Äänevoima Oy:n voimalaitoksen, vedenpuhdistuslaitoksen ja öljysäiliön ympäristölupa, Äänekoski.

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 68/05/1 Dnro ISY-2004-Y-224 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Äänevoima Oy:n voimalaitoksen, vedenpuhdistuslaitoksen ja öljysäiliön ympäristölupa, Äänekoski. LUVAN HAKIJA Äänevoima Oy PL ÄÄNEKOSKI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Voimalaitos on lupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 3 b) mukaan, sen öljysäiliö lisäksi ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 5 a) mukaan sekä pintavettä käyttävä raakaveden puhdistuslaitos ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 13 b) mukaan. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Itä-Suomen ympäristölupavirasto on toimivaltainen lupaviranomainen polttoaineteholtaan yli 300 MW:n energiantuotantolaitosta koskevassa asiassa ympäristönsuojelulain 31 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 3 b) mukaan sekä voimalaitokseen kuuluvia 990 m 3 :n raskaspolttoöljysäiliötä ja pintavettä käyttävää vedenpuhdistuslaitosta koskevissa asioissa ympäristönsuojelulain 31 :n 4 momentin (muut. 252/2005) mukaan. ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille Itä-Suomen ympäristölupavirastoon Hakemusta on täydennetty ja

2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT 2 Keski-Suomen ympäristökeskuksen myöntämät ympäristölupamenettelylain mukaiset ympäristöluvat Dnro 0900Y0054/11, Dnro 0996Y0310/111 ja Dnro 0995Y0151/111. Keski-Suomen lääninhallituksen ilmansuojeluilmoituksista tekemät päätökset Dnro , Dnro Ymet (E) ja Dnro Ymet (D). Itä-Suomen vesioikeuden Oy Metsä-Botnia Ab:lle, Metsä-Serla Oyj:lle, Metsä-Sellu Oy:lle, Specialty Chemicals Oy:lle ja Oy Specialty Minerals Nordic Ab:lle antama lupa nro 56/99/1 jätevesien johtamiseen. LAITOKSEN SIJAINTI JA SEN YMPÄRISTÖ Äänevoima Oy:n voimalaitos sijaitsee Äänekosken kaupungin teollisuusalueella, tilalla Sarvelanpelto, RN:o 6:29.

3 Ympäristöministeriön vahvistamassa Keski-Suomen seutukaavassa voimalaitosalue sijoittuu teollisuustoimintojen alueelle (T). Äänekosken kaupunginvaltuuston hyväksymässä osayleiskaavassa voimalaitos sijoittuu teollisuusalueelle, TT-2. Voimalaitoksen länsipuolinen alue on osayleiskaavaan merkitty W-2 vesialueeksi, joka on pidettävä rakentamattomana. Muilta osin voimalaitoksen lähimmät alueet ovat TT-2 teollisuusaluetta. Asemakaavassa voimalaitos sijaitsee teollisuusrakennusten korttelialueella, TT. Koko tehdasalue sijaitsee teollisuusrakennusten korttelialueella läänihallituksen vahvistamassa asemakaavassa. Alueen itäpuolella sijaitsee LR-alue, joka on rautatiealue, ja pohjoispuolella on asemakaavaan merkitty vesialue, W. Etäisyys Äänekosken kaupungin keskustaan on noin 1 km. Lähin asutus sijaitsee noin 600 metrin päässä voimalaitoksesta Piilolanniemen kaupunginosassa. Lähimpänä Äänevoima Oy:n voimalaitosta sijaitsevat erityisesti huomioitavat kohteet ja näiden etäisyys voimalaitoksesta ovat seuraavat: 3 Kohde Koulut Koulukeskus (peruskoulu) Hissinmäki (peruskoulu ja lukio) Ammattioppilaitos Uimarannat Äänejärvi Muut Vanhainkoti Etäisyys 1,8 km 1,0 km 0,9 km 1,5 km 1,0 km YMPÄRISTÖN TILA Alueen hydrologia, geologia ja ympäristön luonnon tila Voimalaitostonttia lähinnä sijaitseva I-luokan pohjavesialue on noin 3 km päässä oleva Kovalan pohjavesialue ( ). Kallioperä Äänekosken seudulla on graniittia ja pyrofyyristä granodioriittia. Voimalaitosalueen kasvillisuus ja eläimistö ovat tyypillisiä teollisuusympäristön lajeja, eikä alueella ole luonnonsuojelullisesti arvokasta kasvillisuutta tai eläimistöä. Lähin Natura 2000 alue on 6 7 kilometrin päässä sijaitseva Vatianjärven Saraaveden Natura-alue, joka on sisällytetty Natura 2000 verkostoehdotukseen luontodirektiivin perusteella (SCI-alue). Toinen, samoin 6 7 kilometrin päässä sijaitseva Natura 2000 alue on monipuolinen, kirkasvetisen Iso-Jurvon ympäristöön keskittyvä alue, Jurvon alue Jouhtisen metsä. Muut Natura-alueet sijaitsevat yli 10 kilometrin etäisyydellä voimalaitoksesta.

4 Ilman laatu 4 Äänekosken ja Suolahden alueen ilman laatua tarkkaillaan yhteistyössä alueen kuntien ja teollisuuslaitosten kanssa. Ilman laadun tarkkailusta vastaa Ääneseudun terveydenhuollon kuntayhtymän terveydensuojelulaboratorio. Viimeisin Äänekosken-Suolahden ilman laadun tarkkailuraportti on vuodelta Tarkkailuraportin mukaan ilman laatu on yleisesti ottaen vähintään tyydyttävä ja tarkkaillut epäpuhtaudet ovat asettuneet suhteellisen matalalle tasolle. Rikkidioksiditilannetta voidaan pitää päästöjen suuruuteen nähden hyvänä, koska kaikki ohjearvot selvästi alittuvat. Vuosikeskiarvo oli vuonna 2002 ja vuonna 2004 Äänekoskella 1 µg/m 3 (5 % ohjearvosta). Vuonna 2004 kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste laitoksen läheisyydessä Hiskinmäellä vaihteli 0 61 µg/m 3 ohjearvon ollessa 250 µg/m 3. Äänekosken keskustassa haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) mittaukset aloitettiin helmikuussa 1997 ja siellä ei ole havaittu montakaan vuorokausiohjearvon (10 µg/m 3 ) ylitystä, tuntikeskiarvojen ollessa vuonna 2004 välillä 0 72 µg/m 3. Typen oksidien päästöistä yli puolet on peräisin liikenteestä, loput energiantuotannosta ja teollisuudesta. Typen oksidien mittaus aloitettiin Äänekoskella vuoden 2004 alussa ja ensimmäisen seurantavuoden aikana suurimmat vuorokausikeskiarvot vaihtelivat µg/m 3 (ohjearvo 70 µg/m 3 ) ja suurin tuntikeskiarvo maaliskuussa oli 93 µg/m 3 (ohjearvo 150 µg/m 3 ). Hengitettävien hiukkasten (ø < 10 µm) jatkuvatoiminen mittaus aloitettiin seutukunnalla vuonna Sen osalta ei toistaiseksi ole tapahtunut kuin yksi ohjearvon (70µg/m 3 ) ylitys ( , 73 µg/m 3 ). Pölyä on runsaimmin keväällä ja kesällä, jolloin luonnon sekä roskaantumisen ja liikenteen vaikutus voi olla merkittävä. Likaavan laskeuman määrä on edelleen suhteellisen pieni suositusarvoon verrattuna. Kevään ja kesän huippu viittaa siihen, että luonnon pölyt ja liikenteen nostattama pöly ovat ajoittain merkittäviä laskeumassa. Vuonna 2002 laskeuman sulfaattipitoisuuksista lasketut vuosittaiset rikkilaskeumat ylittivät metsätalousalueelle annetun tavoitearvon lievästi sekä Äänekoskella että Suolahdessa. Pohjavesi ja maaperä Voimalaitostonttia lähinnä sijaitseva I-luokan pohjavesialue on noin 3 km päässä oleva Kovalan pohjavesialue ( ). Voimalaitosalueella ei ole tiedossa pilaantuneita maa-alueita. Vesistön tila Äänekosken kaupungin kohdalla Kuhnamo-järvessä yhtyvät humuspitoinen Saarijärven reitti ja vähäravinteinen Viitasaaren reitti Äänekosken-Vaajakosken reitiksi. Äänekoskelta vesireitti jatkuu jokimaisena kapeiden järvialtaiden ketjuna 40 kilometrin matkan Pohjois- Leppäveteen saakka, joka on ensimmäinen suuri järviallas reitillä. Äänekosken teollisuuden ja kaupungin jätevedet johdetaan Kuhnamon pohjoisosaan. Puolisen kilometriä leveän ja kymmenen kilometriä pitkän Kuhnamon pinta-ala on noin 5 km 2 ja

