BIOLOGINEN MONITOROINTI VUOSITILASTO 2010
|
|
- Otto Aho
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 BIOLOGINEN MONITOROINTI VUOSITILASTO 21 Toimittanut Mirja Kiilunen TYÖYMPÄRISTÖTUTKIMUKSEN RAPORTTISARJA 65
2 Kansi Arja Tarvainen Kannen kuva Mirja Kiilunen TYÖTERVEYSLAITOS Työympäristön kehittäminen Kemikaaliturvallisuus Topeliuksenkatu 41 a A 25 HELSINKI Edita Prima Oy, 211 Helsinki ISBN (nid.) ISSN-L ISSN ISBN (pdf) ISSN-L ISSN
3 Sisällysluettelo Esipuhe... 5 Taulukko 1. Biomonitorointianalyysit v Taulukko 2. Biomonitorointianalyysit Työterveyslaitoksessa v Taulukko 3. Toimenpiderajojen ylitykset ja niihin liittyvät työtehtävät v Analyysikohtaiset yhteenvedot Alumiini Virtsan alumiini, U-Al Arseeni Virtsan epäorgaaninen arseeni, U-As-i Bentseeni Virtsan trans,trans-mukonihappo, U-Mukon Elohopea Veren epäorgaaninen elohopea, B-Hg-i Elohopea Virtsan elohopea, U-Hg Fenoli Virtsan fenoli, U-Fenol Hiilimonoksidi (häkä), dikloorimetaani, metyleenijodidi Hemoglobiinin häkähemoglobiini, B-Hb-CO Kadmium Veren kadmium, B-Cd Kadmium Virtsan kadmium, U-Cd Kadmium Veren kadmium, B-Cd ja virtsan kadmium, U-Cd Koboltti Virtsan koboltti, U-Co Kromi Virtsan kromi, U-Cr Ksyleeni Virtsan metyylihippuurihappo, U-MetHipp Lyijy Veren lyijy, B-Pb Lyijy Virtsan lyijy, U-Pb Mangaani Virtsan mangaani, U-Mn Metanoli Virtsan muurahaishappo, U-Formia Naftaleeni ja naftaleenia sisältävät PAH-seokset Virtsan naftoli, U-Naftol Nikkeli Virtsan nikkeli, U-Ni Polyklooratut bifenyylit (PCB) Seerumin polyklooratut bifenyylit, fs-pcb Pyreeni, pyreeniä sisältävät PAH-seokset Virtsan 1-pyrenoli, U-Pyr Pyretroidit Virtsan fenoksibentsoehappo, U-PBA Rikkihiili Virtsan 2-tiotiatsolidiini-4-karboksyylihappo, U-TTCA Styreeni Virtsan manteli- ja fenyyliglyoksyylihappo, U-MaPGa Tetrakloorieteeni (Perkloorietyleeni) Veren tetrakloorieteeni, B-PerklEt... 63
4 Tolueeni Veren tolueeni, B-Tolu Metallimiehen altistumisselvitys Virtsan kromi ja nikkeli, U-METSUP Pintakäsittelijän altistumisselvitys Virtsan kromi ja nikkeli, U-PINTSU Ruostumattoman teräksen hitsaajat Virtsan kromi ja nikkeli, U-RSTSUP Taulukko 4. Palveluanalytiikan biomonitorointianalyysit, joita oli alle 5 vuonna Taulukko 5. Viite- ja toimenpiderajat analyyseille, joita oli alle 5 työperäistä altistumismittausta vuonna Taulukko 6. Biomonitorointianalyysien analyysivastaavat ja analyysit vuonna Työympäristötutkimuksen raporttisarjassa ilmestyneet: Alanko T, Hietanen M, von Nandelstadh P: Työntekijöiden altistuminen tukiasemien radiotaajuisille kentille. Työterveyslaitos, Helsinki
5 Esipuhe Kemikaalialtistumista voidaan arvioida työhygieenisillä mittauksilla tai biologisella monitoroinnilla. Biologisessa monitoroinnissa työntekijältä kerätään yleisimmin veri- tai virtsanäyte, josta määritetään altistavaa ainetta, sen aineenvaihduntatuotetta tai fysiologista vastetta. Biologinen monitorointi huomioi yksilöiden väliset erot altistumisessa sekä imeytymisen kaikkia kolmea reittiä pitkin: ihon läpi, hengitysteitse ja ruoansulatuskanavasta, sekä aineen kertymisen elimistöön pitkäaikaisessa ja toistuvassa altistumisessa. Kokonaisaltistuminen on erityisen tärkeä arvioitaessa altistumista ja altistumisen aiheuttamaa terveysriskiä aineille, jotka imeytyvät merkittävissä määrin ihon läpi tai jotka kertyvät elimistöön jatkuvassa ja toistuvassa altistumisessa. Biomonitorointiin tarkoitettuja analyysimenetelmiä on käytettävissä kuitenkin vain harvoille kemikaaleille. Lisäksi aineilla, joiden vaikutus on paikallinen, saman alkuaineen eri yhdisteiden vaikutukset voivat olla hyvin erilaisia. Aineet voivat vaikuttaa esimerkiksi iholla tai suoraan keuhkokudokseen. Tällöin työhygieenisillä mittauksilla saadaan todellinen kuva altistumisesta. Paras kuva kokonaisaltistumisesta saadaan, jos yhdistetään biologisella monitoroinnilla ja työhygieenisillä mittauksilla saadut tulokset. Biomonitorointitulosten tulkinta tapahtuu yksinkertaisimmillaan vertaamalla niitä altistumattomien viiterajaan ja toimenpiderajaan. Altistumattomien viiteraja on tavallisesti Työterveyslaitoksen tutkimuksiin perustuva pitoisuus, jota 95 % työssä altistumattomista suomalaisista ei ylitä. Joidenkin kemikaalien kohdalla se on sama kuin biomonitorointimenetelmän määritysraja, mikäli kemikaali on sellainen, jolle ei ympäristöperäisesti altistuta. Altistumattomien viiterajan ylitys kertoo henkilön altistuneen kyseiselle aineelle. Toimenpideraja on pitoisuus, jonka alapuolella pysyminen yleensä tarkoittaa, että vakavia terveyshaittoja ei ole odotettavissa. Tämä ei poissulje sitä, että toimenpideraja-arvon alapuolellakin voi esiintyä herkillä henkilöillä todettavia terveyshaittoja ja eriasteisia viihtyvyyshaittoja. Toimenpiderajaa ei kuitenkaan pitäisi ylittää toistuvasti. Toisaalta kertaluonteinen toimenpiderajan ylittäminen ei tarkoita sitä, että sairastumista olisi odotettavissa, koska raja-arvot on asetettu ajatellen työuran pituista altistumista ja niihin liittyy jonkinasteinen turvamarginaali. Tavoitetasoksi kutsutaan pitoisuutta, johonka hyvissä työskentelyolosuhteissa tulisi pyrkiä. Tällaisia tasoja on asetettu erityisesti syöpävaarallisille aineille, joille ei voida asettaa täysin turvallista tasoa. Näistä esimerkkejä ovat virtsan kromi- ja nikkelimittaus (U-Cr, U-Ni) sekä veren tetrakloorieteenimittaus (B-PerklEt). Saamme jatkuvasti uutta tutkimustietoa aineiden haitoista ja sen myötä raja-arvotkin muuttuvat. Vuonna 29 sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on asetuksellaan haitalliseksi tunnetuista pitoisuuksista (557/29) vahvistanut biologisten altistumisindikaattorien viiteraja-arvot työturvallisuuslain(738/22) nojalla. Näitä viiteraja-arvoja on asetettu arseenille ja sen epäorgaanisille yhdisteille, elohopealle ja sen epäorgaanisille yhdisteille, etyylibentseenille, fenolille, lyijylle ja sen epäorgaanisille yhdisteille, metyleenibis(2-kloorianiliinille) (MOCA), rikkihiilelle, styreenille, tolueenille ja trikloorieteenille. Lisäksi on olemassa Valtioneuvoston päätökseen lyijytyöstä 1154/1993 perustuvat veren lyijypitoisuuden toimenpiderajat. Nämä löytyvät vuoden 29 HTP-arvot julkaisusta (HTP-arvot 29, STM julkaisuja, 29:11). Näitä STM:n asetuksella vahvistettuja viiteraja-arvoja lukuun ottamatta muut Työterveyslaitoksen toimenpideraja-arvot ovat Työterveyslaitoksen antamia suosituksia, jotka on asetettu perustuen joko STM:n julkaisemiin haitallisiksi tunnettuihin pitoisuuksiin (HTP) ja tietoon HTParvoa vastaavan ilmapitoisuuden ja biologisessa näytteessä havaitun pitoisuuden välillä, tai suoraan toksikologis-epidemiologiseen tietoon aineen terveydellisten haittavaikutusten annosvastesuhteista. Vuodesta 27 alkaen Työterveyslaitos on aktiivisesti arvioinut uudelleen useiden altisteiden toimenpideraja-arvoja uusimman olemassa olevan haittavaikutustiedon pohjalta. Vuonna 21 ei kuitenkaan muutettu yhtään viiteraja-arvoa, vaikka uudelleen tarkasteluja tehtiin. Vuoden 211 aikana muutoksia on tapahtunut veren lyijyn normaaliarvossa, joka laski,3 µmol/l arvosta,9 µmol/l arvoon. Tässä tilastossa on kuitenkin lyijyn altistumistietoa käsitelty vanhan silloin voimassa olleen raja-arvon pohjalta. Pyreenialtistuksen arviointiin käytettävälle virtsan 1-pyrenolille asetettiin kuluvana vuonna toimenpideraja 12 nmol/l. Pyrenolitulokset on käsitelty tämän rajan mukaisesti, koska aiemmin meillä ei ollut käytössä minkään- 5
6 laista toimenpiderajaa. Perustelut raja-arvojen asettamiselle ja muutoksille löytyvät Työterveyslaitoksen biomonitoroinnin internetsivuilta, Vuonna 21 biomonitorointianalyyseistä valtaosa suoritettiin Työterveyslaitoksen Helsingin toimipisteessä. Turun toimipisteessä tutkittiin altistumista isosyanaateille. Kuopiossa keskityttiin homepölyn ja punkkien aiheuttaman altistumisen arviointiin. Työterveyslaitoksen Työympäristön osaamiskeskuksen laboratoriot ovat Mittatekniikan keskuksen akkreditoimia testauslaboratorioita (T13). Luettelo akkreditoiduista analyyseistä ja muuntuvasta testausalueesta löytyvät Mittatekniikan keskuksen kotisivuilta Vuonna 21 analysoitiin yhteensä näytettä. Näistä palvelunäytteitä oli kappaletta. Määrällisesti tärkeimpiä kemiallisen altistumisen biomonitorointianalyysejä ovat virtsan kromin ja nikkelin määritykset, veren lyijymääritys, virtsan epäorgaanisen arseenin ja alumiinimääritys sekä orgaanisista aineista styreenialtistumisen arvioinnissa käytettävä virtsan manteli- ja fenyyliglyoksyylihapon määritys. Kuluvan vuonna asiakkaille tarjottiin myös useamman altisteen analyysipaketteja helpottamaan tiettyjen työtehtävien altistumisen arviointia. Näitä olivat mm. kadmiumaltistumisen arvioinnissa yhdistetty veren ja virtsan kadmiumanalyysi, erilaissa metallitöissä altistuminen kromille ja nikkelille, polyaromaattisille hiilivedyille altistuminen U-PAH ja eri työaloilla tapahtuvien kokonaisaltistumisten seurantaan tarkoitetut ongelmajätteiden työskentelyssä tapahtuvat altistumiset ja lasiteollisuuden altistumiseen tehtävät seurannat. Kolmesta viimeksi mainitusta ei ole tässä yhteenvedossa omaa kappaletta johtuen erityyppisen altistumisen vertaamisen vaikeudesta, näytteiden vähyydestä tai niiden kohdistumisesta yksittäisiin tunnistettaviin työpaikkoihin. Näiden analyysien tulokset on käsitelty osamääritysten mukana. Suomessa altistutaan edelleen merkittävissä määrin haitallisille kemiallisille altisteille. Vuonna 21 voimassa olleiden tavoitetasojen ylityksiä mitattiin erityisen runsaasti kromin ja nikkelin kohdalla. Pyreenialtistuksen kohdalla todettiin uuden raja-arvon, 