FIMEAN ALUEELLISTAMISTA KOSKEVAN PÄÄTÖKSEN MUUTTAMINEN

Transkriptio

1 MUISTIO 1 (8) FIMEAN ALUEELLISTAMISTA KOSKEVAN PÄÄTÖKSEN MUUTTAMINEN Lyhyesti Fimean alueellistamista koskeva nykyinen päätös ei turvaa valtion tehtävien tuloksellista hoitamista eikä työvoiman saantia valtion tehtäviin. Sosiaali- ja terveysministeriö näkee välttämättömäksi päätöksen muuttamisen siten, että Fimean päätoimipaikkana säilyy Kuopio, mutta että Fimea toimii myös jatkossa monitoimipaikkaisesti ja päättää virkojen sijoittamisesta tarkoituksenmukaisella tavalla. Fimealla on myös toimipaikka Helsingissä. Päätösehdotus turvaa erityisesti valtion tehtävien tuloksellisen hoitamisen sekä työvoiman saannin valtion tehtäviin. Käytännössä tämä tarkoittaisi nykyisen henkilöstön tilanteen säilyttämistä pääosin ennallaan. Fimean päätoimipaikka jatkaisi Kuopiossa, mutta samaan aikaan mahdollistettaisiin korkean osaamisen tason turvaamiseksi monitoimipaikkainen toiminta. Helsingissä tulisi säilymään toimipaikka, jonka tehtävänä olisi lääkevalmisteiden lupa- ja tarkastustoiminta. Kuopiossa keskityttäisiin lääkehoitojen arviointiin ja lääkehuollon kehittämiseen, minkä lisäksi Kuopiossa olisi myös lääkevalmisteiden lupa- ja tarkastustoimintaa. Fimea toimisi myös jatkossa monitoimipaikkaisesti eli osaajia voitaisiin palkata paikkakunnasta riippumatta tapauskohtaisen harkinnan mukaan, mikäli kokonaistehokkuuden edellytykset täyttyvät. Fimean tehtävien hoitaminen edellyttää henkilöstöltä erityisosaamista ja sen vuoksi henkilöstöä tulee voida rekrytoida sinne, mihin saadaan parhaat osaajat. Monitoimipaikkainen toiminta turvaa nykyisten osaajien pysyvyyden ja uusien osaajien saannin ja samalla myös johdon sitoutuneisuuden. Kansainväliset lääkevalvonta- ja lääkevalmisteiden arviointitehtävät edellyttävät erityisen syvällistä osaamista. Vastaavasti syvällinen osaaminen tuo Suomeen erityistehtäviä, jotka sekä tuovat tulovirtaa että vahvistavat Suomen mainetta korkean osaamisen maana sekä varmistavat terveydenhuollon kasvustrategian toteutumista. Jos Fimean halutaan jatkavan toimintaansa eurooppalaisesti tunnustettuna asiantuntijana, keskeisimpiin virkoihin tulee saada ansioituneita hakijoita. Jos osaaminen rapautuu, Fimea ei menesty kansainvälisissä tehtävissä, mikä heijastuu myös kansallisiin tehtäviin. Tällä on kielteinen vaikutus myös Suomen maineeseen ja näkyvyyteen innovatiivisena tutkimusympäristönä. Kansallisten tehtävien asianmukainen toteuttaminen edellyttää niin ikään osaamista ja resursseja, joita kansainvälisten toimintojen tulovirta mahdollistaa. Hyvin ja joustavasti toimiva lääkeviranomainen houkuttelee Suomeen myös kliinisiä lääketutkimuksia, joiden avulla kehitetään uusia lääkeinnovaatioita. Fimean tuloista 85 % tulee maksuperusteisesti eli maksavilta asiakkailta, jotka ostavat Fimealta esimerkiksi lääkevalmisteiden arviointitehtäviä. Rahoituksesta 15 % tulee valtiolta ja sillä rahoitetaan esimerkiksi tutkimus- ja kehittämistoiminta. Suurin osa maksavien asiakkaiden toimipaikoista sijaitsee joko ulkomailla tai pääkaupunkiseudulla. Alkuperäinen alueellistamispäätös vuodelta 2009 aiheutti henkilöstössä erittäin suuren vaihtuvuuden, joka vuonna 2009 oli 17,4 %, vuonna ,8 % ja Meritullinkatu 8, Helsinki PL 33, VALTIONEUVOSTO Puhelin Telekopio kirjaamo@stm.fi etunimi.sukunimi@stm.fi

