Ilmastonmuutos. lyhyt oppimäärä

Transkriptio

1 Ilmastonmuutos lyhyt oppimäärä

2 Sisällys 1. Taustaa Maapallon ilmakehä Luonnollinen kasvihuoneilmiö Ilmastonmuutos mitä se tarkoittaa? Ilmastonmuutos Suomessa Mitä voimme tehdä? Hiilinielut Ympäristö kaikkien asia Ilmastolaskurit... 9 Lähdeluettelo Haapaveden-Siikalatvan seudun kuntayhtymä Katse tulevaisuuteen -hanke Keskustie Piippola 2

3 1. TAUSTAA Tämän raportin tarkoituksena on koota internetissä hajallaan sijaitsevaa tietoa ilmastonmuutoksesta tiiviiksi tietopaketiksi ja antaa vinkkejä ilmastoystävälliseen elämäntapaan. Raportin liitteenä on kooste tällä hetkellä saatavilla olevista hiilipäästölaskureista. Raportin ovat koostaneet Keskipiste-Leader ry:n rahoittama Hiilihanke ja Pohjois-Pohjanmaan liiton Katse tulevaisuuteen -hanke. 2. MAAPALLON ILMAKEHÄ Maapalloa ympäröi ohut ilmakehä, jossa on useita toisistaan eroavia kerroksia. Alimpana sijaitsee troposfääri, joka ulottuu noin kymmenen kilometrin korkeuteen. Jopa 90 % ilmakehän massasta sijaitsee troposfäärissä. Ylemmäs ilmakehää noustessa ilman tiheys ja paine heikkenee eli ilma on ohuempaa, samoin ilman lämpötila laskee huomattavasti. Ihmisen havaitsemat sääilmiöt tapahtuvat pääsääntöisesti tässä ilmakehän kerroksessa. Troposfäärin yläpuolella sijaitsee stratosfääri. Se on noin 40 kilometriä korkea kerros, jossa ilma on jo erittäin ohutta. Stratosfäärissä sijaitsee suurin osa ilmakehän otsonista. Stratosfäärikerroksen jälkeen ilmakehän kerrokset alkavat ohentua niin, että niiden määritelmät menevät jo osittain päällekkäin. Stratosfäärikerroksen jälkeen tulevat mesosfääri, termosfääri, ionosfääri, eksosfääri ja magnetosfääri. Revontulet muodostuvat ionosfäärin alueella. Ilmakehä koostuu pääasiassa kaasuista. Tärkeimpiä kaasuja ovat vesihöyry (H2O), hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4), typpioksiduuli (N2O) ja otsoni (O3). Nämä edellä mainitut kaasut ovat luontaisia kasvihuonekaasuja. Eniten ilmakehässä on typpeä (N) ja happea (O2), nämä kaasut eivät aiheuta kasvihuoneilmiötä. Lisäksi ilmakehässä on myös kiinteitä hiukkasia eli aerosoleja, jotka muodostuvat maasta nousevista pölyhiukkasista ja meren suolasta LUONNOLLINEN KASVIHUONEILMIÖ Ilmakehän kaasut muodostavat ikään kuin lasisen kasvihuoneen maapallon ympärille. Se päästää auringosta tulevan säteilyn lävitseen maan pinnalle, mutta estää lämmön karkaamisen suoraan avaruuteen. Ilmakehän kaasuista vesihöyry (H2O) ja hiilidioksidi (CO2) sieppaavat lähes 90 % maan pinnan ja merien lähettämästä lämpösäteilystä. 3

4 Kasvihuonekaasujen vuoksi osa lämmöstä ei poistu maapallolta. Näin ne lämmittävät maanpintaa ja alailmakehää Osa auringonvalosta heijastuu takaisin avaruuteen ilmakehästä ja maanpinnasta kasvihuonekaasuja ILMAKEHÄ CO2 Auringon säteily läpäisee ilmakehän. Suurin osa säteilystä imeytyy maanpintaan. Maa lämpenee. Muun muassa tehtaat ja liikenne päästävät ilmaan hiilidioksidia, joka lämmittää ilmakehää. Ilman vesihöyryn määrä kasvaa. 4