12 nmol/l, käytteenoton myötä suhteessa eniten toimenpiderajan ylityksiä. Näiden määrä oli 2 % (57 kappaletta). Merkittävimmät PAH-altistumiset tapahtuivat kyllästettäessä puuta kreosootilla, verkostoasentajien työssä sekä rata- ja vaihdetöissä. Tutkittujen styreenilaminaatin ruiskuttajien määrä on pysynyt ennallaan viime vuodesta. Styreenin kohdalla mitattiin toimenpiderajan ylityksiä edelleen runsaasti: 12 % (45 kappaletta) analysoiduista näytteistä ylitti toimenpiderajan. Ylitysten määrässä on edelleen laskeva suuntaus: vuonna %, vuonna %. Tämä kertoo parantuneesta työhygieniasta teollisuuden alalla. Muita toimenpiderajan ylityksiä todettiin alumiinihitsauksessa ja asennustöissä, hiilimonoksidialtistuksessa valimossa ja lujitemuovitöissä, kadmiumin kovajuotoksessa, koboltin puhdistuksessa ja kobolttikemikaalien valmistuksessa, mangaanin kohdalla työtehtävät olivat tuntemattomat. Lyijylle altistuttiin erityisesti sisärata-ammunnassa, hitsaus-, koneistus-, sorvaus ja valutöissä. Orgaanisista kemikaaleista ksyleenialtistuksen mittarin virtsan metyylihippuurihappopitoisuuden toimenpiderajat ylittyivät maalauksessa ja ruiskumaalauksessa. Kirjan tilastot osoittavat, että kemikaalialtistumisen biomonitoroinnin tarve on edelleen kiistaton. Se on usein myös ainoa tapa arvioida altistumista kemikaaleille. Vuosiraportin taulukot 1 ja 2 sisältävät tiedot Työterveyslaitoksen biomonitorointianalyysien määristä ja niiden jakautumisesta palvelun, tutkimuksen ja laaduntarkkailun kesken. Taulukkoon 3 on koottu tietoa toimenpiderajojen ylityksistä työperäisessä altistumisessa vuonna 21. Analyysikohtaiseen osioon on koottu altisteen mukaisessa aakkosjärjestyksessä määrällisesti merkittävimpien (noin 5 työperäistä mittausta vuosittain) työperäisten altistumismittausten vuotuiset pitoisuusjakaumat ja analyysimäärät. Kunkin altisteen kohdalla kerrotaan vuoden 21 aikana tehtyjen altistumismittausten tärkeimmät tilastoarvot sekä altistumattomien viiterajan ja toimenpiderajan ylittäneiden henkilöiden lukumäärät ja työtehtävät. Pitoisuusjakaumakuvissa on käytetty jakovälien keskikohtaa ilmaisemaan analyytin pitoisuutta. Taulukossa 4 on esitetty tilastotietoja työperäisistä altistumismittauksista, joita on tehty alle 5 kappaletta vuoden 21 aikana, taulukossa 5 on niihin liittyvät viitearvot ja taulukossa 6 kunkin analyysin vastuuhenkilöt. Helsingissä Mirja Kiilunen 6
7 Taulukko 1. Biomonitorointianalyysit v Vuosi Palvelu Tutkimus Laatu Yhteensä * *vuodesta 25 alkaen laatuanalyysilukumäärissä huomioidaan vain ulkoiset laadunvarmistusanalyysit Kuva 1. Biomonitorointianalyysit v. 21 Tutkimus 1 % Laatu 6 % Palvelu 93 % 7
8 Taulukko 2. Biomonitorointianalyysit Työterveyslaitoksessa v. 21 Analyysi Palvelu Tutkimus Laadun- Yhteensä tarkkailu KUDOS tallium (kuiva- ja märkäpainoa 2 2 kohti) NIVELNESTE Koboltti 3 3 Kromi 3 3 PLASMA kupari sinkki 1 1 SEERUMI alumiini antimoni 1 1 arseeni 1 1 barium 1 1 beryllium 1 1 elohopea 1 1 homepölyvasta-aineet hopea 1 1 kadmium 1 1 kromi 5 5 koboltti 5 5 kupari 5 5 lyijy 1 1 mangaani 5 5 molybdeeni 1 1 nikkeli 5 5 platina 4 4 polyklooratut bifenyylit punkkivasta-aineet seleeni sinkki tallium 1 1 telluuri 1 1 torium 1 1 tina 1 1 tiosyanaatti 27 uraani 1 1 8
9 SEERUMI Analyysi Palvelu Tutkimus Laaduntarkkailu Biologinen monitorointi Yhteensä vanadiini 1 1 vismutti 1 1 VERI elohopea hemoglobiinin häkähemoglobiini kadmium koboltti kromi koliiniesteraasit lyijy lyijy (rotta) mangaani molybdeeni tetrakloorieteeni titaani tolueeni VIRTSA alumiini arseeni arseeni arseeni arseeni MMA 4 4 arseeni DMA 4 4 antimoni beryllium barium 3 4 butoksietikkahappo elohopea etoksietikkahappo 3 3 fenoli fenoksibentsoehappo fluoridi heksaanidioni 6 6 hopea hydroksi-n-metyyli-2-pyrrolidoni 5 5 isosyanaattimetaboliitit kadmium koboltti
10 VIRTSA Analyysi Palvelu Tutkimus Laaduntarkkailu Biologinen monitorointi Yhteensä kromi kupari lyijy mangaani (2-metoksietoksi)etikkahappo 5 5 metyleenidianiliini 6 6 metyylietyyliketoni metyylihippuurihappo molybdeeni mukonihappo muurahaishappo naftoli naftoli 2 2 nikkeli palladium platina pyrenoli rhodium 3 3 seleeni sevofluraani sinkki tallium 3 3 telluuri tert. butyylialkoholi 6 6 torium tina 3 3 titaani tiosyanaatti 8 8 manteli- ja fenyyliglyoksyylihappo mantelihappo tiotiatsolidiini karboksyylihappo trikloorietikkahappo typpioksiduuli 2 2 uraani vanadiini vismutti 3 3 volframi 3 3 1
11 Analyysi Palvelu Tutkimus Laaduntarkkailu VUOROKAUSIVIRTSA Biologinen monitorointi Yhteensä hopea 1 1 kupari oksaalihappo 3 3 MUUT vesi-al 2 2 YHTEENSÄ Virtsan korjausanalyysejä tehtiin 5392 (kreatiniini 27 ja ominaispainomittaus 5122 ). 11
12 Kuva 2. Yleisimpien biomonitorointianalyysien lukumäärät ja altistumattomien viiterajojen ylitykset vuonna 21. Kromi, U-Cr Nikkeli, U-Ni Lyijy, B-Pb Arseeni, U-As-i Alumiini, U-Al Styreeni, U-MAPGA 1-Pyrenoli, U-Pyr Kadmium, B-Cd Kadmium, U-Cd Koboltti, U-Co Bentseeni, U-Mukon Ksyleeni, U-MetHipp Polyklooratut bifenyylit, fs-pcb Elohopea, U-Hg Naftoli, U-Naftol Elohopea, B-Hg-i Mangaani, U-Mn Rikkihiili, U-TTCA Fenoli, U-Fenol Metanoli, Muurahaishappo, U-Formia Seleeni, U-Se Tolueeni, B-Tolu Tetrakloorietyleeni, B-PerklEt Lyijy, U-Pb Beryllium, U-Be Pyretroidit, U-PBA Antimoni, U-Sb yhtäsuuri tai alle altistuneiden viiterajan yli altistumattomien viiterajan 12
13 Taulukko 3. Toimenpiderajojen ylitykset ja niihin liittyvät työtehtävät v. 21 Altiste / Analyytti Palvelunäytteet Toimenpideraja Tavoitetaso Ylitykset henk. lkm Työtehtävä, ammatti alumiini U-Al arseeni U-As-i bentseeni U-Mukon 412 6, µmol/l 6 asentaja, hitsaaja, levyseppähitsaaja 69 7 nmol/l 19 asennus-, prosessi-, huolto-, sulatus- ja korjaustyö metallien (Cu, Ni) tuotannossa, malmikiven murskauksessa, teollisuuskattiloiden muurauksessa ja rikkihapon valmistuksessa µmol/l 12 asennustyö, operaattori, sähköasentaja, tuotantomestari hiilimonoksidi B-Hb-CO 26,5 (=5, %) 6 kaavaaja, valaja, valimotyö, lujitemuovityö kadmium U-Cd nmol/l 2 kovajuotos koboltti U-Co 25 6 nmol/l 12 kromi U-Cr 127 ksyleeni U-MetHipp,1 µmol/l Tavoitetaso 685 koboltin puhdistuksessa ja kobolttituotteiden valmistuksessa Tavoitetaso ylittyivät metalliteollisuuden eri tehtävissä mm. erilaisissa asennustöissä, hitsauksessa, hionnassa, levysepän, koneistajan, korjaajan, metalliruiskuttajan, laitosmiehen, laborantin, lämpökäsittelijän, pintakäsittelijän, pinnoittajan, poraajan, valajan, putkiasentajan, sorvaajan, siivoojan ja valajan töissä sekä työnjohdollisissa tehtävissä mmol/l 4 maalaus, ruiskumaalaus lyijy B-Pb 754 1,4 µmol/l 13 ammunnassa, hitsaajilla, koneistajilla, sorvaajilla, valimotöissä mangaani U-Mn 86 5 nmol/l 2 työtehtävä tuntematon 13
14 Altiste / Analyytti Palvelunäytteet Toimenpideraja Tavoitetaso Ylitykset henk. lkm Työtehtävä, ammatti nikkeli U-Ni 896,5 µmol/l 25 asentajilla, elektrolyysityöntekijöillä, hitsauksessa, korjauksessa, kromauksessa, niklauksessa ja ripustuksessa, kunnossapidossa, laboratoriotyössä, metallipinnoituksessa ja ruiskutuksessa, nikkelisuolojen valmistuksessa, plasma- ja polttoleikkauksessa, sorvauksessa, valimotöissä ja työnjohdossa styreeni U-MaPGa 376 1,2 mmol/l 45 koneenhoitaja, laitosmies, laminointi, lujitemuovityö, maalaus, ruiskulaminointi, telaus pyreeni U-Pyr nmol/l* 57 kreosoottialtistuminen: verkostoasennus, rata- ja vaihdetyö, kyllästämötyö *Voimassa vuoden 211 alusta. 14
15 Analyysikohtaiset yhteenvedot Alumiini Mirja Kiilunen Virtsan alumiini, U-Al Altistumattomien viiteraja Toimenpideraja,6 µmol/l 6, µmol/l Altistumattomien viiterajan ylityksiä mitattiin 174. Altistumattomien viiteraja ylittyi mm. asennus-, sähköasennus-, hitsaus-, hiontatyössä, huoltotöissä, levysepän työssä, levyseppähitsaajilla, alumiinin sulatuksessa (valimotyö) sekä erilaisissa työnjohto ja viimeistelytöissä. Toimenpideraja ylittyi 6 henkilöllä asennuksessa, hitsauksessa ja levysepän työssä. Palvelu 424 Henkilöiden lukumäärä 411 naiset 1 miehet 41 Työpaikkojen lukumäärä 19 Työpaikkatieto puuttuu 59 Alumiinille on arvioitu altistuvan Suomessa yli 5 työntekijää, pääasiassa hitsaus-, levysepän-, hionta- ja valimotyössä. Voimakkaimmin altistuneita olivat alumiinihitsaajat ja levysepät, jotka tekevät myös asennustöitä. Kaikki vuonna 21 mitatut toimenpiderajan ylittävät alumiinipitoisuudet 6,9 11,7 µmol/l olivat asentajalla, hitsaajilla ja levyseppähitsaajilla. Viimeisen vuosikymmenen aikana alumiinille altistuvien työntekijöiden määrässä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Korkeimmat mitatut pitoisuudet ovat pysytelleet viime vuosina 12 µmol/l tasolla. 15
16 U-Al, pitoisuusmittausten jakaumat n 424 keskiarvo 1, µmol/l mediaani,5 µmol/l 95% piste 3,9 µmol/l maksimi 12 µmol/l <,3, µmol/l Vuosittaiset pitoisuustasot U-Al, µmol/l mediaani vuosikeskiarvo 95 piste vuosi näytteet, lkm viiterajat altistumattomien viiteraja toimenpideraja 16
