KUVA 8.7. Ylöspäin laskeva 16-bittinen laskuri.
|
|
- Ari-Pekka Jurkka
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Luku 8 / Kehittynyt I/O-liitäntä Ajastin/laskuri (Timer/Counter) Ajastin/laskurin ytimenä on laskuri, joka koostuu yhdestä tai kahdesta 8-bittisestä rekisteristä, joita voi lukea ja kirjoittaa. Laskuria voidaan askeltaa kahdella vaihtoehtoisella tavalla. Askellukseen käytettävien pulssien perusteella piiri toimii joko aikaa mittaavana ajastimena tai tapahtumia laskevana laskurina. Tyypillisesti laskuri laskee ylöspäin ja kun laskuri pyörähtää ympäri nollille, se antaa keskeytyspyynnön CPU:lle. Kuva 8.7 esittää 6-bittisen laskuriin liittyviä termejä ja sen toimintaperiaatetta. Laskuria voi verrata pikku hiljaa täyttyvään vesisaaviin, josta tulee ylivuoto, kun se tulee täyteen. laskentapulssit ylivuoto keskeytyspyyntö CPU:lle täynnä (= FFFF) laskurin tämän hetkinen arvo laskurin maksimi kapasiteetti alkuarvoksi ladattu pohja-arvo tyhjä (= 0000) KUVA 8.7. Ylöspäin laskeva 6-bittinen laskuri. Ajastin-toiminto (Timer), askellus tehdään systeemikellolta tulevilla pulsseilla Ajastimella voidaan tehdä yksittäinen ajanlaskenta viiveen tuottamiseksi. Tyypillisesti tavoitteena on kuitenkin aikaansaada jatkuvasti käyvä reaaliaikakello, joka ajassa pysy-äkseen vaatii tasaisin väliajoin tulevia keskeytyspyyntöjä CPU:lle. Aina edellisen kes-keytyspyynnön tultua ajastin pitää virittää uudestaan, jotta seuraava keskeytys tulisi jälleen toivotun ajan kuluttua. Virittäminen tarkoittaa sopivan alkuarvon kirjoittamista laskurin sisällöksi. Tyypillisesti laskentaa ei siis aloiteta nollilta, vaan tietystä alkuarvosta, josta kuluu vaadittu aika keskeytyksen saamiseen. Ajastimen toimintaperiaatteesta riippuen uuden alkuarvon lataus voi taphtua joko ohjelmallisesti tai automaattisesti laitteistopohjaisesti. Laskuri-toiminto (Counter), askellus tehdään ulkoisesta tulosta tulevilla pulsseilla Laskettaessa tulevien pulssien määrää, laskenta voidaan aloittaa nollilta. Tietyn laskenta-ajan jälkeen luetaan laskurirekisterin arvo, joka on suoraan pulssien määrä :n ajastin/laskuri 805:ssä on kaksi itsenäisesti toimivaa 6-bittistä ajastin/laskuria: Timer/Counter 0 ja. Laskenta tapahtuu aina ylöspäin, ja kun laskuri pyörähtää ympäri, se antaa keskeytyspyynnön. Laskureiden ytiminä ovat rekisterit TH0, TL0 sekä TH, TL (Timer High ja Timer Low). Näiden rekistereiden sisältö päivittyy siis automaattisesti laskennan edetessä. Käyttäjä voi myös itse lukea ja kirjoittaa näitä rekistereitä.
2 Luku 8 / Kehittynyt I/O-liitäntä 04 Toimiessaan ajastimena CPU:n kellotaajuus automaattisesti jakautuu aina 2:lla ennen laskurille tuloa. Näin ollen 2 MHz:n kidetaajuudella saadaan laskentataajuudeksi tasan MHz, jolla saadaan tarkasti toteutettua vaikkapa millisekuntien ja sekuntien mittaus. Sekä ajastin- että laskuritoiminnossa voidaan käyttää neljää eri toimintamuotoa: 0,, 2 ja 3. Toimintamuodot valitaan TMOD-rekisterissä olevilla M0- ja M-biteillä. Yleisimmin käytetyt toimintamuodot ovat ja 2. Laskureiden toimintaa ohjataan TCON- ja TMOD-rekistereiden avulla kuvien 8.8 ja 8.9 mukaisesti. TCON-rekisteri tavuosoite 88H, bittiosoitettava TF TR TF0 TR0 IE IT IE0 IT0 TF timer :n ylivuotobitti, asettuu kun timer pyörähtää ympäri TR timer :n ON/OFF-bitti, timer käy, 0 timer ei käy TF0 timer 0:n ylivuotobitti, asettuu kun timer 0 pyörähtää ympäri TR0 timer 0:n ON/OFF-bitti, timer 0 käy, 0 timer 0 ei käy IE ulkoisen keskeytyksen reunan ilmasubitti IT keskeytyksen tyypin valinta, laskeva reuna, 0 0-taso IE0 ulkoisen keskeytyksen 0 reunan ilmasubitti IT0 keskeytyksen 0 tyypin valinta, laskeva reuna, 0 0-taso KUVA :n Timer/Counter Control rekisteri, TCON. TMOD-rekisteri tavuosoite 89H, ei bittiosoitettava GATE C / T M M0 GATE C / T M M0 Timer Timer 0 GATE C / T M M0 laskennan ohjaus kovolla tai ohjelmalla kovo-ohjaus: kun GATE = ja TRx =, ajastin/laskuri käy vain, jos INTx-pinni = softaohjaus: kun GATE = 0, ajastin/laskuri käy vain, jos TRx = ajastimen tai laskurin valintabitti laskuri, laskee Tx-pinnin laskevia reunoja 0 ajastin, laskee systeemikellon tahdissa toimintamuodon valintabitti, muodon numeron MSB-bitti toimintamuodon valintabitti 0, muodon numeron LSB-bitti Ajastin/laskureiden toimintamuodot Nro M M0 Toiminta bittinen ajastin/laskuri (MCS-48 -muoto) 0 6-bittinen ajastin/laskuri bittinen ajastin/laskuri, automaattilataus 3 TL0:ssa 8-bittinen laskenta, ohjaus timer 0 biteillä TH0:ssa 8-bittinen laskenta, ohjaus timer biteillä ajastin/laskuri on poissa käytöstä KUVA :n Timer/Counter Mode rekisteri, TMOD
3 Luku 8 / Kehittynyt I/O-liitäntä 05 Toimintamuoto on 6-bittinen laskentamuoto, jossa on ohjelmallinen alkuarvon lataus. Kuva 8.0 esittää Timer/Counter:stä toimintamuodossa. ohjaukseen käytettävät bitit C/T T-pinni oskillaattori /2 0 INT-pinni GATE TR ylivuoto & 0 laskentapulssit TF keskeytys TH (8bit) TL (8 bit) KUVA :n Timer/Counter toimintamuodossa. Toimintamuoto 2 on 8-bittinen laskentamuoto, jossa on automaattinen laitteistopohjainen alkuarvon lataus. Kuva 8. esittää Timer/Counter:stä toimintamuodossa 2. ohjaukseen käytettävät bitit C/T T-pinni oskillaattori /2 0 INT-pinni GATE TR & ylivuoto 0 laskentapulssit TL (8 bit) uudelleenlataus TF TH (8 bit) keskeytys KUVA :n Timer/Counter toimintamuodossa 2. Toimintamuodossa 2 alempi laskurirekisteri TL toimii varsinaisena 8-bittisenä laskurina, jonka arvo muuttuu laskennan edetessä. Ylempi laskurirekisteri TH toimii alkuarvon varastona, jonka sisältö latautuu ympäripyörähdyksen jälkeen automaat-
4 Luku 8 / Kehittynyt I/O-liitäntä 06 tisesti uudeksi alkuarvoksi TL-rekisteriin. Ylivuoto TL-rekisterissä aiheuttaa siis sekä keskeytyspyynnön keskusyksikölle että uuden alkuarvon latautumisen TH-rekisteristä. Ohjausbitti C/ T määrää, onko Timer/Counter ajastin vai laskuri. Laskentapulssien kulku-reitillä oleva alempi kytkin kuvissa 8.0 ja 8. kuvaa sitä, pääseekö laskentapulssit lasku-rille vai ei, eli onko laskenta sallittu vai estetty. Hieman monimutkaisen ohjauslogiikan tavoite on, että sallinta ja estäminen voidaan tehdä joko ohjelmallisesti TR-bitin avulla tai laitteistopohjaisesti INT -pinnin kautta. GATEohjausbitin arvolla "0" saadaan tar-vittaessa INT -pinnin vaikutus eliminoitua pois. Jos INT -pinniä käytetään laskennan ohjaamisen, ei sitä voida enää yhtä aikaa käyttää erillisenä ulkoisena keskeytystulona. 8.8 Asynkroninen sarjaliitäntä RS-232 C RS-232 on EIA:n (Electronic Industries Association) standardi, RS = Recommended Standard. V.24 on sama asia CCITT:n (Comité Consultatif International de Téléphonie et Télégraphie) standardina. RS-232 / V.24 -standardista on käytetrty ilmaisua "Maailman epästandardein standardi". Alunperin RS-232 -liitäntä on tarkoitettu keskustietokoneen ja päätteiden väliseen liitäntään modeemien ja puhelinverkon välityksellä kuvan 8.2 mukaisesti. Tämän vuoksi liitännässä on vieläkin mukana joitain signaaleja, joiden nimet viittaavat puhelinverkon asioihin, kuten "Ring Indicator" ja "Data Carrier Detect". Alkuajoilta on peräisin myös RS-liitännän tuntemat kaksi laitetyyppiä: - DTE = Data Terminal Equipment = pääte - DCE = Data Communication Equipment = modeemi RS-232 -liitäntä pääte modeemi Data Terminal Equipment Data Communication Equipment DTE DCE puhelinverkkoon KUVA 8.2. RS-232 -liitännän alkuperäinen käyttö. Eri tyypin laitteet (DYE ja DCE) ovat liittimien nastajärjestykseltään toistensa peilikuvat. Niiden välille voi siis laittaa suoran kaapelin, jossa jokainen linja menee tietystä nastanumerosta toisen pään juuri samaan nastanumeroon. Jos RS-liitännällä liitetään yhteen kaksi saman tyypin laitetta, pitää niiden välille laittaa ristikaapeli, jossa tietyt signaaliparit menevät ristikkäin kahden nastanumeron kesken. Nykyisissä käyttösovelluksissa liitettävät laitteet eivät monestikaan luonteeltaan ole selvästi DTE- tai DCE-tyyppiä. Käytettäessä RS-liitäntää esimerkiksi tietokoneen ja tulostimen välillä onkin tarkasti selvitettävä, onko laitteissa DTE:n vai DCE:n mukainen nastajärjestys, jotta RS-kaapeli osattaisiin tehdä oikein.
