Luento 10: Topografinen peruskartoitus
|
|
- Lauri Jurkka
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Maa Fotogrammetrinen kartoitus Luento-ohjelma Luento 10: Topografinen peruskartoitus (Alkuperäinen luento: Henrik Haggrén, Muutoksia: Eija Honkavaara ) Luento 10: Topografinen peruskartoitus Topografinen kartoitus Maastotietokanta Topografiset kartat Maa ja metsätalousministeriön ortokuvatuotanto peltolohkotukien valvontaa varten Väärävärikuvien sävynsäätö Julkaisuja Topografinen kartoitus Topografisena kartoituksena käsitellään tässä kartoitussovelluksia, joilla tuotetaan valtakunnallista maastotietoa lähinnä mittakaavoissa 1 : 5'000-50'000. Suomessa peruskartoitus aloitettiin 1940-luvun lopulla, jolloin kartoitusta tehtiin ilmakuvilta stereotulkintana mittakaavaan 1 : 10'000. Peruskartta kattoi ensimmäisen kerran koko maan vuonna 1975, minkä jälkeen sitä on pidetty ajan tasalla ja vaiheittain digitoitu. Tällä hetkellä peruskartan korvaa maastotietokanta, jossa aineisto on jaettu kahteen laatuluokkaan A ja B. Maastokohteiden sijaintitiedot vastaavat mittakaavaa 1:5, :10'000. A-luokassa tietojen tasosijaintitarkkuus on tarkimmilla kohteilla pistekeskivirheenä ± 3 m. Peruskartoituksen korkeuskäyristä digitoimalla ja kolmioimalla valmistettu numeerinen korkeusmalli kattaa 25 m x 25 m ruuduin koko maan. Aineistoa päivitetään maastotietokannasta. Korkeustietojen tasosijaintitarkkuus on ± 2 m m. Maastotietokannassa sijaintitarkkuus ilmoitetaan korkeuskäyrien käyrävälin puolikkaana ja on Etelä-Suomessa ± 2,5 m, Pohjois-Suomessa ± 5 m. Korkeusmallin perusparannustyö on käynnissä, lopputuotteen pikselikoko on 10 m x 10 m. Suomessa topografinen kartoitustarve maastotietokannan osalta sisältyy laatuluokan A tiedonkeruuseen ja se perustuu ilmakuvilta tehtävään stereokartoitukseen. Ajantasaistustarve on jatkuvaa. Korkeusmalli antaa mahdollisuuden tehdä maastokartoitusta ortokuvilta. Ensimmäisenä valtakunnallisena sovelluksena on peltolohkotietokannan tiedonkeruu. Sen lohkorajat digitoidaan ilmakuvilta tehdystä koko maan kattavasta ortokuvasta. Satelliittikuvien merkitys on lisääntynyt valtakunnallisissa kartoitustehtävissä. Suuriresoluutioiset satelliittikuvat soveltuvat sekä maastokuvioiden tulkintaan ja karttojen ajantasaistukseen että korkeusmallien fotogrammetriseen tiedonkeruuseen. Tutkakuvien interferometrisesta tulkinnasta on kehittymässä varteenotettava menetelmä valtakunnallisen korkeusmallin oikaisemiseen eli tasalaatuistamiseen. Julkaisuja o Tommi Turkka, Acquisition of geographical information for radio network planning using remote sensing methods. Diplomityö, TKK, maanmittausosasto. 1
2 o Yuri Blokhinov et al., Z_Space - digital photogrammetric system for Russian TK-350 images, ISPRS Congress Amsterdam 2000, Commission II, p Esimerkki ortokuvan päälle tehdystä karttatulkinnasta. Kohteena on Jabal Haroun Jordanian Petran alueelta. Ortokuva on tuotettu venäläisen kartoitussatelliitin KVR-1000 kuvasta. Karttaprojektio on UTM. Kuvan pikselikoko on 1,5 metriä ja kuvasivun pituus noin 3 km. Tulkinta on tehty osana TKK:n opintojakson "Maa Fotogrammetrinen kartoitus" harjoituksia. Tulkinnan teki Kati Tahvonen syksyllä (../../harjoitukset/opaskartta_2001/index_map_ htm,../../../../research/fjhp/maps/opaskartta.pdf, 2
3 Ortokuvatulkintaan perustuva tuotantolinja Ruotsin maanmittauslaitoksessa peruskartan 1:10'000 ajantasaistuksen tehtävissä. (Johansson et.al., 1995) 3
4 Peltotietokannan lohkorajojen digitointia 1 m pikselikoon ortokuvalta. ( Maanmittauslaitos, 1995) Korkearesoluutioisten satelliittikuvien julkaisuohjelma. ( ARDAK Corporation 1997) 4
5 Satelliittikuva, joka on digitoitu filmiltä ja jonka erotuskyky on 2 m. The Great pyramids of Giza (Cheops, Cephren & Mycerinus) situated on the outskirts of Cairo, Egypt. (Source: SPIN-2 Imagery, Hirshorn Museum and Sculpture Garden. (Ikonos, 1999) 5
6 Washington Monument. (Ikonos, 1999) Maastotietokanta Maastotietokanta on maanmittauslaitoksen ylläpitämä yhtenäinen tietokanta maamme maastotiedoista. Kattaa 90% maan pinta-alasta eli yhteensä km², mihin sisältyvät myös merialueet. Maastotietokantaa on valmistettu Pohjoisin Lappi valmistuu Maastotietokanta sisältää sekä luonnolliset että rakennetut kohteet. Maastotietokanta sisältää yksinomaan digitaalista aineistoa. Maastotietokanta on vektoriaineisto. Tiedonkeruu tehdään erillisinä yhteensopivina tasoina, joita ovat: liikenneverkot, maasto1, maasto2, rakennukset, korkeussuhteet, suojelukohteet ja hallinnollinen jaotus. Aineistossa olevat kohteet voivat olla alueita, viivoja, symbolipisteitä tai tekstejä. Maastotiedot kerätään ilmakuvista stereokartoituksena. Tuotantojärjestemänä vuodesta 2001 alkaen SmallWorld ja digitaalinen stereokartoitusjärjestelmä EspaCity, aiemmin Maagis sekä analogia- ja analyyttiset stereokojeet. Osa aineistosta on digitoitu kartoilta. Tuotteen valmistus ja tiedon keruu. Maastotietokanta on sijainniltaan tarkin valtakunnallinen maastoa kuvaava aineisto. Sijaintitietojen tarkkuus vastaa mittakaavaa 1:5000-1: Maastotietokantaan on kerätty kohdemallin mukaiset tietotyypit. Erillisinä tuotteina voidaan irrottaa: hallintorajat, johtoyhteydet, kalliot ja kivennäismaat, korkeussuhteet, liikenneverkko, nimistö, pellot, rakennukset, suot, tiestö ja vedet. Yksityiskohtaista tietoa saa Maanmittauslaitoksen julkaisusta nro 71 Maastotietojen kohdemalli. Tietojen ajantasaisuus ja ylläpito. Maastotietokannan tietojen ylläpito on jatkuvaa. Tietojen ajantasallapito hoidetaan alueellisesti. Muutostietojen keruun perustana ovat Maanmittauslaitoksen oman toiminnan yhteydessä syntyvät ja paikallisilta yhteistyökumppaneilta saadut vihjetiedot. Maastotietokanta pidetään ajantasalla mm. tiestön osalta vuosittain. Perusteellinen tietojen päivitys tehdään noin 5 vuoden välein. 6
7 Tiedot kattavat koko maan Pohjois-Lappia lukuun ottamatta. Tietojen sijaintitarkkuus on ns. A-luokan (stereokuvakartoitus) alueilla noin 5 metriä ja B-luokan alueilla noin 20 metriä. Tuotteen käyttömahdollisuudet. Maastotietokanta soveltuu käytettäväksi erilaisissa paikannus-, ylläpito- ja tiedonkeruusovelluksissa, joissa vaaditaan mm. GPS-laitteiden edellyttämää tarkkuutta. Näitä sovelluksia tehdään nykyisen ammattikäyttäjäkunnan ohella myös yksityistarpeisiin, esimerkkeinä ajoneuvopaikannus ja -seuranta sekä maastomallit ja virtuaalimaisemat. Maastotietokannan kohteiden luokittelu helpottaa haluttujen tietojen poimintaa ja käyttöä. Maastotietokantaan pohjautuvissa sovelluksissa on mahdollista käyttää joustavasti myös Maanmittauslaitoksen tuottamia pienimittakaavaisia kartta-aineistoja, sillä ne on tehty Maastotietokannan tiedoista yleistäen. Aineistohankintaan voidaan sisällyttää myös katuosoitteet ja osoitenumerot. Yhdistelmä mahdollistaa osoitteisiin perustuvan paikannus- ja reitinhakusovellusten käytön. Referenssikäyttötapoja. Maastotietokantaa käytetään