2 2 (8) vuonna ,8 %. Vuosien aikana irtisanoutui kaikkiaan noin 70 henkilöä. Vaikutukset tehtävien hoitamiseen ja viraston luotettavuuteen aiheuttivat tulojen toteutumisen 1,8 milj. euroa arvioitua pienempänä. Alueellistaminen on lisännyt digitalisaation hyödyntämistä Fimeassa monin eri tavoin, josta esimerkkinä on arkiston digitalisointi. Kasvokkain tapaamiset sidosryhmien ja asiakkaiden kanssa ovat kuitenkin välttämättömiä. Laki Valtion yksikköjen ja toimintojen sijoittamista koskevasta toimivallasta annetun lain (alueellistamislaki) (362/2002) tavoitteena on valtion keskushallinnon yksikköjen ja valtakunnallisten tai keskitetysti hoidettavien valtion toimintojen sijoittamista koskevan toimivallan järjestäminen siten, että sijoittamispäätökset: 1) turvaavat valtion tehtävien tuloksellisen hoitamisen; 2) edistävät maan tasapainoista alueellista kehitystä, tukevat työllisyyttä maan eri osissa ja turvaavat työvoiman saantia valtion tehtäviin; sekä 3) perustuvat kaikkia hallinnonaloja koskevaan yhtenäiseen käytäntöön ja kansanvaltaiseen päätöksentekoon. Sosiaali- ja terveysministeriön päätösehdotus turvaa erityisesti valtion tehtävien tuloksellisen hoitamisen sekä työvoiman saannin valtion tehtäviin eikä ole ristiriidassa maan tasapainoisen alueellisen kehityksen ja maan eri osien työllisyyden tukemisen kanssa, koska esitys turvaisi nykytilanteen. Taustaa Sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti lääkehuollon uudelleen organisoimisen asettamalla projektin lääkehuollon uudelleen organisoimiseksi (STM/105:0028). Selvityksessä lääkealan keskuksen sijoitusvaihtoehtoina olivat Oulu ja Kuopio. Sijoitusvaihtoehtona ei ollut viraston sen hetkinen sijaintipaikka eli Helsinki. Selvityshenkilö ehdotti Kuopiota uuden lääkealan keskuksen sijoituspaikaksi. Sosiaali- ja terveysministeriö päätti , että uusi lääkealan keskus perustetaan Kuopioon. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea aloitti toimintansa marraskuussa 2009 samalla, kun sen edeltäjävirasto Lääkelaitos lakkautettiin. Kaikkien Fimean toimintojen edellytettiin siirtyvän Helsingistä Kuopioon kolmessa vaiheessa elokuuhun 2014 mennessä. Siirtymisvelvoite koski koko henkilöstöä, paitsi laboratoriota, jonka osalta oli tarkoitus tehdä erillinen päätös. Kuopioon perustettiin viraston perustamisen yhteydessä kuusi virkaa. Kolmessa vuodessa eli vuoteen 2012 mennessä Kuopion vahvuus oli 58 henkilöä. Sosiaali- ja terveysministeriö tarkensi Fimean alueellistamisaikataulua Päätöksen mukaan alueellistamisen loppuajankohtaa siirrettiin elokuusta 2014 vuoden 2018 loppuun. Kaikki avoimeksi tulevat virat siirretään ja uudet virat perustetaan päätöksen mukaan Kuopioon. Kaikki virat sijoitetaan Kuopioon viimeistään vuoden 2018 loppuun mennessä. Fimealla on päätöksen mukaan lisäksi tarvittaessa työskentelytiloja henkilöstölleen Fimean toimintojen kannalta keskeisissä kaupungeissa. Päätöksen mukaan Fimean laboratorio jää Helsinkiin. Fimean sisällä Kuopiossa ja alueellisissa tiedotusvälineissä esitettiin epäilyjä,

