Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 Sosiaalilautakunta

Transkriptio

1 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 Kokousaika 16:15-18:42 Kokouspaikka Kallion virastotalo Toinen linja 4 A, nh. 1 Läsnä Jäsenet Ingervo, Sirkku Valtonen, Olli Brettschneider, Gunvor Kajanoja, Jouko Mäki, Terhi Nurmela, Tuomas Paavolainen, Sara Pelkonen, Jaana Tarkkanen, Jussi Valpas, Antti Vesikansa, Sanna puheenjohtaja varapuheenjohtaja poistui 17:31, poissa: 359 Muut Rautava, Risto Voutilainen, Paavo Hulkkonen, Helinä Järvenkallas, Satu Liljelund, Ulla Lounatvuori, Sisko Nordman, Roger Peiponen, Arja Rönkkö, Mauno Kopomaa-Weymarn, Mervi Levänen, Anneli Jokinen, Juha Uskali, Seija kaupunginhallituksen edustaja sosiaalijohtaja aikuispalvelujohtaja päivähoidon johtaja ruotsinkielisten sosiaalipalvelujen päällikkö vs. perhepalvelujohtaja henkilöstön edustaja vanhuspalvelujohtaja vs. hallinto- ja kehittämisjohtaja vs. viestintäpäällikkö hallintopäällikkö asiakasohjauksen päällikkö saapui 17:33, poistui 18:42, läsnä: 359 hankinta-asiantuntija saapui 17:33, poistui 18:42, läsnä: 359

2 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 Asia 348 Sosj/1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta 349 Sosj/2 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano 350 Sosj/3 Toivolan oppilaskodin paikkaluvun muuttaminen 351 Sosj/4 Sosiaalilautakunnan vastaus Siltamäki-Suutarila-Seura ry:n vetoomukseen 352 Sosj/5 Sosiaalilautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle sijaissynnytysjärjestelyistä 353 Sosj/6 Sosiaalitoimen talousarvion toteutumisennuste tilanteessa Sosj/8 Kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisen asumishankkeen eteneminen vuosina Sosj/9 Sosiaalilautakunnan ylimääräiset kokoukset syyskaudella Sosj/10 Ilmoitusasiat 357 Sosj/11 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen 358 Sosj/12 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen 359 Sosj/7 Lastensuojelupalvelujen hankinta

3 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (73) Sosj/1 348 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Gunvor Brettschneiderin ja Sara Paavolaisen tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. Esittelijä sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen Päätösehdotus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet (varalla ) ja (varalla ) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. Esittelijä sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen

4 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (73) Sosj/2 349 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano Päätös päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä. Esittelijä sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen Päätösehdotus päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä. Esittelijä sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen

5 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (73) Sosj/3 350 Toivolan oppilaskodin paikkaluvun muuttaminen Pöydälle HEL T Päätös Käsittely päätti vahvistaa Toivolan oppilaskodin paikkaluvuksi lukien 35 laitoskuntoutuspaikkaa. Vastaehdotus: Sirkku Ingervo: Esityslistan Esittelijä -osion Henkilöstö, resurssit ja muutoksen tuki -nimisen luvun ensimmäisestä kappaleesta poistetaan viimeinen virke: "Kolmellatoista olemassa olevalla vakanssilla vahvistetaan kuntouttavaa laitoshoitoa ja avohoitoa." Poistetun virkkeen tilalle lisätään seuraava teksti: "Toivolassa säilytetään perhetyöntekijä, jotta lapsi tai nuori voi sijoituksen aikana pitää sekä yhteyttä biologisiin vanhempiinsa että tavata heitä onnistuneesti. Sijoitetun lapsen vuorovaikutussuhteen parantaminen biologisten vanhempiensa kanssa edellyttää lapsen hyvää tuntemista. Moniammatillisen osaamisen pilkkominen ei ole ratkaisu avohuollon sosiaalityön työntekijäpulaan. Vapautuvilla vakansseilla vahvistetaan kuntouttavaa laitoshoitoa kiinteästi yksiköiden yhteydessä yhä moniongelmaisempien sijoitettujen lasten ja nuorten auttamiseksi." Kannattaja: Sanna Vesikansa 1 äänestys JAA-ehdotus: Esityksen mukaan EI-ehdotus: Esityslistan Esittelijä -osion Henkilöstö, resurssit ja muutoksen tuki -nimisen luvun ensimmäisestä kappaleesta poistetaan viimeinen virke: "Kolmellatoista olemassa olevalla vakanssilla vahvistetaan kuntouttavaa laitoshoitoa ja avohoitoa." Poistetun virkkeen tilalle lisätään seuraava teksti: "Toivolassa säilytetään perhetyöntekijä, jotta lapsi tai nuori voi sijoituksen aikana pitää sekä yhteyttä biologisiin vanhempiinsa että tavata heitä onnistuneesti. Sijoitetun lapsen vuorovaikutussuhteen parantaminen biologisten vanhempiensa kanssa edellyttää lapsen hyvää tuntemista.

6 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (73) Sosj/3 Moniammatillisen osaamisen pilkkominen ei ole ratkaisu avohuollon sosiaalityön työntekijäpulaan. Vapautuvilla vakansseilla vahvistetaan kuntouttavaa laitoshoitoa kiinteästi yksiköiden yhteydessä yhä moniongelmaisempien sijoitettujen lasten ja nuorten auttamiseksi." Jaa-äänet: 0 Ei-äänet: 10 Gunvor Brettschneider, Sirkku Ingervo, Jouko Kajanoja, Terhi Mäki, Sara Paavolainen, Jaana Pelkonen, Jussi Tarkkanen, Antti Valpas, Olli Valtonen, Sanna Vesikansa Tyhjä: 1 Tuomas Nurmela Sirkku Ingervon vastaehdotus voitti esittelijän ehdotuksen äänin 10-0, 1 tyhjä. Esittelijä Lisätiedot sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen Anita Lindfors, vs. sijaishuollon päällikkö, puhelin: anita.lindfors(a)hel.fi Pirkko Turpeinen, laitoshoidon päällikkö, puhelin: pirkko.turpeinen(a)hel.fi Kari Saksanen, johtaja, puhelin: kari.saksanen(a)hel.fi Otteet Ote Lapsiperheiden palvelujen vastuualue Tilayksikkö Päätösehdotus päättänee vahvistaa Toivolan oppilaskodin paikkaluvuksi lukien 35 laitoskuntoutuspaikkaa. Esittelijä Syksyllä 2011 Toivolan oppilaskodissa oli 59 laitoskuntoutuspaikkaa. Toivolan oppilaskodin neljä osastoa käsittävä Mäntylä -talo on kuntokartoituksessa todettu huonokuntoiseksi. Lapsiperheiden palvelujen vastuualue on esittänyt, että Mäntylä-rakennuksesta luovutaan lokakuun 2012 loppuun mennessä. Perhepalvelujohtajan päätöksillä lakkautettiin yksi kuusipaikkainen (6) osasto ja toinen kuusipaikkainen (6) osasto Lisäksi sijaishuollon

7 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (73) Sosj/3 päällikkö päätti sulkea tilapäisesti kuusi (6) hoitopaikkaa ajalle ja lisäksi kuusi (6) hoitopaikkaa ajalle Helsingin palvelustrateginen linjaus on palvelurakenteen keventäminen. Lastensuojelussa se tarkoittaa mm. lasten sijaishuollon painopisteen siirtämistä perhehoitoon (LsL 50 ). Koska entistä useampi lapsi voidaan sijoittaa perhehoitoon, laitoshoitoon sijoitetaan vain vaativahoitoisia lapsia. Sosiaaliviraston palvelustrateginen linjaus on oma vahva palvelutuotanto ja omaa laitoshoitoa vahvistetaan vastamaan paremmin vaativahoitoisten lasten kuntoutustarpeisiin. Lapsiperheiden palveluissa on käynnissä laaja kaksivuotinen ( ) lastensuojelun muutoshanke. Muutoshankkeen tarkoituksena on kehittää lastensuojelupalvelujen kokonaisuutta asiakkaiden tarpeista lähtien. Muutoshankkeessa on kuvattu uudet lastensuojelun palvelut asiakkaiden tarpeiden mukaisiksi. Laitospalvelujen osalta on kuvattu vaativa laitossijoitus. Vaativa laitossijoitus sisältää kuntoutuksen porrastuksen lapsen tuen tarpeen mukaisesti. Tavoitteena on, että lapsi kuntoutuu ja voi siirtyä kevyempään palveluun kuten perhehoitoon tai kotiin avohuollon tuella. Toivolan oppilaskodin kokonaisuuteen jää kuusi osastoa, joissa on yhteensä 35 laitoskuntoutuspaikkaa sekä laitoksen tukema 4- paikkainen ammatillinen perhekoti. Toivolaan sijoitetut lapset ovat iältään 7 17-vuotiaita. Toivolan oppilaskotiin sijoitetaan lapsia, jotka eivät voi sijoittua perhehoitoon esimerkiksi lapsen käytöshäiriöistä, psyykkisistä ongelmista, koulun laiminlyönnistä, päihdeongelmista tai vanhemmista johtuvista syistä. Toivolan oppilaskodin antama hoito on määräaikaista vaativaa laitoskuntoutusta. Toivolan oppilaskodissa on neljä vaativan laitoskuntoutuksen osastoa alle 17-vuotiaille huostaan otetuille lapsille (yhteensä 24 paikkaa). Lisäksi laitoksessa on yksi itsenäistyvien nuorten osasto vuotiaille nuorille (5 paikkaa) sekä yksi tehostetun kuntoutuksen osasto 7-12-vuotiaille lapsille (6 paikkaa). Vaativan laitoskuntoutuksen kokonaisuus mahdollistaa sen, että lapsen ei tarvitse siirtyä osastolta tai laitoksesta toiseen tuen tarpeen muuttuessa ja erityistä kuntoutusta voidaan tarjota myös määräaikaisena perhehoidossa oleville lapsille. Koulunkäynnin turvaaminen sekä opiskeluvalmiuksien edistäminen on tärkeää lapsen kuntoutumiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Opetusviraston ylläpitämän Toivolan koulun kanssa käydään neuvotteluja Toivolan oppilaskotiin sijoitettujen lasten koulunkäynnin tuen ja koulupalvelujen järjestämisestä.