mm. erilaisten tietojärjestelmien perusaineistona (mm. kunnat, sähkölaitokset, puhelinlaitokset), maastomallien ja virtuaalimallien tuottamisessa sekä lähtöaineistona kartantuotannossa. Tekniset tiedot. Maastotietokannan tiedot kerätään yhtenäiskoordinaatistossa. Aineistoa toimitetaan toistaiseksi vain suorakulmaisessa koordinaatistossa. Se on joko neljään Gauss-Krüger- (Transverse Mercator) projektiokaistaan jaettu peruskoordinaatisto tai kaistaan numero kolme (keskimeridiaani = 27 astetta) perustuva yhtenäiskoordinaatistoa. Aluerajauksena käytetään hallinnollisia tai karttalehtirajoja tai asiakkaan omaa rajausta. Tietojärjestelmänä käytetään JAKO/Maastotietojärjestelmää, jolla on noin 200 käyttäjää 13 maanmittaustoimistossa. Järjestelmällä ylläpidetään koko maan kattavaa maastotietokantaa jatkuvassa tietokannassa. Tuotannon hajautus maanmittaustoimistoihin perustuu Smallworld-ohjelmiston hajautusmekanismiin, jossa keskitetty tietokanta sijaitsee Helsingissä UNIX palvelimella. Tuotanto tehdään alueellisina kokonaisuuksina, jotka ovat tyypillisesti 1: lehden kattavia alueita. Järjestelmä sisältää varsinaisen maastoaineiston lisäksi digitaaliset ilmakuvat, ortokuvat, rasterimuotoiset lähestymiskartat, 25 m:n ja 10 m:n korkeusmallit sekä rakennus- ja huoneistorekisterin aineiston. Digitaalinen stereotyöasema on toteutettu integroimalla Espa Systems Oy:n EspaCityohjelmisto Smallworld GIS-ohjelmistoon ( Stereotyöasemia oli vuoden 2001 lopussa noin 120 kpl. Digitaalisessa stereotyöasemassa on käyttäjällä käytössään kaksi kuvaputkea, toinen varustettuna polarisaatiolevyllä EspaCitystereotyöskentelyyn ja toinen Smallworld-työskentelyyn. Stereonäkymässä päällenäytetään maastotietokannan kohteet ja näkymät on synkronisoitu näyttämään samaa aluetta maastosta. Tietokantaan tallentaminen tehdään Smallworldohjelmistolla. Maastotietokantaan tietoja viedään kolmessa prosessissa: perusparannus, määräaikainen ajantasaistus ja jatkuva ajantasaistus. Lisäksi korkeuskäyrät sovitetaan yhteen stereomallien kanssa ja niistä johdetaan uusi 10 m:n korkeusmalli. Kiinteistörajatietojen perusparannuksessa käytetään signaloitujen rajamerkkien mittaukseen integroitua EspaCityä ja JAKO/Kiinteistötietojärjestelmää. JAKO/maastotietojärjestelmässä ja JAKO/kiinteistötietojärjestelmässä nähdään aineistot ristiin ja kohteita voidaan kopioida tietokannasta toiseen, jonka avulla varmistetaan aineistojen yhteensopivuus. 7
8 Ilmakuvakeskus tuottaa MTJ-ajantasaistuksessa tarvittavat stereomallit ja ortokuvat. Kuvat ovat joko 1:16000 mustavalkokuvia tai 1: väärävärikuvia (Lappi). Koordinaatistouudistuksen myötä tulevat kuvausmittakaavat jonkin verran muuttumaan. Kuvauksia varten signaloidaan maastossa riittävä määrä kolmiopisteitä. Ilmakuvauksen ja kuvien kehittämisen jälkeen kuvat skannataan Leica Geosystems DSW600 skannerilla tyypillisesti 20 µm pikselikoolla. Kuvien orientoinnit määritetään integroidulla sensoriorientoinnilla hyödyntämällä Applanix POSAV 510 järjestelmällä suoraan mitattuja sensoriorientointeja, automaattisesti mitattuja liitospisteitä sekä interaktiivisesti mitattuja maastotukipisteitä. Maastotietojärjestelmän laatukäsikirja. Maastotietojärjestelmä on maastotietojen keruu-, ajantasaistus-, varastointi- sekä tuotteiden valmistus- ja jakelujärjestelmä. Järjestelmän sisältämät maastotiedot määritellään maastotietojen kohdemallissa. Maastotietojen keruuohjeessa kuvataan mistä ja millä keinoin maastotietokannan tiedot kerätään ja miten ne ajantasaistetaan ja yleistetään (sekä tarkennetaan kohteen valintakriteerit ja kohteen ja sen ominaisuustietojen luokitus). Maastotietojen laatumallissa kuvataan, mistä tekijöistä numeeristen maastotietojen laatu muodostuu ja miten eri laatutekijöitä mitataan. Lisäksi laatumallissa annetaan laatuvaatimukset numeerisessa kartantuotannossa käytettäville maastotiedoille. Laaturaportissa kerrotaan minkälaisia tietoja alueelta on saatavissa. Tuotemallissa kerrotaan, millä tavalla tiedot ovat tuotettavissa. Saksittua: Jakobsson, Maastotietokannan ajantasallapidon vaihtoehdot (Maanmittaustieteiden päivät ) o " Maanmittauslaitos kerää valtakunnallisesti tarkimmat tiedot maastotietokantaan, jonka valmistus aloitettiin vuonna Ennen tätä oli peruskartta valmistunut vuonna 1975, minkä jälkeen oli siirrytty ajantasallapitoon luvun lopussa oli kehitetty nopeutettu ajantasallapitomenetelmä -päällepainatus, jonka avulla pystyttiin painettujen 8
9 peruskarttojen määrä pitämään vuosittain n. 300 kappaleessa. Uudiskartoitusta tehtiin pääsääntöisesti maastokartoituksena, joka tuottikin hyvää tulosta, ongelmana oli ainoastaan hidas puhtaaksi piirtämisprosessi. Käytännössä uudiskartoituksena tehtyjen painettujen peruskarttojen lukumäärä oli n. 150 kappaletta 1990-luvun alussa. Maanmittauslaitoksen organisaation uudistuttua vuoden 1991 alussa päätettiin peruskarttatuotanto muuttaa numeeriseksi." o " Vuosina NPK-työryhmä kehitti maanmittauslaitoksen maastotietojärjestelmän, joka käsitti alunperin maastotietokannan ja siitä tehtävän maastokartan 1: Topografisen kartan 1: tuotanto oli jo aiemmin siirretty puolittain numeeriseksi tuotannoksi, mutta tuotantotavoitetta n. 40 lehteä vuodessa ei oltu saavutettu. Vuonna 1993 päätettiin liittää topografisen kartan 1: tuotanto osaksi maastotietojärjestelmää siten, että prosessi perustuu maastotietokannasta tehtävään yleistykseen. Samoin pienimittakaavaisten karttojen tuotanto päätettiin liittää osaksi maastotietojärjestelmää." o " Vuoden 1995 lopussa maastotietokannassa on n. 40 % maasta ja tavoitteena on, että maastotietokanta valmistuu vuonna Vuonna 1994 maastotietokantaa tuotettiin km2, joka vastaa n. 540 peruskarttalehteä. Tuottavuuden nousu oli siis vanhaan prosessiin verrattuna 225 % (puhtaaksipiirrettiin n. 240 lehteä vuosittain). Maastokartta 1: ja Maastokartta 1: valmistetaan maastotietokannasta yleistämällä. Maastokarttojen tuotanto ei enää nykyisellään ole pullonkaula prosessissa. Pienimittakaavaisista tietokannoista ovat valmiit 1: , 1: , 1: , 1: , 1: : tietokannan valmistus maastotietokannan tietoihin perustuen aloitetaan vuonna 1996." Viitteet o Maastotietokanta o o Maastotietojen kohdemalli, Maanmittauslaitos, Helsinki o Maastotietojen laatumalli, Maanmittauslaitoksen julkaisuja, Nro 75, Helsinki
10 Maastotietokannan kattavuus laatuluokittain (c) Maanmittauslaitos Ortokuvalle projisioitu maastokartta. Peruskartan runko muodostui alunperin ilmakuvamosaiikista, joka koottiin oikaistuista ilmakuvista. Topografit käyttivät tästä 10