5 Luku 8 / Kehittynyt I/O-liitäntä 07 Alkuperäinen RS-liitin on 25-napainen D-liitin, jossa lähes jokaisessa navassa kulkee oma signaali. Nykyisin yleisin RS-liitin on 9-napainen D-liitin, jolloin käytössä on vain yleisimmät RS-signaalit. Usein 9-napaisenkin liittimen signaaleista jätetään osa käyttämättä. 9-napainen liitin yleistyi voimakkaasti IBM:n PC/AT-koneen myötä, jossa on 9-napainen DTE:n mukainen RS-liitin, kts taulukko 8.2. TAULUKKO 8.2. RS-liitännän yleisimmät signaalit. Signaali suunta DTE:n 9-nap. 25-nap. mukaan TxD Transmitted Data Lähtevä data lähtö 3 2 RxD Received Data Tuleva data tulo 2 3 GND Signal Ground Signaalimaa DTR Data Terminal Ready Päätelaite valmis lähtö 4 20 DSR Data Set Ready Modeemi valmis tulo 6 6 RTS Request to Send Lähetyspyyntö lähtö 7 4 CTS Clear to Send Lähetyslupa tulo 8 5 RI Ring Indicator Soiton ilmaisu tulo 9 22 CD Data Carrier Detect Kantoaallon ilmaisu tulo 8 Taulukossa napainen liitäntä vastaa PC-koneen RS-liittimen signaaleja ja nastajärjestystä. On syytä huomata, että signaalit on pääasiassa nimetty DTE:n mukaan. Esimerkiksi signaali "Lähtevä data" on DCE-tyypin laitteessa tulosignaali. RS-liitännän data- ja kättelysignaaleilla on taulukon 8.3 mukaiset logiikkasopimukset. On syytä huomata, että datasignaalit ovat napaisuudeltaan "nurin perin" normaaliin ajatteluun verrattuna. TAULUKKO 8.3. RS-signaalien logiikkasopimus. Signaali Logiikkasopimus HIGH-tila ( V) LOW-tila ( V) Datasignaalit (TxD ja RxD) negatiivinen looginen "0" looginen "" Kättelysignaalit (DTR, DSR, RTS, CTS, RI, CD) positiivinen ON OFF Kättelylinjojen tarkka toiminta on hyvin tapauskohtaista, mutta yleissääntönä niistä voidaan sanoa: - Signaalit DTR ja DSR ovat korkeimman tason kättelysignaalit. Ne toimivat usein käyttöjännitteiden päälläolon ilmaisusignaaleina. - Signaalit RTS ja CTS ovat toisen tason kättelysignaalit. Ne voivat mennä aktiiviseksi jo samaan aikaan kuin DTR ja DSR, mutta niillä voidaan myös antaa vähän tarkempaa tietoa, milloin laite on valmis tiedonsiirtoon. - Signaalit RI ja CD ovat harvemmin käytettyjä ja niiden käyttö on tapauskohtaista. Useissa tilanteissa kättelysignaaleja ei tosiasiassa käytetä lainkaan, vaan datavuon ohjaus tehdään ohjelmallisesti esim. XON/XOFF-kättelyllä. Jotta laite ei jäisi turhaan odottamaan toimimattomien kättelysignaalien aktiiviseksi menemistä, voidaan
6 Luku 8 / Kehittynyt I/O-liitäntä 08 kaapeliliittimeen tehdä "aina tyytyväinen"-kytkentä, jolloin kaapelissa on vain kolme johdinta. Kuva 8.3 esittää DTE-tyypin liittimen "aina tyytyväinen"-kytkentää. TxD RxD DTR DSR RTS CTS RI CD GND TxD RxD GND KUVA 8.3. DTE-tyypin liittimen "aina tyytyväinen -kytkentä. Sulautetussa tietokoneessa RS-liitäntä toteutetaan yleensä ohjelmoitavalla sarjaliitäntäpiirillä eli UARTilla (Universal Asynchronous Receiver Transmitter). UARTin lähdöt ja tulot eivät käsittele suoraan RS-signaaleja, vaan se lähettää ja vastaanottaa logiikkatasoisia signaaleja, joiden napaisuus on käänteinen RS-signaaleihin nähden. Sen vuoksi RS-liitännän toteutukseen tarvitaan erilliset RS-sovituspiirit, joilla tehdään jänitetasojen muunnos logiikkatasosta RS-tasoksi ja päinvastoin. Lisäksi sovituspiirit invertoivat kaikki RS-signaalit. Tyypillinen RS-liitännän toteutus on kuvan 8.4 mukainen. UART logiikkatasot RS-tasot RS-sovituspiiri(t) V V KUVA 8.4. RS-liitännän osat. Liitin RS-sovituspiirinä on helppoa käyttää yhdistettyä lähetin/vastaanotinpiiriä (esim. piiri MAX232 tai vastaava), joka tarvitsee vain +5 V:n käyttöjännitteen, josta se sisäisesti muodostaa 2 V:n jännitteet. Datalinjoissa tieto kulkee merkki kerrallaan. Yksi merkki koostuu seuraavista biteistä: - yksi START-bitti (looginen "0") - 7, 8 tai 9 databittiä järjestyksessä LSB ensin, MSB viimeisenä - mahdollinen pariteettibitti - tai 2 (tai,5) STOP-bittiä (looginen "") Tyypilliset nopeudet, joilla RS-liitäntä tietoja lähettää, ovat 200, 2400, 4800, 9600 ja bittiä sekunnissa. Vastaanotin "herää henkiin" START-bitin etureunasta ja pyrkii sen jälkeen oman kellonsa tahdissa ottamaan jokaisesta tulevasta bitistä näytteen kunkin bitin keskeltä. Koska jokaisen bitin lähetys kestää jonkin aikaa, vastaanotin saa otettua tiedon oikein vastaan, vaikka lähettimen ja vastaanottimen nopeudet eivät olisikaan aivan tarkasti samat. Kuinka paljon saa olla heittoa? On syytä erityisesti huomata, että sarjamuotoisen signaalin napaisuus on erilainen sen mukaan, puhutaanko logiikka- vai RS-tasoisesta signaalista. ASCII-koodina lähetetyn
7 Luku 8 / Kehittynyt I/O-liitäntä 09 kirjaimen "K" (= 4B heksalukuna) aaltomuoto on esitetty kuvassa 8.5 UARTin nastasta mitattuna ja kuvassa 8.6 RS-liittimestä mitattuna. Liitännän asetukset ovat: 8 dataa, ei pariteettia, STOP. + 5 V 0 V lepotila START LSB MSB STOP lepotila KUVA 8.5. "K"-kirjaimen muoto logiikkasignaalitasoilla. data + 2 V - 2 V lepotila START LSB MSB STOP lepotila :n sarjaportti data KUVA 8.6. "K"-kirjaimen muoto RS-signaalitasoilla. 805:ssä on full duplex -sarjaportti, eli se voi lähettää ja vastaanottaa yhtä aikaa. Sen vastaanotin on puskuroitu niin, että se voi vastaanottaa jo seuraavaa merkkiä, vaikka edellistä ei ole vielä luettu vastaanottorekisteristä. Jos edellistä merkkiä ei ole ehditty lukea seuraavan merkin vastaanoton päättyessä, menetetään yksi vastaanotettu merkki. Sekä lähetys- että vastaanottorekisteri näkyvät käyttäjälle SBUF-rekisterinä, vaikka ne ovatkin todellisuudessa kaksi eri rekisteriä. SBUF-rekisterin kirjoittaminen kohdistuu lähetysrekisteriin ja lukeminen kohdistuu vastaanottorekisteriin. Sarjamuotoinen tieto lähetetään aina prosessorin TxD- ja vastaanotetaan RxD-pinnin kautta. Sarjaportilla on neljä eri toimintamuotoa, joista muodot,2, ja 3 noudattavat RS-232 -tiedonsiirron muotoja kuvan 8.7 mukaisesti. STARTbitti LSB D0 D STOP-bitti Databittejä 8 tai 9 KUVA 8.7. Sarjamuotoisen tiedon muoto toimintamuodoissa, 2 ja 3. Sarjaportin toimintaa ohjataan SCON-rekisterissä olevilla biteillä kuvan 8.8 mukaisesti. Kaikissa toimintamuodoissa lähetys käynnistyy sillä, että SBUFrekisteriin kirjoitetaan jotakin. Toimintamuodoissa, 2 ja 3 vastaanotto käynnistyy tulevasta START-bitistä, jos REN =. Myös PCON-rekisteri osittain vaikuttaa sarjaportin toimintaan kuvan 8.9 mukaisesti.
