Tiedeakatemiain neuvottelukunta Toimintakertomus 2014

Transkriptio

1 Tiedeakatemiain neuvottelukunta Toimintakertomus 2014

2 kustelussa ja päätöksenteossa. Kansleri emeritus Kari Raivio osallistui neuvottelukunnan edustajana kansainväliseen hallitusten tiedeneuvonatoon keskittyvään konferenssiin Uudessa-Seelannissa. Raivio samoin laati valtioneuvoston kanslian tilauksesta ehdotuksen suomalaisen neuvonantojärjestelmän kehittämisestä. Neuvottelukunta ilmaisi lausunnossaan tukensa Raivion esityksille ja ryhtyi keskuudessaan suunnittelemaan, kuinka neuvonantotehtäviä voitaisiin käytännössä koordinoida ja rahoittaa neuvottelukunnan ja sen jäsenakatemioiden piirissä. Pääsihteerin katsaus vuoteen 2014 Tiedeakatemiain neuvottelukunta aloitti kolmivuotiskautensa uusitulla kokoonpanolla. Puolet kahdeksanhenkisestä jäsenistöstä vaihtui, ja neuvottelukunnalle myös valittiin uusi puheenjohtaja. Neuvottelukunnan johtosääntöä samoin tarkistettiin tehtävien kuvauksen ja jäsenten toimikausien määrittelyn osalta. Myös neuvottelukunnan sihteeristössä tapahtui paljon henkilövaihdoksia tutkimus- ja perhevapaiden takia. Elokuun alussa neuvottelukunnassa aloitti uusi vakituinen pääsihteeri. Samalla ryhdyttiin jatkamaan neuvottelukunnan strategianvalmistelutyötä sekä suunnittelemaan toiminnan vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden arvioimista. Toimintaprosessien selkiyttäminen ja työtehtävien priorisointi nostettiin kehittämiskohteiksi. Neuvottelukunta haluaa entisestään vahvistaa rooliaan tieteen välittäjänä. Jo nyt neuvottelukunta toimii itseoikeutetusti kansallisen ja kansainvälisen tiedekentän yhdistäjänä. Tulevaisuudessa neuvottelukunta pyrkii vahvistamaan myös toimintaansa yhdyssiteenä riippumattoman tutkijayhteisön ja päätöksen-tekijöiden välillä. Neuvottelukunnan keskeisiin perustehtäviin kuuluvat kansainvälisten tiedejärjestöyhteyksien hoitaminen ja tieteenalakohtaisten kansalliskomiteoiden toiminnan koordinointi. Vuonna 2014 perustettiin kolme uutta kansalliskomiteaa: Future Earth Suomi, Lääketieteellisen fysiikan ja tekniikan kansalliskomitea sekä Fotogrammetrian ja kaukokartoituksen kansalliskomitea. Päivi Tikka, 9. maaliskuuta 2015 Muutoin neuvottelukunnan vuotta leimasi tiedepoliittinen keskustelu tutkimuspohjaisesta neuvonannosta. Neuvottelukunta on nostanut yhdeksi keskeisistä tavoitteistaan edistää tutkimustiedon käyttöä yhteiskunnallisessa kes 1

3 1. Tiedeakatemiain neuvottelukunnan asema ja tehtävät 2. Toimielimet Tiedeakatemiain neuvottelukunta Tiedeakatemiain neuvottelukunta on kaikkien Suomessa toimivien tiedeakatemioiden yhteistyöelin. Neuvottelukunnan taustaorganisaatioita ovat Suomen Tiedeseura, Suomalainen Tiedeakatemia, Teknillisten Tieteiden Akatemia ja Svenska Tekniska Vetenskapsakademien i Finland, joiden puolesta neuvottelukunta keskitetysti hoitaa suhteita useisiin kansainvälisiin tieteellisiin järjestöihin. Näin neuvottelukunta palvelee välittäjänä suomalaisen ja maailmanlaajuisen tiedeyhteisön välillä. Neuvottelukuntaan kuuluu kahdeksan jäsentä. Jäsenistä kaksi on Suomalaisen Tiedeakatemian ja kaksi Suomen Tiedeseuran nimeämiä. Teknillisten Tieteiden Akatemia ja Svenska Tekniska Vetenskapsakademien i Finland nimeävät kumpikin yhden jäsenen. Lisäksi neuvottelukuntaan kuuluu kaksi Tieteellisten seurain valtuuskunnan nimeämää jäsentä. Neuvottelukunnan toimikausi on kolme vuotta. Vuonna 2014 neuvottelukunta kokoontui kuusi kertaa. Maailmanlaajuisesti toimivista yhteistyökumppaneista keskeinen on Kansainvälinen tiedeneuvosto (International Council for Science, ICSU), jossa neuvottelukunta edustaa Suomea kansallisena jäsenorganisaationa. Tässä ominaisuudessa neuvottelukunta koordinoi tieteenalakohtaisten kansalliskomiteoiden toimintaa, jotka puolestaan hoitavat yhteyksiä ICSUn alaisiin tiedeunioneihin ja tieteellisiin ohjelmiin. Lisäksi neuvottelukunta jakaa edelleen opetus- ja kulttuuriministeriön kansalliskomiteoille osoittamaa valtion-avustusta. Kaudella neuvottelukunnan kokoonpano on seuraava: Puheenjohtaja Professori Marianne Stenius (Suomen Tiedeseura) Varapuheenjohtaja Professori Olavi Nevanlinna (Suomalainen Tiedeakatemia) Jäsenet Professori Eva-Mari Aro (Suomalainen Tiedeakatemia) Professori Carl G. Gahmberg (Suomen Tiedeseura) Professori Markku Leskelä (Tieteellisten seurain valtuuskunta) Dosentti Åsa Lindberg (Svenska Tekniska Vetenskapsakademien i Finland) Professori Ari Sihvola (Teknillisten Tieteiden Akatemia) Kansleri emerita Krista Varantola (Tieteellisten seurain valtuuskunta) Neuvottelukunta haluaa jatkuvasti kehittää rooliaan tieteen ja yhteiskunnallisen päätöksenteon välisen vuoropuhelun edistäjänä ja tulkkina. Tiedepohjaisten suositusten välittäminen päättäjille sekä tutkimusaineistojen avoimen käytön edistäminen kuuluvat neuvottelukunnan työn painopistealueisiin. 2

