Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2017 Yleisten töiden lautakunta

Transkriptio

1 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2017 Kokousaika 15:30-18:03 Kokouspaikka Elimäenkatu 5 Läsnä Jäsenet Muut Koulumies, Terhi puheenjohtaja Nyholm, Henrik saapui 15:33, poissa: Landén, Maria Paananen, Eija Pasterstein, Dennis poistui 17:27, poissa: Rguibi, Mariam saapui 15:33, poissa: , poistui 17:59, poissa: 195 Sahlberg, Pörrö Heinämies, Jussi varajäsen Valokainen, Tuomo poissa Kivekäs, Otso Henttonen, Pekka Hyvärinen, Silja Kielenniva, Nea Luomanen, Jussi Nurmi, Erkki Saarinen, Raimo K Lehto, Erja Penttinen, Janne Alajoki, Ville Karlsson, Eva-Lisa Mäkinen, Antti Rossing, Birgitta Setälä, Niko kaupunginhallituksen varaedustaja saapui 15:32, poissa: osastopäällikkö poistui 17:57, poissa: 195 osastopäällikkö osastopäällikkö vs. kaupunginarkkitehti vs. tulosryhmän johtaja kaupungininsinööri viestintäsuunnittelija, tiedottaja lakimies projektinjohtaja läsnä: 167 projektinjohtaja läsnä: 186 lakimies läsnä: 165 aluesuunnittelija läsnä: 168 liikenneinsinööri läsnä: 167 Puheenjohtaja

2 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2017 Esittelijät Terhi Koulumies Raimo K Saarinen Silja Hyvärinen Jussi Luomanen Nea Kielenniva Pekka Henttonen kaupungininsinööri , osastopäällikkö 167, vs. kaupunginarkkitehti 168, osastopäällikkö 173 osastopäällikkö Pöytäkirjanpitäjä Janne Penttinen lakimies

3 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2017 Asia 163 Ki/1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta 164 Ki/2 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano 165 Ki/3 Ilmoitusasiat 166 Ki/4 Lautakunnan alaisten viranhaltijoiden päätösten seuranta 167 Ko/9 Finkensilta nro 30520/1 3, Mischan ja Maschan aukio, Mieritzinranta nro 30521/1 4, Kruunuvuorensilta nro 30523/1-5, Korkeasaaren silta ja Mustikkamaanpolku nro 30525/1 2, katusuunnitelmien hyväksyminen, Mustikkamaa Korkeasaari 168 Ka/7 Julkiset kartanopuistot ja huvilapuutarhat Helsingissä kunnostus- ja ylläpito-ohjelma vuosille Ki/5 Yleisten töiden lautakunnan lausunto tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta vuodelta Ki/6 Yleisten töiden lautakunnan lausunto Björn Månssonin valtuustoaloitteesta, jossa esitetään näkövammaisten kuntalaisten parempaa huomioimista 171 Ki/7 Yleisten töiden lautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Björn Månssonin aloitteesta huonokuuloisten ja kuurojen huomioon ottamisesta 172 Ki/8 Rakennusviraston seurantaraportit ja talousarvion toteutumisennuste Ho/1 Oikaisuvaatimus yleisten töiden lautakunnan päätökseen Ka/1 Yleisten töiden lautakunnan lausunto Pitäjänmäen (46.ko) asemakaavan muutoksesta, nro 12455, Strömbergintie Ka/2 Yleisten töiden lautakunnan lausunto Munkkiniemen, Kuusisaaren (30.ko) asemakaavan muutoksesta nro 12451, Krogiuksentie Ka/3 Yleisten töiden lautakunnan lausunto Länsisatama (20.ko) ja Ulkosaaret (53.ko), Hernesaaren osayleiskaavaehdotuksesta nro Ka/4 Yleisten töiden lautakunnan lausunto valtuutettu Sami Muttilaisen valtuustoaloitteesta, joka koskee Kulosaaren meluvallin graffiteja 178 Ka/5 Yleisten töiden lautakunnan lausunto Länsisataman (20.ko) asema-

4 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2017 kaavan muutoksesta nro 12447, Panamanranta 179 Ka/6 Yleisten töiden lautakunnan lausunto Oulunkylän, Patolan (28.ko) asemakaava ja asemakaavan muutoksesta nro 12445, Käskynhaltijantien ympäristö 180 Po/1 Yleisten töiden lautakunnan lausunto Matti Enrothin ja 16 muun valtuustoaloitteesta pysäköintiautomaattien toiminnan parantamisesta 181 Po/2 Salassa pidettävä (JulkL 24 1 mom 25 k.) 182 Ko/1 Pilaantuneiden alueiden kunnostamiseen liittyvien konsulttitöiden, erityisasiantuntemusta vaativien kohteiden sekä projektinjohtopalvelujen konsulttitöiden puitesopimusten jatkaminen optiokaudelle Ko/2 Rakennusviraston ympäristösuunnittelun puitesopimus Ko/3 Energiakadun ja Hiilikadun rakentaminen, suorahankinta, urakoitsijan valinta, Fira Oy, kokonaishinta euroa (alv 0 %) 185 Ko/4 Vartiokylänlahden tulvasuojelu, tulvavallin rakentaminen, maanrakennus- ja kunnallistekniset työt, muutostyövarauksen korottaminen, Helsingin kaupungin rakentamispalvelu, Stara, euroa (alv 0 %) 186 Ko/5 Monivuotisten kasvien taimihankinnan puitejärjestely hankintayhteistyössä Helsingin kaupungin rakentamispalvelun (Stara) kanssa 187 Ko/6 Saukonlaituri länsi alueen, katusuunnitelmien hyväksyminen, Jätkäsaari, nrot 30529/1 2, 30533/1 2, 30534/1, 30535/1 2, 30541/1, 30545/1, 30757/400, 30758/400, 30759/400, 30760/ Ko/7 Esitys kaupunginhallitukselle Saukonlaituri länsi alueen Poseidoninpuiston nro VIO 5864/1, Tritoninpuiston nro VIO 5865/1, puistosuunnitelmien hyväksymiseksi, Länsisatama, Jätkäsaari 189 Ko/8 Esitys kaupunginhallitukselle Lauttasaaren sillan avattavan nostosiltaosuuden pysyvästä sulkemisesta 190 Ko/10 Kyläsaarenkatu välillä Hermannin rantatie Kyläsaarenkuja, katusuunnitelman hyväksyminen, Kyläsaari, Hermanni, nro 30771/1 191 Ko/11 Pyhän Laurin puisto, koira-aitaus ja ulkokuntoilupaikka, puistosuunnitelman hyväksyminen, Munkkiniemi, nro VIO 5625/3 192 Ko/12 Vuosaaren liikuntapuisto, puistoalue, puistosuunnitelman hyväksyminen, Vuosaari, nro VIO 5642/1

5 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ Ko/13 Yleisten töiden lautakunnan lausunto valtuutettu Matti Enrothin ja 16 muun valtuustoaloitteesta katupölyn vähentämisestä edistämällä siirtymistä nastarenkaista kitkarenkaisiin 194 Ko/14 Yleisten töiden lautakunnan lausunto valtuutettu Matti Enrothin ja 16 muun aloitteesta toimintasuunnitelmasta katumelun ja -pölyn vähentämiseksi 195 Ko/15 Yleisten töiden lautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Thomas Wallgrenin aloitteesta Haaganpuron kunnostamisesta

6 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (152) Ki/1 163 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös päätti todeta kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Samalla yleisten töiden lautakunta päätti valita pöytäkirjantarkastajiksi jäsenet Landén ja Pasterstein sekä varatarkastajiksi jäsenet Sahlberg ja Paananen. Esittelijä kaupungininsinööri Raimo K Saarinen Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätösehdotus päättää todeta kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Samalla yleisten töiden lautakunta päättää valita pöytäkirjantarkastajiksi jäsenet Landén ja Pasterstein sekä varatarkastajiksi jäsenet Nyholm ja Rguibi. Esittelijä kaupungininsinööri Raimo K Saarinen Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

