Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 1316/2001 vp Kommunikaatiovammaisten asema Eduskunnan puhemiehelle Suomen perustuslaki turvaa viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet. Säännökset velvoittavat viranomaisia takaamaan kaikille kansalaisille mahdollisimman esteettömän tiedon vastaanottamisen ja tuottamisen sekä vähentämään vammasta ja muusta esteestä aiheutuvia haittoja. Merkittävä syrjäytymisvaarassa oleva ryhmä on aikuiset puhevammaiset henkilöt, joiden kuntoutusvastuu on siirtynyt terveyskeskuksille. Suurin osa puhevammaisista aikuisista asuu itsenäisesti tai yhdessä omaisten kanssa. Tieto kommunikoinnin apuvälineistä ja mahdollisuuksista sekä mm. tulkkipalveluista ei tavoita aikuisia puhevammaisia ihmisiä tahi heidän omaisiaan. Myös resurssit puuttua asioihin ja kuntouttaa heitä ovat minimaaliset. Puhevammainen voi jäädä osattomaksi etuuksista ja palveluista, jotka muiden ihmisten on helppo hankkia itselleen. Tämä koskee myös esim. aikuisia laitoksissa eläviä vammaisia henkilöitä. Syrjäytyminen voi johtua myös tiedon puutteesta tai siitä, että palveluita järjestetään ja myönnetään eri perustein eri paikkakunnilla. Palvelut ja apuvälineet onkin mahdollistettava kunnan koosta riippumatta. Tietotekniikka on tämän päivän arkea useimpien suomalaisten elämässä. Monille vammaisille henkilöille ATK-välineet ovat suoranainen elinehto. Tästä huolimatta ko. välineitä ei ole saatavissa tarvettava vastaavasti. Henkilölle, jolla on esim. liikuntaa rajoittava vamma tai sairaus tai kommunikaatio- tahi muu kielellinen erityisvaikeus, ATK-apuväline saattaa olla hyvinkin merkittävä oman elämän hallintaan vaikuttava tekijä. Tästä huolimatta joidenkin selvitysten mukaan yli puolet keskussairaaloistamme on ilmoitanut, etteivät ne myönnä tietokonetta, kuten muita apuvälineitä, sitä tarvitseville. Ilmeistä on myös, että puhevammaa ei vieläkään pidetä ns. vakavana vammana. Kommunikaatiovammaisten ongelmana on myös tulkkipalveluiden saatavuus. Kyseistä palvelua myönnetään yleensä vain hyvin rajoitettu tuntimäärä. Koska tulkki useimmiten tekee tätä työtä muun työn ohessa, ei hän myöskään pääse paikalle aina tarvittaessa. Dysleksian eli lukivaikeuksien esiintyvyydestä on olemassa erilaisia arvioita. Erään arvion mukaan 5 %:lla väestöstä on vaikea lukivaikeus, ja monet tähän ryhmään kuuluvista hyötyisivät ratkaisevasti tietokoneesta kommunikaatiovälineenä; mm. heidän opinnoissaan tietokone on välttämättömyys. Kuitenkaan läheskään kaikki heistä eivät ole saaneet tietokonetta apuvälineeksi. Ruotsissa valtio tukee merkittävästi erilaisten kommunikaatiokielten ja -välineiden kehitystä ja saatavuutta toisin kuin Suomessa, jossa kehitys on jäänyt lähinnä yksityishenkilöiden työn varaan. Edellä mainittuihin seikkoihin olisikin kiinnitettävä huomioita sovellettaessa Stakesin pian valmistuvia ohjeita apuvälineiden myöntämiskriteereiksi. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Versio 2.0

2 Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä parantaakseen kommunikaatioapuvälineiden saatavuutta sekä tähän liittyvää kunnille suunnattua ohjeistusta tai norminantoa ja mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä parantaakseen lukivaikeuksista kärsivien ja kommunikaatiovammaisten asemaa, palveluja ja oman elämän hallintaa? Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 2001 Ulla Anttila /vihr Marjatta Stenius-Kaukonen /vas Pirjo-Riitta Antvuori /kok Anni Sinnemäki /vihr Kirsi Ojansuu /vihr Raimo Vistbacka /ps Janina Andersson /vihr Marjatta Vehkaoja /sd Irina Krohn /vihr Rauha-Maria Mertjärvi /vihr Riitta Prusti /sd 2

