Jämijärven kunta KOKOUSKUTSU 5/2017 Kunnanhallitus Laatimispäivämäärä Kokoustiedot Aika Maanantaina kello 19.

Transkriptio

1 Jämijärven kunta KOKOUSKUTSU 5/2017 Kunnanhallitus Laatimispäivämäärä Kokoustiedot Aika Maanantaina kello Käsiteltävät asiat Paikka Kunnantalon kokoushuone 65 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA ILMOITUSASIAT VAALILAUTAKUNNAN JA VAALITOIMIKUNNAN VALITSEMINEN VUODEN 2017 KUNTAVAALEIHIN LAUSUNTO TULEVAISUUDEN KUNTA PARLAMENTAARI- SEN TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTISTA LAUSUNTO LUONNOKSESTA SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON VALINNANVAPAUSSÄÄDÖKSIKSI ASUNTO OY JÄMIJÄRVEN AVENNONRANNAN TAKAUSPYYNTÖ PANKIN MYÖNTÄMÄLLE LAINALLE TALOUDEN TOTEUTUMINEN AJALLA AVUSTUSANOMUS YSTÄVYYSKOULUMATKALLE SAKSAN BREMENIIN 95 ANNELI KUJANSUU Anneli Kujansuu Kirsi Virtanen

2 Kunnanhallitus KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 66 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan tarkastusvuorossa olevat Kari Jokisalo ja Olli Seppälä.

3 Kunnanhallitus Kunnanhallitus SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 2 KH 48 Asiaa on aikaisemmin käsitelty kunnanhallituksen 157 / , jossa on annettu lausunto Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Silloin esille nousseet teemat lausunnossa ovat liittyneet energiaomavaraisuudesta huolehtimiseen maakuntakaavan keinoin huolehtimalla turvetuotannon edellytyksistä, kanta- ja alueverkon energiasiirron tavoitetilan selkeyttäminen, seutukeskusten kehittymismahdollisuuksien turvaaminen riittävillä kaupan suuryksiköillä ja maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden määrittäminen tiukalla rajauksella niin, että maaseudun elinkeinojen kehittämismahdollisuuksia ei heikennetä ja olisi selkeä arvohierarkia maisema-alueiden välillä. Lausunnossa on pyydetty huomioimaan tavoitteena, että jatkossa maatalouselinkeinoihin liittyy todennäköisesti tarpeita toteuttaa tilojen energiaratkaisuja omilla aurinkonenergiavoimaloilla eikä tätä kehitysmahdollisuutta pidä rajoitaa liian lavealla maisema-alueiden määrittelyllä. Lausunnossa on sanottu, että Jämijärven osalta merkittäviä maisema-alueita ei pidä laajentaa yhtään nykyisestä. Nyt vaihemaakuntakaava 2:n valmisteluvaiheen aineisto on maankäyttöja rakennuslain 62 :n ja asetuksen 30 :n mukaisesti julkisesti nähtävillä. Tässä sekä osallisille että muille kunnan jäsenille varataan mahdollisuus arvioida Satakunnan vaihemaakuntakaavoituksen 2 vaikutuksia ja esittää kirjallisesti mielipide kaavasta ja siihen liittyvästä valmisteluaineistosta. Mielipiteet tulee toimittaa kirjeellä tai nettisivulla julkaistun palautelomakkeen avulla klo mennessä Satakuntaliittoon kuulutuksessa tarkemmin annettuun osoitteeseen. Aineisto on nähtävissä kunnanvirastolla sekä osoitteessa: Kunnanhallitus antaa Satakunnan vaihemaakuntakaava 2:sta lausunnon. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Jämijärven kunta lausuu mielipiteenään Satakuntaliitolle Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 kaavasta ja aineistosta seuraavaa: Jämijärven kunta ei hyväksy luonnoksessa ehdotettua lisäystä maakunnallisesti merkittävistä maisema-alueista. Jämijärven kunta lausuu mielipiteenään, että nykyiset maisema-alueet ovat riittävät eikä niitä tule lisätä yhtään neliökilometriä. Ehdotettu lisäys