4 ja professori Dan-Olof Riska. Ryhmä ennätti kokoontua kerran vuoden lopussa suunnittelemaan kansalliskomiteoille lähetettävää kyselyä ja arviointiraportin laatimista. Sihteeristö Neuvottelukunnan sihteeristö työskentelee Tieteellisten seurain valtuuskunnan yhteydessä. Päällekkäin osuneiden tutkimus- ja perhevapaiden takia neuvottelukunnan sihteeristössä tapahtui vuonna 2014 paljon henkilövaihdoksia. FT Panu Nykänen toimi neuvottelukunnan ma. pääsihteerinä ja vastasi käytännön hallinnosta kesäkuun loppuun saakka. Elokuun alussa FT dos. Päivi Tikka aloitti vakituisena pääsihteerinä. TaT Iina Kohonen työskenteli neuvottelukunnan ma. tiedesihteerinä toukokuun loppuun asti, minkä jälkeen tiedesihteerin sijaisuutta hoiti VTT Petra Autio. Ma. tiedottajan tehtävässä toimi FM Iina Koskinen saakka, mistä lähtien ma. tiedottajana oli VTM Mariko Sato. Neuvottelukunnan asettama ihmisoikeuskomitea puolestaan kuuluu kansainväliseen International Human Rights Network of Academies and Scholarly Societies -verkostoon, joka pyrkii edistämään tieteentekijöiden ihmisoikeuksia ja lisäämään yleistä tietoisuutta ihmisoikeuksista. Komitean puheenjohtajana toimii professori Jukka Kekkonen ja varapuheenjohtajana professori Leila Haaparanta. Muut jäsenet ovat arkkiatri Risto Pelkonen, professori Hannu Juusola, kansleri emerita Krista Varantola ja VTT Juha Vuori. Komitean sihteerinä toimii neuvottelukunnan tiedesihteeri. Ihmisoikeuskomitea kokoontui vuoden 2014 aikana neljä kertaa ja lähetti vetoomuksia kaiken kaikkiaan kahdeksan ihmisoikeusloukkauksien kohteiksi kotimaissaan joutuneen tutkijan puolesta. Syksyllä komitea ryhtyi valmistelemaan omaa paneelikeskustelua tammikuussa 2015 pidetyille Tieteen päiville. Työryhmät Neuvottelukunta asettaa keskuudestaan kansalliskomiteatyöryhmän, jonka tehtävänä on koordinoida ja kehittää kansalliskomiteoiden kanssa tehtävää yhteistyötä. Kansalliskomiteatyöryhmään kuuluivat puheenjohtajana Olavi Nevanlinna sekä jäseninä Ari Sihvola ja Markku Leskelä. Pääsihteeri Panu Nykänen toimi kansalliskomiteatyöryhmän sihteerinä kesäkuuhun saakka. Tämän jälkeen tehtävästä vastasi tiedesihteeri Petra Autio. Kansalliskomiteatyöryhmä kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. Nuorten tutkijoiden toimintaa suunnittelemaan asetettiin syksyn ajaksi työryhmä, johon kutsuttiin yksi edustaja jokaisesta tiedeakatemiasta ja sihteeriksi neuvottelukunnan pääsihteeri. Ryhmän puheenjohtajana toimi dosentti Åsa Lindberg ja jäseninä professori Ville Alopaeus, professori Edward Hæggström sekä toimistopäällikkö Leila Sarajärvi. Työryhmä kokoontui kaksi kertaa. Kansalliskomiteoiden työn evaluoinnin tueksi kutsuttiin väliaikainen Kansalliskomiteatoiminnan arviointiryhmä, johon kuuluivat pääjohtaja Jussi Nuorteva, professori Matti Pursula 3