5 Kasvihuoneilmiö on normaali luonnonilmiö, joka on elinehtomme maapallolla ILMASTONMUUTOS Mitä se tarkoittaa? Sää ja ilmasto menevät termeinä usein sekaisin. Sää viittaa tietyn alueen ja ajankohdan säätekijöiden muodostamaan kokonaisuuteen. Säätekijöitä ovat esimerkiksi lämpötila, ilmanpaine, kosteus, tuulisuus, pilvisyys ja sade 2. Ilmastolla tarkoitetaan säämuuttujista laskettua pitkänajan keskiarvoa, joka sisältää lämpötilan, tuulen ja sadannan. Ilmasto ei ole ollut koskaan muuttumaton vaan se on muuttunut monta kertaa maailmanhistorian aikana luonnollisista syistä 3. Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC käsittää ilmastonmuutokseksi kaikki ilmaston ajalliset muutokset riippumatta siitä, johtuvatko ne luonnollisesta vaihtelusta tai ihmisen toiminnasta. Tämä eroaa YK:n Ilmastosopimuksen määritelmästä; sen mukaan ilmastonmuutos johtuu suoraan tai välillisesti ihmisen toiminnasta, joka muuttaa ilmakehän koostumusta ja esiintyy luonnollisen vaihtelun lisänä pitkäkestoisesti. Ihmisen toiminnan myötä kasvihuoneilmiö on vuosisatojen aikana alkanut voimistua ja ilmasto lämpenee huolestuttavaa tahtia. Syynä on kasvihuonekaasujen, etenkin hiilidioksidin (CO 2 ) määrän kasvu. Hiilidioksidia syntyy ilmakehään palamisen kautta. Maailmanlaajuisesti suurimpia hiilidioksidin lähteitä ovat energian tuotanto, metsien hävittäminen ja teollisuus. Suomessa merkit tävimmät hiilidioksidin lähteet ovat energian tuotanto ja liikenne ILMASTONMUUTOS SUOMESSA Maailmanlaajuisesti ilmastonmuutos aiheuttaa rajuja luonnonilmiöitä. Valtavat jäätikköalueet maapallon napa-alueilla sulavat ja aiheuttavat merenpinnan nousua. Nousevan meriveden alle jää suuria maa-aloja. Sään ääri-ilmiöt, kuten myrskyt, tulvat ja kuivuus lisääntyvät. Maan kuivuminen voimistuu ja vesipula koettelee entistä laajempia alueita maapallolla. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ulottuvat maapallon koko ekosysteemin toimintaan 5. Ilmastonmuutoksella on moninaiset vaikutukset myös Suomen luontoon ja eläimistöön muun muassa muuttuneiden levinneisyysalueiden kautta. 5

6 6 IPPC:n SRES-raporttiin perustuvien skenaarioiden mukaan keskilämpötila tulee Suomessa nousemaan jopa 2 7 astetta vuoteen 2080 mennessä 4. Sadannan arvioidaan lisääntyvät vuoteen 2050 mennessä 4 28 % verrattuna ajanjaksoon Eri tahoilla laaditut skenaariot ilmaston muutoksesta Suomessa ovat melko yhteneväiset aina vuoteen Vuosisadan loppupuolella eri ilmastoskenaarioiden erot ovat jo melko huomattavia 1. Ilmastonmuutoksen arvellaan vaikuttavan eniten Suomen talvilämpötilojen nousuun. Sateet lisääntyvät etenkin tammi kesäkuun välisenä aikana. Nykyisten kevättulvien ohelle tulevat talvitulvat. Nämä muutokset vaikuttavat suoraan vesistöjen virtaamiin sekä patojen turvallisuuteen. Pohjoisessa lisääntyneet sateet tarkoittavat paksua lumipeitettä ja etelässä vesisateiden myötä pimeitä talvia lumipeitteen huvetessa. Lämpötilojen nousu lyhentää järvien jääpeitteisyyden kestoaikaa jopa viikoilla 2. Kun lämpötila nousee, pitenee myös kasvukausi useilla viikoilla. Pohjoinen havumetsävyöhyke siirtyy pohjoisemmaksi ja lehtipuut yleistyvät joka puolella Suomea. Pidemmän kasvukauden myötä luontoon ilmestyy uusia kasvi- ja eläinlajeja etelästä. Samalla alkuperäinen lajisto saattaa kärsiä. Viileässä ja kylmässä elävien kasvi- ja eläinlajien elinympäristö pienenee ja esimerkiksi viljelykasvien