17 Arseeni Mirja Kiilunen Virtsan epäorgaaninen arseeni, U-As-i Altistumattomien viiteraja Toimenpideraja Raskauden aikana ei tule altistua arseenille 3 nmol/l 7 nmol/l Altistumattomien viiterajan ylityksiä mitattiin 95. Altistumattomien viiteraja ylittyi mm. kuparin ja nikkelin sekä muiden metallien tuotannossa, malmikiven murskauksessa, koneiden korjauksessa, teollisuuskattiloiden muurauksessa ja korjauksessa, ongelmajätteiden käsittelyssä, laboratorio- ja siivoustöissä, viherrakentamisessa ja puistotöissä. Toimenpideraja ylittyi 19 näytteessä: asennus-, prosessi-, huolto-, sulatus- ja korjaustyö metallien (Cu, Ni) tuotannossa, malmikiven murskauksessa, teollisuuskattiloiden muurauksessa ja rikkihapon valmistuksessa. Palvelu 617 Henkilöiden lukumäärä 514 naiset 44 miehet 47 Työpaikkojen lukumäärä 55 Työpaikkatieto puuttuu 57 Arseenille altistuu Suomessa noin 16 työntekijää. Työn ulkopuolella altistumista epäorgaaniselle arseenille voi tapahtua arseenipitoisesta kaivo- ja porakaivovedestä, mutta ei ilmeisesti merkittävästi muusta ravinnosta. Arseenialtistumisen taso on ollut vakaata viime vuosina. Vuoden 21 aikana suurin mitattu yksittäinen arseenipitoisuus oli 1467 nmol/l metallien tuotantotilojen puhdistus ja huoltotöissä. Suurin osa toimenpiderajan ylityksistä todettiin henkilöillä, jotka työskentelivät korjaus ja huoltotöissä. Vaikuttaakin siltä, että suojautuminen laiminlyödään helpommin ei-tavanomaisessa altistumistilanteessa. Tämä näkyy korkeina virtsan epäorgaanisen arseenin pitoisuuksina. Virtsan epäorgaanisen arseenipitoisuuden viiteraja-arvo (toimenpideraja) työvuoron päätyttyä työviikon tai altistumisjakson lopussa on sosiaali- ja terveysministeriön asettama (STM asetus 557/29). 17
18 U-As-i, pitoisuusmittausten jakaumat n 617 keskiarvo 25 nmol/l mediaani 17 nmol/l 95% piste 54 nmol/l maksimi 1467 nmol/l Vuosittaiset pitoisuustasot U-As-i, nmol/l mediaani vuosikeskiarvo 95 piste vuosi näytteet, lkm viiterajat altistumattomien viiteraja toimenpideraja 18
19 Bentseeni Jouni Mikkola Virtsan trans,trans-mukonihappo, U-Mukon Altistumattomien viiteraja Toimenpideraja Raskauden aikana ei tule altistua bentseenille 2 µmol/l 14 µmol/l Altistumattomien viiterajan ylityksiä mitattiin 69. Altistumattomien viiteraja ylittyi mm. autonkuljettajilla, kone- ja sähköasentajilla, laboratoriohoitajilla, kemian teollisuuden prosessinhoito- ja huoltotyössä ja, polttoainemittareita huollettaessa. Toimenpideraja ylittyi 12 henkilöllä bentseenivuodon yhteydessä. Palvelu 172 Henkilöiden lukumäärä 139 naiset 17 miehet 122 Tupakointi ei tietoa 34 Työpaikkojen lukumäärä 31 Työpaikkatieto puuttuu 16 Moottoripolttoaineiden jakeluketjussa bensiinihöyryille altistuu noin 2 3 työntekijää. Huoltokorjaamoissa työskentelee noin 8 henkilöä, joista osa voi altistua bentseenille. Moottoribensiinille altistuttaessa suurin terveysriski on bentseeni. Moottoribensiini saa sisältää enintään 1 tilavuusprosenttia bentseeniä valtioneuvoston päätöksen 1271/2 mukaan. Bentseenille voi altistua myös ongelmajätteiden käsittelyssä ja saastuneen maan puhdistuksessa. Kivihiiliterva sisältää bentseeniä ja muita aromaattisia hiilivetyjä. ASA-rekisteriin ilmoitetaan vuosittain noin 16 bentseenille altistunutta. 19
20 U-Mukon, pitoisuusmittausten jakaumat µmol/l kaikki tup.- tup.+ n keskiarvo 3,5 3,9 3,9 mediaani 1,6 1,7 1,6 95% piste maksimi <, µmol/l tupakointi ei tietoa tup.- tup.+ Vuosittaiset pitoisuustasot U-MUKON, µmol/l mediaani vuosikeskiarvo 95 piste vuosi näytteet, lkm viiterajat altistumattomien viiteraja toimenpideraja 2
21 Elohopea Mirja Kiilunen Veren epäorgaaninen elohopea, B-Hg-i Altistumattomien viiteraja Toimenpideraja Raskauden aikana ei tule ylittää viiterajaa 1 nmol/l 5 nmol/l 1 nmol/l Altistumattomien viiterajan 1 nmol/l ylityksiä oli 6 työntekijällä, joista kolme työskenteli ympäristö- ja ongelmajätteiden kanssa. Toimenpiderajan 5 nmol/l ylityksiä ei todettu. Palvelu 12 Henkilöiden lukumäärä 117 naiset 18 miehet 99 Työpaikkojen lukumäärä 21 Työpaikkatieto puuttuu 39 Elohopealle voi altistua jatkuvasti Suomessa noin 2 työntekijää, lähinnä kloorialkaliteollisuudessa. Elohopeaa sisältävien lamppujen ja laitteiden romutuksessa ja elohopean talteenotossa altistuminen voi olla enemmän ajoittaista. Myös teollisuuslaitosten purkutyössä sekä mittarien valmistuksessa ja huollossa voi altistua elohopealle. Muissa töissä altistuminen on vähäistä, mutta laitteiden rikkoutuminen ja vahinkotapaukset voivat aiheuttaa satunnaisesti altistumista. Viimeisen kymmenen vuoden aikana elohopealle altistuneiden työntekijöiden määrä on vähentynyt selvästi. Myös altistumistaso on laskenut lukuun ottamatta yksittäisiä korkeita altistumisia. Altistuneiden määrä on vähentynyt kloorialkaliteollisuudessa, mutta energiasäästölamppujen kierrätys lisää altistuvien määriä lappujen kokoamisessa ja hävittämisessä. Veren epäorgaanisen elohopeapitoisuuden viiteraja-arvo (toimenpideraja) työviikon lopulla on sosiaali- ja terveysministeriön asettama (STM asetus 557/29). 21
22 B-Hg-i, pitoisuusmittausten jakaumat n 12 Keskiarvo 3, nmol/l Mediaani 2,1 nmol/l 95% piste 9,4 nmol/l Maksimi 3 nmol/l < nmol/l Vuosittaiset pitoisuustasot B-Hg-i, nmol/l mediaani vuosikeskiarvo 95 piste vuosi näytteet, lkm viiterajat altistumattomien viiteraja toimenpideraja 22
23 Elohopea Mirja Kiilunen Virtsan elohopea, U-Hg Altistumattomien viiteraja Toimenpideraja Raskauden aikana ei tule ylittää viiterajaa 2 nmol/l 14 nmol/l 2 nmol/l Altistumattomien viiterajan 2 nmol/l ylityksiä mitattiin 29. Altistumattomien viiteraja ylittyi kloorialkaliteollisuuden asennus-, huolto- ja erilaisissa prosessitöissä ja kaivosteollisuuden valutöissä. Toimenpiderajan 14 nmol/l ylityksiä oli 2 henkilöillä, jotka tekivät korjaustöitä kloorialkaliteollisuudessa. Palvelu 144 Henkilöiden lukumäärä 125 naiset 15 miehet 11 Työpaikkojen lukumäärä 21 Työpaikkatieto puuttuu 2 Elohopealle voi altistua jatkuvasti Suomessa noin 2 työntekijää, lähinnä kloorialkaliteollisuudessa ja elohopeaa sisältävien lamppujen ja laitteiden romutuksessa sekä elohopean talteenotossa. Ajoittaista altistumista voi tapahtua myös teollisuuslaitosten purkutyössä sekä mittarien valmistuksessa ja huollossa. Kasvavassa kaivosteollisuudessa on myös havaittavissa altistumista elohopealle. Muissa töissä altistuminen on vähäistä, mutta laitteiden rikkoutuminen ja vahinkotapaukset voivat aiheuttaa satunnaisesti altistumista. Virtsan elohopeamittauksissa pitoisuustasot ovat keskimäärin muuttuneet samansuuntaisesti kuin veren elohopeamittausten pitoisuustasot. Viimeisen kolmen vuoden aikana 95 % pitoisuuksista on pysynyt toimenpiderajan alapuolella. Virtsan elohopeapitoisuuden viiteraja-arvo (toimenpideraja) työpäivän jälkeisenä aamuna on sosiaali- ja terveysministeriön asettama (STM asetus 557/29). 23
24 U-Hg, pitoisuusmittausten jakaumat n 144 Keskiarvo 22 nmol/l Mediaani 8 nmol/l 95% piste 74 nmol/l Maksimi 766 nmol/l Vuosittaiset pitoisuustasot U-Hg, nmol/l 3 25 () mediaani vuosikeskiarvo 95 piste vuosi näytteet, lkm viiterajat altistumattomien viiteraja toimenpideraja 24
25 Fenoli Jouni Mikkola Virtsan fenoli, U-Fenol Altistumattomien viiteraja Toimenpideraja Toimenpideraja raskauden aikana,15 mmol/l 1,3 mmol/l,15 mmol/l Altistumattomien viiterajan ylityksiä mitattiin 26. Altistumattomien viiteraja ylittyi mm. asentajilla, kunnossapitotyössä, impregnoinnissa, koneenhoitajilla ja latojilla kalusteteollisuudessa. Toimenpiderajan ylityksiä ei ollut. Palvelu 76 Henkilöiden lukumäärä 68 naiset 25 miehet 43 Työpaikkojen lukumäärä 1 Työpaikkatieto puuttuu 9 Korkeimmat fenolipitoisuudet mitataan yleensä ihoaltistumisessa. Virtsan fenolipitoisuuden viiteraja-arvo (toimenpideraja) työvuoron päätyttyä on sosiaali- ja terveysministeriön asettama (STM asetus 557/29). 25
26 U-Fenol, pitoisuusmittausten jakaumat n 76 keskiarvo,17 mmol/l mediaani,11 mmol/l 95% piste,58 mmol/l maksimi 1,29 mmol/l <,1,15,2,25,3,35,4,45,5 1, 1,5 mmol/l Vuosittaiset pitoisuustasot U-Fenol, mmol/l 1,5 1,25 mediaani vuosikeskiarvo 95 piste , 8,75 6,5 4,25 2, vuosi näytteet, lkm viiterajat altistumattomien viiteraja toimenpideraja 26
27 Hiilimonoksidi (häkä), dikloorimetaani, metyleenijodidi Jouni Mikkola Hemoglobiinin häkähemoglobiini, B-Hb-CO Altistumattomien viiteraja,15 (=1,5 %) Toimenpideraja,5 (=5, %) Toimenpideraja raskauden aikana,2 häkäaltistumisessa,15 dikloorimetaanialtistumisessa Altistumattomien viiterajan ylityksiä mitattiin 12. Altistumattomien viiteraja ylittyi mm. autokatsastuksessa, lujitemuovityössä ja valimotyössä. Toimenpideraja ylittyi 6 henkilöllä lujitemuovityössä ja valimoissa (kaavaaja, valaja). Palvelu 26 Henkilöiden lukumäärä 26 naiset 5 miehet 21 Tupakointi ei tietoa 4 Työpaikkojen lukumäärä 7 Työpaikkatieto puuttuu 7 27
28 B-HbCO, pitoisuusmittausten jakaumat kaikki tup.- tup.+ N Keskiarvo,26,24,34 Mediaani,15,14,23 95% piste,8,81,62 Maksimi,81,81, <,1,1,15,2,3,4,6,8,1 tupakointi ei tietoa tup.- tup.+ Vuosittaiset pitoisuustasot 21 21,15,14,13,12,11,1,9,8,7,6,5,4,3,2,1, vuosi näytteet, lkm B-Hb-CO mediaani vuosikeskiarvo 95 piste viiterajat altistumattomien viiteraja toimenpideraja 28
29 Kadmium Mirja Kiilunen Veren kadmium, B-Cd Altistumattomien viiteraja Toimenpideraja Raskauden aikana ei tule altistua kadmiumille 5 nmol/l tupakoimattomat 18 nmol/l tupakoivat 5 nmol/l Altistumattomien viiterajan 5 nmol/l ylityksiä mitattiin 125, joista 22 oli tupakoimattomilta ja 37 tupakointitieto puutui. Tupakoijien viiterajan 18 nmol/l ylityksiä oli 39 ja näistä 5 oli tupakoimattomilta ja 26 tupakoivilta. Puuttuva tupakointitieto oli 8 näytteessä. Altistumattomien viiteraja ylittyi mm. automaalauksessa, auton ja koneenkuljettajilla, hiekkapuhalluksessa, hionnassa, hitsauksessa, huoltotöissä, jätevoimalassa ja elektroniikka-, ongelma- ja kemikaalijätteiden käsittelyssä, koneasennuksessa ja huollossa, korjaus- ja kunnostustöissä, laboranteilla, lasinpuhaltajilla ja mänkimiehillä, saastuneen maan käsittelyssä, sorvaajilla, sulattajilla/valajilla, juottajilla ja erilaisissa puhdistus ja prosessitöissä. Toimenpideraja ylityksiä ei ollut. Palvelu 258 Henkilöiden lukumäärä 255 naiset 34 miehet 221 Tupakointi ei tietoa 84 Työpaikkojen lukumäärä 28 Työpaikkatieto puuttuu 38 Kadmiumille altistuu Suomessa noin 12 henkilöä. Altistuneista tupakoijilla oli selkeästi korkeimmat pitoisuudet. Keskimääräinen altistumistaso on pysynyt vakaana viime vuosina, vaikka yksittäiset korkeat altistumiset ovat lisääntyneet. 29