11 kopioitua ilmakuvakarttaa 1 : 10'000 kenttälevynä ja piirsivät maastossa mitatut korkeuskäyrät suoraan sille. Vaikka käyrät mitattiin oikein, ne piirrettiin periaatteessa väärään paikkaan ja senaikaiset "maastovirheet" näkyvät yhä peruskartoilla. Samalla koko muukin maasto siirtyi käyrien mukana. Vasta vuoden 1967 jälkeen ryhdyttiin peruskarttaa valmistamaan käyttäen pohjana stereokartoituksen mukaista käyräpiirrosta. Koordinaattikeskivirhe on koordinaattierojen keskihajonta. Pistekeskivirhe m P lasketaan toistetuista havainnoista ja niiden koordinaattieroista. Kun m X = m Y, todennäköisyys sille, että piste P sijaitsee ympyrän sisällä, on on n. 63 %. Kun keskivirheet kerrotaan luvulla (2.447, 2.205) saadaan arvio 90 % (95 %, 99 %) varmuudesta. Sijaintitarkkuus m arvioidaan tarkastusmittauksien perusteella ja lasketaan maastossa mitattujen ja ilmakuvilta mitattujen koordinaattien välisistä eroista d X ja d Y. Tulkintamenetelmä Aineisto Mittakaava Tarkkuusstereokoje Kartoitusstereokoje Digitointipöytä Ilmakuva Ortokuva 1 : / 1-1 : / 2-1 : : Identifioitavuus [m] / 1 3 / 3 5 / 5 10 / 10 5 / 5 10 / / / 30 1 : / - 5 / - 10 / - 15 / - 1 : / - Maastopiirros 1 : / / / / - 25 / - 15 / - 30 / - 11
12 Skannaus Peruskartta 1 : / / - 20 / - 40 / - Rasterikuva 1 : / - 10 / - 15 / - 30 / - Kaavan pohjakartta 1 : / - 15 / - 20 / - 40 / - 1 / - 3 / - 5 / - 10 / - Muu 10 / - 15 / - 40 / - 80 / - Tulkintamenetelmän ja -aineiston vaikutus kartoitetun kohteen sijaintitarkkuuteen identifioitavuudeltaan erilaisilla kohteilla. Taulukon luvut kuvaavat taso- ja korkeussijaintitarkkuutta pistekeskivirheenä. (Maastotietojen latumalli, 1995) Identifioitavuus 1 Erinomainen Pistemäinen, ihmisen tekemä kohde 2 Hyvä Pistemäinen tai viivamainen, ihmisen tekemä kohde Kohdetyyppi - rakennus, rakennusryhmä, vesitorni, savupiippu - autotie, rautatie - keinotekoinen rantaviiva - sähkölinja - majakka 3 Tyydyttävä -korkeuskäyrä - vakavesi, virtavesi - maatalousmaa - niitty, puisto, puu, puurivi, aita - suo, hietikko - jyrkänne, kivi, kivikko, louhos, kaatopaikka, luiska - talvitie, polku, lossi - putkijohto - lähde - kummeli, linjamerkki, loisto, linjaloisto 4 Heikko Luonnonkohde - taajama - avokallio, louhikko - metsämaan kasvillisuus - soistuma - vesikulkuväylä Esimerkkejä identifioitavuudesta kohdetyypeittäin. 12
13 Ortokuvan mahdollisuudet yksikuvatulkintaan maastotietokannan ajantasaistustehtävissä. Maastovirhe näkyy polkujen vääränä sijoittumisena kuvalle. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, miten aiemmin tulkitut maastokohteet voitaisiin siirtää oikealle paikalleen (Ingberg, 1998). Vaikka ajantasaistustehtävissä käytetään yleisesti ortokuvaa, samat maastovirheet voidaan havaita ja tulkita myös oikaisemattomalta ilmakuvalta. Yksikuvakartoituksen 3D-periaate. Jos kuvan orientointi tunnetaan, kuvalta havaitun pisteen P' koordinaatit saadaan määritettyä kuvaussäteen ja maaston pintamallin leikkauspisteeseen P. Mikäli maastomalli on virheellinen, koordinaatit määrittyvät "väärälle" pisteelle (P), 13
14 vaikkakin oikealle suoralle P'P. Mitä tarkemmin maastomalli tunnetaan, sitä tarkemmin pisteen P sijainti tulee mitatuksi tältä ensimmäiseltä kuvalta. Mikäli sama piste havaitaan myöhemmin joltakin toiselta kuvalta, virhe voidaan oikaista tarkasti. Oikaisemisen edellyttää sitä, että tieto ensimmäisestä kuvasta eli suorasta P'P säilyy, kunnes tarkka paikka on havaittu. Topografiset kartat ( 14
15 Togografinen "ortokuva". Kuva on Stuttgartin yliopiston maastomallimittauksen testikentästä Vaihingen/Enz'istä. Kokeellisesti on voitu osoittaa, että digitoiduista ilmakuvista kyetään tuottamaan automaattisella stereoyhteensovituksella korkeusmalleja, joiden tarkkuus on % lentokorkeudesta. Ilmakuvat voidaan digitoida joko 15 tai 30 mikronin pikselikoolla. Kuvan maastomalli on tuotettu digitaalisen kolmirivikameran kuvista, korkeusmalli pankromaattisista stereokuvista ja tekstuuri RGB-kuvista. (Fritsch, 1999) Togografinen 3D-kartta, "deep map". Kartan havainnollisuus lisääntyy, kun se projisioidaan tarkastelusuunnan mukaisessa perspektiivissä. Kuvan kartta on saksalainen topografikartta 1 : 25'000. (Fritsch, 1999) 15
16 Ortokuva maisemana. "Orthophoto and orthophoto mosaic production. "...Fast and reliable triangulation of large aerial photo blocks using fully automatic Zeiss PHODIS AT software. Automated digital elevation model (DEM) generation using PHODIS TopoSURF- and Image Station Match-T software, both products of Z/I Imaging. For digital orthophoto rectification FINNMAP utilizes fully automated work flow based on the Image Station Base Rectifier by Z/I Imaging..." (Finnmap Togografinen kaupunkimalli. Kuvan kaupunkimalli on tuotettu korkeusmallin päälle projisioiduista rakennustiedoista. Rakennukset on mallinnettu pohjapiirrosten, kerrosluku- ja kattotyyppitietojen yms. mukaan. (Fritsch, 1999) 16
17 Rakennuksia sisältävä 3-D kaupunkimalli. Korkeusmalli on havaittu 3-D laserskannerilla. Sitä on editoitu tiedoilla rakennusten pohjakuvioista ja kattotyypeistä. Seinät on oletettu pystysuoriksi, räystäät ja harjalinjat vaakasuoriksi. Maanpinta on teksturoitu ilmakuvilta. (Fritsch, 1999) Maa ja metsätalousministeriön ortokuvatuotanto peltolohkotukien valvontaa varten Maa- ja metsätalousministeriö suorittaa EU:n peltolohkotukien valvontaa käyttäen IACS-järjestelmää (Integrated Administration and Control System). Osa IACSjärjestelmää on FLPIS-järjestelmä (Finnish Land Parcel Identification System). FLPIS sisältää paikkatietoa maatiloista ja peruslohkoista, ja se on yhdistetty attribuuttidatan kautta IACS:iin. Rekisterissä on tällä hetkellä tiedot noin peruslohkosta. Osa FLPIS:iä on Suomen kattava digitaalinen ortokuva-aineisto. Ortokuvien geometrisen tarkkuuden vaatimus on alle 2,5 m pistekeskivirhe. FLPIS-ortokuvat tuotettiin ensimmäisen kerran vuosina Tällöin kuvamateriaalina käytettiin koko maan kattavaa Topografikunnan tuottamaa 1: ilmakuva-aineistoa, jotka skannattiin MML:ssa. Kuvien orientoinnit määritettiin joko taaksepäinleikkauksella tai ilmakolmioinnilla, tukipisteinä käytettiin enimmäkseen MML:n fotogrammetrisella pistetihennyksellä määrittämiä pisteitä. Korkeusmalli oli koko maan kattavaa MML:n Korkeusmalli25. Ortokuvat oikaistiin peruskarttalehtijakoon 1 m pikselikoolla. Ortokuvien geometrinen tarkkuus täytti laatuvaatimukset suuressa osassa maassa, mutta visuaalinen laatu (radiometria, spatiaalinen erotuskyky) oli monin paikoin varsin heikko, koska ilmakuvatuotannon laatuvaatimukset eivät vastanneet tyypillisten kartoituskuvausten laatuvaatimuksia. Toinen vaihe alkoi vuonna Kuvamateriaalina ovat skannatut 1: väärävärikuvat. Skannausresoluutio on n mm. Kuvien orientoinnit määritetään pääosin GPS- tai GPS/IMU-tuetulla ilmakolmioinnilla käyttäen lähtöpisteinä joko MML:n tihennyspisteitä tai maastossa GPS:llä mitattuja yksityiskohtia. Kuvat oikaistaan 0.5 m pikselikoolla peruskarttalehtineljänneksittäin (5 km x 5 km) kkjkoordinaatistoon käyttäen nadiiria lähinnä olevat kuvanosat. Korkeusmallina on MML:n Korkeusmalli25. 17
