Rikosoikeuden peruskysymyksiä vastuuoppi

Transkriptio

1 Rikosoikeuden peruskysymyksiä vastuuoppi Rikosoikeuden aineopinnot Yliopistonlehtori (ma.) Sakari Melander sl 2010 Oikeustieteellinen tiedekunta

2 Rikosoikeuden peruskysymyksiä vastuuoppi Rikosoikeuden aineopinnot Yliopistonlehtori (ma.) Sakari Melander sl 2010 Oikeustieteellinen tiedekunta

3 Yleistä luentosarjasta Luentoajat Ti klo 16 18, Suomen Laki -sali Ke klo 16 18, Suomen Laki -sali Ma klo 18 20, Suomen Laki -sali Ke klo 8 10, Suomen Laki -sali To klo 16 18, Suomen Laki -sali Pe klo 16 18, Suomen Laki -sali Ma klo 18 20, Suomen Laki -sali Ti 28.9., klo 18 20, Suomen Laki -sali Ke klo 18 20, Suomen Laki -sali To klo 18 20, Suomen Laki -sali Kuulustelut 1. kuulustelu ke klo , Suomen Laki -sali 2. kuulustelu to klo , Suomen Laki -sali - Kuulustelussa ei käytetä lakikirjoja sl

4 Luentosarjan tavoitteet Rikosoikeuden perusasioiden hallitseminen Vastuuopin keskeisten kysymysten omaksuminen Vastuuopin keskeisten kysymysten käytäntöön soveltamisen oppiminen Keskeistä oikeuskäytäntöä apuna käyttäen Rikosoikeuden aineopintotentissä menestymisen turvaaminen sl

5 Rikosoikeus tieteenalana Rikosoikeus aidosti monitieteinen ja moniaineksinen oikeustieteen ala Rikosoikeustieteen tai kriminaalitieteen osa-alueet - Rikosoikeustiede: rikosoikeusdogmatiikka (rikoslainoppi), rikosoikeusfilosofia, rikosoikeushistoria, rikosoikeusvertailu, rikosprosessioikeus - Kriminaalipolitiikka (teoreettinen ja käytännöllinen) - Kriminologia - Kriminalistiikka - Kansainvälinen ja eurooppalainen rikosoikeus Rikosoikeuden suhde moraaliin Mitä saa tai ei saa tehdä? Rikosoikeuden suhde politiikkaan Kriminaalipolitiikka Rikosoikeuden suhde filosofiaan Useat rikosoikeusteoreettiset peruskysymykset myös filosofisia sl

6 Rikosoikeuden asemasta Rikosoikeus osana julkisoikeutta Rikosoikeus käsittää rikosten ja niistä määrättävien seuraamusten sääntelyn Rikosteko usein yksityisten välinen konflikti Tästä huolimatta rikosoikeus perinteisesti osa julkisoikeutta - Rikoksessa ei kysymys yksinomaan tekijän ja uhrin välisestä asiasta Rikosoikeuden avulla valtio käyttää välitöntä pakkovaltaa suhteessa ihmisiin - Rikosoikeuden kiinteä suhde perus- ja ihmisoikeuksiin rikosoikeus alana erityisen perusoikeusherkkä Läheinen suhde myös hallinto-oikeuteen (hallinnolliset maksuseuraamukset, turvaamistoimet) Läheinen suhde vahingonkorvausoikeuteen Suhde EU-oikeuteen ja kansainväliseen oikeuteen sl

7 Rikosoikeuden peruskäsitteitä Rikos Laissa rangaistavaksi säädetty teko (muodollinen määritelmä) Rikos vääryytenä (aineellinen määritelmä) Kriminalisointitaso, tuomitsemistaso (syyksilukeminen) Rangaistus Oikeudellinen, viranomaisen langettama seuraamus Tuomitaan tekijälle seurauksena lain rikkomisesta Sisältää moitearvostelun Kielteisen kokemuksen tai kärsimyksen aiheuttaminen Kriminalisointitaso, tuomitsemistaso, täytäntöönpanotaso sl

8 Rikosoikeuden peruskäsitteitä Kriminalisointi = tietyn teon tai toiminnan rangaistavaksi säätäminen Rikossäännös (erityisen osan kriminalisointi) Rikoksen nimi Tunnusmerkistö (rangaistavan käyttäytymisen kuvaus) Rangaistussäännös (rangaistusasteikko) Esim. RL 28:1 ( /769): Varkaus. Joka anastaa toisen hallusta irtainta omaisuutta, on tuomittava varkaudesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi kuudeksi kuukaudeksi. sl

9 Rikosoikeuden yleinen osa rikosoikeuden osaalueena Rikosoikeus (rikosoikeusdogmatiikka) Yleiset opit (vastuuoppi) Erityinen osa (rikosten lajit) Seuraamusjärjestelmä Kansainvälinen ja eurooppalainen rikosoikeus (ja rikosprosessioikeus) sl

10 Rikosoikeuden yleiset opit Kriminalisointiteoria Tekojen rangaistavaksi säätäminen ja niitä koskevat periaatteet Kriminaalipolitiikan arvot ja tavoitteet Rangaistusteoriat Rikosoikeuden perustavat oikeusperiaatteet (esim. laillisuus- ja syyllisyysperiaate) Rikosoikeudelliset teoriat (esim. tahallisuusteoriat) Käsitteet ja systematiikka (esim. oppi rikoksen rakenteesta) Rikosoikeuden oikeuslähde- ja laintulkintaoppi sl

11 Kriminaalipolitiikan arvot ja tavoitteet Kriminaalipolitiikan tavoitteet 1. Rikollisuudesta ja sen kontrolloinnista aiheutuvien kärsimysten ja kustannusten (haittojen) minimointi (minimointitavoite) 2. Kärsimysten ja kustannusten oikeudenmukainen jakaminen yhteiskunnan, rikosten uhrien ja rikoksentekijöiden kesken (jakamistavoite). - Tavoitteiden määrittely 1970-luvulla, erosi aikaisemmasta Kriminaalipolitiikan arvot Laillisuus Yhdenvertaisuus Ennustettavuus Humaanisuus sl

