Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut

Transkriptio

1 Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut

2 Sisällysluettelo 1 Etuusohje Hyvä hallinto Tavoite Oikeus ja edellytykset Suomessa asuminen Vamma Kommunikointikeinot Etätulkkauksen edellytykset Asiakasryhmät Kuulonäkövammaiset henkilöt Kuulovammaiset henkilöt Puhevammaiset henkilöt Kommunikaatiomenetelmien opetus Suhde muihin lakeihin Potilaslaki ja asiakaslaki Hallintolaki Esitutkintalaki Perusopetuslaki Tulkkaus päiväkodissa Tulkkaus kuntoutuksessa Tapaturma, liikennevahinko tai muu vastaava Muun lain nojalla annettava palvelu viivästyy Hakeminen Vireilletulo Lähettäjän vastuu Asiakirjan siirto Tulkkauspalveluhakemuksen vireille tulo Kuka voi hakea etuutta? Henkilö itse Edunvalvoja Edunvalvontavaltuutettu Asiamies eli valtuutettu Lähiomainen tai muu henkilö Kunta Hakuaika Lisäselvitysten pyytäminen Lisäselvitysten pyytäminen tulkkauspalvelussa Tuntimäärät ja määräytymisperusteet Lisätunnit Asiakasprofiilit Toissijainen asiakasprofiili Yleistulkkaus i

3 1.6.4 Opiskelu Ulkomaanmatka Vaihto-opiskelu Etätulkkaus Siirtymävaihe Ratkaiseminen Käsittelypaikka Esteellisyydestä Käsittely- ja ratkaisukielto Esteellisyyden toteaminen Kuuleminen Milloin asiakasta on kuultava? Miten kuullaan? Päätöksen antaminen Päätös tulkkauspalvelusta Päätöksensaajat Asiantuntijalääkärin arvion pyytäminen Lisäselvitysten pyytäminen Etätulkkaus Opiskelutulkkaus Tulkkauspalvelun järjestäminen Etätulkkauspalvelun järjestäminen Omaistulkkaus Vaihto-opiskelu Opintomatkat ulkomaille Maksaminen Palveluntuottajan laskutusprosessi Laskuttaminen Laskutuskausi Käsittelymaksu Omaistulkin laskutus Kohdemaasta hankitun tulkkauksen laskutus Ilmoitusvelvollisuus Tarkistaminen Lakkauttaminen Opiskelutulkkaus Ulkomaanmatka peruuntuu ennen matkan alkua Etätulkkaus Päätöksen oikaisu ja poistaminen Palvelunsaajan kuolema Muutoksenhaku ii

4 1. Etuusohje Etuusohje on toimintaohje, jota käytetään apuna etuuksien ratkaisutyössä. Ohje on ensisijaisesti tarkoitettu Kelan sisäiseen käyttöön. Ohjeen pdf-tiedosto muodostuu automaattisesti Kelan intranetissä olevan etuusohjeen verkkosivuista. Pdf-muotoisesta etuusohjeesta puuttuvat kaikille ohjeille sisällöltään samanlaiset ohjeet päätöksen oikaisu ja poistaminen muutoksenhaku. Näistä on tehty omat pdf-ohjeet Hyvä hallinto Hallintolaissa säännellään hyvän hallinnon perusteet. Hallintolakia sovelletaan kaikkiin hallintoasioihin Kelassa. Näihin kuuluvat etuusasiat, sisäisen hallinnon asiat ja sidosryhmäyhteistyö. Hallintolaki on yleislaki. Jos erityislaissa, esimerkiksi etuuslaissa, jostain asiasta säädetään toisin, sovelletaan erityislakia. Hyvän hallinnon perusteista tarkemmin 1.2. Tavoite hallintolain soveltaminen ja asiointi toisen puolesta Kelassa etuusohjeen kohdissa hakeminen ja ratkaiseminen Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelun tavoitteena on edistää tulkkauspalvelua tarvitsevien vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta suhteessa vammattomiin henkilöihin, jotta heidän mahdollisuutensa osallistumiseen ja tiedonvälitykseen sekä vuorovaikutukseen toisten ihmisten kanssa toteutuisivat Oikeus ja edellytykset Vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluun on oikeus Suomessa asuvalla henkilöllä, jolla on kuulonäkövamma, kuulovamma tai puhevamma ja joka vammansa vuoksi tarvitsee tulkkausta. Tulkkauspalvelun myöntäminen edellyttää lisäksi, että henkilö kykenee ilmaisemaan omaa tahtoaan tulkkauksen avulla ja että hänellä on käytössään jokin toimiva kommunikointimenetelmä. Henkilön iällä ei ole merkitystä ratkaistaessa hakijan oikeutta tulkkauspalveluun Suomessa asuminen Se, pidetäänkö henkilöä Suomessa asuvana, määräytyy kotikuntalain (201/2004) perusteella. Henkilön kotikunta on se kunta, johon hänellä on katsottava olevan kiintein yhteys asumisen, perhesuhteiden, toimeentulon ja muiden vastaavien seikkojen johdosta. 1

5 Henkilön kotikunnan voi tarkistaa Hekyltä (Heky > henkilön yleistiedot > kunta- ja toimistotiedot) Vamma Tulkkauspalvelun myöntäminen edellyttää, että henkilöllä on asiamukaisesti todettu kuulonäkövamma, kuulovamma tai puhevamma, jonka vuoksi hän tarvisee tulkkausta työssä käymiseen. opiskeluun. asiointiin. yhteiskunnalliseen osallistumiseen. harrastamiseen. virkistykseen Kommunikointikeinot Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelun edellytyksenä on lisäksi, että henkilö kykenee ilmaisemaan omaa tahtoaan tulkkauksen avulla ja että hänellä on käytössään jokin toimiva kommunikointimenetelmä. Kommunikointikeinoja ovat esim. suomalainen tai suomenruotsalainen viittomakieli, suomen tai ruotsin kielen mukaan viitottu puhe, kirjoitustulkkaus, taktiili viittominen, kirjoittaminen. Esimerkki Syntyperäinen venäläinen kuuro henkilö hakee oikeutta tulkkauspalveluun. Hakemuksessaan hän on ilmoittanut kommunikoinkeinokseen venäläisen viittomakielen. Hän myös lukee jonkin verran kirjoitettua venäjän kieltä. Henkilöllä ei ole käytössään tulkkauspalvelulain edellyttämää toimivaa kommunikointikeinoa Etätulkkauksen edellytykset Tulkkauspalveluun oikeutetun henkilön tarvitsema tulkkauspalvelu voidaan järjestää myös etätulkkauksena, jos etätulkkaus on asiakkaalle käyttökelpoinen ja käytettävissä oleva tapa järjestää asiakkaan tulkkauspalvelu. Etätulkkaus on yksi tapa järjestää tulkkauspalveluun oikeutettujen asiakkaiden tulkkauspalvelulain mukaiset palvelut. Se ei sovellu kaikille tulkkausta tarvitseville henkilöille eikä kaikkiin tulkkaustilanteisiin. Niihin tilanteisiin, joissa etätulkkaus ei ole soveltuva tulkkaustapa, asiakkaan tulkkauspalvelu turvataan lähitulkkauksella. Tulkkauspalvelu voidaan järjestää etätulkkauksena, jos asiakkaalla on oikeus tulkkauspalveluun, etätulkkaus soveltuu asiakkaan tulkkauksen tarpeeseen etätulkkaus on asiakkaalle käytettävissä oleva vaihtoehto tulkkauksen järjestämiseksi asiakas kommunikoi suomalaisella viittomakielellä asiakkaalla on käytössään etätulkkaukseen soveltuva laite 2

