Sivistyslautakunta nro 10/ SISÄLLYSLUETTELO

Transkriptio

1 nro 10/2013 SISÄLLYSLUETTELO SIVLTK 89 SIVLTK 90 SIVLTK 91 SIVLTK 92 SIVLTK 93 SIVLTK 94 SIVLTK 95 SIVLTK 96 SIVLTK 97 SIVLTK 98 SIVLTK 99 Kokouksen järjestäytyminen Viranhaltijapäätösten laillisuusvalvonta Lasten kotihoidon tuen kuntalisän kriteeristön täsmentäminen Iltapäivätoiminnan asiakasmaksun maksuhuojennuksen periaatteiden hyväksyminen Investointien siirtäminen vuodelle 2014 (Parkour ja asfaltointi) Sivistyslautakunnan myöntämien vuoden 2014 harkinnanvaraisten avustusten julistaminen haettavaksi Lausunnon antaminen reittiliikennelupahakemuksista Selvitys työmatkalippujen subventoinnin merkityksestä n kunnalle Valtuustoaloite koskien kirjallisen johtosäännön laatimista koulujen oppilashuoltoryhmille Valtuustoaloite koskien skuuttaus- ja skeittauspuiston perustamista Vastauksen antaminen valtuustoaloitteeseen koskien siuntion kunnan taideaineiden opetuksen lisäämistä SIVLTK 100 Sivistyslautakunnan kokoukset kevätkaudella 2014 SIVLTK 101 Sivistyslautakunnan talouden toteutuma 11/2013 SIVLTK 102 Muut asiat SIVLTK 103 Lausunnon antaminen Uudenmaan liiton Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmasta

2 Sivu 2 Nro 10/2013 Kokouspaikka- ja aika Walkers - kahvila klo :57 Läsnäolevat jäsenet Gottberg Carl-Johan, puheenjohtaja Nygård Johanna, jäsen Paasikivi Anna, jäsen Peltonen Sisko, jäsen Sarviaho Rainer, jäsen Vireä-Aihio Paula, jäsen Lemström Anna, varajäsen läsnä 89, Muut läsnäolevat Nordman Tina, sivistystoimen johtaja (esittelijä) Vesiluoma Anu, varhaiskasvatuspäällikkö, läsnä 89-91, poistui klo 17:15 Lilja Juha, vapaa-aikapäällikkö Ojala Cilla, toimistonhoitaja (sihteeri) Asiat Allekirjoitukset Carl-Johan Gottberg puheenjohtaja Cilla Ojala pöytäkirjanpitäjä Anna Lemström pöytäkirjantarkastaja Johanna Nygård pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä, aika ja paikka Sivistystoimisto Todistaa, allekirjoitus Martina Kinnunen toimistosihteeri

3 Sivu 3 SIVLTK 89 Ehdotus: KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN Lautakunta päättää - todeta kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi ja - valita kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Päätös: Lautakunta päätti - todeta kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi ja - valitsi pöytäkirjantarkastajiksi Anna Lemströmin ja Johanna Nygårdin - päätti ottaa käsiteltäväkseen lisälistan asian 103

4 Sivu 4 SIVLTK 90 Oheismateriaali VIRANHALTIJAPÄÄTÖSTEN LAILLISUUSVALVONTA Lautakunnalle on toimitettu lautakunnan alaisten jaostojen ja viranhaltijoiden päätöspöytäkirjoja edellisen kokouksen jälkeen tehdyistä päätöksistä, jotka voidaan kuntalain 51 :n mukaan ottaa lautakunnan käsiteltäväksi. Oheismateriaali ja liitteet - pöytäkirjat ja päätösluettelot ovat oheismateriaalina Ehdotus: Lautakunta päättää - kuntalain 51 :n nojalla olla ottamatta käsiteltäväkseen seuraavia sivistyslautakunnan alaisten jaostojen ja viranhaltijoiden pöytäkirjoissa olevia asioita: Sivistystoimen johtaja Tina Nordmanin päätösluettelot /2013 Varhaiskasvatuspäällikkö Anu Vesiluoman päätösluettelo ei päätöksiä 7/2013 jälkeen Varhaiskasvatussuunnittelija Pirkko Moringin päätösluettelo ei päätöksiä 4/2013 jälkeen Vapaa-aikapäällikkö Juha Liljan päätösluettelo /2013 vt. rehtori Päivi Boströmin päätösluettelo /2013 Rehtori Anu Hausenin päätösluettelo /2013 Rehtori Erik Wolffin päätösluettelo ei päätöksiä 29/2013 jälkeen Hallinnollinen päiväkodinjohtaja Eva Nygård ei päätöksiä 1/2013 jälkeen Hallinnollinen päiväkodinjohtaja Leena Knuts ei päätöksiä 6/2013 jälkeen Käsittely: Jäsen Sarviaho poistui esteellisenä pykälän käsittelyn ajaksi klo 17:07-17:08. Päätös: Ehdotuksen mukaan

5 Sivu 5 KH:12 /2009 SIVLTK 91 LASTEN KOTIHOIDON TUEN KUNTALISÄN KRITEERISTÖN TÄSMENTÄMINEN Kansaneläkelaitos ja n kunta ovat sopineet lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta (1128/96) annetun lain 20 :n mukaisesti korotetun lasten kotihoidon tuen maksamisesta alkaen. Kotihoidon tuki on alle 3-vuotiaiden kotihoitoon tarkoitettu lakisääteinen tuki, kun taas kotihoidon tuen kuntalisä on ns. ei- lakisääteinen kunnan omaan harkintaan perustuva tukimuoto. Kotihoidon tuen kuntalisää maksettiin n kunnanvaltuuston päätöksen mukaisesti määräaikaisesti ajalla , jonka jälkeen kotihoidontuen kuntalisää on maksettu kunnanvaltuuston päätöksen mukaisesti alkaen toistaiseksi voimassa olevana. Kotihoidon tuen kuntalisän suuruus määräytyy lasten lukumäärän mukaisesti siten, että hoitorahan korotus on ensimmäisestä alle kolmivuotiaasta lapsesta 136 kuukaudessa ja sitä seuraavista lapsista 68 kuukaudessa. Lasten kotihoidon tuen piirissä olevien lasten kuntalisän maksamisen edellytyksenä on, että perheen kaikista lapsista maksetaan kotihoidon tukea. Esiopetusikäisen lapsen osallistuminen kunnalliseen esiopetukseen ei poista kuntalisän maksamisen edellytystä. Kuntalisällä pyritään kannustamaan perheitä lasten kotihoitoon. Etenkin kasvukunnissa kuntalisän avulla pyritään hillitsemään päivähoidon kysyntää ja keventämään uusien päiväkotien investointipaineita. Kunnanvaltuusto on mukaisesti hyväksynyt kunnan talouden tasapainotusohjelman. Osana talouden tasapainotusohjelmaa on edellytetty kotihoidon tuen kuntalisän kriteeristön täsmentämistä. Kunnanvaltuusto on hyväksymässään talousarviossa vuodelle 2014 varannut määrärahaa kuntalisän maksamiseksi euroa. Määräraha on puolet siitä, mitä sivistyslautakunta oli talousarvioehdotuksessaan vuodelle 2014 arvioinut tarvittavan kuntalisän maksamiseksi vuonna Kuntalisän kriteeristön täsmentäminen määrärahojen puitteissa voidaan toteuttaa vaihtoehtoisesti joko pienentämällä maksettavan kuntalisän ja nk. sisaruskorotuksen määriä tai kohdentamalla kuntalisä maksettavaksi esim. alle 2-vuotiaisista lapsista muiden ehtojen säilyessä ennallaan. Kuntaliitto selvitti keväällä 2012 kuinka monessa Manner-Suomen kunnassa (320) maksetaan kotihoidon tuen kuntalisää. Selvityksen mukaan lasten kotihoidon tuen kuntalisää maksetaan 99 kunnassa (31 %) ja se on suunnitteilla 6 kunnassa. Kuntalisän suuruus on keskimäärin 148 euroa/lapsi (vaihteluväli euroa/lapsi). Alle 3-vuotiaille, kuntalisää maksetaan keskimäärin 158 euroa/lapsi ja yli 3-vuotiaille 105 euroa/lapsi. Niissä kunnissa

