Mistä kannattavuutta ja hintakilpailukykyä matkailualalle?

Transkriptio

1 KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella) Mistä kannattavuutta ja hintakilpailukykyä matkailualalle? Rovaniemi KUVA (korkeus voi vaihdella) Timo Lappi Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry

2 Näkemyksiä heikon hintakilpailukyvyn ja kannattavuuden syistä

3 Toimialan kustannuksilla monta kasvattajaa Verot Maksut Julkinen valta + Vuokranantajat + Tavarantoimittajat +

4 Matkailun kuluttajahintakehitys, /2017: Matkailupalvelujen hinnat nousseet kuka on hyötynyt? 150 Hintaindeksi liukuva 12 kk, 2010= Hintaindeksi liukuva 12 kk, 2010= Huvipuistot Museot, taidegalleriat ja messut Ravintolat, kahvilat Hotellit ja motellit Lomakeskukset ja leirintäalueet Kuluttajahintaindeksi Kotimaan lentoliikenne Ulkomaan lentoliikenne Ulkomaan valmismatkat Ulkomaan risteilyt Junaliikenne Pitkät linja-automatkat Kuluttajahintaindeksi Lähde: Tilastokeskus; kuluttajahintaindeksi

5 Alkoholin myynti Suomessa laskee Alkoholin (100 % alkoholina) myynti myyntikanavittain veronkorotukset ovat osuneet anniskeluun eniten Oluen matkustajatuonti (milj. litraa) kasvoi 17,7 % toukokuun 2016 ja huhtikuun 2017 välillä (THL 5/2017) = alkoholijuomaveron korotus Anniskelu Myymälät yht. Matkustajatuonti Alko Muut myymälät Vuosi 2016 *Matkustajatuonti +5,8 % Vähittäismyynti yhteensä -0,6 % Muu vähittäismyynti +0,1 % Alko -0,9 % Anniskelu -2,3 % *Alkoholin (100 % alkoholina) matkustajatuonti toukokuu 2016 huhtikuu 2017) Lähde: Valvira, THL

6 Indeksi, 2007=100 Alkoholin matkustajatuonti ja Baltian matkat kovassa kasvussa, Kotimaan matkailu kärsii Suomalaisten *Baltian matkat Matkustajatuonti 100 % alkoholina Kotimaiset yöpymiset *Baltian matkat: otosjoukko ja painotustapa muuttuivat v. 2012, joten sarja ei ole täysin vertailukelpoinen. Tilastokeskuksen 6 mukaan muutoksen vaikutus on kuitenkin pieni, joten vuotta 2012 edeltänyttä tilastotietoa voidaan yhdistää samaan sarjaan vuoden 2012 jälkeisen tilastotiedon kanssa. Lähde: Tilastokeskus, Valvira, THL Anniskelumyynti 100 % alkoholina

7 Suomen ja Viron oluen alkoholiveron kehitys Olutveron määrä Suomessa ja Virossa, senttiä/1 cl puhdasta alkoholia 35 Suomen olutvero (32,05 senttiä/1 cl puhdasta alkoholia) oli vuonna 2016 selvästi EU-maiden korkein. Viron olutveron tasot: = 9,13 senttiä/1 cl = 15,02 senttiä/1 cl = 18,26 senttiä/1 cl = 20,09 senttiä/1 cl = 22,09 senttiä / 1 cl 2017 heinäkuun korotuksen jälkeen Suomen olutvero on 106,5 % korkeampi kuin Virossa ja 2020 tammikuun korotuksenkin jälkeen 45,1 % korkeampi kuin Virossa Suomi Viro Lähde: VM, Riigi Teataja, Veronmaksajien keskusliitto

8 Toteutunut alkoholijuomaverokertymä on lähes poikkeuksetta jäänyt budjetoidusta Vuosina verokertymä keskimäärin 35 milj. euroa pienempi kuin alkuperäinen talousarvio Alkoholijuomavero, miljoonaa euroa 1500 Alkoholijuomaveron nosto toteutettiin vuosina 2012 ja ? Alkuperäinen talousarvio Toteuma 8 Lähde: Valtiovarainministeriön talousarvioesitykset, Tilastokeskus