8 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (73) Sosj/3 Lasten hoitokontaktit erikoissairaanhoitoon säilyvät sijoituksen aikana ja ne järjestetään tarpeen mukaisesti. Lasten- ja nuorisopsykiatrian kanssa on käynnistetty neuvottelut yhteistyöstä ja psykiatrisen tuen järjestämisestä Toivolan oppilaskodin lapsille sekä konsultaatiomahdollisuudesta henkilökunnalle. Henkilöstö, resurssit ja muutoksen tuki Vuonna 2011 Toivolan oppilaskodissa oli 77 vakanssia, joista hoito- ja kasvatushenkilöstöä oli 61. Toivolaan suunniteltuihin palveluihin tarvitaan 64 vakanssia, joista hoito- ja kasvatushenkilöstöä on 49. Kolmellatoista olemassa olevalla vakanssilla vahvistetaan kuntouttavaa laitoshoitoa ja avohoitoa. Vuonna 2011 Toivolan oppilaskodin käyttömenot olivat 4,9 milj. euroa. Kun Mäntylä-talosta luovutaan ja suunnitellut palvelut toteutuvat, arvioidut käyttömenot ovat 3,8 milj. euroa. Uuden Toivolan oppilaskodin arvioitu hoitopäivän hinta on 268 euroa. Nykyinen hoitopäivän hinta on 240 euroa. Toivolan oppilaskodin uusien palvelujen toteuttaminen edellyttää henkilökunnalta uutta osaamista. Osaamisen kartoittaminen on käynnistetty ja sen pohjalta tehdään osaamisen kehittämisen suunnitelma. Muutoksen tueksi Toivolan oppilaskotiin perustetaan seurantaryhmä, joka ohjaa suunniteltujen palveluiden toteutumista. Johtamisen tueksi järjestetään johtoryhmävalmennusta. Tilojen korjaustarpeet on kartoitettu ja korjaus- ja muutostyöt pyritään toteuttamaan pikaisesti. Toivolan oppilaskodin muutosta on valmisteltu ja tullaan toteuttamaan yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa. Muutostyötä on tukenut laitoksen oma psykologi. Lisäksi hoito- ja kasvatushenkilöstöllä on säännöllinen ulkopuolinen työnohjaus. Esittelijä Lisätiedot sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen Anita Lindfors, Sijaishuollon päällikkö, vs., puhelin: anita.lindfors(a)hel.fi Pirkko Turpeinen, Laitoshoidon päällikkö, puhelin: pirkko.turpeinen(a)hel.fi Kari Saksanen, Johtaja, puhelin: kari.saksanen(a)hel.fi Otteet

9 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (73) Sosj/3 Ote Lapsiperheiden palvelujen vastuualue Tilayksikkö Päätöshistoria Pöydälle HEL T Päätös päätti panna asian pöydälle. Esittelijä Lisätiedot sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen Anita Lindfors, Sijaishuollon päällikkö, vs., puhelin: anita.lindfors(a)hel.fi Pirkko Turpeinen, Laitoshoidon päällikkö, puhelin: pirkko.turpeinen(a)hel.fi Kari Saksanen, Johtaja, puhelin: kari.saksanen(a)hel.fi

10 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (73) Sosj/4 351 Sosiaalilautakunnan vastaus Siltamäki-Suutarila-Seura ry:n vetoomukseen Pöydälle HEL T Päätös päätti antaa Siltamäki-Suutarila-Seura ry:n vetoomukseen seuraavan sisältöisen vastauksen. Siltamäen vanhusten korttelituvasta on tehty kumppanuussopimus Helsingin kaupungin sosiaaliviraston, Siltamäki-Suutarila- Seura ry:n ja Suutarilan omakotiyhdistys ry:n kesken. Sopimuksen mukaan sosiaaliviraston ylläpitämä Siltamäen päiväkoti antaa sovitut tilat käyttöön veloituksetta. Sopimus on ollut voimassa toistaiseksi ja se jouduttiin irtisanomaan kesäkuussa 2011 päiväkodin keittiötiloissa ilmenneen laajan kosteusvaurion takia. Päiväkodin ruokapalvelutoiminnan turvaamiseksi väliaikainen keittiö sijoitettiin korttelituvan käytössä olleisiin tiloihin. Päiväkodin keittiöremontin valmistuttua päiväkodin kaikki tilat, myös korttelituvalla aikaisemmin käytössä ollut tila, on jouduttu ottamaan päiväkotilasten käyttöön. Tilojen käyttöönottamisen syynä on alueella kasvanut päivähoidon palvelutarve. Väestöennusteen mukaan Siltamäen osa-alueella 1-6 vuotiaiden lasten määrä kasvaa noin 50 lapsella vuoteen 2016 mennessä. Lapsimäärän kasvu johtuu alueen täydennys- ja uudisrakentamisesta. Päiväkoti Siltamäki kuuluu pysyvään palveluverkkoon ja on alueen lapsiperheiden kannalta keskeisellä paikalla. Lisääntyneen päivähoitotarpeen vuoksi päivähoidon vastuualue ei voi tällä hetkellä vuokrata päiväkoti Siltamäkeä muiden toimijoiden käyttöön. Kaupunkisuunnitteluvirastolta saadun tiedon mukaan Siltamäen kerrostaloalueella ei ole yhtään yleiseen rakentamiseen vapaata Y- tonttia. Siltamäen korttelituvalle on pyritty löytämään uusia toimitiloja hyvässä yhteistyössä Siltamäki-Suutarila- Seura ry:n kanssa. Toimintaan soveltuvia tiloja olisi mm. Suutarilan monitoimitalossa olevat nuorisotilat sekä Siltamäen palvelutalon toimitilat. Korttelituvan asiakkaat ovat kuitenkin pitäneet tiloja rollaatoreilla kulkeville asiakkaille pitkien välimatkojen takia vaikeina ja epätarkoituksenmukaisina. Täällä hetkellä toiminta jatkuu kahdesti viikossa Siltamäen ostoskeskuksessa sijaitsevassa Malmin seurakunnan osoittamassa Siltamäen

11 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (73) Sosj/4 Käsittely seurakuntakodissa. Tätä ei ole kuitenkaan pidetty korttelituvan omana tilana, mikä on jonkin verran vähentänyt kävijöiden määrää. Siltamäki-Suutarila-Seura ry esittää myös kaupungille korttelituvan uudeksi tilaksi Siltamäen ostoskeskuksessa sijaitsevan ns. Sitruuna - baarin tiloja. Tilat ovat kuitenkin yksityisessä omistuksessa ja omistajan esittämää vuokratarjousta (2500 euroa/kk) pidetään liian korkeana. pitää erittäin tärkeänä korttelituvassa järjestettyä ikäihmisten tarvitsemaa toimintaa ja pitää korttelitiloja yhtenä keskeisenä vanhustyön tukirakenteena. Tilat tukevat myös erinomaisesti vanhusten kotona asumista. toteaa, että sosiaalivirasto jatkaa edelleen Siltamäen korttelituvan korvaavien tilojen hankintaa yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa. Päävaihtoehtona tutkitaan Siltamäki-Suutarila-Seura ry:n esittämiä Sitruuna-baarin tiloja. Edellytyksenä on vuokratason kohtuullisuus ja alueen muidenkin toimijoiden liittyminen tilojen käyttäjiksi riittävän käyttöasteen saavuttamiseksi. Esittelijä lisäsi lausuntoehdotuksensa viimeisen kappaleen loppuun seuraavan tekstin: "Päävaihtoehtona tutkitaan Siltamäki-Suutarila- Seura ry:n esittämiä Sitruuna-baarin tiloja. Edellytyksenä on vuokratason kohtuullisuus ja alueen muidenkin toimijoiden liittyminen tilojen käyttäjiksi riittävän käyttöasteen saavuttamiseksi." Esittelijä Lisätiedot sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen Riikka Kurki, päivähoidon suunnittelija, puhelin: riikka.kurki(a)hel.fi Jarmo Räihä, johtava asiantuntija, puhelin: jarmo.raiha(a)hel.fi Liitteet 1 HEL Vetoomus Otteet Ote Siltamäki-Suutarila-Seura ry Päivähoidon vastuualue Päätösehdotus päättänee antaa Siltamäki-Suutarila-Seura ry:n vetoomukseen seuraavan sisältöisen vastauksen.