4 Kunnanhallitus on monta sataa prosenttia nykyiseen lisäystä ja on kunnan pinta-alasta hieman yli viidennes. Jämijärveläisten silmäterä on kunnan keskellä oleva monimuotoinen ja erikokoisia saaria täynnä oleva järvi, jonka ympärille suuri osa jämijärveläisistä on asutun historian aikana asettunut. Järveä ja sen ympärillä olevia alueita on vaalittu sukupolvesta toiseen ja niin Jämijärvellä tullaan toimimaan jatkossakin. Eläminen, elinkeinot ja järvi nivoutuvat olennaisesti yhteen jämijärveläisten arjessa. Järvi on kunnan elinkeinotoiminnalle oleellisen tärkeä myös matkailun kannalta. Ehdotettavan maisema-alueen sisälle jää myös osa Jämin matkailualueesta. Järvemme ympärillä on maatilayrityksiä, jotka tuottavat suomalaista ruokaa. Huoltovarmuuden ja ruokaturvallisuuden kannalta on kriittisen tärkeää, että suomalaisen ruuantuotannon edellytykset ja kehittymismahdollisuudet taataan tulevaisuudessa ilman, että lisätään keinotekoisia lisärasitteita hankaloittamaan tai jopa estämään elinkeinoalan kehittämistä kuten sitä on tehty sukupolvesta toiseen. Tällä elinkeinoalalle on elintärkeää, että luonnosta pidetään huolta. Suomalainen maataloustuotanto on ollut äärimmäisen vaikeassa tilanteessa jo useita vuosia ja monet tilat kamppailevat jatkuvasti arjessaan elämän-kuoleman -kamppailua. Maatalouselinkeinot eivät kestä yhtään enempää vaikeutusta toiminnan kehittämiselle, kuin mitä haasteita niillä on jo tänä päivänä Suomessa. Maatalousyrittäjyys on Jämijärvellä merkittävä elinkeino, kun alkutuotannossa on noin viidesosa työpaikoista. Matkailuyrittäjyyden merkitys näkyy palveluiden työpaikoissa, joita on lähes puolet työpaikoistamme. Jämijärven kunta ei näe mitään mieltä siinä, että näin laaja alue kunnasta merkitään maakunnallisesti merkittäväksi alueeksi. Järven ympäristössä on eriasteisesti arvokkaita maisemakohtia, mutta esitetty merkintä nollaa tasapaksuksi kaiken sen hienovaraisen eron, mitä maisemassa on. Ei ole uskottavaa, että koko järven ympäristö on laajalta alalta samanlaista maakunnallisesti arvokasta maisemaa. On myös huomioitava, että maisema on sellaiseksi kehittynyt nimenomaan ihmisten toimesta ja ilman erityisiä maisemamerkintöjä. Maakunnallisen maisema-alueen määräykset lienevät tosiasiassa yhtä tiukat kuin ne ovat valtakunnallisesti arvokkailla alueilla. Tällä tulisi olemaan vääjäämättä merkitystä alueen kehittämisen mahdollisuuksiin. Ellei sillä haluttaisi rajata kehittämistä, ei merkintää olisi. Maataloustuotannossa erityisesti on enemmän kuin todennäköistä, että tiloilla tultaneen jossain vaiheessa miettimään siirtymistä aurinkoenergian käyttöön ottoa ainakin osittaisesti, että tuotanto- ja energiakustannuksia saadaan leikattua ja tuotannosta saadaan ekologisempaa. Jämijärven kunta ei salli sitä, että tiloilta mahdollisesti estetään nyt esitetyllä maisema-aluemerkinnällä kehitysmahdollisuudet aurinkoenergian käytölle, jonka keräämisen keinot kehittyvät koko ajan ja jota yhä enemmän on tavoitteena ottaa käyttöön. On todennäköistä, että samoin kuin esimerkiksi