6 Sivu 6 (40), joissa kotihoidon tuen kuntalisän suuruus on sidottu lasten lukumäärään perheissä, sisaruskorotus on keskimäärin 80 euroa/lapsi. Osa kunnista maksaa kuntalisää alle 3-vuotiaista, osa alle 2-vuotiaista lapsista. Jotta talousarviossa vuodelle 2014 varattu määräraha kotihoidon tuen kuntalisän maksamiseksi olisi riittävä, tulisi kotihoidon tuen kuntalisän ja ns. sisaruskorotuksen määrät puolittaa siten, että kuntalisä alle kolmivuotiaasta lapsesta olisi 68 euroa kuukaudessa ja sitä seuraavista lapsista 34 e kuukaudessa. Tässä vaihtoehdossa kuntalisän euromääräinen merkittävyys perheen kokonaistaloudessa vähenee selkeästi. Vaihtoehtoisesti voidaan kohdentaa kotihoidon tuen kuntalisä maksettavaksi alle 2-vuotiaista lapsista. Lokakuun 2013 kuntalisän tilastotiedon mukaan yli 2-vuotiaita kuntalisän saajia oli 24 kpl ja alle 2-vuotiaita 37 kpl. Kuntalisän piirissä olevien lasten määrän arvioiminen on haasteellista johtuen useista perheeseen ja/tai yhteiskuntaan liittyvistä muuttujista. Kuitenkin kuntalisän saajien määrä vaikuttaa toistaiseksi olevan laskeva trendi, ja jos kuntalisä kohdennettaisiin maksettavaksi nykyisen suuruisena maksettavaksi vain alle 2-vuotiaista lapsista (nk. sisaruskorotus säilytettäisiin), voitaisiin talousarvioon varatun euron suuruisen määrärahan olevan riittävä. Kuntalisän kohdentaminen alle 2-vuotiaisiin poistaisi luonnollisesti yli 2-vuotiaat saajien piiristä ja heikentäisi em. perheiden tulonmuodostusta, mutta toisaalta kuntalisän säilyminen 136 e suuruisena tukisi edelleen osaa pienten lasten perheitä. Väestöennusteiden mukaan alle 3-vuotiaiden lasten määrässä ssa ei vuositasolla ole tiedossa juurikaan muutoksia lähivuosina. Kuitenkin alle 3- vuotiaiden osuus ikäluokasta päivähoitopalvelujen käyttäjinä on kasvanut viime vuosina ja kotihoidon tuen kuntalisän maksamiseksi käytetyn määrärahan määrä on pienentynyt vuosi vuodelta sen käyttöönotosta. Kansaneläkelaitoksella on kahden kuukauden toimeenpanoaika kuntalisän solmimis-, lakkauttamis- ja muutostilanteissa. Jotta muutos kuntalisän kriteeristössä tulisi voimaan alkaen, tulee uusi sopimus Kansaneläkelaitoksen kanssa solmia joulukuun 2013 aikana. Valmistelija: varhaiskasvatuspäällikkö Anu Vesiluoma puh , s-posti etunimi.sukunimi@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää - että lasten kotihoidon tuen kuntalisän kriteeristöä täsmennetään osana kunnanvaltuuston hyväksymää talouden tasapainotusohjelmaa vuodelle 2014 varattua määrärahaa vastaavaksi siten, että lasten kotihoidon tuen kuntalisää maksetaan alkaen alle 2-vuotiaista lapsista 136 e kuukaudessa ja sitä seuraavista lapsista 68 e kuukaudessa muiden ehtojen säilyessä ennallaan.

7 Sivu 7 Päätös: Ehdotuksen mukaan. Tämä asiakohta tarkastettiin kokouksessa.

8 Sivu 8 SIVLTK:662 /2013 SIVLTK 92 Liite 1 ILTAPÄIVÄTOIMINNAN ASIAKASMAKSUN MAKSUHUOJENNUKSEN PERIAATTEIDEN HYVÄKSYMINEN Yleistä Perusopetuslain 48f mukaan kunta päättää aamu- ja iltapäivätoiminnasta perittävien kuukausimaksujen määrästä. Kuukausimaksu voi olla 570 h tunnin (keskim. 3h/pvä) osalta enintään 60 euroa ja 760 tunnin (keskim. 4h/pvä) osalta enintään 80 euroa. Jos kunta järjestää iltapäivätoimintaa enemmän kuin 760 tuntia vuodessa on maksun suuruus, 760 tuntia ylittävältä osalta, kunnan päätettävissä. ssa tarjotaan iltapäivätoimintaa 570 tuntia ja 950 tuntia lukuvuodessa. Sivistyslautakunnan hyväksymien iltapäivätoiminnan järjestämisen periaatteiden mukaisesti iltapäivätoimintaa tarjotaan ssa klo aikana. Osa-aikainen toiminta loppuu joka päivä viimeistään klo ja kokoaikainen toiminta viimeistään klo on päättänyt että osa-aikaisesta toiminnasta perittävä asiakasmaksu on 60 /kk ja kokoaikaisesta toiminnasta 100 /kk. Asiakasmaksu voidaan jättää perimättä tai sitä voidaan alentaa, jos huoltajan elatusvelvollisuus, toimeentuloedellytykset tai huollolliset näkökohdat huomioon ottaen siihen on syytä (Perusopetuslaki 47 3 mom.). Sivistyslautakunnan ja sivistysosaston johtosäännön 5 15 kohdan mukaan sivistyslautakunnan tehtävänä on päättää tulorajoista, vuokrista ja muista korvausperusteista, milloin se voimassaolevien säädösten mukaan on mahdollista. Ehdotus maksuhuojennuksen yleisiksi periaatteiksi 1. Asiakasmaksu voidaan puolittaa tai siitä voidaan myöntää vapautus, perheen tuloista riippuen. 2. Kirjallinen hakemus tarvittavine liitteineen toimitetaan sivistystoimistoon. 3. Päätös tehdään määräajaksi, enintään toimintavuodeksi kerrallaan. 4. Päätös voidaan tehdä taannehtivasti korkeintaan lukukauden alusta. 5. Päätös tehdään perheen jokaisesta lapsesta erikseen. 6. Päätöksen teossa sovelletaan kulloinkin voimassaolevia päivähoidossa käytössä olevia bruttotulorajoja (laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista). Päivähoidon tulorajojen ja laskukaavan avulla saadaan tulorajat asiakasmaksujen puolittamiseen. Laskennassa huomioidaan perheen koko. 7. Maksuhuojennusta tulee hakea ennen toimintavuoden päättymistä.

9 Sivu 9 Oheismateriaalit ja liitteet - liitteenä 1 on Iltapäivätoiminnan asiakasmaksun huojennuksen yleiset periaatteet n kunnassa Valmistelu:hallinnon suunnittelija Mia Westerlund p s-posti: etunimi.sukunimi@siuntio.fi Ehdotus päättää - hyväksyä lakisääteisen perusopetuksen iltapäivätoiminnan asiakasmaksun maksuhuojennuksen yleiset periaatteet liitteen 1 mukaisesti. Periaatteet astuvat voimaan Päätös: Ehdotuksen mukaan. Tämä asiakohta tarkastettiin kokouksessa.

