TSOH! Tampereen Seudun OMAISHOITAJAT ry 3/2017. Terveiset Vesilahdelta Syksyn tapahtumakalenteri Ajatuksia robotiikasta

Transkriptio

1 TSOH! Tampereen Seudun OMAISHOITAJAT ry 3/2017 Terveiset Vesilahdelta Syksyn tapahtumakalenteri Ajatuksia robotiikasta

2 Toimisto ja tukikeskus Kirkkokatu 8 E 37, TAMPERE P maanantai-torstai klo 9-13 Muutama askel keskustorilta, ovikello alimmaisena vasemmalla. TSOH! 3/ internet: facebook: twitter: toimisto@treomaishoitajat.fi facebook.com/pages/tampereen-seudun- Omaishoitajat/ TSOH@treomaishoit Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa. JULKAISIJA Tampereen Seudun Omaishoitajat ry Yhdistys ei vastaa muualla internetissä julkaistusta aineistosta. Johtokunta vuonna 2017: Eero-Veikko Niemi, pj Tuula Kaunisto, vara-pj Jaana Väliaho, taloudenhoitaja Ritva Järvensivu Pirjo Pietilä Hanna Vesala Orvokki Haavisto Kaija Mäkelä, varajäsen Ritva Miettinen, varajäsen YHTEYSTIEDOT Kirkkokatu 8 E TAMPERE toimisto@treomaishoitajat.fi p PÄÄTOIMITTAJA Eero-Veikko Niemi eero-veikko.niemi@innovax.fi p PAINO Pk-Paino Oy, Tampere SISÄLTÖ 3/ SYYSKOKOUS SYYSPUUHIA puheenjohtajan terveiset 5 AJATUKSIA HOITOROBOTIIKASTA Jari Pirhonen 7 VAPAAEHTOISET VIRKISTYIVÄT YYTERISSÄ Elina Helen 11 TERVEISET VESILAHDELTA Kaija Sillanpää 12 OSALLISTU KANSALAISALOITTEESEEN Markku Virkamäki 15 YHDISTYKSEN KUULUMISIA 16 TAPAHTUMAKALENTERI, SYKSY EI SAA RAVISTAA- hanke 2

3 SYYSKOKOUS 2017 Syyskokouskutsu Tervetuloa yhdistyksen syyskokoukseen yhdistyksen kokoontumistiloihin maanantaina 13. marraskuuta 2017 kello 18 Osoite Kirkkokatu 8 E 37, Tampere Kokouksessa käsitellään yhdistyksen säännöissä syyskokoukselle määrätyt asiat. Lisäksi käsitellään johtokunnan ehdotus yhdistyksen uusiksi säännöiksi. Syyskokouksen esityslista: Aika: klo Paikka: Yhdistyksen toimisto Kirkkokatu 8 E 37, Tampere 1 Kokouksen avaus 2 Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa 3 Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 Hyväksytään kokouksen työjärjestys 5 Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio ja jäsenmaksun suuruus sekä varsinaisille että kannattajajäsenille seuraavaksi kalenterivuodeksi 6 Valitaan johtokunnan puheenjohtaja seuraavaksi kalenterivuodeksi. Päätetään johtokunnan jäsenten ja varajäsenten määrä tulevaksi kalenterivuodeksi. Valitaan johtokunnan jäsenet erovuoroisten tilalle seuraavaksi kahdeksi kalenterivuodeksi 7 Valitaan kaksi varsinaista tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa seuraavaksi kalenterivuodeksi 8 Käsitellään johtokunnan ehdotus yhdistyksen uusiksi säännöiksi 9 Muut asiat 10 Kokouksen päätös Lehden kansikuva: Mistä se on otettu? Edellisen lehden kansikuva oli Ylöjärven kirjastosta. Oikein vastanneiden joukosta arvottiin voittajaksi Marja-Leena Järvinen. Onnea voittajalle! Mistä on tämän lehden kansikuva? Pirkanmaalla ollaan edelleen, mutta nyt Tampereen eteläpuolella. Lähetä tieto/arvaus sähköpostilla osoitteeseen kuvaus@innovax.fi tai tekstiviestillä numeroon viimeistään Oikein arvanneiden kesken arvotaan taas pieni yllätyspalkinto. 3

