleisiä ennakkoäänestyspaikkoja koskevia kriteereitä. Viime vuosina kunnat ovat vähentäneet merkittävästi äänestysalueidensa määrää. Tämä on siten merkinnyt tuntuvaa heikennystä äänioikeutettujen mahdollisuuksiin äänestää vaalipäivänä. Ministeriö suosittelee, että jatkossa nykyistä äänestysalueiden määrää ei enää vähennettäisi ilman pakottavaa tarvetta, vaan päinvastoin tutkittaisiin mahdollisuuksia lisätä äänestysalueiden määrää seuraaviin vaaleihin. Mahdollinen äänioikeusrekisterin käyttö vaalipäivän äänestyksessä (ks. tämän kirjeen s. 8) ei ole peruste vähentää äänestysalueiden määrää. Äänestyspaikkoja koskevien päätösten aikataulu ja vaalitietojärjestelmään merkittävät tiedot n tarkastajien nimikirjaimet

10 10 Kunnanhallituksen tulee tehdä päätökset yleisistä ennakkoäänestyspaikoista ja vaalipäivän äänestyspaikoista hyvissä ajoin siten, että paikat voidaan merkitä oikeusministeriön vaalitietojärjestelmään (VAT) perjantaihin mennessä. Vaalilain 9 :n 4 momentin mukaisesti kunnanhallituksen on huolehdittava siitä, että Väestörekisterikeskuksen ylläpitämään äänestyspaikkarekisteriin, jona toimii oikeusministeriön vaalitietojärjestelmän pohjatietojärjestelmä, merkitään Väestörekisterikeskuksen määräämällä tavalla jokaisen kunnassa olevan yleisen ennakkoäänestyspaikan nimi, käyntiosoite, aukiolopäivät ja päivittäiset aukioloajat sekä vaalipäivän äänestyspaikan nimi ja käyntiosoite sekä muut Väestörekisterikeskuksen määräämät tiedot. Väestörekisterikeskus antaa kunnanhallituksille tarkempia ohjeita tietojen ilmoittamisesta pohjatietojärjestelmään joulukuussa 2016 lähetettävässä kirjeessään. Samoin VAT-ohjeessa nro 2b tulee olemaan tarkemmat ohjeet tietojen ilmoittamisesta. Näihin ohjeisiin on huolellisesti tutustuttava ja niitä tarkoin noudatettava. Ennakkoäänestyspaikkojen ja vaalipäivän äänestyspaikkojen tiedot on merkittävä pohjatietojärjestelmään viimeistään perjantaina klo 12. Äänestyspaikkatietojen merkitsemisen ohessa pohjatietojärjestelmään merkittävät muut tiedot Kunnan keskusvaalilautakunnan on samassa määräajassa huolehdittava myös siitä, että pohjatietojärjestelmään merkitään keskusvaalilautakunnan voimassa olevat yhteystiedot vuoden 2017 kuntavaaleissa ja että tiedot kuitataan järjestelmässä tarkistetuiksi. Erityisesti tulee huolehtia, että pohjatietoihin merkitään - ilmoituskortille tulostuva kunnan keskusvaalilautakunnan puhelinnumero (ns. yleisöpuhelin) ja - vaaliluettelon toimitusosoite, jonka tulee olla käyntiosoite (ei PL-osoite). Tässä yhteydessä keskusvaalilautakunnan tulee myös tarkistaa pohjatietojärjestelmään merkitty kunnassa valittavien valtuutettujen lukumäärä. Pohjatietojärjestelmässä tulee olemaan kuntalain 16 :n 1 momentin mukaisesti määräytyvä valtuutettujen lukumäärä tai kunnan oikeusministeriölle mennessä ilmoittama lukumäärä (ks. tämän kirjeen s. 3). Kaikkien edellä mainittujen tietojen, siis - ennakkoäänestyspaikkatietojen, - vaalipäivän äänestyspaikkojen tietojen, - keskusvaalilautakunnan yhteystietojen sekä - vaaliluettelon toimitusosoitteen ja - kunnassa valittavien valtuutettujen lukumäärän, tulee ehdottomasti olla oikein, koska ne (kahta viimeksi mainittua lukuun ottamatta) tulostetaan äänioikeutetuille lähetettävään ilmoituskorttiin ja sen liitteelle. n tarkastajien nimikirjaimet

