Biotuotteiden ja biotekniikan laitos. CHEM-C2310 Bioprosessitekniikka. Laboratoriotyöt

Transkriptio

1 Biotuotteiden ja biotekniikan laitos CHEM-C2310 Bioprosessitekniikka Laboratoriotyöt Kevät 2017

2 SISÄLLYSLUETTELO TURVALLISUUSMÄÄRÄYKSIÄ... 3 KURSSIN OHJAAJAT JA VASTUUHENKILÖT... 4 YLEISTÄ KURSSISTA... 4 TÖIDEN SISÄLTÖ... 4 SUORITTAMINEN... 4 ESITIEDOT... 5 AIKATAULU... 5 SUORITETTAVAT TYÖT... 5 ARVOSTELU... 5 TYÖOHJEET... 6 ESCHERICHIA COLI BAKTEERIN RAVISTELUKASVATUS... 6 GLUKOOSIN ISOMEROINTI GLUKOOSI-ISOMERAASILLA... 8 LIITTEET Liite 1. Työvihko-ohje Liite 2. Työselostusohje Liite 3. Yleisiä kommentteja selostustöistä

3 Turvallisuusmääräyksiä Hätänumero on 112. Siivoa aina omat jälkesi, käyttämäsi välineet ja työpöytä. Laboratoriossa tulee käyttää kiinni napitettua työtakkia ja suojalaseja. Vaarallisia kemikaaleja (esim. happoja ja emäksiä) käsitellessäsi käytä asianmukaisia suojautumisvälineitä. Ulkovaatteita ei saa tuoda laboratorioon. Takit jätetään kurssin ohjaajien työhuoneisiin tai laboratorion läheisyydessä oleviin naulakoihin. Laboratoriossa ei syödä eikä juoda. Bioreaktorihuone on pidettävä siistinä ja kaikki tavarat niille varatuilla paikoilla. Pöytäpinnat pidetään aseptisina pyyhkimällä ne 70 %:lla etanolilla. Etanolia on oranssikorkkisissa ruiskupulloissa laboratoriossa. Rikkoutunutta lasia varten on jätesäiliöt laboratorion käytävällä. Autoklaaveja, sentrifugeja tai muita laitteita ei saa käyttää ilman opastusta. Kaikissa epäselvissä tilanteissa pyydä ohjaaja paikalle. 3

4 Kurssin ohjaajat ja vastuuhenkilöt Kurssin vastuuopettaja Mikrobikasvatus Tero Eerikäinen (D416d) puh , Laura Lemetti Lauri Vaahtera Ensymaattinen reaktio Johanna Rytioja Tero Eerikäinen Yleistä kurssista Töiden sisältö Töiden tavoitteena on oppia eräitä mikrobikasvatuksen sekä entyymireaktion perusteita kokeellisen työskentelyn avulla. Laboratoriotyö koostuu kahdesta eri työstä työvaiheesta: 1) Escherichia coli bakteerin ravistelukasvatus sekä 2) glukoosin isomerointi glukoosi-isomeraasilla. Tavoitteena on myös, että opiskelija oppii kurssilla yhdistämään kokeellisesti saatuihin tuloksiin ja havaittuihin ilmiöihin kurssilla opiskelemansa teorian. Suorittaminen Kurssin suorittamiseen kuuluu laboratoriotöihin valmistautuminen ja osallistuminen, tulosten kirjaaminen töiden aikana sekä ryhmäkohtainen työselostus. 4