5 Kunnanhallitus puhelinten akkujen koko on pienentynyt ensimmäisistä versioista huomattavasti, tapahtuu sama kehitys myös aurinkoenergian keräimille. Maakuntaliiton tehtävänä on huolehtia maakunnan jokaisen kunnan ja kolkan elinkeinojen kehittymis- ja elinmahdollisuuksista, ei millään muotoa hankaloittaa tai estää elinvoimaisuuden varmistamista. Ehdotettu maisema-aluemerkintä kohtelee epätasa-arvoisesti kuntia, kun pienen kunnan elinkeinoille ehdotetaan maisemarajauksen kaltaista rasitetta. Jämijärven kunta vastustaa merkintää, joka lisäisi museoviranomaisen puuttumista normaaliin elinkeinotoiminnan kehittämiseen. Nyt Jämijärven pinta-alasta on merkitty järisyttävän suuri alue maakunnallisesti merkittäväksi maisema-alueeksi. Merkintä ei perustu lakiin, pakkoon, laajaan tutkimukseen paikkakunnalla tai kunnan, kuntalaisten tai maanomistajien kuulemiseen. Maisema-alueen sisään jääviltä maanomistajilta ei ole kuultu asiaa eikä kunnan aikaisempia lausuntoja ole käytännössä huomioitu millään tavalla. Jämijärvellä suuri osa maataloustuotannosta olisi jäämässä sellaisen merkinnän alle, joka edellyttäisi todennäköisesti museoviranomaisen lausuntoa vähänkään isommassa rakennusprojekteissa, kuten esimerkiksi kuivaaja tai vastaava on. Museoviranomaisen tehtävä ei ole pohtia onko maatalousyrittäjällä millaisia elinmahdollisuuksia elättää itsensä tai että millaisin mahdollisuuksin ja eväin nuori, yrittäjäksi aikova voi ottaa vuorostaan vastuun jo sukupolvia kestäneessä suomalaisen ruuan tuottamisen ketjussa. Museoviranomaisen näkökulma on aina suojelu. Jämijärven kunta ei hyväksy maisema-alueiden lisäämistä Jämijärven alueelle yhtään neliökilometriä. Jämijärven kunta pyytää tarkistamaan onko nyt merkitty turpeenottoalue, jonka keskellä on metsälailla suojeltu alue, realistinen turvetuotannon edellytyksille ja onko kunnan alueelle merkittyjä turvetuotannon alueita syytä lisätä ja harkita tarkemmin niin, että turvetuotantoelinkeinon realistiset edellytykset ja mahdollisuudet säilyvät jatkossakin. Kirjanpitäjä Marketta Viitaniemi ja rakennuspäällikkö Pentti Virtanen poistuivat kokouksesta tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon jälkeen kello KH 67 Pohjois-Satakunnan kuntajohtajat ja kaupunginjohtaja sekä aluearkkitehti ovat laatineet yhteisen lausunnon Satakunnan vaihemaakuntakaava 2:sta. Lausunto on liitteenä Lausuntoliite annetaan kokouksessa, esityslistan liitteenä on luonnos lausunnosta luettavaksi. Kunnanhallitus täydentää omaa lausuntoaan vielä merkitsemällä, että Jämijärven kunta yhtyy liitteenä olevaan Pohjois-Satakunnan kuntien viranhaltijajohdon lausuntoon liittäen sen oman lausuntonsa täydennykseksi.

6 Kunnanhallitus ILMOITUSASIAT 1. Kunnanhallitukselle saapuneet kirjeet: - Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, lausunto: Ainajärven ranta-asemakaavan muutos, ehdotusvaihe Lounais-Suomen Aluehallintovirasto: Esitykset myönnettävistä kunniamerkeistä Satakunnan sairaanhoitopiiri, muistio: Vuoden 2016 kumppanuussopimusneuvotteluihin liittyvä informaatioja keskustelutilaisuus/kuntainfo Kankaanpään kaupunki, kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote: Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Leppäkosken Sähkö: Omistajatiedote Satakuntaliitto: Ote Maakuntahallituksen pöytäkirjasta : Ohjausryhmän nimeäminen maakuntauudistuksen Satakunnan esiselvityshankkeelle Ikaalisten Kiinteistöpalvelu Oy: Isännöitsijän tiedote Pöytäkirjat: - Satakunnan koulutuskuntayhtymä, Yhtymähallitus Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymä: Yhtymävaltuusto Kiinteistönluovutusilmoitukset: Luovuttaja(t) Luovutuksen kohde Rnro Matikkala Markku , Matikkala Marja-Liisa Tulimäki Kristo Tuulimaria Kisko Alarotu Marja Alarotu Matti Riihinokka Luovutuksen saaja(t) Partala Jari Yli-Moijala Janne Yli-Moijala Maija Tuominen Laura Tuominen Antti Kunnanhallitus merkitsee kunnanhallitukselle saapuneet kirjeet ja kuntainliittojen, kuntayhtymien ja lautakuntien pöytäkirjat ja viranhaltijan päätökset tietoonsa, sekä päättää olla käyttämättä oikeuttaan siirtää viranhaltijan päätös kunnanhallituksen käsiteltäväksi, jotka siten ovat täytäntöönpantavissa.