10 Sivu 10 SIVLTK:668 /2013 SIVLTK 93 INVESTOINTIEN SIIRTÄMINEN VUODELLE 2014 (PARKOUR JA ASFALTOINTI) n kunta varasi investointeihin parkour-kentän toteuttamiseen vuodelle Sivistystoimi haki ja sai hankkeeseen avustusta valtioilta Hankkeella Parkour-kenttä tenniskentän takaiselle alueelle rakennetaan lähiliikuntapaikka, jonka on määrä palvella parkouria, rullalautailua sekä bmx-pyöräilyä. Hanke ei edennyt vuoden 2013 aikana päätepisteeseensä. Alueen maatyöt saatiin tehty, tämän kustannus oli euroa. Tämän vuoksi investointeihin oli määrä siirtää euroa vuodelle Väärinymmärrysten johdosta investointeihin kuuluvaa siirtoa ei esitetty vuoden 2014 talousarviokeskustelussa. Hankkeella Tenniskentän asfaltointi alueelle varattiin lisäksi asfaltointiin , tästä käytettiin euroa vuonna 2013 tenniskentän asfaltointiin. Samalla investointihankkeella on määrä asfaltoida myös lähiliikunta-aluetta. Täten euroa oli tarkoitus siirtää vuoden 2014 investointeihin. Valmistelija: Vapaa-aikapäällikkö Juha Lilja puh , s-posti juha.lilja@siuntio.fi Ehdotus Lautakunta päättää - esittää kunnanhallitukselle, että kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että vuoden 2013 investoinneista siirretään euroa hankkeelle Parkour-kenttä sekä 8903 euroa hankkeelle Tenniskentän asfaltointi Päätös: Ehdotuksen mukaan. Tämä asiakohta tarkastettiin kokouksessa.

11 Sivu 11 SIVLTK:667 /2013 SIVLTK 94 SIVISTYSLAUTAKUNNAN MYÖNTÄMIEN VUODEN 2014 HARKINNANVARAISTEN AVUSTUSTEN JULISTAMINEN HAETTAVAKSI Oheismateriaali Sivistyslautakunnan ja sivistysosaston johtosäännön 5 :n mukaisesti sivistyslautakunnan tehtävänä on päättää tehtäväalueensa avustuksista. Haettavaksi julistettaviin sivistyslautakunnan myöntämiin harkinnanvaraisiin avustuksiin ollaan varaamassa vuoden 2014 talousarvioon euroa. Tämän lisäksi urheilija-apurahoihin varataan Lopullinen summa tarkentuu sivistyslautakunnan hyväksyttyä vuoden 2014 käyttötaloussuunnitelman tammikuussa Vuoden 2014 harkinnanvaraiset avustukset on tarkoituksenmukaista julistaa haettavaksi siten, että hakuaika alkaa tiistaina ja päättyy perjantaina kello Kunnanvaltuusto on päättänyt vuosittain joulukuun kokouksessaan seuraavaa vuotta varten kuulutusten ja ilmoitusten julkaisupaikat. Vuoden 2013 osalta kunnanvaltuusto päätti kokouksessaan , että kuulutukset ja ilmoitukset vuonna 2013 julkaistaan kunnan ilmoitustaululla ja kunnan internetsivuilla. Oheismateriaali ja liitteet: - Oheismateriaalina sivistyslautakunnan myöntämien harkinnanvaraisten avustusten periaatteet Valmistelija: Vapaa-aikapäällikkö Juha Lilja puh , s-posti juha.lilja@siuntio.fi Ehdotus Lautakunta päättää - julistaa sivistyslautakunnan myöntämät vuoden 2014 harkinnanvaraiset avustukset haettavaksi alkaen ja päättyen kello Päätös: Ehdotuksen mukaan. Tämä asiakohta tarkastettiin kokouksessa.

12 Sivu 12 SIVLTK:682 /2013 SIVLTK 95 LAUSUNNON ANTAMINEN REITTILIIKENNELUPAHAKEMUKSISTA Oheismateriaalia Uudenmaan ELY- keskuksella on käsittelyssä reittiliikennelupahakemuksia, joilla haetaan nykyisiä siirtymäajan liikennöintisopimuksia alkamaan reittiliikenneluvalla vuonna Uudenmaan ELY- keskus pyytää hakemusten mukaisesta ja kuntaa koskevasta liikenteestä lausuntoa mennessä. n kunnan sivistyslautakunnan ja sivistysosaston johtosäännön 5 8 kohdan mukaan sivistyslautakunta antaa kunnan puolesta lausunnot lautakunnan tehtäväalueeseen kuuluvissa asioissa. n kuntaa koskevat liikenteet ovat seuraavat: - Oy Pohjolan Liikenne Ab (UUDELY 1293/ /2012), sekalaisia Länsi-Uusimaa - Wikströms Busstarfik Kb (UUDELY 4138/ /2013), Hanko-Helsinki ym. Länsi-Uusimaa pika/vakio EU:n palvelusopimusasetus (PSA) ja sen mukainen Suomen uusi joukkoliikennelaki (JLL, /869) ovat astuneet voimaan Niiden myötä Suomen joukkoliikennelainsäädäntö on uudistunut. Jatkossa joukkoliikenne on järjestettävä joko markkinaehtoisesti tai palvelusopimusasetuksen mukaisesti. Entisen lainsäädännön mukaiset linjaliikenneluvat on pääosin muutettu siirtymäajan sopimuksiksi. Vaikka siirtymäajan sopimuksissa noudatetaan jo palvelusopimusasetusta, ovat sopimukset nimensä mukaisesti voimassa vain lain siirtymäaikana. Sopimukset umpeutuvat vuosien 2014 ja 2019 välillä. Joukkoliikennettä ei voida siirtymäajan jälkeen järjestää samalla tavoin kuin siirtymäajan sopimuksilla. Toimivaltainen viranomainen päättää, miten joukkoliikenne sen toimivalta-alueella järjestetään siirtymäajan jälkeen. Länsi-Uudellamaalla toimivaltainen viranomainen on Uudenmaan ELY- keskus. Siirtymäajan sopimusten päättyessä toimivaltaisen viranomaisen tulee määritellä, antaako se liikenteen järjestyä markkinaehtoisesti vai järjestetäänkö se palvelusopimusasetuksen mukaisesti reitti- tai aluekohtaisesti. Liikennöitsijät ovat hakeneet reittiliikennelupia pääosalle vuoden 2014 aikana päättyville sopimuksille. Uudenmaan ELY- keskus on pyytänyt kuntien lausuntoa reittiliikennelupahakemuksista seuraavasti: "Reittiliikenteellä tarkoitetaan markkinaehtoista liikennettä, joka on säännöllistä, jonka palvelut ovat yleisesti käytettävissä ja jonka reitin päätepis-

13 Sivu 13 teet, pysäkit tai tärkeimmät pysäkit sekä aikataulut luvan myöntävä viranomainen vahvistaa. Markkinaehtoisessa liikenteessä liikenteenharjoittaja valitsee, mitä taksa- ja lippujärjestelmää käyttää liikenteessään. Reittiliikenteessä käytössä oleviin matkalippuihin ei kuitenkaan makseta tukea julkisista varoista (vrt. seutulippu). Oheismateriaalit ja liitteet: - oheismateriaalina ELY keskuksen lausuntopyyntö liitteineen Valmistelija: sivistystoimen johtaja Tina Nordman, p , s- posti: etunimi.sukunimi@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää lausuntonaan ELY- keskukselle lausua seuraavasti - linja-autoliikenteen siirtyminen pääsoisin markkinaehtoiseksi on kunnan näkemyksen mukaan osittain hyvä asia, mutta samalla siinä on paljon epävarmuustekijöitä ja riskejä. - kunnan ensisijainen tavoite on turvata mahdollisimman hyvät ja toimivat joukkoliikenneyhteydet koko kunnan alueella kaikille kuntalaisille. n kunnassa on aloitettu yhteistyö Helsingin seudun liikenteen (HSL) ja Uudenmaan elinkeino- liikenne ja ympäristökeskuksen (ELY) kanssa linja-autoyhteyksien turvaamiseksi Kirkkonummen ja n välillä. n kunnan ja ELYn edustajat ovat yhdessä katsoneet ne vuorot, jotka Pohjolan Liikenteeltä on päättymässä siirtymäajan liikennöintisopimuksista vuonna 2014 ja ne on sisällytetty HSLn Kirkkonummea koskevaan tarjouskilpailuun. - kuntien on mahdotonta pitkäjänteisesti suunnitella joukkoliikenteen rahoituksen muutoksia ennen kuin kuntien ja ELYn välinen sopimus henkilökuljetusten järjestämisen yhteistyöstä, joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmästä ja joukkoliikenteen kustannusten jakamisesta saadaan sovittua. - nyt pyydetään lausuntoa markkinaehtoisesta liikenteestä, mutta se on vain osa joukkoliikennepalveluista. Joukkoliikennettä pitäisi käsitellä enemmän kokonaisuutena, missä mukana olisivat markkinaehtoinen liikenne, kuntien ja ELYn ostoliikenteet, siirtymäajan sopimuksilla ajettava liikenne, palveluliikenteet, sekä kaikki seudullinen ja kuntien sisäinen liikenne. - n kunnassa on käynnissä laaja liikennepalveluiden hankinnan kehittämishanke, missä tavoitteena on yhdistää koulukuljetukset, runkovuorojen (juniin ja linja-autoihin) syöttöliikenne, palveluliikenne, ruokakuljetukset ja muut mahdolliset kunnan pakolliset tai palvelua parantavat kuljetukset yhteen. Tavoite on samalla saada koulukuljetuksia