9 Oluen ja elintarvikkeiden tukku- ja kuluttajahintojen kehitys Oluen tukkuhinta ravintoloille kallistunut noin kolmanneksella, kun oluen kuluttajahinta kallistunut vain Olut tukkuhinta Olut kuluttajahinta Elintarvikkeet, tukkuhinta Elintarvikkeet, kuluttajahinta Lähde: Tilastokeskus

10 100 euron ateriasta¹ jää 2 euroa voittoa hinnasta lähes kolmasosa menee veroihin 25 % Palkat ( työvoimakustannukset² = %) 29 % Raaka-aineet 10 % Vuokrat 5 % Muut kustannukset 27 % Verot ja työnantajamaksut 5 % käyttökate ¹Ravintola-ateria sisältäen aperitiivin, alku- ja pääruoan sekä 2 lasia viiniä, kahvin ja konjakin Lähde: Tilastokeskus, MaRa

11 Matkailu- ja ravintolapalvelut: Säännöllisen työajan ansion muutos, % 7 6 5, ,8 3,6 4,3 3,6 4,1 3, ,5 1,9 1,5 1,9 1,2 1,3 0,6 2,7 2,2 2,1 2,5 0 Kaikki työntekijät Identtiset esimiehet Ajanjaksona kaikkien työntekijöiden ansiot kasvoivat 17,3 % ja identtisten esimiesten ansiot vastaavasti 30,8 %. Lähde: EK

12 Anniskeluravintolat: A- ja B-ravintolat A- ja B-ravintolat, indeksi 2000= e Kysyntä Tarjonta Käyttöaste 12 Suomessa on (1/2017) A- ja B- luvallista anniskeluravintolaa joiden verollinen myynti on noin 3,8 miljardia euroa. A- ja B-ravintoloiden määrä on kasvanut viime vuosina. 2016e = arvio Lähde: Tilastokeskus, Valvira, MaRa

13 Majoitustoiminnan kannattavuutta Sesonkiluonteisuus heikentäneet tekijät Majoitustoiminnan sähköiset varauskanavat muuttuneet rengistä isännäksi Kohtuuttomat sopimusehdot ja korkea provisio Vuokrien korotukset Missä vaiheessa ammattimainen kerrostalomajoitus alkaa syödä säännellyn majoitustoiminnan kakkua? Monessa isossa kaupungissa (esimerkiksi Barcelona ja Pariisi) Airbnbmajoituksen aiheuttamat ongelmat ovat johtaneet paikallisten asukkaiden vihamieliseen suhtautumiseen turisteihin

14 Kannattavuus: Heikko mutta edellytyksiä parempaan on 14 Käyttökate, %-yksikköä Majoitus 8 Ravintolat Lähde: Tilastokeskus; EK, MaRa

15 Kannattavuus: Liiketulos hieman nousussa Liiketulos, %-yksikköä liikevaihdosta ,5 4,2 4,2 3,0 3,2 3,2 2,2 2,0 2,0 1,7 1,4 1,3 1,0 1,1 0,8 0,3 0, , ,9-2 -1,6 Ravintolat Majoitus 15 Lähde: Tilastokeskus, Valvira, MaRa

16 Matkustajamerenkulun tuet vähentävät kotimaan matkailua Vuosittain miljoonaa euroa Suurin epäsuora tuki palvelujen ja myynnin arvonlisä- ja valmisteverottomuus, 184 miljoonaa euroa vuodessa Suurin suora tuki miehistökustannustuki, 38,7 miljoonaa euroa vuodessa Tuki maksetaan 13 matkustaja-alukselle Laivat tarjoavat samanlaisia palveluja kuin maissa toimivat hotellit, kylpylät sekä ruoka- ja yöravintolat Viihderisteily ei välttämättä sisällä lainkaan oikeaa matkustamista vaan asiakas pysyy koko ajan laivassa Viihderisteily on vaihtoehto kotimaassa vietettävälle lomalle, kokoukselle ja juhlinnalle maissa olevassa yöravintolassa

17 Viroon ja Ruotsiin Suomesta suuntautuvan meriliikenteen matkustajamäärien kehitys, ja 2017 tammi-kesä Meriliikenne (matkustajamäärät) Suomesta Viroon ja Ruotsiin, Meriliikenne (matkustajamäärät) Suomesta ulkomaille, 1-6/ % 46 % % Viro Ruotsi Muut maat Viro Ruotsi Muut maat Ruotsi Viro 2017 tammi-kesäkuussa Viroon suuntautuva meriliikenteen matkustajamäärä ylitti Ruotsiin suuntautuvan matkustajamäärän. Viroon suuntautuvat matkustajamäärät ylittivät nyt ensimmäistä kertaa vuodesta 1980 alkaneen tilastoinnin aikana Ruotsin määrät. 17 Lähde: Tilastokeskus, Liikennevirasto

