HELSINGIN HUONOKUULOISET ry. S Ä Ä N N Ö T

Transkriptio

1 Nämä säännöt on hyväksytty yhdistyksen vuosikokouksessa , vahvistettu Kuulonhuoltoliiton liittovaltuuston kokouksessa , sekä merkitty Yhdistysrekisteriin HELSINGIN HUONOKUULOISET ry. S Ä Ä N N Ö T YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1. Yhdistyksen nimi on Helsingin Huonokuuloiset ry., ja sen kotipaikka ja toimintaalue on Helsingin kaupunki. Yhdistys kuuluu jäsenyhdistyksenä Kuulonhuoltoliitto ry:een, jota näissä säännöissä sanotaan liitoksi, sen kokousta liittokokoukseksi ja valtuustoa liittovaltuustoksi. Yhteistyöelimenä toimii kuulonhuoltopiiri, jota näissä säännöissä sanotaan piiriksi. TARKOITUS JA TOIMINTAMUODOT 2. Yhdistys on toiminta-alueensa kuulovammaisten yhdysside ja sen tarkoituksena on 1. toimia alueensa kuulovammaisten, erityisesti huonokuuloisten ja kuuroutuneiden etu- ja palvelujärjestönä, 2. tukea ja rohkaista kuulovammaisia täyden yhteiskunnallisen osallistumisen ja tasa-arvon saavuttamisessa, 3. kiinnittää yleisön ja viranomaisten huomio kuulovamman aiheuttamiin haittoihin niiden vähentämiseksi, 4. aktivoida kuulovammaisia omatoimisuuteen ja pitää vireillä heidän harrastustoimintaansa ja 5. ylläpitää hengellistä toimintaa kuulovammaisten keskuudessa. 3. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys voi: 1. järjestää jäsentensä yhteenkuuluvuuden lisäämiseksi kokoontumistilaisuuksia kuten illanviettoja, opintokerhoja, retkiä sekä virkistys- ja harrastustoimintaa, A

2 2. järjestää kuntoutus-, neuvonta- ja koulutustilaisuuksia sekä harjoittaa apuvälinepalvelua jäsentensä keskuudessa voittoa tavoittelematta, 3. tekee esityksiä ja aloitteita viranomaisille ja muille päättäjille kuulovamman aiheuttamien haittojen vähentämiseksi, 4. toimii yhteistyössä alueen kunnallisten ja seurakunnallisten viranomaisten sekä järjestöjen kanssa, 5. tiedottaa yhdistyksen toiminnasta ja kuulovammaisuudesta, 6. aktivoi alueensa kuulovammaisia mukaan yhdistystoimintaan, 7. järjestää liikunta-, kulttuuri- ja nuorisotoimintaa jäsenilleen ja alueensa kuulovammaisille, 8. järjestää hengellisiä tilaisuuksia ja pyrkii vaikuttamaan hengellisen toiminnan ja diakoniatyön kehittämiseen, 9. perustaa tarvittaessa rekisteröimättömiä kuuroutuneiden, nuorten tai muita kerhoja jäsentensä toimintamahdollisuuksien lisäämiseksi. 4. Toimintansa tukemiseksi yhdistys on oikeutettu jäsentensä maksamien jäsenmaksujen ja julkisten avustusten lisäksi: 1. vastaanottamaan lahjoituksia, avustuksia, testamentteja sekä määrätarkoituksiin annettuja varoja ja omaisuutta, 2. perustamaan erityisiä rahastoja, 3. omistamaan kiinteätä ja irtainta omaisuutta sekä arvopapereita, 4. järjestämään arpajaisia, myyjäisiä ja rahankeräyksiä hankittuaan siihen tarvittaessa asianomaisen luvan. JÄSENET 5. Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja haluaa edistää sen toimintaa. Jäseneksi hyväksymisestä päättää yhdistyksen hallitus. 6. Näiden sääntöjen voimaantullessa jo saavutetut jäsenoikeudet kuitenkin säilyvät. 7. Kunniajäseneksi yhdistyksen vuosikokous voi kutsua hallituksen ehdotuksesta henkilön, joka on erityisesti ansioitunut yhdistyksen tarkoitusperien toteuttamisessa. Kunniajäsen on jäsenmaksusta vapaa. 8. Jäsen maksaa yhdistyksen vuosikokouksen vahvistaman jäsenmaksun. Samaan perheeseen kuuluvalle muulle jäsenelle voidaan vahvistaa alempi jäsenmaksu. Alempi jäsenmaksu voidaan vahvistaa myös liitännäisjäsenelle, joka maksaa täyden jäsenmaksun muulle liiton jäsenyhdistykselle, mutta haluaa olla myös yhdistyksen jäsen. 9. Kannattajajäseneksi yhdistykseen voi hallitus hyväksyä oikeustoimikelpoiset yhteisöt sekä yksityiset henkilöt, jotka haluavat tukea yhdistyksen toimintaa sekä maksavat vuosikokouksen vahvistaman vuotuisen B

