TOIMEN POIKA PP-OSASTON RETKI HALLITUKSEN HÖPINÄ Ä LISÄKSI JOULUKUU JOULUN JUOVUTTAVIN TUOTE! 4/2006

Transkriptio

1 TOIMEN POIKA PP-OSASTON RETKI Syksyn pimeys saapui, mikä saikin vartiolaiset ja johtajat suuntaamaan askeleensa kohti pimeää ja lumetonta Nuuksiota. Retki sisälsi huhujen mukaan niin ulkona nukkumista kuin präihäämistä! Totea huhut itse todeksi ja käännä lehtiä. Sivut 8-9 HALLITUKSEN HÖPINÄ Ä Kuka voi väittää tietävänsä mistä sisäpiirit puhuvat? Nyt TP-lehdellä on taas sisäpiiriläinen, ken ei pelkää kertoa tietojaan.. Sivut LISÄKSI Uutisia, TP-lehti testaa, retkijuttuja, Mr. Bee,... JOULUKUU JOULUN JUOVUTTAVIN TUOTE! 4/2006 Mussu odottelee ruuan valmistumista

2 TOIMEN POIKA 4/2006 TOIMEN POIKA JULKAISIJA Partiotasavalta TOIMEN POJAT RY PÄÄTOIMITTAJA Ilkka Ile Lehto Jämeräntaival 10 H Espoo Puh TOIMITUSSIHTEERIT Alex Ale Hakala Sampo Sakke Oksanen TOIMITTAJAT Anttu, Arde, Arto, Puukko, Imppa, Peltsi, Romu, Viski LEHDEN POSTI TP-lehti c / o Sampo Oksanen Stenbergintie 21a Kauniainen toimitussihteeri@gmail.com PAINOPAIKKA Kauniaisten nuorisotalo PAINOS 150 kpl LEHDEN JAKELU Lehti jaetaan kaikille Toimen Pojille Pääkirjoitus Ilkka Ile Lehto Toimitussihteeriltä...4 TP-kysyy Janne Peltsi Peltola Uutiset...6 Orava Öögalla...7 Partiopoikaosaston retki Arto Lehtinen TP-lehti testaa Ismo Imppa Uutela Hallitusten höpinöitä Janne Peltsi Peltola Mystiset metsätyömiehet Jan Romu Ruusuvuori Rähmä Öögalla...15 Mäyrä vaelluksella...16 Majava Kerolla...17 Mr. Bee...18 Kurkistus tulevaan Numeron kuva...19 Tulevia tapahtumia...20 SIVUNTAITTO Sampo Sakke Oksanen POSTITUS Alex Ale Hakala VALOKUVAT Kuvaaja mainittu erikseen KANNEN KUVA Sampo Sakke Oksanen 2 ISSN World Wide Web

3 Kuva: Sampo Sakke Oksanen Vapaat partiolaiset Toimen Poika 4/2006 PÄÄKIRJOITUS Alkutalvesta 1917 Suomen suurruhtinaskunnan senaatti julisti Suomen itsenäiseksi valtioksi. Julistusta oli enteillyt maaliskuussa puhjennut vallankumous Venäjällä. Toimen Poika.lehti riemuitsi tuolloin tapahtuneesta: Uusi, valoisa, vapaa aika on Suomelle koittanut! Elämä vilkastuu ja herää monivuotisesta unestaan, heräävät myös entiset partiopojat, ja kehittävä, kasvattava toiminta alkaa jälleen laajoissa piireissä. Toiminta maan alla, Venäjän ikeessä oli päättynyt ja vapaammat ajat olivat edessä. Innostus oli käsin kosketeltavissa. Toimen Poikain vanhimmat johtajat olivat olleet toiminnassa mukana jo kuusi vuotta ja olivat näin ollen aikansa konkareita. Innostuksessa nähtiin pian samoja piirteitä kuin vuonna 1911, jolloin valtaisat partiolaisjoukkiot kävivät kerta kaikkiaan liian suuriksi ja edessä oli varsinainen massapako. Toimarit pyrkivät myös jarruttamaan alkuinnostuksen tuomaa liittoutumiskehitystä. Kaksikielisenä yhdistyksenä Toimen Poikien oli vaikea ymmärtää sitä ongelmaa, minkä liittoutujat suomen- tai ruotsinkielisyydessä näkivät. Neuvot kaikuivat kuitenkin kuuroille korville. Liittoutuminen oli edessä ja samat virheet näyttivät toistuvan.syksyyn mennessä partioyhdistysten jäsenmäärät olivat romahtaneet. Näissä oloissa perustettiinkin suomenja ruotsinkielisten partioliittojen rinnalle kaksikielinen partioryhmä. Kielikysymyksen ohella kyseinen ryhmäotti neutraalin kannan myös uskontokysymyksiin. Sitä alettiinkin osuvasti kutsua nimellä Vapaa Ryhmä. Tänä päivänä tuo ryhmä tunnetaan nimellä Suomen Vapaa Partioryhmä, eli SVPR. Partioliiton statusta Ryhmällä ei enää ole, mutta se jatkaa lippukuntien välisenä yhteistyöelimenä. Nyt, miltei 70 vuotta myöhemmin suvaitsevaisuus ja vapaamielisyys ovat edelleen otsikoissa. Uskontokysymykset kuohuttavat mieliä. Toisille uskontoa on, ettei pyhän miehen kasvoja piirretä, toisaalla taas sananvapaudesta ei suostuta tinkimään. Tilausta vapaille mielille on siis olemassa. Ensimmäinen haaste meille kaikille suvaitsevaisuuden osalta onkin kohdata avoimesti muut Ryhmän lippukunnat sillä sen toiminta on aktiivisempaa kuin vuosiin. Syksyllä oli jo vj-kurssi, keväällä on toinen. Talvella on luvassa SVPR:n järjestämä ensiapukurssi ja kesällä lähdetään yhteiselle leirille. Mitä suvaitsevaisuus tarkoittaa sinulle, kun vaivihkaa ehdotetaan, että herätys leirillä voisi tapahtua jotenkin muuten kuin strööttäämällä? -ile.. presidentti 3