6 Etätulkkaus soveltuu lyhytkestoisiin tulkkaustilanteisiin, kuten puhelintulkkaukseen ja lyhytkestoisiin asiointitilanteisiin, esimerkiksi ajanvarausten tekemiseen. Etätulkkauslaitteen myöntämisedellytykset Asiakas voi käyttää etätulkkausta joko omalla päätelaitteella ja tietoliikenneyhteydellä tai Kelan asiakkaalle tarvittaessa järjestämällä tietokoneella ja tietoliikenneyhteydellä. Jos asiakas käyttää palvelua omalla laitteella, hän vastaa itse etätulkkauksessa tarvittavasta laiteja yhteyskokonaisuudesta ja sen kustannuksista. Asiakas ei voi hakea Kelalta esim. vain tietoliikenneyhteyttä. Kelan tietokoneen järjestäminen asiakkaalle etätulkkauksen käyttöä varten edellyttää, että asiakkaalla on oikeus tulkkauspalveluun, asiakkaalla ei ole itsellään käytössä soveltuvaa laitetta (esim. älypuhelin, tabletti), asiakas haluaa käyttää etätulkkausta ja että hän tosiasiallisesti pystyy käyttämään etätulkkauslaitteita, se on asiakkaan yksilöllinen palveluntarve ja asiakkaan käytettävissä oleva vaihtoehto tulkkauspalvelun järjestämiseksi asiakkaalla on kykyä käyttää etätulkkausta ja että hän sitoutuu käyttämään etätulkkauspalvelua Kelan tietokonetta hakevan asiakkaan tulee tosiasiallisesti pystyä käyttämään tietokonetta, koska etätulkkaus toteutetaan tietokoneen avulla. Asiakkaalla tulee olla perus atk-taidot, kun hän hakee Kelan tietokonetta. Kelan järjestämisvelvollisuuteen ei kuulu atk:n peruskurssien järjestäminen. Tulkkauspalvelu voidaan järjestää etätulkkauksena, jos se on todellisuudessa asiakkaan käytettävissä oleva vaihtoehto tulkkauksen järjestämiseksi. Etätulkkauslaitteen järjestäminen edellyttää asiakkaalta sitoutumista etätulkkauksen käyttämiseen. Palvelun käyttöä seurataan, ja jos asiakas ei käytä palvelua säännöllisesti, oikeus etätulkkaukseen voidaan lakkauttaa. Jos asiakas käyttää etätulkkausta vähemmän kuin 12 krt 4 kuukauden aikana, tulee syy palvelun käyttämättömyyteen selvittää Asiakasryhmät Kuulonäkövammaiset henkilöt Kuulovammaiset henkilöt Puhevammaiset henkilöt Kuulonäkövammaiset henkilöt Kuulonäkövammaisten henkilöiden tavat kommunikoida vaihtelevat. Tulkkauksessa voidaan käyttää puhetta, viittomakieltä, viitottua puhetta, kirjoitustulkkausta tai menetelmiä, jotka perustuvat informaation välittämiseen kosketuksen kautta, kuten esimerkiksi taktiili viittominen, haptiisit ja muut taktiilit menetelmät. Tulkkaustilanteessa ympäristöä koskeva tieto välittyy kuvailemalla ja opastamalla. Kuulonäkövammaisia ovat myös syntymästään asti kuurosokeat henkilöt Kuulovammaiset henkilöt Kuulovammainen henkilö on henkilö, joka on kuuro, kuuroutunut tai niin huonosti kuuleva, ettei hän kuulolaitteen tai sisäkorvaimplantinkaan avulla selviydy normaaleista vuorovaikustilanteista. 3

7 Viittomakieli on kuurojen luonnollinen äidinkieli. Osa viittomakielisistä henkilöistä voi tarvita tietyissä tilanteissa myös kirjoitustulkkausta tai viitottua puhetta. Kuulovammaisena pidetään kuulonsa menettäneitä henkilöitä. Kuuroutuneet henkilöt ovat menettäneet kuulonsa puhutun kielen oppimisen jälkeen, ja he säilyttävät useimmiten ymmärrettävän puheen. Tulkkausmenetelmänä voi olla esimerkiksi kirjoitustulkkaus tai viitottu suomen, ruotsin tai muu puhuttu kieli, joskus myös viittomakieli Puhevammaiset henkilöt Puhevammaisella henkilöllä on vaikeuksia ilmaista itseään puheen avulla ja / tai ymmärtää puhetta. Puhevammainen henkilö tarvitsee hänen tarpeistaan lähtevän, yksilöllisen ja toimivan keinon päivittäiseen komminkointiin. Näitä voivat olla esimerkiksi puhe, kirjoittaminen, viittomat, blisskieli, erilaiset graafiset merkit kuten Pikto- tai PCS-kuvat. Kommunikointikeino rakentuu puhevammaisen henkilön, hänen lähiyhteisönsä ja puheterapeutin yhteistyönä. Kommunikointi voi edellyttää myös apuvälineitä, kuten kuvakansioita, puhelaitteita tai tietokonepohjaisia ratkaisuja. Yksinkertaiset apuvälineet järjestetään terveydenhuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvana lääkinnällisenä kuntoutuksena. Laajat tekniset kommunikoinnin apuvälinearvioinnit toteutetaan erikoissairaanhoidon lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin kuuluvissa apuvälineyksiköissä, joissa on kommunikointikeinojen valinnan asiantuntijoita tai vastaavissa kommunikaatiokeskuksissa (esimerkiksi Tikoteekit) Kommunikaatiomenetelmien opetus Kunnan järjestämisvastuuseen kuuluvat vammaispalvelulain mukaisina muina palveluina kuten sopeutumisvalmennuksena annettava viittomakielen opetus ja kommunikaation tueksi tarvittavien viittomien opetus sekä vammaiselle henkilölle että hänen läheisilleen. Tähän voidaan lukea myös kommunikointimenetelmän käytön harjoittelu ja ohjaus vammaisen henkilön läheisille, esim. kuvien käytön kurssi, bliss-kurssi ja vastaavat. Tulkkauspalvelulaki 133/2010 2, Suhde muihin lakeihin Vammaisten tulkkauspalveluun ei ole oikeutta, jos vammainen henkilö saa riittävää ja hänelle sopivaa tulkkausta muun lain nojalla. Tällaisia lakeja ovat mm. perusopetuslaki, potilaslaki, asiakaslaki sekä yhdenvertaisuuslaki. Kuitenkin, jos muun lain nojalla annettavan palvelun saaminen viivästyy tai palvelun antamiseen on muu perusteltu syy, henkilölle voidaan järjestää vammaisten tulkkauspalvelua. Tällainen syy voi syntyä esimerkiksi silloin, kun esi- tai perusopetus järjestetään muussa kuin erityiskoulussa. Epäselvissä tilanteissa, joissa palvelun järjestämisestä vastaava taho ei ole vielä tiedossa, mutta palvelun tarve on jo olemassa, kuten esim. selviteltäessä oikeutta työhallinnon vastuulla olevien työllistämistä edistäviin tukitoimiin, voidaan tulkkauspalvelu järjestää Kelan toimesta. Tällöin Kela voi periä aiheutuneet kustannukset tulkkauspalvelusta ensisijaisesti vastuussa olevalta taholta Potilaslaki ja asiakaslaki Potilaslain (laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992) ja asiakaslain (laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000) mukaan, jos terveydenhuollon ammattihenkilöstö tai sosiaalihuollon henkilöstö ei osaa potilaan käyttämää kieltä taikka potilas ei aisti- tai puhevian 4

