Anturit ja mittausvahvistimet
|
|
- Aurora Salo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Anturit ja mittausvahvistimet Anturityypit ja kytkeminen mittauspiireihin Resistiiviset anturit Piezosähköiset anturit Kapasitiiviset anturit (Induktiiviset anturit) Jänniteantoiset anturit Virta-antoiset anturit Pienten jännitteiden ja virtojen mittaaminen Petri Kärhä 25/01/2011 Anturit ja mittausvahvistimet 1
2 Resistiiviset anturit Resistiivisiä antureita NTC- ja PTC-termistorit Vastusanturit, esim. PT10, PT25, PT100 ja PT1000 Venymäliuskat Potentiometrit Vaatii pienen ulkoisen herätteen (virta tai jännite) Jännitemittaus komponentin yli, siltakytkennässä, jakajassa, tai vakiovirralla Petri Kärhä 25/01/2011 Anturit ja mittausvahvistimet 2
3 (Platina)Vastusanturit Perustuvat metallin resistanssin melko lineaariseen lämpötilariippuvuuteen: R T = lämpötilakerroin, 0,385 % / C (0,392 %/ C, USA) R 0 = vastusreferenssilämpötilassa 0 C Lisää tarkkuutta voi tarvittaessa hakea sovittamalla kalibrointituloksiin Callendar-Van Dusenin yhtälön: R T = R 0 [1 + A T+ BT 2 + (T 100) Ct 3 ], T = C R T = R 0 (1 + A T+ BT 2 ), T = C A = 3, C -1 B = -5, C -2 C = -4, C -3 R 1 T 0 Petri Kärhä 25/01/2011 Anturit ja mittausvahvistimet 3
4 Platinavastusanturit Tarkkoja verrattuna muihin lämpötila-antureihin Stabiileja (hyvin pieni ryömintä) Laaja käyttölämpötila-alue Soveltuu tarkkuusmittauksiin PT100 anturi 5 PT25 tarkkuusmittapää kalibrointilaboratorioille ~5000 PT100 mittapää 120 Petri Kärhä 25/01/2011 Anturit ja mittausvahvistimet 4
5 Termistorit Termistorin vastus muuttuu lämpötilan funktiona Optimoidaan tietyille lämpötilaalueille PTC-termistorin vastus kasvaa lämpötilan kasvaessa NTC-termistorin vastus pienenee lämpötilan kasvaessa Mikäli mittausvirta on pieni, termistori mittaa ympäristön lämpötilaa. Liian suuri mittausvirta lämmittää sensoria Petri Kärhä 25/01/2011 Anturit ja mittausvahvistimet 5
6 Termistorit Halpa (~70 c 5 ) Nopea (pieni massa) Epätarkka (toleranssit) Epästabiili Rajoitettu lämpötila-alue ( C) Herkkä rikkoutumaan Ei sovellu tarkkuusmittauksiin Petri Kärhä 25/01/2011 Anturit ja mittausvahvistimet 6
7 Venymäliuska-anturit Venymäliuska-anturin resistanssi muuttuu venytyksessä Anturien sijoitus kuvan esittämällä tavalla linearisoi piirin ja vähentää lämpötilariippuvuutta Petri Kärhä 25/01/2011 Anturit ja mittausvahvistimet 7
8 Wheatstonen silta Sillan epäsymmetria aiheuttaa jännitteen sillan yli Mitattava resistiivinen anturi kytketään yhteen sillan haaroista Jännite voidaan nollata säätämällä sillan resistansseja tai sähköisellä takaisinkytkennällä Automaattisissa mittauksissa luetaan sillan yli oleva jännite ja lasketaan tästä sensorin arvo Petri Kärhä 25/01/2011 Anturit ja mittausvahvistimet 8
9 Petri Kärhä 25/01/2011 Anturit ja mittausvahvistimet 9 Wheatstonen sillan yhtälöt ) ( e O O O R R R R R R V V V V Tasasuuruisilla vastuksilla ) 4 ( e O R R R R R V V Jännitteenjaosta saadaan Lineaarinen ulostulo, mikäli vastus ei muutu paljon (<5%) Lineaarisuutta ja lämpötilariippuvuutta voidaan parantaa käyttämällä useampia (+/-) antureita
10 Siltäkytkentöjen herkkyys ja lineaarisuus Petri Kärhä 25/01/2011 Anturit ja mittausvahvistimet 10
11 Siltakytkentöjä resistiivisille antureille Vastusten muuttuminen saa sillan epätasapainoon, mikä näkyy jännitteenä Differentiaalinen jännite vahvistetaan instrumentointivahvistimella Takaisinkytkentä pitää sillan jatkuvasti tasapainossa syöttämällä virtaa sillan vasemmalle puolelle Virta muuntuu ulostulojännitteeksi oparikytkennässä (virta-jännitemuunnin) Lähde: Analog Bridge Wizard Petri Kärhä 25/01/2011 Anturit ja mittausvahvistimet 11
12 Linearisointi operaatiovahvistimilla Petri Kärhä 25/01/2011 Anturit ja mittausvahvistimet 12
13 Johdinresistanssien minimointi siltamittauksissa Petri Kärhä 25/01/2011 Anturit ja mittausvahvistimet 13
14 Johdinresistanssien minimointi neljällä karvalla Virtasyöttö on tunteeton johdinresistanssien muutoksille! Petri Kärhä 25/01/2011 Anturit ja mittausvahvistimet 14
15 Muita kytkentöjä resistiivisille antureille Mikäli tulos viedään prosessorille, ei lineaarisuus ole ongelma (voidaan korjata softalla) -> puolisiltakin voi riittää (kuva) Vakiovirran syöttäminen anturiin antaa lineaarisen jänniteulostulon Petri Kärhä 25/01/2011 Anturit ja mittausvahvistimet 15
16 Pietsosähköiset anturit Pietsosähköisen keraamisen aineen (esim. kvartsi) puristaminen polarisoi aineen, mikä näkyy varauksena Mittaus varausvahvistimella Käyttökohteet: voima, paine, kiihtyvyys Petri Kärhä 25/01/2011 Anturit ja mittausvahvistimet 16
17 Varausvahvistin Suuri-impedanssinen, suurivahvistuksinen, kapasitiivisella takaisinkykennällä varustettu erikoisvahvistin U out = -Q m / C f Ulostulo verrannollinen sisäänmenossa olevan varauksen suuruuteen Petri Kärhä 25/01/2011 Anturit ja mittausvahvistimet 17