3 3 (8) joiden mukaan Fimea ei ole toiminut alueellistamispäätöksen mukaisesti ja että alueellistaminen ei toteudu päätöksen mukaisesti vuoden 2018 loppuun mennessä. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti Fimean alueellistamistavoitteiden toteutumista koskevan selvityshenkilöhankkeen. Tehtävään nimettiin Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Itä-Suomen yliopiston professori Juha Kinnunen ja Laskentatoimen laitoksen johtaja professori Teemu Malmi Aaltoyliopistosta. Selvitysmiesten mukaan Fimean alueellistaminen oli edennyt vain osittain. Ehdotusten mukaan, jos alueellistamisen aikataulusta halutaan pitää kiinni, osa toiminnoista, kuten johto, tukitoiminnot ja Suomeen kohdistuvat tarkastus- ja valvontatoiminnot tulee siirtää Kuopioon keskeisimmiltä osilta. Jos nykyinen henkilöstö näiden toimintojen osalta ei ole halukasta siirtymään, joudutaan käyttämään kollektiiviperusteisia irtisanomisia. Selvityksessä todetaan, että jos irtisanomisia ei haluta käyttää keinona, aikarajaa alueellistamisen toteutumiselle on pakko lykätä edelleen, mitä vaihtoehtoa he eivät pitäneet hyvänä. Raportissa todettiin, että toimintojen siirtäminen on kallista. Selvitysmiesten tehtävänä ei ollut ottaa kantaa viraston sijaintiin. He kuitenkin totesivat: Oma keskustelunsa on sitten se, ovatko alueellistamista koskevat tavoitteet realistisia ja tarkoituksenmukaisia, sekä kansakunnan etua parhaiten palvelevia. Ministeri Mäntylä asetti Fimean alueellistamisen jatkoselvitysryhmän, jonka tehtävänä oli arvioida Fimean alueellistamissuunnitelmaa ja sen tähänastista toteutumista suhteessa laitoksen nykyisiin tehtäväalueisiin ja hallitusohjelman mukaisiin alue- ja keskushallinnon uudistuksiin, selvittää lääkevalvontaviranomaisen tehtävien mahdollisia muutoksia ja arvioida, miten tehtävät voidaan tulevaisuudessa kokonaisuutena suorittaa mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti ja kustannustehokkaasti. Selvitysryhmä antoi ehdotuksensa helmikuussa Niiden mukaan Fimeassa tulisi toteuttaa ydinprosessien mukaan keskitettyä mallia ja päätoimipaikan tulisi olla Helsingissä. Sinne sijoittuisivat pääosa toiminnoista mukaan lukien laboratorio sekä hallinto ja johto. Fimean ydinprosesseista lääkehoitojen arviointiin liittyvät tehtävät sijoittuisivat pääosin Kuopioon. Fimea toimisi jatkossakin monitoimipaikkaisesti. Alueellistamispäätöksen muuttamisesta saatavia säästöjä voitaisiin kohdentaa Kuopion lääkehoitojen arviointi -prosessin kehittämiseen, mistä koituisi merkittäviä kansantaloudellisia hyötyjä. Valtion tehtävien tuloksellisen hoitamisen turvaaminen EU-tasolla säädetään lääkkeisiin liittyvää toimintaa lääkkeiden kehityksestä niiden jakeluun asti. EU-tason säädöksillä säädellään esimerkiksi lääkkeisiin liittyvää tutkimusta (kliinisiä lääketutkimuksia), valmistusta, lääkevalmisteiden turvallisuutta ja lääkeväärennösten estoa. Toiminta on siis yhtenäistä koko EU:n alueella. Lääkejakelu on sen sijaan säädelty kansallisesti, minkä vuoksi esimerkiksi Euroopan eri maissa on erilaisia apteekkijärjestelmiä. Kansallisena lääkeviranomaisena Fimea hoitaa Suomelle kuuluvia tehtäviä lääkevalvonnan eurooppalaisessa yhteistyöverkossa. Yhteistyöverkon toimintaa ja lääkkeiden EU-tasoista valvontaa koordinoi Euroopan lääkevirasto (European Medicines Agency, EMA), joka sijaitsee Lontoossa.