8 vuoksi voi tulla ymmärretyksi, on terveydenhuollon viranomaisten ja sosiaalihuollon henkilöstön mahdollisuuksiensa mukaan huolehdittava tulkitsemisesta. Potilaslain ja asiakaslain säännökset eivät velvoita terveydenhuoltoa ja sosiaalihuoltoa järjestämään tulkkauspalvelua, vaan heidän tulee järjestää tulkkauspalvelu mahdollisuuksiensa mukaan. Potilaslain edellyttämä mahdollisuus järjestää tulkkauspalvelu on esim. silloin, kun terveydenhuollon yksikkö lähettää asiakkaalle kutsun toimenpiteeseen, tutkimuksiin, laboratorioon, röntgeniin. Näissä tilanteissa terveydenhuollon yksiköllä on etukäteen tiedossa tulkkauspalvelua tarvitsevan asiakkaan tarve ja heillä on mahdollisuus järjestää asiakkaalle tulkkauspalvelu ajoissa. Jos asiakas itse varaa lääkärille ajan terveyskeskukseen tai yksityiselle lääkäriasemalle, on kyseessä tulkkauspalvelulain mukaisesta tilanteesta. Myös tilanteessa, jossa asiakas joutuu sairaalahoitoon hätätilanteessa (esim. henkilö saa sairauskohtauksen ja hänet viedään kiireellä sairaalaan), sovelletaan tulkkauspalvelulakia. Jos asiakas joutuu viipymään sairaalassa pidempään, tulkkausvastuun voidaan katsoa siirtyvän potilaslain nojalla terveydenhuollolle siitä lähtien, kun heillä on mahdollisuus potilaalle tulkki järjestää Hallintolaki Hallintolain nojalla viranomaisen on järjestettävä tulkkipalvelut viranomaisaloitteisissa asioissa, joissa vuorovaikutuksen onnistuminen on viranomaisen intressissä (esim. TE-toimisto.) Hallintolain nojalla viranomaisille säädetty velvollisuus järjestää tulkkipalvelut on ensisijainen suhteessa Kelan tulkkauspalvelulakiin Esitutkintalaki 4 luku 12 Esitutkinnan käsittelykieli Muulla kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielisellä on oikeus esitutkinnassa käyttää kieltä, jota hän ymmärtää ja osaa puhua riittävästi, sekä viittomakielisellä oikeus käyttää viittomakieltä. Esitutkintaviranomaisen on huolehdittava tulkkauksesta tai valtion kustannuksella hankittava tulkki Perusopetuslaki Perusopetuslain mukaan vammaisella ja muulla erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkkauspalvelut. Jos oppilaalle on perusopetuslain nojalla järjestetty opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkkauspalvelut, tulee kunnan ne järjestää myös leirikoulussa. Leirikoulu on osa opetusta eli koulun lukuvuosittaiseen suunnitelmaan kirjattua koulun ulkopuolista toimintaa. Myös esiopetukseen (ns. eskari) tai lisäopetukseen (entinen 10-luokka) osallistuvan henkilön tulkkauspalvelun järjestämisestä vastaa kunta. Jos kuitenkin oppivelvollisuusiän ohittanut henkilö suorittaa peruskouluopintojaan, tulkkauspalvelun järjestää Kela. Aamupäiväpäiväkerhoon ja iltapäiväkehoon tulkkauspalvelun järjestää Kela Tulkkaus päiväkodissa Päiväkodin päivittäisessä toiminnassa lapsen tarvitsema tulkkaus on kunnan vastuulla järjestää. Kela voi järjestää tulkkauksen lapselle päiväkotiin silloin, kun lapsi sitä poikkeuksellisesti tarvitsee yksittäiseen tilanteeseen, jossa hän ei päiväkodin normaalijärjestelyin pärjää (esim. 5

9 varhaiskasvatussuunnitelmaan liittyvä keskustelu, kehityskeskustelu, päiväkodin kevätjuhlat, joulujuhlat, päiväkodin järjestämä teatteri, päiväkodin järjestämä uimakoulu) Tulkkaus kuntoutuksessa Kuntoutukseen tulkkaus järjestetään tulkkauspalvelulain nojalla. Asiakas tilaa itse tulkin kuntoutukseen Kelan välityskeskuksesta ja tulkkaustunnit kuluvat asiakkaalle myönnetyistä tunneista. Asiakkaalle voidaan myöntää tarvittaessa lisätunteja hakemuksesta Tapaturma, liikennevahinko tai muu vastaava Jos henkilön kuulo- tai puhevamma johtuu esim. työtapaturmasta tai liikennevahigosta, henkilöllä voi olla oikeus tulkkauspalveluun tapaturmavakuutuslain tai liikennevakuutuslain perusteella Muun lain nojalla annettava palvelu viivästyy Jos muun lain nojalla annettavan palvelun saaminen viivästyy tai palvelun antamiseen on muu perusteltu syy, henkilölle voidaan järjestää tulkkauspalvelu tulkkauspalvelulain nojalla. Katso Välityskeskuksen ohje kohta 19 Viranomaiset tulkkauspalvelun järjestäjinä (Tulkkauspalvelulaki 133/ ja 10 ) 1.5. Hakeminen Oikeutta tulkkauspalveluun haetaan kirjallisesti lomakkeella TU 1 Tulkkauspalveluhakemus. Hakijan tulee toimittaa hakemuksen liitteeksi seuraavat liitteet sosiaali- tai terveydenhuollon asiantuntijan, lääkärin tai muun asiantuntijan lausunto tulkkauspalvelun tarpeesta, vamman laadusta ja asiakkaan käyttämistä kommunikointimenetelmistä, ellei tämä käy ilmi Kelalle jo aikaisemmin toimitetuista selvityksistä. Muu asiantuntija lausunto voi olla esim. puheterapeutin antama lausunto. Tulkki tai tulkkauspalveluntuottaja ei voi olla lausunnonantaja. Lausunnosta tulee käydä ilmi millainen tulkkauspalvelun tarpeen aiheuttava vamma tai sairaus asiakkaalla on mitä kommunikointikeinoja asiakas käyttää lausunnon kirjoittajan näkemys siitä hyötyykö asiakas tulkkuspalvelusta. Tämä tulee käydä ilmi erityisesti vaikeammin vammaisten hakijoiden lausunnosta. Asiakas vastaa itse lausunnon tai selvityksen hankkimisesta mahdollisesti aiheutuneista kuluista asiakasprofiililomake. Jos asiakkaalla on kuulo- tai kuulonäkövamma, hakemukseen liitetään mukaan profiililomake TU10. Jos on kyse puhevammaisesta asiakkaasta, hakemukseen liitetään mukaan profiililomake TU11. Pyydä hakemuksen liitteeksi tarvittavaa asiantuntijalausuntoa hakijalta kirjepohjalla TUL01. Pyydä hakemuksen liitteeksi tarvittavaa asiakasprofiililomaketta hakijalta kirjepohjalla TUL02 (kuulo- ja kuulonäkövammaistet asiakkaat) ja TUL03 (puhevammaiset asiakkaat). Lisätunnit 6

10 Jos asiakas tarvitsee tulkkauspalvelunsa järjestämiseksi lisää tulkkaustunteja, niitä haetaan lomakkeella TU1 Tulkkauspalveluhakemus. Opiskelutulkkaus Oikeutta opiskelutulkkaukseen haetaan lomakkeella TU 2 Opiskelutulkkaushakemus. Hakijan tulee toimittaa hakemuksen liitteeksi kopio oppilaitoksen hyväksymistodistuksesta. Jos opiskelijan opinnot ovat pitkittyneet tai keskeytyneet, hakemukseen tulee liittää mukaan oppilaitoksen selvitys opintojen jatkumisesta. Ulkomaanmatka Tulkkauspalvelua ulkomaanmatkalle haetaan lomakkeella TU3 Tulkkauspalveluhakemus ulkomaanmatkalle. Jos ulkomaanmatka kestää yli kaksi viikkoa, hakemukseen tulee liittää mukaan selvitys matkaohjelmasta tai muu matkan sisältöä kuvaava selvitys. Pyydä hakemuksen liitteeksi tarvittava selvitys hakijalta kirjepohjalla TUL01. Etätulkkaus Oikeutta etätulkkauspalveluun haetaan lomakkeella TU4 Vammaisen henkilön etätulkkauslaite. Hakija tulee toimittaa hakemukseen liitteeksi asiantuntijan lausunto TU7. Asiantuntijalausunnon voi antaa esim. kuntoutussihteeri, aluetyöntekijä, kunnan vammaispalvelun työntekijä tai erikoissairaanhoidon asiantuntija. Tulkki tai tulkkauspalveluntuottaja ei voi olla lausunnonantaja. Lausunnosta tulee käydä ilmi millaiset atk-taidot hakijalla on. Etätulkkaus toteutetaan tietokoneen avulla, joten hakijalla tulee olla perus atk-taidot hallussa. missä tulkkaustilanteissa hakija käyttäisi etätulkkausta. miten usein hakija käyttäisi etätulkkausta. Etätulkkauksen käyttäjän tulee olla motivoitunut käyttämään etätulkkausta ja etätulkkauksen käyttämiseen tulee sitoutua Vireilletulo Lue asian vireilletulosta. Asian vireillepanotavat Asia pannaan vireille kirjallisesti (myös sähköisesti) tai Kelan suostumuksella suullisesti. Hakemuksesta on käytävä ilmi vaatimukset perusteineen. Kelan etuuksien hakemisesta on erityissäännöksiä, joiden perusteella niitä haetaan yleensä erikseen vahvistetuilla hakemuslomakkeilla. Postitse tai henkilökohtaisesti toimitettuna Kun etuutta haetaan hakemuksella, hakemuslomake on allekirjoitettava. Jos hakemusta ei ole laadittu hakemuslomakkeelle, asia rekisteröidään vireille ja hakijaa pyydetään täyttämään 7

