TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2017

Transkriptio

1 2017:6 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2017 Työpaikkamäärät kasvussa rakentamisen sekä ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan aloilla Työpaikkojen määrä kasvoi Helsingissä vuoden 2017 ensimmäisellä puoliskolla kaksi prosenttia vuoden takaisesta. Pääkaupunkiseudulla ja koko Helsingin seudulla työpaikkoja oli vuoden 2017 tammi-kesäkuussa reilu prosentti enemmän kuin vuosi sitten. Työpaikkamäärät kasvoivat Helsingissä nopeimmin rakentamisen, ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan 1 sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminnan toimialoilla. Myös majoitus- ja ravitsemisalan sekä rahoitusja vakuutustoiminnan työpaikkoja oli selkeästi edellisvuotta enemmän. Sen sijaan kuljetus ja varastointi, terveys- ja sosiaalipalvelut, muu palvelutoiminta ja kaupan ala menettivät työpaikkoja. Koko pääkaupunkiseudulla muutokset olivat useimmilla aloilla samansuuntaisia kuin Helsingissä, mutta maltillisempi. Nämä työmarkkinoita kuvaavat tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen ja ovat luonteeltaan suuntaa antavia, etenkin Helsingin tietoissa voi olla suurta satunnaisvaihtelua. Työpaikkojen toimialoittainen muutos (%) Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla vuoden 2017 ensimmäisellä puoliskolla 2 verrattuna edellisen vuoden vastaavaan aikaan Rakentaminen Ammatillinen, tieteell. ja tekninen toiminta Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Majoitus ja ravitsemistoiminta Rahoitus- ja vakuutustoiminta Taiteet, viihde ja virkistys Kaikki toimialat yhteensä Julkinen hallinto Koulutus Teollisuus Informaatio ja viestintä Tukku- ja vähittäiskauppa Muu palvelutoiminta Terveys- ja sosiaalipalvelut Kuljetus ja varastointi Helsinki Pääkaupunkiseutu % Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus 1 Ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan toimialaan kuuluvat mm. lakiasiat ja laskentatoimi, liikkeenjohdon konsultointi, pääkonttorien toiminta, arkkitehti- ja insinööripalvelut, tutkimus, mainonta ja muut erikoistuneet liike-elämän palvelut 2 Vuoden ja 2. neljänneksien keskiarvo

2 Konkurssien määrä väheni neljänneksellä vuoden takaisesta Vireille pantujen konkurssien määrä väheni Helsingissä 3 Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuoden 2017 tammi-kesäkuun aikana 24 prosenttia vuoden takaisesta. Yhteensä konkurssiin haettuja yrityksiä oli vuoden ensimmäisellä puoliskolla 191. Henkilökuntaa näissä yrityksissä oli kaikkiaan 863, mikä oli 32 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. Konkurssien määrä aleni kaikilla päätoimialoilla, ja suurin vähennys toteutui muiden palveluiden päätoimialalla. Helsingissä alalla pantiin vireille 74 konkurssia, mikä on 18 konkurssia vähemmän kuin edellisvuonna. Tähän päätoimialaan kuuluu useita Helsingin elinkeinorakenteella merkittäviä aloja: mm. informaatio- ja viestintäpalvelut, rahoitus- ja vakuutustoiminta, kiinteistöalan toiminta, ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, hallinto- ja tukipalvelut, koulutuspalvelut, terveys- ja sosiaalipalvelut sekä taide-, viihde- ja virkistystoiminta. Vireille pannut konkurssit Helsingissä toimialan mukaan vuosien 2016 ja 2017 tammi-kesäkuussa Muut palvelut Kauppa Rakentaminen Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kuljetus ja varastointi Teollisuus Konkurssit tammi-kesäkuussa 2017 Konkurssit tammi-kesäkuussa Yritysten lukumäärä Lähde: Tilastokeskus Työttömien määrä aleni voimakkaimmin vähiten koulutetuilla ja nuorilla Helsingin työttömyysaste oli vuoden 2017 kesäkuussa työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston tietojen mukaan 12,1 prosenttia, mikä oli 1,4 prosenttiyksikköä alempi kuin vuosi sitten. Työttömien työnhakijoiden määrä on alentunut kuukausi toisensa perään vuoden 2017 aikana. Vuoden 2017 kesäkuussa Helsingissä oli työtöntä, mikä oli yhdeksän prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Espoossa työttömien määrä aleni kahdeksalla ja Vantaalla 11 prosentilla vuoden takaisesta. Pääkaupunkiseudulla työttömyysaste oli 11,4 prosenttia, Helsingin seudulla 10,9 prosenttia ja koko maassa 12,2 prosenttia. Työttömien ulkomaan kansalaisten määrä aleni Helsingissä yhdeksän prosenttia. Ulkomaan kansalaisten osuus on viidesosa kaikista Helsingin työttömistä. Lähes neljäsosalla Helsingin työttömistä on korkeintaan perusasteen tutkinto, keskiasteen tutkinnon suorittaneita on 38 prosenttia ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneita 31 prosenttia kaikista työttömistä. Koulutusaste jää kahdeksalla prosentilla työttömistä tuntemattomaksi, useimmiten on kyseessä maahanmuuttajataustainen työnhakija. 3 Useassa kunnassa toimivan yrityksen konkurssi kirjataan konkurssitilastossa vain yrityksen kotikuntaan. Näin Helsinkiä kotikuntanaan pitävän yrityksen koko henkilöstömäärä, riippumatta toimipaikkojen sijainnista, tilastoituu pelkästään Helsinkiin. 2

