Hyvän sisäilman varmistaminen sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä

Transkriptio

1 Hyvän sisäilman varmistaminen sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä Ulla Ahonen Airi Hietamäki Sirkka Jakonen Markku Rautio Ansa Sonninen Pia Sorsa Auli Tukiainen Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat Työsuojelu 18/2017 Aluehallintovirastojen julkaisuja Publikationer från Regionförvaltningsverket

2 Itä-Suomen aluehallintovirasto Hyvän sisäilman varmistaminen sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä Ulla Ahonen Airi Hietamäki Sirkka Jakonen Markku Rautio Ansa Sonninen Pia Sorsa Auli Tukiainen ISBN: ISSN: Aluehallintovirastojen julkaisuja 18/

3 KUVAILULEHTI Tekijät Ulla Ahonen Airi Hietamäki Sirkka Jakonen Markku Rautio Ansa Sonninen Pia Sorsa Auli Tukiainen Julkaisuaika 2017 Toimeksiantaja(t) Itä-Suomen aluehallintovirasto Julkaisun nimi Hyvän sisäilman varmistaminen sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä Tiivistelmä Suomalaisessa rakennuskannassa sisäilmaongelmat ovat yleisiä, mutta vaurioiden yleisyydestä erilaisessa rakennuskannassa ei ole tarkkaa tietoa. Perinteisesti sisäilmaongelmat on usein liitetty pelkästään kosteus- ja homevaurioihin, mutta niitä aiheuttavat yleisesti myös esimerkiksi ilmanvaihdon ongelmat sekä materiaaleista peräisin olevat epäpuhtaudet. Kosteus- ja homevaurioiden yleisyyttä on arvioitu esimerkiksi Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisussa (1/2012) Rakennusten kosteus- ja homeongelmat, sen mukaan sairaalakiinteistöjen pohjapinta-alasta noin 15 % on välttämättömän korjauksen tarpeessa. Julkaisussa ei ole esitetty arvioita muista sosiaali- ja terveydenhuollon toimintoihin käytettävistä rakennuksista. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakennusten kunnossapidon ja korjausten vastuut voivat hämärtyä, koska rakennusten käyttäjien kirjo voi olla moninainen. Rakennuksissa oleskelee ja työskentelee päivittäin osa-aikaisesti tai jatkuvasti niin asiakkaita, potilaita ja omaisia kuin myös työntekijöitä, toiminnanharjoittajia ja tukitehtävien henkilöstöä. Aluehallintovirasto haluaa parantaa asiakkaiden/potilaiden asemaa kiinnittämällä palvelunjärjestäjien ja - tuottajien huomiota heidän vastuustaan terveellisistä ja turvallisista toimintayksiköistä. Tämä tarkoittaa sitä, että sisäilman laatu tulee huomioida sopimuksissa, omavalvonta- sekä laadunhallinta- ja potilasturvallisuussuunnitelmissa. Julkaisussa on kuvattu myös toimitilojen asianmukaisuus työntekijöiden näkökulmasta ja siihen liittyvät työnantajan velvollisuudet ja vastuut. Sisäilmaongelmien selvittäminen ja poistaminen edellyttää yleensä moniammatillista yhteistyötä. Asiasanat sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksikkö, sisäilma, omavalvonta, asiakas- ja potilasturvallisuus, työnantaja ISSN (painettu) - Kokonaissivumäärä 19 Julkaisija Itä-Suomen aluehallintovirasto ISBN (painettu) - ISSN (verkkojulkaisu) Kieli Suomi Paino - ISBN (verkkojulkaisu) Hinta -

4

5 Sisällysluettelo 1. Esipuhe Yleistä Toimintayksikön toimitilojen asianmukaisuus asiakkaiden ja potilaiden näkökulmasta Toimitilojen terveellisyyden varmistaminen sosiaalihuollon toimintayksiköissä lupa- ja ilmoitusmenettelyssä Asiakasturvallisuuden varmistaminen sosiaalihuollon toimintayksiköissä toiminnan aikana Terveyshaittaepäilyn selvittäminen ja poistaminen sosiaalihuollon toimintayksiköissä Toimitilojen terveellisyyden varmistaminen terveydenhuollon toimintayksiköissä lupa- ja ilmoitusmenettelyssä Potilasturvallisuuden varmistaminen terveydenhuollon toimintayksiköissä toiminnan aikana Terveyshaittaepäilyn selvittäminen ja poistaminen... terveydenhuollon toimintayksikössä Toimintayksikön toimitilojen asianmukaisuus työntekijöiden näkökulmasta Työnantajan vastuu Työsuojeluvalvonta Työterveyshuolto Muut asiantuntijat Yhteistyö viranomaisten kesken Avoin ja oikea-aikainen tiedottaminen Lisätietoa ja lähdemateriaalia Liitteet... 17