8 Luku 8 / Kehittynyt I/O-liitäntä 0 SCON-rekisteri tavuosoite 98H, bittiosoitettava SM0 SM SM2 REN TB8 RB8 TI RI SM0 toimintamuodon valintabitti 0, muodon numeron MSB-bitti SM toimintamuodon valintabitti, muodon numeron LSB-bitti SM2 yhden prosessorin ympäristössä SM2 = 0, mahdollistaa monen prosessorin kommunikoinnin, jos SM2 = REN vastaanoton sallinta, sallittu, 0 estetty TB8 9. bitti, joka lähetetään toimintamuodoissa 2 ja 3 RB8 toimintamuodossa 0: ei käytössä toimintamuodossa, jos SM2 = 0: vastaanotettu STOP-bitti toimintamuodoissa 2 ja 3: vastaanotettu 9. bitti, TI lähetyksen keskeytysbitti toimintamuodossa 0: asettuu "":ksi 8. bitin lopussa muut toimintamuodot: asettuu "":ksi STOP-bitin alussa RI vastaanoton keskeytysbitti toimintamuodossa 0: asettuu "":ksi 8. bitin lopussa muut toimintamuodot: asettuu "":ksi STOP-bitin puolivälissä Sarjaportin toimintamuodot Nro SM0 SM Toiminta Baudinopeus bittinen siirtorekisteri kellotaajuus/2 0 START + 8 bittiä + STOP muuteltavissa 2 0 START + 9 bittiä + STOP kellotaajuus/64 tai /32 3 START + 9 bittiä + STOP muuteltavissa KUVA :n Serial Port Control rekisteri, SCON. PCON-rekisteri tavuosoite 87H, ei bittiosoitettava SMOD GF GF0 PD IDL SMOD Kaksinkertainen baudinopeus. Jos timer on baudigeneraattorina ja SMOD =, sarjaportin baudinopeus kaksinkertaistuu muodoissa, 2, ja 3. GF yleiskäyttöinen lippu GF0 yleiskäyttöinen lippu PD tehonsyötön sammutus, CPU pysähtyy, pois vain resetillä (vain CMOS IDL lepotila, CPU lepotilaan, pois resetillä tai keskeytyksellä versioissa) Baudinopeuden asetus KUVA :n Power Control rekisteri, PCON. Toimintamuodossa 2 baudinopeudella (bit/s) on kaksi vaihtoehtoa seuraavasti: - PCON-rekisterin SMOD-bitti = 0 baudinopeus = kellotaajuus/64 - PCON-rekisterin SMOD-bitti = baudinopeus = kellotaajuus/32. Toimintamuodoissa ja 3 baudinopeus on muuteltavissa. Se määräytyy Timer/Counter:n ylivuototaajuudesta seuraavan kaavan mukaisesti. baudinopeus = 2 32 SMOD ( timer: n ylivuototaajuus)
9 Luku 8 / Kehittynyt I/O-liitäntä Timer/Counter voidaan määritellä toimimaan missä toimintamuodossa hyvänsä ja joko ajastimena tai laskurina. Tyypillisesti se ohjelmoidaan toimimaan ajastimena toimintamuodossa 2, automaattisessa uudelleenlatauksessa. Tällaisessa tilanteessa baudinopeus määräytyy seuraavan kaavan mukaisesti. baudinopeus = 2 32 SMOD kellotaajuus (TH) Yleensä Timer/Counter:n keskeytys pitää estää baudigeneraattorisovelluksissa. Jos halutaan saada hyvin alhainen baudinopeus, pitää Timer/Counter:n keskeytys sallia ja ohjelmoida ajastin toimimaan 6-bittisessä toimintamuodossa. Keskeytysohjelmassa sitten ladataan aina ajastimeen uusi alkuarvo ohjelmallisesti. 805:ssä yleisesti käytetty kidetaajuus 2,000 MHz on sellainen, että sillä ei saada aikaan 9600 bit/s -nopeutta. Alhaisempiakaan baudinopeuksia ei saada tarkasti aikaan, mutta niissä ero tarkkaan arvoon on niin pieni (< 5%), että yhteys saadaan toimivaksi. Sarjaliitännän kannalta hyvä kidetaajuus on,0592 MHz, jolla aikaansaadaan täysin tarkasti nopeus 9600 bit/s. 8.0 Pistematriisi LCD-näyttö Pistematriisi nestekidenäytöissä käytetään yleisesti Hitachi näytönohjainpiiriä, jolloin näytön liitäntä CPU:lle päin on vakiomuotoinen. Vaikka näytön koko ja ulkomuoto vaihtelisivat huomattavastikin, niin niillä on hyvin yleisesti kuvan 8.20 mukainen liitäntärajapinta CPU:hun päin. enable RS R/W data V GND - V 8 Yksi- tai kaksirivinen nestekidenäyttö enable = sallinta RS = Register Select rekisterin valinta R/W = Read / Write - V = negatiivinen käyttöjännite tarvitaan joissain malleissa KUVA LCD-näytön liitäntä CPU:lle päin. Nestekidenäytölle voidaan pelkkien näytettävien merkkien lisäksi antaa myös komentoja, kuten näytön tyhjennys. Lisäksi näytöltä voidaan lukea sen sisäisessä näyttömuistissa olevia merkkejä. Ohjauslinjoihin pitää antaa taulukon 8.4 mukaiset tilat eri toimintoja tehtäessä. TAULUKKO 8.4. LCD-näytön ohjauslinjojen toiminta. RS R/W Enable toiminto 0 0 komentojen kirjoitus 0 BUSY-lipun lukeminen 0 datan (= näytettävän tiedon) kirjoitus datan lukeminen
10 Luku 8 / Kehittynyt I/O-liitäntä 2 CPU:lta ei saada suoraan näytön vaatimia ohjaussignaaleja, ei varsinkaan Enablesignaalia. Kun CPU suorittaa luku- tai kirjoitusjakson, se antaa RD- tai WR -linjassa "0":ssa käyvän pulssin. Näyttö sen sijaan vaatii Enable-signaaliin "":ssä käyvän pulssin sekä luku- että kirjoitustilanteessa. Näytön liitännässä tarvitaan siis sovituskytkentä, jolla CPU:n signaaleista muokataan näytön vaatimat signaalit. Kuvassa 8.2 on yksi mahdollinen kytkentä, jolla LCD-näyttö saadaan liitettyä CPU:hun. CPU CS WR RD osoite A & enable RS Yksi- tai kaksirivinen osoite A0 data D0 D7 8 R/W nestekidenäyttö KUVA 8.2. CPU:n ja LCD-näytön välinen liitäntä. Näytön datalinjat kytketään suoraan CPU:n dataväylälle. Enable-linjaan pitää tehdä sellainen kytkentä, että se menee "":ksi silloin kun näyttöä vastaava CS-signaali on aktiivinen (= "0") ja RD- tai WR-linja on "0":ssa. Tämä kytkennän tekeminen vaatii pienen apulogiikan käyttöä. Kuvassa 8.2 on yksi ratkaisu, mutta kätevämmin se saadaan tehtyä yhdellä NAND-piirillä, jossa on 4 kpl 2-tuloisia NAND-portteja. Miten? RS- ja R/W -signaaleihin voidaan ottaa tieto suoraan osoiteväylän alimmista biteistä A ja A0. Näin toimien näyttö näkyy CPU:lle neljässä peräkkäisessä osoitteessa, kantaosoite kantaosoite + 3. Näistä kahta osoitetta saa vain lukea ja toisiin kahteen osoitteeseen saa vain kirjoittaa. 8. Peräkkäisapproksimaatio AD-muunnin (Successive Approximation) Analogia/digitaali-muunninperiaatteita on monenlaisia. Jos muunnoksen nopeudelle ei aseteta suuria vaatimuksia, peräkkäisapproksimaatiomuunnin sopii hyvin mikroprosessoriin liitettäväksi. Muunnin voi olla erillinen piiri, esim. ADC0803, tai se voi olla integroituna itse mikrokontrolleripiirille, esim. 805-perheen piiri AD-muunnoksen liitännän CPU:hun tekee haasteelliseksi muunnoksen hitaus, yksi muunnos voi viedä aikaa 0 00 s. Muunnosaika on niin pitkä, että CPU ehtii sinä aikana suorittaa paljon käskyjä. AD-muunnin kannattaa siis liittää CPU:hun keskeytysperiaatteella. Pollausperiaatekin on tietysti mahdollinen, mutta se tuhlaa CPU:n aikaa turhaan odotteluun. Kuvassa 8.22 on esitetty peräkkäisapproksimaatiomuuntimen lohkotason rakenne. Signaalien nimet kuvaavat niiden toimintaa, todellisessa piirissä nimet voivat olla toiset. Muuntimen nimen voisi suomentaa "peräkkäisten arvausten" muuntimeksi. Muunnin selvittää nollilta alkaen digitaalisen sanan bitit yksi kerrallaan MSB-päästä lukien. Periaate on sama kuin orsivaakaa käyttävällä myyjällä, joka etsii vaa'an tasapainoa.