5 Esitiedot CHEM-C2300 ja CHEM-A1010 Turvallinen työskentely laboratoriossa. Aikataulu Laboratoriotyöt sijoittuvat ajanjaksolle Osallistuminen edellyttää kirjatumista kummankin työn osalta omaan ryhmään WebOoodin kautta mennessä Työselostukset palautetaan sähköpostilla kurssin vastuuopettajalle osoitteeseen Työselostusten tulee jättää kolmen viikon kuluessa oman ryhmän laboratoriotöiden suorittamisesta. Suoritettavat työt Työt koostuvat kahdesta neljä tuntia kestävästä laboratoriotyöstä, joka suoritetaan 10 hengen ryhmissä. Ryhmät muodostetaan ennen töiden alkamista. Ennen kutakin laboratoriotyöpäivää tulee tutustua tulevan päivän työhön huolellisesti. Laboratoriossa tehtävistä töistä tulee tehdä omakohtaisia muistiinpanoja joiden perusteella tuloksista voi laskea loppuraportissa tarvittavia tulosmuuttujien arvoja. Laboratoriotöistä kirjoitetaan ryhmäkohtainen työselostus (ohje liitteenä). Arvostelu Työselostukset arvostellaan arvosanalla 1-5. Selostuksen arvostelussa arvosana annetaan ensimmäisen version mukaan, mutta korjaukset tulee suorittaa, jotta selostuksen saa hyväksyttyä. Työselustuksesta tulee käydä ilmi oma panos ja työnjako kannattaa suunnitella ryhmän sisällä hyvissä ajoin. Aktiivisuutta ja ryhmädynamiikkaa mitataan myös vertaisarviolla, jossa pyydetään luottamuksellisesti arvioimaan oman ryhmän muiden jäsenten aktiivisuutta ja yhteistyökykyä. Arvosanaan vaikuttaa myös jos selostus palautetaan myöhässä. Kurssin opintosuoritusmerkintää tentin jälkeen ei saa ennen kuin työselostus on palautettu ja hyväksytty. 5

6 Työohjeet Escherichia coli bakteerin ravistelukasvatus 1. Työn tavoitteet Perehdyttää ravistelukasvatuksen eri vaiheisiin (kasvatusalusta, sterilointi, siirrostus, kasvun seuranta, kasvatuksen lopetus) Antaa konkreettinen esimerkki bakteerin kasvunopeudesta ja sameusmittauksen käytöstä kasvun seurannassa Oppia sameusmittauksen kalibrointi solumassan pitoisuuden määrittämiseksi Oppia tulkitsemaan mittausdataa erilaisissa kasvatusolosuhteissa Oppia raportoimaan ja kommentoimaan kokeellista dataa 2. Materiaalit Mikrobi: Escherichia coli K-12 kanta valmiina siirrosteena kasvatettuna ravistelukasvatuksena yli yön Luria Broth (LB) kasvatusalustalla Siirrostusvalmiit Klett-pullot, joissa 37 o C kasvatusalustaa 50 ml 250 ml:n erloissa Ravistelija säädettynä 37 o C:een Steriilejä 10 ml:n pipettejä sekä moottoripumpetti aseptista siirrostamista ja laimennossarjan tekoa varten Klett-Summerson sameusmittari, jossa suodatin joka päästää erityisesti valon aallonpituuksia noin 540 nm lävitseen, tai työhön soveltuva spektrofotometri esim. Spectroquant Pharo 300 (mittaus 600 nm) Koeputkia siirrosteesta tehtävää laimennossarjaa varten Koeputkisekoittajia laimennosten sekoittamista varten Sentrifuugi siirrosteen solumassapitoisuuden määrittämiseen (solujen erottamiseen siirrosteesta ja niiden pesuun) Kuivapainoastia/Al-foliota pestyn solumassan kuivaamiseen 3. Kasvatusalustat Eri pareilla vaihdellen: LB (2 paria) LB+1 g/l glukoosi LB+5 g/l glukoosi LB+10 g/l glukoosi 4. Siirrostus Pipetoidaan aseptisesti 4 ml siirrostetta per pullo 5. Kasvatus Lämpötila: ryhmät 1-3: 37 o C; ryhmät 4-6: 35 o C; ryhmät 7-8: 33 o C Yksittäiset työparit tekevät rinnakkaiset kasvatukset Ravistelijan kierrosnopeus: 200 rpm 6. Kasvatuksen seuranta Mitataan ilman näytteenottoa kasvatusliemen sameus 2 kertaa tunnissa, myös välittömästi siirrostuksen jälkeen, siirrostamatonta kasvatusalustaa vasten (nollaus tällä); glukoosia sisältävät alustat: mitataan optinen tiheys myös ennen siirrostusta nollausalustaa vastaan (tämä arvo vähennetään kasvatuksen sameusarvoista) 6