11 11 Kunnan tehtävä on huolehtia siitä, että pohjatietojärjestelmässä tiedot ovat klo 12 lopullisesti siinä muodossa kuin niitä käytetään vuoden 2017 kuntavaaleissa. Vastuu tietojen oikeellisuudesta on siis kunnalla. 7. Kunnan vaaliviranomaisten kelpoisuudesta ja esteellisyydestä Vaalilain vaaliviranomaisia koskevaa kelpoisuus- ja esteellisyyssääntelyä täsmennettiin voimaan tulleella vaalilain muutoksella (361/2016). Vuoden 2017 kuntavaaleissa säännöt ovat tiivistetysti seuraavat: Kunnan keskusvaalilautakunta Vaalilain 13 :n mukaan valtuuston on asetettava kuntaan toimikaudekseen kunnan keskusvaalilautakunta. Vuoden 2017 kuntavaaleissa keskusvaalilautakuntana toimii valtuuston vuoden 2013 alussa asettama keskusvaalilautakunta. Kunnan keskusvaalilautakuntaan kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä sekä tarpeellinen määrä varajäseniä, joita on kuitenkin oltava vähintään viisi. Varajäsenet on asetettava siihen järjestykseen, jossa he tulevat jäsenten sijaan. Sekä jäsenten että varajäsenten tulee mahdollisuuksien mukaan edustaa kunnassa edellisissä kuntavaaleissa ehdokkaita asettaneita äänestäjäryhmiä. Jäsen tai varajäsen, joka keskusvaalilautakunnalle toimitetun ehdokashakemuksen mukaan on asetettu puolueen tai valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi, ei voi osallistua keskusvaalilautakunnan työskentelyyn kyseisissä vaaleissa. ( /563) Esteellisyys: Jäsenten ja varajäsenten esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain :ssä säädetään. Tämä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että ehdokasasettelun jälkeen keskusvaalilautakunnan jäsenenä oleva ehdokas ja ehdokkaan puoliso ovat esteellisiä osallistumaan ehdokasasettelusta päättämiseen puolisoaan koskevan listan osalta, ennakkoäänten laskentaan, tarkastuslaskentaan ja vaalien tuloksen vahvistamiseen. Vaalilain ( /361) 14 :n mukaan kunnan keskusvaalilautakunta on päätösvaltainen viisijäsenisenä. Jos varajäsen on kuollut taikka estynyt tai esteellinen, saa kunnanhallitus tarvittaessa määrätä väliaikaisen varajäsenen. Vaalilautakunta ja vaalitoimikunta Vaalilain 15 :n ( /361) mukaan kunnanhallituksen on hyvissä ajoin ennen vaaleja asetettava: 1) kutakin äänestysaluetta varten vaalilautakunta, johon kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä sekä tarpeellinen määrä varajäseniä, joita on kuitenkin oltava vähintään kolme; sekä 2) laitoksessa toimitettavaa ennakkoäänestystä varten yksi tai useampi vaalitoimikunta, joihin kuhunkin kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja yksi muu jäsen sekä tarpeellinen määrä varajäseniä, joita on kuitenkin oltava vähintään kolme. n tarkastajien nimikirjaimet

12 12 Sekä vaalilautakunnan ja vaalitoimikunnan jäsenten että niiden varajäsenten tulee mahdollisuuksien mukaan edustaa asianomaisessa vaalipiirissä edellisissä eduskuntavaaleissa ehdokkaita asettaneita puoluerekisteriin merkittyjä puolueita. Kuntavaaleissa jäsenten ja varajäsenten tulee kuitenkin edustaa kunnassa edellisissä kuntavaaleissa ehdokkaita asettaneita äänestäjäryhmiä. Vaalilautakunnan varajäsenet ja vaalitoimikunnan varajäsenet on asetettava siihen järjestykseen, jossa he tulevat jäsenten sijaan. Ehdokas ei voi olla vaalilautakunnan eikä vaalitoimikunnan jäsenenä eikä varajäsenenä. Ehdokas tai hänen puolisonsa, lapsensa, sisaruksensa tai vanhempansa ei voi olla vaalitoimikunnan jäsenenä eikä varajäsenenä. Puolisoilla tarkoitetaan aviopuolisoita sekä avioliitonomaisissa olosuhteissa ja rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä henkilöitä. Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien nimet ja yhteystiedot on ilmoitettava kunnan keskusvaalilautakunnalle. Esteellisyys: Hallintolain esteellisyyssääntelyä ei sovelleta vaalitoimikunnan toimintaan. Tämä tarkoittaa, että jäseneksi tai varajäseneksi nimitetty voi toimia kaikissa vaalitoimikunnan tehtävissä. Yleisen ennakkoäänestyspaikan ja kotiäänestyksen vaalitoimitsija Kelpoisuus: Vaalitoimitsijana ei voi olla vajaavaltainen eikä myöskään ehdokas, hänen puolisonsa, lapsensa, sisaruksensa tai vanhempansa. Kelpoisuuteen vaikuttava ehdokkuus tarkoittaa ehdokkuutta missä tahansa kunnassa: esimerkiksi kunnassa A ehdokkaaksi asetetun sisarus ei ole kelpoinen vaalitoimitsijaksi missään kunnassa. Esteellisyys: Hallintolain esteellisyyssääntelyä ei sovelleta vaalitoimitsijan toimintaan. Tämä tarkoittaa, että vaalitoimitsijaksi määrätty voi toimia kaikissa vaalitoimitsijan tehtävissä. Vaaliavustaja vaalipäivän äänestyspaikalla Kelpoisuus: Vaaliavustajana ei voi olla vajaavaltainen eikä myöskään ehdokas, hänen puolisonsa, lapsensa, sisaruksensa tai vanhempansa. Esteellisyys: Vaaliavustajalla on vain yksi tehtävä eli äänestäjän avustaminen. Kelpoisuussääntelyllä on riittävästi varmistettu se, että hän tässä tehtävässään voi avustaa jokaista avustamista tarvitsevaa äänestäjää. 8. Vaalitietojärjestelmän käyttö Vuoden 2017 kuntavaaleissa kaikki kunnat käyttävät seuraavia vaalitietojärjestelmän osajärjestelmiä: 1) pohjatietojärjestelmä (keskusvaalilautakunta), 2) ehdokastietojärjestelmä (keskusvaalilautakunta), 3) äänioikeustietojärjestelmä (ennakkoäänestyksen vaalitoimitsija, keskusvaalilautakunta ns. jälkikirjauksissa ), 4) tuloslaskentajärjestelmä (keskusvaalilautakunta). n tarkastajien nimikirjaimet

