KALASTUSOPAS HELSINGIN MERIALUEELLE

Transkriptio

1 KALASTUSOPAS HELSINGIN MERIALUEELLE

2 SISÄLLYSLUETTELO ALKUSANAT KALASTUS HELSINGISSÄ... 8 Helsinkiläisten kalavedet... 8 Helsingin kalasto... 9 Helsingin kalapaikat... 9 Liikuntarajoitteisten kalastus Matkailu ja kalastus Merilinnustus Ammattikalastus Helsingissä Kalastajan Kultaiset säännöt Lähdetään skitareita jallittaan... Kolmipiikki eli skitari on monen helsinkiläisnuoren ensimmäinen saalis. 2. LUVAT JA MÄÄRÄYKSET Eri kalastusmuodot ja tarvittavat luvat Kalastuslupajärjestelmä Pyydyksiä koskevat määräykset Kalojen alimmat mitat Pyydysten merkintä Rauhoitusajat Luvanmyyntipaikat Kalastuslupien hinnat Julkaisija: Helsingin kaupungin liikuntavirasto, Merellinen osasto, 12/2002 Tilaukset ja jakelu: Merellinen osasto, Matti Mielonen, puh. (09) , matti.mielonen@liv.hel.fi Valokuvat: Martti Lintunen; paitsi s.16, 23 ja 24 Markku Nygård; s. 14 ja 25 LIV Kannet: Kannen kuva: LIV; takakannen kuva: Luonnonkuva-arkisto/ Reijo Juurinen Ulkoasu: Olli Turunen, Tovia design Paino: Art Print, Helsinki 2002 ISBN: KALASTAJALLE TARPEELLISET TIETOLÄHTEET 26 Liikuntavirasto, Merellinen osasto Kalastusviranomaiset Helsingissä toimivat vapaa-ajan kalastusjärjestöt Kalastusmatkojen järjestäjiä KAUPUNGIN TOIMINTA Kalastuksen valvonta Kalavesien hoito ja tutkimus Veden laadun tarkkailu

3 ALKUSANAT KIREITÄ SIIMOJA Kesäisin Helsingissä järjestetään sadoittain kalastuskisoja, kuten tässä Arabianrannassa. Helsinki on merikaupunki. Helsinkiläiset ovat jo vuosisatojen ajan hyödyntäneet merta niin elääkseen kuin myös virkistäytyäkseen. Nykypäivänkin kaupunkilaisella on Helsingin pitkän rantaviivan ansiosta loistavat mahdollisuudet mm. ongintaan, johon ei tarvita edes lupia. Kalastus on liikuntamuoto, joka soveltuu aivan kaikenikäisille. Pitkän perinteen pohjalta kaupunki tarjoaa monipuolisia merellisiä palveluja venesatamien, vesiliikenteen, uimarantojen, merellisten ulkoilualueiden ja saarten, soutuja melontakeskusten sekä kalastus- ja linnustusmahdollisuuksien avulla. Kalastuksen suosio on ollut kaupungin omistamalla noin hehtaarin suuruisella vesialueella jatkuvasti kasvavaa. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan Helsingin merialueella on yli kalastuksenharrastajaa, enemmän kuin missään muussa Euroopan pääkaupungissa, ja saalista he saavat vuosittain yli kiloa. Yksin Vanhankaupunginkosken ja sen suvannon alueelle myytiin lupia vuonna 2001 yli kappaletta. Itämeren rehevöitymisestä huolimatta kaikki Helsingin vesialueilta saatavat kalat ovat syömäkelpoisia. Myös kaupungin ja eri kalastusjärjestöjen järjestämät kalastustapahtumat houkuttelevat vuosittain kymmeniätuhansia osallistujia kokeilemaan kalaonneaan. Tämän oppaan tarkoituksena on auttaa helsinkiläisiä käyttämään paremmin kaupungin runsaita kalastusmahdollisuuksia. Oppaaseen on pyritty kokoamaan kaikki tarpeellinen kalastuksen harrastamiseen Helsingin merialueella liittyvä tieto. Merellinen osasto Liikuntavirasto 6 7