30 B-Cd, pitoisuusmittausten jakaumat nmol/l kaikki tup.- tup.+ n keskiarvo 8,7 4,6 15 mediaani 4,6 2, % piste maksimi <2, nmol/l tupakointi ei tietoa tup.- tup.+ Vuosittaiset pitoisuustasot B-Cd, nmol/l mediaani vuosikeskiarvo 95 piste tupakointi + tupakointi vuosi näytteet, lkm viiterajat altistumattomien viiterajat toimenpideraja 3
31 Kadmium Mirja Kiilunen Virtsan kadmium, U-Cd Altistumattomien viiteraja Toimenpideraja Raskauden aikana ei tule altistua kadmiumille 5 nmol/l tupakoimattomat 1 nmol/l tupakoivat 4 nmol/l Altistumattomien viiterajan 5 nmol/l (tupakoimattomat) ylityksiä mitattiin 54, joista 24 oli tupakoimattomilta ja 26 tupakoivilta. Tupakoivien viiteraja 1 nmol/l ylittyi 14 näytteessä, joista oli 7 tupakoimattomilta ja 6 tupakoivilta henkilöiltä. Yhden henkilön tupakointitieto puuttui. Altistumattomien viiteraja ylittyi mm. erilaissa huoltotöissä, hionta-, hitsaus- ja juotostöissä, metallien valussa ja puhdistuksessa, kadmiumin pintakäsittelyssä, ongelmajätteiden lajittelussa ja hävityksessä, hiekkapuhalluksessa, saastuneen maan käsittelyssä ja kuormauksessa, toimisto- ja varastotöissä. Toimenpideraja ylittyi kahdella henkilöllä, joista toinen teki kova juotosta ja toinen oli eläkkeellä ko. tehtävästä.. Palvelu 214 Henkilöiden lukumäärä 211 naiset 18 miehet 193 Tupakointi ei tietoa 28 Työpaikkojen lukumäärä 31 Työpaikkatieto puuttuu 37 Kadmiumille altistuu Suomessa noin 13 henkilöä. Tupakoivilla työntekijöillä oli keskimäärin korkeimmat virtsan kadmiumpitoisuudet. Keskimääräinen altistumistaso on pysynyt vakaana alle 2 nmol/l tason viime vuosina, vaikka yksittäiset korkeat altistumiset ovat lisääntyneet. 31
32 U-Cd, pitoisuusmittausten jakaumat nmol/l kaikki tup.- tup.+ n keskiarvo 4,9 4,9 4,8 mediaani 3,3 3,3 3,4 95% piste maksimi ,5 5 7,5 1 12, , nmol/l Tupakointi ei tietoa tup.- tup.+ Vuosittaiset pitoisuustasot U-Cd, nmol/l mediaani vuosikeskiarvo 95 piste tupakointi + tupakointi vuosi näytteet,lkm viiterajat altistumattomien viiterajat toimenpideraja 32
33 Kadmium Mirja Kiilunen Veren kadmium, B-Cd ja virtsan kadmium, U-Cd Altistumattomien viiteraja Toimenpideraja Raskauden aikana ei tule altistua kadmiumille Altistumattomien viiteraja Toimenpideraja Raskauden aikana ei tule altistua kadmiumille 5 nmol/l tupakoimattomat 18 nmol/l tupakoivat 5 nmol/l 5 nmol/l tupakoimattomat 1 nmol/l tupakoivat 4 nmol/l Veren ja virtsan kadmiummittaus suoritettiin samanaikaisesti 49 henkilöstä. Taulukkoon on koottu näiden henkilöiden keskimääräiset kadmiumpitoisuudet veressä ja virtsassa. Keskimääräisesti kadmiumpitoisuudet tässä ryhmässä olivat korkeammat kuin kaikkien kadmiumaltistumisen suhteen tutkittujen henkilöiden, mutta jakauma on pienempi. Kuitenkaan veren kadmiumpitoisuudella ei voida varmasti arvioida virtsan kadmiumpitoisuutta. Veren kadmium kuvaa lähiaikoina tapahtunutta altistumista enemmän ja virtsan kadmiumpitoisuus kertoon munuaisten kadmiumkuormasta. Veren kadmiumpitoisuudet vaihtelivat aina kymmenkertaisiin asti virtsan kadmiumpitoisuuksiin verrattuna. N mediaani keskiarvo 95 piste maksimi B-Cd Tup Tup U-Cd Tup Tup
34 Veren ja virtsan kadmiumpitoisuuksien välinen yhteys samaan aikaan otetuissa näytteissä. 14 U-Cd =,17 * B-Cd + 3,5 r =,51, N = 49 p=, U-Cd nmol/l B-Cd nmol/l B-Cd ja U-Cd, pitoisuusmittausten jakaumat 21. B-Cd U-Cd nmol/l nmol/l tupakointi tupakointi ei tietoa tup.- tup.+ ei tietoa tup.- tup.+ 34
35 Koboltti Mirja Kiilunen Virtsan koboltti, U-Co Altistumattomien viiteraja Toimenpideraja Raskauden aikana ei tule altistua koboltille 4 nmol/ 6 nmol/l Altistumattomien viiterajan ylityksiä mitattiin 15. Näistä oli 62 tupakoimatonta ja 33 tupakoivia. Altistumattomien viiteraja ylittyi mm. asentajilla, hiojilla, hitsaajilla, juottajilla, laitos- ja kunnossapitomiehillä, koneistajilla, eri työtehtävissä koboltin puhdistuksessa ja kobolttituotteiden valmistuksessa, pinnoittajilla, terämiehillä ja työnjohdossa. Toimenpideraja ylittyi 12 näytteessä 11 henkilöllä eri tehtävissä koboltin puhdistuksessa ja kobolttituotteiden valmistuksessa. Palvelu 24 Henkilöiden lukumäärä 191 naiset 15 miehet 176 Tupakointi ei tietoa 15 Työpaikkojen lukumäärä 47 Työpaikkatieto puuttuu 8 Koboltille altistuu Suomessa noin 15 henkilöä. Suuria kobolttialtistumisia esiintyy edelleen koboltin ja sen suolojen kanssa työskentelevillä. Vaikka yksittäisiä korkeita pitoisuuksia esiintyy, on kokonaisaltistuminen laskusuunnassa. Tekonivelistä vapautuvan koboltin määritykseen käytetään ensisijaisesti verta. Myös virtsanäytteessä voidaan havaita koholla olevia arvoja. 35
36 U-Co, pitoisuusmittausten jakaumat nmol/l kaikki tup.- tup.+ n keskiarvo mediaani % piste maksimi < nmol/l tupakointi ei tietoa tup.- tup.+ Vuosittaiset pitoisuustasot U-Co, nmol/l mediaani vuosikeskiarvo 95 piste vuosi näytteet, lkm viiterajat altistumattomien viiteraja toimenpideraja 36
37 Kromi Mirja Kiilunen Virtsan kromi, U-Cr Altistumattomien viiteraja Tavoitetaso Raskauden aikana ei tule altistua kromille,1 µmol/l,1 µmol/l Altistumattomien viiterajan ja tavoitetason ylityksiä mitattiin 685. Tavoitetason ylityksiä havaittiin useilla eri toimialoilla metalliteollisuuden eri tehtävissä: asennus, autojen pellitys, eristys, hiillostus, hionta, hitsaus, huolto, kokoonpano, koneenhoito, koneistus, kromaus ja pintakäsittely, laitoshuolto ja kunnossapito, laitossiivous, laserleikkaus, levysepän työt, lämpökäsittely, metallityöt, metalliruiskutus ja sulatus, muotinvalu, nosturinkuljetus, pinnoitus, plasma- ja polttoleikkaus, putkiasennus, ripustus, romunkäsittely, sepän ja sorvaajan työt, sulatus ja valimotyöt, työnjohdon työt. Korkein mitattu pitoisuus oli,87 µmol/l, jonka työtehtävä oli tuntematon. Seuraavaksi korkein pitoisuus oli pinnoittajalla,75 µmol/l. Palvelu 127 Henkilöiden lukumäärä 1155 naiset 77 miehet 178 Työpaikkojen lukumäärä 278 Työpaikkatieto puuttuu 16 Kromille altistuu Suomessa noin 27 henkilöä. Keskimääräiset pitoisuudet ovat jonkin verran laskeneet edellisvuosiin. Samanaikaisesti monitoroinnin piiriin on tullut useampia henkilöitä. Tavoitetason asettaminen on myös ohjannut tarkempaan altistumisen seurantaan. 37
38 U-Cr, pitoisuusmittausten jakaumat n 127 keskiarvo,3 µmol/l mediaani,1 µmol/l 95% piste,12 µmol/l maksimi,87 µmol/l <,1,1,5,1,2,3,4,5,6,7,8,9 µmol/l Vuosittaiset pitoisuustasot 21 21,4,35,3,25 U-Cr, µmol/l mediaani vuosikeskiarvo 95 piste 15 1,2,15,1 5,5, vuosi näytteet, lkm viiterajat altistumattomien viiteraja ja tavoitetaso 38
39 Ksyleeni Jouni Mikkola Virtsan metyylihippuurihappo, U-MetHipp Altistumattomien viiteraja Toimenpideraja Toimenpideraja raskauden aikana,2 mmol/l 5 mmol/l,7 mmol/l Altistumattomien viiterajan ylityksiä mitattiin 44 mm. maalauksessa, ruiskumaalauksessa, hiekkapuhalluksessa ja pintakäsittelyssä. Toimenpideraja ylittyi 4 henkilöllä maalauksessa ja ruiskumaalauksessa. Palvelu 16 Henkilöiden lukumäärä 159 naiset 41 miehet 118 Työpaikkojen lukumäärä 56 Työpaikkatieto puuttuu 18 Ksyleeni on haihtuva liuotinaine, joten altistuminen tapahtuu pääsääntöisesti hengitysteitse. Siitä huolimatta, joissakin tapauksissa kuten pintakäsittelyssä ihoaltistuminen voi näytellä merkittävää osaa kokonaisaltistumisesta. 39
40 U-MetHipp, pitoisuusmittausten jakaumat n 16 keskiarvo,7 mmol/l mediaani,1 mmol/l 95% piste 2,1 mmol/l maksimi 26 mmol/l,1,2,5 1 1,5 2 2, , mmol/l Vuosittaiset pitoisuustasot U-MetHipp, mmol/l mediaani vuosikeskiarvo 95 piste vuosi näytteet, lkm viiterajat altistumattomien viiteraja toimenpideraja 4
41 Lyijy Mirja Kiilunen Veren lyijy, B-Pb Altistumattomien viiteraja 1,3 µmol/l Toimenpideraja 1,4 µmol/l Raskauden aikana ei tule ylittää viiterajaa 1,3 µmol/l 1 Altistumattomien viiteraja on alkaen,9 µmol/l. Altistumattomien viiterajan,3 µmol/l ylityksiä mitattiin 141. Uuden altistumattomien viiterajan,9 µmol/l ylityksiä oli 376. Altistumattomien viiteraja ylittyi mm. ammunnassa ja ampumaradan hoidossa, asentajilla, automaalaajilla ja peltisepillä, huoltomiehillä, juottajilla, jätteen ja saastuneen maan käsittelyssä ja siirrossa, polttoleikkauksessa, putkiasennuksessa, tinanauhan valmistuksessa ja tinauksessa, valimotyöntekijöillä (valajat, sulattajat, sorvarit, muut työntekijät), puistotyöntekijöillä sekä työnjohtotehtävissä. Toimenpideraja ylittyi 13 henkilöllä ammunnassa, koneistajilla, hitsaajilla, sorvaajilla, valimotöissä. Yhden henkilön työtehtävä oli tuntematon. Palvelu 652 Henkilöiden lukumäärä 626 naiset 73 miehet 553 Työpaikkojen lukumäärä 95 Työpaikkatieto puuttuu 146 Valtioneuvoston päätöksen lyijytyöstä (1154/1993) mukaan työntekijää, jonka veren lyijypitoisuus ylittää 2,4 µmol/l, ei saa käyttää työssä, jossa altistutaan lyijylle. Jos työpaikalla yhdenkin työntekijän veren lyijypitoisuus ylittää 1,9 µmol/l, työnantajan tulee kiinnittää erityistä huomiota lyijyn mahdollisesti aiheuttamiin terveyshaittoihin. Toimenpideraja perustuu sosiaali- ja terveysministeriön lyijylle ja sen epäorgaanisille yhdisteille asettamaan biologisten näytteiden viiteraja-arvoon (STM Asetus 557/29). Valtioneuvoston asetuksen 1335/24 mukaan lyijyn ja sen johdannaisten voidaan arvioida vaarantavan äidin tai sikiön terveyden. Täten niille ei tule altistua raskauden aikana eli veren lyijypitoisuus ei saa ylittää altistumattomien viiterajaa,3 µmol/l. Huomaa muutos viiterajassa alkaen. Lyijylle altistuu Suomessa noin 45 työntekijää. Altistuneiden määrä on vähentynyt merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Voimakkaimmin altistuneita ovat sulatto- ja valimotyöntekijät sekä sisärata ampujat. 41