3 kannattajajäsenmaksun. Kannattajajäsenellä ei ole äänivaltaa yhdistyksen asioissa. 10. Yhdistyksen liitolle maksettavan jäsenmaksun määrää liittovaltuusto. 11. Jäsen, joka toimii yhdistyksen sääntöjen ja hengen vastaisesti tai rikkoo kokouksen päätöksiä, voidaan hallituksen vähintään 2/3 kannattamalla päätöksellä merkitä yhdistyksestä erotetuksi. Jäsenelle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen erottamispäätöstä. Päätöksestä voi asianomainen valittaa kirjallisesti 30 päivän kuluessa siitä tiedon saatuaan seuraavalle yhdistyksen kokoukselle. YHDISTYKSEN KOKOUKSET 12. Yhdistyksen kokouksia ovat vuosi- ja ylimääräiset kokoukset. Yhdistyksen vuosikokous pidetään helmikuun aikana. Yhdistyksen kokouksen avaa hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja tai heidän kummankin estyneenä ollessa joku hallituksen jäsenistä. 13. Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. Kokouksen avaus. 2. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 3. Kokouksen järjestäytyminen: - kokouksen puheenjohtajan, - kokouksen sihteerin, - kahden pöytäkirjantarkistajan, - kahden ääntenlaskijan ja - muiden kokouksessa tarvittavien toimihenkilöiden valitseminen. 4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys. 5. Käsitellään hallituksen laatima toimintakertomus edelliseltä toimintavuodelta ja päätetään siitä. 6. Käsitellään tilinpäätös ja tilintarkastajien kertomus edelliseltä toimintavuodelta. 7. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle. 8. Valitaan vuodeksi yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja, joka toimii myös yhdistyksen puheenjohtajana. 9. Valitaan kaksivuotiskaudeksi yhdistyksen hallitukseen 4 jäsentä erovuoroisten tilalle. 10. Valitaan vuodeksi kaksi tilintarkastajaa ja heidän varamiehensä. 11. Käsitellään hallituksen ehdotus vuoden toimintasuunnitelmaksi. 12. Asetetaan tarvittavat toimikunnat ja valitaan niihin jäsenet. 13. Määrätään jäsenmaksujen suuruus kuluvalle toimintavuodelle. 14. Käsitellään hallituksen ehdotus kuluvan toimintavuoden talousarvioksi. C

