Katariinanpalatsin kullatut tornit/ Marita Lempinen

Transkriptio

1 JALOKIVI Lahden Jalo- ja Korukiviharrastajat ry:n jäsenlehti, kevät 2013

2 Mikroskooppikuvia kännykällä; Meripihkan sisältä,/marita Lempinen Pietarin matkalla Virtasen Juha kertoi meille hauskan vinkin; Kännykän kameralla ja 10 x suurentavalla luupilla voi ottaa mikroskooppikuvia. Tätä sitten bussissa kokeiltiin ja hauskaa oli. Otokset eivät ihan onnistuneet liikkuvassa bussissa mutta kotona sitten laitoin teipillä luupin vielä kiinni kännykkään (iphone)ja tulos on kyllä ihan hyvä. Muutaman millin kokoinen ötökkä näkyy oikein hyvin tällä menetelmällä. Katariinanpalatsin kullatut tornit/ Marita Lempinen 2

3 LAHDEN JALO- JA KORUKIVIHARRASTAJAT ry Askonkatu 13 B, LAHTI Lahden Jalo- ja Korukiviharrastajat ry:n tarkoituksena on olla kivien ja mineraalien keräilystä, hionnasta, tutkimisesta tms. kiinnostuneiden henkilöiden keskinäisenä yhdyssiteenä. Yhdistys tekee aktiivista työtä kiviharrastuksen ja sen tietämyksen edistämiseksi harrastajien keskuudessa. Kehittää alan harrastustoimintaa sekä pyrkii toiminnallaan tukemaan alan opiskelijoita mahdollisimman monipuolisesti. Panostamme erityisesti suomalaisten jalo- ja korukivien tuntemukseen, keräilyyn ja hiontaan. Lahden Jalo- ja Korukiviharrastajat ry:n hallitus: Puheenjohtaja, Marita Lempinen, puh Varapuheenjohtaja, Arja Hynynen puh Sihteeri, Hellevi, Similä puh Taloudenhoitaja, Helvi Valkonen muut Lahden Jalo- ja Korukiviharrastajat ry:n toimihenkilöt: Kerhoisäntä, Kari Hynynen Jäsenrekisteri, Anu Aalam Retket, Tarmo Grönqvist Kurssit, Seppo Huttunen Lehti, Marita Lempinen www-sivut, Raimo Idman Mainosvastaava, Markku Lempinen Tiedotus, Arja Mesimäki Kivikokoelmat, Arja Hynynen Hopeatyöpuoli, Tom Andersson Pyörtöhionta, Vello Aalam Viistehiontapuoli, Kari Hynynen Lasinsulatus, Arja Hynynen Kalustovastaava, Tom Andersson Koneet ja laitteet, Kalervo Kitala Tilintarkastus, Kari Hynynen, Tuula ja Leo Pakarinen 3

4 Puheenjohtajan tervehdys! Kiitos kaikille jäsenille vuodesta Erityinen kiitos myös kaikille toimihenkilöille ja niille kerhon jäsenille jotka olivat messuilla ja muissa talkootöissä edistämässä kerhomme toimintaa. Vuosi oli erittäin antoisa/ hauska ja ehdimme taas retkillekin moniin eri paikkoihin. Järjestimme myös yli 30 eri kurssia ja kerhoiltojakin kertyi mukavat 35. Toivotankin kaikille uusille jäsenille; Tervetuloa mukaan mukavaan harrastukseen. Lahden Kivi- ja Helmimessut järjestämme taas Jokimaan ravikeskuksessa Tervetuloa mukaan kaikki uudetkin jäsenet, tekemään Suomen suurimpia Kivi- ja Helmimessuja joiden ansiosta jäsenmaksumme ja kurssiemme hinnat ovat niin edullisia. Kurssiemme suosio kasvaa edelleenkin ja siksi jäsentemme kannattaa pitää myös kiirettä ilmoittautumisien kanssa ja varata kurssipaikkansa ajoissa. Lehtemme tulon jälkeen (n. viikko) laitamme kursseista tiedon myös wwwsivuillemme. Kotisivuillamme on käyty jo lähes 49 tuhatta kertaa. Taloudellinen tilanteemme on erittäin hyvä ja se mahdollistaa taas uusien laitteiden ja koneiden hankinnan. Toivotan kaikille jäsenillemme Oikein Hyvää Uutta Vuotta Ystävällisin terveisin, Marita Lempinen puheenjohtaja Lahden Jalo- ja Korukiviharrastajat ry 4

