MUSEOTIL ASTO 2014 Finnish Museum Statistics

Transkriptio

1 MUSEOTIL ASTO 2014 Finnish Museum Statistics

2 MUSEOTIL ASTO 2014 Finnish Museum Statistics Museotilasto / Finnish Museum Statistics 2014 Toinen korjattu versio Toimitus / Edited by Aura Kivilaakso, Annimari Laakkonen, Eija Liukkonen ja Tapani Sainio Taitto / Layout by Antero Airos Painotyö / Printed at Multiprint 2015 ISSN (Painettu / Printed) ISSN (Verkkojulkaisu / Online) Museovirasto / National Board of Antiquities 2015 Viittaaminen Museotilastoon Museotilasto 2014 ISSN (Painettu) ISSN (Verkkojulkaisu) Helsinki: Museovirasto, [viitattu: ]. Saantitapa:

3 SISÄLLYS Lukijalle Suomen museot Museotilaston laatiminen...4 Ammatillisesti hoidettujen museoiden lukumäärä...4 Museokohteiden lukumäärä...5 Museoiden omistus Museotoiminnan rahoitus....7 Valtion rahoitusosuus...7 Kuntien rahoitusosuus...7 Museoiden omatoiminen tuotto....8 Muu rahoitus...8 Valtionosuuden piirissä olevat museot Museotoiminnan menot Museoiden henkilöstöresurssit...12 Henkilötyövuodet...12 Vapaaehtoistyö museoissa...13 Muu työpanos Museokäynnit...15 Museokäynnit maakunnittain...16 Museokäynnit museoryhmittäin Päiväkoti-, koululais- ja opiskelijaryhmien käynnit...18 Ulkomaalaisten käynnit...19 Asiantuntijapalvelu- ja käynnit...19 Avoinnaolo...19 Sisäänpääsy Opastukset, työpajat ja tapahtumat...21 Näyttelyopastukset...21 Työpajat Muut tapahtumat Kokoelmat...22 Kokoelmahankintamenot Kokoelmien laajuus Näyttelyt...23 Vaihtuvat näyttelyt...23 Muut näyttelyt...25 Näyttelytoiminnan menot Julkaisut...25 Tilastotaulukot...26 Summary: Museum Statistics 2014 Finland...49 Kuviot 1 Museoiden osuus museoryhmittäin Museokohteiden osuus museotyypeittäin Museoiden omistussuhteet Museoiden rahoitus Museoiden rahoitus Museoiden menot Museoiden menot Todellisten henkilötyövuosien jakaantuminen vuosina Vapaaehtoistoimintaa tarjoavien museoiden lukumäärä Vapaaehtoistyöntekijöiden työpanos tunteina Museokäynnit Käyntimäärät maakunnittain Käyntimäärät maakunnittain 2014 / 100 asukasta Museokäynnit museoryhmittäin Museon pääyksikön avoinnaolo Museoiden uudet näyttelyt vuosina Museoiden julkaisut

4 LUKIJALLE Vuosittain julkaistava Museotilasto perustuu museoiden toiminnastaan keräämään tietoon. Museotilaston tarkoituksena on antaa kokonaiskuva monimuotoisen museoalan resursseista, henkilöstöstä ja toiminnasta. Tavoitteena on ajassa elävä Museotilasto, joka samalla säilyttää jatkuvuuden ja vertailtavuuden. Museotilasto-julkaisu on saatavilla sähköisenä www. museotilasto.fi -verkkopalvelussa ja painettuna. Verkkopalvelussa tietoa voi tarkastella lisäksi tilastohaun sekä avoimena tietona julkaistujen taulukoiden avulla. Tilastohaun kautta voi hakea tietoa mm. museokäynneistä, yleisötyöstä, kokoelmista, näyttelyistä, henkilöstöstä ja taloudesta vuodesta 2007 alkaen. Tietoja voidaan tarkastella museokohtaisesti, kysymyskohtaisesti tai kyselykohtaisesti. Verkkopalvelu tarjoaa vuosittaiset taulukot Excel- ja csv-tiedostoina. Tilastotieto tarjoaa eväitä sekä yksittäisen museon että laajemmin koko alan toiminnan analyysiin ja tulevaisuuden suuntaviivojen määrittelyyn. Museotilasto on tarkoitettu hyödynnettäväksi, täydennettäväksi ja työstettäväksi, ja omalta osaltaan se antaa välineitä museoalan toiminnan merkittävyyden osoittamiseen. Palautetta tilastosta voi lähettää osoitteeseen Tilastotiimi, Aura Kivilaakso, Annimari Laakkonen, Eija Liukkonen ja Tapani Sainio MUSEOTILASTO

5 1. SUOMEN MUSEOT 2014 Museotilaston laatiminen Museovirasto vastaa Suomen museokentän vuosittaisesta tilastoinnista. Museotilasto laaditaan museoita ja niiden sidosryhmiä varten sekä viranomaiskäyttöön. Tilastotietoa hyödynnetään muun muassa Tilastokeskuksen toimittamassa Kulttuuritilastossa 1 sekä kansainvälisesti erityisesti EGMUS-työryhmän 2 julkaisuissa ja verkkopalvelussa. Museotilasto kattaa maan päätoimisesti ja ammatillisesti hoidetut museot, jotka ovat valtion, kuntien, säätiöiden ja yhdistysten ylläpitämiä. 3 Tilastokysely kattaa valtionosuutta saavat ns. vos-museot sekä päätoimisesti ja ammatillisesti hoidetut valtion museot, yliopistolliset museot ja nämä kriteerit täyttävät kunnalliset ja yksityiset museot. 4 Ammatillisten museoiden lisäksi Suomessa on noin 1000 yhdistysten, säätiöiden, kuntien, yritysten ja yksityishenkilöiden ylläpitämää paikallismuseokohdetta ja kokoelmaa. Paikallismuseoita ylläpidetään pääosin sivutoimisesti ja vapaaehtoisvoimin. Museovirasto kokoaa tilastotietoa paikallismuseotoiminnasta viiden vuoden välein toteutettavalla erilliskyselyllä. Vuosittaiseen Museotilastoon pyritään saamaan mukaan kaikki yli kalenterivuoden päätoimisina ja ammatillisina toimineet museot. Vuonna 2014 verkossa toteutettu tilastokysely lähetettiin 154 museolle, ja vastaus saatiin kaikilta museoilta kolmea lukuun ottamatta 5. Museotilaston tavoitteena on antaa mahdollisimman luotettava yleiskuva maamme ammatillisesta museotoiminnasta. Vastauksissa on osittain puutteita ja erilaisia tulkintoja, mutta kokonaislukujen ja keskiarvojen kannalta tai tietoja museoryhmittäin käsiteltäessä niillä ei ole ratkaisevaa merkitystä. Tämä tilastojulkaisu on toimitettu tiivistelmä kyselyllä kerätyistä tiedoista. Ammatillisesti hoidettujen museoiden lukumäärä Vuoden 2014 tilastokysely kattaa Suomen ammatillisesti hoidettua museota. Niistä valtionosuuden piirissä olevia kunnallisia ja yksityisiä museoita oli 125 ja valtionosuuden ulkopuolella olevia valtakunnallisia, kunnallisia ja yksityisiä museoita 27. Valtionosuutta saavista 125 museosta 54 kuuluu korotetun valtionosuuden piiriin: 22 maakuntamuseota, 16 aluetaidemuseota ja 16 valtakunnallista erikoismuseota. Korotettu valtionosuus perustuu museoasetuksessa määriteltyihin alueellisiin tai valtakunnallisiin erityistehtäviin. Maakunta- ja aluetaidemuseot edistävät ja ohjaavat kulttuurihistoriallisten museoiden ja taidemuseoiden toimintaa ja kehittävät museoyhteistyötä omalla alueellaan. Valtakunnallisten erikoismuseoiden tehtävänä on edistää ja ohjata museotoimintaa omalla erikoisalallaan. Muita valtionosuutta saavia, ammatillisesti hoidettuja museoita on 71. Valtionosuuden ulkopuolella olevista museoista viisi on valtion museoita. Niistä valtakunnallisia museoita ovat Suomen kansallismuseo, Kansallisgalleria 7 ja Luonnontieteellinen keskusmuseo. Valtion museoiden kanssa samassa ryhmässä käsitellään myös neljää yliopistollista museota. Kunnallisia ja yksityisiä museoita, jotka eivät ole valtionosuuden piirissä, on Tilastokeskus, Tilastot aiheittain: Kulttuuri: European Group on Museum Statistics. Lisätietoa Ahvenanmaan itsehallintoalueen museot eivät kuulu tämän tilastoinnin piiriin. 4 Museoasetus (2005/1192 ja sen os 456/2013). Ammatillisen museon tärkeimpinä kriteereinä pidetään Museotilastossa museotoiminnan päätoimisuutta, vähintään yhtä museoammatillista työntekijää ja säännöllistä aukioloaikaa. 5 Carlsro, Suomen Lähetysseuran museo Kumbukumbu ja Turun yliopiston eläinmuseo. 6 Vuoden 2014 aikana vastaajajoukossa on tapahtunut pieniä oksia. Esimerkiksi Lenin-museon ylläpito siirtyi Suomi-Venäjä-Seuralta Työväenmuseo Werstaalle vuoden 2014 alusta lähtien. Vantaan kaupunginmuseo ja Vantaan taidemuseo vastasivat kyselyyn kahtena erillisinä vastaajana. Tilastossa on Kumbukumbun osalta vain valtionosuus. 7 Aiemmin Valtion taidemuseo. 4 MUSEOTILASTO 2014 SUOMEN MUSEOT 2014

