Salon Kuuloyhdistys ry. Jäsentiedote 3/ vuotisnumero

Transkriptio

1 Säilytä tiedote seuraavan tiedotteen tuloon saakka. Salon Kuuloyhdistys ry [Herätä lukijan kiinnostus asiaasi kuvaavalla lainauksella tekstin alussa. Voit sijoittaa tekstilaatikon mihin tahansa paikkaan sivulla vetämällä sitä.] Sisällysluettelo Loppuvuoden toiminta Tiedotustilaisuus kaikille kuuloasioista kiinnostuneille!... 4 Kuulolähipalveluajat loppuvuonna Kutsu jäsenille yhdistyksen 40-vuotisjuhlaan... 5 Hallitus... 7 Yhdistyksen puheenjohtajan tervehdys... 9 Salon kaupungin tervehdys... 9 Hyvät Salon Kuuloyhdistyksen jäsenet, Salon seurakunta onnittelee syksyllä 40 vuotta täyttävää Salon Kuuloyhdistystä! Kuuloyhdistyksen historia lyhyesti RAIMO KOSKINEN toiminnan käynnistäjä RANTAPIRTTI kesän kohokohta Matkat ja retket Tulevia jo tiedossa olevia matkoja Jäsenyys Jäsenetuja nykyisille ja liittyville jäsenille Sääntömääräinen syyskokous pidetään [Sijoita lähde tähän.] Kuuloliitto ry täytti 85 vuotta Yhdistyksemme esitteli toimintaansa Salon torilla. Seija, Eero ja Anne ovat valmiina kertomaan yhdistyksen toiminnasta. Jäsentiedote 3/ vuotisnumero Houtskärin kirkko, kuva Saaristokierrokselta

2 Loppuvuoden toiminta 2015 Kuukausitapaamiset pidetään Salon seurakuntatalossa, Kirkkokatu 6, SA- LO Kahvin hinta on 2. Kerhotilaisuuksissa on myös arvonta, johon arpajaisvoittoja voi lahjoittaa entiseen tapaan. Tulkaa joukolla mukaan tapaamaan muita jäseniä ja kuulemaan hyödyllistä asiaa. Seuratkaa Salonjokilaakson Yhdistykset - palstaa sekä Kaupunkitiedotetta, niistä löydät tietoa kerhoistamme ja muustakin toiminnastamme. Tiedotustilaisuus kaikille kuuloasioista kiinnostuneille! Kuulon heikkenemisen vaikutukset arjessa. Salon Kuuloyhdistys ry esittelee toimintaansa Aika: torstaina klo 13. Paikka: Salon kaupungintalon valtuustosali Tammi Vieraana psykologi Pirkko Lahti Kaikki ovat tervetulleita! Pvm klo Paikka Ohjelma Ma 7.9. To Ma Seurakuntatalo, Kirkkokatu 6 13:00 Valtuustosali Tammi, kaupungintalo 13:00 Seurakuntatalo, Kirkkokatu 6 Syyskausi alkaa Vieraana pastori Liisi Kärkkäinen ja Pelastuslaitokselta Erik Virtanen. Virtasen aihe Kodin turvallisuus. Tiedotustilaisuus: Kuulon heikkenemisen vaikutukset arjessa. Tarkemmin seuraavalla sivulla. Vieraana Salon sairaalan kuulontutkijat (audionomit) Kuulolähipalvelu on kaikille avointa ja maksutonta. Toteutukseen osallistuvat yhdistyksen vapaaehtoiset. He pyrkivät tukemaan ja neuvomaan kuuloon liittyvissä kysymyksissä, ohjaamaan tarvittaessa eri palveluiden piiriin sekä avustamaan tarvittaessa kuulokojeen korvakappaleen puhdistamisessa ja letkun vaihdossa. Myynnissä on kuulokojeen paristoja ja puhdistustarvikkeita sekä adresseja. Palvelu tarjotaan Salon SY- TY:n toimitiloissa olevassa Yhdistystoimistossa, Helsingintie 6. Tervetuloa! Su Ma Ma *) Seurakuntatalo, Kirkkokatu Seurakuntatalo, Kirkkokatu Sytyn Sali, Helsingintie 6 Yhdistyksen 40-vuotisjuhla *) *) tarkemmin sivulla 6 Vieraana muistikoordinaattori Kaisa Niinistö (Salon kaupunki) Syyskokous, kts. takasivu Kuulolähipalveluajat loppuvuonna 2015 Kuukausi Päivä Klo Syyskuu maanantai 21. päivä Lokakuu maanantai 19. päivä Marraskuu maanantai 16. päivä Ma Seurakuntatalo, Kirkkokatu 6 Joulujuhla Jäsenasioissa voit ottaa yhteyttä Anne Nummeen, puhelin , s-posti: anne.nummi@hotmail.fi Jäsentiedotetta koskevaa palautetta ja toivomuksia voit toimittaa yhdistyksen sihteerille Pentti Laitalalle, puhelinnumero , s-posti: pentti.laitala@gmail.com 3 4