5 kirjoittamassa prof. Jari Valkonen sekä EASACin neuvostoonkin kuuluva prof. Eva-Mari Aro. Elokuussa julkaistun raportin European Space Exploration: Strategic Considerations of Human Versus Robotic Exploration (EASAC policy report 25) laatineessa työryhmässä neuvottelukuntaa puolestaan edusti erikoistutkija Ari-Matti Harri. Neuvottelukunta toimittaa harkintansa mukaan EASACin raportteja edelleen kansanedustajille ja suomalaisille europarlamentaarikoille sekä tiedottaa raporteista verkkosivuillaan. 3. Tavoitteet, toiminta ja tapahtumat Tiedeakatemiain neuvottelukunta on asettanut toiminnalleen kolme pitkän tähtäimen tavoitetta: Tieteen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisääminen Tutkimusdatan avoimen käytön edistäminen Nuorten tutkijoiden aktivoiminen kansainväliseen yhteistyöhön Näiden edistämiseksi työskenneltiin vuoden 2014 aikana monin tavoin. Tieteen ja yhteiskunnallisen päätöksenteon välisen kansainvälisen keskustelun edistämiseksi neuvottelukunta lähetti kansleri emeritus Kari Raivion edustajakseen Science Advice to Governments -konferenssiin, joka järjestettiin elokuussa Kansainvälisen tiedeneuvosto ICSUn yleiskokouksen yhteydessä UudessaSeelannissa. Lokakuussa 2014 ilmestyi valtioneuvoston kanslian tilaamana Raivion kirjoittama raportti Näyttöön perustuva päätöksenteko suomalainen neuvonantojärjestelmä (Valtioneuvoston kanslian raporttisarja 3/2014), jossa käytettiin hyödyksi kansainvälisiä esimerkkejä ja käytäntöjä. Raportin taustatyötä varten tiedottaja ma. Iina Koskinen oli laatinut maakohtaisista neuvonantokäytännöistä yhteenvedon Selvitys tieteellisestä neuvonannosta maakohtaisia esimerkkejä. Tiedeakatemiain neuvottelukunta toimitti valtioneuvoston kansliaan Raivion raporttia tukevan lausunnon. Erityisesti ilmaistiin tiedeakatemioiden yhteinen tuki ehdotukselle, jonka mukaan tiedeneuvonantoon ja -analyyseihin liittyviä tehtäviä ryhdyttäisiin koordinoimaan neuvottelukunnasta käsin. Tieteen yhteiskunnallinen vaikuttavuus Pyrittäessä lisäämään tieteen ja tutkimuksen vaikuttavuutta tavoitellaan tilannetta, jossa tutkijat ja päättäjät ovat säännöllisesti vuorovaikutuksessa keskenään sekä ymmärtävät ja kuuntelevat toisiaan. Lisäksi päättäjillä tulee olla käytettävissään ajankohtainen ja vertaisarvioitu tutkimustieto. Neuvottelukunta edustaa suomalaista tiedeyhteisöä EASACissa (European Academies Science Advisory Council), jonka keskeisiin toimintamuotoihin kuuluu päättäjille suunnattujen, tutkimustietoon perustuvien lausuntojen ja raporttien julkaiseminen. Helmikuussa 2014 ilmestyi EASACin politiikkaraportti Risks to Plant Health: EU Priorities for Tackling Emerging Plant Pests and Diseases (EASAC policy report 24), jota neuvottelukunnan nimeäminä olivat 4

6 Neuvottelukunta seurasi muutoinkin kotimaista ja kansainvälistä tiedepoliittista tilannetta. Helmikuussa neuvottelukunta jätti opetus- ja kulttuuriministeriölle puheenjohtaja Steniuksen kirjoittaman lausunnon koskien hallituksen esitystä Suomen Akatemiaa koskevan lain muuttamiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön pyynnöstä neuvottelukunta myös antoi toukokuussa esityksensä Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston jäseniksi. Joulukuussa 2014 Eurooppa-neuvostossa ryhdyttiin keskustelemaan Euroopan komission aloitteesta perustaa erillinen strategisten investointien rahasto (European Fund for Strategic Investments), jonka rahoitukseen esitettiin siirrettävän 2,7 miljardia euroa Horisontti 2020 tutkimusohjelmarahoituksen budjetista. Neuvottelukunta lähetti pääministeri Alexander Stubbille ennen Eurooppa-neuvoston kokoontumista vetoomuskirjeen Horisontti 2020 ohjelman rahoituksen turvaamiseksi. nuksesta ja käytöstä sekä humanististen aineistojen digitoinnista. Neuvottelukunta kuuluu digitaalisten tietovarantojen kehittämistä ja pysyvää saatavuutta edistävään Alliance for Permanent Access (APA) -järjestöön, jonka hallituksessa pääjohtaja Jussi Nuorteva toimii. Samoin neuvottelukunta on edustettuna ICSUn alaisessa organisaatiossa Committee on Data for Science and Technology (CODATA). Tiedesihteeri Petra Autio osallistui CODATAn yleiskokoukseen Intiassa marraskuuta. Nuorten tutkijoiden aktivoiminen kansainväliseen yhteistyöhön Neuvottelukunta haluaa antaa uransa alkuvaiheessa oleville tutkijoille mahdollisuuden osallistua kansallisen ja kansainvälisen tiedehallinnon ja -politiikan seuraamiseen sekä tiedepoliittiseen vaikuttamiseen. Kansalliskomiteoita on rohkaistu rekrytoimaan joukkoihinsa nuoria tutkijoita, jotka pääsevät komiteoiden kautta toimimaan osana kansainvälisten tiedejärjestöjen toimintaverkostoja. Osa kansalliskomiteoista onkin valinnut esim. sihteerikseen tai puheenjohtajakseen uransa alkuvaiheessa olevia tutkijoita. Tutkimusdatan avoimen käytön edistäminen Tiedeakatemiain neuvottelukunta pyrkii edistämään käytäntöjä, joilla tutkimusaineistot saatetaan avoimesti ja helposti käytettäviksi, analysoitaviksi ja pysyvästi tallennetuiksi. Lisätäkseen tutkijoiden tietoisuutta aihepiiristä neuvottelukunta valitsi lokakuussa 2014 järjestetyn kansalliskomiteoiden vuositapaamisen teemaksi avoimen julkaisemisen ja avoimen datan käytön. Tapaamiseen oli kutsuttu kolme esitelmöijää puhumaan poikkitieteellisesti avoimen julkaisemisen kustannuksista, dataintensiivisen tutkimuksen aineistojen tallen Myös omaa nuorten akatemiatoimintaa ryhdyttiin vuoden aikana suunnittelemaan. Työ aloitettiin kutsumalla kokoon kaikkia jäsenakatemioita edustava väliaikainen työryhmä. Ryhmä laati tiedeakatemioiden yhteisestä nuorten tutkijoiden toiminnasta ehdotuksen, joka esiteltiin jatkokeskusteluja ja jalostamista 5