18 Kapasitiiviset anturit Kahden levyn välinen kapasitanssi: Kapasitanssi muuttuu kun: C K 0 Väliaineen dielektrisyysvakio K muuttuu (esim. pinnan korkeusmittari, jossa nestepatsas nousee levyjen välissä) Levyjen yhteinen pinta-ala A muuttuu (esim. paikkasensori) Levyjen välinen etäisyys d muuttuu (esim. paikkasensori, kiihtyvyysanturi) Kapasitanssin muutos voidaan lukea esim. siltakytkennällä tai varausvahvistimella. Voidaan myös kytkeä oskillaattoriksi, jonka taajuus mitataan. A d Petri Kärhä 25/01/2011 Anturit ja mittausvahvistimet 18
19 Kiihtyvyysanturi Piipalkki taipuu kiihtyvyyden vaikutuksesta Palkin molemmin puolin on kapasitanssit, joista toinen kasvaa ja toinen pienenee Voidaan lukea esim. siltakytkennällä (kaksi muuttuvaa kapasitanssia parantaa lineaarisuutta) tai varausvahvistimella Mittausalue 0.5 g g Suurkäyttäjä autoteollisuus Petri Kärhä 25/01/2011 Anturit ja mittausvahvistimet 19
20 Kapasitiivisten anturien mittauselektroniikka Kapasitanssi voidaan kytkeä siten että se muuttaa esim. Taajuutta Pulssisuhdetta (pulssin pituutta) Jännitteen jakoa (silta tai puolisilta) Esimerkkejä (vuoden 2006 kotitentti) : Kapasitanssin mukaan säätyvä oskillaattori ja taajuusjännitemuunnin Kapasitanssi/jännite-muunnin Kapasitanssi/taajuus-muunnin Kapasitanssi/digitaali-muunnin SC-tekniikat (C:n impedanssi riippuu taajuudesta) Varausvahvistin Petri Kärhä 25/01/2011 Anturit ja mittausvahvistimet 20
21 Oskillaattoreita Petri Kärhä 25/01/2011 Anturit ja mittausvahvistimet 21
22 Taajuus/jännite-muuntimia LM331, AD650, LM2907 Petri Kärhä 25/01/2011 Anturit ja mittausvahvistimet 22
23 AD bit, 2 Channel Capacitance to Digital Converter Petri Kärhä 25/01/2011 Anturit ja mittausvahvistimet 23
24 Kapasitiivisen anturin mittaus varausvahvistimella Mikäli kapasitiivisen anturin yli oleva jännite pidetään vakiona, näkyy kapasitanssin muutos varauksen muutoksena Petri Kärhä 25/01/2011 Anturit ja mittausvahvistimet 24
25 Jänniteantoiset anturit Useat detektorit ovat jännite-antoisia Paineanturit Termoparit Tavallaan helpoin anturityyppi: Signaali jo valmiiksi jännitemuodossa Vahvistus esim. Oparikytkennöillä tai differentiaalivahvistimilla Voi kytkeä myös suoraan A/D muuntimelle, mikrokontrollerille tai PC:n mittauskortille (mikäli taso riittää) Resistiivisten, kapasitiivisten, ja virta-antoisten antureiden mittaus vaatii usein pienten jännitteiden mittausta Petri Kärhä 25/01/2011 Anturit ja mittausvahvistimet 25
26 Jänniteantoinen anturi: termopari Termopari Toiminta perustuu Seebeck-ilmiöön Ilmiö: kahden eri johteen väliset liitokset aiheuttavat termojännitteen, mikäli niitä pidetään eri lämpötiloissa. Toista liitosta pidetään referenssilämpötilassa, esim. jäävesi Ilmiön keksi saksalainen fyysikko Thomas Seebeck v Yleiskäyttöisin lämpötila-anturi Termojännitteen suuruusluokka n µv / C. Petri Kärhä 25/01/2011 Anturit ja mittausvahvistimet 26
27 Termopareja Termojännite V riippuu liitosten lämpötilaerosta T J1 -T ref ja Seebeckkertoimesta a :. V ( T J T 1 ref ) Petri Kärhä 25/01/2011 Anturit ja mittausvahvistimet 27
28 Termoparien ominaisuuksia Ei aivan niin tarkka, lineaarinen, stabiili kuin PT100, mutta melko hyvä (Halvempi kuin PT100) Pienikokoisempi ja nopeampi kuin PT100 Yltää korkeampiin lämpötiloihin kuin PT100 (jopa 1800 C) K-tyypin termopari 12 T-tyypin termopari ruuvikierteellä 40 K-tyypin mittapää 60 Petri Kärhä 25/01/2011 Anturit ja mittausvahvistimet 28
29 Termoparien mittauskytkentöjä Tarkoissa mittauksissa referenssiliitos pidetään tunnetussa lämpötilassa, esim. jäävedessä Rutiinimittauksissa (esim prosesseissa) hyväksytään suurempi mittausepävarmuus. Referenssin lämpötila seuraa ympäristön lämpötilaa. Virhe kompensoidaan elektroniikalla. Petri Kärhä 25/01/2011 Anturit ja mittausvahvistimet 29
30 AD594/AD595 termoparivahvistin Termopari tulee piirille kahdella karvalla Referenssiliitos muodostuu piirikortilla (kupari-konstantaani ja kupari-chromel) Piirin kotelo ja piirikortin kuparit pidetään samassa lämpötilassa (lämpökontakti esim. piitahnalla) Kotelon sisällä oleva kompensointipiiri korjaa ympäristön lämpötilan vaikutuksen Petri Kärhä 25/01/2011 Anturit ja mittausvahvistimet 30
31 LM35 Precision Centigrade Temperature Sensor Petri Kärhä 25/01/2011 Anturit ja mittausvahvistimet 31
32 Pienten jännitteiden mittaus Pienten jännitteiden (<1 V) mittausten ongelmia: Terminen kohina Termosähköiset jännitteet Magneettikentät Maasilmukat Petri Kärhä 25/01/2011 Anturit ja mittausvahvistimet 32
33 Terminen kohina Johnson noise Viimeisin rajoittava tekijä sähköisissä mittauksissa Voidaan minimoida Alentamalla lämpötilaa E rms 4kTBR Kaventamalla kohinakaistanleveyttä (hidastaa piiriä ja lisää mittausaikaa!) esim. keskiarvoistamalla Yleensä resistanssien pienentäminen ei toimi Signaali pienenee tyypillisesti samassa suhteessa kuin kohina Virtamittauksissa jopa enemmän koska mitattava signaali pienenee suhteessa resistanssiin, mutta kohina suhteessa sen neliöjuureen Kytkennät kuluttavat pienillä resistansseilla enemmän virtaa ja lämpenevät Petri Kärhä 25/01/2011 Anturit ja mittausvahvistimet 33