6 Museotilastossa ammatilliset museot on ryhmitelty seuraavasti: Ammatillisesti hoidetut museot (152) Valtionosuuden piirissä olevat kunnalliset ja yksityiset museot (125) Korotettua valtionosuutta saavat museot (54) Maakuntamuseot (22) Aluetaidemuseot (16) Valtakunnalliset erikoismuseot (16) Muut päätoimisesti hoidetut museot (27) Valtion museot ja yliopistolliset museot (9) Valtion museot (5) Valtakunnalliset museot (3) Muut valtion museot (2) Muut valtionosuutta saavat museot (71) Yliopistolliset museot (4) Muut museot (kunnalliset ja yksityiset museot valtionosuuden ulkopuolella) (18) Kuvio / Figure 1 Museoiden osuus museoryhmittäin 2014 Share of museums by museum group ,5 % Maakuntamuseot Provincial museums Aluetaidemuseot Regional art museums 10,5 % 13,2 % Muut museot Other museums Valtakunnalliset erikoismuseot National specialized museums 10,5 % 3,9 % Muut valtion museot ja yliopistolliset museot Other state museums 2,0 % Valtakunnalliset museot National museums Muut vos-museot Other SSA-museums 45,4 % Museokohteiden lukumäärä Suomen 152 ammatillista museota ylläpitävät 327 säännöllisesti avoinna olevaa museokohdetta. Museokohteiden kokonaislukumäärään on otettu mukaan myös ne kohteet, jotka poikkeuksellisesti esimerkiksi korjausten vuoksi eivät ole olleet säännöllisesti avoinna kyseisenä vuonna. Tilauksesta avoinna olevia kohteita ei ole tilastossa mukana. Yhden museokohteen museoita oli 71. Lukumääräisesti eniten museokohteita oli Suomen kansallismuseolla (12). Museokohteista 166 (50,8 %) oli kulttuurihistoriallisia museoita, 59 (18,0 %) taidemuseoita, 81 (24,8 %) erikoismuseoita ja 12 (3,7 %) luonnontieteellisiä museoita. Kohteista 9 (2,8 %) kuului yhdistelmämuseoihin. SUOMEN MUSEOT 2014 MUSEOTILASTO

7 Kuvio / Figure 2 Museokohteiden osuus museotyypeittäin 2014 Share of museum units by museum type ,8 % Yhdistelmämuseot Combination museums Kulttuurihistorialliset museot Cultural history museums 50,8 % 3,7 % Luonnontieteelliset museot Museums of natural history 24,8 % Erikoismuseot Specialized museums Taidemuseot Art museums 18,0 % Museoiden omistus Vuonna 2014 museoiden kokonaismäärästä yli puolet oli omistuspohjaltaan kunnallisia. Näiden lukumäärä oli 83 (54,6 %). Valtion omistamia museoita oli 9 (5,9 %) mukaan lukien myös yliopistolliset museot. Säätiöiden ja yhdistysten ylläpitämiä museoita oli 59 (38,8 %). Muu omistus -ryhmään kuuluu yrityksen ylläpitämä Verlan tehdasmuseo (0,7 %). Museokohteista 215 oli kunnallisten museoiden hoidossa. Näiden osuus 327 kohteen kokonaismäärästä oli 65,7 %. Valtion museoiden ja yliopistollisten museoiden osuus museokohteista oli 24 (7,3 %). Säätiöiden ja yhdistysten museoiden museokohteita oli 87 (26,6 %) ja muussa omistuksessa olleita oli 1 (0,3 %) kohde. Kuvio / Figure 3 Museoiden omistussuhteet 2014 Museum ownership Valtio State 83 Kunta Municipal Säätiöt ja yhdistykset Foundations and associations 1 1 Muu Other Museot Museums Museot museokohteittain Museum units 6 MUSEOTILASTO 2014 SUOMEN MUSEOT 2014

8 Ammatillisten museoiden museotoiminnan kokonaisrahoitus vuonna 2014 oli 246,4 miljoonaa euroa. Valtion rahoitus oli 44,5 % ja kuntien 31,9 % museoiden kokonaisrahoituksesta. 2. MUSEOTOIMINNAN RAHOITUS Ammatillisten museoiden museotoiminnan kokonaisrahoitus vuonna 2014 oli 246,4 miljoonaa euroa. Museotoimen rahoitus perustuu pääosin julkiseen rahoitukseen. 8 Kokonaisrahoitus on kasvanut edellisestä vuodesta yli 27 miljoonaa euroa (12,5 %). Kasvu johtuu pääosin Kansallisgallerian säätiöittämiseen liittyvistä kustannuksista sekä Suomen kansallismuseon museokiinteistöjen hallinnan siirtämisestä Museovirastolta Senaatti-kiinteistöille. Valtion rahoitusosuus Valtion rahoitusosuus muodostuu valtion museoiden nettomenoista sekä museoiden valtionosuuksista ja -avustuksista. Valtio rahoitti museotoimintaa noin 109,6 miljoonalla eurolla. Tämä oli 44,5 % museoiden kokonaisrahoituksesta. Valtion rahoitusosuus nousi vuoteen 2013 verrattuna noin 19,3 miljoonaa euroa eli 21,4 %. Valtion museoiden nettomenot olivat 38,6 miljoonaa euroa ja museoiden toimintaansa saamat valtionavut 34,3 miljoonaa euroa. Valtionapuihin on sisällytetty myös työllisyystuet, joita museot saivat yli 1,2 miljoonaa euroa. Tästä kunnallisten museoiden osuus oli euroa, valtion museoiden osuus euroa ja yksityisten museoiden osuus euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Museoviraston lisäksi myös liikenne- ja viestintäministeriö myöntää harkinnanvaraisia avustuksia oman sektorinsa museoiden tukemiseen. Puolustusvoimat myöntää kiinteistötukea sotahistoriallisten museoiden ylläpitäjille. Valtion virastot ja laitokset voivat myöntää avustusta museotoimintaan myös museota ylläpitävän säätiön perustajajäsenenä. Kuntien rahoitusosuus Kuntarahoituksen osuus vuonna 2014 oli noin 78,7 miljoonaa euroa, mikä oli 31,9 % museoiden kokonaisrahoituksesta. Kuntien rahoitusosuus nousi edellisestä vuodesta 1,3 %, noin euroa. Kuntien rahoitusosuus on laskettu vähentämällä kunnallisten museoiden kokonaismenoista valtionavut, avustukset sekä omatoiminen tuotto. Kuntien rahoitusosuuteen sisältyvät lisäksi niiden myöntämät avustukset yksityisille, museotilastoinnin piiriin kuuluville museoille. 8 Tiedot perustuvat Museotilastoon annettuihin vastauksiin. Museotoiminnan kokonaistuloja ja -menoja ei ole täsmäytetty. Kuvio / Figure 4 Museoiden rahoitus 2014 Museum funding ,2 % Muut avustukset Other assistance Valtio State 44,5 % 3,1 % Säätiöt ja yhdistykset Foundations and associations 14,3 % Omatoiminen Self-financed Kunta Municipal 31,9 % MUSEOTOIMINNAN RAHOITUS MUSEOTILASTO

