VK-FAKTA PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA

Transkriptio

1 EDUSKUNTA ASIAKIRJAVIHKO VALIOKUNNA T VK-FAKTA PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA Vc '/<2öo6 3> 2, Zoo i/l DIAARIOTE DIAARIOTE PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA HE 200/2005 vp laiksi terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa annetun lain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Saapunut: Lausuntoa varten Mietintövk: PuV Lähettäjä: Täysistunto Lähetyspvm: Saapuinispvm: Tilakoodi: Käsittely päättynyt LopputoimiJ PeVL 1/2006 vp Lopputoim.pvra: Lausunto lähetetty PeVL 1/2006 vp PuV Valmistunut PeVL 1/2006 vp Yksityiskohtainen käsittely Käsittely Yleiskeskustelu lausuntoluonnos Valmistava keskustelu Asiantuntijakuulemisen päättäminen Käsittely Asiantuntijoiden kuuleminen -vanhempi hallitussihteeri Minnamaria Nurminen puolustusministeriö (K) -lääkintäeversti Heikki Laapio pääesikunta -assistentti Juha Lavapuro (K) -oikeustieteen lisensiaatti, assistentti Paula Ilveskivj(k) -professori Kaarlo Tuori (K) Ilm. vkaan saapuneeksi (lausunto) Kirjaus Saap. lausuntoa varten

2 A Hallintopoliittinen osasto/minnamaria Nurminen LAUSUNTO Eduskunnan perustuslakivaliokunta Asiantuntijakuuleminen HALLITUKSEN ESITYS HE 200/2005 VP LAIKSI TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISESTÄ PUOLUSTUSVOIMISSA ANNETUN LAIN JA ERÄIDEN SIIHEN LIITTYVIEN LAKIEN MUUTTAMISESTA Johdanto Esitys liittyy puolustusvoimien lääkintähuollon kokonaisuudistukseen. Puolustusvoimien iääkintähuollon kokonaisuudistuksen tavoitteena on, että puolustusvoimat luopuu itse tuotettavasta tavanomaisesta erikoissairaanhoidosta koko maassa. Terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa annetun lain (322/1987) 1 :n mukaan puolustusvoimat järjestää terveydenhuoltovastuullaan olevien henkilöiden terveydenhuollon. Helsingissä sijaitseva keskussotilassairaala on lakkautettu ja tarvittavat erikoissairaanhoidon palvelut hankitaan tilaaja-tuottaja -mallin mukaisesti yleisen terveydenhuollon organisaatioilta. Lähtökohtana on ohjata hoitoa tarvitsevat lähimpään yleiseen sairaalaan, jotta matkustaminen ja palveluksesta poissaolo minimoidaan. Puolustusvoimiin on puolustusministeriön päätöksellä perustettu Sotilas-lääketieteen keskus, jonka tehtävänä on puolustusvoimien lääkintähuollon ydintehtävien kehittäminen. Sotilaslääketieteen keskus on puolustusvoimista annetun lain (402/1974) 4 :n 1 momentissa (490/1992) tarkoitettu puolustusvoimiin kuuluva pääesikunnan alainen sotilaslaitos. Puolustusvoimista annetun lain (402/1974) 4 :n 2 momentin nojalla puolustusvoimien rauhan ajan kokoonpanosta ja johtosuhteista määrää puolustusministeriö. Sotilaslääketieteen keskuksen tehtäviä ovat kenttälääkinnän suunnittelu-, kehittämis-ja kokeilutoiminta sekä lääkintähuollon, kenttälääkinnän ja katastrofilääkinnän koulutus ja ohjaus. Sen tehtäviin kuuluvat myös sotilaslääketieteen ja biologisten ja kemiallisten aseiden käyttöön liittyvän suojelulääkinnän tutkimus- ja kehittäminen sekä niiden ohjaus. Sotilaslääketieteen keskus ei ole hoitava sairaala vaan tutkimus- ja koulutuskeskus. Pääosa Sotilaslääketieteen keskuksen toiminnoista sijoitetaan Lahteen. Keskus toimisi yhteistyössä Lahdessa sijaitsevan Päijät-Hämeen keskussairaalan ja Hämeen Rykmentin kanssa. Puolustusvoimat hankkisi keskussairaalasta erikoissairaanhoidon palveluja. Postiosoite Postadress Postal Address Puolustusministeriö PL 31 FI Helsinki Käyntiosoite Besöksadress Office Eteläinen Makasiinikatu 8 A Helsinki Finland Puhelin Telefon Telephone (09) Internat Faksi Fax Fax (09) Internat s-posti, internet e-post, internet , internet puolustusministerio@defm in.fi

3 Puolustusministeriö 2 (4) Försvarsministeriet LAUSUNTO Ministry of Defence 6.2,2006 Hatlintopoliittinen osasto/minnamaria Nurminen Sotilaslääketieteen keskuksen ilmailulääketieteelliset toiminnot, erikoishenkilöstön valinta ja terveydentilan seuranta sekä biologisten ja kemiallisten aseiden käyttöön liittyvä suojelulääkintä ja ympäristöterveydenhuolto sijoittuvat Helsinkiin ja laivasto-lääketieteellinen toiminta Upinniemeen. Keskus koostuu johtajan ja esikunnan lisäksi ympäristöterveyden ja biologisten ja kemiallisten aseiden käyttöön liittyvän suoielulääkinnän, tutkimustoiminnan, palvelus-kelpoisuuden arvioinnin ja laivastolääketieteen yksiköistä sekä valintakeskuksesta, Sotilasapteekista ja Lääkintäkoulusta. Suojelulääkinnän yksikköjä Kansanterveyslaitos muodostavat yhdessä valtakunnallisen biologisten uhkien osaamiskeskuksen. Esityksen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa annettua lakia, kansanterveyslakia ja erikoissairaanhoitolakia. Esityksen mukaan puolustusvoimat ei enää järjestäisi erikoissairaanhoidon palveluja omissa sairaaloissa vaan ne hankittaisiin puolustusvoimien ulkopuolisilta palvelujen tuottajilta. Puolustusvoimat järjestäisi itse varusmiesten perusterveydenhuollon ja työterveyshuoltoon kuuluvan palveluskelpoisuuden arvioinnin. Perustason terveydenhuollon järjestelyistä vastaisivat Sotilaslääketieteen keskus ja varuskuntien terveysasemat. Kansanterveyslakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että puolustusvoimien olisi suoritettava terveyskeskukselle sotilasviranomaisen pyynnöstä kutsunnanalaisille terveyskeskuksissa järjestetyistä ennakkoterveystarkastuksista palvelun tuottamisesta aiheutuneiden kustannusten suuruinen korvaus. Lisäksi kansanterveyslakiin ja erikoissairaanhoitolakiin otettaisiin erilliset säännökset siitä, että kunnat ja kuntayhtymät voisivat tehdä puolustusvoimien kanssa sopimuksia puolustusvoimien terveydenhuoltovas-tuulle kuuluvien henkilöiden hoitamisesta. Ellei korvauksesta olisi erikseen sovittu, se määräytyisi palvelun tuottamisesta aiheutuneiden todellisten kustannusten mukaan. Asian valmistelu Esitys on valmisteltu puolustusministeriössä yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön ja pääesikunnan kanssa. Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta on puoltanut puolustusministeriön päätöstä valtuuttaa puolustusvoimat tekemään sopimukset erikoissairaanhoidon palveluiden, lääkkeiden, apteekkimateriaalin ja sairaalatarvikkeiden hankinnasta yhteensä 15 sairaanhoitopiirin kanssa. Puolustusvoimat ja sairaanhoitopiirit ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimukset, joiden perusteella sairaanhoitopiirit hoitavat puolustusvoimien terveydenhuol-tovastuulle kuuluvia potilaita. Sopimukset eivät estä sairaanhoitopiirejä huolehtimasta lakisääteisten tehtäviensä hoitamisesta. Hallituksen esityksestä on pyydetty lausunto oikeusministeriöltä, sosiaali- ja terveysministeriöltä, valtiovarainministeriöltä, sisäasiainministeriöltä, Rajavartiolaitoksen esikunnalta, pääesikunnalta, Valtiokonttorilta, Upseeriliitto ry:itä, Päällystöliitto ry:lteä, Maanpuolustuksen Henkilökuntaliitto MPHL ry:ltä, Sotilasammattiliitto SoAL ry:itä, Postiosoite Postadress Postal Address Puolustusministeriö PL 31 FI Helsinki Finland Käyntiosoite Besöksadress Office Eteläinen Makasiinikatu 8 A Helsinki Finland Puhelin Telefon Telephone (09)16001 Internat Faksi Fax Fax (09) Internat s-posti, internet e-post, internet , internet puoiustusrninisterio@defr nin.fi