11 Luku 8 / Kehittynyt I/O-liitäntä 3 Kokeillaan punnuksia suuremmasta pienempään päin, että minkä kestää laittaa mukaan ja mitkä jätetään pois. Digitaalisanassa jokainen bitti on kuin punnus, jonka painoarvo LSB-päähän mennessä on aina puolet edellisestä. AD-muunnin vaatii toimiakseen kellosignaalin, joka lopulta määrää muunnokseen kuluvan ajan. START READY kello Ohjauslogiikka Muunnosrekisteri Digitaalinen lähtö DA-muunnin U in KUVA Peräkkäisapproksimaatio AD-muunnin. Yhden AD-muunnoksen tuloksen saaminen tapahtuu kolmessa vaiheessa:. Muunnoksen käynnistäminen. CPU kirjoittaa START-signaalin aktiiviseksi. 2. Muunnoksen suorittaminen ja valmiiksi saaminen. Muunnin antaa READY-tiedon, jota voidaan käyttää keskeytyspyyntönä CPU:lle. 3. Valmiin muunnostuloksen lukeminen. CPU lukee muunnostuloksen muuntimelta kuin minkä hyvänsä tiedon. CPU:n kannalta hidasta AD-muunninta käytettäessä on muistettava, että muuntimelta ei saa lukea tulosta, ennen kuin muunnin on ilmoittanut tuloksen olevan valmis. 8.2 PWM-DA-muunnin (Pulse Width Modulation) Yksinkertainen tapa toteuttaa DA-muunnin mikrokontrollerilla on käyttää PWMsignaalia, jolla voi ohjata esimerkiksi DC-moottorin nopeutta, lampun kirkkautta ja lämmittimen tehoa. PWM-lähdön pääperiaate on antaa pulssisuhteeltaan vaihtelevaa kanttiaaltoa kuvan 8.23 mukaisesti. Kun kanttiaallon taajuus on tarpeeksi suuri, ohjattava laite näkee PWM-signaalin näennäisesti DC-jännitteeltään vaihtelevana signaalina. Tarvittaessa voidaan DC-signaalin tasoittamiseen käyttää keskiarvon laskevaa integraattori-kytkentää. pulssisuhde 20 % 50 % KUVA PWM-lähdön aaltomuoto. 80 %
12 Luku 8 / Kehittynyt I/O-liitäntä 4 Esimerkiksi 805-perheen kontrollerissa on valmiina kaksi PWM-lähtöä PWM0 ja PWM, jotka antavat logiikatasoisen lähtösignaalin. PWM-lähtöjen ohjaamiseen käytetään kolmea 8-bittistä ohjausrekisteriä: - PWM0 ja PWM: määrittää ""-pulssin leveyden - PWMP (prescaler): määrittää kanttiaallon taajuuden. PWM-signaali muodostetaan 8-bittisellä laskurilla, joka laskee jatkuvasti ylöspäin ja joka ympäripyörähdettyään aloittaa uudestaan nollilta. Lähdön tila on "", kun laskurin arvo on pienempi tai yhtä suuri kuin PWM-rekisterin arvo kuvan 8.24 mukaisesti. PWM-rekisterin arvo yksi laskurin kierros KUVA PWM-rekisterin vaikutus pulssisuhteeseen. PWM-signaalin taajuus asetetaan PWMP-rekisterillä seuraavan kaavan mukaisesti: f PWM 2 ( fosc PWMP) MHz:n kiteellä saadaa PWM-signaalin taajuudeksi noin 92 Hz 23,5 khz. 8.3 Ohituskondensaattorit (Decoupling-, Bypass Capacitors) Käyttöjännitejohtojen tehtävänä piirikortilla on luonnollisestikin antaa piireille käyttöjännite ja syöttää piireille niiden tarvitsema virta. Jos piirit tarvitsevat suurta hetkellistä virtaa, voi käydä kuitenkin niin, että käyttöjännitejohdot eivät pystykään välittämään teholähteeltä tällaista lyhytkestoista virtapulssia. Syynä on se, että piirikortilla mutkitteleviin käyttöjännitejohtoihin muodostuu hajainduktanssia, joka vastustaa nopeita virtamuutoksia. Logiikkapiirien ja muisti- ja I/O-piirien suuri hetkellinen virran tarve voi syntyä ainakin seuraavista kahdesta syystä. Kapasitiivinen kuorma Jos piirin lähtöön on liitetty suuri kapasitiivinen kuorma, niin nopean toiminnan aikaansaamiseksi tämän kapasitanssin purkaminen ja lataaminen logiikkatilan muutoksen yhteydessä vaatii suurta hetkellistä virtaa. Tyypillinen tilanne, jolloin logiikkapiirin lähdössä on kapasitiivinen kuorma, on siirtolinjan ohjaaminen. Pitkään siirtolinjaan syntyy huomaamatta hajakapasitanssia, vaikka varsinaista kondensaattoria ei komponenttina logiikkapiirin kuormana olekaan. Kuva 8.25 esittää tätä tilannetta.
13 Luku 8 / Kehittynyt I/O-liitäntä 5 logiikkapiirin lähtöaste I lataus "" "0" I purku KUVA Kapasitiivisen kuorman lataus ja purkaminen. Logiikkapiirin lähtöaste Tavallinen logiikkapiirin lähtöaste koostuu käyttöjännite- ja maajohdon välissä olevista kahdesta sarjaan kytketystä transistorista, jotka toimivat ON/OFF-kytkiminä, kuten kuvasta 8.25 näkyy. Kun logiikkapiirin lähtö vaihtaa tilaansa "0" "" tai "" "0", muutostilanteessa molemmat transistorit ovat hetken yhtä aikaa johtavassa tilassa. Tällöin syntyy "oikosulku" käyttöjännite- ja maajohdon välille, minkä seurauksena piiri ottaa hetkellisen virtapiikin käyttöjännitteestä. Tämä piirin sisäisestä toiminnasta johtuva virtatarve on riippumaton lähtöön kytketystä kuormasta. Erityisen selvä virtapiikki tulee synkronisilla piireillä, joissa kaikki lähdöt vaihtavat tilaansa juuri samalla hetkellä. Piirien hetkellinen virran saanti voidaan varmistaa kytkemällä logiikkapiirin käyttöjännitenastojen välille kondensaattori, joka toimii nopeana paikallisena sähkövarastona. Piirin rinnalle kytkettävä ohituskondensaattori pitää liittää mahdollisimman lyhyillä ja suorilla johdoilla sen käyttöjännitenastoihin. Jos liitosjohdot ovat vähänkin pitemmät, kondensaattorin vaikutus eliminoituu, koska liitosjohtojen induktanssi tulee liian suureksi. Kuvassa 8.26 on esimerkki ohituskondensaattorin kytkemisestä. käyttöjännitejohtimien hajainduktanssi + V GND KUVA Ohituskondensaattorin kytkeminen piirin rinnalle. Ohituskondensaattoreiden tarkka mitoittaminen on vaikeaa. Niiden lisääminen onkin vähän kuin vakuutuksen ottamista; kytkentä voi toimia ilmankin niitä, mutta varmuuden vuoksi kondensaattorit on syytä laittaa. Ohituskondensaattoreiden mitoitukselle voi käyttää esimerkiksi seuraavia nyrkkisääntöjä: - jokaiselle logiikkapiirille oma 0-00 nf keraaminen ohituskondensaattori, varsinkin synkronisille piireille, oskillaattoripiireille ja linjaohjaimille - SSI-tason piireille riittää yksi kondensaattori kahta piiriä kohti - jokaiselle piirikortille 0-00 F elektrolyyttikondensaattori piirilevykohtaiseksi "sähkön keskusvarastoksi".
14 Luku 8 / Kehittynyt I/O-liitäntä Signaalien heijastukset Kahden logiikkapiirin välinen liitäntätilanne on yleisesti ottaen kuvan 8.27 mukainen. tiedon kulkusuunta Z 0 Z T log.piirin lähtö log.piirin tulo Z 0 on johtimen ominaisimpedanssi (tyypillisesti piirilevyjohtimilla) Z T on johtimen pääteimpedanssi (= piirin tuloimpedanssi) KUVA Kahden logiikkapiirin välinen liitäntä. Tarkastellaan kuvan 8.28 esittämää tilannetta, jossa logiikkapiirin lähtö vaihtaa tilaansa 0 V:sta 5 V:een. Kun etenevä "jännitereuna" V f saavuttaa pääteimpedanssin, heijastuu osa jännitteestä takaisin, jos pääteimpedanssi Z T ei ole sama kuin johtimen ominaisimpedanssi Z 0. Heijastunut jännite V r etenee johtimessa tiedon kulkusuuntaa vastaan ja johtimessa oleva kokonaisjännite on etenevän ja heijastuneen jännitteen summa. Z 0 Z T V r V f V r GND KUVA Heijastunut jännite pääteimpedanssista. Kun tiedon kulun kannalta vastavirtaan etenevä heijastunut jännitereuna saavuttaa logiikkapiirin lähdön, syntyy taas heijastus, jos johtimen ja lähdöt impedanssit eivät ole samat. Johtimeen syntyy kahteen suuntaan heijastuvista jännitteistä vaimeneva värähtely, jonka kestoaika on muutaman johtimessa syntyvän etenemisviiveen suuruinen. Suurin heijastuneista jännitteistä on ensimmäinen pääteimpedanssista syntynyt heijastus, ja yleensä riittääkin tämän ensimmäisen heijastuneen jännitteen tarkastelu. Yleensä signaalien heijastumisista ei piirilevyllä tarvitse välittää, kun johtimien pituudet ovat enimmillään luokkaa 0 cm. Näin lyhyillä johtimillä heijastukset ehtivät tapahtua sinä aikana, kun logiikkapiirin lähtö on itsekin vielä vaihtamassa tilaansa. Jos liitäntäjohdin on niin pitkä, että logiikkapiirin lähtö ehtii stabiloitua uuteen tilaansa ennen kuin ensimmäinen heijastus tulee lähtöön, pitää heijastukset ottaa tarkempaan tarkasteluun. Johdinta, jossa heijastukset on otettava huomioon, kutsutaan siirtolinjaksi. Siirtolinja on siis johdin, jonka yhdensuuntainen etenemisviive on vähintään puolet logiikkapiirin lähdön muutosajasta. Siirtolinjalle ei ole olemassa yksiselitteistä pituutta.