5 KERHOILLAT KEVÄÄLLÄ 2013 Jos ei toisin mainita niin kerhoillat pidetään kerhosalissamme, alkaen klo Askonkatu 13 B, Lahti, 3-kerros (karttasivulla ajoohje) Kerhoillat ovat maksuttomia ja avoimia kaikille. Jokaisessa kerhoillassa tutustutaan ns. viikkokiveen jolloin pääset näkemään ko. jalo- tai korukiven raakakivenä, mahd. kiteenä ja hiottuna Timantein koristettu t-paita. Laitetaan kerhotilat kuntoon kevään kursseja ja kerhoiltoja varten. Talkoolaiset voivat tehdä itselleen myös timantein somistetun kerhon t- paidan. Viikkokivi: turmaliini Kari Hynynen, kerhoisäntä Kissansilmä ja tähtikivet Erilaiset kissansilmä- ja tähtikivet. Miten tämä valoilmiö näihin kiviin syntyy ja miten ne on hiottu. Tähtirubiini ja safiiri, tiikerinsilmä, kymofaani, kornerubiini, sillimaniitti, diopsidi, kuukivi jne. Viikkokivi: safiiri Marita Lempinen, diplomigemmologi, FGA Hopeariipus pyörtöhiotulla kivellä. Tehdään hopeinen riipuspohja pyörtöhiotulle kivelle. Uudenlaisen muotoraudan ja leikkurin avulla saadaan tehtyä pyöreille pyörtöhiotuille kiville helposti riipus- tai korvakorupohjia. Mukaan kiviä koot ja 12 mm ja hopeaa jos on. Tarvikkeita voi ostaa myös kerhoillassa. Viikkokivi: granaatti Tom Andersson Kotisivujemme osoite: 5

6 29.1.Kivimosaiikkia Ice-Resin tekniikalla. Tehdään valmiisiin riipus- ja korvakorupohjiin pienistä kiven palasista mosaiikkia jotka valetaan Ice Resin hartsiin. Mukaan omia kivenpalasia ja korupohjia jos on. Tarvikkeita voi ostaa myös kerhoillassa (n. 3,50/riipus) Viikkokivi: topaasi Helvi Valkonen 5.2. Kivihelmistä ystävänpäiväkoruja. Tehdään valmiiksi hiotuista sydämen muotoisista kivihelmistä riipuksia ja korvakoruja ystävänpäivälahjaksi. Opetellaan tekemään hopealangasta korupiikki helmille. Tarvikkeita voi ostaa kerhoillassa. Viikkokivi: jaspis Marita Lempinen, diplomigemmologi, FGA 12.2 Laskiaistiistaina timanttisia ystävänpäiväkortteja. Hernekeittoa ja laskiaispullia. Tehdään myös timantein koristeltuja ystävänpäiväkortteja. Viikkokivi: berylli Helvi Valkonen 19.2 Vuosikokous ja kiventunnistuskilpailu Vuosikokous klo Pidetään myös kiventunnistuskilpailu jossa palkintona on viistehiottu timantti Viikkokivi: timantti Marita Lempinen, diplomigemmologi, FGA VUOSIKOKOUSKUTSU Lahden Jalo- ja Korukiviharrastajat ry:n sääntömääräinen VUOSIKOKOUS pidetään kerhotiloissamme, tiistaina klo Esillä vuosikokousasiat, uusien kurssien ja retkien suunnittelua hiihto-/talviloma 5.3. Hematiittihelmistä kaulakääty. ( paikka: Mannaz, Paasikivenkatu 1, Lahti) Tehdään helpolla ja nopealla verkkotekniikalla näyttävä hematiittikaulakääty. Mukaan omia 2-3 mm helmiä jos on (myös muut kivi ja lasihelmet käy). Tarvikkeita voi ostaa myös kerhoillassa (n. 5 euroa). Viikkokivi: hematiitti Maria Tanttari-Pasanen 6

7 12.3. Helmillä koristellut pääsiäismunat. Tehdään kivi- ja muilla helmillä koristellen pääsiäismunia. Mukaan styroksimunia ja pieniä helmiä jos on. Tarvikkeita voi ostaa myös kerhoillassa. Viikkokivi: spektroliitti Helvi Valkonen Messutalkoot! Järjestämme Jokimaan Ravikeskuksessa Lahden Jalo- ja Korumessut sekä Helmimessut. Messut järjestetään kuten aina ennenkin talkoovoimin ja toivotan kaikki vanhat ja uudet jäsenet TERVETULLEIKSI mukaan tekemään Suomen suurimpia KIVI- ja HELMIMESSUJA. Kaikki jäsenet jotka osallistuvat messutalkoisiin saavat taas messupaikalla herkulliset ruuat ja kahvit sekä vapaalipun messuille jonka he voivat antaa ystävilleen Kerhon T-paita jokaiselle talkoolaiselle! Ystävännekin voivat tulla mukaan talkoisiin samoin eduin. Messu- ja talkoolaisen ennakkoinfo on KERHOTILOISSA klo Talkoisiin voi myös ilmoittautua Helville tai Maritalle: tai 7