7 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (152) Ki/2 164 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano Päätös päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä. Esittelijä kaupungininsinööri Raimo K Saarinen Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijä kaupungininsinööri Raimo K Saarinen Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

8 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (152) Ki/3 165 Ilmoitusasiat Päätös päätti merkitä tiedoksi. Esittelijä kaupungininsinööri Raimo K Saarinen Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijän perustelut Kaupunginvaltuusto (Kvsto) Kvsto Kaj/5 Katajanokan maanalaisen pysäköintilaitoksen asemakaavan muuttaminen (nro 12333) HEL T Linkki pöytäkirjaan Kvsto Kaj/6 Kyläsaaren opiskelijatalojen ja urheiluhallin asemakaavan muuttaminen (nro 12407) HEL T Linkki pöytäkirjaan Kvsto Kaj/7 Hämeentie 153:n asemakaavan muuttaminen (nro 12303) HEL T Linkki pöytäkirjaan Kvsto Kaj/8

9 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (152) Ki/3 Kaupunginhallitus (Khs) Lauttasaaren Nahkahousuntie 5:n asemakaavan muuttaminen (nro 12398) HEL T Linkki pöytäkirjaan Kvsto Kaj/15 Taka-Töölön Mechelininkatu 34:n asemakaavan muuttaminen (nro 12342, Yleisradion entinen toimitalo) HEL T Linkki pöytäkirjaan Kvsto Kaj/16 Kalasataman Työpajanpihan asemakaavan muuttaminen (nro 12390) HEL T Linkki pöytäkirjaan Kvsto Kaj/17 Malminkartanon Rukkilanrinne 6:n asemakaavan muuttaminen (nro 12414) HEL T Linkki pöytäkirjaan Kvsto Kaj/18 Khs Ryj/4 Myllypuron Yläkiventie 6:n asemakaavan muuttaminen (nro 12409) HEL T Linkki pöytäkirjaan Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen Kaupunginhallitus päättänee, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 17 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

10 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (152) Ki/3 Ympäristölautakunta (Ylk) - - yleisten töiden lautakunta Päätöstiedote nro 17 Ylk Ysp/13 Ilmansuojelun toimintaohjelman toteutumisen seuranta HEL T Linkki pöytäkirjaan Esittelijä kaupungininsinööri Raimo K Saarinen Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

11 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (152) Ki/4 166 Lautakunnan alaisten viranhaltijoiden päätösten seuranta Päätös päätti, että rakennusviraston viranhaltijoiden päätöksiä ajalta ei oteta lautakunnan käsiteltäväksi. Kaupungininsinööri Katu- ja puisto-osasto Osastopäällikkö Ylläpitotoimisto, toimistopäällikkö KYT Palveluosasto Alueidenkäyttö, toimistopäällikkö PAK HKR-Rakennuttaja Rakennuttamistoimisto 2, toimistopäällikkö RAT Esittelijä kaupungininsinööri Raimo K Saarinen Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijä kaupungininsinööri Raimo K Saarinen Oheismateriaali 1 Kaupungininsinööri viranhaltijan pöytäkirja /20 2 Kaupungininsinööri viranhaltijan pöytäkirja /21 3 Osastopäällikkö viranhaltijan pöytäkirja /12 4 Toimistopäällikkö KYT viranhaltijan pöytäkirja /05 5 Toimistopäällikkö PAK viranhaltijan pöytäkirja /189 6 Toimistopäällikkö PAK viranhaltijan pöytäkirja /190 7 Toimistopäällikkö PAK viranhaltijan pöytäkirja /191 8 Toimistopäällikkö PAK viranhaltijan pöytäkirja /192 9 Toimistopäällikkö PAK viranhaltijan pöytäkirja / Toimistopäällikkö PAK viranhaltijan pöytäkirja / Toimistopäällikkö PAK viranhaltijan pöytäkirja / Toimistopäällikkö PAK viranhaltijan pöytäkirja / Toimistopäällikkö PAK viranhaltijan pöytäkirja /197

12 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (152) Ki/4 Muutoksenhaku 14 Toimistopäällikkö RAT 2 viranhaltijan pöytäkirja /02 Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

13 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (152) Ko/9 167 Finkensilta nro 30520/1 3, Mischan ja Maschan aukio, Mieritzinranta nro 30521/1 4, Kruunuvuorensilta nro 30523/1-5, Korkeasaaren silta ja Mustikkamaanpolku nro 30525/1 2, katusuunnitelmien hyväksyminen, Mustikkamaa Korkeasaari HEL T Päätös päätti panna asian pöydälle. Esittelijä Lisätiedot osastopäällikkö Silja Hyvärinen Ville Alajoki, projektinjohtaja, puhelin: ville.alajoki(a)hel.fi Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätösehdotus päättää hyväksyä Kruunusillat välillä Nihti Kruunuvuorenranta osuuteen kuuluvat katusuunnitelmat Finkensilta nrot 30520/13, Mischan ja Maschan aukio sekä Mieritzinranta nrot 30521/1-4, Kruunuvuorensilta nrot 30523/1-5 sekä Korkeasaaren silta ja Mustikkamaanpolku nrot 30525/1-2. Esittelijän perustelut Lähtökohdat ja tavoitteet Kruunusiltojen toteutus liittyy kaupunginvaltuuston , hyväksymään Kruunusiltojen hankesuunnitelmaan ja tehtyyn rakentamispäätökseen. Katusuunnitelmien lähtökohtina ovat kaupunkisuunnitteluviraston laatima ja kaupunginvaltuuston hyväksymä Kruunusiltojen liikennesuunnitelma , Kruunusiltoihin liittyvät voimassa olevat asemakaavat nrot 8460, 9507, 9222, ja sekä vahvistettavana oleva asemakaavaehdotus nro Kruunusillat-hanke yhdistää raitiotieyhteydellä Laajasalon, Korkeasaaren ja Kalasataman osaksi kantakaupunkia. Samalla se luo uuden merellisen ja nopean reitin pyöräilijöille ja jalankulkijoille. Hankkeen näkyvimmät osat ovat sillat, joista Kruunuvuorensilta tulee olemaan valmistuessaan Suomen pisin. Kruunuvuorensilta sijoittuu maisemallisesti ja