3 Vuoden takaiseen verrattuna työttömien määrät alenivat kaikilla koulutustasoilla. Suurimmat pudotukset koettiin vain perusasteen koulutuksen omaavilla ja koulutustaustaltaan tuntemattomilla työttömillä, prosenttia. Kyseessä ovat todennäköisimmin nuoret, jotka ovat päässeet opiskelemaan, saaneet tuetun työllistymispaikan tai työllistyneet avoimille työmarkkinoille. Erityisasiantuntijoiden ja asiantuntijoiden osuus helsinkiläisistä työttömistä on kolmannes. Viidesosa työttömistä kuuluu ammatteihin luokittelemattomien ryhmään, jossa ovat mukana ilman koulusta, ammattia ja työkokemusta olevat nuoret. Palvelu- ja myyntityöntekijöitä on työttömistä 15 prosenttia ja rakennusalan ammattilaisia joka kymmenes. Pitkäaikaistyöttömien määrä vähenee nopeammin kuin alle vuoden työttömänä olleiden Alle 25-vuotiaita työttömiä oli Helsingissä lähes ja vuotiaita työttömiä Yhteensä alle 30-vuotiaiden työttömien määrä aleni 14 prosentilla vuoden takaisesta vuotiaiden työttömien määrä pieneni kahdeksalla prosentilla ja yli 50-vuotiaiden työttömien määrä yhdeksällä prosentilla vuoden takaisesta. Määrällisesti työttömiä on eniten vuotiaiden, vuotiaiden sekä vuotiaiden ikäryhmissä. Työttömien määrä aleni kesäkuussa 2017 jokaisessa ikäryhmässä verrattuna vuoden takaiseen. Alle vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleiden helsinkiläisten määrä aleni kaikkiaan viidellä prosentilla vuoden 2017 kesäkuussa vuoden takaiseen verrattuna. Ikäryhmittäin tarkasteltuna pudotukset olivat suurimmat nuorilla; vuotiailla 17 prosenttia, vuotiailla 12 prosenttia ja alle 20-vuotiailla 11 prosenttia. Vanhemmissa ikäryhmissä muutosta tapahtui suuntaan ja toiseen. Yli 55-vuotiaiden alle vuoden työttömänä olleiden määrä kasvoi vuoden takaisesta; sekä vuotiailla että vuotiailla kasvua kertyi kuusi prosenttia. Sen sijaan pitkäaikaistyöttömien, eli yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleiden, määrät alenivat kaikilla ikäryhmillä. Alle vuoden työttömänä olleet helsinkiläiset ikäryhmittäin kesäkuussa 2016 ja v v v v. Alle 1 v. työttömänä, 2017 kesäkuu Alle 1 v. työttömänä, 2016 kesäkuu v v v v v v Henkilöä Lähde: TEM 3