9 Museoiden omatoiminen tuotto Museoiden omatoiminen tuotto vuonna 2014 oli 35,3 miljoonaa euroa, mikä oli 14,3 % kokonaisrahoituksesta. Muutos edellisvuoteen oli noin 3,3 miljoonaa euroa (kasvua 10,3 % edellisestä vuodesta). Omatoimisesta tuotosta pääsymaksujen osuus oli suurin, 39,4 % (41,4 % vuonna 2013). Palvelu- ja myyntitulojen osuus omatoimisesta tuotosta vuonna 2014 oli 36,1 % (35,4 % vuonna 2013) ja muiden tulojen osuus 20,5 % (19,7 % vuonna 2013). Valtionosuuden piiriin kuuluvilla museoilla omatoimisen tuoton osuus kokonaisrahoituksesta oli 14,4 % (13,5 % vuonna 2013). Valtionosuuden ulkopuolisilla yksityisillä ja kunnallisilla museoilla se oli 24,0 % (15,6 % vuonna 2013) ja valtion museoilla 32,1 % (17,9 % vuonna 2013). Museoiden omatoiminen tuotto kasvoi 10,3 % edellisestä vuodesta. Omatoimisesta tuotosta pääsymaksujen osuus oli suurin, 39,4 %. Muu rahoitus Muun rahoituksen osuus museoiden kokonaisrahoituksesta oli 9,3 %, noin 22,8 miljoonaa euroa (19,1 miljoonaa euroa vuonna 2013). Tästä 66,9 % (34,3 % vuonna 2013) koostui muista avustuksista, joihin sisältyivät kuin valtiolta tai kunnalta saadut toiminta- ja hankeavustukset sekä EU-tuet ja -avustukset. Lisäksi muu rahoitus sisältää myös säätiöiden ja yhdistysten sekä muiden yksityisten tahojen museoilleen kohdentaman rahoituksen. Sen osuus muusta rahoituksesta oli 33,1 % (65,7 % vuonna 2013). Kuvio / Figure 5 Museoiden rahoitus Museum funding M Valtio State Kunta Municipal Omatoiminen Self-financed Säätiöt ja yhdistykset Foundations and associations Muut avustukset Other assistance MUSEOTILASTO 2014 MUSEOTOIMINNAN RAHOITUS

10 Valtionosuuden piirissä olevat museot Valtionosuus perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön vuosittain museokohtaisesti vahvistamaan laskennallisten henkilötyövuosien 9 määrään. Näiden kokonaismäärä vuonna 2014 oli 1 183, kuten edellisenäkin vuonna. 10 Valtion talousarviossa päätetään vuosittain henkilötyövuoden yksikköhinta. Vuonna 2014 henkilötyövuoden arvonlisäveroton yksikköhinta oli euroa ja arvonlisäverollinen yksikköhinta euroa. Kunnalliset museot ja arvonlisäverovelvolliset museot saavat valtionosuuden verottoman yksikköhinnan mukaan ja yksityiset museot, jotka eivät ole arvonlisäverovelvollisia, saavat valtionosuuden arvolisäverollisen hinnan mukaan. Maakuntamuseot, aluetaidemuseot ja valtakunnalliset erikoismuseot saavat alueellisten ja valtakunnallisten tehtäviensä hoitoon korotettua valtionosuutta 47 % henkilötyövuoden yksikköhinnasta per henkilötyövuosi. Muut valtionosuutta saavat museot saavat valtionosuutta 37 % henkilötyövuoden yksikköhinnasta per henkilötyövuosi. Museolain perusteella valtionosuutta sai 125 museota, joista 54 oli korotetun valtionosuuden piirissä. 11 Museoista 73 oli kunnallisia ja 52 yksityisiä. Vuonna 2014 museot saivat valtionosuutta 36,8 miljoonaa euroa. Maakuntamuseoilla, aluetaidemuseoilla ja valtakunnallisilla erikoismuseoilla valtionosuus oli keskimäärin euroa ( vuonna 2013). Valtionosuuksien kokonaismäärästä näiden museoiden osuus oli 73,9 %. Muilla valtionosuusmuseoilla keskimääräinen valtionosuus oli euroa ( vuonna 2013). Valtionosuuden piirissä olevien museoiden kokonaisrahoituksesta valtionosuus ja valtion tuet kattoivat 29,1 % ja kuntien rahoitus 45,9 %. Museoiden omatoimisen tuoton osuus oli 14,4 % ja muun rahoituksen 10,6 % kokonaisrahoituksesta. Korotettua valtionosuutta saavilla museoilla valtionavut muodostivat 33,5 % rahoituksesta ja kunnallinen rahoitus 49,8 %. Omatoiminen tuotto kattoi 14,5 % ja muu rahoitus 2,2 %. Korotettua valtionosuutta saavilla museoilla julkinen rahoitus nousi hieman edelliseen vuoteen verrattuna, valtion rahoitus 3,0 % ja kunnallinen rahoitus 5,8 %. Myös tulot nousivat: omatoimiset tuotot 3,7 % ja muu rahoitus 0,3 %. Muilla valtionosuutta saavilla museoilla valtion rahoitus kattoi 21,1 % ja kunnallinen rahoitus 38,8 % kokonaisrahoituksesta. Omatoimisen tuoton osuus oli tässä ryhmässä kokonaisrahoituksesta 14,2 %. Muun rahoituksen osuus oli selvästi korkeampi kuin korotettua valtionosuutta saavilla museoilla, 25,9 %. Valtionosuutta saavien museoiden saama julkinen rahoitus museokäyntiä kohden vuonna 2014 oli 19,0 euroa (18,8 vuonna 2013). Julkinen rahoitus museokäyntiä kohden on laskettu vähentämällä valtionosuutta saavien museoiden julkisesta rahoituksesta (valtion ja kuntien rahoituksen summa) museoiden kiinteistömenot ja jakamalla erotus kokonaiskäyntimäärällä. 9 Opetushallitus, Rahoituksen määräytyminen: Valtionosuussovellus Museot, teatterit ja orkesterit: html Valtionosuuden piiriin hyväksyttyjä uusia museoita vuonna 2014 olivat Ilomantsin museot ja Postimuseo. MUSEOTOIMINNAN RAHOITUS MUSEOTILASTO