12 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (73) Sosj/4 Siltamäen vanhusten korttelituvasta on tehty kumppanuussopimus Helsingin kaupungin sosiaaliviraston, Siltamäki-Suutarila- Seura ry:n ja Suutarilan omakotiyhdistys ry:n kesken. Sopimuksen mukaan sosiaaliviraston ylläpitämä Siltamäen päiväkoti antaa sovitut tilat käyttöön veloituksetta. Sopimus on ollut voimassa toistaiseksi ja se jouduttiin irtisanomaan kesäkuussa 2011 päiväkodin keittiötiloissa ilmenneen laajan kosteusvaurion takia. Päiväkodin ruokapalvelutoiminnan turvaamiseksi väliaikainen keittiö sijoitettiin korttelituvan käytössä olleisiin tiloihin. Päiväkodin keittiöremontin valmistuttua päiväkodin kaikki tilat, myös korttelituvalla aikaisemmin käytössä ollut tila, on jouduttu ottamaan päiväkotilasten käyttöön. Tilojen käyttöönottamisen syynä on alueella kasvanut päivähoidon palvelutarve. Väestöennusteen mukaan Siltamäen osa-alueella 1-6 vuotiaiden lasten määrä kasvaa noin 50 lapsella vuoteen 2016 mennessä. Lapsimäärän kasvu johtuu alueen täydennys- ja uudisrakentamisesta. Päiväkoti Siltamäki kuuluu pysyvään palveluverkkoon ja on alueen lapsiperheiden kannalta keskeisellä paikalla. Lisääntyneen päivähoitotarpeen vuoksi päivähoidon vastuualue ei voi tällä hetkellä vuokrata päiväkoti Siltamäkeä muiden toimijoiden käyttöön. Kaupunkisuunnitteluvirastolta saadun tiedon mukaan Siltamäen kerrostaloalueella ei ole yhtään yleiseen rakentamiseen vapaata Y- tonttia. Siltamäen korttelituvalle on pyritty löytämään uusia toimitiloja hyvässä yhteistyössä Siltamäki-Suutarila- Seura ry:n kanssa. Toimintaan soveltuvia tiloja olisi mm. Suutarilan monitoimitalossa olevat nuorisotilat sekä Siltamäen palvelutalon toimitilat. Korttelituvan asiakkaat ovat kuitenkin pitäneet tiloja rollaatoreilla kulkeville asiakkaille pitkien välimatkojen takia vaikeina ja epätarkoituksenmukaisina. Täällä hetkellä toiminta jatkuu kahdesti viikossa Siltamäen ostoskeskuksessa sijaitsevassa Malmin seurakunnan osoittamassa Siltamäen seurakuntakodissa. Tätä ei ole kuitenkaan pidetty korttelituvan omana tilana, mikä on jonkin verran vähentänyt kävijöiden määrää. Siltamäki-Suutarila-Seura ry esittää myös kaupungille korttelituvan uudeksi tilaksi Siltamäen ostoskeskuksessa sijaitsevan ns. Sitruuna - baarin tiloja. Tilat ovat kuitenkin yksityisessä omistuksessa ja omistajan esittämää vuokratarjousta (2500 euroa/kk) pidetään liian korkeana. pitää erittäin tärkeänä korttelituvassa järjestettyä ikäihmisten tarvitsemaa toimintaa ja pitää korttelitiloja yhtenä keskeisenä vanhustyön tukirakenteena. Tilat tukevat myös erinomaisesti vanhusten kotona asumista. toteaa,

13 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (73) Sosj/4 Esittelijä että sosiaalivirasto jatkaa edelleen Siltamäen korttelituvan korvaavien tilojen hankintaa yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa. Siltamäki-Suutarila-Seura ry on lähettänyt sosiaalilautakunnalle vetoomuksen, jossa pyydetään selvittämään Siltamäen Korttelituvan toiminnan jatkuminen päiväkodin tiloissa, sen tontilla tai ostoskeskuksessa olevan Sitruuna -baarin tiloissa. Vetoomus on esityslistan tämän asian liitteenä. Esittelijä Lisätiedot sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen Riikka Kurki, päivähoidon suunnittelija, puhelin: riikka.kurki(a)hel.fi Jarmo Räihä, johtava asiantuntija, puhelin: jarmo.raiha(a)hel.fi Liitteet 1 HEL Vetoomus Otteet Ote Siltamäki-Suutarila-Seura ry Päivähoidon vastuualue Päätöshistoria Pöydälle HEL T Päätös päätti panna asian pöydälle. Esittelijä Lisätiedot sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen Riikka Kurki, päivähoidon suunnittelija, puhelin: riikka.kurki(a)hel.fi Jarmo Räihä, johtava asiantuntija, puhelin:

14 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (73) Sosj/4 jarmo.raiha(a)hel.fi

15 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (73) Sosj/5 352 Sosiaalilautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle sijaissynnytysjärjestelyistä HEL T Päätös päätti antaa asiasta kaupunginhallitukselle seuraavan sisältöisen lausunnon. Oikeusministeriö pyytää Helsingin kaupungin lausuntoa arviomuistiossa esitetyistä kolmesta (3) sijaissynnytyksen oikeudellisesta sääntelyvaihtoehdosta sekä niiden vaikutuksista sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalle. Sääntelyvaihtoehdot ovat; - voimassa olevan lainsäädännön mukaisen täyskiellon jatkaminen, - ei-kaupallisen sijaissynnytyksen salliminen rajoituksetta ja - ei-kaupallisen sijaissynnytyksen salliminen yksittäisissä tilanteissa. Otettaessa kantaa sijaissynnytykseen on ehdottomana lähtökohtana pidettävä lapsen edun toteutumista. Lisäksi on varmistettava, että ratkaisu on moraalisesti kestävä ja ihmisarvoa kunnioittava ja että sijaissynnytyksen sääntely on selkeää ja helposti valvottavissa. Sijaissynnytysjärjestely yhtenä lapsettomuuden hoitomuotona oli Suomessa mahdollinen ennen voimaan tullutta hedelmöityshoitolakia, joka kieltää hedelmöityshoitojen antamisen, mikäli on syytä olettaa, että lapsi aiotaan antaa ottolapseksi. Hedelmöityshoitolain voimaantuloa edeltävien 15 vuoden aikana oli Suomessa ryhdytty sijaissynnytysjärjestelyihin noin 20 tapauksessa, joiden seurauksena on arvioitu syntyneen noin kymmenen lasta. Muistion mukaan sijaissynnytysjärjestelyihin on liittynyt merkittäviä psyykkisiä, eettisiä ja oikeudellisia ongelmia. toteaa ei-kaupallisen sijaissynnytyksen sallimisen rajoituksetta aiheuttavan merkittävän kaupallisen ja taloudellisen hyväksikäytön riskin, loukkaavan ihmisarvoa ja voivan pahimmillaan täyttää ihmiskaupan kriteerit. Oikeusministeriön arviomuistion mukaan ei-kaupallinen sijaissynnytys voisi olla lapsettomuuden hoitokeinona mahdollinen yksittäisissä tilanteissa, mikäli biologinen raskaus ei ole mahdollinen terveydellisistä syistä ja pariskunta haluaa geeniperimältään oman lapsen. Arviomuistiossa todetaan, että sijaissynnytys edellyttäisi erityisosaamista vaativaa moniammatillista arviointia, ohjausta,

16 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (73) Sosj/5 Käsittely neuvontaa ja tukea sekä sijaissynnyttäjänä toimivalle naiselle että aiotuille vanhemmille ja heidän perheilleen. Ei-kaupallisen sijaissynnytyksen salliminen yksittäisissä tilanteissa edellyttäisi vahvaa oikeudellista sääntelyä, minkä toteuttaminen juridisesta näkökulmasta olisi erittäin vaikeaa. Rajan vetäminen sallittujen ja kiellettyjen järjestelyjen välille olisi haastavaa ja aina jollakin tavoin keinotekoista. Mikäli ei-kaupallinen sijaissynnytys sallittaisiin rajoitetusti, voidaan olettaa, että sijaissynnytysten määrä jäisi hyvin vähäiseksi. Tästä johtuen moniammatillisen arvioinnin ja tuen edellyttämä erityisosaaminen ei pääsisi kehittymään, eikä sitä näin ollen voitaisi turvata sosiaali- ja terveydenhuollossa. Oikeudellinen sääntely ja moniammatillinen arviointi ja tukikaan eivät poista järjestelyyn liittyviä psyykkisiä ja oikeudellisia epävarmuustekijöitä erilaisissa ongelmatilanteissa. Kansainvälisissä tutkimuksissa on korostettu raskausajan keskeistä merkitystä lapsen varhaisen vuorovaikutuksen ja turvallisen kiintymyssuhteen kehittymiselle. Turvallinen kiintymyssuhde luo vakaan pohjan lapsen kokonaiskehitykselle ja hyvinvoinnille. Lapsen oikeuksien sopimuksessa korostetaan lapsen oikeutta hoivaan ja suojeluun sekä lapsen etua kaikessa päätöksenteossa. Sijaissynnytyksen mahdollistaminen voi vaarantaa lapsen oikeuden raskauden aikaiseen hoivaan ja suojeluun sekä lapsen kykyyn muodostaa turvallisia kiintymyssuhteita. toteaa, että sijaissynnytysjärjestelyyn liittyy useita oikeudellisia ja eettisiä riskejä ja tulee tarkkaan harkita, voidaanko lapsen oikeuksien sopimuksen mukainen lapsen etu ja mahdollisuudet terveeseen ja turvalliseen kasvuun ja kehitykseen riittävästi turvata sijaissynnytykseen liittyvällä lainsäädännöllä. Vastaehdotus: Jussi Tarkkanen: Esittelijän lausuntoehdotuksesta poistetaan viimeisen kappaleen viimeinen virke: "Sosiaalilautakunnan näkemyksen mukaan sosiaalitoimella ei ole mahdollisuuksia turvata riittävää erityisosaamista sijaissynnytyksen arviointiin, ohjaukseen ja tukeen ottaen huomioon tapausten todennäköisen vähälukuisuuden." Kannattaja: Sirkku Ingervo 1 äänestys JAA-ehdotus: Esityksen mukaan EI-ehdotus: Esittelijän lausuntoehdotuksesta poistetaan viimeisen

