Museotilasto 2016 Finnish Museum Statistics

Transkriptio

1 Museotilasto 2016 Finnish Museum Statistics MUSEOIDEN YLLÄPITÄMÄT MUSEOKOHTEET Suomen 154 ammatillisista ta ylläpitivät 326 kohdetta. Museokohteiden kokonaismäärään on otettu mukaan myös ne kohteet, jotka eivät poikkeuksellisesti ole olleet avoinna yleisölle esimerkiksi korjaustöiden vuoksi. Museoiden rahoitus milj. 109,6 108,5 78,7 80,4 103,3 85,3 Museokohteiden jakautuminen maakuntiin Maakunta Museokohteita Etelä-Karjalan maakunta 9 Etelä-Pohjanmaan maakunta 6 Etelä-Savon maakunta 14 Kainuun maakunta 4 Kanta-Hämeen maakunta 16 Keski-Pohjanmaan maakunta 4 Keski-Suomen maakunta 23 Kymenlaakson maakunta 9 Lapin maakunta 11 Pirkanmaan maakunta 23 Pohjanmaan maakunta 12 Pohjois-Karjalan maakunta 10 Pohjois-Pohjanmaan maakunta 17 Pohjois-Savon maakunta 12 Päijät-Hämeen maakunta 8 Satakunnan maakunta 21 Uudenmaan maakunta 87 Varsinais-Suomen maakunta 40 Yhteensä 326 Asukaslukuun suhteutettuna eniten kohteita: Etelä-Savo (9,4 kohdetta / as.) Kanta-Häme (9,2 kohdetta / as.) Satakunta (9,5 kohdetta / as.) Museokohteista 27% sijaitsi Uudenmaan maakunnassa. taideissa oli 28 %. 35 % kulttuurihistorialliset t 35,3 21, % taidet 36,7 19, käyntiä 27 % erikoist 42,9 18,4 5 % luonnontieteelliset t Valtio Kunta Omatoiminen Muu rahoitus 3 % yhdistelmät Todellisten henkilötyövuosien jakaantuminen Kulttuurihistorialliset esinekokoelmat objektia vuoden 44,7 % kokoelmista luetteloitu 25,8 % kokoelmista digitoitu Taidekokoelmat taideteosta vuoden 89,9 % kokoelmista luetteloitu 72,4 % kokoelmista digitoitu Opastuksia järjestettiin keskimäärin 379 /. Kaikista kävijöistä opastuksiin osallistui 12,7 %. Opastuksille osallistui keskimäärin 15 henkilöä. Vakinaiset, päätoimiset työntekijät 71 % Määräaikaiset, päätoimiset työntekijät 19 % Osa-aikaiset ja tuntityöntekijät 10 % Luonnontieteelliset kokoelmat objektia/näytettä vuoden 3,6 % kokoelmista luetteloitu 0,8 % kokoelmista digitoitu Museoiden kokoelmissa yli 50 miljoonaa kokoelmaobjektia Audiovisuaalinen aineisto objektia vuoden 41,1 % kokoelmista luetteloitu 44,8 % kokoelmista digitoitu Valokuvakokoelmat valokuvaa vuoden 16 % kokoelmista luetteloitu 13,8 % kokoelmista digitoitu Museokäyntien lukumäärä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna Suomen väkilukuun suhteutettuna käyntejä tehtiin yhtä asukasta kohti 19 % 1,2

2 MUSEOTILASTO 2016 FINNISH MUSEUM STATISTICS Museotilasto / Finnish Museum Statistics 2016 Toimitus / Edited by Anu Niemelä, Anna Alavuotunki, Sari Häkkinen ja Aura Kivilaakso Taitto / Layout by Antero Airos ISSN (Verkkojulkaisu / Online) Museovirasto / National Board of Antiquities 2017

3 Sisällys Lukijalle 4 TILASTOKORTIT: Tilastokortti 1/2016: Suomen t Tilastokortti 2/2016: Museokäyntien ennätysvuosi Tilastokortti 3/2016: Museoiden talous Tilastokortti 4/2016: Museoiden henkilökunta Tilastokortti 5/2016: Museoiden yleisöpalvelut Tilastokortti 6/2016: Museoiden kokoelmatoiminta Statistics card 7/2016: Finnish museums 2016: Facts and Figures 33 LIITETAULUKOT: Liitetaulukko 1: Museoiden käynnit ja avoinnaolo kohteittain Liitetaulukko 2: Museoiden talous Liitetaulukko 3: Museoiden yleisöpalvelut Liitetaulukko 4: Museoiden kokoelmatoiminta Finnish Museum Statistics: Tables

4 Lukijalle Museoviraston vuosittain kokoama Museotilasto tarjoaa tietoa päätoimisesti ja ammatillisesti hoidettujen iden taloudesta, henkilöstöstä, kokoelmista ja toiminnasta. Tilasto perustuu iden tilastokyselyn kautta antamiin tietoihin. Tilastotietoa hyödynnetään muun muassa Tilastokeskuksen Kulttuuritilastossa, Framen käynnistämässä Kuvataiteen tilastoinnissa sekä kansainvälisesti EGMUS-työryhmän (European Group on Museum Statistics) julkaisuissa ja verkkopalvelussa. Tämä julkaisu kokoaa yhteen syksyn 2017 aikana Museotilasto-verkkopalvelussa julkaistut Tilastokortit, jotka esittelevät tiivistetysti vuoden 2016 Museotilaston lukuja. Tilastokortit korvaavat aikaisempina vuosina painetun Museotilasto-julkaisun. Uudistuksen tarkoituksena oli tiedon saatavuuden ja selkeyden parantaminen. Vuodesta 2007 lähtien tilastokyselyssä annetut vastaukset on julkaistu myös Museotilasto.fi-verkkosivulla, jossa ne ovat kaikkien saatavilla ja haettavissa ilman järjestelmään kirjautumista. Lisäksi verkkopalvelusta löytyvät Tilastojulkaisut vuosilta sekä CC BY 4.0 -lisenssillä julkaistut taulukot vuosilta Tilastotieto tarjoaa eväitä alan toiminnan tarkasteluun ja tulevaisuuden suuntaviivojen määrittelyyn. Museotilasto on tarkoitettu ennen kaikkea hyödynnettäväksi, ja omalta osaltaan se antaa välineitä alan toiminnan merkittävyyden osoittamiseen. 4

5 TILASTOKORTTI 1/2016 Suomen t 2016 MITÄ MUSEOTILASTOSSA ON? Museotilasto kattaa Suomen päätoimisesta ja ammatillisesti hoidetut t, jotka ovat valtion, kuntien, säätiöiden ja yhdistysten ylläpitämiä. Tilasto perustuu iden tilastokyselyyn antamiin tietoihin. Vuonna 2016 kysely lähetettiin 154 lle ja vastaus saatiin 152 lta. Mukaan tilastoon otettiin neljä uutta ta. Museotilaston tavoitteena on antaa mahdollisimman luotettava yleiskuvan maamme ammatillisesta toiminnasta. SUOMEN AMMATILLISET MUSEOT Vuonna 2016 Suomessa toimi 154 ammatillisesti hoidettua ta. Niistä 124 oli valtionosuuden piiriin kuuluvia kunnallisia ja yksityisiä ita (ns. vos-t), joista 52 sai korotettua valtionosuutta. Vuoden 2016 alusta kolme ta hyväksyttiin valtionosuuden piiriin. Valtionosuuden ulkopuolella olevia valtiollisia, kunnallisia ja yksityisiä ita oli 30. Näistä valtion t ja yliopistolliset t muodostavat oman ryhmänsä, jonka sisälle kuuluvat kolme valtakunnallista ta, viisi yliopistollista ta ja kaksi muuta valtion ta. AMMATILLISEN MUSEON KRITEERIT MUSEOTILASTOSSA: Museotoiminnan päätoimisuus (toiminta on ympärivuotista ja toiminnan päätarkoitus on toiminnan harjoittaminen) Säännöllinen aukioloaika (ei tarvitse olla ympärivuotinen) Vähintään yksi päätoiminen ammatillinen työntekijä Ammatillisesti hoidetut t 154 Valtionosuuden piirissä olevat päätoimit (ns. vos-t) 124 set t Aluetaidet 52 Korotettua valtionosuutta saavat t 20 Maakuntat 2 Aluetaide- ja maakuntat 16 Valtakunnalliset erikoist 10 Valtion t ja yliopistolliset t 3 Valtakunnalliset t 2 valtion t 5 Yliopistolliset t 72 valtionosuutta saavat kunnalliset ja yksityiset t 20 t (kunnalliset ja yksityiset t valtionosuuden ulkopuolella) 5 Suomen t Tilastokortti 1/2016 Museotilasto. Museovirasto 2017.

