Ajankohtaiskatsaus. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. Neuvottelukunnan kokous

Transkriptio

1 Asialistan kohta 4: Ajankohtaiskatsaus Toimitusjohtaja Neuvottelukunnan kokous Siirtokapasiteetin varmistaminen Käyttövarmuuden hallinta Käyttövarmuuden hallinta Sähkömarkkinoiden toiminnan edistäminen Suomen sähkönkulutus oli alimmillaan juhannuksena MW, mikä on noin MW alle kolmen aikaisemman vuoden kulutusminimin. Mitoitusvika palautui MW:sta toukokuun lopulla 865 MW:tiin Olkiluodon vuosihuollossa tehtyjen suojausmuutosten jälkeen. Lisäksi Ruotsin tuontikapasiteetti palautui normaalille tasolle MW. Kantaverkossa ei ollut kesän aikana vakavia häiriöitä. 110 kv verkossa sattui muutamia käyttöhäiriöitä, joista merkittävin pylvään sortuminen Hikiä Forssa johdolla. Toimituskeskeytys pisimmillään noin kuusi tuntia varasyöttöongelmien vuoksi. Voimajärjestelmän käyttö 1-6/09 1-6/08 4-6/09 4-6/08 Sähkön kulutus Suomessa TWh 40,9 45,1 17,6 20,0 Fingridin siirtovolyymi TWh 31,7 32,6 14,2 15,3 Fingridin häviösähkövolyymi TWh 0,5 0,5 0,2 0,2 Sähkön siirto Suomi-Ruotsi vienti Ruotsiin TWh 2,4 0,9 0,9 0,7 tuonti Ruotsista TWh 1,0 3 0,6 1,1 Sähkön siirto Suomi-Viro vienti Viroon TWh 0 0 0,1 0 tuonti Virosta TWh 0,9 1,0 0,3 0,5 Sähkönsiirto Suomi-Venäjä tuonti Venäjältä TWh 6, ,5 1

2 Saarekekäyttöön johtanut rajajohtohäiriö klo Keminmaa Pikkarala keskeytyksen aikana Petäjäskoski Letsi ja Ossauskoski Kalix johdot irtosivat ukkosen vuoksi verkosta verkosta, jolloin Suomi jäi saarekkeeksi viideksi minuutiksi taajuusohjatut reservit, tehonsäätö FennoSkanin avulla ja säätösähkömarkkinoilta käytetyt tarjoukset riittivät tehotasapainon palauttamiseen saarekekäyttö onnistui hyvin ja taajuus pysyi riittävän hyvänä taajuuskuoppa j pp ei aiheuttanut merkittävää haittaa tuotannolle tai kulutukselle edellisen kerran Suomi oli saarekkeena 1983 Ruotsin laajan häiriön yhteydessä saarekekäyttötilanteessa voimajärjestelmän kyky kestää vikoja heikentyy normaalitilaan nähden huomattavasti Timo Kaukonen 4 Taajuus saarekekäytön aikana klo ,3 f [Hz] 50,2 Normaali taajuuuden vaihteluväli 50,1 Pohjoismainen taajuus 50 49,9 49,8 Suomen taajuus 49,7 49,6 Häiriöreservi aktivoituu 49,5 49,4 49,3 49,2 17:50: :51:00 17:52:00 17:53:00 17:54:00 17:55:00 17:56:00 17:57:00 Timo Kaukonen 2