42 B-Pb, pitoisuusmittausten jakaumat n 652 keskiarvo,25 µmol/l mediaani,13 µmol/l 95% piste 1, µmol/l maksimi 2, µmol/l ,5,1,15,3,6 1,2 1,8 2,4 µmol/l Vuosittaiset pitoisuustasot B-Pb, µmol/l 1,8 1,6 1,4 1,2 mediaani vuosikeskiarvo 95 piste ,,8,6 5,4 vuosi näytteet, lkm, viiterajat altistumattomien viiteraja toimenpideraja 42
43 Lyijy Mirja Kiilunen Virtsan lyijy, U-Pb Altistumattomien viiteraja Toimenpideraja Raskauden aikana ei tule ylittää viiterajaa,15 µmol/l,1 µmol/l,15 µmol/l Altistumattomien viiterajan ylityksiä mitattiin 4. Altistumattomien viiteraja ylittyi biopolttolaitoksella ja bensiinisäiliön puhdistutöissä. Palvelu 45 Henkilöiden lukumäärä 39 naiset 3 miehet 36 Työpaikkojen lukumäärä 8 Työpaikkatieto puuttuu 29 Lyijylle altistuu Suomessa noin 45 työntekijää. Virtsan lyijymittaus soveltuu ensisijaisesti orgaanisten alkyylilyijy-yhdisteiden altistumisen arviointiin. Orgaanisia alkyyliyhdisteitä tavataan suuremmassa määrin vanhojen bensasäiliöiden saneerauksessa ja saastuneissa maamassoissa. Muuten lyijyaltistumisen seurantaan käytetään veren lyijytason mittausta. 43
44 U-Pb, pitoisuusmittausten jakaumat n 45 keskiarvo,7 µmol/l 3 mediaani,4 µmol/l 95% piste,17 µmol/l 25 maksimi,28 µmol/l ,5,1,15,2,25,3,4 µmol/l Vuosittaiset pitoisuustasot U-Pb, µmol/l,1,9,8 mediaani vuosikeskiarvo 95 piste 1 8,7,6 6,5,4 4,3,2 2,1 vuosi näytteet, lkm viiterajat altistumattomien viiteraja toimenpideraja 44
45 Mangaani Mirja Kiilunen Virtsan mangaani, U-Mn Altistumattomien viiteraja Toimenpideraja 4 nmol/l ei ole asetettu. Mangaaniteräksen hitsauksessa ja alkaliparistojen tuotannossa työtekijöiden keskimääräiset mangaanipitoisuudet ovat olleet alle 5 nmol/l. Altistumattomien viiterajan ylityksiä mitattiin 3. Suurin mitattu pitoisuus oli 9 nmol/l henkilöltä, jonka työtehtävä ei ole tiedossa. Hitsaajalta mitattiin 46 nmol/l pitoisuus. Palvelu 86 Henkilöiden lukumäärä 78 naiset miehet 78 Työpaikkojen lukumäärä 14 Työpaikkatieto puuttuu 31 Mangaania on seosyhdisteenä erilaisissa metalliseoksissa. Virtsan mangaani on ryhmätason mittari ja sillä pystytään erottamaan altistumattomien ja altistuneiden henkilöiden ryhmä toisistaan. 45
46 U-Mn, pitoisuusmittausten jakaumat n 86 keskiarvo 1 nmol/l mediaani 7 nmol/l 95% piste 26 nmol/l maksimi 9 nmol/l nmol/l Vuosittaiset pitoisuustasot U-Mn, µmol/l mediaani vuosikeskiarvo 95 piste vuosi näytteet, lkm viiterajat altistumattomien viiteraja toimenpideraja 46
47 Metanoli Jouni Mikkola Virtsan muurahaishappo, U-Formia Altistumattomien viiteraja Toimenpideraja 7 mmol/mol kreatiniinia 2 mmol/mol kreatiniinia Altistumattomien viiterajan ylityksiä mitattiin 4. Altistumattomien viiteraja ylittyi latojan ja trukinkuljettajan työssä kalusteteollisuudessa. Toimenpiderajan ylityksiä ei ollut. Palvelu 72 Henkilöiden lukumäärä 66 naiset 28 miehet 38 Työpaikkojen lukumäärä 5 Työpaikkatieto puuttuu 1 Metanoli imeytyy erittäin hyvin ihon läpi ja ihon suojaukseen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Suojakäsineiden sopivuus kannattaa tarkastaa ennen metanolityöhön lähtemistä. 47
48 U-Formia, pitoisuusmittausten jakaumat n 72 mmol/mol kreat. keskiarvo 34 mediaani 29 95% piste 77 maksimi mmol/mol kreatiniinia Vuosittaiset pitoisuustasot U-Formia, mmol/mol kreatiniinia mediaani vuosikeskiarvo 95 piste vuosi näytteet, lkm viiterajat altistumattomien viiteraja toimenpideraja 48
49 Naftaleeni ja naftaleenia sisältävät PAH-seokset Simo Porras Virtsan naftoli, U-Naftol Altistumattomien viiteraja Toimenpideraja Raskauden aikana ei tule altistua PAH-seoksille 3 nmol/l tupakoimattomat 3 nmol/l tupakoivat ei ole asetettu Altistumattomien viiterajan ylityksiä mitattiin 81 mm. autonkuljettajilla, huoltomiehillä, kaivinkoneenkuljettajilla, kyllästäjillä, pelastusalan työntekijöillä, putkenlaskijoilla, siivoojilla, vaihde- ja verkostoasentajilla. Palvelu 141 Henkilöiden lukumäärä 119 naiset 5 miehet 114 Tupakointi + 39 a - 68 b ei tietoa 34 c Työpaikkojen lukumäärä 27 Työpaikkatieto puuttuu 5 a joista 3 yli viiterajan 3 nmol/l b joista 49 yli viiterajan 3 nmol/l c joista 29 yli 3 nmol/l Suurimmat yksittäiset pitoisuudet (>1 nmol/l) mitattiin pelastus- ja siivousalan työntekijöillä. Naftaleeni on merkittävä haihtuva ainesosa PAHseoksissa, mm. kivihiilitervassa, kreosoottiöljyssä ja asfalttimassoissa. 49
50 U-Naftol, pitoisuusmittausten jakaumat nmol/l kaikki tup.- tup.+ n keskiarvo mediaani % piste maksimi // nmol/l tupakointi ei tietoa tup.- tup.+ Vuosittaiset pitoisuustasot U-Naftol, nmol/l mediaani vuosikeskiarvo 95 piste vuosi näytteet, lkm * 59 * 93 * 181 * 233 * 217 * 165 * 141 * altistumattomien viiteraja tup. - tup. + toimenpiderajaa ei ole asetettu * iltanäyte 5
51 Nikkeli Mirja Kiilunen Virtsan nikkeli, U-Ni Altistumattomien viiteraja Tavoitetaso Raskauden aikana ei tule altistua nikkelille,5 µmol/l,5 µmol/l Altistumattomien viiterajan ja tavoitetason ylityksiä mitattiin 25. Ylityksiä havaittiin useilla eri toimialoilla metalliteollisuuden eri tehtävissä: asentajilla, elektrolyysityöntekijöillä, hitsauksessa, korjauksessa, kromauksessa, niklauksessa ja ripustuksessa, kunnossapidossa, laboratoriotyössä, metallipinnoituksessa ja ruiskutuksessa, nikkelisuolojen valmistuksessa, plasma- ja polttoleikkauksessa, sorvauksessa, valimotöissä ja työnjohdossa. Palvelu 896 Henkilöiden lukumäärä 866 naiset 77 miehet 779 Työpaikkojen lukumäärä 155 Työpaikkatieto puuttuu 58 Nikkelille altistuu Suomessa yli 3 henkilöä. Suurimmat altistumiset tapahtuvat nikkelimalmin louhinnassa ja erotuksessa, nikkelin puhdistuksessa, hitsauksessa ja erilaisissa puhdistus ja siivoustöissä. Korkeiden nikkelipitoisuuksien määrä on jälleen kasvanut lisääntyneen kontrollin myötä. 51
52 U-Ni, pitoisuusmittausten jakaumat n 896 keskiarvo,5 µmol/l mediaani,2 µmol/l 95% piste,18 µmol/l maksimi 1, µmol/l <,1,1,5,1,15,3,6,7,9 1,1 µmol/l Vuosittaiset pitoisuustasot U-Ni, µmol/l,6 1,4 mediaani vuosikeskiarvo 95 piste 8 6,2 4 2, vuosi näytteet, lkm viiterajat altistumattomien viiteraja ja tavoitetaso 52
53 Polyklooratut bifenyylit (PCB) Simo Porras Seerumin polyklooratut bifenyylit, fs-pcb Altistumattomien viiteraja Toimenpideraja Raskauden aikana ei tule altistua PCB:lle PCB-yhdisteiden summa 3 µg/l ei ole asetettu Altistumattomien viiterajan ylityksiä mitattiin 3. Altistumattomien viiteraja ylittyi mm. saastuneiden maa-alueiden puhdistuksessa. Palvelu 152 Henkilöiden lukumäärä 151 naiset 15 miehet 136 Työpaikkojen lukumäärä 7 Työpaikkatieto puuttuu 15 PCB-yhdisteet ovat kemiallisesti pysyviä, kertyvät elimistöön pitkäaikaisessa altistumisessa ja poistuvat hitaasti. Niiden käyttö on kielletty Suomessa vuodesta 199 lähtien. PCB:lle voi silti altistua mm. ongelmajätteen käsittelyssä, remontoinnissa ja saastuneiden maa-alueiden puhdistuksessa. 53
54 fs-pcb, pitoisuusmittausten jakaumat n 152 keskiarvo,8 µg/l mediaani,6 µg/l 95% piste 1,9 µg/l maksimi 8, µg/l <,5,25,5,75 1 1,5 2 2, µg/l Vuosittaiset pitoisuustasot fs-pcb, µg/l 4,5 4, 3,5 mediaani vuosikeskiarvo 95 piste 5 4 3, 2,5 3 2, 1,5 2 1,,5 1 vuosi näytteet, lkm, altistumattomien viiteraja 54
55 Pyreeni, pyreeniä sisältävät PAH-seokset Sinikka Vainiotalo Virtsan 1-pyrenoli, U-Pyr Altistumattomien viiteraja Toimenpideraja Raskauden aikana ei tule altistua PAH-seoksille *Toimenpideraja on asetettu vuonna , nmol/l 12, nmol/l* Altistumattomien viiterajan ylityksiä oli 139. Tämä viiteraja ylittyi mm. johtoasennuksessa kreosootilla kyllästettyihin pylväisiin, kreosoottikyllästyksessä, radan kunnostuksessa ja vaihdetyössä sekä nuohouksessa ja asfalttityössä. Toimenpideraja 12, nmol/l ylittyi 57 näytteessä. Nämä näytteet olivat pääosin peräisin verkostoasentajilta, kreosoottikyllästäjiltä sekä rata- ja vaihdetyöntekijöiltä. Palvelu 286 Henkilöiden lukumäärä 236 naiset 24 miehet 212 Tupakointi ei tietoa 33 Työpaikkojen lukumäärä 4 Työpaikkatieto puuttuu 58 Tupakointi lisää virtsan 1-pyrenolipitoisuutta noin 1-3 nmol/l. PAH-yhdisteet imeytyvät elimistöön merkittävästi myös iholta. Suurimmat altistumiset vuonna 21 aiheutuivat altistumisesta kreosootille verkostoasennuksessa. 55
Biologinen monitorointi vuositilasto 2012
Biologinen monitorointi vuositilasto 2012 Tietoa työstä LOREM IPSUM DOLOR SIT AMET CONCETETEUR ADIPISCING ELIT SED DIAM NONUMMY Mirja Kiilunen Biologinen monitorointi vuositilasto 2012 Mirja Kiilunen Työterveyslaitos
LisätiedotTyöympäristön kemikaalien altistumismittaukset 2004 2007
Työympäristön kemikaalien altistumismittaukset Anja Saalo, Sinikka Vainiotalo, Mirja Kiilunen, Tapani Tuomi TYÖYMPÄRISTÖTUTKIMUKSEN RAPORTTISARJA 47 TYÖYMPÄRISTÖN KEMIKAALIEN ALTISTUMISMITTAUKSET 2004
LisätiedotBiologinen monitorointi vuositilasto 2012
Biologinen monitorointi vuositilasto 2012 Tietoa työstä LOREM IPSUM DOLOR SIT AMET CONCETETEUR ADIPISCING ELIT SED DIAM NONUMMY Mirja Kiilunen Biologinen monitorointi vuositilasto 2012 Mirja Kiilunen Työterveyslaitos
Lisätiedot!"## "$! % & $ $ " #$ " '( $&
!"## $ "$! % & $ " #$ " ' $& !"##"$! %&$$"#$" '$& * && ) * *!"" #$$$% & #$$$% ''') ! ",-*..-" / 0.!/12.*" $ %, )-. -. 1 3 4 - $ % 5 / - 0 0. /.-.* $ 5 4 $ 3 4 $ * 4 $4 5 4 $4 65 4 $4 0-4 $4 0 $ $44 0 $
LisätiedotKuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.
Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston
LisätiedotKemikaalit ja työ internetsivusto
Kemikaalit ja työ internetsivusto Sanni Uuksulainen sanni.uuksulainen@ttl.fi Esityksen rakenne Hankkeen tausta ja tavoite Valitut altisteet ja kirjoittajat Sivujen sisältö ja käyteyt lähteet Sivujen pääotsikot
LisätiedotHAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360
Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS
LisätiedotEsikäsittely, mikroaaltohajotus, kuningasvesi ok Metallit 1. Aromaattiset hiilivedyt ja oksygenaatit, PIMA ok
Pvm: 16.8.2013 1/2 Projekti: 1510005691/9 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 TUHKAKYLÄ Tutkimuksen nimi: Talvivaara Sotkamo Oy, sakkanäytteiden kaatopaikkakelpoisuustutkimukset, Maauimala, kon
LisätiedotKiertotalouden kemikaalit ja riskit työntekijöille
Kiertotalouden kemikaalit ja riskit työntekijöille Sirpa Laitinen SIRKKU-hankkeen työpaja 9.5.2018, SYKE Kestävä ja turvallinen kiertotalous työntekijöille Millä kiertotalouteen liittyvillä toimialoilla
LisätiedotTURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013
Vastaanottaja Jätteenpolttolaitos TE Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.12.2013 Viite 1510005392-001A TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOS
LisätiedotKoekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen
Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen Kalojen raskasmetalli- ja hivenainemääritykset Maa- ja metsätalousministeriöltä toimeksianto 12.11.2012 laatia
LisätiedotErityisäitiysrahan tarkoitus
Erityisäitiysraha Sisältö Erityisäitiysrahan tarkoitus Lainsäädäntö Työterveyshuollon tehtävät Äidin tai sikiön terveydelle vaaraa aiheuttavat tekijät Esimerkkejä altisteista Yleiset edellytykset ja hakeminen
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Tuhkalle altistuminen voimalaitoksen huoltotöissä Voimalaitoksen käyttöpäivät 16.11.211 Mika Jumpponen, Hannu Rönkkömäki ja Juha Laitinen Luennon sisältö 1. Johdanto aiheeseen 2. Työskentelyolosuhteiden
LisätiedotTietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä METALLIN HIONTA. Tiivistelmä
Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä METALLIN HIONTA Tiivistelmä Hionnassa geometrisesti epämääräisellä terällä poistetaan hiottavan materiaalin pinnalta pieni.
LisätiedotAnalyysi Menetelmä Yksikkö 32057-1 Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012
1 Tutkimustodistus 214-3257 1(4) Raahen Vesi Oy Marintie 1 9214 Pattijoki Näytetiedot Näyte Verkostovesi Näyte otettu 25.8.214 Näytteen ottaja Jukka Ollikkala Saapunut 26.8.214 Näytteenoton syy Jaksottainen
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Suomen Työhygienian Seuran XXXVII koulutuspäivät, Moninainen työhygienia, 30.-31.1.2013 Kuopio Malliratkaisut esimerkki voimalaitosten huolto ja korjaustöihin erikoistyöhygieenikko
Lisätiedot17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L
1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, elokuu Näytteenottopvm: 22.8.2017 Näyte saapui: 23.8.2017 Näytteenottaja: Eerikki Tervo Analysointi
Lisätiedot17VV VV 01021
Pvm: 4.5.2017 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, huhtikuu Näytteenottopvm: 4.4.2017 Näyte saapui: 6.4.2017 Näytteenottaja: Mika
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016
TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016 16-2170 #1 1 (4) Uudenkaupungin kaupunki Uudenkaupungin Vesi PL 20 23501 UUSIKAUPUNKI Tilausnro 189593 (WUKI/N1), saapunut 5.4.2016, näytteet otettu 5.4.2016
LisätiedotKemialliset tekijät. Toimenpiteet työpaikoilla. Valtakunnallinen kemikaalihanke
Kemialliset tekijät Toimenpiteet työpaikoilla Valtakunnallinen kemikaalihanke Etelä-Suomen, Itä-Suomen, Lounais-Suomen, Länsi- ja Sisä-Suomen sekä Pohjois-Suomen aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2011. 1352/2011 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus. eräistä leluja koskevista kemiallisista vaatimuksista
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2011 1352/2011 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus eräistä leluja koskevista kemiallisista vaatimuksista Annettu Helsingissä 15 päivänä
LisätiedotKEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE
PENTTI PAUKKONEN VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE Työ nro 82102448 23.10.2002 VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS Kehävalu Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSKOHDE 2 2.1
LisätiedotKemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta. Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio
Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio 1 Riskien hallinta riskinarvioijan näkökulmasta! Sisältö: REACH-kemikaalit/muut kemialliset aineet
LisätiedotEviran raportti. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007-2009
Eviran raportti Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007-2009 Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007 2009 Dnro 7171/0749/2010 Eviran
LisätiedotENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS
ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY noora.lindroos@ramboll.fi TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Ohjausryhmä: Ympäristöministeriö Metsäteollisuus
LisätiedotTarvittaessa laadittava lisäselvitys pohjavesien ominaispiirteistä
3330 N:o 341 Liite 2 a Tarvittaessa laadittava lisäselvitys pohjavesien ominaispiirteistä 1. Pohjavesimuodostuman geologiset ominaispiirteet, mukaan lukien geologisen muodostuman laajuus ja tyyppi; 2.
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016
TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016 16-3220 #1 1 (4) Vehmaan kunta Vesilaitos Saarikontie 8 23200 VINKKILÄ Tilausnro 190647 (WVEHMAA/P1), saapunut 10.5.2016, näytteet otettu 10.5.2016 (11:15) Näytteenottaja:
LisätiedotSAVUSUKELTAJIEN ALTISTUMINEN PALOTALO- JA KONTTIHAR- JOITUKSISSA KÄYTETTÄESSÄ ERILAISIA POLTTOMATERIAALEJA
SAVUSUKELTAJIEN ALTISTUMINEN PALOTALO- JA KONTTIHAR- JOITUKSISSA KÄYTETTÄESSÄ ERILAISIA POLTTOMATERIAALEJA Tiivistelmä Juha Laitinen 1, Ismo Huttu 2, Mauri Mäkelä 3 1) Työterveyslaitos Kuopion toimipiste,
LisätiedotTalousvettä toimittavan laitoksen kokoluokka (m 3 /d)
Liite 1. Yhteenveto keskisuurista laitoksista. Talousvettä toimittavan laitoksen kokoluokka (m 3 /d) 10 100 100 400 400 1 000 Yhteensä Laitokset ja yksiköt 407 177 113 697 Talousveden käyttäjät 85 800
LisätiedotTUTKIMUSTODISTUS 2012E
TUTKIMUSTODISTUS 2012E- 21512-1 Tarkkailu: Talvivaara kipsisakka-altaan vuoto 2012 Tarkkailukierros: vko 51 Tilaaja: Pöyry Finland Oy Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus
LisätiedotCABB Oy polttolaitos. 1. Prosessin toiminta
CABB Oy polttolaitos 1. Prosessin toiminta CABB Oy:n polttolaitoksella poltetaan omassa toiminnassa syntyviä nestemäisiä ja kaasumaisia jätteitä. Nestemäiset jätteet ovat hienokemikaalitehtaan orgaanisia
LisätiedotKATAJANOKAN ITÄOSA YMPÄRISTÖN HAITTA- AINETUTKIMUKSET
KATAJANOKAN ITÄOSA YMPÄRISTÖN HAITTA- AINETUTKIMUKSET KATAJANOKAN ITÄOSA YMPÄRISTÖN HAITTA-AINETUTKIMUKSET Päivämäärä 12.8.2016 Laatija Janne Leskinen, Emilia Pöyry Tarkastaja Kimmo Järvinen Hyväksyjä
LisätiedotCABB Oy polttolaitoksen toiminta Prosessin toiminta
CABB Oy polttolaitoksen toiminta 2016 1. Prosessin toiminta CABB Oy:n polttolaitoksella poltetaan omassa toiminnassa syntyviä nestemäisiä ja kaasumaisia jätteitä. Nestemäiset jätteet ovat hienokemikaalitehtaan
LisätiedotTESTAUSSELOSTE TALOUSVESI
Tilaaja Enontekiön Vesihuolto Oy Ounastie 165 99400 Enontekiö Ahma ympäristö Oy PL 96 96101 Rovaniemi TESTAUSSELOSTE TALOUSVESI Näytteenottopaikka Enontekiön Vesihuolto, verkosto, Hetta, Keskuskeittiö
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 11.3.2011 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme
LisätiedotMAAPERÄN PILAANTUNEISUUSSELVITYS
GEOPALVELU OY TYÖ N:O 13043 22.03.2013 SKOL jäsen ATALAN KERROSTALOT 1 / 6838 / ATALA / TAMPERE Atanväylä 2 33580 TAMPERE Ristimäenkatu 2 33310 Tampere Puhelin (03) 2767 200 Faksi (03) 2767 222 Sähköposti
LisätiedotTyöhygieniapalvelut Työterveyslaitoksessa
Työhygieniapalvelut Työterveyslaitoksessa Monen ammatin edustajia, mm. kemistejä, insinöörejä, teknikkoja, biokemistejä, mikrobiologeja, toksikologeja sekä fyysikkoja Tiivis yhteistyö TTL:n laboratorioitten
LisätiedotFiran vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi
Laitosanalyysit Firan vesilaitos Lämpötila C 3 8,3 8,4 4 8,4 9 ph-luku 3 6,5 6,5 4 7,9 8,1 Alkaliteetti mmol/l 3 0,53 0,59 4 1 1,1 Happi 3 2,8 4 4 11,4 11,7 Hiilidioksidi 3 23,7 25 4 1 1,9 Rauta Fe 3
LisätiedotAnalyysi Menetelmä Yksikkö Kaivovesi Tehdasalue P1. 148,4 Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l < 0,02 Väriluku. lämpötilakompensaatio
Tutkimustodistus 2012-8409 1(3) 06.08.2012 Pöyry Finland Oy PL 40774 LASKUTUS Näytetiedot Näyte Kaivovesi Näyte otettu 12.06.2012 Näytteen ottaja Esa-Pekka Kukkonen Saapunut 13.06.2012 Näytteenoton syy
LisätiedotKala-alan valvonnan koulutuspäivä 15.2.2012 Kalan kemialliset vaarat -mitä tulisi valvoa?