11 hakemuslomake. Jos hakemus saapuu allekirjoittamattomana esimerkiksi postitse, siihen ei tarvitse pyytää allekirjoitusta, ellei ole syytä epäillä hakemuksen alkuperäisyyttä tai eheyttä eikä esimerkiksi sitä, että hakemus olisi asiakkaan tahdon vastainen. Lue myös Asiakirjan täydentämisestä kohdat Hakemuslomakkeen täydentäminen ja Allekirjoitus. Asia tulee vireille myös puutteellisella hakemuksella. Puutteellista hakemusta ei palauteta asiakkaalle, vaan asiakasta pyydetään täydentämään sitä. Pyydä hakemuksen täydentämistä viestillä, puhelimitse tai kirjeellä. Lue myös Asiakirjan täydentäminen. Asiakkaalla on oikeus pyynnöstä saada todistus asiakirjan vastaanottamisesta (Kuitti Kelan toimistoon jätetyistä asiakirjoistayht02) Sähköisen asiointipalvelun kautta Osassa etuuksista asiakas voi saattaa asian vireille myös sähköisellä hakemuksella käyttämällä Kelan sähköisiä asiointipalveluja. Hänen on tällöin tunnistauduttava joko pankin verkkotunnuksilla, mobiilivarmenteella tai sähköisen henkilökortin avulla. Sähköisen asiointipalvelun kautta jätetyistä hakemuksista lähtee automaattinen vastaanottokuittaus lähettäjälle. Asia voi tulla vireille myös viestipalvelun kautta viestillä. Tutustu verkkoasiointiin Kelassa. Sähköpostitse tai faksilla Suullisesti Asia voi tulla vireille myös sähköpostilla tai faksilla. Vireilletulotiedoista tulee käydä ilmi mitä asia koskee sekä lähettäjän nimi ja yhteystiedot. Etuusasioita (etuuteen liittyvät tiedot, hakemus tai hakemuksen liitteet) ei kuitenkaan tule Kelaan lähettää sähköpostilla tietoturvasyistä, koska sähköpostin lähettäjää koskevaa tietoa voidaan muokata helposti teknisesti. Henkilön sähköinen tunnistaminen ei ole käytössä Kelan sähköpostissa. Kela ei voi ohjata tai suositella asiakasta lähettämään salassa pidettäviä tietoja suojaamattomassa sähköpostissa. Tämän vuoksi Kela ei ilmoita sähköpostiyhteystietoja, johon etuusasioita voidaan lähettää. Kela tarjoaa sähköisenä palveluna tietoturvallisen Asiointipalvelun. Jos etuutta koskeva viesti lähetetään Kelaan sähköpostilla, Kelassa ei voida turvata sitä, että sähköposti saapuu Kelaan ja etuusasia tulee vireille. Sähköinen viesti toimitetaan viranomaiselle lähettäjän omalla vastuulla, joten vastuu sähköpostin perille menosta jää sähköpostia lähetettäessä lähettäjälle. Katso poikkeukset. Faksina toimitettu hakemus tulee vireille faksin saapumispäivänä. Faksatussa hakemuksessa oleva allekirjoitus on riittävä, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä ole syytä epäillä asiakirjan alkuperäisyyttä ja säilymistä muuttumattomana. Tällöin alkuperäistä hakemuslomaketta ei tarvitse toimittaa myöhemmin. Tietyissä tilanteissa asia voi tulla vireille myös asiakkaan suullisen hakemuksen tai ilmoituksen perusteella (esimerkiksi etuuden lakkautus tai päätöksen oikaisu asiakkaan eduksi). Suullisesti saadut tiedot on aina dokumentoitava Oiwan yhteydenottoon. Luo tarvittaessa toimeksiantotyö ja liitä yhteydenotto siihen. Lue suullisesta hakemisesta. 8

12 Lähettäjän vastuu Lähettäjä vastaa asiakirjan perillemenosta oikeaan osoitteeseen oikeassa ajassa. Asiakkaalla on ensisijainen velvollisuus selvittää, minkä viranomaisen tehtäviin asiakirjan käsittely kuuluu. Asiakas vastaa myös siitä, että asiakirja tulee perille toimivaltaiseen viranomaiseen ennen määräajan päättymistä. Esimerkiksi postinkulun viivästyminen ei poista lähettäjän vastuuta. Asiakkaan on varmistettava, että kirjeessä on tarpeeksi postimerkkejä. Lue myös asiakirjan siirrosta Asiakirjan siirto Jos Kelaan on erehdyksessä toimitettu hakemus tai muu asiakirja, sitä ei saa jättää käsittelemättä vaan se on viipymättä siirrettävä toimivaltaiseksi katsottavalle viranomaiselle. Lue asiakirjan siirrosta Tulkkauspalveluhakemuksen vireille tulo Tulkkauspalveluhakemus tulee vireille, kun hakemus on saapunut Kelan toimistoon. Tulkkauspalvelu tulee vireille myös asiakkaan Kelaan lähettämän asiakasprofiilin tai asiantuntijalausunnon perusteella Kuka voi hakea etuutta? Tässä ohjeessa on kerrottu yleiset säännöt siitä, kuka voi hakea etuutta missäkin tilanteessa. Tämän lisäksi on olemassa etuuskohtaisia säännöksiä, jotka voivat joko poiketa näistä yleisistä ohjeista tai täydentää niitä. Etuuksien osalta katso myös kohta Maksaminen Henkilö itse 18 vuotta täyttänyt henkilö hakee etuutta yleensä itse voi valtuuttaa toisen henkilön eli asiamiehen toimimaan puolestaan (esimerkiksi hakemaan etuutta) voi itse hakea etuutta, vaikka hänelle olisi määrätty edunvalvoja ellei holhousviranomainen ole rajoittanut hänen toimintakelpoisuuttaan on täysivaltainen, ellei holhousviranomainen edunvalvojan määrätessään ole julistanut häntä vajaavaltaiseksi vajaavaltaiseksi julistetun puolesta etuutta hakee edunvalvoja Lue lisää asianosaisasemasta ja puhevallan käyttämisestä, täysi-ikäiselle määrätystä edunvalvojasta, rinnakkaisesta puhevallasta, toimintakelpoisuuden rajoittamisesta ja vajaavaltaisen puhevallasta Alle 18-vuotias on vajaavaltainen ja hänen puolestaan etuuksia hakee yleensä hänen edunvalvojansa edunvalvojina ovat yleensä hänen huoltajansa 15 vuotta täyttänyt on vajaavaltainen 9

