YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 101/2007/4 Dnro LSY 2006 Y 307 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 101/2007/4 Dnro LSY 2006 Y 307 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Vesialueen ruoppaus tilojen Mäntymetsä RN:o 3:26 ja Kalliojärvikannas RN:o 7:1 edustalla Kallisjärvellä, Vehmaa Pasi Karhula ja Ari Kauppila HAKEMUS SUUNNITELMA Pasi Karhula ja Ari Kauppila ovat Länsi Suomen ympäristölupavirastoon saapuneella hakemuksella pyytäneet lupaa vesialueen ruoppaamiseen tilojen Mäntymetsä RN:o 3:26 ja Kalliojärvikannas RN:o 7:1 edustalla Kallisjärvellä sekä ruoppausmassojen läjittämiseen maalle Vehmaan kunnan Himoisten kylässä. Hakijoiden tarkoituksena on ruopata Vehmaan kunnan Himoisten kylässä sijaitsevaa yhteistä vesialuetta RN:o 876:4 omistamiensa tilojen Mäntymetsä RN:o 3:26 ja Kalliojärvikannas RN:o 7:1 kohdalla. Lahdenpoukaman ruoppaamisella pyritään virkistyskäytön parantamiseen, sillä hakijoiden omistamat rannat ovat mataluuden ja runsaan ruohikkoisuuden vuoksi virkistyskäyttöön soveltumattomat. Lisäksi tarkoituksena on pysäyttää lahdenpohjukan rehevöityminen ja parantaa koko järven tilaa. Hakijoiden osuus yhteisestä vesialueesta on yhteensä neljäsosa. Vesialueella on järjestäytymätön osakaskunta. Ruopattavien massojen määrä on m 3. Poistettava maaaines on savea ja humusta. Ruopattavan alueen pinta ala on m 2, ja ennen ruoppausta vesialueen syvyys on noin 1 metri. Ruoppaus tehdään noin 2,5 metrin syvyydelle. Ruoppaus toteutetaan sulan veden aikana ponttonia käyttäen ja talvella jään vahvuuden salliessa jäältä. Ruoppausmassat läjitetään suojapenkereen taakse valmistellulle läjitysalueelle, joka sijaitsee hakijoiden omistamien tilojen Mäntymetsä RN:o 3:26 ja Kalliojärvikannas RN:o 7:1 alueilla. Läjitysalue on pengerretty talvella 2006, ja sen pinta ala on noin m 2. Ruoppaushanke on jatkoa hakijoiden talvella 2006 toteuttamalle noin m 3 :n ruoppaukselle. Toimenpiteestä on tehty ruoppausilmoitus Vehmaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

2 2 HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Kallisjärven pinta ala on noin 22 ha. Veden laatu on kohtalaisen hyvä, ja vedenkorkeuden vaihtelu on vähäistä. Ruoppausalue ei ole erityisesti kalojen kutualuetta tai vesilintujen pesimäaluetta. Ruoppauksen lähialueella vesistön käyttö on lähinnä hakijoiden virkistyskäyttöä. Alueella on voimassa rantakaava. Hankkeen vaikutuksesta veden laatu paranee, kun rehevöityminen pysäytetään. Virtausolot eivät muutu, koska metsäojan toiminta palautetaan ennalleen maisemoinnin yhteydessä. Ruoppauksella ja läjityksellä ei ole vaikutusta maisemaan tai naapurikiinteistöjen virkistyskäyttöön, sillä syrjäinen lahden pohjukka on korkean niemen suojassa ja läjitysalue on pian kasvillisuuden peittämä. Lahteen jää runsaasti ruohikkoista aluetta, joten kalakantaan ruoppauksella ei ole ainakaan haitallista vaikutusta. Hankkeen hyötynä on se, että hakijat voivat jatkossa käyttää käyttökelvottomia rantojaan virkistyskäyttöön. Lisäksi ruopattavalla alueella pysäytetään rehevöityminen ja veden sameneminen. Hankkeesta ei hakijan näkemyksen mukaan voi aiheutua haittoja kenellekään eikä millekään, sillä kyseessä on pieni syrjässä oleva alue. Ruoppaushanke on tarkoitus toteuttaa syksyllä tai talvella, jolloin siitä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ympäristölle. Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Vehmaan kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 1) Lounais Suomen ympäristökeskus on todennut, että Kallisjärvi on karun ja lievästi rehevän rajamailla oleva kirkas ja vähähumuksinen järvi. Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan järvi on hyvä/erinomainen. Järven rehevyydessä ei vedenlaatutulosten mukaan ole tapahtunut oleellisia muutoksia ainakaan viimeisen 10 vuoden aikana, jolloin järvestä on otettu vesinäytteet useana vuotena. Alkuvuonna 2006 toteutettu ruoppaus näkyi järven huomattavana samentumisena keväällä ja alkukesällä. Toukokuussa 2006 otetun vesinäytteen mukaan sameusarvo oli 11 (FNU), kun se aikaisemmin oli ollut 1 2 (FNU). Kesän mittaan vesi kirkastui. Helmikuussa 2007 otetun vesinäytteen sameuslukemat (keskiarvo 1,4 FNU) olivat samalla tasolla kuin mitä ne olivat olleet aiempina talvina. Myöskään ravinnepitoisuudet eivät poikenneet aikaisempien talvien tuloksista. Väriluku oli kaksinkertaistunut aikaisemmista arvoista, mutta on vai