13 13 Vaalitietojärjestelmän käyttöä hallinnoi Oikeusrekisterikeskus (ORK), jossa on järjestelmän pääkäyttäjä sekä vaalituki joka antaa järjestelmän käytöstä tarkemmat ohjeet. Vaalitietojärjestelmän käyttöpalvelutoimittajana jatkaa Tieto Oyj. Vaalitietojärjestelmän käyttäjähallinta perustuu ns. vahvaan tunnistamiseen eli jokaisella vaalitietojärjestelmän osajärjestelmää käyttävällä henkilöllä tulee olla joko sirullinen henkilökortti, verkkopankkitunnukset tai matkapuhelimeen liitetty henkilövarmenne (mobiilivarmenne). Tältä osin muutoksena edellisiin vaaleihin todetaan, että Nordea ei enää myönnä ns. tiliin sitomattomia verkkopankkitunnuksia ( prepaid ). Kaikkiin osajärjestelmiin on edellisten eduskuntavaalien jälkeen tehty joukko pienehköjä toiminnallisia parannuksia käyttäjiltä saatujen palautteiden pohjalta. Pääosin järjestelmien käyttäminen on kuitenkin samanlaista kuin eduskuntavaaleissa. Vaalitietojärjestelmän tuotantokäyttö aloitetaan , jolloin pohjatietojärjestelmä avautuu keskusvaalilautakuntien käyttöön. Vaalituki antaa vaalitietojärjestelmän käytöstä tarkempia ohjeita, aikatauluja ja muistutuksia erikseen vaalien valmisteluperiodin aikana. Seuraavassa kiinnitetään kuntien huomiota vielä kahteen erityiseen käyttötapaukseen. Äänioikeustietojärjestelmän käyttäminen vaalipäivänä Äänioikeustietojärjestelmää ( sähköinen vaaliluettelo ) on käytetty vaalipäivän äänestyksessä jo viisissä vaaleissa: - vuoden 2011 eduskuntavaaleissa se oli käytössä 31 kunnassa kussakin vain yhdellä äänestysalueella, - vuoden 2012 presidentinvaalissa noin 60 kunnassa noin 120 äänestysalueella, - vuoden 2012 kunnallisvaaleissa noin 80 kunnassa noin 250 äänestysalueella, - vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa 102 kunnassa 300 äänestysalueella ja - vuoden 2015 eduskuntavaaleissa 113 kunnassa 402 äänestysalueella. Kuntien käyttökokemukset järjestelmästä ovat olleet toistaiseksi positiivisia. Sähköisen vaaliluettelon eduskuntavaaleissa käytettyä järjestelmäversiota on pyritty edelleen kehittämään käyttäjäystävällisempään suuntaan. Sähköistä vaaliluetteloa voidaan käyttää paperisen vaaliluettelon sijasta tai sen rinnalla. Jokaisella äänestysalueella on kuitenkin oltava myös paperinen vaaliluettelo. Vuoden 2017 kuntavaaleissa sähköisen vaaliluettelon käyttöä vaalipäivän äänestyksessä jatketaan maltillisesti, alustavan suunnitelman mukaan seuraavasti: - Vuosien vaaleissa järjestelmää käyttäneet kunnat: Järjestelmää voidaan käyttää millä tahansa kunnan päättämillä äänestysalueilla. Kunnan on kuitenkin hyvissä ajoin ennen vaaleja ilmoitettava nämä äänestysalueet vaalituelle. n tarkastajien nimikirjaimet

14 14 - Muut kunnat: Kunta voi ilmoittaa vaalituelle kiinnostuksensa käyttää järjestelmää yhdellä äänestysalueella. Sen jälkeen vaalituki arvioi, onko kunnan mukaantulo asianmukaista vaalitietojärjestelmän kokonaisuuden käyttö huomioiden. Oikeusministeriö ja vaalituki varaavat itselleen mahdollisuuden rajoittaa mukaan tulevien äänestysalueiden lukumäärää. Kunta voi myös perua tekemänsä ilmoittautumisen, jos ilmenee esimerkiksi teknisiä ongelmia. Äänioikeusrekisterin käyttäminen vaalipäivän äänestyksessä on näissä kuntavaaleissa ja myös jatkossa kunnalle täysin vapaaehtoista eli mahdollisuus käyttää paperista vaaliluetteloa tulee jatkossakin säilymään. Näin ollen mahdollinen äänioikeusrekisterin käyttö ei ole peruste vähentää äänestysalueiden määrää (ks. tämän kirjeen s. 4-5). Laskentajärjestelmän käyttö alustavassa laskennassa suoraan äänestysalueelta Vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa neljässä kunnassa ja vuoden 2015 eduskuntavaaleissa 43 kunnassa (192 äänestysalueella) tallennettiin alustavan laskennan tuloksia laskentajärjestelmään suoraan äänestysalueilta. Kuntien kokemukset tästäkin menettelystä olivat myönteisiä ja nämä kunnat voivat halutessaan jatkaa samaa menettelyä myös kuntavaaleissa. Vuoden 2017 kuntavaaleissa myös muut kunnat voivat ilmoittaa vaalituelle kiinnostuksensa sanottuun menettelyyn. Tarkoitus on kuitenkin edetä tässä asiassa maltillisesti, joten muut kuin edellä mainitut 43 kuntaa voivat tulla mukaan näissä kuntavaaleissa enintään yhdellä äänestysalueella. Ministeriö ja vaalituki varaavat tältäkin osin itselleen mahdollisuuden rajoittaa mukaan tulevien kuntien ja äänestysalueiden lukumäärää ja kunnalla on myös ilmoittautumisensa perumismahdollisuus. Menettelyä käyttävillä äänestysalueilla tulee kuitenkin olla varajärjestelmänä perinteinen menettely laskentatietojen ilmoittamisesta kunnan ilmoituskeskukselle. 9. Vaalimateriaali ja vaaliohjeet Oikeusministeriön vaalimateriaalin tilausjärjestelmä avataan keskusvaalilautakuntien käyttöön joulukuussa Keskusvaalilautakunnan tulee merkitä järjestelmään tarvitsemansa vaalimateriaali viimeistään maanantaina Oikeusministeriö lähettää tilausjärjestelmän käytöstä tarkemmat ohjeet erikseen. Vaalimateriaalin jakelu keskusvaalilautakunnille suoritetaan lukien. Vaaliohjeet ja vaalitietojärjestelmän käyttöohjeet (VAT-ohjeet) jaetaan keskusvaalilautakunnille helmikuussa 2017, kuitenkin niin, että VAT-ohjeet nro 1 ja 2b jaetaan kunnille jo joulukuussa Uudenlainen ilmoituskortti n tarkastajien nimikirjaimet