4 KALASTUS HELSINGISSÄ 1. KALASTUS HELSINGISSÄ Helsinkiläisten kalavedet Helsingin kaupunki omistaa noin hehtaarin suuruisen vesialueen merialueella kaupungin välittömässä läheisyydessä. Kaupungin hallinnollisten rajojen ulkopuolella Helsinki omistaa vettä merialueella Sipoossa (Kaunissaaren, Eestiluodon, Talosaaren, Skogsholmenin ympäristössä), Kirkkonummella (Lähteelä), Inkoossa (Elisaari) ja Hangossa (Bengtsår). Yksin omistamiensa vesien lisäksi kaupunki on osakkaana Länsi-Onaksen (Porvoo), Kaunissaaren (Sipoo), Elisaari-Kämpen (Inkoo) ja Prästön (Hanko) kalastuskunnissa. Sisävesialueella kaupunki omistaa pienvesistöjä Pirttimäen ja Karjakaivon ulkoilualueilla Espoossa ja Helsingin kaupungin hallinnollisten rajojen sisäpuolella olevat Vantaanjoen vesialueet. Osuuksia yhteisvesialueisiin Helsingillä on Luukkaan (Espoo), Salmen (Vihti) ja Vaakkoin (Vihti) ulkoilualueisiin liittyvien vesien kalastuskunnissa. Hauen virvelöintiä Elisaaressa. Helsingin kalasto Helsingin merialueelta on tavattu noin 60 kalalajia. Yleisimmät kalalajit ovat: ahven, ankerias, hauki, hietatokko, härkäsimppu, isosimppu, kampela, kiiski, kilohaili, kivinilkka, kivisimppu, kolmipiikki, kuha, kuore, kymmenpiikki, lahna, lohi, made, mutu, nahkiainen, pasuri, piikkikampela, pikkutuulenkala, rasvakala, ruutana, salakka, siika, silakka, siloneula, sorva, suutari, särki, särmäneula, säyne, taimen, turpa ja vimpa. Lisäksi merialueella esiintyy satunnaisesti muikkua, seisenruototokkoa, mustatokkoa, liejutokkoa, harjusta, piikkisimppua, sulkavaa, nokkakalaa, turskaa, isotuulenkalaa, elaskaa, vaskikalaa, töröä, imukalaa, seipiä ja teistiä. Kotimaisten istutusten tuloksena tavataan kirjolohta, karppia, piikkimonnia, peledsiikaa, järvitaimenta ja toutainta. Joskus saattaa merialueellemme vaeltaa myös muualle Itämereen istutettua lajistoa, kuten kyttyrälohta ja hopealohta. Vantaanjoen vesistössä on tavattu kaikkiaan 34 kalalajia, kaksi nahkiaislajia ja kaksi rapulajia. Näistä suurin osa elää myös jokialueella. Pääosa lajeista on alkuperäisiä, mutta myös moni istuttamalla kotiutettu laji on ottanut Vantaanjoen omakseen. Tavanomaisten hauen, ahvenen ja mateen lisäksi Vantaanjokea hallitsevat särkikalat kuten särki, salakka, törö ja turpa. Istutuslajeista huomattavimmat ovat tällä hetkellä lohikalat: lohi, taimen, harjus ja kirjolohi. Helsingin kalapaikat Kuhan parhaat kalastusalueet ovat kesällä Laajalahdella, Seurasaarenselällä, Vanhankaupunginselällä, Kruunuvuorenselällä ja Vartiokylänlahdella. Kuhan kalastus on kesällä pääasiassa vetouistelua vieheinä erilaiset vaaput. Vesien jäähdyttyä antaa verkkopyynti ulompana merellä varmimmin saalista. Meritaimenta (ja merilohtakin) kalastetaan joko uistinta vetämällä, heittämällä tai verkoilla pääasiassa ulko- 8 9