4 SYYSPUUHIA Kesä alkaa taas olla takana ja on aika silmäillä syksyn kalenteria. Yhdistyksen syksy on touhua täynnä. Mikäpä on touhutessa valoisissa ja avarissa Kirkkokadun tiloissa. Toimintamme jatkuvuuden takaava STEA:n OmaisOiva- hanke on täydessä vauhdissa. OmaisOiva- yhdistyksiä on koko maassa vain noin kolmekymmentä ja Tampereen Seudun Omaishoitajat ry on valittu tähän ryhmään hoitamaan Pirkanmaan aluetta. Voimme olla ylpeitä tästä valinnasta. Ei saa ravistaa- hanke on käynnistynyt hienosti ja vauhti tuntuu siinäkin olevan kova. Lähisuhdeväkivallan ennalta ehkäisy on koettu tärkeäksi aiheeksi. Hankkeella on useita hyviä yhteistyökumppaneita, esimerkiksi valtakunnallinen Omaishoitajat ja läheiset -liitto. Uskon ja toivon, että hanke saa vielä jopa valtakunnallista näkyvyyttä. marraskuuta kello 18 alkaen. Tervetuloa kokoukseen vaikuttamaan yhdistyksen tulevaisuuteen! Koko valtakunnan politiikka tuntuu nyt vetävän henkeä. Ainakin SOTE- soppa on taidettu välillä nostaa pois hellalta. Toivokaamme hartaasti, että se uudelleen lämmitettäessä paranee. Olisiko hyvä ajatus aloittaa vielä kerran kokonaan uusista aineista? Ja ottaa niitä hämmennettäessä paremmin huomioon myös perustuslakimausteen vaikutus. Toivotaan, että syksy on hyvä ja kesää lämpimämpi meille kaikille! Keväällä aloittelimme yhteistyötä TREDUn kanssa. Opiskelijat saivat opintopisteitä käymällä omaishoitoperheissä järjestämässä toimintaa hoidettaville ja vapaita hetkiä omaishoitajille. Viriketoimintaan saatiin mielekkyyttä ja jatkuvuutta, kun kukin opiskelija kävi omassa kummiperheessään useamman kerran kevään aikana. Yhteistyötä jatketaan myös syksyllä ja toivottavasti se vakiintuu jatkossa pysyväksi yhteiseksi toimintamuodoksi. Yksi merkittävä paikallinen hanke tulevana syksynä on yhdistyksen sääntöjen uudistaminen. Olen valmistellut sääntöehdotuksen, jota johtokunta käsittelee ensimmäisen kerran elokuun kokouksessaan. Merkittävin muutos uusissa säännöissä on siirtyminen yhteen vuosikokoukseen. Yksi vuosikokous on käytössä jo esimerkiksi Lakeuden Omaishoitajat ry:ssä ja se on siellä todettu hyväksi ratkaisuksi. Myös johtokunnan varajäsenten roolia selvennetään uusissa säännöissä. Uudet säännöt käsitellään yhdistyksen syyskokouksessa maanantaina 13. Eero-Veikko Niemi 4

5 AJATUKSIA HOITOROBOTIIKASTA Viime vuosien teknologian ja varsinkin tekoälyn kehitys on johtamassa robottien jalkautumiseen tehdassaleista ihmisten joukkoon jokapäiväiseen arkeemme. Robotiikan edelläkävijämaassa Japanissa robotteja on jo asiakaspalvelutehtävissä esimerkiksi hotellien vastaanotossa ja oppaina. Tieto Oyj:n hallituksen jäsenenä on robotti ja Yle testasi jo robottia urheiluuutisten laatijana. Watson on tekoäly, joka pystyy diagnosoimaan ihmisten sairauksia ihmislääkäreitä varmemmin ja elektroniikkaketju Power takaa tuotteilleen markkinoiden alhaisimmat hinnat sillä perusteella, että robotti seuraa markkinahintoja ja päivittää reaaliajassa Powerin hinnat kilpailijoita edullisemmiksi. Roboteista ja tekoälystä on moneksi, mutta onko niistä hoitamaan apua tarvitsevaa ihmistä? Länsimaat ovat Japanin ja Etelä-Korean rinnalla alkaneet hakea robotiikasta yhtä mahdollista ratkaisua yhteiskunnan ikääntymiseen liittyviin taloudellisiin haasteisiin. Niinpä erityisesti vanhustenhoito on nähty houkuttelevana hoitorobotiikan kehitysalueena. Varsinkin kolme aluetta hoitamisessa on nähty potentiaalisina robottien pelikenttinä, nimittäin ihmisten avustaminen, valvominen ja heidän kanssaan seurusteleminen. Avustava robotiikka on nimensä mukaisesti tarkoitettu avustamaan ihmisiä heidän jokapäiväisessä elämässään. Ideana on, että kehittyneet robotit voisivat toimia ikään kuin kotiapulaisina. Ne voisivat tuoda liikuntarajoitteisille ihmisille näiden tarvitsemia tavaroita, avustaa ihmisiä liikkumisessa tai vaikkapa peseytymisessä. Tällaisessa robotiikassa on valtavasti potentiaalia auttaa ihmisiä elämään pidempään omissa kodeissaan nykypolitiikan mukaisesti, mutta myös haasteet ovat suurimmat tällä alueella. Standardoituihin tehdassaleihin verrattuna ihmisten kodit ovat melkoisen monimutkaisia paikkoja robottien liikkua portaineen ja huonekaluineen. Robottien kehittäjät kuitenkin uskovat ongelmien ratkeavan jossakin vaiheessa tekoälyn kehittyessä ja robottien tullessa yhä tietoisimmiksi ympäristöstään ja niiden oppimiskyvyn parantuessa. Valvova robotiikka voi olla nykyhetkeä askelen lähempänä, sillä monenlaista valvovaa teknologiaa on jo markkinoilla pilvin pimein. Nyt on jo mahdollista kerätä reaaliaikaista tietoa vaikkapa ihmisen unirytmistä, liikkumisesta, ruumiinlämmöstä ja sydämen sykkeestä. Mittalaitteita on suhteellisen helppo rakentaa, mutta vaikeampaa on tehdä niistä robottia, joka seuraa mittaustuloksia reaaliajassa ja ymmärtää ja pystyy aloittamaan toimenpiteet tiettyjen kriteerien täyttyessä. Yksi mahdollisuus on rakentaa aiemmin kuvatusta avustavasta robotista mittausdataa muiden toimiensa ohessa seuraava laite, kun sillä todennäköisesti olisi jo myös fyysiset edellytykset tarttua toimeen tarpeen vaatiessa. Se voisi esimerkiksi soittaa puhelun lääkärille ja sopeuttaa omaa toimintaansa asiakkaan suhteen lääkäriltä tulleisiin ohjeisiin. Sosiaalisiin robotteihin kohdistuu tällä hetkellä kenties suurin mielenkiinto, sillä tekoälyn valtava kehitys on niissä suorimmin hyödynnettävissä. Sosiaalisten robottien pääasialinen tehtävä on olla vuorovaikutuksessa ihmisen kanssa. Robotin ei siis välttämättä tarvitse ollenkaan liikkua, kunhan se seurustelee, joten teknisesti sosiaaliset robotit eivät ole kovin vaativia rakentaa. Monille suomalaisillekin on jo tuttu Paro-hylje, joka on toistaiseksi levinnein sosiaalinen robotti. Paro on hylkeen poikasen muotoinen päältä pehmoinen robotti, joka reagoi ihmisen kosketukseen. Kun sitä hellii, se vastaa tyytyväisellä ääntelyllä ja jos kohtelu on kovakouraista, se ilmaisee senkin. Paro on siis robotti, jos robotiksi määritellään laite, joka kerää tietoa ympäristöstään ja sopeuttaa omaa toimintaansa keräämänsä tiedon mukaan.... 5