15 15 Äänioikeutetuille postitettava, vaalilain 21 :n mukainen ilmoituskortti tulee näissä vaaleissa olemaan ulkoasultaan hieman erilainen kuin aiemmin. Suurin muutos on, että ilmoituskortti saapuu äänioikeutetulle ikkunallisessa kirjekuoressa. Muutos johtuu siitä, että ilmoituskorttitulostuksesta huolehtiva painotalo ei enää pysty tulostamaan ilmoituskortteja entiseen tapaan ilman merkittäviä riskejä. Uudenlainen vaaliluettelo Myös vaalilain 71 :ssä tarkoitettu vaaliluettelo, jota vaalilautakunnat käyttävät äänestyspaikoilla vaalipäivänä, tulee olemaan erilainen kuin aiemmin. Tämä muutos johtuu siitä, ettei Suomessa enää ole sellaista painotaloa, joka pystyisi tulostamaan vaaliluettelon entisenlaiselle ketjulomakkeelle. Vaaliluettelo saapuu kunnalle muovitettuna. Muovin sisällä vaaliluettelon lehdet ovat irtolehtiä, jotka on rei itetty vasemmasta sivustaan. Äänestysalueet on erotettu toisistaan värilehdellä. Kussakin äänestysalueessa on ensin vaaliluettelo ja sen perässä (erinäköinen) luettelo ennakkoon äänestäneistä. Tarkoitus on, että vaaliluettelo laitetaan kansioon ja sitä käytetään kansioituna taikka muutoin vasemmasta reunasta sidottuna. Vaaliluettelon sivua luetaan pystysuunnassa. Uudenlaisesta vaaliluettelosta annetaan tarkempia ohjeita myöhemmin vaalija VAT-ohjeissa. 10. Vaalikoulutus Oikeusministeriön koulutus Oikeusministeriö järjestää helmi-maaliskuussa 2017 kuntavaalien toimittamisesta yhteensä 12 vaalikoulutustilaisuutta, joista yksi on ruotsinkielinen ja muut suomenkielisiä. Kaikissa tilaisuuksissa voi kuitenkin esittää kysymyksiä suomeksi ja ruotsiksi. Koulutuspäivät ja paikat osoitteineen sekä ohjelma esitetään tämän kirjeen liitteessä 2. Kuopion koulutus järjestetään Koulutustilaisuuksiin osallistuminen on vapaaehtoista. Niihin ei tarvitse erikseen ilmoittautua, vaan riittää kun osallistujat saapuvat paikalle. Koulutustilojen rajoitetusta koosta johtuen suosittelemme, että kustakin kunnasta osallistuisi koulutuspäivään enintään kolme-neljä henkilöä. Osallistuminen on maksutonta, mutta toisaalta oikeusministeriö ei korvaa osallistujien matka- eikä ruokailukuluja. Koulutustilaisuuksista ensimmäinen (Vantaalla ) videoidaan ja se tulee olemaan katseltavissa vaalitietojärjestelmän kautta noin kahden viikon kuluttua. Tämän lisäksi Hämeenlinnassa pidettävään tilaisuuteen ( ) on mahdollista osallistua Skypen tai Lyncin välityksellä (tarkemmat tiedot liitteessä 2). Koulutuksessa käydään läpi vaaliohjeissa ja VAT-ohjeissa selostettuja asioita: - kunnan keskusvaalilautakunnan tehtävät, - ehdokasasettelu ja vaalikelpoisuus, - ennakkoäänestyksen järjestäminen - vaalipäivän äänestyksen järjestäminen n tarkastajien nimikirjaimet