4 Puolustusministeriö Försva rsm i n isteriet Ministry of Defence Hallintopoliittinen osasto/minnamaria Nurminen LAUSUNTO (4) Maanpuolustuksen teknisten toimihenkilöiden liitto MTTL ry:ltä, Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:ltä ja Tehy ry.itä. Esityksen vaikutukset Taloudelliset vaikutukset Terveydenhuoltoon käytetään puolustusvoimissa vuositasolla nykyisin noin miljoonaa euroa. Kustannussäästöt uuteen toimintamalliin siirtymisestä aiheutuisivat ensisijaisesti puolustusvoimien oman erikoissairaanhoidon palvelutuotannon loppumisesta. Keskussotilassairaalan toiminnan loppuminen merkitsi henkilön palkan uudelleen kohdentamista. Pohjois-Suomessa viiden vuoden kokeilujakson aikana saatujen kokemusten ja esiselvityksessä tehtyjen laskelmien mukaan erikoissairaanhoidon säästöt olisivat vuosittain noin 1-3 miljoonaa euroa. Syntyneet säästöt kohdennetaan puolustusvoimien lääkintähuollon ydintoimintojen kehittämiseen. Kuntien terveyskeskuksissa suoritettavien kutsunnanalaisten ennakkoterveystarkas-tusten säätäminen korvattavaksi aiheuttaa puolustusvoimille noin kahden miljoonan euron vuotuiset lisäkustannukset. Organisaatio- ja henkilöstövaikutukset Uudistamishanke koskee keskussotilassairaalan, Sotilasapteekin, Lääkintäkoulun ja pääesikunnan henkilöstöä. Sotilaslääketieteen keskuksen henkilöstövahvuus on 109. Ilman tehtäviä jää noin 190 henkilöä. Heistä noin 30 sijoitetaan takaisin puolustusvoimien perustason lääkintähuoltoon. Lopuille on etsitty aktiivisesti keskussotilassairaalaan perustetun tukiryhmän ja pääesikunnan henkilöstöosaston yhteistyönä työpaikkaa puolustusvoimien sisältä ja hallinnonalan ulkopuolelta. Voimaantulo Lait on ehdotettu tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta Kansanterveyslain muuttamisesta annetun lain 25 :n 1 momentti, jossa säädettäisiin ennakkoterveys-tarkastusten maksullisuudesta ehdotetaan kuitenkin tulevaksi voimaan vasta 1 päivänä tammikuuta Kutsunnanalaisten ennakkoterveystarkastuksista suoritettaisiin korvaus vasta 1 päivänä tammikuuta 2008 tai sen jälkeen. Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys Terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa annettuun lakiin, kansanterveyslakiin ja erikoissairaanhoitolakiin sisältyy puolustusvoimille, kunnalle ja kuntayhtymille säädettyjä velvoitteita järjestää terveyspalveluja niiden terveydenhuoltovastuulle"kuuluville. Säännöksiä ehdotetaan nyt muutettavaksi siten, että jatkossa puolustusvoimat ei enää itse tuottaisi erikoissairaanhoidon palveluja, vaan ne hankittaisiin ostopalveluina pääosin sairaanhoitopiireiltä. Myös perusterveydenhuollon palveluja voitaisiin hankkia kunnalliselta terveydenhuollolta. Postiosoite Postadress Postal Address Puolustusministeriö PL 31 FI Helsinki Finland Käyntiosoite Besöksadress Office Eteläinen Makasiinikatu 8 A Helsinki Finland Puhelin Telefon Telephone (09) Internat Faksi Fax Fax (09) Internat s-posti, internet e-post, internet , internet puolustusministerio@def min.fi