4 4 (8) Kansainvälisessä yhteistyöketjussa suomalaisen lääkeviranomaisen on hoidettava oma osuutensa, suomalaisen lääkevalvonnan ja osaamisen on oltava vähintään samalla tasolla kuin muuallakin. Lääkeviranomaiselle kuuluvat valtiolliset tehtävät on hoidettava tuloksellisesti ja lääkeviranomaiselle on myös turvattava edellytykset hoitaa tehtävänsä mahdollisimman hyvin. Fimea on strategiansa mukaisesti taitavasti keskittynyt osaamisalueisiinsa ja siten saanut kansainvälisiä toimeksiantoja viraston kokoon nähden hyvin. EMA:n pääjohtajan Rasin mukaan Fimealla on hyvää huipputason osaamista, mikä on turvattava jatkossakin. Fimea on ns. pienten virastojen kärjessä, kun kriteereinä käytetään EMA:n virastoille maksamia palkkioita. Mahdollisuus vähintään nykyisen laajuiseen toimintaan olisi turvattava. Kansainväliset lääkevalvonta- ja lääkevalmisteiden arviointitehtävät edellyttävät erityisen syvällistä osaamista. Vastaavasti syvällinen osaaminen tuo Suomeen erityistehtäviä, jotka sekä tuovat tulovirtaa että vahvistavat Suomen mainetta korkean osaamisen maana. Jos osaaminen rapautuu, Fimea ei menesty kansainvälisissä tehtävissä. Tällä on kielteinen vaikutus myös Suomen maineeseen ja näkyvyyteen innovatiivisena tutkimusympäristönä. Jos kansainvälisten toimintojen tulovirta vähenee ja osaaminen kaventuu, vaikeutuu myös kansallisten tehtävien suorittaminen. Kansallisten tehtävien asianmukainen toteuttaminen edellyttää niin ikään osaamista ja resursseja, joita kansainvälisten toimintojen tulovirta mahdollistaa. Hyvin ja joustavasti toimiva lääkeviranomainen houkuttelee Suomeen myös kliinisiä lääketutkimuksia, joiden avulla kehitetään uusia lääkeinnovaatioita. Lisääntyvä lääketutkimus tuo suomalaisille potilaille mahdollisuuksia saada uusia lääkekeksintöjä käyttöönsä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Suomi on kiinnostava maa tutkimuksen näkökulmasta, koska meillä on hyvät rekisterit ja tarkat tiedot väestöstä sekä kansalaisilla myönteinen suhtautuminen tutkimukseen. Maan tasapainoisen alueellisen kehityksen turvaaminen, työllisyyden tukeminen, valtion tehtäviin saatavan työvoiman turvaaminen Fimean päätoimipaikka jatkaisi Kuopiossa. Alueellista kehitystä turvattaisiin vahvistamalla Kuopiossa tehtävää tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Lisäksi alueellista kehitystä turvattaisiin Fimean monipaikkaisella toiminnalla, joka helpottaa osaajien palkkaamista koko Suomen alueelta. Suomessa ei toistaiseksi ole ollut keskitettyä tai yhtenäistä lääkevalmisteen hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointiprosessia uusille, ensisijassa sairaaloissa käytettäville lääkkeille. Kun uusi lääke tulee markkinoille, ovat sairaanhoitopiirit useimmiten joutuneet itse arvioimaan onko lääkkeen käyttö järkevää. Fimeassa on kehitetty pitkälle konsepti ja menettelytavat, joilla sairaalalääkkeitä voidaan systemaattisesti arvioida. Sairaalalääkkeiden arviointitoiminnalla voidaan edistää alueellista yhdenvertaisuutta hoitojen saatavuudessa, vähentää sairaanhoitopiirien päällekkäistä työtä sekä säästää lääkekustannuksissa. Tätä arviointityötä varten on muodostettava riittävän suuri osaamiskeskittymä. Tällainen osaamiskeskus sijaitsisi Kuopiossa.