14 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (152) Ko/9 Suunnitelma kulttuurihistoriallisesti merkittävään paikkaan. Sen suunnittelussa on otettu huomioon maisemaan, ympäristöön ja kaupunkikuvaan liittyvät näkökulmat. Katusuunnitelmat liittyvät Kruunusillat-hankkeen osuuteen Nihdistä Kruunuvuorenrantaan. Raitiotieyhteys liittyy Nihdissä Kalasataman keskuksen suuntaan pohjoiseen sekä Hakaniemen suuntaan länteen. Nihdistä raitiotieyhteys jatkaa Finkensillalle ja siitä Korkeasaareen. Korkeasaaressa yhteys sijaitsee saaren pohjoisosassa. Korkeasaaren ja Palosaaren välisellä osuudella katualue on täytettävää vesialuetta. Palosaaresta alkaa Kruunuvuorensilta, joka päättyy Kruunuvuorenrantaan liittyen siellä Koirasaarentiehen. Raitiotien suunnitteluun on laadittu suunnitteluperusteet ja mitoitusohjeet, jotka huomioivat mm. raitiovaunun turvalliset etäisyydet muuhun liikenteeseen sekä kiinteisiin esteisiin. Raitiotien raideväli Korkeasaaren sillan itäpuolisella osalla mahdollistaa sekä keski- että reunapylväiden käytön ajolankojen ripustustapana. Korkeasaaren sillan länsipuolella raidevälin mitoitus perustuu reunapylväiden käyttöön. Raitiotien geometrian suunnittelussa on pyritty mahdollisimman suuriin kaarresäteisiin, joilla parannetaan matkustusmukavuutta ja lisätään ajonopeutta. Kruunuvuorensillalla rata sijaitsee sillan pohjoisreunalla. Sillan eteläreunalla on 3 metriä leveä kaksisuuntainen pyörätie sekä 2 metriä leveä jalkakäytävä. Jalankulku- ja oleskelualue levenee sillan korkeimmalla keskiosalla. Kruunuvuorensillan eteläreuna varustetaan tuulikaiteella, joka suojaa sillan käyttäjiä tuulen vaikutuksilta. Finkensillalla raitiotie on sillan keskellä. Jalkakäytävät ovat sillan molemmilla puolilla. Eteläpuolen jalkakäytävä on 3,5 metriä ja pohjoispuolen 2,5 metriä leveä. Sillan pohjoisreunalla on 3 metriä leveä kaksisuuntainen pyörätie. Uusille silloille ei sallita moottoriajoneuvoliikennettä. Pelastustoimi voi käyttää siltoja pelastustehtävissä ensisijaisesti rataosuuksien kautta. Poikkeustilanteissa pelastusajoneuvot voivat ajaa myös jalankululle ja pyöräilylle varatulla alueella. Nykyisellä Korkeasaaren sillalla ajoneuvoilla ajo on jatkossakin sallittua. Raitiotiepysäkki on sijoitettu nykyisen Korkeasaaren sillan länsipuolelle eläintarhan uuden sisääntulorakennuksen tuntumaan. Pysäkin odotustilan pituus mahdollistaa kahden vaunun samanaikaisen pysähtymisen. Odotustilan leveys on 5 metriä. Pysäkin eteläinen odotustila on samas-

15 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (152) Ko/9 sa tasossa Korkeasaaren uuden sisääntuloaukion, Mischan ja Maschan aukion, kanssa. Mischan ja Maschan aukion kohdalla pitkämatkainen ja nopea pyöräliikenne sijoittuu aukion pohjoisosaan, jotta vältetään pyöräliikenteen sekoittuminen pysäkkialueen suuren jalankulkijamäärän kanssa. Pyöräilyväylä siirtyy raitiotien eteläpuolelle vasta Korkeasaaren sillan itäpuolella, josta yhteys jatkuu Kruunuvuorenrantaan asti kaksisuuntaisena. Pyörätiet ja -kaistat ovat koko osuudella punaista asfalttia. Jalankulku ja pyöräily erotellaan myös materiaalirajalla. Pyöräpysäköintipaikat rakennetaan Korkeasaaren sillan itäpuolelle sekä uuden raitiotiepysäkin pohjoispuolelle. Ajo Korkeasaaren eläintarhaan tapahtuu nykyisen kaltaisesti Korkeasaaren sillan kautta. Ajoyhteyden mitoituksessa on huomioitu yhdistelmäajoneuvojen edellyttämä tilantarve. Korkeasaaren sillan ajoradan ja jalkakäytävän sijainteja on vaihdettu keskenään, jolloin jalankulkuvirrat ohjautuvat paremmin Korkeasaaren uudelle sisääntuloaukiolle ja raitiotiepysäkille. Ratkaisu vähentää ajoneuvoliikenteen ja jalankulun risteämiskohtia. Puolenvaihtoon on varauduttu myös Mustikkamaalla nykyisen sisääntulorakennuksen kohdalla. Korkeasaaressa katuyhteys liittyy eläintarhan nykyiseen huoltoalueeseen. Suunnitelmassa on otettu huomioon katuvaraus Palosaareen asti. Uudet katualueet rajataan eläintarhasta aidalla. Mieritzinranta toteutetaan ympäristöön luontevasti liittyvänä ranta- ja oleskelualueena, jonka kautta kulkee 3,5 metriä leveä, polveileva rantaraitti, joka johtaa Palosaaren alikulun kautta Kruunuvuorensillalle. Aaltoilevat rantarakenteet Mieritzinrannassa sekä Mischan ja Maschan aukion yhteydessä luovat kaupunkikuvallista vaihtelua pitkälle rantaosuudelle sekä tarjoavat paikkoja oleskeluun. Rakentamisen vaiheistus Vuorovaikutus Nihti Kruunuvuorenranta osuuteen kuuluvat katusuunnitelmat toteutetaan Kruunusillat-hankkeen edellyttämässä rakentamisaikataulussa, jota ollaan parhaillaan tarkentamassa. Alustavasti tämän osuuden rakentaminen on aiottu aloittaa Finkensillasta vuonna 2019, ja jatkaa rakentamista kohti Kruunuvuorenrantaa. Katusuunnitelmat on tehty yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, Korkeasaaren edustajien, alueella toimivien johtojen ja laitteiden omistajien sekä Helsingin kaupungin liikennelaitos -liikelaitoksen (HKL) kanssa.

16 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (152) Ko/9 Muistutuksen käsittely Katusuunnitelmaluonnokset ovat olleet esillä rakennusviraston internetsivuilla sekä asiakaspalvelussa välisen ajan. Lisäksi osuuden katusuunnitelmaluonnokset olivat esillä yleisötilaisuudessa, Silta-illassa, Katusuunnitelmien nähtävillä olosta on ilmoitettu kirjallisesti suunnittelualueen kiinteistöjen omistajille sekä Laajasalo-Degerö Seuralle, Kulosaarelaiset-Brändöborna kaupunginosayhdistykselle ja Kalasataman asukasyhdistykselle. Katusuunnitelmat ovat olleet nähtävillä maankäyttö- ja rakennusasetuksen 43 :n mukaisesti välisen ajan. Katusuunnitelmista on tehty yksi muistutus. Muistutuksessa esitetään, että raitiotie olisi hyvä toteuttaa Finkensillalla avorakenteena. Avorakenteessa kiskot on asennettu katupinnan yläpuolelle, ja ne on tuettu ratapölkyillä. Kantavana kerroksena on sepeliä. Rakenne olisi vastaava kuin rautateillä ja metrossa. Esittelijän vastaus muistutukseen Avoradan ja suljetun ratarakenteen (esitetty rakenneratkaisu, jossa kiskot ovat samassa tasossa muun pintarakenteen kanssa) välillä on tehty vertailuja jo yleissuunnitteluvaiheessa Korkeasaaren ja Kruunuvuorenrannan välisellä osuudella. Arvioinnissa pelastusajoyhteyden mahdollistaminen oli oleellinen suunnittelun lähtökohta. Pelastuslaitos arvioi, että yhteyttä tullaan käyttämään päivittäin pelastusajoyhteytenä keskustan ja Laajasalon välillä. Kruunuvuorensillalle onkin suunniteltu ratkaisu, joka mahdollistaa raitiovaunun sujuvan kulun mitoitusnopeudella ja samalla pelastusajoneuvojen kulun rata-alueella. Rata-alueen käytöstä tulee sopia yhteiset käytännöt, joihin molemmat osapuolet sitoutuvat turvallisen ja nopean liikennöinnin varmistamiseksi. Pelastusajoneuvot eivät voi säännöllisesti liikennöidä jalkakäytävällä tai pyörätiellä henkilöturvallisuuteen liittyvän riskin vuoksi. Erilliset pelastustiet raitiotien viereen kasvattaisivat siltojen leveyttä vähintään 3 m, mikä taas kasvattaisi kustannuksia huomattavasti. Finkensillan osalta avorataa ei myöskään pidetty kaupunkikuvallisesti hyväksyttävänä ratkaisuna, koska kyseinen osuus on kaupunkimaista ympäristöä Nihdin kaupunginosan ja Korkeasaaren uuden vastaanottorakennuksen välillä. Kokonaistaloudellisesti ei myöskään ole mielekästä muuttaa raitiotien rakenneratkaisuja lyhyillä osuuksilla.

