Työsuojelun toimintaohjelma voimassaoloaika:

Transkriptio

1 Työsuojelun toimintaohjelma 1 (8) Työsuojelun toimintaohjelma voimassaoloaika: Työsuojelun tavoite Työsuojelun tavoitteena on terveellinen, turvallinen ja toimiva työympäristö. Työolosuhteiden ja toimintatapojen riskit ja ongelmat arvioidaan vuosittain. Arvioinnin perusteella laaditaan kehittämisohjelma vastuuhenkilöineen ja aikatauluineen. Jokainen toimialue, palvelualue, vastuualue ja toimintayksikkö arvioi omat riskinsä. Arvioinnin toteutumisesta vastaa jokainen esimies asemavaltansa mukaisesti. Toimintayksiköt ylläpitävät ajantasaista riskien arviointia. Työsuojelupäällikkö ja -valtuutetut arvioivat riskejä asiantuntijoina, jos toimintayksiköllä ei ole arviointiin tarvittavaa riittävää asiantuntemusta. Työturvallisuustavoitteiden toteutumista mitataan seuraamalla riskien arviointien toteutumista ja tapaturmataajuutta (LTI, lost time injury). Riskien arviointien tulee toteutua jokaisessa työyksikössä. Tapaturmataajuuden tulee laskea. Työsuojeluvastuut Kaikille kuuluu yleinen vastuu omasta ja muiden turvallisuudesta. Toimitusjohtajalla on kokonaisvastuu myös työsuojelusta. Työsuojelupäällikkö vastaa työsuojeluyhteistoiminnasta ja sen kehittämisestä, hankkii työsuojelua koskevat säädökset ja tiedottaa niistä. Työsuojeluvaltuutetut perehtyvät työsuojelua koskeviin säädöksiin yms. sekä osallistuvat työpaikan työsuojelua koskeviin tarkastuksiin. Työsuojeluvaltuutettujen tulee edistää työsuojelua. Henkilöstö toimii työohjeiden mukaisesti, käyttää tarvittavia suojaimia ja välineitä ja hoitaa niitä huolellisesti. Sattuneista vaaratilanteista, tapaturmista, työoloissa tai välineissä olevista puutteista jokainen työntekijä on velvollinen ilmoittamaan esimiehelleen. Esimiehen on ilmoitettava vakava työtapaturma työsuojelupäällikölle. Työsuojelupäällikkö ilmoittaa vakavat työtapaturmat työsuojeluviranomaisille ja tarvittaessa poliisille. Virka-ajan ulkopuolella esimiehen on ilmoitettava vakava tai kuolemaan johtanut työtapaturma viipymättä poliisille, joka suorittaa tapahtumapaikalla tutkinnan. Poliisi kutsuu tarvittaessa työsuojeluviranomaisen paikalle. Esimies huolehtii, että tarvittaessa tapaturma-alue eristetään välittömästi. Työsuojelutoimikunta Siun sotessa on työsuojelutoimikunta, jossa on 12 jäsentä. 