7 Kunnanhallitus Lisäksi kunnanhallitus päättää olla käyttämättä Etuosto-oikeuslain mukaista etuosto-oikeuttaan edellä oleviin kiinteistökauppoihin.

8 Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus VAALILAUTAKUNNAN JA VAALITOIMIKUNNAN VALITSEMINEN VUODEN 2017 KUNTAVAALEIHIN KH 265 Kuntavaalit toimitetaan sunnuntaina Kunnanhallituksen on hyvissä ajoin ennen vaaleja asetettava äänestysalueiden vaalilautakunnat sekä ennakkoäänestyksestä laitoksissa ja kotona huolehtivat vaalitoimikunnat. Keskusvaalilautakuntana toimii vuoden 2013 alussa asetettu kunnan keskusvaalilautakunta. Vaalilautakuntaan kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä sekä tarpeellinen määrä varajäseniä, kuitenkin vähintään kolme. Vaalitoimikuntaan kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja yksi muu jäsen sekä tarpeellinen määrä varajäseniä, kuitenkin vähintään kolme. Vaalilautakunnan ja vaalitoimikunnan varajäsenet on asetettava siihen järjestykseen, jossa he tulevat jäsenten sijaan. Vaalilautakunta ja vaalitoimikunta ovat päätösvaltaisia kolmijäsenisinä. Vaalilain 15 :ssä rajoitetaan vaalikelpoisuutta vaalilautakuntaan ja vaalitoimikuntaan. Sääntely on tältä osin tiukentunut aiemmasta. Lainmuutos tuli voimaan Ehdokas ei voi olla vaalilautakunnan jäsenenä eikä varajäsenenä. Ehdokas tai hänen puolisonsa, lapsensa, sisaruksensa tai vanhempansa eivät voi olla vaalitoimikunnan jäsenenä eivätkä varajäsenenä. Puolisoilla tarkoitetaan aviopuolisoita sekä avioliitonomaisissa olosuhteissa ja rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä henkilöitä. On syytä huomata, että oma sekä edellä mainitun sukulaisen ehdokkuus missä tahansa kunnassa aiheuttaa sen, että henkilö ei ole vaalikelpoinen vaalitoimikuntaan. Vaalikelpoisuus vaalilautakuntaan ja vaalitoimikuntaan määräytyy muutoin sen mukaan kuin kuntalaissa (365/1995) säädetään vaalikelpoisuudesta lautakuntaan ja toimikuntaan (33 ja 36 ). Sinänsä ei ole estettä valita samaa henkilöä vaalilautakuntaan ja vaalitoimikuntaan, kunhan henkilö on vaalikelpoinen molempiin toimielimiin. Jäsenet ja varajäsenet on valittava vaalikelpoisista kunnan asukkaista siten, että kunnassa edellisissä kuntavaaleissa ehdokkaita asettaneet äänestäjäryhmät mahdollisuuksien mukaan tulevat edustetuiksi kussakin vaalilautakunnassa ja vaalitoimikunnassa. Jäsenyyttä ei siis ole sidottu puoluerekisteriin merkittyihin puolueisiin, vaan kunnallisvaaleissa esiintyneisiin äänestäjäryhmiin, puolueiden lisäksi esimerkiksi yhteislistoihin.

9 Kunnanhallitus Jäsenten ja varajäsenten poliittista edustavuutta tarkastellaan erikseen, Myös tasa-arvolain soveltamisessa tarkastelu tehdään siten, että sekä jäsenissä että varajäsenissä on oltava naisia ja miehiä kumpiakin vähintään 40 %. Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan nimet ja yhteystiedot on ilmoitettava kunnan keskusvaalilautakunnalle. Kunnanhallitus päättää valita jäsenet ja varajäsenet vaalilautakuntaan ja vaalitoimikuntaan. Kunnanhallitus päätti yksimielisesti valita vaalilautakuntaan ja vaalitoimikunnan jäseneksi ja varajäseneksi seuraavat henkilöt: Vaalilautakunta Jäsenet pj. Pekka Arponen vpj. Pauli Vuorenmaa Jarmo Huhtaniemi Helena Lehtiö Anneli Kujansuu Varajäsenet Juhani E. Rajala Kati Mansikkamäki Terttu Leppänen Merja Lahdenpää Juhani A. Rajala Vaalitoimikunta Jäsenet Pj. Miia Sjöman vpj. Juho Alatalo Ilkka Hyttinen Varajäsenet Briitta Rantanen Hannu Rajakallio Marjatta Hyttinen KH 56 Keskusvaalilautakunnalle jätettyjen ehdokashakemusten perusteella ehdokkaaksi ovat asettuneet Jarmo Huhtaniemi, Helena Lehtiö ja Anneli Kujansuu. Lain mukaan he ovat esteellisiä osallistumaan vaalilautakunnan toimintaan. Kati Mansikkamäki on keskusvaalilautakunnan varajäsenenä esteellinen toimimaan vaalilautakunnassa. Vaalitoimikuntaan eivät ole vaalikelpoisia Ilkka Hyttinen ja Marjatta Hyttinen. Kunnanhallitus valitsee uudet jäsenet ja varajäsenet esteellisten tilalle vaalilautakuntaan ja vaalitoimikuntaan. Kunnanhallitus päätti yksimielisesti valita vaalilautakuntaan ja vaalitoimikunnan jäseneksi ja varajäseneksi seuraavat henkilöt:

10 Kunnanhallitus Vaalilautakunta Pj. Pekka Arponen Vpj. Pauli Vuorenmaa Sami Rajakallio Terttu Leppänen Airi Rajala Vaalitoimikunta Pj. Miia Sjöman Vpj. Juho Alatalo Briitta Rantanen Varajäsenet Juhani E. Rajala Nina Niemi Sirpa Kuusikoski Merja Lahdenpää Juhani A. Rajala Varajäsenet Aki Rantanen Hannu Rajakallio Liisa Sjöman KH 69 Aki Rantanen ei ole vaalikelpoinen vaalitoimikunnan varajäseneksi. Kunnanhallitus valitsee uuden varajäsenen esteellisen tilalle vaalitoimikuntaan.

11 Kunnanhallitus Kunnanhallitus LAUSUNTO TULEVAISUUDEN KUNTA -PARLAMENTAARISEN TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTISTA KH 44 Tulevaisuuden kuntaa valmistellaan parlamentaarisesti. Valtiovarainministeriö on asettanut joulukuussa 2015 parlamentaarisen työryhmän, jonka puheenjohtajana toimii kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen. Työryhmän tehtävänä on: - Valmistella visio tulevaisuuden kunnasta vuonna Valmistella pohjaselvitys tulevaisuuden kunnan roolista ja tehtävistä maakuntien perustamisen myötä. Pohjaselvitys sisältää kartoituksen tarvittavista lainsäädäntömuutoksista muun muassa kuntalain osalta sekä pitkän aikavälin kuntapolitiikan muutostarpeista. Parlamentaarisen työryhmän toimikausi jatkuu saakka. Sen tukena toimii eri ministeriöiden virkamiehistä koostuva asiantuntijaryhmä. Parlamentaarinen työryhmä on nyt saanut valmiiksi väliraportin ja pyytää kuntien lausuntoa Tulevaisuuden kunta -uudistuksen jatkovalmistelun pohjaksi. Lausuntopyynnössä toivotaan nimenomaan kuntien viranhaltijajohdon ja kunnanhallituksen valmistelevan yhdessä kunnan vastaukset. Vastausaikaa on saakka. Parlamentaarisen työryhmän väliraportti ja asiantuntijamuistio on luettavissa: Lisätietona Saatekirje ja Kyselyn näköisversio nähtävillä kokouksessa ja lähetetään kunnanhallitukselle sähköpostilla. KH 70 Kunnanhallitus tutustuu Parlamentaarisen työryhmän väliraporttiin ja asiantuntijamuistioon ja jatkaa asian käsittelyä myöhemmässä kokouksessa. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti Kunnanhallitus antaa liitteenä 70.1 olevan lausunnon. Lausuntoliite lähetetään sähköpostilla ennen kokousta ja jaetaan paperisena kokouksessa.