3 3 kea arvioida, mikä on ruoppauksen mahdollinen vaikutus veden värilukuun. Ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan ruoppaushankkeen ei edellä esitetyn perusteella voida odottaa parantavan järven tilaa, mutta se saattaa olla tarpeen hakijoiden tilojen virkistyskäyttöarvojen parantamiseksi. Ruoppaushanke on järven kokoon nähden suuri. Ruoppauksen ja läjitysalueelta mahdollisesti tulevan huuhtouman haitalliset vaikutukset karuun, vain lievästi rehevään kirkasvetiseen järveen saattavat olla suhteellisesti suurempia kuin rehevissä ja sameavetisissä järvissä. Ympäristökeskus on katsonut, että hakijoille voidaan myöntää lupa ruoppaushankkeen toteuttamiseen, mikäli ruoppausta ja läjitystä toteutettaessa noudatetaan erityistä huolellisuutta ja varovaisuutta. Ympäristökeskus on esittänyt seuraavia lupamääräyksiä: Ruoppausalue on eristettävä niin, että työaikainen hienoaineksen leviäminen vesistöön estetään. Työalueen eristäminen on tehtävä ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla esimerkiksi suodatinkangasseinämää käyttäen. Eristysseinämän saa poistaa aikaisintaan viikon kuluttua ruoppauksen päättymisestä. Eristämistä koskeva suunnitelma on toimitettava ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista. Hanke on toteutettava välisenä aikana. Läjitysalueen valuma alueelta tulevat valumavedet on ohjattava ja alueella ollut metsäoja on kunnostettava niin, etteivät valumavedet kuljeta läjitettyä hienojakoista maa ainesta takaisin järveen. Läjitysalueen ja sen valuma alueen valumavesien johtamista koskeva suunnitelma on toimitettava ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista. Töiden aikaisia ja sen jälkeisiä vaikutuksia Kallisjärven vedenlaatuun on seurattava ainakin kolmesta näytepisteestä, jotka sijaitsevat eri puolilla järveä. Vesinäytteitä on otettava ainakin kerran ruoppauksen aikana (sen loppuvaiheessa) ja ainakin kaksi kertaa ruoppauksen päättymisen jälkeen. Näytteistä on analysoitava ainakin sameus, väriluku ja kokonaisravinteet. Ruoppaustyön aikaista vesistön samentumista on lisäksi seurattava silmämääräisesti. Mikäli työstä johtuvaa samentumista havaitaan eristetyn työalueen ulkopuolella, työt on keskeytettävä ja jatkotoimista on neuvoteltava ympäristökeskuksen kanssa. Töiden aloittamisesta on tehtävä kirjallinen ilmoitus Lounais Suomen ympäristökeskukselle vähintään kuukautta ennen töiden aloittamista. Samoin töiden valmistumisesta on tehtävä ilmoitus ympäristökeskukselle.