1. Naukkarinen Ilkka puheenjohtaja, hallintojohtaja 2. Tornberg Juha jäsen, tekninen johtaja 3. Korhonen Leena jäsen, toimialuejohtaja 4. Hirvonen Anu jäsen, toimihenkilöt 5. Lea Volotinen jäsen, toimihenkilöt 6. Heidi Mielonen jäsen, toimihenkilöt 7. Ruotsalainen Päivi jäsen, työntekijät, pohjoinen alue 8. Piipponen Anneli jäsen, työntekijät, itäinen alue 9. Saarelainen Iiris jäsen, työntekijät, eteläinen alue 10. Romppanen Irmeli jäsen, työntekijät, läntinen alue 11. Heiskanen Eeva jäsen, työntekijät, keskinen alue 12. Bogdanoff Eero jäsen, työntekijät, pelastuslaitos

2 Työsuojelun toimintaohjelma 2 (8) Työsuojeluvaltuutetut Siun sotessa on 16 työsuojeluvaltuutettua. 1. Bogdanoff Eero pelastuslaitos 28 h/vko 2. Eskelinen Veera läntinen alue, Liperi 8 h/vko 3. Heiskanen Eeva keskinen alue, Joensuu 1 päätoiminen 4. Hirvonen Anu toimihenkilöt päätoiminen 5. Kangas Sari pohjoinen alue, Lieksa 12 h/vko 6. Martikainen Riitta keskinen alue, keskussairaala 2 päätoiminen 7. Mikkonen Sari läntinen alue, Heinävesi 6 h/vko 8. Piipponen Anneli itäinen alue, Ilomantsi 8 h/vko 9. Romppanen Irmeli läntinen alue, Polvijärvi 5 h/vko 10. Ruokolainen Leena pohjoinen alue, Nurmes 2 7,5 h/vko 11. Ruotsalainen Päivi pohjoinen alue, Juuka 7,5 h/vko 12. Saarelainen Iiris eteläinen alue, Kitee 15 h/vko 13. Sorsa Saara keskinen alue, Joensuu 2 päätoiminen 14. Valjus Erja pohjoinen alue, Nurmes 1 7,5 h/vko 15. Vartiainen Aino pohjoinen alue, Valtimo 2,2 h/vko 16. Voutilainen Jarmo keskinen alue, keskussairaala 1 päätoiminen Työterveyshuolto Työterveysyhteistyö Työterveyshuoltopalvelut tuottaa Siun sote Työterveys. Työterveyshuolto järjestetään erikseen sovitun toimintasuunnitelman mukaisesti. Työterveyshuolto tukee toiminnallaan Siun soten työturvallisuustavoitteita. Työterveyshuollon edustaja osallistuu asiantuntijana työsuojelutoimikunnan kokouksiin ja esittelee jokaisessa kokouksessa yhteenvedon työpaikkaselvityksistä. Työterveyshuolto osallistuu työsuojeluviranomaisen työsuojelutarkastuksiin. Työterveyshuolto tekee yhteistyötä Siun soten työsuojelun kanssa. Lisäksi työterveyshuolto osallistuu asiantuntijana erikseen sovittaviin työryhmiin. Työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutetut osallistuvat työterveyshuollon toimintasuunnitelmien laatimiseen. Työterveyshuolto seuraa ja edistää työoloja ja niiden terveysvaikutuksia sekä henkilöstön työhyvinvointia yhdessä työsuojelupäällikön ja -valtuutettujen sekä työsuojelutoimikunnan kanssa. Työterveyshuolto ja työsuojelu tekevät yhteistyötä työpaikkakäynneillä. Työsuojelutoimikunta käsittelee työterveyshuollon toimintasuunnitelmat ja -kertomukset sekä työnantajan Kela-korvaushakemuksen.

