, YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 88/2009/2 Dnro LSY-2008-Y-354

Transkriptio

1 , LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 88/2009/2 Dnro LSY-2008-Y-354 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Forchem Oy:n Rauman mäntyöljytislaamon varastointitoiminnan laajentamista ja ympäristölupapäätöksen Nro 39/2002/4, , muutettu päätöksellä Nro 2/2005/2, , lupamääräysten tarkistamista koskeva ympäristönsuojelulain 55 :n mukainen lupahakemus. LUVAN HAKIJA Forchem Oy PL RAUMA TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Forchem Oy:n Rauman mäntyöljytislaamo sijaitsee Rauman kaupungin omistamalla kiinteistöllä Maanpäänniemessä teollisuusalueella Oy Metsä-Botnia Ab:n Rauman sellutehtaan eteläpuolella osoitteessa Maanpääntie 3, RAUMA. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti ja 3 momentti sekä 55 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdat 4 b) ja 5 a) LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Länsi-Suomen ympäristölupavirasto Ympäristönsuojelulain 35 :n 4 momentti ja 31 :n 4 momentti sekä ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 1 a) Forchem Oy:n mäntyöljytislaamolla ja Maanpäänniemen teollisuusalueen ympäristöluvanvaraisilla toiminnoilla on sellainen ympäristönsuojelulain 35 :n 4 momentissa tarkoitettu tekninen ja toiminnallinen

2 2 yhteys, että niiden ympäristövaikutuksia ja jätehuoltoa on tarpeen tarkastella yhdessä. Sellutehdasta koskevan ympäristölupa-asian ratkaisee ympäristölupavirasto. Täten ympäristönsuojelulain 31 :n 4 momentin perusteella ympäristövirasto ratkaisee myös mäntyöljytislaamon toimintaa koskevan ympäristölupa-asian. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILAN- NE Ympäristönsuojelulain (86/2000) mukainen ympäristölupa Forchem Oy:n Rauman mäntyöljytislaamon toiminnalle (Länsi-Suomen ympäristölupavirasto Nro 39/2002/4, ). Vaasan hallinto-oikeuden päätös nro 03/0019/3, em. ympäristölupapäätöksestä Nro 39/2002/4, tehdystä valituksesta. Ympäristönsuojelulain 58 :n mukainen päätös em. ympäristölupapäätöksen Nro 39/2002/4, lupamääräyksen muuttamisesta (Länsi-Suomen ympäristölupavirasto Nro 2/2005/2, ). Vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista annetun asetuksen (59/1999) ja palavista nesteistä annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen (313/1985) mukainen lupa Forchem Oy:n Rauman mäntyöljytislaamolle. (Turvatekniikan keskus nro 5095/36/2001, ). Vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista annetun asetuksen (59/1999) mukainen lupa Forchem Oy:n Rauman mäntyöljytuotannon laajennukselle. (Turvatekniikan keskus nro 631/36/2005, ). Lisäksi Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa Rauman metsäteollisuuden (Oy Metsä-Botnia Ab ja UPM-Kymmene Oyj) jätevedenpuhdistamolle (Länsi-Suomen ympäristölupavirasto Nro 25/2006/1, ). Vaasan hallinto-oikeuden päätös nro 08/0321/1, em. ympäristölupapäätöksestä Nro 25/2006/1, tehdyistä valituksista. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä ovat Oy Metsä-Botnia Ab ja UPM-Kymmene Oyj valittaneet korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Alueen kaavoitustilanne Aluetta koskevassa asemakaavassa ( , muutos hyväksytty ) mäntyöljytislaamon tontti samoin kuin koko Rauman metsäteollisuuden teollisuusalue on merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T). Tontin itäpuolella on suojaviheralue (EV). Pohjoispuolella tontti rajoittuu alueeseen, joka on merkitty teollisuus-

3 3 ja varastorakennusten korttelialueeksi (T-4). Tontin lounaanpuoleinen rakentamaton osa Maanpääntien eteläpuolella on varustettu kaavamerkinnällä ET-1. Tontin reunaan Maanpääntietä vasten on kaavaan merkitty istutettava korttelin osa, johon on istutettava puita ja pensaita melu- ja näkösuojaksi. Satakunnan seutukaava 5 on vahvistettu ympäristöministeriössä ja se on saanut lainvoiman (KHO). Seutukaavan 5:en korvaavan Satakunnan maakuntakaavan valmistelu on aloitettu helmikuussa Kaavaluonnos on ollut nähtävillä Maakuntakaavaluonnoksessa mäntyöljytislaamon alue on merkitty teollisuus- ja varastoalueeksi (T/kem). LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Laitos sijaitsee Raumalla Maanpäänniemessä kiinteistöllä Tontin suuruus on n. 4,6 ha ja se rajoittuu lounaisreunaltaan Maanpääntiehen, pohjoisreunaltaan Oy Metsä-Botnia Ab:n sellutehtaaseen sekä kaakkoisreunaltaan Rauman kaupungin omistamaan suojaviheralueeseen. Maanpääntien eteläpuolella sijaitsee Rauman kaupungin jätevedenpuhdistamo. Teollisuusalueella toimivat myös muun muassa UPM-Kymmene Oyj:n paperitehdas ja voimalaitos, metsäteollisuuden raakavedenpuhdistamo ja Oy AGA Ab:n ilmakaasutehdas sekä metsäteollisuuslaitosten satamat. Ympäristön tila ja laatu Alueen hydrologia, geologia ja ympäristön luonnon tila Laitos ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Myöskään laitoksen tai Maanpäänniemen teollisuusalueen läheisyydessä ei sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita. Lähin Natura suojeluverkostoon kuuluva alue on Rauman saariston alue (FI , SCI-aluetyyppi), joka sijaitsee mäntyöljytislaamosta yli 5 km:n etäisyydellä. Alue sijaitsee Rauman ja Eurajoen alueilla ja on kooltaan ha. Rauman edustan merialue on melko avointa sisäsaaristoa, jossa veden keskisyvyys on 5 7 m ja suurimmat syvyydet 15 m. Saaristovyöhyke on verraten kapea, ja avomeren vaikutus tuntuu voimakkaana rannikon lähivesiin asti. Meriveden virtauksilla on huomattava merkitys jätevesien leviämiselle ja sekoittumiselle. Rauman edustalla kulkee hidas rannikon suuntainen päävirtaus pohjoiseen keskimäärin nopeudella 2 cm/s. Tämän ohella esiintyy paikallisia virtauksia etelään ja pohjoiseen. Veden vaihtuvuus avovesikautena on merialueella verrattain hyvä. Idänpuoleiset tuulet aiheuttavat lisäksi pintakerroksen vedenvirtauk-

4 4 sen avomerelle, jolloin koko merialueen vesimassa vaihtuu lyhyessä ajassa syvän veden kumpuamisen seurauksena. Merialueen kuormitus Oy Metsä-Botnia Ab:n Rauman sellutehtaan, UPM-Kymmene Oyj:n Rauman paperitehtaan, Forchem Oy:n ja Rauman kaupungin Maanpäänniemen jäteveden puhdistamon jätevesistä mereen aiheutuvat päästöt ja jäteveden määrät ovat olleet vuosina seuraavat (ympäristöhallinnon tietojärjestelmä VAHTI): Päästösuure BOD 7ATU, kg O 2 /d COD Cr, kg O 2 /d Kiintoaine, kg/d Fosfori, kg P/d Typpi, kg N/d Virtaama, m 3 /d Merialueen tila ja veden laatu Rauman edustan merialueella on tehty tarkkailututkimuksia Rauman kaupungin, Oy Metsä-Botnia Ab:n ja UPM-Kymmene Oyj:n jätevesien vaikutuksista merialueen tilaan ja käyttökelpoisuuteen vuodesta 1969 lähtien. Rauman merialueella suoritettavan tarkkailun ("Rauman merialueen tarkkailututkimus". Vuosiraportti Nro , Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy) mukaan merialueen happitilanne oli lopputalvella 2007 erittäin hyvä koko merialueella ja kokonaisuutena hyvin samanlainen kuin keskimäärin talvina Sameusarvot ja kiintoainepitoisuudet olivat pieniä. Veden fosforipitoisuudet vesipatsaan keskiarvona olivat selvästi suurempia Rauman lähivesissä kuin ulommilla havaintopaikoilla. Veden typpipitoisuudet vesipatsaan keskiarvona olivat samalla tasolla kuin maaliskuun pitkäaikaiskeskiarvo. Ravinnepitoisuuksien perusteella jätevesien vaikutukset näkyivät lähinnä purkualueen läheisyydessä. Jätevedet eivät vaikuttaneet veden happitalouteen, mutta veden hygieeninen laatu oli heikentynyt jätevesien purkualueen läheisyydessä ainakin Järviluodon luoteisosan tasalle saakka. Avovesikaudella merialueen happitilanne pysyi melko hyvänä. Ainoastaan elokuun tarkkailussa Syväraumanlahdella ja Rounakarilla oli lievää hapenvajausta pohjan läheisessä vesikerroksessa. Kesäkauden (kesä-syyskuu) keskiarvona näkösyvyydet olivat Syväraumanlahtea ja Kompinlahtea lukuun ottamatta suurempia kuin aiemmin 2000-luvulla keskimäärin. Jätevesien purkualueella kesäkauden keskimääräinen näkösyvyys oli selvästi 2000-luvun keskimääräistä näkösyvyyttä suurempi. Kesäkauden keskiarvona tuotantokerroksen typpipitoisuudet olivat jätevesien purkualueella ja satamalahdessa noin % ja Järvi-

5 5 luodon luoteispuolella noin % taustaa suurempia. Jätevesien purkualueella typpipitoisuus on kahtena viime vuotena ollut selvästi (noin 40 %) pienempi kuin 2000-luvun alussa ennen jätevesien yhteiskäsittelyn alkamista. Tuotantokerroksen typpipitoisuudet olivat pääosin hieman pienempiä pidemmän aikavälin ( ) kesäkausien keskiarvoon verrattuna. Kesäkaudella fosforipitoisuudet olivat suurimmillaan elo-syyskuussa. Kesäkauden keskiarvona pitoisuudet olivat selvästi suurimmat jätevesien purkualueella ja sen läheisyydessä. Pitoisuudet olivat hieman pienempiä kuin aiemmin 2000-luvulla keskimäärin tai edellisenä kymmenenä vuotena keskimäärin. Jätevesien vaikutukset näkyivät kesäkautena ravinnepitoisuuksien kasvuna, hygieenisen tilan heikkenemisenä ja veden ruskeana värinä. Vaikutusalue ulottui selvänä aallonmurtajan sisäpuolelle ja satamalahdelle ja lievempänä Järviluodon luoteispuolelle. Rauman edustan merialue oli klorofyllipitoisuuksien ja kasviplanktonin perustuotantokykytulosten perusteella suurimmaksi osaksi lievästi rehevää. Satamalahdessa ja Haapasaarenvedellä vesi oli rehevää. Myös tuotantokerroksen kesäkauden fosforipitoisuuksien perusteella suurin osa merialueesta oli luokiteltavissa lievästi reheväksi. Pääosa merialueesta soveltui hyvin virkistyskäyttöön ja kalastukseen. Satamalahdessa ja aallonmurtajan sisäpuolella virkistyskäyttöä heikensi veden hygieenisesti välttävä laatu. Ympäristöhallinnon käyttämän merialueen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Rauman merialue oli Järviluodon luoteisosan tasalta itään luokiteltavissa lähinnä tyydyttäväksi ja länteen päin hyväksi. Kylmäpihlajalla käyttökelpoisuus oli lähellä erinomaisen ylärajaa. Satamalahdessa käyttökelpoisuus oli välttävä ja Haapasaarenvedellä tyydyttävä. Merialueen tila oli vuonna 2007 parempi kuin vuosina ja vastasi 2000-luvun alun käyttökelpoisuutta. Pohjaeläinselvityksen ("Rauman merialueen pohjaeläintutkimus vuonna 2007". Nro , ) mukaan Rauman merialueella pohjien tilassa ei keskimäärin ollut tapahtunut kovin suuria muutoksia edelliseen tutkimukseen vuonna 2002 verrattuna. Pohjien tila oli heikentynyt yhdeksällä pohjaeläinasemalla ja myös kohentunut yhdeksällä asemalla. Pohjien tila oli heikentynyt erityisesti Syväraumanlahdessa ja sen edustalla sekä Ruuhiluodosta Mudaistenperän edustalle ulottuvalla vyöhykkeellä. Pohjien tila oli selvästi kohentunut jätevesien purkualueen läheisyydessä sekä Kuuskajaskarin ja Iso Ruohokarin läheisellä merialueella. Suuntaus pohjien laadussa näytti olevan, että pahiten likaantuneet pohjat ovat edelleen puhdistumassa, mutta toisaalta tervettä pohjaa ei enää ole ja puoliterveen pohjan alue on supistumassa puolilikaantuneeseen suuntaan.

6 Päästöt ilmaan ja ilmanlaadun mittaukset 6 Rauman ympäristöluvanvaraisten laitosten päästöt ilmaan ovat kehittyneet vuosina ympäristönsuojelun tietojärjestelmän (VAHTI) mukaan seuraavasti: Päästö t/a v v v v Hiukkaset SO NO TRS 15,5 95,9 99,1 56,5 VOC CO 2, foss Raumalla on suoritettu ilmanlaadun mittauksia vuodesta 1970 lähtien. Tällä hetkellä ilmanlaadun mittauksia suoritetaan Sinisaaressa teollisuuden ylläpitämällä mittausasemalla ja Hallikadulla kaupungin mittausasemalla. Keskustan mittausasemalla mitataan hengitettäviä hiukkasia (PM 10 ) ja typenoksideja. Sinisaaressa mitataan rikkidioksidia (SO 2 ) ja haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) kokonaismäärää sekä säätietoja (tuulen suunta ja nopeus). Ilmanlaadun seurantaraportin ("UPM ja Oy Metsä-Botnia Ab, Rauman tehtaat. Ilmanlaadun seuranta Rauman Sinisaaressa vuonna 2008". Ilmatieteen laitos, ) mukaan rikkidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvo Sinisaaren mittausasemalla oli 1,9 µg/m 3. Rikkidioksidin tuntiohjearvoon verrattavat pitoisuudet vaihtelivat 6 22 µg/m 3 eli 2 9 % ohjearvosta (tuntiohjearvo 250 µg/m 3, VNp 480/1996). Vuorokausiohjearvoon verrattavat pitoisuudet vaihtelivat 2 9 µg/m 3 eli 6 11 % ohjearvosta (vuorokausiohjearvo 80 µg/m 3, VNp 480/1996). Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuuden vuosikeskiarvo oli vuonna 2008 Sinisaaressa 0,4 µg S/m 3. Suurin tuntipitoisuus, 26,6 µg S/m 3, mitattiin elokuun 15. päivänä. Korkein vuorokausipitoisuus, 5,7 µg S/m 3, mitattiin samana päivänä. Vuorokausiohjearvoon verrattavat pitoisuudet vaihtelivat vuonna 2008 välillä 0,4 2,8 µg/m 3 eli 4 28 % ohjearvosta (vuorokausiohjearvo 10 µg S/m 3, VNp 480/1996). Ilmanlaatuindeksillä ilmaistuna ilmanlaatu Sinisaaressa tammijoulukuussa 2008 oli hyvää 93 %, tyydyttävää 6,5 ja huonoa 0,5 % ko. ajanjakson päivistä. Mittauspäivän indeksi määräytyy ilmanlaadultaan huonoimman tunnin mukaan. Sinisaaressa mitattujen pelkistyneiden rikkiyhdisteiden tuntipitoisuuksien perusteella voidaan tilastollisesti arvioida, että vuonna 2008 olisi esiintynyt yhden tunnin kestoista tunnistettavaa hajua noin 1 % mittausjakson tunneista ja hajutunteja olisi ollut 99 kpl. Tarkastelussa on oletettu, että rikkivety aiheuttaa tunnistettavaa hajua pitoisuustasolla noin 3 5 µg S/m 3 ja melko voimakasta tunnistettavissa olevaa hajua, kun pitoisuus on yli 6 µg S/m 3. Sinisaaressa pelkistyneiden rikkiyhdisteiden tuntipitoisuudet olivat vuonna 2008 noin 90 % ajasta alle 1 µg S/m 3.