13 mutta hänellä on oikeus myös itse hakea etuutta katso tarkemmin etuuskohtaiset menettelyt Jos henkilöllä itsellään ei ole oikeutta hakea etuutta ja hän on jättänyt etuushakemuksen, ota yhteyttä tämän edunvalvojaan tai huoltajaan. Lue lisää alaikäisen puhevallan käyttämisestä Edunvalvoja Jos edunvalvoja on määrätty hoitamaan päämiehen (edunvalvonnan alainen henkilö) taloudellisia asioita tai taloudellisia asioita ja varallisuutta/omaisuutta edunvalvojalla on oikeus hakea etuutta päämiehen puolesta eikä päämiehen toimintakelpoisuutta ole rajoitettu taloudellisten asioiden hoitamisen osalta, etuutta voi hakea ja hakemuksen allekirjoittaa joko päämies itse tai edunvalvoja mutta päämiehen oikeustoimikelpoisuutta on rajoitettu siten, ettei hän voi hoitaa taloudellisia asioitaan, etuutta voi hakea ja hakemuksen allekirjoittaa vain edunvalvoja. ja päämies on julistettu vajaavaltaiseksi etuutta voi hakea vain edunvalvoja etuus maksetaan edunvalvojalle tai hänen määräämälleen etuudensaajan tilille Kela saa väestötietojärjestelmästä tiedon edunvalvojasta. Tieto edunvalvonnasta näkyy Henkilötietojen kyselyllä HEKY/Henkilötiedot/Perhetiedot. Tieto edunvalvonnasta näkyy Oiwan Asiakkaan palvelutiedot näytöltä. Tarkista edunvalvojan tehtävän sisältö holhousasioiden rekisterikyselyllä. Holhousasioiden rekisteristä näkyy edunvalvojan nimi ja tunniste tiedot tieto edunvalvonnan alkamis- tai lakkaamisajankohdasta tieto edunvalvojan tehtävästä ja henkilön toimintakelpoisuuden rajoittamisesta (onko rajoitettu vai ei) tieto siitä, mikä viranomainen on ratkaissut asian. Kyselyä pääset käyttämään Ratkaisutyön etuuskohtaisilta sivuilta kohdasta Työvälineet (Holhousasioiden rekisteri). Tee kysely antamalla etuudensaajan henkilötunnus. Kyselyä varten tulee anoa käyttöoikeudet Tahdin Käyttövaltuuksienhallintajärjestelmästä (KVH) / Etuuskyselyt / Holhousrekisterin kyselijä. Huomaa, että voimassa oleva edunvalvontamääräys on voitu toimittaa Kelaan myös jo muun hakemuksen yhteydessä, jolloin määräys löytyy Oiwasta asiakkaan asiakirjoista. Lue lisää edunvalvoja täysi-ikäiselle henkilölle, edunvalvojan rinnakkainen puhevalta, toimintakelpoisuuden rajoittaminen ja edunvalvojan puhevalta, täysi-ikäisen vajaavaltaisen puhevalta ja edunvalvonnan päättyminen Edunvalvontavaltuutettu Edunvalvontavaltuutettu voi hakea etuutta päämiehensä puolesta jos edunvalvontavaltuutus on asianmukaisesti vahvistettu ja rekisteröity ja kun edunvalvontavaltuutus kattaa taloudellisten asioiden, kuten etuusasioiden hoidon tuki maksetaan edunvalvontavaltuutetun ilmoittamalla tilille Kela saa väestötietojärjestelmästä tiedon edunvalvontavaltuutuksesta. Edunvalvontavaltuutus merkitään holhousasioiden rekisteriin. 10

14 Tiedon voimassa olevasta edunvalvontavaltuutuksesta saat henkilötietojen kyselyllä HEKY/ Henkilötiedot/Perhetiedot. Tieto edunvalvontavaltuutuksesta näkyy Oiwan Asiakkaan palvelutiedot näytöltä. Holhousasioiden rekisteristä rekisterikyselyllä näkyy edunvalvontavaltuutetun nimi ja tunniste. Tarkempi tieto edunvalvontavaltuutetun tehtävästä selviää edunvalvontavaltakirjasta. Selvitä aina myös edunvalvontavaltuutuksen sisältö Jos valtuutusta ei ole liitetty hakemukseen tai sitä ei ole toimitettu aiemmin Kelaan, tarkista valtuutuksen sisältö edunvalvontavaltuutetulta tai maistraatista ja dokumentoi Oiwaan. Lue lisää edunvalvontavaltuutuksesta ja miten menetellään kun edunvalvontavaltuutettu hoitaa taloudellisia asioita Asiamies eli valtuutettu Asiamies eli valtuutettu voi hakea etuutta päämiehen puolesta. Asiamiehen on esitettävä valtakirja tai muulla luotettavalla tavalla osoitettava olevansa oikeutettu edustamaan valtuuttajaa Jos asiamiehenä toimii julkinen oikeusavustaja, Suomen Asianajajaliittoon kuuluva asianajaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, hänen ei tarvitse esittää valtakirjaa Kelassa, ellei ole syytä epäillä valtuutuksen todenperäisyyttä. Luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista pidetään julkista luetteloa (oikeudenkäyntiavustajaluettelo). Tiedon siitä, onko lakimies saanut luvan toimia oikeudenkäyntiavustajana, voi tarkistaa oikeushallinnon asiointipalvelusta ( web/asiointi/oikeudenkayntiavustajaluettelo). Asianajajan kuulumisen Asianajajaliittoon voi tarkistaa Asianajajaliiton sivuilta etsi asianajaja haulla ( etsi_asianajaja). Valtuuttajan on kuitenkin asioitava henkilökohtaisesti, jos se on tarpeen asian selvittämiseksi. Lue lisää asiamiehen valtuutukseen perustuvasta oikeudesta toimia päämiehen puolesta ja asiamiehestä ilman valtakirjaa Lähiomainen tai muu henkilö Lähiomainen tai muu henkilö, joka pääasiallisesti huolehtii henkilöstä voi hakea etuutta toisen puolesta jos henkilö ei sairauden, vanhuuden tai muun sellaisen syyn takia itse pysty hakemaan etuutta (tai muutoin huolehtimaan eduistaan ja oikeuksistaan) eikä hänellä ole edunvalvojaa. Tämä edellyttää myös sitä, että Kela hyväksyy lähiomaisen tai muun henkilön toimimaan toisen puolesta ja että etuuslaissa on tästä asiasta säännös kansaneläkelain etuudet (KEL 568/ mom.) vammaisetuudet (570/ mom.) kuntoutusetuudet ja kuntoutusrahaetuudet (566/ luku 42 ) eläkkeensaajan asumistuki (EAL 571/ luku 20 2 mom.) sairausvakuutuslain mukaiset etuudet (SVL 1224/ luku 2 3 mom.) ja vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelua koskevat asiat (133/ mom.) Tällaisen henkilön ei tarvitse esittää valtakirjaa, vaan hänen esiintymisensä perustuu Kelan hyväksyntään. 11

15 Lue lisää miten lähiomainen tai muu päämiehestä huolehtinut henkilö voi käyttää puhevaltaa ja miten hyväksyminen kirjataan Kunta Jos lapsi on otettu kunnan sosiaalihuollon toimielimen huostaan, sillä on oikeus hakea lapselle kuuluvaa etuutta Hakuaika Oikeus tulkkauspalveluun myönnetään hakemuksen vireilletulosta lukien, jos hakija täyttää palvelun saamisen edellytykset. Tulkkauspalvelussa ei ole takautuvaa hakuaikaa. Asiakkaan on haettava oikeutta tulkkauspalveluun ennen kuin hän tekee tulkin tilauksen välityskeskukseen. Jos asiakas tekee tulkkaustilauksen välityskeskukseen, eikä hänellä ole päätöstä tulkkauspalvelun käytöstä, mutta hänen hakemuksensa on vireillä, välittäjä kiirehtii hakemuksen käsittelyä ja kirjaa yhteydenoton ja kiirehtimispyynnön OIWAaan. Kirjauksessa kerrotaan asiakkaan lähellä olevasta tulkkaustarpeesta. Myös opiskelutulkkausta, tulkkausta ulkomaanmatkalle kuin myös etätulkkausta on asiakkaan haettava etukäteen. Lisätuntien hakeminen Palveluun oikeutetulle asiakkaalle voidaan tulkkauspalvelua järjestää 180 tuntia tai 360 tuntia kalenterivuoden aikana. Jokaisen kalenterivuoden alussa asiakaalle myönnetään hänen vammaryhmänsä mukaan määrittyvät vähimmäistunnit, joko 180 tuntia tai 360 tuntia. Vähimmäistuntien myöntäminen tapahtuu automaattisesti tuntitietojen päivittämisellä Kelan välitysjärjestelmään. Jos kalenterivuodelle myönnetyt tunnit ovat vuoden aikana loppumassa, niitä voidaan myöntää hakemuksesta lisää, jos se on perusteltua. Lisätuntien myöntämisessä otetaan huomioon käyttäjän yksilölliset tarpeet. Kelan välityskeskus seuraa asiakkaalla jäljellä olevien tulkkaustuntien määrää. Lisätunteja on palvelunkäyttäjän tarpeen hakea viimeistään silloin, kun kaleterivuodelle myönnettyjä tulkkaustunteja on jäljellä noin 50 tuntia. Seuraavan kaleterivuoden lisätunteja ei voi hakea etukäteen edellisen kalenterivuoden aikana. Esimerkki 1 Kuulovammaisella asiakkaalla on jäljellä vuodella 2014 myönnettyjä tulkkaustunteja 55 tuntia. Syyskuussa 2014 hän tekee 4 tunnin tulkkaustilauksen, jonka jälkeen hänellä on tunteja jäljellä 51 tuntia. Asiakkaan on tarpeen tehdä lisätuntihakemus Kelalle turvatakseen loppuvuoden 2014 tulkkaustarpeensa. Vuoden 2015 alusta lukien asiakkalla on jälleen käytössään 180 tuntia. Esimerkki 2 Kuulovammainen asiakas hakee 800 lisätuntia tulkkauspalveluunsa vuodelle Asiakas on toimittanut hakemuksensa Kelaan marraskuussa Asiakkaan hakemus hylätään ennenaikaisena, koska lisätunteja asiakas ei voi hakea tulevalle kalenterivuodelle etukäteen. 12