4 TOIMITUSSIHTEERILTÄ Summa summarum Taas on vuosi pyörähtänyt ja lieneekin loistava tilaisuus tutkailla, mitä kaikkea TP-lehdessä on tapahtunut tänä aikana: TP-lehti on onnistuneesti ilmestynyt vuoden 2006 aikana neljä kertaa ja numeroissa on ollut yhteensä 84 sivua. Juttuja, joita oli 52 kappaletta, on kirjoittanut yhteensä 24 eri toimaria. Kuvia on otettu myös onnistuneesti, niitä yhteensä 52. Ongelmana pysyy vain, se että kuvaajat ovat harvassa, sekä tilaisuudet, joissa on otettu kuvia. Itseasiassa vain kuusi jätkää on ottanut kaksi tai enemmän kuvaa, jotka ovat päätyneet TP-lehden sivuille. Vartionjohtajat: Antakaa rohkeasti kamera vartsalaisillenne, tuskin he sitä ainakaan tarkoituksella rikkovat. Mr. Beessa on esiintynyt 16 eri Toimen Pojan nimi, yhteensä 28 kertaa. Voidaan siis päätellä, että eräät ovat huomattaavasti parempia salailijoita kuin toiset. TP-lehti kysyy haastatteli 15 eri partiolaista, viiden sivun aikana. Uutisia oli 29 kappalletta, retkijuttuja sen sijaan neljä ja vaellusjuttuja kolme. Vaikka jokainen vartion vaellus tai retkijuttu ei olekaan löytänyt tietään tänne, on juttujen määrä häkellyttävän pieni. Tuohan tarkoittaa sitä, että jokainen vartio on kirjoittanut 0,67 retki -juttua ja 0,5 vaellus -juttua. Luku ei sinänsä vakuuta vielä, joten parantamisen varaa löytyy varmasti itse kultakin. TP-lehdistä löytyy tietysti vielä paljon enemmän kaikkea vertailtavaa ja ihasteltavaa, jonka takia lehtemme osallistuukin lippukuntalehti -kilpailuun. Tälläisellä paketilla ei voi toivoa kuin voittoa, mutta ennenkin ovat suuret odotukset kaatuneet liialliseen ylpeyteen. Tuloksia ilmaantunee helmi-maalikuun aikana. Sitä odotellessa voikin lueskella vuoden TP-lehdet vielä kerran läpi ja odottaa parasta. -Sampo Sakke Oksanen Kuva: Nooa Olm Fagerholm 4

5 TP-lehden toimitus oli tälläkin kertaa oikeassa paikassa SVPR:n leirinsuunnitteluviikonloppuna , ja Peltsi saikin yhtä jos toista vaikutusvaltaista ryhmän jäseniä haaviinsa ja kysyi kysymyksiä ensi vuoden kesäleiristä. 1. Mikä on Saeculum? 2. Mitä teet leirillä? 3. Mitä olet saanut aikaiseksi viikonlopun aikana? 4. Miksi kannattaa tulla Saeculumille? 3. Tein tämän viikonlopun PJ-kurssin lopputyönä. Minulla oli tavoitteena ryhmäyttää leirin johtajat ja se on onnistunut tosi hyvin. Ohjelman osalta suunnittelu on myös saatu hyvin alulle. 4. Se on ainutlaatuinen kokemus ja näyttää siltä, että sitä on tekemässä hyvä porukka. Uusi porukka tekee uudelleensyntyneen Ryhmän ensimmäistä leiriä ja siitä tulee varmasti aivan omannäköisensä. Ja siellä on kivaa! Viski, TP 1. Ensi kesän kuumin tapahtuma. 2. Teen infraa, eli sähkön, kakan ja veden. 3. Diilasin Sorvin kanssa leirin huollon toimintasuunnitelman ensi keväälle. 4. Koska Nooakin tulee! Tintti, SuVe 1. Ensi vuoden siistein kesäleiri. Nimi tarkoittaa vuosisataa. 2. Olen tiedotuspäällikkö ja säädän ohjelmassa. 3. Vaikka mitä! 4. Koska se on Ryhmän kesäleiri ja _mä_ olen siellä. Sandra, Jd A 1. Vuosisata. 2. Johdan sitä ja olen johtajakahvilan aivot. Kuva: Jukka-Pekka Qurre Pulkkinen Mallu, TP 1.Saeculum, latinan kielen vuosisataa tarkoittava sana. Saeculum = huippukiva kesäleiri Leirinjohtajana pidän leirillä huolen siitä että hommat toimivat eri osa-alueilla ja kaikilla on kivaa. Tähän kuuluu myös sudarien kanssa telmiminen sopivassa välissä sekä vesiliukumäen laskeminen 3.Leirille saatiin päiväaikataulurunko sekä kasattiin leirin ohjelmarunko. Ja johtajisto tutustui toisiinsa ja sulautui yhteen päivän hämärryttyä saunoen sekä erilaisten leikkien ja pelien avulla 4.Leiri, tuo kesän ja koko vuoden kohokohta, on kaikille täynnä uusia elämyksiä, kokemuksia ja uusia ystäviä aina rakentelusta ja auringonnousun tähyämisestä iltanuotiolle kitaran soidessa laulujen ja huutojen raikaessa! (ja sudarit: koska Kardekin tulee!) Teksti: Janne Peltsi Peltola Kuvat: Juho Sorvi Sorvettula, ellei toisin mainita 5

6 Natura alue selvisi öögalla Natura suojeluohjelman myötä Häränsilmän tontilla oleva suolampi suojellaan. Rajat menevät maaston mukaan ja näin ollen Juhlalaavulle jää runsaasti tilaa. Öögan tontti on nyt merkitty maastoon. Puissa olevia puna-keltaisia nauhoja ei saa missään nimessä poistaa. Lisätietoja antaa Eki puh Ile Uutta verta Mäyrä-vartion entisestä vartionjohtajasta, Tom Proffa Ruusuvuoresta, on tullut isä. Proffan ja avopuolisonsa Marin esikoinen syntyi kätilöopiston tiloissa 9. marraskuuta kello 0:25. Tyttölapsen strategiset mitat ovat 50 senttiä ja 3,225 kiloa. Vielä nimettömän neidin odotetaan liittyvän Toimen Tyttöjen sudenpentuosaston vahvuuteen muutaman vuoden kuluessa. Toimitus onnittelee lämpimästi isää ja äitiä. -Viski Keron kävely Perinteikkääseen keron kävelyyn osallistui tänä vuonna 26 toimaria. Peräti viisi käveli yöllä takaisin Kauniaisiin. -Jussi Toimareita PäPan luottamustehtäviin Piirimme Pääkaupunkiseudun partiolaiset piti jäsenkokouksensa Helsingissä. Kokouksessa valittiin Janne Peltsi Peltola edustamaan Kauniaisten ja Järeän (Järvi-Espoon Eräpartiolaiset) lippukuntia piirineuvostoon. Susanna Suski Salonen valittiin piirineuvoston kokouksessa piirin luottisministeriksi ja valtakunnallisen Partioneuvoston varajäseneksi. Uusia kansalaisia Kansalaiskokous valitsi uusiksi kansalaisiksi Nooa Olm Fagerholmin Numerolla 269. ja Alex Ale Hakalan numerolla 270. Onnea uusille kansalaisille. Wehka kirkkolisvaltustoon Eero Wehka Oksanen valittiin neljän vuoden ajaksi Kauniaisten seurakunnan kirkollisvaltuustoon. UUTISET -Peltsi -JJ -Sakke Suomen partiolaisilla historiallinen jäsenkokous Kattojärjestömme Suomen Partiolaiset piti jäsenkokouksensa Lahdessa. Viikonlopun aikana tehtiin monta historiallisiksikin luonnehdittavia päätöksiä. Tärkeimpänä lippukuntien kannalta päätettiin ottaa käyttöön partion uudet ikäkaudet alkaen vuodesta Uudessa ikäkausijaossa luovutaan sudenpentu-vartiolainenvaeltaja-jaosta ja otetaan tilalle viisi uutta ikäkautta. Tiedotusvälineissä on puhuttu virheellisesi partion yläikärajan nostamisesta, mutta tällä tarkoitettiin ikäkausiohjelman laajentamista vanhemmillekin partiolaisille. Ikäkausien lisäksi valtakunnallinen piirijako uudistettiin melko radikaalisti. Nykyisten 17:n partiopiirin sijasta vuonna 2008 lippukuntia palvelee kahdeksan. Näiden lisäksi partio sai uuden graafisen ilmeen sekä strategian vuosille Peltsi Kuvassa: Partion uusi logo 6