11 3. MUSEOTOIMINNAN MENOT Vuonna 2014 ammatillisten museoiden kokonaismenot olivat 244,8 miljoonaa euroa (219,1 miljoonaa euroa vuonna 2013). 12 Edellisvuoteen verrattuna kokonaismenot kasvoivat johtuen Kansallisgallerian säätiöittämiseen liittyvistä kustannuksista sekä Suomen kansallismuseon museorakennuksen hallinnan siirtämisestä Museovirastolta Senaattikiinteistöille. Museoiden menot vaihtelivat alle euron ja yli 31 miljoonan euron välillä. Keskimääräiset menot museota kohden olivat euroa ( euroa vuonna 2013). Korotettua valtionosuutta saavien museoiden kokonaismenot kasvoivat 4,1 %. Muiden valtionosuutta saavien museoiden osalta kokonaismenot kasvoivat 5,3 % edellisvuoteen verrattuna. Valtion museoiden ja yliopistollisten museoiden kokonaismenot kasvoivat 39,4 %. Valtionosuuden ulkopuolella olevien museoiden kokonaismenot laskivat 24,4 %. Museoiden menot Muutos % Korotettua valtionosuutta saavat museot ,1 % Muut valtionosuutta saavat museot ,3 % Valtion museot ja yliopistolliset museot ,4 % Muut kunnalliset ja yksityiset museot ,4 % Kaikki museot ,7 % Museoiden keskimääräiset menot Muutos % Korotettua valtionosuutta saavat museot ,1 % Muut valtionosuutta saavat museot ,8 % Valtion museot ja yliopistolliset museot ,9 % Muut kunnalliset ja yksityiset museot ,6 % Kaikki museot ,7 Museoiden menoista valtaosa muodostui palkkaus- ja kiinteistökuluista. Palkkausmenojen osuus vuonna 2014 oli 43,9 % (47,7 % vuonna 2013). Museoiden yhteenlasketut palkkausmenot nousivat edelliseen vuoteen verrattuna 2,7 %. Kiinteistökulut, korot ja poistot mukaan lukien, muodostivat 34,3 % (32,3 % vuonna 2013) kaikista menoista. Kiinteistömenojen nousu oli 18,8 % (5,8 % vuonna 2013). Muiden menojen osuus oli 20,4 % (nousua 21,9 % vuoteen 2013 verrattuna ). Muut menot koostuvat vuoden 2014 kyselyssä näyttelytoiminnan menoista, markkinointija viestintämenoista sekä muista menoista. Kokoelmien kartuttamiseen ostoilla käytettiin 3,3 miljoonaa euroa, mikä oli 1,4 % kokonaismenoista. Tämä oli euroa eli 20,2 % enemmän kuin edellisenä vuonna. 12 Verlan tehdasmuseon menoja koskevat tiedot puuttuvat. 10 MUSEOTILASTO 2014 MUSEOTOIMINNAN MENOT

12 Kuvio / Figure 6 Museoiden menot 2014 Museum expenditure ,4 % Muut menot Other items Palkkausmenot Salaries 43,9 % 1,4 % Kokoelmahankinnat Collection acquisitions 34,3 % Kiinteistömenot Premises Kuvio / Figure 7 Museoiden menot Museum expenditure M Palkkausmenot Salaries Kiinteistömenot Premises Muut menot Other items Kokoelmahankinnat Collection acquisitions MUSEOTOIMINNAN MENOT MUSEOTILASTO

13 4. MUSEOIDEN HENKILÖSTÖRESURSSIT Museotilastossa henkilöstöä tarkastellaan todellisina henkilötyövuosina 13, jotka jakaantuvat tilastossa vakinaisiin päätoimisiin, muihin päätoimisiin sekä osa-aikaisiin ja tuntityöntekijöihin. Lisäksi henkilöstön yhteydessä tarkastellaan muun muassa museoammatillisuutta ja vapaaehtoistyötä. Museotilastoon ilmoitettujen todellisten henkilötyövuosien määrä vuonna 2014 oli (2 709 vuonna 2013), mikä on 70 henkilötyövuotta vähemmän kuin edellisenä vuonna (-2,6 %). Henkilötyövuodet Vuonna 2014 museoissa työskenteli henkilötyövuosina mitattuna noin vakinaista, päätoimista työntekijää 14 (1 958 vuonna 2013). Verrattuna edelliseen vuoteen vähennystä on 39 henkilötyövuotta (2 %). Tämän ryhmän osuus henkilötyövuosien kokonaismäärästä oli 72,7 % (72,3 % vuonna 2013). Muuta päätoimista henkilökuntaa (määräaikaiset) oli museoissa 478 henkilötyövuotta. Osa-aikaisten ja tuntityöntekijöiden 15 työpanos oli 242 henkilötyövuotta. Lukuun sisältyvät myös ostopalveluina suoritetut työt. Todelliset henkilötyövuodet laskivat edellisvuodesta 70:llä ja vakinaisten, päätoimisten museotyöntekijöiden määrä 39 henkilötyövuodella. Museoryhmä Todelliset henkilötyövuodet Vakinaiset päätoimiset henkilötyövuosina Muu päätoiminen henkilökunta Osa-aikaiset Vakinaisten päätoimisten osuus todellisista henkilötyövuosista Korotettua valtionosuutta saavat museot ,3 % Muut valtionosuutta saavat museot ,1 % Valtion museot ja yliopistolliset museot ,3 % Muut kunnalliset ja yksityiset museot ,1 % Kaikki museot ,7 % Valtionosuutta saavissa museoissa oli henkilötyövuosina laskettuna vakinaista päätoimista työntekijää. Näistä 959 työskenteli korotettua valtionosuutta saavissa museoissa ja 468 muissa valtionosuutta saavissa museoissa. Korotettua valtionosuutta saavilla museoilla vakinaisten päätoimisten työntekijöiden osuus todellisista henkilötyövuosista oli 74,3 % ja muilla valtionosuutta saavilla museoilla 68,1 %. Valtionosuuden ulkopuolella olevilla kunnallisilla ja yksityisillä museoilla vakinaisten päätoimisten työntekijöiden osuus oli 53,1 %. Valtion museoissa ja yliopistollisissa museoissa vakinaisten päätoimisten työntekijöiden osuus oli 77,3 %. Kaikista vakinaisista, päätoimisista työntekijöistä työskenteli: 50,0 % korotettua valtionosuutta saavissa museoissa 24,4 % muissa valtionosuutta saavissa museoissa 23,4 % valtion museoissa sekä yliopistollisissa museoissa 2,2 % muissa kunnallisissa ja yksityisissä museoissa 13 Henkilötyövuodella tarkoitetaan kokopäivätyötä tekevän työntekijän koko vuoden työskentelyä. Osa-aikaiset ja määräaikaiset tai en osan vuotta työskennelleet huomioidaan suhteellisina osuuksina. Henkilötyövuodet on pyöristetty tässä tilastojulkaisussa kokoluvuiksi. 14 Työaika vähintään 30 tuntia viikossa. 15 Työaika alle 30 tuntia viikossa. 12 MUSEOTILASTO 2014 MUSEOIDEN HENKILÖSTÖRESURSSIT

14 Vakinaisista päätoimisista työntekijöistä 1104:lla (57,5 %) oli museoalan tai museon erikoisalan koulutus 16. Keskimäärin ammatillisissa museoissa työskenteli 12,6 vakinaista päätoimista työntekijää, joista 7,3:lla oli museoalan koulutus. Museoryhmä Vakinaiset päätoimiset työntekijät keskimäärin (htv) Vakinaisista päätoimisista museoammatillisia työntekijöitä keskimäärin (htv) Korotettua valtionosuutta saavat museot 17,8 9,9 Muut valtionosuutta saavat museot 6,7 4,4 Valtion museot ja yliopistolliset museot 49,9 25,7 Muut kunnalliset ja yksityiset museot 2,4 1,9 Kaikki museot 12,6 7,3 Kuviossa 8 on tarkasteltu todellisten henkilötyövuosien jakaantumista vakinaisiin päätoimisiin, määräaikaisiin päätoimisiin sekä osa-aikaisiin ja tuntityöntekijöihin vuosina Kuviosta voidaan havaita osten olleen varsin pieniä. Vapaaehtoistyö museoissa Vuonna 2014 vapaaehtoistyöntekijöitä ilmoitettiin toimineen 58 museossa. Kuviosta 9 ilmenee, että vapaaehtoistoimintaa järjestävien museoiden määrä on ollut viime vuosina nousussa. Museoista 55 ilmoitti vapaaehtoistyöntekijöiden määrän, joka oli Vaihteluväli on yhdestä 200 vapaaehtoiseen. Museoista 56 ilmoitti vapaaehtoistyöntekijöiden työpanoksen, joka yhteenlaskettuna oli tuntia ( vuonna 2013) eli 22,3 henkilötyövuotta (18,1 vuonna 2013). 16 Lisää tietoa museoalan henkilöstöstä Museoliiton Museoväki kyselyn raportista museoliitto.fi/doc/museovaki2013-tulokset.doc Kuvio / Figure 8 Todellisten henkilötyövuosien jakaantuminen vuosina Museum staffing in person-years Todelliset henkilötyövuodet - Person-years Osa-aikaiset ja tuntityöntekijät Part-time staff Määräaikainen, päätoiminen henkilökunta Temporary full-time staff Vakinainen, päätoiminen henkilökunta Full-time staff MUSEOIDEN HENKILÖSTÖRESURSSIT MUSEOTILASTO

