YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO SIIKAJOEN KARHUKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA

Transkriptio

1 POPELY/143/2015 Suomen Hyötytuuli Oy Teemu Molkkari ja Miia Wallén PL PORI YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO SIIKAJOEN KARHUKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA Sisältö Hankevastaava on toimittanut yhteysviranomaisena toimivalle Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Siikajoen Karhukankaan tuulipuistohankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) mukaisen ympäristövaikutusten arviointiohjelman. HANKKEEN KUVAUS JA VAIHTOEHDOT... 3 ARVIOINTIOHJELMASTA TIEDOTTAMINEN JA KUULEMINEN... 5 YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO... 6 YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNNON VALMISTELU... 6 YLEISTÄ JA HANKEKUVAUS... 6 HANKKEEN VAIHTOEHDOT JA VAIHTOEHTOJEN VERTAILU... 7 HANKKEEN LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN... 8 HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT LUVAT JA PÄÄTÖKSET... 9 VAIKUTUSALUEEN RAJAUS... 9 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI YHDYSKUNTARAKENNE JA MAANKÄYTTÖ IHMISTEN ELINOLOT, VIIHTYVYYS JA VIRKISTYSKÄYTTÖ MELU VARJON VILKKUMINEN JA LENTOESTEVALOT LIIKENNE TUTKA- JA VIESTIYHTEYDET ELINKEINOT MAISEMA JA KULTTUURIYMPÄRISTÖ KIINTEÄT MUINAISJÄÄNNÖKSET LUONNON MONIMUOTOISUUS Kasvillisuus ja luontotyypit Linnusto POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Veteraanikatu 1, PL 86, OULU Kutsunumero Veteraanikatu 1-9 Viestikatu 1 Valtakatu OULU OULU YLIVIESKA

2 2/59 Luontodirektiivin liitteen IV a tarkoittamat lajit Liito-orava Muu eläimistö NATURA-ALUEET JA MUUT SUOJELUALUEET TÄRKEÄT LINTUALUEET (IBA, FINIBA, MAALI) MAA- JA KALLIOPERÄ ILMASTOVAIKUTUKSET TURVALLISUUS JA ONNETTOMUUSRISKIT VAIKUTUSTEN MERKITTÄVYYS JA VAIHTOEHTOJEN VERTAILU ARVIOINNIN EPÄVARMUUSTEKIJÄT ARVIOINTIOHJELMASSA EI MAINITA ARVIOINNIN EPÄVARMUUSTEKIJÖITÄ HANKKEEN ELINKAARI EHDOTUS TOIMIKSI, JOILLA EHKÄISTÄÄN JA RAJOITETAAN HAITALLISIA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIA EHDOTUS SEURANTAOHJELMAKSI YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNNON HUOMIOON OTTAMINEN HANKKEEN JA SEN VAIHTOEHTOJEN TOTEUTTAMISKELPOISUUS YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNNON YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNNOSTA TIEDOTTAMINEN...33 SUORITEMAKSU...34 MAKSUN MÄÄRÄYTYMISEN PERUSTEET LASKUN LÄHETTÄMINEN OIKAISUN HAKEMINEN MAKSUUN LIITTEET...34 TIEDOKSI...34 LIITE 1. MAKSUA KOSKEVA OIKAISUVAATIMUSOSOITUS...36 LIITE 2. LAUSUNNOT JA MIELIPITEET...37

3 3/59 HANKETIEDOT JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY Siikajoen Karhukankaan alueelle suunnitellusta tuulivoimahankkeesta vastaa Suomen Hyötytuuli Oy. Yhteyshenkilöinä toimivat hankekehitysinsinööri Teemu Molkkari ja hankekehityspäällikkö Miia Wallén. YVA-konsulttina arviointiohjelman laatimisessa on toiminut Ramboll Finland Oy, yhteyshenkilönä projektipäällikkö Kirsi Lehtinen. Yhteysviranomaisena ympäristövaikutusten arvioinnissa toimii Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, yhteyshenkilönä ylitarkastaja Tuukka Pahtamaa. Hanke kuuluu YVA-menettelyn piiriin YVA-asetuksen 713/ :n hankeluettelon mukaan (muutos /359). Luettelossa menettelyn alaisiksi määritellään tuulivoimalahankkeet, joissa laitosten määrä on vähintään 10 kappaletta tai kokonaisteho vähintään 30 megawattia. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) toimii ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (YVA-laki 468/1994, muutos 458/2006) mukaisena yhteysviranomaisena. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA-menettelyn) tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. Arviointiohjelma on hankkeesta vastaavan laatima suunnitelma niistä selvityksistä, joita ympäristövaikutusten arvioimiseksi on tarpeen tehdä sekä siitä, miten arviointimenettely järjestetään. Arviointiohjelman tarkoituksena on mm. esittää tiedot laadituista ja suunnitelluista selvityksistä sekä arvioinnissa käytettävistä menetelmistä. Arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon perusteella hankkeesta vastaava laatii ympäristövaikutusten arviointiselostuksen. Arviointiselostus ja yhteysviranomaisen siitä antama lausunto tulee liittää mahdollisiin lupahakemusasiakirjoihin. Hankkeen kuvaus ja vaihtoehdot Suomen Hyötytuuli Oy suunnittelee tuulivoimahankkeen rakentamista Siikajoen kunnassa sijaitsevalle Karhukankaan alueelle. Tavoitteena on toteuttaa alueelle enintään 16 tuulivoimalaa käsittävä tuulivoimapuisto.

4 4/59 Siikajoen keskusta sijaitsee suunnittelualueesta kaakossa noin 12 kilometrin etäisyydellä, Siikajoenkylän taajama noin 10 kilometrin etäisyydellä pohjoisessa ja Raahen keskusta noin 15 kilometrin etäisyydellä lännessä. Revonlahden kylätaajama sijaitsee idässä runsaan viiden kilometrin etäisyydellä. Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan kahta hankevaihtoehtoa: Vaihtoehto 0 Vaihtoehdossa 0 (VE 0) Karhukankaan maatuulivoimapuistoa ei toteuteta. Vaihtoehto toimii arvioinnissa vertailuvaihtoehtona, jossa vastaava sähkömäärä tuotetaan jossain muualla joillain muilla sähköntuotantomenetelmillä. Vaihtoehto 1 Siikajoen länsiosassa sijaitsevalle Karhukankaanalueelle rakennetaan enintään 16 tuulivoimalan laajuinen maatuulivoimapuisto. Kunkin tuulivoimalan nimellisteho on 3-5 MW. Arvioitavien tuulivoimaloiden napakorkeus on enintään 160 metriä ja kokonaiskorkeus enintään 230 metriä. Sähkönsiirron osalta ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tarkastellaan tuulivoimahankkeen liittämistä Ruukin (Jussinkankaan) sähköasemaan uudella noin km pituisella 110 kv voimajohdolla, joka rakennetaan Fingrid Oyj:n Ala-Temmes - Rautaruukki ja Sipola - Rautaruukki 110 kv voimajohtojen rinnalle joko nykyisten voimajohtojen pohjois- tai eteläpuolelle. Ennen liittymistään Ruukin sähköasemaan voimajohto sijoittuu noin kilometrin matkalta uuteen johtokäytävään. Uusi muuntoasema sijoittuu joko suunnittelualueen eteläosaan tai nykyisten Fingrid Oyj:n 110 kv voimajohtojen läheisyyteen. Muuntoaseman sijoittuessa suunnittelualueen eteläosaan uuden 110 kv voimajohdon kokonaispituus on noin 13 km. Muuntoaseman sijoittuessa nykyisten voimajohtojen läheisyyteen, yhdistetään tuulivoimalat muuntoasemaan noin 2 km pituisella maakaapelilla. Uuden 110 kv voimajohdon kokonaispituus on tällöin noin 11 km. Suomen Hyötytuuli Oy:n Raahen Hummastinvaaran ja Yhteisenkankaan sekä Element Power Oy:n Kangastuulen tuulivoimapuistot on tarkoitus liittää myös Raahen Jussinkankaan sähköasemaan uudella 110 kv voimajohdolla. Hankkeiden toteutuessa myös Karhukankaan tuulivoimahanke liitetään samaan uuteen voimajohtoon. Mikäli Karhukankaan sähköasema sijoitetaan suunnittelualueen eteläosaan, on Karhukankaan tuulivoimahankkeen uuden 110 kv voimajohdon tarve tällöin 2 kilometriä.