17 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (73) Sosj/5 kappaleen viimeinen virke: "Sosiaalilautakunnan näkemyksen mukaan sosiaalitoimella ei ole mahdollisuuksia turvata riittävää erityisosaamista sijaissynnytyksen arviointiin, ohjaukseen ja tukeen ottaen huomioon tapausten todennäköisen vähälukuisuuden." Jaa-äänet: 3 Gunvor Brettschneider, Tuomas Nurmela, Olli Valtonen Ei-äänet: 6 Sirkku Ingervo, Terhi Mäki, Sara Paavolainen, Jussi Tarkkanen, Antti Valpas, Sanna Vesikansa Tyhjä: 2 Jouko Kajanoja, Jaana Pelkonen Jussi Tarkkasen vastaehdotus voitti esittelijän ehdotuksen äänin 6-3, 2 tyhjää. Esittelijä Lisätiedot sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen Maria Kahila, vs. johtava kehittämiskonsultti, puhelin: maria.kahila(a)hel.fi Liitteet 1 Oikeusministeriön lausuntopyyntö sijaissynnytysjärjestelyistä 2 Oikeusministeriön arviomuistio sijaissynnytysjärjestelyistä Otteet Ote Kaupunginhallitus Päätösehdotus päättänee antaa asiasta kaupunginhallitukselle seuraavan sisältöisen lausunnon. Oikeusministeriö pyytää Helsingin kaupungin lausuntoa arviomuistiossa esitetyistä kolmesta (3) sijaissynnytyksen oikeudellisesta sääntelyvaihtoehdosta sekä niiden vaikutuksista sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalle. Sääntelyvaihtoehdot ovat; - voimassa olevan lainsäädännön mukaisen täyskiellon jatkaminen, - ei-kaupallisen sijaissynnytyksen salliminen rajoituksetta ja - ei-kaupallisen sijaissynnytyksen salliminen yksittäisissä tilanteissa.

18 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (73) Sosj/5 Otettaessa kantaa sijaissynnytykseen on ehdottomana lähtökohtana pidettävä lapsen edun toteutumista. Lisäksi on varmistettava, että ratkaisu on moraalisesti kestävä ja ihmisarvoa kunnioittava ja että sijaissynnytyksen sääntely on selkeää ja helposti valvottavissa. Sijaissynnytysjärjestely yhtenä lapsettomuuden hoitomuotona oli Suomessa mahdollinen ennen voimaan tullutta hedelmöityshoitolakia, joka kieltää hedelmöityshoitojen antamisen, mikäli on syytä olettaa, että lapsi aiotaan antaa ottolapseksi. Hedelmöityshoitolain voimaantuloa edeltävien 15 vuoden aikana oli Suomessa ryhdytty sijaissynnytysjärjestelyihin noin 20 tapauksessa, joiden seurauksena on arvioitu syntyneen noin kymmenen lasta. Muistion mukaan sijaissynnytysjärjestelyihin on liittynyt merkittäviä psyykkisiä, eettisiä ja oikeudellisia ongelmia. toteaa ei-kaupallisen sijaissynnytyksen sallimisen rajoituksetta aiheuttavan merkittävän kaupallisen ja taloudellisen hyväksikäytön riskin, loukkaavan ihmisarvoa ja voivan pahimmillaan täyttää ihmiskaupan kriteerit. Oikeusministeriön arviomuistion mukaan ei-kaupallinen sijaissynnytys voisi olla lapsettomuuden hoitokeinona mahdollinen yksittäisissä tilanteissa, mikäli biologinen raskaus ei ole mahdollinen terveydellisistä syistä ja pariskunta haluaa geeniperimältään oman lapsen. Arviomuistiossa todetaan, että sijaissynnytys edellyttäisi erityisosaamista vaativaa moniammatillista arviointia, ohjausta, neuvontaa ja tukea sekä sijaissynnyttäjänä toimivalle naiselle että aiotuille vanhemmille ja heidän perheilleen. Ei-kaupallisen sijaissynnytyksen salliminen yksittäisissä tilanteissa edellyttäisi vahvaa oikeudellista sääntelyä, minkä toteuttaminen juridisesta näkökulmasta olisi erittäin vaikeaa. Rajan vetäminen sallittujen ja kiellettyjen järjestelyjen välille olisi haastavaa ja aina jollakin tavoin keinotekoista. Mikäli ei-kaupallinen sijaissynnytys sallittaisiin rajoitetusti, voidaan olettaa, että sijaissynnytysten määrä jäisi hyvin vähäiseksi. Tästä johtuen moniammatillisen arvioinnin ja tuen edellyttämä erityisosaaminen ei pääsisi kehittymään, eikä sitä näin ollen voitaisi turvata sosiaali- ja terveydenhuollossa. Oikeudellinen sääntely ja moniammatillinen arviointi ja tukikaan eivät poista järjestelyyn liittyviä psyykkisiä ja oikeudellisia epävarmuustekijöitä erilaisissa ongelmatilanteissa. Kansainvälisissä tutkimuksissa on korostettu raskausajan keskeistä merkitystä lapsen varhaisen vuorovaikutuksen ja turvallisen kiintymyssuhteen kehittymiselle. Turvallinen kiintymyssuhde luo vakaan pohjan lapsen kokonaiskehitykselle ja hyvinvoinnille. Lapsen oikeuksien sopimuksessa korostetaan lapsen oikeutta hoivaan ja

19 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (73) Sosj/5 Esittelijä suojeluun sekä lapsen etua kaikessa päätöksenteossa. Sijaissynnytyksen mahdollistaminen voi vaarantaa lapsen oikeuden raskauden aikaiseen hoivaan ja suojeluun sekä lapsen kykyyn muodostaa turvallisia kiintymyssuhteita. toteaa, että sijaissynnytysjärjestelyyn liittyy useita oikeudellisia ja eettisiä riskejä ja tulee tarkkaan harkita, voidaanko lapsen oikeuksien sopimuksen mukainen lapsen etu ja mahdollisuudet terveeseen ja turvalliseen kasvuun ja kehitykseen riittävästi turvata sijaissynnytykseen liittyvällä lainsäädännöllä. Sosiaalilautakunnan näkemyksen mukaan sosiaalitoimella ei ole mahdollisuuksia turvata riittävää erityisosaamista sijaissynnytyksen arviointiin, ohjaukseen ja tukeen ottaen huomioon tapausten todennäköisen vähälukuisuuden. Oikeusministeriö pyytää laajalla lausuntokierroksella mm. Helsingin kaupungin lausuntoa oikeusministeriössä laaditusta muistiosta Arviomuistio sijaissynnytysjärjestelyistä (Oikeusministeriön julkaisu 52/2012). Muistiossa selvitetään sijaissynnytysjärjestelyihin liittyviä oikeudellisia kysymyksiä ja sääntelyvaihtoehtoja. Muistion taustalla on valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan (ETENE) syyskuussa 2011 esittämä kanta, jonka mukaan lapsettomuuden hoito sijaissynnytyksen avulla voisi olla joissain yksittäisissä tapauksissa eettisesti hyväksyttävää. ETENE:n aiempi kanta sijaissynnyttäjäjärjestelyihin vuonna 2000 oli kielteinen. Sijaissynnytyksellä tarkoitetaan järjestelyä, jossa nainen (sijaissynnyttäjä) synnyttää lapsen siten, että järjestelyn tarkoitus on luovuttaa lapsi synnytyksen jälkeen toisen henkilön tai pariskunnan (aiotut vanhemmat) kasvatettavaksi. Sijaissynnytyksessä lapsi voi olla aiottujen vanhempien molempien geneettinen lapsi, sukua vain toiselle vanhemmista tai geneettisesti täysin vieras aiotuille vanhemmille riippuen hedelmöitystavasta. Tällä hetkellä voimassa oleva hedelmöityslaki (1237/2006) kieltää hedelmöityshoitojen antamisen, jos on syytä olettaa, että lapsi aiotaan antaa ottolapseksi. Säännöksellä on pyritty estämään hedelmöityshoitojen käyttö sijaissynnytysjärjestelyssä. Laki tuli voimaan Nyt lausuttavana olevassa arviomuistiossa tarkastellaan sijaissynnytysjärjestelyihin liittyviä oikeudellisia kysymyksiä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla ja esitellään kolme (3) sääntelyvaihtoehtoa. Muistiossa ei oteta kantaa siihen, onko vallitsevaa oikeustilaa tarpeen muuttaa.