12 Rangaistavaksi säätämisen perusteet (1/2) Rikosoikeuskomitean (KM 1976:72) elämänalueajattelu Mistä on rangaistava ja kuinka ankarasti? Yhteiskuntapolitiikan tavoitteenasettelu ja niitä haittaavat käyttäytymisen muodot; tekotyyppien paheksuttavuus; kriminalisoinnin edut ja haitat Elämänalueajattelu; elämänalueen tavoitteenasettelut ja niitä haittaavat käyttäytymisen muodot; kriminalisoinnin edut ja haitat Rikosoikeuden dynaaminen kehittäminen Rikoslakiprojekti ( ) Mistä on rangaistava ja kuinka ankarasti? Kokonaisuudistusperiaatteet (esim. keskittämisperiaate) Rikosoikeuden dynaaminen kehittäminen sl

13 Rangaistavaksi säätämisen perusteet (2/2) Kriminalisointiperiaatteet Nykynäkemys suhteuttaa kriminalisointiperiaatteet perusoikeuksiin ja niiden rajoitusedellytyksiin (esim. PeVL 23/1997 vp) - Laillisuusperiaate lailla säätämisen vaatimus, tarkkarajaisuus- ja täsmällisyysvaatimus - Ihmisarvon loukkaamattomuuden periaate ihmisoikeusvelvoitteiden noudattamisen vaatimus, oikeusturvavaatimus, perusoikeuden ytimen koskemattomuusvaatimus - Oikeushyvien suojelun periaate hyväksyttävyysvaatimus - Ultima ratio -periaate suhteellisuusvaatimus - Hyöty haitta-punninnan periaate suhteellisuusvaatimus sl

14 Rikosoikeuden oikeuslähde- ja laintulkintaoppi (1/4) Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate EIS 7 Art., PL 8, RL 3:1 RL 3:1: Rikokseen syylliseksi saa katsoa vain sellaisen teon perusteella, joka tekohetkellä on laissa nimenomaan säädetty rangaistavaksi. (1 mom.) Rangaistuksen ja muun rikosoikeudellisen seuraamuksen on perustuttava lakiin. (2 mom.) Laillisuusperiaatteen osa-alueet Kirjoitetun lain vaatimus (praeter legem -kielto) - Asetuksentasoiset tai alemmat kriminalisoinnit kiellettyjä - Ks. esim. KKO 1998:159 - Koskee sekä rikoksen kuvausta (tunnusmerkistöä) että seuraamuksia - Perinteisesti katsottu kohdistuvan lainsoveltajaan, mutta myös lainsäätäjään kohdistuvia vaikutuksia - Yksinomaan asetukseen perustuvat kriminalisoinnit ja PL 107 sl

15 Rikosoikeuden oikeuslähde- ja laintulkintaoppi (2/4) Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate Analogiakielto - Analogia syytetyn vahingoksi kielletty - Koska laki edellyttää aina tulkintaa, ongelmana on rajanveto kielletyn analogian ja sallitun tulkinnan välillä - Lainsoveltaja ei saa edetä sanamuodon ulkopuolelle - Koskee pääosin lainsoveltajaa - Ks. esim. KKO 2008:86 Taannehtivan rikoslain kielto - Tekohetken rangaistavuus määrittäjänä (lainsoveltaja) - Ei taannehtivasti voimaantulevia kriminalisointeja (lainsäätäjä) sl

16 Rikosoikeuden oikeuslähde- ja laintulkintaoppi (3/4) Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate Epätäsmällisyyskielto - Rikoslain oltava sisällöltään täsmällistä - Koskee rangaistavan toiminnan kuvausta ja rangaistusta - Lähtökohtaisesti kenen tahansa saatava säännöksen sanamuodon perusteella tietää, mikä on rangaistavaa ja kuinka ankarasti - Eroja säädöksen kohteen mukaan? - Pääasiallinen merkitys lainsäädäntöpoliittinen - Myös lainsoveltajaan kohdistuvia vaikutuksia - PL 106 huomioitava - Esim. KKO 1999:46 ja KKO 2005:55 sl

17 Rikosoikeuden oikeuslähde- ja laintulkintaoppi (4/4) Laillisuusperiaate ja tulkinta Laillisuusperiaatteen lähtökohtainen vaikutus rikosoikeudellisessa oikeuslähdeopissa Kirjoitetun (eduskunta)lain ensisijaisuus ja välttämättömyys oikeuslähteenä Asetuksentasoisten kriminalisointien soveltamisen kielto Blankorangaistussäännökset Laissa olevan valtuutussäännöksen nojalla sisältönsä saavat kriminalisoinnit Laillisuusperiaatteen vaikutus rikosoikeudellisessa tulkinnassa Kirjoitetun lain ensisijaisuus lähtökohtana rikosoikeudellisessa tulkinnassa aina laintasoinen rikossäännös sl

18 Rikosoikeudellinen laintulkintaoppi (1/5) Sanamuodon mukainen tulkinta Sanarajaperiaate Tulkinnan perusteena yleiskielinen merkityssisältö - Normaalikielen mukainen merkitys - Analogiakielto - Esim. KKO 1999:51, KKO 2008:86 Toisena lähtökohtana juridis-tekninen merkityssisältö - Mitä tarkoitetaan esim. irtaimella omaisuudella tai asiakirjalla - Apuna oikeustiede, lain esityöt, oikeuskäytäntö tai itse laki - Legaalimääritelmät (esim. RL 20:10, 24:11 ja 33:6, muu lainsäädäntö) sl

19 Rikosoikeudellinen laintulkintaoppi (2/5) Käsitteillä erilainen merkitys eri tunnusmerkistöissä Esim. maksukyvyttömyys (ks. KKO 2004:46, KKO 2007:29 ja KKO 2008:11 13) Kontekstuaalinen (systemaattinen) tulkinta Säännös osana esimerkiksi rikoslain tietyn luvun muodostamaa kokonaisuutta, esim. KKO 2004:46 Historiallinen tulkinta Säännöksen syntyhistoria sl