6 TILASTOKORTTI 1/2016 2/3 Museoiden omistajuus 39 % 53 % Säätiöt ja Kunta yhdistykset 6 % Valtio 2 % Muu 81 kuntien ita 60 säätiöiden ja yhdistysten ita 10 valtion ja yliopistojen ita (sisältäen Kansallisgallerian) 3 muiden ylläpitäjien ita MUSEOIDEN VALTIONOSUUDET Opetus- ja kulttuuriministeriö hyväksyy t valtionosuuden piiriin valtion talousarvion asettamissa rajoissa. Valtionosuuden määrä perustuu vuosittain kohtaisesti vahvistettuun laskennallisten henkilötyövuosien määrään. MUSEOIDEN KOROTETUT VALTIONOSUUDET Opetus- ja kulttuuriministeriö voi nimetä n maakuntaksi, aluetaideksi tai valtakunnalliseksi erikoisksi. Nämä t saavat alueellisten ja valtakunnallisten tehtäviensä hoitoon korotettua valtionosuutta. Maakunta- ja aluetaidet edistävät ja ohjaavat kulttuurihistoriallisten iden ja taideiden toimintaa ja kehittävät yhteistyötä omalla alueellaan. Valtakunnallisten erikoisiden tehtävänä on edistää ja ohjata toimintaa omalla erikoisalallaan. MUSEOIDEN YLLÄPITÄMÄT MUSEOKOHTEET Suomen 154 ammatillisista ta ylläpitivät 326 kohdetta. Museokohteiden kokonaismäärään on otettu mukaan myös ne kohteet, jotka eivät poikkeuksellisesti ole olleet avoinna yleisölle esimerkiksi korjaustöiden vuoksi. Museokohteiden jakautuminen maakuntiin Maakunta Museokohteita Etelä-Karjalan maakunta 9 Etelä-Pohjanmaan maakunta 6 Etelä-Savon maakunta 14 Kainuun maakunta 4 Kanta-Hämeen maakunta 16 Keski-Pohjanmaan maakunta 4 Keski-Suomen maakunta 23 Kymenlaakson maakunta 9 Lapin maakunta 11 Pirkanmaan maakunta 23 Pohjanmaan maakunta 12 Pohjois-Karjalan maakunta 10 Pohjois-Pohjanmaan maakunta 17 Pohjois-Savon maakunta 12 Päijät-Hämeen maakunta 8 Satakunnan maakunta 21 Uudenmaan maakunta 87 Varsinais-Suomen maakunta 40 Yhteensä 326 Asukaslukuun suhteutettuna eniten kohteita: Etelä-Savo (9,4 kohdetta / as.) Kanta-Häme (9,2 kohdetta / as.) Satakunta (9,5 kohdetta / as.) Museokohteista 27% sijaitsi Uudenmaan maakunnassa. 6 Suomen t Tilastokortti 1/2016 Museotilasto. Museovirasto 2017.

7 TILASTOKORTTI 1/2016 3/3 Museokohteet tyypeittäin 17 % Taidet Museokohteiden avoinnaolo: 24 % Erikoist 53 % Kultturihistorialliset t 88 % iden pääkohteista oli avoinna säännöllisesti ympäri vuoden avoinnaolopäivää kohteissa (n=298). 197 avoinnaolopäivää keskimäärin (n=298). 3 % Luonnontieteelliset t 3 % Yhdistelmät avoinnaolotuntia kohteissa (n=296) avoinnaolotuntia keskimäärin (n=296). Museokohteista 171 eli yli puolet oli kulttuurihistoriallisia ita Museokohteiden avoinnaolo 34 % 27 % 23 % 16 % Alle 100 päivää avoinna päivää avoinna päivää avoinna Vähintään 300 päivää avoinna LÄHTEET JA LISÄTIETOJA: Museotilasto 2016, Museovirasto. Museoiden valtionosuudet. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön ennakkotilasto [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus. [viitattu: ]. Saantitapa: 7 Suomen t Tilastokortti 1/2016 Museotilasto. Museovirasto 2017.

8 TILASTOKORTTI 2/2016 Museokäyntien ennätysvuosi 2016 MUSEOKÄYNTIEN KASVU Vuonna 2016 Suomen ammatillisesti hoidetuissa issa tehtiin kaikkien aikojen käyntiennätys. Museokäyntejä tilastoitiin kaikissa kohteissa (n = 306), mikä on noin miljoona käyntiä enemmän kuin edellisenä vuonna. MUSEOTILASTO Museoviraston kokoama Museotilasto kattaa Suomen päätoimisesta ja ammatillisesti hoidetut t, jotka ovat valtion, kuntien, säätiöiden ja yhdistysten ylläpitämiä. Vuonna 2016 tilastokyselyyn vastasi 152 ta. Mukaan otettiin neljä uutta ta. 49 % käynneistä oli maksettuja käyntejä. MUSEOKÄYNTI Käynnit n omissa tiloissaan järjestämissä näyttelyissä ja tapahtumissa. Käynniksi ei lasketa kaupan ja kahvilan asiakkaita, n ulkopuolella järjestettyjä tapahtumia, ulkopuolisten tahojen ssa järjestämiä vastaanottoja tms., asiantuntijapalvelukäyntejä eikä n tuottamien muissa issa esillä olleiden kiertonäyttelyiden kävijöitä. Vain tilauksesta avoinna olevien kohteiden käynnit lasketaan pääyksikön käynteihin. Museokäyntien lukumäärä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 19 % MUSEO Hallinnollinen yksikkö, johon kuuluu yksi tai useampia kohteita. Vuonna 2016 ita oli 154. Suomen väkilukuun suhteutettuna käyntejä tehtiin yhtä asukasta kohti 1,2 MUSEOKOHDE Yksittäinen kohde, joka on säännöllisesti avoinna yleisölle. Yhden n hallinnassa saattaa olla useita kohteita. Vuonna 2016 kohteita oli Museokäyntien ennätysvuosi Tilastokortti 2/2016 Museotilasto, Museovirasto 2017.

9 TILASTOKORTTI 2/2016 2/6 Museokäynnit Museokäynnit ovat jo pidemmän aikaa olleet kasvussa. Kymmenessä vuodessa käyntien lukumäärä on kasvanut jopa 45 %. Vuoden 2016 kaltainen jyrkkä kasvu on kuitenkin Museotilaston historiassa poikkeuksellinen. Kasvuun on useita syitä. Erityisesti suosituimmat kohteet ovat kasvattaneet käyntimääriään. Vuoteen mahtuu useita kansainvälisiä menestysnäyttelyitä, kuten Helsingin taide HAMissa japanilaisen nykytaiteilija Yayoi Kusaman (s. 1929) ja Sara Hildénin taidessa australialaisen kuvanveistäjä Ron Mueckin (s. 1958) näyttelyt. Täysin uudistettu Helsingin kaupungin avasi ovensa toukokuussa 2016, ja vuoden loppuun mennessä se keräsi yli käyntiä. Käyntien kasvuun on vaikuttanut myös keväällä 2015 lanseerattu Museokortti, jonka suosio on kasvanut jatkuvasti. Keskimäärin käyntejä / kohde (n = 306) Keskimäärin käyntejä / (n = 151) % 41 % kohteista kasvatti käyntimääriään (n = 306) kohteista käyntimäärät laskivat (n = 306) 9 Museokäyntien ennätysvuosi Tilastokortti 2/2016 Museotilasto, Museovirasto 2017.