7 varten neuvottelukunnan kokouksessa joulukuussa ja jonka työstäminen jatkuu vuonna ganisaatioidensa piirissä. Kansainvälisen tiedeneuvosto ICSUn yleiskokouksessa syksyllä 2014 neuvottelukunnan edustajat laativat yhdessä muutamien muiden eurooppalaisten jäsenten kanssa ICSUn johtoryhmälle kirjallisen kysymyksen ihmistieteiden aseman vahvistamisesta järjestössä. Joulukuussa ICSUn uudeksi toimitusjohtajaksi valittiin Heide Hackmann, joka siirtyy tehtävään yhteiskuntatieteellisen International Social Science Councilin (ISSC) johdosta. 4. Organisaation ja yhteistyöverkostojen kehittäminen Uusi vakituinen pääsihteeri ryhtyi aktiivisesti kehittämään ja tiivistämään neuvottelukunnan ja tiedeakatemioiden keskinäistä yhteydenpitoa. Syksyn 2014 aikana kaikkien tiedeakatemioiden sihteeristöt kutsuttiin kahteen yhteiskokoukseen, joiden tarkoituksena oli tutustuttaa henkilöstöä toisiinsa ja suunnitella käytännön tapoja yhteistyön edistämiseen. Sihteeristötapaamisia järjestetään tästedes säännöllisesti. Pääsihteeri ja tiedottaja samoin kävivät tutustumisvierailuilla kaikissa tiedeakatemioissa erikseen. 5. Kansainvälinen tiedejärjestöyhteistyö Yhteistyö kansainvälisten tiedejärjestöjen kanssa kuuluu neuvottelukunnan keskeisiin tehtäviin. Vuonna 2014 neuvottelukunta edusti Suomea yhteensä 12 kansainvälisessä järjestössä palvellen yhdistäjänä ja välittäjänä kotimaisen ja maailmanlaajuisen tiedeyhteisön välillä. Järjestöt avaavat jäsenilleen laajapohjaisen akateemisen ja tiedepoliittisen keskusteluyhteisön. Jäsenyydet antavat monenlaisia vaikuttamisväyliä sekä tieteen aseman edistämiseksi että tiedeyhteisön näkemysten ja suositusten välittämiseksi kansalliseen ja kansainväliseen päätöksentekoon. Yhteistyömuotoja kehitettiin määrätietoisesti myös TSV-yhteisön sisällä. Pääsihteerit Nykänen ja Tikka osallistuivat TSV:n laajennetun johtoryhmän kokouksiin, ja TSV:n yhteydessä toimivat neuvottelukunnat tiivistivät keskinäisiä yhteyksiään. Maaliskuussa 2014 Tiedeakatemiain neuvottelukunta oli mukana järjestämässä Etiikan päivää Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ja Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan kanssa. Euroopan komission tiedeneuvonantaja Anne Glover oli kutsuttu tilaisuuden pääpuhujaksi. Yhteistyöjärjestöjen lyhyet luonnehdinnat ovat alla. Tiedeakatemiain neuvottelukunnan edustukset järjestöjen toimielimissä ja kokouksissa vuonna 2014 luetellaan liitteessä 1 ja kuvauksia edustajien toiminnasta järjestöjen toimielimissä on liitteessä 2. Neuvottelukunta on jo pitkään pyrkinyt parantamaan yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden asemaa kansainvälisten yhteistyöor 6

8 ALLEA (ALL European Academies) on eurooppalaisten tiedeakatemioiden yhteistyöelin. ALLEA edistää tiedonvaihtoa akatemioiden välillä ja osallistuu aktiivisesti eurooppalaiseen tiedepoliittiseen keskusteluun. Euroopan unionin tutkimuspoliittisen päätöksenteon seuraaminen on yksi ALLEAn painopistealueista, mutta organisaatio tarjoaa EU-maita laajemman keskustelufoorumin kaikille eurooppalaisille tiedeakatemioille. tutkijoiden ja päättäjien välistä vuorovaikutusta. EASACin keskeisiin toimintamuotoihin kuuluu tutkimukseen perustuvien raporttien ja suositusten julkaiseminen erityisesti energiakysymysten, biotieteiden ja ympäristötieteiden aloilta. Tiedeakatemiain neuvottelukunta välittää aktiivisesti tietoa EASACin toiminnasta ja raporteista kotimaisille päättäjille niin eduskunnassa kuin Euroopan parlamentissa. EURO-CASE (The European Council of Applied Science and Engineering) toimii eurooppalaisten insinööritieteiden akatemioiden pysyvänä yhteistyöfoorumina. Euro-CASE tukee eurooppalaisten instituutioiden, teollisuuden ja tutkijoiden välistä vuoropuhelua. Neuvottelukunnan teknillistieteelliset henkilöakatemiat edustavat Suomea Euro-CASEssa säätiömuotoisen Tekniikan Akatemian (TAF) kautta. APA (Alliance for Permanent Access) keskittyy digitaalisen tiedon pitkäaikaissäilytykseen ja erityisesti arkistojen digitoinnin kysymyksiin ja toimii Euroopan tasolla. Tieteen tietotekniikan keskus CSC on Allianssin toinen suomalainen jäsen Tiedeakatemiain neuvottelukunnan ohella. CAETS (The International Council of Academies of Engineering and Technical Sciences) on insinööri- ja teknillistieteellisten akatemioiden maailmanlaajuinen yhteistyöfoorumi. CAETS tarjoaa puolueetonta teknillisten kysymysten asiantuntemusta yhteiskunnallisille tahoille ja tukee toimialansa yleistä kehitystä kestävän talouskasvun ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Neuvottelukunnan teknillistieteelliset henkilöakatemiat hoitavat yhteistyösuhteita CAETS:iin säätiömuotoisen Tekniikan Akatemian (TAF) kautta. ESF (European Science Foundation) on eurooppalaisten tiedeorganisaatioiden yhteistyöfoorumi, jonka jäsenistöön kuuluu sekä rahoittajaorganisaatioita että kansallisia tiedeakatemioita. Suomessa Tiedeakatemiain neuvottelukunta ja Suomen Akatemia muodostavat yhdessä kansallisen ryhmän. ESF:n nykymuotoisia toimintoja ollaan ajamassa alas vuoden 2015 kuluessa, ja huomattava osa tehtävistä siirretään European Cooperation in Science and Technology -organisaatiolle (COST). EASAC (European Academies Science Advisory Council) toimii Euroopan unionin jäsenmaiden kansallisten tiedeakatemioiden yhteistyöjärjestönä, joka välittää tuoretta tutkimukseen perustuvaa tietoa EU:n päätöksentekoelimiin. EASAC pyrkii myös parantamaan ICSU (International Council for Science) eli Kansainvälinen tiedeneuvosto on hallituksista riippumaton järjestö, jonka jäsenistöön kuuluu sekä kansallisia tiedeorganisaatioita että kansainvälisiä tieteellisiä unioneja. ICSU tarjoaa jäsenilleen tiedepoliittisen keskustelufoorumin 7