20 Rikosoikeudellinen laintulkintaoppi (3/5) Teleologinen tulkinta Käytännössä sanamuodon mukaisen tulkinnan ohella tärkein rikosoikeudellinen tulkintametodi Säännöksen tarkoituksen merkitys tulkinnassa Subjektiivinen teleologia: säännöksen taustalle oletetaan käskijä, jolla tietty tahto lainsäätäjän alkuperäinen tarkoitus Objektiivinen teleologia: säännöksen järkevä tarkoitus kulloisessakin soveltamistilanteessa Teleologisen tulkinnan rajat - Analogiakielto (esim. KKO 2008:86) - KKO 2007:77 (sanamuodon uloin raja, ennaltaarvattavuus) sl

21 Rikosoikeudellinen laintulkintaoppi (4/5) - Teleologisen tulkinnan merkittävyys ja KKO:n käytäntö - Esim. KKO 2002:11, KKO 2004:109 (ään.), KKO 2005:27, KKO 2007:45 ja KKO 2007:81 - Tulkinnan on oltava sopusoinnussa säännöksellä tavoiteltavan suojan tarkoituksen kanssa ja lopputuloksen on oltava myös tekijän näkökulmasta ennalta-arvattavissa. - Oikeushyvien suojelun periaatteen tärkeys Rikoslainsäädännön välttämätön teleologisuus - Oikeusturvanäkökohdat laillisuusperiaatteen tausta-arvot sl

22 Rikosoikeudellinen laintulkintaoppi (5/5) EU-oikeuden vaikutus rikosoikeudellisen tulkintaan Direktiivien tulkintavaikutus - Esim. C-14/86, Pretore di Salò - Kansallista lainsäädäntöä tulkittava direktiivin sanamuodon ja tarkoituksen mukaisesti - Ei contra legem -tulkintaa - Rikosoikeudellinen vastuu ei voi syntyä tai ankaroitua yksinomaan direktiivin perusteella - HUOM! C-148/78, Ratti - Direktiivin vertikaalinen välitön oikeusvaikutus mahdollinen myös rikosoikeudessa Puitepäätöksen tulkintavaikutus - C-105/03, Pupino - Kansallista lainsäädäntöä tulkittava puitepäätöksen sanamuodon ja tarkoituksen mukaisesti - Rajoitteina myös perus- ja ihmisoikeudet sl

23 Rikoksen rakenne (1/2) Kysymys siitä, millaisen ajattelumallin kautta tekoa rikosoikeudellisesti arvioidaan Rikoksen rakenne periaatteessa käytävä läpi jokaisessa rikosjutussa Vallitseva malli 1. Tunnusmerkistönmukaisuus 2. Oikeudenvastaisuus 3. Syyllisyys - Rikoksen määritelmä: Rikos on tunnusmerkistön mukaisesti oikeudenvastainen tekijässä syyllisyyttä osoittava inhimillinen teko Uusi malli 1. Vastuun perustavat seikat 2. Vastuusta vapauttavat seikat sl

24 Rikoksen rakenne (2/2) 1. Tunnusmerkistönmukaisuus (teko) Toiminnan vapaaehtoisuus Tekijä (mm. oikeushenkilön rangaistusvastuu) Teko ja laiminlyönti Vaarantaminen Syy-yhteys Teon huolimattomuus (objektiivinen huolimattomuus) Tahallisuus (uudempi rikoslainoppi) 2. Oikeudenvastaisuus (teko) Vastuuvapausperusteet (hätävarjelu, pakkotila, suostumus, voimakeinojen käyttö ym.) oikeuttamisperusteet 3. Syyllisyys (tekijä) Ikä (syyntakeisuuteen rinnastettava vastuuedellytys) Mielentila (syyntakeisuus) Tahallisuus ja tuottamus (tekijän subjektiivinen huolimattomuus, syyksiluettavuus) Erehdys Vastuuvapausperusteet anteeksiantoperusteet sl

25 Teko ja laiminlyönti Teon käsite Teko = tunnusmerkistönmukaisen teon tekeminen Filosofinen teon teoria - Perusteko ja rikosoikeudellisesti merkittävä teko Sosiaalinen teon teoria - Toiminnan sosiaalisen merkityksen korostaminen - Teko sosiaalisesti merkityksellistä inhimillistä käyttäytymistä Laiminlyönnin käsite X ei tee jotakin, joka estäisi tunnusmerkistön täyttymisen Teon ja laiminlyönnin erottaminen Milloin joku voidaan asettaa vastuuseen siitä, että hän ei tehnyt jotakin, jota hänen odotettiin tekevän 1. Aktiivisen tekemisen ja laiminlyönnin erottaminen (esim. KKO 1975 II 1 tai KKO 1981 II 97 (ään.)) 2. Vastuuaseman henkilöllisen ulottuvuuden selvittäminen 3. Vastuuaseman asiallisen sisällön selvittäminen ko. tapauksessa sl

26 Laiminlyönnin rangaistavuus (RL 3:3) Varsinainen laiminlyöntirikos (omissiividelikti) Laiminlyönti nimenomaisesti mainittu rikossäännöksessä tunnusmerkistön täyttymisen edellytyksenä Esim. pelastustoimen laiminlyönti (RL 21:15) Epävarsinainen laiminlyöntirikos (komissiividelikti) Erityinen oikeudellinen velvollisuus estää vahinkoseurauksen syntyminen Epävarsinaisia laiminlyöntirikoksia ei voi erottaa tunnusmerkistötasolla - Valtaosa loukkaamis- ja muista seurausrikoksista voidaan toteuttaa laiminlyönnillä - Omakätiset rikokset (esim. rattijuopumus tai ajooikeudetta ajo) eivät tule kysymykseen sl