34 Termosähköiset jännitteet Syntyy kun piirikortin eri alueet ovat eri lämpötiloissa, tai kun eri materiaaleja yhdistetään galvaanisesti toisiinsa Tina/kupari-liitos 3 V/ C Useinmiten kumoutuvat, kun sähkö kulkee täyden ympyrän Lämpötilagradienttien minimointi: Piirikortin liitokset samaan lämpötilaan Laitteiden annettava lämmetä Ympäristön stabiilius Laitteiden herkimmille osille stabiloitu uuni Krimppausliitokset (puristettu kupari-kupari) Petri Kärhä 25/01/2011 Anturit ja mittausvahvistimet 34
35 Magneettikentät Magneettikentissä heiluvat johdot generoivat virtaa Maan magneettikenttä saattaa aiheuttaa nanovolttien signaaleja Lyhyet johtimet, heiluminen estetään kiinnityksellä Vältetään suuria pinta-aloja johtimen ja paluujohtimen välissä Johdot lähekkäin Kierretyt johtimet Herkkien paikkojen suojaus myy-metallilla Vältä maasilmukoita: maadoittaminen samaan pisteeseen, maatasot piirikorteilla Digitaalisilla nanovolttimittareilla pystyy mittaamaan noin 15 nv resoluutiolla Petri Kärhä 25/01/2011 Anturit ja mittausvahvistimet 35
36 Pienten virtojen mittaus Useat detektorityypit ovat virtaantoisia Fotodiodit Valomonistinputket Lämpötilasensorit Petri Kärhä 25/01/2011 Anturit ja mittausvahvistimet 36
37 AD590 2-Terminal IC Temperature Transducer Petri Kärhä 25/01/2011 Anturit ja mittausvahvistimet 37
38 Fotodiodit E Yleisin valoanturi. Fotonit synnyttävät PNrajapinnalla elektroniaukkopareja, jotka havaitaan sähkövirtana. Aallonpituusalue riippuu bandgap energiasta (Si, Ge, GaP ) E c hf E v E g Petri Kärhä 25/01/2011 Anturit ja mittausvahvistimet 38
39 Fotodiodien kytkentä Tyypillisiä kytkentöjä Rajoituksia: Herkkyys ~ 0.5 A/W Aallonpituusriippuva Vuotovirta Kapasitanssi Kohina Petri Kärhä 25/01/2011 Anturit ja mittausvahvistimet 39
40 Shunttivastus-virtamittari Tavallisin tapa virran mittaukseen yleismittareissa Virran mittaus muutetaan jännitteen ja resistanssin mittaukseksi Vastuksen mitoituksessa huomioitavaa: Suuri vastus helpottaa jännitteen mittausta Pienet vastukset ovat tarkempia ja stabiilimpia (lämpötila, aika) Pienellä vastuksella nopeampi vaste ja pienempi Burden-voltage Kohinassa optimoitava jännitemittarin ja vastuksen kohina Tyypillisesti 1-2 V jännitealue hyvä kompromissi Petri Kärhä 25/01/2011 Anturit ja mittausvahvistimet 40
41 Virta-jännite-muunnin Paras vaihtoehto fotodiodeille Sisäänmenon impedanssi Z in =R F /A mutta gain=e out /I in =R F Matala Burden-voltage -> Kuormittaa anturia vähemmän kuin shunttimittari (Lineaarisuus) Pieni sisäänmenoimpedanssi -> nopea nousuaika Petri Kärhä 25/01/2011 Anturit ja mittausvahvistimet 41
42 Virta-jännitemuuntimen käytännön toteutus Fotodiodien ulostulon hajakapasitanssi on melko korkea (~10 pf) Peruskytkentä on hidas (aikavakio ~R F *C D ) Alipäästösuodatin takaisinkytkennässä aiheuttaa epästabiiliutta Kompensoidaan kapasitiivisellä takaisinkytkennällä C F Petri Kärhä 25/01/2011 Anturit ja mittausvahvistimet 42
43 Virta-jännite muuntimia TDL Electrometer (current-to-voltage converter) Model 206 AMETEK Model 181 Current Sensitive Preamplifier Keithley Model 428-PROG Programmable Current Amplifier Petri Kärhä 25/01/2011 Anturit ja mittausvahvistimet 43
44 Virranmittausvahvistin Petri Kärhä 25/01/2011 Anturit ja mittausvahvistimet 44
45 Pienten virtojen mittaus Pienten virtojen (<100 na) mittausten ongelmia Kuormituksen aiheuttama epälineaarisuus Tribosähköinen ilmiö Piezosähköinen ilmiö Sähkökemiallinen ilmiö Eristeiden vuotovirrat (Guardin käyttö) Petri Kärhä 25/01/2011 Anturit ja mittausvahvistimet 45
46 Tribosähköinen ilmiö Kitka generoi eristeen ja johteen rajapintaan varausta kaapelia taivutettaessa, mikä näkyy vuotovirtana. Riippuu kaapelityypistä. Pienille virroille on olemassa erityisiä vähäkitkaisia koaksiaali- ja triaksiaalikaapeleita Kaapelit pidettävä mittauksissa paikallaan, tai vuotovirrat mitattava kullekin lukemalle erikseen. Petri Kärhä 25/01/2011 Anturit ja mittausvahvistimet 46
47 Piezosähköinen ilmiö Tietyissä eristetyypeissä mekaaninen stressi aiheuttaa varauksia ja virtaa (keraamit, muovit) Saattaa aiheuttaa ongelmia esim. jos mittauspöydillä on hurisevia laitteita Petri Kärhä 25/01/2011 Anturit ja mittausvahvistimet 47
48 Sähkökemialliset ilmiöt Kemialliset aineet voivat aiheuttaa terminaalien väliin sähköpareja Likaiset epoksipiirilevyt saattavat aiheutta useiden nanoamppeerien häiriövirtoja Tarkoissa mittauksissa piirilevyt on puhdistettava esim. etanolilla ennen käyttöä Petri Kärhä 25/01/2011 Anturit ja mittausvahvistimet 48
49 Virheiden suuruusluokat virtamittauksissa Petri Kärhä 25/01/2011 Anturit ja mittausvahvistimet 49
S-108.180 Elektroniset mittaukset ja elektroniikan häiriökysymykset. Petri Kärhä 27/01/2004 Luento 1: Anturit ja mittausvahvistimet 1
S-108.180 Elektroniset mittaukset ja elektroniikan häiriökysymykset Petri Kärhä 27/01/2004 Luento 1: Anturit ja mittausvahvistimet 1 Anturit ja mittausvahvistimet Anturityypit ja kytkeminen mittauspiireihin
LisätiedotElektroniset mittaukset. Anturit ja mittausvahvistimet