3 Siirtokapasiteetin varmistaminen Markkinoiden edistäminen Käyttövarmuuden hallinta Sähkömarkkinoiden toiminnan edistäminen Neuvosto hyväksyi kesäkuussa EU:n 3. energiapaketin EU-komissio antoi kaikille jäsenmaille huomautuksia rajasiirtoasetuksen noudattamisesta, joista osa sivuaa myös Fingridin toimintaa. Fingrid selvittää TEM:in pyynnöstä Suomen jakamista sähkön tukkuhintamarkkinoilla kahteen hinta- tai tarjousalueeseen. Huhtikuun väliraportti, Suomen jakaminen kahteen hinta-alueeseen ei toisi suuria etuja pohjoismaisille sähkömarkkinoille. Selvityksen loppuraportti valmistuu lokakuussa Alkuvuoden pohjoismaiset pullonkaulatulot olivat 18 M (141 M 2008) Oslo-vuonon kaapeliongelmat l jatkuvat t kuitenkin ki jo toista t vuotta Sähkömarkkinat 1-6/09 1-6/08 4-6/09 4-6/08 NordPool systeemihinta /MWh, keskihinta 36,13 36,35 34,03 34,71 Suomen aluehinta /MWh, keskihinta 36,21 42,89 34,32 46,52 Pullonkaulatulot Pohjoismaissa M 18,2 140,9 8,6 103,6 Pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin 0,5 0,1 0,07 0,0 välillä M Pullonkaulatunnit Suomen ja Ruotsin välillä % 5,9 0,5 0,8 0,2 Fingridin osuus pullonkaulatuloista Pohjoismaissa M 1,3 13,5 0,6 9,9 Siirtokapasiteetin varmistaminen Siirtokapasiteetin varmistaminen Käyttövarmuuden hallinta Sähkömarkkinoiden toiminnan edistäminen Konsernin investoinnit M (35 M vuonna 2008 ). EstLink2:een ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. EU rahoituksen (100 M ) hakupaperit lähetettiin heinäkuussa. Valmistuneet hankkeet Kangasalan SVC-laitos, 10,4 ; Pikkaralan 400/110/20 kv muunto, 4 M Hankintapäätökset: Lieto-Koroinen 2x110 kv voimajohto 3,3 M (Eltel Networks Oy), Inkoo-Karjaa 110 kv voimajohto 2,2 M (Elektrovod, Slovakia) Ympäristövaikutusten ik t t arvioinnit i it päättyneet: varavoimalaitos, "kaikki tarkastellut hankevaihtoehdot ovat arvioinnin perusteella toteuttamiskelpoisia" Fenno-Skan 2 tyyppikokeet saatu päätökseen 3

4 Asiakas- ja sidosryhmänäkökulma Google on uusi merkittävä kantaverkkoasiakas Summassa (Stora Enson sopimus päättyi) Voimajohtojen lunastuskorvauksien taso on ollut voimakkaasti esillä kesän aikana Maanomistajat (MTK) vaativat nykyistä suurempaa lunastuskorvausta Asia kuuluu oikeusministeriölle Alueelliset häiriöt näkyvästi paikallisessa mediassa Fingridin tytäryrityksellä (ent. Fingrid Verkko Oy) uusi nimi ja ilme Fingrid-konserni / Voitto ennen veroja Toteuma 2008 vs. Toteuma 2009 Sähköjohd. +4,3 M Rahoitusjohd. +7,5 M Investointisuojaus. -0,3 M Tariffikorotus 4,5 % Kulutuksen alentuminen 27,8 25,9 Palkat -0,4 M, Häviösähkö -0,2M Haruskorroosiotyöt -1,2 M, Asemat -0,7 M 4

5 Asialistan kohta 5: Uusiutuvan energian syöttötariffit tilannekatsaus t Kaija Niskala Neuvottelukunta TEM uusiutuvan energian syöttötariffityöryhmä väliraportti ehdotus tuulivoiman syöttötariffiksi jatkoaika loppuraportille tuulivoimalle ehdotetun syöttötariffin keskeneräiset asiat ehdotus biokaasun syöttötariffiksi mahdolliset muut uusiutuvan energian syöttötariffin piiriin harkittavat tuotantomuodot Kaija Niskala 5

6 Tuulivoiman syöttötariffin ehdotus Markkinaehtoinen takuuhinta Suomen malli Maksettavan preemion suuruus: 83,5 /MWh - kvartaalin keskihinta /2007 2/2007 3/2007 4/2007 1/2008 2/2008 3/2008 4/ Kaija Niskala Väliraporttikeskeiset ehdotukset Fingridin kannalta hallinnointi Fingridille tai sen täysin omistama tytäryhtiölle järjestelmän j ä kustannukset k voidaan raportoida läpinäkyvästi äk ä i markkinaehtoisuus tuulivoiman tuottaja toimii sähkömarkkinoilla kuten muutkin tuottajat ehdotettu malli kannustaa tuottamaan sähköä kalliin sähkön hinnan aikana tuottaja maksaa itse verkkoliitynnän kustannukset todentaminen laitoksen käynnistyessä tai muuttuneessa tilanteessa päivittäiset tuntimittaukset Fingridille Kaija Niskala 6