5 5 keskisyvyys 5 metriä. Keskivirtaama on noin 83 m 3 /s jakaantuen Saarijärven reitiltä tulevaan noin 30 kuutiometriin ja Viitasaaren reitiltä tulevaan noin 53 kuutiometriin sekunnissa. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Voimalaitoksen ollessa käynnissä siitä lähtevä ääni on luonteeltaan tasaista huminaa ympäri vuorokauden. Voimalaitoksen ääni sekoittuu tehdasalueen muun toiminnan meluun. Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskus kartoitti syyskuussa 2003 Äänekosken teollisuusalueen kuuden tehtaan melukohteet ja laati ympäristömelun laskentamallin alueelle. Laskennallisen mallin lisäksi teollisuusalueen lähiympäristössä tehtiin ympäristömelumittauksia. Äänevoima Oy:n voimalaitoksen melupäästöt ovat pieniä, eivätkä ne aiheuta päiväsaikaan 55 db keskiäänitason ja yöaikaisen 50 db keskiäänitason ylityksiä asuinalueella. Normaalikäytön aikaisesta melusta poikkeavaa melua syntyy ulospuhallusventtiileissä voimalaitoksen häiriötilanteiden yhteydessä. Häiriötilanteita sattuu nykyaikaisilla voimalaitoksilla keskimäärin harvemmin kuin kerran vuodessa. Voimalaitoksen sisällä korkean melutason alueilla käytetään asianmukaisia suojaimia työsuojelumääräysten mukaisesti. Raskas ajoneuvoliikenne aiheuttaa melua. Laitoksen kokonaiskuljetustarve, mukaan lukien polttoaineen, tuhkan sekä muiden materiaalien kuljetukset, on voimalaitoksen käydessä maksimiteholla noin 20 raskasliikennekuljetusta vuorokaudessa. Kuljetukset ajoittuvat pääasiassa väliseen aikaan, joten kuljetuksia on keskimäärin noin yksi tunnissa. Lisäksi päiväsaikaan on henkilö- ja pakettiautoliikennettä. LAITOKSEN TOIMINTA VOIMALAITOS Äänevoima Oy:n höyryvoimalaitoksen biokattila on turvetta, puupolttoainetta, bio- ja kuitulietettä sekä puu- ja paperijätteitä polttava kupliva leijupetikattila. Kuidusta ja epäorgaanisesta täyteaineesta koostuvan pastalietteen hävittämistä polttamalla selvitetään ja se on myös sisällytetty ympäristölupahakemukseen. Vara- ja tukipolttoaineena toimii raskas polttoöljy. Kattilan polttoaineteho on 173 MW ja se otettiin käyttöön vuonna Kattila K2 (S40) on raskasta polttoöljyä polttava öljykattila. Kattilan polttoaineteho on 96 MW ja se valmistui vuonna Kattila toimii vara- ja huippukattilana. Kattila K3 (Högfors-kattila) on myös raskasta polttoöljyä polttava vara- ja huippukattila, jonka polttoaineteho on 43 MW ja joka valmistui vuonna Hakijayhtiö suunnittelee uutta lauhdeturbiinia biokattilalle. Lauhdeturbiini tuottaisi sähköä enintään noin 220 GWh vuodessa. Turbiini otettaisiin käyttöön aikaisintaan vuonna Pääosa kattiloiden tuottamasta energiasta johdetaan vastapaine- ja väliottohöyrynä turbiinin läpi M-real Oyj:n tehtaalle. Myös kaukolämpöenergia tuotetaan vastapainehöyrynä lämmönsiirtimen kautta. Turbiiniin kytketty generaattori tuottaa höyryn ohella sähköä. Energiantuotannon prosessit

6 Kupliva leijupetikattila (biokattila) 6 Leijupetikattilaa käytetään lämmön ja sähkön tuottamiseen. Kattilaa käytetään koko vuoden huoltoseisokkeja lukuun ottamatta. Kuplivan leijupedin hiekkapatjan leijutus saadaan aikaan johtamalla paineistettua ilmaa tulipesän alaosaan. Kiinteä polttoaine syötetään leijukerrokseen, jossa se kuivuu, kaasuuntuu ja palaa. Sekundääri-ilma syötetään kattilaan sivuseiniltä leijukerroksen yläpuolella olevien ilmakanavien kautta. Kuplivassa leijupetikattilassa leijutusilman nopeus on niin alhainen että petimateriaali ja polttoaine muodostavat tulipesään kuplivan kerroksen. Hiukkaspäästöjen alentamiseksi kattilalla on sähkösuodatin, jonka erotusaste on yli 99 %. Sähkösuodattimelta savukaasut johdetaan 100 metriä korkeaan savupiippuun. Leijupetikattilassa syntyvä lentotuhka erotetaan savukaasuista sähkösuodattimessa. Se kerätään tuhkasiiloon ja viedään loppusijoitettavaksi Äänekosken tehtaiden jätehuoltoalueelle tai varastoidaan ja käytetään myöhemmin metsälannoitukseen tai maanparannukseen (lähinnä puulentotuhka). Kattilaan syötetään hiekkaa vuosittain noin 1100 tonnia korvaamaan poistunutta hiekkaa. Hienoin petihiekkajae poistuu savukaasujen mukana. Osa poistuu pohjatuhkan mukana seulontaan, josta alite palautetaan hiekkasiilon kautta kattilaan. Loppuosa viedään jätehuoltoalueelle. S40- öljykattila (K2) S40, raskasta polttoöljyä polttava öljykattila, on varustettu kolmella Low-No x -polttimella. Kattilan savukaasut johdetaan multisyklonin kautta 100 metriä korkeaan savupiippuun. Högfors öljykattila (K3) Högfors kattila, raskasta polttoöljyä polttava öljykattila, on varustettu multisyklonilla ja 40 metriä korkealla savupiipulla. Polttoaineet, niiden hankinta, kuljetus ja varastointi Voimalaitos käyttää polttoaineenaan turvetta, puupolttoainetta, raskasta polttoöljyä, bio- ja kuitulietettä (kuori-lieteseos) sekä tehdasalueen puu- ja paperiperäisiä jätteitä.