6 1. Esipuhe Itä-Suomen aluehallintovirasto on omassa valvonnassaan ja asiakkailta tulleiden yhteydenottojen perusteella havainnut ja saanut tietoonsa, että sosiaali- ja terveydenhuollon rakennuksissa on sisäilmaan liittyviä ongelmia. Kohteet ovat sekä viranomaisen valvontaroolin että varsinaisen ongelman ratkaisun kannalta haasteellisia, koska usein viranomaisten valvontavastuut ja toimivalta risteävät. Samoin risteävät ongelmasta kärsivien asiakkaiden ja potilaiden etuja turvaavat säädökset. Samaan aikaan sisäilmaongelma voi olla asiakas-, potilas- ja työturvallisuusasia, jonka lisäksi ongelmaan voi liittyä myös yleiseen turvallisuuteen liittyviä elementtejä. Vastaavasti valvonta- ja neuvontanäkökulmasta asia kuuluu sekä aluehallintoviraston, työsuojeluviranomaisen että ympäristöterveysvalvonnan tehtäväkenttään. Myös kiinteistön korjaamiseen liittyvät vastuunjaot ovat useimmiten monitahoisia, koska usein toimitaan vuokrakiinteistöissä tai yhteiskunnan omistamissa kiinteistöissä. Monesti ongelmien ratkaisussa joudutaan turvautumaan erilaisiin ulkopuolisten asiantuntijoiden selvityksiin ja lausuntoihin. On ymmärrettävää, että eri tahoilla on vaikeuksia tunnistaa toimijoiden vastuita ja oikeaa viranomaista tällaisessa tilanteessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakennusten sisäilmaongelmien ratkaisu vaatii useiden tahojen hyvää yhteistyötä ja toimenpiteitä. Sekä työturvallisuudesta että asiakas- ja potilasturvallisuudesta määräävä lainsäädäntö velvoittaa toiminnan harjoittajia aktiiviseen omavalvontaan ja ongelmien omatoimiseen ratkaisuun. Sisäilmahaittojen ennaltaehkäisy ja ongelmien ratkaisumenettely on asianmukaista sisällyttää osaksi lain edellyttämää omavalvontasuunnitelmaa ja laadunhallinta- ja potilasturvallisuussuunnitelmaan. Tässä julkaisussa pyrimme vastaamaan aluehallintovirastolle useimmin tuleviin kysymyksiin sekä avaamaan eri toimijoiden roolia sisäilmaongelmien ennaltaehkäisyssä ja ratkaisussa ja siten tukemaan omavalvonnan omatoimista ongelmien ratkaisua. Julkaisu on tarkoitettu työvälineeksi sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta vastaaville, työnantajille, työntekijöille, sosiaali- ja terveydenhuollon kiinteistöjen omistajille, rakennusten kunnosta vastaaville, päättäjille, potilaille, asiakkaille sekä omaisille. Julkaisu on valmisteltu Itä-Suomen aluehallintoviraston peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualueen sekä työsuojelun vastuualueen toimesta. Toivomme, että tästä julkaisusta on hyötyä teille jokapäiväisessä työssänne. Työryhmä kiittää julkaisua kommentoineita asiantuntijoita hyvistä kommenteista. Ulla Ahonen, vt. johtaja peruspalvelut, oikeusturva ja luvat Markku Rautio, johtaja työsuojelu 6 Itä-Suomen AVI Hyvän sisäilman varmistaminen sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä

7 2. Yleistä Sosiaali- ja terveyspalveluissa asiakas- ja potilasnäkökulma jäävät usein vähälle huomiolle selvitettäessä ja ratkaistaessa sisäilmaongelmia. Koska asiakkailla ei ole usein osaamista tai mahdollisuutta nostaa asioita omasta näkökulmastaan esille, sisäilman laadun turvaamiseksi toimijoiden tulee kiinnittää nykyistä enemmän huomiota kiinteistön ja toimitilojen huoltoon, kunnossapitoon ja riskinarviointiin. Ympäristön havainnointi ja poikkeavista havainnoista ilmoittaminen on jokaisen rakennuksen käyttäjän velvollisuus, jotta ongelmiin voidaan puuttua jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Mikäli kiinteistön kunnosta tai sisäilman laadusta herää epäilyjä, sisäilman terveellisyydestä vastuullisen tahon tulee ottaa yhteyttä pätevään asiantuntijaan. Sisäilman terveellisyydestä vastaavan tahon tulee ottaa epäilyt sisäilman laadusta vakavasti ja hoitaa omalle vastuulleen kuuluvat tehtävät niin, että ongelmat saadaan poistettua ilman viranomaisen velvoittavia toimia. Kuva 1. Toimijat sisäilman laadun varmistamisessa mukaillen Pekkanen J, Lampi J. Rakennusten kosteus- ja homevauriot ja terveys. Duodecim 2015;131: Kiinteistön Sisäilman terveelli- Valvova viranomainen Asiantuntijat käyttäjät syydestä vastaa Asiakkaat/ potilaat Kiinteistön omistaja Terveydensuojeluviran- Ulkopuolinen asiantuntija, / palvelun tuottaja omainen pl. sairaaloiden esimerkiksi rakennus- potilashuoneet terveysasiantuntija Aluehallintovirasto (lupaviranomainen) Työntekijät Työnantaja Työsuojeluviranomainen Ulkopuolinen asiantuntija Työterveyshuolto Tässä asiakirjassa asiakkaalla tarkoitetaan sosiaalipalveluja käyttävää henkilöä ja potilaalla terveyden- ja sairaanhoitopalveluja käyttävää henkilöä. Asiakirjassa käsitellään sisäilmaongelmien selvittämiseen ja vastuisiin liittyvää lainsäädäntöä ja eri tahojen roolia sekä kuvataan esimerkinomaisesti sisäilmaongelman käsittelyprosessia. Ohjeen perusta on voimassa olevassa lainsäädännössä. 7