7 riesaksi voi ilmaantua uusia tuholaishyönteisiä sekä kasvitauteja, jotka voivat olla niille haitallisia. Lajien sopeutuminen muutokseen voi olla hidasta, ja esimerkiksi joillakin linnuilla paras ravinnonsaantiaika on aikaistunut pesintää varhaisemmaksi. Valkoisen suojavärin vaihtavat lajit, kuten riekko ja metsäjänis, ovat puolestaan saalistajilleen helpompia kohteita lumipeitteen vähetessä MITÄ VOIMME TEHDÄ? Ilmastonmuutos on laaja ja monimutkainen kokonaisuus, mutta pienetkin teot auttavat vähentämään koko ajan kasvavaa päästömäärää ja sitä kautta hidastamaan muutoksen etenemistä. Pienten ympäristötekojen myötä säästyy myös huomattava määrä rahaa. Helppoja ja hyviä keinoja kodeissa ovat: Sammutetaan valot huoneista, joissa ei oleskella. Näin ei kuluteta turhaan kalliisti tuotettua sähköenergiaa. Pudotetaan asuintilojen lämpötilaa 1 2 astetta. Yhden asteen lasku huonelämpötilassa tuo 5 %:n säästön lämmitykseen kuluvasta energiasta. Huolehditaan, että asuinrakennuksen ovien ja ikkunoiden tiivisteet ovat kunnossa ja tuuletetaan asuintiloja vain lyhyen aikaa kerrallaan. Näin lämpö ei karkaa harakoille. Käytetään uusiutuvilla energiamuodoilla tuotettua sähköä (tuuli/vesi/biokaasu). Käytetään energiansäästölamppuja. Valitaan kotiin kodinkoneita, joiden energialuokka on A. Pienempi sähkönkulutus. Pestään täysiä koneellisia pyykkejä tai astioita. Näin säästyy vettä ja energiaa. Käytetään kuivausrumpua tai kuivauskaappia vain, jos muuta keinoa ei ole. Kuivaajat ovat energiasyöppöjä. Suositaan lähiruokaa Kompostoidaan syntyvä biojäte. Biojätteestä saadaan hyvää ja ravinteikasta multaa pihoille ja metaanipäästöt, joita syntyy kun biojäte hajoaa kaatopaikoilla, vähenevät. Kierrätetään pahvit, lasit, muovit, metallit. Näin vähennetään kaatopaikkojen jätemäärää ja säästetään energiaa ja luonnonvaroja. Jos mahdollista, kuljetaan työpaikkaliikenne julkisilla kulkuneuvoilla, jalan tai pyörällä Vältetään turhia ajokilometrejä 7. Yritysten ja yhteisöjen toimintaan sopivat samat teot kuin yksityistalouksiin. Toimistoissa voidaan lisäksi 7