5 KALASTUS HELSINGISSÄ KALASTUS HELSIINGISSÄ saaristossa. Keväisin ja syksyisin kannattaa yrittää myös esim. Lauttasaaren kärjestä tai Skatanniemestä, jotka ovat kalamiesten suosiossa. Vuosittain Helsingin kaupunki ja Helsingin kalastusalue istuttavat yli vuotiasta taimenta, joten kalastettavaa tulee riittämään kaikkien kalastusmuotojen harjoittajille. Vantaanjokeen Tuusulan moottoritien ja Pitkäkosken välille istutetaan pyyntikokoista kirjolohta touko-syyskuussa vuosittain noin kg. Vantaanjoki onkin hyvin suosittu kirjolohen kalastuskohde. Yhtä varma paikka on Luukin Kaitalampi, jonne on istutettu kirjolohta jo vuosia. Vantaanjoen suulla voi harrastaa siian, meritaimenen ja merilohen kalastusta syksyisin kun vaelluskalat aloittavat nousunsa Vantaanjokeen. Kalastuskäyttöön on otettu myös Vanhankaupunginkoski, jossa kannattaa koettaa onneaan. Särkikalojen ja ahventen narrausta voi harrastaa rannoilla ympäri Helsinkiä. Myöskin silakkaa voi pyytää vapavälineillä, suosittu silakkaraksipaikka on Lauttasaarensilta. Liikuntarajoitteisten kalastus Liikuntaviraston toimesta on rakennettu kaksi kalastuslaituria Vantaanjoelle liikuntarajoitteisia varten. Toinen on Koskelassa Vantaanjoen länsirannalla. Ajo Viikintien ja Koillisen moottoritien välisen puistoalueen rannassa sijaitsevalle pienelle pysäköintialueelle on liikuntarajoitteisten ajoneuvoille sallittua Viikintieltä. Toinen laituri on Oulunkylän kuntoutusssairaalan kohdalla. Molemmat laiturit on merkitty kaupungin kalavesien karttaan. Myös merelle lähdettäessä liikuntarajoitteisten tarpeet on otettu huomioon Humallahden Venekerho ry:n laiturirakenteissa. Neljän venepaikan sivuaisat on rakennettu leveämmäksi pyörätuolilla liikkumista varten. Lisäksi Helsingfors Segelklubb ry:n satamassa on laituri, joka on rakennettu nimenomaan liikuntarajoitteisten tarpeita silmällä pitäen. Lauttasaaren silta on taatusti Suomen suosituin silakan ongintapaikka. Matkailu ja kalastus Kaupungin vedet tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet myös matkailijoiden kalastuksen järjestämiselle. Matkailijat pyritään ohjaamaan joko ulkoilualueille esimerkiksi Kaunissaareen tai Elisaareen tai paikoille, joihin jatkuvasti istutetaan pyyntikokoista kalaa, kuten Vantaanjoelle tai Luukin Kaitalampeen. Vanhankaupunginkoski ja Vanhankaupunginkosken suvanto ovat saavuttaneet suosiota matkailijoiden piirissä. Opastetun kalastusmatkan tarjoaa Helsingissä muutama alan yritys (kts. s. 27). Oppaan kanssa on mahdollista har

6 KALASTUS HELSINGISSÄ KALASTUS HELSIINGISSÄ rastaa lähes kaikkia pyyntimuotoja onkimisesta lohisiimakalastukseen. Myös kalastusjärjestöjen järjestämät kilpailut tuovat Helsinkiin koti- ja ulkomaisia matkailijoita. Tästä erinomaisena esimerkkinä ovat Suomenlahden Uistelijat ry:n järjestämät lohenuistelun Euroopanmestaruuskilpailut vuonna 2001 sekä vastaavat Suomenmestaruuskilpailut Kilpailijoita on tullut jopa Japanista asti. Merilinnustus Helsingin kaupunki myy helsinkiläisille merilinnustuslupia omistamilleen ulkosaaristossa sijaitseville luodoille, jotka on merkitty Helsingin kalavesien karttaan. Metsästys alkaa vuosittain ja päättyy vuoden lopussa. Merilinnustuslupia myy liikuntavirasto kassa syyskuun alusta lähtien (voimassa oleva metsästyskortti esitettävä). Ammattikalastus Helsingissä Helsingin kaupungin omistamalla merialueella kalastaa ammatikseen kymmenkunta henkilöä. Kalastus on pääasiassa lohen ja taimenen rysäpyyntiä ja verkkokalastusta, joka kohdistuu kuhaan, siikaan ja ahveneen. Ammattikalastaja lohirysällään. Kalastajan Kultaiset säännöt Kalassa vesillä liikkuessasi muista: Ota jo kalastusretkeä suunnitellessasi selville milloin, missä ja millä välineillä saat kalastaa. Hoida lupa-asiat kuntoon. Pysäköi ajoneuvosi luvalliseen paikkaan, jossa siitä ei ole haittaa muulle liikenteelle. Noudata tarkoin kalastuslakia ja kalastusta koskevia alueellisia ja paikallisia määräyksiä. Pidä aina luvat mukanasi ja esitä ne mukisematta niille, joiden tehtävä on valvoa kalastusta. Muista että käyttämäsi kalavedet eivät ole vain sinua varten. Älä siis häiritse muiden vesillä liikkujien enempää kuin rannan asukkaidenkaan rauhaa. Älä nouse kevätkaudella maihin lintujen pesimäsaarille ja -luodoille ilman pakottavaa tarvetta. Jos emot karkotetaan pesiltään tai poikueiden luota, varikset ja lokit tuhoavat niiden munat ja poikaset. Koiraa älä missään tapauksessa päästä irti pesimäsaaressa. Toimi rannoilla ja vesillä liikkuessasi luonnon ehdoilla ja sitä suojellen. Älä tee maastoon avotulta, äläkä pilaa luontoa ja maisemaa roskilla eikä jätteillä. Suojele kasveja ja eläimiä kaikkialla missä liikut