3 Työsuojelun toimintaohjelma 3 (8) Työolosuhteiden, kuormitustekijöiden ja toimintatapojen riskien arviointi Työsuojelun toimintaohjelma on laadittu työolosuhteiden, kuormitustekijöiden ja toimintatapojen riskien arviointiin perustuen. Toimintaohjelman perustana olevan riskienarvioinnin yhteenvedon ovat laatineet työsuojeluyhteistoimintahenkilöt. Arviointi kattaa koko Siun soten toiminnan, mutta se ei korvaa toimialueiden, palvelualueiden, vastuualueiden ja toimintayksiköiden omia riskien arviointeja. Toimintaohjelma päivitetään olosuhteiden oleellisesti muuttuessa. Tässä toimintaohjelmassa on kuvattu ainoastaan keskeisimmät vaarat. Keskeiset vaaratekijät ovat: 1) psykososiaaliset vaarat 2) fyysinen kuormittuminen 3) tapaturmavaarat, erityisesti työmatka- ja työliikennetapaturmat 5 = sietämätön 4 = merkittävä 3 = kohtalainen 2 = vähäinen 1 = merkityksetön Hallintajärjestelmät ja toimintatavat 4 Riskien hallinta Riskien arvioinnin menetelmä on valmistelussa. 4 Poikkeavat tilanteet ja häiriöt 3 Työterveyshuollon toimintasuunnitelma Haitta- ja vaaratapahtumailmoitusten ilmoitusjärjestelmä on valmistelussa. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma on valmistelussa. Riskien arvioinnin menetelmä sovitaan yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa. Siun sotessa käytetään HaiPro-ohjelmaa turvallisuuspoikkeamien ilmoittamiseen ja raportointiin. HaiPro pyritään ottamaan käyttöön heti vuoden 2017 alussa. Tapahtumien käsittelystä on tehty ohjeet työyhteisöille. Työsuojelu seuraa turvallisuuspoikkeamia koko organisaation tasolla. Työterveyshuollon järjestämisestä on tehty sopimus. Esitys toimintasuunnitelmaksi valmistuu 11/ Työsuojelun yhteistoiminta Työsuojelun yhteistoimintasopimus on valmistelussa. On sovittu, että kuntien ja organisaatioiden nykyiset työsuojeluvaltuutetut jatkavat vuoden 2017 loppuun, jolloin järjestetään työsuojeluvaalit. Täydennysvaalit järjestetään alkuvuodesta 2017 työsuojeluvaltuutettujen määrän täydentämiseksi. Siun sotelle on nimetty työsuojelupäällikkö. Siun soteen perustetaan työsuojelutoimikunta.

4 Työsuojelun toimintaohjelma 4 (8) 3 Varhaisen välittämisen toimintaohjelma 3 Kriisituki ja henkinen jälkihoito 2 Toiminta yhteisellä työpaikalla Varhaisen välittämisen toimintaohjelma on valmistelussa. Kriisituen ja henkisen jälkihoidon malli odottaa valmistelua. Toimintayksiköistä lähes kaikki ovat yhteisiä työpaikkoja. Varhainen välittäminen on puuttumista työssä suoriutumisen ongelmiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Siun soteen luodaan varhaisen välittämisen toimintaohjelma. Siun Soten kriisityöryhmä yhteistyössä työterveyshuollon kanssa järjestää kriisiapua henkilöstölle sovitun mallin mukaan. Toimintamallin valmistelu aloitetaan. Yhteisellä työpaikalla tarkoitetaan toimintayksikköä, jossa työskentelee useamman esimiehen työntekijöitä. Yhteisellä työpaikalla pääasiallista määräysvaltaa käyttävän esimiehen velvollisuudet ovat laajemmat kuin muiden. Esimiesten tulee kiinnittää erityistä huomiota työsuojeluvastuidensa laajuuteen. 2 Henkilösuojaimet Laajat suojaintarpeet, mutta yhtenäiset käytännöt ovat sopimatta. 2 Päihdeohjelma Päihdeohjelma odottaa valmistelua. 2 Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma Yhdenvertaisuus- ja tasaarvosuunnitelma odottaa valmistelua. Suojautumistarpeet on kartoitettu toimintayksiköittäin, mutta kuntayhtymätasoinen kokonaiskartoitus puuttuu. Tarvittavat hankintaohjeet laaditaan, esim. ohje erityislasien hankintaan, joka sisältää toimintaohjeet optisesti hiottujen silmäsuojainten hankintaan. Siun sotelle laaditaan oma päihdeohjelma ja perustetaan päihdetyöryhmä. Päihdeohjeella luodaan säännöt, joiden mukaan päihdehaittoja ehkäistään ja ongelmiin puututaan. Siun sotella on oltava suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Edistämistoimia ja niiden vaikuttavuutta on käsiteltävä henkilöstön tai heidän edustajiensa kanssa. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman valmistelu aloitetaan. Fysikaaliset vaaratekijät 3 Ilmanvaihto Sisäilmaongelmia on useissa toimintayksiköissä. Sisäilmaongelmien selvittämisen ja korjaamisen toimintamallit sovitaan. 3 Syöpää aiheuttavat, perimää vaurioittavat ja lisääntymisterveydelle vaaralliset kemikaalit Käytössä on syöpälääkkeitä, lääkkeitä, CMR-aineita ja muita vaarallisia kemikaaleja. Syöpävaarallisille aineille altistuvien työntekijöiden altistumisen luonne, määrä ja kesto arvioidaan. Laaditaan luettelo sekä syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista aineista että työntekijöistä, jotka altistuvat syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville työmenetelmille tai aineille. Yhteisen ns. ASA-rekisteriin ilmoittamisen käytännöistä sovitaan. 2 Fysikaaliset altisteet Melua, pölyä, ionisoivaa säteilyä, uv-ja lasersäteilyä esiintyy. Riskienarvioinnin tarkennettua sovitaan tarvittaessa altisteiden hallinnasta.