Elektroniset mittaukset Petri Kärhä 28/01/2008 Anturit ja mittausvahvistimet 1 Anturit ja mittausvahvistimet Anturityypit ja kytkeminen mittauspiireihin Resistiiviset anturit Piezosähköiset anturit Kapasitiiviset
LisätiedotElektroniset mittaukset. Anturit ja mittausvahvistimet
Elektroniset mittaukset Petri Kärhä 20/01/2006 Luento 1: Anturit ja mittausvahvistimet 1 Anturit ja mittausvahvistimet Anturityypit ja kytkeminen mittauspiireihin Resistiiviset anturit Piezosähköiset anturit
LisätiedotOngelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt
Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Häiriöt peittävät mitattavia signaaleja Häriölähteitä: Sähköverkko 240 V, 50 Hz Moottorit Kytkimet Releet, muuntajat Virtalähteet Loisteputkivalaisimet Kännykät Radiolähettimet,
LisätiedotMuita tyyppejä. Bender Rengas Fokusoitu Pino (Stack) Mittaustekniikka
Muita tyyppejä Bender Rengas Fokusoitu Pino (Stack) 132 Eri piezomateriaalien käyttökohteita www.ferroperm.com 133 Lämpötilan mittaaminen Termopari Halpa, laaja lämpötila-alue Resistanssin muutos Vastusanturit
LisätiedotLÄMPÖTILAN MITTAUS VASTUSANTUREILLA
1/11 LÄMPÖTILAN MITTAUS VASTUSANTUREILLA 2/11 Metallit tuntoelinmateriaaleina Puolijohdepohjaiset vastusanturit eli termistorit 6/11 -Vastusanturit ovat yleensä metallista valmistettuja passiivisia antureita.
LisätiedotAnturit. Mittaustekniikan perusteet / luento 10. Lämpö: termopari. Antureita tällä luennolla. Antureita
Mittaustekniikan perusteet / luento 10 Antureita Antureista lisää: S-108.3010 Mittauselektroniikka Anturi Mittauslaitteen tai mittausketjun elementti, johon mittaussuure vaikuttaa välittömästi Anturit
LisätiedotS-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010
1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä
LisätiedotAnturit. Mittaustekniikan perusteet / luento 9. Lämpö: termopari. Antureita tällä luennolla. Antureita
Mittaustekniikan perusteet / luento 9 Antureita Antureista lisää: S-08.94 Mittauselektroniikka sekä S-08.83 Micromechanics Anturi Mittauslaitteen tai mittausketjun elementti, johon mittaussuure vaikuttaa
Lisätiedot1. a) Piiri sisältää vain resistiivisiä komponentteja, joten jännitteenjaon tulos on riippumaton taajuudesta.
Fysiikan mittausmenetelmät I syksy 2013 Malliratkaisut 3 1. a) Piiri sisältää vain resistiivisiä komponentteja, joten jännitteenjaon tulos on riippumaton taajuudesta. b) Ulostulo- ja sisäänmenojännitteiden
LisätiedotVahvistimet ja lineaaripiirit. Operaatiovahvistin
Vahvistimet ja lineaaripiirit Kotitentti 3 (2007) Petri Kärhä 20/01/2008 Vahvistimet ja lineaaripiirit 1 Operaatiovahvistin (Operational Amplifier, OpAmp) Perusvahvistin, toiminta oletetaan suunnittelussa
LisätiedotAnturit ja Arduino. ELEC-A4010 Sähköpaja Tomi Pulli Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Mittaustekniikka
Anturit ja Arduino Tomi Pulli Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Mittaustekniikka Anturit ja Arduino Luennon sisältö 1. Taustaa 2. Antureiden ominaisuudet 3. AD-muunnos 4. Antureiden lukeminen Arduinolla
LisätiedotFYSP104 / K2 RESISTANSSIN MITTAAMINEN
FYSP104 / K2 RESISTANSSIN MITTAAMINEN Työn tavoite tutustua erilaisiin menetelmiin, jotka soveltuvat pienten, keskisuurten ja suurten vastusten mittaamiseen Työssä tutustutaan useisiin vastusmittauksen
LisätiedotLABORATORIOTYÖ 1 MITTAUSVAHVISTIMET
Työ 1 Mittausvahvistimet LABORATORIOTYÖ 1 MITTAUSVAHVISTIMET Päivitetty: 5/01/010 TP 1 1 Työ 1 Mittausvahvistimet 1. MITTAUSVAHVISTIMET Työn tarkoitus: Työn tarkoituksena on tutustua operaatiovahvistimen
LisätiedotOngelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt
Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Häiriöt peittävät mitattavia signaaleja Häriölähteitä: Sähköverkko 240 V, 50 Hz Moottorit Kytkimet Releet, muuntajat Virtalähteet Loisteputkivalaisimet Kännykät Radiolähettimet,
LisätiedotS-108.3020. Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö 1
1/8 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö 1 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä 13.9.2007 TJ 2/8 3/8 Johdanto Sähköisiä häiriöitä on kaikkialla ja
LisätiedotFy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7
Fy06 Koe 0.5.015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 alitse kolme tehtävää. 6p/tehtävä. 1. Mitä mieltä olet seuraavista väitteistä. Perustele lyhyesti ovatko väitteet totta vai tarua. a. irtapiirin hehkulamput
LisätiedotVIM RM1 VAL0123136 / SKC9068201 VIBRATION MONITOR RMS-MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA. VIM-RM1 FI.docx 1998-06-04 / BL 1(5)
VIM RM1 VAL0123136 / SKC9068201 VIBRATION MONITOR RMS-MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA FI.docx 1998-06-04 / BL 1(5) SISÄLTÖ 1. KOMPONENTTIEN SIJAINTI 2. TOIMINNAN KUVAUS 3. TEKNISET TIEDOT 4. SÄÄTÖ 5. KALIBROINTI
LisätiedotKoesuunnitelma. Tuntemattoman kappaleen materiaalin määritys. Kon c3004 Kone ja rakennustekniikan laboratoriotyöt. Janne Mattila.