3 Kutsu jäsenille yhdistyksen 40-vuotisjuhlaan Aika, sunnuntaina Paikka: Seurakuntatalo, Kirkkokatu 6, Salo Onnittelujen vastaanotto klo ruokailu: kermainen lohikeitto kahvi + täytekakku OHJELMA, alkaen klo 13 Toivotaan, toivotaan, toivotaan Tervehdyspuhe varapuheenjohtaja Ulla Virtanen Musiikkia viululla Elina Kivelä 40 vuotta kuulonhuoltoa, yhdistyksen puheenjohtaja Eero Törmä Tervehdykset Salon kaupunki: kaupungin hallituksen pj Annika Viitanen Kuuloliitto ry: hallituksen puheenjohtaja Eija Isaksson Salon srk: kirkkoherra Timo Hukka Salon Syty: hallituksen puheenjohtaja Ilmoittautumiset mennessä ruokailun vuoksi: Eero Törmä, tai sähköpostilla: trmeero@gmail.com Voit ilmoittautua myös syys- tai lokakuun kuukausitapaamisessa Mahdolliset muistamiset: Salon Kuuloyhdistys ry FI Juhlapuhe: Pekka Lapinleimu, toiminnanjohtaja, Kuuloliitto ry Lausuntaa Elina Kivelä Ansiomerkit, Kuuloliiton viirit ja kukitukset Pekka Lapinleimu, Eija Isaksson ja Eero Törmä Vapaa sana Päätössanat: Yhdistyksemme jäsen, kaupunginvaltuutettu Marjatta Halkilahti Varsinaissuomalaisten laulu 5 6

4 Hallitus Kesäkuun alussa pidetyssä yhdistyksen ylimääräisessä yleisessä kokouksessa yhdistyksen hallituksen puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Eero Törmä loppuvuodeksi Puheenjohtajan paikka vapautui, kun Kari U. Sainio joutui eroamaan Yhdistyksen syyskokous pidetään (kts. ilmoitus takasivulla). Kokouksessa valitaan mm. puheenjohtaja seuraavaksi toimintakaudeksi. Salon Kuuloyhdistys ry:n hallitus Nimi Tehtävä Puhelin Sähköposti Eero Törmä Ulla Virtanen Hallituksen puheenjohtaja Hallituksen jäsen, varapuheenjohtaja Seija Laakso Hallituksen jäsen Pentti Laitala Anne Nummi Irmeli Väinölä Hallituksen jäsen, sihteeri Hallituksen jäsen, Jäsenasioiden hoitaja Hallituksen jäsen, retket/matkat Senja Hussi Hallituksen varajäsen Leila Lehtiniitty Hallituksen varajäsen

5 Yhdistyksen puheenjohtajan tervehdys Se, että kuulee, on monille meistä itsestäänselvyys! Me Salon Kuuloyhdistyksessä tiedämme, että kanssaihmisissämme on paljon niitä, joiden arkielämää tuon itsestäänselvyyden puute on hankaloittanut. Kun on alkanut havaita tilanteita, joissa toisen puheesta ei saa selvää, on oikea aika lähteä selvittämään syytä siihen. Salon Kuuloyhdistys on jo 40 vuoden ajan tarjonnut paikan, josta saa tietoa, opastusta, vertaistukea ja virkistystä, kun huonosta kuulosta on arkipäivän eri tilanteissa haittaa. Hyvä jäsentiedotteen lukija! Jos et vielä ole yhdistyksemme jäsen, mutta asia jollakin tavalla sinua koskettaa, niin tule rohkeasti mukaan yhdistyksemme toimintaan. Porukalla näiden asioiden pohdiskelu on mukavampaa kuin yksin! Eero Törmä Salon kaupungin tervehdys Vaikka Suomi on monella mittarilla mitattuna monia muita maita tasaarvoisempi, on meilläkin jatkuva tarve tuoda esille ja nostaa julkiseen