9 sekä suunnittelee ja koordinoi laajoja poikkitieteellisiä tutkimusohjelmia. Tiedeakatemiain neuvottelukunta toimii kansallisena jäsenenä, joka koordinoi suomalaisia suhteita ICSUun. Neuvottelukunnan tukemat kansalliskomiteat puolestaan toimivat tieteenalakohtaisina vastuutahoina ja hoitavat yhteyksiä tieteellisiin unioneihin. IAC:n jäsenistö muodostuu toisaalta kansallisista tiedeakatemioista ja toisaalta tiedeakatemioiden muista yhteistyöjärjestöistä. IAP (The Global Network of Science Academies) on maailmanlaajuinen tiedeakatemioiden yhteistyöorganisaatio. IAP:n toimintamuotoja ovat mm. tieteelliset ohjelmat sekä tutkimustietoon perustuvat lausunnot yhteiskunnallisista kysymyksistä. Lisäksi tuetaan nuorille tutkijoille suunnattua toimintaa sekä tiedeakatemioiden perustamista maihin, joista akatemiajärjestelmä vielä puuttuu. IAMP (InterAcademy Medical Panel) toimii tiedeakatemioiden kansainvälisenä yhteistyöjärjestönä lääketieteen alalla. Järjestön tavoitteena on mm. edistää näyttöön perustuvien suositusten laatimista terveys- ja tiedepolitiikan tueksi. IAMP myös koordinoi tieteellisiä ohjelmia ja antaa tutkimustietoon pohjautuvia lausuntoja. ICSUn yleiskokous Aucklandissa syyskuussa The InterAcademy Partnership on kolmesta maailmanlaajuisesta tiedeakatemioiden yhteistyöverkostosta muodostumassa oleva sateenvarjo-organisaatio. Uudelleenorganisoitumisen odotetaan olevan valmis helmikuussa Siihen saakka Tiedeakatemiain neuvottelukunta tekee yhteistyötä organisaation alkuperäisjäsenten kanssa: IAC (InterAcademy Council) toimii neuvoa-antavana elimenä kansallisille hallituksille ja kansainvälisille poliittis-taloudellisille organisaatioille. IAC:n raportit ja suositukset käsittelevät aikamme keskeisiä tieteellisiä, teknologisia ja terveyteen liittyviä haasteita. UAI (Union Académique Internationale) on globaali tiedeakatemioiden yhteistyöorganisaatio, joka tukee jäsentensä välistä tutkimus- ja julkaisuyhteistyötä humanistisilla ja yhteiskuntatieteellisillä aloilla. UAI koordinoi ja rahoittaa pitkäkestoisia kansainvälisiä projekteja, 8