17 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (152) Ko/9 Vaikka raitiotie toteutetaan suljetulla ratarakenteella, pyritään siihen yhdistämään avoradan hyviä puolia. Ratkaisu voi olla esimerkiksi normaalin ratakiskon ja sen viereisen vähän suuremman suistumisuran yhdistelmä. Tätä ratkaisua tutkitaan kohteen rakennussuunnittelussa. Kustannukset ja aikataulu Toteuttamiskustannus suunnitelma-alueella on yhteensä 190,9 milj. euroa (alv 0 %, i=110.6, 2010=100), joka jakautuu alueittain seuraavasti: milj. euroa (alv 0 %) Nihti ja Finkensilta 27,4 Mieritzinranta 27,7 Korkeasaarensilta 0,4 Kruunuvuorensilta 131,4 Mischan ja Maschan aukio 2,7 Mustikkamaanpolku 1,3 yhteensä 190,9 Esitetty toteuttamiskustannus 190,9 milj. euroa jakautuu seuraavasti: milj. euroa (alv 0 %) Helsingin kaupungin rakennusvirasto 84 Helsingin kaupungin liikennelaitos - 106,9 liikelaitos Nihti Kruunuvuorenranta osuuden katusuunnitelmien Kruunusillathankkeelle kuuluva toteuttamiskustannus on yhteensä 181,1 milj. euroa (alv 0 %) (i=110.6 (2010=100)), ja se jakautuu osuuksittain seuraavasti: milj. euroa (alv 0 %) Nihti ja Finkensilta 23,9 Raitiotie ja sähkösyöttöasema Nihdissä Korkeasaari 25,8 Mieritzinranta lukuun ottamatta pistoraiteen osuutta Korkeasaaren sillan muutostyöt Kruunusillat-hankkeen osuus Korkeasaaren uudesta vastaanottorakennuksesta Kruunuvuorensilta 131,4

18 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (152) Ko/9 Kruunusillat -hankkeen kustannukset jakautuvat HKL:lle ja HKR:lle aiheuttajaperiaatetta noudattavan HKL:n ja HKR:n välisen vastuunjakosopimuksen mukaisesti arviolta osuuksin HKL 63 % ja HKR 37 %. Vuotuiset katualueiden ylläpitokustannukset suunnitelma-alueilla ovat noin euroa/vuosi (alv 0 %). Kruunusillat-hankkeen siltojen rakenteelliset hoito- ja ylläpitokustannukset ovat arviolta 0,5 % siltojen investointikustannuksesta vuodessa. Kustannukset silloittain ovat arviolta seuraavat: euroa/vuosi Finkensilta Kruunuvuorensilta Esittelijä Lisätiedot osastopäällikkö Silja Hyvärinen Ville Alajoki, projektinjohtaja, puhelin: ville.alajoki(a)hel.fi Liitteet 1 Suunnitelmaselostus nro 30520/1-4 2 Suunnitelmapiirustus nro 30520/1 3 Pääpiirustus nro 30520/2 4 Pääpiirustus nro 30520/3 5 Koostepiirustus nro 30520/4 6 Suunnitelmaselostus nro 30521/1-4 7 Suunnitelmapiirustus nro 30521/1 8 Suunnitelmapiirustus nro 30521/2 9 Pääpiirustus nro 30521/3 10 Pääpiirustus nro 30521/4 11 Suunnitelmaselostus nro 30523/ Suunnitelmapiirustus nro 30523/1 13 Suunnitelmapiirustus nro 30523/2 14 Suunnitelmapiirustus nro 30523/3 15 Pääpiirustus nro 30523/4 16 Pääpiirustus, leikkaukset nro 30523/5 17 Koostepiirustus nro 30523/6 18 Suunnitelmaselostus nro 30525/ Suunnitelmapiirustus nro 30525/1 20 Yleispiirustus nro 30525/2 21 Muistutus Finkensillan katusuunnitelmaan 22 Muistutus Finkensillan katusuunnitelmaan (julkaisuversio) Muutoksenhaku Hallintovalitus, katusuunnitelman tai muun yleisen alueen suunnitel-

19 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (152) Ko/9 Otteet man hyväksyminen Ote Asianosaiset Kaupunginosayhdistykset Rakennusviraston arkisto Otteen liitteet Esitysteksti Hallintovalitus, katusuunnitelman tai muun yleisen alueen suunnitelman hyväksyminen Esitysteksti

20 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (152) Ka/7 168 Julkiset kartanopuistot ja huvilapuutarhat Helsingissä kunnostus- ja ylläpito-ohjelma vuosille HEL T Päätös päätti merkitä tiedoksi liitteenä 1 olevan Julkiset kartanopuistot ja huvilapuutarhat Helsingissä kunnostus- ja ylläpito-ohjelma Esittelijä Lisätiedot vs. kaupunginarkkitehti Jussi Luomanen Birgitta Rossing, aluesuunnittelija, puhelin: birgitta.rossing(a)hel.fi Liitteet 1 Julkiset kartanopuistot ja huvilapuutarhat Helsingissä kunnostus- ja ylläpito-ohjelma Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijän perustelut Suunnittelualueen sijainti, rajaus ja pinta-ala Kunnostus- ja ylläpito-ohjelma koskee 16 kartanopuistoa ja 4 huvilapuutarhaa, jotka sijaitsevat eri puolilla kaupunkia. Kohteet ovat kaikille avoimia ja suurimmilta osiltaan rakennusviraston hallinnassa. Monen kohteen pinta-alasta osa kuuluu kiinteistöviraston ja/tai liikuntaviraston hallintaan. Jokaisesta kohteesta on määritelty kartanopuisto- tai huvilapuutarhaalue, joka on asemakaavassa yleensä puistoaluetta. Niiden pinta-ala on yhteensä noin 155 hehtaaria. Kohteiden pinta-alat vaihtelevat pienimmästä Yliskylän kartanopuiston 0,96 hehtaarista suurimpaan Tullisaaren kartanopuiston 38 hehtaariin. Osassa kartanopuistoja sijaitsee asemakaavassa määriteltyjä asuin- tai yleisten rakennusten tontteja, jotka muodostavat yksityisiä, puolijulkisia tai julkisia pihapiirejä julkisten