16 Lisäselvitysten pyytäminen Lisäselvityksen pyytäminen vammaisten tulkkauspalvelussa Jos asiakkaan toimittama hakemus on puutteellinen, asiakasta pyydetään lisäselvityksenä täydentämään hakemuslomakkeella ilmoitettuja tietoja tai toimittamaan hakemuslomakkeen liitteenä tarvittavia asiakirjoja. Selvitä ennen lisäselvitysten pyytämistä, onko tieto jo Kelassa ja voiko sitä käyttää (esimerkiksi asiakkaan aiempien hakemusten tai toisen etuuden hakemisen yhteydessä toimitetut tiedot, asiakkaan perheenjäsenten tiedot). Jos tieto on jo Kelassa käytettävissä, älä pyydä selvityksiä uudelleen. Tärkeää on, että pyydät kaikki asian ratkaisemiseksi tarvittavat lisäselvitykset mahdollisuuksien mukaan kerralla. Huomaa, että eri etuuslaeissa on määritelty, milloin Kela saa pyytää lisäselvityksiä suoraan ulkopuoliselta taholta. Lue lisää tietojen saamisesta muilta tahoilta(sinetin etusivu > Näin toimimme > Turvallisuus > Tietosuoja > Tietojen saaminen > Linkki Tietojen saaminen - luettelo). Suullisesti tai kirjallisesti Pyydä lisäselvitykset asiakkaalta suullisesti asiakaspalvelutilanteessa tai puhelimitse etuuskäsittelyssä. Ilmoita asiakkaalle määräaika, mihin mennessä hänen tulee toimittaa pyydetty lisäselvitys. Ohjaa asiakas toimittamaan tarvittavat liitteet ensisijaisesti kela.fi:n Liitteet ja viestit -palvelun kautta tai kerro asiakkaalle vastausosoite, johon liitteet voi lähettää. Osoitteet löydät CICS:ltä OSKY > Kelan toimistot ja vakuutuspiirit > Toimistot > Toimiston valinta > Toimiston osoite > Osoitetiedot. Vastaanottajaksi osoitteeseen merkitään Kela. Kerro asiakkaalle, että asia voidaan määräajan kuluttua ratkaista, vaikka hän ei toimittaisi pyydettyä lisäselvitystä. Kirjaa suullisen lisäselvityspyynnön yhteydessä OIWAn yhteydenottoon, mitä lisäselvityksiä olet pyytänyt asiakkaalta ja mihin mennessä hänen tulee toimittaa ne. Jos asiakkaalla on jo vireillä työ OIWAssa, liitä yhteydenotto työhön, ja aseta sille tarvittaessa uusi odottamisaika. Asiakasta tavoitellaan puhelimitse virka-aikana klo Jos asiakas ei vastaa puheluun, Lähetä asiakkaalle tekstiviesti tietokoneelta palvelusta (Kelanetti > Työkalut) Kelassa on käytössä yhteiset tekstiviestimallit erilaisia tilanteita ja tarpeita varten (ks. Tekstiviestimallit). Muokkaa käyttämääsi mallia tarvittaessa asiakkaalle annetun puhelinnumeron osalta. Kopioi viesti ennen sen lähettämistä ja kirjaa se OIWAn yhteydenottoon Jos asiakasta ei tavoiteta puhelimitse eikä hän itse ota yhteyttä Kelaan saman vuorokauden sisällä, lähetä asiakkaalle asiakaskirje. Vaativissa etuusasioissa voi olla järkevää tavoitella asiakasta puhelimitse tai odottaa hänen soittoa parikin vuorokautta ennen asiakaskirjeen lähettämistä. Pyydä lisäselvitykset kirjallisesti asiakaskirjeellä, jos kirjallinen menettely on tarkoituksenmukainen asiakkaan tilanne, selvitysten määrä tai laatu huomioon ottaen tai asiakas ei ole antanut tiedoksi puhelinnumeroaan. Selkeä lisäselvityspyyntö auttaa asiakasta toimittamaan tarpeellisen tiedon. Muotoile lisäselvityspyyntö, niin että siitä selviää, mitä tietoja tarvitaan ja missä muodossa lisäselvitys tulee toimittaa. 13

17 Jos asiakas on kirjallisesti hakemuslomakkeessa tai muutoin ilmoittanut toimittavansa lisäselvityksiä tiettyyn määräpäivään mennessä, älä pyydä asiakasta toimittamaan näitä lisäselvityksiä. Asia voidaan määräajan kuluttua käsitellä, vaikka asiakas ei olisi toimittanut näitä selvityksiä. Jos asiakas ei ole ilmoittanut määräpäivää lisäselvitysten toimittamiselle, pyydä lisäselvitykset edellä kuvatulla tavalla. Asiakas voi toimittaa lisäselvityksen sen luonteen huomioon ottaen joko suullisesti tai kirjallisesti. Asiakas voi esimerkiksi puhelimitse täydentää hakemuslomakkeella ilmoittamatta jääneitä tietoja. Hakemuksen liitteenä toimitettavat ulkopuolisen tahon antamat selvitykset, kuten palkkatodistus tai vuokrasopimus, on kuitenkin toimitettava kirjallisesti. Etuuskohtaisesti on määritelty, mitkä tiedot asiakkaan tulee aina toimittaa kirjallisesti. Tietoturvasyistä Kelan kanssa ei voi asioida sähköpostitse. Mikäli asiakas kuitenkin toimittaa lisäselvityksen tai liitteitä sähköpostilla, ne hyväksytään. Jos asiakas tiedustelee puuttuvista lisäselvityksistä verkon kautta suojattua yhteyttä käyttäen, voidaan viestiin vastata, ja kertoa puuttuvista selvityksistä. Lue lisää lisäselvitysten toimittamisesta sähköisesti ja liitetiedostojen vastaanottamisesta muistitikulla, CD:llä tai kännykällä. Hakemuslomakkeen täydentäminen Jos asiakkaan toimittama hakemuslomake on puutteellisesti täytetty, älä palauta alkuperäistä hakemusta asiakkaalle täydennettäväksi, vaan pyydä häntä muutoin selvittämään hakemuslomakkeesta puuttuvia tietoja ensisijaisesti suullisesti. Kirjaa asiakkaan asiaan liittyvä suullinen täydennys tai muu tieto OIWAn yhteydenottoon (ei-skannattavissa etuuksissa hakemuslomakkeelle tai erilliselle paperille). Jos kirjaat hakemuslomakkeelle asiakkaan ilmoittamia tietoja, erottele kirjaamasi tiedot asiakkaan omakätisistä merkinnöistä (esim. puumerkilläsi). Jos hakemuslomakkeesta puuttuu allekirjoitus, lue lisää Vireilletulo. Määräaika lisäselvitysten toimittamiselle Ilmoita lisäselvityspyynnön yhteydessä asiakkaalle määräaika, mihin mennessä pyydetyt lisäselvitykset tulee toimittaa. Kerro samalla, että määräajan kuluttua asia voidaan ratkaista, vaikka asiakas ei olisikaan toimittanut pyydettyä selvitystä. Määräaikaa lisäselvitysten toimittamiselle on yleensä kaksi viikkoa, mutta määräaika voi olla pidempikin, jos selvityksen hankkiminen sitä edellyttää. Määräaika voi olla toisaalta lyhyempikin kuin kaksi viikkoa, jos asiakas kertoo pystyvänsä toimittamaan selvityksen jo aiemmin. Erityisesti ennen hylkäävän päätöksen antamista on hyvä tarkistaa, onko yhteydenotoissa, kommenteissa tai asiakaskirjeissä mainintaa asiakkaan kanssa sovitusta tai hänelle annetusta poikkeavasta määräajasta. Määräaikaa voidaan asiakkaan pyynnöstä pidentää, jos asiakas ei pysty toimittamaan lisäselvityksiä alkuperäiseen määräaikaan mennessä. Jos asiakas pyytää lisäaikaa selvitysten toimittamiseen, sovi hänen kanssaan uusi määräaika, kirjaa se OIWAn yhteydenottoon, liitä tämä odottavaan työhön ja aseta työlle tarvittaessa uusi odottamisaika. Voit antaa lisäaikaa yleensä vain kerran. Tarvittaessa määräaikaa voidaan tämänkin jälkeen pidentää, jos selvityksen viipyminen johtuu asiakkaasta riippumattomista syistä. Älä pyydä samaa kerran jo pyydettyä lisäselvitystä uudelleen. Jos asiakas ei toimita lisäselvitystä määräajassa tai pyydä määräajan pidentämistä, asia voidaan määräajan kuluttua käsitellä käytettävissä olevien tietojen perusteella. Lue lisää asiaratkaisusta ja tutkimatta jättämisestä. Lisäselvityksen pyytäminen vammaisten tulkkauspalvelussa Lisäselvitys on mahdollista pyytää myös suojatun sähköpostin välityksellä, ks. Suojattu sähköposti. 14