16 16 - vaalitietojärjestelmän käyttö: - äänioikeustietojärjestelmä yleisessä ennakkoäänestyspaikassa, - äänioikeustietojärjestelmä keskusvaalilautakunnassa (ehdokasasettelu ja jälkikirjaukset ), - äänioikeustietojärjestelmä vaalilautakunnassa ( sähköinen vaaliluettelo ), - laskentajärjestelmä (ennakkoäänten laskenta, alustava ääntenlaskenta, tarkastuslaskenta). Kunnan oma koulutus Kunnan keskusvaalilautakunnan tulee kouluttaa, opastaa ja neuvoa kunnan muita vaaliviranomaisia (vaalilautakunnat, vaalitoimikunnat sekä yleisten ennakkoäänestyspaikkojen ja kotiäänestyksen vaalitoimitsijat), jotta nämä suoriutuvat heille kuuluvista tehtävistä. Kunnan oman koulutuksen merkitystä on syytä korostaa, koska ainakin vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa esiintyi tapaus, jossa ennakkoäänestyksen vaalitoimitsijan havaittiin toimivan tehtävässään virheellisesti. Keskusvaalilautakunnan koulutusmateriaalina voivat olla esimerkiksi oikeusministeriön vaaliohjeet ja VAT-ohjeet. Vaalitietojärjestelmän koulutuskanta, jossa voi harjoitella eri osajärjestelmien käyttöä, on kuntien käytettävissä seuraavasti: - ehdokastietojärjestelmä lukien ja - muut osajärjestelmät lukien. 11. Oikeusministeriön ja vaalituen viestintä keskusvaalilautakunnille Kuntavaalien valmistelun ja toimittamisen aikana oikeusministeriö ja vaalituki tulevat viestimään keskusvaalilautakunnille pääasiassa sähköpostitse. Keskusvaalilautakunnan onkin jo tässä vaiheessa syytä tarkistaa, että sillä on toimiva sähköpostiosoite (esim. vaalit@kunta.fi). Viime eduskuntavaalien aikaiset keskusvaalilautakuntien yhteystiedot on koottu sivulle Sähköpostiosoitteiden mahdolliset muutokset tulee ilmoittaa vaalituelle (vaalituki@om.fi). 11. Kuntavaalien 2017 järjestämisestä annetut ohjeet Kuntavaalien järjestämistä on annettu seuraavat ohjeet: - Vuoden 2017 kuntavaalit: Äänestyspaikkojen määrääminen ja niistä ilmoittaminen, vaalimateriaali, vaalitietojärjestelmän käyttö, vaalikoulutus ym., , OM 20/51/2016, oheismateriaali 3. Ohjeet on luettavissa oikeusministeriön vaalisivuilla - Kuntavaalit 2017, Kuntaliiton yleiskirje 12/2016, , oheismateriaali 4. - Vaalikelpoisuus valtuustoon, Kuntaliiton yleiskirje 11/2016, Vuoden 2017 kuntavaalit: Äänestyspaikkojen ja keskusvaalilautakunnan yhteystietojen ilmoittaminen, 2464/330/16, / viitteenä OM:n kirje , dnro 20/51/2016 ja Vaalilaki /714, 9, oheismateriaali 5. - Pieni ele keräystoimikunta, Tiedote , Keräys kotimaan vammais- ja terveystyölle, oheismateriaali 6. Kunnanjohtajan päätösesitys: n tarkastajien nimikirjaimet

17 17 Kunnanhallitus 1.Nimeää vuoden 2017 kuntavaalien kunnan yleiseksi ennakkoäänestyspaikaksi ja vaalipäivän äänestyspaikaksi kunnanviraston valtuustosalin, osoite Tervontie 4, Tervo. 2. Päättää ennakkoäänestyspaikan aukioloajoiksi: ke-pe klo la-su klo ma klo ti klo Päättää, että laitosäänestys toimitetaan Palvelukoti Vuokossa. Lisäksi kuntalaisilla on mahdollisuus kotiäänestykseen keskusvaalilautakunnan antamien ohjeiden mukaisesti. Kotiäänestyksen hoitavat keskusvaalilautakunnan nimeämät vaalitoimitsijat. 4. Nimeää vaalilautakuntaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, kolme jäsentä sekä viisi varajäsentä kutsumajärjestyksessä, oheismateriaalina 7 edellisen toimikauden nimetyt henkilöt. 5. Nimeää vaalitoimikuntaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, yhden jäsenen sekä kolme varajäsentä kutsumajärjestyksessä, oheismateriaalina 7 edellisen toimikauden nimetyt henkilöt. 6. Päättää, että kuntavaalien vaalimainonta hyväksytään aloitettavaksi kirkonkylän kaava-alueella niille osoitetuilla paikoilla viikkoa ennen ennakkoäänestyksen alkua eli keskiviikkona Päättää, että vaalimainospaikoista ei peritä maksuja ehdokkaita asettaneilta ryhmiltä. 8. Päättää, että vaalimainokset on poistettava viimeistään Kunnanhallitus nimeää vaalilain 14 :n mukaisesti keskusvaalilautakunnan varajäseniä siltä varalta, että varajäsenet ovat estyneitä tai esteellisiä. Päätös: Kohdat 1-3: Esityksen mukaiset. Kohta 4: Kunnanhallitus nimesi vaalilautakunnan seuraavasti: puheenjohtaja Mali Pentti varapuheenjohtaja Kekkonen Kyllikki jäsen Jäntti Taisto jäsen Vehniäinen Pirjo jäsen Kemppainen Seija 1. varajäsen Pursiainen Ilkka 2. varajäsen Särkkä Kari 3. varajäsen Orpana Eeva 4. varajäsen Liimatainen Heikki n tarkastajien nimikirjaimet

18 18 5. varajäsen Korhonen Mirja Kohta 5: Kunnanhallitus nimesi vaalitoimikunnan seuraavasti: puheenjohtaja Harimo Ulla varapuheenjohtaja Myyryläinen Veijo jäsen Paretskoi Jouko 1. varajäsen Kukkonen Arja 2. varajäsen Ylönen Hannu 3. varajäsen Nuutinen Heta Kohdat 6-8: Esityksen mukaiset. Kohta 9: Kunnanhallitus nimesi vaalilain 14 :n mukaisesti keskusvaalilautakunnan varajäseniksi Kaija Nousiaisen ja Vesa-Matti Lintusen. Keskusvaaliltk 4 Keskusvaalilautakunnan sihteerin päätösesitys: saa tietoonsa kunnanhallituksen päätöksen. Päätös: Esityksen mukainen. n tarkastajien nimikirjaimet