27 Laiminlyönnin rangaistavuus Vastuuasemaoppi - Virka, toimi tai asema - Esim. opettaja KKO 1977 II 11 ja työnantaja KKO 1937 II Tekijän ja uhrin välinen suhde - Vanhempi lapsi, aviopuolisot - Tehtäväksi ottaminen tai sopimus - Esim. KKO 1947 II 161 (lääkäri), KKO 1979 II 99 (täysihoitola) ja KKO 1994:101(kuhnehoito) - Tekijän vaaraa aiheuttanut toiminta - Esim. KKO 1975 II 1 (takaa-ajo ym.) ja KKO 1979 II 105 (pahoinpitely) - Muu edellisiin rinnastettava syy - Esim. KKO 1962 II 110 (soranottopaikka) ja KKO 2007:62 (jäälohkare) sl

28 Syy-yhteys Oikeudellinen syy-yhteys erotuksena luonnontieteellisestä syy-yhteydestä Minkälaista syy-yhteyttä eri rikossäännökset edellyttävät teon tai laiminlyönnin ja seurauksen välillä Ekvivalenssiteoria Teko välttämätön edellytys (conditio sine qua non) seurauksen syntymiselle Säännönmukaisten edellytysten teoria Syy-yhteys, jos välillä x y luonnonlakien mukainen suhde INUS-malli Syy on ei-riittävä mutta välttämätön osa olosuhteiden kokonaisuudessa Kokonaisuus on ei-välttämätön mutta riittävä sl

29 Syy-yhteys Ongelmatilanteita Kaksoiskausaalisuus - Kaksi toisistaan riippumatonta tekijää vaikuttaa samaan aikaan tapahtumainkulussa - Nämä tekijät olisivat myös yksinään saaneet seurauksen aikaan Syrjäyttävä kausaalisuus - Toinen syy poistaa ensimmäisen syyn selitysarvon Vaihtoehtoinen syy-yhteys - Useat tekijät vaikuttavat samaan aikaan samalla tavalla ja seurauksen aiheuttaa useampi tekijä samaan aikaan sl

30 Syy-yhteys seurauksen ennalta-arvattavuus Seurausta on voitava pitää yleisen elämänkokemuksen ja tekijän erityistietämyksen perusteella ennalta-arvattavana Ks. esim. KKO 1998:67 (ään.) Jäisellä tiellä, kovalla nopeudella ja humalassa aiheutettu liikenneonnettomuus, jossa kaksi lasta sai surmansa Mukana olleelle ja vanhemmalle sekä kotona olleelle vanhemmalle psyykkisiä vammoja Psyykkinen vamma ennalta-arvattava, jos liikennesääntöjä rikotaan niin, että kuolonkolari on teolle ominainen seuraus Tuomittiin sairauden aiheuttamisesta (nyk. vammantuottamus) Ks. myös KKO 2007:62 (jäälohkare) sl

31 Vaarantamisrikokset Loukkaamisrikos perinteisenä lähtökohtana Modernimpana tendenssinä vaarantamisvastuun lisääntyminen Tekorikokset (presumoitu vaara) Säännöksissä ei mainita vaarantamisen kriteeriä Lainsäätäjä kuitenkin arvioinut tietyt teot vaarallisiksi, tunnusmerkistössä olettama tekojen vaaraa aiheuttavasta luonteesta (esim. rattijuopumus) Vaara vaikuttaa teon moitittavuuden arviointiin Konkreettiset vaarantamisrikokset Tunnusmerkistö edellyttää, että vahinkoseurauksen vaara on todella ollut käsillä - Tunnusmerkistössä puhutaan vaaran aiheuttamisesta Esim. vaaran aiheuttaminen (RL 21:13), heitteillepano (RL 21:14) ja ns. tankojuoppous (RL 23:9) sl

32 Vaarantamisrikokset Abstraktiset vaarantamisrikokset (on omiaan rikokset) Tunnusmerkistössä maininta: on omiaan vahingoittamaan tms. Liikenteen vaarantaminen (RL 23:1), lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö (RL 20:6) jne. Ei edellytetä näyttöä todellisen vaaratilanteen käsilläolosta tietynlaista yleistä vaarallisuuden tapauskohtaista arviointia Teon oltava yleisesti sen luonteinen, että mahdollisuus vahinkoon on olemassa Vaaran on oltava mahdollinen tilannetta jälkikäteen ajatellen sl

33 Syyllisyys syyllisyysperiaate Ei rangaistusta ilman syyllisyyttä Liittymäkohta ihmisarvon loukkaamattomuuteen (PL 1 ) Periaatteen ydinsisältö Henkilöä, jolla ei ole ollut kykyä ja/tai tilaisuutta toimia lain edellyttämällä tavalla, ei saa rangaista Ydinsisältö liittyy näin toisintoimimismahdollisuuteen (konformiteettiperiaate) Objektiivisen rangaistusvastuun kielto (perusteena oltava aina tahallisuus tai tuottamus) - Lähtökohta Suomessa - Ongelmatilanteita: ks. KKO 2009:44 (ajoneuvoverorikkomus) sl

34 Rikosoikeudellinen vastuuikäraja (RL 3:4.1) Rikosoikeudellinen vastuu edellyttää 15 vuoden ikää Ajatuksena on, että rikosoikeudellinen vastuu edellyttää sellaista henkistä kypsyyttä, jonka vain riittävä ikä voi tuoda mukanaan Säännös koskee rikosoikeudellista rangaistusvastuuta ja rikosoikeudellisen rangaistuksen käyttöä Ei esim. tekoon perustuvaa vahingonkorvausvastuuta, menettämisseuraamusta ym. Sovellettavaksi voi tulla lastensuojelulain mukainen järjestelmä sl

35 Syyntakeisuus (RL 3:4.2) Syyntakeisuus on rikosoikeudellisen vastuun edellytys 15 vuoden iän ohella Kategoriat 1. Syyntakeinen (rikosoikeudellisen vastuun edellytys) 2. Alentuneesti syyntakeinen (täyttä ymmärrystä vailla rangaistusta voidaan alentaa) 3. Syyntakeeton (ymmärrystä vailla ei rangaista) Syyntakeettomuuden arviointi osa syyllisyyden arviointia Onko tekijällä tekohetkellä mielisairaudesta, syvästä vajaamielisyydestä taikka vakavasta mielenterveyden tai tajunnan häiriöstä johtuva psyykkinen poikkeavuustila (psyykkinen kriteeri) Onko hän sen vuoksi kykenemätön ymmärtämään tekonsa tosiallista luonnetta tai oikeudenvastaisuutta taikka onko hänen kykynsä säädellä käyttäytymistään sellaisesta syystä ratkaisevasti heikentynyt (psykologis-normatiivinen kriteeri) Kriteerien täyttyessä tekijään ei voida kohdistaa syyllisyysmoitetta eikä rikosoikeudellista vastuuta sl