7 7 VTT selvitti Oy Metsä-Botnia Ab:n toimeksiannosta hajun ja hajuhaitan esiintymistä Oy Metsä-Botnia Ab:n ja Forchem Oy:n ympäristössä ("Hajun ja hajuhaitan kartoittaminen Oy Metsä- Botnia Ab:n Rauman tuotantolaitoksen sekä Forchem Oy:n ympäristössä 2006". Tutkimusselostus nro VTT-S VTT, ) Vastaavanlaiset selvitykset on tehty aiemmin vuosina 1997, 1999 ja Asukaspaneeli kattoi alueen, joka ulottui noin 20 km:n etäisyydelle Oy Metsä-Botnia Ab:n Rauman tuotantolaitoksesta. Suurin osa havainnoitsijoista (n. 40 kpl) asui alle viiden kilometrin etäisyydellä tuotantolaitoksista. Tutkimuksen aikana Oy Metsä- Botnia Ab:n aiheuttama hajuimmissio oli keskimäärin alle 1 % kokonaisajasta, kun kokonaishajuimmissio oli yli 1 %. Oy Metsä-Botnia Ab:n aiheuttamasta hajuimmissiosta noin 40 % oli selvästi häiritsevää hajua. Asukaspaneelitutkimuksen mukaan keskimäärin 8 % tutkimusalueen asukkaista kokee sellutehtaan hajun selvästi häiritseväksi. Forchem Oy:n aiheuttama hajuimmissio oli keskimäärin alle 1 % kokonaisajasta. Keskimäärin alle 1 % asukkaista kokee Forchem Oy:n hajun selvästi häiritseväksi. Raumalla ei ole suoritettu haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) pitoisuuksien mittauksia ulkoilmasta. Bioindikaattoriselvitykset Rauman seudun ilman epäpuhtauksien vaikutuksia metsäympäristössä on tutkittu bioindikaattorimenetelmillä vuonna 1993 perustetuilla pysyvillä havaintoalueilla. Turun yliopiston Satakunnan ympäristöntutkimuslaitos toteutti seurannan ("Rauman-Pyhärannan alueen ilman laadun seuranta bioindikaattorien avulla vuosina ". Sykesarja B 17) samoilla havaintoalueilla vuosien aikana. Rauman ja Pyhäjärven muodostama tutkimusalue on laajuudeltaan 382 km 2. Aikaisempi tutkimus on tehty vuosina Selvityksen mukaan paikalliset ja kauempaa kulkeutuvat rikki-, typpija metallipäästöt ovat pitkään kuormittaneet aluetta. Paikalliset rikkidioksidipäästöt ovat vähentyneet ja myös kauempaa tuleva rikkikuormitus on pienentynyt. Paikalliset typpipäästöt ovat hieman pienentyneet. Tutkimusalueella havupuiden neulaskato on voimakkaampaa kuin tausta-alueella muualla Suomessa ja lievä harsuuntuminen on yleistä lähes koko tutkimusalueella. Männyn keskimääräinen neulaskato oli tutkimusalueella 23 % ja kuusen 44 %, kun vastaavat arvot koko Suomen tausta-alueella ovat 9,6 % ja 17,4 %. Männyn neulasten rikkipitoisuus on alhaisella tasolla koko tutkimusalueella ja se on laskenut aikaisemmin mitatuista rikkipitoisuuksista. Neulasten rikkipitoisuus alle mg/kg alittuu kaikilla näytealoilla. Suomessa tausta-alueen luontaisena pidetyn rikkipitoisuuden raja 900 mg/kg ylittyy 21 näytealalla (43 %).

8 8 Neulasten typpipitoisuus on sen sijaan laajalla alueella kohonnut taustatasosta sekä aikaisemmin tutkimusalueella mitatusta tasosta ja pitoisuus on korkeimmillaan päästölähteiden läheisyydessä. Neulasten typpipitoisuuksia ei voida vielä pitää korkeina, mutta typpipitoisuuden nousulla voi olla haitallisia vaikutuksia pitkällä aikavälillä. Neulasten typpipitoisuus alittaa YK/ECE:n luokitteleman korkean typpipitoisuuden raja-arvon 17 mg N/g kaikilla näytealoilla, mutta on hyvin lähellä sitä joillain näytealoilla. Toisaalta alhaiseksi luokiteltu typpipitoisuus 12 mg N/g ei alitu yhdelläkään näytealalla. Selvimmin alueen rikki- ja typpikuormitus näkyy männyn runkojäkälissä. Jäkälien esiintymisen perusteella laskettu ilmanpuhtausindeksi (IAP, Index of Atmospheric Purity) on laskenut tutkimusjakson aikana, mikä tarkoittaa, että jäkälien esiintymisessä on tapahtunut muutos huonompaan suuntaan. Neulasten typpipitoisuuden kasvu voi olla ainakin osittain syynä jäkälien taantumiseen. Maaperän ominaisuudet vaikuttavat osittain jäkälistä saatuihin tuloksiin tällä tutkimusalueella. Maaperän happamuudesta ei havaittu keskimääräistä muutosta tutkimusjakson aikana. Alueellisesti muutoksia on voinut tapahtua ja osalla näytealoista ph on laskenut ja osalla noussut. Liukoisen alumiinin pitoisuus humuskerroksessa oli suhteellisen korkealla tasolla, mikä voi johtua osittain maaperän luontaisista ominaisuuksista ja osittain kuormituksen vaikutuksesta alumiinin liukoisuuteen. Kokonaislaskeuma ylittää metsämaan ns. kriittisen kuormituksen tason tutkimusalueella, mistä voi olla seurauksena haitallisia vaikutuksia pitkällä aikavälillä. Maaperän tila Mäntyöljytislaamon tontti, joka on jo aiemmin ennen tehtaan rakentamista pääosin tasoitettu, on kalliota ja sen päälle tasoituksen yhteydessä ajettua kivimursketta. Rakentamisen yhteydessä louhittavan kallion määrä oli n m 3. Alueen maaperää ei ole todettu pilaantuneeksi. Pohjaveden tila Mäntyöljytislaamon tontti ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue (Monna) sijaitsee laitosalueelta n. 4,5 km kaakkoon. Alueilla ei ole hydraulista yhteyttä keskenään. Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia Mäntyöljytislaamon kanssa samalla teollisuusalueella Maanpäänniemessä sijaitsevat Oy Metsä-Botnia Ab:n Rauman sellutehdas, UPM-Kymmene Oyj:n Rauman paperitehdas, Oy AGA Ab:n ilmakaasutehdas sekä Rauman metsäteollisuuden jätevedenpuhdistamo. Mäntyöljytislaamon läheisyydessä Maanpääntien eteläpuolella sijaitsee Rauman kaupungin Maanpäänniemen jätevedenpuhdistamo.

9 9 Metsäteollisuuden jätevedenpuhdistamolla käsitellään kaikki teollisuusalueen jätevedet sekä valtaosa Rauman kaupungin jätevesistä. Lähin pientaloalue (Sampaanala) sijaitsee mäntyöljytislaamosta n. 700 metrin etäisyydellä. Maanpäänniemen kesäasutus on n m:n etäisyydellä tislaamosta. Lähin koulu sijaitsee n. 1,2 kilometrin etäisyydellä. Venesatama ja uimaranta sijaitsevat myös n. 1,2 kilometrin etäisyydellä. Suojaviheralueen kaakkoispuolella sijaitsevat tontit ovat Rauman kaupungin ja Oy Metsä-Botnia Ab:n omistuksessa. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Oy Metsä-Botnia Ab:n, UPM-Kymmene Oyj:n ja Forchem Oy:n Rauman laitosten yhdessä aiheuttamaa ympäristömelua on selvitetty vuonna 2007 tehdyllä laskennallisella melumallinnuksella ("UPM- Kymmene Oyj, Forchem Oy, Oy Metsä-Botnia Ab". Ympäristömeluselvitys PR-Y Promethor Oy, ). Melun leviämismallilaskelma tehtiin yhteispohjoismaisella teollisuusmelun ja tie- ja raideliikennemelun laskentamalleilla. Melumallinnuksen lähtötietoina on käytetty tehtailla mitattuja lähdekohtaisia äänitehotasoja sekä tehtaiden toimintaan liittyviä auto- ja junaliikennemääriä. Lisäksi tehdaskohtaisia selvityksiä tehtäessä on suoritettu melumittauksia teollisuusalueen ympäristössä. Mittausten perusteella ympäristöön leviävä melu oli merkittävintä UPM-Kymmene Oyj:n paperitehtaalta ja se oli kuultavissa kaikissa mittauspisteissä (6 kpl). Oy Metsä-Botnia Ab:n sellutehtaan melu oli kuultavissa teollisuusalueen eteläpuolen mittauspisteissä, oli kuultavissa korkeintaan vähäisesti teollisuusalueen itäpuolen mittauspisteissä, mutta ei ollut kuultavissa teollisuusalueen pohjoispuolen mittauspisteissä. Forchem Oy:n melu ei ollut kuultavissa yhdenkään asuinrakennuksen tai muun häiriintyvän kohteen läheisyydessä olleessa mittauspisteessä. Mittaustulokset vastasivat hyvin mallinnettuja tuloksia otettaessa huomioon mittausajankohtien sääolosuhteet ja tehdyt havainnot. Melulaskennan tulosten perusteella UPM-Kymmene Oyj:n, Forchem Oy:n ja Oy Metsä-Botnia Ab:n yhdessä aiheuttama keskiäänitaso (L Aeq ) oli merkittävintä teollisuusalueen kaakkois-, itä-, koillis- ja pohjoispuolella. Keskiäänitaso päivällä oli alle 55 db ja keskiäänitaso yöllä ainakin joidenkin asuintalojen piha-alueilla oli yli 50 db. Yöllä keskiäänitaso 50 db ylittyi Lounaisväylän viereisillä pihoilla sekä Äijänsuon urheilupuiston eteläpuolella ylityksen ollessa 0 2 db. Melulaskennan tulosten perusteella havaittiin myös, että alueen merkittävin melun tuottaja on UPM-Kymmene Oyj:n paperitehdas. Paperitehtaan merkitys on suurin ainakin teollisuusalueen kaakkois-, itä-, koillis-, pohjois- ja luoteispuolella. Teollisuusalueen etelä- ja lounaispuolella merkittävin melun aiheuttaja on Oy Metsä-Botnia Ab:n sellutehdas. Forchem Oy:n mäntyöljytislaamolla ei ole oleellista merkitystä tarkasteltavan alueen keskiäänitasoihin. Keskiäänitason 50 db yli-

10 10 tyksen aiheuttavat otettaessa huomioon eri melulähteiden summavaikutus paperitehtaan kiinteiden melulähteiden melu ja Lounaisväylällä kulkeva sellutehtaan henkilöautoliikenne. Teollisuusalueen maantieliikenne aiheutuu valtaosin Oy Metsä- Botnia Ab:n sellutehtaan toiminnasta. Tehtaalla käy keskimäärin raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa. UPM-Kymmene Oyj:n paperitehtaalla käy keskimäärin raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa. Mäntyöljytislaamon raaka-aineet tuodaan tehtaalle säiliöautoilla. Vuonna 2007 saapuvia kuljetuksia oli kpl ja tehtaalta lähteviä kuljetuksia n kpl. Säiliöautoliikenne Forchem Oy:n mäntyöljytislaamolle kulkee metsäteollisuuden käyttämän raskaan liikenteen itäportin kautta. Raakaaine- ja tuotekuljetukset tapahtuvat pääosin klo 7 22 välisenä aikana, mutta jossain määrin myös vuorokauden ympäri. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Mäntyöljytislaamon raaka-aineena käytetään raakamäntyöljyä, jota saadaan sulfaattisellutehtaiden rinnakkaistuotteena. Raakamäntyöljy on erilaisten hartsi- ja rasvahappojen sekä neutraaliaineiden seos. Raakamäntyöljyn jakaminen tuotteiksi tapahtuu fysikaalisilla menetelmillä, kuten haihduttamalla ja tislaamalla. Tislaustuotteiden lisäksi valmistetaan jatkuvatoimisella valmistuslinjalla hartsisaippuaa. Mäntyöljytislaamon päätuotteita ovat mäntyrasvahappo, mäntyhartsihappo, mäntypiki, tislattu mäntyöljy sekä hartsisaippua. Tislausprosessin muut jakeet ovat esiöljy, ejektoriöljy ja pohjaöljy. Käyttöhyödykkeiden osalta laitos on integroitunut osin (prosessivesi, kattilavesi, palovesi, paineilma, höyry, typpi) vieressä sijaitsevan Oy Metsä-Botnia Ab:n Rauman sellutehtaan hyödykejärjestelmiin. Mäntyöljytislaamon prosessijätevedet johdetaan Rauman metsäteollisuuden jätevedenpuhdistamolle. Laitosalue jakaantuu toiminnallisesti ja sijainnin suhteen kolmeen osaan: käyttöhyödykealueeseen, tislaamoalueeseen ja varastoalueeseen, joita yhdistävät toisiinsa putkisillat. Käyttöhyödykealueella sijaitsevat polttoaineiden varastosäiliöt, jäähdytystorni, pumppu- ja kompressoriasemat sekä kuumaöljykattila apulaitteineen. Alueella on lisäksi tynnyröintiasema. Käyttöhyödykealueen eteläpuolella on tislaamoalue, jossa sijaitsevat tislaamon tislauskolonnit. Alueella sijaitsevat myös kuumaöljyn varastosäiliö, välisäiliö, lipeäsäiliö, hartsihapposäiliöt, sekoitussäiliö ja hartsisaippuan varastosäiliöt. Tislaamon eteläpuolella on varastosäi-

11 11 liöalue, jossa sijaitsevat raakamäntyöljysäiliöt, rasvahapon varastosäiliöt, pohjaöljyn varastosäiliö, pien varastosäiliö ja tislatun mäntyöljyn varastosäiliö. Säiliöiden vallitilan pohjoispuolella on pumppuhuone ja itäpuolella lastauskatos. Laitosalueen länsipuolella on konttorirakennus, joka sisältää myös laitoksen ohjaamo- ja laboratoriotilat. Forchem Oy:n varastosäiliökapasiteettia suunnitellaan lisättäväksi lähivuosien aikana. Alueelle on tarkoitus rakentaa neljä uutta raakamäntyöljysäiliötä, yksi dekantointisäiliö ja yksi happosäiliö. Suunniteltu säiliöalue on esitetty päätöksen liitteessä 1. Tämän lisäksi on suunnitteilla tislaamon itäpuolelle uusi palavien nesteiden varastoalue. Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Rauman mäntyöljytislaamon päätuotteet ovat mäntyrasvahappo, mäntyhartsihappo, mäntypiki, tislattu mäntyöljy ja hartsisaippua. Mäntyrasvahappoa tuotetaan t/a ja mäntyhartsihappoa t/a. Mäntyrasvahappo on raakamäntyöljyn tislausjae, joka sisältää pääasiassa lineaarisia tyydyttyneitä ja tyydyttymättömiä C 18 -karboksyylihappoja. Mäntyhartsihappo on raakamäntyöljyn tislausjae, joka sisältää kolmirenkaisia C 20 -karboksyylihappoja. Tislattua mäntyöljyä valmistetaan kysynnän mukaan n t/a. Tislattu mäntyöljy on mäntyrasvahappojen ja mäntyhartsihappojen seos. Muita tisleitä (mäntypiki, esiöljy, ejektoriöljy ja pohjaöljy) syntyy noin t/a. Mäntypiki on mäntyöljyn tislautumaton pohjatuote, joka myydään energiantuotantoon biopolttoaineeksi. Esiöljy on raakarasvahapon tislauksen ylite, joka sisältää keveitä neutraaliaineita ja rasvahappoja. Esiöljy myydään pikeen sekoitettuna polttoaineeksi. Osa esiöljystä käytetään laitoksen kuumaöljykattilan polttoaineena. Ejektoriöljy on kuivauksen ja tyhjöyksiköiden lauhteen orgaaninen osa. Se käytetään tällä hetkellä kuumaöljykattilan polttoaineena. Pohjaöljy saadaan rasvahappokolonnin pohjalta. Se on rasvahappojen ja hartsihappojen seos, joka myydään mäntypikeen sekoitettuna polttoaineeksi. Hartsisaippuaa tuotetaan n t/a. Muita saippuoita ja sekoitteita valmistetaan kysynnän mukaan. Mäntyöljytislaamon nykyinen tislauskapasiteetti on tonnia raakamäntyöljyä vuodessa. Hartsisaippuan tuotantokapasiteetti on tonnia vuodessa. Mäntyöljytislaamo toimii keskeytymättömässä kolmivuorotyössä. Vuosittainen käyntiaika on n. 350 d/a eli n h/a.