20 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (73) Sosj/5 Lausuntopyyntö ja arviomuistio ovat esityslistan tämän asian liitteinä nro 1 ja 2. Hallintokeskus on pyytänyt muistiosta sosiaalilautakunnan ja terveyslautakunnan lausunnot kaupunginhallitukselle mennessä. Esittelijä Lisätiedot sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen Maria Kahila, vs. johtava kehittämiskonsultti, puhelin: maria.kahila(a)hel.fi Liitteet 1 Oikeusministeriön lausuntopyyntö sijaissynnytysjärjestelyistä 2 Oikeusministeriön arviomuistio sijaissynnytysjärjestelyistä Päätöshistoria Terveyslautakunta HEL T Päätös Terveyslautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan, esittelijän ehdotuksen mukaisen lausunnon: Kysymys sijaissynnytysjärjestelyjen sallimisesta on hyvin herkkä ja monitahoinen. Kiistaton lähtökohta on kuitenkin se, että ratkaisujen on oltava lapsen edun mukaisia ja moraalisesti kestäviä. Valitun toimintamallin tulisi olla myös sellainen, että sitä voidaan tehokkaasti valvoa. Sijaissynnytysjärjestelyt yhtenä lapsettomuushoidon muotona olivat Suomessa mahdollisia ennen hedelmöityshoitolain voimaantuloa Ennen hedelmöityshoitolain säätämistä ja sijaissynnytysjärjestelyjen kieltämistä Suomessa oli 1990-luvulta lähtien ryhdytty sijaissynnyttäjäjärjestelyihin noin kahdessakymmenessä tapauksessa ja sijaissynnytysjärjestelyn avulla arvioitiin syntyneen noin kymmenen lasta. Mahdollisuutta käytettiin tuolloin siis hyvin vähän. Voimassa olevan hedelmöityshoitolain esitöissä (HE 3/2006 vp) perustellaan sijaissynnytysjärjestelyjen estämistä tähän liittyvillä periaatteellisilla ja käytännön ongelmilla:

21 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (73) Sosj/5 Sijaissynnytyksen salliminen voisi saattaa sellaisen henkilön vaikeaan asemaan, jota pyydetään toimimaan sijaissynnyttäjänä. Jos kysyjä on läheinen, kieltäytyminen voi olla vaikeaa. Raskauteen ja synnytykseen liittyy aina terveydellisiä riskejä ja sijaissynnyttäjäjärjestelyihin saattaa liittyä tavallista suurempi synnytysmasennuksen riski. Jos sijaissynnyttäjänä taas käytettäisiin muuta kuin parille läheistä naista, järjestelyn salliminen saattaisi luoda merkittävän kaupallisen ja taloudellisen hyväksikäytön riskin. Järjestelyn aikana osapuolten tahto saattaa myös muuttua. Synnyttävä äiti saattaakin haluta pitää lapsen ja toisaalta lasta alun perin halunneet voivat haluta luopua lapsesta erityisesti silloin, kun heidän elämäntilanteensa on muuttunut tai lapsi ei synnykään terveenä. Nämä ongelmat ovat edelleen ajankohtaisia. Muistion mukaan sijaissynnytystä koskevassa julkisessa keskustelussa usein toistettu väite on, että Suomessa tällaisia ongelmia ei ole esiintynyt. Kuitenkin muistiossa kuvattujen tapausten perusteella on ilmeistä, että Suomessa toteutettuihin sijaissynnyttämisjärjestelyihin on liittynyt enemmän ongelmia kuin mistä julkisuudessa on keskusteltu. Keinohedelmöitykseen perustuvat sijaissynnytysjärjestelyt ovat tällä hetkellä kiellettyjä kaikissa Pohjoismaissa. Ne ovat kiellettyjä myös monissa muissa Euroopan maissa, mukaan lukien Viro. Arviomuistiossa kuvatut kotimaiset ja kansainväliset esimerkit siis osoittavat, että sijaissynnytyksiin liittyy merkittäviä eettisiä, juridisia ja psykologisia ongelmia. Euroopan neuvoston vuonna 1989 hedelmöityshoidon antamista koskevan raportin mukaan sijaissynnyttäjän käyttö olisi raportin mukaan kiellettävä. Jäsenvaltiot voisivat kuitenkin poikkeustapauksissa sallia, että nainen synnyttää toiselle naiselle lapsen sillä edellytyksellä, että 1) sijaissynnytyksestä tehdyt sopimukset eivät olisi toimeenpanokelpoisia, 2) raskauden läpikäyvä nainen ei kuitenkaan saisi aineellista hyötyä sijaissynnytyksestä ja 3) sijaissynnyttäjällä on mahdollisuus synnytyksen jälkeen valita, haluaako hän itse pitää synnyttämänsä lapsen. ETENE päätyi antamassaan lausunnossa arvioon, jonka mukaan joissakin yksittäisissä tapauksissa lapsettomuuden hoito sijaissynnytyksen avulla voisi olla eettisesti hyväksyttävää. ETENE oli pyytänyt lausuntoansa varten asiantuntijalausunnot. Niissä esitetyt mielipiteet eroavat toisistaan. ETENE toteaa, että lasten oikeudet tulisi kuitenkin suojata lainsäädännöllä laatimalla sijaissynnytystä koskeviin säädöksiin riittävän sitovia ehtoja. Sijaissynnytykseen osallistuvien aikuisten ja heidän perheidensä oikeudet ja kuulluksi tulo olisi säädöksissä selvennettävä ja varmistettava.

22 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (73) Sosj/5 Sijaissynnytyksen tulisi perustua auttamishaluun, ei kaupallisuuteen, mutta sallia todellisten kulujen korvaaminen sijaissynnyttäjäksi ryhtyvälle naiselle. ETENE pitää edelleen tärkeänä, että sijaissynnytyshoidot olisivat luvanvaraisia. Toiminnan ohjaamiseksi tarvittaisiin moniammatillinen hoitotiimi, jonka tehtäviin sisältyisi eri osapuolten neuvonta, ohjaus ja riittävän pitkä tuki. Sijaissynnytysjärjestelyiden salliminen yksittäisissä tilanteissa edellyttäisi tarkkojen kriteereiden luomista sille, millä edellytyksillä järjestely voitaisiin toteuttaa ja mikä viranomainen arvioisi lupaedellytysten täyttymisen. Tulisi pohtia, sallittaisiinko sijaissynnytysjärjestelyssä käytettävän alkion luominen vain aiottujen vanhempien sukusoluja käyttäen vai osin tai kokonaan luovutettujen sukusolujen avulla. Hoitojen salliminen edellyttäisi vanhemmiksi aikovien terveydellistä (fyysistä ja psyykkistä) arviointia järjestelyyn liittyvien riskien minimoimiseksi ja mahdollisten ikärajojen asettamista. Sijaissynnyttäjän aiempaan ja odotettavissa olevaan terveydentilaan ja hänen perheensä valmisteluun tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Edellä kuvattu ETENEn ehdottama menettelytapa vaikuttaa juridisesti monimutkaiselta ja käytännössä huomattavasti myös terveydenhuollon resursseja ja osaamista vaativalta. Esimerkiksi Helsingin terveyskeskuksella tällaista osaamista ei ole eikä ole tarkoituksenmukaista hankkiakaan ottaen huomioon kyseeseen tulevien tapausten todennäköisen vähälukuisuuden. Jos sijaissynnyttäjäjärjestelyt haluttaisiin sallia, mutta vain hyvin rajoitetusti, kuten ETENEn lausunnossa esitetään, rajan vetäminen sallittujen ja kiellettyjen järjestelyjen välillä olisi haastavaa. Edellä mainituilla perusteilla terveyslautakunnan näkemyksen mukaan sijaissynnytysjärjestelyihin liittyviä ongelmia ei ole pystytty tyydyttävästi ratkaisemaan missään maassa, minkä vuoksi perusterveydenhuollolle ei tule määrätä sijaissynnytykseen liittyviä velvoitteita." Terveysvaikutusten arviointi Sijaissynnytys on lapsettomuuden hoitokeino, joka voi mahdollistaa geneettisen vanhemmuuden mm. pariskunnille, joille tämä ei olisi lääketieteellisistä syistä mahdollista. Sijaissynnytykseen liittyy normaalien raskauteen ja synnytykseen liittyvien riskien lisäksi psykologisia riskejä. Esittelijä Lisätiedot toimitusjohtaja Matti Toivola Jukka Pellinen, hallintoylilääkäri, puhelin:

23 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (73) Sosj/5 jukka.pellinen(a)hel.fi

24 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (73) Sosj/6 353 Sosiaalitoimen talousarvion toteutumisennuste tilanteessa HEL T Päätös päätti merkitä tiedoksi vuoden 2012 talousarvion toteutumisennusteen tilanteesta Esittelijä Lisätiedot sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen Armi Vaden, erityissuunnittelija, puhelin: armi.vaden(a)hel.fi Mauno Rönkkö, vs. hallinto- ja kehittämisjohtaja, puhelin: mauno.ronkko(a)hel.fi Liitteet 1 syyskuun 2012 ennusteen eurotaulukot.pdf 2 Sosiaalitoimen toiminnallisten tavoitteiden toteutumisennuste pdf Otteet Ote Vastaanottajat Otteen liitteet Esitysteksti Liite 1 Liite 2 Päätösehdotus päättänee merkitä tiedoksi vuoden 2012 talousarvion toteutumisennusteen tilanteesta Esittelijä Sosiaalitoimen johtosäännön mukaan sosiaalilautakunta valvoo, että virasto toimii vahvistetun talousarvion puitteissa ja seuraa virastolle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Vuoden 2012 talousarvion noudattamisohjeiden mukaan lauta- ja johtokunnilta sekä virastoilta edellytetään taloudellisen kehityksen seuraamista ja tarvittaessa valmiutta sopeuttaa toimintansa muuttuvissa tilanteissa talousarvion mukaiseksi. Hallintokuntien on tarkasteltava toimintoja kriittisesti esim. toteuttamalla palveluverkkoselvityksiä. Taloutta tasapainotetaan toimintoja uudelleen