36 Syyntakeisuus (RL 3:4.2) Psyykkinen arviointi Mielisairaus: psykoottisluonteiset tilat Syvä vajaamielisyys: älyllisistä syistä ymmärrystä vailla olevat Vakava mielenterveyden häiriö: vaikeat rajatilat ja sekavuustilat Vakava tajunnan häiriö: erilaiset sekavuustilat, ikäheikkous, dementian aiheuttamat ymmärryskyvyn alenemistilat ym. Ymmärryskykyä koskeva arviointi viittaa ennen muuta teon kiellettävyyteen (lähellä tunnusmerkistöerehdystä) Kontrollikyvyn arviointi Käyttäytymiskontrollin olennainen ero normaaliin ihmiseen verrattuna Syyntakeisuusarvio tekohetken tilanteen mukaan Arvioinnin pohjana lähtökohtaisesti syytetyn mielentilan tutkimus (OK 17:45 MielenterveysL) sl

37 Alentunut syyntakeisuus (RL 3:4.3) Alentunut syyntakeisuus lieventää syyllisyysmoitetta, mutta ei poista rangaistusvastuuta Vaikuttaa rangaistuksen määräämisessä asteikon lieventämisperusteena asteikon yleinen minimi, enimmäisrangaistus mahdollista tuomita (RL 6:8.3 4) Alentuneen syyntakeisuuden arviointi liittyy syyntakeettomuuden psyykkisiin kriteereihin, joskin niitä lieventäen (esim. syvä vajaamielisyys vajaamielisyys tai vakava mielenterveyden häiriö mielenterveyden häiriö) Merkittävästi alentunut kyky ymmärtää teon tosiasiallinen luonne Merkittävästi alentunut kyky ymmärtää teon oikeudenvastaisuus Merkittävästi alentunut kyky säädellä käyttäytymistään sl

38 Syyntakeisuutta koskevaa oikeuskäytäntöä KKO 1987:130 A oli surmannut vaimonsa B:n; A:lla paranoian piirteitä saanut mustasukkaisuus, joka oli olennaisesti vaikuttanut tekoon; paranoidisia psykoottisia ajatuksia; KKO: A:n teko olennaisesti johtunut em. mielenterveyden häiriöstä, vaikka ymmärtänyt teon tosiasiallisen luonteen ym. alentuneesti syyntakeinen KKO 2000:3 A oli lukuisilla puukoniskuilla surmannut vaimonsa ja kolme pientä lastaan. A:lla sekamuotoinen persoonallisuushäiriö, jossa epävakaita, narsistisia ja pakko-oireisia piirteitä. Lisäksi keskivaikea masennustila. A kuitenkin toimi surmatöissä johdonmukaisesti ja määrätietoisesti. Syyntakeinen KKO 2005:48 A oli surmannut kehitysvammaisen tyttärensä antamalla tälle veteen liuotettuna yliannoksen lääkkeitä. A:lla sekamuotoinen persoonallisuushäiriö, jossa tunne-elämältään epävakaan ja huomiohakuisen persoonallisuushäiriön piirteitä. Ei varsinaista vainoharhaisuutta tms. Lisäksi aivoverenkierron heikkenemistä. Alentuneesti syyntakeinen sl

39 Syyntakeisuutta koskevaa oikeuskäytäntöä KKO 1988:98 A oli ampunut lähietäisyydeltä avovaimoaan hirvikiväärillä. A:lla havaittu depressiivisyyttä, ahdistuneisuutta ja realiteettitajun heikentymistä, jotka olivat kehittyneet pääosin tapahtuman jälkeen. Avosuhteen väistämättömään katkeamiseen liittynyt unettomuutta, ahdistuneisuutta ja itsemurha-ajatuksia. Teko kuitenkin harkittu ja A toiminut johdonmukaisesti. Syyntakeinen Ratkaisevaa psyykkisen tilan sekä tapahtumainkulun kokonaisarvostelu sl

40 Itse aiheutetut tajunnan häiriöt ja syyntakeisuus (RL 4:4.4) Pääsääntö: Päihtymystä tai muuta itse aiheutettua tilapäistä tajunnan häiriötä ei oteta syyntakeisuusarvioinnissa huomioon Itse aiheutettu päihtymys tai muu tajunnan häiriö näin tavallaan luetaan tekijälle syyksi Poikkeus: Erityisen painavat syyt Koskee vain tilanteita, joihin tekijä saattanut itsensä (eli esim. tietoista humaltumista) Vastuun lievennys voi näin tulla kysymykseen vain tilanteissa, joissa on jotakin poikkeuksellista Erityisistä syistä voidaan siis arvioida syyntakeettomana tai alentuneesti syyntakeisena sl

41 Syyksiluettavuus Syyksiluettavuuden muodot: tahallisuus ja tuottamus Erilaisia näkemyksiä siitä, arvioidaanko tahallisuus ja tuottamus ja missä määrin osana tunnusmerkistönmukaisuutta vai syyllisyyttä Lähtökohta: rikoslaissa tarkoitettu teko vain tahallisena rangaistava, jollei toisin säädetty (RL 3:5.2) Sama sääntö koskee pääsääntöisesti myös rikoslain ulkopuolisia tekoja (ks. esim. KKO 2009:44 ja KKO 2004:81) HUOM! Tahallisuuden käsitettä ei käytetä rikossäännöksissä sl