12 Prosessit 12 Mäntyöljytislaamo Mäntyöljykomponenttien korkeasta kiehumispisteestä ja lämpöherkkyydestä johtuen tislaus suoritetaan mahdollisimman alhaisessa paineessa. Raakamäntyöljystä poistetaan ensin alipainehaihdutuksella kevyet komponentit (pääasiassa vesi ja tärpättiyhdisteet). Saatu tisle johdetaan barometriseen säiliöön, jossa erottunut orgaaninen jae käytetään polttoaineena kuumaöljykattilassa. Mäntyöljyn kuivauksen jälkeen erotetaan mäntyöljyn arvokomponentit raskaasta pikijakeesta haihduttamalla alipaineessa. Pikivapaa mäntyöljy tislataan hartsinerotuskolonnissa hartsituotteeksi ja raakarasvahapoksi. Kolonnin pohjatuote sisältää pääasiassa raskaita neutraaliaineita ja hartsihappoja. Tämä jae palautetaan happojen talteen saamiseksi takaisin pienerotusvaiheeseen. Raakarasvahappo sisältää rasvahappojen lisäksi vielä kevyitä neutraaliaineita ja hartsihappoja. Neutraaliaineiden poisto tapahtuu esiöljykolonnissa tislaamalla. Esiöljytisle käytetään sellaisenaan tai pikeen sekoitettuna pääasiassa polttoaineena. Esiöljykolonnin pohjatuotteena saatava rasvahappojae tislataan vielä rasvahappokolonnissa hartsihappojen poistamiseksi. Tislauksen aikana syntyneet kevyet neutraaliaineet poistetaan kolonnin huipusta tisleenä. Pohjatuotteena saadaan neutraaliaineita sisältävä hartsi- ja rasvahappojen seos. Pohjaöljy myydään pikeen sekoitettuna. Hartsin saippuointi Hartsin saippuointi tapahtuu jatkuvatoimisena prosessina, johon syötetään kuuma hartsiseos, 50 p-% NaOH-liuos ja vesi. Sekoituksen jälkeen hartsisaippuan vesiliuos jäähdytetään ja pumpataan varastosäiliöihin. Hartsisaippuan lisäksi voidaan valmistaa myös muita saippuoita tai rahtityönä erilaisia sekoituksia asiakkaiden tilausten mukaisesti. Sekoituksissa käytetään pääasiassa omia tisleitä, mutta myös muita kemikaaleja voidaan käyttää. Raaka- ja apuaineiden sekä tuotteiden varastointi Mäntyöljytislaamon pääraaka-aine on selluteollisuuden sivutuotteena saatavan raakamäntyöljy. Tehdasalueella on kolme m 3 :n säiliötä ja yksi 100 m 3 :n säiliö raakamäntyöljyn varastointiin. Lipeä, kevyt polttoöljy ja apuaineet toimitetaan laitokselle säiliöautokuljetuksina, säiliökonteissa tai pienpakkauksissa. Lipeän varastointiin on 50 m 3 :n varastosäiliö ja kevyen polttoöljyn varastointiin 30 m 3 :n varastosäiliö. Kuumaöljykattilan polt-

13 13 toainesäiliön tilavuus on 3 m 3 ja lämmönsiirtoöljyn (Therminol 72) varastosäiliön tilavuus on 150 m 3. Tuotteiden varastointiin on laitosalueella seuraavat tuotesäiliöt: mäntypikisäiliö (1 x 500 m 3 ), hartsihapposäiliöt (5 x 100 m 3 ), rasvahapposäiliöt (3 x 500 m 3 ), välisäiliö (1 x 80 m 3 ), tislatun mäntyöljyn sekoitussäiliö (1 x 50 m 3 ), pohjaöljysäiliö (100 m 3 ), ejektoriöljysäiliö (1 x 40 m 3 ) ja hartsisaippuasäiliöt (2 x 100 m 3 ). Kaikki prosessi- ja tuotesäiliöt on asennettu maan päälle. Säiliöt ovat pääsääntöisesti haponkestävää terästä. Säiliöt on varustettu pinnankorkeuden mittauksella, joka pysäyttää täyttöpumpun (ylitäytönesto). Säiliöt on sijoitettu betonisiin vallitiloihin. Varastoalueisiin liittyvät lastaus- ja purkausalueet on päällystetty vuotoja kestävällä pinnoitteella. Lastaus- ja purkausalueet on katettu osittain ja kattamattomalle alueelle kerääntyvät sadevedet johdetaan säiliöiden vallitiloihin. Säiliöt on sijoitettu ja vallitilat mitoitettu turvatekniikan keskuksen (TUKES) vaatimusten mukaisesti. Laitoksen korjaamon yhteydessä on pieni varastotila kappaletavaroiden ja pienastioiden varastointiin. Ko. varastossa aineet varastoidaan kuljetusastioissaan ja -säiliöissään. Lämmönsiirtoöljynä käytetään Therminol 72:ta. Jäähdytysöljynä käytetään mineraaliöljyä (Neste M). Lämmönsiirtoöljyjä ei normaalisti kulu prosessissa eivätkä ne joudu kosketuksiin prosessi- tai tuotevirtojen kanssa. Lämmönsiirtoöljyä on suljetussa järjestelmässä 120 tonnia. Kemikaalivarastojen lähettyville on varattu sopivia aineita mahdollisten vuotojen ja varastossa olevien aineiden stabilisoimiseksi tai deaktivoimiseksi. Mäntyöljysäiliöitä samoin kuin koko prosessialuetta seurataan kameravalvonnalla. Suunnitellun laajennuksen mukaan varastosäiliökapasiteettia on tarkoitus lisätä rakentamalla nykyisten raakamäntyöljysäiliöiden itäpuolelle neljä uutta raakamäntyöljysäiliötä (4 x m 3 ), yksi dekantointisäiliö (1 x 150 m 3 ) ja yksi happosäiliö (1 x 150 m 3 ). Uudet säiliöt tullaan rakentamaan allastetulle alueelle. Uusien säiliöiden suunnittelu, valmistus ja rakentaminen toteutetaan TUKES-ohjeen K5-02 (Terveydelle ja ympäristölle vaarallisten kemikaalien varastointi, Turvatekniikan keskus ) mukaisesti. Tämän lisäksi on jatkossa tarkoitus rakentaa uusi palavien nesteiden varastoalue. Energiantuotanto ja polttoaineet Tislauksen vaatima lämpöenergia tuotetaan omalla kuumaöljykattilalla. Kattilan polttoaineteho on n. 13 MW, nimellisteho 11 MW ja käyttötehoalue vaihtelee välillä 4 11 MW. Kuumaöljykattilan savupiipun korkeus on n. 40 metriä maan pinnasta. Kattilan pääasialliset polttoaineet ovat oman toiminnan sivutuotteena saatavat

14 14 ejektoriöljy ja esiöljy. Käynnistyksissä ja varapolttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä. Vuonna 2007 käytettiin polttoaineina ejektoriöljyä t/a, esiöljyä t/a ja kevyttä polttoöljyä 48 t/a. Ejektoriöljyn rikkipitoisuus oli 0,4 p-%, esiöljyn 0,2 p-% ja kevyen polttoöljyn 0,06 p-%. Tislaustuotteet jäähdytetään jäähdytysöljyllä, josta lämpöenergia otetaan talteen kehittämällä höyryä. Laitoksella tuotetaan 4,2 MW 3,5 bargin höyryä ja 2,4 MW 2,5 bargin höyryä. Korkeampipaineinen (3,5 barg) höyry johdetaan Oy Metsä-Botnia Ab:n Rauman tehtaan höyryverkkoon hyödynnettäväksi ja matalapaineisempi (2,5 barg) höyry käytetään tyhjölaitteistossa, tulevan kattilaveden esilämmitykseen sekä putkiston saattolämmitykseen. Veden hankinta ja käyttö Viemäröinti Laitoksella käytetään talousvettä, prosessivettä (kemiallisesti puhdistettu) ja kattilavettä (ionivaihdettu vesi). Prosessi- ja kattilavesi ( m 3 vuonna 2007) hankitaan Oy Metsä-Botnia Ab:n Rauman sellutehtaalta. Talousvesi ostetaan Rauman kaupungilta. Prosessivettä käytetään hartsisaippuan valmistuksessa ja jäähdytysvesikierrossa. Prosessiveden kokonaiskulutus on ollut n t/a. Saippuan valmistukseen tarvittava vesimäärä täydellä kapasiteetilla on noin t/a. Prosessivedestä osa ( m 3 vuonna 2007) palautuu jäähdytysveden ulospuhalluksena takaisin Oy Metsä-Botnia Ab:n sellutehtaalle. Laitoksella tuotettavan höyryn kehittämiseen käytetään kattilavettä n t/a, josta n t/a palautetaan 3,5 barin höyrynä Oy Metsä-Botnia Ab:n sellutehtaalle. Tuotettua 2,5 barin höyryä käytetään kattilaveden esilämmitykseen, höyryejektoreilla, saippuan valmistuksessa käytettävän veden lämmittämiseen rakennusten lämmittämiseen ja putkistojen saattolämmitykseen. Tyhjöjärjestelmän likaislauhteet, n t/a, johdetaan omassa putkilinjassaan, joka on varustettu määrän mittauksella ja näytteenottomahdollisuudella, Oy Metsä-Botnia Ab:n sellutehtaan jätevesistripperille. Sellutehtaan seisokkien aikana likaislauhteet johdetaan allasvesiviemäriin. Allasvesiviemäriin lasketaan vallitiloihin kertyneet sadevedet, raakamäntyöljysäiliöiden vesitysvedet sekä pesuvedet. Säiliöalueet, tislaamo ja autolastauspaikat ovat allastettuja alueita. Allasalueiden viemärit on varustettu sulkuventtiilein. Allasvedet johdetaan öljynerotuskaivon kautta metsäteollisuuden jätevedenpuhdistamolle. Jäähdytysvesikierrosta poistetulle jäähdytysvedelle on oma viemärilinja, jota pitkin vedet johdetaan sellutehtaan vesijärjestelmään. Sellutehtaan seisokkien aikana poistettu jäähdytysvesi johdetaan män-

15 15 työljytislaamon sadevesijärjestelmään. Sadevesiviemäri on varustettu määrämittauksella sekä sulku- ja analysointimahdollisuuksilla. Laboratoriojätevedet ja saniteettijätevedet johdetaan kunnalliseen viemäriverkostoon. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Energiatehokkuus Tuotantoteknologia. Raakamäntyöljyn jalostus pohjautuu tislaukseen. Prosessissa esiintyy pääasiassa vain puun sisältämiä yhdisteitä ja käytännössä kaikki tuote- ja sivutuotevirrat sopivat joko myytäviksi biohajoaviksi tuotteiksi tai uusiutuviksi biopolttoaineiksi. Tislauskolonnien rakenteissa ja mitoituksessa on käytetty laitosta rakennettaessa markkinoiden viimeisintä tietoa ja optimointiosaamista, jolloin luonnonvarojen hyödyntäminen ja energian käyttö on mahdollisimman tehokasta. Samoin laitoksen muut laitteet on pyritty mitoittamaan siten, että arvotuotteiden saanto on mahdollisimman korkea. Prosessilämpö otetaan talteen käytettävässä muodossa (höyrynä). Prosessissa tarvittava vesimäärä on minimoitu prosessiratkaisuin. Prosessin ohjaamiseen käytetään uusinta kenttäväyläteknologiaa ja online-mittauksia, joiden avulla voidaan optimoida tuotteiden saannot. Ilmansuojelu. Laitoksen kuumaöljykattilassa käytetään polttoaineena laitoksen omia, uusiutuvia tislejakeita. Laitoksen VOC- ja TRSpäästöjä ilmaan pienennetään keräämällä hönkäkaasut prosessista ja ejektorisäiliöstä ja polttamalla ne kuumaöljykattilassa. Tärpättipitoiset prosessijätevedet johdetaan käsiteltäväksi viereisen sellutehtaan jätevesistripperille. Jäteveden strippaus vähentää jätevedenpuhdistamolle johdettavien tärpättiyhdisteiden määrää pienentäen samalla puhdistamolta ilmaan haihtuvan tärpätin määrää. Hartsisäiliöiden hajuhaittojen eliminoimiseksi laitoksella on käytössä hönkäpesuri. Vesiensuojelu. Tärpättipitoiset prosessijätevedet johdetaan käsiteltäväksi viereisen sellutehtaan jätevesistripperille. Jäähdytysvesijärjestelmän ulospuhallus palautetaan sellutehtaan vesikiertoon. Vallitiloihin ja lastausalueelle kertyvät sadevedet johdetaan metsäteollisuuden jätevedenpuhdistamolle öljynerotuskaivon kautta. Jätevesikuormitusta on edelleen pienennetty prosessimuutoksilla. Jätehuolto. Jätteiden määrää ja haitallisuutta vähennetään toteuttamalla jätteiden lajittelu jo syntypaikoillaan. Kaatopaikalle toimitettavien jätteiden määrää vähennetään keräämällä mahdollisuuksien mukaan kaikki kierrätettävä kuten paperi, kartonki, metalli, energiajätteet, biojätteet jne. erikseen ja toimittamalla ne kierrätykseen. Prosessijätteiden määrää vähennetään tislaamalla uudelleen näytteiden otossa ja linjojen tyhjennyksissä kertyvät tisle-erät. Forchem Oy käyttää sähköenergiaa n. 10 GWh/a. Lämpöenergian suhteen laitos on käytännöllisesti katsoen omavarainen. Tislauksen