14 Sivu 14 avattua enemmän kaikille avoimeksi joukkoliikenteeksi. Tässä hankkeessa tullaan hyödyntämään olemassa olevaa, avointa joukkoliikennettä, joten ssa pitää miettiä kaikkia näitä kuljetuksia yhtenä palvelukokonaisuutena. - yhtenäisen taksa- ja lippujärjestelmän säilyminen, ja kehittyminen, on välttämätöntä toimivalle joukkoliikenteelle. n liikennepalvelujen kehittymisen myötä on erittäin tärkeää, että matkustajille eri kulkuvälineiden käyttö olisi mahdollisimman vaivatonta. Yhtenäinen matkakortti n palvelulinjoilla, HSLn kilpailuttamissa yhteyksissä Kirkkonummelle ja sieltä Helsinkiin, markkinaehtoisessa liikenteessä ja tulevaisuudessa toivottavasti myös junissa tukisivat joukkoliikenteen käytön kasvua. Päätös: Ehdotuksen mukaan. Tämä asiakohta tarkastettiin kokouksessa.

15 Sivu 15 SIVLTK:666 /2013 SIVLTK 96 SELVITYS TYÖMATKALIPPUJEN SUBVENTOINNIN MERKITYKSESTÄ SIUNTION KUNNALLE Kunnanvaltuusto on hyväksynyt n kunnan tasapainotusohjelman vuosille ja 2014 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman 98. Eräänä toimenpiteenä talouden tasapainottamiseksi kunnanvaltuusto päätti, että kunta elokuusta 2014 alkaen lakkaa subventoimasta kuntalaisten työmatkakuluja. Kunnanvaltuuston käsittelyn aikana valtuutettu Turunen ehdotti valtuutettu Alhon kannattamana valtuuston työjärjestyksen 23 :n mukaista toivomusponnen jättämistä, joka kuului seuraavasti: Kunnanvaltuusto edellyttää hyväksyessään talousarvion 2014 ja tasapainotusohjelman, että kunnanhallitus selvittää työmatkatuen ja työmatkavähennyksen verotusperusteet. n kunta tukee kuntalaisten työmatka- ja asiointiliikennettä kuntaosuudella. Työmatkalippujen subventointi pohjautuu sopimuksiin Matkahuollon, HSLn ja VRn kanssa. Vuonna 2013 n kunta subventoi työmatkalippuja seuraavasti (tilanne ): - seutuliput työmatkaliput pääkaupunkiseudun liityntäliput VR 10% Yhteensä: Kunta on saanut joukkoliikenteen valtionavustusta lippurahoituksesta syyskuussa 2013, 4 275,96 (koskee ainoastaan kursivoituja lipputukia). Vuoden 2013 talousarviossa kustannuspaikalle on budjetoitu , vuoden 2012 toteuma oli Joukkoliikenne ja logistiikka kuuluvat sivistysosaston alaisuuteen ja sivistysosasto on tehnyt paljon työtä joukkoliikenteen kehittämisen eteen. Päätös työmatkatukien lakkauttamisesta vaikuttaa sivistysosaston mahdollisuuksiin kehittää joukkoliikennettä laajemmin, kyseessä ei ainoastaan ole kulujen vähentäminen. Myös seuraavia asioita tulisi huomioida: Verotulojen menetys n kunta menettää verotuloja jos työmatkojen subventoiminen lopetetaan. Näin ollen tällä hetkellä työmatkatukea saavat kuntalaiset saavat verotuksessa vähentää enemmän matkavähennyksiä kun nyt. Työmatkoihinsa omaa autoa käyttävien (ilman oikeutta kulkea omalla autolla) tulee vähentää työmatkakustannuksia verotuksessa halvimman matkustustavan mukaisesti eli heidän tulee huomioida verotuksessa sen, että kunta subventoi työmatkalippuja. Tukemalla työmatkoja kunta saa enemmän verotuloja. Sivistystoimen johtaja on ollut yhteydessä Verohallinnon asiantuntijaan joka kertoi,

16 Sivu 16 että subventoidut matkat ovet heidän tiedossaan ja huomioidaan verotuksessa. Vuoden 2012 vaikutukset n kunnalle; Vaikutukset n kunnalle (VR) 2012 Runkomatkat Runkomatkan alennusprosentti 10 % Runkomatkan alennettuasiakashinta 139 Myyntimäärä 640 /v Myyntitulot /v Runkomatkojen arvo /v Lääninhallituksen tuki - /v Kunnan menot /v Liitynnät (HSL) Liityntälippujen myyntimäärä 308 /v Liityntälippujen keskimääräinen tuki 47 Tukiosuus liityntämatkoilla Lääninhallituksen tuki Kunnan menot /v Kunnan menot yhteensä /v Kunnallisveroprosentti 21,00 % Pääkaupunkiseudulle sukkuloivien määrä Nykynen keskimääräinen työmatkavähennys 154 /kk Työmatkalipun mahdollistama verovähennys 139 /kk Verovähennysoikeuden pieneneminen vuodessa 165 /v Kunnan verotulojen kasvu /v vähennys julkisen liikenteen mukaan Ali-/ylijäämä /v Taulukosta käy ilmi, että vaikka kunta subventoi työmatkalippuja, lopputuloksena on euron ylijäämä. Verovaikutuslaskelmassa on HSL lipun kohdalla on laskettu ainoastaan kunnan kulut, niiden tukemisen ja käyttämisen vaikutus verokertymään on vaikea arvioida HINKU hiilineutraaliksi kunnaksi liittyi vuoden 2012 lopussa yhdessä Hangon, Raaseporin ja Lohjan kanssa mukaan Hinku-hankkeeseen. Kohti hiilineutraalia kuntaa - hankkeessa kunnat, yritykset ja asukkaat ideoivat ja toteuttavat ratkaisuja

17 Sivu 17 kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. HINKU- kunnat tavoittelevat päästövähennyksiä etuajassa kansallisiin tavoitteisiin nähden: kunnat ovat sitoutuneet vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 80 %:lla vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 päästötasosta. Päästöjä vähennetään erityisesti parantamalla energiatehokkuutta ja lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä. Kunnan omien toimintojen lisäksi kunnat voivat vaikuttaa päätöksenteollaan muun muassa maankäytön, energiantuotannon ja liikenteen päästöihin kunnan alueella. Subventoimalla työmatkalippuja kunta kannustaa päivittäin pendelöiviä työssäkäyviä kuntalaisia käyttämään joukkoliikennettä oman auton sijaan, mikä vaikuttaa päästöjen vähenemiseen. Työmatkalippujen subventoinnin lopettamien voi johtaa siihen, että kuntalaiset eivät jatkossa käytä joukkoliikennettä. n liikennepalveluiden hankinnan kehittäminen n kunta on päättänyt käynnistää kehittämisprojektin liikennepalveluiden hankinnan kehittämiseksi, projekti on samalla osa valtakunnallista Hinku -hanketta. n kunnan hiilijalanjälki on mittausten mukaan suuri (KuntaJälki2010), mikä johtuu maaseudun harvasta asutuksesta, pendelöinnistä sekä lasten ja nuorten kuljettamisesta harrastuksiin ja muihin vapaaajan tapahtumiin. laisissa perheissä on 2-3 ajoneuvoa, jotta arki sujuisi mahdollisimman hyvin. Mikäli kunta onnistuu tarjoamaan kuntalaisille nykyistä laajempia liikennepalveluja, kuntalaiset voivat vähentää yksityisautoilua ja hiilijalanjälki pienenee. Kehittämisprojektille on asetettu seuraavia tavoitteita, liikennepalvelujen palvelutason nostaminen ja kustannusten säästäminen, hiilijalanjäljen pienentäminen ja uuden innovatiivisen hankintamallin luominen. Kehittämisprojekti on edennyt suunnitelmien mukaisesti ja näyttää siltä, että pääsemme tavoitteisiin. Projektin myötä pyritään nimenomaan parantamaan liikennepalveluja ja kehittämään joukkoliikennettä niin, että yhä useammalla kuntalaisella olisi mahdollisuus köyttää joukkoliikennettä oman auton sijaan. Työmatkatuen lakkauttaminen ei tue projektin tavoitteita. n kunnan ja ELYn välinen yhteistyö Uudenmaan ELY- keskus ja HSL ovat neuvotelleet keskenään n itäisen suunnan (Kirkkonummelle päin) linja-autoliikenteen järjestämisestä palvelusopimusasetuksen mukaisesti syysliikenteen alusta Liikenne kilpailutetaan parhaillaan ja siihen on sisällytetty n yhteydet Kirkkonummelle ja sitä kautta pääkaupunkiseudulle. Järjestämistapana on ns. Göteborgin malli, jossa viranomainen pitää lipputulot. Liikenteenharjoittaja saa 1. vuonna täyden kiinteän korvauksen, 2. vuodesta alkaen todennäköisesti 50 % korvauksesta sidotaan nousijamääriin