6 Vuonna 2015 japanilaiset esittelivät ensimmäisen pelkästään seurusteluun tarkoitetun humanoidirobotin Pepperin. Humanoidirobotti tarkoittaa sitä, että robotti on ulkoisesti ihmistä muistuttava. Ensimmäinen sarja Peppereitä myytiin loppuun hetkessä, mikä kertoo japanilaisten valmiudesta pitää robottia kumppanina. Pepper osaa seurustellessaan kääntää katseensa puhekaverin suuntaan ja se tunnistaa puheesta sanoja ja tekoälyohjelmansa ansiosta vastaa puheeseen reaaliaikaisesti. Toki Pepperkin on vielä sosiaalisesti kömpelö, mutta ainakin insinöörien usko sosiaalisten robottien kehitykseen on kova. Syksyllä 2015 kyselin Pariisissa sosiaalisen robotiikan konferenssista insinööreiltä, voiko tässä käydä niin, että innostus on nyt kova, mutta hetken päästä on lyötävä rukkaset naulaan ja tunnustettava, että koneeseen ei pysty kehittämään sosiaalisuutta ihmisen ymmärtämässä mielessä. Minulle vakuutettiin, että sosiaaliset robotit ovat kohta totta, useimpien mukaan viidessä vuodessa. Hoitorobotiikka on toistaiseksi vielä lapsenkengissään, mutta tutkimus- ja tuotekehitysinnosta päätellen se on kenties vuosikymmenen päästä todellisuutta. Koska kehitys on nopeaa ja innovaatiot johtavat uusiin innovaatioihin ja varmasti myös tarkoittamattomiin seurauksiin, on syytä painottaa myös robotiikan eettisyyden tutkimisen tärkeyttä. Varsinkin hoidossa, jossa ollaan tekemisissä kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten kanssa, eettiset kysymykset ovat todella tärkeitä. Hoidon kohdalla robotiikan eettisyyden pohtimisen pitää alkaa ihan perusteista: hoitorobotiikan edistäminen ja käyttöön ottaminen on ensi sijassa poliittinen valinta. Me itse yhteiskuntana päätämme mihin yhteiset resurssimme käytämme. Käytämmekö esimerkiksi enemmän rahaa hoitotyön tekemiseen houkuttelevammaksi palkkausta ja työolosuhteita kohentamalla vai ajattelemmeko lähtökohtaisesti, että ihmisiä ei jatkossa riitä hoitotyöhön. Japanissa hoitorobotiikan kehityksen alkusyy on väestön ikääntymisen lisäksi se, että sinne ei haluta ottaa ulkomaalaisia töihin. Onko tämä myös meidän ajatuksemme? kehittämään, sen vaikutukset sekä hoitotyöhön että ihmisiin hoitokentällä on puntaroitava hyvin tarkkaan. Avustavan robotiikan kohdalla pitää miettiä mitä se tarkoittaa vaikkapa vanhan kotona asuvan ihmisen kannalta, että siellä ei käy ihmishoitajia vaan seurana on robotti. Valvovan robotiikan kohdalla korostuvat tietosuojaan liittyvät kysymykset. Sosiaalisen robotiikan hyvää tarkoittava tehtävä seurustella ihmisen kanssa voi johtaa ihmiskontaktien vähenemiseen. Entä mitä tarkoittaa se, että hoitamisesta yhä suurempi osa on täysin sähköverkosta ja langattomista yhteyksistä riippuvaista? Entä mikä on robotin ekologinen jalanjälki? Kysymykset ovat moninaisia, ja on tärkeää pohtia niitä jo ennen kuin monien povaama robottivallankumous on todellisuutta. Robotiikasta on varmasti saatavissa irti paljon hyötyä ja iloa kunhan muistetaan vain vanha viisaus parempi katsoa kuin katua. Jari Pirhonen, tutkija, FT Ja kun robotiikkaa joka tapauksessa tullaan 6