25 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (73) Sosj/6 organisoimalla, hyödyntämällä uutta teknologiaa sekä parantamalla toimintaprosesseja ja toimintamenetelmiä. Talousarvion mukaisissa puitteissa pysyminen edellyttää virastoilta ja liikelaitoksilta mm. rakenteiden muuttamista, tuottavuuden lisäämistä, tuloksellisen johtamisen ja kannustavan henkilöstöpolitiikan kehittämistä, tehtäväjakojen uudistamista, tehtävien tarpeellisuuden jatkuvaa arvioimista sekä keskittymistä toimialansa perustehtäviin. Henkilöstön ammattitaidon kehittymistä ja henkilöstön tehokasta käyttöä tulee tukea esim. tehtäväkierron avulla. Hallinnon tukipalveluita on tarkasteltava kriittisesti ja säilytettävä kuntalaisten palvelut mahdollisimman hyvinä. Määrärahojen riittävyyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota, sillä mahdollisuuksia ylityksiin ei ole. Toiminta on suunniteltava ja investoinnit ajoitettava siten, että talousarvioon merkitty määräraha varmasti riittää. Valvontavastuu kuuluu määrärahan käyttäjien ja käytöstä vastaavien henkilöiden ohella virastopäälliköille sekä lauta- ja johtokunnille. Vuoden 2012 talousarvioon sisältyy vuonna 2011 käynnistetyn tuottavuutta ja työhyvinvointia lisäävän ohjelman toimenpiteitä virastoissa ja liikelaitoksissa. Tavoitteena on, että vuonna 2012 palvelut tuotetaan edullisemmin asukasta kohden laskettuna. Toimenpiteiden toteuttaminen tapahtuu pääosin osana jatkuvaa toiminnan ja talouden suunnittelua, kehittämistä ja johtamista. Sosiaalitoimen kunkin talousarviokohdan menojen yhteissumma on kaupunginvaltuustoon nähden sitova. Talouden seuranta sosiaalivirastossa on hyväksynyt kokouksessaan sosiaaliviraston, toimeentulotuen ja työllisyyden hoitamisen talousarviokohtien vuoden 2012 käyttösuunnitelmat sosiaalitoimen vuoden 2012 talouden seurannan pohjaksi. Vuoden 2012 kustannuspaikkakohtaiset tulosbudjetit valmistuivat helmikuun 2012 lopussa johtuen vuoden 2012 alusta kaupungille käyttöönotetusta uudesta taloudenhallintajärjestelmästä (SAP). Tulosbudjetit saatettiin ensimmäisen virallisen ennusteen yhteydessä lautakunnalle tiedoksi (138 ). Sosiaaliviraston talouden operatiivisen seurannan keskeiset elementit ovat kuukausittain tuotettavat toteutumatiedot sekä niiden ja muiden asiaan vaikuttavien tietojen pohjalta laadittavat toteutumisennusteet. Toteutumisennusteita laaditaan yleensä seitsemältä kuukaudelta. Koko kaupunkia koskevien ohjeiden mukaisesti ennusteet maaliskuun, heinäkuun, syyskuun ja marraskuun lopun tilanteista ovat ns. virallisia ennusteita. Niiden tiedot toimitetaan keskushallintoon sen antaman aikataulun mukaisesti. Poikkeuksellisesti kaupungin taloudellisen

26 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (73) Sosj/6 tilanteen ja vuoden 2013 talousarvion laadintatilanteen vuoksi toinen virallinen ennuste laadittiin jo kesäkuun lopun tilanteesta. Vuoden 2012 muut viralliset ennusteet laaditaan normaalisti syyskuun ja marraskuun tilanteesta. Helmi-, touko- ja lokakuun ennusteet palvelevat viraston sisäistä seurantaa. Viralliset ennusteet laaditaan talousarviokohdittain määrärahoista, sitovista ja ei sitovista toiminnallisista tavoitteista. Sosiaalijohtajan yleiskuvaus Sosiaaliviraston talouden ennustetaan toteutuvan pääosin viraston käyttöön osoitetun määrärahan mukaisesti, kun huomioon otetaan kuluvan vuoden palkankorotuksia varten virastolle osoitettu 10,7 milj. euron lisämääräraha. Päivähoidon menojen ennustetaan nousevan kasvaneen asiakasmäärän ja kerhotoiminnan suunniteltua hitaamman laajenemisen takia hieman ennakoitua suuremmiksi. Toimeentulotukimenot ylittyvät perusnormien korotusten ja asiakasmäärän kasvun takia. Myös työmarkkinatuen menot ylittävät tähän varatut määrärahat. Sosiaalitoimen taloustilanne Koko sosiaalitoimen talousarvion 2012 menoihin varattu määräraha on 1 261,3 milj. euroa ja tuloihin varattu määräraha 229,1 milj. euroa. Kaupunginhallitus on myöntänyt, Khn käytettäväksi varatusta määrärahasta, 2,35 milj. euron lisämäärärahan sosiaaliviraston talousarviokohdan menomäärärahaan hoitoketjujen sujuvoittamiseen. Määrärahalla parannetaan erityisesti alle 65- vuotiaiden ja mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja aikuisten palvelujen vastuualueella. Lisäksi kaupunginhallitus on myöntänyt 10,7 milj. euron lisämäärärahan sosiaaliviraston talousarviokohdan menomäärärahaan kunta-alan palkkaratkaisusta aiheutuvien kustannusvaikutusten kattamiseen vuodelle Sosiaalitoimen käytettävissä oleva menomääräraha on yhteensä 1 274,3 milj. euroa. Sosiaalitoimen menojen loppusumma on ennusteen mukaan 1 312,1 milj. euroa ja tulojen 233,3 milj. euroa eli toimintakate on 33,5 milj. euroa suunniteltua huonompi. Menoylitys on 37,8 milj. euroa. Sosiaalitoimen menojen ylittyminen aiheutuu päivähoidon asiakasmäärästä, asiakaskohtaisen toimeentulotuen määrän kasvusta sekä työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvusta. Sosiaalitoimen syyskuun 2012 toteutumisennusteen (3/2012) taloustilannetta on esitelty talousarviokohdittain ja tiliryhmittäin sekä vastuualueittain esityslistan tämän asian liitteessä nro 1 olevissa taulukoissa.

27 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (73) Sosj/6 Sosiaalitoimessa on kolme talousarviokohtaa: sosiaalivirasto, toimeentulotuki ja työllisyyden hoitaminen. Sosiaaliviraston talousarviokohdan, , käytettävissä oleva menomääräraha on aikaisemmin mainittujen kaupunginhallituksen ja tekemien lisämäärärahapäätösten jälkeen 1 136,5 milj. euroa. Sosiaaliviraston talousarviokohdan menojen loppusumma on ennusteen mukaan 1 148,9 milj. euroa ja tulojen 155,8 milj. euroa. Menot ylittyvät 12,4 milj. euroa ja tulot alittuvat noin 0,2 milj. euroa. Menolajeittain tarkasteltuna suurimmat poikkeamat käyttösuunnitelmaan aiheutuvat palkoista ja henkilösivukuluista, 2,1 milj. euroa, avustusten ylittymisestä, 9,0 milj. euroa sekä vuokrien ylittymisestä, 3,0 milj. euroa. Palvelujen ostoissa käyttösuunnitelma alittuu 1,8 milj. euroa. Toimeentulotuen talousarviokohdan menomääräraha on 132,0 milj. euroa ja tulomääräraha 72,9 milj. euroa. Ennusteen mukaan menojen loppusumma on 157,4 milj. euroa ja tulojen loppusumma on 77,3 milj. euroa. Menot ylittyvät 25,4 milj. euroa ja tulot ylittyvät käyttösuunnitelmasta 4,4 milj. euroa. Työllisyyden hoitamisen, talousarviokohdan , menomääräraha on 5,9 milj. euroa ja tulomääräraha 0,2 milj. euroa. Työllisyyden hoitamisen talousarviokohdan menot ja tulot ovat talousarvion mukaiset. Talouden taantuma vaikuttaa sosiaaliviraston toimintaan. Päivähoidon lapsimäärän kasvun perusteella väestön kasvu on edelleen ennakoitua suurempaa. Lasten päivähoidon menot ovat 335,9 milj. euroa. Vuoden lopussa lapsia ennustetaan olevan päiväkotihoidossa 820 yli käyttösuunnitelman. Perhepäivähoidossa olevia lapsia ennustetaan olevan noin 50 alle käyttösuunnitelman. Kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen asiakasmäärien ennustetaan olevan käyttösuunnitelman mukaisella tasolla. Kerholasten määrän ennustetaan alittuvan käyttösuunnitelmasta yli 200 lapsella. Halukkuus kerhoihin ei ole ollut niin suurta kuin talousarviossa suunniteltiin. Päivähoidon tulot ovat 0,8 milj. euroa alle talousarvion. Lapsiperheiden palvelujen menot ovat talousarvion mukaiset. Laitoshuollon hoitovuorokausia kertyy yli vrk vähemmän kuin mihin käyttösuunnitelmassa varauduttiin. Perheneuvolan tilastollisen asiakasmäärän arvioidaan vähenevän 500 asiakkaalla vuoden 2012 käyttösuunnitelmasta, mikä johtuu asiakastietojärjestelmän muutoksesta. Lapsiperheiden palvelujen tulot ylittyvät 0,7 milj. euroa talousarviosta. Aikuisten palvelujen menot ovat 494 milj. euroa. Ylitys aiheutuu pääosin toimeentulotuen avustusten ylittymisestä, 25,4 milj. euroa.