10 kuten korpus-, sanakirja-, ja tietosanakirjahankkeita. Koko kansalliskomiteakenttään tutustumiseksi pääsihteeri ja tiedottaja aloittivat syksyllä vierailut kansalliskomiteoissa. Vierailuja jatketaan, kunnes kaikissa tai suurimmassa osassa komiteoista on ehditty käydä. The International Human Rights Network of Academies and Scholarly Societies on tiedeakatemioiden ja tieteellisten seurojen kansainvälinen yhteistyöverkosto, joka edistää tieteentekijöiden ihmisoikeuksia ja lisää tietoisuutta ihmisoikeusasioista tiedeyhteisön piirissä. Tiedeakatemiain neuvottelukunnan nimeämä ihmisoikeuskomitea hoitaa yhteyksiä verkostoon. Vuonna 2014 toiminnassa oli 36 kansalliskomiteaa (liite 3). Globaalimuutostutkimuksen yhteiskunnalliseen aspektiin keskittyvä kansalliskomitea lakkautettiin syksyllä 2014, koska sen kattojärjestönä toiminut IHDP-tutkimusohjelma (International Human Dimensions Programme on Global Environmental Change) sulautettiin monitieteiseen Future Earth ohjelmaan. Vastaavasti perustettiin uusi laajaalainen Future Earth Suomi kansalliskomitea. Vuonna 2014 uusina perustettuja ovat myös Lääketieteellisen fysiikan ja tekniikan kansalliskomitea sekä Fotogrammetrian ja kaukokartoituksen kansalliskomitea. Data-asioihin keskittyvän kansalliskomitean virallinen muodostaminen oli valmisteilla. 6. Kansalliskomiteoiden koordinointi Kansalliskomiteat ovat tieteenalakohtaisia tai ilmiökeskeisiä yhteistyöelimiä, joiden tehtävänä on linkittää kansalliset tutkijayhteisöt tiettyihin kansainvälisiin tiedejärjestöihin. Tiedeakatemiain neuvottelukunta myöntää statuksen kansalliskomiteana sekä koordinoi ja seuraa kansalliskomiteoiden työtä. Neuvottelukunta myös päättää opetus- ja kulttuuriministeriön kansalliskomiteoille osoittaman toiminta-avustuksen jakamisesta. Kansalliskomiteat muodostavat selkeän ja rajatun kokonaisuuden. Jotta järjestelmä saataisiin entistä virtaviivaisemmaksi, syksyllä kaikkia kansalliskomiteoita muistutettiin tarpeesta laatia omat säännöt ja päivittää niitä tarvittaessa. Samalla aloitettiin myös kansalliskomiteoiden toiminnan arvioinnin suunnittelu ja valmistelu, mitä varten kutsuttiin kokoon erillinen arviointityöryhmä. Arvioinnin käytännön toteutusta suunniteltiin keväälle Arviointi toimii pohjana kansalliskomiteajärjestelmän kehittämiselle ja toiminnan tehostamiselle tulevina vuosina. Neuvottelukunnan sihteeristö tarjoaa kansalliskomiteoille vuosittain neuvontatilaisuuksia toimintatukien hausta ja raportoinnista. Vuoden 2014 toimintatuki-info pidettiin Tieteiden talolla lokakuun 9. päivänä. Samana iltana järjestettiin kansalliskomiteatapaaminen, jossa kuultiin avoimeen dataan ja julkaisemiseen liittyviä esitelmiä. Tapaaminen jatkui vapaamuotoisella illallis- ja verkostoitumistilaisuudella. 9

11 7. ICSU:n eurooppalaisen ryhmän sihteeristötehtävät Neuvottelukunnan sihteeristö vastaa ICSUn eurooppalaisten jäsenten ryhmän sihteeristötehtävistä kaudella Tehtäviin kuuluu eurooppalaisen ryhmän yhteisten kokousten sekä toimintojen suunnittelu ja koordinointi. Näiden tehtävien mahdollistamiseksi opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt määräaikaisen projektiavustuksen tiedottajan palkkaamista varten. Sveitsin tiedeakatemia ottaa sihteeristötehtävät vastuulleen vuoden 2016 alusta lähtien. ICSU:n eurooppalaisen ryhmän kokous Münchenissä maaliskuussa Unescoon liittyvät tehtävät ICSUn eurooppalaisella ryhmällä on erillinen ohjausryhmä, Management Group, jossa vuonna 2014 oli jäseniä Suomen lisäksi Belgiasta, Saksasta, Sveitsistä, Tshekistä ja Unkarista. Olavi Nevanlinna toimi ohjausryhmän puheenjohtajana. Pääsihteeri ma. Panu Nykänen oli ohjausryhmän sihteerinä kesäkuuhun 2014 saakka, ja elokuussa tehtävä siirtyi pääsihteeri Päivi Tikalle. Ohjausryhmä kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Kokouksista kolme järjestettiin Skypen välityksellä ja neljäs pidettiin ICSUn eurooppalaisen ryhmän vuosikokouksen yhteydessä Münchenissä 20. maaliskuuta. Tiedeakatemiain neuvottelukunta tekee monipuolista yhteistyötä Unescon eli Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön kanssa. Neuvottelukunnan vastuulla ovat Unescon tiedeohjelmien kansallisen koordinaatioryhmän sihteeristötehtävät. Koordinaatioryhmä kokoontui vuoden 2014 aikana kaksi kertaa. Neuvottelukunta toimii myös Unescon perustiedeohjelma IBSP:n sekä yhteiskuntatieteiden ohjelma MOSTin kansallisena vastuutahona. Neuvottelukunnan aiempi pääsihteeri Irina Piippo kuului varsinaisena jäsenenä Suomen Unesco-toimikuntaan kaudella Vuoden 2014 kokouksiin osallistuivat Piipon sijasta ensin pääsihteeri ma. Panu Nykänen ja loppuvuoden ajan pääsihteeri Päivi Tikka. Eurooppalaisen ryhmän vuosikokoukseen osallistuivat puheenjohtaja Olavi Nevanlinna, pääsihteeri ma. Panu Nykänen, tiedesihteeri ma. Iina Kohonen ja tiedottaja ma. Iina Koskinen. Lisäksi ohjausryhmän jäsenet kävivät epävirallisia keskusteluja ICSUn yleiskokouksen yhteydessä Uudessa Seelannissa

12 oiden jäsenmaksuista, joita neuvottelukunta maksaa toisaalta omista järjestöjäsenyyksistään ja toisaalta kansalliskomiteoiden tiedeunionija tutkimusohjelmajäsenyyksistä. Vuonna 2014 jäsenmaksuihin kului kaikkiaan ,94 euroa. ICSUn eurooppalaisen ryhmän hallinnointiin ja tiedottajan palkkaan myönnettyä projektirahoitusta käytettiin yhteensä ,10 euroa. 9. Neuvottelukunnan talous Tiedeakatemiain neuvottelukunta saa rahoituksensa toiminta-avustuksena opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Vuoden 2014 kulut olivat yhteensä ,28 euroa. Tästä summasta maksettiin kansalliskomiteoille toiminta-tukea ,35 euroa. Vuosikuluista huomattava osuus muodostuu kansainvälisten organisaati- 11