42 Tahallisuus (RL 3:6) Tahallisuuden sisältö Kognitiivinen eli tiedollinen: X tekee jotakin tietäen Volitiivinen eli tahdollinen: X tekee jotakin tahtoen - X tekee jotakin tieten tahtoen - Joka toimii tahallaan, tietää mitä tekee ja tahtoo tehdä juuri sen, jonka tekee Peittämisperiaate Tahallisuuden on katettava koko oikeudenvastainen teko - Teonhetkiset olosuhteet - Teon seuraukset Seuraustahallisuus Tahallisuuden kohteena seuraustunnusmerkki eli tunnusmerkistön mukainen seuraus (esim. RL 21:1 tappo toisen kuoleman aiheuttaminen) sl

43 Tahallisuus (RL 3:6) Seuraustahallisuuden lajit Dolus determinatus (tarkoitustahallisuus) - Tekijä tarkoittaa saada aikaan tunnusmerkistönmukaisen seurauksen - Esim. KKO 2003:115 (ään.) Dolus directus (varmuustahallisuus) - Tekijä ei ole tarkoittanut seurausta, mutta on mieltänyt sen tavoittelemaansa päämäärään välittömästi liittyväksi - RL 3:6: tekijä pitänyt sitä seuraukseen varmasti liittyvänä Dolus eventualis (todennäköisyys- tai välinpitämättömyystahallisuus) - RL 3:6: todennäköisyystahallisuus ( tekijä pitänyt seurausta varsin todennäköisenä) yli 50 % - RL-projektin ehdotus: välinpitämättömyystahallisuus sl

44 Tahallisuutta koskevaa oikeuskäytäntöä KKO 1978 II 24 ja KKO 1978 II 111 Omaksuttiin todennäköisyystahallisuus KKO 2004:120 (ään.) A oli ajanut suurella nopeudella takaa Y:n ohjaamaa autoa 18 kilometrin matkan, yrittänyt ohittaa sitä ja useaan kertaan tahallaan törmännyt siihen. Viimeisestä törmäyksestä Y:n ohjaama auto oli suistunut tieltä metsään. Tieltä suistumisen seurauksena autossa ollut X oli saanut surmansa. A:n katsottiin tahallaan surmanneen X:n. KKO 2006:26 (ään.) Verovelvollinen oli veroilmoituksessaan jättänyt ilmoittamatta myymiensä arvopapereiden luovutusvoitot. Kaupat tehty arvopaperinvälittäjän välityksellä. A oli voinut luottaa, että välittäjä oli ilmoittanut kaupat verovirastolle. Verottamatta jättäminen ei näin varsin todennäköinen seuraus A:n kannalta. sl

45 Tahallisuus (RL 3:6) Olosuhdetahallisuus Kohteena muut tunnusmerkistötekijät kuin seuraus Kaikki ne tosiasialliset tai oikeudelliset seikat, joita tunnusmerkistön objektiivinen puoli edellyttää Esim. RL 32:1 (kätkemisrikos) rikoksella saatu omaisuus tai RL 20:6 (lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö) alle 16- vuotias lapsi HUOM! Rikoslaissa ei positiivisesti määritellä olosuhdetahallisuutta toisin kuin seuraustahallisuutta - Negatiivinen määrittely kuitenkin RL 4:1:ssä tarkoitetun tunnusmerkistöerehdystä koskevan säännöksen kautta Ks. KKO 2006:64 - Törkeästä huumausainerikoksesta syytetyt vastaajat kiistivät tienneensä kuljettamassaan repussa olleen huumausaineen laatua ja siten sen vaarallisuutta. Kysymys tahallisuuden arvioinnista. sl

46 Tahallisuus ja tunnusmerkistöerehdys (RL 4:1) Korotettu tahallisuus Useissa tunnusmerkistöissä saatetaan vaatia tahallisuuden korotettua astetta (ilmaistu esim. joka tarkoituksenaan tai joka hankkiakseen ) Näissä tilanteissa aina tarkoitustahallisuus Voi perustua myös määritelmäsäännökseen - KKO 2005:93 Tunnusmerkistöerehdys (RL 4:1) Tahallisuuden kääntöpuoli Teko ei ole tahallinen, jos tekijä ei ole teon hetkellä selvillä kaikkien niiden seikkojen käsilläolosta, joita tunnusmerkistön toteutuminen edellyttää, tai jos hän erehtyy sellaisesta seikasta Tekijä voi erehtyä sekä seurauksen tai olosuhteiden osalta sl

47 Tuottamus (RL 3:7) RL 3:7 koskee sekä teon että tekijän huolimattomuutta ja myös törkeää tuottamusta (Objektiivinen) Teon huolimattomuus (tunnusmerkistönmukaisuus) Objektiivisesti arvioidun huolellisuusvelvollisuuden rikkominen Kielletty riski - Lainsäädännössä määritelty sallittu ja kielletty riski (esim. liikennesäännöt) - Epäviralliset normit, alalla hyväksyttävä tapa - Normaalilla tavalla huolellinen henkilö - Hyötyjen ja haittojen punninta On ajateltu, että teon huolimattomuutta koskeva oppi koskee kaikkia rikoksia - Soveltuuko tahallisiin toimintarikoksiin? sl

48 Tuottamus (RL 3:7) Tekijän (subjektiivinen) huolimattomuus (syyllisyys) Tekijältä vaadittava huolellisuusvelvollisuus ja sen rikkominen Tietoinen tuottamus - Tietoinen riskinotto (on ollut kyky ja tilaisuus toimia huolellisesti) Tiedostamaton tuottamus - Tekijä ei havaitse toimivansa huolellisuusnormin vastaisesti - Tekijä ei ole ollut riittävän huolellinen, vaikka on ollut kyky ja tilaisuus toimia huolellisesti Törkeä tuottamus Kokonaisarvostelu Huomioidaan huolellisuusvelvoitteen merkittävyys, vaarannettujen etujen tärkeys, loukkauksen todennäköisyys, riskinoton tietoisuus ja muut tekoon ja tekijään liittyvät olosuhteet sl