7 Tuulivoiman ehdotettu syöttötariffi tariffitaso määritetään hallinnollisesti tavoitehinta 83,5 EUR/MWh kesto 12 vuotta tariffin tasoa tarkistettaisiin tarvittaessa, muutettu taso koskisi uusia laitoksia ei porrastusta tuuliolosuhteiden mukaan tariffikelpoisuuden ehdot voimalan sijainti i Suomessa tai Suomen aluevesillä uusina rakennettavat voimalat merituulivoima ja muu uusi teknologia TEM selvittäisi uuden teknologian demonstroinnin tukemista Kaija Niskala Biokaasun syöttötariffi biokaasureaktorilaitokset (kokoluokka < 1 MW) liittyvät jakeluverkkoon järjestelyyn liittyvien laitosten lukumäärä ei oletettavasti ole kovin suuri tuotetut sähkömäärät pieniä, pienessä kokoluokassa väistämättä haasteena kaikkien hallinnoinnista vastaavien osapuolten kulut yhteensä tukitason määrittäminen työryhmässä keskustelun alla Kaija Niskala 7

8 Uusiutuvan energian syöttötariffin ehdotus loppuraportti 9/2009 tuulivoiman syöttötariffin keskusteltavia asioita kokoluokka / hallinnolliset kulut mahdollinen tariffitason lasku ennalta määrätyllä tavalla tiettyjen kuluttajaryhmien vapautukset syöttötariffin maksamisesta Ahvenanmaan liittyminen järjestelyyn tuen määrittely negatiivisten aluehintojen tunteina tuulivoiman maantieteellinen hajautus ja tuulituotannon ennusteet tärkeitä voimajärjestelmän j ä hallinnan kannalta biokaasun syöttötariffin ehdotus mahdolliset muut syöttötariffien piiriin harkittavat tuotantomuodot lain voimaantulon ajankohta? Fingridin omistuspohjan muutoksen vaikutus? Kaija Niskala Asialistan kohta 6: Näkökohtia tuulivoiman i kantaverkkoliitynnästä kk tä Neuvottelukunta Pertti Kuronen 8

9 Tuulivoimasta Useita YVA-menettelyjä vireillä, julkisten hankkeiden kapasiteetti yhteensä MW Maakuntakaavoissa osoitetaan vielä lisää alueita mm. Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Pohjanmaalla, Pohjois- Pohjanmaalla ja Lapissa -> tarvitaan ylimaakunnallinen tekninen taustaselvitys Asiakaskeskustelut menossa laajalti maa- ja merituulipuistojen liittämisestä kantaverkkoon Tuulivoiman luvituksen sujuvoittamisesta Ruotsin tapaan alalla keskustelua Tuulivoima-asiamies malli Tuuliatlas valmistuu 11/ Fingrid vastaa Suomen kantaverkossa tarvittavasta siirto- ja reservikapasiteetista Fingrid on varautunut 1,6 miljardin euron investoinneilla varmistamaan 2000 MW tuulivoiman ja yhden suuren ydinvoimalaitoksen FIN6 liittämisen Suomen voimajärjestelmään Suomen uusiutuvan energian ohjelmasta vain laajamittaisella tuulituotannolla on merkittävää vaikutusta kantaverkkoon Feed-in tariffin tulo on käynnistänyt runsaasti tuulivoiman liittämisselvityksiä kantaverkkoon Merituuli- ja rannikko/maapuistojen hankeselvityksiä yhteensä MW Fingrid on varautunut Feed-In tariffin hoitamiseen varsinaisesta kantaverkkotoiminnasta eriytettynä ja läpinäkyvästi erillisen tytäryhtiön kautta Tuuli ja muu uusiutuva tuotanto Tehoreservi Turvetuotannon tuki Pertti Kuronen suunniteltu 400 kv johto 2020 mennessä 9

10 Tuulivoiman liittäminen kantaverkkoon Suurin osa tuulivoimapotentiaalista sijoittuu nauhamaisesti rannikolle Perusratkaisuna ovat tällöin kantaverkkoon liittyvät säteittäiset vaihtosähkökaapelit/avojohdot Vaihtosähkökaapeleiden silmukoiminen haastavaa, sillä mitoituksen tulisi riittää myös tulevaisuudessa erilaisten siirto- ja vikatapausten hallintaan Tasasähkökaapeleiden silmukointi lienee mahdollista tulevaisuudessa, mutta ei vielä vuoteen 2020 mennessä, jolloin tuulivoimaa pitäisi olla jo 2000 MW Pertti Kuronen 20 Fingridin näkökohtia tuulivoimaliityntään Yleisperiaatteet Kantaverkkoon liittymisestä on ohjeistus Fingridin internet- sivuilla, tuulivoiman liitynnästä tarkemmat ohjeet Liittyjä vastaa suoranaisista verkkoon liittymisen kustannuksista, Fingrid muualla verkossa tarvittavista investoinneista Kantaverkon liityntä ja liityntäpiste perustuvat asiakkaan kanssa yhdessä tehtävään verkkoselvitykseen tai verkkotarkasteluun Energiamittaus on liityntäpisteessä ja liittyjä vastaa liityntäverkon häviöistä Liityntäverkko ei kuulu siis kantaverkkopalveluun ja kantaverkkotariffilla katettavaksi Oma "liityntäverkkomaksu", joka kattaa liityntäverkon pääoman, käytön, kunnossapidon ja häviöt, sama periaate kuin kaikissa liityntäverkoissa Pertti Kuronen 10