19 19 KUNNAN VAALIVIRANOMAISTEN KOULUTTAMINEN Keskusvaaliltk 5 Kunnan keskusvaalilautakunnan tulee kouluttaa, opastaa ja neuvoa kunnan muita vaaliviranomaisia (vaalilautakunnat, vaalitoimikunnat sekä yleisten ennakkoäänestyspaikkojen ja kotiäänestyksen vaalitoimitsijat), jotta nämä suoriutuvat heille kuuluvista tehtävistä. Keskusvaalilautakunnan koulutusmateriaalina voivat olla esimerkiksi oikeusministeriön vaaliohjeet ja VAT-ohjeet. Keskusvaalilautakunnan tai sen henkilöstön tulee jakaa hyvissä ajoin ennen vaaleja asianomaisille viranomaisille Oikeusministeriön kuntavaaleja varten laatimat vaaliohjeet. Lisäksi keskusvaalilautakunnan edustajien tulee olla koko vaalien ajan viranomaisten tavoitettavissa näiden kysymyksiä varten. Vaalitietojärjestelmän koulutuskanta, jossa voi harjoitella eri osajärjestelmien käyttöä, on kuntien käytettävissä seuraavasti: - ehdokastietojärjestelmä lukien ja - muut osajärjestelmät lukien. Oikeusministeriö järjestää helmi-maaliskuussa 2017 kuntavaalien toimittamisesta yhteensä 12 vaalikoulutustilaisuutta. Kuopion koulutus järjestetään Koulutustilaisuuksiin osallistuminen on vapaaehtoista. Niihin ei tarvitse erikseen ilmoittautua, vaan riittää kun osallistujat saapuvat paikalle. Koulutustilojen rajoitetusta koosta johtuen suositellaan, että kustakin kunnasta osallistuisi koulutuspäivään enintään kolme-neljä henkilöä. Osallistuminen on maksutonta, mutta toisaalta oikeusministeriö ei korvaa osallistujien matka- eikä ruokailukuluja. Koulutuksessa käydään läpi vaaliohjeissa ja VAT-ohjeissa selostettuja asioita: - kunnan keskusvaalilautakunnan tehtävät, - ehdokasasettelu ja vaalikelpoisuus, - ennakkoäänestyksen järjestäminen - vaalipäivän äänestyksen järjestäminen - vaalitietojärjestelmän käyttö: - äänioikeustietojärjestelmä yleisessä ennakkoäänestyspaikassa, - äänioikeustietojärjestelmä keskusvaalilautakunnassa (ehdokasasettelu ja jälkikirjaukset ), - äänioikeustietojärjestelmä vaalilautakunnassa ( sähköinen vaaliluettelo ), - laskentajärjestelmä (ennakkoäänten laskenta, alustava ääntenlaskenta, tarkastuslaskenta). Keskusvaalilautakunnan sihteerin päätösesitys: 1. Nimeää osallistujiksi Oikeusministeriön järjestämään koulutuspäivään keskusvaalilautakunnan puheenjohtajan Jouko Voutilaisen, vaalilautakunnan varapuheenjohtajan Kyllikki Kekkosen, vaalilautakunnan puheenjohtajan Pentti Malin, keskusvaalilautakunnan esittelijän, sihteerin varahenkilön Petteri Ristikankaan ja toimistosihteerin Saini Malisen. n tarkastajien nimikirjaimet

20 20 2. Päättää vaalilautakunnan ja vaalitoimitsijoiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä ja koulutuksesta seuraavaa: Keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja Jouko Voutilainen ja sihteeri Kaija Tarvainen järjestävät valtuustosalissa vaalilautakunnan jäsenille ja vaalitoimitsijoille vaalien säädöksiin ja käytännön järjestelyihin liittyvän koulutuksen tiistaina kello Oikeusministeriön koulutusoppaat jaetaan vaalilautakunnan ja keskusvaalilautakunnan puheenjohtajille. Perjantaina keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja Jouko Voutilainen, vaalilautakunnan puheenjohtaja Pentti Mali ja toimistosihteeri Saini Malinen tarkistavat, että sunnuntain vaalipäivän valtuustosalin järjestelyt ovat kunnossa. Sunnuntaina toimistosihteeri Saini Malinen avaa valtuustosalin ovet kello 7.45 ja antaa vaalimateriaalit vaalilautakunnan puheenjohtaja Pentti Mailille. 3. Päättää, että vaalitietojärjestelmän testaus suoritetaan vastuuhenkilöiden toimesta. Päätös: Esityksen mukainen. n tarkastajien nimikirjaimet