4 Yli vuoden työttömänä olleet helsinkiläiset ikäryhmittäin kesäkuussa 2016 ja v v v v v v v v v. Pitkäaikaistyöttömät, 2017 kesäkuu Pitkäaikaistyöttömät, 2016 kesäkuu v Henkilöä Lähde: TEM Yli vuoden työttömänä olleita oli vuoden 2017 kesäkuussa Helsingissä 15 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. Määrällisesti pitkäaikaistyöttömyys väheni vauhdikkaimmin yli 60-vuotiailla. Tämä johtunee pitkälti työttömien siirtymisestä eläkkeelle. On myös hyvin todennäköistä, että pitkäaikaistyöttömyyden alentuminen kokonaistyöttömyyttä voimakkaammin on seurausta te-hallinnon toteuttamista työttömien määräaikaishaastatteluista. Näiden johdosta tilastot ovat tarkentuneet; järjestelmästä on poistettu henkilöitä, jotka eivät enää ole työttöminä työnhakijoina. Lisäksi Helsinki ja monet muut kaupungit ovat huolehtineet pitkäaikaistyöttömien tuetusta määräaikaisesta työllistymisestä ja muista työllistämistä edistävistä palveluista. Vaikka pitkäaikaistyöttömien määrä laskee nyt vauhdilla, on heidän osuutensa kaikista työttömistä edelleen korkea, kesäkuussa se oli 39 prosenttia. Alle 30-vuotiailla osuus oli 14 prosenttia ja yli 55-vuotiaista lähes kaksi kolmesta kuuluu pitkäaikaistyöttömiin. Kaikkiaan Helsingissä oli kesäkuussa lähes pitkäaikaistyötöntä. Pitkäaikaistyöttömyyden vähentymisestä huolimatta yli neljä vuotta työttömänä olleiden määrä kasvoi edelleen vuoden takaisesta. Pääkaupunkiseudulla lähes avointa työpaikkaa TE-toimistoon ilmoitettuja avoimia työpaikkoja oli Helsingissä kesäkuun lopussa 5 410, mikä oli seitsemän prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. Espoossa avoimien työpaikkojen määrä putosi 22 prosenttia. Vantaalla avoimia paikkoja oli kuusi prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Koko maan tasolla kasvua kertyi 17 prosenttia. Helsingin ja Espoon kohdalla lasku johtunee suurelta osin tilastointitavan muutoksesta. Aiemmin sama työpaikka saattoi olla tarjolla useissa eri TE-toimistoissa eri kunnissa, nyt se on liitetty vain yhteen kuntaan. 4

5 Yhteensä pääkaupunkiseudulla oli vuoden 2017 kesäkuun lopussa avointa työpaikkaa. Helsingissä töitä oli eniten tarjolla rakennus- ja myyntialalla, siivousalalla sekä ravintola-, suurtalous- ja tarjoilutehtävissä. Vantaalla avoimia paikkoja oli runsaslukuisimmin rahdinkäsittelijöille ja varastotyöntekijöille, rakennusalalla sekä raskaiden ajoneuvojen kuljettajille. Espoossa haettiin eniten lähi- ja kodinhoitajia, rakennusalan osaajia sekä myyntialan työntekijöitä. Avoimet työpaikat pääkaupunkiseudulla 4 kesäkuun 2017 lopussa ammattiryhmittäin (mukana suurimmat ammattiryhmät, joissa yhteensä yli 150 avointa paikkaa) 711 Rakennustyöntekijät ym. 933 Rahdinkäsittelijät ja varastotyöntekijät ym. 522 Myyjät ja kauppiaat 332 Myynti- ja ostoagentit 911 Koti-, hotelli- ja toimistosiivoojat ym. 532 Lähihoitajat,terveydenhuollon työnt.,kodinhoitajat 833 Raskaiden moottoriajoneuvojen kuljettajat 712 Rakennusten viimeistelytyöntekijät 524 Muut myyntityöntekijät 512 Ravintola- ja suurtaloustyöntekijät 251 Systeemityön erityisasiantuntijat 513 Tarjoilutyöntekijät Helsinki Espoo Vantaa 541 Suojelu- ja vartiointityöntekijät 741 Sähkölaitteiden asentajat ja korjaajat 214 Tekniikan erityisasiantuntijat 832 Henkilö-, pakettiauton- ja moottoripyöränkuljett. 422 Muut asiakaspalvelutyöntekijät Avoimet työpaikat Lähde: TEM 4 Kauniaisten työpaikat on summattu Espooseen. 5