keskusteluun kansalaisten erilaisia tarpeita, joiden taustalla voi esimerkiksi olla sairaus tai vamma. Suomea on luonnehdittu yhdistysten maaksi ja niinpä julkisen keskustelun avaajina toimivatkin hyvin usein yhdistykset niin paikallisella kuin valtakunnallisella tasolla. Antti Rantakokko Kuva: Jarno Lindholm Salon Kuuloyhdistyksen, samoin kuin kuuloyhdistysten kattojärjestön, Suomen Kuuloliiton tavoitteena on kuulovammaisille esteetön ja saavutettava yh- teiskunta. Yhteiskuntamme muuttuu sekä monimutkaistuu kovaa vauhtia, joten edunvalvonnankin pitää kohdistua yhä useammalle taholle. Myös valmisteilla oleva sote-uudistus edellyttää aktiivista edunvalvontaa niin yhdistyksiltä kuin kaupungiltakin. Toisaalta muuttuvan yhteiskunnan erilaiset teknologiat ovat myös mahdollisuus, kun etsitään ratkaisuja esteettömyyden ja saavutettavuuden toteuttamiseksi. Monen sosiaali- ja terveysalan kansalaisyhdistyksen toiminnan toinen kulmakivi on vertaistoiminta. Toiminta voi olla yhdessä kokemista ja tekemistä tai se voi luottamuksellisia keskusteluja vaikeassa elämäntilanteessa tukea, jonka arvoa ei voi edes mitata. Salon kaupungin puolesta haluan kiittää Salon Kuuloyhdistystä arvokkaasta työstänne salolaisten hyväksi ja toivottaa yhdistyksellenne mitä parhainta juhlavuotta sekä onnea ja menestystä toiminnallenne myös tulevaisuudessa. Antti Rantakokko Kaupunginjohtaja Hyvät Salon Kuuloyhdistyksen jäsenet, Kuuloliitto juhlii tänä vuonna 85-vuotista taivaltaan. Samalla myös monet yhdistykset juhlistavat omia merkkipäiviään. Kuuloliitossa onkin nyt paljon yhdistyksiä, jotka ovat vastikään täyttäneet 40 vuotta niiden joukossa myös Salon Kuuloyhdistys. Kuulonhuoltoliitto laajeni merkittävästi 1970-luvulla, jolloin valtaosa nykyisistä 84 kuuloyhdistyksestä perustettiin eri puolella Suomea. Yhdistysten merkitys on Kuuloliiton toiminnalle suuri: yhdistykset toteuttavat Kuuloliiton päämääriä ruohonjuuritasolla. Vapaaehtoiset järjestävät monenlaista toimintaa, joka tuo huonokuu- Pekka Lapinleimu Kuva: Patrik Fagerström loisille voimavaroja arkeen. Kuulolähipalvelu vastaa kasvavaan tarpeeseen saada tietoa huonokuuloisuudesta ja ohjausta apuvälineiden käyttöön. 9 10

6 Salon Kuuloyhdistys on yksi aktiivisimpia yhdistyksiämme. Se järjestää vuosittain monenlaisia retkiä ja tapahtumia sekä tarjoaa kuulolähipalvelua. Toivon yhdistyksen jäsenille voimaa ja innostusta jatkaa aktiivista toimintaa huonokuuloisten hyväksi. Lämpimät onnittelut Salon Kuuloyhdistykselle, Pekka Lapinleimu, toiminnanjohtaja Salon seurakunta onnittelee syksyllä 40 vuotta täyttävää Salon Kuuloyhdistystä! Maailma on täynnä ääniä ja me paremmin kuulevat usein unohdamme sen, että lähimmäisemme saattaa kuulla niistä vain osan tai ei pysty erottamaan kaikkea sitä mitä me itse ympäriltämme kuulemme. Normaalikuuloiselle äänten moninaisuus on itsestäänselvyys, emmekä aina edes arvosta sitä, mitä kaikkea kuulemme. Ihminen huomaa usein asioiden tärkeyden vasta, kun menettää sen. Näin diakoniatyöstä vastaavana pastorina kuuntelen paljon ja ajatus kuulon menetyksestä tai radikaalista huononemisesta on pelottava. Miten voisin palvella tehtävässäni, jos en