16 16 vaatima lämpöenergia, n. 70 GWh/a, tuotetaan laitoksen omalla kuumaöljykattilalla, jossa pääasiallisina polttoaineina käytetään laitoksen sivutuotteina syntyvää esiöljyä ja tärpättipitoista ejektoriöljyä. Kattilaan tuleva polttoilma lämmitetään savukaasuilla esilämmittimessä, jolloin kattilan hyötysuhde on yli 90 %. Tislaustuotteet jäähdytään jäähdytysöljyllä, josta lämpöenergia otetaan talteen kehittämällä höyryä. Laitoksella tuotetaan 4,2 MW 3,5 bargin höyryä ja 2,4 MW 2,5 bargin höyryä. Tuotettu 3,5 bargin höyry johdetaan Oy Metsä-Botnia Ab:n Rauman sellutehtaan höyryverkkoon. Matalapaineisempi 2,5 bargin höyry käytetään tyhjölaitteistossa, tulevan kattilaveden esilämmityksessä sekä putkiston saattolämmityksissä. Loppu prosessivirtojen sisältämästä lämmöstä, alle 3 MW, siirretään jäähdytysveteen. Lisäksi laitoksessa on satunnaisia jäähdytyskohteita, kuten autosta purettavan raakamäntyöljyn sekä tislatun mäntyöljyn jäähdytys, jotka tehdään tarpeen mukaan. Näiden toimintojen vaatima keskimääräinen teho laskettuna jatkuvana tehona on luokkaa 0,5 2 MW. Forchem Oy on liittynyt allekirjoitettuun elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen kaudelle Forchem Oy:n Rauman mäntyöljytislaamon energia-analyysi on tehty vuoden 2008 elokuun ja vuoden 2009 tammakuun välisenä aikana. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Forchem Oy:n (Rauman tehdas sekä aluemyyntikonttorit: mäntyöljytisleiden ja jatkojalosteiden tuotekehitys, valmistus, myynti ja markkinointi) ympäristöjärjestelmä täyttää standardin SFS-EN ISO 14001:2004, työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmä standardin OH- SAS 18001:2003 sekä laatujärjestelmä standardin SFS-EN ISO 9001:2000 vaatimukset (Inspecta Sertifiointi Oy, , alunperin ). Viimeisin auditointi on tehty YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Mäntyöljytislaamon jätevedet muodostuvat sadevesijärjestelmään koottavista sadevesistä, Oy Metsä-Botnia Ab:n sellutehtaan jätevesistripperille johdettavista tislaamon tyhjöjärjestelmän likaislauhteista, metsäteollisuuden jätevedenpuhdistamolle Oy Metsä-Botnia Ab:n viemäriverkoston kautta johdettavista allasvesistä sekä kaupungin viemäriverkostoon johdettavista sosiaalivesistä. Metsäteollisuuden jätevedenpuhdistamolle johdettava allasvesi muodostuu säiliöiden vallitiloihin kertyneistä sadevesistä, jotka eivät normaalisti sisällä prosessista peräisin olevaa orgaanista ainetta, ja raakamäntyöljysäiliöiden vesitysvesistä sekä pesuvesistä. Allasvedet

17 Päästöt ilmaan 17 johdetaan metsäteollisuuden jätevedenpuhdistamolle öljynerotuskaivon kautta, jossa orgaaninen faasi erotetaan vedestä. Puhdistamolle johdetun allasveden määrä vuonna 2007 oli noin m 3 /a. Allasveden kemiallinen hapenkulutus (COD Cr ) oli 67,0 t/a, biologinen hapenkulutus (BOD 7Atu ) 36,8 t/a, kokonaistypen määrä 135,0 kg/a, kokonaisfosforin määrä 87,0 kg/a ja kiintoaineen määrä 8,9 t/a. Tyhjöjärjestelmän likaislauhteet johdetaan Oy Metsä-Botnia Ab:n stripperille. Jos tämä ei ole mahdollista, esim. sellutehtaan seisokkien aikana, likaislauhteet johdetaan metsäteollisuuden jätevedenpuhdistamolle. Likaislauhteet sisältävät orgaanista ainetta, tärpättiä ja keveitä rasvahappoja. Vuonna 2007 sellutehtaalle johdettiin lauhteita m 3 /a, joista aiheutuva kemiallinen hapenkulutus (COD Cr ) oli 445,6 t/a. Likaislauhteita johdettiin vuonna 2006 metsäteollisuuden jätevedenpuhdistamolle noin 28 vrk (6 jaksoa) ja vuonna 2007 vastaavasti noin 24 vrk (5 jaksoa). Laitoksen sadevesijärjestelmään kootaan alueen muut paitsi säiliöiden vallitiloihin ja lastausalueelle kertyvät sade- ja valumavedet (n m 3 /a). Sadevesijärjestelmän vedet johdetaan mäntyöljytislaamon omaa sadevesiputkea pitkin puhdistamo ohittaen kanaaliin (Oy Metsä-Botnia Ab:n kirkasvesikanaali), jota pitkin jätevedet lasketaan puhdistamolta mereen. Vuonna 2007 sadevesiviemäriin johdettu vesimäärä oli m 3 /a. Sadeveden kemiallinen hapenkulutus (COD Cr ) oli 2,3 t/a, biologinen hapenkulutus (BOD 7Atu ) 0,6 t/a, kokonaistypen määrä 33,4 kg/a, kokonaisfosforin määrä 5,2 kg/a ja kiintoaineen määrä 0,8 t/a. Saniteetti- ja muut laitosalueella syntyvät talousvedet ja laboratoriovedet kerätään omaan viemäriverkkoonsa ja johdetaan kaupungin viemäriverkostoon. Mäntyöljytislaamolla päästökohtia on 7 kpl (I1 I7). Raakamäntyöljysäiliöiden (I1 I3) hönkäputkien korkeus maan pinnasta on n. 20 metriä. Kuumaöljykattilan (I4) poistopiipun korkeus on n. 40 metriä ja barometrisen säiliön hönkälinjan (I5) n. 23 metriä maan pinnasta. Ejektoriöljysäiliön hönkälinjan (I6) korkeus on n. 8 metriä ja kattilan polttoainesäiliön hönkälinjan (I7) n. 4 metriä maan pinnasta. Päästöt muodostuvat pääosin kuumaöljykattilan polttoaineiden (ejektoriöljy, esiöljy ja kevyt polttoöljy) poltosta ja osin varastosäiliöiden höngistä. Kuumaöljykattilassa poltetaan lisäksi tislaamon tyhjöjärjestelmän, ejektoriöljysäiliön, kattilan syöttösäiliön, välisäiliön ja likaislauhteen pumppaussäiliön höngät ja ejektoriöljysäiliön höngät (n m 3 /a). Höngät sisältävät orgaanisia komponentteja (tärpättiä, rasvahappoja) ja pelkistyneitä rikkiyhdisteitä (TRS). Polttolämpötila on vähintään 850 o C ja kattilan polttimien konversio on vuonna 2007 suoritetun päästömittauksen mukaan noin 98 %.

18 Melu ja tärinä 18 Häiriötilanteissa, joissa hönkien johtaminen polttoon ei ole mahdollista, höngät johdetaan ilmaan käsittelemättöminä. Tällaiset tilanteet on pyritty minimoimaan asentamalla kaksi hönkäpuhallinta, joista toinen on aina varalla. Koska varapuhallin on valmiiksi paikalleen asennettu, tilanne, jossa molemmat puhaltimet olisivat epäkunnossa, on erittäin epätodennäköinen. Mäntyöljytislaamon päästöt ilmaan (t/a) olivat vuosina seuraavat: Suure v v v v v SO NO x VOC 0,66 0,49 1,12 0,25 0,26 TRS 0,26 0,27 0,63 1,50 1,30 CO 2, bio CO 2, foss Kuumaöljykattilan savukaasumittaukset on tehty kolmen vuoden välein. Vuonna 2007 suoritetun päästömittauksen mukaan ("Forchem Oy Rauma. Kuumaöljykattilan savukaasupäästömittaukset ". Raportti nro 07R058. Nab Labs Oy.) kuumaöljykattilan rikkidioksidipäästö piipussa oli mg/m 3 (n) (3,7 g SO 2 /s), pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (TRS) päästö 17 mg S/m 3 (n) (0,05 g S/s), typenoksidipäästö 210 mg NO 2 /m 3 (n), VOC-päästö 3 mg C/m 3 (n) (0,01 g C/s) ja kiintoainepäästö 8 mg/m 3 (n). Mittaustulokset on muunnettu 4 %:n O 2 -pitoisuuteen kuivaa savukaasua. Ennen polttoa poistokaasun SO 2 -pitoisuus oli 65 mg/m 3 (n) (0,18 g SO 2 /s), TRSpitoisuus 325 mg S/m 3 (n) (0,92 g S/s) ja VOC-pitoisuus 134 mg C/m 3 (n) (0,4 g C/m 3 /s). Ennen polttoa mittaustulokset ovat kosteassa savukaasussa. Mittausten aikana laitos toimi täydellä kapasiteetilla ( t/a) kuumaöljykattilan tehon ollessa keskimäärin 9,5 MW ja polttoon menevän hajukaasumäärän kg/h. Hartsihapon varastosäiliöiden höngät johdetaan hajuhaittojen ehkäisemiseksi liuotinta pesuaineena käyttävään hönkäpesuriin ennen niiden johtamista ulkoilmaan. Hönkäpesurin poistokaasun käsittelytehokkuus on n. 95 %. Forchem Oy:n mäntyöljytislaamon rikkidioksidipäästöt olivat vuonna 2007 n. 21 %, TRS-päästöt n. 1,5 % ja NO x -päästöt n. 1,4 % Maanpäänniemen tehdasalueen laitosten vastaavista kokonaispäästöistä. Mäntyöljytislaamon lähiympäristöön aiheuttama melu koostuu laitteistomelusta ja liikenteen aiheuttamasta melusta. Pääasiallisia melulähteitä ovat höyryejektorit, haihduttimien moottorit, jäähdytystorni, pumput ja puhaltimet. Melu on suhteellisen tasaista ympäri vuorokauden ja eri vuodenaikoina. Laitos on suunniteltu ja rakennettu siten, että sen ympäristöön aiheuttama melu ei läheisillä asuin- ja virkistysalueilla ylitä valtioneuvoston päätöksen (VNp 993/1992) mukai-

19 19 sia ohjearvoja (55 db (L Aeq ) päivällä klo 7 22 ja 50 db (L Aeq ) yöllä klo 22 7). Tislaamon äänekkäimmät laitteet ja laitteistot on sijoitettu sisätiloihin. Forchem Oy:n Rauman mäntyöljytislaamon aiheuttamaa melua on selvitetty vuonna 2007 tehdyllä laskennallisella melumallinnuksella ("Forchem Oy,". Ympäristömeluselvitys PR-Y Promethor Oy, ) sekä ympäristössä tehdyillä mittauksilla. Melun leviämismallilaskelma tehtiin yhteispohjoismaisella teollisuusmelun ja tieliikennemelun laskentamallia. Melumallinnuksen lähtötietoina on käytetty tehtaan mitattua kokonaisäänitehotasoa ja autoliikennemääriä. Tehtaan ympäristössä melumittaukset suoritettiin kahdeksassa kohteessa. Suoritettujen melumittausten perusteella Forchem Oy:n aiheuttamaksi keskiäänitasoksi (L Aeq ) mitattiin suurimmillaan 47 db mittauspisteessä 5, joka sijaitsee Forchem Oy:n tontin rajalla. Kyseisessä pisteessä tai sen lähellä ei ole häiriintyviä kohteita. Mittauspisteissä 1 4 ja 6 7 keskiäänitasot olivat db. Häiriintyvissä kohteissa Forchem Oy:n aiheuttamaksi keskiäänitasoksi arvioitiin alle 40 db. Suurin mitattu alueen metsäteollisuuden aiheuttama keskiäänitaso, 50 db, mitattiin mittauspisteessä 8. Havaintojen perusteella melutason aiheutti pääasiassa UPM-Kymmene Oyj:n toiminta. Melun leviämismallilaskelman perusteella Forchem Oy:n tehtaan aiheuttama 50 db:n keskiäänitaso ulottuu noin 100 metrin etäisyydelle tislaamosta. Lähimmät häiriintyvät kohteet sijaitsevat vähintään noin 500 metrin etäisyydellä tehtaasta. Tehtaan liikenteen aiheuttama keskiäänitaso on mallilaskelman mukaan viiden metrin etäisyydellä tien reunasta alle 50 db päiväaikaan ja alle 45 db yöaikaan. Selvityksen johtopäätöksenä todetaan lisäksi, että suoritettujen melumittausten ja melumallinnusten perusteella Forchem Oy:n mäntyöljytislaamon toiminnasta aiheutuva keskiäänitaso ei ylitä ympäristölupapäätöksessä asetettuja melutasoja (55 db päivällä ja 50 db yöllä). Forchem Oy:n aiheuttama keskiäänitaso on hyvin vähäinen ja sen vaikutus on hyvin vähäinen koko tehdasalueen ympäristön keskiäänitasoon. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Mäntyöljytislaamon toiminnasta syntyvät jätteet lajitellaan ja toimitetaan mahdollisuuksien mukaan kierrätykseen. Energiajätteet, metalliromu, paperi- ja kartonkijätteet, biojätteet sekä tynnyrit ja muovikontit toimitetaan hyödynnettäviksi. Prosessissa syntyvät jätteet prosessoidaan uudelleen tai toimitetaan käsiteltäviksi ongelmajätteinä. Säiliöiden pohjasakat käsitellään tällä hetkellä pääosin ongelmajätteinä, mutta muita käsittelyvaihtoehtoja selvitetään. Ongelmajätteinä toimitetaan hävitettäviksi mm. voiteluöljyt, loisteputket ja akut/paristot sekä liuottimet.

20 20 Mäntyöljytislaamon toiminnasta on vuosina syntynyt jätteitä (t/a) seuraavasti: Jätelaji/-nimike v v v Käsittely Säiliösakat 33,6 27,7 Ekokem Oy Ab/ * kompostointi Yhdyskuntajäte ,0 6,2 2,2 Kaatopaikka, D01 Rakennusjäte 3,3 1,0 Kaatopaikka, D Prosessijäte 16,8 3,1 6,5 Ekokem Oy Ab Energiajäte 7,4 2,0 5,3 Hyötykäyttö Metalliromu ,3 1,8 5,2 Hyötykäyttö Paperi/pahvi 0,7 1,5 Hyötykäyttö Biojäte 0,7 2,2 Hyötykäyttö Tynnyrit 0,8 1,5 2,5 Hyötykäyttö / Öljyiset eristeet 2,3 0,86 0,34 Ekokem Oy Ab * Öljyiset jätteet * 0,62 0,56 0,37 Ekokem Oy Ab Akut/paristot* <0,01 <0,01 Ekokem Oy Ab Loisteputket* 0,06 0,01 Ekokem Oy Ab Voiteluöljy* 0,83 0,19 Ekokem Oy Ab Lämmönsiirtoöljyt* ,48 0,20 0,76 Ekokem Oy Ab Laboratoriojäte* 0,34 0,18 Ekokem Oy Ab Vesi-öljyseos* 0,20 Ekokem Oy Ab Maalit/liuottimet* 0,02 0,09 Ekokem Oy Ab Glykolijäte* 0,05 0,05 0,01 Ekokem Oy Ab *ongelmajäte Päästöjen estäminen maaperään Laitoksen kaikki säiliöt viemärijärjestelmän öljynerotuskaivoja lukuun ottamatta ovat maanpäällisiä ja ne on sijoitettu betonisiin vallitiloihin (Tukesin ohjeiden mukaiset), joilla estetään mahdollisen säiliövuodon tai ylitäytön seurauksena tapahtuva kemikaalien leviäminen ympäristöön. Varastoalueisiin liittyvät lastaus- ja purkausalueet päällystetään vuotoja kestävällä pinnoitteella. Lastaus- ja purkausalueet katetaan osittain ja kattamattomalle alueelle kerääntyvät sadevedet johdetaan säiliöiden vallitiloihin. Vallitiloihin kertyneet sade- ja sulamisvedet johdetaan jätevedenpuhdistamolle.