Kala-alan valvonnan koulutuspäivä Kalan kemialliset vaarat -mitä tulisi valvoa? Ylitarkastaja Tuoteturvallisuusyksikkö, Evira p.040 48777 98 ulla.luhtasela@evira.fi 1 Lainsäädäntö Komission asetus (EY)
LisätiedotLiitetaulukko 1/11. Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet KOTIMAINEN MB-JÄTE <1MM SAKSAN MB- JÄTE <1MM POHJAKUONA <10MM
Liitetaulukko 1/11 Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet NÄYTE KOTIMAINEN MB-JÄTE
LisätiedotMETALLIN RASVANPOISTO
Tietokortti kemiallisesta altistumisesta metalli- ja autoalojen työtehtävissä METALLIN RASVANPOISTO Tiivistelmä Metallin pinnalla oleva lika on poistettava ennen pinnoitusta. Orgaanisen lian poistamisen
LisätiedotASBESTI- JA HAITTA-AINEKARTOITUS 23.3 ja KOY JOENSUUN JOKELANKULMA TORIKATU 26, JOENSUU
1/11 ASBESTI- JA HAITTA-AINEKARTOITUS 23.3 ja 26.3 2018 KOY JOENSUUN JOKELANKULMA TORIKATU 26, 80100 JOENSUU 2/11 ASBESTI- JA HAITTA-AINEKARTOITUS Tutkimus pvm : 23.3 JA 26.3 2018 Toimipaikka: A-Kuivaus
LisätiedotLkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi
Firan vesilaitos Lahelan vesilaitos Lämpötila C 12 9,5 14,4 12 7,9 8,5 ph-luku 12 6,6 6,7 12 8,0 8,1 Alkaliteetti mmol/l 12 0,5 0,5 12 1,1 1,1 Happi mg/l 12 4,2 5,3 12 11,5 13,2 Hiilidioksidi mg/l 12 21
LisätiedotTESTAUSSELOSTE J ^Talousvesitutkimus
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY TESTAUSSELOSTE J ^Talousvesitutkimus 13.11.2017 17-8046 #1 1 (4) Martonvaaran vesiosuuskunta Tossavainen Jarmo jarmo.tossavainen@luukku.com Tilausnro 228289 (4765J/VERJAKSO),
LisätiedotDibentso-p-dioksiinien ja dibentsofuraanien ekvivalenttikertoimet
151/2013 11 Liite 1 Dibentso-p-dioksiinien ja dibentsofuraanien ekvivalenttikertoimet Dioksiinien ja furaanien kokonaispitoisuuksien määrittämiseksi seuraavien dibentso-pdioksiinien ja dibentsofuraanien
LisätiedotENTINEN ÖLJYVARASTOALUE ÖLJYSATAMANTIE 90, AJOS, KEMI
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY TEBOIL AB ENTINEN ÖLJYVARASTOALUE ÖLJYSATAMANTIE 90, AJOS, KEMI Pohjaveden laadun tarkkailu FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 26.6.2013 1160-P20618 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA
LisätiedotNUOLIALANTIE 62, TAMPERE MAAPERÄN, RAKENTEIDEN JA SEDIMENTIN HAITTA- AINETUTKIMUS
Vastaanottaja Skanska Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti, Härmälänranta Päivämäärä 26.3.2013 Työnumero 82142844 NUOLIALANTIE 62, TAMPERE MAAPERÄN, RAKENTEIDEN JA SEDIMENTIN HAITTA- AINETUTKIMUS Tarkastus
LisätiedotREKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio
1 Ramboll Finland Oy Ramboll Analytics Niemenkatu 73 15140 LAHTI Puh. 0403567895 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT asumisterveystutkimukset Formaldehydi akkr STM:n Asumisterveysohje (2003:1), Asumisterveysopas
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2016
TESTAUSSELOSTE 1 (4) Paraisten kaupunki Vesihuoltolaitos Rantatie 28 21600 PARAINEN Tilausnro 190664 (WPAR/V3), saapunut 10.5.2016, näytteet otettu 10.5.2016 (08:30) Näytteenottaja: M. Laaksonen NÄYTTEET
LisätiedotKaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. KE klo 18 alkaen
KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus KE 14.11.2018 klo 18 alkaen Ohjelma Tilaisuuden avaus Hannu Marttila Kalimenjoen vedenlaadun vaihtelu ja monitoroinnin tulokset Hannu Marttila Mitä jatkuvatoiminen
LisätiedotPalomiesten altistumisen arviointi operatiivisessa työssä
Palomiesten altistumisen arviointi operatiivisessa työssä Juha Laitinen, Marjaleena Aatamila ja Harri Lindholm Palopäällystöliiton järjestämä Pelastusalan työturvallisuusseminaari Messukeskus 19.11.2015,
LisätiedotMalmi Orig_ENGLISH Avolouhos Kivilajien kerrosjärjestys S Cu Ni Co Cr Fe Pb Cd Zn As Mn Mo Sb
11.2 Malmi % % % ppm ppm % ppm ppm ppm ppm ppm ppm ppm Orig_ENGLISH Avolouhos Kivilajien kerrosjärjestys S Cu Ni Co Cr Fe Pb Cd Zn As Mn Mo Sb Konttijärvi Kattopuoli 0,20 0,14 0,07 48,97 376,76 4,33
LisätiedotRaja-arvo, mg/kg kuiva-ainetta Perustutkimukset 1 Liukoisuus (L/S = 10 l/kg) Peitetty rakenne
3462 Liite ASETUKSEN SOVELTAMISALAAN KUULUVAT JÄTTEET Tässä liitteessä määritellään asetuksen soveltamisalaan kuuluvat jätteet sekä niiden sisältämien haitallisten aineiden pitoisuuden ja liukoisuuden
LisätiedotREKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio
Ramboll Finland Oy Ramboll Analytics Niemenkatu 73 15140 LAHTI Puh. 0403567895 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT asumisterveystutkimukset Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC), aktiivikeräys akkr ISO
LisätiedotYMPÄRISTÖTUTKIMUKSET LOPPURAPORTTI
Vastaanottaja Saint-Gobain Weber Oy Ab Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 15.8.2011 Viite 82138072 YMPÄRISTÖTUTKIMUKSET LOPPURAPORTTI LECAHARKKOTEHDAS, OITTI LOPPURAPORTTI LECAHARKKOTEHDAS, OITTI
LisätiedotTERRAFAME OY OSA VI TERRAFAMEN KAIVOKSEN ALAPUOLISTEN VIRTAVESIEN VESISAMMALTEN METALLIPITOI- SUUDET VUONNA 2015. Terrafame Oy. Raportti 22.4.
Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 22.4.2016 Viite 1510016678-009 Osaprojekti Biologinen tarkkailu pintavesissä TERRAFAME OY OSA VI TERRAFAMEN KAIVOKSEN ALAPUOLISTEN VIRTAVESIEN
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ 29.5.2015
1 (3) Heinäveden kunta Tekninen lautakunta Kermanrannantie 7 79700 HEINÄVESI Tilausnro 188708 (4232/TALVE), saapunut 11.5.2015, näytteet otettu 11.5.2015 Näytteenottaja: Kuuva Kauko NÄYTTEET Lab.nro Näytteen
LisätiedotJAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ
JASOLLINEN JÄRJESTELMÄ Oppitunnin tavoite: Oppitunnin tavoitteena on opettaa jaksollinen järjestelmä sekä sen historiaa alkuainepelin avulla. Tunnin tavoitteena on, että oppilaat oppivat tieteellisen tutkimuksen
LisätiedotHintalomake Laboratoriopalvelut 27.1.2015 Talousvesi välilehti 1
Hintalomake Laboratoriopalvelut 27.1.2015 Talousvesi välilehti 1 täyttää tiedot keltaisella merkittyihin soluihin. TALOUSVESI Näytteiden kokonaismäärä/vuosi: noin 750 kpl ** Hinta on ilmoitettava aina,
LisätiedotHAITTA-AINEET: ALTISTUMISEN ARVIOINTI. Jarno Komulainen, FM Tiimipäällikkö Vahanen Rakennusfysiikka Oy
HAITTA-AINEET: ALTISTUMISEN ARVIOINTI Jarno Komulainen, FM Tiimipäällikkö Vahanen Rakennusfysiikka Oy HAITTA-AINETUTKIMUKSET Selvitetään, missä kiinteistön rakennusosissa ja teknisissä järjestelmissä voi
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI
TUTKIMUSRAPORTTI 17.8.2017 Hämeenlinnan kaupunki Linnan Tilapalvelut -liikelaitos Mika Metsäalho PL 84, 13101 Hämeenlinna Sähköposti: mika.metsaalho@hameenlinna.fi Kohde Ojoisten lastentalo, Mäyräntie
Lisätiedotstrategiset metallit 24.2.2011 Marjo Matikainen-Kallström
EU:n mineraalipolitiikka ja strategiset metallit Maan alla ja päällä -seminaari i 24.2.2011 EU:n määrittelemät kriittiset raaka-aineet KRIITTISET Metalli/mineraali Kaivostuotanto Löytymispotentiaali Suomessa
LisätiedotMetallien määritys elintarvikkeista
Metallien määritys elintarvikkeista Cu, Mn, Fe, Se Pb, Cd, As, Hg Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tehtävänä on varmistaa tutkimuksella ja valvonnalla elintarvikkeiden
LisätiedotTEHOSTESAVUJEN HAITALLISTEN KEUHKO- JA VERISUONIVAIKUTUSTEN TORJUNTA
TEHOSTESAVUJEN HAITALLISTEN KEUHKO- JA VERISUONIVAIKUTUSTEN TORJUNTA Tulosten esittelytilaisuus, Mediapolis Tampere 21.4.2015 RAHOITTAJAT Työsuojelurahasto Työterveyslaitos Palosuojelurahasto Valtiokonttori
LisätiedotKEMIALLISTEN TEKIJÖIDEN AIHEUTTAMIEN RISKIEN ARVIOINTI (VNa 715/2001)
Liite 1 KEMIALLISTEN TEKIJÖIDEN AIHEUTTAMIEN RISKIEN ARVIOINTI (VNa 715/2001) Työpaikka Päiväys Osasto Allekirjoitus ALTISTEET ALTISTUMINEN JOHTOPÄÄTÖKSET Kemikaali tai muu työssä esiintyvä altiste Ktt:n
LisätiedotValhe, emävalhe, Talvivaaran vesistömallinnus
1 Valhe, emävalhe, Talvivaaran vesistömallinnus Marraskuun vuodon jälkeen piti olla itsestään selvää, että jätealtaiksi muuttuneita lähijärvet piti ennallistaa. Tuskin kukaan olisi uskonut, että niiden
Lisätiedot#!$! # # 1 3 %!!$ " & ' #
%&'( )! ## * *, -(,.(( %/ (+ ## 0! """##$ # 1/ # '2/ # // #3 # )((/, #!,.(+/, # )!!!!! # 4. # /2/, # *2/,., #3, # 1 "!!! #!$! # # 1 3 %!!$ " & ' # &&55 6,.( ).( 3 5.7 % # 1/ # # #.( 1 (()!*+,)-!!!!!$.//#
LisätiedotNäytteen ottaja Pesonen Riikka, MetropoliLab Oy 15 20 91 230 / Ulla Lignell. Liitteenä tilakohtainen dokumentti yhdisteiden pitoisuuksista.