18 o Urakoitsijoina ovat olleet FM-Kartta Oy, Maanmittauslaitos sekä Suomen Mittaus ja Kartoitus Oy o Ohjelmistot Orientointi: LH-Systems SocetSet, Inpho Match-AT, ISM SysImage Orto-oikaisu: LH-Systems SocetSet, PCI OrthoEngine, ISM SysImage o Laadunvalvonta: Laatujärjestelmä on laadittu Geodeettisella laitoksella, Geoaudit Oy on suorittanut operationaalista laadunvalvontaa. Kuvien käyttöön peltolohkosovellutuksissa liittyviä ongelmia o kuvien saumat, mosaiikkien saumat o korkeusmallin virheistä johtuvat ortokuvan virheet ja epäjatkuvuudet mosiikkien rajoilla o kuvien vaihteleva radiometria (kuvausolosuhteet, emulsiot, positiivi vs. negatiiviprosessi,...) o lohkorajoja peittävät metsät ja niiden varjot o pilvet ja pilvien varjot (kuvilla sallitaan pieniä määriä pilviä) Esimerkkikuvat o Topografikunnan mustavalkokuva, pikselikoko 1 m. o Vuonna 2003 kuvattu väärävärikuva, jossa pikselikoko 0,5 m. o Kokonainen ortokuva, säätämätön, kuvausvuosi o Kokonainen ortokuva, säädetty, kuvausvuosi o Säätämätön väärävärikuva o Säädetty väärävärikuva o Värikuva o Siirtymä o Mosaiikkisauma o Neljän pk-lehden neljänneksen risteyskohta o Epäjatkuvuus o Pilvi+varjo 18
19 LPIS-ortokuvien tuotanto vuosina Laadunvalvonnan perusteella määritetyt geometrisen tarkkuuden laatuluokat (Honkavaara, Kaartinen, Kuittinen, Huttunen, Jaakkola, 1999: Quality of FLPIS Orthophotos. Reports of the Finnish Geodetic Institute, 99:1.). Laatuluokat 1-2, 3a, 4: pistekeskivirhe <2 m, 3b: pistekeskivirhe < 3 m. 19
20 Ulkoinen laadunvalvonta auditoinnit pistotarkastukset raporttien tarkastus vastaanottotarkastus tuotantoraportti auditointi Urakoitsija Ilmakuvaus, kuvien kehitys laaturaportti tarkastustulos auditointi OK Skannaus hyl laaturaportti vastaanottotarkastus tarkastus Laadunvalvonta Laadunvalvonta OK hyl Skannatut ilmakuvat MMM:n LPIS projekti, kuvatuotantoprosessi ja sen laadunvalvonta Prosessin syöttötiedot Ulkoinen laadunvalvonta auditoinnit pistotarkastukset raporttien tarkastus vastaanottotarkastus tuotantoraportti auditointi Urakoitsija Orientointi laaturaportti tarkastus auditointi OK Ortokuvatuotanto - orto-oikaisu - sävynsäätö - mosaikointi hyl laaturaportti vastaanottotarkastus tarkastus Laadunvalvonta Laadunvalvonta OK hyl Ortokuvat MMM:n LPIS projekti, ortokuvatuotantoprosessi ja sen laadunvalvonta 20
21 Väärävärikuvien sävynsäätö Säätämätön ja metsäsovellutuksiin säädetty väärävärikuva. Alkuperäinen kuva: FM-Kartta Oy. Säädetty kuva: Lauri Markelin. Kuusimetsää, Mäntymetsää turvemaalla Lehtimetsää, sekametsää ja avokalliota. Alkuperäinen kuva: FM-Kartta Oy. Säädetty kuva: Lauri Markelin. 21
22 Kohde maastosta ja kuvalta nähtynä. Kuvat: Lauri Markelin. Punaisen, vihreän ja sinisen kanavan säädöt. Vaaka-akselilla alkuperäisen ja pystyakselilla säädetyn kuvan sävyarvot; skaala (kuvat: Lauri Markelin) Käytetyt sävyarvot kanavittain orig R malli R orig G malli G orig B malli B Alkuperäisessä ilmakuvassa (orig) ja sävymallikuvassa (malli) käytetyt sävyjen lukumäärät R, G ja B kanavilla. (Kuva: Lauri Markelin) Julkaisuja Ari Tella, JAKO/TDS - The National Topographic Data System in Finland. The Nordic GIS Conference in Reykjavík, Ari Tella, JAKO/ National Topographic Data System in Finland. Smallworld 2000 EMEA, , Freiburg. 22
23 Dieter Fritsch, Virtual cities and landscape models - what has photogrammetry to offer?, Photogammetric Week '99, Wichmann, p Honkavaara, Kaartinen, Kuittinen, Huttunen, Jaakkola, 1999: Quality of FLPIS Orthophotos. Reports of the Finnish Geodetic Institute, 99:1 Kari Ingberg, Digitaalinen ortokuva ja elementtimenetelmä ajantasaistustyökaluna maastotietojärjestelmässä, TKK, erikoistyö, Espoo 1998 Jyrki Lämsä, Digitaalisille ortokuville asetettavia vaatimuksia maastotietojen keruussa, TKK, diplomityö, Espoo 1998 Mikael Johansson, Scott B. Miller, A. Stewart Walker, Digital orthophotography at the National Land Survey of Sweden, Maanmittaustieteiden Seuran Julkaisu, Espoo Maa Fotogrammetrinen kartoitus Luento-ohjelma
KRYSP-seminaari 24.11.2011 MML:n maastotietokannan ylläpito
KRYSP-seminaari 24.11.2011 MML:n maastotietokannan ylläpito Jurkka Tuokko Maanmittauslaitos Maastotietokanta Maanmittauslaitoksen ylläpitämä valtakunnallinen paikkatietoaineisto, joka sisältää tietoja
LisätiedotLuento 13: Ympäristömallien tiedonkeruu
Maa-57.220 Fotogrammetrinen kartoitus Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Luento 13: Ympäristömallien tiedonkeruu Luento 13: Ympäristömallien tiedonkeruu 3-D mallien tiedonkeruu Ilmakuvauksen
LisätiedotLuento 6 Mittakuva. fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen
Luento 6 Mittakuva 1 Aiheita Mittakuva Muunnokset informaatiokanavassa. Geometrisen tulkinnan vaihtoehdot. Stereokuva, konvergentti kuva. Koordinaatistot. Kuvien orientoinnit. Sisäinen orientointi. Ulkoinen
LisätiedotLuento 5 Mittakuva. fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen
Luento 5 Mittakuva 1 Aiheita Mittakuva Muunnokset informaatiokanavassa. Geometrisen tulkinnan vaihtoehdot. Stereokuva, konvergentti kuva. Koordinaatistot. Kuvien orientoinnit. Sisäinen orientointi. Ulkoinen
LisätiedotLuento 5 Mittakuva. fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen
Luento 5 Mittakuva 1 Aiheita Mittakuva Muunnokset informaatiokanavassa. Geometrisen tulkinnan vaihtoehdot. Stereokuva, konvergentti kuva. Koordinaatistot. Kuvien orientoinnit. Sisäinen orientointi. Ulkoinen
LisätiedotMaa-57.1030 Fotogrammetrian perusteet
Maa-57.1030 Fotogrammetrian perusteet Luento 8 Kartoitussovellukset Petri Rönnholm/Henrik Haggrén Mitä fotogrammetrisella kartoituksella tuotetaan? 3D koordinaatteja kohteesta Maaston korkeusmalli Topograafiset
LisätiedotLIITE 1(5) TYÖOHJELMA NUMEERISEN KAAVAN POHJAKARTAN LAATIMINEN. 1. Tehtävän yleismäärittely
LIITE 1(5) TYÖOHJELMA NUMEERISEN KAAVAN POHJAKARTAN LAATIMINEN 1. Tehtävän yleismäärittely 2. Lähtötilanne Kartoituskohde Tuusulan kunta, Siippoon alue Karttatyyppi numeerinen kaavan pohjakartta Kartoitusalueen
LisätiedotLuento 8: Kolmiointi AIHEITA. Kolmiointi. Maa-57.301 Fotogrammetrian yleiskurssi. Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
Maa-57.301 Fotogrammetrian yleiskurssi Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 (P. Rönnholm / H. Haggrén, 12.10.2004) Luento 8: Kolmiointi AIHEITA Kolmiointi Nyrkkisääntöjä Kuvablokki Blokin pisteet Komparaattorit
LisätiedotMaanmittauslaitoksen ilmakuva- ja laserkeilausaineistot ktjkii-päivä
Maanmittauslaitoksen ilmakuva- ja laserkeilausaineistot ktjkii-päivä 20.9.2011 Pentti Kupari Maanmittauslaitos, ilmakuvakeskus pentti.kupari@maanmittauslaitos.fi 1 MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA Maanmittauslaitoksen
LisätiedotJHS 158 Paikkatiedon metatiedot Liite 6: Esimerkki XML-koodauksesta Versio: Julkaistu: Voimassaoloaika:
JHS 158 Paikkatiedon metatiedot Liite 6: Esimerkki XML-koodauksesta Versio: Julkaistu: Voimassaoloaika: Esimerkki XML-koodauksesta Tässä liitteessä on annettu esimerkki metatiedon sisällöstä paikkatietoaineistoon
LisätiedotMaastotietokantaa käytetään muiden karttatuotteiden valmistukseen sekä erilaisissa optimoinneissa.