21 LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Päästötarkkailu 21 Tislaamo toimii jatkuvassa kolmivuorotyössä. Prosessin toimintoja tarkkaillaan ja ohjataan täysin automaattisesti digitaalisen järjestelmän avulla. Automaatiojärjestelmän sähkönsyöttö pyritään turvaamaan kaikissa tilanteissa tuomalla pääsyöttö kahdesta eri lähteestä. Tislaamon turvallinen pysäytys on varmistettu varasyöttöjärjestelmällä.prosessin ohjaus- ja tarkkailujärjestelmään kuuluvat mm. seuraavat hälytyksillä valvomoon tarpeen mukaan kytketyt toiminnot: venttiilien asennot, venttiilien turva-asennot, alipainejärjestelmän toiminta, pumppujen toiminta, eri laitteiden väliset turvalukitukset, ainevirrat ja määrämittaukset, lämpötila, paine, nestepinnan korkeus ja ylitäytön esto. Kuumaöljykattilan toimintaa seurataan jatkuvatoimisilla savukaasujen lämpötilanmittauksella ja jäännöshappipitoisuuden mittauksella. Hajukaasupuhaltimen toimintahäiriöistä tulee hälytys ohjaamoon. Kuumaöljykattilan hajukaasujen poltosta sekä hartsisäiliöiden hajukaasupesurin toiminnasta pidetään häiriöpäiväkirjaa. Allasvedet ja sadevedet. Kaikki tislaamolta sellutehtaan järjestelmiin, metsäteollisuuden puhdistamolle tai mereen johtavat viemärit on varustettu jatkuvatoimisella vesimäärän mittauksella ja näytteenottomahdollisuudella. Allasvesi- ja sadevesinäytteet otetaan päivittäin pakastimeen ja analysoidaan kokoomanäytteinä (BOD 7, COD, P, N, kiintoaine, ph ja johtokyky). Jätevedenpuhdistamon kuormitusosuudet on sovittu Oy Metsä-Botnia Ab:n ja Forchem Oy:n välillä tehdyssä yhteistyösopimuksessa. Allasvesien määrä- ja laatutiedot raportoidaan Oy Metsä-Botnia Ab:lle kuukausittain. Vesimäärät sekä mereen ja puhdistamolle johdettu kuormitus raportoidaan valvontaviranomaisille vuosittain. Päästöt ilmaan. Kuumaöljykattilan savukaasuista mitataan ympäristölupapäätöksen mukaisesti kolmen vuoden välein rikkidioksidin, typenoksidien, haihtuvien orgaanisten hiilivetyjen (VOC) ja pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (TRS) päästömäärät. Häiriötilanteista, jolloin hajukaasuja ei voida polttaa kuumaöljykattilassa, sekä niiden kestosta pidetään kirjaa. Rikkidioksidin, typenoksidien, haihtuvien orgaanisten hiilivetyjen (VOC), pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (TRS) ja hiilidioksidin päästömäärät lasketaan uusimpien mittausten ja vuosittain käytettyjen raakamäntyöljy- ja polttoainemäärien perusteella. Häiriöpäästöjen osuus ilmoitetaan häiriötuntien määränä. Hartsisäiliöiden hönkäpesurin toimintatehokkuus määritetään kolmen vuoden välein.

22 22 Jätteet. Jätteiden määrästä, laadusta sekä käsittelystä pidetään jätekirjanpitoa. Tiedot raportoidaan vuosittain valvontaviranomaisille. Melu. Melun leviämismallilaskelma päivitetään tarvittaessa, jos toimintaan tulee oleellisia muutoksia. Meluun kiinnitetään huomiota uusia laitteita hankittaessa. Vaikutusten tarkkailu Raportointi Laadunvarmistus Forchem Oy osallistuu Rauman alueen bioindikaattoritutkimuksiin, hajupaneeleihin sekä jätevesipäästöjen vaikutustarkkailuihin (merialueen tila sekä kalataloudelliset vaikutukset) Rauman kaupungin ja teollisuuden kanssa sovitulla tavalla. Rauman metsäteollisuuden ilmanlaaduntarkkailu suoritetaan Sinisaaren mittausasemalla. Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Rauman kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimitetaan vuosittain helmikuun loppuun mennessä edellistä vuotta koskeva ympäristönsuojelun vuosiyhteenveto VAHTI-tietojärjestelmän kautta. Raportissa ilmoitetaan muun muassa tuotantotiedot, käyntiajat, raaka-aineiden määrät, veden käyttö- ja kierrätysmäärät, jäte- ja sadeveden määrät ja laatutiedot kuukausi-/vuositasolla, tiedot jätteiden määristä ja käsittelystä, polttoaineiden laatu- ja kulutustiedot, kuumaöljykattilan laskennalliset päästöt ilmaan (SO 2, VOC, TRS, NO x, CO 2 ), päästöjen laskentatavat ja mittausmenetelmät sekä arvio tulosten luotettavuudesta. Mahdolliset ympäristövahingot raportoidaan valvontaviranomaisille VAHTItietojärjestelmän kautta. Kaikki mittaukset, kalibroinnit ja analyysit suoritetaan standardimenetelmien mukaisesti. Jäte- ja sadevesianalyysit suorittaa Nab Labs Oy. Laboratorio käyttää pääasiassa standardoituja analyysimenetelmiä tai yleisesti hyväksyttyjä tutkimustapoja. Laboratoriolla on standardin SFS EN ISO/IEC mukainen laatujärjestelmä. Savukaasujen pitoisuudet on analysoitu standardimenetelmien mukaisesti. Päästöt ilmaan on mitannut Nab Labs Oy. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Mäntyöljytislaamon turvallisuus- ja ympäristöriskit on kartoitettu laitoksen suunnitteluvaiheessa ICI:n riskinkartoitusmenetelmällä "Six Steps" ("Hazard Study 2 raportti", Rintekno Oy, ). Todennäköisin ja myös seurauksiltaan vakavin laitokseen kohdistuvista onnettomuusriskeistä on tulipalo. Vakavan laitteiston ulkopuolisen tulipalon seurauksena tulipalossa voi muodostua myrkyllisiä tai haitalli-

23 23 sia kaasuja. Vakavia tulipaloja mäntyöljytislaamoilla sattuu kuitenkin harvoin. Tulipalot pystytään suurella todennäköisyydellä rajoittamaan siten, että niiden vaikutukset rajoittuvat tehdasalueelle. Tulipalon aiheuttamien savupäästöjen ja likaantuneitten sammutusvesien lisäksi ympäristöriskejä ovat erilaiset vuototilanteet, joissa ympäristölle haitallisia aineita saattaa päästä maaperään, jätevesilaitokselle tai mereen. Riskinarviointeja päivitetään säännöllisesti. Pieninvestoinneissa tai investoinneissa tehdään tarvittaessa HAZOP-analyysi sekä päivitetään ohjeita. HAZOP-analyysit päivitetään viiden vuoden välein tai suurempien muutosten yhteydessä. Lisäksi viiden vuoden välein tai toiminnan muuttuessa tehdään erillisiä ympäristöriskikartoituksia ja kolmen vuoden välein tehdään työtehtäviin liittyviä riskikartoituksia. Tehtaalle on laadittu sisäinen pelastussuunnitelma sekä ohjeita poikkeustilanteiden kuten vuotojen, tulipalojen ja tapaturmien varalle. Tulipalojen varalta laitos on varustettu sprinkler-systeemillä ja alkusammutuskalustolla. Kolonnit on varustettu hätäpysäytyksellä ja hätätyhjennysmahdollisuudella. Alkusammutusta harjoitellaan säännöllisesti. Säiliöalueet on varustettu allastuksilla. Allastilojen poistoventtiilit ovat normaalisti suljettuina. Alueen sadevesi- ja jätevesiviemärijärjestelmä voidaan sulkea tarvittaessa. Yleisin häiriö mäntyöljytislaamolla on kattilan pysähtyminen, jolloin kattilassa poltettavat hajukaasut ohjautuvat ulkoilmaan. Tällöin voi aiheutua lyhytaikaista hajuhaittaa ympäristössä. Normaalisti häiriötilanteen pituus on maksimissaan kymmenen minuuttia. Vuonna 2006 em. häiriötilanteiden kesto oli noin 24 tuntia (39 jaksoa) ja vuonna 2007 noin 173 tuntia (15 jaksoa). Mäntyöljytislaamon vaarallisten kemikaalien määrät ovat sen suuruiset, että sen toiminnasta on laadittu vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista annetun asetuksen (59/1999) mukainen toimintaperiaateasiakirja. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty ja Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupahakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla ympäristölupaviraston ja Rauman kaupungin ilmoitustauluilla välisenä aikana.

24 24 Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Länsi-Suomi -nimisessä sanomalehdessä. Hakemuksesta on lisäksi ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti tiedotettu päivätyllä kirjeellä niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Tarkastukset ja neuvottelut Lausunnot Lupahakemuksesta on neuvoteltu ympäristölupavirastossa. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti pyytänyt lausunnot lupahakemuksesta Lounais-Suomen ympäristökeskukselta, Rauman kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta, Rauman kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta ja Rauman kaupungilta. Rauman kaupungin ympäristölautakunta on antamassaan lausunnossa todennut muun muassa seuraavaa: Ympäristölupaharkinnassa on tarpeen tarkastella erityisesti rikkidioksidi- ja TRS- päästöjä koskevia määräyksiä. Muilta osin lupa voitaneen myöntää voimassa olevan ympäristöluvan tapaan. Kuumaöljykattilan rikkipäästö rikkidioksidina ja pelkistyneinä rikkiyhdisteinä (TRS) ylittää lupamääräyksen mukaisen enimmäisrajan. Suurin osa rikkiyhdisteistä tulee kattilaan hajukaasujen mukana. Jos lupamääräyksissä tulee tehtäväksi priorisointi rikkidioksidin ja TRS:n vähentämisen välillä, tulee hajuhaitan torjunta asettaa etusijalle. Etäämpänä tehtaan ympäristössä on vaikeaa erottaa mäntyöljytislaamosta peräisin oleva hajua muualta, lähinnä viereiseltä sellutehtaalta peräisin olevista samantyyppisistä hajuista. Forchem Oy:n laskennallisesti pienehkö haisevien yhdisteiden päästö ja sinänsä asianmukaiselta vaikuttava hajukaasujen käsittely ovat aika ajoin tuntuneet olevan ristiriidassa hajun aistinvaraisen arvioinnin kanssa. Yhtiön tulee vastineessaan vielä syventää hajukaasujen päästöjen tarkasteluaan ja mahdollisten torjuntatarpeiden ja -mahdollisuuksien tarkastelua. Lupahakemukseen tulisi liittää arvio siitä, olisiko tyhjiöjärjestelmän likaislauhteiden käsittelyyn liitettävissä varajärjestelmä tilanteisiin, jossa käsittely sellutehtaalla ei ole mahdollista. Varajärjestely, jossa haisevien rikkiyhdisteiden päästö ilmaan jäisi merkityksellisesti pienemmäksi kuin johdettaessa likaislauhteet jätevedenpuhdistamolle. Rauman kaupungin ympäristöterveydenhuolto, terveysvalvonta on antamassaan lausunnossa todennut muun muassa seuraavaa:

25 25 Rauman kaupungin ympäristöterveydenhuoltoon ei ole tullut valituksia tai kannanottoja, jotka voisi yhdistää Forchem Oy:n Rauman mäntyöljytislaamoon. Uusien varastosäiliöiden vaikutus ei merkittävästi nosta toiminnasta aiheutuvaa, maaperän kautta tapahtuvan haitan mahdollisuutta, jos uuden säiliöalueen mahdollisten päästöjen pääsy maaperään estetään alueen asfaltoinnilla ja allastuksilla. Laitoksen nykyiset rikkipäästöt SO 2 :n ja TRS:n päästöinä ylittävät voimassa olevan ympäristöluvan mukaiset lupaehdot. Tästä johtuen olisi vielä selvitettävä, onko teknistaloudellisesti mahdollista alentaa rikkipäästöjen määrää siten, että päästörajat voitaisiin säilyttää nykyisen lupamääräyksen mukaisina. Lisäksi uusien varastosäiliöiden vaikutus ilmanlaatuun tulee huomioida päätöstä tehtäessä. Lounais-Suomen ympäristökeskus on antamassaan lausunnossa todennut muun muassa seuraavaa: Forchem Oy:n mäntyöljytislaamon merkittävimmät ympäristövaikutukset aiheutuvat häiriötilanteiden hajukaasupäästöistä ilmaan, melupäästöistä, jätevesipäästöistä tai päästöistä maaperään. Normaalitilanteen päästöt muodostavat vain pienen osan koko Rauman metsäteollisuuden päästöistä. Laitoksen mäntyöljyn tuotanto on noussut vuosittain ja oli vuonna 2008 lähes aiemmassa lupahakemuksessa ilmoitettu suunnittelukapasiteetti t/a. Laitoksen päästöt ilmaan ovat kasvaneet viime vuosina selvästi johtuen ennalta arvaamattomasta raakamäntyöljyn rikkipitoisuuden kasvusta. Tästä johtuen laitoksen laskennalliset rikkidioksidi- ja TRS-vuosipäästöt ylittivät ko. päästöille annetut vuosipäästömääräykset. Päästömääräysten ylityksiä ei kuitenkaan voida pitää varmoina, kun otetaan huomioon päästöjen tarkkailumenetelmät, joista on määrätty ympäristöluvassa. Lupahakemuksessa esitetyllä varastointikapasiteetin lisäyksellä ei ole olennaisia ympäristövaikutuksia, mutta se tulee ottaa huomioon laitoksen riskinarviointisuunnitelmassa. Ilmansuojelu Laitoksen tuotanto ja päästöt ilmaan kasvavat hakemuksen mukaan samassa suhteessa. Päästöjen kasvulla ei kuitenkaan ole olennaista vaikutusta ympäristön ilman laatuun ja kuormitukseen, kun otetaan huomioon laitoksen päästöt ja Rauman kokonaispäästöt sekä päästökorkeus. Laitoksen ympäristössä on ajoittain todettu hajuhaittoja. Hajuhaittojen aiheuttajan alkuperä on kuitenkin jäänyt useimmiten selvittämättä, koska hajuhaittoja aiheuttavia laitoksia ovat mäntyöljytislaamon lisäksi erityisesti viereinen sellutehdas ja jätevedenpuhdistamot. Laitoksen toiminnasta aiheutuvat hajuhaitat ovat pääosin peräisin häiriötilanteista tai prosessien ylös- tai alasajoista. Ilmansuoje-