kuulisikaan kaikkea? Kirkkomme on Sanan kirkko ja puhuminen ja kuuleminen ovat oleellinen osa kirkon arkea. Meidän kirkon ammattilaisten pitäisi kyllä huomioida kaikenlaiset kuulijat, mutta liian usein lankeamme ajattelemaan ihmisten kykyjen, aistien ja mahdollisuuksien olevan omiemme kaltaisia. Pyydän siis anteeksi, jos seurakunnassamme ei ole tarpeeksi hyvin huomioitu huonokuuloisten tilannetta. Mutta asia paranee vain, kun erilaisista tarpeista kerrotaan rohkeasti ääneen. Silmät ja korvat ja muutkin aistit ovat tärkeitä, mutta meitä haastetaan katsomaan maailmaa rakkauden silmälaseilla ja kuulemaan myös sydämellä. Meidän tehtävämme on olla silminä, korvina, käsinä ja jalkoina niille lähimmäisille, jotka tarvitsevat apua. Maanpäällä vaeltaessaan ja ihmisiä opettaessaan Jeesus sanoi usein: Kuulkaa ja ymmärtäkää!. Siinä asiassa me paremmin ja huonommin kuulevat olemme tasa-arvoisia, ihan yhtä heikkoja. Onneksi saamme kuitenkin luottaa siihen, että Jumala kuulee kaiken, pienimmänkin huokauksen. Hänelle jokainen on yhtä arvokas ja armosta armahdettu! Anne Sippola Diakoniajohtaja, pastori Salon seurakunta Kuuloyhdistyksen historia lyhyesti Aluksi pitää kiittää yhdistyksellä olleita puheenjohtajia ja sihteereitä siitä, että toimintakertomukset on joka vuosi laadittu ja ne ovat hyvässä järjestyksessä tallessa. Myös 30-vuotishistoriikki on kirjoitettu. Salosta oli vuonna jo 1973 kyselty Kuulonhuoltoliitosta ohjeita toiminnan aloittamiseen. Diakonissa Tuovi Vastela on ollut Salossa kontaktihenkilö, kun Kuulonhuoltoliitosta on syksyllä 1975 tarjottu apua yhdistyksen perustamiseen. Huonokuuloisia oli sitten kutsuttu kokoukseen ja perustamiskokous on pidetty Saapuvilla oli 15 asiasta kiinnostunutta. Puhetta johti Kuulonhuoltoliiton järjestösihteeri Eino Vainio. Salon Kuulonhuoltoyhdistys r.y. on lopullisesti rekisteröity Yhdistyksen toiminnan tarkoitukseksi määriteltiin: Olla kuulovammaisten yhdysside, valvoa heidän parastaan, toimia jäsenten kuntouttamiseksi, kiinnittää yleisön ja viranomaisten huomiota kuulovammaisuuden aiheuttamiin haittoihin ja poistaa niitä, pitää yllä harrastusta omatoimisuuteen ja järjestää virkistystilaisuuksia. Nämä periaatteet ovat yhä voimassa. Valitun hallituksen kiireellisiä ensimmäisiä tehtäviä oli jäsenhankinta, rahallisten avustusten pyytäminen, tiedotustilaisuuksien järjestäminen, ensimmäisten jäsenten kannustaminen omatoimisuuteen ja puskaradion käyttö sen tiedon levittämiseen, että Salossa toimii nyt kuulo-ongelmaisille oma yhdistys. Yhteistyö muiden vammaisyhdistysten kanssa alkoi myös heti. Mm. Mielenterveysyhdistys on ensimmäisiä kumppaneita, kun järjestettiin joulu- ja pääsisäismyyjäisiä. Salon Seurakunta ja Salon kaupunki ovat olleet alusta asti toiminnan tukijoina. Seurakunta on tarjonnut kokoontumistiloja ja hengellistä yhdessäoloa ja Salon kaupunki taas sosiaalitoimen ja terveydenhuollon järjestäjänä on tärkeä yhteistyökumppani. Toimeliaita puheenjohtajia ovat olleet: Raimo Koskinen, Irja Asukas, Keijo Aitio, Ritva Hovila, Terttu Lindgren ja Antti Nummi. Aikaa myöten tiedottaminen on kehittynyt jäsenistön ja suuren yleisönkin suuntaan. Kädessäsi oleva Kuuloyhdistyksen tiedote on monipuolistuneen tietotekniikan ja monistusmahdollisuuksien tuote, jolla toivotaan toiminnan tulevan yleisemminkin tunnetuksi. Jäsenet saavat myös Kuuloviesti lehden