7 Voimalaitoksen polttoaineiden kulutus vuonna 2003 ja arvioidussa tulevassa tilanteessa on seuraava: Polttoaine Kulutus vuonna 2003 Kulutus tulevassa tilanteessa 2005, ilman lauhdeturbiinia * tonnia GWh tonnia GWh Jyrsinturve Kuori - lieteseos Metsähake, puru ym. puupolttoaine Bioliete ja kuituliete (sis. kuorimäärään) (kuiva-aineena noin 6 600, tuorepainona noin ) (3,7) (kuiva-aineena noin 7 000, tuorepainona noin ) Pastaliete 0 0 kuiva-aineena 1,9 noin 6800 Kiinteät jätteet** (puhdas puuperäinen) ei tietoa ei tietoa (arvio 700) (arvio 0,9) Raskas polttoöljy, , yhteensä Yhteensä , (4) 7 * Lauhdeturbiini lisäisi lähinnä turpeen ja puun käyttöä noin 595 GWh vuodessa. ** Vastaanottoasemalla murskattujen kiinteiden jätteiden (tehdasalueen puu- ja paperiperäiset jätteet) määrää ei sen vähäisyydestä johtuen tarkkaan tunneta, joten se on jätetty taulukossa ilmoittamatta. Bio- ja kuituliete tulee Äänevoimalle kuoren joukossa, jolloin puhutaan kuori-lieteseoksesta. Kuorikentälle tulevan kuljettimen hihnavaa'an punnitustulos on kuoren ja lietteen yhteispaino. Lietteen osuutta ei ole erikseen ilmoitettu, vaan se sisältyy taulukossa kuoren painoon. Turve ja ostopuu Turve ja ostopuu kuljetetaan voimalaitokselle rekka-autoilla ja puretaan polttoaineen vastaanottorakennuksessa. Vastaanottorakennus on läpiajettava ja molemmilta puolin suljettavissa. Purkaustilaan leviävä pöly siivotaan lakaisemalla pöly polttoaineiden sekaan kuorman purkusuppiloon. Vastaanottohalli pestään vedellä kerran viikossa. Poistoilma johdetaan suodattimen läpi ulkoilmaan. Turve ja puupolttoaineet puretaan perästä kippaavilla autoilla suppiloon, jonka pohjalla on kolakuljetin. Kolakuljetin kuljettaa polttoainejakeen seulontaan ja tarvittaessa edelleen murskaimelle. Turve siirretään kuljettimilla m 3 :n turvesiiloon ja puupolttoaine m 3 :n puuaumaan. Siilosta ja aumasta polttoaineet syötetään kuljettimilla kattilaan poltettavaksi. Polttoaineet voidaan purkaa autoista myös suoraan polttoainekentälle. Ennen kattilaan syöttöä polttoaineet syötetään kahteen 200 m 3 polttoainesiiloon.

8 Kuori-lieteseos 8 Laitoksella poltettava kuori- ja lieteseos tulee hihnakuljettimia pitkin voimalaitoksen polttoainekentälle suoraan Metsä-Botnian tehtaalta. Polttoainekentän alla on kuljettimia, jotka syöttävät polttoaineen kentältä kattilaan. Liete tulee voimalaitokselle kuoren joukossa suotonauhapuristimilla kuivattuna % kuiva-ainepitoisuuteen. Liete koostuu noin 50 % bio- ja 50 % kuitulietteestä. Kuitulietteen ominaisuudet ovat samat kuin muiden poltettavien puuperäisten polttoaineiden. Liete sekoitetaan kuoren joukkoon kuorimolla ja kuljetetaan voimalaitoksen polttoainekentälle hihnakuljettimilla. Seoksessa on lietettä kuiva-aineena noin 5-10 %. Tästä lietejakeet syötetään kuoren seassa polttoainesiilon kautta kattilaan. Pastaliete Kuidusta (noin % massasta) ja epäorgaanisesta täyteaineesta (noin % massasta) koostuvan pastalietteen hävittämistä polttamalla selvitetään. Koostumuksensa vuoksi siihen ei hakijan käsityksen mukaan sovelleta jätteenpolttoasetusta. Pastalietteen kaatopaikkakelpoisuusselvityksen mukaan liete koostuu suurimmaksi osaksi kalsiumista eikä sisällä kaatopaikkasijoitusta estäviä haitallisia aineita. Pastalietteen todettiin soveltuvan tavanomaiseen kaatopaikkasijoitukseen sekä maanrakennuskäyttöön. Hakijan käsityksen mukaan pastalietteen voidaan katsoa olevan jätteenpolttoasetuksen soveltamisalan ulkopuolelle rajattua "massasta valmistettavan paperin tuotannon yhteydessä syntyvää, kuituainetta sisältävää kasviperäistä jätettä". Kiinteät jätteet Kiinteät jätteet koostuvat tehdasalueella syntyvistä polttoon kelpaavista jätteistä. Nämä ovat esim. puulavoja, lautoja, lankkuja ja tikkujätettä. Kiinteät jätteet tuodaan kuorma-autoilla ensisijaisesti suoraan vastaanottorakennukselle, josta ne syötetään askelsyöttimellä murskaimen läpi muun polttoaineen sekaan. Polttoöljy Voimalaitoksella käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus on alle 1 painoprosenttia. Kemikaalien käyttö, varastointi ja hankinta Voimalaitoksella käytetään tämäntyyppisellä laitoksella tyypillisesti käytettäviä kemikaaleja, pääasiassa vedenkäsittelykemikaaleja, jotka ovat joko happamia tai emäksisiä. Kemikaalit tuodaan voimalaitokselle joko säiliöautoilla tai myyntipakkauksissaan. Varastointitilojen alusta on pohjustettu ja varustettu ylivuotokynnyksellä niin, ettei kemikaaleja pääse maaperään tai pohjaveteen. Äänevoima Oy:n kaikki kemikaalisäiliöt sijaitsevat suoja-altaissa.

9 Tärkeimmät voimalaitosalueella käytettävät kemikaalit: 9 Kemikaali Varastointi Käyttö vuonna 2004 (t) Käyttökohde Lipeä (NaOH) (50 %) 2 x 30 m 3 säiliöissä ja (10 %) 3 m 3 säiliössä 63,6 käytetään suolanpoistolaitoksen elvytyskemikaalina Rikkihappo (H 2 SO 4 ), 93 % 30 m 3 27,2 käytetään suolanpoistolaitoksen elvytyskemikaalina Kempac m 3 säiliössä 153,8 raakaveden kemiallisessa puhdistuksessa saostukseen Amercor 853s, 50 % 200 l tynnyreissä 6,3 käytetään hapenpoistokemikaalina Natriumhypokloriitti NaOCl, 15 % Natriumkloridia (NaCl), 99% 2 m 3 säiliössä 3,6 käytetään vedenpuhdistuksen desinfiointikemikaalina 10 x 40 kg säkeissä 0 käytetään ionivaihtimien elvytyskemikaalina Voiteluöljyt 200 l tynnyreissä 1,0 käytetään muun muassa voitelemaan ja jäähdyttämään turbiinien ja muiden koneiden laakereita. RAAKAVEDEN KEMIALLINEN PUHDISTUSLAITOS Kemiallisella vedenpuhdistuslaitoksella valmistetaan kiinteistä epäpuhtauksista vapaata vettä raakavedestä 26:lla jatkuvatoimisella suodatinyksiköllä. Suodatinyksiköt ovat pystymallisia Dynasand-hiekkasuodattimia. Suodattimissa kiinteät epäpuhtaudet saostetaan saostuskemikaalilla. Vedenpuhdistamon huuhteluvedet, jotka sisältävät hieman humusta, menevät jätevedenpuhdistamolle. Jätevedenpuhdistamolla erotettu kiintoaine viedään kaatopaikalle maisemointiin. Kemiallisesti puhdistettua vettä toimitetaan samoille yksiköille kuin raakavettäkin. Laitoksessa valmistetaan myös tehdasalueen talousvesi. Koko tehdasalueen kulutukseen käytettävä vesi otetaan Keiteleestä pintavetenä. Vedenotto tapahtuu Keiteleestä Kuhnamoon laskevasta virrasta ennen vesivoimalaitosta ja johdetaan raakavesilaitokselle. Raakavesilaitoksella vesi johdetaan välpän lävitse ja suodatetaan neljällä rumpusuodattimella. Välppään jäänyt aines huuhdellaan takaisin vesistöön. Raakavesilaitokselta vesi pumpataan tehtaille viidellä pumpulla, joiden maksimikapasiteetti on 300 m 3 /min. Raakaveden kuluttajia ovat M-real Oyj:n paperi- ja kartonkitehdas, Noviant Oy:n CMCtehdas, Oy Metsä-Botnia Ab:n sellutehdas ja Äänevoima Oy:n voimalaitos sekä kemiallisesti puhdistetun veden laitos. Vettä otettiin vuonna 2004 järvestä 86,4 milj. m 3, mikä vastaa koko vuodelle laskettuna noin l/s. Vedenkulutuksen maksimimäärä on noin 90 milj. m 3 /a, joka vastaa noin l/s. Vedenoton maksimikapasiteetti on noin 157 milj. m 3 /a. Hakijalla on vesialueen omistajan (M-real Oy) antama kirjallinen vedenottolupa. Suunnitelmissa oleva lauhdeturbiini (teholtaan noin 13 MW) kasvattaisi jäähdytysveden ottomäärää enintään litralla sekunnissa. Tällöin vedenotto olisi enimmillään noin 4,1