7 Kasvatuksen loputtua mitataan kasvatusliemen ph 7. Sameusmittauksen kalibrointi Siirrosteesta ylijääneestä kasvustosta sentrifugoidaan taaratuissa eppendorfputkissa 4 x 1,5 ml kasvustoa rpm 1 min; poistetaan supernatantti ja putken pohjalla olevaan solunappiin lisätään tislattua vettä 1,5 ml, sekoitetaan hyvin koeputkisekoittajalla ja fuugataan solut uudelleen pohjaan Lopuksi kuivataan 80 o C:ssa yli yön tästä saadaan punnitsemalla solumassan pitoisuus cdw (cell dry weight) siirrosteessa (g/l) Ylijääneestä kasvustosta tehdään myös laimennussarja 1:10 1:6 1:4 1:2 ja mitataan näistä sameus (kukin pari pipetoi itselleen ensin 10 ml siirrostetta): laimennos siirrostetta (ml) tisl.vettä (ml) 1: : :6 1,5 7,5 1: Raportoinnissa esimerkiksi Kerrotaan lyhyesti työn kulku (Materiaalit ja menetelmät) Esitetään sameus kasvatusajan funktiona (koko ryhmän tulokset) Esitetään sameusmittauksen kalibrointisuora/käyrä Vertaillaan eri kasvatusalustojen loppu-ph-arvoja Kommentoidaan tuloksia 7

8 Glukoosin isomerointi glukoosi-isomeraasilla 1. Työn tavoitteet Perehdyttää koejärjestelyihin entsyymiapplikaatioiden tutkimisessa Saada konkreettinen käsitys entsyymikinetiikasta ja eräistä entsyymin toimintaan vaikuttavista tekijöistä Osoittaa esimerkit 1) entsyymin sovelluksesta elintarviketeollisuudessa ja 2) diagnostiikassa/mittauksissa Oppia tulkitsemaan mittausdataa erilaisissa koeolosuhteissa Oppia raportoimaan ja kommentoimaan kokeellista dataa 2. Materiaalit Entsyymi: Immobilisoitu glukoosi-isomeraasi (GI), omassa laboratoriossa valmistettu erä (vastaavaa kuin Novozymesin kauppanimellä Sweetzyme IT, jonka alkuperäinen aktiivisuus > 350 U/g; T opt: o C, ph opt 7,5-7,8 ; entsyymi ollut meillä varastossa joitakin vuosia). Valmiit reaktioliuokset fruktoosista, glukoosista, näiden seoksista ja fruktoosin ja ksyloosin seoksesta 2,5 mm Tris-HCl puskurissa (ph 7,5), jossa 12 g/l MgSO 4 7H 2O; liuokset on temperoitu 55 o C:een Tris-HCl puskuri 2,5 mm, ph 7,5, 12 g/l MgSO 4 7H 2O Ravistelija säädettynä 55 o C:een Accu-Chek veren glukoosimittari määritysliuskoineen, mittausalue 0,5 33 mmol/l (0,09 6 g/l) Pasteur pipettejä ja pipetin kärkiä näytteen asettamiseen glukoosimittarin liuskaan Pipettejä ja koeputkia näytteen laimentamista varten 3. Reaktio-olosuhteet Aineensiirron tehokkuus vaihtelee eri labraryhmien välillä: i. ryhmät 1-2: liuostilavuus 100 ml (250 ml erla), ravistelu 250 rpm ii. ryhmät 3-4: liuostilavuus 100 ml (250 ml erla), ravistelu 100 rpm iii. ryhmät 5-6: liuostilavuus 100 ml (250 ml erla), ravistelu 50 rpm iv. ryhmät 7-8: liuostilavuus 100 ml (250 ml erla), ravistelu 25 rpm Kaikilla ryhmillä: lämpötila ja ph sama Kussakin ryhmässä pareilla seuraavat lähtöliuokset: i. parit 1: glukoosi 30 g/l ii. parit 2: fruktoosi 30 g/l iii. parit 3: glukoosi 30 g/l + 5 g/l ksyloosia iv. parit 4: fruktoosi 30 g/l + 5 g/l ksyloosia v. parit 5: glukoosi 10 g/l + 20 g/l fruktoosia 4. Työn toteutus Reaktioseoksesta otetaan nollanäyte 0,2 ml ennen entsyymin lisäämistä; glukoosiliuokset laimennetaan Milli-Q vedellä 1:10 (0,2 ml + 8