26 26 lun kannalta olennaisinta on pyrkiä ehkäisemään häiriötilanteista aiheutuvat normaalia suuremmat päästöt. Mäntyöljytislaamolle ei ole tarvetta antaa vuosipäästörajoituksia, kun otetaan huomioon päästöt, päästöpotentiaali sekä päästöjen tarkkailu. Vuosipäästömääräyksen tarkkailu ja valvonta edellyttäisi jatkuvatoimisia päästömittauksia eivätkä ne tässä tapauksessa ole tarpeellisia saavutettavaan hyötyyn nähden eivätkä myöskään kohtuullisia. Laitoksen rikkidioksidi-, TRS-, VOC- ja typenoksidipäästöt voidaan selvittää riittävän tarkasti polttoaine- ja raaka-ainetietojen sekä kertaluonteisten päästömittausten perusteella, jos niille ei ole annettu vuosipäästömääräyksiä. Vuosipäästömääräyksiä ei yleensäkään ole annettu ko. kokoluokan päästöille. Meluntorjunta Laitoksen normaalitoiminnasta ei vuonna 2007 tehdyn tehdasalueen meluselvityksen mukaan aiheudu merkittäviä melupäästöjä, kun otetaan huomioon laitoksen toimintaympäristö. Laitoksen merkittävimmät ympäristön viihtyisyyttä vähentävät melupäästöt aiheutuivat laitoksella käytössä olleesta ääninuohouksesta, mutta sen käyttö on lopetettu. Jätevedet Forchem Oy:n mäntyöljytislaamo on prosessi-, jäähdytys- ja jätevesien osalta sidoksissa Oy Metsä-Botnia Ab:n sellutehtaan järjestelmiin; laitokselta johdetut em. vesijakeet siirtyvät kaikki Oy Metsä-Botnia Ab:n käsittelyyn. Laitokselta Oy Metsä-Botnia Ab:n jätevedenpuhdistamolle johdettava orgaaninen kuormitus on pienentynyt ympäristönsuojelun tietojärjestelmään (Vahti) raportoidun perusteella merkittävästi vuosina , vaikka tuotanto ja jätevesimäärät ovat samanaikaisesti kasvaneet. Jäteveden vuotuinen kemiallinen hapenkulutus on ollut luokkaa 65 t/a aiemman t/a sijaan. Vastaavasti biologinen hapenkulutus on ollut luokkaa 35 t/a aiemman t/a sijaan. Ravinteiden ja jätevesimäärän osalta suhde on ollut päinvastainen. Merkittäviä jäteveden koostumukseen vaikuttaneita prosessimuutoksia ei tiedossa ole, joten on oletettava sellutehtaan lyhyempien seisokkien vaikuttaneen siten, että Forchem Oy:n mäntyöljytislaamolta jätevedenkäsittelyyn johdettavia lauhteita ei suuresti tai ainakaan samassa mittakaavassa ole viimeisen kahden vuoden aikana ole ollut. Runsaasti orgaanista kuormitusta, mutta niukasti ravinteita sisältävänä Forchem Oy:n mäntyöljytislaamon lauhteiden tai jätevesien yleensä ei voi olettaa merkittävästi vaikuttavan jätevedenpuhdistamon toimintaan. Lauhteiden johtaminen Oy Metsä-Botnia Ab:n prosesseihin tuleekin käsitellä luvassa yksityiskohtaisesti, ottaen huomioon myös sellainen (häiriö)tilanne, ettei Oy Metsä-Botnia Ab:llä ole kykyä näitä käsitellä. Valvontaa varten on tarvetta selvittää myös varsinaiseen jätevedenkäsittelyyn menevien eri jakeiden osuus kokonaiskuormituksesta. Hakemuksessa ei tätä erittelyä ole esitetty.

27 Tarkkailusuunnitelma 27 Hakemuksen liitteenä oleva tarkkailusuunnitelma on ylimalkainen. Yksityiskohtainen tarkkailusuunnitelma tulisi edellyttää toimittamaan hyväksyttäväksi toimivaltaiselle valvontaviranomaiselle lupapäätöksen antamisen jälkeen. Tarkkailusuunnitelmasta tulee selvitä ilma- ja melupäästölähteet ja niiden tarkkailuun käytettävät menetelmät ja mittauslaitteet sekä eri vesijakeiden viemäröinti esimerkiksi kaavioksi piirrettynä, vesistä aiheutuva kuormitus, sekä näiden purkupisteet kartalle merkittynä. Tarkkailusuunnitelmassa tulisi keskittyä erityisesti häiriöpäästöjen seurantaan, häiriöiden ennaltaehkäisyyn sekä toimenpiteisiin häiriön sattuessa. Suunnitelmaan tulee sisältyä myös ympäristöriskianalyysi sekä energiatehokkuuden tarkkailu. Valvontaa varten tarvittavasta raportoinnista, sen laajuudesta ja raportointitavoista on tarkoituksenmukaista päättää yksityiskohtaisen tarkkailusuunnitelman yhteydessä. Ilma-, melu- ja jätevesipäästöjen vaikutusten tarkkailu on tarkoituksenmukaista toteuttaa yhteistyössä Rauman metsäteollisuuden ja Rauman kaupungin kanssa valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla yksityiskohtaisen tarkkailusuunnitelman yhteydessä. Yhteenveto Ympäristökeskus ei näe estettä ympäristöluvan myöntämiselle nykyiselle toiminnalle ja sen laajentamiselle hakemuksen mukaisesti edellyttäen, että em. asiat otetaan huomioon ympäristölupapäätöksessä. Muistutukset/mielipiteet AA kiinnittää muistutuksessaan huomiota muun muassa likaislauhteiden käsittelyyn ja olettaa, että muutoksen myötä haisevat päästöt tulevat todennäköisesti kasvamaan. Hakijan kuuleminen ja vastine Luvan hakijalle on varattu tilaisuus tulla kuulluksi päivätyllä kirjeellä. Luvan hakija esittää vastineessaan muun muassa seuraavaa. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen lausunto Laitoksella syntyvät tyhjöjärjestelmän ja säiliöiden haisevat höngät poltetaan kattilassa. Kattilan pysähtyessä häiriötilanteessa tai alasajossa hajukaasut ohjautuvat ulkoilmaan, jolloin saattaa esiintyä hetkellistä hajuhaittaa. Häiriötilanteissa hajuhaitan kesto on yleensä muutamia minuutteja. Alasajoissa hajuhaitan kestoa on pyritty minimoimaan ajotapaa muuttamalla.

28 28 Forchem Oy myöntää, että laitoksen toiminnasta on saattanut aiheutua jatkuvampaa hajuhaittaa kesällä ja syksyllä Hajuhaittojen lopullinen syy selvisi vasta keväällä Kyseessä oli kuumaöljykattilan polttoilman esilämmittimen (luvon) syöpymä, joka aiheutti hajukaasujen osittaisen vuodon kattilan savukaasuvirtaan. Vika löytyi vasta, kun laite tarkastettiin vuosihuoltoseisokissa keväällä Vian selvittyä hajukaasut ohjattiin linjamuutoksella luvon ohi suoraan kattilaan. Tämän jälkeen ei hajuhaittoja Forchem Oy:n käsityksen mukaan enää ole esiintynyt. Myöskään Rauman kaupungin ympäristövirastolla ei ole havaintoja hajun esiintymisestä. Forchem Oy valmistautuu investoimaan uuteen esilämmittimeen. Suunnitelmissa on, että myös jatkossa hajukaasut johdetaan suoraan kattilaan, jolloin mahdollinen vuoto ei tule enää aiheuttamaan hajuhaittoja. Jätevedenpuhdistamolle johdettava allasvesi muodostuu pääosin säiliöiden vallitilojen kertyneistä sadevesistä sekä pesuvesistä. Forchem Oy:n allasveden orgaaninen kuormitus on viime vuosina pienentynyt hartsisäiliöiden hajukaasupesurin prosessimuutosten ansiosta. Hajukaasuja ei enää pestä lipeävedellä ja pesukierto on suljettu. Tyhjöjärjestelmän likaislauhde johdetaan Oy Metsä-Botnia Ab:n jätevesistripperille. Jos tämä ei ole mahdollista (esim. sellutehtaan seisokkien tai häiriötilanteiden aikana), likaislauhde johdetaan metsäteollisuuden jätevedenpuhdistamolle. Likaislauhdetta syntyy n. 120 m 3 /vrk ja sen kemiallinen hapenkulutus on n. 1,6 t/vrk. Likaislauhdetta on johdettu puhdistamolle vuosittain vrk:n ajan. Forchem Oy tulee täydentämään tarkkailusuunnitelmaa lupapäätöksen antamisen jälkeen. Rauman kaupungin ympäristölautakunnan lausunto Kesällä ja syksyllä 2008 esiintyneiden hajuhaittojen syyksi epäiltiin likaislauhteiden ajoa puhdistamolle. Hajuhaittojen syyksi selvisi kuitenkin hajukaasuvuoto. Rauman kaupungin ympäristöterveydenhuollon lausunto Forchem Oy toivoo, että lupaharkinnassa kattilan ilmapäästöjä koskevat määräykset harkitaan uudelleen. Kattilan polttoaineina käytetään biopolttoaineita. Vaihtoehtona on käyttää kevyttä polttoöljyä, joka fossiilisena polttoaineena nostaisi laitoksen hiilijalanjälkeä huomattavasti nykyiseen verrattuna. AA:n muistutus Varastokapasiteetin lisäämiseen ei tulla investoimaan vielä vuoden 2009 aikana, joten suunnittelu on kesken. Varastoalueelle tullaan laatimaan riskinarviointi, kun suunnittelu on saatu päätökseen. Palo-

29 29 ja pelastussuunnitelmiin tullaan tekemään tarvittavat muutokset. Varastoalueen rakentaminen ei edellytä kallion louhimista. LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on tarkastanut Forchem Oy:n Rauman mäntyöljytislaamon toimintaa koskevassa ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa ympäristöluvassa Nro 39/2002/4, velvoitetun lupamääräysten tarkistamista sekä varastointitoiminnan laajentamista koskevan lupahakemuksen ja muuttaa ympäristöluvan määräykset kuulumaan seuraavasti. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Polttoaineet 1. Kuumaöljykattilassa polttoaineena käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 painoprosenttia. (YSL 43, VNA 689/2006) Melu ja tärinä 2. Mäntyöljytislaamon toiminnasta aiheutuva melu yhdessä teollisuusalueen muiden laitosten toiminnoista aiheutuvan melun kanssa ei saa lähimpien, eniten melulle altistuvien, asuinrakennusten ulkoalueilla ylittää päivällä kello 7 22 ekvivalenttimelutasoa (L Aeq ) 55 db eikä yöllä kello 22 7 ekvivalenttimelutasoa (L Aeq ) 50 db. (YSL 43, 46, NaapL 17, VNp 993/1992) Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen 3. Toiminnassa on pyrittävä siihen, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän. Toiminnassa syntyvät jätteet on mahdollisuuksien mukaan hyödynnettävä. Jätteet on ensi sijassa hyödynnettävä aineena ja toissijaisesti energiantuotannossa. Hyötykäyttökelpoiset jätteet (kuten keräyskelpoinen paperi- ja pahvijäte, biojäte, rauta- ja muu metalliromu sekä käytetyt tynnyrit) on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Tislaamon laatuvaatimukset täyttämättömät tuotteet (offspec-tuotteet) tulee ensisijaisesti tislata uudelleen ja hyödyntää aineena. Mikäli hyödyntäminen ei ole kohtuullisin kustannuksin mahdollista, on jätteet toimitettava sellaiselle vastaanottopaikalle, jolla on ympäristönsuojelulain mukainen lupa tai vastaava päätös ottaa vastaan ja käsitellä kyseisenlaista jätettä. Kaatopaikalle toimitettavan teollisuusjätteen kaatopaikkakelpoisuus on selvitettävä jokaisen poikkeuksellisen jäte-erän osalta erikseen. Säännöllisesti syntyvän samanlaatuisen jätteen kaatopaikkakelpoisuus on varmistettava laadunvalvontatestein kaatopaikan pitäjän edellyttämin väliajoin. (YSL 43, 45, JäteL 6, VNp 861/1997)

30 30 4. Ongelmajätteet on varastoitava asianmukaisesti merkityissä astioissa tai säiliöissä katettuina tai muuten vesitiiviisti reunakorokkein varustetulla alueella. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan ja ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Öljyjätteeseen ei saa varastoinnin aikana sekoittaa muuta jätettä tai ainetta eikä eri öljyjätelaatuja saa tarpeettomasti sekoittaa keskenään. Nestemäiset ongelmajätteet on varastoitava tiiviillä alustalla siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Ongelmajätteiden pääsy maaperään, pohja- tai pintavesiin ja sadevesiviemäriin sekä kiinteistössä viemäriin on estettävä. (YSL 43, 45, JäteL 6, JäteA 5, 6, VNp 659/1996, VNp 101/1997, YMA 1129/2001) 5. Ongelmajätteet (kuten loisteputket, laboratoriojäte ja muut vaarallisten ominaisuuksiensa perusteella ongelmajätteiksi luokiteltavat kemikaalit ja niitä sisältävät jätteet ja jätevedet) on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. Hyödyntämiskelpoiset jäteöljyt ja öljyä sisältävät jätteet tulee kerätä erikseen ja toimittaa hyödynnettäviksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty, ja sitä kautta uudelleen käyttöön. Ongelmajätettä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaiset tiedot ongelmajätteistä. (YSL 43, 45, JäteL 6, 15, JäteA 5, 6, VNp 659/1996, VNp 101/1997, YMA 1129/2001) Varastointia koskevat määräykset 6. Raaka-aineet, polttoaineet, kemikaalit, tuotteet sekä jätteet on varastoitava ja käsiteltävä laitosalueilla siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa tai pilaantumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavesille eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Polttoöljysäiliöt on sijoitettava tiivisrakenteisiin suoja-altaisiin niin, että maaperän pilaantuminen polttoainesäiliöiden täytön ja polttoaineiden purkamisen tai säiliöiden mahdollisen rikkoutumisen seurauksena estyy. Kemikaalit on varastoitava kullekin kemikaalityypille tarkoitetussa, asianmukaisesti merkityssä astiassa. Varastotilojen lattiakaivot on varustettava asianmukaisin suojakansin tai sulkuventtiilein. Suunniteltujen säiliöiden (4 x m x 150 m 3 ) rakentaminen, säiliöiden sijoitus ja allastaminen on tehtävä Turvatekniikan keskuksen (TUKES) ohjeiden ja määräysten mukaisesti. (YSL 7, 8, 43, 45, JäteL 6, 15, 19, NaapL 17 ) Päästöt vesiin ja viemäriin 7. Mäntyöljytislaamon tyhjöjärjestelmän likaislauhteet on käsiteltävä Oy Metsä-Botnia Ab:n Rauman sellutehtaan jätevesistripperillä tai muu-