15 Luku 8 / Kehittynyt I/O-liitäntä 7 Siirtolinjaksi tulkittavan johtimen pituus riippuu käytetyn logiikan muutosnopeudesta sekä signaalin etenemisnopeudesta v johtimessa, jolle pätee kaava: v c r c = valon nopeus (3 0 8 m/s) r = johtimen eristeaineen suhteellinen permittiivisyys ( 4,5 piirilevyllä) Heijastuneelle jännitteelle V r pätee alla oleva kaava, jonka perusteella heijastuneen jännitteen suuruudelle saadaan kolme päätapausta taulukon 8.5 mukaisesti. t 0 V V Z Z r f Z Z t 0 V f on etenevä jännitereuna Z 0 on johtimen ominaisimpedanssi Z T on johtimen pääteimpedanssi TAULUKKO 8.5. Pääteimpedanssista heijastuneen jännitteen kolme päätapausta. Siirtolinjan pääte Pääteimpedanssi Heijastunut jännite Kokonaisjännite Oikosulku Z T = 0 V r = - V f 0 avoin pää Z T = V r = + V f 2 V f oikein päätetty Z T = Z 0 V r = 0 V f Nykyisin yleisesti käytetyn CMOS-logiikan tuloimpedanssi on hyvin suuri, vastaten miltei avointa päätä. Heijastusten kannalta CMOS-logiikan suuri tuloimpedanssi on huono ominaisuus. Siirtolinjojen yhteydessä CMOS-logiikan tulon eteen pitääkin lisätä erillisiä päätevastuksia, joilla pääteimpedanssi saadaan pienennettyä. Päätevastusten kytkeminen voidaan tehdä periaatteessa kolmella tavalla kuvan 8.29 mukaisesti. ylösvetovastus alasvetovastus ylös- ja alasvetovastus linjan lepotila "" linjan lepotila "0" kuormittaa vähemmän lähetintä KUVA Eri tavat kytkeä päätevastus. Jos sovitus tehdään heijastusten suhteen täydelliseksi (Z T = Z 0 00 ), pitää vastusten olla melko pieniä. Ne puolestaan kuormittavat siirtolinjan lähetintä melkoisesti, jolloin myös teholähde kuormittuu. Tämän vuoksi sovitusta ei yleensä saadakaan täydelliseksi, vaan tyydytään jonkinlaiseen kompromissiin heijastusten ja tehonkulutuksen suhteen. Päätevastukset edustavat passiivista kytkentää, mutta siirtolinjan päättäminen voidaan tehdä myös aktiivisesti puolijohteiden ja jännitelähteiden avulla. Tällöin sovitus voidaan saada heijastusten suhteen optimaaliseksi ilman että se kuormittaa lähetintä.
Intel MCS-51 -perhe Liite 1 / 1. Intel MCS-51 -perhe
Intel MCS-5 -perhe Liite / Yleispiirteet Intel MCS-5 -perhe SISÄLLYSLUETTELO Yleispiirteet 2 Rekisterirakenne 2 3 Kantakytkentä 3 4 Muistiorganisaatio 4 4. Ohjelmamuisti 4 4.2 Datamuisti 5 5 Yhden bitin
Lisätiedot6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4
Datamuuntimet 1 Pekka antala 19.11.2012 Datamuuntimet 6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4 7. AD-muuntimet 5 7.1 Analoginen
LisätiedotKU18 V.23 KORTTIMODEEMI
V. KORTTIMODEEMI KU8 KU8 V. KORTTIMODEEMI TEKNINEN MANUAALI.9.996 Markku Virtanen/hs V. KORTTIMODEEMI KU8 SISÄLLYSLUETTELO Sisällysluettelon hakusanoja ei löytynyt.liitteet A B C D E F Modeemin osasijoittelukuva
Lisätiedot1. Yleistä. 2. Ominaisuudet. 3. Liitännät
1. Yleistä SerIO on mittaus ja ohjaustehtäviin tarkoitettu prosessorikortti. Se voi ohjemistosta riippuen toimia itsenäisenä yksikkönä tai tietokoneen ohjaamana. Jälkimmäisessä tapauksessa mittaus ja ohjauskomennot
LisätiedotPiirien väliset ohjaus- ja tiedonsiirtoväylät H. Honkanen
Piirien väliset ohjaus- ja tiedonsiirtoväylät H. Honkanen Laitteiden sisäiseen tietoliikenteeseen on kehitetty omat dataväylänsä. Näistä tärkeimmät: 1 wire [ käyttää mm. Dallas, Maxim. ] I²C [ Trademark
LisätiedotOngelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen
Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen rakentamisessa? 2012-2013 Lasse Lensu 2 Transistori yhdessä
LisätiedotA/D-muuntimia. Flash ADC
A/D-muuntimia A/D-muuntimen valintakriteerit: - bittien lukumäärä instrumentointi 6 16 audio/video/kommunikointi/ym. 16 18 erikoissovellukset 20 22 - Tarvittava nopeus hidas > 100 μs (
LisätiedotSignaalien datamuunnokset. Näytteenotto ja pito -piirit
Signaalien datamuunnokset Muunnoskomponentit Näytteenotto ja pitopiirit Multiplekserit A/D-muuntimet Jännitereferenssit D/A-muuntimet Petri Kärhä 26/02/2008 Signaalien datamuunnokset 1 Näytteenotto ja
LisätiedotA B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö
-asetuksella voidaan muuttaa tulostimen asetuksia, jotka koskevat sarjaportin (Standardi sarja- tai Sarjaportti -asetukset) kautta tulostimeen lähetettäviä töitä. Lisätietoja saat valitsemalla valikon
LisätiedotLataussäädin 12/24V 10A. Käyttöohje
Lataussäädin 12/24V 10A Käyttöohje 1 Yleistä Lataussäätimessä on näyttö ja sen latausmenetelmä on 3-vaiheinen PWM lataus. Siinä on myös kaksi USB liitintä pienten laitteiden lataamiseen. 2 Kytkentäkaavio
Lisätiedotl s, c p T = l v = l l s c p. Z L + Z 0
1.1 i k l s, c p Tasajännite kytketään hetkellä t 0 johtoon, jonka pituus on l ja jonka kapasitanssi ja induktanssi pituusyksikköä kohti ovat c p ja l s. Mieti, kuinka virta i käyttäytyy ajan t funktiona
Lisätiedotd) Jos edellä oleva pari vie 10 V:n signaalia 12 bitin siirtojärjestelmässä, niin aiheutuuko edellä olevissa tapauksissa virheitä?
-08.300 Elektroniikan häiriökysymykset Kevät 006 askari 3. Kierrettyyn pariin kytkeytyvä häiriöjännite uojaamaton yksivaihejohdin, virta I, kulkee yhdensuuntaisesti etäisyydellä r instrumentointikaapelin
LisätiedotSekvenssipiirin tilat
igitaalitekniikka (piirit) Luku Täsmätehtävä Tehtävä Sekvenssipiirin tilat Montako tilaa vähintään tarvitaan seuraavissa sekvenssipiireissä: Painikkeella ohjattava lampun sytytys ja sammutus. Näyttöä ohjaava
LisätiedotAurinkopaneelin lataussäädin 12/24V 30A. Käyttöohje
Aurinkopaneelin lataussäädin 12/24V 30A Käyttöohje 1 Asennuskaavio Aurinkopaneeli Matalajännitekuormitus Akku Sulake Sulake Invertterin liittäminen Seuraa yllä olevaa kytkentäkaaviota. Sulakkeet asennetaan
LisätiedotTIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä?
Miksi moniprosessorijärjestelmä? Laskentaa voidaan hajauttaa useammille prosessoreille nopeuden, modulaarisuuden ja luotettavuuden vaatimuksesta tai hajauttaminen voi helpottaa ohjelmointia. Voi olla järkevää
LisätiedotS-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010
1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä
LisätiedotOngelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen
Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen rakentamisessa? 2013-2014 Lasse Lensu 2 Transistori yhdessä
LisätiedotMSnS-extra PCB v1.0. Kevyt käyttöohje
MSnS-extra PCB v1.0 Kevyt käyttöohje Liittimet 9-napainen pyöreä liitin Tällä liittimellä kytketään kaikki isompaa virrankestoa vaativat signaalit. Liitin on AMP:in valmistama CPC-sarjan vesitiivis versio.