5 5/59 ARVIOINTIOHJELMASTA TIEDOTTAMINEN JA KUULEMINEN Yhteysviranomainen tiedotti arviointiohjelmasta ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun asetuksen mukaisesti hankkeen vaikutusalueella ja pyysi kuntien ja muiden keskeisten viranomaisten ja tahojen lausunnot. Vireilläolosta ilmoitettiin sanomalehdissä Raahelainen ja Siikajokilaakso sekä Siikajoen kuntatiedotteessa. Kuulemiseen varattu aika päättyi Arviointiohjelma oli nähtävillä Siikajoen kunnanvirastossa ja kirjastossa, Raahen kaupunginvirastossa ja kaupunginkirjastossa sekä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa (Veteraanikatu 1, Oulu), ja sähköisenä osoitteessa Yhteysviranomainen pyysi arviointiohjelmasta lausunnot seuraavilta tahoilta: Digita Oy Finavia Oyj Fingrid Oyj Ilmatieteen laitos Jokilaaksojen pelastuslaitos Kalajoen kaupunki, ympäristöterveydenhuolto Liikennevirasto Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Luonnonvarakeskus LUKE Matkailualue Multaranta Metsähallitus, Pohjanmaan luontopalvelut Metsänhoitoyhdistys Siikalakeus MTK Siikajoki Northern Lights, Revon Ranch Olkijoen Erämiehet ry Olkijoen kyläyhdistys ry Oulun yliopisto Paavolan Vesi Oy Pattijoen Metsästysseura ry Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry Pohjois-Pohjanmaan museo Pohjois-Suomen aluehallintovirasto; peruspalvelut, oikeusturva ja luvat Pääesikunta Raahen kaupunginhallitus Raahen kaupunki, ympäristötoimi Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä, terveysviranomainen Raahen seudun lintuharrastajat Surnia ry Raahen ev.lut. seurakunta Raahen Ilmailijat ry Raahen ilmailukerho Raahen seudun riistanhoitoyhdistys Relletin kyläyhdistys ry

6 6/59 Relletin-Tuomiojan metsästysseura Revonlahden kotikyläyhdistys Revonlahden metsästysseura Ruukki Rangers ry Siikajoen Betonitukku Oy Siikajoen Eräkaverit Siikajoen kunta Siikajoen yrittäjät ry Siikajokilaakson Riistanhoitoyhdistys Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Suomen moottorilentäjien liitto ry UPM Kymmene Viestintävirasto Ficora Näiden lisäksi muilla tahoilla ja kansalaisilla on ollut mahdollisuus esittää mielipiteensä hankkeesta. Saadut lausunnot ja mielipiteet ovat liitteessä 2. Seurantaryhmä kokoontui ympäristövaikutusten arviointiohjelman käsittelyä varten ensimmäisen kerran joulukuussa 2014 ja seurantaryhmä kokoontuu seuraavan kerran YVA-selostusvaiheessa. Asiaa koskeva yleisötilaisuus pidettiin Siikajoella Revonlahden koululla (Koulukuja 11, Revonlahti). Paikalla oli noin 60 osallistujaa. Yleisötilaisuus oli yhteinen Siikajoen kahden muun tuulivoimahankkeen kanssa (Element Power Oy:n Kangastuuli ja Intercon Energy Oy:n Isoneva II). YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO Yhteysviranomaisen lausunnon valmistelu Yhteysviranomaisen lausunnon valmisteluun ovat osallistuneet Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelta ympäristöasiantuntija Heli Kinnunen, ylitarkastajat Tuukka Pahtamaa, Jermi Tertsunen ja Heli Törttö, monimuotoisuusasiantuntija Marja-Liisa Seväkivi, arkkitehti Hilkka Lempiäinen, biologi Mirja Heikkinen sekä liikenne- ja infrastruktuuri- vastuualueelta esisuunnittelu- ja ympäristövastaava Marjo Paavola. Yleistä ja hankekuvaus Arviointiohjelma sisältää pääpiirteittäin ne asiat, jotka ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun asetuksen (713/2006) 9 :n mukaan kuuluukin esittää. Arviointiohjelmassa tuodaan hyvin esiin YVA-menettelyn kulku ja arviointi-

7 7/59 menettelyn osapuolet. Tiedot hankkeen tarkoituksesta, hankealueesta ja hankevastaavasta on esitetty. Tekniset tiedot on esitetty pääpiirteittäin ja tiedot tarkentuvat vaikutusten arvioinnin ja suunnittelun edetessä. Toteutukseen valittavan voimalan yksikköteho on arviointiohjelman mukaan 2-5 MW ja tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus enintään 230 metriä. Ohjelmassa tuodaan esiin, että perustamistekniikka riippuu valitusta rakennustekniikasta. Yhteysviranomainen toteaa, että käytettävästä voimalasta tulee arviointiselostuksessa esittää riittävän tarkat tiedot (mm. tornityyppi, teho, koko). Vaikutusten arvioinnissa on syytä käyttää teholtaan ja kooltaan suurinta mahdollista yksikkökokoa. YVA-menettelyn tuloksena tulee olla arvioituna hankkeen suurimman kokoluokan vaikutukset. Liikenneviraston lausunnon mukaan sekä Karhukankaan että Kangastuulen tuulivoimapuistot sijoittuvat valtatien 8 molemmin puolin. Liikenneviraston tuulivoimalaohjeen (Liikenneviraston ohjeita 8/2012) mukaan tuulivoimalan etäisyys päätielle, jossa nopeusrajoitus on 100 km/h tai enemmän, tulisi olla vähintään 300 metriä tien keskilinjasta. Arviointiohjelman kartat ja kuvat ovat selkeitä ja niitä on riittävästi. Arviointiselostuksessa karttojen tulee olla myös selkeitä ja riittävän tarkkoja niin, että voimaloiden, tiestön ja kaapeleiden sijoittumista maastoon on helppo tarkastella suhteessa eri ympäristötekijöihin. Mikäli maa-ainesten ottopaikat ovat hankealueen sisällä ja tiedossa, myös ne on perusteltua esittää arviointiselostuksessa. Hankkeen vaihtoehdot ja vaihtoehtojen vertailu YVA-menettelyn keskeisiin ominaisuuksiin kuuluu vaihtoehtotarkastelu. YVAmenettely on parhaimmillaan suunnittelun väline ja vaikutusten arviointi tarjoaa vaihtoehtotarkastelulle perustan. Vaikutusten arviointi tukee päätöksentekoa tuottamalla tietoa hankkeen vaihtoehtoisten ratkaisujen vaikutuksista. Parhaimmillaan lopputuloksena löytyy haitallisten ympäristövaikutusten minimoimiseksi optimaalisin vaihtoehto. YVA-menettelystä annetun asetuksen (713/2006) 9 :n 2 kohdan mukaan arviointiohjelmassa on esitettävä tarpeellisessa määrin hankkeen toteuttamisvaihtoehdot, joista yhtenä on hankkeen toteuttamatta jättäminen, ellei tällainen vaihtoehto ole erityisestä syystä tarpeeton. Karhukankaan tuulivoimahankkeen arviointiohjelmassa esitetään asetuksen mukainen nollavaihtoehto yhtenä selvitettävänä vaihtoehtona. Nollavaihtoehdon lisäksi esitetään hankevaihtoehto 1, jossa Siikajoen Karhukankaan alueelle toteutetaan enintään 16 tuulivoimalaa. Arviointiohjelmassa todetaan, että hankevaihtoehto 1 toimii selvitys- ja arvioin-