18 Mistä hintakilpailukykyä ja kannattavuutta?

19 Ulkomailta saapuneiden matkailijoiden kokonaiskulutus matkailu- ja ravintola-alalla kasvaa 2,5 miljardin kulutuksesta 470 miljoonaa majoituspalveluihin ja 380 miljoonaa ravintoloihin Vuonna 2016 matkailijoiden kokonaiskulutus Suomessa kasvoi 5,3 prosenttia Kulutus kasvoi reippaasti ravintoloissa (+13 %), majoittumisessa (+17 %) ja huvipalvelut (+19 %) Ostokset ja elintarvikkeet Ennakkokulut Majoittuminen Ravintolat ja kahvilat Liikkuminen Huvipalvelut Kulttuuripalvelut Muu Ennakkokulut = Majoitus, autonvuokra, pääsymaksu yms Lähde: Visit Finland Matkailijatutkimus 2016, TAK

20 Pohjoismaiden hotellit: Käyttöasteet kasvussa Suomen ja Norjan käyttöasteet Pohjoismaiden matalimmat, /2017 Kuukausittainen käyttöaste (12 kk keskiarvo), % toukokuu-heinäkuu käyttöaste, % Suomi Ruotsi Norja Tanska Toukokuu 48,7 63,0 54,7 62,0 Kesäkuu 57,8 62,0 68,0 68,0 Heinäkuu 63,9 67,4 66,8 71,0 Keskim. 56,8 64,1 63,2 67, Ruotsi Suomi Norja Tanska Lähde: Pohjoismaiset tilastokeskukset

21 Pohjoismainen hotellivertailu: Huonetuotto kasvaa Ruotsi on omaa luokkaansa (2008-4/2017) Indeksi 12/2007=100, Revpar Ruotsi Suomi Norja Lähde: Pohjoismaiset tilastokeskukset

22 Valuuttakurssit ovat tukeneet kasvua Vuoden 2017 toisella neljänneksellä rupla vahvistui 18 prosenttia (Q1=+31 %) edellisvuoteen nähden, mutta oli silti yli kolmanneksen heikompi kuin vuonna Dollarin, punnan, Ruotsin kruunun, ruplan ja juanin kurssi suhteessa euroon, 2011= Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q Q2 USD GBP SEK RUB CNY 22 Lähde: Suomen Pankki, MaRa

23 Anniskelun alv:n alentaminen 24 prosentista 14 prosenttiin Ravintola-anniskelun myynnin (1,389 mrd. euroa/alv 14 %) ja anniskelutyöpaikkojen määrän (34 600) lisäys, kun kysynnän kasvu on 8,3 prosenttia. *Hintajousto -1,02 10,6 % Ravintolat 21,1 % **Hintojen laskuvara, % -8,1 Matkustajatuonti ym. Kysynnän kasvu, % 8,3 Anniskelumyynnin lisäys, milj. euroa 115 Anniskelutyöpaikkojen lisäys (välitön ja välillinen) 2900 Anniskelun verollinen myynti 24 % ja 14 % verokannoilla, milj. euroa 68,3 % Anniskelun verollinen myynti (alv 24%) Alko ja kaupat Veron alentamisen hinta ennen kysynnän lisäystä 122 Anniskelun verollinen myynti (alv 14%) Kysynnän kasvu, 8,3 % 115 Anniskelumyynnin arvo (alv 14%) + kysynnän kasvu Suomessa anniskeluravintoloiden kokonaismyynnin arvo oli 4,280 miljardia euroa vuonna 2016 ja siitä anniskelulla (alv 24 prosenttia) oli 1,511 miljardin eli noin 35 prosentin osuus. Anniskelumyynnin arvo olisi ollut 14 prosentin arvonlisäverokannalla 1,389 miljardia euroa. Vuonna 2015 ravitsemistoiminnan työllisten kokonaismäärä oli (Tilastokeskus). Luonnonvarakeskuksen (Luke 2017) tutkimuksen mukaan ravitsemistoiminta työllistää lisäksi välillisesti henkeä eli yhteensä ravitsemistoiminta työllistää työllistä, josta anniskelun (35 prosenttia) osuus on työllistä. *Anniskelun hintajousto (-1,02) on Sopin (2006) ja Hortlund & Sandholt (2010) tutkimusten ravintolapalveluiden (sisältää alkoholin) hintajoustojen keskiarvo **Mikäli ravintola-anniskelun arvonlisäveron alennus 24 prosentista 14 prosenttiin siirtyy täysimääräisesti ravintoloiden kuluttajahintoihin, on laskennallinen hinnanalentamisvara 8,1 % 23 Lähde: Tilastokeskus, Valvira, Luke 2017, MaRa