7 VAPAAEHTOISET VIRKISTYIVÄT YYTERISSÄ Syksyllä luvassa lisää toiminnasta kiinnostuneille! Vapaaehtoistoimijoita Yyterin hiekkarannalla Satakunnan, Loimaan ja Tampereen seudun OmaisOivat järjestivät Omaishoitajat ja läheiset- liiton vuoden teemaa mukaillen omille vapaaehtoistoimijoilleen yhteisen virkistyspäivän Porin Yyteriin Idea oli selkeä, saatetaan yhteen eri yhdistysten vapaaehtoistoiminnoissa olleet ihmiset ja katsotaan mitä siitä syntyy! Hyvähän siitä tuli. Päivään osallistuneita kysyttäessä, mitä ensimmäisenä tulee mieleen reissusta, ajatukset menevät upealle hiekkarannalle, hyvään ruokaan, hyvinvointibingoon ja mölkkyilyyn! Ja ne parhaat jutut olivat tietysti barbussissa mennen tullen! Vapaaehtoistoiminta voi olla pientä tai suurta. Apukäsiä, hyviä ideoita ja kuuntelevaa läsnäoloa tarvitaan niin vertaistukiryhmissä kun erilaisissa tapahtumissakin. Jokainen tietää mikä on itselle hyvä tapa osallistua. Me työntekijät tarjoamme vapaaehtoisille koulutusta ja tukea aina tarvittaessa. Vapaaehtoistoimintaa voi määritellä monella tavalla, tässä yksi: Vapaaehtoistoiminta on omista arvoista lähtevää, toisten ihmisten tai yhteisöjen hyväksi tehtyä työtä, josta ei saada palkkaa. Vapaaehtoistoiminnan kautta voi vaikuttaa ja osallistua ja sen tulisi olla kaikkien kansalaisoikeus. Vapaaehtoistoiminnalla vaikutetaan omaan ja yhteisön elämään. Toiminta tuo elämään sisältöä, antaa mahdollisuuden auttaa ja luoda sosiaalisia suhteita, vahvistaa elämänkokemusta ja luoda väylän yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Vapaaehtoistoiminnalla on myös laajempia yhteiskunnallisia merkityksiä solidaarisuuden, tasa-arvon ja demokratian toteutumisessa. Olemme suunnitelleet syksylle ihan oman päivän vapaaehtoistoiminnan asialle ja kutsummekin kaikki innokkaat maanantaina klo 14 Kirkkokadulle Oivaltavaan vapaaehtoistoiminnan iltapäivään suunnittelemaan tulevaa, nauttimaan hyvää purtavaa ja kuulemaan ne mahdollisuudet sekä se tuki, mitä meillä on tarjota vapaaehtoistoimijoille. Seuraavan vapaaehtoistoimijoiden virkistyspäivän järjestämme yhdessä täällä Pirkanmaalla. YK:n Kofi Annanin mietteisiin vapaaehtoistyöstä on hyvä päättää: Paremman ja turvallisemman elämän saavuttamiseen on tehtävä töitä ja sitouduttava yhä tiukemmin. Toivon mukaan tulevaisuudessakin mahdollisimman moni tulee mukaan maailmanlaajuiseen vapaaehtoistoiminnan liikkeeseen. Jokaisella meillä on jotain jaettavaa." Lisätiedot ja ilmoittautuminen Oivalliseen vapaaehtoistoiminnan iltapäivään: Elina (Elli) Helén, p