LisätiedotTaitaja semifinaali 2010, Iisalmi Jääkaapin ovihälytin
Taitaja semifinaali 2010, Iisalmi Jääkaapin ovihälytin Ohjelmointitehtävänä on laatia ohjelma jääkaapin ovihälyttimelle. Hälytin toimii 3 V litium paristolla ja se sijoitetaan jääkaapin sisälle. Hälyttimen
LisätiedotSPA-ZC22 Väyläliitäntämoduuli
SPA-ZC Väyläliitäntämoduuli Käyttöohje ja tekninen selostus ON ON 3 4 6 7 8 3 4 RS Ser. No POWER UAUX 0//0 V DC 0/0/30/40 V AC 4/48/60 V DC AUX INT Tx 3 4 SPA-ZC B0M 4BM 3BM B3M B4M SC RS 48 SPA OPTICAL
LisätiedotELEKTRONISET TOIMINNOT
LUENTO 2 ALUKSI OLI... EHKÄ MIELENKIINTOISIN SUUNNITTELIJAN TEHTÄVÄ ON TOTEUTTAA LAITE (JA EHKÄ MENETELMÄKIN) JONKIN ONGELMAN RATKAISEMISEEN PUHTAALTA PÖYDÄLTÄ EI (AINAKAAN SAMALLA PERIAATTEELLA) VALMIITA
LisätiedotLaajennusmoduuli BACnet over Ethernet / IP:lle ja graafisille web-toiminnoille
s 9 265 9263p01 DESIGO PX Laajennusmoduuli BACnet over Ethernet / IP:lle ja graafisille web-toiminnoille Asennetaan modulaarisiin automaatioyksiköihin PXC...-U PXA30-W2 PXC...-U -automaatioyksikköjen ohjaukseen
LisätiedotTIES530 TIES530. Kontrollereiden Muistit. Mikrokontrollerit - arkkitehtuuri. Mikrokontrollerin sisäinen arkkitehtuuri
Mikrokontrollerin sisäinen arkkitehtuuri Kontrollereiden sisäinen muisti Ajastimet/Laskurit Sarjaliikennöinti Keskeytykset Kontrollereiden Muistit Kontrollereiden sisäinen muisti Kontrollereiden sisälle
LisätiedotMikrokontrollerit. Mikrokontrolleri
Mikrokontrollerit S-108.2010 Elektroniset mittaukset 18.2.2008 Mikrokontrolleri integrointi säästää tilaa piirilevyllä usein ratkaisu helpompi ja nopeampi toteuttaa ohjelmallisesti prosessori 4-64 bittinen
LisätiedotSignaalien datamuunnokset
Signaalien datamuunnokset Muunnoskomponentit Näytteenotto ja pitopiirit Multiplekserit A/D-muuntimet Jännitereferenssit D/A-muuntimet Petri Kärhä 17/02/2005 Luento 4b: Signaalien datamuunnokset 1 Näytteenotto
LisätiedotKontrollerin tehonsäätö
Kontrollerin tehonsäätö Sulautetut järjestelmät ovat monesti akku- tai paristokäyttöisiä ja tällöin myös mikro-ohjaimen virrankulutuksella on suuri merkitys laitteen käytettävyydelle. Virrankulutuksella
LisätiedotOPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia
KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala TYÖ 11 ELEKTRONIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia TYÖN TAVOITE Tutustua operaatiovahvistinkytkentään
LisätiedotELEC-C5070 Elektroniikkapaja (5 op)
(5 op) Luento 5 A/D- ja D/A-muunnokset ja niiden vaikutus signaaleihin Signaalin A/D-muunnos Analogia-digitaalimuunnin (A/D-muunnin) muuttaa analogisen signaalin digitaaliseen muotoon, joka voidaan lukea
LisätiedotModbus-tiedonsiirtoväylän käyttöönotto
Modbus-tiedonsiirtoväylän käyttöönotto Qi, T 2 - ja Gemini -sarjojen lämpöpumput Lämmöntuotto: Modbus-väylän avulla lämpöpumppulaitteiston voi kytkeä automaatiojärjestelmään. Lämpöpumppusäädin tukee kolmea
LisätiedotDC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä
1 DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä JK 23.10.2007 Johdanto Harrasteroboteissa käytetään useimmiten voimanlähteenä DC-moottoria. Tämä moottorityyppi on monessa suhteessa kätevä
LisätiedotSuccessive approximation AD-muunnin
AD-muunnin Koostuu neljästä osasta: näytteenotto- ja pitopiiristä, (sample and hold S/H) komparaattorista, digitaali-analogiamuuntimesta (DAC) ja siirtorekisteristä. (successive approximation register
LisätiedotKÄYTTÖOHJE PEL 2500 / PEL 2500-M
V2.0.0 (24.10.2014) 1 (7) KÄYTTÖÖNOTTO Asennus - Lähetin tulisi asentaa mittauskohdan yläpuolelle kondensoitumisongelmien välttämiseksi. - Kanavan ylipaine mitataan siten, että kanavan mittayhde yhdistetään
LisätiedotEMC Mittajohtimien maadoitus
EMC Mittajohtimien maadoitus Anssi Ikonen EMC - Mittajohtimien maadoitus Mittajohtimet ja maadoitus maapotentiaalit harvoin samassa jännitteessä => maadoitus molemmissa päissä => maavirta => häiriöjännite
LisätiedotKÄYTTÖOHJE PEL / PEL-M
V2.0.0 (05.09.2014) 1 (6) KÄYTTÖÖNOTTO Asennus - Lähetin tulisi asentaa mittauskohdan yläpuolelle kondensoitumisongelmien välttämiseksi. - Kanavan ylipaine mitataan siten, että kanavan mittayhde yhdistetään
LisätiedotMultivibraattorit. Bistabiili multivibraattori:
Multivibraattorit Elektroniikan piiri jota käytetään erilaisissa kahden tason systeemeissä kuten oskillaattorit, ajastimet tai kiikkut. Multivibraattorissa on vahvistava elementtti ja ristiinkytketyt rvastukset
LisätiedotS-108.3020. Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö 1
1/8 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö 1 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä 13.9.2007 TJ 2/8 3/8 Johdanto Sähköisiä häiriöitä on kaikkialla ja
LisätiedotNokeval No 280701. Käyttöohje. Tekstinäyttö 580-ALF
Nokeval No 28070 Käyttöohje Tekstinäyttö 580-ALF Nokeval Oy Yrittäjäkatu 2 3700 NOKIA Puh. 03-342 4800 Fax. 03-342 2066 2 Kenttänäytttösarja 580 sarjaviesteille 5820 580 Sarjaviesti RS-232 tai RS-485 PC
LisätiedotSTEP-404 askelmoottoriohjain PROBYTE/Pekka Ritamäki
STEP-404 askelmoottoriohjain PROBYTE/Pekka Ritamäki Yleistä Askelmoottoriohjain STEP-404 on tarkoitettu toimimaan älykkäänä askelmoottoritehoasteen ohjaimena PC:n tai ohjelmoitavan logiikan välillä. Se
LisätiedotElectronisen nopeus ja matkamittarin kalibrointi laite huippunopeus muistilla.
Speedohealer V4 Electronisen nopeus ja matkamittarin kalibrointi laite huippunopeus muistilla. 1. Esipuhe Onnittelemme sinua Speedohealer laitteen oston johdosta. HealTech Electronics Ltd. on omistautunut
LisätiedotPROBYTE CONTROL GSM. GSM/SMS-hälytys- ja ohjauslaite. GSM Control 7/11/01 sivu 1/5
PROBYTE CONTROL GSM GSM/SMS-hälytys- ja ohjauslaite GSM Control 7/11/01 sivu 1/5 Yleistä l - PROBYTE CONTROL GSM on hälytys- ja kauko-ohjauslaite, joka käyttää GSM/SMStekniikkaa viestien välitykseen GSM
LisätiedotA / D - MUUNTIMET. 2 Bittimäärä 1. tai. A / D muunnin, A/D converter, ADC, ( Analog to Digital Converter )
A / D - MUUNTIMET A / D muunnin, A/D converter, ADC, ( Analog to Digital Converter ) H. Honkanen Muuntaa analogisen tiedon ( yleensä jännite ) digitaalimuotoon. Lähtevä data voi olla sarja- tai rinnakkaismuotoista.
LisätiedotEMC Säteilevä häiriö
EMC Säteilevä häiriö Kaksi päätyyppiä: Eromuotoinen johdinsilmukka (yleensä piirilevyllä) silmulla toimii antennina => säteilevä magneettikenttä Yhteismuotoinen ei-toivottuja jännitehäviöitä kytkennässä
LisätiedotKRU-1 PLL & UHF TRUE DIVERSITY langaton mikrofonijärjestelmä. Käyttöohje. ä ä ä ö ä ö
KU-1 PLL & UHF UE DVEY langaton mikrofonijärjestelmä Käyttöohje ä ä ä ö ä ö Vastaanottimen ominaisuudet a. Etupaneeli 1. Lähettimen audiotason indikointi 2. Vastaanottavan antennin indikointi. äyttää kummaltako
LisätiedotStandardiliitännät. Tämä ja OSI 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL
Standardiliitännät 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL Tämä ja OSI Liitännät toiminnalliset ominaisuudet sähköiset ominaisuudet X.25 Kehysvälitys 7 sovellus 6 esitystapa 5 yhteysjakso
LisätiedotKÄYTTÖOHJE TEHR LU / TEHR-M
V1.0.7 (31.10.2013) 1 (5) YHTEENSOPIVT TUOTTEET TEHR LU TEHR LU-PU TEHR- TEHR--PU TEKNISET TIEOT Käyttöjännite Virrankulutus ittausalue (valitaan jumppereilla) Toiminnot Optiot Lähdöt Tiedonsiirto Tarkkuus
Lisätiedotsmartallinone Sarjaliikenteellä toimiva releohjain
smartallinone Sarjaliikenteellä toimiva releohjain Ominaisuudet SmarTAllInOne on sarjaliikenteellä toimiva kahdeksankanavainen releohjain, AD-muunnin, PWM-anto ja digitaalitulo-ohjain. Samaan, tavalliseen
Lisätiedot- Käyttäjä voi valita halutun sisääntulon signaalin asetusvalikosta (esim. 0 5V, 0 10 V tai 4 20 ma)
LE PSX DIN kisko kiinnitys Ominaisuudet ja edut - Ohjelmoitavissa haluttuihin arvoihin - Itsenäiset säädöt (esim. ramp up & ramp down) - Kirkas 3 numeron LED näyttö - Selkeä rakenne, yksinkertainen käyttää
LisätiedotKäyttöohje EMT757 / 3567 Ohjelmoitava digitaalinen kellokytkin
Käyttöohje EMT757 / 3567 Ohjelmoitava digitaalinen kellokytkin A. Toiminnot 1. Käytetään päällä/pois -aikojen asettamiseen, säätämään erilaisia aikajaksoja virran päälläololle. Toimii erilaisten laitteiden
LisätiedotFlash AD-muunnin. suurin kaistanleveys muista muuntimista (gigahertsejä) pieni resoluutio (max 8) kalliita
Flash AD-muunnin Flash AD-muunnin koostuu monesta peräkkäisestä komparaattorista, joista jokainen vertaa muunnettavaa signaalia omaan referenssijännitteeseensä. Referenssijännite aikaansaadaan jännitteenjaolla:
LisätiedotLUKUJA, DATAA KÄSITTELEVÄT FUNKTIOT JA NIIDEN KÄYTTÖ LOGIIKKAOHJAUKSESSA
LUKUJA, DATAA KÄSITTELEVÄT FUNKTIOT JA NIIDEN KÄYTTÖ LOGIIKKAOHJAUKSESSA Tavallisimmin lukuja käsittelevien datasanojen tyypiksi kannattaa asettaa kokonaisluku 16 bitin INT, jonka vaihtelualueeksi tulee
LisätiedotTällä ohjelmoitavalla laitteella saat hälytyksen, mikäli lämpötila nousee liian korkeaksi.