28 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (73) Sosj/6 Toiminnalliset tavoitteet Perustoimeentulotuen piirissä olevien talouksien määrän ennustetaan ylittyvän käyttösuunnitelmasta. Lisäksi asiakaskohtaisen toimeentulotuen määrä on kasvanut aiempaa suuremmaksi. Kustannuksia nostavat perusnormeissa tapahtuneet 9-20 %:n korotukset. Lisäksi työmarkkinatuen kuntaosuuden ennustetaan ylittyvän 4,4 milj. euroa käyttösuunnitelmasta. Sosiaalihuoltolain mukaisen kuljetuspalvelun saajia ennustetaan olevan 450 enemmän, kuin käyttösuunnitelmassa mainitaan. Aikuisten palvelujen tulot ovat 1,5 milj. euroa alle käyttösuunnitelman. Vanhusten palvelujen menot ovat 283 milj. euroa. Kinaporin palvelukeskuksen vuokramenot ovat suunniteltua suuremmat. Ympärivuorokautisen hoidon hoitovuorokausien määrä on kokonaisuutena käyttösuunnitelman mukaisella tasolla. Omaishoidon tuen saajien määrän arvioidaan olevan noin 160 käyttösuunnitelmassa suunniteltua pienempi. Vanhuspalvelujen tulot ylittyvät 2,2 milj. euroa talousarviosta. Hallinto- ja kehittämiskeskuksen ylitykset menoissa ja tuloissa, 3,6 milj. euroa, aiheutuvat ulkopuolisella rahoituksella hoidettavien kehittämishankkeiden täsmentymisestä ja kuolinpesävaroista rahoitetuista järjestöavustuksista. Sosiaalitoimella on vuoden 2012 talousarviossa yksitoista sitovaa toiminnallista tavoitetta, joiden kaikkien ennustetaan toteutuvan suunnitellusti. Sosiaalitoimen sitovien ja muiden toiminnallisten tavoitteiden toteutumisennuste 3/2012 on esitetty tarkemmin esityslistan tämän asian liitteessä nro 2. Esittelijä Lisätiedot sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen Armi Vaden, erityissuunnittelija, puhelin: armi.vaden(a)hel.fi Mauno Rönkkö, vs, hallinto- ja kehittämisjohtaja, puhelin: mauno.ronkko(a)hel.fi Liitteet 1 syyskuun 2012 ennusteen eurotaulukot.pdf 2 Sosiaalitoimen toiminnallisten tavoitteiden toteutumisennuste pdf Otteet Ote Vastaanottajat Otteen liitteet Esitysteksti

29 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (73) Sosj/6 Liite 1 Liite 2

30 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (73) Sosj/8 354 Kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisen asumishankkeen eteneminen vuosina HEL T Päätös Käsittely päätti hyväksyä Kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisen asumisen -hankkeen (ASU) jatkumisen erillisenä hankkeena vuosina sekä tähän hankkeeseen liittyvän asumispalvelujen lisäyksen. Merkittiin, että kokouksessa jaettiin Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry:n ja Asumisyhdistys Majakka ry:n päivätyt kannanotot. Esittelijä Lisätiedot sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen Pirjo Poikonen, kehittämiskonsultti, puhelin: pirjo.poikonen(a)hel.fi Tuula Poikonen, vammaistyön päällikkö, puhelin: tuula.poikonen(a)hel.fi Otteet Ote Aikuisten palvelujen vastuualue Hallinto- ja kehittämiskeskus Päätösehdotus päättänee hyväksyä Kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisen asumisen -hankkeen (ASU) jatkumisen erillisenä hankkeena vuosina sekä tähän hankkeeseen liittyvän asumispalvelujen lisäyksen. Tiivistelmä Hallittu palvelurakennemuutos ja yksilöllisten asumispalvelujen järjestäminen kehitysvammaisille henkilöille edellyttää, että uusia asuntoja ja asukkaiden tarvitsemia palveluja tuotetaan riittävästi hyvin lyhyellä aikataululla. Näin ollen Kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisen asumisen hankkeen (ASU)jatkaminen vuoden 2017 loppuun asti on perusteltu. Hankkeen avulla pystytään parhaiten toteuttamaan hallitusti myös kustannusten näkökulmasta kunnan

31 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (73) Sosj/8 Esittelijä erityisen järjestämisvelvollisuuden piirissä oleva asumispalvelu. Näin aikaansaatu palvelurakennemuutos parantaa palvelujen tuottavuutta ja tasapainottaa käyttötalouskulujen kasvun alkuperäissuunnitelman rahanarvossa laskettuna noin 6, 3 milj. euroon (deflatoitu), vaikka asumispalveluja tullaan toteuttamaan merkittävästi enemmän. Päätöshistoria Helsingin kaupungin sosiaalilautakunta päätti hyväksyä kehittämissuunnitelman kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisen asumisen järjestämisestä. Samalla sosiaalilautakunta päätti valtuuttaa sosiaalijohtajan etenemään kehittämissuunnitelmassa esitettyjen päälinjausten mukaisesti sosiaalilautakunta merkitsi tiedoksi Kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisen asumishankkeen (ASU) etenemisen seurannan ja arvioinnin vuosilta Strategiset tavoitteet Helsingin strategiaohjelma vuosille sisältää tavoitteita ja toimenpiteitä, jotka liittyvät terveys- ja hyvinvointierojen kaventamiseen. Asunnottomuuden poistaminen on syrjäytymisen ehkäisyyn liittyvä strateginen tavoite, jonka eräänä toimenpiteenä on mainittu kehitysvammaisten yksilöllisen asumisen edistäminen. Tämä toimenpidelinjaus on konkretisoitunut ASU-hankkeessa. Helsingin strategiaohjelma vuosille viedään huhtikuussa 2013 kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen sekä syrjäytymisen ehkäisy ovat edelleen ajankohtaisia teemoja myös uudessa strategiaohjelmassa. Vuosien mukaan Helsingissä luodaan kaikille kuntalaisille tarkoitettu palveluverkko, joka tarjoaa asiakaslähtöiset palvelut asukkaiden osallisuutta ja omaa vastuuta vahvistaen. Samalla toteutuu uusi palvelukulttuuri, jossa tavoitteellisella palvelustrategialla ja kattavalla palveluverkolla lisätään vuorovaikutusta, yhdenvertaisuutta ja vaihtoehtoja palvelujen saatavuudessa kaikkien kuntalaisten kesken. Tämä koskee yhdenvertaisesti myös eriasteisesti kehitysvammaisia henkilöitä. YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskevan sopimuksen mukaan kehitysvammaisilla ihmisillä on oltava kuntalaisina oikeus yhdenvertaiseen kohteluun ja mahdollisuuksiin asua, elää ja toimia yhdessä muiden kuntalaisten kanssa. Sopimus korostaa

32 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (73) Sosj/8 kehitysvammaisten ihmisten itsemääräämisoikeutta ja valinnanvapautta omassa elämässään sekä oikeutta itse valita, missä haluaa asua. Vakinaisen asumisen pitäisi toteutua tavanomaisilla asuntoalueilla ja samanlaisissa asunnoissa, missä muutkin kuntalaiset asuvat: joko yksittäisissä asunnoissa tai pienissä asumisryhmissä muun asutuksen joukossa. YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskevan sopimuksen toteuttaminen, vammaisnäkökulma ja esteettömyys ovat jo tällä hetkellä arkipäivää Helsingin kaupungin päätöksenteossa ja toiminnassa. Hyvällä vammaispolitiikalla kyetään vahvistamaan kehityskulkuja, jotka tukevat kaikkien ihmisten oikeudenmukaisen yhteiskunnallisen aseman toteutumista käytännössä. Helsingissä kehitysvammaiset eivät enää asu laitoksessa vuoden 2015 jälkeen. Jokaiselle on löytynyt Helsingistä tai haluttaessa pääkaupunkiseudulta asunto, pieni asumisryhmä tai perhehoitopaikka, johon kaupunki järjestää tarpeen mukaiset palvelut ja tukitoimet sekä välttämättömän hoidon ja hoivan avopalveluina. Elämän eri vaiheissa kehitysvammaiset henkilöt tulevat tarvitsemaan erilaisten kuntoutusyksiköiden ja sairaalan palveluja. Sopivan asumismuodon valinnassa ja asumisen muutoksessa kehitysvammaisen nuoren tai aikuisen tukena ja apuna on myös hänen nykyinen lähiyhteisönsä. Erillisen hankkeen jatkuminen on välttämätöntä ASU-hanke oli tarkoitus toteuttaa hankkeena vuoden 2012 loppuun mennessä ja sen jälkeen palvelujen laajentumisen, toiminnan sisällöllisen toteutuksen ja kehittämisen piti jatkua vakiintuneena kehittämisprosessina vuoteen 2017 asti. Hanke on pääsääntöisesti toteutunut alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti, mutta laitoshoidon purkaminen on viivästynyt muun muassa asuntojen uudisrakentamisen hitauden vuoksi. Myös investointihankkeita on siirretty kaupungin taloudellisesta tilanteesta johtuen myöhemmille vuosille. Alkuperäisessä suunnitelmassa asuntojen lisäyksen arvioitiin olevan vuoteen 2017 mennessä 477 asuntoa, jotka purkavat jonoa, korvaavat huonokuntoisia ryhmäkoteja ja lopettavat vakinaisen asumisen laitoshoidossa. Tarve on kasvanut 237 asunnon verran, joten kokonaislisäys tällä hetkellä on 714 asuntoa vuosina Vuoden 2012 loppuun mennessä asuntoja on saatu 203. Asunnot ja niihin annettavat palvelut vaihtelevat asukkaiden palvelun tarpeen mukaisesti. Osa henkilöistä asuu yksin vähäisen tuen turvin, osa asuntoryhmässä tai ryhmäkodissa, joissa henkilökuntaa voi olla ympäri vuorokauden. Palveluasumisen järjestäminen vaikeavammaisille henkilöille kuuluu vammaispalvelulain 8 :n mukaan kunnan erityisen