7 LUVAT JA MÄÄRÄYKSET 2. LUVAT JA MÄÄRÄYKSET Eri kalastusmuodot ja tarvittavat luvat Kalastuksenhoitomaksu Jokaisen kalan tai ravun pyyntiä harjoittavan henkilön tulee suorittaa valtiolle kalastuksenhoitomaksu. Kalastuksenhoitomaksu on vuonna euroa kalenterivuodelta tai 5 euroa kultakin enintään seitsemän vuorokauden kalastusjaksolta. Kalastuksenhoitomaksua ei kuitenkaan peritä alle 18-vuotiaalta eikä 65-vuotta täyttäneeltä henkilöltä, eikä henkilöltä, joka harjoittaa pilkkimistä tai onkimista. Kalastuksenhoitomaksun voi suorittaa tilille Nordea (Ei koske Ahvenanmaata). Onkiminen ja pilkkiminen Helsinkiläisillä on kalastuslain 8 :n mukaiseen yleiskalastusoikeuteen perustuva maksuton onkimis- ja pilkkimis- Kaivopuiston edusta on hyvin suosittu paikka ahvenen ja kuhan pilkkimiseen. oikeus koko maassa (ei koske Ahvenanmaata). Kielletyt vesialueet Helsingin edustalla selviävät Helsingin kalavesien kartasta ja vuosittain annettavista erityismääräyksistä (esimerkiksi Vantaanjokisuun kieltoalue, eräät luonnonsuojelualueet ja tietyt puolustusministeriön alueet). Huom! Kalastuslain 8 :n tarkoittama onkiminen ja pilkkiminen on kielletty Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen päätöksellä 2014/5710/2001 Vanhankaupunginkosken suvannossa. Kieltoalue on merkitty tauluilla maastoon. Onkimisena pidetään sellaista kalastusta, jota harjoitetaan vavalla ilman heittokalastukseen soveltuvaa kelaa ja jossa vapa tai siima on onkijan kädessä tai käden ulottuvilla eikä vieheenä ole pilkki, uistin perho tai muu keinotekoinen laite. Pilkkimisenä pidetään kalastusta siimaan kiinnitetyllä pystysuunnassa liikuteltavalla pilkillä, siimaa kädessä pitäen tai lyhyehköä heittokalastukseen soveltumatonta vapaa käyttäen. Uistelu Helsinkiläisillä on kalastuslain 8 :n mukainen oikeus harjoittaa viehekalastusta koko maassa (ei koske Ahve