21 21 ENNAKKOÄÄNESTYSPAIKOISTA JA AUKIOLOAJOISTA, VAALIPÄIVÄN ÄÄNESTYSPAIKOISTA JA KOTIÄÄNESTYKSEEN ILMOITTAUTUMISESTA / VALTUUTETTUJEN MÄÄRÄSTÄ / EHDO- KASHAKEMUSTEN JÄTTÄMISESTÄ SEKÄ MAHDOLLISTEN VAALILIITOJEN JA YHTEISLISTO- JEN ILMOITTAMISESTA KUULUTTAMINEN / VAALIKUULUTUKSEN HYVÄKSYMINEN Keskusvaaliltk 6 Oikeusministeriön ohjeen (Vaalilaki 49 1 mom. ja 67 3 mom.) mukaan keskusvaalilautakunnan on hyvissä ajoin, viimeistään tiedotettava, sillä tavoin kuin kunnan ilmoitukset saatetaan tiedoksi seuraavat asiat: - yleiset ennakkoäänestyspaikat ja aukioloajat - vaalipäivän äänestyspaikat - kotiäänestykseen ilmoittautuminen. Vaalilain 145 :n mukaan keskusvaalilautakunnan on hyvissä ajoin, viimeistään kuulutettava siitä, montako valtuutettua valitaan. Kuulutus voidaan antaa 34 :ssä määrätyn ehdokashakemusten vastaanottojärjestelyjä koskevan kuulutuksen kanssa. Kuulutus on viipymättä julkaistava sillä tavalla kuin kunnan ilmoitukset saatetaan tiedoksi ja pantava nähtäville keskusvaalilautakunnan kokoushuoneistossa. Kuntalain 16 :n 2 momentin mukaan valtuuston päätös valittavien valtuutettujen saman pykälän 1 momentissa tarkoitettua lukumäärää suuremmasta lukumäärästä on ilmoitettava oikeusministeriölle vaalivuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä eli siis viimeistään Tervon kunnassa valtuutettujen lukumääräksi päätettiin 17 (seitsemäntoista) lukien (Kvalt ). Tieto päätöksestä on toimitettu oikeusministeriöön. 34 :n mukaan keskusvaalilautakunnan on hyvissä ajoin, viimeistään kuulutettava päätöksestä koskien ehdokashakemusten vastaanottojärjestelyjä. Päätöksestä on laadittava kuulutus, joka on annettava tiedoksi puolueiden mahdollisesti ilmoittamille vaaliasiamiehille, pantava nähtäville keskusvaalilautakunnan kokoushuoneistossa sekä julkaistava sillä tavalla kuin kunnan ilmoitukset saatetaan tiedoksi. Ehdokashakemus sekä ilmoitus vaaliliitosta ja ilmoitus yhteislistasta on annettava kunnan keskusvaalilautakunnalle viimeistään tiistaina kello 16 mennessä. Harkintansa mukaan keskusvaalilautakunta voi lisäksi kuuluttaa muista vaalien toimittamiseen liittyvistä asioista. Kuulutus liitteenä 1. Keskusvaalilautakunnan sihteerin päätösesitys: 1. päättää, että kuulutus ennakkoäänestyspaikoista ja aukioloajoista, vaalipäivän äänestyspaikoista ja kotiäänestykseen ilmoittautumisesta / valtuutettujen määrästä / ehdokashakemusten jättämisestä sekä mahdollisten vaaliliitojen ja yhteislistojen ilmoittamisesta julkaistaan kunnan virallisen ilmoitustaulun lisäksi paikallislehti Sisä-Savossa viikolla n tarkastajien nimikirjaimet

22 22 8, Lehtikuulutus julkaistaan yhteiskuulutuksena Vesannon kunnan kanssa. Kuulutus pannaan nähtäville keskusvaalilautakunnan kokoushuoneeseen. 2. päättää, että puolueen, yhteislistan ja valitsijayhdistyksen on toimitettava ehdokashakemukset ja muut vaaliasiakirjat sekä mahdolliset ilmoitukset vaaliliitoista ja yhteislistoista keskusvaalilautakunnan sihteerille Tervon kunnanvirastoon maanantaina kello välisenä aikana tai viimeistään tiistaina kello välisenä aikana. 3. hyväksyy vaalikuulutuksen. 4. päättää, että kuntavaalien vaalimainonta toimeenpannaan kirkonkylän kaava-alueella torin laidalla. Mainospaikkoja varataan 14 vaalimainokselle. Päätös: Esityksen mukainen. n tarkastajien nimikirjaimet

23 23 KOTIÄÄNESTYS Keskusvaaliltk 7 Äänioikeutettu henkilö, jonka kyky liikkua tai toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse äänestys- eikä ennakkoäänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia, saa äänestää ennakolta kotonaan siinä kunnassa, joka on merkitty äänioikeusrekisteriin hänen kotikunnakseen. Kotiäänestäjän tulee määräajassa ilmoittautua keskusvaalilautakunnalle. Jos äänestäjä on muuttanut toiseen kuntaan jälkeen (äänioikeusrekisterissä olevan kotikunnan määräytymispäivä), ei hän voi vuoden 2017 kuntavaaleissa äänestää kotiäänestyksessä. Kotiäänestyksen yhteydessä voi äänestää kotiäänestykseen oikeutetun kanssa samassa taloudessa asuva omaishoidon tuesta annetussa laissa (937/2005) tarkoitettu omaishoitaja, jos kyseinen kunta on merkitty hänen kotikunnakseen. Kotihoidon yhteydessä voi mainittujen edellytysten täyttyessä äänestää myös omaishoidontuesta annetun lain 4a :ssä tarkoitettu sijaishoitaja. Keskusvaalilautakunnan tulee hyvissä ajoin ennen ennakkoäänestysajanjakson alkamista lähettää kotiäänestyslomake niille äänioikeutetuille, jotka edellisissä yleisissä vaaleissa ovat äänestäneet kotiäänestyksessä. Vanhoista kotiäänestyslomakkeista tulee varmistaa, että edellisissä vaaleissa kotona äänestänyt henkilö on äänioikeusrekisterissä näissäkin vaaleissa. Lisäksi keskusvaalilautakunnan on päätettävä kotiäänestykseen ilmoittautumisten vastaanotto ja ilmoittautumisten läpikäynti. Kotiäänestyksessä on oltava läsnä vaalitoimitsijan lisäksi äänestäjän valitsema tai hyväksymä 18 vuotta täyttänyt henkilö. Kotiäänestykseen tulee ilmoittautua kirjallisesti tai puhelimitse kunnan keskusvaalilautakunnalle viimeistään tiistaina kello mennessä. Ilmoituksen voi tehdä äänestäjän puolesta tämän valitsema henkilö. Jos samassa taloudessa asuva omaishoitaja aikoo äänestää kotiäänestyksen yhteydessä, se on mainittava ilmoituksessa. Kotiäänestykseen saa ilmoittautumislomakkeita kunnanvirastosta tai internetistä ositteesta: Kirje kotiäänestyksestä liitteenä 2. Edellisessä vaaleissa kotonaan äänestäneille lähetetään kirje kotiäänestyksestä ja kotiäänestyslomakkeita. Vaalilain 17 :n mukaan kotiäänestyksen vaalitoimitsijat nimittää kunnan keskusvaalilautakunta. Kotiäänestyksessä ennakkoäänestys toimitetaan jonakin kotimaan ennakkoäänestyksen ajanjaksoon sattuvana päivänä äänestäjille erikseen ilmoitettuna aikana kello välillä. Tarkempi ajankohta ilmoitetaan äänestäjille ilmoittautumisajan päätyttyä. Keskusvaalilautakunnan sihteerin päätösesitys: n tarkastajien nimikirjaimet