7 Pitkälti samojen ongelmien kanssa painitaan tänäänkin, kuin alkuaikoina. Salon Seurakunta on ollut aina tärkeässä roolissa kokoontumispaikkojen järjestäjänä ja hengellisen toiminnan tuottajana. Ihan ensimmäinen vuosikokous on kuitenkin pidetty Yrittäjäkodissa. Viime vuosien korvaamattomana paikkana on ollut vuodesta 2007 Salon SYTY ja sen toimitilat Helsingintie 6:ssa. Siellä yli 30 yhdistystä tekee yhteistyötä. Jäsenmäärä nousi 100:an tultaessa 1980-luvulle luvun alussa yli 200:n ja siitä vähitellen nykyiseen noin 250:een. Tämä luku on aika pieni, jos ajatellaan väestöpohjaa. Sen perusteelle voidaan arvioida kuulo-ongelmaisia olevan Salossa muutama tuhat. Nuoria ja työssä käyviä ei tahdo saada mukaan! Eläkeikäisistä joka kolmannella on kuulo-ongelmia, joten he ovat varsinainen jäsenkunta. Esimerkiksi kuukausitapaamisiin saapuu noin 70 jäsentä, mikä on mielestämme oikein hyvä tilanne. Tämän päivän toiminta tähtää jäseniin kohdistuvaan neuvontaan. Tämä tapahtuu kuulolähipalvelussa ja kutsumalla kuukausitapaamisten vierailijoiksi terveydenhuollon ja sosiaalitoimen asiantuntijoita. Vertaistuki on tärkeässä osassa, kun jäsenistö eri tavoin kokoontuu yhteen ja pääsee ystävien kanssa keskustelemaan. Lopuksi korostettakoon vielä virkistystoimintaa, joka tapahtuu retkien ja matkojen muodossa. Tänä vuonna, kun me juhlimme 40-vuotista toimintaamme, on Kuuloliitto ehtinyt vastaavasti tehdä valistustyötä 85 vuotta. Salon Kuuloyhdistys esittelikin toimintaa tässä mielessä Salon torilla RAIMO KOSKINEN toiminnan käynnistäjä Optikkomestari Raimo Koskinen on Salo Kuuloyhdistyksen perustajajäsen ja ensimmäinen hallituksen puheenjohtaja. Eero Törmä haastatteli häntä tulevan 40-vuotisjuhlan takia. Raimo Koskinen luovutti keskustelutuokion aikana kaikki hänen hallussaan olleet valokuvat ja dokumentit yhdistyksen arkistoon. Paljolti Raimo Koskisen ansiota on, että ensimmäinen hallitus oli niin toimelias hänen johdollaan, että toiminta Salossa lähti nopeasti käyntiin. Salon Silmälasikeskus oli alkuvuosina yhdistyksen toimistopaikkana. Raimo Koski- sen puheenjohtajuus kesti yli kuusi vuotta( ). Tuona aikana jäsenmäärä nousi jo yli sadan ja toiminta sai vakiintuneet muodot luvulla kuulokojeita ja niihin paristoja myytiin yleisesti silmälasiliikkeissä. Raimo Koskisella ei ollut itsellään kuulon alenemaa, mutta sotaväessä koettu painevamma muistutti häntä tästä mahdollisuudesta ja kiinnostus kuuloasioihin alkoi. Hän oli perehtynyt kuulolaitteisiin jo silloin, kun hän työskenteli Salossa Kelloliike Pesosella. Huumorin pilke silmissään hän kertoi, että kuulolaitteen hankkimista pidettiin häpeällisenä. Asiakas saattoi tulla liikkeeseen hankkimaan kuulolaitetta saman oloisena, kuin joku toinen meni apteekkiin ostamaan kondomipakettia kaulukset pystyssä hiljaa puhuen. Ettei vaan tänäänkin hankintaan liittyisi jonkinlaista häpeän tunnetta. Silmälasien hankinnassa ei tällaista häpeää juuri esiinny. Kuulon apuvälineitä oli yhdistyksen