8 säästää suuret määrät syntyvää paperia lisäämällä sähköistä asiointia, kuten tiedotus, laskutus, jne. ja välttämällä papereiden turhaa tulostamista. Etätyön ja sähköisten palavereiden mahdollisuudet kannattaa selvittää. Kuljetuksissa saadaan vähennettyä hiilidioksidipäästöjä hyvin toimivalla logistiikalla eli kuljetusten suunnitteluun tulee panostaa. Näin vältytään turhilta ajoilta ja saadaan mahdollisimman täydet kuormat toimituskertaa kohden. 7. HIILINIELUT Puuston hiilivarasto lisääntyy puuston vuotuisen kasvun ollessa poistumaa suurempi. Maa perän hiilivaraston suuruuteen vaikuttaa kasvillisuuden kariketuotanto, sääolot ja hakkuut. Suomessa metsäkasvillisuuden ja metsien maaperän hiilivarastot ovat kasvaneet eli metsät ovat toimineet hiilinieluna, vaikka samanaikaisesti metsien kasvusta osa on käytetty puutuotteisiin ja bioenergian tuotantoon 8. Suomalaisten metsien merkitys hiilen sitojana korostuu tulevaisuudessa. On ennustettu, että metsät hidastavat kasvihuonekaasujen määrän lisääntymistä ilmakehässä aiempaa tehokkaammin. Maapallon metsät, meret, järvet ja suot sitovat itseensä hiilidioksidia eli toimivat hiilinieluina. Suomi on metsien, tuhansien järvien ja soiden maana erinomainen hiilinielu. Puut sitovat yhteyttämisen kautta ilmakehästä hiilidioksidia (CO2) orgaaniseen aineeseensa hiilenä ja laskevat vapautuneen hapen takaisin ilmakehään. Yhden puukuutiometrin kasvu sitoo hiiltä noin 215 kg ja sama määrä poistuu kun yksi kuutiometri puuta hakataan. Suomessa kangasmetsien maaperän hiilivarasto on arviolta noin miljoonaa tonnia ja soiden maaperän hiilivarasto noin miljoonaa tonnia. Puuston biomassaan on puolestaan sitoutunut hiiltä noin 700 miljoonaa tonnia 8. 8

9 Lämpenemisen myötä puusto kasvaa nopeammin ja nopeammassa tahdissa kasvava puusto sitoo itseensä nykyistä enemmän hiilidioksidia 9. Haapaveden-Siikalatvan seutukunta on hyvä hiilinielujen mallinnusalue, sillä alueella sijaitsee paljon suo- ja metsäalueita metsäprosentin ollessa noin 87 % maa-alasta (VMI / Metsäkeskus). 8. YMPÄRISTÖ KAIKKIEN ASIA Ympäristöasioihin alettiin kiinnittää maailmanlaajuisesti huomiota 1980 luvulla, kun merkit ilmastonmuutoksesta alkoivat jo selvästi näkyä. Lukuisat maat ja järjestöt alkoivat tehdä yhteistyötä ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Vuonna 1994 allekirjoitettiin YK:n ilmastosopimus, jonka kaikkiaan 189 maata on hyväksynyt. Näiden maiden hallitukset seuraavat ja raportoivat kasvihuonekaasupäästöistään sekä kehittävät ilmastostrategiaa ja auttavat köyhimpiä kehitysmaita ilmastonmuutoksen torjunnassa. Kioton pöytäkirja oli seuraava askel maailmanlaajuisessa ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä. Kioton pöytäkirja allekirjoitettiin vuonna Se velvoittaa teollisuusmaita vähentämään päästöjään 5 8 prosenttia vuoden 1990 tasosta. EUmaiden päästövähennykset ovat 8 %. Ainoastaan Yhdysvallat ja Australia jättivät allekirjoittamatta pöytäkirjan 5. Etelä-Afrikan Durbanissa pidettiin joulukuussa 2011 ilmastokokous, jossa Kioton sopimusta päätettiin jatkaa. Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC (Intergovernmental Panel on Climate Change) on vuonna 1988 perustettu asiantuntijoiden työryhmä, jonka tehtävänä on arvioida ihmisen aiheuttamaa ilmaston lämpenemistä ja sen vaikutuksia koskevaa tieteellistä tietämystä ILMASTOLASKURIT Internetissä toimii lukuisia laskureita, joilla voi arvioida omaa hiilijalanjälkeä, niin kulu tustottumusten, asumisen tai vaikkapa yritystoiminnan osalta. Jotkut laskurit vaativat käyttäjäkohtaisen rekisteröitymisen ja joillakin sivustoilla omia kasvihuonekaasupäästöjä on mahdollista kompensoida esimerkiksi ympäristöprojektien rahoituksella. Tuloksia tarkasteltaessa on muistettava, että ne eivät aina ole vertailukelpoisia eri laskentatapojen vuoksi. Parhaimmillaan laskurit antavat kuitenkin tietoa oman toiminnan vaikutuksista ja innostavat ympäristöystävällisiin valintoihin. 9