4 4 2) AA:n kuolinpesä ja BB (Kalliomaja RN:o 3:9) ovat ensisijaisesti vaatineet, että ruoppaukseen ja läjitykseen ei myönnetä lupaa, koska järven luonnontila ja virkistyskäyttöarvo heikentyisivät. Ruoppauksella ja läjitysmassojen huuhtoutumisella takaisin järveen voi olla pitkäaikaisia haitallisia vaikutuksia sekä ihmisille että vesiluonnolle. Muistuttajien näkemyksen mukaan ruoppaus ei parantaisi veden laatua tai pysäyttäisi rehevöitymistä. Kallisjärvi ei edes ole olennaisesti rehevöitynyt, vaan järven tila on erittäin hyvä ja vesi on puhdasta ja kirkasta. Viimevuotinen ruoppaus samensi vettä ja pienensi näkösyvyyttä, eikä järvi ole vielä toipunut ruoppauksen seurauksista. Toissijaisesti muistuttajat ovat vaatineet, että ruoppausalueen ja ruopattavan määrän on oltava merkittävästi pienempiä kuin hakemuksessa esitetyt. Ruopattavaa aluetta ei voi pitää pienenä tai vähämerkityksellisenä, sillä se on kooltaan 2,3 % koko järven pinta alasta. Lisäksi ruopatut massat on läjitettävä muualle kuin välittömästi järven rantaan, josta ruoppausmassaa valuu takaisin järveen. Suunniteltu läjitysmäärä tarkoittaa, että läjitysalueelle tulee noin 0,5 metrin korotus. Kallisjärven rannoilla kallio on joka puolella erittäin lähellä maanpintaa, joten vesi ei voi imeytyä maahan, vaan sulamisvedet ja sadevedet valuvat suoraan järveen. Jos alueelle läjitetään suunnitelman mukaisesti lisää massoja ja maisemoinnin yhteydessä kaivetaan auki nyt läjitysmassojen peitossa oleva metsäoja, läjitysmassojen hienojakoinen aines valuu järveen ja samentaa vettä vuosikausien ajan. Läjitysalue sijaitsee notkelmassa, joka kerää ympäristöstään valumavesiä. Läjitysalue on sijoitettava niin, että se viettää pois Kallisjärvestä. Läjitysalueen suojaksi rakennettu penger ei ilmeisesti ole niin vahva, että se pidättäisi sulamis tai valumavesiä, sillä ainakin vuonna 2006 penkereen taakse kertyvää vettä pumpattiin jatkuvasti takaisin metsään. Penger vakiintuu vasta vuosien kuluttua ja ennen sitä vaarana on, että valumavesiä pääsee murtautumaan järveen. Läjitysalue ei sijaitse piilossa, vaan läjitys näkyy jo nyt suureen osaan järveä ja erityisesti lahden toisella puolella oleville suosituille uimakallioille. Lisäksi muistuttajat ovat vaatineet, että hakijan on esitettävä metsäojan ennallistamisesta ja alueen maisemoinnista yksityiskohtainen suunnitelma, jossa huomioidaan metsäojan olevan nykyisellään läjitysmassojen peittämä. Läjitysalueen yläpuolisen alueen valumavedet on johdettava järveen niin, ettei synny vaaraa läjitysmassan hienojakoisen aineksen valumisesta takaisin järveen. Tämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi johtamalla yläpuoliset vedet putken avulla läjitysalueen vieritse tai sen läpi. 3) CC (Kalliometsä RN:o 3:25) on pitänyt ruoppausta tarpeellisena ja kertonut havainnoineensa Kallisjärveä 1960 luvulta alkaen. Tällöin lahdenpoukama oli ruohottunut ainoastaan kahden kiinteistön rajalla olevan pohjukan osalta ja sekin niin vähän, että siinä pystyi kohtuullisen hyvin kalastamaan heittouistimella tarvitsematta varoa uistimen tarttumista pohjakasvillisuuteen. Pohjukan ja lahdenpoukaman varsinainen rehevöityminen alkoi enenevässä määrin notkelman ojan