8 LUVAT JA MÄÄRÄYKSET LUVAT JA MÄÄRÄYKSET Jokaisen 8 :n 1 momentissa tarkoitettua viehekalastusta harjoittavan henkilön on suoritettava valtiolle vuosittain viehekalastusmaksu. Viehekalastusmaksu on vuonna euroa kalenterivuodelta tai 6 euroa seitsemän vuorokauden kalastusjaksolta kunkin sellaisen läänin osalta, jonka alueella henkilö harjoittaa sanottua viehekalastusta. Viehekalastusmaksua ei kuitenkaan peritä alle 18-vuotiaalta eikä 65 vuotta täyttäneeltä henkilöltä eikä myöskään viehekalastuksesta, jota harjoitetaan yleisellä vesialueella. Tilit joille läänikohtaisen viehekalastusluvan voi maksaa: Etelä-Suomen lääni Nordea Länsi-Suomen lääni Nordea Itä-Suomen lääni Nordea Oulun lääni Nordea Lapin lääni Nordea Huom! Jos kalastat vain Helsingin kaupungin vesialueella et tarvitse läänikohtaista viehekalastuslupaa, kaupungin lupa riittää. Vanhankaupunginkoski suvantoineen. Uistimilla tavoitellaan lohta, taimenta ja siikaa. nanmaata) yhdellä vavalla, kelalla ja vieheellä, kuitenkin vetouistelua lisäksi yhdellä painovieheellä tai syvääjällä, lukuun ottamatta lohi- ja siikapitoisten vesistöjen koskija virtapaikkoja sekä niitä vesialueita, joilla kalastaminen on muun säännöksen nojalla kielletty. Huom! Kalastuslain 8 :n tarkoittama viehekalastus on kielletty Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen päätöksellä 2014/5710/2001 Vanhankaupunginkosken suvannossa Vantaanjokisuussa. Kieltoalue on merkitty tauluilla maastoon. Kaupungin myöntämällä maksullisella uisteluluvalla voivat helsinkiläiset kalastaa kaikilla kaupungin omistamilla vesillä, missä uistelua ei ole alueellisesti rajoitettu. Uistelulupa on henkilökohtainen ja siihen sisältyy sekä vetouistelu, heittokalastus että perhokalastus. Uistinten ja vapojen määrää ei ole rajoitettu. Vantaan kaupungin kanssa tehdyn sopimuksen perustella on Helsingin uistelulupa voimassa myös niillä Vantaan kaupungin hallinnassa olevilla Vantaanjoen vesialueilla, joissa Vantaanjoki on Helsingin ja Vantaan rajajoki. Vanhankaupunginkosken suvannossa on sallittua uistelu ja perhokalastus sekä siikojen kalastus onkimalla ja lippoamalla. Vanhankaupunginkoski (luvan hinta v sama kaikille): Jäiden lähdöstä kesäkuun loppuun 5 /12 tuntia/henkilö Heinäkuun alusta vuoden loppuun 5 /6 tuntia/henkilö Koskeen myydään enintään 10 lupaa kerrallaan. Sukelluskalastus Helsinkiläinen voi lunastaa sukelluskalastusluvan kaupungin omistamille vesialueille merialueella. Lupa on henkilökohtainen ja sen saa samoista myyntipisteistä kuin uisteluluvankin. Kalastus seisovilla pyydyksillä Helsinkiläiset saavat käyttää enintään neljää verkkoa, yhtä sadan koukun pitkääsiimaa, kahta katiskaa ja kymmen

9 tä syöttikoukkua ruokakuntaa kohti. Seisovilla pyydyksillä saa kalastaa ainoastaan kaupungin omistamalla, kaupungin hallinnollisten rajojen sisäpuolella olevalla Helsingin edustan merialueella. Seisovat pyydykset tulee merkitä muovisilla pyydysmerkeillä, jotka jaetaan lupien lunastajille. Merkki tulee kiinnittää pyydykseen, kohoon tai lippuun pinnan läheisyyteen valvonnan helpottamiseksi. Lupia saa samoista myyntipisteistä kuin uistelulupiakin. Ammattikalastus Ammattimaista kalastusta eivät koske edellä mainitut pyydysmäärien rajoitukset. Ammattikalastuksen pyydysluvat voidaan lunastaa ainoastaan liikuntaviraston kalastusyksiköstä. Matkailijoiden kalastusluvat Ulkokuntalaiset ja ulkomaalaiset voivat ostaa matkailijakalastusluvan Helsingin kaupungin omistamille vesialueille. Luvan, johon sisältyy vetouistelu, heittokalastus ja kalastus Vanhankaupunginkosken suvannossa, voi lunastaa vuorokaudeksi, viikoksi tai koko vuodeksi vuotiaalla luvan lunastajalla tulee olla suoritettuna kalastuksenhoitomaksu. Matkailijoiden lupia saa samoista myyntipisteistä kuin helsinkiläisten lupia. Kalastuskilpailujen luvat Kalastuskilpailuja varten tarvittavat luvat voivat seurat ja yhteisöt lunastaa liikuntaviraston kassasta. Kalastuslupajärjestelmä (ei koske Ahvenanmaata) Ikäryhmät Maksut Maksut vesialueen valtiolle omistajalle Onkiminen ja Kaikki Ei maksua Ei maksua pilkkiminen Viehekalastus Alle 18-v. Ei maksua Ei maksua ja yli 65-v Kalastuksen- Läänikohtainen vuotiaat hoitomaksu viehelupa tai kalaveden omistajan lupa Muu kalastus Alle 18-v. Ei maksua Aina kalaveden ja ravustus ja yli 65-v. omistajan lupa Kalastuksen- Aina kalaveden vuotiaat hoitomaksu omistajan lupa 18 19