7 Orava öögailemassa Toimen Poika 4/2006 Perjantai Kauniainen Orava lähti perjantaina 3. marraskuuta koko suurella voimallaan kohti Öögaa. Sotamies Blomqvist keräsi joukot kololla, josta aloitettiin siirtyminen kohti määränpäätä. Matkalta poimittiin kyytiin komentaja Nurro ja majuri Majuri, sekä muonavarat. Pääsimme kohteeseemme vaivatta ilman ikäviä yllätyksiä. Onneksemme huomasimme, että kulkulupakin oli tullut mukaan, eikä unohtunut päämajaan niin kuin yleensä. Aloitimme heti kämpän lämmityksen. Komentaja Nurro alkoi tässä vaiheessa säätää radion kanssa, koska pattereita ei ollut tarpeeksi mukana. Vaivalloisen etsinnän jälkeen löytyikin taskulamppu, jossa oli sormiparistoja. Pienen säädön jälkeen radio toimikin oikein hyvin. Muah! Joukoilla oli tässä välissä tullut nälkä, joten muonavarat otettiin käyttöön. Papu pekoni pistettiin tulemaan. Perinteikästä. Ruokailun jälkeen laitettiin takkaan tuli ja mentiin makuupusseihin puhumaan kaikenlaista makkijätettä. -> ZZZzzzZZzzZZzZZZZzzZZZZz eriaikoihin. Lauantai Jossakin päin, Nuuksiota. Herätys tuli, kun sotamies Maylett päätti, ettei jaksanut nukkua enää. Majuri Majuria ja komentaja Nurroa tämä alkoi suuresti potuttaa, joten sotamies Maylett nakitettiin sytyttämään kamiina. Aamupalaksi syötiin maukasta vadelmahillo kaurapuuroa. Tiskauksen jälkeen kuunneltiin viestejä radiosta samalla kun väsättiin puusta lintuja. Tähän paikkaan saikin liitettyä hyvin EA- koulutusta. Samalla valmisteltiin myös iltanuotiota. Lounaaksi oli tarjolla pornoa, exotic tyyliin. Lisätäytteinä nimittäin oli ananasta ja homejuustoa. Joukot pitivät tästä uudesta tuttavuudesta erittäin paljon. Teimme vielä puita samana päivänä, koska seuraavana aamuna ei välttämättä olisi ollut aikaa. Tämä sen takia, että eversti Oksanen oli ilmoittanut, että kaiken pitäisi olla valmista kämpällä 1000, kun hän saapuu sinne. Loppu päivä menikin nopeasti musiikin kuuntelulla ja painilla. Rankka taistelu keskeytyi kuitenkin eversti Oksasen soittoon. Hän ilmoitti, ettei meidän tarvinnutkaan herätä ajoissa seuraavana aamuna, koska hän ei saapuisikaan. Mahtavaa! Auringon laskiessa maillensa ja illan pimennyttyä joukkomme suuntasi kulkunsa iltanuotiolle. Iltanuotio oli antoisa niin kuin aina, eipä siitä enempää. Päästyämme kämpälle takaisin oli luvassa erittäin hyvä illallinen. Tarjolla oli nimittäin possun pihvifileetä, ranskalaisia ja kermakastiketta. Täydellistä! Maittavan ruuan jälkeen kuuntelimme radiotamme ja nukahdimme jokainen eri aikoihin. Sunnuntai Samassa paikassa, Nuuksiossa. Herättyään joukot aloittivat tukikohdan siivoamisen ja kirjoitimme raportin viikonlopun tapahtumista. Näiden legendaaristen jälkeen joukkojenkuljetusajoneuvomme saapuikin noutamaan meidät. Palasimme onnistuneesti päämajaan. Over and out.. Oravan retkellä ei moiseen koskettu -Arttu Arde Nurro 7 Kuva: Ismo Imppa Uutela

8 8 Toimen Poika 4/2006 On syksy, pimeää, eihän maata kaunista edes valkoinen lumi. Olosuhteet ovat siis loistavat Partiopoika-osaston retkelle. Kokoonnuimme Kauniaisten juna-asemalle klo perjantaina. Sitten menimme junalla Espoon juna-asemalle. Sieltä jatkoimme bussilla Nuuksioon, jossa jakaannuimme kahteen ryhmään. Sitten lähdimme Urjalle, jossa pystytimme puolijoukkueteltat. Ensin teimme kiiloja (tai haimme riukuja), ja sitten kun kiilat oli tehty, aloitimme puolijoukkueteltan pystyttämisen. Ensi alkuun levitimme teltan maahan ja laitoimme tukikepit kulmiin, jonka aikana hakkasimme kiilat maahan. Sen jälkeen pystytimme tukipylvään ja veimme kamiinan sisälle. Kamiina oli kylläkin vain toisessa teltassa. Sitten menimme syömään. Ruokana oli keitettyä perunaa, tomaattia ja jauhelihapihvejä, jotka olivat herkullisia. Sen jälkeen menimme nukkumaan, ainakin osa meistä meni, ja koska meillä oli kamiina, meillä oli myöskin kipinämikkovuorot. Se sujui hyvin, kukaan ei nukahtanut eikä antanut tulen sammua. Aamulla heräsimme seitsemältä ja purimme teltat, mikä sujui nopeasti. Sitten menimme aamupalalle. Ruokana oli puuroa, joka oli maittavaa. Sen jälkeen saimme tietää, että meillä on präihistä seuraavat seitsemän tuntia, ja että meillä olisi myös tehtävärasteja sen aikana. Sen jälkeen PP-osaston retki lippukunta jaettiin ryhmiin, AI vastaan AII. Kummankin joukkueen jäsenet saivat kaksi elämännauhaa. Sitten me lähdimme ensimmäiselle rastille, jossa täytyi ensin lakata kynnet ja sitten ryömiä lyhyt matka kynsiä likaamatta. Se oli ihan hauska rasti, vaikka kynsilakkaa ei saanut sen jälkeen helposti pois. Sitten lähdimme seuraavalle rastille, jossa piti asettaa näppäimistön kirjaimet ja muutkin merkit oikeille paikoilleen. Sekin oli ihan kiva rasti. Sen jälkeen lähdimme seuraavalle rastille, jossa piti valmistaa keihäs narusta ja riu usta. Se oli todella hauskaa, ja siihen kuului kaksi osiota. Ensimmäiseksi täytyi osua jätesäkkiin, joka oli ripustettu puiden väliin. Toisessa osiossa piti heittää keihästä niin pitkälle kuin pystyi, mitta-asteikkona oli La=Lekan askel. Sitten kun AII oli suorittanut tämän rastin, hyökkäsi AI heidän kimppuunsa. AII menetti ensimmäiset nauhansa. Sitten menimme Alen ja Jussin järjestämään painiotteluun. Tarkoituksena oli ottaa Alelta mahdollisimman nopeasti hänen neljä elämännauhaansa. AII voitti Rastitehtävää suorittavan vartion jokaisella jäsenelle oli tietysti oma näkemyksensä rastin parhaasta suoritustavasta. Kuva: Nooa Olm Fagerholm