Lämpötilahälytin Tällä ohjelmoitavalla laitteella saat hälytyksen, mikäli lämpötila nousee liian korkeaksi. Laite koostuu Arduinokortista ja koekytkentälevystä. Hälyttimen toiminnat ohjelmoidaan Arduinolle.
LisätiedotFYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa
FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva
LisätiedotNiMH Laturi. Suunnittelu Olli Haikarainen
Suunnittelu Olli Haikarainen NiMH Laturi Ostettuani digitaalikameran totesin sen kuluttavan niin paljon virtaa että on aika siirtyä käyttämään ladattavia akkuja. Ostin neljä kappaletta 1850 ma tunnin akkuja
LisätiedotPROBYTE CONTROL GSM GSM/SMS-hälytys- ja ohjauslaite
PROBYTE CONTROL GSM GSM/SMS-hälytys- ja ohjauslaite GSM Control 3/5/03 sivu 1/6 Yleistä l - PROBYTE CONTROL GSM on hälytys- ja kauko-ohjauslaite, joka käyttää GSM/SMStekniikkaa viestien välitykseen GSM
Lisätiedot- Käyttäjä voi valita halutun sisääntulon signaalin asetusvalikosta (esim. 0 5V, 0 10 V tai 4 20 ma)
LE PDX DIN kiskokiinnitys Ominaisuudet ja edut - Ohjelmoitavissa haluttuihin arvoihin - Itsenäiset säädöt (esim. ramp up & ramp down) - Kirkas 4 numeroinen LED näyttö - Selkeä rakenne, yksinkertainen käyttää
LisätiedotArduino. Kimmo Silvonen (X)
Arduino Kimmo Silvonen (X) Arduino, toimiva oma versio (osat Pajalla) ATmega 328P IC DIL-kotelossa (DIP) päältä katsottuna, Arduinon pinnit +5 V TX RX DTR FT232 10k 22p 22p Reset 1 RX D0 TX D1 D2 PWM D3
LisätiedotMittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014
Mittalaitetekniikka NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella
LisätiedotKAAPELITESTERI / PAIKANNIN TRIFITEK TR-383 PIKAKÄYTTÖOHJE V1.0
KAAPELITESTERI / PAIKANNIN TRIFITEK TR-383 PIKAKÄYTTÖOHJE V1.0 Trifitek Finland Oy 2011 1. YLEISTÄ TR-838 on monikäyttöinen LCD kaapelitesteri / hakulaite. Tuote koostuu lähettimestä, vastaanottimesta
LisätiedotKannattaa opetella parametrimuuttujan käyttö muidenkin suureiden vaihtelemiseen.
25 Mikäli tehtävässä piti määrittää R3:lle sellainen arvo, että siinä kuluva teho saavuttaa maksimiarvon, pitäisi variointirajoja muuttaa ( ja ehkä tarkentaa useampaankin kertaan ) siten, että R3:ssä kulkeva
LisätiedotKäyttöohje V1.0 RCS770. USB / RS-485 / RS-232 -muunnin
Käyttöohje 30.8.2007 V1.0 RCS770 USB / RS-485 / RS-232 -muunnin 1 JOHDANTO RCS770 on yleiskäyttöinen sarjaviestimuunnin. Siinä on USB-portti, RS-232-portti ja kaksi RS-485-porttia. Muunnos voidaan tehdä
LisätiedotEsimerkkitentin ratkaisut ja arvostelu
Sivu (5) 2.2.2 Fe Seuraavassa on esitetty tenttitehtävien malliratkaisut ja tehtäväkohtainen arvostelu. Osassa tehtävistä on muitakin hyväksyttäviä ratkaisuja kuin malliratkaisu. 2 Tehtävät on esitetty
Lisätiedot1 Muutokset piirilevylle
1 Muutokset piirilevylle Seuraavat muutokset täytyvät olla piirilevylle tehtynä, jotta tätä käyttöohjetta voidaan käyttää. Jumppereiden JP5, JP6, JP7, sekä JP8 ja C201 väliltä puuttuvat signaalivedot on
LisätiedotProjektityöt. Sami Alaiso, Jyri Lujanen 30. marraskuuta 2009
Projektityöt Sami Alaiso, Jyri Lujanen 30. marraskuuta 2009 1 1 Yleistä Projektityön tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa yleiskäyttöinen CAN-ohjain, jolla voidaan vastaanottaa viestejä CAN-väylältä,
LisätiedotGSM OHJAIN FF KÄYTTÖOHJE PLC MAX S03
GSM OHJAIN FF KÄYTTÖOHJE PLC MAX S03 TRIFITEK FINLAND OY 2012 V1.0 1. OHJELMISTO; ASENTAMINEN, KÄYTTÖ 1.1 Ohjelmiston asentaminen tietokoneeseen, Ajurin asentaminen Laitteen mukana toimitetaan muistitikulla
LisätiedotVDV II PRO käyttöohje
VDV II PRO käyttöohje VAROITUS! Älä liitä laitetta yli 60VAC kaapeliin. VDV I I PRO testeri voi vahingoittua ja aiheuttaa vaaran käyttäjälle. HUOM! Huonosti päätetty tai vahingoittunut liitin voi vahingoittaa
LisätiedotGSRELE ohjeet. Yleistä
GSRELE ohjeet Yleistä GSM rele ohjaa Nokia 3310 puhelimen avulla releitä, mittaa lämpötilaa, tekee etähälytyksiä GSM-verkon avulla. Kauko-ohjauspuhelin voi olla mikä malli tahansa tai tavallinen lankapuhelin.
LisätiedotKauko-ohjaimen käyttöohje. Part No.: R08019034086. OM-GS02-1009(0)-Acson FAN SWING MODE TURBO TIMER OFF CANCEL. Acson A5WM15JR Acson A5WM25JR
Kauko-ohjaimen käyttöohje Part No.: R08019034086 OM-GS0-1009(0)-Acson Acson A5WM15JR Acson A5WM5JR 1 6 7 9 3 4 5 13 1 11 8 10 Kiinnitys seinään Paristojen asennus (AAA.R03) Paristot 1) Tyyppi AAA R03 )
LisätiedotDigitaalitekniikan matematiikka Harjoitustehtäviä
arjoitustehtäviä Sivu 6 6.3.2 e arjoitustehtäviä uku 3 ytkentäfunktiot ja perusporttipiirit 3. äytäväkytkin on järjestelmä jossa käytävän kummassakin päässä on kytkin ja käytävän keskellä lamppu. amppu
LisätiedotKauko-ohjauslaite GSM rele 2011 v 24.10.2010
Kauko-ohjauslaite GSM rele 2011 v 24.10.2010 Gsmreleen päätoiminnat Etälaiteiden kauko-ohjaus vanhan GSM-puhelimen avulla Laitteessa on neljä releettä ja kaksi lisäohjausta. Yhteensä kuusi ohjausta. Releiden
LisätiedotOPERAATIOVAHVISTIN. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö. Elektroniikan laboratoriotyö. Työryhmä Selostuksen kirjoitti 11.11.
Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö Elektroniikan laboratoriotyö OPERAATIOVAHVISTIN Työryhmä Selostuksen kirjoitti 11.11.008 Kivelä Ari Tauriainen Tommi Tauriainen Tommi 1 TEHTÄVÄ Tutustuimme
LisätiedotDigitaalitekniikka (piirit) Luku 15 Sivu 1 (17) Salvat ja kiikut 1D C1 C1 1T 1J C1 1K S R
igitaalitekniikka (piirit) Luku 5 ivu (7).8.24 Fe/AKo C J C K C T C C J C K igitaalitekniikka (piirit) Luku 5 ivu 2 (7).8.24 Fe/AKo Johdanto Tässä luvussa esitetään salpapiirit, jotka ovat yksinkertaisimpia
LisätiedotPinces AC/DC-virtapihti ampèremetriques pour courant AC
MH-SARJA MH60-virtapihti on suunniteltu mittaamaan DC ja AC-virtoja jopa 1 MHz:n kaistanleveydellä, käyttäen kaksoislineaarista Hall-ilmiötä/ Muuntajateknologiaa. Pihti sisältää ladattavan NiMh-akun, jonka
LisätiedotHÄIRIÖSUOJAUS KAKSISUUNTAINEN PROSESSI SISÄISET JA ULKOISET HÄIRIÖT
LUENTO 4 HÄIRIÖSUOJAUS KAKSISUUNTAINEN PROSESSI SISÄISET JA ULKOISET HÄIRIÖT HAVAINTOJA ELÄVÄSTÄ ELÄMÄSTÄ HYVÄ HÄIRIÖSUOJAUS ON HARVOIN HALPA JÄRJESTELMÄSSÄ ON PAREMPI ESTÄÄ HÄIRIÖIDEN SYNTYMINEN KUIN
LisätiedotBY-PASS kondensaattorit
BY-PA kondensaattorit H. Honkanen Lähes kaikki piirikortille rakennetut elektroniikkalaitteet vaativat BY PA -kondensaattorin käyttöä. BY-pass kondensaattorilla on viisi merkittävää tarkoitusta: Estää
LisätiedotDynatel 2210E kaapelinhakulaite
Dynatel 2210E kaapelinhakulaite Syyskuu 2001 KÄYTTÖOHJE Yleistä 3M Dynatel 2210E kaapelinhakulaite koostuu lähettimestä, vastaanottimesta ja tarvittavista johdoista. Laitteella voidaan paikantaa kaapeleita
LisätiedotOhjelmoitava päävahvistin WWK-951LTE
Ohjelmoitava päävahvistin WWK-951LTE Käyttöohje Finnsat Oy Yrittäjäntie 15 60100 Seinäjoki 020 7420 100 Sisällysluettelo 1. Yleistä tietoa... 2 2. Liitännät ja toiminnat... 3 3. Painikkeet... 4 4. Vahvistimen
LisätiedotP I C A X E O H J E L M O I N T I
PICAXE OHJELMOINTI Tämä materiaalipaketti on tehty PICAXE piireihin perustuvaa elektroniikan opetusta varten. Tarkoituksena on opettaa ohjelmoitavan mikropiirin käyttöä erilaisissa sovellutuksissa. Lisää
Lisätiedot10. Kytkentäohje huonetermostaateille
. Kytkentäohje huonetermostaateille TERMOSTAATTIE JA TOIMILAITTEIDE KYTKETÄ JA KYT KE TÄ KO TE LOI HI 2 1 2 2 1 WehoFloor-termostaatti 3222 soveltuvaa kaapelia 3 1, mm 2. joh timet keskusyk sikköön käsikirjassa
LisätiedotKäyttöohje 3.10.2005 V1.0 DCS771. USB-RS-485-muunnin
Käyttöohje 3.10.2005 V1.0 DCS771 USB-RS-485-muunnin 1 JOHDANTO DCS771:n avulla PC-tietokoneeseen voidaan lisätä RS-485-sarjaportti. Muunnin kytketään tietokoneen USBporttiin, ja sen ajurit luovat Windowsiin
LisätiedotTehtävä 2: Tietoliikenneprotokolla
Tehtävä 2: Tietoliikenneprotokolla Johdanto Tarkastellaan tilannetta, jossa tietokone A lähettää datapaketteja tietokoneelle tiedonsiirtovirheille alttiin kanavan kautta. Datapaketit ovat biteistä eli
LisätiedotELEC-C3240 Elektroniikka 2
ELEC-C324 Elektroniikka 2 Marko Kosunen Marko.kosunen@aalto.fi Digitaalielektroniikka Tilakoneet Materiaali perustuu kurssiins-88. Digitaalitekniikan perusteet, laatinut Antti Ojapelto Luennon oppimistavoite
LisätiedotToimintaperiaate: 2. Kytke virta vastaanottimeen käyttämällä virtalaitetta, jossa on merkintä "horsealarm receiver only".