8 8/59 tityön lähtökohtana, mutta ympäristövaikutusten arvioinnin aikana tullaan tarvittaessa muodostamaan ja arvioimaan hankevaihtoehtoa 1 pienempiä hankekokonaisuuksia. Yhteysviranomainen katsoo, että tärkeää on arvioida YVA-menettelyssä suurimman mahdollisen hankkeen vaikutukset, kun kaavoitusmenettelyssä ei enää ole mahdollista suurentaa hankkeen kokoa. Ympäristövaikutusten tulee olla arvioituna siten, että sen vaihtoehdon (ml. sähkönsiirto), joka sisällytetään tuulivoimayleiskaavaan ja jolle haetaan lupaa, ympäristövaikutukset on arvioitu YVA-menettelyssä riittävällä tavalla. Liittäminen sähköverkkoon Arviointiohjelmassa on kuvattu sähköverkkoon liittyminen ja uuden muuntoaseman sijoittumisvaihtoehdot. Fingrid Oyj toteaa arviointiohjelmasta antamassaan lausunnossa, ettei sillä ole huomautettavaa arviointiohjelmassa esitetystä liityntäratkaisusta. Sähkönsiirto tulee tuulivoimarakentamista koskevien erityisten sisältövaatimusten mukaan olla järjestettävissä (MRL 77 b ). Tästä syystä on tärkeää, että arviointiselostus antaa luotettavia vastauksia toteuttamiskelpoisten voimajohtoreittien valintaan niin, että yleiskaava voidaan laatia. Yhteysviranomainen toteaa, että sähkönsiirron vaikutukset tulee arvioida riittävällä tavalla. Kun sähkönsiirron vaikutukset arvioidaan oleellisena osana tuulivoimahankkeen YVAmenettelyä, se jouhevoittaa kaavoitus- ja lupakäytäntöjä. Hankkeen liittyminen muihin hankkeisiin Arviointiohjelmassa on esitetty muut hankealueen läheisyydessä vireillä olevat tuulivoimahankkeet ja hankerajaukset on esitetty myös kartalla. Arviointiohjelman valmistumisen jälkeen on vireille tuullut lisäksi Kopsan tuulivoimala-alueen kolmas laajennushanke. Yhteysviranomainen toteaa, että tuulivoimahankkeita on lähialueella paljon ja yhteisvaikutusten arviointi on tärkeää. Karhukankaan tuulivoimahankkeen kanssa Isoneva II ja Kangastuuli muodostavat yhtenäisen isomman tuulipuistojen alueen, joilla on yhteisvaikutuksia. Lähialueiden tuulivoimahankkeet etenevät ja muuttuvat koko ajan ja uusiakin hankkeita tulee. Arviointiselostuksessa on tarpeen tuoda esiin kartalla päivitetty tieto Karhukankaan hankerajauksesta suhteessa muihin lähellä sijoittuviin tuulivoimahankkeiden hankerajauksiin. Pohjois-Pohjanmaan rannikkoalueelle keskittyessä kymmeniä tuulivoimala-alu-

9 9/59 eita, on yhteisvaikutusten arvioinnille asetettava merkittävä painoarvo ja erityisasemassa ovat vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen sekä linnustoon. Hankkeen edellyttämät luvat ja päätökset Arviointiohjelmassa on esitetty hankkeen edellyttämät luvat ja suunnitelmat sekä niihin rinnastettavat päätökset: kaavoitus, rakennuslupa, sähkömarkkinalain mukainen rakentamislupa, voimajohtoa koskevat tutkimus- ja lunastusluvat ja lunastusmenettely, ympäristölupa ja lentoestelupa. Lisäksi mainitaan liittymissopimus sähköverkkoon, sopimukset maanomistajien kanssa ja Natura-arviointi. Yhteysviranomainen lisää muiksi tuulivoimahankkeissa mahdollisesti tarvittaviksi luviksi liittymälupa maantiehen, lupa kaapeleiden ja johtojen sijoittamiseen yleiselle tiealueelle sekä muinaismuistolain ja luonnonsuojelulain mukaiset poikkeamisluvat. Puolustusvoimilta on myös pyydettävä lausunto tuulivoima-alueen lopullisesta hyväksyttävyydestä. Tuulivoimahankkeen YVA-menettelyn yhteydessä on parasta arvioida myös voimajohtojen ympäristövaikutukset. Ennen voimajohtojen luvitusta on joka tapauksessa oltava valmiina sähkömarkkinalain mukaisen luvan edellyttämät ympäristöselvitykset. Samanaikaisesti YVA-menettelyn kanssa on suunnitellulle tuulipuistoalueelle käynnistetty osayleiskaavan laadinta. Yhteysviranomainen muistuttaa, että ELY-keskus voi antaa lausuntonsa kaavaluonnoksesta vasta sen jälkeen, kun yhteysviranomainen on antanut lausunnon YVA-selostuksesta. Vaikutusalueen rajaus Arviointiohjelmassa todetaan tarkastelualueen laajuuden riippuvan tarkasteltavasta ympäristövaikutuksesta. Esimerkiksi melun vaikutuksia aiotaan tarkastella noin kilometrin säteellä ja maisemavaikutuksia noin kilometrin säteellä tuulivoimaloiden sijoituspaikoista. Vaikutusalueen rajaus etäisyysvyöhykkeineen on esitetty kartalla. Yhteysviranomainen toteaa, että eri vaikutustyyppien erilaisesta ilmenemisestä huolimatta on havainnoitava riittävällä tavalla koko aluetta, jolle vaikutuksia aiheutuu. Esimerkiksi maisemavaikutukset on syytä esittää koko siltä alueelta, jossa tuulivoimalat tulisivat näkymään. Vaikutusalueen laajuuden lisäksi on keskeistä arvioida vaikutusten merkittävyyttä, minkä ilmaisemiseen voidaan käyttää erilaisia värejä. Hankkeen toteuttamiskelpoisuudelle vaikutusten merkittävyys on keskeinen arvioitava tekijä.