15 Kuvio / Figure 9 Vapaaehtoistoimintaa tarjoavien museoiden Number of museums providing volunteering lukumäärä opportunities Kuvio / Figure 10 Vapaaehtoistyöntekijöiden työpanos tunteina Hours of volunteer work done in museums Vapaaehtoisten työmäärät vaihtelivat 10 tunnista tuntiin vuodessa. Yhdeksässä museossa vapaaehtoisten työpanos oli tuntia tai enemmän. Museot, joissa vapaaehtoisten työpanos oli vähintään tuntia vuoden 2014 aikana: Museon nimi Vapaaehtoisten työpanos tuntia vuodessa Suomen Ilmailumuseo Tampereen kaupungin historialliset museot Suomen Rautatiemuseo Työväenmuseo Werstas Panssarimuseo Nautelankosken museo SAMU Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo Sagalundin museo Stundarsin museo Vapaaehtoistyön määrä kasvoi 4,2 henkilötyövuodella. Muu työpanos Museotilastossa kysyttiin myös sellaisten työntekijöiden henkilötyövuosimäärää, joiden palkan maksaa muu kuin museo. Näihin lasketaan esimerkiksi työllistetyt ja kuntoutettavat, joiden työpanos on kohdistettu museolle, mutta joiden palkka maksetaan esimerkiksi kunnan keskushallinnosta, eikä se sisälly museon talousarvioon. Vuoden 2014 osalta henkilötyövuosimäärä oli 145 (n=76). Lisäksi kysyttiin palkattoman työn määrää henkilötyövuosina mitattuna. Luku kattaa esimerkiksi oppilaitosten harjoittelijat, työelämään tutustujat, työkokeilussa olevat ja siviilipalvelusmiehet, mutta ei kuitenkaan vapaaehtoistyöntekijöitä. Vuonna 2014 palkattomia työntekijöitä työskenteli 73 museossa. Työpanos henkilötyövuosina oli MUSEOTILASTO 2014 MUSEOIDEN HENKILÖSTÖRESURSSIT

16 5. MUSEOKÄYNNIT Museotilastossa seurataan museokäyntien 17 lukumääriä, joiden avulla voidaan tarkastella esimerkiksi museokäyntien kohdentumista maakunnittain ja museoryhmittäin. Museotilasto ei luo kuvaa kävijäprofiileista. Ammatillisissa museoissa tilastoitiin yli 5,4 miljoonaa käyntiä vuonna 2014 ( ). Kokonaiskäyntimäärä on laskenut käynnillä verrattuna edelliseen vuoteen. Käynneistä 46,2 % oli maksettuja käyntejä ( ). Ilmaiskäyntien osuus oli 53,8 % ( ). 18 Kuviossa 11 tarkastellaan museokäyntejä viimeisten yhdentoista vuoden ajalta. Käyntien kokonaismäärät ovat olleet pidemmällä aikavälillä nousussa. Kuvio osoittaa myös, että maksavien käyntien ja ilmaiskäyntien välinen suhde on tunut tarkastelun kohteena olevan ajanjakson aikana. Vuonna 2010 ja vuodesta 2012 lähtien ilmaiskäyntien osuus kaikista museokäynneistä on ollut suurempi kuin maksettujen käyntien. Keskimääräinen käyntimäärä museota kohden oli ( vuonna 2013). Museokohteiden keskimääräinen käyntimäärä oli ( vuonna 2013). 17 Museokäynti määritellään tilastokyselyssä seuraavasti: Mukaan lasketaan esimerkiksi käynnit näyttelyihin tai museon järjestämiin tapahtumiin museon omissa tiloissa. Käynniksi ei lasketa museokaupan tai kahvilan asiakkaita, käyntejä museon tilojen ulkopuolella järjestettyihin tapahtumiin, ulkopuolisten museon tiloissa järjestämien vastaanottojen tms. kävijöitä, eikä museon tuottamien muissa museoissa esillä olleiden kiertonäyttelyiden kävijöitä. 18 Kaikissa museoissa ilmaiskävijöiden määrää ei seurata tarkasti. Kuvio / Figure 11 Museokäynnit Museum visits Kaikki museokäynnit All museum visits Ilmaiskäynnit Free visits Maksetut käynnit Paid admissions MUSEOKÄYNNIT MUSEOTILASTO

17 Museokäynnit maakunnittain Käyntimäärien maakunnittainen vertailu osoittaa, että eniten museokäyntejä tehtiin Uudellamaalla (89 museokohdetta), Pirkanmaalla (24 museokohdetta) ja Varsinais-Suomessa (36 museokohdetta) sijaitseviin museokohteisiin. Vastaavasti vähiten museokäyntejä kirjautui Kainuun (4 museokohdetta), Keski-Pohjanmaan (4 museokohdetta) ja Etelä-Pohjanmaan (6 museokohdetta) museokohteisiin. Käyntimäärät suhteutettuna maakuntien asukaslukuun osoittavat huomattavasti tasaisemman jakauman. Kärjessä ovat Uusimaa (159 käyntiä / 100 asukasta), Kanta- Häme (137 käyntiä / 100 asukasta), Lappi (121 käyntiä / 100 asukasta) ja Pirkanmaa Kuvio / Figure 12 Käyntimäärät maakunnittain 2014 Museum visits by region 2014 Etelä-Karjala (9 museokohdetta) Etelä-Pohjanmaa (6 museokohdetta) Etelä-Savo (14 museokohdetta) Kainuu (4 museokohdetta) Kanta-Häme (18 museokohdetta) Keski-Pohjanmaa (4 museokohdetta) Keski-Suomi (23 museokohdetta) Kymenlaakso (11 museokohdetta) Lappi (11 museokohdetta) Pirkanmaa (24 museokohdetta) Pohjanmaa (13 museokohdetta) Pohjois-Karjala (10 museokohdetta) Pohjois-Pohjanmaa (17 museokohdetta) Pohjois-Savo (11 museokohdetta) Päijät-Häme (9 museokohdetta) Satakunta (18 museokohdetta) Uusimaa (89 museokohdetta) Varsinais-Suomi (36 museokohdetta) Kuvio / Figure 13 Käyntimäärät maakunnittain 2014 / 100 asukasta Museum visits by region 2014 / 100 residents Etelä-Karjala (9 museokohdetta) 55 Etelä-Pohjanmaa (6 museokohdetta) 26 Etelä-Savo (14 museokohdetta) 59 Kainuu (4 museokohdetta) 19 Kanta-Häme (18 museokohdetta) 137 Keski-Pohjanmaa (4 museokohdetta) 39 Keski-Suomi (23 museokohdetta) 79 Kymenlaakso (11 museokohdetta) 85 Lappi (11 museokohdetta) 121 Pirkanmaa (24 museokohdetta) 117 Pohjanmaa (13 museokohdetta) 61 Pohjois-Karjala (10 museokohdetta) 60 Pohjois-Pohjanmaa (17 museokohdetta) 42 Pohjois-Savo (11 museokohdetta) 39 Päijät-Häme (9 museokohdetta) 36 Satakunta (18 museokohdetta) 67 Uusimaa (89 museokohdetta) 159 Varsinais-Suomi (36 museokohdetta) MUSEOTILASTO 2014 MUSEOKÄYNNIT