5 5 (8) Uusia sairaalalääkkeitä tulee vuosittain 6-12 ja niiden kaikkien käyttöönottoa tulisi edeltää kustannusten ja vaikutusten arviointi. Nykyresurssein Fimea pystyy arvioimaan 4-8 sairaalassa käytettävää lääkettä vuosittain. Resurssien lisääminen mahdollistaisi systemaattisen arvion kaikille uusille sairaalalääkkeille. Käytännössä tämä tarkoittaisi lisäresurssien kohdentamista Kuopioon. Rahoitus ja asiantuntijatyön organisointi vaativat erillisen selvityksen. Lääketeollisuudelta saatujen kommenttien1 mukaan keskeisten toimintojen siirtäminen pois Helsingistä sisältäisi vakavan riskin kustannusten kasvusta ja osaamisen rapautumisesta. Toimintojen siirtäminen Kuopioon johtaisi irtisanoutumisiin, jolloin menetettäisiin osaavia asiantuntijoita. Fimean toiminnan vaarantumisella olisi kauaskantoiset vaikutukset suomalaiseen lääkevalvontaan, potilasturvallisuuteen sekä elinkeinoelämän ja innovaatio- ja tutkimustoimintaan. Fimea pystyy säilyttämään aktiivisen asemansa kansainvälisessä kilpailussa erikoistumisella ja arviointityön hyvällä laadulla. Fimean on pystyttävä pitämään kiinni kokeneista asiantuntijoista, jotka voivat johtaa arviointityötä ja opettaa nuorempia asiantuntijoita. Fimean tehtäviin ei valmistuta suoraan yliopistosta ja hallinnollista osaamista harjoitellaan Fimeassa jopa vuosien ajan. Useisiin asiantuntijatehtäviin tarvitaan pohjakoulutuksena tutkijakoulutusta tai ammatillista erikoistumista ja kokemusta lääketeollisuudesta. Itä-Suomessa, jossa ei ole lääketeollisuutta, on harvoin saatavilla hakijoita sopivalla taustalla tehtäviin, joissa vaaditaan kokemusta lääketeollisuudesta. Sopivan alan tutkijakoulutustaustan tai tarvittavan erikoistumisen voi saavuttaa useilla yliopistopaikkakunnilla. Digitalisaation hyödyntäminen ja matkustaminen Alueellistaminen on lisännyt digitalisaation hyödyntämistä Fimeassa monin eri tavoin. Fimean sisäistä matkustamista on vähennetty sähköisten välineiden avulla. Samoin Euroopan lääkevirasto pyrkii korvaamaan osan kokouksista virtuaaliratkaisuilla. Kasvokkain tapaamiset ovat kuitenkin välttämättömiä esimerkiksi lääkekehityksen tueksi tarkoitetuissa tieteellisen neuvonnan ja lääkeneuvolan tapaamisissa. 1 Fimean alueellistamisen jatkoselvitysryhmä - loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2016:7

6 6 (8) Fimean Kuopiosta Helsinkiin suuntautuvat matkat ovat Helsingin kautta tehtäviä matkoja ulkomaille, yhdyshenkilöverkoston tapaamisia Helsingissä ja työasioita Helsingin toimipaikassa. Helsingissä osallistutaan työryhmiin, ministeriön kokouksiin ja sidosryhmätapaamisiin. Nykyisin Fimealle aiheutuu alueellistamisen vuoksi noin euron matkakustannukset vuodessa. Näitä tapaamisia ei juurikaan voida korvata informaatio- ja kommunikaatioratkaisuilla. Huolimatta nykyteknologiasta, on viestintäteknologian toimivuus virastosta ulospäin ja virastoon päin ollut vaikeaa. Sitä vastoin viraston sisäinen kommunikointi nykyisellä viestintäteknologialla on toiminut hyvin. Fimean matkakustannukset ovat vähentyneet jonkin verran Lääkelaitoksen aikaisesta tasosta, koska Fimea on ohjeistanut matkustuskäytäntöjä tiukemmin ja toteuttanut valtion matkustusstrategian asettamia