1 of 5 6/20/2018, 12:21 PM Maanmittauslaitos Maastotietokanta Maanmittauslaitoksen Maastotietokanta on koko Suomen kattava maastoa kuvaava aineisto. Sen tärkeimpiä kohderyhmiä ovat liikenneverkko, rakennukset
LisätiedotLuento 13: Ympäristömallien tiedonkeruu
Maa-57.220 Fotogrammetrinen kartoitus Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Luento 13: Ympäristömallien tiedonkeruu Luento 13: Ympäristömallien tiedonkeruu 3-D mallien tiedonkeruu Ilmakuvauksen
LisätiedotPeruskartasta maastotietokantaan
Peruskartasta maastotietokantaan 2.11.2012 Kari Hautamäki Pohjanmaan maanmittaustoimisto Sisältö Merkkipaaluja Tärkeimmät tuotantomenetelmät Toimintaympäristön kehitys Tulevaisuuden näkymiä Merkkipaaluja
LisätiedotLuento 7 Stereokartoituskojeet. 2007 Maa-57.1030 Fotogrammetrian perusteet 1
Luento 7 Stereokartoituskojeet 1 Stereokartoitus (Hannu Hyyppä, Petri Rönnholm, TKK) 2 Fotogrammetrinen prosessi 3 Stereokartoituskoje Stereokartoituskojeessa kuvaparin stereoskooppinen tarkastelu ja tarkka
LisätiedotLuento 1: Fotogrammetria? Opintojakson sisältö ja tavoitteet.
Maa-57.300 Fotogrammetrian perusteet Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 (Alkuperäinen luento: Henrik Haggrén, 17.1.2003) (Päivitys: Katri Koistinen, 3.2.2004) Luento 1: Fotogrammetria? Opintojakson
LisätiedotPienimittakaavaisten karttatietokantojen laadunhallinta
Maanmittauslaitos / Kehittämiskeskus 31.8.2010 1 (5) Pienimittakaavaisten karttatietokantojen laadunhallinta Tässä Maanmittauslaitoksen pienimittakaavaisten karttatietokantojen laadunhallinnan kuvauksessa
LisätiedotMaastotietokannan ylläpito
Maastotietokannan ylläpito Kuntien paikkatietoseminaari 10.-11.2.2015 Risto Ilves Kehityspäällikkö, Maastotietotuotanto Maanmittauslaitos Sisältö Nykytoiminta lyhyesti Kansallinen maastotietokanta hanke
Lisätiedotalkaa olla käytettävissä saumattomia palveluja henkilökohtaisen navigoinnin tarpeisiin.
Maastotietokantaa valmistuu yli 40 000 km 2 /v. Tieto kannan ominaisuudet ovat parantuneet. Suurin muutos on kymmenen metrin ruudukon korkeusmalli. Kuva 2. Pseudoliittijärjestelmän osat. Sitä varten korkeuskäyrät
LisätiedotFOTOGRAMMETRINEN PISTETIHENNYS
FOTOGRAMMETRINEN PISTETIHENNYS 1. Yleistä 2. Ilmakuvaus SKM Gisair Oy Työssä määritettiin ulkoinen orientointi Sotkamon kunnan keskustan alueen ilmakuvaukselle. Ilmakuvauksen teki SKM Gisair Oy keväällä
LisätiedotKANSALLINEN MAASTOTIETO- KANTA-HANKE (KMTK)
KANSALLINEN MAASTOTIETO- KANTA-HANKE (KMTK) KMTK KUNTIEN TUOTANTO- PROSESSIT: SELVITYS KUNTIEN KANTAKARTAN YLLÄPIDON NY- KYISESTÄ TUOTANTOPROSESSIS- TA Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Yleiskuva kantakartan ylläpidosta...
LisätiedotMaastokartan 1:250 000 kohteiden kuvaaminen Maastokarttarasteri 1:250 000 tuotteessa
Maastokartan 1:250 000 kohteiden kuvaaminen Maastokarttarasteri 1:250 000 tuotteessa väri selite kuvataan rasterissa ei kuvata rasterissa Hallintorajat Enklaavi HallintoAlue 71 = Hallintorajat, alue 84200
Lisätiedotwww.terrasolid.com Kaupunkimallit
www.terrasolid.com Kaupunkimallit Arttu Soininen 03.12.2015 Vuonna 1993 Isoja askeleita 1993-2015 Laserkeilaus helikopterilla/lentokoneella Laserkeilaus paikaltaan GPS+IMU yleistynyt kaikkeen ilmasta mittaukseen
LisätiedotLIITE 1(5) TYÖOHJELMA ASEMAKAAVAN POHJAKARTAN TÄYDENNYSKARTOITUS. 1. Tehtävän yleismäärittely
LIITE 1(5) TYÖOHJELMA ASEMAKAAVAN POHJAKARTAN TÄYDENNYSKARTOITUS 1. Tehtävän yleismäärittely 2. Lähtötilanne Kartoituskohde Tuusulan kunta, Vanhakylän alue Karttatyyppi digitaalinen asemakaavan pohjakartta
LisätiedotLuento 9. Stereokartoituskojeet
Maa-57.300 Fotogrammetrian perusteet Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Luento 9. Stereokartoituskojeet AIHEITA Analogiset stereokartoituskojeet Analyyttiset stereokartoituskojeet Digitaalinen
LisätiedotLuento 7: Fotogrammetrinen mittausprosessi
7Maa-57.300 Fotogrammetrian perusteet Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 (Alkuperäinen luento: Henrik Haggrén, 7.2.2003, Päivityksiä: Katri Koistinen, 5.2.2004 ) Luento 7: Fotogrammetrinen mittausprosessi
LisätiedotFotogrammetrisen kartoituksen opintojaksot
Maa-57.220 Fotogrammetrinen kartoitus Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Luento 1: Opintojakson sisältö ja tavoitteet (Alkuperäinen luento: Henrik Haggrén, 11.10.2002 Muutoksia: Eija Honkavaara
LisätiedotMaastotietokannan sisältö teemoittain
Maastotietokannan sisältö teemoittain Maastotietokannan tietosisällöstä voidaan käyttää haluttuja osakokonaisuuksia: esimerkiksi yksittäisiä kohteita, kohderyhmiä tai muita tietojen yhdistelmiä. Maastotietokannasta
LisätiedotLaserkeilaus suunnistuskartoituksessa
Laserkeilaus suunnistuskartoituksessa Uusi mahdollisuus pohjaaineistoksi Suunnistuskartoittajien talvipäivä 16.2.2008, Jussi Silvennoinen Laserkeilauksen periaate Laserkeilain muistuttaa tutkaa Keilain
LisätiedotPaikkatietoaineistot. - Paikkatieto tutuksi - PAIKKATIETOPAJA hanke 9.5.2007
Paikkatietoaineistot - Paikkatieto tutuksi - PAIKKATIETOPAJA hanke 9.5.2007 Maanmittauslaitoksen aineistoja PerusCD rasterimuotoinen (2 x 2 m) peruskartta-aineisto Maanmittauslaitoksen näyteaineistoa,
LisätiedotYleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön
Suomen Kartografinen Seura Kevätseminaari Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön 29.3.2012 Antti Vertanen Maa- ja metsätalousministeriö 2001-2010 strategia
LisätiedotLuento 10: Optinen 3-D mittaus ja laserkeilaus
Maa-57.301 Fotogrammetrian yleiskurssi Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 (P. Rönnholm / H. Haggrén, 19.10.2004) Luento 10: Optinen 3-D mittaus ja laserkeilaus AIHEITA Optinen 3-D digitointi Etäisyydenmittaus
LisätiedotLuento 10 3-D maailma. fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen
Luento 10 3-D maailma 1 Luennot 2007 JOHDANTO Koko joukko kuvia! Kuvien moniulotteisuus. LUENNOT I. Kuvien ottaminen Mitä kuvia ja miten? Mitä kuvista nähdään? II. III. IV. Kuvien esikäsittely Miten kartoituskuvat
LisätiedotJHS 185 Asemakaavan pohjakartan laatiminen Liite 5 Kaavoitusmittauksen ja asemakaavan pohjakartan laadunvalvonta
JHS 185 Asemakaavan pohjakartan laatiminen Liite 5 Kaavoitusmittauksen ja asemakaavan pohjakartan laadunvalvonta Versio: 1.0 / 20.3.2013 Julkaistu: 2.5.2014 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto...