18 Lisäselvitysten pyytäminen tulkkauspalvelussa Lisäselvitys on mahdollista pyytää myös suojatun sähköpostin välityksellä, ks. Suojattu sähköposti Tuntimäärät ja määräytymisperusteet Vammaisten tulkkauspalvelua on järjestettävä siten, että kuulonäkövammaisella on mahdollisuus saada vähintään 360 tulkkaustuntia kalenterivuoden aikana kuulo- tai puhevammaisella on mahdollisuus saada vähintään 180 tulkkaustuntia kalenterivuoden aikana Lisätunnit Jos asiakkaan yksilölliset tarpeet huomioon ottaen on perusteltua, voidaan tulkkauspalvelua järjestää enemmän kuin 180 tulkkaustuntia tai 360 tulkkaustuntia. Tulkkauspalvelua voidaan tarvita enemmän esimerkiksi seuraavissa tilanteissa kuulonäkövammaisten ja puhevammaisten henkilöiden tiedonsaanti voi olla täysin tulkkaukseen perustuvaa odottamattomat elämäntilanteet ja kriisit sekä pitkäaikainen hoidon ja terapian tarve työssäkäynti ja työelämän muutokset, esimerkiksi kurssille osallistuminen ja koulutusjakso aktiivinen osallistuminen esim. järjestötoimintaan tai harrastustoimintaan. Asiakkaan tulee hakea lisätunteja hakemuksella TU1. Tulkkauspalvelulaki 133/ Asiakasprofiilit Jokaisesta tulkkauspalvelun asiakkaasta laaditaan asiakasryhmän mukainen asiakasprofiili, josta käy ilmi asiakkaan käyttämät kommunikaatiotavat ja -menetelmät sekä yksilölliset tarpeet. Lisäksi profiilissa näkyvät asiakkaan yhteystiedot. Asiakas toimittaa profiilitiedot tulkkauspalveluhakemuksen yhteydessä erillisellä asiakasprofiililomakkeella. Asiakasprofiilin tiedot tallennetaan välitysjärjestelmään. VATU-keskus päivittää asiakasprofiilin tietoja tarvittaessa Toissijainen asiakasprofiili Asiakkaalta voidaan tarvittaessa pyytää tai hän voi toimittaa lisäksi ns. toissijaisen asiakasprofiilin. Toissijainen asiakasprofiili on tarpeellinen tilanteissa, joissa asiakas käyttää toisen asiakasprofiilin mukaisia kommunikointimenetelmiä esim. puhevammaisen asiakas käyttää viittomakieltä. Toissijaisena profiilina voi olla vain puhe- tai kuulovammaisen profiili. Kun asiakkaalle luodaan toissijainen profiili, tulee asiakkaan tietokortille välitysjärjestelmään näkyviin kaksi asiakasprofiili-välilehteä. 15

19 Jos asiakkaalla on tarve muuttaa profiilissaan olevia kommunikaatiotietoja, hänen tulee ilmoittaa muuttuneet tiedot VATU-keskukseen joko lomakkeella TU10, Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelun asiakasprofiili/kuulo- tai kuulonäkövammaiset tai TU11, Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelun asiakasprofiili/puhevammaiset. VATU-keskus päivittää välitysjärjestelmän asiakkaan tietokortin profiilit-välilehdelle muuttuneet tiedot. Jos asiakkaan tulkkaustilauksen yhteydessä käy ilmi, että asiakkaan profiilitiedoissa on kommunikaatiotietoja koskevaa korjattavaa, välityskeskus kirjaa tarvittavat muutokset OIWAan kirjattavaan yhteydenottoon. Yhteydenotosta luodaan toimeksiantotyö palvelutiimille, joka vie muutokset asiakkaan profiilitietoihin Yleistulkkaus Yleistulkkauksella tarkoitetaan asiakkaan työssä käymiseen, asiointiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen, harrastamiseen tai virkistymiseen tarvitsemaa tulkkausta. Työllä tarkoitetaan työsuhteeseen perustuvan toiminnan lisäksi yritystoimintaa. Myös esiintyvät taiteilijat, freelancer-työtä tekevät ja oppisopimuskoulutuksessa olevat rinnastetaan työskentelyyn tarvittavaan tulkkaukseen, kun näissä tilanteissa on kyse toimeentulon hankkimisesta. Tulkkauspalvelulaki 133/ Opiskelu Opiskeluna pidetään sellaista opiskelua, joka johtaa jonkin tutkinnon tai ammatin saavuttamiseen tai vahvistaa vammaisen henkilön ammattitaitoa sekä parantaa hänen mahdollisuuksiaan työllistyä. Tällaista opiskelua on myös vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Tulkkauspalveluun oikeutetulla henkilöllä on oikeus saada opiskeluun liittyvänä tulkkauspalvelua siinä laajuudessa mitä hän välttämättä tarvitsee selviytyäkseen perusopetuksen jälkeisistä opinnoista, jotka johtavat tutkintoon tai ammattiin lukio ammattioppilaitos ammattikorkeakoulu yliopisto edistävät ammatilliseen opiskeluun pääsemistä tai työllistymistä esim. pitkäkestoisimmat avoimen yliopiston kurssit harjoittelujaksot tukevat työelämässä pysymistä tai etenemistä työvoimapoliittinen koulutus tai kuntoutus, jos näiden kesto on pitempi kuin pari viikkoa, ja tulkkauksen tarve niin suuri, että se kuluttaisi merkittävästi muihin tavanomaisiin toimintoihin tarvittavia tulkkaustunteja kouluaikana tapahtuvat retket ja muut vastaavat opiskeluun liittyvät tilaisuudet Opiskelutulkkausta ovat myös osana opiskeluun kuuluvaa työskentelyä kouluaikana tapahtuvat retket, opintomatkat (myös ulkomaille suuntautuvat opintomatkat) ja muut vastaavat opiskeluun liittyvät tilaisuudet. Palveluun sisältyy oppilaitoksen henkilökunnan tutustuttaminen tulkkauksen periaatteisiin sekä asiakkaan, oppilaitoksen ja tulkin välinen yhteistyö. 16