9 tämänkin rastin, ja sai palkinnoksi Alen ja Jussin väsäämän mitalin. Jussi itse ei voinut otella, koska hänellä oli jalka paketissa. Sen jälkeen joukkueet suuntasivat Vehkan rastille ja saimme huomata, että siellä oli köysirata. Alku sujui kuitenkin vähän takkuisesti, mutta pian se alkoi toimia. Näin joukkueen henkilön, joka roikkui köydestä, piti ensin kiivetä köyden pitempään päähän ja sieltä sitten liukua alas. Se oli ehkä hauskin rasti, Vehka oli hoitanut asiat hyvin. Sitten menimme syömään lounasta. Lounaaksi oli hernekeittoa, mikä oli hyvää. Sitä oli myös paljon, mikä oli hyvä asia, sillä useat tykkäsivät siitä. Sitten menimme Saken rastille jossa piti kulkea jonossa niin, että kaikkien paitsi viimeisen silmät olivat sidottuina, ja viimeinen ohjasi muita taputtelemalla heitä olkapäille. Viimeinen oli myös nuorin, mikä vaikeutti asiaa, rasti oli myös hauska. Sitten menimme viimeiselle rastille, mutta AII vei meidän viimeiset elämännauhamme, kun olimme Öögan kohdalla, mikä oli valitettavaa, mutta koska olimme menossa viimeiselle rastille, emme ehtineet värväytyä kuolemanlegioonaan. Viimeisellä rastilla täytyi rikkoa kookospähkinä ja ottaa siitä maidot talteen. Sekin oli hauska rasti, ja sen jälkeen menimme Öögalle. Siellä meillä oli hiukan vapaata aikaa, ennen kuin menimme saunaan. Sieltä lähdettyämme me söimme tortilloja, ja täytteitä oli aivan tarpeeksi, paitsi ehkä jauhelihaa. Syömisen jälkeen meillä oli opetusta. Meidät jaettiin kolmeen ryhmään ja me menimme jokainen ryhmä meille osoitettuun paikkaan. Ensiksi minulla oli vuorossa, miten ei saanut tehdä tulta. Ale ja Klasu opettivat sen meille todella tehokkaasti. Sen jälkeen oli vuorossa solmuja, jotka olivat jo ennestään melko tuttuja, ainakin osalla oli helppoja. Sitten, viimeisenä muttei Toimen Poika 4/2006 vähäisimpänä, oli Vehkan kestokyvyn säilyttämisopetus, jossa opin varmasti eniten. Kaiken kaikkiaan opetus oli selkeää ja kiinnostavaa. Sitten meillä oli hiukan aikaa ennen kuin menimme iltanuotiolle. Siellä kuljimme kynttiläpolulla, jossa oli mietteitä, joiden oli tarkoitus herättää ajatuksia. Sitten osa meistä oli vielä piitä, sen jälkeen menimme nukkumaan. Heräsimme seuraavana aamuna hyvin nukuttuamme ja menimme syömään aamupuuroa, joka oli hyvää. Sitten meillä oli talkoot, jonka jälkeen söimme risottoa, joka oli maistuvaa. Sen jälkeen lähdimme bussipysäkille. Siellä me odottelimme vähän aikaa, kunnes menimme bussiin ja matkustimme kotiin. Retki oli kiinnostava ja Vehka ja muut johtajat olivat suunnitelleet sen todella hyvin. Jokainen retki loppuu joskus... - Arto 9 Kuva: Eero Wehka Oksanen

10 Tp-lehti testaa Nuudelit, tuo petollinen ruoka joka opiskelijoita ruokkiessaan on ajanut he tä keripukin partaalle on nyt arvon raatimme testattavana. Raadissa istuivat tällä kertaa Sakke, Peltsi ja Imppa. Nuudelit testattiin käyttäen vain nuudelipaketin mukana tulleita aineksia ja aitonakkeja. Valmistus tapahtui kuumalla liekillä ja ankaralla tuijotuksella. tässä vaiheessa uunissa, joten täydellistä makuelämystä ei vielä saatu. Vielä loppuun omat kommenttini: Tuntuu kuin pelaisi Battlefieldia botteja vastaan; tylsää aivopierua. Lisukkeita tarvitaan, erioten soijaa. Pakkauksen ulkonäkö: Houkutteleva 8½ Yeo s curryn makuinen nuudeli Testaajilla oli pieniä pelkoja tulevia munanuudeleita kohtaan, joten päätimme testata curryn makuisen nyt. Ehkä tuon tulisen Mama: Chicken flavor instant noodles Kaadoimme pakkauksessa olleen curryn nuudeleiden joukkoon ja aloitimme maistelun. Sakke ja Peltsi ryntäsivät kuin nälkäiset sudet ruuan kimppuun, joten minulle jäi vain lähes mauttomat pohjanuudelit. Sakke: Tulista makua, eikä hintakaan kauhistuta, vain 55cent/pkt. Naureskelin partani alle tuolle kommentille, tuo on nuudelien keskihinnastoa. Toimitussihteerimme ei selvästikään ollut tottunut nuudelien maistelija. Peltsin mukaan jonkun toisen kannassa maku on ihan hyvä, mutta yksistään se ei oikein mene. Ah, meidän aitonakkimme olivat vielä mausteen maku maustaisi myös tulevia lajeja. Sakke: Laimean näöistä. Maku on keskinkertainen, mutta onneksi tämäin oli halpaa. Mauste ei ole kamalan vahvaa ja sitä saisi olla paljon enemmän. Minä ja Peltsi luomme epäileviä katseita Sakkea kohtaan, koska suitamme polttelee enemmän kuin kohtalaisesti. Peltsi: Taas polttelee, tällä kertaa curry? Nuudelit eivät juurikaan maistu, mutta polttavat kyllä. Tällä kertaa muutkin ruoka-aineet hukkuvat tulisuuden alle. Hyvä, että nakit ovat vihdoin ruuan joukossa, itse kullakin voisi mennä hermot, jos pelkkiä nuudeleita pitäisi syödä.omasta mielestäni curry fleimasi ehkä hieman li ikaakin ja maku oli hieman mitäänsanoma- 10