3 Ministerin vastaus KK 1316/2001 vp Ulla Anttila /vihr ym. Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ulla Anttilan /vihr ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1316/2001 vp: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä parantaakseen kommunikaatioapuvälineiden saatavuutta sekä tähän liittyvää kunnille suunnattua ohjeistusta tai norminantoa ja mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä parantaakseen lukivaikeuksista kärsivien ja kommunikaatiovammaisten asemaa, palveluja ja oman elämän hallintaa? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Mahdollisuudet vuorovaikutukseen ja kommunikaatioon ovat elämän hallinnan kannalta oleellisia tekijöitä. Vammaispalvelulain mukainen tulkkipalvelu on ollut puhe- ja kuulovammaisten sekä kuulonäkövammaisten henkilöiden subjektiivinen oikeus vuodesta 1994 alkaen. Tulkkipalvelun käyttäjien määrä oli vuonna 1990 yhteensä henkilöä ja vuonna 2000 käyttäjiä oli henkilöä. Sosiaali- ja terveysministeriön käsityksen mukaan erityisesti puhevammaisten tulkkipalvelu lisääntyy ja kehittyy tulevaisuudessa. Tänä vuonna käynnistynyt Stakesin valtakunnallinen tulkkipalvelujen kehittämishanke pohjaa viime vuonna valmistuneeseen selvitykseen kuulo- ja puhevammaisten tulkkipalvelujen kehittämistarpeista. Hankkeen tavoitteena on palvelujen turvaaminen ja kehittäminen alueellisen vastuun periaatteella. Tätä hanketta tukevat myös käynnissä olevat viittomakielen tulkkeja kouluttavan Humakin alueellisten tulkkikeskusten kehittämishanke sekä Kuopion yliopiston yhteydessä toimiva puhetulkkien koulutushanke. Sosiaali- ja terveysministeriön kesällä 2001 aloittaman alueellisen kehittämishankkeen, ITSE-hankkeen, tavoitteena on parantaa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön tietoa ja osaamista teknologian ja tietotekniikan hyvistä ratkaisuista asumisen ja kommunikaatiomahdollisuuksien parantamiseksi. Tämän lisäksi apuvälinepalvelujen saatavuuden ja luovutuskäytäntöjen yhtenäistämiseksi sosiaali- ja terveysministeriö ja Stakes valmistelevat apuvälinepalvelujen laatusuositukset. Suositukset valmistuvat vuonna Laatusuositusten avulla lisätään tietoa ja yhtenäistetään erityisesti tietotekniikkaan pohjautuvien uusien apuvälineiden, kuten kommunikaatioapuvälineiden, käyttöönottoa. Lukivaikeuden aiheuttamat ongelmat vaihtelevat paljon, joten myös niiden vaikutukset lukuja kirjoitustaidon omaksumiseen vaihtelevat. Opetuksen tulee pohjautua yksilölliseen arviointiin ja opetussuunnitelmaan. Perusopetuslainsäädäntö sisältää säädökset oppilaan tarvitsemien tukitoimien ja erityisopetuksen järjestämisestä. Opetusministeriön asettama ammatillisen erityisopetuksen strategiatyöryhmä päättää työnsä Työryhmä laatii ehdotuksen mm. oppimisvaikeuksien tunnistamisesta ja huomioon ottamisesta opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Opetusministeriössä on valmisteilla päätös opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa. Asetusehdotuksen 18 :ssä esitetään perusteet ns. joustavalle valinnalle. Sen mukaan koulutuk- 3

4 Ministerin vastaus sen järjestäjä voi opiskelijan henkilöön liittyvän erityisen syyn perusteella ottaa korkeintaan 30 % kuhunkin valintayksikköön otettavista opiskelijoista valintapistemäärästä riippumatta. Tällaisena opiskelijan henkilöön liittyvänä erityisenä syynä on mainittu mm. oppimisvaikeudet, joihin lukivaikeus kuuluu. Opetusministeriö on myöntänyt Niilo Mäki Instituutin Tuki ry:lle erityisavustuksena markkaa käytettäväksi lukitestien kehittämiseen toisen asteen koulutusta aloittaville. Lukitestien käyttöön ottaminen on lukivaikeuksien tunnistamisessa ja opiskelijoiden tukemisessa merkittävä edistysaskel. Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 2001 Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara 4