13 Liite 1. Neuvottelukunnan edustukset kansainvälisten yhteistyöjärjestöjen toimielimissä ja kokouksissa vuonna 2014 Eva-Mari Aro Neuvottelukunnan nimeämä asiantuntijajäsen biotieteiden ohjausryhmässä ja EASACin neuvostossa Ari-Matti Harri Neuvottelukunnan nimeämä asiantuntijajäsen työryhmässä Juha Helenius Neuvottelukunnan nimeämä asiantuntijajäsen työryhmässä Jukka Kekkonen kansallinen edustaja (neuvottelukunnan ihmisoikeuskomitean puheenjohtaja) Atte Korhola Neuvottelukunnan nimeämä asiantuntijajäsen ympäristöalan ohjausryhmässä Harri Kulmala Neuvottelukunnan asiantuntijaedustaja Jorma Kuparinen Neuvottelukunnan nimeämä asiantuntijajäsen työryhmässä - EASAC Biosciences Steering Panel Paneelin kokous, , Frankfurt, Saksa - EASAC Council Kokous, , Riika, Latvia - EASAC Space Exploration Working Group Työryhmäkokous, , München, Saksa Työryhmäkokous, , Durmstadt, Saksa - EASAC Ecosystem Services, Agriculture and Pollinators Working Group Työryhmäkokous, , Bryssel, Belgia Työryhmäkokous, , Bryssel, Belgia - International Human Rights Network Biennial Meeting, EASAC Environment Steering Panel Ohjausryhmän kokous, , Bryssel, Belgia Ohjausryhmän kokous, , Bryssel, Belgia - EU-US Frontiers of Engineering, Symposiumi, EASAC Marine Sustainability Working Group Työryhmäkokous, , Bryssel, Belgia Työryhmäkokous, , Ispra, Italia Työryhmäkokous, , Praha, Tsekin tasavalta Peter Lund - EASAC Energy Steering Panel Neuvottelukunnan nimeämä asiantuntijajäsen Ohjausryhmän kokous, , Pariisi, Ranska EASACin energia-alan ohjausryhmässä ja ohjaus- Ohjausryhmän kokous, , Bryssel, Belgia ryhmän jäsen Euro-CASEn energiaryhmässä Ohjausryhmän kokous, , Bryssel, Belgia - EURO-CASE Energy Platform, Steering Group Ohjausryhmän kokous, , Tukholma, Ruotsi Ohjausryhmän kokous, , Bryssel, Belgia Ohjausryhmän kokous, , Bryssel, Belgia Olavi Nevanlinna - Euro-CASE Executive Committee Neuvottelukunnan nimeämä edustaja Euro-CASEn Kokous, , Pariisi, Ranska hallintoelimissä. ICSUn eurooppalaisen ryhmän Kokous, , Berliini, Saksa ohjausryhmän puheenjohtaja (ryhmän sihteeristö - Euro-CASE Board neuvottelukunnassa). Kokous, , Bryssel, Belgia - ICSU (Group of European Members) Eurooppalaisen ryhmän vuosikokous, , München, Saksa ICSU General Assembly, , Auckland,

14 Uusi-Seelanti Jussi Nuorteva Neuvottelukunnan nimeämä APA:n hallituksen jäsen ja kokousedustaja - AAAS Annual Meeting, , Chicago, Yhdysvallat -APA Executive Board -kokous, , Bryssel, Belgia Kari Raivio - ICSU Neuvottelukunnan nimeämä asiantuntijaedustaja ICSU General Assembly ja Science Advice to Governments -konferenssi, , Auckland, Uusi-Seelanti Hannu Salmi - AEMASE Neuvottelukunnan nimeämä asiantuntijajäsen AEMASE Science Education Conference, , Rooma, Italia Sanna Sorvari - ICSU Neuvottelukunnan nimeämä asiantuntijaedustaja ICSU General Assembly ja Science Advice to Governments -konferenssi, , Auckland, Uusi-Seelanti Tanja Suni - ICSU (Group of European Members) Neuvottelukunnan kutsuma asiantuntijapuhuja Eurooppalaisen ryhmän vuosikokous, , München, Saksa Krista Varantola - ALLEA Neuvottelukunnan jäsen ja edustaja ALLEAssa ja General Assembly, , Oslo, Norja sen yöryhmissä - ALLEA Social Sciences & Humanities Working Group Työryhmän kokous, , Berliini, Saksa - ALLEA Working Group on Science and Ethics Työryhmän kokous, , Budapest, Unkari Työryhmän kokous, , Barcelona, Espanja Työryhmän kokous, , München, Saksa - World Congress for Freedom of Scientific Research, , Rooma, Italia Neuvottelukunnan pääsihteeri: - ICSU (Group of European Members) Panu Nykänen Eurooppalaisen ryhmän vuosikokous, , ICSUn Eurooppa-ryhmän ohjausryhmän sihteeri München, Saksa Päivi Tikka - ICSU (Group of European Members) ICSUn kansallisen jäsenen edustaja ja eurooppalai- General Assembly, , Auckland, Uusisen ryhmän ohjausryhmän sihteeri Seelanti Neuvottelukunnan tiedesihteeri: Iina Kohonen - ICSU (Group of European Members) 13

15 ICSUn eurooppalaisen ryhmän ohjausryhmän sihteeristö Petra Autio Neuvottelukunnan edustaja CODATA:n yleiskokouksessa Neuvottelukunnan tiedottaja: Iina Koskinen ICSUn eurooppalaisen ryhmän ohjausryhmän sihteeristö Mariko Sato Neuvottelukunnan edustaja ESOFissa Eurooppalaisen ryhmän vuosikokous, , München, Saksa - CODATA General Assembly, ICSU (Group of European Members) Eurooppalaisen ryhmän vuosikokous, , München, Saksa - Euroscience Open Forum (ESOF) ESOF-konferenssi, , Kööpenhamina, Tanska 14