18 (117 käyntiä / 100 asukasta). Uudellamaalla eniten käyntejä tehtiin Kansallisgalleriaan ( ), Kanta-Hämeessä Hämeenlinnan kaupungin historialliseen museoon (99 026), Lapissa Lapin maakuntamuseoon (73 776) ja Pirkanmaalla Tampereen kaupungin historiallisiin museoihin ( ). Suomen väkilukuun 19 suhteutettuna museokäyntejä oli asukasta kohden noin yksi. Kaikista museokäynneistä 46,7 % (40,7 % vuonna 2013) kohdentui Uudenmaan museokohteisiin, 10,9 % (13,4 % vuonna 2013) Pirkanmaan museokohteisiin ja 9,8 % Varsinais-Suomen museokohteisiin (10,7 % vuonna 2013). Maakunta Museokohteiden lukumäärä Käyntimäärät 2014 Prosenttiosuus kaikista käynneistä Etelä-Karjalan maakunta (3 museota) ,3 % Etelä-Pohjanmaan maakunta (3 museota) ,9 % Etelä-Savon maakunta (4 museota) ,6 % Kainuun maakunta (3 museota) ,3 % Kanta-Hämeen maakunta (8 museota) ,4 % Keski-Pohjanmaan maakunta (2 museota) ,5 % Keski-Suomen maakunta (9 museota) ,0 % Kymenlaakson maakunta (5 museota) ,8 % Lapin maakunta (9 museota) ,0 % Pirkanmaan maakunta (13 museota) ,9 % Pohjanmaan maakunta (5 museota) ,0 % Pohjois-Karjalan maakunta (6 museota) ,8 % Pohjois-Pohjanmaan maakunta (5 museota) ,1 % Pohjois-Savon maakunta (7 museota) ,8 % Päijät-Hämeen maakunta (3 museota) ,4 % Satakunnan maakunta (9 museota) ,7 % Uudenmaan maakunta (43 museota) ,7 % Varsinais-Suomen maakunta (14 museota) ,8 % Museokäynnit museoryhmittäin Käynneistä 22,8 % tehtiin maakuntamuseoihin (26,6 % vuonna 2013), aluetaidemuseoihin 9,0 % (9,2 % vuonna 2013) ja valtakunnallisiin erikoismuseoihin 11,6 % (11,4 % vuonna 2013). Muiden valtionosuusmuseoiden osuus oli 27,7 % (26,2 % vuonna 2013). Museokäynneistä 22,0 % (19,6 % vuonna 2013) tehtiin valtakunnallisiin museoihin: Luonnontieteelliseen keskusmuseoon, Suomen kansallismuseoon ja Kansallisgalleriaan. Yliopistollisten museoiden ja valtion muiden museoiden osuus käynneistä oli 3,0 %. Valtionosuuden ulkopuolella olevien kunnallisten ja yksityisten museoiden osuus käynneistä oli 3,9 %. Edelliseen vuoteen verrattuna valtakunnallisten museoiden ja muiden valtionosuusmuseoiden osuudet kaikista museokäynneistä kasvoivat hieman. Vastaavasti maakuntamuseoiden osuudet laskivat. Keskimääräiset käyntimäärät museota kohden, kun kaikki museokohteet otetaan huomioon: korotettua valtionosuutta saavat museot käyntiä (maakuntamuseot , aluetaidemuseot , valtakunnalliset erikoismuseot ) valtionosuutta saavat museot käyntiä valtion museot ja yliopistolliset museot käyntiä (valtakunnalliset museot , valtion museot ja yliopistolliset museot ) kunnalliset ja yksityiset museot käyntiä 19 Vuoden 2014 lopussa Suomen väkiluku oli Vaikka Museotilastossa ei tarkastella Ahvenanmaan museoita, väkiluvussa on mukana myös Ahvenanmaa. MUSEOKÄYNNIT MUSEOTILASTO

19 Kuvio / Figure 14 Museokäynnit museoryhmittäin 2014 Museum visits per museum group ,8 % Maakuntamuseot Provincial museums Aluetaidemuseot Regional art museums 9,0 % 3,9 % Muut museot Other museums 3,0 % Muut valtion museot ja yliopistolliset museot Other state museums Valtakunnalliset erikoismuseot National specialized museums 11,6 % 22,0 % Valtakunnalliset museot National museums Muut vos-museot Other SSA-museums 27,7 % Museokohteet, joissa oli yli käyntiä vuoden 2014 aikana: Museokohteet Käyntimäärä 2014 Ateneumin taidemuseo (Kansallisgalleria) Luonnontieteellinen museo Luomus Nykytaiteen museo Kiasma (Kansallisgalleria) Turun linna (Turun museokeskus) Suomen kansallismuseo Suomen merimuseo (Merikeskus Vellamo) Kymenlaakson museo (Merikeskus Vellamo) Päiväkoti-, koululais- ja opiskelijaryhmien käynnit Museot seuraavat päiväkoti-, koululais- ja opiskelijaryhmien käyntejä. 20 Näiden käyntien yhteenlaskettu lukumäärä oli (n=146), mikä oli 8,6 % kaikista käynneistä. Vuonna 2014 vastaava luku oli (n=149). Eniten käyntejä tehtiin Suomen kansallismuseon kohteisiin (36 216), Turun museokeskuksen kohteisiin (21 410) ja Tampereen kaupungin historiallisiin museoihin (14 193). Kansallisgalleria ei ilmoittanut kyseisiä tietoja vuonna 2014, mikä näkyy aluetaidemuseoita ja valtakunnallisia museoita koskevissa luvuissa. Museoryhmä Päiväkoti-, koululais- ja opiskelijaryhmien kävijät Osuus ko. museoryhmän käynneistä Maakuntamuseot ,3 % Aluetaidemuseot ,4 % Valtakunnalliset erikoismuseot ,7 % Muut vos-museot ,5 % Valtakunnalliset museot ,0 % Muut valtion museot ja yliopistolliset museot ,9 % Muut museot ,7 % 20 Koululaisia ovat peruskoulun ala- ja yläkoulujen oppilaat. Opiskelijoiksi lasketaan tässä toisen asteen oppilaitosten opiskelijat. 18 MUSEOTILASTO 2014 MUSEOKÄYNNIT