LisätiedotJohdatus paikkatietoon
Johdatus paikkatietoon - Paikkatieto tutuksi - PAIKKATIETOPAJA hanke 9.5.2007 Paikkatiedon määritelmiä Paikannettua kohdetta tai ilmiötä kuvaava sijaintitiedon ja ominaisuustiedon looginen kokonaisuus
LisätiedotYhteistyössä Kansalliseen Maastotietokantaan Risto Ilves
Yhteistyössä Kansalliseen Maastotietokantaan Risto Ilves 12.5.2016 LUCAS -työpaja Maastotietojen avaaminen 2012 Aalto yliopiston tutkimus Maastotietojen avaamisen menestystekijöitä Ilmainen aineisto Helpot
LisätiedotSIPOON KUNNAN KAAVOITUKSEN POHJAKARTAN LAATIMINEN SEKÄ ILMAKUVAUS MARTINKYLÄN ALUEELLA
1(6) Sipoon kunnan mittaus- ja kiinteistöyksikkö pyytää tarjoustanne kaavan pohjakartan (mittausluokka 1) laatimisesta mittakaavaan 1:1000. Kartoitettava alue on noin 670 ha oheisen karttaliitteen mukaisesti
LisätiedotMaanmittauslaitoksen laserkeilaustoiminta - uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla
Maanmittauslaitoksen laserkeilaustoiminta - uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla Juha Vilhomaa Ilmakuvakeskus MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA Korkeusmallityön taustalla: Yhteiskunnallinen
LisätiedotLAS- ja ilmakuva-aineistojen käsittely ArcGIS:ssä
Esri Finland LAS- ja ilmakuva-aineistojen käsittely ArcGIS:ssä November 2012 Janne Saarikko Agenda Lidar-aineistot ja ArcGIS 10.1 - Miten LAS-aineistoa voidaan hyödyntää? - Aineistojen hallinta LAS Dataset
LisätiedotLuento 9: Ortokuvien tuottaminen
Maa-57.220 Fotogrammetrinen kartoitus Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Luento 9: Ortokuvien tuottaminen Luento 9: Ortokuvien tuottaminen Ortokuvaus Oikaisuvaihtoehdot Digitaalinen oikaisu Oikaisun
LisätiedotJHS-hanke-ehdotus: KMTK Rakennukset ja rakenteet - kohteet
JHS-hanke-ehdotus: KMTK Rakennukset ja rakenteet - kohteet Pekka Luokkala KMTK on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa 1 Esityksen sisältö Mistä KMTK:ssa ja kohdemallinnuksessa on kyse?
Lisätiedot1. Hankinnan tausta ja tarkoitus
1 (5) Liite 5 HANKINNALLE ASETETTUJA VAATIMUKSIA HANKITTAVA PALVELU: LASERKEILAUS JA ORTOKUVAT 2015 KERAVAN, JÄRVENPÄÄN JA TUUSULAN ALUEILTA Lomakkeessa kuvataan hankittava palvelu, sille asetettavia sekä
LisätiedotMaastomalliohje ja Maastotietojen hankinnan toimintaohje Matti Ryynänen
Maastomalliohje ja Maastotietojen hankinnan toimintaohje Matti Ryynänen 8.9.2011 Esityksen sisältö Ohjeiden nykytila Tie- ja ratahankkeiden maastotiedot, Mittausohje Maastotietojen hankinta, Toimintaohjeet
LisätiedotETRS89- kiintopisteistön nykyisyys ja tulevaisuus. Jyrki Puupponen Kartastoinsinööri Etelä-Suomen maanmittaustoimisto
ETRS89- kiintopisteistön nykyisyys ja tulevaisuus Jyrki Puupponen Kartastoinsinööri Etelä-Suomen maanmittaustoimisto Valtakunnalliset kolmiomittaukset alkavat. Helsingin järjestelmä (vanha valtion järjestelmä)
LisätiedotSuunnittelun lähtöaineisto 3D:hen ja tietomallipohjaiseksi
Suunnittelun lähtöaineisto 3D:hen ja tietomallipohjaiseksi Miten kaupunkimallitietoja hallitaan Kaupunkimallit 2017 8.11.2017 Mirja Metsälä Asemakaavoitus ja suunnittelun pohja-aineisto Nykyinen MRL 55:
LisätiedotLuento 6: 3-D koordinaatit
Maa-57.300 Fotogrammetrian perusteet Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Luento 6: 3-D koordinaatit AIHEITA (Alkuperäinen luento: Henrik Haggrén, 16.2.2003, Päivityksiä: Katri Koistinen 5.2.2004
LisätiedotMaa-57.1030 Fotogrammetrian perusteet
Maa-57.1030 Fotogrammetrian perusteet 2007 Luento 10 Digitaaliset kuvat, näytöt, visualisointi Petri Rönnholm Minkälainen olikaan digitaalinen kuva? Digitaalinen kuva on matriisi, jossa jokaisella alkiolla
LisätiedotValuma-aluejärjestelmä vesistöihin liittyvän seuranta- ja tutkimustiedon tukena
Valuma-aluejärjestelmä vesistöihin liittyvän seuranta- ja tutkimustiedon tukena LifeDatan karttapalveluseminaari 6.2.2014 Riitta Teiniranta Matti Joukola, Jaakko Suikkanen, Anu Häkkinen, Tiia Kiiski, Pekka
LisätiedotKaupunkimalli Heinolassa
Kaupunkimalli Heinolassa Hankittu EAKR-hankerahoituksella, 2012 (ensimmäinen versio 2011) Alusta: Vianova Oy:n Novapoint Virtual Map (Autodesk IDSP) Tuotettu kaupungin kantakartasta, MML:n maastotietokannasta,
LisätiedotKansallinen maastotietokanta. KMTK Kuntien tuotantoprosessit: Selvitys kuntien kantakartan ylläpidon nykyisestä tuotantoprosessista
Kansallinen maastotietokanta KMTK Kuntien tuotantoprosessit: Selvitys kuntien kantakartan ylläpidon nykyisestä tuotantoprosessista Projektin selvitys 1 Sisältö 1. JOHDANTO... 2 2. YLEISKUVA KANTAKARTAN
LisätiedotMaa-57.260 Fotogrammetrian erikoissovellutukset (Close-Range Photogrammetry)
Maa-57.260 Fotogrammetrian erikoissovellutukset (Close-Range Photogrammetry) -luennot: --ti 12-14 M5, to 12-14 M5 --Henrik Haggrén (HH), Petteri Pöntinen (PP) 1. Johdanto ja teoreettisia perusteita I,
Lisätiedot24.3.2015. Lomakkeessa kuvataan hankittava palvelu, sille asetettavia vaatimuksia sekä hankinnalle asetettavia vaatimuksia.
Liite 5 HANKINNALLE ASETETTUJA VAATIMUKSIA HANKITTAVA PALVELU: KAAVAN POHJAKARTTA, MITTAUSLUOKKA 2 Lomakkeessa kuvataan hankittava palvelu, sille asetettavia vaatimuksia sekä hankinnalle asetettavia vaatimuksia.
LisätiedotJHS xxx Asemakaavan pohjakartan laatiminen Liite 5 Kaavoitusmittauksen ja asemakaavan pohjakartan laadunvalvonta
JHS xxx Asemakaavan pohjakartan laatiminen Liite 5 Kaavoitusmittauksen ja asemakaavan pohjakartan laadunvalvonta Versio: 29.11.2012 Julkaistu: xx.xx.2013 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto...
LisätiedotMaanmittauslaitoksen aineistot kyläsuunnittelun hyödyksi. Pieksämäki Siikamäki-Peiposjärvi 3.6.2009 Pekka Vilska Maanmittauslaitos
Maanmittauslaitoksen aineistot kyläsuunnittelun hyödyksi Pieksämäki Siikamäki-Peiposjärvi 3.6.2009 Pekka Vilska Maanmittauslaitos 1 Valintaperusteet: Siikamäki-Peiposjärvi Valtakunnan vuoden 2008 kylä
LisätiedotGEOENERGIAKARTTA (6) GEOENERGIAKARTTA. Prosessikuvaus. Jussi Lehtinen 1.0
5.7.2012 1 (6) GEOENERGIAKARTTA Prosessikuvaus Jussi Lehtinen 1.0 5.7.2012 5.7.2012 2 (6) 1 Lähtökohdat 1.1 Kartan sisällön määrittely 1.2 Lähtötiedot Projektin aloituskokouksessa 16.4.2012 sovittiin kartan
LisätiedotKARTTASOVELLUSTEN KÄYTTÖ RAJOJEN ETSINNÄSSÄ Juho Kotakorva, Maanmittauslaitos, Ikaalinen 1
KARTTASOVELLUSTEN KÄYTTÖ RAJOJEN ETSINNÄSSÄ 27.11.2017 Juho Kotakorva, Maanmittauslaitos, Ikaalinen 1 MOBIILISOVELLUKSET - Erilaisia karttasovelluksia on paljon. Useimmista ei löydy rajatietoa (esim. Maastokartat,
Lisätiedotja ilmakuvauksen hankinta
HANKEKUVAUS, liite 6 1 /6 Imatran kaupungin 3Dkaupunkimalli: Laserkeilausdatan ja ilmakuvauksen hankinta HANKEKUVAUS ja KILPAILUTUSMENETTELY Vasemmalla rakennuskaavan pohjakarttaa Vuoksenniskalta1930 luvulta,
LisätiedotLapuan kaupunki Maanmittauslaitos Dnro MML /00 04 00/2015 KUNTA PAIKKATIETOAINEISTOJEN HANKINTAA JA KÄYTTÖOIKEUTTA KOSKEVA SOPIMUS
Maanmittauslaitos Dnro MML /00 04 00/2015 KUNTA PAIKKATIETOAINEISTOJEN HANKINTAA JA KÄYTTÖOIKEUTTA KOSKEVA SOPIMUS Sopimusosapuolet: Yhteyshenkilö: Jaakko Rissanen Maanmittauslaitos, Yhteyshenkilö: Kari
LisätiedotPorvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012
1 Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartat...