10 TILASTOKORTTI 2/2016 3/6 Museokohteet, joissa yli käyntiä vuoden 2016 aikana Museokohde Käynnit 2016 Käynnit 2015 Kasvu % Ateneumin taide (Kansallisgalleria) % Nykytaiteen Kiasma (Kansallisgalleria) % Helsingin kaupungin (Helsingin kaupungin) Helsingin taide % Suomen kansallis (Suomen kansallis) % Posti* % Suomen Jääkiekko* % Vapriikki (Tampereen kaupungin historialliset t)* % Luonnontieteellinen Luomus % Turun linna (Turun keskus) % Sara Hildénin taide % EMMA-Espoon modernin taiteen % Kymenlaakson ** % Suomen meri (Suomen kansallis)** % Hämeen linna (Suomen kansallis) % Design (Design) % * Museokeskus Vapriikissa toimii kolme erillistä ta / kohdetta, minkä vuoksi Museokeskus Vapriikin käyntiluvut näkyvät tilastossa jokaisen kolmen n kohdalla. Luvut näkyvät myös käyntien kokonaismäärässä. ** Merikeskus Vellamossa toimii kaksi erillistä ta / kohdetta, minkä vuoksi Merikeskus Vellamon käyntiluvut näkyvät tilastossa kummankin n kohdalla. Luvut näkyvät myös käyntien kokonaismäärässä. Käynnit viidessä suosituimmassa kohteessa muodostivat 22 % kaikista käynneistä. Käynnit viidessä suosituimmassa kohteessa kasvoivat käynnillä. Museokohteiden osuus käyntimäärien mukaan (n = 306) 33 % 58 % Museokohteista 5 % (16 kpl) saavutti käynnin rajan. Vähintään käyntiä tilastoitiin 8 % kohteista (26 kpl). Suurimmalla osalla (58 %) kohteista käyntimäärät olivat alle % 3 % Vähintään käyntiä käyntiä käyntiä Alle käyntiä 10 Museokäyntien ennätysvuosi Tilastokortti 2/2016 Museotilasto, Museovirasto 2017.

11 TILASTOKORTTI 2/2016 4/6 MUSEOKÄYNNIT ALUEELLISESTI TARKASTELTUNA Eniten käyntejä tehtiin Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa sijaitseviin kohteisiin. Väkilukuun suhteutettuna eniten käyntejä tilastoitiin Pirkanmaalla, Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä ja Kymenlaaksossa sijaitsevissa kohteissa. Käyntien jakautuminen maakuntiin Käyntimäärät maakunnittain / 100 asukasta Maakunta Käyntejä Etelä-Karjalan maakunta (9 kohdetta) Etelä-Pohjanmaan maakunta (6 kohdetta) Etelä-Savon maakunta (12 kohdetta) Kainuun maakunta (4 kohdetta) Kanta-Hämeen maakunta (15 kohdetta) Keski-Pohjanmaan maakunta (4 kohdetta) Keski-Suomen maakunta (23 kohdetta) Kymenlaakson maakunta (8 kohdetta) * Lapin maakunta (11 kohdetta) Pirkanmaan maakunta (23 kohdetta) ** Pohjanmaan maakunta (11 kohdetta) Pohjois-Karjalan maakunta (10 kohdetta) Pohjois-Pohjanmaan maakunta (12 kohdetta) Pohjois-Savon maakunta (11 kohdetta) Päijät-Hämeen maakunta (6 kohdetta) Satakunnan maakunta (21 kohdetta) Uudenmaan maakunta (81 kohdetta) Varsinais-Suomen maakunta (39 kohdetta) Yhteensä * Käyntien kokonaismäärässä Merikeskus Vellamon käyntimäärät kahteen kertaan (kaksi erillistä ta). ** Käyntien kokonaismäärässä Museokeskus Vapriikin käyntimäärät kolmeen kertaan (kolme erillistä ta) % käynneistä tehtiin Uudenmaan maakunnassa sijaitseviin kohteisiin. 11 Museokäyntien ennätysvuosi Tilastokortti 2/2016 Museotilasto, Museovirasto 2017.

12 TILASTOKORTTI 2/2016 5/6 Maakuntien suosituimmat kohteet Etelä-Karjala: Etelä-Karjalan Etelä-Pohjanmaa: Lapuan taide Etelä-Savo: Olavinlinna Kainuu: Kainuun Kanta-Häme: Hämeen linna Keski-Pohjanmaa: Kieppi - Kokkolan luonnontieteellinen Keski-Suomi: Suomen käsityön Kymenlaakso: Merikeskus Vellamo (Kymenlaakson ja Suomen meri) Lappi: Lapin maakunta Pirkanmaa: Museokeskus Vapriikki (Posti, Suomen jääkiekko ja Tampereen kaupungin historiallinen ) Pohjanmaa: Stundars Pohjois-Karjala: Pohjois-Karjalan Pohjois-Pohjanmaa: Oulun yliopiston eläin Pohjois-Savo: Kuopion luonnontieteellinen Päijät-Häme: Lahden taide Satakunta: Porin taide Uusimaa: Ateneumin taide Varsinais-Suomi: Turun linna MUSEOKÄYNTIEN JAKAUTUMINEN Eniten käyntejä tehtiin kulttuurihistoriallisiin kohteisiin, 35 % kaikista käynneistä. Käyntimäärien perusteella suosituimmat kohteet olivat kuitenkin taideita ( käyntiä / kohde). Edelliseen vuoteen verrattuna taidet myös kasvattivat eniten käyntimääriään. Kasvua taideissa oli 28 % käyntiä 35 % kulttuurihistorialliset t 30 % taidet 27 % erikoist 5 % luonnontieteelliset t 3 % yhdistelmät Keskimäärin käyntejä (kohde) tyypeittäin Kultturihistorialliset t Taidet Erikoist Luonnontieteelliset t Yhdistelmät Museokäyntien ennätysvuosi Tilastokortti 2/2016 Museotilasto, Museovirasto 2017.

13 TILASTOKORTTI 2/2016 6/6 Museoryhmittäin tarkasteltuna eniten käyntejä tehtiin aluetaide- ja maakuntaiden kohteisiin (34 % kaikista käynneistä). Toiseksi eniten käyntejä tilastoitiin muiden valtionosuutta saavien iden kohteisiin (28 % kaikista käynneistä). Valtion ja yliopistojen iden kohteisiin tehtiin 25 % kaikista käynneistä käyntiä 34 % aluetaide- ja maakuntat 10 % valtakunnalliset erikoist 28 % muut valtionosuutta saavat t 25 % valtakunnalliset t, valtion t ja yliopistolliset t 3 % muut t MUUT KÄYNNIT Päiväkoti-, koululais- ja opiskelijaryhmien käyntejä tilastoitiin (n = 143), mikä on 8,8 % kaikista käynneistä. Eniten ko. käyntejä tehtiin: Luonnontieteellisen keskusn (65 722) Tampereen kaupungin historiallisten iden (36 339) ja Suomen kansallisn (33 931) kohteissa. Useat t seuraavat ulkomaisten käyntien määriä. Tavat näiden seuraamiseksi vaihtelevat ittain. Ulkomaisten käyntejä tilastoitiin kaiken kaikkiaan (n = 136). Eniten ko. käyntejä oli: Helsingin kaupunginn ( ) Suomen kansallisn (80 175) ja Turun keskuksen (77 000) kohteissa. Varsinaisten käyntimäärien lisäksi t tilastoivat asiantuntijapalvelukäyntejä ja muita käyntejä tiloissa. Asiantuntijapalvelukäyntejä tilastoitiin (n = 126) ja muita käyntejä (n = 82). PÄIVÄKOTI-, KOULULAIS- JA OPISKELIJARYHMIEN KÄYNNIT Koululaisia ovat peruskoulun ala- ja yläkoulujen oppilaat. Opiskelijoiksi lasketaan tässä toisen asteen oppilaitosten opiskelijat. ASIANTUNTIJAPALVELUKÄYNNIT Asiantuntijapalvelukäynneillä tarkoitetaan esimerkiksi kokoelmien ja arkistoaineistojen käyttöön liittyviä käyntejä n tiloissa. Näitä tietoja ei lasketa mukaan kokonaiskäyntimääriin. MUUT KÄYNNIT Tässä tarkoitetaan käyntejä ulkopuolisten n tiloissa järjestämiin tapahtumiin. Käynniksi ei lasketa kaupan tai kahvilan asiakkaita. Näitä tietoja ei lasketa mukaan kokonaiskäyntimääriin. LÄHTEET JA LISÄTIETOJA: Käynnit ja avoinnaolo kohteittain taulukko. Museotilasto , Museovirasto. Kuvataiteen käyntimäärät Suomessa vuonna Frame Contemporary Art Finland Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön ennakkotilasto [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus. [viitattu: ]. Saantitapa: 13 Museokäyntien ennätysvuosi Tilastokortti 2/2016 Museotilasto, Museovirasto 2017.

14 TILASTOKORTTI 3/2016 Museoiden talous 2016 MUSEOTOIMINNAN RAHOITUS Ammatillisesti hoidettujen iden kokonaisrahoitus vuonna 2016 oli 249,8 miljoonaa euroa (n = 149). Tämä on n. 5,2 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Kokonaisrahoitus sisältää valtion ja kuntien ille suuntaaman rahoituksen, iden omat tulot ja muun rahoituksen. MUSEOTILASTO Museoviraston kokoama Museotilasto kattaa Suomen päätoimisesta ja ammatillisesti hoidetut t, jotka ovat valtion, kuntien, säätiöiden ja yhdistysten ylläpitämiä. Vuonna 2016 tilastokyselyyn vastasi 152 ta. Mukaan otettiin neljä uutta ta. Kokonaisrahoitus kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna Julkinen rahoitus (valtio ja kunta) kattoi kokonaisrahoituksesta +2,1 % 75,4 % MUSEO Hallinnollinen yksikkö, johon kuuluu yksi tai useampia kohteita. Vuonna 2016 ita oli 154. VALTIO 41,3 % Kokonaisrahoitus v euroa MUU RAHOITUS 7,4 % KUNTA 34,1 % OMAT TULOT 17,2 % 14 Museoiden talous Tilastokortti 3/2016 Museotilasto, Museovirasto 2017.

15 TILASTOKORTTI 3/2016 2/7 Valtion rahoitusosuus Valtion rahoitusosuus muodostuu iden valtionosuuksista, valtionavustuksista, työllistämistuesta sekä valtion illeen suuntaamasta rahoituksesta*. Valtion ksi tilastossa lasketaan edelleen myös yliopistojen t ja Kansallisgalleria (ennen vuotta 2014 Valtion taide). Valtio rahoitti toimintaa n. 103,3 miljoonalla eurolla, mikä on 41,3 % kokonaisrahoituksesta (v valtion rahoitusosuus 44,3 %) * Laskettu vähentämällä valtion iden kokonaismenoista tulot. Valtion rahoitus laski edelliseen vuoteen verrattuna 5,2 milj. Valtion rahoituksen lasku edelliseen vuoteen verrattuna -4,8 % 41,3 % Valtion rahoitusosuus kokonaisrahoituksesta Kunnan rahoitusosuus Kunnan rahoitusosuus muodostuu kuntien myöntämistä avustuksista yksityisille, tilastoinnin piiriin kuuluville ille sekä kuntien illeen suuntaamasta rahoituksesta*. Kunnat rahoittivat toimintaa n. 85,3 miljoonalla eurolla. Tämä tekee 34,1 % kokonaisrahoituksesta (v kunnan rahoitusosuus 32,8 %). * Laskettu vähentämällä kunnallisten iden kokonaismenoista tulot. Kunnan rahoitus kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 4,9 milj. Kunnan rahoituksen kasvu edelliseen vuoteen verrattuna +6,1 % 34,1 % Kunnan rahoitusosuus kokonaisrahoituksesta 15 Museoiden talous Tilastokortti 3/2016 Museotilasto, Museovirasto 2017.

16 TILASTOKORTTI 3/2016 3/7 Museoiden omat tulot Museoiden omat tulot muodostuvat pääsymaksutuloista, palvelu- ja myyntituloista, muista omatoimisista tuloista sekä sponsorituesta. Museoiden omat tulot olivat n. 42,9 miljoonaa euroa, mikä muodostaa 17,2 % kokonaisrahoituksesta (v omatoimisen tuoton osuus 15,0 %). Omat tulot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 6,2 milj. Omien tulojen kasvu edelliseen vuoteen verrattuna +16,8 % 17,2 % Omien tulojen osuus kokonaisrahoituksesta Pääsymaksutulojen osuus omista tuloista oli lähes puolet. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli n. 5,1 miljoonaa euroa. Palvelu- ja myyntitulot kattoivat kolmasosan omista tuloista ja muut omatoimiset tuotot 16,8 %. Palvelu- ja myyntitulot sekä muut omatoimiset tuotot pysyivät suurin piirtein samalla tasolla vuoden takaiseen. Sen sijaan sponsoritulot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna noin puoli miljoonaa euroa. MUSEOKORTTITULOT TILASTOSSA Museoita on ohjeistettu merkitsemään korttituloista Museotilastoon ainoastaan korttiyhtiö FMA Creations Oy:n maksamat pääsymaksupalautukset korteilla tehdyistä käynneistä sekä korttimyyntien provisiot. Ohjeita tarkennettiin keväällä 2017 kyselyn ollessa jo käynnissä. Näin ollen korttitulojen kirjaamisessa tilastoon voi esiintyä jonkin verran eroja iden välillä. Omat tulot v euroa Pääsymaksut: PÄÄSYMAKSUT 45,8 % PALVELU- JA MYYNTITULOT 33,3 % MUUT TULOT 16,8 % SPONSORITULOT 4,1 % Aikuisen pääsymaksu keskimäärin 7,2 euroa Lasten pääsymaksu keskimäärin 3,7 euroa Kaikille kävijöille ilmainen sisäänpääsy 25 lla (vähintään pääyksikkö) Alle 18-vuotiaille kävijöille ilmainen sisäänpääsy 84 lla (vähintään pääyksikkö) 16 Museoiden talous Tilastokortti 3/2016 Museotilasto, Museovirasto 2017.

17 TILASTOKORTTI 3/2016 4/7 Muu rahoitus Muu rahoitus muodostuu muilta tahoilta kuin valtiolta tai kunnalta saaduista toiminta- ja hankeavustuksista, EU-tuista ja -avustuksista sekä säätiöiden, yhdistysten ja muiden yksityisten tahojen illeen suuntaamasta rahoituksesta*. Museoiden muu rahoitus oli n. 18,4 miljoonaa euroa. Tämä tekee 7,4 % kokonaisrahoituksesta (v muun rahoituksen osuus 7,8 %). * Laskettu vähentämällä yksityisten iden kokonaismenoista tulot. Muu rahoitus laski edelliseen vuoteen verrattuna 0,7 milj. Muun rahoituksen lasku edelliseen vuoteen verrattuna -3,7 % Valtionosuudet 7,4 % Muun rahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta Museolakiin (729/1992) perustuvaa valtionosuutta sai 124* ta, joista 52 sai korotettua valtionosuutta. Valtionosuuksien yhteenlaskettu summa oli noin 34,1 miljoonaa euroa. Laskua edelliseen vuoteen verrattuna oli n. 1,5 miljoonaa euroa. * Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuutta saavien iden listassa ita on 121. Ero johtuu siitä, että Museotilastossa muutamia ita tarkastellaan edelleen erillisinä yksiköinä (Lahden t -> Lahden kaupungin ja Lahden taide, Oulun - ja tiedekeskus -> Oulun taide ja Pohjois-Pohjanmaan ja Salon t -> Salon historiallinen SAMU ja Salon taide Veturitalli). MUSEOIDEN VALTIONOSUUDEN MÄÄRÄYTYMINEN Valtionosuuden määrä perustuu vuosittain kohtaisesti vahvistettuun laskennallisten henkilötyövuosien määrään. Vuonna 2016 näiden kokonaismäärä oli (sama kuin edellisenä vuonna). Valtion talousarviossa päätetään vuosittain henkilötyövuoden yksikköhinta. Vuonna 2016 henkilötyövuoden arvonlisäveroton yksikköhinta oli euroa ja arvonlisäverollinen yksikköhinta euroa. Kunnalliset t ja arvonlisäverovelvolliset t saavat valtionosuuden verottoman yksikköhinnan mukaan ja yksityiset t, jotka eivät ole arvonlisäverovelvollisia, saavat valtionosuuden arvolisäverollisen hinnan mukaan. Maakuntat, aluetaidet ja valtakunnalliset erikoist saavat alueellisten ja valtakunnallisten tehtäviensä hoitoon korotettua valtionosuutta 47 % henkilötyövuoden yksikköhinnasta per henkilötyövuosi. valtionosuutta saavat t saavat valtionosuutta 37 % henkilötyövuoden yksikköhinnasta per henkilötyövuosi. Korotettua valtionosuutta saavien iden valtionosuus keskimäärin euroa Muiden valtionosuutta saavien iden valtionosuus keskimäärin euroa 17 Museoiden talous Tilastokortti 3/2016 Museotilasto, Museovirasto 2017.

18 TILASTOKORTTI 3/2016 5/7 Valtionosuuden piirissä olevien iden kokonaisrahoituksesta suurin osa tulee valtiolta ja kunnilta. Rahoitusosuuksia tarkasteltaessa korotettua valtionosuutta saavien iden ja muiden valtionosuutta saavien iden rahoituksen jakautumisessa on jonkin verran eroja. Korotettua valtionosuutta saavilla illa julkisen rahoituksen osuus on huomattavasti suurempi kuin muilla valtionosuusilla. Sen sijaan muilla valtionosuusilla erityisesti muun rahoituksen osuus korostuu. Rahoituksen jakautuminen valtionosuutta saavilla illa Valtionosuust (n = 124) Korotettua valtionosuutta saavat t (n = 52) valtionosuutta saavat t (n = 72) % % % Valtio ,0 % ,6 % ,0 % Kunta ,4 % ,1 % ,1 % Omat tulot ,6 % ,9 % ,2 % tulot ,9 % ,5 % ,7 % YHTEENSÄ ,0 % ,0 % ,0 % Museoiden rahoitus vuosina Tarkasteltaessa iden rahoitusta viimeisen kolmen vuoden aikana havaitaan, että valtion rahoitus on laskenut. Sen sijaan kuntien rahoitus on kasvanut suurin piirtein valtion rahoituksen laskun verran. Myös iden omatoimisessa tuotossa on tapahtunut positiivista kehitystä. Muun rahoituksen osuus on laskenut jonkin verran. Museoiden rahoitus milj. 109,6 108,5 103,3 78,7 80,4 85,3 35,3 36,7 42,9 21,2 19,1 18,4 Valtio Kunta Omatoiminen Muu rahoitus Museoiden talous Tilastokortti 3/2016 Museotilasto, Museovirasto 2017.

19 TILASTOKORTTI 3/2016 6/7 MUSEOTOIMINNAN MENOT Ammatillisesti hoidettujen iden kokonaismenot vuonna 2016 olivat 249,8 miljoonaa euroa (n = 148), mikä on n. 5,2 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Kokonaismenot koostuvat palkkausmenoista, kiinteistömenoista, kokoelmahankintamenoista ja muista menoista. Menot vaihtelivat alle euron ja lähes 35 miljoonan euron välillä. Museoryhmittäin tarkasteltuna havaitaan, että valtionosuutta saavien iden menot ovat jonkin verran kasvaneet edelliseen vuoteen verrattuna. Suurin muutos on kuitenkin tapahtunut valtionosuuden ulkopuolella olevien kunnallisten ja yksityisten iden menoissa, jotka ovat kasvaneet n. 14,8 %. Museoiden kokonaismenot keskimäärin / euroa Menot ryhmittäin Museoryhmä os os % Korotettua valtionosuutta saavat t ,3 % valtionosuutta saavat t ,4 % Valtion t ja yliopistolliset t ,6 % kunnalliset ja yksityiset t ,8 % Kaikki t (n = 148) (n = 145) ,1 % Menojen jakautuminen Museoiden menoista suurin osa muodostui palkkaus- ja kiinteistömenoista. Palkkausmenot olivat n. 106,3 miljoonaa euroa ja kiinteistömenot n. 84,5 miljoonaa euroa. Nämä kiinteät kulut kattoivat kaiken kaikkiaan 76,4 % kaikista menoista. Edelliseen vuoteen verrattuna palkkausmenot laskivat 1,2 miljoonaa euroa ja kiinteistömenot kasvoivat 2,7 miljoonaa euroa. menot muodostuvat näyttelytoiminnan menoista, markkinointi- ja viestintämenoista ja muista menoista. Nämä toimintaan kohdistetut menot olivat 53,9 miljoonaa euroa. Kasvua vuoden takaiseen oli n. 4 miljoonaa euroa. Kokoelmahankintoihin käytettiin 5,1 miljoonaa euroa, mikä on n. 0,4 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kokonaismenot v euroa PALKKAUSMENOT 42,6 % KOKOELMAHANKINNAT 2,1 % KIINTEISTÖMENOT 33,8 % MUUT MENOT 21,6 % 19 Museoiden talous Tilastokortti 3/2016 Museotilasto, Museovirasto 2017.

20 TILASTOKORTTI 3/2016 7/7 Museoiden menot Viimeisen kolmen vuoden aikana iden menoissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Eniten ovat kasvaneet muut menot. milj. 107,5 107,5 106,3 84,2 81,8 84,5 49,9 49,8 53,9 Palkkausmenot Kiinteistömenot 3,3 5,5 5,1 menot Kokoelmahankinnat LÄHTEET JA LISÄTIETOJA: Museoiden talous taulukko. Museotilasto , Museovirasto. Museoiden valtionosuudet. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Valtionosuussovellus Museot, teatterit ja orkesterit. Opetushallitus. 20 Museoiden talous Tilastokortti 3/2016 Museotilasto, Museovirasto 2017.

21 TILASTOKORTTI 4/2016 Museoiden henkilökunta 2016 HENKILÖTYÖVUODET Suomen ammatillisesti hoidetuissa issa henkilötyövuosien lukumäärä vuonna 2016 oli (n = 151). Lukumäärä on hieman laskenut edelliseen vuoteen verrattuna (v lukumäärä oli 2 645). Todellisten henkilötyövuosien jakaantuminen MUSEOTILASTO Museoviraston kokoama Museotilasto kattaa Suomen päätoimisesta ja ammatillisesti hoidetut t, jotka ovat valtion, kuntien, säätiöiden ja yhdistysten ylläpitämiä. Vuoden 2016 tilastokyselyyn vastasi 152 ta. Mukaan otettiin neljä uutta ta. TODELLISET HENKILÖTYÖVUODET Vakinaiset, päätoimiset työntekijät 71 % Määräaikaiset, päätoimiset työntekijät 19 % Osa-aikaiset ja tuntityöntekijät 10 % Museotilastossa henkilöstöä tarkastellaan todellisina henkilötyövuosina, jotka jakaantuvat a) vakinaiseen, päätoimiseen henkilökuntaan, b) muuhun päätoimiseen henkilökuntaan sekä c) osa-aikaisiin ja tuntityöntekijöihin (sis. myös ostopalveluina suoritetut työt). Henkilötyövuodella tarkoitetaan kokopäivätyötä tekevän työntekijän koko vuoden työskentelyä. Henkilötyövuosien lukumäärä lasketaan laskemalla päätoimisen henkilökunnan määrä kuukausittain koko vuodelta. Kuukausien henkilöstömäärät lasketaan yhteen ja summa jaetaan 12:lla. Osa-aikaisten työntekijöiden (työaika alle 30 h/vko) henkilötyövuodet lasketaan muuttamalla työaika täysiksi henkilötyövuosiksi n normaalin viikko/kuukausi/vuosityötuntimäärän mukaan. Vakinaisia, päätoimisia työntekijöitä henkilötyövuosina Keskimäärin vakinaisia, päätoimisia työntekijöitä henkilötyövuosina / 12,4 21 Museoiden henkilökunta Tilastokortti 4/2016 Museotilasto, Museovirasto 2017.

22 TILASTOKORTTI 4/2016 2/4 Henkilötyövuosien lukumäärässä ei ole tapahtunut suuria muutoksia edellisiin vuosiin verrattuna. Vakinaisten, päätoimisten työntekijöiden lukumäärä on laskenut jonkin verran. Sen sijaan määräaikaisten osuus on hieman kasvanut. Osa-aikaisten ja tuntityöntekijöiden osuus on pysynyt suurin piirtein samana. Museoryhmittäin tarkasteltuna voidaan havaita, että valtionosuuden ulkopuolella olevilla kunnallisilla ja yksityisillä illa vakinaisten päätoimisten työntekijöiden osuus on pienempi kuin muilla. Näillä illa vähän yli puolet henkilötyövuosista koostui vakinaisten, päätoimisten työntekijöiden työpanoksesta. Museoryhmä Henkilötyövuodet Vakinaiset päätoimiset henkilötyövuosina Vakinaisten päätoimisten osuus henkilötyövuosista Korotettua valtionosuutta saavat t (n = 52) % valtionosuutta saavat t (n = 72) % Valtion t ja yliopistolliset t (n = 9) % kunnalliset ja yksityiset t (n = 18) % Kaikki t (n = 151) % Todelliset henkilötyövuodet ja niiden jakaantuminen vuosina yht yht yht yht yht Vakinainen, päätoiminen henkilökunta Määräaikainen, päätoiminen henkilökunta Osa-aikaiset ja tuntityöntekijät Suurimmassa osassa ita (120 kpl, 79 %) todellisten henkilötyövuosien lukumäärä oli alle 20. Museoista 43:ssa (28 %) henkilötyövuosia oli alle 5. Vähintään 50 henkilötyövuoden ita oli 7 (5 %). Eniten henkilötyövuosia tilastoitiin Kansallisgalleriassa (255 htv). Museoiden osuus todellisten henkilötyövuosien mukaan (n = 151) Muu työpanos: 28 % 26 % 25 % Todellisten henkilötyövuosien lisäksi issa työskenteli 141:n henkilötyövuoden verran työntekijöitä, joiden palkan maksaa muu kuin (n = 73). henkilötyövuosia Alle % % % 5 % tai enemmän Lisäksi muuta palkatonta työtä tehtiin 93:n henkilötyövuoden verran (n = 83). 22 Museoiden henkilökunta Tilastokortti 4/2016 Museotilasto, Museovirasto 2017.

23 TILASTOKORTTI 4/2016 3/4 MUSEOAMMATILLINEN HENKILÖKUNTA Vakinaisia, päätoimisia ammatillisia työntekijöitä henkilötyövuosina Keskimäärin vakinaisia, päätoimisia ammatillisia työntekijöitä henkilötyövuosina / 7,3 Vaikka vakinaisten, päätoimisten työntekijöiden osuus on hieman laskenut, on ammatillisen henkilökunnan osuus kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna. Vakinaisista, päätoimisista työntekijöistä 59 %:lla oli alaan tai n erikoisalaan liittyvä koulutus (v osuus oli 52 %). MUSEOAMMATILLINEN HENKILÖKUNTA Museoammatilliseksi lasketaan njohtaja ja työntekijät, joilla on ylempi korkeakoulututkinto, korkeakoulututkinto, ammatillinen korkea-asteen tutkinto tai sitä vastaava aiempi opistoasteen tutkinto ja jotka toimivat koulutustaan vastaavassa tehtävässä. Koulutus tulee olla alaan tai n erikoisalaan liittyvä. Konservaattorit lasketaan tähän ryhmään. VAPAAEHTOISTYÖ 41 %:ssa ista työskenteli vapaaehtoisia (n = 147) Vapaaehtoistyötä tarjoavien iden lukumäärä kasvoi 6 lla edelliseen vuoteen verrattuna. Myös vapaaehtoisten yhteenlaskettu työpanos kasvoi lähes työtunnilla. Vapaaehtoistyön tuntimäärät issa vaihtelivat 5 tunnista yli tuntiin. Ylivoimaisesti eniten vapaaehtoistyötä tehtiin Suomen Ilmailussa ( tuntia). Vapaaehtoistyöntekijöiden lukumäärä (n = 59) Keskimäärin issa työskenteli vapaaehtoista (n = 59) 30 Vapaaehtoistyöntekijöiden työpanos tuntia (n = 58) Keskimäärin vapaaehtoistyöntekijöiden työpanos oli tuntia / (n = 58) Museoiden henkilökunta Tilastokortti 4/2016 Museotilasto, Museovirasto 2017.

24 TILASTOKORTTI 4/2016 4/4 Museot, joissa vapaaehtoisten työpanos vähintään tuntia / vuosi Museo Vapaaehtoistyöntekijöiden työpanos tunteina Suomen Ilmailu Suomen Rautatie Panssari Suomen kansallis Työväen Werstas Salon historiallinen SAMU Sagalundin Stundars museum Helsingin taide Pohjois-Pohjanmaan Tekniikan Kulta Ilmatorjunta Vapaaehtoistoimintaa tarjoavien iden lukumäärä Vapaaehtoistyöntekijöiden työpanos tunteina LÄHTEET JA LISÄTIETOJA: Museotilasto , Museovirasto. 24 Museoiden henkilökunta Tilastokortti 4/2016 Museotilasto, Museovirasto 2017.

25 TILASTOKORTTI 5/2016 Museoiden yleisöpalvelut 2016 Suomen ammatillisesti hoidetuissa issa avattiin uutta näyttelyä vuonna 2016 (n = 140). Näyttelyiden kokonaismäärä on laskenut jonkin verran viime vuosina. Edelliseen vuoteen verrattuna järjestettiin 65 näyttelyä vähemmän näyttelyä MUSEOTILASTO Museoviraston kokoama Museotilasto kattaa Suomen päätoimisesti ja ammatillisesti hoidetut t, jotka ovat valtion, kuntien, säätiöiden ja yhdistysten ylläpitämiä. Vuoden 2016 tilastokyselyyn vastasi 152 ta. Mukaan otettiin neljä uutta ta. 464 omaa tuotantoa olevaa vaihtuvaa näyttelyä 217 yhteistyöllä tuotettua vaihtuvaa näyttelyä 293 muiden tuottamaa vaihtuvaa näyttelyä 36 uutta kiertonäyttelyä 14 ulkomaille tuotettua näyttelyä NÄYTTELY Museotilastossa seurataan iden kyseisenä vuonna avattujen näyttelyiden lukumääriä. Tarkastelun kohteena ovat iden vaihtuvat näyttelyt, kiertonäyttelyt ja ulkomaille tuotetut näyttelyt. Tämän lisäksi tilastoidaan iden omien tilojen ulkopuolelle tuotetut näyttelyt, mutta niitä ei lasketa mukaan näyttelyiden kokonaismäärään. Uusia tai uusittuja perusnäyttelyitä ei tilastoida erikseen. Museoiden näyttelyt vuosina Lisäksi t järjestivät omien tilojensa ulkopuolella 114 näyttelyä Vaihtuvat näyttelyt: oma tuotanto Vaihtuvat näyttelyt: yhteistyönäyttelyt Vaihtuvat näyttelyt: muiden tuottamat näyttelyt Valmistuneet kiertonäyttelyt Ulkomaille tuotetut näyttelyt Museoiden yleisöpalvelut Tilastokortti 5/ Museotilasto, Museovirasto 2017.

26 TILASTOKORTTI 5/2016 2/4 Näyttelytoiminnan menot keskimäärin / vuosina Näyttelytoimintaan käytettiin 16,2 miljoonaa euroa vuoden 2016 aikana. Museoiden näyttelymenot vaihtelivat muutamasta sadasta vajaaseen 4 miljoonaan euroon. Suurimmat näyttelybudjetit olivat Kansallisgallerialla ( euroa), Espoon modernin taiteen lla EMMAlla ( euroa), Suomen kansallislla ( euroa) ja Helsingin taidella ( euroa). Keskimäärin t käyttivät näyttelytoimintaansa euroa (n = 137). Näyttelytoiminnan menot kasvoivat 7,3 % edelliseen vuoteen verrattuna. VAIHTUVAT NÄYTTELYT Vuoden 2016 aikana uusia vaihtuvia näyttelyitä iden omissa tiloissa valmistui 974 (n = 140). Vaihtuvia näytteitä järjestettiin 1-42 /. Hajontaan vaikuttaa se, että monella lla on useita kohteita. Vuoden aikana illa oli keskimäärin 6,9 vaihtuvaa näyttelyä. 54,3 % 9,3 % ista järjesti enintään 5 vaihtuvaa näyttelyä (n = 140) ista järjesti vähintään 15 vaihtuvaa näyttelyä (n = 140) 26 Museoiden yleisöpalvelut Tilastokortti 5/2016 Museotilasto, Museovirasto 2017.

27 TILASTOKORTTI 5/2016 3/4 YLEISÖTYÖ Opastukset Opastuksia vuoden aikana (n = 148) ja niihin osallistui henkilöä. Päiväkoti-, koululais- ja opiskelijaryhmille suunnattuja opastuksia oli vuoden aikana (n = 142) ja näihin osallistui lasta ja nuorta. Eniten opastuksia järjestettiin Suomen kansallisssa (8 350), Turun keskuksessa (3 304), Keski-Suomen ssa (2 957) ja Kansallisgalleriassa (2 359). 30,5 % opastuksista oli suunnattu päiväkoti-, koululais- ja opiskelijaryhmille YLEISÖTYÖ Museotilastossa huomioidaan n järjestämät opastukset, työpajat ja muut tapahtumat. Opastuksiin lasketaan sekä yleisölle avoimet että tilatut opastukset, myös päiväkoti-, koululais- ja opiskelijaryhmien opastukset. Työpajat ovat yleisölle suunnattua ja ohjattua monimuotoista toimintaa. Työpajojen toteutustavat ja menetelmät vaihtelevat eri issa, tyypillisesti ne ovat osa pedagogista toimintaa ja yleisötyötä. Muulla yleisötapahtumalla tarkoitetaan esimerkiksi n järjestämiä luentoja, keskustelutilaisuuksia, kulttuuriympäristötapahtumia tai muita n omia tapahtumia, myös n omien tilojen ulkopuolella. Opastuksia järjestettiin keskimäärin 379 /. Kaikista kävijöistä opastuksiin osallistui 12,7 %. Opastuksille osallistui keskimäärin 15 henkilöä. Työpajat Museoissa järjestettiin työpajaa (n = 130) ja näihin osallistui henkilöä. Päiväkoti-, koulu- ja opiskelijaryhmille suunnattuja työpajoja oli (n = 116). Eniten työpajoja järjestivät Porin taide (515), Kansallisgalleria (512), Teatteri (473) ja Suomen Ilmailu (417). Työpajoja järjestettiin keskimäärin 72 /. 64 % työpajoista oli suunnattu päiväkoti-, koulu- ja opiskelijaryhmille Lisäksi t järjestivät muuta yleisötapahtumaa (n = 145). 27 Museoiden yleisöpalvelut Tilastokortti 5/2016 Museotilasto, Museovirasto 2017.

28 TILASTOKORTTI 5/2016 4/4 VERKKOPALVELUT Museoilla oli esillä internetissä 410 verkkonäyttelyä ja kuratoitua sisältökokonaisuutta, joissa vierailuja oli (n = 75). Museoiden somekanavien yhteenlasketut seuraajamäärät vaihtelivat välillä (n = 133). Mobiilipalveluita (esim. mobiilioptimoidut verkkosivut ja mobiilisovellukset) tilastoitiin 251 (n = 90). Museot järjestivät 473 vuorovaikutteista tapahtumaa virtuaaliympäristössä (n = 55). VERKKOPALVELUT Museoiden verkkopalveluita alettiin tilastoida laajemmassa mittakaavassa ensimmäistä kertaa vuonna Aikaisemmin tietoa oli kerätty verkkonäyttelyistä, mutta nyt lukuja kysyttiin myös muista verkkoon ladatuista sisältökokonaisuuksista, sosiaalisen median kanavista, n mobiilipalveluista sekä n tarjoamista virtuaalisista tapahtumista ja aktiviteeteista. JULKAISUT 970 julkaisua ja artikkelia JULKAISUT Museoiden julkaisuista tilastoidaan vuoden aikana ilmestyneet ISBN-, ISSN- tai URN-tunnuksella varustetut painetut, elektroniset ja verkkojulkaisut, n henkilökunnan kirjoittamat artikkelit ja iden vuosikertomukset. Julkaisujen osalta tilastointi on muuttunut eikä se ole vertailukelpoinen aikaisempiin vuosiin. 132 Museon julkaisemat kirjat (monografiat ja artikkelikokoelmat) 50 Museon julkaisemat aikakausjulkaisut (kirjat ja lehdet) 464 Julkaistut artikkelit 239 Julkaistut vertaisarvioidut artikkelit 85 Museoiden vuosikertomukset ja vastaavat julkaisut MUUT PALVELUT Museopalveluita tarjoavien iden lukumäärä Kirjasto Arkisto Museokauppa 73 Museoravintola tai kahvila 87 %:lla ista 31 oli kauppa Muu palvelu LÄHTEET JA LISÄTIETOJA: Museoiden yleisöpalvelut taulukko. Museotilasto , Museovirasto. 28 Museoiden yleisöpalvelut Tilastokortti 5/2016 Museotilasto, Museovirasto 2017.

29 TILASTOKORTTI 6/2016 Museoiden kokoelmatoiminta 2016 MUSEOIDEN KOKOELMIEN LAAJUUS Ammatillisesti hoidettujen iden kokoelmiin sisältyi vuoden 2016 lopussa noin 50,5 miljoonaa kokoelmaobjektia. On kuitenkin huomioitava, että Museotilastossa kokoelmatiedot perustuvat osittain arvioihin. Kokoelmien inventointi- ja luettelointityön myötä tiedot tarkentuvat ja arvioita korjataan, mikä aiheuttaa vuosittain jonkin verran vaihtelua kokoelmatiedoissa. Lisäksi vuosien varrella on tapahtunut kokoelmien siirtoja, jotka ovat saattaneet vaikuttaa kokoelmalukuihin. Vastausohjeita on myös tarkennettu viime vuosina. MUSEOTILASTO Museoviraston kokoama Museotilasto kattaa Suomen päätoimisesti ja ammatillisesti hoidetut t, jotka ovat valtion, kuntien, säätiöiden ja yhdistysten ylläpitämiä. Vuoden 2016 tilastokyselyyn vastasi 152 ta. Mukaan otettiin neljä uutta ta. KOKOELMAT MUSEOTILASTOSSA 85 % ista on tehnyt kokoelmapoliittisen ohjelman (n = 150) Museotilastossa kokoelmat jaotellaan seuraavasti: Kulttuurihistorialliset esinekokoelmat Taidekokoelmat (n omat ja on talletetut kokoelmat, ei kunnan tai kaupungin kokoelmia) Luonnontieteelliset kokoelmat Valokuvakokoelmat Audiovisuaalinen aineisto (esimerkiksi ääntä ja liikkuvaa kuva sisältävät tallenteet) KOKOELMISSA KESKIMÄÄRIN kulttuurihistoriallisia esineitä / (n = 126) taideteoksia / (n = 89) luonnontieteellisiä objekteja tai näytteitä / (n = 21) valokuvia / (n = 136) 470 audiovisuaalista aineistoa / (n = 81) 29 Museoiden kokoelmatoiminta Tilastokortti 6/2016 Museotilasto, Museovirasto 2017.

30 TILASTOKORTTI 6/2016 2/4 Kulttuurihistorialliset esinekokoelmat objektia vuoden 44,7 % kokoelmista luetteloitu 25,8 % kokoelmista digitoitu Taidekokoelmat taideteosta vuoden 89,9 % kokoelmista luetteloitu 72,4 % kokoelmista digitoitu Luonnontieteelliset kokoelmat objektia/näytettä vuoden 3,6 % kokoelmista luetteloitu 0,8 % kokoelmista digitoitu Museoiden kokoelmissa yli 50 miljoonaa kokoelmaobjektia Audiovisuaalinen aineisto objektia vuoden 41,1 % kokoelmista luetteloitu 44,8 % kokoelmista digitoitu Valokuvakokoelmat valokuvaa vuoden 16 % kokoelmista luetteloitu 13,8 % kokoelmista digitoitu Lisäksi arkistomateriaalia oli noin 21,7 hyllykilometriä. MUSEOIDEN KOKOELMAPOISTOT: Kulttuurihistorialliset esinekokoelmat poistoa (n = 46) Taidekokoelmat 478 poistoa (n = 12) Luonnontieteelliset kokoelmat 518 poistoa (n = 3) Valokuvakokoelmat poistoa (n = 5) MUSEOIDEN KOKOELMAPOISTOT Kokoelmapoistot ovat osa iden kokoelmahallintaa. Poistaminen voi tarkoittaa esimerkiksi objektin statuksen muuttamista, objektin siirtämistä toiseen kokoelmaan tai objektin konkreettista tuhoamista. 30 Museoiden kokoelmatoiminta Tilastokortti 6/2016 Museotilasto, Museovirasto 2017.

31 TILASTOKORTTI 6/2016 3/ verkossa julkaistuja digitaalisia kokoelmaobjekteja kulttuurihistoriallista esinettä (n = 52) taideteosta (n = 27) luonnontieteellistä näytettä (n = 3) valokuvaa (n = 57) 162 audiovisuaalista objektia (n = 10) DIGITOITU OBJEKTI Museotilastoon ilmoitetaan digitoitujen objektien kokonaismäärä, ei ko. vuoden aikana digitoitujen objektien määrä. Luetteloitu esine ei ole sama asia kuin digitoitu esine. Digitoidusta objektista on yksi tai useampi digitoitu / digitaalinen valokuva, piirros, 3D-mallinnus tms. Digitoinnilla tarkoitetaan analogisessa muodossa olevan aineiston muuntamista digitaaliseksi. Tällä tarkoitetaan originaalin informaation (esim. asiakirja, valokuva, ääninauha) muuntamista sähköiseen muotoon. Kolmiulotteisten objektien valokuvaaminen ja sähköinen tallentaminen on myös digitointia. VERKOSSA JULKAISTUT DIGITAALISET OBJEKTIT Museotilastossa tilastoidaan verkossa julkaistujen digitaalisten tai digitoitujen kokoelmaobjektienkokonaismäärä, ei ko. vuoden aikana julkaistujen objektien määrä. Vuoden aikana iden kokoelmista lainassa oli kokoelmaobjektia, keskimäärin 379 / (n = 114). Museoissa muista kokoelmista lainassa oli objektia, keskimäärin 250 / (n = 99). 31 Museoiden kokoelmatoiminta Tilastokortti 6/2016 Museotilasto, Museovirasto 2017.

32 TILASTOKORTTI 6/2016 4/4 KOKOELMAHANKINTAMENOT Ammatillisesti hoidetut t käyttivät kokoelmien kartuttamisen vuoden 2016 aikaan euroa, mikä on n euroa vähemmän kuin edellisenä vuotena. Museoista 75 kartutti kokoelmiaan ostoilla. Heistä suurin osa oli taideita. Keskimäärin kokoelmahankintoihin käytettiin euroa (n = 75). Suurimman hankintamäärärahat olivat Serlachius-illa ( euroa), Kansallisgallerialla ( euroa), Helsingin taidella ( euroa), Tampereen taidella ( euroa) ja Turun keskuksella ( euroa). PINNALLA NYT TAKO ammatillisten iden tallennus- ja kokoelmayhteistyöverkosto TAKO on ammatillisten iden tallennus- ja kokoelmayhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on iden välinen tallennustyönjako sekä nykydokumentoinnin koordinointi. Käytännössä tallennustyönjaon tarkoituksena on, että t kartuttavat kokoelmiaan harkitusti ja jakavat tallennusvastuita keskenään. Mukana verkostossa on 94 sopimuksen allekirjoittanutta ta (suurimmaksi osaksi kulttuurihistoriallisia ita sekä erikoisita). Kookos kokoelmahallinta Kookos on Suomen liiton kokoelmahallintapalvelu, jonka taustalla on opetus- ja kulttuuriministeriön Museo hanke. Hankkeen tavoitteena oli mm. tuottaa työkaluja kokoelmien sähköiseen kokoelmahallintaan. Hankkeen aikana MuseumPlus RIA -kokoelmahallintajärjestelmä pilotoitiin ja räätälöitiin suomalaisille ille sopivaksi. Tämän lisäksi illa on käytössään useita muita kokoelmahallintajärjestelmiä. Avoin data Avoimella datalla tarkoitetaan sisältöjä ja tietoja, jotka on avattu kaikille vapaasti ja maksutta käytettäväksi, hyödynnettäväksi ja muokattavaksi. Aineiston tulee olla kaikkien saatavilla julkisessa tietoverkossa. Suomessa tiedon avaamista edistää Open Knowledge Finland ry. Vuonna 2012 perustettu yhdistys on kansainvälisen Open Knowledge -organisaation verkoston jäsen. Myös t ovat viime vuosina alkaneet avaamaan digitoituja kokoelmaja kulttuuriperintöaineistojaan, kuten esimerkiksi kokoelmien metatietoja, valokuvia ja tutkimusaineistoja. Open Knowledge Finland ry:n teemallinen työryhmä AvoinGLAM-verkosto (Galleries, Libraries, Archives & Museums) edistää nimenomaan digitaalisten kulttuuriaineistojen avaamista. LÄHTEET JA LISÄTIETOJA: Museoiden kokoelmat taulukko. Museotilasto 2016, Museovirasto. Avoin GLAM. Kokoelmapoistojen hyvät käytännöt. Toim. Västi, Emilia & Sarantola-Weiss, Minna. Suomen liitto Kokoelmapoistojen yhteiset käytännöt. Toim. Västi, Emilia & Sarantola-Weiss, Minna. Suomen liitto Open Knowledge Finland ry. Sainio, Riikka: Museot ja avoin data näkökulmia kulttuuriperintöaineistojen avaamiseen. Metropolia Ammattikorkeakoulu TAKO ammatillisten iden tallennus- ja kokoelmayhteistyöverkosto. 32 Museoiden kokoelmatoiminta Tilastokortti 6/2016 Museotilasto, Museovirasto 2017.

33 STATISTICS CARD 7/2016 Finnish museums 2016: Facts and Figures 154 professionally-run museums (administrative unit) that maintain 326 museum sites. 6.7 million museum visits Compared to the previous year, the number of museum visits increased by 19 %. In relation to the population of Finland, the number of museum visits per inhabitant was 1.2. The five most popular museum sites: Ateneum Art Museum: 397,198 visits Museum of Contemporary Art Kiasma: 319,945 visits Helsinki City Museum: 315,334 visits Helsinki Art Museum HAM: 253,522 visits The National Museum of Finland: 177,916 visits Salaries 42.6 % 1,024 exhibitions in a year 7.2 exhibitions/museum on average Total expenditure of museums million euros Premises 33.8 % Collection acquisitions 2.1 % Other expenditure 21.6 % 75.4 % of the museums costs were met through public funding. The 2,630 person-years worked at the museums were distributed as follows: Permanent, full-time personnel 71 %. Fixed-term, full-time personnel 19 %. Part-time personnel and workers paid by the hour 10 %. Work contribution of volunteers: 40,228 hours in total, or 26 person-years. Audience development: 56,107 guided tours 9,413 workshops 7,341 other events In the museum collections at the end of 2016: 5.5 million objects in cultural history collections 405,000 works of art 21.7 million objects/samples in natural history collections 22.8 million photographs 38,000 audiovisual objects Finnish museums 2016: Facts and Figures. Statistics card 7/ Museum statistics. National Board of Antiquities 2017.