8 EI SAA RAVISTAA olkapäänsä suojatakseen kaulaa ja kyyristyy ikään kuin valmiina pakenemaan. Erilaisen fysiologisen reaktion tunteena antaa rakkaus. Rakastumisen ja rakkauden tunne aiheuttavat sen, että ihminen kokee läheisyyttä ja hyvää oloa. Tunteet saavat ihmisen hakeutumaan hyvinvointia tukevien asioiden äärelle. Toisaalta ne myös ohjaavat välttämään tilanteita ja asioita, jotka tuottavat pelkoa ja epävarmuutta. Hanke käsittelee tunteita ja voimaantumista omaishoivasuhteessa eri näkökulmista jatkokertomuksena seuraavissa jäsenlehdissä. 1.Osa: Tunteet; mitä ne ovat ja mistä ne tulevat Tunteet tulevat ja menevät. Ne ovat mukana kaikessa mitä teemme. Jotkut tunteet kestävät vain hetken, toiset taas kestävät pidempään. Tunteita ei voi pakottaa tulemaan, eikä niitä myöskään voi estää tulemasta. Tunteet antavat energiaa, mutta myös kuluttavat sitä, etenkin käsittelemättöminä. Tunteita ei oikeastaan voida jaotella positiivisiin ja negatiivisiin, koska ne ovat hyvin yksilöllisiä kokemuksia. Ei ole olemassa oikeita ja vääriä tunteita. Jos ihminen pystyy ilmaisemaan tunteensa, hän voi yleensä hyvin. Tunteiden nimeäminen ja tunnistaminen ei ole helppoa, mutta sitä voi oppia. Tunteiden merkitys korostuu ihmissuhteissa ja onnellisuudessa sekä oppimisessa. Tunteet kertovat, mikä on hyvinvointimme kannalta tärkeää. Tunteet tulevat ihmiselle selviytymistä varten ja valmistavat elimistön toimimaan eri tilanteiden mukaan. Moniin tunteisiin liittyy fysiologinen aktivoituminen. Kun ihminen säikähtää, samalla säikähdyksen tunne herättää hengityksen, verisuonet, lihakset ja koko vartalon. Samalla ihminen nostaa vaistomaisesti 8 Tunteet muodostuvat fysiologisesta tilasta, yksilön ajatuksista ja asennoitumisesta sekä fyysisestä toiminnasta ja sosiaalisista tapahtumista. Tunteiden kokeminen on yhteydessä ihmisen kulttuuriin, kieleen, kasvuun ja kehitykseen. Vaikka ihminen on itse tuntenut iloa, ei hän pysty tietämään, miten toinen ihminen kokee ilon tunteen. Ihmisen elämänhistoria vaikuttaa siihen miten ja minkälaisia tunteita kokee. Tunteet ja elimistön fysiologiset muutokset ovat oleellisesti yhteydessä toisiinsa. Aivoissa tunteista vastaa limbinen järjestelmä. Limbinen järjestelmä koostuu talamuksesta, hypotalamuksesta, hippokampuksesta ja amygdalasta eli mantelitumakkeesta. Limbinen järjestelmä säätelee ihmisen tilanteen mukaista käyttäytymistä, se säätelee tunneaktivaatiota. Kognitiivisten toimintojen (hahmotus, tarkkaavaisuus, ongelmanratkaisu, muisti, ajattelu) ja autonomisen hermoston välillä taas hypotalamus toimii välittäjänä. Mantelitumake tulkitsee eri aistien kautta tulevia vaikutteita tunteiden näkökulmasta. Mantelitumake myös säilyttää tunnemuistoja ja erilaiset käyttäytymismallit varastoituvat mantelitumakkeeseen. Näitä on mm. taistele-pakene-reaktio. Esimerkiksi ajatukset, tilanne tai jännittyneisyys aktivoivat tunteita sääteleviä aivoalueita. Kun ihmiskeho on stressaantunut, on se samalla jo kiihtyneessä tilassa. Tällöin ei voimakkaiden tunteiden, tai tunteenpurkautumisen laukaisemiseksi tarvita kovinkaan paljon vaikutteita. Kun havaitsemme ja tulkitsemme asioita, se herättää tunteen. Aina ei ole helppoa tunnistaa mikä aiheutti tuntemuksen. Se voi olla tällöin esimerkiksi lapsuuden tunnekokemus. Lapsuudessa koetut tunteet ja emotionaaliset kokemukset jättävät jäljen tunneaivojen alueelle....

9 EI SAA RAVISTAA... Ryhmätoiminnot MBSR-stressinhallintamenetelmäkurssi käynnistyy suunnitelman mukaisesti yhdistyksen toimiston tiloissa Kirkkokatu 8 E 37. Kokoontumiskerrat ovat: , , , , , , ja Kaikki muut kerrat alkavat klo 17:30 ja kestävät noin kaksi tuntia, lukuun ottamatta lauantaita , jolloin aloitetaan klo 9:00 ja jatketaan noin klo 14:00 saakka. Päivä sisältää myös kevyen salaattilounaan. HUOM! Ryhmä on tarkoitettu ennakkoon ilmoittautuneille. Kaikkea saa tehdä kaikkea pitää tehdä kaikkia ovia täytyy tempoa, kaikkia kuita kurkotella. on vain yksi ehto, elinehto: Värisevää sielua ei saa tallata. Tommy Tabermann Kaikki tunteet ovat sallittuja/peurankallion palvelukeskus, Peurankallionkatu 10, TRE Käynnistämme klo 9.30 yhdessä Peurankallion Lähitorin kanssa erilaisia tunteita käsittelevän keskustelupainotteisen kurssin, joka kokoontuu kuusi kertaa syksyn aikana. Esittely- ja infotilaisuus aiheesta maanantaina klo Kaikki tunteet ovat sallittuja/tesoman Olkkari Ristimäenkatu 35, Tampere Torstaina klo 15:00 käynnistämme erilaisia tunteita käsittelevän keskustelupainotteisen terapeuttisen kurssin. Ryhmä kokoontuu viikoittain syys-marraskuun aikana muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Kurssin esittely- ja infotilaisuus keskiviikkona klo 17:30 Kaikki tunteet ovat sallittuja/pappilanpuiston palvelukeskus, Kourutaltankatu 2, TRE Tunteita käsittelevä keskustelupainotteinen ja terapeuttinen ryhmä. Esittely- ja infotilaisuus keskiviikkona klo Tervetuloa mukaan! Erja Räty p erja.raty@treomaishoitajat.fi Tiina Järvinen p tiina.jarvinen@treomaishoitajat.fi Lähteet: www. mielenterveystalo.fi, terveyskirjasto.fi, TTAP menetelmään perustuva toiminnallinen ryhmä/jalmarin Koto/Finnentie 11, Kangasala käynnistyy klo 16. Tunteiden käsittelyä eri taidemuotojen avulla. Esittely- ja infotilaisuus torstaina klo 15 9

10 Virkistystä ja toimintaa ikäihmisille, kodinomaista elämää ja hoivaa Tampereen keskustassa Omaishoidon palvelusetelillä päiväkeskuspäivä Violassa tai kotiin annettavaa palvelua Viola-kodin lähialueella Kaikille avoimet ravintola- ja juhlapalvelut Ravintola Violassa (lounas arkisin klo 11-14, la-su klo 12-14) Juhlia ja kokouksia varten tiloja ja tarjoilua Ohjattua allasjumppaa, kysy vapaita paikkoja Yksityistä kotiapua ja -hoitoa Viola-kodin lähiympäristössä Juhlatalonkatu 4, Tampere puh