18 Sivu 18 Vuorojen kustannus tulee olemaan ELYn ja n osalta noin euroa/vuosi. Koska ELY saa lipputulot ja HSL:ltä nousukorvausta kirkkonummelaisten matkustuksesta, kustannusten on tarkoitus jakaa suhteessa 25/75, jolloin ELY maksaisi suhteessa kolme neljäsosaa ja neljäsosan. Kustannusten jakoprosentit perustuvat kunnan maksamiin työmatkalipputukiin. ELYn ja kuntien yhteistyösopimus on valmisteilla ja sen pitäisi tulla kuntiin vielä vuoden 2013 loppuun mennessä. Se, että n kunta onnistuneiden yhteistyöneuvotteluiden jälkeen lopettaa joukkoliikenteen tukemisen antaa ikävän signaalin ELY- keskukselle. Päätös tulee todennäköisesti myös vaikuttamaan kustannusten jakoprosentteihin niin, että n kunnan osuus tulee kasvamaan. Pohjolan liikenne ei ole hakenut päättyviä Kirkkonummi vuoroja reittiliikenneluville. Jos ko. vuorot eivät toteudu HSL/ELY kilpailutuksen kautta tällä on suuri merkitys n koulukuljetuksiin ja niiden kustannuksiin. VR Junaliikenteen lisäämisen suhteen ollaan oltu yhteydessä VR:n edustajiin aina kun on tehty suunnitelmia lisämatkustajien saamiseksi Rantaradalle. Viimeisimpinä esillä olleina asioina ovat n sydän, mikä tuo paljon asukkaita n aseman läheisyyteen. Kun tämä hanke saadaan valmiimmiksi, kunta jatkaa neuvotteluja LVM:n, HSL:n ja VR:n kanssa mahdollisuuksista saada parempia junayhteyksiä niin pääkaupunkiseudun, kuin myös Karjaan suuntaan. Todennäköistä on, että jos päättää lopettaa joukkoliikennetuet sillä tulee olemaan suuri merkitys joukkoliikenteen kehittämiseen jatkoneuvotteluissa HSLn, ELYn ja VRn kanssa. Valmistelija: sivistystoimen johtaja Tina Nordman, p , s- posti: etunimi.sukunimi@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle, että kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle seuraavaa; - kunnanvaltuusto päättää, että n kunta jatkossakin subventoi työmatkalippuja koska; o päätös työmatkatukien lakkauttamisesta vaikuttaa sivistysosaston mahdollisuuksiin kehittää joukkoliikennettä laajemmin, kyseessä ei ainoastaan ole kulujen vähentäminen. o n kunta menettää verotuloja jos työmatkojen subventoiminen lopetetaan.

19 Sivu 19 o subventoimalla työmatkalippuja kunta kannustaa päivittäin pendelöiviä työssäkäyviä kuntalaisia käyttämään joukkoliikennettä oman auton sijaan, mikä vaikuttaa päästöjen vähenemiseen. HINKU- kuntana on sitoutunut vähentämään kasvihuonepäästöjä o kunnassa on käynnistetty liikennepalveluiden kehittämishanke. Projektin myötä pyritään parantamaan liikennepalveluja ja kehittämään joukkoliikennettä niin, että yhä useammalla kuntalaisella olisi mahdollisuus käyttää joukkoliikennettä oman auton sijaan. Työmatkatuen lakkauttaminen ei tue projektin tavoitteita. o on erittäin todennäköistä, että jos päättää lopettaa joukkoliikennetuet sillä tulee olemaan suuri merkitys joukkoliikenteen kehittämiseen jatkoneuvotteluissa HSLn, ELYn ja VRn kanssa. Esim. n kunnan ja ELYn välinen yhteistyösopimus sekä junayhteyksien lisääminen n sydän hankkeen edetessä Päätös: Ehdotuksen mukaan. Tämä asiakohta tarkastettiin kokouksessa.

20 Sivu 20 KH:420 /2013 SIVLTK 97 Oheismateriaali VALTUUSTOALOITE KOSKIEN KIRJALLISEN JOHTOSÄÄNNÖN LAATIMISTA KOULUJEN OPPILASHUOLTORYHMILLE Valtuutettu Heikki Valtavaara on jättänyt valtuustoaloitteen kirjallisen johtosäännön laatimiseksi n koulujen oppilashuoltoryhmien työskentelyn yhdenmukaistamiseksi sekä koulujen että heidän huoltajiensa oikeusturvan parantamiseksi. Valtuutettu esittää, että oppilashuoltoryhmien lastensuojeluilmoitusten tekemiseen liittyvät yksityiskohdat ja linjaukset tulisi saada oppilas- ja huoltajaturvallisiksi ja kaikissa n kouluissa tiukasti yhdenmukaisiksi. Perusopetuslaki ( /628) muuttui alkaen. Lakimuutoksessa täydennettiin oppilashuoltoa ja oppilaiden henkilötietojen käsittelyä, salassapitoa ja luovuttamista koskevia säännöksiä. Lakiin tehdyillä muutoksilla vahvistettiin myös oppilaan oikeutta suunnitelmalliseen, varhaiseen ja ennalta ehkäisevään oppimisen ja koulunkäynnin tukeen. Tuen tarve on porrastettu ja puhutaan ns. kolmiportaisesta tuesta; yleinen tuki, tehostettu tuki ja erityinen tuki. Lakimuutosten jalkauttamiseksi n sivistysosasto ja Inkoon sivistysosasto saivat valtionavustusta vuosina 2011 ja Määrärahoilla on työstetty yhteisiä työskentelyyn tarvittavia lomakkeita sekä kolmiportaisen tuen ohjekirjaa (jaettu kaikille opettajille). Suurin osa määrärahoista käytettiin opetushenkilöstön kouluttamiseen. Järjestettiin täsmäkoulutusta eri ammattiryhmille; erityisopettajille, koulujen rehtoreille, oppilashuoltoryhmille, koulunkäyntiavustajille, luokanopettajille ja aineenopettajille Oppilashuoltoryhmän jäsenet ja muu opetushenkilökunta on saanut koulutusta lastensuojelun ilmoitusvelvollisuudesta aiempina vuosina ja sosiaalipalveluiden siirtyessä on sosiaalitoimi on järjestänyt koulutustilaisuuksia syksyllä Lastensuojelulain ( /417) tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Ilmoitusvelvollisuus alkaa, kun velvollisuuden piirissä oleva saa tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Ilmoitusvelvollisuus on henkilökohtainen, vaitiolovelvollisuutta ei tarvitse ottaa huomioon ja ilmoitus tulee tehdä viipymättä. Vaihtoehtona pyyntö lastensuojelutarpeen arvioimiseksi, joka tehdään yhdessä lapsen tai huoltajien kanssa. n kunnan koulujen oppilashuoltoryhmien toimintatavat vaihtelevat koulukohtaisesti ja jokaisella ryhmällä on omat vahvuutensa ja kehittämistarpeensa. Oppilashuoltoryhmät kokoontuvat yhteen sivistystoimen johtajan johdolla viisi kertaa lukuvuoden aikana. Tapaamisten aikana