11 Nuudelit! Toimen Poika 4/2006 ton. Pakkauksen ulkonäkö: Laimea 7- Santa Maria: Premium Egg noodles Se on menoa nyt, ensimmäinen munanuudeli -laji on valmis. Värimaailma om jotain aivan uutta, mikä ei ole tällä kertaa hyvä asia (Sivulla seitsemän löytyy kuva. toim. huom.). Sakke: Ulkonäö on luotaantyöntävä. Makua ei ole ja se tekee syömisestä tuskaa. Hintakin oli hieman korkeampi kuin edellisten. Peltsi: Mauttomia, joskin rakenteeltaan miellyttävän kiinteitä. Helpompi ottaa ja käyttää ruuissa. (Mihin nämä on tarkoitettukin. toim huom.) Minäkään en pitänyt näistä: Mauttomia. Piste. Pakkauksen ulkonäkö: Iljettävä 5 Blue Dragon: Munanuudelit Viimeinen nuudelipakkaus on keitetty ja testaajat ovat enemmän kuin valmiita lopettamaan testauksen. Miltä viimeinen lajike sitten maistui? Vuoropuhelumme kertoo enemmän kuin tuhat sanaa: Imppa: Hyi s**t*n*a, tämähän on pelkkää spagettia! Peltsi: En voi syödä kun tämä haju tulee.. Imppa: Pitäisköhän nää edes valmistaa näin? *tauko* Joo, kyllä pitää. Valitettavasti. Sakke: Koostumus surkea, jauhoako näitten nakkiraukkojen kaa syödään? Eli viimeinen spagettipasta oli selvästi huonoin. P a k k a u k s e n u l - konäkö: Kammottava 4 Jälkifiilikset Testaajat saivat erittäin pahan ruokamyrkytyksen viimeisen testattavan johdosta. (Blue Dragon: Munanuudelit saavat kyseenalaisen kunnian olla vuoden huonoin testattu tuote. toim. huom.) Siivoilimme jälkiä ja duunasimme TPlehteä vielä hetken, ennen kuin itse kukin lähti kotia kohti. Teksti&kuvat: Ismo Imppa Uutela PS. Toimitus ottaa ehdotuksia vastaan seuraavista testituotteista. Mikäli Sinulla on idea, lähetä se sähköpostilla osoitteeseen Toimitussiheeri@gmail.com 11

12 12 Toimen Poika 4/2006 Hallituksen höpinää Partion uudet ikäluokat 7-9-vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Kuten uutisissakin jo mainittiin, SP:n tämänsyksyinen jäsenkokous oli historiallinen. Lippukuntien kannalta kauaskantoisin ja radikaalein päätös oli varmasti ikäkausien uudistaminen. Nykyiset ikäkaudet ovat pysyneet suunnilleen samanlaisina jo vuosikymmeniä, jopa ennen SP:tä ikäkausirakenne oli suunnilleen samanlainen. Nykyäänhän virallisesti partiolla on kolme ikäkautta: 7-10-vuotiaat sudenpennut, vuotiaat vartiolaiset ja vuotiaat vaeltajat. Jokaisella ikäkaudella on oma ohjelmansa, jota toteuttamalla pyritään nuorten henkiseen kasvuun ja kehittymiseen. Viime aikoina on kuitenkin koettu, että ikäkausijako ei vastaa nuoren kehitystä erityisesti murrosiässä ja että vanha kasvatuksen viitekehyksemme (lähinnä ihanteet, tunnus ja lupaus) eivät vastaa vanhempien ja nuorten odotuksia partiotoiminnalta. Edellisten syiden vuoksi otetaan käyttöön uudet ikäkaudet uusine kasvatustavoitteineen. Ikäkausilla ei ole vielä nimiä, vaan ne julkistetaan Suurjuhlassa kesäkuun 2007 alussa. Ikäkausille ei myöskään ole suunniteltu vielä täydellisiä ohjelmia, mutta kasvatustavoitteet ja ikäkausien vuosijaot on päätetty. Uusien ikäkausien merkittävimmät uudistukset ovat hienojakoisuus ja ylöspäin laajeneminen. Hienojakoisuudella saamme palveltua paremmin murrosiän eri vaiheita ja kypsyviä nuoria. Tiedotusvälineissäkin esiintynyt partion yläikärajan nouseminen liittyy toisaalta tähän toiseen kehityssuuntaan. Tähän asti ikäkausien ulkopuoliset lippukuntien jäsenet ovat olleet ns. aikuisia mahdollistajia, joille ei järjestetä ikäkausitoimintaa. Uusi johtajaikäkausi vuotiaille mahdollistaa omanlaisensa partiomenetelmän käytön vielä vanhemmillekin johtajille, mikä tekee partiojohtajuudesta huomattavasti houkuttelevamman vaihtoehdon. Jäsenkokous siis hyväksyi tämän uuden ikäkausijaon ja aikataulun, joilla ne otetaan käyttöön. Ensimmäiset lippukunnat ottavat ikäkaudet käyttöön syyskaudella 2008 ja tavoitteena on, että ne ovat laajassa käytössä vuonna Toimarit eivät ole tehneet vielä asian suhteen minkäänlaisia päätöksiä. Jäsenkokouksen muista päätöksistä kerron lisää seuraavissa numeroissa. Läksitäänkö Manseen? Piirissämme, Pääkaupunkiseudun partiolaisissa, puhuttaa jälleen kerran partioviikko järjestetään Tampereella Suurjuhla 2007, jonka yhteydessä pidetään myös valtakunnallinen partioparaati. PäPan piirihallitus päätti kuitenkin, että myös pääkaupunkiseudulla järjestetään ensi keväänä paraati, mutta ei toiminnallista partioviikkoa edellisen vuoden malliin (viikolle ei löydetty johtajaa, joten se peruttiin). Tästä seurasi pitkähkö keskustelu siitä, kuinka paljon kaksi rinnakkaista paraatia syö toisiltaan osallistujia. Keskustelu oli pitkälti oman paraatin puolesta, mihin argumentteina annettiin näkyvyyttä pääkaupunkiseudulla, perinteen jatkamista ja erityisesti Suurjuhlan kallista hintaa. Vastapuolelta todettiin, että