8 19.3. Messuvalmisteluja Kokoonnutaan taas ennen messuja suunnittelemaan messujen järjestelyjä ja tekemään työnjako. Viikkokivi: meripihka Helvi Valkonen Messuvalmisteluja, Jokimaan ravikeskuksessa MESSUT Jokimaan ravikeskuksessa MESSUT Jokimaan ravikeskuksessa Ovi- tai ikkunakranssi pääsiäiseksi. Messujen kiitosilta kaikille mukana olleille! Palauteilta messujen tiimoilta; mitä taas opimme uutta ja samalla katsomme mitä kaikkea taas messuilta ostettiin. Täytekakku- ja kahvi tarjoilu. Tehdään myös pääsiäiseksi ovi- tai ikkunakranssi. Viikkokivi: akaatti Arja Hynynen 9.4. Korupohja helmeilemällä. ( paikka:mannaz, Paasikivenkatu 1, Lahti) Tehdään pyörtöhiotulle kivelle korupohja helmeilemällä. Mukaan oma pyörtöhiottu kivi ja pieniä lasihelmiä (koot 15/0 ja 11/0) jos on. Tarvikkeita voi ostaa myös kerhoillassa. Viikkokivi: turkoosi Anu Aalam Limoges emalonnin historiasta. Tutustutaan tämän hienon ja erittäin arvostetun taidetaitolajin historiaan ja sen tekijöihin. Viikkokivi: peridootti Sirkka-Liisa Karonen, dosentti Kerhoillat ovat KSL:n opintokeskuksen kursseja. 8

9 Uusi tai muuttunut sähköpostiosoite? Halutessasi jäsentiedotteet ja muun mahdollisen informaation reaaliajassa niin lähetä meille osoitteeseen Lahden Laatoituspalvelu Oy Jalkarannantie 2 A 20, Lahti, Matka Kuolan Apatiittiin, kivimessuille ja Kivinen Kukka-näyttelyyn jossa on nähtävänä myös jäsenemme Tarmo Grönqvistin näyttely joka pitää sisällään uniikkeja taidekoruja jotka on toteutettu suurista ja fancyhiotuista jalokivistä. Lisätietoja ja matkavaraukset; Tarmo Gröqvist tai tarmo.grönqvist@pp.inet.fi 9

10 Kursseja keväällä 2013 Kurssit ovat kaikille avoimia! Kaikille kursseille: Ilmoittautumiset Helvi Valkoselle Kursseilla ja kerhotiloissa työskentely tapahtuu omalla vastuulla. Kaikki kurssimme ovat viime vuosikokouksen päätöksellä ilmaisia kaikille toimihenkilöillemme. Kurssimaksut maksetaan pankkiin ennen kurssin alkua. Maksun saaja: LAHDEN JALO- JA KORUKIVIHARRASTAJAT Pankkiyhteys: NORDEA Viitenumero: 1135 Muista ottaa kuitti mukaan suorituksesta opettajaa varten! JÄSENETU: Jäsenemme jotka ovat eläkkeellä tai työttömänä saavat kurssimaksuista 20% alennuksen esittämällä ko. kortin opettajalle. Ruokala ei ole auki iltaisin ja viikonloppuisin. Kursseille kannattaa ottaa mukaan omat ruokatarvikkeet/eväät. Kerhotiloissa on käytössä kahvi- ja vedenkeittimiä, jääkaappi, mikroaaltouuni, soodakone sekä hella/uuni Kivenhiontakurssi Maanantaisin klo Tutustutaan eri hiontamuotoihin, kuten pyörtö-, taso- ja rumpuhiontaan. Opetellaan käyttämään, huoltamaan ja kunnossapitämään erilaisia sahoja sekä hiontakoneita. Tunnistetaan millaiset kivet sopivat hiottaviksi ja opetellaan valitsemaan niihin parhaiten soveltuvat hiontamuodot. Suunnitellaan ja hiotaan kiviä koruiksi ja esineiksi. Kurssin pituus 52 tuntia Kurssimaksu: Ilmainen jäsenillemme ja Lahden "kultaseppäkoulun" oppilaille. Kurssille otetaan uusia oppilaita mukaan koko kurssin ajan. Opettajat: Vello Aalam 10