5 4(4) LAUSUNTO Hallintopoliittinen osasto/minnamaria Nurminen Tähän liittyen ehdotetaan myös, että puolustusvoimien ja kunnallisen terveydenhuollon väliset sopimukset mahdollistaisivat palvelujen tuottamisen puolustusvoimien ter-veydenhuoltovastuulle kuuluville eri perustein ja nopeammin kuin muille henkilöille. Arvioitaessa kunnallisen terveydenhuollolle säädettävää mahdollisuutta tuottaa terveyspalveluja puolustusvoimien terveydenhuoltovastuuila oleville henkilöille eri perustein ja nopeammin kuin muille henkilöille, on tällöin otettava huomioon säännösten suhde perustuslain yhdenvertaisuutta koskevaan 6 :ään. Perustuslain 6 ei toisaalta kiellä kaikenlaista erottelua ihmisten välillä. Olennaista on, voidaanko erottelu perustella perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävällä tavalla (HE 309/1993 vp). Esityksen 2. lakiehdotuksen 24 :ssä ja 3. lakiehdotuksen 15 :n 2 momentissa mahdollistettaisiin puolustusvoimien terveydenhuoltovastuulie kuuluville henkilöille annettavien hoitojen ja tutkimusten suorittaminen eri perustein ja nopeammin kuin muille. Varusmiesten erityisasemaa ja nopeaa hoidon tarvetta on selostettu 2. lakiehdotuksen 24 :n yksityiskohtaisissa perusteluissa ja yleisperustelujen kohdassa 3.3. Hallituksen käsityksen mukaan ehdotetut lait eivät loukkaisi perustuslaissa säädettyjä perusoikeuksia. Lakisääteisen velvollisuuden suorittaminen sekä sairauden tai vamman vaikutus palveluskelpoisuuteen ovat hallituksen käsityksen mukaan hyväksyttäviä perusteita erilaiseen kohteluun. Hoidon viivästyminen voi johtaa varusmiespalveluksen keskeytymiseen siihen saakka kunnes henkilö on jälleen palveluskelpoinen. Tällainen sairaudesta ja hoidon viivästymisestä johtuva varusmiespalvelun keskeytyminen ja uudelleen alkaminen muodostaisi kohtuuttoman rasituksen varusmiespalvelusta suorittavalle henkilölle. Kun otetaan huomioon hoidettavien varsin pieni määrä, sairaanhoitopiirien sairaaloilla on hyvät edellytykset tuottaa kaikki tarvittavat erikoissairaanhoidon palvelut puolustusvoimille ilman, että se vaikuttaisi sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien asukkaiden hoidon saatavuuteen. Sopimuksen tekeminen olisi vapaaehtoista sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle. Näin voitaisiin osaltaan varmistaa se, että sairaanhoitopiiri voi huolehtia sille lakisääteisesti kuuluvien tehtävien hoitamisesta. Sen vuoksi katsotaan, että lait voitaisiin säätää tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Postiosoite Postadress Postai Address Puolustusministeriö PL 31 FI Helsinki Finland Käyntiosoite Besöksadress Office Eteläinen Makasiinikatu 8 A Helsinki Finland Puhelin Telefon Telephone (09) Internat Faksi Fax Fax (09) Internat s-posti, internet e-post, internet e-maii, internet puolustusrninisterio@def min.fi

6 assistentti Juha Lavapuro Perustuslakivaliokunnalle Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa annetun lain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Keskeiset ehdotukset ja niiden valtiosääntöoikeudellisen arvioinnin lähtökohdat Käsiteltävänä oleva hallituksen esityksen valtiosääntöoikeudellinen merkitys liittyy kahteen keskeiseen syyhyn. Kysymys on ensinnäkin siitä, voidaanko puolustusvoimien lakisääteinen terveydenhuoltovastuu, johon sinänsä ei ehdoteta muutoksia, jättää keskeisiltä osin lakiehdotuksen 8 :ssä ehdotettavalla tavalla riippumaan puolustusvoimien sekä kuntien, kuntayhtymien, tai muun julkisen taikka yksityisen palvelujen tuottajan välillä tehtävistä sopimuksista. Toinen valtiosääntöoikeudellinen ongelma liittyy kansanterveyslain 24 :ään (2. lakiehdotus) sekä erikoissairaanhoitolain 15 :ään (3. lakiehdotus) ehdotettaviin muutoksiin. Ehdotettavien säännösten perusteella kunta tai kuntayhtymä voisi sopia puolustusvoimien kanssa puolustusvoimien terveydenhuoltovastuulle kuuluvien henkilöiden terveyspalvelujen antamisesta eri perustein ja nopeammin kuin kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain mukaiset palvelut yleensä annetaan. Puolustusvoimien terveydenhuoltovastuulle kuuluvien terveyspalveluiden järjestämisestä sopiminen Perustuslakivaliokunta on aiemmassa käytännössään suhtautunut perustuslain 2 :n 3 momenttiin nojautuen kriittisesti erilaisiin sopimusperusteisiin toimivaltajärjestelyihin, joilla viranomaisen yksityisiin kohdistuvaa julkista valtaa sisältävä toimivalta perustetaan rajoitetulta osiltakaan julkisyhteisöjen väliseen sopimukseen (ks. esim. Pe VL 19/2005 vp, PeVL 23/1994 vp). Siten