10 10 m 3 /s, mikä vastaa noin 3,5 % virran keskivirtaamasta. Jäähdytysveden lämpötila nousee keskimäärin 10,5 C verrattuna otetun järviveden lämpötilaan. RASKASPOLTTOÖLJYSÄILIÖ Raskas polttoöljy varastoidaan maanpäällisessä säiliössä. Säiliön tilavuus on 990 m 3 ja se on varustettu suoja-altaalla (100 % säiliön tilavuudesta) ja öljynerotuskaivolla. Suoja-altaan vesitysventtiili on normaalisti suljettu. Se johtaa öljynerotuskaivon kautta viemäreihin ja siitä Kuhnamoon. PARAS KÄYTTÖKELPONEN TEKNIIKKA (BAT) JA ENERGIATEHOKKUUS Äänevoima Oy:n voimalaitoksen pääkattilan pääpolttoaineita ovat turve ja puupolttoaineet. BAT-referenssidokumenttiluonnoksen mukaan energiantuotannossa parasta käyttökelpoista tekniikkaa biomassan ja turpeen poltolle on mm.: - sellaisen lastaus- ja purkamiskaluston käyttäminen, joka minimoi turpeen putoamiskorkeuden varastokasaan pölyhaittojen vähentämiseksi - turpeen ja puun varastokasan kasteleminen pölyhaittojen vähentämiseksi - turpeen varastoiminen päällystetyillä ja viemäröidyillä alueilla, siiloissa tai katetuissa tiloissa - turpeen kuljettaminen voimalaitokselle kosteana (kosteusprosentti 40) pölyhaittojen vähentämiseksi ja mahdollisen turvepalon leviämisen hidastamiseksi - turpeen- ja puunkuljettimien sijoittaminen avoimille alueille maanpinnan yläpuolella ajoneuvojen ja muun kaluston aiheuttamien vaurioiden ehkäisemiseksi - kuljetinhihnojen puhdistuslaitteiden käyttäminen pölyhaittojen vähentämiseksi - kuljetusten rationalisoiminen pölyhaittojen vähentämiseksi - turve- ja biomassavaraston sijoittaminen eristetylle alustalle ja varaston vesien kerääminen käsiteltäväksi tasausaltaisiin ennen päästämistä ympäristöön - sade- ja muun pintaveden kerääminen tasausaltaisiin ennen sen päästämistä ympäristöön - turpeen ja biomassan varastoalueen valvonta mahdollisten tulipalojen huomaamiseksi - useaa polttoainetta rinnakkaispoltettaessa erillisten polttoainevarastojen käyttäminen, jotta polttoaineseoksen koostumusta voidaan kontrolloida - leijupetipoltto - sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP), jos lämpö-sähkötase sen sallii tärkein energiatehokkuutta edistävä BAT-tekniikka - sähkön ja lämmön yhteistuotanto tuotettua energiayksikköä kohden laskettujen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi ja energiatehokkuuden lisäämiseksi - hyötysuhde parhaimmillaan % yhteistuotannossa - hiukkaspäästöjen hallinta sähkösuodattimen avulla - sähkösuodattimia käytettäessä hiukkaspäästö mg/nm 3 (O 2 6 %) MW pa :n ja yli 300 MW pa :n laitoksissa

11 - raskasmetallipäästöjen hallinta sähkösuodattimen avulla 11 - SO 2 - ja CO 2 -päästöjen hallinta polttamalla biomassaa ja turvetta yhdessä - rikkidioksidipäästötaso mg/nm 3 (O 2 6 %) MW pa :n leijupetikattiloissa - palamisilman vaiheistettu syöttö ja kierrätys kiertopetikattiloissa - typenoksidipäästötaso mg/nm 3 (O 2 6 %) MW pa :n leijupetikattiloissa - CO-päästöjen vähentäminen polttamalla polttoaine täydellisesti - jätevesien, kuten kaasuturbiinin pesusta ja kattilan puhalluksesta syntyvän veden, keräys. Äänevoima Oy:n voimalaitoksessa on kysymys sähkön ja lämmön yhteistuotannosta. Voimalaitoksella on käytössä edellä mainitut BAT-tekniikat ja hakijan mukaan laitoksen voidaankin katsoa vastaavan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksia. Ensimmäisinä käyttövuosina laitos on suuren puupolttoaineosuuden ja hyvän toiminnan ansiosta päässyt myös savukaasupäästötasonsa puolesta BAT-arvoihin. Äänevoima Oy:n voimalaitoksen kokonaishyötysuhde on korkea eli 85 %. Sähkön ja lämmön yhteistuotantomahdollisuus on täysimääräisesti hyödynnetty ja laitos tuottaa lämpöä sekä yhdyskunnalle että teollisuudelle ja sijaitsee näiden kulutuskohteiden välittömässä läheisyydessä. Voimalaitoksen energiatehokkuus on näin ollen hyvä. Energiatehokkuuden lisäämiseksi Äänevoima Oy on liittynyt konserniyhtiö M-real Oyj:n kautta kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) ja Teollisuuden ja Työnantajain keskusliiton (TT) 1997 solmimaan energiansäästösopimukseen. Sopimuksella toiminnanharjoittaja on sitoutunut merkittäviin energiatehokkuuden analysointi- ja parantamistavoitteisiin. Äänevoima Oy kouluttaa henkilöstöään jatkuvasti. Osana voimalaitoskäyttäjän ammattitutkintoa, jonka jokainen voimalaitoksen työntekijä suorittaa, on ollut myös energiansäästöön liittyvää koulutusta. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN VÄHENTÄMINEN Ilman laatu Äänekosken seudun ilman laatu on nykyään käytettävissä olevan tiedon perusteella vähintään tyydyttävä ja tarkkailussa olevat epäpuhtaudet ovat asettuneet suhteellisen matalalle tasolle. Ilmanlaatutilanne ei ole selvästi parantunut eikä huonontunut viime vuosina. Voimalaitoksen päästöt vastaavat 1 25 % (SO 2 25 %, NO x 23 % ja hiukkaset 1 %) Äänekosken alueen kokonaispäästöistä ja ne johdetaan ympäristöön korkeiden piippujen kautta. Biovoimalaitoksen päästöjen leviämistä ja ilmanlaatuvaikutuksia on selvitetty leviämismallilaskelmalla Mallin antamia tuloksia on käytetty myös arvioitaessa nyt vallitsevan tilanteen vaikutusta Äänekosken seudun ilman laatuun. Nykyisessä tilanteessa leviämismalliselvityksen voidaankin arvioida kuvaavan melko hyvin ohjearvoihin verrattavia pitoisuuksia tai edelleen hieman yliarvioivan niitä. Selvityksen perusteella Äänevoima Oy:n savukaasupäästöjen vaikutukset Äänekosken ilmanlaatuun arvioidaan kaiken kaikkiaan vähäisiksi eivätkä terveysperusteiset tai luontovaikutusten perusteella annetut ilman laadun ohjearvot ylity.