24 Oluttuoppi Keskioluttuopin hinta nyt 5,0 /0,5 l => ravintola-anniskelun alv:n lasku 14 prosenttiin laskisi tuopin hinnan 4,6 euroon. Anniskelun arvonlisäveron alentaminen 24 prosentista 14 prosenttiin tuo 8,1 prosentin laskennallisen hinnanalennusvaran ALV 24 % = ALV:n osuus oluttuopin verollisesta hinnasta on 19,4 %. ALV 14 % = ALV:n osuus oluttuopin verollisesta hinnasta on 12,3 %. 24 Lähde: MaRa

25 KAAVOITUS Nykytila Maakuntakaava KAAVOITUS Uusi Maakuntakaava Yleiskaava Yleiskaavat Asemakaava Hankekaavat Poikke uslupa VAIHEkaava OSAkaava Suunnittelutarveratkaisu Ei kaava-aloiteoikeutta Hanke Maanomistajan kaavaaloiteoikeus Hanke

26 Kaavapäätösten valitusoikeus Maakuntakaava Maakunnan jäsen Yleiskaava Kunnan jäsen Hankekaava Asianosainen

27 Kannattavuutta ja hintakilpailukykyä parantavia toimia Palkan sivukulujen pienentäminen (vrt. kiky): Ruotsissa vuosina alle 26 vuotiaista työntekijöistä maksettavien sivukulujen puolittaminen Viranomaisvalvonnan suuntaaminen, asenne ja kustannukset Verotuksen tiekartta VM:n vero-osasto ajaa arvonlisäverojen yhtenäistämistä, kiinteistöverojen ja ns. haittaverojen korottamista edelleen Alakohtainen työmarkkinakierros alkaa lokakuussa hiihtokeskus- ja ohjelmapalvelualalla sekä jatkuu vuoden alussa marava alalla palkkamaltti välttämätön

28 Ote TCI Researchin alkuperäisestä tutkimuksesta (kevät 2017) Mapping the future of Hotel and Restaurant experience A European Survey on International Guests expectations olivier.henry-biabaud@tci-research.com

29 Accommodation and Food strongly impact visitors experience TOP Factors influencing international visitors experience IMPACT ON DESTINATION EXPERIENCE Hospitality of local people Safety feeling of security Beauty of landscapes Convenience of visit, crowd Accommodation experience Cleanliness / Environment Food experience Visitor information centers Historic monuments and sites Cultural and leisure activities Cultural shows Signposting Shopping Nightlife Public transport Taxi service Road infrastructure Parking convenience Essential pillars at destination! Accommodation and local food play a critical role in shaping international visitors quality of experience at a destination, along with other key influential tangible and intangible factors (safety, environment, locals hospitality ). Correlation analysis to overall satisfaction All markets All European destinations

30 Best-in-Class Destinations TOP 3 Ranking in Europe for Hotel Hospitality of Personnel TOP3 Destinations Index > 200 Norway 281 Sweden 266 Finland 243 Cold destinations warm hospitality! Hotel staffs are rated as highly hospitable in Northern Europe, particularly Scandinavia where best-in-class hospitable staff can be found.

31 Best-in-Class Destinations TOP 3 Ranking in Europe for Restaurants staff hospitality TOP 3 Destinations Index > 200 Finland 223 Cyprus 223 Ireland 205 Hospitality of different kinds The profile of destinations offering best-in-class restaurant staff hospitality reveals that a genuine and efficient service can come in different forms, reflecting European diversity of experiences.