5 Työsuojelun toimintaohjelma 5 (8) Kemialliset vaaratekijät 2 Kemialliset altisteet Käytössä on paljon eri haitallisia kemikaaleja. Kemikaalit kartoitetaan toimintayksiköittäin. Kuntayhtymätason kemikaaliluettelon ja luettelointimenetelmän tarve arvioidaan. Siun sotelle nimetään kemikaalivastaava. 2 Käyttöturvallisuustiedotteet Yhteistä käyttöturvallisuustiedotteiden tietokantaa ei ole. Toimintayksiköt säilyttävät ajantasaisia käyttöturvallisuustiedotteita työpaikalla. Käyttöturvallisuustiedotteiden on oltava työntekijöiden saatavilla myös häiriötilanteessa esim. sähkökatkon aikana. Biologiset vaaratekijät 3 Biologiset altisteet Veriteitse tarttuvat taudit, tuberkuloosi, eläinkontaktit, kosteus- ja homevauriotyötilat, virukset ja bakteerit, jätteiden käsittely altistavat työntekijöitä. Useat työntekijät altistuvat työssään tartuntavaaralle. Työ- ja toimintaohjeet ovat pääsääntöisesti kunnossa. Biologiselle vaaroille altistuvien rekisterin tarve arvioidaan. Tapaturman vaarat 3 Liukastuminen, kompastuminen Liikkuminen työpäivän aikana ja työmatkat aiheuttavat paljon työtapaturmia. Työntekijät tekevät itse paljon turvalliseen liikkumiseen vaikuttavia valintoja. Siun sote tukee ja kannustaa työntekijöitä turvalliseen liikkumiseen. Erityistä huomiota on kiinnitettävä piha-alueiden ja kulkuväylien valaistukseen, liukkaudentorjuntaan ja lumitöihin. 2 Liikenne Työpäivän aikana liikkuminen toimipisteestä toiseen lisää liikennetapaturmien riskiä. Liikenneturvallisuuden parantamiskeinoja ovat turvallisuusvalistus, koulutus ja turvallisten ajoneuvojen käyttäminen. Erityistä huomiota on kiinnitettävä turvalliseen tilannenopeuteen ja turvalaitteiden käyttöön. 2 Viilto-, leikkautumis- tai pistovaara Terveydenhuollon terävät instrumentit aiheuttavat vaaraa. Viilto-, leikkautumis- ja pistovaaran estämiseksi on olemassa toimintayksikkötasoisia ohjeita. Kuntayhtymätasolle luodaan toimintaohjeet. 2 Eläimen toiminta Eläinten kanssa työskentelevät altistuvat eläinten arvaamattomalle toiminnalle. Eläinten kanssa työskentelyyn on yksikkötasoisia ohjeita. Kuntayhtymätason ohjeiden tarve arvioidaan.