20 Ulkomaalaisten käynnit Museoista lähes kaikki seuraavat ulkomaalaisten käyntien määriä joko tarkasti tai niin, että käynneistä voidaan antaa arvio. Museot ovat viime vuosina kiinnittäneet huomiota tapoihin tilastoida ulkomaalaisia kävijöitään. On kuitenkin syytä ottaa huomioon, että monet käyntimäärältään suuret museot, kuten Kansallisgalleria, eivät seuraa ulkomaisten museokäyntien osuutta. Ulkomaalaisten tekemien museokäyntien määrä oli vuonna (n=142) eli 9,4 % kaikkien käyntien kokonaismäärästä (9,2 % vuonna 2013). Museot, jotka ilmoittivat vähintään ulkomaista kävijää vuoden 2014 aikana: Museo Ulkomaalaisten käynnit Suomen kansallismuseo Lapin maakuntamuseo Turun museokeskus Designmuseo Helsingin kaupunginmuseo Saamelaismuseo Siida Sotamuseo Alvar Aalto -museo Oulun taidemuseo Kymenlaakson museo Asiantuntijapalvelu- ja käynnit Asiantuntijapalvelukäynneillä tarkoitetaan esimerkiksi kokoelmien ja arkistoaineistojen käyttöön liittyviä käyntejä. Asiantuntijapalvelukäyntejä tehtiin museoihin lähes (n=124). Asiantuntijapalvelukäyntien määrä vaihteli yhdestä käynnistä 3 229:ään. Yli tuhat käyntiä ilmoitti kahdeksan museota: Tuusulan museo (3 229), Suomen Urheilumuseo (2 725), Forum Marinum (2 060), Keski-Suomen museo (2 032), Satakunnan museo (1 282), Espoon modernin taiteen museo EMMA (1 127), Espoon kaupunginmuseo (1 100) ja Arkkitehtuurimuseo (1 073). Muut käynnit ovat käyntejä ulkopuolisten museon tiloissa järjestämiin tapahtumiin. Käynneiksi ei lasketa museokaupan tai kahvilan asiakkaita. Muiden käyntien lukumäärä oli (n=83). Muiden käyntien määrä vaihteli kahdesta käyntiin. Yli a käyntiä ilmoittivat Suomen kansallismuseo (57 086), Turun museokeskus (46 224), Kymenlaakson museo (23 169) ja Tampereen kaupungin historialliset museot (16 677). Museoista 82 eli hieman yli puolet ilmoitti seuraavansa myös verkkosivujensa vierailuja. Verkkosivuilla vierailujen yhteismäärä oli 9,2 miljoonaa (n=81) (7,5 miljoonaa 2013). 21 Verkkosivuilla käyntien määrät vaihtelivat 1 300:sta :een. Eniten verkkokäyntejä ilmoittivat valtakunnalliset museot eli Suomen kansallismuseo ( ), Kansallisgalleria ( ) ja Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus ( ). Museoista 92,1 % oli auki säännöllisesti ympäri vuoden. Keskimäärin museokohteet olivat auki 191 päivää vuoden aikana. Avoinnaolo Museot olivat vuonna 2014 avoinna kaikki museokohteet mukaan lukien päivää ( vuonna 2013). Museokohteittain keskiarvo oli 191 päivää vuoden aikana (198 vuonna 2013). Museoiden pääyksiköistä 139 (92,1 %) oli avoinna säännöllisesti ympäri vuoden, neljä (2,6 %) vain kesäkaudella ja kuusi (4,0 %) jaksoittain. Koko vuoden poikkeuksellisesti suljettuina oli kaksi (1,3 %) museota. 21 Vierailujen lukumäärä seurantavuoden aikana (ei latausten määrä). MUSEOKÄYNNIT MUSEOTILASTO

21 Kuvio / Figure 15 Museon pääyksikön avoinnaolo 2014 (n=151) Museum opening times ,3 % 4,0 % Poikkeuksellisesti suljettuna Temporarily closed Avoinna jaksoittain Open periodically Avoinna säännöllisesti ympäri vuoden Open whole year without appointment 92,1 % 2,6 % Avoinna vain kesäkaudella Open only during the summer Sisäänpääsy Vuonna 2014 aikuisten pääsymaksu 22 museoiden perusnäyttelyihin oli suurimmillaan 14 euroa ja pienimmillään 2 euroa. Vaihtuviin näyttelyihin aikuisten pääsymaksu oli suurimmillaan 15 euroa ja pienimmillään 2 euroa. Lastenlippu perusnäyttelyyn oli suurimmillaan 12 euroa ja pienimmillään 1 euron. Vaihtuviin näyttelyihin lastenlippu maksoi suurimmillaan 15 euroa ja pienimmillään 1 euron. Perusnäyttelyn ja vaihtuvan näyttelyn pääsymaksujen keskiarvot museoryhmittäin: Museoryhmä Aikuiset/Perus Aikuiset/Vaihtuva Lapset/Perus Lapset/Vaihtuvat Korotettua valtionosuutta saavat museot 7,09 6,93 3,48 3,38 Muut valtionosuutta saavat museot 6,45 6,87 3,78 4,33 Valtion museot ja yliopistolliset museot 7,33 9,33 2,63 2,88 Muut kunnalliset ja yksityiset museot 5,54 5,78 3,72 3,95 Kaikki museot 6,65 6,87 3,58 3,89 Museoista 20 ilmoitti tarjoavansa ilmaisen sisäänpääsyn kaikkiin tai ainakin yhteen museokohteeseen. Museon kaikkiin kohteisiin ilmainen sisäänpääsy oli 11 museossa: 23 Helsingin kaupunginmuseo Kieppi, Kokkolan luonnontieteellinen museo Jyväskylän yliopiston museo Lapuan kaupungin museot Loviisan kaupungin museo Oulun yliopiston kasvimuseo Poliisimuseo Päivälehden museo Raision museo Harkko Suomen kellomuseo Vantaan taidemuseo Museoista 81 vastasi, että ainakin yhteen museokohteeseen on ilmainen sisäänpääsy alle 18-vuotiaille. Museoista 123 eli 81,5 % tarjosi ilmaisen sisäänpääsyn jonain tiettynä päivänä tai tiettyinä päivinä vuodessa. Ilmaisia sisäänpääsypäiviä oli 2 653, mikä oli keskimäärin 22 päivää museota kohden. Vaihteluväli oli yhdestä 304 päivään. 22 Tilastokyselyssä museot ilmoittivat käytössä olevan korkeimman pääsymaksun. 23 Listaan on otettu mukaan ne museot, jotka ovat vastanneet Kyllä tilastokyselyn kysymykseen Onko museoon ilmainen sisäänpääsy kaikille ja ilmoittaneet 0 maksanutta käyntiä vuoden 2014 aikana. 20 MUSEOTILASTO 2014 MUSEOKÄYNNIT

22 6. OPASTUKSET, TYÖPAJAT JA MUUT TAPAHTUMAT Näyttelyopastukset Kaikki museot ilmoittivat järjestävänsä näyttelyopastuksia. 24 Näyttelyopastusten lukumäärä sisältää sekä yleisölle avoimet että tilatut opastukset, myös päiväkoti-, koululais- ja opiskelijaopastukset. Museoissa järjestettiin vuoden 2014 aikana näyttelyopastusta ( vuonna 2013). Eniten näyttelyopastuksia järjestettiin Suomen kansallismuseossa, Keski-Suomen museossa ja Turun museokeskuksessa. Museot, joissa järjestettiin vähintään opastusta vuoden 2014 aikana: Näyttelyopastusten tarjonta sekä opastuksiin osallistuneiden museokävijöiden lukumäärä kasvoivat. Museo Näyttelyopastusten lukumäärä Suomen kansallismuseo 9501 Keski-Suomen museo 7946 Turun museokeskus 3721 Kansallisgalleria 2339 Tuusulan museo 2101 Alvar Aalto -museo 1757 Mannerheim-museo 1647 Tampereen kaupungin historialliset museot 1264 Espoon kaupunginmuseo 1242 Aboa Vetus & Ars Nova 1097 LUOMUS Luonnontieteellinen keskusmuseo 1061 Satakunnan museo 1033 Järjestettyihin opastuksiin osallistuneiden lukumäärä oli ( vuonna 2013). Kaikista museokävijöistä 16,2 % osallistui opastuksiin (14,1 % vuonna 2013). Opastuksista (27 %) oli suunnattu päiväkoti-, koululais- ja opiskelijaryhmille. Näiden opastusten osallistujamäärä oli , joka on 67,2 % kyseisten ryhmien kokonaiskäyntimäärästä. Työpajat Museoista 140 ilmoitti järjestämiensä työpajojen lukumäärän. Museoissa järjestettiin vuoden 2014 aikana työpajaa (7 789 vuonna 2013), joihin osallistui kävijää (2,7 % kaikista museokäynneistä) ( vuonna 2013). Museot, joissa järjestettiin vähintään 150 työpajaa vuoden 2014 aikana: Museo Järjestetyt työpajat Teatterimuseo 576 Kansallisgalleria 502 Turun museokeskus 423 Porin taidemuseo 421 Nurmijärven museo 420 Suomen Ilmailumuseo 406 Suomen kansallismuseo 295 EMMA Espoon modernin taiteen museo 231 Suomen kirjainstituutin säätiön museot 187 Aboa Vetus & Ars Nova 181 Porvoon museo 175 Suomen lelumuseo Hevosenkenkä 170 Työväenmuseo Werstas 168 Keski-Suomen museo 165 Rovaniemen taidemuseo 155 Satakunnan museo RIISA Suomen ortodoksinen kirkkomuseo oli suljettuna vuonna OPASTUKSET, TYÖPAJAT JA MUUT TAPAHTUMAT MUSEOTILASTO