5 Ministerns svar KK 1316/2001 vp Ulla Anttila /vihr ym. Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Ulla Anttila /gröna m.fl. undertecknade skriftliga spörsmål SS 1316/2001 rd: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att förbättra tillgången på kommunikationshjälpmedel samt de instruktioner och normer för kommunerna som gäller detta och vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att förbättra situationen, tjänsterna och livskompetensen när det gäller personer som lider av läs- och skrivsvårigheter och kommunikationshandikappade? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Möjligheten till interaktion och kommunikation hör till de grundläggande faktorerna när det gäller livskompetens. Tolktjänst enligt lagen om service och stöd på grund av handikapp har varit tal- och hörselskadade samt hörsel- och synskadade personers subjektiva rätt sedan år Antalet personer som använde tolktjänst var år 1990 sammanlagt och år 2000 var antalet Enligt social- och hälsovårdsministeriets uppfattning kommer i synnerhet tolktjänsten för talskadade att öka och utvecklas i framtiden. Det riksomfattande utvecklingsprojekt för tolktjänster som Stakes har inlett i år utgår från en utredning om utvecklingsbehovet i fråga om tolktjänster för hörsel- och talskadade personer som färdigställdes i fjol. Projektets målsättning är att trygga och utveckla tjänsterna enligt principen om regionalt ansvar. Andra pågående projekt, såsom ett utvecklingsprojekt för regionala tolkcentra som genomförs av Humak som utbildar teckenspråkstolkar, samt ett utbildningsprojekt för taltolkar i anslutning till Kuopio universitet, stöder även projektet. Målet för det regionala utvecklingsprojekt, ITSE-projektet, som social- och hälsovårdsministeriet inledde sommaren 2001, är att förbättra social- och hälsovårdspersonalens kunskaper om bra tekniska och datatekniska lösningar för att förbättra boendet och kommunikationsmöjligheterna. Därutöver bereder social- och hälsovårdsministeriet och Stakes kvalitetsrekommendationer för hjälpmedelsservicen för att förenhetliga tillgången på hjälpmedel och överlåtelsepraxis. Rekommendationerna blir klara år Med hjälp av kvalitetsrekommendationerna ökar kunskapen om och förenhetligas ibruktagandet av i synnerhet nya datatekniska hjälpmedel, såsom kommunikationshjälpmedel. De problem som läs- skrivsvårigheter orsakar varierar mycket liksom följaktligen även den inverkan de har på läs- och skrivkunnigheten. Undervisningen bör utgå från en individuell utvärdering och läroplan. Lagstiftningen om den grundläggande utbildningen innehåller bestämmelser om hur stöd och specialundervisning skall ordnas för eleverna. Den strategiarbetsgrupp för yrkesinriktad specialundervisning som undervisningsministeriet tillsatt slutför sitt arbete den 31 december Arbetsgruppen gör upp ett förslag om bl.a. hur inlärningssvårigheter kan upptäckas och tas i beaktande vid planeringen av undervisningen och i undervisningssituationen. Undervisningsministeriet bereder ett beslut om grunderna för elevantagning till utbildning som leder till yrkesinriktad grundexamen. I 18 i förslaget till förordning anges grunderna för ett 5

6 Ministerns svar s.k. flexibelt urval. Enligt förslaget kan utbildningsarrangören på grund av särskilda skäl som hänför sig till elevens person godkänna högst 30 % av de elever som antas till varje urvalsenhet oavsett urvalspoäng. Som särskilda skäl som hänför sig till elevens person nämns bl.a. inlärningssvårigheter, dit även läs- och skrivsvårigheter hör. Undervisningsministeriet har beviljat mk i specialunderstöd till föreningen Niilo Mäki Instituutin Tuki ry för utvecklande av läs- och skrivtester för dem som inleder studier på andra stadiet. Ibruktagande av läs- och skrivtester är ett betydande framsteg när det gäller att upptäcka läs- och skrivsvårigheter och att stöda eleverna. Helsingfors den 13 december 2001 Omsorgsminister Osmo Soininvaara 6