10 LUVAT JA MÄÄRÄYKSET LUVAT JA MÄÄRÄYKSET Pyydyksiä koskevat määräykset Kalaston ja pyynnin säätelemiseksi on silmäkooltaan 90 mm (solmuväli 45 mm) tiheämpien verkkojen käyttö kielletty muussa kalastuksessa kuin silakan, norssin, muikun, kilohailin ja täkykalan pyynnissä. Silakkaa, kilohailia, muikkua ja norssia pyydettäessä on verkon pienin silmäkoko 16 mm (solmuväli 10 mm). Pintaan ja väliveteen laskettavien lohi- ja taimenverkkojen silmäkoko ei saa olla 157 mm (solmuväli 80 mm) tiheämpi. Muut kalastusta koskevat rajoitukset ja määräykset ilmoitetaan vuosittain kalastuslupien myynnin yhteydessä jaettavissa monisteissa. Kalojen alimmat mitat Luonnonvesistä pyydettyjen kalojen tulee täyttää seuraavat alimmat mitat leuan päästä suoraksi ojennetun yhteen puristetun pyrstöevän kärkeen mitattuna: merilohi 60 cm meritaimen 40 cm (Helsingin kalastusalueella 50 cm) järvitaimen 40 cm kuha 37 cm harjus 30 cm Alamittainen kala, jollei se ole sanottavasti vahingoittunut, on laskettava viipymättä takaisin veteen. Pyydysten merkintä Yleisen kulkuväylän ulkopuolella olevan selvästi merkityn pyydyksen yli kulkeminen on kielletty. Laissa tarkoitettuna selvänä merkkinä pidetään vähintään puolitoista metriä vedenpinnasta nousevaan salkoon kiinnitettyä neliönmuotoista vähintään 30 cm korkeaa ja leveää lippua. Veden pintaan tai pinnan läheisyyteen ulottuvan ankkuroidun pyydyksen uloimman pään merkkisalko ja ajoverkkojadan sekä ajosiiman molempien päiden merkkisalot on kuitenkin varustettava kahdella päällekkäisellä lipulla. Pimeän aikana pintaan ja väliveteen lasketut pyydykset kehotetaan merkitsemään asetuksen (338/54) mukaisilla valomerkeillä. Rauhoitusajat Seuraavat kalalajit ovat kalastusasetuksen mukaan rauhoitettuja ja niiden pyynti on kielletty alempana mainittuina aikoina: Talvista verkkosaalista Seurasaaren selältä. Merilohi, järvilohi, meritaimen, järvitaimen ja purotaimen joessa, purossa, koskessa ja virtapaikassa syys-, loka- ja marraskuun ajan, kuitenkin siten, että niiden pyynti vavalla ja uistelemalla on näissäkin vesissä sallittu syyskuun kymmenenä ensimmäisenä päivänä ja marraskuun 15 päivän jälkeen. Huom! Ei voimassa Vantaanjoella. Harjus huhti- ja toukokuun ajan kuitenkin siten, että sen pyynti vavalla ja uistelemalla on sallittu. Nahkiainen huhtikuun alusta elokuun 15 päivän loppuun Kala joka sen rauhoitusaikana on saatu muun pyynnin yhteydessä, jollei se ole sanottavasti vahingoittunut on laskettava viipymättä takaisin veteen

11 LUVAT JA MÄÄRÄYKSET LUVAT JA MÄÄRÄYKSET Luvanmyyntipaikat Helsingin kaupungin kalastuslupien myyntipaikat: Keskusta: SCHRÖDER, Unioninkatu 23, puh. (09) STOCKMANN, Aleksanterinkatu 52, puh. (09) 1211 SALAKALA, Fredrikinkatu 31, puh. (09) Kallio: KALASTUS JA VAPAA-AIKA WIRGINIA, Sturenkatu 43 45, puh. (09) Töölö: HELSINGIN KALASTUSRETKI, Mannerheimintie 90, puh. (09) LIIKUNTAVIRASTO, kassa Paavo Nurmen kuja 1, puh. (09) Vuosaari: VUOSAAREN PYÖRÄHUOLTO, Lokitie 1 A, puh. (09) Puotinharju: KESPORT-INTERSPORT-PUHOS, Kastelholmantie 2, puh. (09) Kalastuslupien hinnat Hinnat helsinkiläisille ja Helsingin kaupungin palveluksessa oleville v. 2003: Verkko 10 /kpl 4 kpl/ruokakunta Katiska 10 /kpl 2 kpl/ruokakunta Pitkäsiima 10 / 1 kpl/ruokakunta (100 koukkua) Syöttikoukut 10 / (10 kpl) 10 kpl/ruokakunta Uistelu ja 10 /henkilö/vuosi perhokalastus Sukelluskalastus 10 /henkilö/vuosi Tuulastus 10 /henkilö/vuosi Vanhankaupunginkosken suvanto: 3 /henkilö/vuorokausi 17 /henkilö/vuosi Uistelu ja perhokalastus sekä oikeus kalastaa siikoja onkimalla ja lippoamalla. Ulkopaikkakuntalaiset matkailijakalastusluvalla. Itäkeskus: TYRSKYTAIMEN, Kauppakartanonkatu 10 F, puh. (09) Viikki: LIIKUNTAVIRASTO, Meri-info, Viikintie 1 puh. (09) Huom! Luvat Vanhankaupunginkoskeen. Elisaari ajalla Haltialan tilan kioski ajalla Kaunissaari ajalla Lähteelä ajalla Rastilan leirintäalue ajalla klo Vanhankaupunginkosken länsihaara. Taustalla ravintola Kuningaskalastaja