13 valtakunnallisesti saadaan paljon paremmin näkyvyyttä yhdellä suurella paraatilla, johon kaikki liikenevät päpalaiset osallistuvat ja pohdittiin myös, saadaanko pelkkään paraatiin riittävästi työvoimaa. PiHan päätös oli kuitenkin jo tehty, ja tätä kirjoitettaessa myös paraatinjohtaja on löytynyt, tällä kertaa Vartiovuoren Pojista. Toimarit ovat näillä näkymin osallistumassa ainoastaan PäPan paraatiin Suurjuhlan kalliin hinnan vuoksi, mutta asia lyödään lukkoon vasta tammikuun johtajaneuvostossa. EPT:ssä panostetaan vaeltajatoimintaan Aluejärjestömme Espoon Partiotuki panostaa ensi vuonna huomattavasti vaeltajatoimintaan. Keväällä nähdään ensimmäistä kertaa vaeltajakilpailu Espoon Pimee, joka pohjustaa vaeltajaleiri Vimmaa. Tine on mukana puuhaamassa leirin ohjelmaa, mutta muista toimareista ei ole vielä kuulunut mitään. Leiriä tehdään perus-ept:läisen rempseällä otteella: leiritoimikunnan motto on ilmeisesti hyvä maku on vain luovuuden puutetta. VJ:en ja nuorten johtajien kannattaa ottaa onkeensa ainakin Pimee, mutta miksei Vimmakin. Lisätietoja leiristä löytyy osoitteesta vimma. ept.fi, jossa tosin on kirjoitushetkellä ainoastaan leiritoimikunnan blogi. molemmat ensi vuonna. Leirin suunnittelu potkaistiin toden teolla vauhtiin joulukuun toisena viikonloppuna Öögalla pidetyn leirinsuunnitteluviikonlopun aikana. Paikalla oli paljon uusia kasvoja, ja ideat lentelivätkin ahkerasti yhteisen leirin hahmottuessa hiljalleen. Vaikka melkein koko KV (keskusvaliokunta, SVPR:n hallitus) onkin tavalla tai toisella mukana tekemässä leiriä, on Ryhmän muuta toimintaa tarkoitus jatkaa aivan normaalisti suunnittelun rinnalla. Keväällä onkin tulossa ainakin sudaripäivä sekä VJ- ja EA1-kurssit. Erityisesti tammikuun EA1-kurssi on erittäin suositeltava kaikille vähänkin ensiavusta kiinnostuneille ja erityisesti niille, joita ei kiinnosta (on todennäköistä, että juuri he joutuvat ikävimpiin tilanteisiin). -Peltsi Ryhmällä kovasti vauhtia Kuten toisaalta lehdestä jo nähtiin, ensi keväänä toimarit lähtevät SVPR:n kesäleiri Saeculum [seekulum] 2007:lle. Nimi on latinaa ja tarkoittaa ihmispolvea tai vuosisataa. Se kertoo partioliikkeen 100-vuotis- ja SVPR: n 90-vuotisjuhlista, jotka ovat SVPR.n keskusvaliossa Toimen Poikien Mallu toimii puheenjohtajana. 13 Kuva: Ilkka Ile Lehto

14 Mystiset metsätyömiehet Kuva: Ilkka Ile Lehto Eipä ole vähään aikaan näkynyt tukkijätkiä eikä -muijia Öögan maastossa laavuhommissa. Lienee lomalla koko sakki. Lepäävät, syövät puuroa ja plättyjä niin, että helmikuun kaatokelien koittaessa puhtia piisaa. Ei se laavu sentään kokonaan ole unohtunut siistejä sisähommia, paperitöitä ynnä muuta tunkkaista on tehty. Väliin kuuluu sellaista, että liipasinsormet jo syyhyää ja hieman levottomina odotellaan, että olis kirveelle töitä. Kärsivällisyyttä vaan, kyllä se arska taas pian paistaa kuulaankirpeään talvipäivään, kuusi ryskää nurin ja lumi pöllähtää. Lastut ryöppyävät hangelle, pipo huurtuu, rukkanen pyyhkii nenää ja villapaidan selästä nousee höyryä. Tukki toisensa jälkeen nöyrtyy toimarin lihasvoimalle. Touhutessa ei heti huomaakaan, miten on nälkä. SYÖÖÖMÄÄÄÄÄN! on kaikille mieluinen yllätys, ja ruoka harvoin maistuu niin hyvältä. Illemmalla kämpän laverit täyttyvät löylyn pehmittämistä työn sankareista. Ja sitten vedetään taas hirsiä. -Romu Näistä kaunokaisista muodostuu Nuuksioon uusi maanmerkki, vaan minkä niminen? 14 Rankan työpäivän jälkeen ruoka maistuu Keksi juhlalaavulle nimi! Laavua rakennellaan työnimellä Juhlalaavu, mutta ennen käyttöönottoa sille halutaan antaa parempi nimi. Mutta mikä? Sinun mielikuvitustasi tarvitaan nyt - keksi laavulle nimi. Inspiraatio saattaa löytyä vaikkapa lippukunnan historiasta, Öögaa ympäröivästä luonnosta, laavun synnytysponnistuksista, suuruudenhullusta toimarihengestä tai kahvinporoista. Rajoituksia ei ole. Parhaan nimen keksijälle on luvassa vähintäänkin runsaasti mainetta ja kunniaa. Lähetä ehdotuksesi sähköpostilla Romulle (jruusu@iki.fi) mennessä. Laita viestin otsikoksi Juhlalaavun nimi. Jos haluat, voit myös kirjoittaa lyhyet perustelut ehdottamillesi nimille. Kuva: Sampo sakke Oksanen