16 Liite 2. Kuvaus neuvottelukunnan edustajien toiminnasta kansainvälisten yhteistyöjärjestöjen toimielimissä vuonna 2014 ALLEA: Tiedeakatemiain neuvottelukunnan jäsen Krista Varantola edusti neuvottelukuntaa ALLEAn vuosikokouksessa ja Science and Ethics -työryhmässä. Varantolan mukaan ALLEAn toiminta on nykyisen puheenjohtajan Günther Stockin aikana kasvattanut vaikutusvaltaansa EU:n piirissä ja samalla toiminnasta on strategisempaa. Vuoden 2014 aikana ALLEAn toiminnassa on näkyneet keskeisesti seuraavat teemat: nuorten tutkijoiden ja naistutkijoiden asema akateemisessa maailmassa ja tutkimuseettiset kysymykset (mm. IPR oikeuksien suhde tutkimuseettisiin ohjeisiin). Yhteiskunta- ja humanististen tieteiden työryhmässä edistettiin mm. näiden alojen näkymistä Horizon2020 -tutkimushankkeissa. EASAC: Neuvottelukunnan edustajat osallistuivat vuoden 2014 aikana aktiivisesti EASACin työhön ja neuvottelukunnalla olikin vahva edustus EASACin toimielimissä ja työryhmissä. Neuvottelukunta nimitti Eva-Mari Aron EASACin neuvottelukuntaan ja Peter Lund valittiin EASACin energiaohjausryhmän puheenjohtajaksi. Suomalaiset edustajat mm. osallistuivat asiantuntijoina tutkittuun tietoon perustuvien raporttien työstämiseen EU:n komission ja parlamentin päätöksenteon tukemiseksi ja näihin raportteihin perustuvien tiedepoliittisten kirjoitusten julkaisemiseen kansainvälisissä tiedelehdissä. Suomi myös otti ensimmäistä kertaa vastuulleen EASAC raportin koordinointitehtävät Suomea läheisesti koskevasta aiheesta Boreaalisten metsien rooli ilmastomuutoksessa ja aloitti järjestelyt EASACenergiatyöryhmän kokouksen pitämiseksi Suomalaisessa Tiedeakatemiassa keväällä Euro-CASE: Euro-CASE:ssa neuvottelukuntaa edustivat vuonna 2014 Peter Lund, neuvottelukunnan varapuheenjohtaja Olavi Nevanlinna sekä Juha Ylä-Jääski (Ylä-Jääskellä ei ollut matkoja vuonna 2014). Vuoden aikana mm. energiaryhmä valmisteli raporttia EU:n päästökauppajärjestelmän päivittämisestä, tavoitteenaan vaikuttaa EU:n ilmastopolitiikan päivitykseen vuonna Euro-CASE-ryhmä valmisteli myös teknologiapainotteista raporttia siitä miten innovaatiojärjestelmä Euroopassa pystyisi tuottamaan tarvittavat puhtaan energian ratkaisut. ICSU: Kari Raivio osallistui neuvottelukunnan edustajana ICSUn yleiskokouksen yhteydessä järjestettyyn Science Advice to Governments konferenssiin, joka oli ensimmäinen laatuaan. ICSUn yleiskokouksessa Raivio esitteli CODATAn arviointiraportin paneelin puheenjohtajan ominaisuudessa ja toimi puheenjohtajana Royal Societyn järjestämässä liitännäiskokouksessa Open data for open science. 15

17 Liite 3. Vuonna 2014 toiminnassa olleet kansalliskomiteat Sulkuihin on merkitty niiden kattojärjestöjen lyhenteet, joissa kansalliskomiteat olivat edustettuina. Tähdellä (*) merkityt ovat vuoden 2014 aikana perustettuja kansalliskomiteoita. Aivotutkimus (FENS, IBRO) Avaruustutkimus (COSPAR) Biologia (IUBS) Biotieteet (IUMS, IUBMB, FEBS, FEMS, IUPAB) Farmakologia (IUPHAR, EPHAR) Fotogrammetria ja kaukokartoitus* (ISPRS) Future Earth Suomi* (Future Earth) Fysiikka (IUPAP) Fysiologia (FEPS, IUPS) Geodesia-geofysiikka (IUGG, SCOSTEP) Geologia (IUGS) Globaalimuutostutkimus (IGBP, SCOPE) Globaalimuutostutkimus, yhteiskunnallinen aspekti (IHDP) Ilmastontutkimus (WCRP) Immunologia (SSI) Kemia (IUPAC, EFCE, EuCheMS) Kristallografia (IUCr) Kvartääritutkimus (INQUA) Lääketieteellinen fysiikka ja tekniikka* (IFMBE, EAMBES, IOMP, EFOMP) Litosfääritutkimus (ILP) Maantiede (IGU) Maaperätieteet (IUSS) Matematiikka (IMU) Matematiikan opetus (ICMI) Mekaniikka (IUTAM) Merentutkimus (SCOR) Optiikka (ICO) 16

18 Polaarialueiden tutkimus (SCAR, IASC) Psykologia (IUPsys) Radiotiede (URSI) Ravitsemustiede (IUNS, FENS) Taloustiede (IEA) Tieteenfilosofia (IUHPS/DLMPS) Tieteen ja teknologian historia (IUHPS/DHST) Toksikologia (IUTOX, EUROTOX) Tähtitiede (IAU) 17