Toimintaperiaate: 1. Kytke virta toistimeen käyttämällä virtalaitetta, jossa on merkintä "RadioLink only". Kun virta on kytketty toistimeen, laitteen vihreä valo välähtää. 2. Kytke virta vastaanottimeen
LisätiedotOMNIA OPINNÄYTETYÖ AMMATTIOPISTO. Diginoppa ICTP09SLG OMNIAN AMMATTIOPISTO
OMNIA AMMATTIOPISTO OPINNÄYTETYÖ Diginoppa ICTP09SLG - 2012 OMNIAN AMMATTIOPISTO KOULUTUSALA Tieto- ja tietoliikennetekniikka OPISKELIJA Hannu Junno OHJAAJA Jari Laurila VUOSI 2012 2 TIIVISTELMÄ Opinnäytetyöni
LisätiedotSääasema Probyte 2003
Sääasema Probyte 2003 Yleistä Probyte SÄÄASEMA W2003 on sään mittaukseen tarkoitettu ulkoanturi, joka mittaa tuulen nopeutta, tuulen suuntaa, ulkolämpötilaa ja valoisuutta reaaliaikaisesti. Mittaukset
LisätiedotMICRO-CAP: in lisäominaisuuksia
MICRO-CAP: in lisäominaisuuksia Jännitteellä ohjattava kytkin Pulssigeneraattori AC/DC jännitelähde ja vakiovirtageneraattori Muuntaja Tuloimpedanssin mittaus Makrot mm. VCO, Potentiometri, PWM ohjain,
LisätiedotGSMRELE PG-30 v 12.9.2010
GSMRELE PG-30 v 12.9.2010 GSMRELE PG-30 on ohjaus ka hälytyslaite, joka toimii Nokia 3310 GSM-puhelimen avulla 1 Ominaisuudet Neljän releen etäohjaus, esim. termostaatin valinta mökillä. 13.9.2010 Probyte
LisätiedotVaaka Emp-231C. Liittimet 7, 8 ja 9 ovat transistorilähdöt. 7=yhteinen miinus, 8=alas-pulssit, 9=ylöspulssit.
Vaakainstrumentti on paneliasenteinen, etulevy 96 mm x 48 mm. Etulevy on vesitiivis, sileän etukalvon takana on näyttö ja kaksi näppäintä: Brutto ja Taara. Taaranäppäin nollaa näytön ja Bruttonäppäin palauttaa
LisätiedotCLPD ja FPGA piirien arkkitehtuuri ja ominaisuudet
Pasi Vähämartti ITSEOPISKELU 1(10) CLPD ja FPGA piirien arkkitehtuuri ja ominaisuudet Tutki data-kirjasta XC9500-sarjan CPLD piirin: 1. Arkkitehtuuri 2. Suurimman ja pienimmän piirin portti-, pinni- ja
LisätiedotTelecrane F24 Käyttö-ohje
1 Telecrane F24 Käyttö-ohje Sisällysluettelo - F24 Takuu & turvallisuusohjeet 3 - Käyttöönotto / paristot / vastaanottimen virtalähde 4 - Tunnistuskoodin vaihto 6 - Vastaanottimen virtalähteen jännitteen
LisätiedotTaitaja2005/Elektroniikka. 1) Resistanssien sarjakytkentä kuormittaa a) enemmän b) vähemmän c) yhtä paljon sähkölähdettä kuin niiden rinnankytkentä
1) Resistanssien sarjakytkentä kuormittaa a) enemmän b) vähemmän c) yhtä paljon sähkölähdettä kuin niiden rinnankytkentä 2) Kahdesta rinnankytketystä sähkölähteestä a) kuormittuu enemmän se, kummalla on
LisätiedotSM211 RS485 - JBUS/MODBUS mittarille SM103E. Käyttöohje
SM211 RS485 - JBUS/MODBUS mittarille SM103E Käyttöohje Sisällys Alustavat toimet... 1 Yleistiedot... 1 Asennus... 2 Ohjelmointi... 3 Tiedonsiirtoosoite... 4 Tiedonsiirtonopeus... 4 Tiedonsiirron pariteetti...
Lisätiedot11. kierros. 1. Lähipäivä
11. kierros 1. Lähipäivä Viikon aihe AD/DA-muuntimet Signaalin digitalisointi Kvantisointivirhe Kvantisointikohina Kytkinkapasitanssipiirit Mitoitus Kontaktiopetusta: 6 tuntia Kotitehtäviä: 4 tuntia Tavoitteet:
LisätiedotTaitaja2008, Elektroniikkalajin semifinaali 24.1.2008
Taitaja2008, Elektroniikkalajin semifinaali 24.1.2008 Kilpailijan nimi: 1) Oheisen kytkennän kokonaisresistanssi on n. 33 Ohm 150 Ohm a) 70 Ohmia b) 100 Ohmia c) 120 Ohmia 120 Ohm 2) Oheisen kytkennän
LisätiedotPörisevä tietokone. morsetusta äänikortilla ja mikrofonilla
Pörisevä tietokone morsetusta äänikortilla ja mikrofonilla 1 Tiivistelmä Idea toteuttaa seuraavat vaatimukset: 1. kommunikointi toisen opiskelijan kanssa (morsetus) 2. toisen opiskelijan häirintä (keskittymistä
LisätiedotSATE2010 Dynaaminen kenttäteoria syksy /8 Laskuharjoitus 7 / Smithin-kartan käyttö siirtojohtojen sovituksessa
SATE2010 Dynaaminen kenttäteoria syksy 2010 1 /8 Tehtävä 1. Häviötön linja (70 Ω), joka toimii taajuudella 280 MHz, on päätetty kuormaan Z = 60,3 /30,7 Ω. Käytä Smithin karttaa määrittäessäsi, kuinka suuri
LisätiedotHarjoitustyö - Mikroprosessorit Liikennevalot
Saku Chydenius tammikuu 2004 Asko Ikävalko Harjoitustyö - Mikroprosessorit Liikennevalot Työn valvoja: Kimmo Saurén RAPORTTI 1(8) 1. Alkuperäinen tehtävänanto 2. Määritelmä valojen vaihtumiselle Muodosta
LisätiedotWT-1010. KÄYTTÖOHJE WT-1010_käyttöohje_080714.pdf. GSM-välitin hälytysjärjestelmille
KÄYTTÖOHJE WT-1010 GSM-välitin hälytysjärjestelmille WT-1010 on langaton laite, jonka avulla voidaan varmistaa hälytysjärjestelmien analogisten puhelinlinjojen (PSTN) toiminta GSM-verkkoa käyttäen. Laite
LisätiedotSM210 RS485 - JBUS/MODBUS mittarille SM102E. Käyttöohje
SM210 RS485 - JBUS/MODBUS mittarille SM102E Käyttöohje Sisällys Alustavat toimet... 1 Yleistiedot... 1 Asennus... 2 Ohjelmointi... 3 Pääsy ohjelmointitilaan (COde= 100)... 3 Tiedonsiirto-osoite... 5 Tiedonsiirtonopeus...
LisätiedotHÄMEEN RADIOHARRASTAJAT OH3ACA 1/14
OH3ACA 1/14 TP6000-RADION MODIFIOINTI 70MHz BANDILLE 1. YLEISTÄ Tämä ohje on vielä luonnosasteella, joten virheitä varmaan löytyy. En ota vastuuta tämän materiaalin pohjalta aiheutuneista vahingoista.
LisätiedotELEC-A4010 Sähköpaja Arduinon väylät tutuiksi
ELEC-A4010 Sähköpaja Arduinon väylät tutuiksi Risto Järvinen 2.11.2015 Luennon sisältö Alustus: Väylät, mitä ja miksi. Alustus: logiikka-analysaattori. Yleisnäkymä Arduino/AVR:n väyliin. Väylä: I2C Väylä:
Lisätiedot