49 Vastuuvapausperusteet Käsitteitä Vastuuvapausperuste - Yläkäsite - Viittaa kaikkiin poikkeuksellisiin seikkoihin, jotka perustelevat tekijän vapauttamiseen uhkaavalta rikosvastuulta Oikeuttamisperuste - Sulkevat oikeudenvastaisuuden pois teosta oikeudenmukainen - Lakitekstissä ilmaisu teko on sallittu - Muut rikokseen perustuvat seuraamukset eivät mahdollisia Anteeksiantoperuste - Tekijä jää rankaisematta - Teko edelleen oikeusjärjestyksen vastainen - Tekijään ei voi kohdistaa syyllisyysmoitetta - Esim. konfiskaatio mahdollinen - Lakitekstissä ilmaisu tekijä on rangaistusvastuusta vapaa - HUOM! Tiettyjen seikkojen vaikutus tahallisuusarviointiin (RL 4:1 ja 4:3) sl

50 Erehdystilanteet Tunnusmerkistöerehdys (RL 4:1) Tekijä ei ole selvillä tai erehtyy tunnusmerkistön toteutumisen edellytyksenä olevasta tekijästä Seuraus tai teko-olosuhteet Poistaa tahallisuuden, tuottamuksellinen rikosvastuu voi tulla kysymykseen Ks. KKO 2005:126 Kieltoerehdys (RL 4:2) Tekijä erehtyy pitämään tekoaan sallittuna Edellytyksenä erehtymisen pitäminen ilmeisen anteeksiannettavana (poistaa syyllisyyden), jos syynä 1. Lain puutteellinen tai virheellinen julkistaminen 2. Lain sisällön erityinen vaikeaselkoisuus 3. Viranomaisen virheellinen neuvo 4. Muu näihin rinnastettava seikka (esim. jos ei mahdollisuutta selvittää lain sisältöä) - Ks. KKO 2006:70 sl

51 Erehdystilanteet Vastuusta vapauttavaa seikkaa koskeva erehdys (RL 4:3) Tekijä erehtyy vastuuvapausperusteen käsilläolosta (tosiasioista) - Putatiivihätävarjelu - Putatiivipakkotila - Putatiivinen voimakeinojen käyttö Edellyttää tekijän erehtymistä perustellusti - Käytännössä kysymys väitteen uskottavuudesta Ei rangaista tahallisesta rikoksesta Vastuu tuottamuksellisesta teosta voi tulla kysymykseen Vastuuvapausperusteen rajoja koskeva erehdys arvioidaan kieltoerehdyksenä Vastuuvapausperusteen oikeudellinen olemassaolo sl

52 Hätävarjelu (RL 4:4) (1/2) Hätävarjelu oikeuttamisperusteena (teko sallittu) (RL 4:4.1) Oikeus vääryyttä vastassa Vastassa aloitettu tai välittömästi uhkaava oikeudeton hyökkäys Ei rajoitteita siinä, mihin oikeushyvään oikeudeton hyökkäys kohdistuu Hyökkäyksen oikeudettomuus (ks. KKO 2000:90) Aikarajat: aloitettu tai välittömästi uhkaava Puolustusteon tarpeellisuus (ks. KKO 1993:54) Etuvertailu ja puolustettavuus sl

53 Hätävarjelu (RL 4:4) (2/2) Hätävarjelu anteeksiantoperusteena (rangaistusvastuusta vapaa) Hätävarjelun liioittelu (RL 4:4.2) Hätävarjelun rajojen ylitys puolustuksessa 1. Puolustusteko ennenaikainen 2. Puolustusteko jatkuu liian pitkään 3. Tarpeettomat voimakeinot 4. Lisäksi edellytetään olosuhteiden olleen sellaiset, että tekijältä Oikeuskäytäntöä ei kohtuudella olisi voinut vaatia muunlaista suhtautumista KKO 1988:49 (huoltoasema), KKO 1997:84 (halko ja kirves) ja KKO 2004:75 (poliisin hätävarjeluoikeus) sl

54 Pakkotila (RL 4:5) (1/2) Pakkotila oikeuttamisperusteena (teko sallittu) (RL 4:5.1) Oikeus oikeutta vastassa Pakkotilatekoon voidaan ryhtyä uhkaavan ja välittömän pakottavan vaaran torjumiseksi Suojeltavissa oikeushyvissä ei rajoituksia Vaaran välittömyys ja pakottavuus Intressivertailu (puolustettavuusarviointi) sl

55 Pakkotila (RL 4:5) (2/2) Pakkotila anteeksiantoperusteena (RL 4:5.2) Tilanne, jossa pakkotilateko ei täytä 1 momentissa asetettuja sallitun pakkotilateon edellytyksiä Tekijä voi vapautua rangaistusvastuusta - Intressivertailun perusteella - Tilanteen yllätyksellisyyden ja pakottavuuden perusteella - Muiden seikkojen perusteella - Lisäksi edellytetään, että tekijältä ei kohtuudella olisi voinut edellyttää muunlaista käyttäytymistä - Esim. KKO 1995:203 (ään.) sl

56 Muita vastuuvapausperusteita Voimakeinojen käyttö (RL 4:6) Voimakeinojen käytön perustuttava lakiin Tarpeellisuus- ja puolustettavuusarviointi Itseapu (PKL 1:2a) Rikoksen kautta menetetyn tai muutoin kadotetun irtaimen omaisuuden takaisinottaminen RL 17:9:n mukainen omankädenoikeus tai sallittu itseapu Jokamiehen kiinniotto-oikeus (PKL 1:1) Verekseltään tai pakenemasta tavattu rikoksentekijä Suostumus Kaikkiin rikoksiin ei voi antaa suostumusta Esimiehen käsky (RL 45:26b) sl

57 Yrityksen rangaistavuus Yleistä yrityksen rangaistavuudesta Yrityksen rangaistavuus edellyttää yrityksen erillistä rangaistavaksi säätämistä (RL 5:1.1) Erikseen kriminalisoitu yritys on asteikon lieventämisperuste (RL 5:1.3 ja 6:8) Yritys voitu myös tunnusmerkistössä rinnastaa täytettyyn tekoon tällöin normaali rangaistavuus Yrityksen rangaistavuus edellyttää tahallisuutta Yritysvaihetta edeltävä toiminta pääsääntöisesti rankaisematonta Ei yleistä valmistelukriminalisointia Valmistelu vain erikseen säädetyissä tapauksissa rangaistavaa sl