7 asianmukaisena ei ole voitu pitää järjestelyä, jossa rajavartiolaitos siirtäisi asianomaisen viranomaisen kanssa tarkemmin sovittavalla tavalla tullirikosten ja muiden rikosten esitutkinnan eräissä tapauksissa tullille tai poliisille (PeVL 19/2005 vp). Vastaavasti epäasianmukaisena pidettiin sopimusjärjestelyä, jossa ilmailulaitos olisi hoitanut aluevaivontalain mukaisia aluevalvontatehtäviä omalla toimialallaan sen mukaan kuin siitä erikseen sovitaan Ilmailulaitoksen ja puolustusministeriön välisessä sopimuksessa (PeVL 47/2005 vp). Samoin tuoreessa joukkoliikenteen tarkastusmaksua koskevassa asiassa valiokunta piti valtiosääntöoikeudelliselta kannalta ongelmallisena sitä, että järjestyksenvalvojan oikeus itsenäisesti poistaa kulkuneuvosta tai laiturialueelta matkaliputon matkustaja voisi perustua sopimukseen julkisyhteisön kanssa (PeVL 55/2005 vp). Sääntely oli kahdessa viimeksi mainitussa tapauksessa ristiriidassa perustuslain 2 :n 3 momentin ja perustuslain 124 :n kanssa, koska ehdotettu toimivalta ei voi perustua sopimukseen, vaan siitä tulee säätää lailla. Nyt ehdotettu järjestely poikkeaa edellä mainituista tilanteista. Kysymys on lähtökohtaisesti terveyspalvelujen järjestämisestä eikä niinkään viranomaistoimivaltuuksien sääntelemisestä tai muusta julkisesta hallintotehtävästä. Toisaalta asia liittyy perustuslain 19 :n 3 momentissa julkiselle vallalle säädettyyn velvollisuuteen turvata, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät terveyspalvelut ja edistää väestön terveyttä. Huomattava asiassa on myös, että kysymys on pääosin maanpuolustusvelvollisuuttaan asevelvollisuuslain mukaisesti suorittavista varusmiehistä, jotka yhtäältä ovat jo asemansa vuoksi merkittävän julkisen vallankäytön kohteina ja joilla toisaalta on myös asevelvollisuuslain 50 b :n mukaisesti oikeus terveydenhuoltoon. Kysymys on siitä, missä määrin tällainen perustuslaista seuraavan lakisääteisen velvollisuuden järjestäminen voidaan jättää sopimusten varaan. Asian valtiosääntöoikeudellisessa arviossa perustuslain 19 :n 3 momentissa asetettujen velvoitteiden osalta on ensinnäkin huomattava, ettei säännöksellä perustuslain esitöiden mukaan määritellä näiden palvelujen järjestämistapaa, vaan ainoastaan velvoitetaan julkinen valta turvaamaan palvelujen saatavuus (HE 309/1993 vp, s. 71/1). Lauseke lailla toteutettavasta tarkemmasta sääntelystä jättää lainsäätäjälle myös liikkumavaraa oikeuksien sääntelyssä. (PeVM 25/1994 vp, s. 5-6, PeVL 20/2004). Tältä osin ehdotettavan sopimusjärjestelyn arvioinnin kannalta tärkeää on etenkin, ettei nyt ehdotettu sääntely sinänsä poista puolustusvoimien lakisääteistä päävastuuta tiettyjen henkilöryhmien terveydenhuollon, erikoissairaanhoito mukaan lukien, järjestäjänä. Päävastuu säilyy sopimuksista riippumatta oikeudellisesti puolustusvoimilla, vaikka vastuun käytännön toteuttaminen siirretäänkin suurelta osin ulkopuolisille tahoille. Myös perustuslain 121 :ssä säädetyn kunnallisen itsehallinnon kannalta sopimusjärjestelmää voidaan pitää myönteisenä (ks. myös PeVL 23/1994 vp). Ehdotetukseen ei näin ollen ole sopimusperustaisuuden osalta valtiosääntöoikeudellisesti huomautettavaa. Yhdenvertaisuus Hallituksen esitykseen sisältyvät ehdotukset mahdollisuudesta sopia terveyspalvelujen järjestämisestä niin, että puolustusvoimien terveydenhuoltovastuun piiriin kuuluvat tutkimukset ja hoito voidaan antaa eri perustein ja nopeammin kuin kyseiset palvelut yleisesti annetaan. Puolustusvoimien ja kuntien tai kuntayhtymien välisten sopimusten sisältöä ei ole tarkemmin säädelty. Välillisesti lakiehdotuksista voidaan kuitenkin lukea, että sopia voitaisiin myös kiireellisestä sairaanhoidosta (ks. 2. lakiehdotuksen 25 :n 2 momentti ja 3. lakiehdotuksen 43 b ), jolloin erityiskohtelukin voisi koskea myös tällaista kiireellistä hoitoa. Näitä ehdotuksia on arvioita perustuslain 6 :n 1 momentin yhdenvertaisuusvaatimuksen valossa. Perustuslain esitöiden mukaan perustuslain 6 :n 1 momentin yhdenvertaisuussäännöksen sisältyy ainakin mielivallan kielto ja vaatimus samanlaisesta kohtelusta samanlaisissa tapauksissa. Tulkinta nojautuu perusoikeusuudistusta ennen omaksuttuun kantaan, jonka mukaan lain voitiin katsoa olevan ristiriidassa silloisen HM 5 :n kanssa, jos se "ilman hyväksyttävää perustetta, siis mielivaltaisesti, asettaa kansalaisia tai kansalaisryhmiä toisia edullisempaan tai epäedullisempaan asemaan." Hyväksyttävänä perusteena voitiin pitää esimerkiksi tosiasiallisen tasa-arvon edistämistä (HE 309/1993 vp, s ). Tähän liittyen perusoikeusuudistuksen esitöissä korostetaankin, ettei 7

8 yhdenvertaisuusperiaatteesta voi johtua tiukkoja rajoja lainsäätäjän harkinnalle pyrittäessä kulloisenkin yhteiskuntakehityksen vaatimaan sääntelyyn. Perustuslain esitöissä ja sen jälkeisessä perustuslakivaliokunnan käytännössä lainsäätäjän harkintavaltaa määrittävällä ja perustuslain 6 :n 2 momentin syrjintäkieltoon palautuvalla hyväksyttävällä perusteella on viitattu nimenomaan perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävään perusteeseen. (HE 309/1993 vp, s. 44/1, PeVL 59/2002 vp). Lähtökohtana on tällöin ollut, että perusoikeuksien, esimerkiksi tosiasiallisen yhdenvertaisuuden, edistämiseen tähtääviä erotteluja on pidetty hyväksyttävinä. Lisäksi eräissä yksittäistapauksissa hyväksyttävänä perusteena on pidetty myös erottelujen liittymistä kiinteästi yhteiskunnan arvovalintoihin, vaikkei kyseisillä arvovalinnoilla olisikaan ollut nimenomaista liityntää perusoikeusjärjestelmässä (ks. PeVL 59/2002 vp) Nyt käsillä oleva sääntely merkitsee puolustusvoimien terveydenhuoltovastuulla olevien henkilöiden asettamista muihin nähden parempaan asemaan tilanteissa, joissa on kysymys terveydenhuoltopalvelujen saatavuudesta. Merkitystä asiassa on myös perustuslain 19 :n 1 momentin subjektiivisen oikeuden perustavalla säännöksellä, jonka mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Välttämättömällä huolenpidolla säännöksessä tarkoitetaan nimittäin sen esitöiden mukaan muun ohella palveluja, joilla turvataan ihmisarvoisen elämän edellytykset, mihin sisältyy oikeus kiireelliseen sairaanhoitoon (HE 309/1993 vp, s. 69/11). Ehdotuksiin sisältyvä erottelu merkitsee ihmisten asettamista eri asemaan valtiosääntöisesti varsin tärkeässä kysymyksessä, nimittäin perustuslain 19 :n 1 ja 3 takaamien terveyspalvelujen saatavuudessa. Toisaalta perustuslain 19 :n 3 momentin esityöt viittaavat lainsäätäjän varsin laajaan harkintavaltaan ainakin sen suhteen, miten kyseisen perustuslainsäännöksen takaamat oikeudet järjestetään. Saman kaltainen lähtökohta lainsäätäjän laajasta harkintamarginaalista perustuu myös suomalaiseen tulkintaan yhdenvertaisuusperiaatteen oikeudellisesta merkityksestä. Perustuslain esitöissä korostetaan kuitenkin, että palvelujen järjestämistavan ja saatavuuden oikeudellisessa arvioinnissa on otettava huomioon myös muut perusoikeudet, kuten yhdenvertaisuus ja syrjinnän kielto tai oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja turvallisuuteen, (ks. HE 309/1993 vp, s. 71) Perustuslakivaliokunta onkin aiemmassa käytännössään arvioinut hoitotarpeen arvioinnin ja hoidon järjestämisen määräaikoja koskevaa sääntelyä perustuslain 19 :n 3 momentissa tarkoitettujen terveyspalvelujen saatavuuden yhdenvertaisen toteuttamisen kannalta ja katsonut, että ainakin säännökset yhtenäisiin lääke- tai hammaslääketieteellisiin perusteisiin nojautuvasta hoidon tarpeen arvioinnista ja hoidon järjestämisestä ovat sopusoinnussa perustuslain 6 :n yhdenvertaisuussäännösten kanssa (PeVL 20/2004 vp.). Lisäksi on ilmeistä, että yhdenvertaisuusvaatimuksen merkitys korostuu sitä voimakkaammin, mitä merkityksellisemmin yksilöiden oikeusasemaan eri asemaan asettaminen kohdistuu. Yhdenvertaisuusvaatimuksen merkitystä voidaan pitää lähtökohtaisesti erityisen voimakkaana tilanteissa, joissa henkilöllä olisi esimerkiksi oikeutta elämään tai oikeutta välttämättömään huolenpitoon turvaavien perustuslainsäännösten nojalla yksilöllinen ja oikeudellisesti täytäntöön pantavissa oleva oikeus saada hoitoa. Lakiehdotukseen sisältyviä erotteluja perustellaan hallituksen esityksessä palveluskelpoisuuden turvaamisella. Tarjoamalla terveyspalvelut nopeammin puolustusvoimien terveydenhuoltovastuun piiriin kuuluville kuin muille pyritään varmistamaan, että lakisääteistä yhteiskunnallista velvoitettaan suorittavat varusmiehet saavat viivytyksettä palveluskelpoisuuden turvaamiseksi tarvittavat sairaanhoidon palvelut. Asevelvollisuuttaan suorittavien kannalta tätä perustellaan erityisesti palveluksen keskeytymiseen ja myöhemmin jatkumiseen liittyvään kohtuuttomuuteen nojautuen (HE 200/2005, s. 17/1). Ottaen huomioon perustuslakivaliokunnan aiemman eri asemaan asettamisen hyväksyttävyyttä koskeva käytännön yhtäältä sekä asevelvollisuuden suorittamiseen jo sinänsä liittyvät vapaudenrajoitukset ja terveysriskit toisaalta, esitettyjä perusteluja voidaan pitää valtiosääntöoikeudellisesti lähtökohtaisesti hyväksyttävinä. Etenkin kiireellisten hoitojen osalta ongelmallista kuitenkin on, etteivät lakiehdotukset 8