12 LUVAT JA MÄÄRÄYKSET LUVAT JA MÄÄRÄYKSET Kalastamiseen kalastuskuntien vesialueilla tarvitaan oma lupansa. Luvan lunastaja saa myös kartan alueesta johon lupa oikeuttaa. Lupien myynti on järjestetty seuraavasti: Lupien hinnat matkailijoille: matkailijakalastuslupa 5 /vuorokausi/henkilö (klo ) 10 /viikko/henkilö 34 /vuosi/henkilö Merialueet Elisaari Kämpen kalastuskunta (Inkoo): luvat Elisaaren ulkoilualueelta Länsi-Onaksen kalastuskunta (Porvoon maalaiskunta): luvat liikuntaviraston kassasta Prästön kalastuskunta (Hanko): luvat liikuntaviraston kassasta Kaunissaaren kalastuskunnan alueella on voimassa Helsingin kaupungin uistelulupa. Sisävedet Luukin kalastuskunta (Luukkaa): luvat Luukkaan ulkoilualueelta tai Lahnuksen Shell-huoltamolta Saarijärven kalastuskunta (Vaakkoi): luvat liikuntaviraston kassasta Salmen kalastuskunta (Salmi): luvat Salmen ulkoilualueelta Huom! Etelä-Suomen läänikohtainen viehekalastuslupa on riittävä kaikkiin edellä mainittuihin kalastuskunnan alueisiin, paitsi Luukin kalastuskunnan Kaitalammelle ja Halkolammelle, joihin tulee lunastaa Luukin kalastuskunnan lupa. Lisätietoja kalastuspäällikkö Matti Mielonen, puh. (09) tai Vanhankaupunginkosken kalastusluvat ovat samanhintaisia kaikille: Jäiden lähdöstä kesäkuun loppuun 5 / 12 tuntia. Kalastusvuoro vaihtuu klo ja klo Heinäkuun alusta syyskuun 14. päivään 5 / 6 tuntia. Kalastusvuoro vaihtuu klo 06.00, klo 12.00, klo ja klo Syyskuun 15. päivästä vuoden loppuun 5 / 6 tuntia. Kalastusvuoro vaihtuu klo 06.00, klo ja Klo koski on kalastuskiellossa. Koskeen myydään enintään kymmenen lupaa / kalastusvuoro. Uistin- ja perhokalastus tapahtuu eri päivinä. Lupia myydään vain Liikuntaviraston Meri-infossa Kuninkaankartanonsaaressa

13 3. KALASTAJALLE TARPEELLISET TIETOLÄHTEET KALASTAJALLE TARPEELLISET TIETOLÄHTEET Kalastusviranomaiset Maamme kalastusasiat Maa- ja metsätalousministeriön kala- ja riistaosasto, puhelin (09) / vaihde Läänin kalastusasiat: Uudenmaan Työvoima- ja Elinkeinokeskus, kalatalousyksikkö, puhelin (09) / vaihde Pääkaupunkiseudun kalastusasiat: Espoo: Espoon kaupunki, liikuntatoimi, puhelin (09) Vantaa: Vantaan kaupunki liikuntapalvelu, puhelin (09) Helsinki: Helsingin kaupunki liikuntavirasto, Merellinen osasto, puhelin (09) / vaihde Helsingissä toimivat vapaa-ajan kalastusjärjestöt Helsingin Kalamiespiiri ry on Suomen Kalamiesten Keskusliiton piiri, jonka toiminta-alueena on pääkaupunkiseutu: Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa. Piiriin kuuluu 127 jäsenseuraa, joiden yhteinen jäsenmäärä on noin Puhelin (09) Suomen Kalamiesten Keskusliitto ry, puh. (09) Uudenmaan Erämiespiiri ry on Suomen Metsästäjä- ja Kalastajaliiton piiri, jonka toiminta-alueena on koko Uusimaa. Piiriin kuuluu 14 jäsenseuraa, joiden yhteinen jäsenmäärä on noin Puhelin (03) Suomen Urheilukalastajain Liitto ry:n toiminta-alueena on koko maa. Uudellamaalla toimii 14 jäsenseuraa. Puhelin (09) Liikuntavirasto, Merellinen osasto Neuvonta ja tiedotus Merialueet Puhelin Vanhankaupunginkoski ja Vantaanjoki Puhelin Kalastuspäällikkö Puhelin tai Internet-sivut Liittojen tehtäviä ovat mm. vapaa-ajankalastajien etujen valvonta ja kalastusharrastuksen edistäminen. Liitot järjestävät myös kalamiesiltoja ja kilpailu-, kurssi- ym. toimintaa. SOITA JOS HALUAT LISÄTIETOJA! Kalastusmatkojen järjestäjiä Kalastusmatkat Oy, puh Ari Paataja, puh Markku Tiusanen, puh Onni Valtonen, puh