11 TERVEISET VESILAHDELTA Tervehdys Vesilahden Omaishoitajilta! Olemme pieni mutta kiinteä ryhmä! Meitä vakituisia kokoontujia on kahdeksan. Osa meistä on edelleen hoitosuhteessa, osalla hoito on jo päättynyt, mutta hekin ovat tervetulleita joukkoomme, onhan heillä kuitenkin takana tiensä omaishoitajana, paljon kokemusta ja keskustelun aihetta jaettavana. Kokoonnumme Vesilahden seurakuntatalossa aina kuukauden toisena keskiviikkona. Ruokailemme, kahvittelemme, seurustelemme. Useimmiten saamme mukaamme diakoniatyöntekijän ja hän johdattelee meidät milloin lauluun, askarteluun, pieneen jumppaan tai vaikkapa kuulemaan luentaa. Mielenkiintoisia keskusteluita Kaksi vuotta mukana olleena olen huomannut, ettei ryhmässämme koko ajan puhuta pelkästään omaishoidosta tai siihen liittyvästä, useimmiten puheen aiheet ovat täysin kaikkea muuta! Siitä tietää että edes hetkeksi hoitaja on päässyt irtautumaan oman arkensa kuvioista. Lämpimästi suosittelen tulemista mukaan omaishoitajatoimintaan! Kaija Sillanpää Muutkin seurakunnan työntekijät ovat käyneet kokoontumisissamme tuomassa pienen lauluhetken tai hartauden. Viime keväänä tilasimme hierojan paikalle pehmittämään juntturaan menneitä paikkojamme ja nyt heinäkuun tauon jälkeen, kun taas alamme kokoontua, hieroja jatkaa kanssamme. Pienet retket tuovat mukavaa vaihtelua Pikkujoulun merkeissä olemme käyneet jouluaterialla eri paikoissa lähiseudulla. Kankaanpään omaishoitajapäiville oli mukava osallistua. Tänä vuonna kesäretki jäi eri syistä tekemättä, mutta ehkä sen sijaan teemmekin pienen ruskaretken syksyn aikana! Vieraitakin piipahtaa Taina Alasen vierailut ovat tuoneet meille sekä iloa että tietoa, viimeksi käydessään hän valotti asiaa mm. sijaishoidosta ja järjesti tulevaan kokoontumiseemme apuväline-esittelijän! Maisema Vesilahdelta 11

12 OSALLISTU KANSALAISALOITTEESEEN Kehitysvammaisten Palvelusäätiön toimitusjohtaja Markku Virkamäki haluaa vedota lehtemme kautta kaikkiin kansalaisaloitteen allekirjoittamiseksi: "Kaikki suomalaiset vammaisjärjestöt ovat käynnistäneet kansalaisaloitteen vammaisten henkilöiden elämänmittaisten palvelujen järjestämisen lopettamaiseksi kilpailuttamisella. Tämä tapahtuu hankintalakiin tehtävällä soveltamisalan rajauksella. Pyydämme, että tukisit vammaisjärjestöjen kansalaisaloitetta. Kilpailuttamismenettelyllä on rikottu tärkeitä ihmis- ja kansalaisoikeuksia. Vammaisilta ihmisiltä ja heidän läheisiltä on viety osallisuus, vaikutusmahdollisuudet ja oikeussuojakeinot itseä koskevien, elämänmittaisten palvelujen järjestämisessä. Mikäli olet jo tehnyt kansalaisaloitteen, pyydä ystävääsi, sukulaistasi tai naapuriasi täyttämää kansalaisaloitteen ja palauttamaan sen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön toimistoon. Lisätietoja saatte kansalaisaloitteesta Ystävällisin terveisin Markku Virkamäki toimitusjohtaja, emba Kansalaisaloitteen kannatusilmoitus viereisellä sivulla. Leikkaa ilmoitus irti ja taita, seuraavalla sivulla on lähetysosoite. 12

13 T T T Liite Kansalaisaloitteen kannatusilmoitus Huom! Täytä lomake suuraakkosin. Yksi (1) merkki ruutua kohden. Lomakkeen tulee olla kokoa A4. Kansalaisaloitteen tiedot Kansalaisaloitteen otsikko Vammaisten henkilöiden välttämättömän avun ja tuen kilpailuttamisen lopettaminen Kansalaisaloitteen päiväys p p k k v v v v 1 2 / 0 6 / Kansalaisaloitteen allekirjoittajan tiedot Sukunimi Etunimet (täydellisenä) Kotikunta Syntymäaika p p k k v v v v / / Vakuutus ja allekirjoitus Kannatan ylle merkittyä kansalaisaloitetta ja vakuutan, että olen äänioikeutettu Suomen kansalainen ja että annan kannatusilmoitukseni samaan aloitteeseen vain kerran. Kannatusilmoituksen päiväys p p k k v v v v Paikka / / 2 0 Allekirjoitus Kannatusilmoituksissa kerättyjä henkilötietoja voidaan käyttää vain kansalaisaloitelaissa säädetyllä tavalla. Vireillepanija ja tämän edustaja voivat luovuttaa tietoja vain Väestörekisterikeskukselle. Viranomaisten hallussa olevat tiedot ovat julkisia, kun perustuslaissa säädetty kannatusilmoitusten vähimmäismäärä on täyttynyt. Kansalaisaloitelaki (12/2012). T 13