10 10/59 Vaikutusten arviointi Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Arviointiohjelmassa on esitetty hankkeen liittyminen valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin sekä esitetty kaavoitustilanne. Pohjois-Pohjanmaan voimassa olevassa maakuntakaavassa suunnittelualueelle ei ole osoitettu merkintöjä. Suunnittelualueen ulkopuolelle, sen pohjoispuolelle on osoitettu luonnon monikäyttöalue. Pohjois-Pohjanmaan liitto huomauttaa lausunnossaan, että voimassa olevan maakuntakaavan merkinnöistä hankkeen arvioinnissa ja jatkosuunnittelussa on tärkeää ottaa huomioon Raahen-Pattijoen lentopaikka ja turvattava sen toiminta- ja kehittämisedellytykset. Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa hankealue sijoittuu tuulivoimarakentamiseen soveltuvaksi osoitetulle alueelle tv Vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa Lainvoimaiseksi kaava tulee ympäristöministeriön vahvistamispäätöksen jälkeen. Ympäristövaikutusten arvioinnissa tullaan arviointiohjelman mukaan selvittämään vaikuttaako tuulivoimapuistohanke suunnittelualueen ja sen lähialueen nykyiseen ja tulevaan maankäyttöön. Maankäyttöön kohdistuvissa vaikutuksissa aiotaan huomioida erityisesti suunnittelualueella ja sen läheisyydessä sijaitseville asuin- ja lomakiinteistöille kohdistuvat vaikutukset. Arviointiohjelman mukaan lähtöaineistoina maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa on tarkoitus käyttää kaavasuunnitelmia, kunnilta saatavia tietoja, kartta- ja paikkatietoaineistoja ja ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä tehtäviä selvityksiä (mm. melu- ja varjostusmallinnukset). Maanmittauslaitoksen maastotietokannan ja Siikajoen kunnan rakennusvalvonnan mukaan suunnittelualueella ei sijaitse yhtään asuin- tai lomarakennusta. Etäisyyttä lähimpiin asuin- ja lomarakennuksiin kertyy yli 2 km lähimmistä suunnitelluista tuulivoimalan paikoista. Lähimmät taajamat ovat Revonlahti lähimmillään noin 5 kilometrin päässä idässä ja Pattijoki noin 10 kilometrin päässä lännessä. Hankealueen eteläpuolella Raahessa on voimassa Keskeisten taajama-alueiden, Jokelankylän ja Ylipään osayleiskaavat. Kaava-alueiden etäisyys hankealueesta on 7-8 kilometriä. Yhteysviranomainen katsoo, että maisemavaikutusten arvioinnissa on nämä kaava-alueet huomioitava. Maakuntakaavoitus- ja Siikajoen kunnan kaavoitustilanne on esitetty riittävällä tarkkuudella.

11 11/59 Ihmisten elinolot, viihtyvyys ja virkistyskäyttö Arviointiohjelman mukaan suunnittelualuetta käytetään metsästykseen. Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse virallisia retkeilyreittejä tai muita retkeilypalveluita. Noin 4 kilometrin päässä sijaitsee SFC Multaranta caravan - alue ja noin 5 kilometrin päässä Hummastinvaaran ravirata. Raviradan länsipuolella vajaan kilometrin päässä toimii myös moottorirata. Revonlahdelta suunnittelualueelta runsaan 5 kilometrin päässä on hiihtolatu ja luistelukenttä. Arvioinnissa tullaan selvittämään suunnittelualueen ja sen lähiympäristön käyttöä ja merkitystä paikallisille asukkaille ja toimijoille sekä heidän kokemuksiaan tämänhetkisestä asumisviihtyvyydestä ja yhteisöllisyydestä. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa pyritään saamaan paikallisilta asukkailta ja muilta toimijoilta näkemyksiä siitä, mitä ovat hankkeen merkittävimmät elinoloihin ja elinkeinotoimintaan kohdistuvat vaikutukset. Osana tuulivoimahankkeen osallistumismenettelyä ja sosiaalisten vaikutusten arviointia aiotaan toteuttaa asukaskysely Karhukankaan suunnittelualueen ympäristössä asuville keväällä Arviointiohjelman mukaan asukaskysely toteutetaan vain Karhukankaan tuulivoimahanketta koskien tai vaihtoehtoisesti yhteistyössä muiden alueelle suunnitteille olevien tuulivoimahankkeiden kanssa. Yhteysviranomainen pitää tärkeänä selvittää eri tahojen suhtautumista hankkeeseen. Vaikutuksia ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen sekä terveyteen on tarpeen arvioida sekä vakinaisten että vapaa-ajan asukkaiden näkökulmasta. Yhteysviranomainen pitää vaikutusten arvioinnissa asukaskyselyä tärkeänä keinona kartoittaa ja arvioida ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia. Otannan on oltava riittävä ja se on syytä kohdentaa tehokkaasti hankkeen vaikutusalueelle erityisesti lähimpiin asukkaisiin ja loma-asukkaisiin. Parasta olisi lähettää kysely hankkeen lähietäisyydellä kaikille asukkaille. Asukaskyselyn lisäksi tiettyjen tahojen teemahaastattelulla (esim. metsästäjät, muut toimijat ja virkistyskäyttäjät) on saatu hyviä tuloksia eri etutahtojen suhtautumisesta tuulivoimaloihin ja hankkeen arvioitavista vaikutuksista. Siikajoen kunta toteaa lausunnossaan, että arviointiselostuksessa on huomioitava hankkeen vaikutukset Revonlahden ampumarataan. Yhteysviranomainen katsoo lisäksi, että Raahen seudun hevosenystävät ry on syytä osallistaa YVAprosessissa. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston lausunnon mukaan arviointiohjelmassa on tunnistettu merkittävimmät ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvat vaikutukset. Yhteysviranomainen toteaa, että keskeistä on arvioida

12 12/59 hankkeen suurin mahdollinen vaikutus eri vaikutustyypeissä (esim. melu, välke) myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen. Arviointiselostuksessa on tarpeen analysoida muun maankäytön mahdollisuudet ja rajoitukset. Ihmisiin kohdistuviin vaikutuksiin liittyy asuinviihtyvyys, liikkuminen jokamiehen oikeudella hankealueella, esim. ulkoilu-, marjastus- ja sienestystarkoituksessa sekä metsästys. Vaikutukset näihin on tarpeen analysoida arviointiselostuksessa. Ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia on tarpeen arvioida maiseman muutoksista, tuulivoimaloiden melun, välkkeen ja lentoestevalojen kokemisesta sekä tuulivoimaloiden lapoihin kertyvän jään mahdollisista turvallisuusriskeistä. Arviointiselostuksessa tulisi käydä ilmi mahdolliset liikkumisen rajoitukset hankealueella. Melu Arviointiselostuksessa aiotaan kuvata sanallisesti rakentamisen aikaisia meluvaikutuksia ja tuulivoimaloiden toiminnan aiheuttamia meluvaikutuksia tullaan arvioimaan melumallinnuksen avulla. Meluvyöhykkeiden mallinnuksessa aiotaan käyttää laskentamallia ISO Pientaajuisen melun tarkastelu tehdään soveltaen DSO 1284 mukaista menetelmää YM:n ohjeen mukaisesti lähimpien rakennusten kohdalle sijoitettuihin yksittäisiin tarkastelupisteisiin. Meluvyöhykkeiden laskennassa käytetään SoundPlan 7.1 melumallinnusohjelmaa. Tulokset esitetään ohjearvoihin verrannollisina keskiäänitasoina (LAeq - meluvyöhykkeet) karttapohjalla. Mallinnuksen tuloksia verrataan melutason yleisiin ohjearvoihin sekä käytössä olevan muun ohjeistuksen (esim. ympäristöministeriön suunnitteluopas 2012) Yhteysviranomainen toteaa, että ympäristöministeriö on antanut kolme ohjetta (ympäristöhallinnon ohjeita 2/2014, 3/2014 ja 4/2014) tuulivoimaloiden melun mitoittamiseen ja todentamiseen. Ohjeilla tuetaan ympäristöministeriön oppaassa 4/2012 annettujen tuulivoimarakentamisen suunnitteluohjearvojen soveltamista. Hankkeen melumallinnus ja mallinnustietojen raportointi tulee tehdä annetun uuden ohjeistuksen mukaisesti. Mallinnustarkastelun tulee perustua tuulivoimaloiden melupäästön ylärajatarkasteluun. Erikseen tulee tehdä pienitaajuisen melun laskenta ja verrata tuloksia sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysohjeen mukaisiin pienitaajuisen sisämelun ohjearvoihin tai hankkeen etenemisestä riippuen keväällä 2015 annettavan asumisterveysasetuksen mukaisiin pienitaajuisen sisämelun toimenpiderajoihin. Lisäksi tulee mallintamalla arvioida Kangastuulen, Isonevan, Isoneva II, Karhukankaan, Navettakankaan ja Hummastinvaaran tuulivoimapuistojen melun yhteisvaikutukset.