9 1,8 ml), fruktoosiliuoksia ei laimenneta; glukoosipitoisuus määritetään Accu-Chek-laitteella Lisätään entsyymi 1 g (pipetoidaan 3 ml sekoitettua kidesuspensiota), jolloin isomerointireaktio alkaa ja aloitetaan ajanotto Isomeroinnin aikana otetaan näytteitä noin 20 min välein Pasteur pipetillä (fruktoosiliuokset) tai pipetillä (0,2 ml glukoosiliuokset) varoen entsyymin joutumista näytteeseen ja mahdollisimman vähän (Accu- Chek vaatii vain pisaran näytettä); glukoosiliuos laimennetaan alusta pitäen 1:10 Milli-Q vedellä (pipetillä näyte 0,2 ml + 1,8 ml vettä); fruktoosiliuosta laimennetaan vasta kun on odotettavissa, että Accu- Chek lukema menee yli mittausalueen (lukema HI), jolloin näytekin kannattaa ottaa tarkasti pipetillä (0,2 ml) Parien pitää aloittaa reaktio ja ottaa näytteet samaan aikaan ja mahdollisimman nopeasti, jotta pullot ovat mahdollisimman vähän aikaa ilman sekoitusta Fruktoosilla aloittavat parit (parit 2) tekevät Accu-chek mittaukselle kalibroinnin: tehdään glukoosiliuoksesta laimennossarja veteen: 0,25 0, g/l ja määritetään pitoisuus Accu-Chekillä On tärkeää, että kukin pari on koko ajan selvillä näytteenottoajankohdasta (= reaktioaika) Näytteenottoa jatketaan, kunnes labrakerran 4 tuntia tulee täyteen tai tasapaino on saavutettu 5. Laskentaa varten Entsyymin aktiivisuudella tarkoitetaan substraatin kulumisnopeutta tai tuotteen muodostumisnopeutta (ainemäärän muutos aikaa kohti). Esimerkiksi glukoosin kulumisnopeus perustuen alkunopeuteen saadaan kahden ensimmäisen pisteen kulmakertoimesta. Samalla tavalla, mutta kulmakertoimen pisteitä vaihtelemalla saadaan laskettua kulumisnopeudet jokaisen pisteen välille ja kumulatiivisesti, niin kuin työohjeessa on neuvottu. Excelissä on SLOPE-funktio, jolla kulmakertoimia voi laskea helposti. Yleensä aktiivisuuden yksikkönä on ns. unit (U = μmol/min), joka jaetaan joko käytetyn entsyymin tilavuudella (ml) tai määrällä (mg), jolloin saadaan volumetrinen (U/mL) tai spesifinen aktiivisuus (U/mg). Tätä varten tulokset pitää muuttaa mikromooleiksi (1 mol = 10 6 μmol) konsentraation ja ainemäärän yhtälöillä (c=n/v, n=m/m). Esimerkiksi jos kulumisnopeus on 1 g/l glukoosia (M = g/mol) minuutissa: c/t=n/tv=m/tmv=1 g/1 min g/moll= mol/l min=5551 μmol/l min=5551 μm/min Jotta tästä saadaan aktiivisuus yksikössä U/mL, on kulumisnopeus kerrottava reaktiotilavuudella (litroina), ja jaettava käytettävän entsyymin määrällä (millilitroina). Esimerkki: aktiivisuus=c V reaktiot /V entsyymi=5551 μmol/l min 0.1 L/3 ml= μmol/(ml min)= U/mL Jos tiedetään entsyymin pitoisuus (mg/ml), voidaan tästä laskea myös spesifinen aktiivisuus U/mg. Termodynaaminen tasapainotila on helpompi. Sen voi määrittää jos reaktiokäyrä näyttää tasaantuvan loppua kohti, kuten yllä olevassa kuvassa. Tasaantuminen kertoo, että reaktion lähtöaineet ja tuotteet 9