21 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (152) Ka/7 viheralueiden keskellä. Puistoalueiden keskellä sijaitsevien tontteja ei ole laskettu mukaan kartanopuistojen pinta-alaan. Suunnittelumenetelmä ja tiedottaminen Kunnostus- ja ylläpito-ohjelma on laadittu vuorovaikutteisesti liikunta-, kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistöviraston kanssa. Työn kaikki kohteet inventoitiin vuosien aikana. Rakennusvirasto ja yllä mainittujen virastojen edustajat kokoontuivat sekä inventointivaiheessa että ohjelman laadinnan aikana. Hallintokuntien edustajille järjestettiin kartanopuistokierros , jossa tutustuttiin inventoinnin kohteina olleisiin kartanopuistoihin ja huvilapuutarhoihin. Hoito- ja kunnostusohjelman tavoitteet ja sisältö Kartano- ja huvilaympäristöt ovat oleellinen osa helsinkiläistä kulttuuriperintöä, jonka ylläpito, kasvillisuuden hoito sekä kartanoiden ja huviloiden toimintojen ja ympäristöjen kehittäminen osana viheralueverkostoa ja merellistä virkistyskokonaisuutta on kaupungin tiivistyessä erityisen tärkeää. Yleisen käytön mahdollistavat kartano- ja huvilaympäristöt ovat jatkossa entistä suuremmassa roolissa virkistyspalveluiden tuottamisessa ja helsinkiläisen kulttuuriperinnön esille tuomisessa. Kunnostus- ja ylläpito-ohjelman tavoitteena on määritellä ne keinot, joiden avulla kartanopuistot ja huvilapuutarhat voidaan säilyttää sekä tämän vaatimat selvitys-, kunnostus- ja ylläpitotarpeet. Tavoitteena on valittujen kartanopuistojen ja huvilapuutarhojen liittäminen osaksi kaupungin arvoympäristötietokantaa, josta ne ovat tähän asti puuttuneet. Ohjelma palvelee kaikkia niitä hallintokuntia, jotka ovat kartanopuistojen ja huvilapuutarhojen kanssa tekemisissä lähtien kaupungin uusi organisaatio helpottanee kartanopuistojen ja huvilapuutarhojen kehittämistä ja hallinnointia. Kunnostus- ja ylläpito-ohjelmassa on kuvaus kartanopuistojen ja huvilapuutarhojen inventoinnista. Ohjelmassa kerrotaan inventoinnin pohjalta ja eri hallintokuntien kanssa käytyjen keskusteluiden avulla saadusta käsityksestä puistojen ja puutarhojen nykytilanteesta ja arvoista. Ohjelmassa esitetään yleiset periaatteet kartanopuistojen ja huvilapuutarhojen kunnostukselle ja hoidolle sekä linjataan kohdekohtaisesti toimenpidetarpeet ohjelmakaudelle Kunnostus- ja ylläpito-ohjelman visio Helsinkiläiset arvostavat yhä enemmän kartanopuistoja ja huvilapuutarhoja osana kaupungin ja kaupunginosien identiteettiä. Ne ovat Helsingin tärkeimpiä viheralueita. Kartanopuistot säilytetään, suojellaan ja kunnostetaan ja niitä ylläpidetään mallikelpoisesti, sillä ne ovat korvaa-

22 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (152) Ka/7 mattomia maiseman, kulttuurihistorian ja kaupunkiluonnon arvotihentymiä. Kartanokokonaisuuksien säilymiseksi niissä sijaitsevien vanhojen rakennusten ei tarvitse tuottaa voittoa. Helsingin kartanopuistojen ja merkittävien huvilapuutarhojen suojelu on itsestään selvää ja ammattitaitoinen henkilökunta pitää niistä huolta esimerkillisellä tavalla. Kaupunkilaisten kasvava kiinnostus ja rakkaus näitä vanhoja viheralueita kohtaan, tukee Helsingin kaupungin ponnistuksia niiden säilymisen puolesta. Näiden arvokkaiden kulttuuriympäristöjen vaaliminen ja säilyminen otetaan osaksi kaupungin strategiaa. Hoito- ja kunnostusohjelman periaatteet Varsinkin kartanopuistoilla mutta myös huvilapuutarhoilla ja niiden säilymisellä on huomattava kulttuurihistoriallinen merkitys koko Uudenmaan kannalta. Ne ovat tärkeä osa Helsingin, pääkaupungin ja Suomen historiaa. Kartanopuistojen ja huvilapuutarhojen historiallisia, puutarhataiteellisia, kaupunkirakenteellisia, maisemallisia, ekologisia ja sosiaalisia arvoja vaalitaan ja vahvistetaan. Erilaiset ja osin ristiriitaiset arvot sovitetaan yhteen. Kartanopuistot ja huvilapuutarhat sekä kaikki niihin liittyneet vanhat rakennukset, niiden rauniot ja muut jäännökset säilytetään ja suojellaan. Kaikki arvoympäristöihin kuuluvat kartanopuistot ja huvilapuutarhat suojellaan aina asemakaavassa ja niihin tehtävät toimenpiteet perustuvat aina suunnitelmiin, oli kyseessä peruskorjaukseen tai ylläpitoon liittyvä toimenpide. Kartanopuistot ja merkittävät huvilapuutarhat pidetään hyvässä kunnossa. Huonokuntoiset puistot ja puutarhat peruskorjataan, joko kokonaan tai osittain. Kartanopuistoja ja huvilapuutarhoja ylläpidetään mahdollisimman hyvin. Siten voidaan välttää kalliita peruskorjaushankkeita. Metsäisiä alueita hoidetaan kartanopuistoissa ja huvilapuutarhoissa kunkin alueen ominaispiirteet huomioiden. Kartanopuistojen ja huvilapuutarhojen rakennukset pidetään käytössä. Rakennuksia ja puistoa käsitellään kokonaisuutena eikä toisistaan erillisinä kohteina. Rakennuksissa tapahtuvan toiminnan tulee sopia kartanopuiston tai huvilapuutarhan luonteeseen ja sen pitää tukea puiston tai puutahan käyttöä. Kartanopuistojen ja huvilapuutarhojen merkitys arvokkaina erityisalueina tuodaan selkeästi esille kaupungin uudessa organisaatiossa. Siinä korostetaan myös sitä seikkaa, että näiden kohteiden säilyttäminen vaatii kaikkien kaupungin eri tahojen panosta. Toimenpideohjelma ja sen toteutus

23 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (152) Ka/7 Moniin kohteisiin on esitetty sekä peruskorjaus- että hoito- ja kehittämissuunnitelmien laatimista. Peruskorjauksen tavoitetilan määrittelevä puistosuunnitelma koskee koko puistoaluetta. Hoito- ja kehittämissuunnitelmat laaditaan myös koko puistoa varten. Rakennussuunnitelma voi sen sijaan kulloisenkin puiston tai puutarhan tilanteesta riippuen koskea vain yhtä tai useampaa osa-aluetta. On huomattava, että kaikkien kaavoitusratkaisujen tulee olla selvillä ennen kuin alueella sijaitsevan historiallisen puiston tai puutarhan peruskorjausta ryhdytään suunnittelemaan. Myös kaavoitusratkaisuja suunniteltaessa on otettava huomioon kulloinkin kaavoitettavalla alueella sijaitseva historiallinen puisto eli sen säilymisen kannalta olennaiset suojelu- ja muut erityistoimenpiteet. Ohjelmakauden alkuun on esitetty neljä kiireellistä peruskorjauskohdetta. Matosaaren ja Tefken huvilapuutarhoissa on vaarana puutarhojen ja etenkin niiden rakenteiden tuhoutuminen. Stansvikin kartanopuiston käyttäjämäärät ja kulutus tulevat lähivuosina voimakkaasti kasvamaan viereisen Kruununvuorenrannan asuntoalueen rakentuessa. Tuomarinkylän kartanopuistoon on laadittu vuonna 2015 hoito- ja kehittämissuunnitelma, jonka toteuttamista tulee jatkaa johdonmukaisesti. Osaa kohteista ei ole peruskorjattu eikä niillä ole ajan tasalla olevaa hoito- ja kehittämissuunnitelmaa. Niille on ehdotettu kiireellisenä tehtävänä suppeamman, pääasiassa kasvillisuutta koskevan hoitosuunnitelman laatimista ennen peruskorjauksen suunnittelua. Tällaisia kohteita ovat Fallkullan, Malminkartanon ja Niskalan kartanopuistot. Kunnostus- ja ylläpito-ohjelmaa toteutetaan toistaiseksi käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa. Kunnostus- ja ylläpito-ohjelman toteutumista seurataan ja se päivitetään tarvittaessa. Esittelijä Lisätiedot va. kaupunginarkkitehti Sonja Liljeblad Birgitta Rossing, aluesuunnittelija, puhelin: birgitta.rossing(a)hel.fi Liitteet 1 Julkiset kartanopuistot ja huvilapuutarhat Helsingissä kunnostus- ja ylläpito-ohjelma Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