6 Tilastokeskuksen työvoimatutkimus Helsinki 1. nelj. 2. nelj. 3. nelj. 4. nelj. vuosi 1. nelj. 2. nelj. Työpaikat muutos vuoden takaisesta % Tehdyt työtunnit (1000)* muutos vuoden takaisesta % Työlliset muutos vuoden takaisesta % Työttömät muutos vuoden takaisesta % Pääkaupunkiseutu Työpaikat muutos vuoden takaisesta % Tehdyt työtunnit (1000)* muutos vuoden takaisesta % Työlliset muutos vuoden takaisesta % Työttömät muutos vuoden takaisesta % Alueelliset vertailutiedot 1. nelj. 2. nelj. 3. nelj. 4. nelj. vuosi 1. nelj. 2. nelj. Työvoimaosuus % Helsinki 71,3 73,2 70,7 69,9 71,3 70,6 72,3 Pääkaupunkiseutu 70,9 72,8 70,5 70,0 71,0 70,7 72,2 Helsingin seutu 70,1 72,3 70,6 69,9 70,7 69,9 71,8 Suomi 64,5 67,0 65,7 64,2 65,3 64,6 67,4 Työllisyysaste % (15-64-v.) Helsinki 72,7 72,9 73,8 71,9 73,1 71,6 72,6 Pääkaupunkiseutu 72,3 73,0 73,7 72,4 73,1 71,8 73,3 Helsingin seutu 72,2 72,9 74,0 72,7 73,2 71,7 73,4 Suomi 67,1 68,4 70,1 68,1 68,7 67,7 70,2 Työttömyysaste % Helsinki 8,8 9,2 6,4 7,2 7,9 8,4 9,6 Pääkaupunkiseutu 8,3 9,2 6,2 6,8 7,6 8,5 8,6 Helsingin seutu 7,9 9,0 6,1 6,7 7,4 8,1 8,5 Suomi 9,6 10,0 7,6 8,0 8,8 9,3 9,9 Käsitteet: *Tehdyt työtunnit on tilastoitu työllisten asuinkunnan mukaan. Työvoimaosuus = työvoiman osuus vuotiaasta väestöstä. Työllisyysaste = työllisten osuus vuotiaasta väestöstä. Työttömyysaste = työttömien osuus työvoimasta. Muutosten prosenttiosuudet on laskettu pyöristämättämistä luvuista. Huom! Otantaan perustuvan työvoimatutkimuksen kuntatasoisiin tietoihin liittyy suurta satunnaisvaihtelua. Pääkaupunkiseudun ja Helsingin seudun tiedoissa on käytetty jälkiositusta ja painokertoimien kalibrointia, jotka puuttuvat Helsinki-tason tiedoista. 6

7 Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilasto Helsinki maaliskuu kesäkuu syyskuu joulukuu keskiarvo maaliskuu kesäkuu Työttömät työnhakijat* muutos vuoden takaisesta % Alle 25-vuotiaat muutos vuoden takaisesta % vuotiaat muutos vuoden takaisesta % vuotiaat muutos vuoden takaisesta % vuotiaat muutos vuoden takaisesta % Yli vuoden työttömänä olleet muutos vuoden takaisesta % Ulkomaan kansalaiset muutos vuoden takaisesta % Avoimet työpaikat kk:n lopussa muutos vuoden takaisesta % *mukaan luettuna henkilökohtaisesti lomautetut Alueelliset vertailutiedot maaliskuu kesäkuu syyskuu joulukuu keskiarvo maaliskuu kesäkuu Työttömyysaste % Helsinki 12,4 13,5 12,4 12,4 12,6 11,3 12,1 Muu pääkaupunkiseutu 11,2 12,0 10,9 11,1 11,2 10,1 10,6 Pääkaupunkiseutu yhteensä 11,8 12,8 11,8 11,8 12,0 10,8 11,4 Helsingin seudun kehyskunnat 9,7 10,2 9,1 9,7 9,6 8,5 8,9 Helsingin seutu** yhteensä 11,4 12,3 11,2 11,4 11,5 10,3 10,9 Suomi 13,3 13,9 12,5 13,6 13,2 12,1 12,2 Helsingin seutu** käsittää 14 kuntaa: pääkaupunkiseudun kunnat sekä 10 kehyskuntaa: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti. Työttömät ja avoimet työpaikat Helsingissä ammatin mukaan kuukauden lopussa Työttömät Avoimet työpaikat Kesäkuu Kesäkuu Kesäkuu Kesäkuu Muutos % Muutos % Johtajat Erityisasiantuntijat Asiantuntijat Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntek Palvelu- ja myyntityöntekijät Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym Rakennus-, korjaus- ja valmistustyönt Prosessi- ja kuljetustyöntekijät Muut työntekijät Sotilaat Ammatteihin luokittelemattomat Avoimet työpaikat = työnantajien te-toimistoihin ilmoittamat avoimet työpaikat kuukauden lopussa Avoimien työpaikkojen tilastointiin on tehty muutoksia vuoden 2017 kesällä, mikä selittänee mm. myynti- ja rakennusalan työpaikkojen vähentymistä. 7