15 Mäyrä saapui Öögalle ensimmäisenä. He lämmittivät Öögan valmiiksi Ahman tuloon. He toivat osan ruuista ja Ahma osan. Kun Ahma tuli ryhdyttiin valmistamaan ruokaa. Sakke teki loistavaa risottoa, jossa oli muun muassa kolme kiloa jauhelihaa. Loppuilta sujui rattoisasti mahat täynnä Munchkinia pelatessa. Aamulla kaikki heräsivät virkeinä hyvien yö unien jälkeen. Aamiaiseksi oli muroja. Sitten aikaa kului Munchkinia pelatessa ja suurin piirtein puoli yksitoista Mussu ja Sakke patistivat vartiolaiset suunnistamaan samalla kun Otto ja Leka olivat laittamassa rastimerkkejä. Mussu ja Sakke sanoivat että tekisivät kyllä hommia poissa ollessamme, mutta se kyllä vähän epäilytti. Rasteja etsiessämme testasimme Urjan jään joka kesti loistavasti. Rastien jälkeen menimme Valkkikselle syömään. Mussu, Sakke, Leka ja Otto olivat tehneet loimulohta ja kaikki kävivät sutena kimppuun. Ruoka oli ihmeen hyvää heidän tekemäkseen, no ei, se oli vitsi. He olivat myös tehneet perunoita jotka olivat lievästi sanottuna kärventyneet. Lohen ja perunoiden jälkeen testasimme Valkkiksen jään. Se kesti kyllä meidät, mutta ei isoa kiveä jonka Sakke paiskasi jään läpi. Rasteja etsiessämme Ilves oli saapunut paikalle vaellukseltaan. Ale käytti Öögan keittiötä tehdäkseen ruokaa omille vartiolaisilleen. Ilvekset tulivat n pyytämään meitä riehumaan ulos. Illemmalla Sakke teki Miilunpolttajan pastaa. En ollut koskaan kuullut siitä, mutta se oli hyvää. Sen jälkeen mentiin saunaan. Se ei ollut vielä aivan valmis, joten odotellessa taas pelattiin Munchkinia. Kohta kuitenkin oli sauna valmis. Saunan jälkeen kaikki olivat rättiväsyneitä ja menivät nukkumaan. Retkellä Rähmä öögalla Sunnuntaiaamuna ei ollut mitään aamiaista. Kaapissa piti olla 10 kg riisipussi, mutta se oli mystisesti kadonnut. Olimme huomanneet sen katoamisen jo ensimmäisenä iltana ja kyllä se otti päähän, kun olimme luottaneet että sieltä löytyisi sellainen. No, nälkäisinä rupesimme siivoamaan ja hakkaamaan puita. Hommat hoideltuamme oli vielä aikaa pieneen lumisotaan. Joukkueet olivat tosi tasaväkiset. Joukkue 1 vähäpätöiset: Anttu, Alex, Osku, Spock. Joukkue 2 valtiaat: Sakke, Mussu, Leka ja Otto. Matsi ei ollut kovin pitkä eikä tasaväkinen. Olisi ollut hauska jatkaa vielä, mutta olihan sieltä joskus lähdettävä. Kyydit tulivat nopeasti sodan aikana ja hiukan mielimaassa, koska retki loppui jo, lähdimme autoilla kotia kohti. -Antton Anttu Lindström Saken katse etsii ensimmäistä uhriaan 15 Kuva: Markus Mussu Mykrä

16 Alun perin tarkoituksenamme oli vaeltaa Öögalta Kerolle. Sitten sää puuttui peliin. Lauantaiksi oli luvassa raju syysmyrsky, ja päätimme vaihtaa asuinpaikkamme Mussun mökille. Kun lauantaina heräsimme siinä yhdeksän korvilla, huomasimme sääennusteiden oleen huomattavasti liiolteituja. Legendaarisesta syysmyräkästä ei ollut jälkeäkään, mutta päätimme varmuuden varalta viipyä Mussun mökillä koko loppuviikonlopun(toisa alta ketään ei pakkaamine kiinnostanutkaan, saatikka lähteminen). Päätimme kuitenkin lähteä pitkälle kävelylle ilman rinkkoja koko päiväksi. Aamiaisena nautitun omenakaneli muromyslin jälkeen lähdimme välittömästi reipaalle kävelyretkelle kauniisessa Nuuksion luonossa. Määränpäämme sijaitsi n.10 kilometrin päässä ja matkalla juoksentelimme, teimme vatsalihaksia, punnerruksia ja kyykkyjä, sekä nautimme raittiista ja rauhallisesta atmosfääristä. Vain yhden missäs me nyt sit ollaan -kysymyksen jälkeen saavuimme määränpäähämme. Matka oli kuitenkin niin pitkä, että meille ei jäänyt paljoa aikaa leikkiä Mussun mukanaan tuomilla radiopuhelimilla. Määränpäässämme, kallioisella järvenrannalla, valmistimme trangiassa Havaijinpataa ja katselimme järvelle levittyvää henkeäsalpaavaa 16 Vaelluksella Mäyrä Mökillä näkymää. Paikan päällä huomasiimme valinneemme lounastaukomme pitopaikaksi erään toisen lippukunnan partoitaitokilpailun rastin. Tästä emme kuitenkaanedes hämmästyneet, vaan jatkoimme ruokailuamme tyynen rauhallisina. Ruoka oli riittoisaa, siitäkin huolimatta, että eräät vartiolaisemme olivat vetäneet n. 40 % koko jauhelihavarastostamme. Lounaan jälkeen hypimme ja kiipeilimme kallioilla ja lähdimme valumaan takaisin. Päästyämme takaisin Mussun mökille, aloimme valmistaa päivällistä ilman turhaa viivyttelyä. Kanan, riisin ja currykastikkeen valmistuessa yhteistuoksu oli huumava ja odotimme innolla pääsevämme iskemään nälkäiset näppimme tähän herkulliseen ruokaan. Syötyämme pitkään ja nautinnollisesti aloimme valmistaa saunaa. Saunan jälkeen painuimme nukkumaan kukin vuorollaan. -Lauri Spock Seppäläinen Ei Mäyrän retkeä ilman Munchkinia? Kuva: Lauri Leka Hakala

17 Pe:lähtö oli kello 6 kolon pihalta, jonne kaikki loppujen lopulta ilmestyivät.lähes koko vartio lähti retkelle mukaan yhtä lukuunottamatta. Saavuttuamme kerolle tuli oli jo kaminassa hetken kuluttua.lisätäksemme lämpöä kämppään aloitimme pienen mylläyksen, eikä pahempia loukkaantumisia sattunut.iltapalaksi meillä oli lämpimiä uunileipiä, joita oli riittävästi.pienen tankkauksen jälkeen myllääminen jatkui riehakkaana. Kortin pelaaminen oli tietenkin illan kohokohta ja pelailimme kuoppaa loppuillan. La:heräsimme nostamaan lipun ja tekemään kananmuna-ja pekoni aamiaista, joka näytti maistuvan melko hyvin pienillekkin vartiolaisille.ruan jälkeen päätimme lähteä ulos vähän riehumaan ja päädyimme Pyyslammen jäätikölle hakkaamaan avantoa.hakkaus kesti vaivaiset 15 minuuttia kunnes jääpala irtosi ja saimme sen työnnettyä jään alle.lähdimme samantien tutkimaan Pyyslammen toista päätä ja löysimme hienoja jääsulamia. Kuvia räpsittyä suuntasimme takaisin keroa kohti.kello oli suunnilleen 12 kun aloimme tekemään pornoa. Valmistus sujui nopeasti kaminan päällä ja pornosta tuli todella maittavan näköistä.pornon syötyä täytyi tehdä jätkänkynttilä.jonkin ajan päästä saimme sen valmiiksi ja se ei oikein vakuuttanut meitä, mutta se oli mitä oli.nuotio paikka käytiin valmistelemassa valmiiksi, kuten saunakin, että illalla ei tarvitse säheltää.kämpällä pelailimme korttia noin 6 asti ja lähdimme iltanuotiolle paistamaan makkaraa.makkarat menivät nälkäisiin suihin ja nuotio sammutettiin.kerolla vietimme taas aikaamme Retkellä majava kerolla mylläämällä ja iltapalaa tehdessä.iltapalaksi oli hampurilaisia, joita oli paljon.kylläisinä lähdimme sytyttämään saunan ja odottelemaan sen lämpenemistä. Tunnin kuluttua sauna oli jo tarpeeksi lämmin käytettäväksi.kävimme uimassa tekemässämme avannossa, ainakin suurin osa vartiosta. Raikkaina palasimme kämpälle ja menimme melkein samantien nukkumaan. Su:Heräsimme siinä puoli 9 maissa syömään aamupalaa.aamupalaksi oli croissantteja, kerma ja suklaa täytteillä. Lihapiirakoita ja leipiä tuli myös syötyä. Siivouksessa meni aikansa ja varsinkin puiden tekemisissä, koska puita oli jätetty meille reippaasti alle alarajan.saimme kuitenkin kaiken valmiiksi ajallaan ja kyydit tulivat ajallaan hakemaan meitä.erittäin onnistunut retki. Joonas Puukko Hanhisunto Monipuolista ja ravitsevaa ruokaa? Täältä löytyy! 17