21 Sivu 21 käydään läpi oppilashuoltoryhmän tehtäviä ja prosesseja ja sovitaan yhteisistä toimintatavoista ja kartoitetaan mahdollisen lisäkoulutuksen tarvetta. Prosessit kirjataan ja kootaan oppilashuoltoryhmän ohjekirjaksi. Oheismateriaali ja liitteet - Oheismateriaalina valtuutettu Valtavaaran valtuustoaloite. Valmistelija: Sivistystoimen johtaja Tina Nordman p , s-posti etunimi.sukunimi@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että se ehdottaa kunnanvaltuustolle - selostusosan merkitsemistä vastaukseksi valtuustoaloitteelle koskien kirjallisen johtosäännön laatimista koulujen oppilashuoltoryhmille - aloitteen julistamista loppuun käsitellyksi. Päätös: Ehdotuksen mukaan. Tämä asiakohta tarkastettiin kokouksessa.

22 Sivu 22 KH:509 /2012 SIVLTK 98 VALTUUSTOALOITE KOSKIEN SKUUTTAUS- JA SKEITTAUSPUISTON PERUSTAMISTA SIVLTK Oheismateriaalia Tahto & Toivo - ryhmän valtuutetut Pesonen ja Paasikivi ovat tehneet valtuustoaloitteen Skuuttaus- ja skeittauspuiston perustamiseksi. Aloitteessa Pesonen ja Paasikivi esittävät että sivistysosaston tulisi perustaa nykyaikaisen lähiliikuntapuiston (skuuttaus- ja skeittauspuiston) urheilukentän takaosaan. Liikuntapuiston kohderyhmänä tulisi erityisesti olla alakouluikäiset lapset jotka harrastavat skuuttausta ja skeittausta. Puisto antaisi lapsille hyvän mahdollisuuden tavata samanikäisiä lapsia ja nauttia ulkoilmasta. Valtuutetut toteavat että skuuttaus- ja skeittailu ovat perusliikuntaa ja kehittävät motoriikkaa, luovuutta ja tasapainotaitoja. Valtuutetut ehdottavat että urheilukentän takaosassa olevaa aluetta tulisi kehittää monipuolisemmaksi ja läheisyydessä olevaa puistoaluetta tulisi hyödyntää. Valtuustoaloite oheismateriaalina. Sivistysosasto on vuoden 2012 aikana kehittänyt vapaa ajan palvelutarjontaa mahdollisimman monipuoliseksi. Kuntakeskukseen on avattu skeittiparkki, frisbeegolfrata ja pystytetty graffitiseinä. Skeittiparkin ja graffitiseinän taustana ovat kuntalaisten aloitteet ja projektit toteutettiin yhteistyössä nuorten kanssa, Skeittiparkkia tullaan kehittämään ja suunnitelmissa on myös parkour-kentän rakentaminen. Parkour on 1980-luvulla Ranskassa kehitetty liikuntalaji, jossa pyritään liikkumaan mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti paikasta A paikkaan B. Parkouraaja voi liikkumisessaan hyödyntää esteitä ja käyttää vaikkapa kaiteita, kattoja ja parvekkeita "ponnahduslautoinaan". n kunnan skeittiparkki - SiVa (n Vaneri) - avattiin toukokuussa 2012 urheilukentän taakse. Projekti alkoi joulukuussa 2011 yhteisellä kokoontumisella nuorten kanssa nuorisotilalla. Facebookiin perustettiin sivu, jossa nuoret pääsivät suunnittelemaan tulevaa skeittiparkkia ja sivua käytettiin tiedottamiseen ja koollekutsumiseen. Skeittiparkin rakentaminen aloitettiin toukokuussa 2012 ja nuoret rakensivat skeittiparkin elementtejä/rakennelmia kunnan varikolla yhdessä kunnan huoltomiehen kanssa. Rakentamiseen osallistui illasta riippuen viisi viisitoista aktiivista nuorta kunnan huoltomiehen ohjauksessa ja valvonnassa. Lisäksi mukana oli myös nuorten vanhempia. Tunnelma rakentamisessa oli todella innostunut. Skeittiparkin käytön määrä yllätti positiivisesti vaikka oletus oli, että kysyntää löytyy paljon. Samalla on huomattu realiteetit, kova käyttö tuo myös huoltovaatimuksia. Materiaalivalinta oli taloudellinen ja elementit on rakennettu puusta ja vanerista, metalliliuskoja ja vahventeita on myös käytetty. Nykyään suositaan betonirakentamista ja tuohon suuntaan on kunnan syytä

23 Sivu 23 skeittiparkkia kehittää. Betonirakentamisella on kaksi erityisen hyvää puolta: käytöstä syntyvät äänet ovat pienemmät ja huolto vähäisempää. Sivistysosasto on aloittanut betonisen skeittiparkkihankkeen ja parkourkentän suunnittelun ja rahoitusta tullaan hakemaan opetusministeriöstä. Opetusministeriö on ilmoittanut, että lla on hyvät ja erittäin todennäköiset mahdollisuudet saada rahoitusta. Vaikka betonista skeittiparkkia ei pystyttäisi taloudellisista syistä toteuttamaan vuonna 2013, on nuorille luvattu, että skeittiparkkia kehitetään ja parannetaan tästä vuodesta. Oheismateriaali ja liitteet - Oheismateriaalina Tahto & Toivo- ryhmän valtuutettujen Pesosen ja Paasikiven allekirjoittama valtuustoaloite. Valmistelija: Sivistystoimen johtaja Tina Nordman p , s-posti tina.nordman@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että se ehdottaa kunnanvaltuustolle - selostusosan merkitsemistä vastaukseksi Skuuttaus- ja skeittauspuiston perustamiseksi koskevaan valtuustoaloitteeseen ja - aloitteen julistamista loppuun käsitellyksi. Päätös: Ehdotuksen mukaan. === KH Ehdotus: Käsittely: Päätös: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena jätettyyn valtuustoaloitteeseen koskien skuuttaus- ja skeittauspuiston perustamista sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Kunnanjohtajan estyneenä olleessa hallintojohtaja Sorvanto toimi asian esittelijänä. Ehdotus hyväksyttiin. === KV Käsittely: Calin Pesosen kannattamana ehdotti, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Koska tehtyä ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kunnanvaltuuston yksimielisesti palauttaneen asian uudelleen valmisteltavaksi.

24 Sivu 24 Päätös: SIVLTK 98 Asia palautettiin uudelleen valmisteltavaksi. === Oheismateriaalia Skuuttaus- ja skeittipuiston suunnittelu ja hankkeen toteuttaminen on edennyt sivistysosaston saatua myönteisen valtionavustuspäätöksen ja kunnanvaltuuston varattua hankkeelle investointimäärärahan vuoden 2013 talousarvioon. Kesän lopulla 2013 alkoivat maatyöt parkour- ja skeittipuiston rakentamiseksi. Talvella laitteisto ja elementit kilpailutetaan. Samalla hahmottuu lähiliikuntapaikan lopullinen muoto. Alueen on määrä olla sellainen, joka palvelee rullalautailua, scoottausta, parkouria sekä bmxpyöräilyä. Keväällä 2014 maatyöt tehdään pinnoitteiden osalta päätökseen. Tämän jälkeen aloitetaan laitteiden ja elementtien asennus. Maatöiden osalta suunnittelun on tehnyt FCG suunnittelu ja tekniikka oy. Lähiliikuntapaikka on saanut valtioita liikuntapaikkojen perustamishankkeille tarkoitettua avustusta Oheismateriaali ja liitteet - Oheismateriaalina Tahto & Toivo- ryhmän valtuutettujen Pesosen ja Paasikiven allekirjoittama valtuustoaloite ja kartta ja piirustus lähiliikuntapaikan alueesta Valmistelija: Vapaa-aikapäällikkö Juha Lilja p , s-posti juha.lilja@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että se ehdottaa kunnanvaltuustolle - selostusosan merkitsemistä vastaukseksi Skuuttaus- ja skeittauspuiston perustamiseksi koskevaan valtuustoaloitteeseen ja - aloitteen julistamista loppuun käsitellyksi. Päätös: Ehdotuksen mukaan. Tämä asiakohta tarkastettiin kokouksessa.