Kon c3004 Kone ja rakennustekniikan laboratoriotyöt Koesuunnitelma Tuntemattoman kappaleen materiaalin määritys Janne Mattila Teemu Koitto Lari Pelanne Sisällysluettelo 1. Tutkimusongelma ja tutkimuksen
LisätiedotSÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013
SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 1. RESISTANSSI Resistanssi kuvaa komponentin tms. kykyä vastustaa sähkövirran kulkua Johtimen tai komponentin jännite on verrannollinen
LisätiedotPYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS
1 PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen osat Lämpötilan
LisätiedotAnturit ja Arduino. ELEC-A4010 Sähköpaja Tomi Pulli Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Mittaustekniikka
Anturit ja Arduino Tomi Pulli Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Mittaustekniikka Anturit ja Arduino Luennon sisältö 1. Taustaa 2. Antureiden ominaisuudet 3. AD-muunnos 4. Antureiden lukeminen Arduinolla
LisätiedotFlash AD-muunnin. Ominaisuudet. +nopea -> voidaan käyttää korkeataajuuksisen signaalin muuntamiseen (GHz) +yksinkertainen
Flash AD-muunnin Koostuu vastusverkosta ja komparaattoreista. Komparaattorit vertailevat vastuksien jännitteitä referenssiin. Tilanteesta riippuen kompraattori antaa ykkösen tai nollan ja näistä kootaan
Lisätiedot521124S Anturit ja mittausmenetelmät (5 op/3 ov) Koe 27.1.2006
521124S Anturit ja mittausmenetelmät (5 op/3 ov) Koe 27.1.2006 1. Reluktiivisia differentiaalimuuntimia (LVDT ja RVDT) käytetään siirtymän mittauksessa. Esitä molempien toimintaperiaate ja tyypillisiä
LisätiedotPYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS
1 PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittausprojekti Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen
LisätiedotRATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi
Physica 9. painos (0) RATKAST. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi RATKAST:. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi. a) Vaihtovirran tehollinen arvo on yhtä suuri kuin sellaisen tasavirran arvo, joka tuottaa vastuksessa
LisätiedotVAIHTOVIRTAPIIRI. 1 Työn tavoitteet
Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Sähkö- ja magnetismiopin laboratoriotyöt AHTOTAP Työn tavoitteet aihtovirran ja jännitteen suunta vaihtelee ajan funktiona. Esimerkiksi Suomessa käytettävä verkkovirta
LisätiedotPinces AC-virtapihti ampèremetriques pour courant AC
Pinces AC-virtapihti ampèremetriques pour courant AC MN-sarja Serie MN-SARJA Nämä ergonomiset mini-pihdit ovat sunniteltu matalien ja keskisuurien virtojen mittaamiseen välillä 0,01 A ja 240 A AC. Leukojen
LisätiedotKondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan
VAIHTOVIRTAPIIRI 1 Johdanto Vaihtovirtapiirien käsittely perustuu kolmen peruskomponentin, vastuksen (resistanssi R), kelan (induktanssi L) ja kondensaattorin (kapasitanssi C) toimintaan. Tarkastellaan
LisätiedotVastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi
Sivu 1/10 Fysiikan laboratoriotyöt 1 Työ numero 3 Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi Työn suorittaja: Antero Lehto 1724356 Työ tehty: 24.2.2005 Uudet mittaus tulokset: 11.4.2011
LisätiedotSähköstatiikan laskuissa useat kaavat yksinkertaistuvat hieman, jos vakio C kirjoitetaan muotoon
30 SÄHKÖVAKIO 30 Sähkövakio ja Coulombin laki Coulombin lain mukaan kahden tyhjiössä olevan pistevarauksen q ja q 2 välinen voima F on suoraan verrannollinen varauksiin ja kääntäen verrannollinen varausten
LisätiedotMITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIOTYÖOHJE TYÖ 4. LÄMPÖTILA ja PAINELÄHETTIMEN KALIBROINTI FLUKE 702 PROSESSIKALIBRAATTORILLA
OAMK / Tekniikan yksikkö MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIOTYÖOHJE TYÖ 4 LÄMPÖTILA ja PAINELÄHETTIMEN KALIBROINTI FLUKE 702 PROSESSIKALIBRAATTORILLA Tero Hietanen ja Heikki Kurki TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Työn tehtävänä
Lisätiedot-Motorracing Electronics EGT-AMP KÄYTTÖOHJE. EGT-AMP Käyttöohje v1.0 11/2011 1/9
EGT-AMP KÄYTTÖOHJE 1/9 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 1.1. SPESIFIKAATIO...3 2. ASENNUS... 4 2.1. MEKAANINEN ASENNUS...4 2.2. SÄHKÖINEN ASENNUS...4 3. KÄYTTÖOHJE... 6 3.1. TERMOPARIMITTAUKSEN TEORIAA.6
LisätiedotHÄIRIÖSUOJAUS KAKSISUUNTAINEN PROSESSI SISÄISET JA ULKOISET HÄIRIÖT
LUENTO 4 HÄIRIÖSUOJAUS KAKSISUUNTAINEN PROSESSI SISÄISET JA ULKOISET HÄIRIÖT HAVAINTOJA ELÄVÄSTÄ ELÄMÄSTÄ HYVÄ HÄIRIÖSUOJAUS ON HARVOIN HALPA JÄRJESTELMÄSSÄ ON PAREMPI ESTÄÄ HÄIRIÖIDEN SYNTYMINEN KUIN
LisätiedotLOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi
LOPPURAPORTTI 19.11.2007 Lämpötilahälytin 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET... 3 JOHDANTO... 4 1. ESISELOSTUS... 5 1.1 Diodi anturina... 5 1.2 Lämpötilan ilmaisu...
LisätiedotELEC-C5070 Elektroniikkapaja (5 op)
(5 op) Luento 5 A/D- ja D/A-muunnokset ja niiden vaikutus signaaleihin Signaalin A/D-muunnos Analogia-digitaalimuunnin (A/D-muunnin) muuttaa analogisen signaalin digitaaliseen muotoon, joka voidaan lukea
LisätiedotPetri Kärhä 04/02/04. Luento 2: Kohina mittauksissa
Kohinan ominaisuuksia Kohinamekanismit Terminen kohina Raekohina 1/f kohina (Kvantisointikohina) Kohinan käsittely Kohinakaistanleveys Kohinalähteiden yhteisvaikutus Signaali-kohina suhde Kohinaluku Kohinalämpötila
LisätiedotSuccessive approximation AD-muunnin
AD-muunnin Koostuu neljästä osasta: näytteenotto- ja pitopiiristä, (sample and hold S/H) komparaattorista, digitaali-analogiamuuntimesta (DAC) ja siirtorekisteristä. (successive approximation register
LisätiedotKuva 1. Ohmin lain kytkentäkaavio. DC; 0 6 V.