11 Hopeasormuskurssi La-Su klo Tehdään innotavatiivisin menetelmin hopeasormuksia, joihin on mahdollista istuttaa pre-setting menetelmällä kiviä. Materiaaleja voi ostaa myös opettajalta. Omia työvälineitä ei tarvita. Kurssin pituus: 16 tuntia, Kurssimaksu 25 Opettaja: Mikko Rautio, muotoilija AMK Helmeilykurssi A, Mannaz, Paasikivenkatu 1, Lahti Torstaisin klo 17, Siemenhelmistä (pienistä lasihelmistä) tehdään eri helmeilytekniikoilla koruja. Helpoista malleista on hyvä aloittaa uusien ja pidemmälle ehtineille omien taitojensa mukaisia projekteja. Omia työvälineitä ei tarvita. Materiaaleja voi ostaa myös opettajalta. Kurssin pituus: 16 tuntia Kurssimaksu 25 Opettaja: Marita Lempinen, diplomigemmologi F.G.A., tuotekehittäjä EAT 11

12 Kivikorujen ja -kellojen pajamyymälästä; Kellojen ja korujen lisäksi laaja valikoiman muitakin pienesineitä, lahjaesineistä käyttöesineisiin, esimerkiksi suolakidelamppuja, paperiveitsiä ja tuikkutakkoja. Hohtokordieriitti Orimattilasta, Spektroliitti Ylämaalta. Fossiilinäyttely; mm. n. 40 cm trilobiitti. Myymälässä voi ihastella myös näyttäviä ametistikeodeja. KORUTASKU Orimattilan kehräämöllä Pakaantie 1, Orimattila Puhelin (03) , Hopeisia saamelaiskoruja. La - su klo Tehdään saamelaisten koruja mukaillen omanlaisia koruja hopeasta. Aurinko ja kuu riipuksia. Heliseviä laukkasia, komsiopalloja ja/tai niitä yhdistelemällä tehdään korvakoruja, riipuksia ja rannerenkaita. Omia työvälineitä ei tarvita. Materiaaleja voi ostaa myös opettajalta. Kurssin pituus: 16 tuntia, Kurssimaksu 25 Opettaja: Mikko Rautio, muotoilija AMK Filigraanikorukurssi A La-Su klo Hopeisten filigraanikorujen valmistuksen alkeet. Kokeilevaa korun tekoa perinteisellä filigraanitekniikalla. Filigraani on kultasepäntekniikka, jossa ohuita metallilankoja juotetaan metalliin. Metallilankoja voidaan myös kiinnittää kehykseen jolloin tulos on pitsimäinen. Tekniikkaa käytettiin jo Troijassa 2000 eaa. Omia työkaluja ei tarvita. Materiaaleja voi ostaa myös opettajalta. Kurssin pituus: 16 tuntia Kurssimaksu 25 Opettaja: Liisa Lukumies 12

13 Hopeaketjukurssi, Mannaz, Paasikivenkatu 1,Lahti La - su klo Punotaan perinteisin käsityömenetelmin ketjuja hopealangasta. Muinais-, Kuningas-, Cordell-, ym. Ketjuista valmistetaan kaulakäätyjä, ranne- ja nilkkakoruja, kellonperiä sekä korvakoruja. Omia työvälineitä ei tarvita. Materiaalia voi ostaa myös opettajalta. Kurssin pituus: 16 tuntia, Kurssimaksu 25 Opettaja: Marita Lempinen, diplomigemmologi F.G.A., tuotekehittäjä EAT Koruja takomalla. La - su klo Taotaan hopeasta ja kuparista sormuksia, riipuksia ja rannekoruja joihin voi istuttaa myös kiviä. Taotut kuparikorut voidaan myös hopeoida tai patinoida. Omia työvälineitä ei tarvita. Materiaaleja voi ostaa myös opettajalta. Kurssin pituus: 16 tuntia, Kurssimaksu 25 Opettaja: Mikko Rautio, muotoilija AMK Suoraan valmistajalta: - pyörö- ja viistekiville kulta- ja hopeapohjat - pyörö- ja VIISTEHIONTAAN KONEET -sahat, 3M -timanttihiomalaikat ja - nauhat pyöröhiontaan - työkalut ja tarvikkeet, kulta - ja hopeatyöhön Marko Peltola MANSIKKAMÄKI, Puh.(015) ,