8 3. Toimintayksikön toimitilojen asianmukaisuus asiakkaiden ja potilaiden näkökulmasta Sosiaalipalveluja tuotetaan julkisissa yksiköissä sekä luvan- ja ilmoituksenvaraisissa yksityisissä yksiköissä. Toimintamuotoja ovat asumispalvelu ja laitoshoito sekä perhehoito, joissa asukkaat asuvat ympärivuorokautisesti ja henkilökunta työskentelee tarpeen mukaan joko ympärivuorokautisesti tai sovittuina aikoina. Lisäksi avopalveluna toteutetaan erilaista päivä- ja työtoimintaa toiminnan sisällön vaatimuksista lähtevissä tarkoituksenmukaisissa yksiköissä päiväaikaan. Terveydenhuollon palveluja tuotetaan julkisissa yksiköissä, luvanvaraisissa yksityisissä yksiköissä sekä itsenäisten ammatinharjoittajien toimesta. Terveydenhuollon palveluja tuotetaan laitospalveluina, esimerkiksi terveyskeskuksissa, sairaaloissa ja erilaisissa kuntoutusyksiköissä, joissa potilaat ovat hoidettavina ympärivuorokautisesti lyhyt- tai pitkäaikaisesti. Lisäksi terveyspalveluja tuotetaan avopalveluina, joita ovat esimerkiksi neuvola- ja lääkäripalvelut sekä työterveyshuollon palvelut. Avohuollon palveluja annetaan myös potilaiden kotona kotisairaanhoito- tai kotisairaalapalveluina. Hyvinvoinnin ja sosiaalisen turvallisuuden ylläpitäminen ja edistäminen asettaa vaatimuksia fyysiselle toimintaympäristölle, toimitilojen tulee olla sellaiset, että ne eivät aiheuta riskiä terveydelle Toimitilojen terveellisyyden varmistaminen sosiaalihuollon toimintayksiköissä lupa- ja ilmoitusmenettelyssä Toimitiloja suunniteltaessa on huomioitava asiakkaiden yksilölliset tarpeet ja edellytykset, esteettömyys ja yksityisyyden suoja. Vastuu tilojen asianmukaisuudesta on palveluntuottajalla. Liitteessä 1 on esitetty esimerkinomaisesti asioita, joita tulee ottaa huomioon arvioitaessa mahdollisen toimitilan soveltuvuutta toiminnalle myös sisäilman laadun näkökulmasta. Yksityiset sosiaalihuollon toimintayksiköt ovat joko luvan- tai ilmoituksenvaraisia. Luvanvaraisessa toiminnassa lupa haetaan joko aluehallintovirastolta tai Valviralta. Ilmoituksenvaraisesta toiminnasta tehdään ilmoitus kunnalle. Toiminnan edellytyksenä on, että toimitilat ovat riittävät sekä terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle palvelulle sopivat. Luvanvaraisen toiminnan hakemuksiin ja osaan ilmoituksenvaraisen toiminnan hakemuksista tulee liittää terveydensuojeluviranomaisen lausunto. Julkisten palvelujen osalta lainsäädäntöön ei ole kirjattu samanlaista lupa- tai ilmoitusmenettelyä kuin yksityisten palveluntuottajien toimitilojen osalta. Osa sosiaalialan laitoksista ja huoneistoista on myös terveydensuojelulain mukaan ilmoituksenvaraisia. Ilmoitusvelvollisuuden tavoitteena on selvittää ennen toiminnan aloittamista, täyttävätkö toiminnot tai huoneistojen olosuhteet terveydensuojelulain vaatimukset. Sosiaalipalveluja toteutetaan myös yksityiskodissa perhehoitona. Perhehoitolaissa on määritelty, että perhekodin tulee olla rakenteiltaan, tiloiltaan ja varustetasoltaan siellä annettavalle hoidolle 8 Itä-Suomen AVI Hyvän sisäilman varmistaminen sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä

9 sopivat. Tällaiset oman kodin yhteydessä tapahtuvat toiminnot tai asiakkaiden sijoittaminen yksityiseen kotiin esimerkiksi toimeksiantosopimuksella jäävät terveydensuojelulain ilmoitusvelvollisuuden ulkopuolelle Asiakasturvallisuuden varmistaminen sosiaalihuollon toimintayksiköissä toiminnan aikana Palveluntuottajan tulee jatkuvasti olla selvillä toimintayksikön teknisestä kunnosta, huolehtia kiinteistön ylläpidosta, hoidosta ja huollosta sekä ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin ongelmien esiintyessä. Mikäli toimintaa harjoitetaan vuokratiloissa, joissa kiinteistön ylläpidosta vastaa joku kolmas taho, vastuut ja toimintamallit tulee olla kuvattuna. Palveluntuottajalla on omavalvonnan kautta vastuu palvelujen laadusta ja asianmukaisuudesta sekä vastuu tarvittaessa käynnistää sisäilmaongelman selvitysprosessi. Omavalvontasuunnitelmassa tulee olla kirjattu millä tavalla kiinteistöön liittyviä riskejä arvioidaan ja miten ongelmien syntymistä ehkäistään sekä miten ongelmat selvitetään ja poistetaan. Henkilökunnalla on ilmoitusvelvollisuus toiminnasta vastaavalle henkilölle, jos hän tehtävissään huomaa tai saa tietoonsa epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Koska sisäilmaongelmat voivat aiheuttaa terveyshaittoja, on tärkeää, että myös niistä tai epäilyistä ilmoitetaan välittömästi toiminnasta vastaaville. Sisäilmaongelman käsittelyä työpaikalla on kuvattu liitteessä 2. Terveydensuojeluviranomainen valvoo osaa sosiaalihuollon toimintayksiköistä oman valvontasuunnitelmansa mukaisesti. Terveydensuojeluviranomainen voi suorittaa palveluihin valvontaa myös epäiltäessä terveyshaittaa. Kotirauhan piirissä oleva toimintaa ei kuulu suunnitelmallisen valvonnan piiriin. Toiminnanharjoittajan on itse pyydettävä tarkastusta, mikäli hän haluaa kotirauhan piirissä olevan toiminnan tarkastettavan. Epäiltäessä vakavaa terveyshaittaa, kotirauhan piiriin kuuluvissa tiloissa voidaan kuitenkin suorittaa tarkastus kunnan terveydensuojeluviranomaisen antaman kirjallinen määräyksen nojalla Terveyshaittaepäilyn selvittäminen ja poistaminen sosiaalihuollon toimintayksiköissä Vastuu terveyshaitan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämisestä, poistamisesta tai rajoittamisesta on terveydensuojelulain mukaan kiinteistön omistajalla. Mikäli haitta johtuu rakennuksen rakenteista, eristeistä tai rakennuksen omistajan vastuulla olevista perusjärjestelmistä, haitan poistamisesta vastaa pääsääntöisesti rakennuksen omistaja. Terveydensuojelulaki edellyttää, että vastuullisen tahon on ryhdyttävä viipymättä toimenpiteisiin. Terveyshaitan selvittämiseksi rakennus tulisi tutkia aina mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Pintoja rikkomattomilla selvityksillä ja aistinvaraisilla havainnoilla ei voida tehdä kaikissa tapauksissa luotettavia johtopäätöksiä terveyshaitasta, vaan piilovaurioiden selvittäminen edellyttää yleensä 9