24 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (152) Ki/5 169 Yleisten töiden lautakunnan lausunto tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta vuodelta 2016 HEL T Lausunto antoi tarkastuslautakunnalle seuraavan lausunnon tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta vuodelta 2016: 5.2 Strategiaohjelman ja ympäristöpolitiikan energiatehokkuustavoitteiden toteuttaminen Käsittely Arviointikertomuksessa on tunnistettu hyvin energiatehokkuustavoitteiden toteutumisen keskeiset haasteet. Energiatehokkuusasioiden koordinointi toteutuisi paremmin, mikäli käyttäjäasiakkailla olisi paremmat mahdollisuudet hyödyntää kulutustietoja ja tehdä säästötoimenpiteitä yhteistyössä kiinteistön omistajan sekä kiinteistöhuollon kanssa. Kaupunkikonsernin energiaseurannan kehitystyötä jatketaan. Jo käynnistyneen kehitystyön tavoitteena on kulutusten lisäksi olosuhteiden ja järjestelmien toiminnan seurannan mahdollistaminen sekä tiedon jakaminen Helsingin kaupungin tavoitteiden mukaisesti. Kaivumaiden kiertotalouden edellytys on kierrätysalueiden saatavuus. Aluerakentamiskohteiden valmistuttua tarvittavia kierrätysalueita ei ole aikaisempaan tapaan hyödynnettävissä, mikä vaikeuttaa kaivumaiden kiertotalouden hyvää toteutumista. Energiankulutuksen raportoinnin kehittäminen on jatkuvaa ja merkittävimpien säästökohteiden tunnistamista. Jatkossa kaluston energiatehokkuuteen sekä polttoainevalintoihin tullaan kiinnittämään enemmän huomiota. Esittelijän muutos: Kappaleen 4 ensimmäinen virke muutetaan muotoon: "Kaupunkikonsernin energiaseurannan kehitystyötä jatketaan." Esittelijä Lisätiedot kaupungininsinööri Raimo K Saarinen Janne Penttinen, lakimies, puhelin: janne.penttinen(a)hel.fi

25 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (152) Ki/5 Liitteet Muutoksenhaku Lausuntoehdotus 1 Tarkastuslautakunnan lausuntopyyntö, yleisten töiden lautakunta 2 Tarkastuslautakunnan arviointikertomus Arviointikertomus 2016, kohta 5.2 Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano antaa tarkastuslautakunnalle seuraavan lausunnon tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta vuodelta 2016: 5.2 Strategiaohjelman ja ympäristöpolitiikan energiatehokkuustavoitteiden toteuttaminen Esittelijän perustelut Arviointikertomuksessa on tunnistettu hyvin energiatehokkuustavoitteiden toteutumisen keskeiset haasteet. Energiatehokkuusasioiden koordinointi toteutuisi paremmin, mikäli käyttäjäasiakkailla olisi paremmat mahdollisuudet hyödyntää kulutustietoja ja tehdä säästötoimenpiteitä yhteistyössä kiinteistön omistajan sekä kiinteistöhuollon kanssa. Rakennusvirasto jatkaa kaupunkikonsernin energiaseurannan kehitystyötä. Jo käynnistyneen kehitystyön tavoitteena on kulutusten lisäksi olosuhteiden ja järjestelmien toiminnan seurannan mahdollistaminen sekä tiedon jakaminen Helsingin kaupungin tavoitteiden mukaisesti. Kaivumaiden kiertotalouden edellytys on kierrätysalueiden saatavuus. Aluerakentamiskohteiden valmistuttua tarvittavia kierrätysalueita ei ole aikaisempaan tapaan hyödynnettävissä, mikä vaikeuttaa kaivumaiden kiertotalouden hyvää toteutumista. Energiankulutuksen raportoinnin kehittäminen on jatkuvaa ja merkittävimpien säästökohteiden tunnistamista. Jatkossa kaluston energiatehokkuuteen sekä polttoainevalintoihin tullaan kiinnittämään enemmän huomiota. Tarkastuslautakunta on hyväksynyt arviointikertomuksen vuodelta 2016 ja päättänyt pyytää tarvittavat lausunnot toimielimiltä mennessä. Tarkastuslautakunta pyysi yleisten töiden lautakunnan lausunnon tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen 2016 kohdasta 5.2 Strategiaohjelman ja ympäristöpolitiikan energiatehokkuustavoitteiden toteuttaminen. Kyseinen kohta sekä lausuntopyyntö arviointikertomuksesta ovat liitteenä.

26 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (152) Ki/5 Esittelijä Lisätiedot kaupungininsinööri Raimo K Saarinen Janne Penttinen, lakimies, puhelin: janne.penttinen(a)hel.fi Liitteet 1 Tarkastuslautakunnan lausuntopyyntö, yleisten töiden lautakunta 2 Tarkastuslautakunnan arviointikertomus Arviointikertomus 2016, kohta 5.2 Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

27 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (152) Ki/6 170 Yleisten töiden lautakunnan lausunto Björn Månssonin valtuustoaloitteesta, jossa esitetään näkövammaisten kuntalaisten parempaa huomioimista HEL T Lausunto Lainsäädäntö antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: Björn Månsson ja 17 valtuutettua esittävät aloitteessaan seuraavia toimenpiteitä: 1. Enemmän ääniopastuksella varustettuja liikennevaloja jalankulkijoita varten 2. Pysäkkikuulutukset kaikkiin liikennevälineisiin, kuuluvalla ja selvällä äänellä 3. Puhuvat aikataulunäytöt pysäkeille 4. Äänettömiin sähkölinja-autoihin lisätään ääni, joka varoittaa näkövammaisia henkilöitä 5. Jonotusjärjestelmä terveysasemilla, laboratorioissa ja vastaavissa vastaanottopaikoissa varustetaan puhetoiminnolla 6. Selkeät ohjeet siitä, mihin mainoskyltit ja ulkotulet saa sijoittaa jalkakäytävillä 7. Tiukat määräykset katutöille jalkakäytävillä ja suojateillä siten, että kuopat ovat turvallisesti aidattu Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) ja Rakennusasetus (RakA/1994) velvoittavat rakentamaan julkiset tilat näkövammaisten kuntalaisten kannalta esteettömiksi. Enemmän ääniopastuksella varustettuja liikennevaloja jalankulkijoita varten Helsingissä on noin 430 liikennevalo-ohjattua risteystä, jossa on yksi tai useampi suojatie. Hieman yli puolessa näistä risteyksistä ainakin yksi suojatie on ääniopastettu. Suunniteltaessa uutta valo-ohjattua risteystä ääniopastuksen tarve on yksi selvitettävistä asioista. Helsingin ja Uudenmaan näkövammaiset ry:ltä (HUN) pyydetään kommentti ääniopastuksen tarpeesta. Pääsuunnan ylittävälle suojatielle tehdään yleensä ääniopastus. Linja-auto -tai