5 5 perkaamisen jälkeen 1980 luvun loppupuolella. Ojan avaaminen oli metsäalueelle tarpeellista, mutta siinä yhteydessä ei varmaankaan huomattu, että valumavesien mukana tulee huomattava määrä humusta ja ravinteita matalaan lahdenpohjukkaan. Ojaan olisi silloin pitänyt tehdä tulvapato ja selkeytysallas. Tästä alkoi lahdenpohjukan nopea ruohottuminen, joka on edennyt jo puoleen väliin lahdenpoukamaa ja etenee nopeutuvalla tahdilla. Muistuttajan näkemyksen mukaan lahdenpoukaman ruoppaaminen pikaisesti on koko Kallisjärven tilan ja tulevaisuuden sekä rantakiinteistöjen kannalta järkevää, jotta järven kunto ja virkistyskäyttö saadaan turvattua pitkällä aikajänteellä. Syksy tai talvi ovat ajankohtana parhaat ruoppaamiselle. Koko järven samentumista ja sekoittumista voitaneen estää lahden suulle asetettavalla pohjaan asti ulottuvalla suodatinkankaalla, jota pidetään siinä seuraavaan talveen asti. HAKIJAN SELITYS AA:n kuolinpesän ja BB:n muistutuksessa esitetty vaatimus, ettei ruoppaustoimenpiteelle saa myöntää lupaa, on kohtuuton, koska ranta on vuosikymmenten kuluessa rehevöitynyt käyttökelvottomaksi. CC:n kirjelmästä hakijat ovat todenneet, että ruoppausmassojen valumisen estäminen takaisin järveen on peruslähtökohta ruoppausta tehtäessä. Hanke on tarkoitus toteuttaa välisenä aikana, mikäli talvi sen sallii. Ruoppausalue eristetään lahden suulle asetettavalla pohjaan asti ulottuvalla suodatinkankaalla, joka poistetaan keväällä jäiden lähdettyä. Ruoppausmassojen läjitysalueen patovalliin on tarkoitus asentaa jo keväällä 2007 ylijuoksuputki, jolla vesi johdetaan selkeytysaltaasta järveen hallitusti. Läjitysalue sijaitsee kesäasunnon välittömässä läheisyydessä, noin 20 metrin päässä siitä. Koska kyseessä on oma pihapiiri, on selvää, että alue maisemoidaan sen edellyttämään tasoon. MERKINTÄ Samanaikaisesti tämän lupahakemuksen kanssa on ollut vireillä AA:n ja BB:n hallintopakkohakemus, joka koskee Kallisjärvellä talvella 2006 tehtyjä ruoppauksia (LSY 2006 Y 135). Ympäristölupavirasto on ratkaissut sen samanaikaisesti tämän lupa asian kanssa antamallaan hallintopakkopäätöksellä nro 102/2007/4. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Pasi Karhulalle ja Ari Kauppilalle luvan yhteisen vesialueen RN:o 876:4 ruoppaamiseen omistamiensa tilojen Mäntymetsä RN:o 3:26 ja Kalliojärvikannas RN:o 7:1 edustalla sekä ruoppausmassojen läjittämiseen maalle tilojen Mäntymetsä RN:o 3:26 ja Kalliojärvikannas RN:o 7:1 alueille rakennetulle läjitys

6 6 alueelle hakemuksen mukaisesti Vehmaan kunnan Himoisten kylässä. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset 1) Ruopattavien massojen määrä aiemmin jo toteutettu ruoppaus mukaan lukien saa olla enintään m 3. 2) Ruopattava alue on eristettävä työn ajaksi esimerkiksi suodatinkankaalla siten, ettei hienoainesta pääse leviämään eristetyn alueen ulkopuolelle. Eristysseinämän saa poistaa aikaisintaan kuukauden kuluttua ruoppauksen päättymisestä. Ruopattavan alueen eristämistä koskeva suunnitelma on toimitettava Lounais Suomen ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista. 3) Ruoppaus ja ruoppausmassojen läjitys on tehtävä mahdollisimman yhtäjaksoisesti ajalla ) Läjitysalueen valuma alueelta tulevat valumavedet on ohjattava ja alueella ollut metsäoja on kunnostettava siten, etteivät valumavedet kuljeta hienojakoista ainesta läjitysalueelta takaisin järveen. Läjitysalueen ja sen valuma alueen valumavesien johtamista koskeva suunnitelma on toimitettava Lounais Suomen ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista. 5) Jos työt suoritetaan talvella, on ne alueet, joissa työn vuoksi jäätä on rikottu tai jään kantavuus on huonontunut, merkittävä asianmukaisesti. 6) Luvan saajan on tarkkailtava ruoppauksen vaikutuksia Kallisjärven veden laatuun Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava Lounais Suomen ympäristökeskukselle viimeistään kuukautta ennen töiden aloittamista. 7) Luvan saajan on seurattava silmämääräisesti vesistön samentumista ruoppauksen aikana. Jos työstä johtuvaa haitallista samentumista havaitaan eristetyn työalueen ulkopuolella, työt on keskeytettävä ja jatkotoimista on ilmoitettava Lounais Suomen ympäristökeskukselle. 8) Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä vahinko on viipymättä korvattava vahingonkärsijälle. 9) Töiden päätyttyä ruoppaus ja läjitysalueet sekä rantaviiva on saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon.