8 Laatuseloste Aineistot Tilastokeskuksen työvoimatutkimus noudattaa ILOn ja Eurostatin edellyttämiä käytäntöjä. Työvoimatutkimus (Labour Force Survey) kerää tilastotietoja vuotiaan väestön työhön osallistumisesta, työllisyydestä ja työttömyydestä sekä työvoiman ulkopuolisten toiminnasta. Työvoimatutkimuksen tiedonkeruu perustuu Tilastokeskuksen väestötietokannasta kahdesti vuodessa satunnaisesti poimittuun otokseen. Kuukausittainen otos on koko maan tasolla noin henkeä ja tiedot kerätään tietokoneavusteisilla puhelinhaastatteluilla. Helsingin ja Helsingin seudun tiedot perustuvat erillistilaukseen. Helsingin aineisto on vuosineljänneksen keskiarvo ja Helsingin otoskoko on 3 kk:n ajalla noin henkilöä ja Helsingin seudun noin Alueittaisia lukuja voidaan tulkita suuntaa antavina; kuntatasolla ilmenee satunnaisvaihtelua. Määritelmät: Työllinen on henkilö, joka on tutkimusviikolla tehnyt ansiotyötä vähintään tunnin rahapalkkaa tai luontaisetua vastaan tai voittoa saadakseen, tai on ollut tilapäisesti poissa työstä. Tutkimusviikolla työstä pois ollut henkilö lasketaan työlliseksi, jos poissaolon syy on äitiys- tai isyysvapaa tai oma sairaus tai jos poissaolo on kestänyt alle 3 kuukautta. Työlliset voivat olla palkansaajia, yrittäjiä tai samassa kotitaloudessa asuvan perheenjäsenen yrityksessä palkatta työskenteleviä. Työvoimatutkimuksen määritelmän mukaan henkilö on työtön, jos hän on työtä vailla, hakenut 4 viikon aikana aktiivisesti työtä ja on työhön käytettävissä 2 viikon sisällä. Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilasto perustuu työ- ja elinkeinotoimistojen (TE-toimisto) asiakkaista koottuun aineistoon: TE-toimistoihin ilmoittautuneista työnhakijoista ja työnantajien TE-toimistoihin ilmoittamista avoimista työpaikoista. Työnvälitystilaston tiedot kuvaavat kuukauden viimeistä arkipäivää. Tilasto perustuu lainsäädäntöön ja hallinnollisiin määräyksiin. Työtön työnhakija on henkilö, joka ei ole työsuhteessa eikä työttömyysturvalain 2 luvussa tarkoitetulla tavalla työllisty päätoimisesti yritystoiminnassa tai omassa työssään ja joka ei ole työttömyysturvalain 2 luvussa tarkoitettu päätoiminen opiskelija. Työttömänä pidetään myös työsuhteessa olevaa, joka on kokonaan lomautettu tai jonka säännöllinen viikoittainen työskentelyaika on alle 4 tuntia. Päätoimisia koululaisia ja opiskelijoita ei lueta työttömiksi myöskään lomien aikana. Lisää tietoa Työvoimatutkimuksen ja työnvälitystilaston eroista: Tilastokeskuksen konkurssitilasto: Vireille pannuilla konkursseilla tarkoitetaan kalenterivuoden aikana konkurssiin haettuja yrityksiä, yhteisöjä tai luonnollisia henkilöitä. Konkurssin vireilletulo ei läheskään aina merkitse yrityksen tai ammatinharjoittajan konkurssiin "menemistä" sanan varsinaisessa merkityksessä. Konkurssi oikeudenkäyntinä on mutkikas ja monia vaiheita käsittävä oikeusprosessi, jonka eri vaiheissa menettely voi jäädä kesken. 8

9 TILASTOJA 2017:6 2017:1 Helsingin väestö vuodenvaihteessa 2016/2017 ja väestönmuutokset vuonna :2 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi maaliskuussa :3 Yleinen asumistuki Helsingissä vuonna :4 Väestön koulutusrakenne Helsingissä 2017:5 Helsingin työttömyys alueittain vuoden 2016 lopussa TIEDUSTELUT Minna Salorinne, puh JULKAISIJA Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia, kaupunkitutkimus ja -tilastot SÄHKÖPOSTI 9 ISSN