28 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (152) Ki/6 raitiovaunupysäkille johtava suojatie pyritään ääniopastamaan. Sen sijaan vähäliikenteisemmän kadun ylittäville suojateille ääniopastusta ei automaattisesti laiteta, sillä kadunkulmauksessa on vaarana, että erisuuntaisten suojateiden äänet tulkitaan virheellisesti. Nykyisiin risteyksiin ääniopastuksen lisääminen tapahtuu näkövammaisten tarpeiden perusteella. Ehdotuksia sopivista kohteista tulee Kaupunkisuunnitteluvirastoon näkövammaisten suorina yhteydenottoina sekä Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaisten ry:n (HUN) kautta. Ehdotukset kirjataan ja lista käydään tarvittaessa yhteisesti HUNin edustajien kanssa läpi. Vuosittain pyritään toteuttamaan osa kohteista. Toteuttamisen aikatauluun vaikuttaa mm. se, tarvitseeko ääniopastuksen toteuttaminen uusien pylväiden asentamista sekä se, onko risteykseen tulossa lähitulevaisuudessa muutoksia. Pysäkkikuulutukset kaikkiin liikennevälineisiin, kuuluvalla ja selvällä äänellä Puhuvat aikataulunäytöt pysäkeille Helsingin kaupungin esteettömyyslinjauksissa edellytetään, että joukkoliikenneinformaation esteettömyyttä kehitetään sisältäen kuulutukset, näyttötaulut ja reittiopasteet. Matkan suunnittelua varten saa tietoa pysäkeistä reittioppaasta ja matalalattiaisesta kalustosta aikatauluista. Reittioppaassa on tarkennetussa haussa kohta Näytä esteettömyystieto, jossa esteetön pysäkki ja korotettu pysäkki symbolein esitetään pysäkkitieto. Lisäksi pysäkkien esteettömyystietoa on otettu käyttöön Palvelukartassa, jonka esteetön reitti palvelu on testausvaiheessa. HSL:n internet-sivuilla löytyy ohjeita matkustajille mm. uuden raitiovaunun luiskan käytön opastusvideo. Pysäkkikuulutusten tulo kaikkiin liikennevälineisiin on viivästynyt lippuja informaatiojärjestelmähankkeen viivästymisen myötä. Linja-autoista noin puoleen on vaihdettu uusi järjestelmä, joka mahdollistaa pysäkkikuulutukset. Pysäkkikuulutukset otetaan käyttöön vasta, kun kaikki linja-autot on varustettu uusilla lipunmyyntilaitteilla. Tämän hetken tiedon mukaan kaikissa HSL-alueen linja-autoissa olisi uusi lippu- ja informaatiojärjestelmä syksyllä HKL on mukana, yhdessä HSL:n ja Liikenneviraston kanssa, vuonna 2015 alkaneessa Moniaistinen opastus kehityshankkeessa. Hankkeessa täydennetään EU-ohjeistusta vaihtoehtoisten esteettömien opastetyyppien käytöstä ja luodaan aineistoa, joka on hyödynnettävissä älykkään kaupunkisuunnittelun osana.

29 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (152) Ki/6 Puhuvia aikataulunäyttöjä on jo muutama maastossa, esimerkiksi Itäkeskuksessa Iiriksen lähellä. Lisäksi testeissä on 16 kappaletta tft-näyttöjä. Äänettömiin sähkölinja-autoihin lisätään ääni, joka varoittaa näkövammaisia henkilöitä HSL on vaatinut, että kaikkiin sähköbusseihin lisätään normaalin äänimerkin lisäksi ääni, joka varoittaa näkövammaisia henkilöitä. Ääni on sama kilikello kuin raitiovaunussa. Lisä-äänen tulee olla sähkömekaaninen tai elektroninen bussin etupäähän asennettava varoituskello (malli HKL-raitiovaunut). Asennettuna äänen voimakkuuden on oltava db(a) 7 metrin etäisyydeltä bussin etupäästä. Kelloa käytetään kertalyöntikellona tai jatkuvatoimisena ajohallintalaitteiden läheisyydessä. Jonotusjärjestelmä terveysasemilla, laboratorioissa ja vastaavissa vastaanottopaikoissa varustetaan puhetoiminnolla Näkövammaisen kannalta toimiva kosketusnäyttö on sellainen, joka on varustettu puhetoiminnolla (vrt. ipad), jonka saa tarvittaessa päälle. Lisäksi näytön tulisi toimia eleillä. Heikkonäköisen kannalta on tärkeää, että esitettävän tiedon selkeyteen ja riittäviin kontrasteihin kiinnitetään huomiota, lisäksi heikkonäköisen tulisi voida tarvittaessa suurentaa eleillä näytön tekstiä tai näytössä tulisi olla joku muu ohjelmallinen suurennustoiminto. Esimerkki näkövammaisen kannalta hyvin toimivasta kosketusnäytöstä on ipadin tai iphonen näyttö, pyörää ei siis pidä keksiä uudelleen eikä luoda omia ohjeita toimivista kosketusnäytöistä. Olemassa olevaa, hyväksi havaittua tekniikkaa tulee käyttää saavutettavuuden lisäämiseksi. Tiedossa ei ole, että Suomessa olisi missään vielä käytössä puhuvaa vuoronumerojärjestelmää. Selkeät ohjeet siitä, mihin mainoskyltit ja ulkotulet saa sijoittaa jalkakäytävillä Mainosteline voi olla vaaraksi näkövammaisille henkilöille. Jalkakäytävälle täytyy jäädä myös riittävästi tilaa muun muassa lastenvaunuille tai pyörätuolin käyttäjille. on kokouksessaan ( 525) käsittelyt siirrettävien mainostelineiden eli ns. A-standien käyttöä. Ehdot A-standien sijoittamiselle: 1. Ensimmäisen kerroksen liikehuoneistolla on oikeus pitää yhtä A- standia jalkakäytävällä oman liikehuoneistonsa julkisivun edessä liikkeen aukioloaikoina.

30 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (152) Ki/6 2. Näitä ehtoja noudatettaessa A-standin pitäminen on maksutonta. 3. A-standi ei saa ulottua kauemmas kuin 0,8 m päähän liikehuoneiston seinästä. Jalankulkijoille tulee aina jäädä vähintään 1,5 m vapaata kulkutilaa. olla sijoitettuna pyörä- tai autotielle olla sijoitettuna puistoon, ellei A-standi liity kiinteästi puistossa harjoitettavaan toimintaan, kuten kioskiin olla kiinnitettynä tai sidottuna kiinni liikennemerkkeihin, puihin, puunsuojuksiin tai muihin kadun kalusteisiin haitata liikenneturvallisuutta estää näkyvyyttä eikä huonontaa liikennemerkkien, liikennevalojen tai ajoratamaalausten havaittavuutta estää kiinteistöjen huoltoliikennettä vaikeuttaa katujen kunnossapitoa 4. A-standeista aiheutuvien mahdollisten vahinkojen korvausvastuu on mainoslaitteen omistajalla. 5. Kaupunki poistaa A-standin huomautuksen jälkeen, jos siitä aiheutuu haittaa jalankululle tai alueen muulle käytölle. Vaaraa aiheuttavat ja liikennemerkkeihin tai -valopylväisiin asennetut A- standit poistetaan välittömästi. 6. Kaupunkikuvallisesti tärkeillä alueilla kaupunki voi asettaa tarkempia ehtoja A-standien sijoittamiselle tai rajoittaa niiden sijoittamista. Tiukat määräykset katutöille jalkakäytävillä ja suojateillä siten, että kuopat ovat turvallisesti aidattu Helsingin kaupungin työmaita koskevien määräyksien mukaan työskentely ja siihen liittyvät toiminnot on rajoitettava mahdollisimman pienelle alueelle, jotta lii-kenteelle aiheutuva haitta jää mahdollisimman vähäiseksi. Työalue on eristettävä suoja-aidoilla, sulkupuomeilla ja -pylväillä määräysten mukaisesti. Kaikkien jalankulun ja pyöräilyn sekä kaivannon välisten suojalaitteiden on ehdottomasti oltava nojaami-sen kestäviä. Lippusiimoja ja muovinauhoja voidaan käyttää ainoastaan suojausaitojen yhteydessä liikenteen optiseen ohjaukseen, ei koskaan kaivannon suojaukseen eikä työalueen rajaamiseen. Esittelijä kaupungininsinööri Raimo K Saarinen

31 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (152) Ki/6 Lisätiedot Pirjo Tujula, projektinjohtaja, puhelin: pirjo.tujula(a)hel.fi Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Lausuntoehdotus Lausunto on ehdotuksen mukainen. Esittelijä Lisätiedot kaupungininsinööri Raimo K Saarinen Pirjo Tujula, projektinjohtaja, puhelin: pirjo.tujula(a)hel.fi Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