10 lähestyvät tasapainopitoisuuksia, jolloin niiden konsentraatiot pysyvät vakiona. 6. Raportointi Kerrotaan lyhyesti työn kulku (Materiaalit ja menetelmät) Esitetään glukoosipitoisuus ajan funktiona (koko ryhmän tulokset) Lasketaan entsyymin aktiivisuus usealla eri tavalla: i. Perustuen reaktion alkunopeuteen (glukoosin kulumisen tai muodostumisen nopeus interpoloituna nollahetkeen (kulmakerroin hetkellä t=0) ii. Perustuen kunkin perättäisen mittaushetken arvoihin iii. Perustuen kumulatiiviseen arvoon (esim. väli 0 0,33 h; 0 0,67 h jne.) Arvioidaan tulosten perusteella (jos mahdollista), mikä on isomerointireaktion termodynaaminen tasapainotila (glukoosin loppupitoisuus tasapainossa % alkuperäisestä glukoosi- tai fruktoosipitoisuudesta) Arvioidaan ksyloosin vaikutusta isomeroinnissa Kommentoidaan tuloksia ja työn tekemistä 10

11 Liite 1 (1/2) Työpäiväkirjaohje Tässä työssä emme jaa ja arvostele työpäiväkirjoja, mutta samoja periaatteita kannattaa noudattaa omaan vihkoon tehtävissä muistiinpanoissa. Työpäiväkirjan käytön oppiminen on erityisen tärkeää tulevia työtehtäviä ajatellen. Teollisuudessa ja yrityselämässä tarkastettua työpäiväkirjaa voidaan käyttää todisteena esimerkiksi patenttiriidoissa. Siksi työpäiväkirja tehdään heti alusta alkaen samaan muotoon, mitä alan työnantajat käyttävät. Muistiinpanojen tekeminen irtolehdille ei ole järkevää, koska epämääräisillä irtopapereilla on taipumus kadota. Pahimmillaan tärkeiden punnitus- tai mittaustulosten katoaminen johtaa koko työn uusimiseen, koska tulosten laskenta on mahdotonta ilman primäärituloksia. Työvaiheiden kuvauksessa käytetään passiivi- ja imperfektimuotoja. Työohjeisiin saa viitata työpäiväkirjassa, mutta kaikki laimennokset kannattaa merkitä työpäiväkirjaan. Työpäiväkirjan tulee sisältää mm. seuraavat asiat: Päivämäärä, henkilön nimikirjaimet tai ryhmän numero, kurssitunnus ja aihe sekä sivunumero Työn periaate ja tarkoitus lyhyesti (mitä tehty ja miksi) Käytetyt menetelmät (miten tehty), muista otsikoida Käytetyt laitteet (laitteen tiedot, valmistajamaa) ja erikoisreagenssit (valmistaja, valmistajamaa) Koehavainnot sellaisenaan, kuin ne on todettu eli primääriset muistiinpanot Muut työhön liittyvät huomiot (esim. menetelmä- ja laiteongelmat) Primääriset punnitus- ja mittaustulokset taulukoituna Työpäiväkirja on muistikirja, joka kulkee koko ajan mukana ja johon työtä tehdessä kirjoitetaan kaikki työn vaiheet. Kuva 1/1 esittää esimerkkisivun työpäiväkirjasta.