18 Joulu on jo ovella ja pörriäisen lentokeli on mitä mainion. Tämän tulevatkin tietyt toimarit karvaasti kokemaan, sillä - kuten tavallista Mr.Bee on täynnä yllättäviä paljastuksia. Viime numerossa kerroimme Majavan omasta casanovasta Joonaksesta, jolla oli supinaa erään kauniaislaisen blondin kanssa. Vielä vahvistamattomien tietojen mukaan tytön nimi on Ilona. Tällä kertaa voimme kuitenkin paneutua vieläkin syvällisemmin tähän draamaan, sillä eihän tuo blondi ole ainoa kaunokainen, jonka kainalossa Joonas on nähty! Tämä ei ole tavallinen parisuhdeongelma, ei edes kolmiodraama, sillä Joonas on nähty keikistelevän viime aikoina jopa kolmen eri tytön kanssa! Ensimmäisenä kuvassa oli Saara, jonka majavan avj:n kaappasi syleilyynsä heti päästyään leiriltä kotiin. Tämä ei kuitenkaan riittänyt Joonakselle, vaan kuvioihin astui tyttö nimeltä Mira ja kierre jatkui aina alussa mainittuun tyttöseen. Mr. Been vielä erehtymätön värisilmää kertoo kovaa faktaa: Jok ikinen neitokainen on ollut blondi. Kelpaako Joonakselle vain suomalainen valkeus vai johtuuko tämä jostain ihan muusta? Raportoimme ensi numerossa lisää tästä dilemmasta. Seuraava kohteemme on Ale, Ilveksen vartionjohtaja. Ale on nähty läheisissä tunnelmissa vuotta vanhemman tytön kanssa, joka käy samaa lukiota Helsingissä kyseisen herran kanssa. 18 MR. BEE Tämä ei ole tavallinen parisuhdeongelma, ei edes kolmiodraama, vaan juttuun liittyy kolme tyttöä -ja Joonas Hän ei ole myöskään näyttäytynyt viime aikoina viikko-ohjeissa, joten tästä voimme päätellä, että tiedossa voi olla jotain vakavaa. Kasavuori ei ole ollut tänäkään joulunodotuksena rauhallinen, vaan ilmapiiri on ollut erittäin lämmin ja läheinen. Majava ei joudukaan tänä vuonna tyytymään pelkästään avj:nsa suorituksiin, sillä myös vartionjohtaja Coff on ollut tällä rintamalla erittäin aktiivinen. Hänet on nähty keikistelemässä erään oranssihiuksisen neitokaisen lähettyvillä. Tunnetusti tie miehen sydämeen käy vatsan kautta ja pari onkin bongattu useasti ruokaluissa yhdessä. Toinen kasavuoren lukion valopilkku on Karde, tämä Unkarin karju, on yrittänyt parhaansa mukaan noudattaa partioihannetta Rakentaa ystävyyttä yli rajojen, hänhän oli huhujen mukaan, partiolippukunta Pitvan Anun ja Jennin kanssa viikonlopun heidän partiokämpällään. Mainittakoon myös, että Arde on vihdoin asettunut aloilleen, löydettyään Joanna nimisen kaunokaisen. Kiinnijäämisiin MR. BEE PS. Mr.Been siiville alkaa olla jo liian kylmä, joten apu ei ole pahitteeksi. Muistathan: mr.bee@luukku.com

19 KURKISTUS TULEVA AN Toimen Poika 4/2006 Kuva: Joonas Puukko Hanhisuanto 1/07 JUHLAVUOSI NUMERON KUVA Jään kestävyyttä oli pakko mennä testaamaan. Seuraava vuotta odotellessa lienee paikallaan tehdä pieni katsaus tulevaan, mitä kaikkea mahtavaa ja ennen näkemätöntä saammekaan kokea vuonna 2007? Suurimmat kokemukset meidän täytyy itse hankkia, kuten aina ennenkin. Ei kukaan voi ketään pakottaa osallistumaan mihinkään, mutta osallistumalla voit yllättyä positiivisesti. Helmikuu on mm. varattu juhlalaavu projektille ja mikäli tylsyys iskee tai muuten rupeaa sielussa palamaan auttamisen riemu, Öögä on tuolloin oikea valinta. Matka tuonne voitaisiin tehdä helposti autolla, mutta rajoja voi yrittää rikkoa myös tekemällä jotain harvemmin tehtyä, nimittäin hiihtää paikan päälle. Öögan hiihto järjestettänee, jos suinkin säät suovat ja ladut ovat lumesta valkoiset. Kevätkauden alkupuolella on varsinkin vartionjohtajille ja I-luokan suorittajille ohjelmaa: on vj-kursseja, ea-kurssi, I-luokan vaellus. Tietenkin tulevan vuoden eräs kohokohta on, -kuten ovat aina olleet- vartioiden retket, jotka saavat varmasti uutta ilmettä, jos pakkaset joskus vielä eksyvät tänne etelään. TOIMEN POIKA Odotuksen arvoinen, aina vuodesta 1912 NUMERON KUVA NUMERON KUVA NUMERON KUVA 19

20 2 Hyvää joulua! TULOSSA TULOSSA TULOSSA TULOSSA TULOSSA 17. JOULUKUUTA JOHTAJIEN JA KANSALAISTEN JOULUSAUNA KEROLLA TAMMIKUUTA JOHTAJANEUVOSTO ÖÖGALLA TALMI-HELMIKUUSSA ÖÖGAN HIIHTO (SÄIDEN SALLIESSA) HELMIKUUN VIIKONLOPPUINA LAAVU -PROJEKTI JATKUU ÖÖGALLA TAMMIKUUTA EA 1 -KURSSI MAALISKUUTA SVPR: VJ-KURSSIN KÄMPPÄVIIKONLOPPU MAALISKUUTA SVPR: VJ-KURSSIN METSÄVIIKONLOPPU MAALISKUUTA I-LUOKAN VAELLUS TULOSSA TULOSSA TULOSSA TULOSSA TULOSSA