TESTAUSSELOSTE 2013-9653 1(9) Tilaaja 0124610-9 Vantaan kaupunki Tilakeskus, Hankepalvelut Maksaja Vantaan kaupunki Kielotie 13 PL 6007 01300 VANTAA 00021 VANTAA Näytetiedot Näyte Sisäilma VOC Näyte otettu
LisätiedotTutkimusraportti, Kulomäen koulu, Vantaa
HB Sisäilmatutkimus Oy 2.3.2012 1 Hämeentie 105 A 00550 Helsinki p. 09-394 852 f. 09-3948 5721 Tutkimusraportti Tutkimusraportti, Kulomäen koulu, Vantaa Johdanto Tutkimuksen kohteena on Kulomäen koulun
LisätiedotLEIKKUUNESTEEN JÄTELIUOSTEN KÄSITTELY. Pekka Hyvärinen aluejohtaja
LEIKKUUNESTEEN JÄTELIUOSTEN KÄSITTELY aluejohtaja Esityksen sisältö Ekokem Oy Ab Yleistä jätelainsäädännöstä Jätteiden toimittaminen käsittelyyn Käsittelytavat - projektin saostuskokeilu - muut käsittelytavat
LisätiedotSvärdfeltin ampumarata
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SIPOON KUNTA Svärdfeltin ampumarata Ympäristötekniset lisätutkimukset FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 17.12.2012 P19175P001 Ympäristötekniset lisätutkimukset 1 (7) Svanström Terhi
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0288/178. Tarkistus. Michel Dantin PPE-ryhmän puolesta
17.10.2018 A8-0288/178 Tarkistus 178 Michel Dantin PPE-ryhmän puolesta Mietintö Michel Dantin Ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laatu (COM(2017)0753 C8-0019/2018 2017/0332(COD)) A8-0288/2018 Ehdotus
LisätiedotREKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio
1 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Tampere PL 265 (Patamäenkatu 24) 33101 Tampere Puh. 03 2461111 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT elintarvikkeet Elohopea akkr Sisäinen menetelmä KVVY
LisätiedotElohopea akkr Sisäinen menetelmä KVVY LA 82, perustuu EPA 7473
Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Tampere PL 265 33101 Tampere EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT Matriisi elintarvikkeet Menetelmän nimi Akkr/Arv Standardi Elohopea akkr Sisäinen menetelmä
LisätiedotVastaanottaja Riikinvoima Oy Asiakirjatyyppi Koosteraportti Päivämäärä RIIKINVOIMAN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN TUHKIEN ANALYYSITULOKSET
Vastaanottaja Riikinvoima Oy Asiakirjatyyppi Koosteraportti Päivämäärä 3.1.2017 RIIKINVOIMAN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN TUHKIEN ANALYYSITULOKSET TIIVISTELMÄ Päivämäärä 3.1.2016 Laatinut Valtteri Laine, LUT
LisätiedotLIITE 4. Pintavesitarkkailutuloksia
LIITE 4 Pintavesitarkkailutuloksia Tutkimustodistus Nro VEJV898/2011 4.7.2011 1(2) YMPÄRISTÖLABORATORIO Toivonen Yhtiöt Oy Ruskon jätteenkäsittelykeskuksen pintavesitarkkailu Näytteenottopäivä: 11.5.2011
LisätiedotJÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi
JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi UUSIOMATERIAALIT MAANRAKENNUKSESSA UUMA2-OHJELMA 2013-2017 Tavoite Tavoitteena on saada uusiomateriaalit
LisätiedotHULEVEDEN LAATU HELSINGISSÄ Johanna Airola, Paula Nurmi ja Katja Pellikka Pienvesitapaaminen/Paula Nurmi 1
HULEVEDEN LAATU HELSINGISSÄ Johanna Airola, Paula Nurmi ja Katja Pellikka 1 Tutkimuksen tavoitteet Selvittää huleveden yleistä laatua Helsingissä Arvioida huleveden puhdistustarvetta Vertailla huleveden
LisätiedotLastenruokien vierasaineet
Lastenruokien vierasaineet Liisa Rajakangas Elintarvikeylitarkastaja Maa- ja metsätalousministeriö Asetus Asetuksen (EY) N:o 1881/2006 muutokset Julkaistu virallisessa lehdessä Koskee (EY) N:o 1126/2007
LisätiedotKEMIALLISTEN RISKIEN ARVIOINTI TYÖPAIKALLA -TOIMINTA- MALLI
1(13) Pohjautuu toimintamalliin, jonka Tampereen aluetyöterveyslaitos laati sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamassa hankkeessa Kemiallisten ja fysikaalisten tekijöiden arviointia työpaikoilla. KEMIALLISTEN
LisätiedotNäytenumero Näytetunnus Tunnus Ottopvm. Näytteenottaja Saapunut pvm. Tutkimus alkoi Tutkimus valmis
Tutkimustodistus '1.RA03' Kierros: elo 26.09.2018 Ranuan Infra Oy Keskustie 11 97700 Ranua Tulokset hyväksynyt Hanna Kemppe Laboratoriokemisti 040 704 0528 22569 (26.09.2018), 22570 (21.09.2018), 22571
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 7/13 Päivämäärä Dnro 27.03.2013 731/14/2013 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 15.04.2013 toistaiseksi Muuttaa MMMa lannoitevalmisteista (24/11) liitettä I ja II,
LisätiedotSISÄILMAN VOC- JA FLEC-MITTAUKSET
SISÄILMAN VOC- JA FLEC-MITTAUKSET Ruonalan Koulu Karhuvuorentie 1 48300 Kotka 12.2.2018 Vetotie 3 A FI-01610 Vantaa p. 0306 705 500 www.raksystems.fi Y-tunnus: 0905045-0 Kuntotutkimusraportti 2 Kenttätutkimus
Lisätiedot81 RYHMÄ MUUT EPÄJALOT METALLIT; KERMETIT; NIISTÄ VALMISTETUT TAVARAT
81 RYHMÄ MUUT EPÄJALOT METALLIT; KERMETIT; NIISTÄ VALMISTETUT TAVARAT Alanimikehuomautus 1. Edellä 74 ryhmän 1 huomautusta, jossa määritellään "tangot, profiilit, lanka, levyt, nauhat ja folio", noudatetaan
LisätiedotIHOLAPPUMENETELMÄN TESTAUS IHON METALLIALTISTUMISEN ARVIOIMISEKSI
Pirjo Heikkinen IHOLAPPUMENETELMÄN TESTAUS IHON METALLIALTISTUMISEN ARVIOIMISEKSI Opinnäytetyö Ympäristöteknologia Marraskuu 2011 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 11.11.2011 Tekijä(t) Pirjo Heikkinen
LisätiedotPuolukoiden metallipitoisuuksia Torniossa ja Haaparannalla vuonna 2010
1 Puolukoiden metallipitoisuuksia Torniossa ja Haaparannalla vuonna 2010 Tornion kaupunki 2 Kirjoittaja: ympäristönsuojelusihteeri Kai Virtanen Tornion kaupunki Suensaarenkatu 4 FI-95400 Tornio puh. +358-(0)40-7703239
LisätiedotTyöpaikkojen sisäilman VOCviitearvot
Työpaikkojen sisäilman VOCviitearvot Arja Valtanen, Hanna Hovi ja Tapani Tuomi Työterveyslaitos, työympäristölaboratoriot Orgaanisille yhdisteille säädettyjä pitoisuusarvoja asuin-ja työskentelytilojen
LisätiedotLiitteenä tilakohtainen dokumentti yhdisteiden pitoisuuksista.
TESTAUSSELOSTE 2015-4213 1(5) Tilaaja 2457722-6 Baumedi Oy, Lehto Hannu Lehto Hannu Energiakuja 3 00180 HELSINKI Näytetiedot Näyte Sisäilma VOC Näyte otettu 03.03.2015 Kellonaika 10.37 Vastaanotettu 05.03.2015
LisätiedotRIIHIMÄEN KAUPUNKI KORTTIONMÄEN KAATOPAIKKA YMPÄRISTÖTUTKIMUKSET
Vastaanottaja Riihimäen kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 23.6.2011 Viite 82136875 RIIHIMÄEN KAUPUNKI KORTTIONMÄEN KAATOPAIKKA YMPÄRISTÖTUTKIMUKSET RIIHIMÄEN KAUPUNKI KORTTIONMÄEN KAATOPAIKKA
LisätiedotHengitettävien hiukkasten sisältämien arseenin ja metallien pitoisuusmittaukset Kuopiossa
Hengitettävien hiukkasten sisältämien arseenin ja metallien pitoisuusmittaukset Kuopiossa KUOPION KAUPUNKI Ympäristökeskus Ilmatieteen laitos/ilmanlaadun asiantuntijapalvelut HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN
LisätiedotTALVIVAARA SOTKAMO OY
VESISAMMALTEN METALLIPITOISUUDET 16X170583 5.5.2014 TALVIVAARA SOTKAMO OY Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2013 Osa IVb_4 Vesisammalten metallipitoisuudet Talvivaaran kaivoksen alapuolisten virtavesien
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesi
1 (5) Säkylän kunta Vesihuoltolaitos Rantatie 268 27800 SÄKYLÄ Tilausnro 292956 (90SÄKYLÄ/Verkosto), saapunut 6.6.2017, näytteet otettu 6.6.2017 Näytteenottaja: Jari Rakkolainen NÄYTTEET Lab.nro Näytteen
LisätiedotArseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet
Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Sisältö Faktat Arseenin esiintyminen kallioperässä ja pohjavedessä Mitä pitää mitata ja milloin? Arseenipitoisuuden
LisätiedotMitkä ovat merkityksellisiä työperäisiä kemikaaliriskejä?
Mitkä ovat merkityksellisiä työperäisiä kemikaaliriskejä? Kyösti Louhelainen, Tiina Santonen, Sanni Uuksulainen, Anja Saalo, Eija-Riitta Hyytinen Työ ja terveys Suomessa 2012 Työ ja terveys Suomessa 2012
LisätiedotTALVIVAARA SOTKAMO OY
JÄTEJAKEIDEN TARKKAILU 2012 16WWE0993 25.3.2013 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2012 Osa V Jätejakeiden tarkkailu Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2012 Osa V Jätejakeiden tarkkailu
LisätiedotTyöterveyslaitoksen työhygieeniset asiantuntijapalvelut
LIITU päivä 4.5.2006 Työterveyslaitoksen työhygieeniset asiantuntijapalvelut Markku Linnainmaa, FT, dos., laboratoriopäällikkö Työterveyslaitos, työhygienian ja toksikologian laboratorio Työterveyslaitos
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesi Menetelmän nimi ja tutkimuslaitos (suluissa) *E.coli
TESTAUSSELOSTE Talousvesi 18.3.2019 19-5061 #1 3 (5) MENETELMÄTIEDOT Määritys Menetelmän nimi ja tutkimuslaitos (suluissa) *E.coli SFS 3016:2011 (TL25) *Koliformiset bakteerit SFS 3016:2011 (TL25) Ulkonäkö
LisätiedotTutkimusraportti KUOPION ENERGIA OY Snellmaninkatu 25, KUOPIO Maaperän pilaantuneisuustutkimus
Tutkimusraportti 101005340-019 19.6.2017 KUOPION ENERGIA OY Snellmaninkatu 25, KUOPIO Maaperän pilaantuneisuustutkimus 1 Esipuhe Pöyry Finland Oy on Kuopion Energia Oy:n toimeksiannosta tehnyt maaperän
LisätiedotTuhkan sisältämät haitalliset kemialliset aineet ja mineraalit - Altistuminen ja torjunta. Loppuraportti työsuojelurahastolle
Tuhkan sisältämät haitalliset kemialliset aineet ja mineraalit - Altistuminen ja torjunta Loppuraportti työsuojelurahastolle Työterveyslaitos Kuopio/Oulu/Helsinki 211 TUHKAN SISÄLTÄMÄT HAITALLISET KEMIALLISET
Lisätiedot