58 Yrityksen rangaistavuus (RL 5:1) Yrityksen rangaistavuuden edellytykset 1. Täytäntöönpanotoimen aloittaminen - Kysymys rikoksen tekemiseen tähtäävistä ulkoisista toimista, jotka ilmentävät tekijän konkreettisesti ryhtyneen toimiin tunnusmerkistön toteuttamiseksi - Vaihtelee tunnusmerkistön mukaan - KKO 1988:54 ja KKO 1985 II 8 2. Vaara rikoksen täyttymisestä - Konkreettinen vaara - Rikoksen täyttymisen tulisi olla tosiasiallisesti mahdollista - Täyttymistä on pidetty tekotilanteessa käytännössä varteenotettavana mahdollisuutena (uskottava vaihtoehto) - KKO 2004:71 sl

59 Yrityksen rangaistavuus satunnaiset syyt (RL 5:1) - Yrityksen rangaistavuuteen ei vaikuta rikoksen täyttymistä koskevan vaaran syntymättä jättäminen, jos vaara jäänyt syntymättä satunnaisista syistä - Satunnaiset syyt -konstruktio - Kelvoton yritys - Apusääntöjä - Useiden eri toimintavaihtoehtojen kelvollisuus/ kelvottomuus - Tapahtumien ketjun jälkikäteisen modifioinnin mahdollisuus - Rikossuunnitelman perustava puute - Ratkaisu tehtävä lopulta tapauskohtaisesti sl

60 Yrityksen ja valmistelun ajallinen ulottuvuus Valmistelu Yritysvaihe alkaa Toiminta päättyy Seuraus ilmenee Valmistelun rangaistavuus Yrityksestä luopuminen Tehokas katuminen sl

61 Yrityksestä luopuminen (RL 5:2) Kysymyksessä henkilökohtainen vastuuvapausperuste Tekijän vapaaehtoisesti luovuttava rikoksen täyttämisestä Mahdollista vain, jos kysymyksessä ns. päättymätön yritys Esim. KKO 1971 II 41 Luopumisen vapaaehtoisuus KKO 2003:78 ja KKO 2008:81 Osallisuusteoissa edellyttää, että saa myös muut osalliset luopumaan yrityksestä (RL 5:2.2) sl

62 Tehokas katuminen (RL 5:2) Kysymyksessä henkilökohtainen vastuuvapausperuste Tekijä estää tunnusmerkistössä tarkoitetun seurauksen syntymisen Soveltuu päättyneen yrityksen tilanteissa Tekijän onnistuttava estämispyrkimyksessään Katumisen vapaaehtoisuus Esim. KKO 2009:48 ja 2005:63 Osallisuusteoissa edellyttää, että saa myös muut osalliset tehokkaasti katumaan (RL 5:2.2) sl

63 Osallisuus Yleistä osallisuudesta Yhtenäisvastuu vai erillisvastuu Yhtenäisvastuussa jokainen myötävaikuttajana toimiva tuomitaan tekijänä erot huomioidaan rangaistuksen mittaamisessa Erillisvastuussa erotetaan tekijävastuu ja varsinainen osallisuusvastuu (yllytys ja avunanto) Erillisvastuun järjestelmässä aksessorisuusvaatimus - Osallisten vastuun sitominen päätekijän teon rangaistavuuteen - Aksessorisuusvaatimusta kuitenkin välttämätöntä tietyssä määrin lieventää sl

64 Rikoskumppanuus (RL 5:3) Jos kaksi tai useampi tehnyt tahallisen rikoksen yhdessä, kutakin rangaistaan tekijänä Yhdessä tekeminen - Subjektiiviset seikat - Objektiiviset seikat Ongelmana rajanveto varsinaiseen osallisuuteen Osallisuus (rikoskumppanuus, välillinen tekeminen, yllytys, avunanto) ja varsinainen osallisuus (yllytys ja avunanto) sl

65 Välillinen tekeminen (RL 5:4) Tahallinen rikos toista välikappaleena käyttäen Tätä toista henkilöä ei voida rangaista rikosoikeudellisen vastuun edellytyksen puuttumisen vuoksi Välitön tekijä syyntakeeton Välittömältä tekijältä puuttuu tahallisuus Välittömältä tekijältä voi puuttua tunnusmerkistöön kuuluva erityinen tarkoitus tai motiivi Välillinen tekeminen ei mahdollista omakätisissä rikoksissa eikä tuottamuksellisissa rikoksissa sl

66 Yllytys (RL 5:5) Toisen tahallista taivuttamista tahalliseen rikokseen tai sen rangaistavaan yritykseen Yllyttäjä rangaistaan kuin tekijä Yllytyksen saatava aikaan tekopäätös yllytettävässä (psyykkinen kausaalisuus) Tahallinen taivuttaminen Yllyttäjän tahallisuus ja yllytetyn tekemän teon vastaavuus (aksessorisuus) Esim. KKO 1983 II 61, myös KKO 2004:120 sl

67 Avunanto (RL 5:6) Toisen tahallisen rikoksen (tai sen rangaistavan yrityksen) tahallista edistämistä Aktiivisella tekemisellä (neuvo, toimi tai muu tapa) tai laiminlyönnillä Aikaperspektiivi: ennen rikoksen tekoa tai sen tekemisen aikana Aksessorisuusvaatimus: avunantovastuun riippuvaisuus pääteosta Avunanto asteikon lieventämisperuste (RL 5:6.1 ja 6:8) Ongelmana tekijävastuun ja avunannon raja Muodollis-objektiivinen vai aineellis-objektiivinen teoria KKO 1974 II 82, KKO 1975 II 40, KKO 1996:94, KKO 1988:42 ja KKO 1995:119 Nykyisin pääpaino aineellis-objektiivisessa teoriassa olennaista, mikä on kunkin mukana olleen teko-osuus kokonaisvaltaisesti arvioituna sl