12 Kunnanhallitus Kunnanhallitus LAUSUNTO LUONNOKSESTA SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON VALINNANVAPAUSSÄÄDÖKSIKSI KH 50 Osana sote-uudistusta lisätään asiakkaiden valinnanvapautta sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tätä varten säädetään valinnanvapauslaki, jonka tavoitteena on lisätä asiakkaan vaikutusmahdollisuuksia, nopeuttaa palveluun pääsyä ja parantaa palvelujen laatua ja kustannusvaikuttavuutta. Erityisesti tarkoituksena on vahvistaa asiakasta lähellä olevia sosiaali- ja terveyskeskusten ja hammashoidon palveluita. Valinnanvapauslakia koskeva esitys annettaneen eduskunnan päätettäväksi keväällä 2017 ja lain olisi tarkoitus tulla voimaan vuoden 2019 alussa, jolloin maakunnat alkavat järjestämään sosiaali- ja terveyspalvelut. Laajennetun perustason palveluiden pitäisi olla käytössä viimeistään Lausunnot on toimitettava sosiaali- ja terveysministeriöön klo mennessä. Kunnanhallitus keskustelee asiasta ja jatkaa asian käsittelyä myöhemmässä kokouksessa. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti KH 71 Kunnanhallitus jatkaa asian käsittelyä, keskustelee valmistellusta lausunnosta ja tekee siihen tarvittavat korjaukset. Kunnanhallitus hyväksyy liitteenä 71.1 olevan lausunnon.

13 Kunnanhallitus ASUNTO OY JÄMIJÄRVEN AVENNONRANNAN TAKAUSPYYNTÖ PANKIN MYÖNTÄMÄLLE LAINALLE KH 72 Asunto Oy Jämijärven Avennonrannalla on Valtionkonttorin laina määrältään ,33 euroa, josta Valtiokonttori perii korkoa alkaen 1,390 %. Koron ja lyhennysten kanssa taloyhtiöltä peritään Valtiokonttorin lainasta vuodessa ,40 euroa. Edellä olevasta lainasta Jämijärven kunta on vastuussa, mikäli taloyhtiö ei pysty maksamaan erääntyneitä eriä. Vuonna 2016 taloyhtiö otti lainaa euroa, jolla maksettiin kattoremontti ja Valtiokonttorin erääntyneet erät. Tämä pankista saatu laina on edullisempi kuin em. Valtiokonttorin laina. Lainajärjestelyllä on tarkoitus ottaa vastaavanlainen pitkäaikainen laina pankista, kuin vuonna Nostettavalla lainalla maksetaan Valtiokonttorin laina pois ja tällä järjestelyllä taloyhtiön maksuvalmius paranee, jolloin pystytään helpommin maksamaan lainojen erääntyvät erät. Valtiokonttorin lainan pois maksaminen myös poistaa kiinteistöstä myyntirajoitteet. Molemmissa tapauksissa Jämijärven kunta on lainoista vastuussa ja Asunto Oy Jämijärven Avennonranta pyytää Jämijärven kunnalta takausta hankittavalle pankkilainalle, jolla Valtiokonttorin laina maksetaan pois. Pöytäkirjan liitteenä nro 72.1 on Asunto Oy Jämijärven Avennonrannan takaushakemus. Kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto myöntää takauksen Asunto Oy Jämijärven Avennonrannan ottamaan euron lainaan Valtiokonttorin lainan takaisinmaksua ja korkojen maksua varten. Asunto Oy Jämijärven Avennonrannan on toimitettava kunnan antamalle takaukselle takaussumman kattava vastavakuus.

14 Kunnanhallitus TALOUDEN TOTEUTUMINEN AJALLA Liitteenä on talouden toteutuminen ajalla Liite nro Tasaisella vauhdilla toteuma olisi 8,33 % ja se on 8,4 %. Vertailutietona on tuloslaskelma ja rahoituslaskelma edellisenä vuonna vastaavana ajankohtana. Kunnanhallitus merkitsee talouden toteutumisen tiedokseen.

15 Kunnanhallitus AVUSTUSANOMUS YSTÄVYYSKOULUMATKALLE SAKSAN BREMENIIN Seitsemän Jämijärven keskuskoulun yhdeksäsluokkalaista ja kaksi opettajaa ovat lähdössä kansainvälisyysopintomatkalle Saksan Bremeniin. Perinteisesti matka on toteutettu ystävyyskouluun Saksan Kastellauniin, mutta tänä vuonna koulu ei pystynyt ottamaan vieraita vastaan. Matkaa oli aloitettu valmistelemaan, kun tieto peruutuksesta tuli ja matkan kohde päädyttiin vaihtamaan Saksan Bremeniin. Liite Lähtevä ryhmä on hakenut oppilaiden osalta edellisten vuosien tapaan 150 euron matka-avustusta/oppilas. Opettajien kustannukset hoidetaan koulutoimen budjetista. Kunnanhallitus myöntää ystävyyskoulumatkalle Saksan Bremeniin 1050 euroa, eli 150 /oppilas.