11 21 Fingridin näkökohtia tuulivoimaliityntään Kustannusten jakoperiaatteet Fingrid voi tarvittaessa toteuttaa liityntäverkkoinvestoinnin, jos usea liittyjä liittyy samaan liityntäverkkoon 400 kv liityntäverkossa useammin useita liittyjiä 110 kv liityntäverkko on usein liittyjäkohtainen Liityntäverkon investointikustannukset jaetaan liittyjien kesken uuden liittyjän tullessa jakosuhde muuttuu Kustannusten jako liityntätehon perusteella, jos liityntäverkossa on kuluttajia, niin tuotanto ja kulutus ovat samanveroisia Liityntäverkko tulee suunnitella ottaen huomioon tuulipuiston, -puistojen lopullinen laajuus ja tuotanto Pertti Kuronen 22 Yhteinen liityntäverkko eri näkökulmista Yhteiskunnan kannalta ympäristöllisesti järkevä toteutus Liittyjän kannalta vältetään yhteisen verkonosan hallinta sopimisessa neutraali osapuoli (Fingrid) vastaa kustannuksista Fingridin kannalta erillinen muusta kantaverkkotoiminnasta kustannusten perintä: kertamaksu vai vuosimaksu erilaiset toteutusaikataulut maksuperusteet (teho) pilottivaiheen huomiointi Pertti Kuronen 11

12 23 Liityntäverkon kustannusten korvaaminen Kertakorvausmalli FG toteuttaa ja omistaa Investointi kertamaksuna Käyttö &kunnossapito ja häviöt vuosimaksuna Vuosimaksumalli FG toteuttaa ja omistaa Maksu kattaa pääoman ja käytön & kunnossopidon Tehoon perustuva Käyttöaika ja korkokanta Tuulivoimaprojekti Yhteinen verkon osa Pertti Kuronen 24 Valot päällä valtakunnassa Valot päällä valtakunnassa 12

13 Asialistan kohta 7: Strategiasta Toimitusjohtaja Neuvottelukunnan kokous Fingridin strategia Visio Kantaverkkotoiminnan kansainvälinen esikuva Missio siirtää toimintavarmasti sähköä markkinoita edistää sähkö- Kehittää voimajärjestelmää Siirtää toimintavarmasti sähköä Edistää sähkömarkkinoita Arvot avoimuus tasapuolisuus tehokkuus vastuullisuus 13

14 Toimintaympäristössä merkittäviä muutoksia viimeisen vuoden aikana Suomen ilmasto- ja energiastrategia syksyllä 2008: Tuotantokapasiteetin mitoitus: omavaraisuus - ydinvoimaa ja 2000 MW tuulivoimaa Syöttötariffit, tehoreservijärjestelmän jatko Taloudellinen taantuma: Sähkön kysynnän lasku Korkojen lasku ja alentuneet raaka-ainehinnat EU:n kolmas energiapaketti Fingridin omistusrakenne muuttuu Nordel lakkautettu, ENTSO-E:n toiminta käynnistetty Lähde: Kemijoki Oy KUVIA?? Lähde: TVO EU:n Itämeristrategia Itämeren alueen verkkosuunnitelma ja Baltian sähkömarkkinoiden avaaminen Komission elvytyssuunnitelma => mahdollinen Estlink 2 tuki Strategiset toimenpiteet: yhteenveto Korkean käyttövarmuuden varmistaminen ja käyttötoiminnan korkea laatu sekä tehokkuus Toimiva i häiriötilanteiden iötil t id hallinta uudessa toimintaympäristössä i t i tö ä Keskeytyssuunnittelu: taloudellinen optimointi ja turvallisuus Jännitetöiden hallittu lisääminen Tehokkaasti toimivat integroidut sähkömarkkinat Markkinaintegraation lisääminen Eurooppa, Baltia ja Venäjä alueilla Säätömarkkinoiden kehittäminen ja kapasiteetin pullonkaulojen hallinta Kysynnän ja tuotannon hintajoustojen edistäminen ENTSO-E: eurooppalaisten markkinasääntöjen valmistelu Oikein mitoitettu siirtokapasiteetti ja kustannustehokas toiminta: 1,6 miljardin euron investointiohjelma Itämeren alueen ja kansallinen verkkosuunnitelma verkon kehittämisestä Uuden tuotannon verkkoon liittäminen Verkon ja varavoimalaitosten ikääntymisen hallinta Fingridin strategia