12 Rikkidioksidi 12 Leviämismallin mukaan rikkidioksidipitoisuuden korkeimmat tuntikeskiarvot Äänekosken asuinalueilla ovat µg/m 3 eli 8-24 % terveysperustaisesta tuntiohjearvosta 250 µg/m 3. Äänekosken keskustassa mitatut ohjearvoon verrannolliset tuntipitoisuudet, olivat viime vuosina olleet tasoa µg/m 3. Asuinalueilla rikkidioksidin korkeimmat vuorokausikeskiarvot vaihtelevat leviämismallin mukaan välillä µg/m 3 eli % terveysperustaisesta vuorokausiohjearvosta 80 µg/m 3. Viime vuosina keskustassa ohjearvoon verrannolliset vuorokausipitoisuudet ovat olleet tasoa µg/m 3. Äänemäellä suppealla alueella lounaistuulella esiintyvä tuntipitoisuuden maksimi on leviämismallin mukaan 190 µg/m3 ja vuorokausimaksimi 47 µg/m3. Mäen laki ei ole kuitenkaan asuttua aluetta, joten vertaaminen terveysvaikutusperusteisiin lyhytaikaispitoisuuksiin ei ole perusteltua. Suuren biopolttoaineosuuden vuoksi rikkipäästöt, ja Äänekosken alueen rikkidioksidipitoisuudet ovat todennäköisesti pienentyneet uuden voimalaitoksen käyttöönoton jälkeen. Tästä ei kuitenkaan vielä ole olemassa tarkkailutietoa, koska voimalaitos on ollut toiminnassa vain vuoden. Typen oksidit Energiantuotannon päästöistä aiheutuvat typpidioksidipitoisuuden (NO 2 ) korkeimmat tuntikeskiarvot ovat leviämismallin mukaan keskimäärin 4,4 µg/m 3 vastaten 3 % terveysvaikutusperusteisesta ohjearvosta 150 µg/m3. Yksittäinen suurin tuntikeskiarvo on 17,4 µg/m3, joka vastaa noin 12 % ohjearvosta. Korkeimmat vuorokausikeskiarvot ovat keskimäärin 1,2 µg/m3 vastaten 2 % terveysvaikutusperusteisesta ohjearvosta 70 µg/m3. Yksittäinen suurin vuorokausikeskiarvo on 5,4 µg/m3 eli noin 8 % ohjearvosta. Hiukkaspitoisuudet Energiantuotannon päästöjen aiheuttamat hiukkaspitoisuuksien korkeimmat vuorokausikeskiarvot ovat keskimäärin 1,9 µg/m3 vastaten 3 % hengitettävien hiukkasten (PM10) vuorokausiohjearvosta on 70 µg/m3. Suurin yksittäinen vuorokausikeskiarvo on 8,7 µg/m3, joka vastaa 12 % ohjearvosta. Taajamissa merkittävin ilman hiukkaspitoisuuksiin vaikuttava tekijä on yleensä liikenne. Pitoisuudet ovat korkeimmillaan keväällä mm. hiekoitushiekan pölyämisen vuoksi. Hiilidioksidi Hiilidioksidipäästöistä ei aiheudu paikallisia vaikutuksia. Hiilidioksidi on kasvihuoneilmiötä voimistava kaasu. Kasvihuoneilmiön kannalta ei ole merkitystä, missä päästöt syntyvät.

13 Äänevoima Oy:n ilmapäästöjen prosessikaavio: 13 Päästökohta I1 I2 I3 savupiippu savupiippu savupiippu Korkeus maanpinnasta 100 m 100 m 40 m Lähin este ja sen korkeus kattilarakennus 40 m kattilarakennus 40 kattilarakennus 40 m m Sijainnin koordinaatit (kkj) x (peruskartan peruskoordinaatti) y (peruskartan peruskoordinaatti) z (rakennuspaikan maanpintatason + 96 m + 96 m + 96 m korkeus meren pinnasta) Sisäpiipun halkaisija piipun suulla 2,75 m 1,6 m 1,0 m Kaasun virtausnopeus piipun suulla 3,7 m/s 3,7 m/s 4,1 m/s Kaasun lämpötila piipun suulla 150 C 149 C C R3 Multisykloni R1 Sähkösuodatin R2 Low-Nox polttimet R4 Multisykloni Biokattila K2 K3 Päästöt ilmaan Äänevoima Oy:n kattiloiden päästöt vuosina : Biokattila K K SO 2 t/a ,9 51,6 8,80 NO x t/a ,3 19,6 4,7 TSP t/a - 0,52 1,50 9,3 5,3 1,1 1,3 1 0,20 CO 2 Bio, t/a CO 2 Foss, t/a Hg kg/a - 0,49 1,60 1,85 0,02 0,01 0 0,003 0,004 0, Cd kg/a - 0,23 1,00 1,18 0,147 0,10 0,13 0,02 0,028 0,02 0,01 0,002 Pb kg/a - 6,99 32,0 35,8 7,32 4,79 1,27 1,05 1,4 1,15 0,27 0,10 As kg/a - 0,13 0,41 0,45 0,73 0,48 0,13 1,11 0,14 0,12 0,03 0,01 Cr kg/a - 1,05 4,60 5,04 0,36 0,24 0,06 0,05 0,071 0,06 0,01 0,005 Ni kg/a - 1,38 6,30 6,35 109,8 71,8 19,0 15,7 21,2 17,19 4,07 1,44 V kg/a - 5,27 24,9 25,4 329,6 215,0 57,0 47,2 63,5 51,6 12,0 4,31

14 Äänevoima Oy:n kattiloiden ominaispäästöt (koko vuoden keskiarvo) mg/mj pa vuonna 2004: 14 Kattila SO 2 NO 2 CO Hiukkaset mg/mj mg/mj mg/mj (mg/m 3 n, 6% O 2 ) Biokattila* 17, ,7 0,6 K ,2 33 K ,0 30 *Biokattilassa on poltettu puuperäisiä polttoaineita noin 84 % ja turvetta noin 16 %. Biokattilan ominaispäästöt jäivät ensimmäisinä toimintavuosina huomattavasti lupaehtojen alapuolelle, koska valtaosa polttoaineesta, 85 %, oli puuperäistä. Biokattilan hiilimonoksidipäästöjen tavoitetaso on hetkittäin ylittynyt. Tämän vuoksi kattilaan on tehty muutoksia sekundääri-ilmanjakoon kesäseisokissa Äänevoima Oy:n voimalaitoksen savukaasujen suolahappopäästöt ja dibentsodioksiini- ja dibentsofuraaniyhdisteiden päästöt alittavat edellisen ympäristöluvan ( ) lupamääräysten 4 ja 7 tavoitetasot. Dibentsodioksiini- ja dibentsofuraaniyhdisteiden päästö mitattu TCDD-ekvivalenteiksi on ollut 0,018 ng/m 3 n (6 % O 2 ), raja-arvo on 1,0 ng/m 3 n (6 % O 2 ) ja tavoitearvo on 0,1 ng/m 3 n (6 % O 2 ). Päästöt vesiin Äänevoiman voimalaitoksella syntyy normaalin käytön yhteydessä jätevesiä prosessivesien valmistuksesta ja lauhteen puhdistuksesta, höyryprosessista, laitoksen pesu- ja lattiavesistä, sade- ja perusvesistä ja sosiaalijätevesistä. Jätevesien sisältämä ravinnekuormitus ja happea kuluttava kuormitus on vähäistä, eivätkä jätevedet sisällä myrkyllisiä aineita. Voimalaitoksella syntyvät saniteettijätevedet ja prosessiveden valmistuksen jätevedet johdetaan biologiselle puhdistamolle. Asfaltoitujen alueiden sade- ja muut vedet johdetaan öljynerotuskaivon kautta viemäriin ja sieltä Kuhnamoon. Muut puhtaat sade- ja jätevedet johdetaan suoraan Kuhnamoon. Sade- ja muista vesistöön johdettavista vesistä ei aiheudu vesien pilaantumisvaaraa hoidettaessa ja käytettäessä polttoaineiden ja syntyvien jätteiden siirtoihin ja varastointiin liittyviä laitteita oikein. Jäähdytysvedet Jäähdytys- ja prosessivesi (vuonna 2004 noin 86,4 milj. m 3 ) otetaan voimalaitoksen pohjoispuolella sijaitsevasta Keiteleestä pintavetenä. Lämmennyt jäähdytysvesi johdetaan voimalaitoksen alakanavaan. Jäähdytysveden lämpötila nousee keskimäärin 10 C verrattuna otetun järviveden lämpötilaan. Muita laadun muutoksia jäähdytysvedessä ei tapahdu. Jäähdytysvesistä aiheutuva vesistön lämpötilan nousu jää pienestä kuormituksesta ja alakanavassa tapah-