14 14

15 YHDISTYKSEN KUULUMISIA KESÄRETKI HÄMEENLINNAAN Yhdistyksen kesäretki suuntautui tänä vuonna Hämeenlinnaan. Tutustuimme Hämeen vanhaan linnaan ja Verkatehtaan kiinteistöön remontoituihin kulttuuritiloihin, ruokailimme Vanha Pankki- ravintolassa ja teimme tuliaisostoksia Wetterhoffin myymälässä. Kahvilla Verkatehtaalla Entisen lääninvankilan pihamaalla TARVITSETKO KAUPPAKASSIN VAI OLETKO RÄTTIVÄSYNYT? Yhdistyksen toiminnan tukemiseksi on toimistolla tarjolla hyviä, leveäpohjaisia kangaskasseja. Kassiin mahtuvat isommatkin ostokset. Tarjolla on kaksi eri väristä ja kokoista kassia. Jotta kassia ei tarvitse kantaa tyhjänä on kaupan myös "Rättiväsynyt"- tiskirättejä. Rätinkin värin voit valita useammasta vaihtoehdosta. TARINOITA KAIVATAAN! Suomi 100- ryhmän ideoima tarinasivu odottaa edelleen kirjoittajia. Tartu rohkeasti näppäimistöön ja kirjoita oma tarinasi www- osoitteessa Tarinasivulle pääset linkistä "Kerro tarina". Tarina voi olla pidempi tai lyhyempi, humoristinen tai vakava, omalla nimelläsi tai nimimerkillä kirjoitettu. Tarinoita julkaistaan samalla sivulla. Ison kassin hinta on 20 euroa ja pienemmän 15 euroa. Tiskirättejä saat 2 kappaletta 10 eurolla ja yhden 6 eurolla. Kysy lisää Paulalta toimistosta, p

16 TAPAHTUMAKALENTERI, SYKSY 2017 OmaisOiva -toimintaan osallistuminen on maksutonta eikä edellytä yhdistyksen jäsenyyttä tai kuulumista omaishoidon tuen piiriin. OMAISOIVA KAHVILA KESKIVIIKKOISIN KLO 11-14, Kirkkokatu 8 E 37 joulukuu SPR omaishoitajan tukena, Marjo Lehtinen Bingo ja Onnenpyörä OmaisOiva kahvila on oiva maksuton kohtaamispaikka erilaisissa omaishoidon vaiheissa oleville ja kaikille omaishoidosta kiinnostuneille keskiviikkoisin klo Tule hengähtämään hetkeksi kahvikupin äärelle! Kahvilassa järjestetään kuukausittain erilaisia teemoja. Teemat alkavat klo elokuu Kahvila aukeaa kesätauon jälkeen Matrocks matkat, Eeva Seppälä Luustoterveys ja cosmos-tutkimus, Saija Karinkanta Jyväskylän yliopisto syyskuu 6.9. Helppo asu vaatteilla voi vaikuttaa, Tuula Karhu Mitä tarkoittaa Suomi.fi, Eero-Veikko Niemi Koskihoiva esittäytyy lokakuu Miten pidän sydämestäni huolta, Sydänyhdistys Perhehoito, Katariina Somppi marraskuu Senioripysäkki, Tampereen Kaupunkilähetys ry Valtakunnallista omaishoitajien viikkoa vietetään Kakkukahvit ja mukavaa yllätyksellistä ohjelmaa OMAISHOITAJIEN VERTAISTUKIRYHMÄT SYKSYLLÄ 2017: Vertaistukitoiminta on tarkoitettu Sinulle, joka 1.hoivaat/avustat apua tarvitsevaa läheistäsi 2.koet itsesi yksinäiseksi puurtajaksi omaishoidon parissa 3.haluaisit saada tietoa omaishoitajuudesta ja siitä, miten muut samanlaisessa tilanteessa elävät ovat ratkaisseet ongelmiaan 4.haluat päiviisi vaihtelua 5.haluat purkaa tuntojasi puhumalla tai toimimalla yhdessä muiden omaishoitajien kanssa Vertaistukiryhmiin osallistuvilta emme edellytä päätöstä omaishoidon tuesta tai yhdistyksemme jäsenyyttä! 16

17 TAPAHTUMAKALENTERI... Muistathan seurata ilmoitteluamme myös Aamulehden järjestöpalstalta ja yhdistyksen kotisivuilta. HUOMAA: Tampereen ryhmät kokoontuvat yhdistyksen tiloissa osoitteessa Kirkkokatu 8 E 37 ellei ryhmän kohdalla mainita muuta kokoontumispaikkaa. Tampereen ryhmät Konkarit puoliso-omaishoitajat Ryhmässä keskustellaan omaishoitajuuteen, parisuhteeseen ja jaksamiseen liittyvistä teemoista. Ryhmä on tarkoitettu pitkään omaistaan hoitaneille omaishoitajille Maanantaisin klo ja Ryhmän ohjaaja Taina Alanen p Vertaisryhmä entisille omaishoitajille Sinulle omainen, jonka omaishoitotilanne on päättynyt läheisen kuolemaan tai siirtymiseen kodin ulkopuoliseen hoitoon. Torstaisin klo ja Ryhmän ohjaaja Taina Alanen p Erityistä tukea tarvitsevien lasten vanhempien ryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa. Tiistaisin klo ja Ryhmän ohjaaja Elina Helen, p Tuolijooga perjantaisin klo ja Omavastuu 2 Ryhmän ohjaaja Elina Helen, p Ennen Wanhaan- muisteluryhmä ja Ryhmän ohjaajat Pirjo Pietilä, p ja Ritva Järvensivu, p Allasjumppa Viola- koti, Juhlatalonkatu tiistaisin klo alkaen Ryhmän ohjaaja Ritva Järvensivu, p Kuntosaliryhmä, vertaistukea kuntoillen Steel Body, Åkerlundinkatu 6 Maanantaisin alkaen 14.8.klo tapaaminen Tullintorilla Viialan kahvilan edessä. Lipun omavastuuhinta á 1,50 Yhteyshenkilö Taina Alanen p Hohtokeilaus Kaatopaikka, Jäähallinraitti 3, Tiistaisin klo ja Omavastuu 2 Ryhmän ohjaaja Elina Helen, p