14 Lasinsulatuskurssi La-Su klo Tehdään koruja uusista Dichroid-korulaseista sekä Decofloat-värilaseista ikkunalasin kanssa lautasia joihin voidaan lisätä myös kultaverkkoa. Kerholle hankittu uusia muotteja joilla voi tehdä myös uniikkeja käyttöastioita. Ota omat lasit mukaan tai osta paikanpäältä. Kurssin pituus: 16 tuntia, Kurssimaksu 25 Opettaja: Tuija Niemeläinen, artesaani Kivikorukurssi Torstaisin Kivi- sekä muista helmistä kaulanauhoja ja korvakoruja. Ice Resin hartsilla tehdään näyttäviä koruja valmiisiin korupohjiin. Erilaisia korumateriaaleja mukaan mikäli on, Materiaaleja saa ostettua myös opettajalta. Kurssin pituus: 12 tuntia, Kurssimaksu: ilmainen Opettaja: Helvi Valkonen Kivenistutus/lusikkakurssi La - su klo Tehdään erilaisia koruja sekä hopealusikoita. Istutetaan niihin jalo- ja korukiviä. Opetellaan myös kivenistutusta ns. hiertämistekniikalla. Omia työkaluja ei tarvita. Materiaaleja voi ostaa myös opettajalta. Kurssin pituus: 16 tuntia Kurssimaksu: 25 Opettaja: Mikk Rautio, muotoilija AMK Helmeilykurssi B, Mannaz, Paasikivenkatu 1, Lahti Torstaisin klo 17, Helmeilyn alkeet ja jatko. Opettelemme myös erilaisia spiraaleja ja muita eri helmeilytekniikoita. Helpoista malleista on hyvä aloittaa uusien ja pidemmälle ehtineille omien taitojensa mukaisia projekteja. Omia työkaluja ei tarvita. Materiaaleja voi ostaa myös opettajalta. Kurssin pituus: 16 tuntia Kurssimaksu 25 Opettaja: Marita Lempinen, diplomigemmologi F.G.A., tuotekehittäjä EAT 14

15 Filigraanikorukurssi B La-Su klo Hopeisten filigraanikorujen valmistuksen alkeita. Kokeilevaa korun tekoa perinteisellä filigraanitekniikalla. Filigraani on kultasepäntekniikka, jossa ohuita metallilankoja juotetaan metalliin. Metallilankoja voidaan myös kiinnittää kehykseen jolloin tulos on pitsimäinen. Tekniikkaa käytettiin jo Troijassa 2000 eaa. Omia työkaluja ei tarvita. Materiaaleja voi ostaa myös opettajalta. Kurssin pituus: 16 tuntia Kurssimaksu 25 Opettaja: Liisa Lukumies Kiviset käyttöesineet. La - su klo Tehdään valmiiseen puukonterään kivestä kahva. Kurssilla voi tehdä myös muita kiviesineitä lautasliinatelineen tai vaikkapa sarjan kivisiä lasinalustoja. Kivitarjottimia ym. Ilmoittautuminen materiaalihankintoja varten 2 viikkoa ennen kurssia! Kurssin pituus 16 tuntia Kurssimaksu 25 Opettaja: Antero Karjalainen (alla) 15

16 Ikonitaulu helmillä. Mannaz, Paasikivenkatu 1,Lahti La-Su klo Tehdään pienistä lasihelmistä riisa samettiseen ikonitauluun. Kurssin pituus: 16 tuntia, Kurssimaksu 25 Opettaja varmistuu tammikuussa. Kurssimme ovat KSL:n opintokeskuksen kursseja. Ilmoittautumiset kursseille Helvi Valkoselle MANNAZ Jalokivien ja hopeatarvikkeiden erikoisliike Paasikivenkatu 1, Lahti puh , Timantteja, värillisiä jalokiviä, jalokivikoruja, hopealankaa ja tarvikkeita. Japanilaisia Tohon siemenhelmiä. avoinna: tiistaina ja perjantaina Jäseneksi liittyminen yhdistykseemme: Jäseniksi haluavat voivat antaa yhteystietonsa kerhoilloissa tai lähettää yhteystietonsa ina osoitteeseen ; lahden.kiviharrastajat@phnet.fi 16