14 KAUPUNGIN TOIMINTA KAUPUNGIN TOIMINTA 4. KAUPUNGIN TOIMINTA Kalastuksen valvonta Helsingin kaupungin vesialueilla toimii kolme vakituista ja 5 6 kausiluontoista kalastuksenvalvojaa. Myös ulkoilualueiden isännät valvovat kalastusta alueillaan. Vaikka kalastusta valvotaan pääasiassa muiden töiden ohella, takavarikoidaan vuosittain noin sata pyydyserää, joista osasta peritään kalastusasetuksen mukainen 30 euron lunastusmaksu. Joitakin tapauksia viedään vuosittain myös oikeuteen. Kalavesien hoito ja tutkimus Helsingin kaupunki on jätevesien mereen laskusta johtuen velvoitettu seuraamaan jätevesien vaikutusta kalastoon ja kalastukseen Uudenmaan TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Seurantaohjelma sisältää mm. kalastustiedusteluja, poikasnuottauksia, kalojen kasvun seurantaa ja kalojen makuvirheiden seurantaa. Kaupunki on myös velvoitettu suorittamaan maa- ja metsätalousministeriölle vuosittain euroa kalatalousmaksuna, joka käytetään kalanpoikasten istutuksiin seuraavasti: meritaimen 1-vuotias noin kpl meritaimen 2-vuotias noin kpl vaellussiika kesänvanha noin kpl hauki esikesäinen noin kpl Nahkiaisen koepyyntiä Vanhankaupunginkoskessa. Nahkiaismertaa tyhjentämässä Jari Haapanen. Vapaaehtoisistutuksineen kaupunki käyttää kalaistutuksiin vuosittain yli euroa. Lisäksi Helsingin kalastusalue, joka saa rahoituksensa kalastuskortti- ja viehekalastusvaroista, istuttaa vuosittain Helsingin vesialueelle kpl 2-vuotiaita meritaimenia ja kpl kesänvanhoja saaristosiikoja. Alueella toimii myös Suomenlahden kunnista ja kalastusseuroista koostuva Suomenlahden meritaimentoimikunta, joka istuttaa alueelle joitakin tuhansia taimenia vuosittain

15 KAUPUNGIN TOIMINTA Meritaimenistutus käynnissä. Kerralla voidaan istuttaa jopa vuotiasta istukasta. Suomenlahden merilohen kantojen hoidosta vastaa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Osa merilohista istutetaan Vantaanjokeen ja -jokisuuhun. Veden laadun tarkkailu Kaikki Helsingin kaupungin jätevedet on käsitelty vuoden 1994 lopulta lähtien Viikin keskuspuhdistamolla. Käsitellyt jätevedet johdetaan kalliotunnelissa mereen Katajaluodon kaakkoispuolelle. Entisestään tehostunut puhdistus ja jätevesien johtaminen ulkomerelle on parantanut huomattavasti varsinkin Helsingin sisälahtien veden laatua. Veden laadun tarkkailun Helsingissä hoitaa Helsingin ympäristökeskus. 30

16 Tämän oppaan tarkoituksena on auttaa helsinkiläisiä käyttämään paremmin kaupungin runsaita kalastusmahdollisuuksia. Oppaaseen on pyritty kokoamaan kaikki tarpeellinen kalastuksen harrastamiseen Helsingin merialueella liittyvä tieto. KALASTUSOPAS HELSINGIN MERIALUEELLE Helsingin kaupungin liikuntavirasto, Merellinen osasto, 12/2002