6 Työsuojelun toimintaohjelma 6 (8) Fyysinen kuormittuminen 3 Työskentelytilan riittävyys Tilanahtaus haittaa työskentelyä osassa toimintayksiköistä. Osa toimintayksiköistä on vailla soveltuvia työtiloja. Tilanahtaus aiheuttaa ongelmia työskentelylle ja varastoinnille. Tilanahtaus edellyttää toimintayksiköiltä erityisesti siisteyden, järjestyksen ja työtapojen hallintaa. Tilatarpeita arvioidaan kuntayhtymätasolla. 3 Näytöt ja näyttöpäätteet Näyttöpäätetyöskentely kuormittaa työntekijöitä. Paljon työntekijöitä jotka tekevät joko osan tai koko työaikansa työtä näyttöpäätteellä. Näyttöpäätetyön ergonomiaan kiinnitetään erityistä huomiota. 3 Käsin tehtävät nostot, siirrot tai taakan kannattelu Työssä on paljon fyysisesti raskaista ja kuormittavia työtehtäviä. Työn fyysisen kuormittavuuden keventämiseksi on käytettävä ergonomisia työtapoja ja apuvälineitä. Asiakkaan ja potilaan kotona tehtävän työn lisääntyminen aiheuttaa riskejä, jotka arvioidaan huolellisesti ja otetaan huomioon työjärjestelyissä. Ergonomiaosaaminen on varmistettava. 2 Työkalujen, koneiden ja laitteiden käytettävyys Työvälineiden ja tietojärjestelmien käytettävyys koetaan ajoittain huonoksi. Työvälineiden ja tietojärjestelmien käytettävyyteen kiinnitetään huomiota. Käytettävyyttä arvioidaan jo hankintapäätöksiä tehtäessä. Käytettävyyden kehittämismahdollisuuksia selvitetään yhteistyössä laite- ja ohjelmistotoimittajien kanssa. Psykososiaaliset kuormitustekijät 3 Työn laadulliset vaatimukset Työtehtävät, toimintaympäristö ja organisaatio ovat muutostilanteessa. Muutostilanne kuormittaa työntekijöitä. Osa työntekijöistä kokee, ettei heillä ole mahdollisuutta vaikuttaa työhönsä. Työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet turvataan sekä välillisen että välittömän yhteistoiminnan keinoin. Työtehtävien muuttuessa työn laadulliset vaatimukset voivat kuormittaa työntekijöitä, minkä takia vaatimukset suhteutetaan työntekijän voimavaroihin, kykyihin ja taitoihin sekä mahdollisuuteen vaikuttaa työhön. Henkilöstön osaaminen varmistamiseen on kiinnitettävä huomiota. 3 Työtehtäviin kuuluva vastuu Työhön sisältyvä vastuu kuormittaa työntekijöitä. Sosiaali- ja terveysala turvallisuuskriittisenä toimintaalueena sisältää kaikissa työtehtävissä vastuun muiden ihmisten turvallisuudesta, terveydestä ja taloudellisista tekijöistä. Työhön sisältyvä vastuu kuormittaa työntekijöitä etenkin jos käytettävissä olevat resurssit koetaan riittämättömiksi. Vastuun kuormittavuutta kevennetään huolehtimalla vastuun ja työntekijöille annettavan päätösvallan ja resurssien tasapainosta.