13 13/59 Tuloksia analysoitaessa on syytä analysoida myös melun häiritsevyyden kokeminen. Raahen Kopsan tuulivoimaloiden melu on joissakin tapauksissa koettu häiritseväksi, vaikka suunnitteluohjearvot eivät ylittyisikään. Tässä suhteessa keskeistä on matalataajuisen melun ilmenemisen ja vaikutusten analysointi. Varjon vilkkuminen ja lentoestevalot Liikenne Arviointiohjelman mukaan tuulivoimaloiden varjostus- ja välkevaikutus mallinnetaan WindPRO 2.7 -ohjelmalla. Arviointiselostuksessa on tarkoitus esittää myös varjostusvaikutusalueella sijaitsevien asuin- ja lomarakennusten lukumäärä. Arviointiohjelmassa tuodaan esiin, että tuulivoimaloista aiheutuvalle varjostukselle ei ole määritelty Suomessa raja- tai ohjearvoja. Mallinnuksen tuloksia aiotaan verrata Euroopan muiden maiden suosituksiin ja käytössä olevaan muuhun ohjeistukseen. Yhteysviranomainen toteaa arviointiohjelmassa esitetyn menettelyn perustelluksi. Arviointiohjelmassa ei mainita lentoestevalojen vaikutusten arviointia. Yhteysviranomainen katsoo, että lentoestevalojen aiheuttamaa maisemakuvan muutosta on hyvä arvioida osana maisemavaikutusten arviointia ja etenkin viihtyvyyteen vaikuttavana tekijänä. Lentoestevalojen vaikutusten arvioinnissa on syytä ottaa huomioon Trafin uusin ohjeistus. Arviointiohjelman mukaan hankkeen vaikutuksia liikenteeseen tullaan arvioimaan tarkastelemalla kuljetusreittejä ja määriä ja suhteuttamalla raskaan liikenteen määrä reittien nykyisiin liikennemääriin. Lisäksi tullaan tarkastelemaan kuljetusreittien varrella sijaitsevia mahdollisesti häiriintyviä kohteita sekä tiestön parantamistarpeita. Yhteysviranomainen näkemyksen mukaan arviointia tulee täsmentää siten, että liikennemäärien muutosta arvioitaessa huomioidaan myös tyhjänä ajo sekä esitetään kuljetusten säännöllisyys. Mikäli kuljetuksissa on havaittavissa selkeitä huippuja, tulee huippuaikojen liikennemäärät esittää erikseen. Selostuksessa tulee tarkastella hankkeen vaikutuksia liikenneturvallisuuteen sekä liikenteen sujuvuuteen. Myös hankkeen edellyttämän liikenteen aiheuttamia päästöjä tulee tarkastella. Arviointiselostuksessa tulee esittää kartalla voimaloiden osien kuljetusreitit samoin kuin hankkeen edellyttämät mahdollisten uusien sekä perusparannettavien maantien yksityistieliittymien sijainnit. Arviointiohjelmassa on lueteltu hankkeen edellyttämiä lupia ja päätöksiä. Yhteysviranomainen muistuttaa, että tiettyihin tiealuetta koskeviin toimenpiteisiin

14 14/59 tai rakenteisiin vaaditaan lupa. Uusien yksityistieliittymien rakentaminen tai nykyisten liittymien parantaminen edellyttävät ELY-keskuksen myöntämää liittymälupaa. Hankkeen toteuttamisvaiheessa voidaan lisäksi tarvita erikoiskuljetuslupia sekä lupia tieltä käsin tehtävää työtä varten. Kaapelin, putken tai muun vastaavan rakenteen sijoittaminen tiealueelle taas edellyttää ELY-keskuksen kanssa tehtävää sopimusta. Mikäli toteutettava voimajohto sijoittuu maantien tiealueelle tai sen läheisyyteen, tulee sijoittamisessa noudattaa "Sähkö- ja telejohdot ja maantiet" -ohjetta (Liikenneviraston ohjeita 15/2014). Voimaloita sijoitettaessa on otettava huomioon Liikenneviraston tuulivoimalaohje (Liikenneviraston ohjeita 8/2012) sekä ilmoitettava arviointiselostuksessa voimaloiden etäisyydet maanteistä. Voimaloita sijoitettaessa tulee lisäksi huolehtia, ettei voimalan lavoista mahdollisesti irtoava tai sinkoava jää tai muu irtoava osa saa aiheuttaa vaaraa liikenneväylien liikenteelle. Yksittäisen tuulivoimalahankkeen tai tuulipuistohankkeen suunnittelijan tulee esittää liikenneviranomaiselle selvitys siitä, miten voimalan lapojen jäätyminen estetään ja miten mahdollisesti lapoihin kerääntynyt jää tunnistetaan. Arviointiselostuksessa tulee esittää edellä mainittu selvitys. Kuten arviointiohjelmassa on todettukin, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueella on parhaillaan hallinnollisessa käsittelyssä tie- ja rakennussuunnitelma valtatien 8 ohituskaistoista Hummastinvaaran kohdalla. Suunnitelman mukaan valtatie levennetään 4-kaistatieksi noin kolmen kilometrin matkalla. Hankevastaavan tulee huomioida ELY-keskuksen suunnitelmat. Tutka- ja viestiyhteydet Vaikutukset lentoliikenteeseen, puolustusvoimien toimintaan ja viestintäyhteyksiin tullaan arvioimaan ensisijaisesti arviointimenettelyn aikana saatavien lausuntojen perusteella. Lentoliikenteeseen kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa aiotaan huomioida Raahen-Pattijoen lentopaikan läheisyys ja sen mahdolliset laajentumissuunnitelmat. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi toteaa lausunnossaan, että voimaloiden sijoittelussa tulee huomioida lentopaikan esterajoituspinnat sekä ettei voimaloiden pyörrevaikutus ulotu näille esterajoitusalueille. Arviointiohjelmassa tuodaan esiin, että laki tuulivoiman kompensaatioalueista (490/2013) on tullut voimaan heinäkuussa 2013 ja osa Siikajoen kunnasta kuuluu Perämeren tuulivoima-alueeseen. Tuulivoimalan sijoittuessa kompensaatioalueelle, tulee rakennettavasta tuulivoimalasta maksaa kompensaatiomaksua Energiamarkkinavirastolle.