17 Kivitohtori Martti Lehtisen muistelmia vuosien varrelta. Martti Lehtinen on kivitohtorina (väitellyt Lappajärven synnystä 1976) tunnetuksi tullut Helsingin yliopiston kivimuseon eläkkeellä oleva yli-intendentti. Helsingin yliopiston geologian ja mineralogian professori Pentti Eelis Eskola ( ) oli paitsi maailmankuulu tiedemies myös opettaja ja kansanvalistaja, joka piti luentoja kansalais- ja työväenopistoissa myös radiossa. Tämän radiopakinan hän on pitänyt Löysin tämän tekstin Helsingin yliopiston geologian laitosrakennuksen (Arppeanum) ullakolta laitoksen ja Kivimuseon muuton yhteydessä keväällä (Olen varovasti modernisoinut Eskolan opettavaista ja mielestäni yhä ajankohtaista tekstiä ja laittanut lisäykset sulkuihin. Martti Lehtinen Professori Pentti Eskolan radiopakina Joka ihminen tuntee yleisimmät kasvit ja eläimet tietää niiden nimet ja tietää niistä paljon muuta. Mutta kun edessä on kivipala, niin useimpien tieto rajoittuu siihen, että se on kivi. Kivi kuin kivi. On helppo ymmärtää, että tämä on nurinkurinen asiaintila. Kivikunnan aineet ovat kaiken elämän perusta, ja kivikunnasta saadaan ihmiselle tärkeät rakennusaineet, kemiallisen teollisuuden raaka-aineita ja metalleja. Lisäksi kivet ovat mielenkiintoisia siitä syystä, että ne edustavat aineen kiteistä olomuotoa, joka nestemäisen ja kaasumaisen olomuodon rinnalla on kolmas päämuoto ja jossa ihmeellinen lainalaisuus vallitsee. Kivet ovat jääneet vaille sitä huomiota, minkä ne ansaitsisivat. Kenties parhaiten huomattu kiven ominaisuus jokamiehen tietoisuudessa on niiden väri. On punaista ja on harmaata kiveä. Sattuu niin, että väri on kaikkein epäoleellisimpia kivien ominaisuuksista. Punainen graniitti ja harmaa graniitti saattavat kokoomukseltaan olla niin samanlaisia, ettei tarkinkaan kemiallinen analyysi niissä osoita mitään eroa. Korkeintaan voidaan mikroskoopilla tutkien nähdä, että punaisen kiven eräissä rakeissa, nimittäin sen maasälvässä on pienen pieniä punaisia 17

18 pigmenttihiukkasia. Ne ovat rautaoksidia, samaa ainetta kuin tavallinen punamulta. Harmaan kiven maasälvässä yhtä paljon rautaa, mutta se on mikroskoopillakin näkymättömissä, koska se on tasaisesti liuenneena kiteisiin. On omituista, että tämä pieni ja merkityksetön seikka määrää maisemille niin silmiinpistävän piirteen kuin kallioiden värin. Rakennuskivissä väri on tärkeä seikka: punaisesta Vehmaan graniitista tehty Aleksis Kiven patsaan jalusta tai Havis Amandan suihkukaivon kehys tekee silmään vallan toisenlaisen vaikutuksen kuin harmaasta Uudenkaupungin tai Kurun graniitista rakennetun Kansallisteatterin tai Kansallismuseon seinät, joitakin Helsingin kiviteoksia mainitakseni. (Uutta lisätietoa kuvien kera Helsingin rakennuskivistä löytyy mm. kirjasesta Helsingin kaupunkikiviopas, Karttakeskus 2008, 112 s.). Kiteisissä kiviaineissa väri on vallan yleisesti epäoleellinen ja johtuu niissä hyvin pienissä määrin olevista vieraista aineista. Niin on laita useiden jalokivien. Esim. punainen rubiini ja sininen safiiri ovat samaa ainetta, alumiinioksidia kuten myös väritön leukosafiiri eli korundi. Ja jalo topaasi on milloin minkin väristä, sinistä keltaista, vihreää, punaista. Punainen tai harmaa väri ei ole tavallisissa kivissä tasaisena. Kun tarkastaa graniittipalasta, näkee helposti, ettei se ole kauttaaltaan samaa ainetta, vain että siinä on kolmenlaisia rakeita: vesimäisiä epätasaisesti murtuvia kvartsirakeita, tasaisin pinnoin lohkeavia värittömiä tai punaisia maasälpärakeita ja suomuiksi lohkeilevia mustia kiillerakeita. Kiven kokonaisväri on sitä tummempi, mitä enemmän siinä on mustaa kiillettä (ja tummanvihreää sarvivälkettä). Kvartsi, maasälpä ja kiille ovat kukin tasalaatuista ainetta, ja kullakin niistä on tietty kemiallinen ainekokoomus. Sellaisia kivien aineita sanotaan mineraaleiksi. Jalokivet ovat tasalaatuisia aineita, kukin tiettyä mineraalia. Mutta tavalliset kivet ovat koostuneet joko useista mineraaleista kuten kolmesta vasta mainitusta, tai kahdesta kuten niin sanottu musta graniitti tavallisimmin maasälvästä ja sarvivälkkeestä tai kiilleliuske kiilteestä ja kvartsista, tai vain yhdestä kuten kvartsiitti kvartsista tai kalkkikivi kalkkisälvästä. Mineraalit ovat ominaisuuksiltaan ja kemialliselta koostumukseltaan tarkoin määrättyjä aineita, ja niiden joukossa voi erottaa lajeja samoin kuin erotetaan eläin- ja kasvilajeja. Puhutaan myös kivilajeista, mutta jo edellä sanotusta selviää, etteivät ne ole 18