15 Taloudelliset tavoitteet Tulonmuodostus Perustasona 4,5 % vuosittain tariffikorotus Tariffikorotukset pyritään minimoimaan Kustannustehokas toiminta Kohtuullinen tuotto omistajille Oman pääoman tuotto 8 % Sijoitetun pääoman tuotto 6 % Turvattu osinkovirta Korkea luottoluokitus ja vakaa pääoman rakenne Omavaraisuusaste 25 % (IFRS 30%) Kassavirta / nettovelka 11 % Korkokate 3,5 x Fingridin strategia Suomen ilmasto- ja energiastrategian mahdollistava voimajärjestelmän kehitysohjelma vaihe Yllikkälä - Huutokoski ki Ulvila - Kristinestad Hikiä - Forssa Luvitus Suunnittelu Toteuttaminen Luvitus Suunnittelu Toteuttaminen Luvitus Suunnittelu Toteuttaminen Varavoima Luvitus Suunnittelu Toteuttaminen 2. vaihe 3. RAC Ventusneva - Pyhänselkä Luvitus Suunnittelu Toteuttaminen Luvitus Suunnittelu Toteuttaminen 3.vaihe 4. vaihe Lieto Forssa Keminmaa Pyhänselkä Uuden tuotannon edellyttämät voimajohdot Varavoima Luvitus Suunnittelu Toteuttaminen Luvitus Suunnittelu Toteuttaminen Luvitus Suunnittelu Toteuttaminen Luvitus Suunnittelu Toteuttaminen = Ympäristövaikutusten arviointimenettely 15

16 Uusi luku Suomen sähköverkon kehitystarinassa "Rautarouva": sähkönsiirto itälänsi suunnassa Vesivoiman siirtäminen kuluttajille Sähkön kulutuksen kasvu - suuret tuotantoyksiköt (hiili- ja ydinvoima) verkkoon Suurten yksikköjen - ydinvoiman ja keskittyneen tuulivoiman - liittäminen verkkoon. Ikääntyvän verkon uudistaminen Lähde: Fortum 2000 Lähde: TVO Pituus [km] Lähde: Fortum kv 220 kv 400 kv Lähde: ilmasto.org 32 Miten rahoitamme investoinnit? Kantaverkkotariffilla Hankkimalla lisärahoitusta kotimaisilta ja kansainvälisiltä raha- ja pääomamarkkinoilta KVS2005 KVS2008 % 100 nimellinen reaalinen //

17 Investointiohjelman perustana toimiva maankäyttöpolitiikka Lähtökohtana onnistunut YVA ja keskustelut maanomistajien kanssa Johdot sijoitetaan ensisijaisesti vanhan johdon paikalle tai viereen Puolueeton lunastustoimikunta määrittää korvauksen maanomistajien tasapuolinen kohtelu puheenjohtajana paikallinen maanmittausinsinööri kaksi kunnanvaltuuston valitsemaa uskottua miestä Ennakkosopimuksilla taataan joustava rakentaminen 2000 km 1500 km 1000 km 500 km 0 km Johtojen rakentaminen uudelle johtokadulle nykyisen johdon rinnalle nykyisen johdon paikalle Kantaverkkoyhtiöiden eurooppalainen yhteistyö tiivistyy Komissio Merkittävä kehitysaskel: Toiminta Ti it kattaa ktt koko kk Euroopan Kantaverkkoyhtiöiden päätehtävät saman katon alla ENTSO-E ACER 17

18 Infrastruktuurin kehittäminen keskeistä EU:n tavoitteiden saavuttamiselle Eurooppa Euroopan sähköverkko Eurooppalainen toimitusvarmuus Eurooppalaiset sähkömarkkinat Itämeren alue Sähköverkko: "Baltic Ring" Sähkömarkkinat osana eurooppalaisia sähkömarkkinoita Venäjä EU-Venäjä rajapinta sähkökaupassa Valot päällä valtakunnassa 18