tavoitteita. Mm. lentomatkoilla ei enää käytetä business-luokkaa. Toimiminen kahdella paikkakunnalla on edellyttänyt valmiutta käsitellä asiakirjoja paikkariippumattomasti, minkä vuoksi Fimea on järjestänyt paperiarkiston uudelleen ja digitalisoinut sen tarvittavilta osin. Arkiston siirtäminen sähköiseksi mahdollistaa viraston joustavan toimintatavan sen eri toimipaikkojen välillä ja edistää työn tuottavuutta. Fimea on myös kehittänyt voimakkaasti sähköistä asiointia. Vuonna 2015 Fimea vastaanotti sähköisesti ennätykselliset lähetystä, jotka koostuivat hakemuksista, lisäselvityspyyntöjen vastauksista, muusta myyntilupaaineistosta ja lääketurvakatsauksista sekä eläin- että ihmislääkeprosesseissa. Maapostin osuus kokonaisliikenteestä oli enää noin prosentin luokkaa. Vaikutukset julkisten palveluiden saatavuuteen Fimean tuloista 85 % tulee maksuperusteisesti, eli maksavilta asiakkailta, jotka ostavat Fimealta esimerkiksi lääkevalmisteiden arviointitehtäviä. Rahoituksesta 15 % rahoituksesta tulee valtiolta ja sillä rahoitetaan esimerkiksi tutkimus- ja kehittämistoiminta. Suuri osa asiakkaista on kansainvälisiä, joiden kotipaikka on muualla kuin Suomessa. Tällaisia ovat lääketehtaat, lääke- ja tutkimusalan toimijat, lääkevalmisteiden maahantuojat ja Euroopan lääkevirasto. Suurin osa maksavien asiakkaiden toimipaikoista sijaitsee pääkaupunkiseudulla. Saatujen kommenttien mukaan he mieluummin asioivat muiden maiden viranomaisten - esimerkiksi Ruotsin kanssa - kuin matkustavat Helsingistä Kuopioon. Luonteva asiointi viranomaisen kanssa edellyttää myös tapaamisia, joissa viranomainen antaa neuvontaa ja ohjausta. Esimerkkinä tästä on Fimean lääkeneuvolatoiminta, jossa viranomaiset antavat lääkekehitykseen liittyvää ohjausta lääketeollisuudelle. Vaikutukset asiakkaiden (kansalaiset, yritykset ja yhteisöt) hallinnolliseen taakkaan Fimean maksullisen toiminnan asiakkaita ovat: - Lääkealan toimijoiden luvat ja tarkastukset

7 7 (8) asiakkaina esimerkiksi lääketehtaat, lääketukkukaupat, apteekit, sairaala-apteekit ja lääkekeskukset, lääke- ja tutkimusalan toimijat, viran ja veripalvelu - Laboratoriotoiminta asiakkaina esim. lääketeollisuus ja lääkealan toimijat - Lääkevalmisteiden arviointi asiakkaina esim. Euroopan lääkevirasto (EMA), lääketeollisuus, terveydenhuollon toimintayksiköt, lääke- ja elintarvikealan toimijat - Lääkevalvonnan yleinen ohjaus asiakkaina lääketeollisuus ja apteekit Fimean koko budjetista maksullisten suoritteiden osuus on 85 %. Koko budjetista lääkealan toimijoiden lupiin ja tarkastuksiin liittyvät tulot ovat 9 %, laboratoriotoimintaan liittyvät tulot 7 %, lääkevalmisteiden arviointiin liittyvät tulot 56 % ja yleiseen ohjaukseen liittyvät tulot 7 %. Viranomaisten on hyväksyttävä uudelle lääkevalmisteelle myyntilupa, ennen kuin se voidaan tuoda markkinoille. Suurimman osan Fimean tuloista tuo nykyisin lääkevalmisteiden arviointityö. Lääkevalmisteiden arviointityöksi kutsutaan myyntilupaprosessiin liittyvää työtä, jossa arvioidaan lääkevalmisteen turvallisuus, tehokkuus ja laatu. Useimmat uudet lääkkeet tulevat Suomen markkinoille eurooppalaisten myyntilupamenettelyjen kautta. Euroopan lääkevirasto (EMA), joka