18 TAPAHTUMAKALENTERI... Alueelliset vertaisryhmät Pälkäne Pirtti, Keskustie 1 Maanantaisin klo ja Ryhmän ohjaajat Elina Lintunen, Virpi Kangasniemi ja Taina Alanen p Ylöjärvi SoppeenSydän, Rantajätkäntie 2 Maanantaisin klo ja Ryhmän ohjaaja Taina Alanen p Nokia Pirkkalaistori, 2 krs Keskiviikkoisin klo ja 29.1 Ryhmän ohjaaja Elina Helen, p Erityistä tukea tarvitsevien lasten vanhempien ryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa. Kanttorila, Pirkkalaistie 22. Tiistaisin klo 17-19, ja Ryhmän ohjaaja Elina Helen, p Vesijuoksu- ja punttisaliryhmä Välikatu 14, perjantaisin klo ja Omavastuu 2 Erityistä tukea tarvitsevien lasten vanhempien ryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa. päivätoimintakeskus Huiske, Koivumäentie 1 Keskiviikkoisin klo ja Ryhmän ohjaaja Elina Helen, p Vesilahti Seurakuntakeskus, Rautialantie 213 Keskiviikkoisin klo ja Ryhmän vertaisohjaaja Terttu Lylykangas p ja diakoniatyöntekijä Tiina Hiltunen p Ryhmän ohjaaja Elina Helen, p Mouhijärvi Uotsolan koulu, Uotsolantie 56 Keskiviikkoisin klo ja Ryhmän ohjaaja Taina Alanen p

19 TAPAHTUMAKALENTERI... Omaistoiminnan ohjaajat Elli ja Taina muistuttavat: Muistathan, että voit varata ajan henkilökohtaiseen keskusteluun joko yhdistyksen toimistoon tai kotiisi. Keskustelu voi koskea omaishoitotilannetta, omaa jaksamista tai muuta aihetta. Ota rohkeasti yhteyttä, jos kaipaat: tietoa omaishoitajuudesta ohjausta/neuvontaa vertais- ja virkistystoimintaa kuuntelijaa Elli Helèn Taina Alanen OVIA OMAISHOITAJAN ARKEEN 16 tunnin Ovet-valmennuksissa paneudutaan omaishoitajuuteen, yhteiskunnan palveluihin ja hoitotyöhön. Jokaisen kokoontumisen ohjelma toteutetaan kahdessa 1 ½ tunnin jaksossa, joiden välissä on kahvitauko. Valmennus on osallistujille maksuton. Ovet valmennuksia järjestetään syksyllä 2017: Ikaalisissa, Valkeakoskella, Ylöjärvellä ja Sastamalassa. Lisätietoja voit kysyä oman kunnan omaishoidon työntekijältä tai Taina Alanen puh taina.alanen@treomaishoitajat.fi PALVELUN VERRAN PAREMPAA MATKAA HENKILÖKULJETUKSET 1-20 MATKUSTAJALLE LUXUSBUSSILLA TAI TILATAKSILLA, LUOTETTAVASTI - PUH:

20 Osta lahjaksi läheisellesi TERVEYSPASSI Ikäklinikka on ikääntyville räätälöity kokonaisvaltainen terveyspalvelu Ikäihmisten terveyspalvelut yhdestä paikasta. Laaja kokonaisvaltainen terveydenhoito ja seuranta yhdistettynä kotipalveluun, kotisairaanhoitoon ja saattohoitoon. Asianmukainen hoito, apu ja ohjaus helpottavat arkea. Ainutlaatuinen moniammatillinen tiimi varmistaa parhaan mahdollisen hoidon. Johanneksen Klinikka on aidosti suomalainen ja takuulla tamperelainen terveyspalveluyritys. Satakunnankatu 28, Tampere Varaa aika Avoinna ma-pe 8 17 tai sop. mukaan yleis- ja erikoislääkärit, myös geriatri saattohoito hammaslääkäri ja suuhygienisti sairaanhoito, kotisairaanhoito fysioterapeutti, osteopaatti, hieroja, kiropraktikko ja jalkahoitaja sosiaaliohjaaja diabetes- ja muistihoitaja päihdetyöntekijä tueksi Terveys Shopista koti- ja siivouspalvelut psykologi, psykoterapeutti, psykiatri apuvälineet kotona asumisen viestintä- ja turvajärjestelmä saattaja- ja avustajapalvelut