25 Sivu 25 KH:47 /2013 SIVLTK 99 Oheismateriaalia VASTAUKSEN ANTAMINEN VALTUUSTOALOITTEESEEN KOSKIEN SIUNTION KUNNAN TAIDEAINEIDEN OPETUKSEN LISÄÄMISTÄ Valtuutetut Karvonen, Haanpää, Alho ja Turunen sekä varavaltuutettu Sneck ovat jättäneet valtuustoaloitteen, jossa ehdotetaan taideaineiden opetuksen lisäämistä n kunnassa. Aloitteentekijöiden tavoitteena on maksimoida tuntikehysten puitteissa taideaineiden opetuksen osuutta n perusopetuksessa ja luoda Suomessa ainutlaatuinen taideaineiden tuntikiintiö ja opetussisältö yhteistyössä eri taideyliopistojen kanssa. Hallitus on päättänyt tuntijaon uudistuksesta (Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta /422). Uudistuksessa taide- ja taitoaineiden kaikille yhteistä opetusta lisätään neljällä vuosiviikkotunnilla. Liikuntaan, musiikkiin ja kuvaamataitoon kohdistetuilla lisäyksillä vahvistetaan taidekasvatuksen yhdenvertaisuutta sekä tuetaan aktiivisen liikuntaharrastuksen kehittymistä kaikille nuorille. Tuntijakouudistuksen seurauksena on Opetushallitus käynnistänyt uusien esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden laadintatyön. Opetushallitus päättää uusista esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista vuoden 2014 loppuun mennessä. Tämän jälkeen opetussuunnitelmatyö jatkuu paikallisesti kunnissa. Asetuksen mukaiset opetussuunnitelmat otetaan käyttöön kaikkien perusopetuksen vuosiluokkien osalta lukien. ssa opetussuunnitelmatyö aloitetaan tammikuussa Työtä johtaa työryhmä jossa on edustus kouluista ja esiopetusyksiköistä sekä hallinnosta. Koska esi- ja perusopetus ovat valtakunnallisesti uudistuksen kynnyksellä, tuntijakouudistuksen ja uusien opetussuunnitelman perusteiden myötä, ei ole perusteltua nyt lähteä uudistamaan taito- ja taideaineiden tuntijakoa tai ainesisältöjä n paikallisessa opetussuunnitelmassa. Aloitteentekijöiden esilletuomat seikat voidaan huomioida n kunnan uuden, voimaantulevan, perusopetuksen opetussuunnitelman laadinnassa. Oheismateriaali ja liitteet: - oheismateriaalina viiden kunnanvaltuutetun allekirjoittama valtuustoaloite

26 Sivu 26 Valmistelija: hallinnon suunnittelija Mia Westerlund p , s- posti Ehdotus Käsittely: Lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että se ehdottaa kunnanvaltuustolle - selostusosan merkitsemistä vastaukseksi taideaineiden opetuksen lisäämistä koskevaan valtuustoaloitteeseen ja - aloitteen julistamista loppuun käsitellyksi. Jäsen Nygård jäsen Sarviahon kannattamana ehdotti asian pöydälle jättämistä. Puheenjohtaja totesi keskustelun päätyttyä, että oli tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, minkä vuoksi oli suoritettava äänestys. Äänestystavaksi valittiin nimenhuutoäänestys. Esittelijän ehdotuksen puolesta äänestävät JAA ja jäsen Nygårdin ehdotuksen puolesta äänestävät EI. Äänestystulos JAA 5 ääntä (Gottberg, Paasikivi, Peltonen, Vireä-Aihio, Lemström), EI 2 ääntä (Nygård, Sarviaho). Päätös: Ehdotuksen mukaan. Tämä asiakohta tarkastettiin kokouksessa.

27 Sivu 27 SIVLTK 100 SIVISTYSLAUTAKUNNAN KOKOUKSET KEVÄTKAUDELLA 2014 Sivistyslautakunnan kokoukset pidetään käytännön mukaan kerran kuukaudessa. Sivistyslautakunnan ja perusturvalautakunnan tulee sovittaa kokouksensa siten, että lautakuntien kokoukset eivät osu samalle viikolle tai peräkkäisille viikoille. Kokouspäiviksi kevätkaudella 2014 ehdotetaan seuraavia päiviä: keskiviikko kello keskiviikko kello keskiviikko kello keskiviikko kello keskiviikko kello keskiviikko kello Kokoukset järjestetään pääsääntöisesti kunnantalolla kunnanhallituksen kokoushuoneessa. Valmistelija: Sivistystoimenjohtaja Tina Nordman, puh , s-posti: Ehdotus: Lautakunta päättää - pitää kokouksensa kevätkaudella 22.1, 26.2, 26.3, 16.4, 21.5 ja Päätös: Ehdotuksen mukaan.

28 Sivu 28 SIVLTK 101 SIVISTYSLAUTAKUNNAN TALOUDEN TOTEUTUMA 11/2013 Oheismateriaali Sivistyslautakunnan talousarvion käyttötalouden toteutuma on tilanteen mukaan 87,6 prosenttia. Tasaisen toteutuman periaatteen mukaan käyttötalouden toteutuma saisi marraskuun lopun tasolla olla 91,7 prosenttia. Toimintatuotot ovat toteutuneet ennakoitua suurimpina (113,9 prosenttia) ja toimintakulut ennakoitua pienempinä (89,2 prosenttia). Oheismateriaali ja liitteet - Oheismateriaalina talouden toteutumatilasto 11/2013. Valmistelija: sivistystoimen johtaja Tina Nordman, puh s-posti: etunimi.sukunimi@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää - merkitä asian tiedoksi. Päätös: Ehdotuksen mukaan.

29 Sivu 29 SIVLTK 102 MUUT ASIAT keskustelee ajankohtaisista asioista. - Terveystiedon oppimistulosten arviointi 9.vuosiluokan päättövaiheessa - Vieraiden kielten ja A-ruotsin oppimistulosten arviointi Aleksis Kiven koulun vanhempainyhdistys - kokouspalkkiot - tilanneraportti innovatiivisesta kuljetuskilpailutuksesta Ehdotus: Lautakunta päättää - merkitä ajankohtaiset asiat tiedoksi. Päätös: Ehdotuksen mukaan.