perustamisvuonna 1975 jo myyntiluvan saaneita malleja tarjolla 79 erilaista. Hieno muisto Yhdistykselle on Raimo Koskisen luovuttama pahville piirretty sivukuva korvasta. Siinä on sitten tarkasti kuvattuna se, miten kuulolaite asetetaan korvan taa. Voi vain kuvitella, montako kertaa keskustelu asiakkaan kanssa alkoi tätä kuvaa katsellessa. Kuva on nyt kehystetty ja sille etsitään paikka mahdollisesti SYTY:n tiloista! Kysyttäessä, mikä on hänen päällimmäinen muisto alkuajoilta, tulee vastaus heti: Retket Kuhmoisiin Kuuloliiton Kopolaan! Retkiä oli tehty vuosina 1978, jolloin paluu tapahtui Helsingin ja Linnanmäen kautta ja 1980, jolloin Kopolaan mentiin Porvoon kautta. Osallistujia retkiin oli jo silloin 25 ja 30 jäsentä

8 Raimo Koskisen mielestä tällaisen yhdistyksen tärkein toimintamuoto on vertaistuki, joka estää kuulovammaista eristäytymästä omiin oloihinsa. Tärkeätä on siis sellaisten yhdessäolotapahtumien järjestäminen, missä voi tavata saman ongelman kanssa eläviä. Voi jutella kuulumisista ja ystävystyä niin, että voi tarvittaessa vaikka auttaa huonosti liikkeelle pääseviä tulemaan mukaan. Voi saada tietoa kuulon apuvälineistä ja palveluista, joita tänään on saatavilla. Kaiken kaikkiaan virkistystä leppoisasta toiminnasta. Jäsenhankintaa 1980-luvulla RANTAPIRTTI kesän kohokohta Viitisen kymmentä henkeä saapui Kuuloyhdistyksen perinteisen kesäpäivän viettoon Rantapirtille Lehmijärven rantaan. Tämän kesän ensimmäinen varsinainen kaunis hellepäivä osui juuri oikealle kohdalle sihteeri Pentti Laitala oli varmaankin tehnyt varauksen pilvipalvelun kautta - joku vitsaili! Vietimme hyttysettömän rantapäivän nauttien pullakahveista, harmonikkamusiikista ja laulusta sekä grillimakkaroista. Ketjunheittopeli oli viihdykkeenä. Sauna oli ajoissa lämmitetty ja moni nauttikin sen makoisista löylyistä. Lehmijärven vesi oli lämmennyt koleasta alkukesästä huolimatta jo +21 asteeseen 15 ja niinpä monet menivät uimaan kuka kastamaan talviturkkiaan, kuka oli jo uintikauden aloittanut tätä ennen. Sisälle Rantapirttiin oli asennettu Lions Ladyjen ja Lounaismaan Osuuspankin yhdessä lahjoittama siirrettävä induktiosilmukka. Yhdistys on hankkinut tämän laitteiston langattoman mikrofonin tueksi vielä lisäkaiuttimen. Kun tällainen aparaatti viritetään käyttökuntoon, ei kenenkään tarvitse kärsiä siitä, etteikö kuulisi mistä puhutaan! Koko 40-vuotisen historiansa aikana Kuuloyhdistys on järjestänyt joka kesä jäsenilleen virkistys-päivän. Toimintakertomuksista ilmenee, että alkuvuosina on pidetty viikonloppuleiriä usein Leirisalossa, on oltu Kesä- Angelassa, joskus taas jonkun jäsenen kesämökillä. On tehty jopa muutaman päivän pituinen kesäretki sisä- Suomeen. Toimintakertomuksista ilmenee, että ensimmäinen kesäpäivän vietto Salon Kansalaisopiston Oppilaskunnan Rantapirtillä Lehmijärvellä tapahtui heinäkuun alussa Paikka koettiin niin hyväksi ja toimivaksi, että siellä on vietetty kesäpäivää yhdenjaksoisesti nyt yli 30 kertaa! Yllätysohjelmanumerona tänä kesänä oli yhteislauluna komeasti harmonikan ja solistin avustuksella laulettu Tinnitus-tango. Sä kuulut päivään jokaiseen on vanha tuttu iskelmä, joka mm. Eino Grön on levyttänyt. Laulun sanoista vain sana riemun sai muodon riesan ja sana kauneuden vaihdettiin kauheudeksi! Muutoin sanat osuvat täydellisesti tinnituksesta kärsivän ajatuksiin. 16