15 15 tuvasta tehokkaasta sekoittumisesta johtuen vähäiseksi eikä siitä ole todettu aiheutuneen ympäristövaikutuksia. Mikäli suunniteltu lauhdeturbiini toteutetaan, kasvaa jäähdytysvesikuormitus lauhdesähköä tuotettaessa enimmillään noin 1200 l/s. Lisäjäähdytysvesiä varten rakennetaan uusi mm:n viemäri entisen viemärin (S) viereen. Hakijan mukaan tästä kuormituksesta ei tehokkaan sekoittumisen ja vastaanottavan vesistön suuren virtaaman vuoksi arvioida aiheutuvan haitallisia vesistövaikutuksia. Jääoloiltaan purkualue on jo nyt voimakkaan virtauksen ja jätevesien sisältämän lämpökuorman vuoksi epävakaa. Mikäli lauhdeturbiini otetaan käyttöön, selvitetään kasvaneen jäähdytysvesikuorman vaikutukset nykyiseen jäätilanteeseen esimerkiksi havainnoin ja valokuvin voimalaitoksen katolta. Tämän perusteella heikoista jäistä varoittavia kylttejä siirretään tai lisätään tarpeen mukaan. Lauhdesähköä tuotetaan sähkön markkinahinnan ylittäessä tietyn tason, joten turbiinin käyttöä ei voida nykytilanteessa tarkkaan ennakoida. Muut jätevedet Sosiaalijätevedet, 3 m 3 /vrk, johdetaan integraatin biologiselle puhdistamolle. Turbiinien jäähdytysvedet, puhtaat vuotovedet, sadevedet katoilta ja lattioiden pesuvedet johdetaan suoraan Kuhnamoon voimalaitoksen alakanavaan. Asfaltoitujen alueiden ja polttoainekentän pinta- ja suotovedet kootaan ja johdetaan viemäriin. Öljysäiliöiden ja muuntajien suoja-altaisiin sekä öljynkuljetusten purkupaikkaan kertyvä sadevesi johdetaan tarkastuskaivon kautta öljynerotuskaivoon ja edelleen viemäriin T. Talousvettä otetaan tehdasalueen omasta talousvesilaitoksesta noin 10 m 3 /vrk. Peittausjätevedet Peittauksessa kattilan vesi- ja höyrykierto puhdistetaan sisäpuolelta kemiallisesti. Menettelyä tarvitaan uutta kattilaa käyttöön otettaessa, mutta eräissä tilanteissa saatetaan myös jo käytössä ollut kattila joutua peittaamaan. Puhdistuksen jälkeen muodostetaan teräspinnoille korroosiolta suojaava magnetiittikalvo. Peittaus muodostuu vesihuuhteluista, rasvanpoistokäsittelystä teollisuusemäksillä, happokäsittelyistä tarpeen mukaan valituilla happoseoksilla, neutraloinneista, passivoinnista ja magnetiittikalvon muodostamisesta. Peittausjätevedet otetaan talteen, neutraloidaan ja edelleen käsitellään ympäristöviranomaisen kanssa erikseen sovittavalla tavalla. Voimalaitoksen viemärin S kautta Kuhnamoon johdettavat jätevedet ovat laadultaan verrattain puhtaita sisältäen lähinnä pesu- ja huuhteluvesissä lietteenerotuksen jälkeisiä pieniä pitoisuuksia kiintoainetta. Vedenkäsittelykemikaaleista aiheutuva ravinnekuormitus ulospuhallusvesissä ja lauhteissa on arviolta joitakin kymmeniä kiloja typpeä ja fosforia vuodessa. Ravinteita ja happea kuluttavia aineita sisältävät sosiaalijätevedet johdetaan tehdasalueen omalle biologiselle puhdistamolle. Jätteet Voimalaitoksen merkittävimmät jätejakeet ovat lentotuhka ja pohjatuhka. Niitä syntyy nykyään yhteensä noin 9000 tonnia vuodessa. Tuhka toimitetaan ensisijaisesti tehdasalueen omalle jätehuoltoalueelle tai hyödynnetään metsänlannoituksessa. Muun voimalaitoksella syntyvän jätteen määrä on vähäinen. Ongelmajätteitä ovat mm. romuakut ja paristot, jäteöljyt, kemikaalijätteet ja loisteputket, jotka toimitetaan ongelmajätteen käsittelijälle, jolla on lupa toiminnalleen.

16 16 Kaikki voimalaitoksella syntyvät jätteet kerätään ja toimitetaan asianmukaisesti käsiteltäviksi ao. yrityksille, joilla on toimintaansa tarvittavat luvat. Kiinteät tavanomaiset jätteet välivarastoidaan voimalaitosalueella. Voimalaitoksella syntyvillä jätteillä ei niiden asianmukaisen käsittelyn ansiosta arvioida olevan sanottavia ympäristövaikutuksia. Äänevoima Oy:n voimalaitoksella vuonna 2003 syntyneet jätejakeet ja jätemäärät: Jätejae (* ongelmajäte) Jätteen tunnus Määrä, t/v Käsittely tai loppusijoitus Pohjatuhka Tehtaiden jätehuoltoalue Kuorituhka Tehtaiden jätehuoltoalue Kuorituhka Metsä-Mannut Oy Öljytuhka* Ekokem Oy Tikkujäte Tehtaiden jätehuoltoalue + oma poltto Muut jätteet Tehtaiden jätehuoltoalue Jäteöljy* ,5 m 3 /v Ekokem Oy Paperijäte ,5 Hyödyntäminen raaka- tai apuaineena Liuotinjätteet* ,5 m 3 /v Ongelmajätteen keräilijä Loisteputket ja elohopealamput* ,01 Säkkiväline Oy Romuakut ja paristot* ,08 Säkkiväline Oy Metalliromu Hyötykäyttö Sekajäte Kaatopaikalle loppusijoitukseen Sadevesiviemärien lietekaivojen m 3 /v Tehtaiden jätehuoltoalue tyhjennysjäte Polttoaineiden käsittely ja varastointi Turve ja puupolttoaineet Turpeen ja puupolttoaineiden käsittely ja varastointi on järjestetty siten että pölyäminen ja turpeen syttymisriski on minimoitu. Kuljetusmäärät ovat muuhun tehdasalueen raskaaseen liikenteeseen verrattuna melko vähäiset, eivätkä aiheuta siitä erotettavissa olevia melu-, viihtyvyys- tai liikenneturvallisuushaittoja kuljetusreittien varsilla. Suuri osa puupolttoaineesta tulee koteloituja kuljettimia pitkin suoraan Metsä-Botnia Oy:n tehtaalta eikä tästä aiheudu kuljetuksia tai muita vaikutuksia. Polttoainekentän pinta- ja suotovedet kootaan ja johdetaan viemäriin. Lietteet Lietteet kuljetetaan voimalaitokselle suljettuja kuljettimia pitkin biopolttoaineeseen sekoitettuna. Näin lietteen siirrosta voimalaitokselle ei aiheudu kuljetuksia eikä muita vaikutuksia ympäristöön. Lietteen käsittely voimalaitosalueella tapahtuu biopolttoaineeseen sekoitettuna, eikä merkittäviä haju- tai muita haittoja esiinny. Kiinteät jätteet Poltettavat kiinteät jätteet koostuvat lähinnä M-real Oyj:n tehtaalla syntyvistä, polttoon kelpaavista puuperäisistä jätteistä. Kiinteät jätteet tuodaan voimalaitoksen murskaimelle kuorma-autoilla. Tästä ne siirtyvät turpeeseen ja muuhun polttoaineeseen sekoitettuna kuljettimia