19 lajeja, species, samassa mielessä, sillä esim. graniiteissa eri mineraalien määräsuhteet vaihtelevat, eikä eri kivilajien välillä ole jyrkkää rajaa. Kivilaji on siis pikemminkin verrattavissa jonkin alueen eläimistöön tai kasvistoon, koska jossakin kivessä saattaa olla kvartsia, maasälpää ja muita mineraaleja eri suhteissa samoin kuin jonkin alueen eläimistössä jäniksiä, kettuja ja muita eläinlajeja. (Toim. huom. englannissa mineraali on species = laji, mutta suomen kivilaji on rock type = kivityyppi, vrt. metsätyyppi, ei metsälaji) Kivilajeissa oleellisempi ominaisuus kuin väri on sen tummuus, joka johtuu kivissä olevien tummien mineraalien määrästä. Nämä ovat kaikki varsinaisia rautayhdisteitä, siis runsaasti rautaa sisältäviä mineraaleja kuten musta kiille ja sarvivälke. Näitä ja siis rautaa on useimmissa kivissä mutta eri määrin. Tavallisessa graniitissa rautaa metalliksi laskettuna on yksi tai pari prosenttia, niin sanotussa mustassa graniitissa (oik. gabrossa) jopa 10 prosenttia. Tällainen, kiviteollisuudessa mustan graniitin nimellä tunnettu kivi ei todella olekaan mikään graniitti. Siitä nimittäin puuttuu graniitille ominainen mineraali kvartsi, joka on alkuaineiden piin ja hapen yhdiste eli piidioksidi, ja siinä on enemmän tummia, rautaa ja muita metallimaisia alkuaineita sisältäviä mineraaleja. Näiden tummien, piidioksidiköyhien kivien tärkein edustaja on basaltti, jota laavana purkautuu maapallon sadoista tulivuorista ja joka koostumukseltaan on samanlainen kuin moni ns. musta graniitti (oik. gabro). Basaltti on syntynyt jähmettymällä sulasta kiviaineesta, kuten tulivuorissa nähdään. Graniitti on sekin syntynyt jollain tavoin, mutta sen syntymistä ei ole koskaan nähty. Tiedetään vain, että se on kiteytynyt syvällä maankuoressa ja vasta kuluttavien voimien jäytäessä pintaa paljastunut kallioissa. Yleisesti on uskottu, että graniitti on syvällä sekin jähmettynyt sulasta aineesta kuten basaltti maanpinnalla, mutta kun tällaista ei voida havaita tapahtumishetkellä, ei graniitin synnystä ole päästy yksimielisyyteen, vaikka siitä on kiistelty jo yli 100 vuotta. Mm. Goethe aikoinaan osallistui tähän väittelyyn. Juuri nykyään (Huom. teksti on kirjoitettu 1950-luvulla) on taas kiista graniitin synnystä yltynyt vallan kiivaaksi. Toiset uskovat sen jähmettyneen syvyydessä kivisulasta eri magmasta, toiset taas ovat kehittäneet toinen toistaan konstikkaampia ja - sivumennen sanottuna - liioiteltuja teorioita siitä, miten graniitti on saattanut syntyä muista kivistä siten, että sille ominaiset alkuaineet ovat vaeltaneet kiteisessä maankuoressa ja syrjäyttäneet muita alkuaineita toisista kivistä, kunnes nämä ovat muuttuneet graniiteiksi. Kaikissa maissa on kummallakin käsitystavalla kannattajia, ja sodan aikana oli mielenkiintoista 19