33 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (73) Sosj/8 järjestämisvelvollisuuden piiriin (Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 1987/380). Tämä tarkoittaa sitä, että määrärahoista huolimatta palvelu on järjestettävä. Vuonna 2009 vammaispalvelulakiin tehty muutos asetti sen ensisijaiseksi kehitysvammalakiin nähden. Valtaosa kehitysvammaisista henkilöistä kuuluu subjektiivisen oikeuden piiriin. Tämä vahvistaa heidän oikeuttaan saada asumispalveluja ja käyttää lain suomia mahdollisuuksia hyvän elämän laadun toteuttamiseksi. ASU-suunnitelmaa tehtäessä 140 lapsuudenkodissaan asuvaa kehitysvammaista henkilöä oli ilmoittanut tarvitsevansa asuntoa ja tarkoituksenmukaisia asumispalveluja. Näistä 40 henkilöllä oli kiireellinen asumisen tarve. Lapsuudenkodeissaan omaa asumisratkaisua jonottavien henkilöiden määrä on nyt noussut yli 200 henkilöön, vaikka jonon purkuun on mennessä saatu 77 asuntoa. Näköpiirissä ei ole, että luonnollisen poistuman esimerkiksi poismuuton kautta asuntoja vapautuisi riittävästi. Tämän hetkisten tietojen mukaan asuntoja vapautuu keskimäärin kuusi vuodessa. Jonon aiempaa suurempaa kasvua selittää se, että perheet haluavat antaa nuorilleen mahdollisuuden itsenäistyä heidän tullessaan täysi-ikäisiksi. Järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvana heille tulee järjestää palvelut. Osa omista ryhmäkodeista on osoittautunut niin huonokuntoisiksi, että niille on jouduttu pikaisesti osoittamaan korvaavat tilat hankkeesta. Tämä on osaltaan lisännyt tarvetta kasvattaa hanketta alkuperäisestä suunnitelmasta. Laitoshoidon lakkautus ei ole tapahtunut niin nopeasti kuin aluksi suunniteltiin hankkeiden viivästymisen vuoksi. Rinnekoti saa valmiiksi 79 asuntoa vuoden 2013 loppuun mennessä. Helsingin oman kehitysvammalaitoksen lakkautus tapahtuu vuosina Perhehoidon kehittäminen pääkaupunkiseudulla ei ole toteutunut suunnitellun mukaisesti, joten perhehoidon tilalle kehitetään asumispalveluja. Erityiskysymyksinä pohditaan vaikeavammaisten pienten lasten, psyykkisesti oireilevien sekä autististen kehitysvammaisten henkilöiden asumisratkaisuja ja riittävien palvelujen toteuttamista. Yleinen näkemys hoitaa vaikeavammaisia ja sairaita lapsia on muuttunut. Enää lapsia ei voi sijoittaa laitokseen vaan heidän kotona asumistaan tuetaan monimuotoisin palveluin mahdollisimman pitkään. Vahvasta tuesta huolimatta osa lapsista tarvitsee hoitopaikan kodin ulkopuolella joko lyhytaikaisesti tai vakinaisesti vuotiaita runsaasti tukea ja apua tarvitsevia kehitysvammaisia lapsia on Helsingissä 38 vuonna Autismin kirjoon kuuluvia asiakkaita tuli vuonna 2011 kehitysvammapalveluihin 27 henkilöä ja heidän palvelun tarpeensa on suuri. Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja terveystoimet ovat yhteistyössä

34 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (73) Sosj/8 kehittämässä uusia hoito- ja kuntoutusmuotoja psyykkisesti oireileville tai autistisille kehitysvammaisille henkilöille. Myös asumisyksiköissä pitää olla näissä asioissa erityisosaamista. Riittävien ja asiantuntevien palvelujen puute johtaa helposti tilanteiden kriisiytymiseen ja laitosmaisiin ratkaisuihin. Kaupungin strategian mukaisesti asiakkaat osallistuvat hankkeiden suunnitteluun henkilökohtaisesti, edustuksellisesti tai erilaisten ryhmien kautta. Kehitysvammaisten asiakkaiden muuttovalmennusprosesseja ASU-hankkeessa on meneillään yhtä aikaa useita. Näihin prosesseihin osallistuvat myös perheenjäsenet. Suunnittelussa otetaan huomioon eri henkilöiden toimintakyvyn erityispiirteet. Tavoitteena on kehittää kevyempiä palvelumuotoja, mutta iso osa palvelun hakijoista on paljon tukea ja apua tarvitsevia henkilöitä, joten asumisratkaisut on suunniteltava tältä pohjalta ottaen huomioon myös mahdollisuus asua vertaisryhmän kanssa. Tonttien etsintää ja uusien pienten asumisyksiköiden suunnittelua on tehostettu. Myös palveluja hankittaessa otetaan lisätarpeet huomioon. Valtioneuvoston tekemä periaatepäätös velvoittaa kunnat ja erityishuollon kuntayhtymät vähentämään laitospaikkoja ja lisäämään asumispalveluja vuoden 2015 loppuun mennessä yhteensä asunnolla. Parhaillaan sosiaali- ja terveysministeriön alainen kehitysvammaisten asumista suunnitteleva työryhmä (Kehas) laatii strategista suunnitelmaa kehitysvammaisten henkilöiden asumispalvelujen kehittämiseksi. Kehas-suunnitelmassa kiinnitetään erityistä huomiota etenkin vaikeavammaisten lasten perusoikeuksien varmistamiseen. Suunnitelman toteuttamiseksi sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt kuntia ja kuntayhtymiä tarkentamaan kehitysvammaisten henkilöiden asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämistä koskevia alueellisia suunnitelmia vuoden mennessä. Helsingin erityishuoltopiiri antaa määräaikaan mennessä oman suunnitelmansa, joka sisältää ASU-hankkeen mukaiset tavoitteet ja toimenpiteet, mikä on vastaus siihen, mitä sosiaali- ja terveysministeriö edellyttää. Ympäristöministeriö on linjannut, että Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) myöntää investointiavustuksia erityisesti kehitysvammaisten henkilöiden laitosasumisen lakkautukseen tarkoitettuihin kohteisiin vuoden 2015 loppuun asti. Avustuksen suuruus on %. Avustuksella on huomattava merkitys asukkaiden vuokrien kohtuullistamisessa. Kustannukset Hankkeessa on pysytty asetetuissa kustannustavoitteissa. Asiakasperheiden tarpeiden lisääntyminen, lainsäädäntömuutos ja

35 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (73) Sosj/8 laitoshoidon hitaampi lakkautus aiheuttavat muutoksia ja lisävelvoitteita palveluasumisen järjestämiseen. Nämä lisäykset on huomioitu hankeohjelman päivityksessä ja käyttötalouskulujen (henkilöstö, yhteisten tilojen vuokrat, aineet ja tarvikkeet, muut palvelut) vertailussa. Hallittu palvelurakennemuutos tarkoittaa, että laitosasuminen lakkaa. Laitosten tilalle luodaan riittävästi erilaisia asumisen vaihtoehtoja ja asumisessa tarvittavat välttämättömät, yksilölliset palvelut. Näissä ratkaisuissa huomioidaan myös lapsuudenkodeissaan asuvien henkilöiden asumistarpeet. Muutos tapahtuu hallitusti vain siinä tapauksessa, että uudet asumisratkaisut saadaan aikaan lyhyellä aikavälillä. Hallittu palvelurakennemuutos parantaa tuottavuutta, lisää asumispalvelujen laatua ja pienentää osaltaan tarpeettomia kustannuspaineita. Näin vältytään muun muassa nykyisten laitosrakennusten saneerauskustannuksilta, joiden vuonna 2008 arvioitiin olevan milj. euroa. Käyttötalouskulujen vuosivertailussa uusien asuntojen ja niihin liittyvien palvelujen lisäys nostaa asumis- ja laitospalvelujen sekä perhehoidon kustannuksia noin 6,3 milj. euroa alkuperäiseen suunnitelmaan verrattuna.

36 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (73) Sosj/8 Vammaisneuvoston kanta Vammaisneuvosto käsitteli ASU-hanketta kokouksessaan Vammaisneuvosto on aktiivisesti seurannut ASU-hanketta sen alusta lähtien. Kehitysvammaisille henkilöille tarvitaan hyvin joustavia palveluja ja toteuttamistapoja sekä monimuotoisia asuntovaihtoehtoja. Helsingissä tavoitteena on aikaansaada toimiva palvelukokonaisuus asumiseen ja päivittäisiin toimintoihin sekä suomenkielisille, että ruotsinkielisille asiakkaille. Hanke toteutetaan osana yhteiskunnan normaalipalveluja ja luomalla yhteistyökanavat kunnan yleisiin palveluihin kiinteässä yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa. Perustavoite on, ettei kukaan hankkeen päätyttyä asu enää vammansa vuoksi vakinaisesti laitoksessa. Kyse on ennen kaikkea nyt poliittisesta päätöksenteosta ja halusta saada kokonaisuus toteutumaan suunnitellusti. Asuminen on