30 Sivu 30 SIVLTK:611 /2013 SIVLTK 103 Liite 2 LAUSUNNON ANTAMINEN UUDENMAAN LIITON LÄNSI- UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMASTA Uudenmaan liitto pyytää kirjeellään n kunnan lausuntoa Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmasta, josta on valmistunut raporttiluonnos. n kunnan sivistyslautakunnan ja sivistysosaston johtosäännön 5 8 kohdan mukaan sivistyslautakunta antaa kunnan puolesta lausunnot lautakunnan tehtäväalueeseen kuuluvissa asioissa. Suunnitelmaa on laadittu laajana sidosryhmien välisenä yhteistyönä. Raportti on laadittu laajana sidosryhmien välisenä yhteistyönä ja yhteisymmärryksen löytäminen liikennejärjestelmän kehittämisestä on avainasemassa yhteisten liikenneasioiden edistämisessä. Lausunnot ja niissä esitetyt muutosehdotukset käsitellään liikennejärjestelmäsuunnitelmaa valmistelevassa ohjausryhmässä. Ohjausryhmä hyväksyy loppuraportin. Kiireellisimmistä toimenpiteistä laaditaan sidosryhmien välinen aiesopimus, jolla eri sidosryhmät sitoutuvat toimenpiteiden edistämiseen toimivaltansa ja käytettävissä olevien resurssiensa puitteissa. Aiesopimusluonnos tulee erikseen allekirjoittajatahojen hyväksyttäväksi ja allekirjoitettavaksi keväällä Liikennnejärjestelmäsuunnitelmassa todetaan, että toimintaympäristössä on tapahtunut moni amerkittäviä muutoksia sen jälkeen kun Länsi-Uudenmaan edellinen liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui vuonna Maankäytön periaateratkaisuja ohjaa juuri hyväksytty Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava. ja liikennepolitiikan valtakunnalliset painotukset ovat uudistuneet. Suunnitelmassa on nykytila-analyysin ja muiden lähtökohtien perusteella määritetty Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmän kehittämisen tavoitteet, kehittämislinjaukset ja toimenpiteet. Liikennejärjestelmän kehittämisen ydinkohdat on kiteytetty visioon vuodelle 2035: Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmä tukee kestävällä tavalla kilpailukykyistä Uudenmaan alue- ja yhdyskuntarakennetta. Asukkaiden matkat ja elinkeinoelämän kuljetukset ovat turvallisia ja sujuvia. Uuden liikennepolitikan mukainen palvelutasolähtöinen suunnittelu korostuu ko. liikennejärjestelmäsuunnitelmassa. Keskeisten yhteysvälien ja taajamien palvelutasotarkastelut on tehty auto- ja joukkoliikenteen sekä tavaraliikenteen näkökulmasta. Merkittävimmät palvelutason kehittämistarpeet

31 Sivu 31 kohdistuvat niille yhteysväleille, joille tavoitteellinen palvelutaso on asetettu nykytilaa korkeammalle kaikilla kulkumuodoilla. Näitä yhteysvälejä ovat valtatie 1 välillä Nummela pääkaupunkiseutu, valtatie 2 välillä Nummela Karkkila sekä valtatien 25 ja Hanko Hyvinkääradan muodostama liikennekäytävä. Taajamien palvelutasotarkastelut nostivat esiin erityisesti pyöräilyn pääverkon kehittämisen sekä matkakeskusten ja henkilöliikenteen muiden merkittävien solmupisteiden palvelutason parantamisen. Lausunnossa pyydetään erityisesti kiinnittämään huomiota lukuun 4 Liikennejärjestelmän kehittäminen ja lukuun 5 Toimenpideohjelma. Luku 4 käsittelee Länsi uudenmaan liikennejärjestelmän kannalta tärkeimmät kehittämislinjaukset ja niitä tukevat toimenpidekokonaisuudet. Kehittämislinjausten kohteet ovat; liikenteen ja maankäytön vuorovaikutus, kävely ja pyöräily, joukkoliikenne ja logistiikka. Liikenteen ja maankäytön vuorovaikutuksen keskeisenä lähtökohtana on liikenteen ja maankäytön kehityksen yhteensovittaminen. Suunnitelmassa liikenteen ja maankäytön vuorovaikutusta on tarkasteltu ja hyödynnetty kaksisuuntaisesti; maakuntakaavassa määriteltyjen alueidenkäyttöperiaatteiden merkitys liikennejärjestelmäsuunnittelun lähtökohtana ja liikennejärjestelmälle asetettujen tavoitteiden ja liikennehankkeiden suhde maankäyttöön. Alue- ja yhdyskuntarakennetta koskevaksi tavoitteeksi on määritelty maankäytön kasvun toteuttaminen nykyistä taajama- ja kylärakennetta täydentäen sekä kehitysvyöhykkeitä vahvistaen siten, että vähennetään liikennetarvetta. Tavoitteen toteutuminen edellyttää aluerakenteen kehittymistä siten, että nykyisillä keskuksilla ja olevalla yhdyskuntarakenteella on keskeinen merkitys aluekehityksessä. Kestävän liikkumisen tavoitteita tukee maankäytön keskittäminen asemien ja joukkoliikennekäytävien, etenkin ratojen, tuntumaan. Kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi tarvitaan monipuolinen toimenpidejoukko. Kävelyn ja pyöräilyn arvostusta ja motivointia on lisättävä, suosion kasvun edellytyksenä on, että kävely- ja pyöräilymatkojen tekeminen on sujuvaa ja turvallista ja, että päivittäisten toimintojen edellyttämien matkojen pituudet pysyvät riittävän lyhyinä. Kävelyä ja pyöräilyä on käsiteltävä tasavertaisesti muiden liikennemuotojen rinnalla eri tilanteissa. Infrastruktuurissa siirretään kehittämisen painopistettä määrästä laatuun. Tulevaisuudessa pyritään tarjoamaan toimiva ja käyttökelpoinen vaihtoehto henkilöauton käytölle parantamalla joukkoliikenteen palvelutasoa. Palvelutason parantaminen edellyttää nopeita ja tarpeiden mukaan aikataulutettuja vuoroja sekä kysyntään sovitettua tarjontaa. Suunnitelman mukaan joukkoliikenteen kilpailukykyä suhteessa autoon parannetaan joukkoliikenteen pääreiteillä, etenkin pääkaupunkiseudulle suuntatuvassa liikenteessä, mikä

32 Sivu 32 edellyttää lisäkapasiteettia raideliikenteeseen. Alueen sisällä palvelutasoa parannetaan maankäytön kehittämisen, palveluiden sekä työ- ja opiskelumatkaliikkumisen kannalta keskeisillä suunnilla. Joukkoliikenteen käyttäjien palveluja parannetaan kehittämällä myös laadullisia palvelutasotekijöitä sekä parantamalla joukkoliikenteen imagoa esimerkiksi lisäämällä ajantasaista informaatiota ja yhtenäistämällä lippujärjestelmää. Logistiikan kehittämisen toimintalinjaukset korostavat sekä yritysalueiden kuljetusyhteyksien toimivuutta että eri kuljetusmuotojen liikenneverkkojen sujuvuutta ja turvallisuutta. Luku 5 käsittelee toimenpideohjelmaa, jossa esitetään Länsi Uudenmaan liikennejärjestelmän kannalta merkittävimmät toimenpiteet kiirreellisyysluokittain, niiden edistämisen keskeiset vastuutahot, toteutusvalmius ja perustelut toteuttamiselle. Hankkeiden ottamisessa toimenpideohjelmaan on vaikuttanut kolme kriteeriä, joiden kaikkien tulee täyttyä. Kriteerit ovat: - hyvä suunnitelmavalmius, - seudullinen merkittävyys ja - tavoitteiden tukeminen mahdollisimman laajasti. Toimenpiteet on ryhmitelty toteuttamisajan mukaan kolmeen kiirreellisyysluokkaan. Kiireellisyysluokkaan 1 sijoitetut toimenpiteet tarvitaan akuuttien ongelmien ratkaisemiseksi ja ne pyritään toteuttamaan vuosien aikana. Toisen kiirreellisyysluokan toimenpiteet pyritään toteuttamaan vuosien aikana. Kiirreellisyysluokan 3 hankkeet ovat tärkeitä, mutta niistä ei ole toteutus- tai rahoituspäätöstä. Toimenpiteet tarvitaan ja niiden toteutukseen on varauduttava ennen vuotta Liikennejärjestelmätyölle on nimetty ohjausryhmä, jossa on Uudenmaan liiton, Uudenmaan ELY-keskuksen, Liikenneviraston, Novago Yrityskehitys Oy:n sekä Hangon, Inkoon, Karkkilan, Kirkkonummen, Lohjan, Raaseporin, n ja Vihdin kuntien edustajat. Ohjausryhmässä n kuntaa on edustanut tekninen johtaja Jorma Skyttä ja henkilö liikennelogistikko Tapio Heinonen. Lisäksi työtä on tiiviimmin ohjannut työryhmä, jossa on ollut Uudenmaan liiton, ELY-keskuksen sekä Kirkkonummen, Vihdin, Lohjan ja Raaseporin edustajat. Hankkeen konsulttina on toiminut Linea Konsultit Oy. Liitteet ja oheismateriaalit: 1. Liitteenä Uudenmaan liiton lausuntopyyntö 2. oheismateriaalina luonnos Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmaksi Valmistelija: sivistystoimen johtaja Tina Nordman, p , s-posti: etunimi.sukunimi@siuntio.fi