24 24 1. saa tietoonsa edellä kuvatut kotiäänestystä koskevat säädökset ja hyväksyy kotiäänestystä koskevat menettelytavat. 2. määrää vaalitoimitsijoiksi kotiäänestystä varten vaalitoimikunnan puheenjohtajan Ulla Harimon, varapuheenjohtajan Veijo Myyryläisen ja jäsenen Jouko Paretskoin. Keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja määrää, kenen äänestäjän luokse kukin vaalitoimitsija menee. Kotiäänestyksessä ei saa kotiäänestyksen vaalitoimitsijan ominaisuudessa olla paikalla muita henkilöitä. Vaalitoimitsijan lisäksi kotiäänestyksessä on oltava yksi äänestäjän valitsema tai hyväksymä 18 vuotta täyttänyt (ei vaaleissa ehdokkaana oleva) henkilö. 3. päättää, että kotiäänestykseen ilmoittautumiset toimitetaan viimeistään tiistaina kello mennessä Tervon kunnan keskusvaalilautakunnalle osoitteeseen Tervontie 4, TERVO tai puhelimella kunnanviraston vaihteeseen Ilmoittautumiset tarkistavat keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja Jouko Voutilainen ja toimistosihteeri Saini Malinen. Päätös: Esityksen mukainen. n tarkastajien nimikirjaimet

25 25 VAALITIETOJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖ Keskusvaaliltk 8 Oikeusministeriön vaalitietojärjestelmässä (VAT) ovat pohjatietojärjestelmä, ehdokastietojärjestelmä, äänioikeustietojärjestelmä sekä tuloslaskentajärjestelmä. Äänioikeustietojärjestelmää voivat kunnassa käyttää keskusvaalilautakunnan lisäksi yleisen ennakkoäänestyspaikan vaalitoimitsijat ja vaalipäivän äänestyksessä vaalilautakunta. Keskusvaalilautakunnan sihteerin päätösesitys: päättää, että Tervon kunnassa äänioikeustietojärjestelmää käyttävät keskusvaalilautakunnan lisäksi ennakkoäänestyspaikan vaalitoimitsijat. Päätös: Esityksen mukainen. n tarkastajien nimikirjaimet

26 26 VAALITOIMITSIJOIDEN MÄÄRÄÄMINEN Keskusvaaliltk 9 Vaalitoimitsijat huolehtivat ennakkoäänestyksestä kotimaan yleisissä ennakkoäänestyspaikoissa. Vaalilain 17 :n mukaan kunnan keskusvaalilautakunta määrää vaalitoimitsijat kotimaan yleiseen ennakkoäänestyspaikkaan. Ennakkoäänestystä kotimaan yleisissä ennakkoäänestyspaikoissa toimitettaessa vähintään kahden vaalitoimitsijan on oltava yhtä aikaa saapuvilla. Vaalilain 17 :n mukaan vaalitoimitsijana ei voi olla vajaavaltainen eikä myöskään ehdokas, hänen puolisonsa (aviopuolisot sekä avioliitonomaisessa suhteessa tai rekisteröidyssä parisuhteessa elävät), lapsensa, sisaruksensa tai vanhempansa. Kelpoisuuteen vaikuttava ehdokkuus tarkoittaa ehdokkuutta missä tahansa kunnassa: esimerkiksi kunnassa A ehdokkaaksi asetetun sisarus ei ole kelpoinen vaalitoimitsijaksi missään kunnassa. Hallintolain esteellisyyssääntelyä ei sovelleta vaalitoimitsijan toimintaan. Tämä tarkoittaa, että vaalitoimitsijaksi määrätty voi toimia kaikissa vaalitoimitsijan tehtävissä. Edellisissä vaaleissa ennakkoäänestyksen vaalitoimitsijoiksi on nimetty Pirkko Väätäinen, Seija Lintunen, Juha Honkaselkä, Jukka Mykkänen ja Arto Hujanen. Keskusvaalilautakunnan sihteerin päätösesitys: nimeää vaalitoimitsijoiksi ennakkoäänestyksien vastaanottamista varten Pirkko Väätäisen, Seija Lintusen, Juha Honkaselän, Jukka Mykkäsen, Arto Hujasen, Mervi Mäki-Penttilän ja Merja Lindin. Päätös: Esityksen mukainen. n tarkastajien nimikirjaimet