9 mitenkään rajaa erityiskohteluun liittyvien sopimusten alaa ja tarkempaa sisältöä. Kun viranomaisten välisillä sopimuksilla ei lähtökohtaisesti voi puuttua perustuslain 19 :n 1 momentissa jokaiselle taattuihin oikeuksiin, valtiosääntöoikeudellisesti selvempää olisi, jos sopimuksentekotoimivaltaa rajattaisiin tältä osin nimenomaisella säännöksellä. Yhdenvertaisen kohtelun tavoitteita edistäisi yleisestikin paremmin, jos sopimuksen sisällölle asetettaisiin lääketieteelliseen hoidon tarpeen huomioimiseen liittyviä ehtoja. Turussa / Juha Lavapuro assistentti 9

10 Paula Hveskivi OTL, hallinto-oikeuden assistentti LAUSUNTO PERUSTUSLAKIVALIOKUNNALLE Lausuntona hallituksen esityksestä terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa annetun lain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE 200/2005 vp) esitän kunnioittavasti seuraavaa. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa annettua lakia siten, että puolustusvoimat ei enää järjestäisi erikoissairaanhoidon palveluja omissa sairaaloissa, vaan ne hankittaisiin puolustusvoimien ulkopuolisilta palvelujen tuottajilta. 1 Muutokset perusterveydenhuoltoon Esityksen mukaan puolustusvoimat järjestäisi edelleen osan perusterveydenhuollon palveluista. Varuskunnissa järjestettäisiin asevelvollisten yleislääkäritasoinen terveydenhuolto ja hammashuolto, valmiuteen liittyvä suunnittelu, työterveyshuolto ja lääkintäkoulutus. Sairauksien hoito varuskuntien terveysasemilla ja muissa terveydenhuollon toimipaikoissa tapahtuisi pääsääntöisesti avohoitona. Puolustusvoimien terveydenhuolto käsittää terveydenhoidon ja sairaanhoidon. Laki terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa ( /322) 2

11 Perusterveydenhuollon palveluista tulisivat ostopalveluina hoidettaviksi laboratorio- ja röntgenpalvelut, fysikaalinen hoito, osa työterveyshuollosta ja hammashuollosta sekä päivystykset paikallisen tarpeen ja tarjonnan mukaan. Kansanterveyslakiin ehdotetaan lisättäväksi aiemmin kumotun 24 :n tilalle uusi pykälä, jonka mukaan terveyskeskusta ylläpitävä kunta tai kuntayhtymä voisi tehdä puolustusvoimien kanssa sopimuksen, jonka perusteella terveyskeskuksessa voitaisiin hoitaa puolustusvoimien terveydenhuoltovastuulle kuuluvia potilaita. Ehdotuksen mukaan tällaisen sopimuksen mukaan järjestettävät palvelut voitaisiin toteuttaa myös eri perustein ja nopeammin kuin kansanterveyslain mukaan terveyskeskuksen hoitovastuulle kuuluvien muiden potilaiden tarvitsemat palvelut. Muutokset erikoissairaanhoitoon Ehdotuksen mukaan puolustusvoimat luopuu itse tuotettavasta tavanomaisesta erikoissairaanhoidosta koko maassa. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä voisi tehdä puolustusvoimien kanssa sopimuksen, jonka perusteella sairaanhoitopiiri voisi hoitaa puolustusvoimien terveydenhuoltovastuulle kuuluvia potilaita. Ehdotuksen mukaan samoin kuin perusterveydenhuollon palvelut, voitaisiin myös tällaisen sopimuksen mukaan järjestettävät erikoissairaanhoidon palvelut toteuttaa myös eri perustein ja nopeammin kuin erikoissairaanhoitolain mukaan sairaanhoitopiirin hoitovastuulle kuuluvien muiden potilaiden tarvitsemat palvelut. Terveydenhuoitopalveluihin kuuluu terveyden- ja sairaanhoito, joita annetaan joko avohoitotai laitoshoitopalveluina. Ehdotettu muutos merkitsee sitä, että puolustusvoimat tuottaisivat perusterveydenhuollon avohoidon palvelut. Perusterveydenhuollon laitostasoista sairaanhoitoa edellyttävien potilaiden hoito järjestettäisiin puolustusvoimien ja terveyskeskusta ylläpitävän kunnan tai kuntayhtymän välisen sopimuksen mukaan terveyskeskuksen vuodeosastolla. Erikoissairaanhoidon avo- ja laitoshoidon palvelut hoitaisi sairaanhoitopiiri. Oikeus sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelukin ja yhdenvertaisuus Terveyspalvelujen valtiosääntöinen perusta nojaa perustuslain 19 :n 3 momenttiin, jonka mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle

12 riittävät terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Säännöksellä ei esitöiden mukaan määritellä näiden palvelujen järjestämistapaa, vaan sillä velvoitetaan julkinen valta turvaamaan palvelujen saatavuus. Lauseke lailla toteutettavasta tarkemmasta sääntelystä jättää lainsäätäjälle liikkumavaraa oikeuksien sääntelyssä Ja viittaa siihen, että perusoikeuden täsmällinen sisältö määräytyy perusoikeussäännöksen ja tavallisen lainsäädännön muodostaman kokonaisuuden pohjalta (PeVM 25/1994 vp ja PeVL 20/2004 vp). Kiireellisen hoidon perustuslaillinen perusta on perustuslain 19 :n 1 momentissa. Lakiehdotuksessa ei ole ongelmia näiden perusoikeussäännösten kannalta. Palvelujen järjestämistapaan ja saatavuuteen vaikuttavat välillisesti myös muut perusoikeudet, kuten yhdenvertaisuus ja syrjinnän kielto tai oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. (PeVM 25/1994 vp) Ehdotuksen mukaan kuntien tai kuntayhtymien terveyskeskuksissa ja sairaanhoitopiirien erikoissairaanhoidon toimintayksiköissä annettaisiin sopimuksiin perustuen hoitoa puolustusvoimien terveydenhuoltovastuulle kuuluville henkilöille eri perustein ja nopeammin kuin muille kuntien tai kuntayhtymien terveyskeskuksien ja sairaanhoitopiirien hoitovastuulle kuuluville henkilöille. Tällaisia puolustusvoimien terveydenhuoltovastuulle kuuluvia henkilöitä ovat asevelvollisuuslain (452/1950) ja naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain (194/1995) nojalla puolustusvoimissa ja rajavartiolaitoksessa palvelevat palve-lusaikanaan sekä sotilasvirkaan koulutettavat opiskelijat. ( /367) 2 Perustuslakivaliokunta on katsonut tuoreessa lausunnossaan hallituksen esityksestä laeiksi kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta (nk. hoitotakuu lainsäädäntö, PeVL 20/2004 vp), että säännökset yhtenäisiin lääke- tai hammaslääketieteellisiin perusteisiin nojautuvasta hoidon tarpeen arvioinnista ja hoidon järjestämisestä ovat sopusoinnussa perustuslain 6 :n yhdenvertaisuussäännösten kanssa. Perustuslain 6 :n yhdenvertaisuussäännöksen on katsottu edellyttävän, että terveyspalveluja on annettava siten, ettei ihmisiä ilman lääketieteellisesti perusteltua syytä aseteta eri asemaan. Yhdenvertaisuusperiaate edellyttää, että toiminnasta vastaava taho järjestäisi toiminnan siten, että kaikilla henkilöillä, jotka kuuluvat toimijan vastuupiiriin, tulisi olla mahdollisuus saada palveluja yhtäläisin perustein. Yhdenvertaisuusperiaate merkitsee sitä, 2 Laki terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa ( /322) 3

13 että sen mukaisesti pitäisi toimia myös ajallisesti. (HE 77/2004 vp) Tämä tarkoittaa sitä, että samanlaisin hoitoindikaatioin henkilöiden tulisi päästä hoitoon yhtä nopeasti. Yksilön perusoikeuksien toteutumisen kannalta on merkittävää, että hän saa terveydentilansa edellyttämän ja sen rajaaman hoidon samoin perustein kuin muutkin. Esitys eri perustein ja nopeammin annettavasta hoidosta poikkeaa merkittävästi hoitotakuulainsäädännön yhteydessä omaksutusta kannasta, jonka mukaan hoitoa annetaan potilaan terveydentilan edellyttämin ja sen rajaamin yhtenäisin lääketieteellisin perustein. Jos tietyn ryhmän kohdalla poiketaan yhtenäisistä hoidon perusteista, herää kysymys, onko hoidon kriteerit asetettu siten, että kaikki hoidon tarpeessa saavat terveydentilansa edellyttämää hoitoa. Kaikille yhdenmukaisten hoidon saamisen perusteiden noudattaminen olisi sopusoinnussa hoitotakuulainsäädännössä omaksutun yhdenvertaisuusnäkemyksen kanssa. Hallitus on perustellut esitystään siten, että eri perustein ja nopeammin annettava hoito turvaisi viivytyksettä lakisääteistä yhteiskunnallista velvoitettaan suorittavien varusmiesten palveluskelpoisuuden turvaamiseksi tarvitsemat sairaanhoidon palvelut. Hallituksen esityksen mukaan tämä on perusteltua erityisesti siksi, että jos sairaus tai vamma estää palvelukseen osallistuminen, keskeytyy palvelu siihen saakka kunnes varusmies on taas palveluskelpoinen. Yksittäisen asevelvollisen näkökulmasta varusmiespalvelun keskeytyminen ja myöhemmin jatkuminen esimerkiksi palvelukseen liittyvän sairauden vuoksi olisi yleensä kohtuutonta. Tämä perustelu voitaneen ulottaa myös naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain (194/1995) nojalla puolustusvoimissa ja rajavartiolaitoksessa palveleviin henkilöihin palvelusaikanaan. Yhdenvertaisuudesta poikkeamista hoidon saatavuuden ajallisen ulottuvuuden osalta voidaan käsittääkseni perustella varusmiespalvelusta suorittavien henkilöiden kohdalla, kuten hallitus on esittänyt. Edellä mainittujen henkilöiden ohella esitys eri perustein ja nopeammin annettavasta hoidosta on kuitenkin ulotettu koskemaan myös sotilasvirkaan koulutettavia opiskelijoita. Terveydeliiset ongelmat ja sairastuminen voi muodostua yhtä kohtuuttomaksi opiskelijalle riippumatta siitä, mille uralle hän on kouluttautumassa. Hallitus ei ole esittänyt mitään perusteita sille, että tälle uralle vapaaehtoisen valintansa perusteella kouluttautuvat opiskelijat asetetaan käytännössä parempaan asemaan kuin muille urille kouluttautuvat opiskelijat.