TYÖ 37. OHMIN LAKI Tehtävä Tutkitaan metallijohtimen päiden välille kytketyn jännitteen ja johtimessa kulkevan sähkövirran välistä riippuvuutta. Todennetaan kokeellisesti Ohmin laki. Välineet Tasajännitelähde
LisätiedotSignaalien datamuunnokset. Näytteenotto ja pito -piirit
Signaalien datamuunnokset Muunnoskomponentit Näytteenotto ja pitopiirit Multiplekserit A/D-muuntimet Jännitereferenssit D/A-muuntimet Petri Kärhä 26/02/2008 Signaalien datamuunnokset 1 Näytteenotto ja
LisätiedotFYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa
FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva
LisätiedotSupply jännite: Ei kuormaa Tuuletin Vastus Molemmat DC AC Taajuus/taajuudet
S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset 1/5 Ryhmän nro: Nimet/op.nro: Tarvittavat mittalaitteet: - Oskilloskooppi - Yleismittari, 2 kpl - Ohjaus- ja etäyksiköt Huom. Arvot mitataan pääasiassa lämmityksen
Lisätiedot1 TEHTÄVÄNKUVAUS... 2 2 PAINE, MITÄ SE ON?... 2 3 ANTURI... 3. 3.1 Ominaisuudet... 3. 3.2 Toiminta... 3 4 KOKEET... 6. 4.1 Mittausvälineet...
1 SISÄLTÖ 1 TEHTÄVÄNKUVAUS... 2 2 PAINE, MITÄ SE ON?... 2 3 ANTURI... 3 3.1 Ominaisuudet... 3 3.2 Toiminta... 3 3.3 Anturin sovittaminen... 5 4 KOKEET... 6 4.1 Mittausvälineet... 6 4.2 Mittauskytkentä...
LisätiedotIMPEDANSSIMITTAUKSIA. 1 Työn tavoitteet
1 IMPEDANSSIMITTAUKSIA 1 Työn tavoitteet Tässä työssä tutustut vaihtojännitteiden ja virtojen sekä vaihtovirtapiirissä olevien komponenttien impedanssien suuruuksien eli vaihtovirtavastusten mittaamiseen.
LisätiedotOikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen.
Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. 1. Tuletko mittaamaan AC tai DC -virtaa? (DC -pihdit luokitellaan
LisätiedotFYS206/5 Vaihtovirtakomponentit
FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit Tässä työssä pyritään syventämään vaihtovirtakomponentteihin liittyviä käsitteitä. Tunnetusti esimerkiksi käsitteet impedanssi, reaktanssi ja vaihesiirto ovat aina hyvin
LisätiedotPERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys
PERMITTIIVISYYS 1 Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset ja ja levyjen välillä
LisätiedotEMC Säteilevä häiriö
EMC Säteilevä häiriö Kaksi päätyyppiä: Eromuotoinen johdinsilmukka (yleensä piirilevyllä) silmulla toimii antennina => säteilevä magneettikenttä Yhteismuotoinen ei-toivottuja jännitehäviöitä kytkennässä
LisätiedotPerusmittalaitteet 2. Yleismittari Taajuuslaskuri
Mittaustekniikan perusteet / luento 4 Perusmittalaitteet 2 Digitaalinen yleismittari Yleisimmin sähkötekniikassa käytetty mittalaite. Yleismittari aajuuslaskuri Huomaa mittareiden toisistaan poikkeaat
Lisätiedota) I f I d Eri kohinavirtakomponentit vahvistimen otossa (esim. http://www.osioptoelectronics.com/)
a) C C p e n sn V out p d jn sh C j i n V out Käytetyt symbolit & vakiot: P = valoteho [W], λ = valodiodin ilmaisuvaste eli responsiviteetti [A/W] d = pimeävirta [A] B = kohinakaistanleveys [Hz] T = lämpötila
LisätiedotYLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN
FYSP104 / K1 YLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN Työn tavoitteita Oppia yleismittareiden oikea ja rutiininomainen käyttö. Soveltaa Ohmin lakia mittaustilanteissa Sähköisiin ilmiöihin liittyvissä laboratoriotöissä
LisätiedotS-108.180 Elektroniset mittaukset ja elektroniikan häiriökysymykset. Vanhoja tenttitehtäviä
S-18.18 Elektroniset mittaukset ja elektroniikan häiriökysymykset 1. Vastaa lyhyesti: a) Mitä on kohina (yleisesti)? b) Miten määritellään kohinaluku? c) Miten / missä syntyy raekohinaa? Vanhoja tenttitehtäviä
LisätiedotMultivibraattorit. Bistabiili multivibraattori:
Multivibraattorit Elektroniikan piiri jota käytetään erilaisissa kahden tason systeemeissä kuten oskillaattorit, ajastimet tai kiikkut. Multivibraattorissa on vahvistava elementtti ja ristiinkytketyt rvastukset
LisätiedotLABORAATIO 1, YLEISMITTARI JA PERUSMITTAUKSET
KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala VAHVAVIRTATEKNIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen LABORAATIO 1, YLEISMITTARI JA PERUSMITTAUKSET YLEISTÄ YLEISMITTARIN OMINAISUUKSISTA: Tässä laboratoriotyössä
LisätiedotS-108.1010 Mittaustekniikan perusteet A. Esiselostustehtävät 2006. Erityisesti huomioitava
S-108.1010 Mittaustekniikan perusteet A Esiselostustehtävät 2006 Ryhmän tulee merkitä vastauspaperiin työn numero, ryhmän numero, työn päivämäärä ja ryhmän jäsenten nimet. Vastaukset on kirjoitettava siististi
LisätiedotPinces AC-virtapihdit ampèremetriques pour courant AC
Pinces AC-virtapihdit ampèremetriques pour courant AC MINI-SARJA Pienikokoinen, kompakti sekä erittäin kestävä minipihtisarja on suunniteltu mittaamaan virtoja muutamasta milliampeerista jopa 150 A AC
LisätiedotSÄHKÖTEKNIIKKA. NTUTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015
SÄHKÖTEKNIIKKA NTTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015 1. PERSKÄSITTEITÄ 1.1. VIRTAPIIRI Virtapiiri on johtimista ja komponenteista tehty reitti, jossa sähkövirta kulkee. 2 Virtapiirissä on vähintään
LisätiedotS-108.1020 Mittaustekniikan perusteet Y - Tentti
S-108.1020 Mittaustekniikan perusteet Y - Tentti 15.12.06/Kärhä Merkitse vastauspaperiin laboratoriotöiden suoritusvuosi. 1. Ohessa on 12 väittämää antureista. Ovatko väittämät oikein vai väärin? Oikeasta
LisätiedotSähköopin mittauksia 1
Sähköopin mittauksia 1 Sisällysluettelo Pikaohje LoggerPro mittausohjelma... 2 Pikaohje sähköopin anturit... 3 Kytkentäalusta... 4 Sähkövirran perusominaisuudet... 6 Jännitteen perusominaisuudet... 8 Virtapiirin
LisätiedotSÄHKÖSUUREIDEN MITTAAMINEN
FYSP107 / K3 Sähkösuureiden mittaaminen yleismittarilla - 1 - FYSP107 / K3 YLEISMITTARILLA SÄHKÖSUUREIDEN MITTAAMINEN Työn tavoitteita oppia tuntemaan digitaalisen yleismittarin suorituskyvyn rajat oppia
LisätiedotSÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä:
FY6 SÄHKÖ Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää sähköön liittyviä peruskäsitteitä, tutustuu mittaustekniikkaan osaa tehdä sähköopin perusmittauksia sekä rakentaa ja tutkia yksinkertaisia
LisätiedotOperaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta.