9 Arpajaisten jälkeen bussi lähti takaisin kohti Saloa, vaikka juttelemista ystävien ja tuttujen kanssa olisi tietysti vielä riittänyt. Tämä yhdessäolo ystävien kanssa on yhdistyksen toiminnassa aivan keskeistä. Matkat ja retket Yksi keskeisistä Yhdistyksen toimintamuodoista on tuottaa kuulo-ongelmista kärsiville virkistystä eri tavoin. Koko 40-vuotisen toiminnan ajan on alusta lähtien tehty kotimaassa yhden tai useamman päivän pituisia matkoja ja retkiä. Jäsenmäärän karttuessa on voitu tehdä matka oman yhdistyksen kesken. Poissuljettu vaihtoehto ei se ole nykyäänkään, että matka tehdään jonkin toisen yhdistyksen kanssa yhteistyössä. Kuva Ahvenenmaan matkalta v Matkojen järjestäminen vaatii tietysti vetäjän. Kuuloyhdistyksessä on hyvin taitava ja tarmokas Irmeli Väinölä retkien ja matkojen suunnittelijana ja toteuttajana. Hänen tavoitteenaan on, että matkalaiset ajattelisivat kotiin palatessaan: Olipa mukava kun lähdin mukaan! Kun lukee toimintakertomuksia vv , olisi helpompi luetella missä ei ole käyty, kuin tehdä kohteista luettelo. Matkakohteita on ollut mm. Hiidenlinnasta Vanhaan Valamoon, Ähtäristä Kuusamoon, Ahvenanmaalta Kolille, Kultarannasta Tuusulan taiteilijakoteihin, Valkeasta talosta Kopolaan, Heurekasta Eurajoelle, Rahamuseosta Diakonissalaitokselle, Tuorlasta Lehmirantaan jne. jne. Matkoja on ulotettu jopa Viroon hotelliyöpymisin. Mutta 200 kilometrin kehän sisäpuoli on tarjonnut aina riittävästi uusia mielenkiintoisia käyntikohteita lyhemmille matkoille. Mielenkiintoisia kohteita löytyy yllättävänkin läheltä, esim. Mathildedal. Oma matkatyyppinsä on laivaristeily. Niitä on tehty etenkin Tallinnaan. Laivayhtiöt ovat tarjonneet edullisella hinnalla ryhmämatkoja alkuviikon päivinä. Todettakoon tässä, että matkat ja retket ovat lähtijälle omalla kustannuksella tapahtuvia. Arkistossa olevista valokuvista suurin osa on retkillä otettuja ryhmäkuvia. Usein ryhmä on asettunut bussin eteen ryhmäkuvaan! Tämä kuvastaa sitä, miten mieluista on päästä porukan mukaan matkaan, kun se on valmiiksi hyvin järjestetty. Kuva on näpätty muistoksi myöhempää muistelua varten. Kuva saaristokierrokselta 2015 Tulevia jo tiedossa olevia matkoja Teatterimatka lauantaina 28.11, klo bussilla Turkuun Salon Torilta. Kulttuuritehdas Manillassa klo 16 Turun Kaupunginteatterin ja Aurinkobaletin yhteistyönä koko perheen (yli 6 vuotiaille) joulusatu Saiturin joulu. Liput: aikuiset 35, eläkeläiset ja jäsenet 30, opiskelijat ja koululaiset 25 sisältävät myös kuljetuksen. Lippuvaraukset Irmeli Väinölälle viim.25.10, se on myös maksujen eräpäivä yhdistyksen matkatilille FI Ystävänpäivänä tehdään taas perinteinen päiväretki