15 15/59 Puolustusvoimat toteaa lausunnossaan, että tutkakompensaatioalueen rajalle sijoittuvat hankkeet tarvitsevat edelleen Puolustusvoimien lausunnon. Lausunnossa tuodaan esiin, että arviointiselostuksessa tulisi olla kartta, josta ilmenee tuulivoimaloiden sijoittuminen kompensaatioalueelle tai sen ulkopuolelle. Yhteysviranomainen pitää tätä perusteltuna. On otettava huomioon, että niistä tuulivoimaloista, jotka sijoittuvat kompensaatioalueen ulkopuolelle tulee edelleen pyytä Pääesikunnan lausunto. Mikäli tuulivoimaloiden koko, tai sijoittelu poikkeaa niistä tiedoista, joilla Pääesikunta on antanut lausunnon, tulee hankkeelle saada uusi lausunto. Suosituksen mukaan tuulivoimaloita ei tulisi sijoittaa alle viiden kilometrin etäisyydelle säätutkista. Lisäksi alle 20 km etäisyydellä säätutkista tulisi arvioida tuulivoimaloiden vaikutukset. Arviointiohjelman mukaan lähin Ilmatieteen laitoksen käytössä oleva säätutka on Utajärvellä, noin 70 km etäisyydellä itään Karhukankaan suunnitellusta tuulipuistosta. Ilmatieteen laitos toteaa lausunnossaan, ettei sillä ole huomautettavaa. Arviointiohjelmassa ei ole huomioitu lainkaan hankkeen mahdollisia vaikutuksia radio- ja tv-antenneihin tai tietoliikenneyhteyksiin. Siikajoen kunta nostaa lausunnossaan esiin vaikutukset viestintä- ja tiedonsiirtosignaaleihin yhdessä lähialueen muiden tuulivoimapuistojen kanssa (erityisesti Kangastuuli ja Navettakangas). Digita Oy toteaa arviointiohjelmasta antamassaan lausunnossa, että tuulipuistot aiheuttavat useimmiten merkittävää haittaa antennitv-vastaanottoon erityisesti puiston takana olevissa asuin- ja lomarakennuksissa. Lisäksi tuulivoimalat voivat sijaita Digitan käyttämien radiolinkkijänteiden edessä, jolloin tiedonsiirto lähetysasemille katkeaa. Lausunnon mukaan on tutkittava mahdolliset antennitv:n näkyvyyskatvealueet sekä Digitan tiedonsiirron linkkijänteiden sijainti. Digitan mukaan ennen tuulivoimayleiskaavan hyväksymistä on tehtävä seuraavaa: - alueilta tehdään tv-, näkyvyysalue- ja linkkijännetutkimukset ja ne liitetään taustaselvitysmateriaaleihin - mikäli selvitykset osoittavat antenni-tv:n vastaanotossa häiriöalueita, niin hankevastaavan on esitettävä suunnitelma valtakunnallisen radio- ja tv-verkon häiriöiden poistamiseksi - tuulivoimayleiskaavassa täsmennetään, että hanketoimija häiriön aiheuttajana on velvollinen huolehtimaan häiriöiden korjaamisesta aiheutuvista kustannuksista.

16 16/59 Digita tuo lausunnossaan esiin, että eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta on mietinnössään (LiVM 10/2014 vp - HE 221/2013 vp) todennut, että tuulivoimahäiriössä häiriönaiheuttaja huolehtii tilanteen korjaamiseksi tarvittavista toimenpiteistä ja myös vastaa kustannuksista. Yhteysviranomainen katsoo, että on perusteltua toimia Digitan lausunnon mukaisesti. Elinkeinot Arviointiohjelman mukaan suunnittelualueella harjoitetaan metsätaloutta. Arviointiohjelmassa todetaan, että ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa pyritään saamaan paikallisilta asukkailta ja muilta toimijoilta näkemyksiä siitä, mitkä ovat hankkeen merkittävimmät elinoloihin ja elinkeinotoimintaan kohdistuvat vaikutukset. Hankkeen työllisyys- ja kuntataloudellisia vaikutuksia aiotaan arvioida tuulivoimahankkeille tyypillisten tunnuslukujen perusteella. Yhteysviranomaisella ei ole huomautettavaa liittyen elinkeinoihin kohdistuvien vaikutusten arviointiin. Maisema ja kulttuuriympäristö Suunnittelualueella ei arviointiohjelman mukaan sijaitse valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita tai kulttuuriympäristöjä. Lähin valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö (Nikolan umpipiha, RKY 2009) sijaitsee Siikajokilaaksossa noin 7 kilometrin etäisyydellä pohjoisessa. Lähimmät valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Hailuoto ja Limingan lakeus sijaitsevat noin 19 kilometrin etäisyydellä ja lähimmät maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet sijoittuvat noin 5 kilometrin säteellä. Lisäksi mainitaan noin 2,5 kilometrin etäisyydellä sijaitsevat arvokkaat tuuli- ja rantakerrostumat. Arvokkaat maisema- ja kulttuuriympäristöalueet sekä -kohteet suunnittelualueen ympäristössä on esitetty kartalla. Arviointiohjelman mukaan hankkeen maisemavaikutuksia arvioidaan hankealueesta noin 15 km etäisyydelle ulottuvalla alueella. Maisemavaikutusten arviointimenetelmänä käytetään maisema-analyysiä ja lähtötietoina käytetään mm. maakuntakaavoitusta varten laadittuja selvityksiä ja inventointeja sekä valtakunnallisia ja maakunnallisia maisema-alueita ja kulttuuriympäristöjä koskevia inventointeja. Maisema-analyysin tueksi aiotaan laatia näkyvyysanalyysi. Kuvasovitteilla (3 eri suuntaa) havainnollistetaan keskeisimpiä maisemavaikutuksia ja niiden voimakkuutta. Tarkastelussa aiotaan kiinnittää huomiota erityisesti lähimpien arvokkaiden kulttuuriympäristöjen maisemakuvan muutokseen.

17 17/59 Pohjois-Pohjanmaan liitto toteaa lausunnossaan, että maakuntakaavan vaikutusten arvioinnin mukaan kohteen tv toteuttamisella on maisemallisia vaikutuksia Siikajokivarren kulttuurimaisemaan ja asutukseen. Maisemavaikutusten arvioinnissa Revonlahden ja Ylipään välisellä alueella on todettu maisemallinen yhteisvaikutusriski, koska useamman alueen (tv-1 317, tv ja tv ) toteutuessa asutukselle näkyisi paikoin kolme eri tuulivoima-aluetta alle 5 km etäisyydeltä. Pohjois-Pohjanmaan museo huomauttaa lausunnossaan, että maakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen osalta lähdemateriaalina tulee käyttää Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliiton vuonna 1993 julkaisemaa inventointiraporttia Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet, osa 2. Yhteysviranomainen toteaa, että valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt on esitetty kartalla uusimman inventointitilanteen mukaisesti. Vaikutuksia arvokkaisiin maisema-alueisiin on tarkoitus arvioida riittävän etäälle. Arvioinnissa huomiota on syytä kiinnittää erityisesti maisemakuvan muutoksiin ja monien vireillä olevien tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutuksiin. Arvioitaessa yhteisvaikutuksia muiden tuulivoimahankkeiden kanssa tulee erityisesti kiinnittää huomiota siihen, onko jollekin alueelle näkyvissä voimaloita useasta suunnasta ja kuinka merkittävä vaikutuksen luonne on. Yhteisvaikutukset saattavat maisema-, melu- ja välkevaikutusten johdosta aiheuttaa elinympäristön muutoksia lähialueen kylissä. Vaikutuksen merkittävyyttä ja haitallisten vaikutusten lieventämismahdollisuutta tulee arvioida selostuksessa. Arvioitaessa vaikutuksia maisemaan ja tehtäessä mallinnuskarttoja on syytä kiinnittää huomiota karttojen mittakaavaan ja mahdollisimman selvään esitystapaan. Kiinteät muinaisjäännökset Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaiset muinaisjäännökset suunnittelualueen ympäristössä on esitetty kartalla. Lähin muinaisjäännösrekisterin muinaisjäännös Hepokaaran esihistoriallinen muinaisjäännösryhmä sijoittuu suunnittelualueen lounaisosan länsipuolelle reilun 500 metrin päähän suunnittelualueen rajasta. Muut lähimmät rekisterin muinaisjäännökset sijaitsevat noin 2,5 kilometrin etäisyydellä koillisessa ja 3 kilometrin etäisyydellä lännessä. Arviointiohjelmassa mainitaan lisäksi, että Revonlahden tuulivoimahankkeen yhteydessä laadituissa muinaisjäännösinventoinneissa (Mikroliitti Oy) Karhukankaan suunnittelualueella havaittiin viisi kiinteää muinaisjäännöstä. Hankealueella aiotaan toteuttaa muinaisjäännösten inventoinnin täydennys.