31 31 toin vastaavan tehoisesti. Tilanteissa, joissa jätevesistrippaus ei ole mahdollista, prosessijätevedet tulee johtaa käsiteltäviksi metsäteollisuuden jätevedenpuhdistamolle. Säiliöiden ja säiliöalueiden vallitiloihin ja lastausalueelle kertyneet sade- ja sulamisvedet sekä raakamäntyöljysäiliöiden vesitysvedet tulee johtaa öljynerotuksen ja näytteenoton kautta käsiteltäviksi metsäteollisuuden jätevedenpuhdistamolle. Laitosalueen muut kuin vallitiloihin kertyvät sade- ja sulamisvedet voidaan kerätä sadevesijärjestelmään ja johtaa puhdistamo ohittaen sadevesikanaaliin ja sitä kautta edelleen mereen. Samoin sellutehtaan seisokkien aikana tislaamon jäähdytysvesijärjestelmän poistovesi voidaan johtaa sadevesiviemärin kautta mereen. (YSL 43, 46 ) 8. Mäntyöljytislaamolla muodostuva, normaaliin asumajäteveteen laadultaan rinnastettava jätevesi ja liuottimia sisältämätön laboratoriojätevesi voidaan johtaa Rauman kaupungin jätevedenpuhdistamolle ja sitä kautta edelleen metsäteollisuuden jätevedenpuhdistamolle. Yleiseen viemäriin ei saa johtaa jätevesiä siten, että siitä aiheutuu vaurioita viemäriverkolle, haittaa puhdistamon toiminnalle tai haittaa puhdistamolietteen käsittelylle ja hyötykäytölle. (YSL 43, 47, JäteL 6 ) Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 9. Vahinko- ja onnettomuustilanteisiin sekä päästöjen puhdistinlaitteiden ja prosessilaitteiden vika- ja häiriötilanteisiin, jotka voivat lisätä päästöjen määrää tai muuttaa niiden laatua haitallisemmaksi tai lisätä laitoksesta aiheutuvaa melua, on varauduttava ennakolta asianmukaisella teknisellä valmiudella, toimintasuunnitelmilla ja koulutuksella. Kemikaali- ja öljyvuotojen varalta laitosalueella on oltava riittävästi imeytysmateriaalia ja muut vuotojen keräämiseksi ja leviämisen estämiseksi tarvittavat asianmukaiset välineet aina saatavilla. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, on ryhdyttävä välittömästi asianmukaisiin tarpeellisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen ja niiden leviämisen estämiseksi ja päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi sekä tapahtuman toistumisen estämiseksi. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. Laitteet tulee saattaa normaaliin toimintakuntoon niin pian kuin se on teknisesti mahdollista. (YSL 5, 7, 8, 43, JäteL 6 ) 10. Toiminnassa tapahtuvista poikkeuksellisista tilanteista, vahingoista tai onnettomuuksista, joista saattaa aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle tai joissa kemikaaleja, polttonesteitä tai muita aineita pääsee vuotamaan maaperään, pinta- tai pohjavesiin, viemäriin tai haihtumaan ilmaan, on ilmoitettava viipymättä Lounais- Suomen ympäristökeskukselle ja Rauman kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä poikkeuksellista päästöistä viemäriin myös metsäteollisuuden jätevedenpuhdistamolle tai Rauman Veden yhdyskuntajätevedenpuhdistamolle. (YSL 43, 62, YSA 30 )

32 32 Käyttötarkkailu ja päästötarkkailu 11. Mäntyöljytislaamon käyttötarkkailu ja päästöjen tarkkailu on suoritettava hakemuksessa ja mäntyöljytislaamon päästöjen tarkkailusuunnitemassaehdotuksessa, päivätty , esitetyn mukaisesti seuraavasti täydennettynä: Käyttö- ja päästötarkkailuohjelmaa voidaan tarkentaa ja muuttaa toiminnanharjoittajan esityksestä Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta eivätkä tarkkailun kattavuutta. (YSL 43, 46 ) Ympäristövaikutusten tarkkailu 12. Forchem Oy:n mäntyöljytislaamon päästöjen vaikutuksia ilmanlaatuun on tarkkailtava ilmanlaatumittauksilla ja bioindikaattoriseurannalla sekä hajukartoituksilla. Forchem Oy:n on osallistuttava Sinisaaren mittausasemalla tehtävään ilmanlaadun tarkkailuun, Rauman- Pyhärannan alueen bioindikaattoriseurantaan ja Oy Metsä-Botnia Ab sellutehtaan ja Forchem Oy:n mäntyöljytislaamon toiminnoista aiheutuvan hajun ja hajuhaitan hajupaneeliselvityksiin aiheuttamisperiaatteen mukaisella kustannusosuudella nykyisten ohjelmien mukaisesti tai Lounais-Suomen ympäristökeskuksen myöhemmin erikseen hyväksymällä tavalla. (YSL 5, 43, 46 ) Mittausten ja tutkimusten laadunvarmistus 13. Kaikki mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja analyysit tulee suorittaa standardimenetelmien (CEN, ISO, SFS tai vastaavan tasoinen yleisesti käytössä oleva menetelmä) mukaisesti. Mittauksista, kalibroinneista, näytteenotosta ja analyyseistä tulee pitää yksityiskohtaista kirjanpitoa. Kirjanpitoon liitetään kunkin mittauksen tulokset ja muut mittausta tai toimenpidettä koskevat olennaiset tiedot. Kirjanpito tai yhteenveto kirjanpidosta tulee raportoida Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Rauman kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle määräyksessä 14 tarkoitetun vuosiraportoinnin yhteydessä. Raportissa on esitettävä arvio tulosten edustavuudesta. (YSL 43, 46, 108 ) Kirjanpito ja raportointi 14. Forchem Oy:n on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Rauman kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle edellistä vuotta koskeva raportti, josta käyvät ilmi muun muassa seuraavat mäntyöljytislaamon toimintaa koskevat tiedot: Mäntyöljytislaamon käyntiajat ja seisokit, tuotantotiedot, käytetyt raaka- ja apuaineet, talousveden, prosessiveden ja kattilaveden käyttöja kierrätysmäärät, metsäteollisuuden puhdistamolle johdetun allasveden määrä (m 3 /kk, m 3 /a) ja kuormitus (COD Cr, BOD 7Atu, kokonais-

33 33 typpi, kokonaisfosfori, kiintoaine), sadevesijärjestelmään johdettava vesimäärä (m 3 /kk, m 3 /a) ja kuormitus (COD Cr, BOD 7Atu, kokonaistyppi, kokonaisfosfori, kiintoaine), Oy Metsä-Botnia Ab:n jätevesistripperille johdetun likaislauhteen määrä (m 3 /kk, m 3 /a) ja kuormitus (COD Cr ), polttoaineiden laatu- ja kulutustiedot, mitatut ja/tai laskennalliset vuosipäästöt (rikkidioksidi-, hiukkas-, orgaaniset hiilivety- (VOC), pelkistyneet rikkiyhdiste- (TRS) ja typenoksidipäästöt päästökohteittain sekä hiilidioksidipäästöt (CO 2, foss ja CO 2, bio )) ilmaan, päästöjen laskentatavat ja mittausmenetelmät sekä arvio tulosten edustavuudesta. Laitoksella muodostuneet, käsitellyt ja varastoidut sekä hyötykäyttöön ja kaatopaikalle toimitetut jätteet sekä ongelmajätteet, niiden alkuperä, laatu, määrä ja varastointi sekä edelleen toimittaminen (toimituskohteet, kuljetusajankohdat ja kuljettajat). Tiedot ympäristönsuojeluun liittyvistä suunnitelluista ja toteutetuista investoinneista tai muista esimerkiksi energiankäytön tehostamiseksi tai jätteiden määrän ja haitallisuuden vähentämiseksi tai hyötykäytön lisäämiseksi tarkoitetuista toimenpiteistä. Vuosiraportissa on esitettävä yhteenveto jatkuvista mittauksista sekä kalibrointimittausten tuloksista. Raportissa on lisäksi esitettävä tiedot suoritetuista huoltotoimenpiteistä, erittely hajukaasun polton häiriötilanteista, erittely likaislauhteiden johtamisesta metsäteollisuuden jätevedenpuhdistamolle ja tiedot muista ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä häiriötilanteista ja onnettomuuksista (syy, kestoaika, arvio päästöistä ilmaan, vesiin tai maaperään sekä niiden ympäristövaikutuksista ja suoritetut toimenpiteet). (YSL 46, JäteL 51, 52 ) 15. Mäntyöljytislaamon toiminnasta, käytetyistä polttoaineista, päästöistä ja jätteistä on pidettävä kirjaa. Käyttöpäiväkirjaan on kirjattava muun muassa edellä esitetyt raportointia varten tarvittavat tiedot, ympäristönsuojelun kannalta merkittävät tapahtumat ja toimenpiteet (häiriötilanteet, poikkeuksellisen suuret päästöt, mahdolliset vuodot sekä muut vahingot ja onnettomuudet, niiden torjunta ja ympäristövaikutukset) sekä vuoden aikana toteutetut ja suunnitteilla olevat muutokset laitoksen toiminnassa. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. (YSL 46, JäteL 51, 52 ) Toiminnan lopettaminen 16. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista, esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, ilmansuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. (YSL 43, 90, JäteL 6 )

34 RATKAISUN PERUSTELUT 34 Lupaharkinnan perusteet Edellä annetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta Forchem Oy:n Rauman mäntyöljytislaamon toiminta täyttää ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mainitunlaiselle toiminnalle asetetut vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Tällä päätöksellä on tarkistettu Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antaman Forchem Oy:n Rauman mäntyöljytislaamon toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen Nro 39/2002/4, muutettu päätöksellä Nro 2/2005/2, lupamääräykset vastaamaan tämän hetken lainsäädännön vaatimuksia. Lisäksi lupaan sisältyy varastointikapasiteetin laajentaminen neljällä raakamäntyöljysäiliöllä (4 x m 3 ), yhdellä dekantointisäiliöllä (1 x 150 m 3 ) ja yhdellä happosäiliöllä (1 x 150 m 3 ). Jäljempänä tämän päätöksen lupamääräysten tarkistamiselle asetettu määräaika on asetettu samaksi, mikä on aiemmin määrätty teollisuusalueen muiden ympäristöluvanvaraisten laitosten toimintoja koskevien päätösten lupamääräysten tarkistamisajankohdaksi. Luvan myöntämisen edellytykset ja lupamääräysten yleiset perustelut Forchem Oy:n Rauman mäntyöljytislaamon toiminnasta asetetut lupamääräykset huomioon ottaen ei aiheudu yksinään tai yhdessä laitosalueen muiden ympäristönluvanvaraisten toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Toiminta täyttää ympäristönsuojelulain 42 :n mukaiset luvan myöntämisen edellytykset. Mäntyöljytislaamon toiminnasta aiheutuvat ilmaan johdettavat päästöt eivät aiheuta terveyshaittaa tai merkittävää ympäristön pilaantumista alueen ilmanlaadun mittaustulosten, hajupaneeliselvitysten tai bioindikaattoriselvitysten perusteella arvioituna. Laitoksen jätteet lajitellaan ja hyödyntämiskelpoiset jätteet toimitetaan pääsääntöisesti hyötykäyttöön. Forchem Oy:n Rauman mäntyöljytislaamolla on sertifioitu ISO standardin mukainen ympäristöjärjestelmä. Forchem Oy on liittynyt elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen kaudelle Forchem Oy:n Rauman mäntyöljytislaamon

35 35 energia-analyysi on tehty vuoden 2008 elokuun ja vuoden 2009 tammakuun välisenä aikana. Tästä päätöksestä on poistettu ympäristölupapäätöksen Nro 39/2002/4, määräyksessä 1 sellaisena kuin se on päätöksellä Nro 2/2005/2, muutettuna rikkidioksidi-, typenoksidi-, TRS- ja VOC-päästöille ilmaan asetetut vuosittaiset päästöraja-arvot. Vuosittaiset typenoksidi- ja VOC-päästömäärät ovat olleet varsin pienet ja mitatut päästöpitoisuudet niin pieniä, että niillä ei ole merkitystä alueen ilmanlaatuun. Rikkiyhdisteet tulevat tuotantoprosessiin raakamäntyöljyn mukana. Raakamäntyöljyn rikkipitoisuus on kasvanut siitä, mitä se oli esim. mäntyöljytislaamon toiminnan alkaessa luvun alussa. Toiminnanharjoittaja ei voi juurikaan vaikuttaa raakamäntyöljyn rikkipitoisuuteen. Raakamäntyöljyn kohonnut rikkipitoisuus vaikuttaa suoraan kohottavasti myös tislauksessa syntyvien esiöljyn ja ejektoriöljyn rikkipitoisuuteen, joita käytetään kuumaöljykattilan pääpolttoaineina. Päästömittausten mukaan valtaosa (noin 55 %) laitoksen vuosittaisesta rikkidioksidipäästöstä johtuu muusta kuin esiöljyn ja ejektoriöljyn polttoainekäytöstä. Ottaen lisäksi huomioon alueella (Sinisaari) tehdyt ilmanlaatumittaukset (SO 2 ja TRS), suoritetut hajupaneelikartoitukset sekä ympäristönsuojelulakiin sisältyvän kohtuullisuuden ja sen, että jo nyt mäntyöljytislaamon päästöjä ilmaan rajoitetaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisesti, päästörajojen asettamista Forchem Oy toiminnasta aihetuville päästöille ilmaan ei ole katsottu tarpeelliseksi. Tehtyjen melutasomittausten ja leviämismallilaskelmien antaman tiedon perusteella ympäristölupapäätöksen Nro 39/2002/4, määräyksessä 3 velvoitettua ympäristömelumittausta ei ole tässä päätöksessä katsottu tarpeelliseksi toistaa. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarvittavat määräykset päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä ja niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä, toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä ja muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. (Lupamääräykset 1 16.) Lupamääräys 1. Valtioneuvosto on antanut asetuksen raskaan polttoöljyn, kevyen polttoöljyn ja meriliikenteessä käytettävän kaasuöljyn rikkipitoisuudesta (689/2006). Asetuksen mukaan Suomessa käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 p-%. Kevyen polttoöljyn rikkipitoisuutta koskeva määräys on annettu valtioneuvoston asetuksen (689/2006) noudattamiseksi. Kevyttä polttoöljyä käytetään kuumaöljykattilan käynnistyksissä ja varapolttoaineena.

36 36 Lupamääräys 2. Valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista (993/1992) on asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (L Aeq ) päiväajan (klo 7 22) ohjearvoa 55 db eikä yöajan (klo 22 7) ohjearvoa 50 db. Määräyksessä 2 laitoksen toiminnasta aiheutuvia yö- ja päiväaikaisia melutasoja on rajoitettu kyseisen valtioneuvoston päätöksen ohjeiden mukaisesti. Tehtyjen ympäristömelumittausten mukaan (Promethor Oy vuonna 2002 ja 2003 sekä vuonna 2007) Forchem Oy:n mäntyöljytislaamon toiminnasta aiheutuva melutaso alittaa selvästi määräyksessä 2 asetetut raja-arvot sekä päivällä että yöllä kaikissa laitoksen läheisyydessä olevissa asutuissa kohteissa. Melulle altistuvissa asutuissa kohteissa Forchem Oy:n aiheuttamaksi keskiäänitasoksi (L Aeq ) arvioitiin alle 40 db. Suurimmillaan keskiäänitaso oli 47 db pisteessä 5 (kaikkiaan 8 pistettä). Ko. piste sijaitsee Forchem Oy:n tontin itärajalla. Samoin vuonna 2007 tehdyn Forchem Oy:n toiminnan aiheuttaman melun leviämistä koskevan leviämismallilaskelman mukaan Forchem Oy:n aiheuttama 50 db:n keskiäänitaso (L Aeq ) ulottuu vain noin 100 m:n etäisyydelle tislaamosta. Lähimmät asutut kohteet ovat noin 500 m:n etäisyydellä tislaamosta. Alueen teollisuuslaitosten (UPM-Kymmene Oyj, Forchem Oy, Oy Metsä-Botnia Ab) yhdessä aiheuttamaa melun leviämistä koskevan vuonna 2007 tehdyn leviämismallilaskelman mukaan laitosten yhdessä aiheuttama keskiäänitaso (L Aeq ) ei ylitä 55 db asutuissa kohteissa. Keskiäänitaso 50 db ylittyy yöaikaan joidenkin asuttujen kohteiden piha-alueilla ylityksen ollessa luokkaa 0 2 db. Selvityksen mukaan Forchem Oy:n mäntyöljytislaamon toiminnalla ei ole oleellista merkitystä teollisuusalueen lähiympäristön keskiäänitasoihin. Yöajan keskiäänitason 50 db ylityksen aiheuttavat huomioitaessa kaikkien melulähteiden summavaikutus UPM-Kymmene Oy:n paperitehtaan kiinteiden melulähteiden melu ja Lounaisväylällä kulkeva Oy Metsä-Botnia Ab:n sellutehtaan henkilöautoliikenne. Lupamääräys 3. Lupamääräys on tarpeen asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi. Jätelain 6 :n mukaan jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä määrin kuin se on muun muassa jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Samoin jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia. Kaatopaikalle toimitettavien jätteiden kaatopaikkakelpoisuuden selvittäminen perustuu valtioneuvoston päätöksen kaatopaikoista