14 Perustuslakivaliokunta on todennut, että yhdenvertaisuusperiaatteesta ei voi johtua tiukkoja rajoja lainsäätäjän harkinnalle pyrittäessä kulloisenkin yhteiskuntakehityksen vaatimaan sääntelyyn (PeVL 59/2002). Kuitenkin hallituksen esitys hoidosta erilaisin perustein ja erityisesti sotilasvirkaan koulutettavien opiskelijoiden nopeampi hoitoon pääsy näyttäisi merkitsevän poikkeamista vastaikään omaksutusta yhdenvertaisuusvaatimuksesta hoidon saatavuudessa. Tähän oli kovin vaikeaa löytää hyväksyttäviä perusteluja hallituksen esityksestä. Kunnallinen itsehallinto Hallituksen esityksen mukaan kunnat ja kuntayhtymät voisivat vapaaehtoisesti tehdä sopimuksen puolustusvoimien terveydenhuoltovastuulle kuuluvien potilaiden hoitamiseksi. Puolustusvoimat korvaisivat hoidon sopimuksen mukaan tai palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kustannusten mukaan. Ehdotuksen mukaan järjestely ei vaarantaisi kunnan tai kuntayhtymän edellytyksiä huolehtia kansanterveyslaissa tai erikoissairaanhoitolaissa säädetyistä lakisääteisistä tehtävistään. Tältä osin esitys näyttäisi olevan sopusoinnussa myös kunnallisen itsehallinnon perustuslainsuojan kannalta. Helsingissä Paula llveskivi

15 15 PERUSTUSLAKIVALIOKUNNALLE Esitän kunnioittaen seuraavan lausunnon, joka koskee hallituksen esitystä laiksi terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa annetun lain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE 200/200iyvp). Hallituksen esityksen mukaan puolustusvoimat ei enää järjestäisi erikoissairaanhoidon palveluja omissa sairaaloissaan, vaan palvelut hankittaisiin ulkopuolisilta palvelujen tuottajilta. Kansanterveyslakiin ja erikoissairaanhoitolakiin ehdotetaan lisättäväksi säännökset, joiden mukaan kunnat ja sairaanhoitopiirien kuntayhtymät voisivat tehdä puolustusvoimien kanssa sopimuksia puolustusvoimien terveydenhuoltovastuun alaisten henkilöiden hoitamisesta. Tällöin sopimuksen mukaiset tutkimukset ja hoito voitaisiin antaa eri perustein ja nopeammin kuin vastaavat palvelut kunnan / jäsenkuntien asukkaille. (KansanterveysL 24, ErikoissairaanhoitoL 15 ). Hallituksen esityksen perusteluissa erityiskohtelun tueksi vedotaan siihen, että "näin voitaisiin turvata se, että lakisääteistä yhteiskunnallista velvoitettaan suorittavat varusmiehet saavat viivytyksettä palveluskelpoisuuden turvaamiseksi tarvittavat... palvelut" (s. 11 ja 17). Järjestelyä pidetään erityisen perusteltuna siksi, että "jos sairaus tai vamma estää palvelukseen osallistumisen, keskeytyy palvelu siihen saakka kunnes varusmies on taas palveluskelpoinen" ja että "yksittäisen asevelvollisen näkökulmasta varusmiespalvelun keskeytyminen ja myöhemmin jatkuminen esimerkiksi palvelukseen liittyvän sairauden vuoksi olisi yleensä kohtuutonta".

16 16 Esityksen säätämi sj ärj estysperustelui ssa kansanterveyslakiin erikoissairaanhoitolakiin ehdotettuja uusia säännöksiä on arvioitu perustuslain 6 :ssä vahvistettujen yhdenvertaisuusperiaatteen ja syrjintäkiellon kannalta. Kaikki ei-kiireellisessä terveydenhuollossa noudatettavat priorisointiperusteet merkitsevät potilaiden asettamista keskenään eri asemaan. Käsitykseni mukaan varusmiesten palvelukelpoisuuden turvaamista voidaan pitää syrjintäkiellon näkökulmasta hyväksyttävänä priorisointiperusteena erityiskohtelulle. Lisäksi on huomautettava, että ehdotuksista ei seuraa eri asemaan asettamista niiden henkilöille keskuudessa, joita kuntien ja kuntayhtymien lakisääteinen velvollisuus koskee. On ilmeistä, että erillisen sopimuksen nojalla julkisissa terveydenhuollon laitoksissa hoidettavia ei voida täysin rinnastaa potilaisiin, joita hoidetaan kuntien kansanterveys- ja erikoissairaanhoitolakiin perustuvan, asukkaitaan koskevan järjestämisvelvollisuuden nojalla. Jo nykyisin terveyskeskukset voivat esimerkiksi tuottaa sopimusperusteisesti työnantajien järjestämisvelvollisuuteen kuuluvia työterveyshuoltopalveluja (KansanterveysL 14.1 :n7kohta). Valiokunnan lausunnossa olisi kuitenkin nähdäkseni nimenomaisesti todettava, että ehdotetut säännökset eivät oikeuta poikkeamaan kiireellistä sairaanhoitoa koskevista lainsäädännön velvoitteista ja että ne koskevat vain ei-kiireellistä hoitoa. Heimolassa Kaarlo Tuori

17 PeVL */2 06 vp HE 200/2005 vp PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO */2006 vp Hallituksen esitys laiksi terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa annetun lain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Pu olustusvalioku tinalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 22 päivänä marraskuuta 2005 lähettäessään hallituksen esityksen laiksi terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa annetun lain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE 200/2005 vp) valmistelevasti käsiteltäväksi puolustusvaliokuntaan samalla määrännyt, että perustuslakivaliokunnan on annettava asiasta lausunto puolustusvaliokunnalle. Asiantuntijat Valiokunnassa ovat olleet kuultavina - vanhempi hallitussihteeri Minnamaria Nurminen, puolustusministeriö - lääkintäeversti Heikki Laapio, pääesikunta - oikeustieteen lisensiaatti, assistentti Paula Ilveskivi - assistentti Juha Lavapuro - professori Kaarlo Tuori.

18 HE 200/2005 vp Versio 0.1 HALLITUKSEN ESITYS Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa annettua lakia samoin kuin kansanterveyslakia ja erikoissairaanhoitolakia. Esityksen pääasiallisena tarkoituksena on luopua puolustusvoimien sairaaloiden tarjoamista erikoissairaanhoidon palveluista sekä tähän liittyen säätää sairaanhoitopiirin kuntayhtymän mahdollisuudesta sopia erikoissairaanhoidon antamisesta puolustusvoimien terveydenhuoltovastuulla oleville henkilöille. Terveydenhuolto puolustusvoimissa voidaan muutoinkin järjestää hankkimalla palveluja kunnalta, kuntayhtymältä tai muulta julkiselta taikka yksityiseltä palvelujen tuottajalta. Siksi esityksessä ehdotetaan myös kansanterveyslakia täydennettäväksi säännöksellä kunnan ja kansanterveystyön kuntayhtymän mahdollisuudesta sopia terveyden-ja sairaanhoidon palvelujen antamisesta puolustusvoimien terveydenhuoltovastuulla oleville. Esityksessä tarkoitettujen sopimusten mukaiset tutkimukset ja hoidot voidaan antaa eri perustein ja nopeammin kuin voimassa olevan lainsäädännön mukaiset palvelut annetaan kunnan tai kuntayhtymän jäsenkuntien asukkaille. Ehdotetut lait olivat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta Kansanterveyslain muuttamisesta annetun lain 25 :n 1 momentti on kuitenkin tarkoitettu tulemaan voimaan vasta 1 päivänä tammikuuta Esityksen säätämisjärjestysperusteluissa sääntelyä arvioidaan perustuslain 6 :n yhdenvertaisuussäännösten kannalta. Perustelujen mukaan lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. VALIOKUNNAN KANNANOTOT Perustelut Erikoissairaanhoitolain 15 :ään lisättäväksi ehdotetussa 2 momentissa tarkoitetun sopimuksen mukaiset tutkimukset ja hoito voidaan antaa puolustusvoimien terveydenhuoltovastuulle kuuluville henkilöille eri perustein ja nopeammin kuin lain mukaiset palvelut annetaan sairaanhoitopiirin jäsenkuntien asukkaille. Samanlainen sääntely sisältyy kansanterveyslaki ehdotuksen 24 :ään.