TYÖ 11. Operaatiovahvistin Operaatiovahvistin on mikropiiri ( koostuu useista transistoreista, vastuksista ja kondensaattoreista juotettuna pienelle piipalaselle ), jota voidaan käyttää useisiin eri kytkentöihin.
LisätiedotKoesuunnitelma Alumiinin lämpölaajenemiskertoimen määrittäminen
KON-C3004 Kone- ja rakennustekniikan laboratoriotyöt Koesuunnitelma Alumiinin lämpölaajenemiskertoimen määrittäminen Ryhmä 3 Henri Palosuo Kaarle Patomäki Heidi Strengell Sheng Tian 1. Johdanto Materiaalin
LisätiedotL-sarjan mittamuuntimet
Keskus Signaalimuuntimet Signaalimuuntimet standardisignaalille L-sarjan mittamuuntimet Sisäänmenoviesti (virta, jännite, lämpötila, vastus) sekä vakioidut sisäänmenoviestialueet Ulostuloviesti 4-20 ma,
LisätiedotVASTUSMITTAUKSIA. 1 Työn tavoitteet
Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Sähkö ja magnetismiopin laboratoriotyöt VASTUSMTTAUKSA Työn tavoitteet Tässä työssä tutustut Ohmin lakiin ja joihinkin menetelmiin, joiden avulla vastusten resistansseja
LisätiedotOPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia
KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala TYÖ 11 ELEKTRONIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia TYÖN TAVOITE Tutustua operaatiovahvistinkytkentään
LisätiedotA/D-muuntimia. Flash ADC
A/D-muuntimia A/D-muuntimen valintakriteerit: - bittien lukumäärä instrumentointi 6 16 audio/video/kommunikointi/ym. 16 18 erikoissovellukset 20 22 - Tarvittava nopeus hidas > 100 μs (
LisätiedotElektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus
Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 14.11.2013 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:
LisätiedotKäyttöohje 18.2.2013 Firmware V1.0-V1.2 HTB230. Anturirasialähetin
Käyttöohje 18.2.2013 Firmware V1.0-V1.2 HTB230 Anturirasialähetin 1 ESITTELY HTB230 on anturirasiaan sijoitettava 2-johdinlähetin platina-, nikkeli- ja kuparivastusantureille. Se on ohjelmoitavissa PC:llä
LisätiedotEMC: Electromagnetic Compatibility Sähkömagneettinen yhteensopivuus
EMC: Electromagnetic Compatibility Sähkömagneettinen yhteensopivuus Ympäristön häiriöt Laite toimii suunnitellusti Syntyvät häiriöt Sisäiset häiriöt EMC Directive Article 4 1. Equipment must be constructed
LisätiedotMittaustulosten tilastollinen käsittely
Mittaustulosten tilastollinen käsittely n kertaa toistetun mittauksen tulos lasketaan aritmeettisena keskiarvona n 1 x = x i n i= 1 Mittaustuloksen hajonnasta aiheutuvaa epävarmuutta kuvaa keskiarvon keskivirhe
LisätiedotFYSP105 / K3 RC-SUODATTIMET
FYSP105 / K3 R-SODATTIMET Työn tavoitteita tutustua R-suodattimien toimintaan oppia mitoittamaan tutkittava kytkentä laiterajoitusten mukaisesti kerrata oskilloskoopin käyttöä vaihtosähkömittauksissa Työssä
LisätiedotDEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET
DEE-0: SÄHKÖTEKNIIKAN PEUSTEET Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Tarkoitus on yrittää ymmärtää passiivisten piirikomponenttien toiminnan taustalle olevat luonnonilmiöt. isäksi johdetaan
LisätiedotKun järjestelmää kuvataan operaattorilla T, sisäänmenoa muuttujalla u ja ulostuloa muuttujalla y, voidaan kirjoittaa. y T u.