10 Hyödyllisiä yhteystietoja TYKS Tyks, U-sairaala (rakennus 3), A-sisäänkäynti, K-kerros, Kiinamyllynkatu 4 8, Turku Kuulovammaiset ja kuurot aikuiset: Kuntoutusohjaaja Oona Saine, puh ja Ajanvaraus Salon aluesairaala Salon aluesairaala, Ensiavun sisäänkäynti, 2. krs, Sairaalantie 9, Salo. Aukioloajat: Ma pe klo Puhelin: poliklinikka: , , , ajanvaraus (ma - pe klo ): Postiosoite: Sairaalantie 9, Salo Tallinnaa Viru Hotellin katolta katsottuna. Alla ryhmäkuva on otettu erään tallinnalaisen museon luona. Kuvat yhdistyksen Tallinnan matkalta Salon aluesairaalan kuulonhuolto Salon Aluesairaalan kuulonhuoltopalvelut kuulontutkimus, kuulokojesovitus, kuulokojehuolto, korvakappalemallinotto, neuvonta ja ohjaus, kuulonapuvälineiden järjestäminen Puhelinaika maanantaista torstaihin klo Puhelinnumero: TYKS/Kuulokeskus Tyks, U-sairaala (rakennus 3), A-sisäänkäynti, K-kerros, Kiinamyllynkatu 4 8, Turku. Aukioloajat: Ma to klo , Pe klo Ajanvaraus ja tiedustelut: : ma pe klo ja Kuulokojeasiat: : ma pe klo Korvakappale- ja apuvälineongelmat: : ma pe klo Kuurojen tekstiviestipalvelu: Numerossa Postiosoite: PL 52, Turku Kuuloliitto Neuvontapuhelin, (09) tai info@kuuloliitto.fi Palvelee maanantaisin klo 9-15 Aluetyöntekijä Lounais-Suomessa: Krista Heiniö, kuntoutussihteeri Hämeenkatu 13 B, Tampere, p. (03) , Mehiläinen Salo Ajanvaraus Mehiläinen Salo Mehiläisessä pitää vastaanottoa kuulontutkija Päivi Matti Sallab Salo, Ajanvaraus (02)

11 Terveystalo Salo, Ajanvaraus Sairaala Neo Salo, Ajanvaraus Jäsenyys Mikäli et ole vielä yhdistyksemme jäsen, liittyminen hoituu kätevästi: kuukausitapaamisissa tai kuulolähipalvelussa ilmoittamalla siitä jäsenasioidenhoitajalle: Anne Nummi, , sähköposti: Kuuloliiton www-sivuilta löytyvällä liittymislomakkeella Salon Syty ry:n aulassa olevasta Kuuloyhdistyksen hyllystä löytyvällä liittymislomakkeella. Syty löytyy osoitteesta Helsingintie 6, Salo tai voit ilmoittaa halukkuutesi liittyä jäseneksi kenelle tahansa hallituksen jäsenistä. jäsenmaksu 2015: varsinainen jäsen 20, perhejäsen 10, nuorisojäsen 10, liitännäisjäsen 5. Jäsenetuja nykyisille ja liittyville jäsenille Saat kuulolaitteen paristoja jäsenhintaan. Saat 6 kertaa vuodessa ilmestyvän Kuuloviesti-lehden 30 prosentin alennus Otavamedian lehdistä prosentin alennus Instrumentariumin ja Nissenin tuotteista Alle 30-vuotiaille eurooppalainen nuorisokortti Pääset yöpymään kiinteään jäsenhintaan Naantalin Kylpylän Sviittihotellin tai Sunborn Yacht Hotellin Deluxe-tason huoneissa. Etu ei ole voimassa aattoina, juhlapyhinä eikä heinäkuussa Naantalin tai Ruissalon sauna- ja allasosaston käyttö: 9 euroa/henkilö (ei majoittuville, normaalihinta 14/17 eur) lapset 7 eur, alle 4 v. veloituksetta. Jäsenenä pääset hyödyntämään yhdistyksen palveluita ja toimintaa. Yhdistykset tarjoavat jäsenille monipuolista virkistystoimintaa ja vertaisseuraa: retkiä, tapahtumia, tukea ja neuvontaa sekä jäsentapaamisia. Yhdistyksen jäsenenä pääset vaikuttamaan huonokuuloisille tärkeisiin asioihin Myös yhdistyksen matkojen ja retkien osalta jäsenyys huomioidaan hinnan alennuksena matkan kohteesta ja hinnasta riippuen. Jäseneksi ovat tervetulleita kaikki kuulon huollosta kiinnostuneet! 21 22

12 Salon Kuuloyhdistys ry Sääntömääräinen syyskokous pidetään SYTY:n Salissa, Helsingintie 6, Salo (huomioi paikka) maanantaina klo Kokouksessa käsitellään sääntöjen 13 määräämät asiat Kahvitarjoilu. TERVETULOA! Hallitus Salon Kuuloyhdistys netissä: