EUROPOLIN YHTEINEN VALVONTAVIRANOMAINEN MUUTOKSENHAKUKOMITEA B:N MUUTOSHAKEMUS PÄÄTÖS. Bryssel

Transkriptio

1 EUROPOLIN YHTEINEN VALVONTAVIRANOMAINEN MUUTOKSENHAKUKOMITEA B:N MUUTOSHAKEMUS (Muutoshakemus nro 10/01) PÄÄTÖS Bryssel 6. kesäkuuta 2011

2 Päätös B:n tekemästä muutoshakemuksesta, joka koskee Europolin 1. maaliskuuta 2010 tekemää päätöstä Europol-yleissopimuksen 19 artiklan mukaisesta tiedonsaantipyynnöstä. Muutoksenhakukomitea Kokoonpano: G. Konig, P. de Locht, M. Mateva, M. Matousova, H. Rubaek Jorgensen, A. Ojaver, H. Huhtiniemi, L. Lim, M. Heyn, E. Maragou, V. Palumbo, R. Vaitkevičiené, D. Cauchi, P. Breitbarth, P. Drobek, I Cruz, E. Kalan, M. Garcia Sánchez, A. Runmarker, E. Butler, D. Hallinan, I. Anastasiadou, S. Plumina, A. Szöke, G. Basarabescu. Esittelijä: Sihteeri: M. Heyn P. Michael Osapuolet: 1. B 2. Europol P. Donosin edustamana MENETTELY - B esitti 5. maaliskuuta 2010 muutoshakemuksen, joka perustuu Europolyleissopimuksen 19 artiklan 6 kohdan viimeiseen lauseeseen. - Muutoksenhakukomitea totesi muutoshakemuksen hyväksyttäväksi 21. kesäkuuta Työjärjestyksensä 18 artiklan 2 kohdan mukaisesti muutoksenhakukomitea pyysi 24. kesäkuuta 2010 Europolia toimittamaan kaikki muutoshakemusta koskevat huomautuksensa. - Muutoksenhakukomitea käsitteli 11. lokakuuta 2010 pidetyssä kokouksessaan esittelijän 11. lokakuuta 2010 päivättyä raporttia ja Europolin huomautuksia. - Muutoksenhakukomitea kehotti B:tä toimittamaan lopullisen lausuntonsa 15. joulukuuta B esitti 12. tammikuuta 2011 yhteiselle valvontaviranomaiselle pyynnön saada käyttöönsä menettelyn kohteena olevaa tapausta koskevia tietoja. Päätös nro 10/01 1

3 - Muutoksenhakukomitea pyysi 13. tammikuuta 2011 Europolia toimittamaan huomautuksensa menettelyn kohteena olevaa tapausta koskeviin tietoihin liittyvän tiedonsaantipyynnön osalta. - Muutoksenhakukomitea kehotti Europolia toimittamaan lopullisen lausuntonsa 17. helmikuuta Muutoksenhakukomitea teki 1. maaliskuuta 2011 päätöksen menettelyn kohteena olevaa tapausta koskeviin tietoihin liittyvästä tiedonsaantipyynnöstä otettuaan huomioon Europolin 24. tammikuuta 2011 toimittamat huomautukset. - Muutoksenhakukomitea kehotti 11. huhtikuuta 2011 toistamiseen Europolia toimittamaan lopullisen lausuntonsa. - Muutoksenhakukomitea käsitteli kaikki tapaukseen liittyvät asiakirjat ja esittelijän suositukset 21. kesäkuuta 2010, 11. lokakuuta 2010, 6. joulukuuta 2010, 1. maaliskuuta 2011 ja 6. kesäkuuta 2011 pidetyissä kokouksissa. ASIATIEDOT 1. B lähestyi 12. marraskuuta 2009 Europolia Saksan toimivaltaisen poliisiviranomaisen (Bundes Kriminal Amt, BKA) välityksellä ja esitti Europol-yleissopimuksen 19 artiklan mukaisen tiedonsaantipyynnön. 2. BKA esitti pyynnön edelleen Europolille, joka sai sen 20. marraskuuta B ilmoitti, ettei ollut saanut Europolilta päätöstä kolmen kuukauden kuluessa BKA:n tekemän pyynnön vastaanottamisesta. 4. Europol ilmoitti muutoksenhakukomitealle, että päätös tehtiin 1. maaliskuuta 2010 ja lähetettiin B:lle. Europol mainitsi, ettei se voinut tehdä päätöstä 23. helmikuuta mennessä (kolmen kuukauden määräajan päättymispäivä Europolin mukaan), koska sillä oli vaikeuksia todentaa tiedonsaantipyynnön tekijän henkilöllisyyttä. 5. Europolin vakiintuneen menettelyn mukaan tiedonsaantipyynnön esittäjän on lähetettävä Europolille kopio passistaan. Europol ilmoitti, että sen B:lle lähettämä kirje, jossa B:tä pyydettiin toimittamaan kopio passistaan, palautui Europolille. Palautetun kirjeen yhteydessä oli ilmoitus, jonka mukaan osoite oli virheellinen. Europol sai passin Päätös nro 10/01 2

4 kopion haltuunsa lopulta BKA:n Wiesbadenin toimipisteen kautta. Europolin mukaan B:lle annettu vastaus viivästyi, koska häntä ei tavoitettu postitse. 6. B ilmoitti sihteerille 27. huhtikuuta 2010, ettei ollut saanut vastausta Europolilta, ja mainitsi, että hänellä oli ollut aiemmin vaikeuksia postin kanssa ja Europolin päätös oli saattanut kadota. 7. Europolin 1. maaliskuuta 2010 tekemä päätös lähetettiin B:lle sihteerin välityksellä 4. toukokuuta Europol ilmoitti B:lle päätöksessään seuraavaa (alkuperäinen asiakirja on saksankielinen): Europol-yleissopimuksessa ja sovellettavassa Saksan kansallisessa lainsäädännössä määrätyn menettelyn mukaisesti haluan ilmoittaa teille, että Europolin tiedostot on tarkastettu pyyntönne johdosta. Europol-yleissopimuksen 19 artiklan ja sovellettavan Saksan lainsäädännön nojalla haluan ilmoittaa Teille, että Europolissa ei ole käsitelty mitään sellaisia Teitä koskevia tietoja, jotka Teillä olisi Europol-yleissopimuksen 19 artiklan nojalla oikeus saada. 9. B ilmoitti komitealle osoitetussa 11. toukokuuta 2010 päivätyssä yhteydenotossaan pitävänsä muutoshakemuksen edelleen voimassa. 10. B lähetti muutoksenhakukomitealle 6. kesäkuuta 2010 muutoshakemusta koskevat yksityiskohtaiset perustelut. 11. Työjärjestyksen 19 artiklan 2 kohdan mukaisesti Europolille lähetettiin kopio valituksesta, ja Europolia pyydettiin toimittamaan huomautuksensa. Europolin vastaus saapui 13. heinäkuuta Esittelijän 11. lokakuuta 2010 päivätyn raportin ja kyseisestä raportista 11. lokakuuta 2010 pidetyssä muutoksenhakukomitean kokouksessa käydyn keskustelun mukaan Europolin tarkastukset antoivat oikean kuvan tilanteesta. Päätös nro 10/01 3

5 13. Esittelijä totesi 11. lokakuuta 2010 päivätyssä raportissaan, että sovellettavan Saksan lainsäädännön ja esitettyjen väitteiden perusteella Europolin vastaus on Saksan lainsäädännön ja käytännön vastainen. 14. Muutoksenhakukomitean saamien tietojen mukaan Europol ei ollut tietoinen siitä, ettei muutoksenhakukomitealle tehty muutoshakemus rajoittunut pelkästään siihen, ettei muutoksenhakija saanut Europolin päätöstä Europol-yleissopimuksen 19 artiklan 2 kohdan mukaisen määräajan kuluessa, vaan kyseessä oli myös Europolin päätöksen sisältö. Muutoksenhakukomitea välitti muutoshakemuksen edelleen B:lle 11. huhtikuuta 2011 ja pyysi toimittamaan asiaa koskevat perustelut. ASIAAN LIITTYVÄ LAINSÄÄDÄNTÖ JA KÄYTÄNTÖ Yksilöiden suojelusta henkilötietojen automaattisessa tietojenkäsittelyssä 28 päivänä tammikuuta 1981 tehty Euroopan neuvoston yleissopimus sisältää seuraavat säännökset: 8 artikla Kenen tahansa henkilön on voitava a)... b) saada kohtuullisin väliajoin ja ilman kohtuutonta viivästystä tai kustannuksia vahvistus siitä, onko häntä koskevia henkilötietoja tallennettu automaattisesti käsiteltävään rekisteriin, sekä myönteisessä tapauksessa saada tiedot itselleen ymmärrettävässä muodossa. 9 artiklan 2 kohta Poikkeaminen tämän yleissopimuksen... ja 8 artiklasta on sallittu silloin, kun sellaisesta poikkeamisesta on sopimuspuolen lainsäädännössä säädetty ja se on välttämätöntä demokraattisessa yhteiskunnassa. a)...valtion turvallisuuden, yleisen turvallisuuden takaamiseksi tai rikosten ehkäisemiseksi. Euroopan neuvoston ministerikomitean 17. syyskuuta 1987 antama suositus R (87) 15: Periaate 6.2 Henkilöllä, jota tiedot koskevat, olisi oltava pääsy poliisin tiedostoon kohtuullisin väliajoin ja ilman kohtuutonta viivästystä kansallisen lainsäädännön järjestelyjen mukaisesti. Periaate 6.4 Tiedonsaantioikeutta sekä oikeutta saada tiedot korjatuksi tai poistetuksi pitäisi rajoittaa vain, jos rajoittaminen on välttämätöntä poliisin lakiin perustuvien tehtävien suorittamiseksi. Päätös nro 10/01 4

6 Europol-yleissopimus ( tehty yleissopimus, EYVL C 316, , s. 2) sisältää seuraavat säännökset: 14 artiklan 1 kohta Kukin jäsenvaltio toteuttaa tämän yleissopimuksen soveltamisalan rajoissa viimeistään sen voimaantulopäivänä tietokantojen henkilötietojen käsittelyä koskevat, sen kansallisen lainsäädännön mukaiset toimenpiteet, taatakseen tiedoille vähintään 28 päivänä tammikuuta 1981 tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen periaatteiden soveltamisen mukaisen suojatason, ja ottaa tässä yhteydessä huomioon Euroopan neuvoston ministerikomitean 17 päivänä syyskuuta 1987 antaman suosituksen R (87) 15 henkilötietojen käyttämisestä poliisin toiminnassa. 14 artiklan 3 kohta Europol noudattaa henkilötietoja kerättäessä, käsiteltäessä ja käytettäessä 28 päivänä tammikuuta 1981 tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen ja Euroopan neuvoston ministerikomitean 17 päivänä syyskuuta 1987 antaman suosituksen R (87) 15 periaatteiden mukaista suojatasoa. 19 artikla Oikeus tietojen saantiin 1. Jokainen, joka haluaa käyttää oikeuttaan saada itseään koskevia, Europolissa tallennettuja tietoja tai tarkastaa ne, voi esittää maksutta tätä tarkoittavan pyynnön valitsemassaan jäsenvaltiossa toimivaltaiselle kansalliselle viranomaiselle, joka saattaa asian viipymättä Europolin käsiteltäväksi ja ilmoittaa pyynnön tehneelle henkilölle, että Europol vastaa suoraan hänelle Henkilön oikeuteen saada itseään koskevia tietoja tai tarkastaa ne sovelletaan sen jäsenvaltion lainsäädäntöä, jossa henkilö on tehnyt tiedonsaantioikeutta koskevan pyynnön, ottaen huomioon seuraavat määräykset: Jos sen jäsenvaltion lainsäädäntö, jossa asia saatettiin vireille, sallii tietojen toimittamisen, pyyntö on evättävä, jos se on tarpeen: 1) jotta Europol voisi suorittaa tehtävänsä asianmukaisesti, 2) jäsenvaltioiden turvallisuuden ja yleisen järjestyksen takaamiseksi tai rikosten torjumiseksi, 3) kolmansien osapuolten oikeuksien ja vapauksien suojelemiseksi, minkä vuoksi sen henkilön etu, jota tietojen luovuttaminen koskee, ei voi siis olla määräävä. 4. Käytettäessä 3 kohdan mukaista oikeutta saada tiedot käyttöön noudatetaan seuraavia menettelyjä: 1) edellä 8 artiklassa määriteltyyn tietojärjestelmään sisältyvien tietojen luovuttamisesta saa päättää ainoastaan, jos tiedot tallentaneella jäsenvaltiolla ja jäsenvaltioilla, joita tämä tietojen luovuttaminen välittömästi koskee, on ollut ennalta tilaisuus ilmaista kantansa, joka voi käsittää jopa kieltäytymisen luovuttamasta tietoja. Tiedot Päätös nro 10/01 5

7 järjestelmään tallentanut jäsenvaltio ilmoittaa luovutettavat tiedot sekä niiden luovuttamistavan; 2) niiden tietojen osalta, jotka Europol on tallentanut tietojärjestelmään, jäsenvaltioilla, joita tämä luovuttaminen välittömästi koskee, on täytynyt olla ennalta tilaisuus ilmaista kantansa, joka voi käsittää jopa kieltäytymisen luovuttamasta tietoja; 3) analysointitietokantoihin 10 artiklassa määriteltyä analysointia varten tallennettujen tietojen luovuttamisen edellytyksenä on 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun analysointiin osallistuvien jäsenvaltioiden ja sen tai niiden jäsenvaltioiden, jota tai joita tämä luovuttaminen välittömästi koskee, yksimielisyys. Jos yksi tai useampi jäsenvaltio tai Europol on ilmoittanut vastustavansa tietojen luovuttamista, Europol ilmoittaa pyynnön esittäneelle, että se on suorittanut tarkastuksen, ilmaisematta sellaista, mikä voisi paljastaa, onko tietojärjestelmässä asianomaista koskevia tietoja Kun luovuttamispyyntö koskee Europolin tietojärjestelmään tallentamien tietojen luovuttamista tai sellaisten tietojen luovuttamista, jotka on tallennettu analysointia varten perustettuihin tietokantoihin, yhteinen valvontaviranomainen voi, jos Europol tai jokin jäsenvaltio jatkuvasti vastustaa pyyntöön suostumista, Europolia tai jäsenvaltioita kuultuaan päättää vastoin tätä vastustusta ainoastaan jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä. Jos tätä enemmistöä ei saavuteta, yhteinen valvontaviranomainen ilmoittaa pyynnön esittäneelle, että se on suorittanut tarkastuksen ilmaisematta sellaista, mikä voisi ilmaista pyynnön esittäjälle, onko tietojärjestelmässä häntä koskevia tietoja. 20 artikla 4. Jokaisella on oikeus pyytää Europolia oikaisemaan tai poistamaan häntä koskevat virheelliset tiedot. Europol ilmoittaa pyynnön esittäjälle, että se on oikaissut tai poistanut häntä koskevat tiedot. Jos pyynnön esittäjä ei tyydy Europolin vastaukseen tai jos hän ei ole saanut vastausta kolmessa kuukaudessa, hän voi saattaa asian yhteisen valvontaviranomaisen käsiteltäväksi. Saksan liittovaltion tietosuojalain (BDSG) 19 :ssä säädetty oikeus tietojen saantiin on sekä edellytys perustuslaissa taatulle yksilön oikeudelle määrätä henkilötietojensa luovuttamisesta ja käytöstä että osa tätä oikeutta. Tiedonsaantioikeus antaa rekisteröidylle henkilölle mahdollisuuden käyttää muita oikeuksia, esimerkiksi oikeutta oikaista tietoja, estää tietojen käytön tai poistaa tietoja sekä oikeutta asianmukaiseen oikeusturvaan. Tiedonsaantioikeus kuuluu tämän vuoksi välttämättömiin menettelyihin liittyviin suojatoimenpiteisiin, joilla turvataan yksilön perustuslaillinen oikeus määrätä omien Päätös nro 10/01 6

8 tietojensa käytöstä. Tämä lainkohta koskee kaikkia julkisia viranomaisia, mukaan lukien poliisia. BDSG:n 19 :n 1 momentin mukaan rekisterinpitäjän velvollisuus antaa tietoja kattaa tiedonsaantipyynnön tekijää koskevat tallennetut tiedot, mukaan lukien tietojen alkuperään liittyvät tiedot, vastaanottajat tai vastaanottajaluokat, joille tietoja toimitetaan, sekä syyn tietojen tallentamiseen. Kokonaisvaltainen tietojen antaminen tarkoittaa myös, että pyynnön esittäjälle ilmoitetaan, jos rekisteriin ei ole tallennettu häntä koskevia tietoja. Tämä johtuu suoraan yksilön perusoikeudesta määrätä omien tietojensa käytöstä. Omien tietojensa käytöstä määrääminen edellyttää, että yksilöllä on vapaus päättää, käyttääkö hän oikeuttaan poistaa tai oikaista tietoja sekä oikeuttaan asianmukaiseen oikeusturvaan. Tämä puolestaan edellyttää tietoa siitä, kuka tietoja on käsitellyt, mitä tietoja on käsitelty ja mitä tarkoitusta varten, sekä tietoa siitä, ettei yksilön henkilötietoja ole tallennettu rekisteriin. Tiedot, joista ei käy ilmi, onko pyynnön tekijää koskevia tietoja tallennettu rekisteriin, ovat perustuslailla turvattuun tiedonsaantioikeuteen sisältyvän suojaperiaatteen vastaisia. BDSG:n 19 :n 4 momentin mukaan tietojen (mukaan lukien tieto siitä, onko rekisterissä henkilöä koskevia tietoja) antamisesta voidaan kieltäytyä vain, jos jokin seuraavista ehdoista täyttyy: - tiedot haittaisivat rekisterinpitäjälle kuuluvien tehtävien asianmukaista suorittamista - tietojen antaminen saattaisi vaarantaa yleisen turvallisuuden tai järjestyksen tai olla muulla tavalla haitallista liittovaltiolle tai osavaltiolle, tai - tieto tai sen tallentamista koskeva tieto on pidettävä salassa lain tai tiedon luonteen vuoksi, erityisesti kolmannen osapuolen määräävän laillisen edun ollessa kyseessä, minkä vuoksi rekisteröidyn tiedonsaantioikeus ei ole määräävä. MUUTOKSENHAKUKOMITEALLE ESITETYT PERUSTEET Päätös nro 10/01 7

9 B B:n 11. toukokuuta 2010 päivätyn kirjeen mukaan hänen muutoshakemuksensa perustuu kahteen näkökohtaan: i) on mahdollista, että Europolin vastaus ei ole sama kuin alkuperäinen asiakirja, ja ii) Europolin antama vastaus ei ole Saksan lainsäädännön mukainen. B perustelee muutoshakemuksen jälkimmäistä näkökohtaa 6. kesäkuuta 2010 päivätyssä kirjeessään seuraavasti: Europol-sopimuksen 19 artiklan 3 kohdan mukaan tietojen antamisessa on noudatettava sen jäsenvaltion lainsäädäntöä, jossa pyyntö tehtiin. Saksan liittovaltion perustuslakituomioistuimen (Bundesverfassungsgericht, BVerfG) vuonna 1983 antaman tuomion (väestönlaskentaa koskeva tuomio) mukaan tiedollinen itsemääräämisoikeus on johdettu perustuslaista. Liittovaltion perustuslakituomioistuimen tuomio liittyy yleisiin perusoikeuksiin, joista on säädetty perustuslain 2 :n 1 momentissa sekä Saksan liittotasavallan perustuslain 1 :n 1 momentissa. Tiedonsaantioikeus on määritelty tämän päätöksen mukaisesti liittovaltion tietosuojalain (Bundesdatenschutzgesetz, BDSG) 19 :ssä. Liittovaltion tietosuojalain 19 sisältää periaatteessa oikeuden saada tallennettuja tietoja. Tietojen antamisesta voidaan kuitenkin pitäytyä perustellusta syystä. Sitä vastoin ei ole sallittua antaa vastausta, josta ei käy selkeästi ilmi, onko henkilötietoja tallennettu. Tämä on seurausta liittovaltion tietosuojalain 19 :n 5 momentista, jonka mukaan yhteydenotto tietosuojavastaavaan on pakollista kieltäydyttäessä tietojen antamisesta. Tätä tukee liittovaltion perustuslakituomioistuimen 10. lokakuuta 2000 antama tuomio, jossa määriteltiin velvollisuus antaa tietoja. Kyseisen tuomion perusteella Europolilta saamani kaltainen yleisluontoinen vastaus ei ole sallittu. Näin ollen Europolin antama vastaus on Saksan liittotasavaltion sovellettavan lainsäädännön vastainen ja siten Europol-sopimuksen vastainen. Koska asuinosavaltioni Nordrhein-Westfalenin perustuslakisuojavirasto (Landesamt für Verfassungsschutz, LfV) ei ole tallentanut minua koskevia tietoja, minua koskevia tietoja saa kerätä ja tallentaa liittovaltion perustuslakia suojaavan säädöksen (Bundesverfassungsschutzgesetz, BverfschG) 5 :n 2 momentin nojalla vain liittovaltion perustuslakisuojavirasto (Bundesamt für Verfassungsschutz, BfV) neuvoteltuaan ensin osavaltion perustuslakisuojaviraston kanssa. Muiden osavaltioiden perustuslakisuojavirastot eivät saa kerätä tai tallentaa minua koskevia tietoja, sillä Nordrhein-Westfalenin perustuslakia suojaavan säädöksen 2 :n 2 momentin mukaan asiasta on sovittava Nordrhein-Westfalenin perustuslakisuojaviraston kanssa. Tämä puolestaan merkitsee sitä, etteivät myöskään Saksan liittovaltion alueelliset poliisivoimat eikä liittovaltion rikospoliisi saa tallentaa eivätkä kerätä mitään minua koskevia tietoja poliittisista syistä tehtyjen rikkomusten yhteydessä. Viranomaisille tekemieni vastaavien tiedustelujen perusteella minua koskevia tietoja ei ole niiden hallussa, joten jos Europolin rekisterissä on minua koskevia, Saksan liittovaltion poliisiviranomaisten toimittamia tietoja, nämä tiedot ovat laittomia. Jos taas Europolin rekisterissä on muiden Euroopan maiden poliisiviranomaisten toimittamia minua koskevia tietoja, on Saksan liittotasavallan poliisiviranomaisten täytynyt toimittaa nämä tiedot, joten tiedot on siirretty laittomasti ja virheellisesti. Toisin sanoen kaikki minua koskevat tallennetut tiedot ovat todennäköisesti laittomia, ja niiden käyttö pitäisi siten estää välittömästi. B totesi loppuhuomautuksissaan seuraavaa: Europol-yleissopimuksen 19 artiklan nojalla tietojen toimittamisessa noudatetaan Europol-yleissopimusta ja sen valtion kansallista lainsäädäntöä, jossa tiedonsaantipyyntö tehtiin. Europol-yleissopimuksessa ei ole säädetty selkeästi kielteisestä tiedosta. Tämä on kuitenkin ristiriidassa BDSG:n ja liittovaltion perustuslakituomioistuimen 10. lokakuuta 2000 antaman tuomion (Bundesverfassungsgericht, BvR 586/90) kanssa, jonka mukaan ei ole sallittua yleisluontoisesti evätä tiedonsaantipyyntöä, joka koskee henkilön Päätös nro 10/01 8

10 kaikkia tallennettuja tietoja. Näin ollen kyse on normien hierarkiasta. Liittovaltion perustuslakituomioistuimen päätösten nojalla Saksan perustuslaki katsotaan ensisijaiseksi kyseessä olevilla aloilla, mikäli EU:n oikeussuojan perustaso on alhaisempi kuin perustuslain turvaama taso. Tämä on voimassa edelleen Lissabonin sopimuksen ja Euroopan poliisiviraston perustamisesta tehdyn neuvoston päätöksen voimaantulon jälkeen. Näin ollen perustuslaki, ja sen myötä velvollisuus luovuttaa tietoja, katsotaan ensisijaiseksi. Perustuslain nojalla tietojen luovuttaminen voidaan rajata tietojen sisältöön vain, jos tietojen luovuttamisen oletetaan vaarantavan kolmansien osapuolten oikeudet tai turvallisuuden tai on olemassa vaara, että kyseessä on tietojen kalastelu. Europolin johtaja mainitsi 13. heinäkuuta 2010 päivätyssä kirjeessään verkkosivuston, jossa kehotettiin tekemään tiedonsaantipyyntöjä suuressa mittakaavassa. Kyseinen verkkosivusto tarjoaa lisäksi käyttöön ohjelman, joka luo automaattisesti kirjeitä tiedonsaantipyyntöjä varten. Tosiasiassa useat eurooppalaiset kansalaisjärjestöt järjestivät vuoden 2009 syyskuussa kampanjan, jossa henkilöitä kehotettiin lähettämään tiedonsaantipyyntöjä Europoliin ja muihin eurooppalaisiin tietokantoihin. Tässä kampanjassa viitattiin tiedonsaantipyyntöjä luovaan ohjelmaan. Wainwrightin lainaama lause on peräisin asiaa koskevasta Wiki-verkkosivustosta. Kyseisen tiedotuskampanjan järjestäjiä olivat kansalaisoikeusryhmät, joten toimintaa ei tule pitää osoituksena mahdollisesta tietojen kalastelun vaarasta. Europol Europol selvensi 13. heinäkuuta 2010 antamissaan huomautuksissa, miten se on noudattanut Europol-yleissopimuksen 19 artiklassa säädettyjä menettelyjä päättäessään B:n pyynnöstä. Europolin vastaus oli asiaankuuluvilta osin seuraava: Europolin rekisteröidylle antaman vastauksen osalta on syytä mainita, että B:n lähettämä alkuperäinen pyyntö vaikutti olevan muodoltaan samankaltainen kuin useissa Internet-sivustoissa julkaistut kirjeet. Europol vastaanotti itse asiassa tuona ajankohtana useita samankaltaisia pyyntöjä lukuisilta henkilöiltä. Eräässä verkkosivustossa jopa kerrotaan, että sen tarkoituksena on kymmenkertaistaa Europoliin lähetettyjen pyyntöjen määrä. Kirjeessä kehotetaan tekemään tarkistuksia useista järjestelmistä, mukaan lukien Schengenja Europol-järjestelmät. Tarkoitus ei ole tietenkään vähätellä B:n tekemää pyyntöä, ja Europol käsittelee kutakin pyyntöä aina tapauskohtaisesti ja vallitsevat näkökohdat huomioon ottaen. Koska Europolille kuitenkin lähetettiin samaan aikaan useita identtisiä pyyntöjä, Europol ei voinut sulkea pois mahdollisuutta, että eri henkilöt vertailisivat saamiaan vastauksia keskenään ja tekisivät sen perusteella mahdollisesti johtopäätöksiä, joiden mukaan rekisterissä on tiettyjen henkilöiden tietoja. Kuten tiedätte, Europol-yleissopimuksen säännökset, joissa myönnetään henkilöille oikeus saada itseään koskevia tietoja, eivät sisällä ehdotuksia sanamuodosta eivätkä ilmaisuja, joita voitaisiin käyttää suuntaviivoina vastattaessa tiedonsaantipyyntöihin. Europolin vakiovastauksessa käytetty sanamuoto on laadittu huolellisen harkinnan jälkeen ottaen huomioon Europolin erilaisista tehtävistä huolehtiminen Europol-yleissopimuksen 19 artiklan mukaisesti. Päätös nro 10/01 9

11 Europol totesi loppuhuomautuksissaan olevansa yhä sillä kannalla, että vakiovastauksen lähettäminen on perusteltua tässä tapauksessa. Lisäksi Europol pyysi, että muutoksenhakukomitea selvittää, missä laajuudessa Saksan liittovaltion tietosuojalain 19 :n 4 momentissa mainittuja poikkeuksia voidaan soveltaa. Näiden säännösten mukaan tietoja ei luovuteta, jos 1. se heikentäisi rekisterinpitäjän (tässä tapauksessa Europolin) kykyä suorittaa tehtävänsä asianmukaisesti 2. se saattaisi vaarantaa yleisen turvallisuuden tai järjestyksen tai olla muulla tavalla haitaksi liittovaltiolle tai osavaltiolle. Europolin päätöksen kolmen kuukauden määräajasta viivästymistä koskevan muutoshakemuksen osalta Europol huomautti, että Alankomaiden posti (TNT) palautti avaamattomana sen B:lle lähettämän kirjeen, jossa pyydettiin B:tä lähettämään kopio passistaan, ja ilmoitti, että osoite oli virheellinen. MUUTOKSENHAKUKOMITEAN HUOMIOT B pyysi Europolia koskevan tutkimuksen käynnistämistä, koska ei ollut saanut tiedonhakupyyntöään koskevaa päätöstä pakollisen kolmen kuukauden määräajan kuluessa. Sisältönsä vuoksi pyyntö katsottiin muutoshakemukseksi. Ottaen huomioon Europolin vastauksen viivästymisen syyt komitean ensisijainen tehtävä oli varmistaa, että B saisi Europolin päätöksen. Vastaanotettuaan päätöksen B ilmoitti pitävänsä muutoshakemuksen voimassa, koska i) oli mahdollista, että Europolin vastaus ei ollut sama kuin alkuperäinen asiakirja, ja ii) Europolin antama vastaus oli Saksan lainsäädännön vastainen. Ensimmäisen syyn osalta muutoksenhakukomitea toteaa, ettei ole todisteita siitä, että Europolin päätöksen kopio, joka lähetettiin pyynnön esittäjälle muutoksenhakukomitean sihteeristön välityksellä, olisi erilainen kuin alkuperäinen päätös. B pyysi 6. kesäkuuta 2010 päivätyssä kirjeessään toistamiseen täydellistä tiedonantoa siitä, käsitteleekö Europol häntä koskevia tietoja. Lisäksi B pyysi nimenomaisesti, että yhteinen valvontaviranomainen vahvistaisi kaikki häntä koskevat tiedot ja estäisi niiden käytön. Koska tietojen käytön estämisellä ei ole oikeudellista perustaa Europol-yleissopimuksessa Päätös nro 10/01 10

12 ja B:n esittämä vahvistuspyyntö kuuluu Europol-yleissopimuksen 24 artiklan 4 kohdan nojalla yleisesti Europolin yhteisen valvontaviranomaisen tehtäviin eikä siten kuulu muutoksenhakukomitean vastuualueeseen, komitea ei voi vastata kyseisiin pyyntöihin. Europol-yleissopimuksen 19 artiklan 1 kohdassa säädetään oikeudesta tietojen saantiin ja tällaisten tietojen tarkastamiseen. Muutoksenhakijan Europolille esittämä pyyntö koskee ainoastaan Europolyleissopimuksen 19 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua oikeutta tietojen saantiin. Europol-yleissopimuksen 19 artiklan 1 kohdassa säädetään kaikkien henkilöiden oikeudesta saada tietoja. Oikeuden laajuutta ei ole määritelty erikseen, mutta se on Europol-yleissopimuksen 14 artiklan 1 kohdan perusteella katsottava vastaavaksi oikeudeksi kuin 28. helmikuuta 1981 tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen 8 artiklassa määritelty oikeus. Tämän oikeuden perusteella henkilö voi selvittää, onko häntä koskevia tietoja tallennettu, ja jos on, hänellä on oikeus saada kyseiset tiedot. Euroopan neuvoston yleissopimuksen yleisissä periaatteissa korostetaan yksilön oikeuksien osalta suhteellisuusperiaatetta (ks. Euroopan neuvoston yleissopimuksen artiklan 2 kohta, Euroopan neuvoston suosituksen R (87) 15 periaate 6.4 ja Europolyleissopimuksen 19 artiklan 3 kohta, joissa käytetään termejä tarpeellinen tai välttämätön ilmaisemaan samaa ajatusta). Poikkeuksia sallitaan vain silloin kun ja siinä määrin kuin poliisin tai kolmansien osapuolten edut ovat tärkeämpiä kuin sen henkilön edut, joka käyttää tiedonsaantioikeuttaan. Suhteellisuusperiaatteeseen sisältyy ajatus, jonka mukaan tiedonsaantioikeutta koskeva päätös vaatii tapauskohtaisen arvioinnin. Europol-yleissopimuksen 19 artiklan 3 kohdassa käytetään ilmaisua tietojen toimittaminen, joka kattaa sekä tiedon siitä, käsitelläänkö tietoja, että käsiteltyjen tietojen toimittamisen. Muutoksenhaku koskee tiedonsaantioikeuden molempia näkökohtia. Europolyleissopimuksen 19 artiklan 3 kohdan mukaan tähän oikeuteen sovelletaan sen jäsenvaltion lainsäädäntöä, jossa henkilö on tehnyt tiedonsaantioikeutta koskevan pyynnön, eli tässä tapauksessa Saksan lainsäädäntöä. Näin ollen kyseiseen oikeuteen sovellettavaa poikkeusta on arvioitava jäsenvaltion lainsäädännön nojalla 19 artiklan 3 kohdassa annettujen rajoitusten mukaisesti. Päätös nro 10/01 11

13 Europol ilmoitti muutoksenhakijalle 1. maaliskuuta 2010 tekemässään päätöksessä, että mitään sellaisia tietoja ei ole käsitelty, jotka muutoksenhakijalla olisi oikeus saada yleissopimuksen 19 artiklan ja Saksan lainsäädännön nojalla. Koska Saksan lainsäädännössä tunnustetaan oikeus tietojen saantiin, Europolin tulisi tässä erityisessä tapauksessa arvioida, onko tietojen saannin epääminen välttämätöntä Europolyleissopimuksen 19 artiklan 3 kohdassa viitattujen poikkeusten valossa. Europol-yleissopimuksen 19 artiklan 3 kohdassa on samankaltaisia säännöksiä kuin BDSG:n 19 :n 4 momentissa. Näiden säännösten mukaan tietojen saanti on evättävä, jos kyseiset tiedot on pidettävä henkilöltä salassa määrättyjen näkökohtien vuoksi ja näiden näkökohtien huomioonottaminen johtaa kyseisessä tapauksessa johtopäätökseen, jonka mukaan kyseiset näkökohdat ovat ensisijaisia suhteessa rekisteröidyn henkilön suojattuihin etuihin. Tiedonsaantioikeuden rajoittamista voidaan harkita vain siinä tapauksessa, että saannin epäämiselle on olemassa perusteltu syy. Europolin vastauksessa muutoksenhakijalle ei viitata tällaisiin syihin, eikä B voi olla varma siitä, onko Europolin tietojärjestelmiin tosiasiassa tallennettu häntä koskevia tietoja. Esittelijän mukaan Saksan lainsäädännön perusteella ei ole sallittua antaa vastausta, joka jättää tietojen pyytäjän epävarmuuden tilaan. Europol totesi muutoksenhakukomitealle 13. heinäkuuta 2010 toimittamissaan huomautuksissa, että muutoksenhakija käytti tiedonhakupyynnössään lomaketta, joka on saatavilla useissa Internet-sivustoissa. Lisäksi Europol huomautti saaneensa samana ajanjaksona lukuisia identtisiä tiedonsaantipyyntöjä. Europolin mukaan kyseiset tietoja pyytäneet henkilöt, mahdollisesti myös muutoksenhakija, saattaisivat vertailla Europolin vastauksia keskenään saadakseen selville, kenen tietoja Europol oli tallentanut. Tämä Europolin lausunto ei muodosta asianmukaista perustetta tiedonsaantipyynnön epäämiselle. Saksan liittovaltion perustuslakituomioistuimen päätösten mukaan yleiset pelot, jotka eivät perustu konkreettiseen todistusaineistoon vaan ovat pelkästään yleisiä arvioita tai viittaavat teoreettiseen väärinkäytön uhkaan, eivät ole tiedonsaannin rajoittamista koskevien perustuslaillisten vaatimusten mukaisia. Europol perustelee toimintaansa tällaisella teoreettisella uhalla. Europolin päätöksestä ja huomautuksista ei ilmene, että se olisi arvioinut mahdollisen suhteen olemassaoloa muutoksenhakijan ja Päätös nro 10/01 12

14 muiden tiedonhakupyynnön tehneiden henkilöiden välillä, eikä Europol ole toimittanut muita todisteita siitä, että se olisi arvioinut Europol-yleissopimuksen 19 artiklan 3 kohdassa mainittujen poikkeusten soveltuvuutta tähän erityiseen tapaukseen. Ottaen huomioon Europolin erityisen velvollisuuden arvioida, ovatko Europolyleissopimuksen 19 artiklan 3 kohdan mukaiset poikkeukset sovellettavissa tiettyyn tapaukseen, myöskään Europolin huomautusta, jonka mukaan sen vakiovastauksessa käytetty sanamuoto on laadittu huolellisen harkinnan jälkeen ottaen huomioon Europolin erilaisista tehtävistä huolehtimisen Europol-yleissopimuksen 19 artiklan mukaisesti, ei voida katsoa asianmukaiseksi arvioinniksi tässä erityisessä tapauksessa. Tätä tapausta arvioidessaan Europolin olisi pitänyt vähintään vahvistaa, oliko syytä uskoa, että Europol-yleissopimuksen 19 artiklan 3 kohdassa mainitut edut olivat sovellettavissa tähän tapaukseen. Tällaisen todistusaineiston puuttuessa Europol ei toiminut oikein pidättäessään tietoja eikä evätessään tiedonsaantipyynnön. Arvioituaan perusteellisesti saatavilla olevat tiedot muutoksenhakukomitea voi ainoastaan todeta, että tässä tapauksessa Europolin B:lle antama vastaus, jonka mukaan Europol ei käsittele sellaisia B:tä koskevia tietoja, joita B:llä olisi oikeus saada Europolyleissopimuksen 19 artiklan nojalla, ei ole kyseisen yleissopimuksen 19 artiklan mukainen. KUSTANNUKSET Koska työjärjestyksen 27 artiklan 1 kohdan mukaista hakemusta ei ole tehty, kustannuksia koskeva päätös ei ole tarpeen. PÄÄTÖS Europolin 1. maaliskuuta 2010 tekemä päätös B:n tiedonsaantipyynnöstä on Europolyleissopimuksen 19 artiklan 3 kohdan vastainen. Päätöksestä ilmoitetaan muutoksenhakukomitean julkisessa kokouksessa 6. kesäkuuta 2011, ja se toimitetaan osapuolille ja yhteiselle valvontaviranomaiselle. Bryssel, 6. kesäkuuta 2011 Päätös nro 10/01 13

15 Agneta Runmarker, Europolin yhteisen valvontaviranomaisen muutoksenhakukomitean puheenjohtaja Päätös nro 10/01 14