LisätiedotLuento 9 3-D mittaus. fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen
Luento 9 3-D mittaus 1 Luennot 2008 JOHDANTO Koko joukko kuvia! Kuvien moniulotteisuus. LUENNOT I. Kuvien ottaminen Mitä kuvia ja miten? Mitä kuvista nähdään? II. III. IV. Kuvien esikäsittely Miten kartoituskuvat
LisätiedotKATSAUS FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN TOIMINTAAN SUOMESSA VUONNA 2007
FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN SEURA KATSAUS FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN TOIMINTAAN SUOMESSA VUONNA 2007 Koonnut Kirsi Karila SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä...2 2 Toiminta kansainvälisissä yhteisöissä...
LisätiedotYleiskartta 1:1 milj., koodiavain
Yleiskartta 1:1 milj., koodiavain Kaikissa: - 29999 = Määrittelemätön / Ei käytettävissä Hallintorajat Shapen / MIFin nimi Kohderyhma Kohdeluokka / Kohdeluokk Enklaavi HallintoAlue 71 = Hallintorajat,
LisätiedotMaastokartta pistepilvenä Harri Kaartinen, Maanmittauspäivät
Maastokartta pistepilvenä 22.3.2018 Harri Kaartinen, Maanmittauspäivät 2018 1 Sisältö Pistepilvi aineistolähteenä Aineiston keruu Aineistojen yhdistäminen ja käsittely Sovellukset 22.3.2018 Harri Kaartinen,
LisätiedotKMTK maankäyttö/peittoluokitus. Maasto, työpaja 2,
KMTK maankäyttö/peittoluokitus Maasto, työpaja 2, 13.11.2017 1 Taustaa, nykyinen maastotietokanta Maastotietokannassa kohderyhmät maasto 1 ja maasto 2 pitävät sisällään sekä maankäytön, maanpeiton että
LisätiedotLuento 1 Koko joukko kuvia! Moniulotteiset kuvat Maa Johdanto valokuvaukseen, fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen
Luento 1 Koko joukko kuvia! Moniulotteiset kuvat. 1 Maa-57.1010 Johdanto valokuvaukseen, fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen (4op) Sisältyy maanmittausosaston geomatiikan koulutusohjelman O-moduuliin.
LisätiedotUAV-kopteri Jyväskylän kaupunkiympäristössä. Juha Kantanen Jyväskylän kaupunki
UAV-kopteri Jyväskylän kaupunkiympäristössä Juha Kantanen Jyväskylän kaupunki TIIVISTELMÄ Organisaatio Tehtävät UAS-hankinta Esimerkkejä tuotteista Kokemuksia KAUPUNKIRAKENTEEN TOIMIALA MITÄ MAASTOSSA
LisätiedotMAASTOKARTOITUSAINEISTON VISUALISOINTI. Kai Lappalainen, Ramboll Finland Tampere
MAASTOKARTOITUSAINEISTON VISUALISOINTI Kai Lappalainen, Ramboll Finland Tampere RAMBOLL FINLAND OY Perustettu vuonna 1962 Vuonna 2009 lähes 1200 työntekijää 23 paikkakunnalla Liikevaihto 89,9 M (2009)
LisätiedotGPS:n käyttö suunnistuskartoituksessa
GPS:n käyttö suunnistuskartoituksessa SSL karttapäivä 16.2.2008, Varala Esa Toivonen, TarpS 30 vuotta IT systeemien parissa opiskelun ja työn merkeissä 25 vuotta harrastuksena suunnistus, 83 Epilän Esa,
LisätiedotLENTOESTEREKISTERI ESRI SHAPEFILE FORMAATISSA
TIETOTUOTESELOSTE 10.04.2013 LENTOESTEREKISTERI ESRI SHAPEFILE FORMAATISSA 1. YLEISTIETOA 1.1 Nimi ja tunnisteet Lentoesterekisteri ESRI-shapefile formaatissa 1.2 Vapaamuotoinen kuvailu Tuote sisältää
LisätiedotKaukokartoitusaineistot ja maanpeite
Kansallinen maastotietokanta hanke Maasto-työpaja 20.9.2016 Maanmittauslaitos Kaukokartoitusaineistot ja maanpeite Pekka Härmä Suomen Ympäristökeskus 1 Sisältö SYKE tietotarpeet / kokemukset maanpeiteseurannassa
LisätiedotKartta-design monikanavajulkaisemisessa: Tapaustutkimus MenoMaps Nuuksion kansallispuistossa
Kartta-design monikanavajulkaisemisessa: Tapaustutkimus MenoMaps Nuuksion kansallispuistossa Juha Oksanen FT Geoinformatiikan ja kartografian osasto Mitä on kartta-design? 1. Kartan sisällön suunnittelu
LisätiedotSuuriformaattiset digitaaliset ilmakuvakamerat
Maa 57.270, Fotogrammetrian, kaukokartoituksen ja kuvantulkinnan seminaari Suuriformaattiset digitaaliset ilmakuvakamerat 2007 Lauri Saarinen Sisällysluettelo 1 Johdanto...3 2 Digitaalinen ilmakuvakamera...3
LisätiedotTampereen seudun mittauspäivät. Pasi Puttonen Etelä Savon ammattiopisto
Tampereen seudun mittauspäivät Pasi Puttonen Etelä Savon ammattiopisto Mitä kartoittajan tulee osata? Miksi tehdään tarkkavaaituksia? Mitä eroa on painokairauksella ja tärykairauksella? Mikä on ortokuva?
LisätiedotKUUSAMO TEOLLISUUSALUEEN OSAYLEISKAAVA ARKEOLOGINEN INVENTOINTI 2017
Kuusamon kaupunki KUUSAMO TEOLLISUUSALUEEN OSAYLEISKAAVA ARKEOLOGINEN INVENTOINTI 2017 Laatinut FM Kalle Luoto Kuusamo Arkeologinen inventointi SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto... 1 3 Perustietoa inventointialueesta...
LisätiedotKONFLIKTIEN HALLINTA JAKO/MAASTOTIETOJÄRJESTELMÄSSÄ
KONFLIKTIEN HALLINTA JAKO/MAASTOTIETOJÄRJESTELMÄSSÄ Teknillisen korkeakoulun maanmittausosastolla tehty diplomityö Helsinki, toukokuu 2004 Mervi Saario tekniikan ylioppilas Valvoja: Prof. Kirsi Virrantaus
LisätiedotAjankohtaista peltolohkorekisterissä
Ajankohtaista peltolohkorekisterissä Ajantasaistus keväällä 2009 Talvella 2008-2009 maataloushallinto teki ajantasaistusta yhteensä 104 kunnan alueella. Kaikkia kuntia ei ole ajantasaistettu kokonaisuudessaan,
LisätiedotTERRASOLID Point Cloud Intelligence
www.terrasolid.com TERRASOLID Point Cloud Intelligence Keilaus- ja kuva-aineiston jalostaminen kaupunkimalliksi Kimmo Soukki 1.9.2016 Sisältö LOD ajattelu Lähtökohdat vektoroinnille Vektorointi Vektorointitavoista
LisätiedotTeledyne Optech Titan -monikanavalaser ja sen sovellusmahdollisuudet
Teledyne Optech Titan -monikanavalaser ja sen sovellusmahdollisuudet Jan Biström TerraTec Oy TerraTec-ryhmä Emoyhtiö norjalainen TerraTec AS Liikevaihto 2015 noin 13 miljoonaa euroa ja noin 90 työntekijää
LisätiedotELF ja KMTK -hankkeet
ELF ja KMTK -hankkeet Tietotuotteita INSPIRE-yhteensopivasti Teemu Saloriutta 2.3.2016 Mikä ELF? European Location Framework Projektiaika maaliskuu 2013 - lokakuu 2016 INSPIREn pohjalle rakennettu yhteiseurooppalainen
LisätiedotKARMO. Kallion rakopintojen mekaaniset ominaisuudet
KARMO Kallion rakopintojen mekaaniset ominaisuudet Tutkimushenkilöstö Hankepäällikkö: Prof. Mikael Rinne Koordinaattori: Lauri Uotinen Diplomityöntekijä: Joni Sirkiä Tutkimusapulaiset: Pauliina Kallio
LisätiedotSastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi
KULTTUURIYMPÄRISTÖPALVELUT HEISKANEN & LUOTO OY Sastamalan kaupunki Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 8.10.2014 Laatinut: Kulttuuriympäristöpalvelut
LisätiedotSuomalaisten sodan ajan kartoituksista Esitelmä SKS:n vuosikokouksessa 30.3.2016
Suomalaisten sodan ajan kartoituksista Esitelmä SKS:n vuosikokouksessa 30.3.2016 Erkki-Sakari Harju Kartastotilanne ennen talvisotaa Kelvollista kartta-aineistoa oli vain Kaakkois Suomesta, topografiset
LisätiedotLASERKEILAUKSEEN PERUSTUVA 3D-TIEDONKERUU MONIPUOLISIA RATKAISUJA KÄYTÄNNÖN TARPEISIIN
LASERKEILAUKSEEN PERUSTUVA 3D-TIEDONKERUU MONIPUOLISIA RATKAISUJA KÄYTÄNNÖN TARPEISIIN PSK-BIM seminaari 9.5.2014 Jukka Mäkelä, Oy 1 SMARTGEO OY Palvelujen johtoajatuksena on tarkkojen, kattavien ja luotettavien
LisätiedotKATSAUS FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN TOIMINTAAN SUOMESSA VUONNA 2008
FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN SEURA KATSAUS FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN TOIMINTAAN SUOMESSA VUONNA 2008 Koonnut Anna Erving SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä... 2 2 Toiminta kansainvälisissä yhteisöissä...