10 rakenteiden kuntotutkimustoimenpiteitä. Terveyshaittaa aiheuttavien tekijöiden huolellinen selvittäminen lyhentää terveyshaitoille altistumisaikaa ja parantaa terveyshaittojen poistamiseksi tehtävien toimenpiteiden onnistumisen todennäköisyyttä. Laadun varmistamiseksi tulisi käyttää ulkopuolista asiantuntijaa, jolla on terveydensuojelulain tarkoittama tarvittava pätevyys tutkimusten tekemiseen. Pätevyysvaatimukset täyttävät rakennusterveys- ja sisäilma-asiantuntijat löytyvät VTT:n www-sivuilta. Mittaukset, tutkimukset ja selvitykset on tehtävä sekä näytteet otettava luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin, jotta tutkimustuloksia voidaan käyttää terveyshaitan arviointiin. Terveyshaittaepäily tulee vireille terveydensuojeluviranomaiseen yleensä joko suunnitelmallisen valvonnan yhteydessä tai yhteydenottojen kautta. Yleensä ongelmien selvittämisestä ja korjaamisesta sovitaan yhteistyössä kiinteistön omistajan kanssa, tarvittaessa terveydensuojeluviranomainen voi määrätä toimenpiteistä ja käyttää määräyksen tehosteena uhkasakkoa tai teettämisuhkaa. Määräysten käyttö edellyttää viranomaisen tekemää tarkastusta sekä riittäviä ja luotettavia mittauksia, näytteitä, tutkimuksia, selvityksiä tai havaintoja. Tutkimukset voidaan suorittaa joko viranhaltijan tai ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Terveydensuojeluviranomainen voi myös rajoittaa tilan käyttöä tilanteissa, joissa terveyshaitta on ilmeinen ja on syytä epäillä sen aiheuttavan välitöntä vaaraa tai haittaa ei voida korjata tai jos terveydensuojeluviranomaisen määräystä haitan poistamiseksi ei ole noudatettu. Rakennusteknisissä kysymyksissä tulisi olla tarvittaessa yhteydessä rakennusvalvontaan Toimitilojen terveellisyyden varmistaminen terveydenhuollon toimintayksiköissä lupa- ja ilmoitusmenettelyssä Luvanvaraisen yksityisen terveydenhuollon toimintayksikön käyttöönotto edellyttää käyttöönottotarkastusta. Tarkastuksen yhteydessä kiinnitetään huomiota muun muassa toimitilojen sisustusmateriaalien tarkoituksenmukaisuuteen sekä ilmanvaihdon ja valaistuksen riittävyyteen. Vastuu käyttöönottotarkastuksen asianmukaisuudesta on terveyskeskuksen vastaavalla lääkärillä tai vastaavalla hammaslääkärillä. Luvanvaraisen yksityisen terveydenhuollon palvelujen tuottajan toimiessa useammassa kuin yhdessä toimipaikassa on laadittava toiminnan laadun varmistamiseksi omavalvontasuunnitelma. Se on liitettävä lupaviranomaiselle toimitettavaan kirjalliseen ilmoitukseen toiminnan aloittamisesta. Suunnitelmassa palveluntuottajan tulee kuvata toimitiloista muun muassa millä tavalla kiinteistöön liittyviä riskejä tunnistetaan ja arvioidaan, miten ongelmien syntymistä ehkäistään sekä miten ongelmat selvitetään ja poistetaan. Julkisen ja yksityinen ilmoituksenvaraisen terveydenhuollon toimitiloihin ei kohdistu vastaavanlaista käyttöönottomenettelyä. Vastuu tilojen asianmukaisuudesta on palveluntuottajalla. Liitteessä 1 on esitetty esimerkinomaisesti asioita, joita tulee ottaa huomioon arvioitaessa mahdollisen toimitilan soveltuvuutta toiminnalle myös sisäilman laadun näkökulmasta. 10 Itä-Suomen AVI Hyvän sisäilman varmistaminen sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä

11 3.5. Potilasturvallisuuden varmistaminen terveydenhuollon toimintayksiköissä toiminnan aikana Potilaalla on oikeus laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon. Terveydenhuollon yksiköissä hoidettavilla potilailla voi olla erityistarpeita tilojen terveellisyydelle. Niissä myös oleskelee usein vastustuskyvyltään heikentyneitä potilaita. Tästä syystä terveydenhuollon kiinteistöjen sisäilman laatuun tulee kiinnittää erityistä huomiota. Yksityisellä palveluntuottajalla on omavalvonnan kautta vastuu palvelujen laadusta, asianmukaisuudesta ja potilasturvallisuudesta. Palveluntuottajan tulee jatkuvasti olla selvillä toimintayksikön fyysisestä kunnosta, huolehtia kiinteistön ylläpidosta, hoidosta ja huollosta sekä ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin ongelmien esiintyessä. Mikäli toimintaa harjoitetaan vuokratiloissa, joissa kiinteistön ylläpidosta vastaa joku kolmas taho, vastuut ja toimintamallit tulee olla kuvattuna. Julkisen terveydenhuollon toimintayksikköjen on laadittava laadunhallinta- ja potilasturvallisuussuunnitelma, jonka tulee sisältää fyysinen ympäristö. Suunnitelmaan tulee kirjata myös toimitilojen sisäilmaan liittyvät riskit ja niiden arviointi ja hallinta sekä ongelmien ehkäisy, selvittäminen ja poistaminen. Suunnitelmassa on myös sovittava menettelytavoista ja henkilöstön kouluttamisesta, jossa heitä opastetaan tunnistamaan sisäilmaongelmat osana laadunhallintaa ja potilasturvallisuutta. Omavalvontasuunnitelmien sekä laadunhallinta- ja potilasturvallisuussuunnitelmien asianmukaisuutta valvoo aluehallintovirasto Terveyshaittaepäilyn selvittäminen ja poistaminen terveydenhuollon toimintayksikössä Moniammatilliset sisäilmatyöryhmät ovat toimiva tapa terveyshaittaepäilyjen selvittämiseen ja poistamiseen terveydenhuollon toimintayksiköissä. Sisäilmatyöryhmällä on hyvä olla yhtenäiset toimintaohjeet. Selkeät toimintamallit terveyshaittaepäilyn ratkaisemiseksi helpottavat ongelman löytämistä ja nopeuttavat sen poistamista. Lisäksi henkilöstölle laaditut toiminta-ohjeet ja lomakkeet terveyshaittaepäilyn ilmoittamiseksi voivat olla apuna varhaisen ongelman tunnistamisessa. Onnistunut lopputulos vaatii johdon sitoutumista selvitys- ja korjausprosessiin. Kokonaisvaltaiset kuntotutkimukset vähentävät virheellisiä tai turhia korjauksia. Viestintä ja sille luodut selkeät toimintamallit terveyshaittaepäilyn selvittämisessä ja poistamisessa edistävät potilasturvallisuutta. Seurantatutkimuksilla voidaan selvittää onko sisäilman laatu parantunut korjaustoimenpiteiden seurauksena. 11