4 15. Päätetään seuraavan vuoden kokousten koollekutsumistavasta 15. :n määräämissä rajoissa. 16. Käsitellään yhdistyksen esitykset liitolle ja/tai piirille. 17. Valitaan liittokokousvuonna edustajat liittokokoukseen ja mahdollisiin ylimääräisiin kokouksiin ja päätetään heidän matka- ja majoituskorvauksensa. 18. Nimetään liittokokousvuonna yhdistyksen ehdokkaat liittovaltuuston varsinaisiksi ja varajäseniksi, sekä mahdolliset ehdokkaat liittohallitukseen. 19. Käsitellään muut mahdolliset asiat. 20. Kokouksen päättäminen. 14. Yhdistyksen ylimääräisiä kokouksia pidetään, jos hallitus katsoo ne tarpeellisiksi tai jos vähintään kymmenesosa yhdistyksen jäsenistä sitä kirjallisesti hallitukselta vaatii nimetyn asian käsittelyä varten. 15. Ilmoitus yhdistyksen kokouksen ajasta ja paikasta sekä siinä käsiteltävistä asioista on kirjallisesti toimitettava kaikille yhdistyksen jäsenille tai ilmoitus on julkaistava liiton jäsenlehdessä tai yhdistyksen toimialueen eniten levinneessä sanoma- tai paikallislehdessä vähintään viikkoa ennen kokousta. 16. Kokouksissa asiat ratkaistaan yleensä avoimella äänestyksellä ja päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä, ellei näissä säännöissä ole toisaalla toisin sanottu. Vain henkilövaaleissa voidaan käyttää suljettua äänestystä sitä vaadittaessa. Jos äänet menevät tasan, ratkaisee tuloksen avoimessa äänestyksessä se mielipide, johon puheenjohtaja on äänestyksessä yhtynyt ja henkilövaalissa arpa. YHDISTYKSEN HALLITUS 17. Yhdistyksen hallituksen jäseniä ovat vuosikokouksen vuodeksi kerrallaan valitsema puheenjohtaja, joka toimii myös yhdistyksen puheenjohtajana, sekä kahdeksan kahdeksi vuodeksi kerrallaan valittua jäsentä. Hallituksen jäsenistä on puolet vuosittain vuorotellen erovuorossa. Erovuoro määrätään ensimmäisellä kerralla arvalla. Erovuoroinen jäsen voidaan valita uudelleen hallitukseen. Jos hallituksen jäsen joutuu eroamaan tai kuolee kesken toimikauttaan, valitsee lähinnä seuraava yhdistyksen kokous hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi uuden hallituksen jäsenen. 18. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, joka on samalla yhdistyksen varapuheenjohtaja ja joka toimii puheenjohtajana varsinaisen puheenjohtajan estyneenä ollessa, sihteerin, rahastonhoitajan ja tarpeen mukaan muitakin toimihenkilöitä. Hallitus nimeää yhdistyksen edustajat piirin elimiin. Erinäisiä tehtäviä varten hallitus on oikeutettu hyväksytyn talousarvion rajoissa palkkaamaan henkilöitä, joiden toimintaohjeet antaa hallitus. Hallitus nimeää avukseen työryhmiä ja toimikuntia. D

5 19. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta ja on päätösvaltainen, kun kokouskutsu on kaikille hallituksen jäsenille toimitettu ja kokouksessa on puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi yli puolet hallituksen jäsenistä läsnä. 20. Asiat ratkaistaan hallituksessa 16. :n mukaisesti. 21. Hallitus kokonaisuudessaan on vastuussa yhdistyksen toiminnasta ja taloudenhoidosta. NIMEN KIRJOITTAMINEN 22. Yhdistyksen nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja jompikumpi yhdessä sihteerin, rahastonhoitajan tai hallituksen siihen määräämän hallituksen jäsenen kanssa. 23. Puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja hyväksyy laskut ja antaa maksumääräykset, ellei yhdistyksen hallitus toisin päätä. TILIT 24. Yhdistyksen toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi. 25. Päätetyt tilit ja toimintakertomus jätetään tilintarkastajien tarkastettavaksi viimeistään kolme viikkoa ennen vuosikokousta. 26. Tilintarkastajien on annettava tilintarkastuskertomuksensa viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta. ERITYISET SÄÄNNÖKSET 27. Näitä sääntöjä voidaan muuttaa yhdistyksen kokouksessa, jos siitä on 15. :n mukaisessa kokouskutsussa erikseen mainittu. Muutosehdotus on hyväksytty, kun se on kokouksessa saanut vähintään 2/3 annetuista äänistä. Muutosehdotuksia voivat tehdä sekä hallitus että yksityiset jäsenet. Hallituksen ulkopuolelta tulevat muutosehdotukset on perusteluineen kirjallisesti jätettävä hallitukselle vähintään kolmea kuukautta ennen yhdistyksen kokousta. 28. Sääntöjen muutokset alistetaan liittovaltuuston vahvistettavaksi ja ne on sen jälkeen merkittävä yhdistysrekisteriin. 29. Kysymys yhdistyksen purkamisesta on käsiteltävä kahdessa yhdistyksen kokouksessa, joiden väliä on vähintään kaksi kuukautta ja joista toinen on vuosikokous. Purkamisen puolesta on annettava vähintään 3/4 annetuista äänistä. Yhdistyksen arkisto, rahavarat ja muu omaisuus siirtyvät liiton käytettäväksi sen sääntöjen mukaisesti yhdistyksen toiminta-alueen kuulovammaisten hyväksi. E