12 Liite 1 (2/2) Työpäiväkirjaohje N.N. 6 Kuva 1. Esimerkkisivu työpäiväkirjasta.

13 Liite 2 Työselostusohje Kukin ryhmä laatii koko työstä työselostuksen, jossa on esitetty työn suoritus, keskeiset tulokset sekä tulosten tarkastelu pohdintoineen. Jokainen osallistuu työselostuksen tekoon sekä oman kirjaamisalueen osalta (päävastuu) että yhteisesti kokonaisuuden loppuunsaattamiseksi. Työselostuksen ulkoasu laaditaan soveltuvin osin kemian tekniikan ( ) koulutusohjelman kirjallisuustyöohjeen mukaisesti. Kuvat 1 ja 2 antavat esimerkkejä sopivasta kuvaajan esitystavasta. Tekstiä ei saa kopioida työohjeesta! Työselostuksen suositeltava pituus on sivua. Työselostus jakautuu seuraaviin osioihin: Tiivistelmä Tiivistelmässä esitetään työn tarkoitus ja tärkeimmät tulokset. Tiivistelmän maksimipituus on yksi sivu ja siinä ei esitetä kuvia tai taulukoita. Johdanto Johdannon tarkoitus on perehdyttää lukija työn taustaan. Johdannon loppuun on hyvä lisätä yksi kappale, jossa kuvataan parilla lauseella suoritetun työn tarkoitus ja tavoite. Tähän osioon tulee hakea myös muutamia kirjallisuusviitteitä ja kertoa soveltuvin osin esimerkiksi glukoosi-isomeraasin sovelluksista tai vaikka mikrobikasvatusten solumäärien mittauksesta Materiaalit ja menetelmät Tässä osiossa kerrotaan lyhyesti ja objektiivisesti työn suoritustavat niin, että lukija pystyy toistamaan työn halutessaan. Oleelliset tiedot työn toistettavuuden kannalta tulee löytyä, mutta kaikki ylimääräinen karsitaan pois. Kyseessä ei siis ole kopio työpäiväkirjasta, vaan supistettu versio. Työselostuksessa ei kerrota esimerkiksi pipetoituja tai punnittuja määriä, vaan aineiden loppukonsentraatiot. Laitteiden mallit ja valmistajat sekä materiaalien valmistajat ilmoitetaan, jos tällä tiedolla on merkitystä työn toistettavuuden kannalta. Tulokset Tuloksiin kuuluvat primääritulokset (liitteissä) sekä niistä lasketut varsinaiset tulokset. Kuvaajat ja taulukot ovat suositeltuja. Päällekkäisyyksiä kannattaa välttää, ja suurin osa primäärituloksista laitetaan liitteisiin varsinaisen tekstin sijaan. Pitkät epäinformatiiviset taulukot eivät kuulu työselostuksen varsinaiseen tekstiin, kannattaa suosia ennemmin hyvin suunniteltuja kuvaajia. Tulokset pyöristetään järkevän luotettavuuden mukaan sopivasti. Tuloksessa ei saisi olla

14 Liite 2 enempää merkitseviä numeroita kuin lähtöarvoissa. Tuloksia laskiessa kannattaa miettiä, ovatko saadut tulokset mahdollisia, esimerkiksi saanto ei voi olla yli 100 %. Jos saadaan mahdottomia tuloksia, kannattaa tarkistaa laskut, ja jos silti päästään tällaisiin tuloksiin, tulee asiaa ehdottomasti pohtia virhetarkastelussa. Kasvatusvaiheen tuloksista esim. keskeisiä ovat: OD-mittaustulokset kuivapainomäärityksen tulokset laskennallinen kuiva-ainepitoisuus kasvatuksessa Tulosten tarkastelu ja virhetarkastelu Tässä osassa pohditaan saatuja tuloksia ja niiden syitä. Virhetarkastelussa arvioidaan esimerkiksi rinnakkaisten mittaustulosten perusteella pääteltävää luotettavuutta, ja esimerkiksi standardisuorien luotettavuutta. Luonnollisesti myös virhepipetoinnit ja muut vastaavat tulee huomioida tässä osiossa. Lisäksi voidaan verrata omia tuloksia kirjallisuudesta löytyviin vastaaviin tuloksiin ja pohditaan syitä mahdollisiin eroihin. Johtopäätökset Tässä osiossa on tarkoitus esittää mahdollisia jatkotoimenpiteitä, ja miten työn jälkeen voisi edetä. Lisäksi voi esittää parannusehdotuksia työhön, esimerkiksi mitä olisi kannattanut tehdä toisin. Liitteet Liitteisiin laitetaan kaikki primääritulokset sekä esimerkiksi standardisuorat.