23 Työpajoista (63,1 %) oli suunnattu päiväkoti-, koululais- tai opiskelijaryhmille. Eniten kyseisille ryhmille suunnattuja työpajoja järjestivät Nurmijärven museo (420), Teatterimuseo (397), Kansallisgalleria (251) ja Suomen kansallismuseo (239). Muut tapahtumat Muulla yleisötapahtumalla tarkoitetaan museon järjestämiä luentoja, keskustelutilaisuuksia, kulttuuriympäristötapahtumia tai muita museon omia tapahtumia, myös museon omien tilojen ulkopuolella. Muiden yleisötapahtumien lukumäärän ilmoitti 147 museota. Museoissa järjestettiin vuoden 2014 aikana yleisötapahtumaa ( vuonna 2013). 7. KOKOELMAT Museotilastossa kokoelmat jaotellaan kulttuurihistoriallisiin esinekokoelmiin, taidekokoelmiin, luonnontieteellisiin kokoelmiin ja valokuvakokoelmiin. Lisäksi kartoitetaan arkistomateriaalin määrää hyllymetreinä. Tilastokysymysten avulla pyritään kartoittamaan myös muun muassa kokoelmien laajuutta sekä digitointi- ja luettelointiastetta. Vuodesta 2013 alkaen tilastossa otettiin tarkastelun kohteeksi myös museoiden kokoelmapoliittiset ohjelmat ja digitointisuunnitelmat. Kokoelmapoliittinen ohjelma oli käytössä 119 museolla (78,8 %) ja 26 museolla se oli valmisteilla. Digitointisuunnitelma oli 55 (36,4 %) museolla ja valmisteilla 49 museolla. Tilastovastausten perusteella sähköistä kokoelmahallintajärjestelmää käytetään 147 museossa. Kokoelmien kartuttamiseen käytettiin vuoden 2014 aikana noin 3,3 miljoonaa euroa. Kokoelmahankintamenot Museoiden kokoelmat karttuvat pääosin ostoina ja lahjoituksina. Kokoelmien kartuttamiseen käytettiin vuoden 2014 aikana noin 3,3 miljoonaa euroa. Kaikkiaan 80 museota (53,0 %) kartutti kokoelmiaan ostoilla. Kokoelmahankintamenot jakautuivat museoryhmittäin seuraavasti: 31,4 % korotettua valtionosuutta saavat museot (tästä 28,2 % maakuntamuseot, 65,5 % aluetaidemuseot ja 6,3 % valtakunnalliset erikoismuseot) 23,9 % valtionosuutta saavat museot 44,4 % valtion museot ja yliopistolliset museot (tästä valtakunnallisten museoiden osuus 99,7 %) 0,3 % kunnalliset ja yksityiset museot Kansallisgalleria käytti hankintoihin eniten, euroa. Yli eurolla kokoelmiaan kartutti kuusi museota. Museot, jotka käyttivät vähintään euroa kokoelmahankintamenoihin vuoden 2014 aikana: Kansallisgalleria Serlachius-museot Gösta ja Gustaf Helsingin taidemuseo Turun museokeskus Tampereen taidemuseo Suomen kansallismuseo EMMA - Espoon modernin taiteen museo Jyväskylän taidemuseo Amos Andersonin taidemuseo Kuopion taidemuseo Västra Nylands landskapsmuseum MUSEOTILASTO 2014 KOKOELMAT

24 Kokoelmien laajuus Kokoelmatiedoissa esiintyy suuriakin vaihteluita vuosittain. Osaltaan vaihtelua selittää kokoelmien inventointi- ja luettelointityön eteneminen ja sitä kautta lukujen tarkentuminen. Museoiden kokoelmiin sisältyi vuoden 2014 lopussa tilastokyselyn mukaan hieman yli 5,5 miljoonaa kulttuurihistoriallista objektia (5,4 miljoonaa vuonna 2013), joista vuoden oli lähes Taideteosten määrä oli lähes (lähes vuonna 2013) ja tästä vuoden oli Luonnontieteellisten museoiden kokoelmiin sisältyi yli 19 miljoonaa objektia tai näytettä (17 miljoonaa vuonna 2013). Vuoden tästä oli objektia. Valokuvakokoelmissa ilmoitettiin olevan 20,9 miljoonaa (22,0 miljoonaa vuonna 2013) objektia. 25 Vuoden oli noin Arkistoaineistojen laajuudeksi ilman virka-arkistomateriaalia saatiin annettujen tietojen pohjalta noin 18,9 hyllykilometriä (n=123). Museotilastossa kysyttiin myös a luetteloitua kokoelma-aineistoa. Vastaukset sisältävät esimerkiksi Postimuseon laajan filateelisen kokoelman, jossa on yli objektia. Lisäksi tietoja annettiin asiakirja- ja kirjastokokoelmista, pienpainatteista ja leikearkistoista sekä rakennusosa- ja arkeologisista kokoelmista. Esiin tuotiin myös monipuolisia audiovisuaalisia materiaalikokoelmia, jotka koostuvat muun muassa haastatteluista, elokuvista ja dokumentoinneista. Museoiden kokoelmien sähköisen luetteloinnin ja digitoinnin aste oli kyselyn mukaan vuoden 2014 lopussa seuraava: 26 Aineistotyyppi Sähköisesti luetteloitu Digitoitu Kulttuurihistorialliset kokoelmat 37,9 % 22,2 % Taidekokoelmat 87,0 % 64,6 % Luonnontieteelliset kokoelmat 5,9 % 2,2 % Valokuvakokoelmat 14,4 % 12,0 % 8. NÄYTTELYT Museotilastossa seurataan museoiden kyseisenä vuonna avattujen näyttelyiden lukumääriä. Tarkastelun kohteena ovat museoiden vaihtuvat näyttelyt, kiertonäyttelyt ja ulkomaille tuotetut näyttelyt. Tämän lisäksi kysytään museon omien tilojen ulkopuolelle tuotettujen näyttelyiden ja verkkonäyttelyiden lukumäärää. Uusia tai uusittuja perusnäyttelyitä ei tilastoida erikseen. 27 Vaihtuvat näyttelyt Vuonna 2014 valmistuneiden näyttelyiden kokonaismäärä oli (1 132 vuonna 2013), josta vaihtuvia näyttelyitä oli (1 075 vuonna 2013), kiertonäyttelyitä 41 (25 vuonna 2013) ja ulkomaille tuotettuja näyttelyitä 27 (32 vuonna 2013). 25 Museotilastossa ei ole huomioitu Museoviraston Arkisto- ja tietopalveluiden kokoelmia, sillä vuodesta 2013 lähtien niitä ei ole laskettu Kansallismuseon kokoelmiin. Vuoden 2014 lopussa Museoviraston kuvakokoelmat sisälsivät yli 10 miljoonaa kuvaa. 26 Vastaamisohje tilastokyselyssä: Luetteloitu esine ei ole sama asia kuin digitoitu esine. Digitoidusta objektista on yksi tai useampi digitoitu / digitaalinen valokuva, piirros, 3D-mallinnus tms. Digitoinnilla tarkoitetaan analogisessa muodossa olevan aineiston muuntamista digitaaliseksi. Tällä tarkoitetaan originaalin informaation (esim. asiakirja, valokuva, ääninauha) muuntamista sähköiseen muotoon. Kolmiulotteisten objektien valokuvaaminen ja sähköinen tallentaminen on myös digitointia. 27 Kyselyssä ei enää jaotella näyttelyitä aihealueittain esimerkiksi taidehistoriallisiin, kulttuurihistoriallisiin ja etnografisiin näyttelyihin. Tiukka jaottelu ei ole enää tarkoituksenmukainen, kun näyttelyitä tuotetaan kasvavassa määrin yli perinteisten aihealueiden ja niitä yhdistellen. NÄYTTELYT MUSEOTILASTO