7 Työsuojelun toimintaohjelma 7 (8) 3 Työtehtäviin sisältyvät vuorovaikutustilanteet Toistuvat vaikeat vuorovaikutustilanteet kuormittavat työntekijöitä. Ihmissuhdekuormituksesta syntyy haitallista kuormitusta, jota on oltava mahdollisuus käsitellä rakentavasti työyhteisöissä tai esimerkiksi työnohjauksessa. Siun soten työyhteisöissä käytetään työyhteisösovittelua yhtenä konfliktien ratkaisumenetelmänä. Työyhteisösovittelun käytöstä on tehty toimintamalli. 3 Väkivallan uhka Useat työntekijät kokevat työssään väkivaltaa tai sen uhkaa. Väkivalta tai sen uhka kuormittaa työntekijöitä. Väkivalta- ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi sovitaan yhteiset toimintatavat. 3 Työn määrä ja työtahti Osa työntekijöistä kokee työn määrän ja työtahdin kuormittavaksi Osa työntekijöistä kokee, että työn määrä tai työtahti ylittää resurssit selviytyä niistä, työt kasautuvat ja muutostilanteet kuormittavat. Määräaikojen ylittyessä työn laadun heikkeneminen ahdistaa työntekijöitä. Työmäärän ja työtahdin pitkäaikainen paine ilman riittävää palautumista aiheuttaa työntekijöille haitallista kuormitusta. Työsuunnittelussa huomioidaan työntekijöiden kuormittuminen ja riittävä palautuminen. 3 Työajat (mm. ylityöt, vuorotyö, yötyö ja työn sidonnaisuus) Työaikamuotoja ovat mm. jaksotyö, yleistyöaika ja toimistotyöaika. Myös työaikalain ulkopuolella on työntekijöitä, esim. johtajat. Epätyypillisiä työaikoja tekevät työntekijät altistuvat haitalliselle kuormitukselle. Työpäivien pituus, kokonaistyöaika, peräkkäisten työvuorojen toistuvuus ja kiertosuunta, työn suorittamisajankohta, työaikojen ennakoimattomuus, työhön sidonnaisuuden aiheuttama kuormitus sekä riittävän palautumismahdollisuuden puuttuminen työpäivän jälkeen ja niiden välillä kuormittaa työntekijöitä. Työn kuormittavuuden keventämisestä ja riittävästä palautumisesta huolehditaan. 3 Yksintyöskentely Useat työntekijät työskentelevät yksin joko fyysisten tai sosiaalisten työolosuhteiden takia. Osalla työntekijöistä yksintyöskentelyyn liittyy kokemus liiallisesta vastuusta, tiedonkulun ongelmista, väkivallan uhasta sekä kohonneesta tapaturmariskistä. Yksintyöskentelyn turvallisuuden lisäämiseksi korjaavat toimenpiteet perustuvat riskien arviointiin, seurantaan ja kehittämiseen. 2 Työnjako, tehtävänkuvat tai tavoitteet 2 Vaikutusmahdollisuudet omaan työhön 2 Esimiehen ja työyhteisön tuki Käynnissä oleva muutostilanne aiheuttaa ajoittain keskenään ristiriitaisia tavoitteita, tehtäviä tai odotuksia. Osa työntekijöistä kokee, että heillä ei ole vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä. Osa työntekijöistä kokee jäävänsä ilman riittävää Organisaation koon kasvaessa korostuu se, että jokaisen työntekijän tulee ymmärtää kuinka heidän työnsä liittyy suurempaan kokonaisuuteen. Osa työntekijöistä kokee, että heillä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa esim. työtahtiin tai työn järjestelyihin. Työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet turvataan sekä välillisen että välittömän yhteistoiminnan keinoin. Työntekijät tarvitsevat erityisesti tietotukea, aineellista tukea, arvostusta ja henkistä tukea.

8 Työsuojelun toimintaohjelma 8 (8) tukea esimieheltään tai työyhteisöltään. 2 Yhteistyö ja tiedonkulku Osa työntekijöistä kokee toimimattoman yhteistyön hankaloittavan työn suorittamista. Yhteistyö saatetaan kokea vähäiseksi tai liian muodolliseksi. Tiedonkulun haasteet ovat lisääntyneet organisaation muutostilanteessa. Tiedonkulkuun kiinnitetään erityistä huomiota.