18 18/59 Arvioinnissa hankealueen ympäristön nykytilaa käsittelevässä kohdassa muinaisjäännökset on mainittu luvun 7.7. alaluvussa Arvokkaat maisema- ja kulttuuriympäristökohteet. Pohjois-Pohjanmaan museon näkemyksen mukaan muinaisjäännökset olisi hyvä esittää omana alalukunaan käsittelyn selkiyttämiseksi. Lisäksi Pohjois-Pohjanmaan museo toteaa, että rekisteriin viitattaessa olisi suotavaa mainita päivämäärä milloin tarkastus on tehty, sillä rekisteriä täydennetään jatkuvasti. Pohjois-Pohjanmaan museo huomauttaa lisäksi, että täydentävän inventoinnin tulee kattaa muuttuva maankäyttö mahdollisimman kattavasti, vähintään alueen voimalapaikat kaikki sähkönsiirtolinjat, tiestö sekä mahdollisuuksien mukaan myös rakentamisessa tarvittavan maa-aineksen otto-alueet, mikäli ne ovat tiedossa. Koska suunnitelmat todennäköisesti tulevat elämään hankkeen edistyessä, on ehkä syytä harkita mahdollisimman kattavaa inventointia, jotta vältettäisiin mahdolliset täydennysinventoinnit. Inventoinneissa tulee noudattaa Suomen arkeologian laatuohjeita. Yhteysviranomainen katsoo, että hankkeen jatkosuunnittelussa tulee huomioida Pohjois-Pohjanmaan museon lausunnossaan esittämät asiat. Luonnon monimuotoisuus Kasvillisuus ja luontotyypit Arviointiohjelman mukaan suunnittelualueen kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys aloitetaan pyytämällä tiedot suunnittelu- ja voimajohtoalueen metsälain 10 :n mukaisista arvokkaista elinympäristöistä ja muista tärkeistä elinympäristöistä alueelliselta Metsäkeskukselta tai selvityttämällä nämä kohteet suunnittelualueen metsätaloussuunnitelmista. Mahdolliset luonnonsuojelulain 29 :n mukaiset luontotyyppirajaukset aiotaan pyytää alueelliselta ELY-keskukselta ja aikaisemmat havainnot uhanalaisista lajeista Suomen ympäristökeskukselta. Suojelualueisiin ja -ohjelmiin sekä -strategioihin kuuluvat alueet selvitetään ympäristöhallinnon tietokannoista. Suunnittelualueelle ja uuden voimajohdon alueelle tullaan laatimaan kesällä 2015 kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys maastokäynnein. Erityistä huomiota maastokäynneillä kiinnitetään uhanalaisiin luontotyyppeihin ja lajeihin, luontodirektiivin liitteen lajeihin, metsälain 10 :n mukaisiin arvokkaisiin elinympäristöihin, vesilain 11 :n mukaisiin kohteisiin sekä luonnonsuojelulain 29 :n mukaisiin luontotyyppeihin. Lisäksi maastokäyntejä kohdennetaan kartta- ja ilmakuva-aineiston perusteella tunnistettaville suunnittelualueella sijaitseville arvokkaille luontotyypeille ja -kohteille.

19 19/59 Arviointiselostukseen arvokkaat luontokohteet aiotaan kuvata ja rajata kartoille. Vaikutusten arvioinnissa tunnistetaan tärkeisiin kasvilajeihin ja luontotyyppeihin mahdollisesti kohdistuvat muutokset ja laaditaan asiantuntija-arvio vaikutusten voimakkuudesta ja merkittävyydestä. Huomiota kiinnitetään erityisesti elinympäristöjen säilymiseen ja ympäristön häiriötekijöihin sekä tarkastellaan vaikutusten kestoa ja palautuvuutta. Yhteysviranomainen katsoo, että arviointiohjelmassa esitetyt suunnitelmat kasvillisuusvaikutusten arvioinnista ja alueen monimuotoisuuden kannalta tärkeiden kohteiden selvittämisestä ovat pääosin riittävät. Inventointien tulokset ja tiedot tulee esittää numeroituna havainnollisilla kartoilla, riittävän tarkassa mittakaavassa. Vaikutusten arviointia varten on syytä käyttää mahdollisimman tuoreita ja ajantasaisia tietoja lajitietojärjestelmistä. Mahdolliset inventointien yhteydessä esille tulevat huomionarvoisten tai uhanalaisten lajien esiintymät sekä arvokkaat luontokohteet tulee esittää arviointiselostuksessa ja kartoilla riittävällä tarkkuudella, kuitenkin salassapitosäännökset huomioon ottaen tarvittaessa vain viranomaiskäyttöön. Linnusto Arviointiohjelmassa tuodaan esiin, että suunnittelualue sijaitsee mm. laulujoutsenen, taigametsähanhen, piekanan, maakotkan ja kurjen valtakunnallisesti merkittävillä muuttoväylillä. Arktisten vesilintujen, kuikkalintujen ja merimetson valtakunnallisesti merkittävän reitin todetaan kulkevan muutamien kilometrien päässä rannikolla. Lintuatlaksen tietojen ja Karhukankaan suunnittelualuetta ympäröivien tuulivoimapuistohankkeiden linnustoselvitysten perusteella (Seitap Oy 2013, Ympäristötutkimus Yrjölä 2012) suunnittelualueen läheisyydessä pesii useita huomionarvoisia lintulajeja. Seudulla on myös vahva kanalintukanta ja lähialueella pesii useita petolintulajeja, mm. mehiläis-, kana-, varpus-, ampu-, tuuli-, nuoli- ja sinisuohaukka. Rengastustoimiston ja Metsähallituksen tietojen mukaan suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei ole tiedossa maa- tai merikotkan tai kalasääsken pesäpaikkoja. Pesimälinnusto Suunnittelualueella aiotaan toteuttaa keväällä 2015 metsäkanalintujen (metso, teeri ja riekko) soidinpaikka- ja reviirikartoitus. Ennen maastotöitä tiedustellaan alueen metsäkanalinnustosta ja mahdollisista tiedossa olevista soidinalueista paikalliselta riistanhoitoyhdistykseltä, metsästysseuroilta ja metsäkeskukselta.

20 20/59 Lähtöaineistona toimivat myös lähiseudun muiden tuulivoimahankkeiden yhteydessä laaditut soidinpaikka- ja pesimälinnustoselvitykset. Suunnittelualueen pesimälinnustosta tullaan laatimaan kevään ja kesän 2015 aikana kahden laskentakerran pesimälinnustoselvitys, jossa selvitetään alueen linnuston yleispiirteet sekä kartoitetaan erityisesti alueella esiintyvää lintudirektiivin liitteen lajistoa, Suomen erityisvastuulajistoa, sekä valtakunnallisesti ja alueellisesti uhanalaiseksi määritettyä lajistoa ja petolintulajistoa. Suunnittelualueen ja voimajohtoalueen linnuston yleispiirteitä aiotaan selvittää yhden laskentakerran linja- ja pistelaskentamenetelmillä Koskimiehen & Väisäsen (1988) ohjeistusta noudattaen. Peruskartta- ja ilmakuvatarkasteluiden perusteella suunnittelualueella sijaitsevia linnuston kannalta potentiaalisia alueita (vanhat metsät, suoalueet, kosteikot) tullaan kartoittamaan kahteen kertaan alkukesän aikana. Yhteysviranomainen toteaa, että suunnitelman mukaisesti toteutettuna metsäkanalintujen soidinpaikka- ja reviirikartoitus antanee riittävän luotettavan kuvan alueen kanalintukannoista selvityksen tekovuonna. Kuten Metsähallitus tuo lausunnossaan esiin, kanalintujen suurten vuotuisten kannanvaihtelujen vuoksi yhden kevään inventoinnin perusteella tehtävissä johtopäätöksissä tulee olla varovainen. Metsähallitus kiinnittää lausunnossaan huomiota arviointiohjelmassa esitettyihin pesimälinnuston laskentamenetelmiin ja vertailukelpoisten tulosten saamiseen aiemmin tehtyjen selvitysten kanssa (vrt. Isonevan kesäatlaslaskenta/ympäristötutkimus Yrjölä 2012). Yhteysviranomainen toteaa, että eri laskentojen tulosten olisi hyvä olla vertailukelpoisia ja uusien laskentojen tulisi täydentää kuvaa alueen linnustosta ja eri hankkeiden yhteisvaikutuksista siihen. Linnustollisesti arvokkaiden kohteiden sekä uhanalaisten ja muiden suojelullisesti arvokkaiden ja harvalukuisten lajien esiintymisen selvittämiseen kartoituslaskenta on yleensä käyttökelpoisin menetelmä. Kartoituksissa tulee pyrkiä selvittämään kanalintujen lisäksi mahdollisimman tarkkaan hankealueen kookkaat ja törmäysriskialttiit petolintulajit sekä mahdolliset ns. vanhan metsän lajit sekä hankkeen vaikutukset niihin. Tulosten tarkastelussa on perusteltua panostaa erityisesti harvalukuisten, uhanalaisten ja muiden suojelunarvoisten lajien esiintymiin ja Karhukankaan sekä muiden hankkeiden yhteisvaikutusten arviointiin esiintymille. Linnustoselvityksiin käytetty aika, menetelmät ja selvitysten kohteet tulee raportoida selkeästi. Tarkemmat tiedot petolintujen pesäpaikoista sekä metson ja teeren soidinpaikoista tulee rajata ainoastaan viranomaiskäyttöön, mutta muuten tulokset olisi hyvä esittää kartoilla ja kuvilla.