10 Ilmastodieetti ilmastodieetti.fi/ilmastolaskuri.html Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämä ilmastolaskuri Ilmastolaskuri ilmastolaskuri.fi/fi/user/page/show/name/page1 WWF:n, TKK:n ja Motivan yhteistyönä tehty laskuri erityisesti toimistojen, yritysten ja kuntien käyttöön Arkiliikenteen hiilidioksidipäästölaskuri hsljalki.fi Helsingin seudun ympäristöpalveluiden koordinoima laskuri eri liikkumismuotojen hiilidioksidipäästöjen laskemiseen Suomen omakotiliiton laskuri omakotiliitto.fi node/1708 kiinteistökohtainen hiilidioksidipäästölaskuri Kasvener-laskentamalli kunnat.net/fi/ asiantuntijapalvelut/yty/ ilmastonmuutos/tyokaluja/ kasvener/sivut/default.aspx Kuntaliiton sovellus kuntakohtaisten kasvihuonekaasupäästöjen laskemiseen Motivan laskurit motiva.fi asuinrakennusten energiakorjauksien toimenpidelaskuri, hehkulamppujen energiansäästölamppujen vertailu ja mihin energialuokkaan kuulut? -laskuri Kotitalouksien jätelaskuri konsta.hsy.fi Helsingin seudun ympäristöpalveluiden laskuri kotitalouskohtaisen jätemäärän ja hiilidioksidipäästöjen laskemiseen 10

11 Carbon footprint footprintnetwork.org/en/index.php/gfn/page/ carbon_footprint laaja, kansainvälinen sivusto, jossa erityyppisiä hiilijalanjälkiä Klimatsmart minplanet.se/kalkylator?view=pixcalc&layout =minplanet_question ruotsinkielinen sivusto kulutuksen eri osa-alueiden hiilijalanjäljelle Muita kansainvälisiä hiililaskureita thecarbonaccount.com epa.gov/climatechange/emissions/ind_ calculator.html nature.org/initiatives/climatechange/calculator climatecrisis.net/calculate-your-impact.php Climate Care CO2 Calculators climatecare.org laaja sivusto työ- ja vapaaajan hiilidioksidipäästöjen laskemiseen Carbon diet carbondiet.org laskee henkilökohtaisen hiilijalanjäljen ja erittelee omien hiilidioksidipäästöjen lähteet 11

12 Lähdeluettelo 1. Ilmatieteen laitos ilmatieteenlaitos.fi 2. Ilmastonmuutoksen viestintäohjelma ilmastonmuutos.info 3. Suomen ympäristökeskus, finessi verkkotyökalu finessi.info/finessi 4. Ilmasto.org tietopaketti ilmastonmuutoksesta ilmasto.org 5. Ilmastonmuutos.com tietoa ilmaston lämpenemisestä ja ympäristöstä. ilmastonmuutos.com 6. WWF, Maailman luonnon säätiö wwf.fi/maapallomme/ilmasto-ja-energia/ilmasto/ ilmastonmuutos 7. Marttaliitto martat.fi/neuvot_arkeen/ymparisto 8. Metsäntutkimuslaitos metla.fi/metinfo/kestavyys/c1-carbon-stock.htm 9. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio metsavastaa.net/ suomen_metsienhiilinielutjaniidensuhdehi 10. Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC ipcc.ch kuvat & ulkoasu: pauliylikoski.com