37 37 (861/1997) 6 :ään ja sen liitteeseen 2 sellaisina kuin ne ovat valtioneuvoston asetuksella (202/2006) muutettuina. Lupamääräys 4. Jätelain 6 :n mukaan jätehuolto on järjestettävä muun muassa niin, että jätteistä tai jätehuollosta ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätelain 6 :n mukaan jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi taikka jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Erilaatuisia ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin tai aineisiin paitsi, jos se on jätteiden hyödyntämisen tai käsittelyn kannalta välttämätöntä ja se voidaan tehdä aiheuttamatta terveydelle tai ympäristölle vaaraa tai haittaa. Valtioneuvoston öljyjätehuollosta antaman päätöksen (101/1997) mukaan öljyjätteeseen ei saa sekoittaa muuta jätettä eikä ainetta niin, että siitä voi aiheutua haittaa terveydelle, ympäristölle tai öljyjätehuollolle. Jäteasetuksen 6 :n mukaan ongelmajätteen pakkaukseen on merkittävä jätteen ja jätteen haltijan nimi sekä turvallisuuden ja jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeelliset tiedot ja varoitukset. Lupamääräys 5. Jätelain 3 :n mukaan ongelmajätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Muun muassa jäteöljyt, öljyiset jätevedet, öljyiset lietteet, muut öljyä sisältävät jätteet, loisteputket ja raskasmetalleja sisältävät paristot ja akut sekä maali- ja liuotinjätteet ovat jäteasetuksen 3 a :n mukaisesti ympäristöministeriön asetuksen yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) tarkoittamia ongelmajätteitä, joiden asianmukainen hyödyntäminen tai hävittäminen edellyttää käsittelyä laitoksessa, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen käsittely on hyväksytty. Jätelain 6 :n nojalla ongelmajätteen tuottaja ja kuljettaja ovat vastuussa siitä, että ongelmajätteet kuljetetaan lain mukaiseen paikkaan. Siirtoasiakirjamenettelyn avulla voidaan seurata ongelmajätteen kulkua tuottajalta asianmukaiseen hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan. Siirtoasiakirjamenettely helpottaa valvontaa. Valtioneuvosto on antanut päätöksen öljyjätehuollosta (101/1997). Päätöksen 2 :n mukaan öljyjäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavalla järjestettyyn öljyjätehuoltoon. Öljyjäte on pyrittävä hyödyntämään ensisijaisesti uudistamalla ja toissijaisesti energiana. Päätöksen tarkoittamia uudistamiskelpoisia öljyjätteitä ovat muun muassa hydrauliikka-, muuntaja- ja kompressoriöljyt, prosessilaitteiden voimansiirto- ja vaihteistoöljyt sekä lämmönsiirtoöljyt ja öljyiset kierrätettävät konepyyhkeet ja käytetyt öljytynnyrit.

38 38 Lupamääräys 6. Muun muassa raaka-aineiden, apuaineiden, tuotteiden tai muita vaarallisia aineita sisältävien kemikaalien, jätteiden sekä jätevesien joutuminen maaperään tai vesistöön saattaa aiheuttaa veden laadun heikkenemistä niin, että sen käyttö aiheuttaa terveydellistä haittaa ja vaaraa sekä haittaa ympäristölle esimerkiksi maaperän pilaantumisena. Vaarallisia aineita sisältävien jätevesien johtaminen sadevesiviemäriin ja edelleen puhdistamolle ilman asianmukaista esikäsittelyä saattaa aiheuttaa puhdistamon toimintahäiriön tai vaikuttaa puhdistamolietteen koostumukseen tai ominaisuuksiin niin, että sen jatkokäsittely tai hyödyntäminen vaikeutuu. Kemikaalien varastoinnissa ja käsittelyssä on kiinnitettävä huomiota tiiviisiin suojarakenteisiin sekä rakenteiden ja vuotojen valvontaan niin, että mahdollisten häiriötilanteiden aikana suoja-altaisiin tai lattialle päässeet kemikaalit voidaan kerätä hallitusti talteen. Toiminnanharjoittaja on hakemuksessaan ilmoittanut, että suunnitellut uudet säiliöt (4 x x 150) suunnitellaan ja rakennetaan TUKES-ohjeen K5-02 (Terveydelle ja ympäristölle vaarallisten kemikaalien varastointi, Turvatekniikan keskus ) vaatimusten mukaisesti. Vallitiloja koskevat vaatimukset on esitetty em. ohjeen kohdassa 5.1, vallitila. Lupamääräys 7. Jätevesien tehokkaan käsittelyn järjestämiseksi ja mäntyöljytislaamon jätevesistä mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi mäntyöljytislaamon jätevesistä aiheutuvat päästöt vesistöön tulee rajoittaa niin pieniksi kuin se teknisesti ja taloudellisesti on mahdollista. Tämä saavutetaan hallitulla ja valvotulla vesien keräilyllä, kierrättämällä vesiä ja johtamalla prosessin tärpättipitoinen likaislauhde Oy Metsä-Botnia Ab:n jätevesistripperille sellutehtaan normaali toiminnan aikana. Sellutehtaan seisokkien tai häiriötilanteiden aikana em. likaislauhde johdetaan käsittelyyn metsäteollisuuden jätevedenpuhdistamolle. Forchem Oy:ltä tulevan likaislauhteen käsittely Oy Metsä-Botnia Ab:n sellutehtaalla on otettu huomioon ja hyväksytty sellutehtaan toiminnalle myönnetyssä ympäristöluvassa Nro 24/2006/1. Samoin Forchem Oy:ltä tulevien jätevesien johtaminen käsiteltäviksi metsäteollisuuden jätevedenpuhdistamolla on otettu huomioon ja hyväksytty Rauman metsäteollisuuden jätevedenpuhdistamon toiminnalle myönnetyssä ympäristöluvassa Nro 25/2006/1. Lupamääräys 8. Vaarallisia aineita sisältävien jätevesien johtaminen viemäriin ja sitä kautta Rauman kaupungin jäteveden puhdistamolle saattaa aiheuttaa haittaa puhdistamon toiminnalle tai vaikuttaa puhdistamolietteen koostumukseen tai ominaisuuksiin siten, että sen jatkokäsittely tai hyödyntäminen vaikeutuu. Viemäriverkkoon johdettavien (lähinnä saniteetti- ja muut talousvedet) määrä on vähäinen. Lupamääräys 9. Mäntyöljytislaamon päästöt on pidettävä niin pieninä kuin se teknisesti on mahdollista. Häiriötilanteita koskeva määräys on annettu päästöjen minimoimiseksi sekä vesiin että ilmaan ja sitä kautta enempien ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi sekä muiden poikkeuksellisista päästöistä aiheutuvien haittojen minimoimiseksi. Häiriö- ja muiden poikkeuksellisten tilanteiden aiheuttamien päästöjen pitämiseksi mahdollisimman vähäisinä toiminnan-

39 39 harjoittajan on huolehdittava mäntyöljytislaamon toiminnan huolellisesta valvomisesta ja varaosien saatavuudesta sekä suoritettava huollot ja kunnostukset joutuisasti. Häiriötilanteita koskevasta kirjanpidosta on määrätty jäljempänä lupamääräyksessä 15. Lupamääräys 10. Häiriötilanteista tiedottaminen on tarpeen päästöjen valvonnan toteuttamiseksi ja päästöistä mahdollisesti aiheutuvien haittojen minimoimiseksi. Ympäristönsuojelulain 62 :n 2 momentin mukaan jos toiminnasta riippumattomasta ja ennalta arvaamattomasta syystä aiheutuu odottamaton tilanne, jonka vuoksi ympäristölupapäätöksen määräystä ei voida tilapäisesti noudattaa, toiminnanharjoittajan on ilmoitettava asiasta valvontaviranomaiselle. Lupamääräys 11. Käyttötarkkailulla varmistetaan muun muassa, että prosessit ovat mahdollisimman tasaiset ja häiriötilanteisiin voidaan puuttua mahdollisimman pikaisesti. Määräys on tarpeen päästöjen rajoittamiseksi ja minimoimiseksi, päästöjen selvittämiseksi ja raportoimiseksi sekä valvonnan suorittamiseksi. Mäntyöljytislaamon käyttötarkkailua ja päästöjen tarkkailua koskevat määräykset ovat tarpeen muun muassa siksi, että asetettuja päästöjä koskevia määräyksiä 1, 2 ja 3 voidaan riittävällä tarkkuudella valvoa. Käyttötarkkailulla varmistetaan, että esim. puhdistusprosessit ovat mahdollisimman tasaisia ja häiriötilanteisiin voidaan välittömästi puuttua. Ympäristönsuojelulain 108 :n mukaan muun muassa mittaukset ja testaukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. (Määräykset 14, 14.1 ja 14.2.) Lupamääräys 12. Ympäristönsuojelulain 5 :n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Maanpäänniemessä sijaitsevan teollisuusalueen lähialueilla ja laajemminkin Rauman seudulla on pitkään tehty erilaisia ympäristövaikutusselvityksiä. Selvityksissä on todettu muun muassa erilaisten teollisuusperäisten päästöjen aiheuttamia selkeitä vaikutuksia esimerkiksi ilmanlaatuun sekä vesiympäristöön. Merkittävin osa tarkkailuista on tehty ns. yhteistarkkailuna. Ympäristölupavirasto katsoo, että mäntyöljytislaamon päästöistä mahdollisesti aiheutuvia ympäristövaikutuksia on tarpeen toistaiseksi seurata ja ympäristövaikutusten seuranta voidaan liittää nykyisiin yhteistarkkailuihin. Seurantatietojen avulla voidaan arvioida päätöksen perusteiden oikeellisuutta ja asetettujen päästöjen rajoitustoimien riittävyyttä. Ympäristönsuojelu- lain 46 :n 3 momentin mukaan vaikutustarkkailusuunnitelma tai osia siitä voidaan määrätä esitettäväksi lupaviranomaisen määräämälle viranomaiselle. Metsäteollisuuden jätevedenpuhdistamon jätevesien vaikutustarkkailuista on määrätty ko. jätevedenpuhdistamoa koskevassa ympäristölupapäätöksessä Nro 25/2006/1, Tehtyjen melutasomittausten ja leviämismallilaskelmien mukaan Forchem Oy:n mäntyöljytislaamon toiminnasta ei aiheudu meluhaittaa ja laitoksen toiminnasta aiheutuvat keskiäänitasot alittavat selvästi määräyksen 2 mukaiset raja-arvot kaikissa melulle altistuvissa asutuissa kohteissa. Teollisuusalueen laitoksia koskevan leviämismalli-

40 40 laskelman mukaan Forchem Oy:n toiminnalla ei oleellista vaikutusta alueen ympäristön keskiäänitasoihin. Lisäksi toiminnanharjoittaja on lupahakemuksessaan esittänyt, että meluun kiinnitetään erityistä huomiota uusia laitteita hankittaessa. Lisäksi melun leviämismallilaskelma päivitetään tarvittaessa, jos toimintaan tulee oleellisia muutoksia. Tästä syystä ympäristömelun enempää selvittämistä koskeva velvoite ei ole tarpeen. Lupamääräys 13. Ympäristönsuojelulain 108 :n mukaan muun muassa ympäristölupaan liittyvät mittaukset, testaukset, selvitykset ja tutkimukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Lupamääräykset 14 ja 15. Raportointia ja kirjanpitoa koskevat määräykset on annettu valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi. Jätelain 4 :n mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Vuosiraporttien avulla seurataan jätteiden hyötykäytön edistymistä ja jätemäärien kehittymistä. Lupamääräys 16. Määräys on tarpeen sen varmistamiseksi, että toiminnan päätyttyä ryhdytään tarvittaviin toimiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja asianmukaisen jätehuollon toteuttamiseksi. Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan luvassa on annettava määräykset toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Aiemmassa mäntyöljytislaamon toimintaa koskevassa ympäristöluvassa rikkidioksidi-, typenoksidi-, TRS- ja VOC-päästöille ilmaan asetettuja määrällisiä vuosittaisia päästöraja-arvoja ei ole edellä kohdassa "Luvan myöntämisen edellytykset ja lupamääräysten yleiset perustelut" esitetyistä syistä katsottu tarpeelliseksi. Laitoksen toiminnasta vuonna 2008 jatkuvampaa hajuhaittaa aiheuttaneen ongelman tekninen syy on selvinnyt. Vika on korjattu keväällä Vesistöön aiheutuvan kuormituksen osalta viitataan toiminnanharjoittajan vastineessa esittämään. Muutoin annetuissa lausunnoissa ja jätetyssä muistutuksessa esitetyt yksilöidyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja niiden perusteluista sekä päätöksen yleisperusteluista ilmenevällä tavalla. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 )

41 Lupamääräysten tarkistaminen 41 Toiminnanharjoittajan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi mennessä. (YSL 35 4 momentti, 55 ) Hakemukseen tulee liittää ainakin yhteenveto suoritetuista vaikutustarkkailuista, päästömittauksista ja arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta toiminnassa sekä ympäristönsuojeluasetuksen 8 12 :ssä säädetyt tiedot soveltuvin osin. Korvattavat päätökset Tämä päätös korvaa seuraavat Forchem Oy:n Rauman mäntyöljytislaamoa koskevat päätökset: Ympäristönsuojelulain (86/2000) mukainen ympäristölupa Forchem Oy:n Rauman mäntyöljytislaamolle (Länsi-Suomen ympäristölupavirasto Nro 39/2002/4, ). Ympäristönsuojelulain 58 :n mukainen päätös em. ympäristölupapäätöksen Nro 39/2002/4, lupamääräyksen muuttamisesta (Länsi-Suomen ympäristölupavirasto Nro 2/2005/2, ). Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 ) PÄÄTÖKSEN TOIMEENPANO Tämä päätös tulee noudatettavaksi sen saatua lainvoiman. Sitä ennen Forchem Oy:n Rauman mäntyöljytislaamon toiminnassa on noudatettava Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antamaa ympäristölupapäätöstä Nro 39/2002/4, muutettu päätöksellä Nro 2/2005/2, SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 5, 7, 8, 28, 31, 36, 37, 38, 41, 42, 43, 45, 46, 52, 55, 56, 62, 96, 97, 108 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 2, 5, 6, 16, 18, 19, 36, 37 Jätelaki (1072/1993) 3, 4, 6, 7, 15, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 3, 3 a, 5, 6, 22 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Valtioneuvoston asetus raskaan polttoöljyn, kevyen polttoöljyn ja meriliikenteessä käytettävän kaasuöljyn rikkipitoisuudesta (689/2006)

42 42 Ympäristöministeriön asetus (1129/2001) yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta Valtioneuvoston päätös (101/1997) öljyjätehuollosta Valtioneuvoston päätös (993/1992) melutason ohjearvoista KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on euroa. Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetun ympäristöministeriön asetuksen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) mukaisesti. Asetuksen maksutaulukon mukaan orgaanisia peruskemikaaleja valmistavan tehtaan ympäristölupahakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on euroa. Asetuksen maksutaulukon mukaan lupamääräysten tarkistamista tai toiminnan olennaista muuttamista koskevan hakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta.

43 MUUTOKSENHAKU 43 Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus on liitteenä. Liitteet Liite 1. Laitosalueen layout Liite 2. Valitusosoitus Mika Seppälä Pekka Häkkinen Tero Mäkinen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Mika Seppälä, Pekka Häkkinen ja Tero Mäkinen (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt ympäristöneuvos Pekka Häkkinen. PH/tr

44