DEE-00 Lineaariset järjestelmät Harjoitus, ratkaisuehdotukset Järjestelmien lineaarisuus ja aikainvarianttisuus Kun järjestelmää kuvataan operaattorilla T, sisäänmenoa muuttujalla u ja ulostuloa muuttujalla
LisätiedotFYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto
FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva
LisätiedotTYÖ 2: OPERAATIOVAHVISTIMEN PERUSKYTKENTÖJÄ
TYÖ 2: OPERAATIOVAHVISTIMEN PERUSKYTKENTÖJÄ Työselostus xxx yyy, ZZZZZsn 25.11.20nn Automaation elektroniikka OAMK Tekniikan yksikkö SISÄLLYS SISÄLLYS 2 1 JOHDANTO 3 2 LABORATORIOTYÖN TAUSTA JA VÄLINEET
LisätiedotMC5 ohje. Antti Harjunpää
MC5 ohje Antti Harjunpää Mittauskytkennät Vastuslämpötila-anturin simulointi ( PT100..) 2,3 tai 4 johtiminen kytkentä Termopari lämpötila-anturin simulointi Esim K-tyyppi, NiCr/NiAl Paine INT1C = 1 bar
LisätiedotMITTALAITTEIDEN OMINAISUUKSIA ja RAJOITUKSIA
KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOL Tekniikan ja liikenteen ala TYÖ 21 ELEKTRONIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen MITTALAITTEIDEN OMINAISKSIA ja RAJOITKSIA TYÖN TAVOITE: Tässä laboratoriotyössä tutustumme mittalaitteiden
LisätiedotELEKTRONIIKAN PERUSTEET T700504
ELEKTRONIIKAN PERUSTEET T700504 syksyllä 2014 OSA 2 Veijo Korhonen 4. Bipolaaritransistorit Toiminta Pienellä kantavirralla voidaan ohjata suurempaa kollektorivirtaa (kerroin β), toimii vahvistimena -
LisätiedotSignaalien datamuunnokset
Signaalien datamuunnokset Muunnoskomponentit Näytteenotto ja pitopiirit Multiplekserit A/D-muuntimet Jännitereferenssit D/A-muuntimet Petri Kärhä 17/02/2005 Luento 4b: Signaalien datamuunnokset 1 Näytteenotto
LisätiedotLämpötilan säätö. S Elektroniset mittaukset Mikko Puranen Luennon sisältö
Lämpötilan säätö S-108.2010 Elektroniset mittaukset Mikko Puranen 20.2.2006 Luennon sisältö 1. Termodynaaminen malli 2. Jäähdytyksen suunnittelu 3. Peltier-elementit 4. Lämpötilasäätäjät PID-säädin Termodynaaminen
LisätiedotFysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 3, Vastuksen ja diodin virta-jänniteominaiskäyrät
Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 3, Vastuksen ja diodin virta-jänniteominaiskäyrät Tekijä: Mikko Laine Tekijän sähköpostiosoite: miklaine@student.oulu.fi Koulutusohjelma: Fysiikka Mittausten suorituspäivä:
LisätiedotEVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003
EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 LABORATORIOTÖIDEN OHJEET (Mukaillen työkirjaa "Teknillisten oppilaitosten Elektroniikka";
LisätiedotSMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos
SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas jari.kangas@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos Sähkömagnetiikka 2009 1 Ei-ideaaliset piirikomponentit Tarkastellaan
LisätiedotKondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan. cos sin.
VAIHTOVIRTAPIIRI 1 Johdanto Vaihtovirtapiirien käsittely perustuu kolmen peruskomponentin, vastuksen (resistanssi R), kelan (induktanssi L) ja kondensaattorin (kapasitanssi C) toimintaan. Tarkastellaan
LisätiedotSÄHKÖTEKNIIKKA. NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015
SÄHKÖTEKNIIKKA NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015 1. PERSKÄSITTEITÄ 1.1. VIRTAPIIRI Virtapiiri on johtimista ja komponenteista tehty reitti, jossa sähkövirta kulkee. 2 Virtapiirissä on vähintään
LisätiedotKäyttöohje. Tiiveystesteri
Tiiveystesteri 1. Tiiveystesteri ja lisätarvikkeet 2. Laitteiston liittäminen yli- ja alapaineen mittausta varten 3. Asetukset 4. Mittaus 5. Tekniset tiedot Ilmanvaihdon yleismittari Swema 3000MD yhdessä
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2017
Radioamatöörikurssi 2017 Elektroniikan kytkentöjä 7.11.2017 Tatu Peltola, OH2EAT 1 / 20 Suodattimet Suodattaa signaalia: päästää läpi halutut taajuudet, vaimentaa ei-haluttuja taajuuksia Alipäästösuodin
Lisätiedot2003 Eero Alkkiomäki (OH6GMT) 2009 Tiiti Kellomäki (OH3HNY)
Häiriöt ja mittaaminen 2003 Eero Alkkiomäki (OH6GMT) 2009 Tiiti Kellomäki (OH3HNY) Häiriötyypit sähkömagneettisesti kytkeytyvät puutteellinen kotelointi huonot liitokset puutteelliset suodatukset kapasitiivisesti
LisätiedotLABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN
LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN Päivitetty: 23/01/2009 TP 3-1 3. VAIHELUKITTU VAHVISTIN Työn tavoitteet Työn tavoitteena on oppia vaihelukitun vahvistimen toimintaperiaate ja käyttömahdollisuudet
Lisätiedot1. Tasavirta. Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit. Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla
Fy3: Sähkö 1. Tasavirta Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla Sähkövirta I Sähkövirran suunta on valittu jännitelähteen plusnavasta miinusnapaan (elektronit
LisätiedotFYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ
FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ Työssä perehdytään johteissa ja tässä tapauksessa erityisesti puolijohteissa esiintyvään Hallin ilmiöön, sekä määritetään sitä karakterisoivat Hallin vakio, varaustiheys
LisätiedotHARJOITUSTYÖ: Mikropunnitus kvartsikideanturilla
Tämä työohje on kirjoitettu ESR-projektissa Mikroanturitekniikan osaamisen kehittäminen Itä-Suomen lääninhallitus, 2007, 86268 HARJOITUSTYÖ: Mikropunnitus kvartsikideanturilla Tarvittavat laitteet: 2 kpl
LisätiedotKON C3004 14.10.2015 H03 Ryhmä G Samppa Salmi, 84431S Joel Tolonen, 298618. Koesuunnitelma
KON C3004 14.10.2015 H03 Ryhmä G Samppa Salmi, 84431S Joel Tolonen, 298618 Koesuunnitelma Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1 1 Tutkimusongelma ja tutkimuksen tavoit e 2 2 Tutkimusmenetelmät 3 5 2.1 Käytännön
LisätiedotMittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014
Mittalaitetekniikka NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella
Lisätiedot1 Kohina. 2 Kohinalähteet. 2.1 Raekohina. 2.2 Terminen kohina
1 Kohina Kohina on yleinen ongelma integroiduissa piireissä. Kohinaa aiheuttavat pienet virta- ja jänniteheilahtelut, jotka ovat komponenteista johtuvia. Myös ulkopuoliset lähteet voivat aiheuttaa kohinaa.
Lisätiedot1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla
PERMITTIIVISYYS Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä. Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset +Q ja Q ja levyjen
LisätiedotOpetuskokeilun sisältöjä
Venymäliuska 1 Venymäliuskat yleisivistävässä teknologian opetuksessa Yleissivistävän teknologian opetuksen tulee antaa lapselle valmiuksia ymmärtää rakennettuun ympäristöön keskeisesti liittyviä toiminnan
Lisätiedot