20 seurata, miten tämä puhtaasti tieteellinen ja rauhallinen väittely ylitti myös rintamalinjat ja tutkijat joskus vetosivat vihollismaiden kansalaisiin kuuluvien aateveljiensä todisteluihin. Mainittu oletus graniittien synnystä jähmeässä tilassa olevista muista kivistä liittyy siihen varmuudella tunnettuun tosiasiaan, että kivessä ulkoisten olosuhteiden kuten paineen ja lämpötilan muuttuessa tapahtuu monenlaisia muutoksia, aineiden vaellusta ja uudesti kiteytymistä. Näitä muutoksia sanotaan kiven metamorfoosiksi, ja kivet luokitellaan syntytapansa mukaan sulasta jähmettymällä syntyneisiin eli magmakiviin, maanpinnalla kerrostuneisiin eli sedimenttikiviin ja metamorfisiin kiviin. Edellä mainittu kiista graniitin synnystä on siis kiistaa siitä, onko graniitti magmakivi vaiko metamorfinen kivi. Graniitit ja basaltit ja muut runsaimmat maan kalliokuoren kivet ovat silikaattikiviä. Niiden päämineraalit ovat silikaatteja, ts. alkuaineen piin eli silisiumin kemiallisia yhdisteitä hapen ja metallimaisten alkuaineiden kanssa. Kvartsi on vain piin ja hapen yhdiste. Graniitissa runsain maasälpälaji, kalimaasälpä, sisältää lisäksi kaliumia ja alumiinia, kiille näiden lisäksi vielä rautaa ja magnesiumia. Edellä mainittu musta graniitti sisältää tavallisesti kalsium-natriummaasälpää, jossa kaliumin asemasta on kalsiumia ja natriumia, sekä sarvivälkettä, joka on Mg-, Fe-, Ca- ja Al-silikaatti. (toim. huom., alkuaineiden kemiallisia symboleja: Mg = magnesium, Fe = rauta, Ca = kalsium, ja Al = alumiini) Samanlainen on myös basaltti. Kokonaisuudessaan maapallon kalliokuori on pääasiallisesti rakentunut kahdeksasta alkuaineesta, jotka ovat paljousjärjestyksessä luetellen happi (O), pii (Si), alumiini (Al), rauta (Fe), kalsium (Ca), natrium (Na), kalium (K) ja magnesium (Mg). Kivet ovat maapallon kalliokuoren rakennusaineita. Paitsi maisia kiviä on myös taivaalta, siis avaruudesta, maapallon ulkopuolelta pudonneita kiviä eli meteoriitteja. Vaikka nämä ovat niin harvinaisia, että esim. Suomeen pudonneita meteoriitteja tunnetaan vain 13 kappaletta, ovat ne kuitenkin erinomaisen mielenkiintoisia, koska ne tuovat viestejä vieraista, sirpaleiksi räjähtäneistä taivaankappaleista. Ainekoostumukseltaan osa niistä muistuttaa maisia kiviä. Niitä sanotaan kivimeteoriiteiksi. Ne sisältävät samoja mineraaleja ja samoja alkuaineita kuin maiset kivetkin, mutta vähä toisissa suhteissa ollen yleensä metallirikkaampia. Toiset, rautameteoriitit, ovat kokonaan metallista ainetta, raudan ja nikkelin seosta. Tällaista pelkkää metallia ei tunneta maisten kivien eikä edes malmien aineksena. Kun kumminkin eri taivaankappaleet ovat 20

21 tunnetusti suurin piirtein samaa ainetta, on ajateltava että maapallossa on sisässään rautanikkelisydän. Taivaalta pudonneet meteoriitit siis antavat tietoja myös maapallon sisusosista, joita ei suoranaisesti päästä tutkimaan. Sen vuoksi on tähdellistä, että taivaalta pudonneiksi havaitut tai meteoriiteiksi epäillyt kivet lähetetään tutkittaviksi (esim. Helsingin yliopiston Kivimuseoon). Toisia mielenkiintoisia kivikunnan aineita ovat malmit eli arvokkaita metalleja sisältävät mineraalimassat. Jotkut malmit ovat huomiota herättäviä metallimaisen kiiltonsa tai painavuutensa takia, mutta on paljon sellaisiakin malmeja, joita maallikko tuskin osaisi erottaa tavallisista kivistä. Sen vuoksi on erittäin tärkeää, että erikoisen näköiset ja huomiota herättävät irtokivet lähetetään tutkittavaksi. Suurin osa Suomesta tehdyistä malmilöydöistä on tehty juuri kansanmiesten löytämien ja tutkittaviksi lähettämien irtokivien avulla; sellaisista löydöistä ovat sukeutuneet Outokummun ja Ylöjärven kuparikaivokset ja Nivalan nikkelikaivos. Arvokkaaseen löytöön johtavasta kivilähetyksestä maksetaan hyviä palkkioita, ja jotta kansalaiset oppisivat erottamaan arvokkaat kivet arvottomista, lähettää Geologian tutkimuskeskus (GTK) haluaville ilmaiseksi asiaa valaisevia selityksiä ja kirjasia (mm. Retkeilijän kiviopas). JÄSENMAKSUT Jäsenmaksu on edelleenkin vain 5 / perhe. Maksaessasi muista viitenumero. LAHDEN JALO- JA KORUKIVIHARRASTAJAT NORDEA Viite

22 Kierrätyskirjasto. Kerhotiloissamme on ns. kierrätyskirjasto jonne voit tuoda vanhoja kirjojasi ja sieltä voit myös laitata itsellesi luettavaa. Kirjasto löytyy heti ovesta tullessa vasemmalla olevissa hyllyistä. Malakiittimaljakko Pietarissa/ Juha Virtanen 22

23 Kartta kerhotiloihimme: Askonkatu 13 B, Lahti III-kerros Kuva Pietarin kivimessuilta/ Marita Lempinen 23

24 LAHDEN JALO- JA KORUKIVIHARRASTAJAT ry Askonkatu 13 B, LAHTI 24