32 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (152) Ki/7 171 Yleisten töiden lautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Björn Månssonin aloitteesta huonokuuloisten ja kuurojen huomioon ottamisesta HEL T Lausunto antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: Björn Månsson ja 14 valtuutettua esittävät aloitteessa, että kaupunki tekee kokonaisohjelman, joka sisältää ainakin seuraavat asiat: 1. Mahdollisuus varata aika terveysasemille ja asioida henkilökunnan kanssa tekstiviestin avulla 2. Induktiosilmukat vaatimukseksi uusissa julkisissa rakennuksissa ja vuokrattavissa rakennuksissa 3. Kirjoitustulkkien ja viittomakielen tulkkien käyttö yleisötilaisuuksissa 4. Mahdollisuus saada tarpeen vaatiessa kaupungin viranomaiselta tieto kirjallisena postin välityksellä 5. Mahdollisuus kahdensuuntaiseen kommunikointiin verkkopalveluissa 6. Palautteenantomahdollisuus verkon kautta 7. Desibelinormien kehittäminen yleisille tiloille, jotka ehkäisevät kovia ääniä. Kovat äänet häiritsevät kuulolaitteen käyttäjiä. Lainsäädäntö ja kuulovammaisuutta koskevat rakentamismääräykset Hyvät kuunteluominaisuudet ovat kommunikoinnin perusedellytys. Hyvässä kuunteluympäristössä kaikki voivat kuulla vaivattomasti, mutta erityisen tärkeitä hyvät kuunteluolosuhteet ovat huonokuuloiselle. Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) ja Rakennusasetus (RakA/1994) velvoittavat rakentamaan julkiset tilat kuuntelun kannalta esteettömiksi. Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa F1 annetun määräyksen mukaan katsomoiden, auditorioiden, juhla-, kokous- ja ravintolasalien, opetussalien ja -luokkien ja vastaavien kokoontumistilojen on sovelluttava myös liikkumis- ja toimimisesteisten käyttöön. Näihin tiloihin asennetussa äänentoistojärjestelmässä tulee olla myös induktiosilmukka tai muu äänensiirtojärjestelmä.

33 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (152) Ki/7 Induktiosilmukan suunnittelu, laatukriteerit, testaus ja merkinnät määritellään yksiselitteisesti standardissa SFS-EN 60118: Induktiosilmukoista on myös valmistumassa RT- ja ST-kortit, jotka tulevat valmistuttuaan helpottamaan silmukkajärjestelmien toteutusta. Mahdollisuus varata aika terveysasemille ja asioida henkilökunnan kanssa tekstiviestin avulla Helsingin kaupungin työterveyshuoltoon voi jo tällä hetkellä varata ajan tekstiviestillä. Espoon kaupungilla on ollut jo muutaman vuoden ajan mahdollisuus varata aika terveysasemalle tekstiviestin avulla. Induktiosilmukat vaatimukseksi uusissa julkisissa rakennuksissa ja vuokrattavissa rakennuksissa Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa F1 annetun määräyksen mukaan katsomoiden, auditorioiden, juhla-, kokous- ja ravintolasalien, opetussalien ja -luokkien ja vastaavien kokoontumistilojen on sovelluttava myös liikkumis- ja toimimisesteisten käyttöön. Näihin tiloihin asennetussa äänentoistojärjestelmässä tulee olla myös induktiosilmukka tai muu äänensiirtojärjestelmä. Helsingin kaupungilla on induktiosilmukkaohje, jonka mukaan hankesuunnitteluvaiheessa tulee selvittää: missä tiloissa silmukkaa tarvitaan miten asennettavat silmukat vaikuttavat tilojen keskinäiseen sijoitukseen (uudisrakennuksissa) mikä silmukkajärjestelmä soveltuu parhaiten kuhunkin tilaan tai tilaryhmään miten tulevat silmukat vaikuttavat rakenne-, sähkö- ja lvi-suunnitelmiin Tilakeskus teetti vuonna 2016 selvityksen olemassa olevien rakennusten (kouluja, päiväkoteja, kulttuurialan rakennuksia) varustuksesta oululaisella QLU-yrityksellä. Tulosten perusteella useissa rakennuksissa oli puutteita kuulovammaisille tarkoitetuissa järjestelmissä. Tilakeskus tulee toteuttamaan laajemman selvityksen palvelurakennusten varustuksesta ja käynnistää projektin, jolla kuuloesteettömyyden puutteita ryhdytään korjaamaan. Keinoja tähän ovat nykyisten rakennusten keskeisten tilojen (salit, auditoriot) varustaminen toimivalla induktiosilmukalla sekä oikean varustuksen varmistaminen käynnissä olevin perusparannus- ja uudisrakennushankkeiden yhteydessä. Hankkeiden suunnittelusta vastaaville projektinjohtajille järjestetään koulutusta suunnitteluun ja valvontaan.

34 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (152) Ki/7 Induktiosilmukalla varustetut tilat on merkittävä SFS-EN standardissa määriteltyjä käytäntöjä noudattaen. Induktiosilmukalla varustetut tilat varustetaan eurooppa-laisen ETSI EN standardin mukaisella symbolilla, jolla käyttäjille tiedotetaan induktiivisen kuuntelun mahdollisuu-desta. Tila varustetaan kuuluvuuskartalla (SFS-EN standar-di), jolloin asiakkaat tietävät valita istumapaikkansa silmukan kuulumisen kannalta paremmilta paikoilta. Kartan tulee esittää esimerkiksi värillä kuuluvuuden kannalta eritasoiset tilan alu-eet. Kartta sijoitetaan jokaisen yleisön käytössä olevan kulku-aukon välittömään läheisyyteen. Tavoitteena on, että eri tilojen kuuluvuuskartat saadaan näkyviin myös Pääkaupunkiseudun palvelukartalle. Kirjoitustulkkien ja viittomakielen tulkkien käyttö yleisötilaisuuksissa Helsingin kaupungin esteettömyyslinjauksiin on kirjattu, että kaupungin järjestämät tilaisuudet ovat esteettömiä ja ne järjestetään esteettömissä tiloissa. Esteettömyys lisätään vaatimukseksi myös yksityisten järjestäjien / tilojen vuokralaisten vuokra- ja/tai muussa sopimusvaiheessa kaupungin kanssa. Tällä tarkoitetaan sitä, että tapahtuman järjestäjä varmistaa tilaisuuden esteettömyyden olemassa olevien puitteiden rajoissa. Esteettömyysasioiden neuvottelukunta on kirjannut tavoitteeksi, että kaupungin järjestämien tilaisuuksien esteettömyydestä laaditaan ohje. Mahdollisuus saada tarpeen vaatiessa kaupungin viranomaiselta tieto kirjallisena postin välityksellä Tämä ehdotus kuuluu hyvään hallintotapaan ja täytyy ottaa yleiseksi käytännöksi kaupungin eri toimialoilla. Mahdollisuus kahdensuuntaiseen kommunikointiin verkkopalveluissa Palautteenantomahdollisuus verkon kautta Tällä varmaankin tarkoitetaan mahdollisuutta saada vastaus palautteeseen tai verkossa jätettyyn viestiin. Ainakin palvelukartalla tällainen mahdollisuus jo on. Helsingissä on jo kehitetty tällaisia palveluja mm. Helsingin kaupungin pääsivuilla on palautteenantomahdollisuus, Kerro kartalla kyselyt, pääkaupunkiseudun palvelukartan palauteteenantomahdollisuus sekä rakennusviraston palautesivut. Desibelinormien kehittäminen yleisille tiloille, jotka ehkäisevät kovia ääniä. Kovat äänet häiritsevät kuulolaitteen käyttäjiä