17 17 pitkin kattilaan. Kiinteiden jätteiden kuljetukset ja käsittely tapahtuvat tehdasalueen sisällä eivätkä aiheuta haitallisia vaikutuksia. Polttoöljy Polttoöljy tuodaan voimalaitokselle perävaunullisilla säiliöautoilla. Polttoöljyn kulutus on normaalitilanteessa vähäistä eikä kuljetuksia näin ollen tarvita kovinkaan usein, joten kuljetusten aiheuttama melu-, viihtyvyys- ja liikenneturvallisuushaitta on vähäinen. Polttoöljyn varastointi on toteutettu säädösten mukaisesti, jolloin siitä ei aiheudu haitallisia ympäristövaikutuksia. Suojarakenteet ja varotoimenpiteet ehkäisevät hallitsemattomien vaaratilanteiden ja ympäristön pilaantumisen syntymistä. Melu ja tärinä Voimalaitoksen ollessa käynnissä siitä lähtevä ääni on luonteeltaan tasaista huminaa ympäri vuorokauden. Voimalaitoksen ääni sekoittuu tehdasalueen muun toiminnan meluun. Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskus kartoitti syyskuussa 2003 Äänekosken teollisuusalueen kuuden tehtaan melukohteet ja laati ympäristömelun laskentamallin alueelle. Laskennallisen mallin lisäksi teollisuusalueen lähiympäristössä tehtiin ympäristömelumittauksia. Äänevoima Oy:n voimalaitoksen melupäästöt ovat pieniä, eivätkä ne aiheuta päiväsaikaan 55 db keskiäänitason ja yöaikaisen 50 db keskiäänitason ylityksiä asuinalueella. Normaalikäytön aikaisesta melusta poikkeavaa melua syntyy ulospuhallusventtiileissä voimalaitoksen häiriötilanteiden yhteydessä. Häiriötilanteita sattuu nykyaikaisilla voimalaitoksilla keskimäärin harvemmin kuin kerran vuodessa. Lisäksi raskas ajoneuvoliikenne aiheuttaa melua. Kuljetuksia on enintään noin 20 vuorokaudessa, eli noin yksi kuljetus tunnissa. Voimalaitoksen toiminnasta ei aiheudu tärinää. POIKKEUKSELISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Voimalaitoksella käytetään ja säilytetään polttoöljyä lukuun ottamatta melko vähän ympäristölle vaarallisia aineita. Hälytyslaitteet, niiden anturit ja niihin kytketyt toimintalaitteet tarkastetaan ja koestetaan säännöllisesti. Raskas kuljetusliikenne ohjataan tehdasalueella ja erityisesti purkauspaikoilla siten, että törmäysvaara on mahdollisimman pieni. Purkauslaitteet ja rakenteet suojataan törmäyksiltä. Kemikaalit ja voiteluöljyt säilytetään myyntipakkauksissaan tai omissa säiliöissä, jotka sijaitsevat tarvittavilta osin suoja-altaissa tai asianmukaisissa varastotiloissa. Häiriö- ja vahinkotilanteisiin on varauduttu viemäröinnin, suoja-altaiden ja hälytysautomatiikan avulla. Kemikaalien kuljetuksissa noudatetaan niitä koskevia turvallisuusohjeita ja -määräyksiä. Riski näiden aineiden pääsemisestä normaalitoiminnan tai onnettomuudenkaan yhteydessä haitalli-

18 18 sessa määrin maaperään tai vesistöön on erittäin pieni. Mahdollisista kemikaalivuodoista aiheutuvat ympäristövahingot jäisivät vähäisiksi. Äänevoima Oy:lle on tehty ympäristöriskianalyysi vuonna Siinä käsiteltiin voimalaitosalueella mahdollisesti tapahtuvia satunnaisia päästöjä jätevedenpuhdistamolle, vesistöön, maaperään ja ilmaan. Lisäksi selvitettiin Äänekosken tehdasalueen yleisillä alueilla tapahtuvia, kuljetuksiin liittyviä satunnaispäästömahdollisuuksia. Äänevoima Oy:n osalta tunnistettiin 22 päästömahdollisuutta, joiden yhteydessä kemikaalia saattaa joutua jätevedenpuhdistamolle, vesistöön tai maaperään. Päästömahdollisuuksista yksikään ei ylittänyt asetettua tavoitetasoa 1. Kolme ylitti tavoitetason 2. Tavoitetaso 1 on taso, jonka alapuolelle kaikki päästötilanteet tulisi saada mahdollisimman pian, tavoitetaso 2 on taso, jonka alapuolelle kaikki päästötilanteet tulisi saada lähivuosien aikana. Tavoitetason 2 ylittäneet riskit olivat: - öljyn varastosäiliö tai pumpun tiiviste vuotaa ja vallitilan vesitykset ovat unohtuneet auki tai venttiili on viallinen - tulipalon syttyminen turvesiilossa - öljysäiliön tulipalo. Yleisten alueiden analyysissä tunnistettiin vastaavasti 14 päästömahdollisuutta, joista yksikään ei kuitenkaan liittynyt Äänevoima Oy:n toimintaan. Tunnistettujen mahdollisten päästötilanteiden varalle laadittiin ehdotuksia ehkäisevistä toimenpiteistä. Äänevoima Oy:llä on ympäristövahinkovakuutus; Tapiola, vakuutusnumero LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö- ja päästötarkkailu Äänevoima Oy:n biokattilan rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjä tarkkaillaan jatkuvatoimisilla mittauksilla. Myös savukaasujen määrää mitataan jatkuvatoimisesti. Hiilidioksidipäästöjä lasketaan ominaispäästöjen ja käytetyn polttoainemäärän perusteella. Päästömittauslaitteiden vuosittainen aikakäytettävyys on ollut 99,1 %. Päästömittauslaitteiden viimeinen kalibrointihuolto on suoritettu Biokattilan polttoaineen kulutusta, savukaasujen lämpötilaa, jäännöshappea, hiilimonoksidia sekä tulipesän lämpötilaa seurataan jatkuvin mittauksin. Palamisen täydellisyys ja tasaisuus varmistetaan mittauksilla ja säädöillä. Nuohous tapahtuu automaattisesti. Kattiloiden K2 ja K3 savukaasujen happipitoisuutta sekä kattilan K2 savukaasujen tummuutta mitataan jatkuvasti. Lisäksi kattilan K3 hiukkaspäästöjä mitataan 5 vuoden välein ja kattilan K2 hiukkas- ja typenoksidipäästöt mitataan 3 vuoden välein. Sähkösuodattimen toimintaa ja kuntoa tarkkaillaan seuraamalla erottimien virtoja ja jännitteitä. Voimalaitoksen käytönvalvontajärjestelmän tiedot, kuten laitoksen ajotilanteiden muutokset ja häiriöt, sekä päästömittaustulokset kootaan tietokantaan, jonka avulla niitä voidaan jatku-

19 19 vasti seurata. Voimalaitoksen käyttö- ja päästötiedot raportoidaan säännöllisin väliajoin viranomaisille. Äänevoima Oy:n polttoaineteholtaan yli 100 MW:n biokattilan tarkkailu kuuluu LCPasetuksen piiriin. Biokattilan rikkidioksidi-, typenoksidi-, hiukkaspäästöjä ja savukaasun määrää tarkkaillaan jo nyt jatkuvatoimisilla mittauksilla. Myös poistokaasujen happipitoisuutta ja lämpötilaa seurataan jatkuvatoimisilla mittauslaitteilla. LCP-asetuksen liitteen 3 mukaisesti alkaen tulee määrittää myös poistokaasujen paine ja vesihöyrypitoisuus. Vesihöyrypitoisuuden määrittäminen tullaan Äänevoima Oy:n voimalaitoksella tekemään laskennallisesti polttoaineanalyyseihin ja palamisilman määrään perustuen. Polttoaineiden analyysejä tehdään päivittäin, joten niiden ominaisuudet ovat hyvin tiedossa. Tämän perusteella voidaan laskea savukaasujen vesihöyrypitoisuus. Savukaasujen paineen määrittäminen ei hakijan käsityksen mukaan ole tarpeellista Äänevoima Oy:n voimalaitoksella, koska tietoa tarvitaan vain hiukkasmittauksien normalisointiin ja paineen ollessa lähellä normaalia ilmanpainetta ei tällä ole sanottavaa merkitystä laskelmien lopputulokseen. Epäpuhtauksien ja prosessiin liittyvien muuttujien edustavat mittaukset, näytteiden otto ja analysointi sekä automaattisten mittausjärjestelmien kalibrointiin käytettävät vertailumittaukset tehdään CEN-, ISO- tai kansallisia tai kansainvälisiä standardeja noudattaen. Jatkuvissa mittauksissa mittausjärjestelmän luotettavuus ja tulosten taso tarkistetaan rinnakkaismittauksin vähintään kerran vuodessa. LCP-asetuksen mukaan toimitetaan vuosittain ympäristöviranomaiselle vähintään tiedot rikkidioksidin, typenoksidien ja hiukkasten kokonaispäästöistä, laitoksen sisään syötetyn energian vuosittaisesta kokonaismäärästä polttoaineittain luokiteltuna, polttoaineiden rikkipitoisuudesta, päästöjen jatkuvien mittausten tuloksista sekä mittalaitteiden tarkastuksista ja yksittäisistä mittauksista. Voimalaitoksen käytönvalvontajärjestelmän tiedot, kuten laitoksen ajotilanteiden muutokset ja häiriöt, sekä jatkuvat mittaustulokset kootaan tietokantaan, jonka avulla niitä voidaan jatkuvasti seurata. Kattilat K2 ja K3 ovat polttoaineteholtaan alle 100 MW ja niiden käyttö on suhteellisen vähäistä. Kattiloiden K2 ja K3 käyttö- ja päästötarkkailua esitetäänkin jatkettavan samalla tavalla määräaikaisiin mittauksiin perustuvana kuin tähänkin asti. Ilmanlaadun tarkkailu Ääneseudun terveydenhuollon kuntayhtymä vastaa Ääneseudun ilman laadun tarkkailusta. Viimeisin tarkkailuraportti on julkaistu alkuvuodesta Ilmanlaadun tarkkailu nykyisessä laajuudessaan käsittää hengitettävien hiukkasten (PM 10 ), rikkidioksidi- typen oksidi- ja hiukkaspitoisuuksien tarkkailun. Hakija osallistuu Ääneseudun ilmanlaadun seurantaan muiden tarkkailuvelvollisten kanssa.