7 7 10) Työt on aloitettava ja saatettava loppuun kolmen vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi uhalla, että lupa raukeaa. 11) Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Lounais Suomen ympäristökeskukselle sekä Vehmaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 12) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle, Lounais Suomen ympäristökeskukselle sekä Vehmaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Perustelut Kallisjärven ruoppaaminen on tarpeen hakijoiden virkistyskäytön parantamiseksi. Ruoppausalue eristetään työn ajaksi, mikä estää tai ainakin oleellisesti vähentää hienoaineksen leviämistä muualle vesistöön. Ruoppauksen aikainen veden sameneminen on paikallista ja ohimenevää. Eristyksen saa poistaa aikaisintaan kuukauden kuluttua ruoppauksen päättymisestä. Veden laatua ja sameuden leviämistä tarkkaillaan. Ruoppaustyöt tehdään syksyllä tai talvella, jolloin niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ympäristölle. Ruopatut massat läjitetään maalle. Läjitysalue on tarkoitukseensa sopiva. Lupaharkinnassa on lisäksi otettu huomioon jo aiemmin toteutettu ruoppaus ja läjitys. Ruoppaushankkeesta saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan tai muuhun edunmenetykseen. Hyötynä on virkistyskäytön parantuminen tiloilla Mäntymetsä RN:o 3:26 ja Kalliojärvikannas RN:o 7:1. Haittana on ruoppauksen aiheuttama veden sameneminen ja rakennustöistä aiheutuva häiriö. Lainkohdat Vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentti, 11 Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista Lounais Suomen ympäristökeskuksen ja CC:n kirjelmissä esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. AA:n kuolinpesän ja BB:n muistutuksessa esitetyn luvan myöntämistä vastustavan vaatimuksen osalta ympäristölupavirasto viittaa luvan myöntämisen perusteluihin ja toteaa, että lupa voidaan myöntää, kun hanke toteutetaan lupamääräyksiä noudattaen. Ruopattavan massamäärän rajoittamista, ruoppausalueen pienentämistä sekä läjitysalueen sijoittamista koskevien vaatimusten osalta ympäristölupavirasto katsoo, että lupa voidaan myöntää hakemuksen mukaisesti, kun hanke toteutetaan lupamääräyksiä noudattaen.

8 8 Vaatimukset metsäojan kunnostamisesta, alueen maisemoinnista ja valumavesien johtamisesta on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. KÄSITTELYMAKSU Perustelut Tästä päätöksestä peritään käsittelymaksu euroa. Maksu on määrätty valtion maksuperustelain ja ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen (1238/2003) 2 :n ja asetuksen liitteen maksutaulukon mukaisesti. Vesilain mukaisesta ruoppausta tai vesialueen täyttöä koskevan hakemuksen käsittelystä peritään euroa, jos hakemus koskee m 3 ktr:n ruoppausta tai täyttöä. Tämän hakemuksen mukaiset massat koskevat m 3 :n ruoppausta.

9 MUUTOKSENHAKU Liite 9 Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Mika Seppälä Kalevi Tikka Pertti Seppänen Anna Vaalasranta Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Mika Seppälä, Kalevi Tikka (tarkastava jäsen) ja Pertti Seppänen. Asian on esitellyt esittelijä Anna Vaalasranta. AMV/sl

10 Liite VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.