LisätiedotKohti Euroopan yhteisiä karttapalveluja
Kohti Euroopan yhteisiä karttapalveluja Presentation to: By: Date: Poligonin ja SKS:n kevätseminaari Teemu Saloriutta, Maanmittauslaitos 18.4.2016 16 September, 2015 Mikä European Location Framework? 30
LisätiedotPaikkatiedon tulevaisuus
Paikkatiedon tulevaisuus Yksityismetsätalouden metsänhoitajien vierailu TE:llä 11.10.2007 Juhani Tervo Pääarkkitehti, GIS Iso skaala erilaisia paikkatietojärjestelmiä Paikkatieto tietojärjestelmissä Paikkatietojärjestelmä
LisätiedotKATSAUS FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN TOIMINTAAN SUOMESSA VUONNA 2005
FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN SEURA KATSAUS FOTOGRAMMETRIAN JA KAUKOKARTOITUKSEN TOIMINTAAN SUOMESSA VUONNA 2005 Koonnut Kirsi Karila SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä...2 2 Toiminta kansainvälisissä yhteisöissä...2
LisätiedotMaanmittauspäivät 2014 Seinäjoki
Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki Parempaa tarkkuutta satelliittimittauksille EUREF/N2000 - järjestelmissä Ympäristösi parhaat tekijät 2 EUREF koordinaattijärjestelmän käyttöön otto on Suomessa sujunut
LisätiedotMAANMITTAUSLAITOKSEN ILMAISTEN KARTTOJEN TULOSTAMINEN QUANTUM GIS -OHJELMALLA
1 (6) MAANMITTAUSLAITOKSEN ILMAISTEN KARTTOJEN TULOSTAMINEN QUANTUM GIS -OHJELMALLA TEEMU SALORIUTTA 17.6.2012 Päivitetty 28.6.2013 1. Avaa Maanmittauslaitoksen latauspalvelu osoitteesta https://tiedostopalvelu.maanmittauslaitos.fi/tp/kartta.
LisätiedotRAPORTTI 04013522 12lUMVl2001. Urpo Vihreäpuu. Jakelu. OKMElOutokumpu 2 kpl PAMPALON RTK-KIINTOPISTEET. Sijainti 1:50 000. Avainsanat: RTK-mittaus
RAPORTTI 04013522 12lUMVl2001 Urpo Vihreäpuu Jakelu OKMElOutokumpu 2 kpl PAMPALON RTK-KIINTOPISTEET - 4333 07 Sijainti 1:50 000 Avainsanat: RTK-mittaus OUTOKUMPU MINING OY Mairninetsnnta RAPORTTI 04013522
LisätiedotKIINTOPISTEREKISTERI N2000-LASKENTATILANNE Matti Musto / Etelä-Suomen maanmittaustoimisto
KIINTOPISTEREKISTERI N2000-LASKENTATILANNE 1.1.2010 Matti Musto / Etelä-Suomen maanmittaustoimisto KORKEUSKIINTOPISTELUOKITUS Ensimmäisen luokan vaaitussilmukat, sekä niiden sisäpuolella sijaitsevat, Maanmittauslaitoksen
LisätiedotUMTK- SUUNNITTELUPROJEKTIN ESITTELY (UMTK = MML:N UUSI MAASTOTIETOJEN TUOTANTOJÄRJESTELMÄ)
UMTK- SUUNNITTELUPROJEKTIN ESITTELY (UMTK = MML:N UUSI MAASTOTIETOJEN TUOTANTOJÄRJESTELMÄ) Kai Koistinen 1 TAUSTAA 2 KMTK Kansallinen maastotietokanta kokoaa yhteen peruspaikkatiedot, joita ovat Rakennukset
LisätiedotMaanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla
Maanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla MML:n korkeusmalliprosessin taustalla: Yhteiskunnallinen tarve tarkemmalle korkeustiedolle Tulvadirektiivi, Meludirektiivi Lentokenttäkartat,
LisätiedotTietomallien harmonisointi ja tietopolitiikan yhtenäistäminen
Tietomallien harmonisointi ja tietopolitiikan yhtenäistäminen -kokemuksia MML/Tampere yhteistyön perusteella Antti Jakobsson 28.11.2014, Paikkatietoverkoston seminaari Tarve Aalto-yliopiston selvityksissä
LisätiedotLuento 12: Stereokartoitus digitaalisin kuvin
Maa-57.220 Fotogrammetrinen kartoitus Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 (Alkuperäinen luento: Henrik Haggrén, 25.10.2002 Muutoksia: Eija Honkavaara 24.10.2004, HH 18.10.2005) Luento 12: Stereokartoitus
LisätiedotLENTOESTELAUSUNTOREKISTERI ESRI-SHAPEFILE-FORMAATISSA
LENTOESTELAUSUNTOREKISTERI ESRI-SHAPEFILE-FORMAATISSA 1. YLEISTIETOA 1.1 Nimi ja tunnisteet Lentoestelausuntorekisteri Esri-shapefile-formaatissa 1.2 Vapaamuotoinen kuvailu Tuote sisältää Air Navigation
LisätiedotLuento 4 Georeferointi Maa Fotogrammetrian perusteet 1
Luento 4 Georeferointi 2007 Maa-57.1030 Fotogrammetrian perusteet 1 Sisältö Georeferointi käsitteenä Orientoinnit Stereokuvaparin mittaus Stereomallin ulkoinen orientointi (= absoluuttinen orientointi)
LisätiedotLuento 7 Stereokartoituskojeet Maa Fotogrammetrian perusteet 1
Luento 7 Stereokartoituskojeet 2008 Maa-57.1030 Fotogrammetrian perusteet 1 Stereokartoitus (Hannu Hyyppä, Petri Rönnholm, TKK) 2008 Maa-57.1030 Fotogrammetrian perusteet 2 Fotogrammetrinen prosessi 2008
LisätiedotMobiilikartoituspäivä Pistepilvien ja kuvien hyödyntäminen Locusympäristössä
Mobiilikartoituspäivä Pistepilvien ja kuvien hyödyntäminen Locusympäristössä Trimble Locus tuoteperhe Yleisten alueiden luvat Ympäristöluvat Palaute Omaisuuden hallinta - Katu- ja viheralueet - Kunnossapito
LisätiedotTARJOUSPYYNTÖ KANTAKARTAN UUDISKARTOITUKSESTA
04.04.2014 TARJOUSPYYNTÖ KANTAKARTAN UUDISKARTOITUKSESTA Tarjouspyynnön kohde Pyydämme tarjoustanne Urjalan kunnan kantakartta-aineiston uudiskartoituksesta noin 280 ha:n alueelta. Alueen ja osa-alueiden
LisätiedotKaukokartoitusaineistot ja maanpeite
Kansallinen maastotietokanta hanke Maasto-työpaja 20.9.2016 Kaukokartoitusaineistot ja maanpeite Pekka Härmä Suomen Ympäristökeskus 1 Sisältö SYKE tietotarpeet Tietolähteet maanpeitetiedon tuottamisessa
Lisätiedot