koordinoi eurooppalaista myyntilupamenettelyä, ostaa eurooppalaisen myyntilupamenettelyn lääkevalmisteiden arviointityön kansallisilta lääkevirastoilta. EMA:n näille virastoille suorittamat maksut muodostavat nykyisin merkittävän osan kansallisten lääkevirastojen budjeteista. Suurin osa Fimean rahoituksesta siis tulee kansainvälisestä työstä ja näissä tehtävissä se kilpailee toimeksiannoista muiden eurooppalaisten lääkevirastojen kanssa. Hyvin toimivat prosessit lisäävät suomalaisen viranomaisen kilpailukykyä (kts. kohta Valtion tehtävien tuloksellisen hoitamisen turvaaminen ). Asiakkaiden hallinnollista taakkaa voidaan vähentää palvelujen hyvällä saavutettavuudella. Monitoimipaikkainen toiminta lisäisi palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta, koska valtaosa sidosryhmistä ja muista viranomaisista sijaitsee pääkaupunkiseudulla. Fimean asiakkaita ovat myös kansalaiset. Lääkehoidot monimutkaistuvat ja lääkkeiden käyttäjät tarvitsevat yhä enemmän tietoa lääkkeiden oikeasta ja asianmukaisesta käytöstä. Myös terveydenhuollon ammattilaiset tarvitsevat tätä tietoa ja lisäksi tietoa uusista lääkeinnovaatioista sekä niiden hoidollisesta ja taloudellisesta arvosta verrattuna muihin hoitovaihtoehtoihin. Fimean tehtävänä on koota, arvioida ja välittää lääkkeitä koskevaa tietoa väestölle, sosiaali- ja terveydenhuollon alalla toimiville ja muille lääketietoa tarvitseville. Tätä kansallista, lääkealan kehittämiseen liittyvää tehtävää hoidetaan tällä hetkellä pääosin Kuopion toimipaikasta. Linjausten mukaan toimintaa on vahvistettava, jolloin voitaisiin myös lisätä lääketiedon saavutettavuutta ja parantaa tiedon laatua.

8 8 (8) Esityksen yhtymäkohdat ja yhteensopivuus hallitusohjelman mukaisten hallinnon rakenteellisten muutosten kanssa Lääkehuollon kokonaistarkastelu osana sote-uudistusta auttaa osaltaan kestävyysvajeen umpeenkuromista. Pääministeri Sipilän hallitusohjelman viisi strategista tavoitetta ovat työllisyys ja kilpailukyky, osaaminen ja koulutus, hyvinvointi ja terveys, biotalous ja puhtaat ratkaisut sekä digitalisaatio, kokeilut ja normien purkaminen. STM:n koordinointivastuulla on strateginen painopistealue Hyvinvointi ja terveys ja sen viisi kärkihanketta. Fimean osallistuu näiden kärkihankkeiden tavoitteiden toteuttamiseen lääkkeiden ja lääkehuollon osalta. Hallitusohjelman tavoitteena on myös, että tutkimus- ja innovaatiotoiminnan laatu ja vaikuttavuus kääntyvät nousuun. Yksi keino vaikuttaa tutkimus- ja innovaatiotoimintaan on lisätä edellytyksiä suomalaisille lääkeinnovaatioille ja lääketutkimukselle yleensä. Esimerkiksi genomitiedon eli ihmisen koko perimästä saatavan tiedon käyttö terveydenhuollossa yleistyy lähivuosina. Kansallisen genomistrategian mukaan tulevaisuudessa terveyden edistäminen ja sairauksien hoito suunnitellaan usein yksilöllisesti perimästä saatavan tiedon perusteella. Fimean toiminta lääkeviranomaisena on lääkeinnovaatioiden ja lääketutkimuksen edistämisessä ratkaiseva. Lisäksi hallitusohjelman mukaan elinkeinoelämän kilpailukykyä ja yritystoiminnan edellytyksiä kaikessa päätöksenteossa vahvistetaan. Teollisuuden kustannuksia ei vaalikauden aikana lisätä hallituksen toimesta.