15 Liite 3 Yleisiä kommentteja selostustöistä Älä kopioi suoraan työohjeesta. Töissä saatetaan poiketa työohjeesta ja poikkeamat tulee laittaa selostustyöhön. Tästä syystä on hyvä kirjoittaa laboratoriopäiväkirjaa tai edes jotain muistiinpanoja, vaikka sitä ei erikseen pyydetä. Kuvan ja taulukon pitää olla aina luettavissa/ymmärrettävissä ilman ydintekstiä. o Kuviin ja taulukoihin pitää viitata tekstissä ennen kuin ne esitetään. o Kuviin ei kehyksiä. o Kuvassa ei ole otsikkoa, koska kuvan otsikko on alhaalla. Selostustyö kirjoitetaan sellaiselle henkilölle, joka ei ole tehnyt työtä! Siksi kasvatuspulloja tai näytteitä ei voi nimetä satunnaisesti numeroilla tai kirjaimilla, joita ei selitetä missään. Primääridatan on oltava aina selostustyössä mukana, vaikka ne on esitetty kuvaajassa. Jos tulokset esitetään kuvaajana, laitetaan primääridata liitteisiin ja liitteeseen viitataan tekstissä. o Primääridatassa (eli siinä alkuperäisessä datassa, mikä tulee laitteesta ulos sellaisenaan) annetaan aina kaikki laitteen antamat desimaalit, mutta tuloksissa riittää 1 2 desimaalia. Helpottaa lukemista. Kirjoittakaa aina kirjakieltä kielioppisääntöjen mukaisesti. o Jos ohjeessa on kirjoitusvirheitä esim. laitteiden nimien kohdalla, niitä ei tarvitse toistaa selostustyössä. Johdanto on yleensä pidempi, noin sivun mittainen. Siihen lisätään viitteitä kirjallisuudesta. Laskuista esitetään aina kaavat sekä esimerkkisijoitukset. Tällöin lukija tietää, miten olette laskeneet tuloksenne. Mikrobityöstä: o Kuivapaino standardisuoralle, kuivapainon avulla saatte omien näytteiden todellisen solumassan. Entsyymityöstä: o Standardisuoralla saatte omien näytteiden oikeat konsentraatiot. Koska mittari on tehty verensokerin mittaukseen eikä meidän näytteille, standardisuoralla voidaan laskea, mikä on todellinen omien näytteiden konsentraatio. Standardisuora kertoo, minkä mittaustuloksen mittari antaa tietylle tunnetulle glukoosikonsentraatiolle. Käyttäkää näyte sanaa oikein! Näyte on se, joka otetaan pullosta ja analysoidaan. Mikrobi ei kasva näytteessä vaan kasvatuspullossa eikä entsyymi reagoi näytteessä vaan reaktioastiassa (tai pullossa). Kun lähetätte tiedoston, laittakaa siihen mukaan ryhmän nimi. Esim. Työ X Ryhmä Y, ja lisäksi kaikki ryhmän työhön osallistuneiden nimet. Muuten saamme 16 kpl Työ X tiedostoja. Tulosten tarkastelussa ja johtopäätöksissä esitetään myös päätulokset numeroina. Esim. milloin entsyymi oli aktiivisimmillaan? Liitteistä: o Liitteillä on oma otsikot. o Liitteillä on omat sivunumerot oikeassa ylänurkassa. o Liitteiden taulukoilla on oma numerointi. Jos haluaa käyttää jotain työselostustemplaattia, niin yksi vaihtoehto on Overleafissa dokumenttia voisi työstää yhdessä reaaliajassa, sekä latexissa että wordissä. Ongelmana on, että tuo kyseinen pilvipalvelu (Overleaf) vaatii rekisteröitymisen, eikä tarkoitus ole keskittyä liikaa Latexiin ja liian vähän selkkariin. Toisaalta Latex voi olla hyödyllinen hallita. Overleaf on vain yksi vaihtoehto, dokumentteja voi muokata yhdessä googlessa, wordissa jne.