20 Sen sijaan työhön liittyvät lyhyet kurssit ja mm. kansalais- ja työväenopistonkurssit, autokoulukurssit ja atk-kurssit eivät kuulu opiskelutulkkauksen piiriin. Jos niistä kuitenkin aiheutuu lisätuntien tarvetta, voidaan tunteja myöntää yksilöllisen tarpeen mukaan. Opiskelutulkkauspalvelun käyttö ei kuluta asiakkaan yleistulkkaustunteja. Tulkkauspalvelulaki 133/ ja Ulkomaanmatka Henkilö, jolle on myönnetty oikeus tulkkauspalveluun, voi käyttää palvelua myös ulkomaanmatkoilla, jos matka liittyy hänen tavanomaiseen elämäänsä, opiskeluunsa tai työssä käymiseensä. Arvioitaessa sitä, kuuluuko matka asiakkaan tavanomaiseen elämään tai hänen opiskeluunsa taikka työssä käymiseen on otettava huomioon vammaisen henkilön yksilölliset tarpeet ja olosuhteet. Ulkomaanmatkoja ovat kaikki Suomen rajojen ulkopuolelle tehtävät matkat. Jos kyseessä on ns. 20 h tai 22 h risteily, jolla ei voi käydä maissa tai jolta ei tulkille synny oikeutta ulkomaanpäivärahaan, matka katsotaan kotimaan matkaksi. Tulkkauspalvelua ulkomaan matkalle järjestetään enintään kahden viikon matkalle. Jos matka kestää enemmän kuin kaksi viikkoa tulkkauspalvelua järjestetään sen ylittävältä osalta vain perustellusta syystä. Tällainen syy voi liittyä esimerkiksi työhön tai opiskeluun liittyvän matkan pituuteen. Jos asiakas muuttaa tilapäisesti ulkomaille asumaan ja kotikunta säilyy Suomessa, voidaan tulkkauspalvelu järjestää vain perustellusta syystä. Myös ulkomaan matkalle järjestettävän tulkkauspalvelun järjestää pääsääntöisesti Kela Vaihto-opiskelu Oikeus opiskelutulkkaukseen on vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluun oikeutetulla henkilöllä. Jos opiskelutulkkaukseen oikeutettu opiskelija lähtee opintoihinsa liittyvään opiskelijavaihtoon tai opintomatkalle ulkomaille, sovelletaan tulkkauspalvelulain 7 :ää Tulkkaus ulkomaan matkalla. Ulkomaan matkalle tulkkauspalvelu järjestetään kahden viikon ylittävältä ajalta vain perustellusta syystä. Opiskelijavaihdossa opiskelija suorittaa osan opinnoistaan jossakin ulkomaisessa oppilaitoksessa. Opiskelijavaihto kestää käytännössä lukukauden tai lukuvuoden (3 12 kk). Perusedellytys opiskelijavaihtoon pääsemiselle on opiskelijan niin hyvä kohdemaan opiskelukielen taito, että hän selviää vaihdon aikana suoritettavista opinnoista. Oikeutta tulkkauspalveluun ulkomaanmatkan ajalle on haettava etukäteen. Ks. kohdemaasta hankitun tulkkauksen laskuttamisesta Maksaminen > Kohdemaasta tulkkaus Tulkkauspalvelulaki 2010/ Etätulkkaus Etätulkkauksella tarkoitetaan tulkkausta, jossa vähintään yksi osapuoli on fyysisesti eri paikassa ja muihin osapuoliin kuva- ja ääniyhteydessä. Etätulkkauksessa on käytettävissä chat-ominaisuus. 17

21 Tulkkaus voidaan järjestää myös etätulkkauksena, jos se on palvelunkäyttäjän yksilölliset tarpeet huomioon ottaen mahdollista ja perusteltua ja Kelan järjestämä etätulkkaus on tähän tarpeeseen soveltuva tulkkaustapa. Etätulkkausta voivat käyttää kaikki suomalaisella viittomakielellä kommunikoivat henkilöt, joille on myönnetty oikeus vammaisten tulkkauspalveluun. Etätulkkaus ei sovellu kaikille tulkkausta tarvitseville henkilöille eikä kaikkiin tilanteisiin. Etätulkkauksen käyttäminen edellyttää myös asiakkaalta kykyä käyttää etätulkkausta. Niihin tilanteisiin, joissa etätulkkaus ei ole soveltuva tulkkaustapa, asiakkaan tulkkauspalvelu turvataan lähitulkkauksella. Asiakas voi käyttää etätulkkausta joko omalla päätelaitteella ja tietoliikenneyhteydellä tai Kelan asiakkaalle tarvittaessa järjestämällä laitteella ja yhteydellä. Jos asiakas käyttää palvelua omalla laitteella, hän vastaa itse etätulkkauksessa tarvittavasta laite- ja yhteyskokonaisuudesta ja sen kustannuksista. Asiakas ei voi hakea Kelalta esim. vain tietoliikenneyhteyttä Jos asiakas haluaa ja pystyy käyttämään etätulkkausta, eikä hänellä ole etätulkkauksen käyttöön soveltuvaa laitetta, Kela järjestää asiakkaalle hinnaltaan kohtuullisen välineen ja laitteen. Laitteella tarkoitetaan tietokonetta, jossa on sisäänrakennettu kamera ja kaiuttimet. Välineellä tarkoitetaan langatonta tietoliikenneyhteyttä. Kela vastaa laitteen ja tietoliikenneyhteyden etätulkkauskäytöstä aiheutuvista kustannuksista. Etätulkkauksen käyttö Kelan laitteella ja yhteydellä on asiakkaalle maksutonta. Ennen kuin asiakkaalle voidaan myöntää etätulkkauslaite ja tietoliikenneyhteys, asiakkaan on toimitettava hakemus (TU4) ja TU7 asiantuntijan lausunto. Lausunnonantaja voi olla esim. kuntoutussihteeri tai asiakasjärjestön aluetyöntekijä. Lausunnosta tulee selvitä, missä tilanteissa asiakas etätulkkausta käyttäisi ja kuinka usein. Lisäksi lausunnosta tulee käydä ilmi asiakkaan tietokoneen käyttötaidot. Kelan tietokone ja tietoliikenneyhteys myönnetään asiakkaalle henkilökohtaiseen käyttöön ja lainaksi. Kela antaa asiakkaalle tarvittavat ohjeet laitteen käynnistämiseksi ja palvelunkäytön aloittamiseksi. Lisäksi Kela vastaa laitteiden huollosta ja päivittämisestä. Etätulkkauksen käyttöön perehtymistä varten Kela.fi-sivuilla julkaistaan viittomakieliset ohjeet palvelun käyttämiseksi sekä video etätulkkausohjelmiston käyttöön. Kelan tietokone ja tietoliikenneyhteys uusitaan säännöllisin väliajoin, jotta etätulkkauksen käyttö voidaan varmistaa. Etätulkkauksen järjestämismallin muutosten vuoksi etätulkkausta ei järjestetä räätälöitynä lukien Siirtymävaihe Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta (133/2010) tulee voimaan Niillä henkilöilllä, joilla välittömästi ennen lain voimaan tuloa on oikeus tulkkauspalveluun vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimisto annetun lain nojalla, tämä oikeus säilyy hakemuksetta edelleen. Oikeus tulkkauspalveluun jatkuu lain voimaan tullessa voimassa ollein perustein oikeuden uudelleen arviointiin tai lakkauttamiseen saakka. Ennen tulkki tilataan kunnasta kuten aiemminkin, vaikka tilaus koskisi jälkeistä aikaa. Kela maksaa kunnan hankkimalle tulkkauspalveluntuottajalle korvauksen välisenä aikana tehdystä tulkkauksesta Ratkaiseminen Tulkkauspalvelu hakemus tulee ratkaista ilman aiheetonta viivytystä ja siitä tulee antaa kirjallinen päätös. Kaikki tulkkauspalvelupäätökset tehdään Turussa sijaitsevassa Vammaisten 18