20 Vesistö- ja kalataloustarkkailu 20 Äänevoima Oy:n vedenotolla ja suoraan vesistöön johdettavilla likaantumattomilla jätevesijakeilla, kuten jäähdytysvedellä, ei ole haitallisia vesistö- tai kalatalousvaikutuksia. Näin ollen hakija ei pidä perusteltuna, että sille asetettaisiin vesistö- tai kalataloustarkkailuvelvoite. Jätekirjanpito Voimalaitoksella muodostuvien jätteiden laadusta, määrästä ja hyödyntämisestä pidetään jätekirjanpitoa jätelain edellyttämällä tavalla. Kirjanpidosta ilmenee mm. jätteen laatu, määrä, käsittely- ja hyödyntämistavat ja sijoituspaikka. HAKIJAN ESITYS PÄÄSTÖTASOISTA JA LUPAEHDOISTA Hakija esittää, että ympäristölupapäätöksen savukaasupäästöjä koskevat rajat määrättäisiin biokattilan ja kattilan K2 osalta asti nykyisten rajojen mukaisina ja alkaen tuolloin voimassa olevan suurten polttolaitosten asetuksen mukaisina. Rajat tulisi määrätä erikseen kummallekin kattilalle, koska niiden savukaasut johdetaan omiin piippuihinsa eikä savukaasujen johtaminen yhteiseen piippuun ole tekniset ja taloudelliset tekijät huomioon ottaen perusteltavissa. Koska polttoaineiden saatavuus ja kilpailukyky vaihtelee tavalla, jota ei voida luotettavasti ennustaa, on oleellisen tärkeää, että päästörajat määrätään siten, että ne mahdollistavat kaikkien polttoaineiden täysimääräisen käytön ja polttoainesuhteiden muuttamisen tarvittaessa vaikka päivittäin. Nyt käytettävien polttoaineiden osalta tällä ei kuitenkaan ole merkitystä, koska LCP-asetuksen mukaiset päästörajat ovat samat riippumatta turpeen ja biopolttoaineen määräsuhteista. Suurten polttolaitosten asetuksen mukaiset savukaasupäästörajat ovat numeroarvoina jonkin verran suuremmat kuin nykyiset päästörajat suoraan yleisillä muuntokertoimilla (turve ja biomassa 0,40, öljy 0,29) pitoisuusyksikköön muunnettuina. Uudet päästörajat on määritelty kuukausikeskiarvoina, mikä on tiukempi määritelmä kuin nykyinen vuosikeskiarvo. Myöskään ensimmäisinä käyttövuosina voimalaitoksen moitteettoman toiminnan ja suuren puupolttoaineosuuden vuoksi saavutettujen alhaisten ominaispäästöjen ei voida katsoa edustavan tavanomaista tulevaisuuden käyttötilannetta. Lisäksi hakija esittää, että suurten polttolaitosten asetusta tiukempien päästörajojen määräämiseen ei ole ympäristön- tai terveydensuojelullisia syitä eikä ympäristönsuojelulain 51 :n mukaisia perusteita ja että suurten polttolaitosten asetusta tiukempien päästörajojen määrääminen asettaisi yhtiön perusteettomasti muita energiantuottajia huonompaan kilpailuasemaan. Kattila K3 ei kuulu LCP-asetuksen piiriin, koska sen polttoaineteho on 43 MW. Sen osalta hakija esittää, että rikkipäästöjä säädellään raskaan polttoöljyn suurimmasta sallitusta rikkipitoisuudesta annetun asetuksen perusteella. Savukaasujen hiukkaspitoisuuksista tehdyt mittaustulokset ovat olleet verraten alhaisia, mutta ko. mittausten jälkeen öljylaatua on vaihdettu, joten hiukkaspäästö lienee suurempi. Kun otetaan huomioon kansallisessa BAT-selvityksessä (Suomen ympäristökeskus 2003) esitetty hiukkaspäästöjen vaihteluväli ( mg/m 3 n) olemassa oleville kattiloille sekä kattilan K3 suhteellisen vähäinen vuotuinen käyttö, esittää Äänevoima Oy kattilalle K3 hiukkaspäästörajaksi 120 mg/m 3 n.

21 21 TOIMINNAN ALOITTAMINEN Lupaa haetaan olemassa olevan toiminnan jatkamiseen. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupahakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Äänekosken kaupungissa välisenä aikana. Kuulutus on julkaistu Keskisuomalainen-nimisessä sanomalehdessä Hakemuksesta on lisäksi ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti erikseen annettu tieto tiedossa oleville asianosaisille. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Voimalaitoksella on suoritettu tarkastus LAUSUNNOT Ympäristölupavirasto on pyytänyt lausunnon lupahakemuksesta Keski-Suomen ympäristökeskukselta, Keski-Suomen TE-keskukselta, Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta, Äänekosken kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta, Äänekosken kaupunginhallitukselta ja Länsi-Suomen lääninhallitukselta. Keski-Suomen ympäristökeskus lausuu seuraavaa: - pääkattila (biopolttoainekattila 173 MW) täyttää suurten polttolaitosten asetuksen mukaiset tekniset vaatimukset päästötasojen ja jatkuvatoimisten päästömittausten osalta. Kattilalle tulee asettaa LCP-asetuksessa edellytetyt päästötasot, mittausvelvoitteet ja muutkin lupaehdot. - kattila K2 (96 MW öljykattila) on rakennettu 1990-luvun puolivälissä ja sen osalta päästötasot tulee asettaa LCP-asetuksen raja-arvojen mukaisesti. - kattilalle K3 (43 MW öljykattila) päästötasoja määrättäessä tulee ottaa huomioon vuonna 2003 ilmestynyt kansallinen julkaisu Suomen ympäristö Nro 649, Paras käytettävissä oleva tekniikka 5-50 MW:n polttolaitoksissa Suomessa. Kattilan hiukkaspäästörajaksi voidaan hyväksyä toiminnanharjoittajan esittämä 120 mg/m 3. - ympäristökeskus ei katso olevan perusteita asettaa voimalaitokselle tiukempia päästörajoja kuin voimassa olevat säädökset edellyttävät ympäristönsuojelulain 51 :n perusteella. - voimalaitoksen jätevedet eivät sisällä myrkyllisiä aineita, jäähdytysvesien ravinnekuormitus ja happea kuluttava kuormitus on pieni eikä jäähdytysveden aiheuttamalla lämpökuormalla katsota olevan ympäristövaikutuksia. - raakaveden ottoa Keiteleestä Äänekosken tehdasintegraatin tarpeisiin ei ole aikaisemmin luvitettu. Tästä syystä ympäristökeskus pitää asianmukaisena, että vedenottolupa nyt annettaisiin hakijalle.