21 21/59 Muuttolinnusto Arviointiohjelman mukaan suunnitellun tuulivoimapuiston linnustovaikutusten kannalta keskeiset lajit ovat erityisesti suurikokoiset vesilintulajit, joutsenet ja hanhet, jotka on eri tutkimuksissa arvioitu yhdeksi tuulivoimaloiden linnustovaikutusten kannalta alttiimmista lajiryhmistä. Lähtötietoja alueen kautta muuttavasta linnustosta aiotaan selvittää Pohjanmaan maakunnan ja erityisesti Siikajoen ja Raahen alueella aikaisemmin laadituista julkisista muutonseuranta- ja pesimälinnustoselvityksistä. Arviointiohjelman mukaan hankealueella on tarkkailtu syysmuuttoa neljän päivän ajan loka-marraskuussa 2014 yhden havainnoitsijan toimesta. Lintujen kevätmuuttoa aiotaan seurata keväällä 2015 kymmenen päivän ajan yhden havainnoitsijan toimesta. Havainnointipäivät pyritään ajoittamaan kevätmuuton kannalta vilkkaimpiin päiviin. Erityistä huomiota kiinnitetään suurten lajien ja vesilintulajiston muuttoreitteihin sekä suurten päiväpetolintujen esiintymiseen alueella. Lisäksi havainnoidaan lintujen levähtämiseen ja ruokailuun käyttämiä alueita. Muuttolintuselvityksien tavoitteena on erityisesti selvittää suunnittelualueen kautta kulkevan lintumuuton voimakkuus sekä eri lajien käyttämät muuttoreitit sekä liikkuminen alueella. Näiden tietojen perusteella on tarkoitus arvioida hankkeen vaikutuksia eri lajien muuttoreitteihin sekä eri lajien mahdollisia törmäysriskejä. Törmäysriskejä aiotaan arvioida ensisijaisesti kvalitatiivisella tavalla lajien muuttoreittien sijoittumiseen sekä niiden törmäysalttiuteen perustuen. Yhteysviranomainen toteaa, että koska muutonhavainnoinnilla ei ole mahdollista nähdä kuin osa todellisesta läpimuuttajamäärästä, on törmäysriskien arvioinnissa perusteltua käyttää hankealueen läpi muuttavaa arvioitua kunkin lajin kokonaismuuttajamäärää. Yhteysviranomainen toteaa edelleen, että kun useampi hanke sijoittuu vieri viereen keskeiselle rannikon muuttolinjalle tai sen tuntumaan, on keskeistä arvioida eri hankkeiden yhteisvaikutukset. Tuloksissa on esitettävä keskeisten lajien törmäysriskiarviot ja arvioitava esteja häiriövaikutuksia ja millä keinoilla haittavaikutuksia voidaan lieventää. Tärkeässä asemassa on vaikutusten merkittävyyden arviointi. Luontodirektiivin liitteen IV a tarkoittamat lajit Liito-orava

22 22/59 Arviointiohjelman mukaan ympäröiviltä alueilta ei ole havaittu liito-oravalle sopivia elinympäristöjä, eikä sellaisia todennäköisesti ole suunnittelualueellakaan ilmakuva- ja paikkatietotarkastelujen perusteella. Liito-oravaselvityksen maastokäynnit aiotaan kohdentaa liito-oravan kannalta suunnittelualueen ja voimajohdon potentiaalisiin elinympäristöihin, joita ovat mm. varttuneet kuusimetsät, haavikot, sekä virtavesien varsimetsiköt. Näillä alueilla lajin esiintymistä kartoitetaan etsimällä liito-oravan ulostepapanoita metsikön suurimpien kuusten ja lehtipuiden tyviltä. Liito-oravaselvityksen tulosten perusteella arvioidaan hankkeen rakentamistoimien vaikutuksia liito-oravan mahdollisiin lisääntymis- ja levähdysalueisiin sekä kulkureitteihin. Lepakot Arviointiohjelman mukaan lähiseudulta on tehty yksi havainto pohjanlepakosta, joten lepakoiden esiintyminen suunnittelualueella on mahdollista. Suunnittelualueella ei ole kuitenkaan lähtötietojen perusteella vanhoja metsiä, asuinrakennuksia tai vesistöjä, jotka ovat yleensä edellytyksenä potentiaalisille lepakoiden lisääntymis- tai talvehtimisympäristöille. Suunnittelualueella aiotaan toteuttaa sekä aktiiviseen että passiiviseen havainnointiin perustuva paikallisten ja ruokailevien lepakoiden detektorikartoitus. Selvitys toteutetaan kahteen kertaan kesän aikana (yhteensä neljä yötä). Ensimmäinen kartoitus tehdään kesäkuun ja toinen elokuun 2015 aikana. Maastotyöt suunnitellaan ilmakuva- ja karttatarkastelun sekä luontoselvityksen maastokäyntien perusteella. Aktiivisen detektorikartoituksen lisäksi suunnittelualueen eri osiin jätetään nauhoittamaan kaksi passiivista detektoria kartoitusöiden ajaksi. Lepakoiden käyttämien alueiden luokitteluperusteina käytetään Suomen lepakkotieteellisen yhdistyksen kartoitusohjeessa esitettyä luokitusta. Arviointiselostuksessa aiotaan arvioida hankkeen vaikutuksia niihin lepakoihin, jotka käyttävät hankealuetta säännölliseen ruokailuun tai siirtymiseen. Viitasammakko Viitasammakkoselvityksen kartoitusalueiden todetaan painottuvan tuulivoimahankkeen rakentamisalueille suurimpien ojien varsille ja muille viitasammakoille soveltuville alueille. Kartoitus aiotaan suorittaa keväällä jäiden lähdettyä ja sen tavoitteena on selvittää viitasammakoiden mahdolliset lisääntymis- ja levähdysalueet. Yhteysviranomainen toteaa em. direktiivilajien selvitykset tarpeellisiksi. Selostuksesta tulee käydä ilmi, koskeeko hanke kyseisten direktiivilajien lisääntymisja levähdysalueita, joiden hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä (LSL 49 ). Mikäli alueelta löytyy mainittujen lajien lisääntymis- tai levähdysalueita, tie-