19 PeVL */2006 vp HE 200/2005 vp Ehdotettu sääntely asettaa puolustusvoimien terveydenhuoltovastuulle kuuluvat lähinnä terveydenhuoltopalvelujen saamisen nopeuden osalta parempaan asemaan asianomaisen kunnan tai kuntayhtymän jäsenkunnan asukkaisiin verrattuna. Sääntely on siksi merkityksellistä perustuslain 6 :n säännösten näkökulmasta. Tämän pykälän 1 momentti sisältää yleisen yhdenvertaisuussäännöksen ja 2 momentti syrjintäkiellon, jonka mukaan ketään ei saa asettaa eri asemaan momentissa erikseen lueteltujen seikkojen perusteella. Momentin loppuosan yleislausekkeen mukaan eri asemaan asettaminen ei saa perustua myöskään henkilöön liittyvään muuhun syyhyn. Perustuslakivaliokunnan käytännössä on vakiintuneesti korostettu, ettei yhdenvertaisuusperiaatteesta voi johtua tiukkoja rajoja lainsäätäjän harkinnalle pyrittäessä kulloisenkin yhteiskuntakehityksen vaatimaan sääntelyyn (PeVL 59/2002 vp, s. 2/II, HE 309/1993 vp, s. 43/1). Syrjintäkieltosäännökselläkään ei ole kielletty kaikenlaista erontekoa ihmisten välillä, vaikka erottelu perustuisi säännöksessä nimenomaan mainittuun syyhyn. Olennaista on, voidaanko erottelu perustella perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävällä tavalla (PeVL 59/2002 vp, s. 2 3, HE 309/1993 vp, s. 44/1). Perustelulle asetettavat vaatimukset ovat yhdenvertaisuussäännösten esitöiden mukaan erityisesti säännöksessä lueteltujen kiellettyjen erotteluperusteiden kohdalla kuitenkin korkeat (HE 309/1993 vp, s. 44/1). Puolustusvoimien terveydenhuoltovastuulla ovat terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa annetun lain 3 :n 1 momentin mukaan asevelvollisuuslain ja naisten vapaaehtoisesta sotapalveluksesta annetun lain nojalla puolustusvoimissa ja rajavartiolaitoksessa palvelevat palvelusaikanaan sekä sotilasvirkaan koulutettavat opiskelijat. Heille annetaan lain 3 :n 2 momentin perusteella hoitoa muun muassa silloin, kun sairaus, vamma tai vika on ilmennyt, todettu tai pahentunut palveluksen aikana. Puolustusvoimien terveydenhuoltovastuulle voimassa olevan lain mukaan kuuluvien henkilöiden palveluskelpoisuuden turvaaminen on etenkin kun otetaan huomioon palveluksen yhteys perustuslain 127 :ssä säädettyyn maanpuolustusvelvollisuu-teen ja palveluksen luonteesta johtuvat erityiset terveysriskit valiokunnan mielestä hyväksyttävä peruste erityiskohtelua merkitsevälle sääntelylle hoidon antamisesta nykyisen lain mukaisissa tilanteissa.

20 Pe VL */2006 vp HE 200/2005 vp Jonkin potilasryhmän asettaminen terveydenhoitopalvelujen saamisen nopeuden osalta etusijalle muihin potilaisiin verrattuna on hyväksyttävän perusteen käsillä olosta huolimatta lähtökohtaisesti ongelmallista perustuslain 6 :n 1 momentissa säädetyn yhdenvertaisuusperiaatteen toteutumisen kannalta. Ongelmaa toisaalta lieventää se, että sopimuksen tekeminen puolustusvoimien kanssa on terveyskeskusta ylläpitävälle kunnalle ja kansanterveystyön kuntayhtymälle samoin kuin sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle vapaaehtoista. Tällä on esityksen perustelujen mukaan tarkoitus varmistua siitä, että asianomaiset kunnat ja kuntayhtymät voivat huolehtia niille lakisääteisesti kuuluvien tehtävien hoitamisesta. Näin ollen sääntely ei valiokunnan mielestä sellaisenaan muodostu perustuslain yhdenvertaisuussäännösten vastaiseksi. Kansanterveyslakia ja erikoissairaanhoitolakia on kuitenkin tärkeää täydentää esityksen edellä mainittua tarkoitusta vastaavalla säännöksellä, jonka mukaan sopimuksen tekemisellä tai sopimukseen perustuvien palvelujen antamisella ei saa vaarantaa kunnan tai kuntayhtymän lakisääteisten tehtävien hoitamista. Lisäksi lakeja on selvyyden vuoksi syytä täydentää erityisellä maininnalla siitä, ettei sääntely puolustusvoimien terveydenhuoltovastuulla olevien erityiskohtelusta syrjäytä kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain säännöksiä kiireellisen hoidon tarpeessa olevan potilaan hoitamisesta välittömästi. Lausunto Lausuntonaan perustuslakivaliokunta esittää, että lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Helsingissä päivänä helmikuuta 2006 Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa pj. Kimmo Sasi /kok vpj. Arja Alho /sd jäs. Hannu Hoskonen /kesk Sinikka Hurskainen /sd Roger Jansson Ix Irina Krohn /vihr Annika Lapintie /vas Outi Ojala /vas

21 PeVL */2006 vp HE 200/2005 vp Reino Ojala /sd Klaus Pentti /kesk Markku Rossi /kesk Simo Rundgren /kesk Arto Satonen /kok Seppo Särkiniemi /kesk Ilkka Taipale /sd Astrid Thors Ix Jan Vapaavuori /kok. Valiokunnan sihteerinä on toiminut valiokuntaneuvos Sami Manninen.