12 4. Toimintayksikön toimitilojen asianmukaisuustyöntekijöidennäkökulmasta 4.1. Työnantajan vastuu Hoitamaton sisäilma voi vaarantaa terveyden. Työnantaja on vastuussa siitä, että huonosta sisäilmasta ei aiheudu haittaa tai vaaraa työntekijän terveydelle. Jos työpaikalla todetaan sisäilmaan liittyvä terveyshaitta, on työnantajan ryhdyttävä tarpeellisiin toimiin työntekijöiden altistumisen ehkäisemiseksi ja syiden poistamiseksi. Työpaikalla tulee olla menettelytavat, joilla voidaan ehkäistä sisäilman laatuun liittyvä terveyshaitta ja hoitaa ilmenneet ongelmatilanteet. Työnantajan velvollisuus on - käyttää työntekijöiden oireilujen työperäisyyden selvittämisessä työterveyshuoltoa tai muuta terveydenhuollon asiantuntijaa - ratkaista yhdessä työterveyshuollon kanssa, ketkä työntekijät mahdollisesti voivat ja millä edellytyksillä jatkaa turvallisesti työskentelyä kyseisissä työtiloissa - estää altistuminen sellaisilta työntekijöiltä, jotka eivät voi työskennellä työtiloissa sairastumatta, kunnes asiantuntijan tekemin selvityksin tai mittauksin on todettu, että altistumista aiheuttaneet tekijät on poistettu - selvittää luotettavasti ja kattavasti rakennuksen kunto ja sen vaikutus sisäilman laatuun, esimerkiksi rakennukseen liittyvät riskirakenteet, kosteusvauriot, ilmanvaihtojärjestelmän kunto ja puhtaus ja pintamateriaalien kunto - suunnitella korjaukset huolellisesti ja ottaa suunnittelussa huomioon toimet, joilla turvataan terveelliset työskentelyolosuhteet rakennustyöntekijöille sekä muille korjaustyön aikana tiloissa työskenteleville, jos korvaavien tilojen käyttö ei ole mahdollista esim. pölyn, melun ym. leviäminen estetään asianmukaisella osastoinnilla ja riittävällä alipaineistuksella - toteuttaa korjaukset suunnitelman mukaisesti - huolehtia tilojen tehokkaasta loppusiivouksesta. Hyväksi käytännöksi on osoittautunut, että työnantaja perustaa työpaikalle sisäilmaryhmän. Ryhmässä ovat edustettuina yleensä linjajohto, kiinteistön omistaja, kiinteistöhuolto, työsuojelupäällikkö ja -valtuutettu, työterveyshuolto ja työntekijöiden edustaja kohdetyöpaikasta. 12 Itä-Suomen AVI Hyvän sisäilman varmistaminen sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä

13 4.2. Työsuojeluvalvonta Työsuojeluviranomaiset valvovat työntekijöiden turvallisuuteen ja terveellisyyteen liittyviä työpaikkojen lainmukaisia työoloja. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa jatkuvasti seuraamaan työpaikan työolosuhteiden terveellisyyttä ja turvallisuutta. Kun työpaikalla on epäilty tai todettu kosteusvaurio, tarkastaja selvittää, mihin toimenpiteisiin työnantaja on ryhtynyt ja onko työnantaja arvioinut kosteusvaurion vakavuutta ja sen terveydellisiä vaikutuksia ja ryhtynyt poistamaan syitä, jotka aiheuttavat terveydellistä haittaa ja vaaraa. Lisäksi tarkastaja arvioi, ovatko työnantajan toimenpiteet asianmukaiset ja riittävät. Arvioinnissa voidaan hyödyntää rakennusteknisten ja terveydenhuollon asiantuntijoiden selvitysten johtopäätöksiä. Jos työnantaja ei ole noudattanut työsuojeluviranomaisen valvontaan kuuluvissa säännöksissä asetettuja velvollisuuksia, tarkastaja antaa työnantajalle tarvittavat toimintaohjeet ja/tai kehotukset. Jos työnantaja ei ole noudattanut tarkastajan antamaa kehotusta määräajassa, tarkastaja siirtää asian työsuojeluviranomaisen käsiteltäväksi. Työsuojeluviranomainen voi päätöksellään velvoittaa työnantajaa ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin tarvittaessa uhkasakon tai työn keskeyttämisuhan avulla. Jos työnantaja toimii vuokratiloissa, on työnantajan sovittava korjausten tekemisestä ja kiinteistön ylläpidosta kiinteistön omistajan kanssa. Vastuu työntekijöiden terveydestä on kuitenkin aina työnantajalla. Vuokratiloissa toimiessa työnantajalle voi syntyä oikeus purkaa vuokrasopimus, jos työtiloista aiheutuu ilmeinen terveysvaara tiloissa työskenteleville Työterveyshuolto Epäiltäessä kosteus- ja homevaurion aiheuttamaa terveyshaittaa tai -vaaraa työpaikalla työterveyshuollon tulee olla selvittelyssä mukana, koska työterveyshuollolla on merkittävää asiantuntemusta kosteusvaurioon liittyvien terveyshaittojen ja -vaarojen selvittämisessä, arvioinnissa, oirekyselyjen tekemisessä ja jatkotoimien suunnittelussa. Työpaikkaselvityksen avulla kosteusvauriosta aiheutuvan terveyshaitan tai -vaaran kokonaistilanne on helpompi hahmottaa Muut asiantuntijat Työnantajan on käytettävä tarvittaessa ulkopuolisia asiantuntijoita, mikäli hänellä itsellään ei ole tarvittavaa asiantuntemusta. Valvonnan alkuvaiheessa mukana olisi hyvä olla kiinteistön kunnosta vastaava henkilö kiinteistöön jo tehtyjen korjausten selvittämiseksi. Kosteus- ja homevaurioiden selvittämisessä tarvitaan usein eri alan asiantuntijoita rakennustekniikan, rakennusfysiikan, LVItekniikan, mikrobiologian ja lääketieteen alalta. Työnantajan olisi suotavaa käyttää selvitysten tekijöinä rakennusten terveellisyyteen perehtyneitä asiantuntijoita. Eräiden ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyyksistä on säädetty asumisterveysasetuksessa (545/2015). 13

14 4.5. Yhteistyö viranomaisten kesken Eri viranomaisten yhteistyöllä on merkitystä erityisesti tapauksissa, joissa kiinteistön omistaja on eri kuin työnantaja. Terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa suoraan kiinteistönomistajaa, kun taas työsuojeluviranomainen valvoo työnantajan velvoitteiden toteutumista. Terveydensuojelu- ja työsuojeluviranomaisen välinen tiedonvaihto voi olla tarpeen erilaisissa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä. Joissakin tapauksissa tiedonvaihtoa ja yhteistyötä on syytä tehdä myös rakennusvalvontaviranomaisen tai paloviranomaisen kanssa, koska työpaikan rakenteissa voi olla rakenteellisia vaurioita, jotka heikentävät esim. rakenteen kantavuutta tai paloturvallisuutta. Rakennusvalvontaviranomaisella on mahdollisuus puuttua kosteus- ja homevaurio-ongelmiin, kun rakennuksen saneeraukselle haetaan rakennuslupaa Avoin ja oikea-aikainen tiedottaminen Työnantajan avoin tiedottaminen sisäilmaongelman selvittelystä ja ratkaisemisesta ennaltaehkäisee huhujen syntymistä. Mikäli sisäilmaongelman käsittelystä ei kerrota riittävästi, saattaa syntyä käsitys, että työnantaja ei ota työntekijöiden oireilua vakavasti, vaikka työnantaja olisi jo käynnistänyt toimet asian selvittämiseksi. Sisäilma-asian käsittelyssä yksittäisen työntekijän terveydentilaa koskeva tieto on henkilötietolaissa tarkoitettua arkaluontoista tietoa. Terveydentilaa koskevaa tietoa ei saa käsitellä julkisesti työpaikalla. Arvioinnin siitä, onko oireilu työperäistä, voi tehdä vain työterveyshuollon tai muun terveydenhuollon henkilöstö. Hyvässä sisäilmatiedottamisessa työntekijöille kerrotaan säännöllisesti ajantasainen tieto toimenpiteistä sisäilmaongelman selvittämiseksi - mitä tiedetään - mitä ei tiedetä - mitä tullaan tekemään - milloin tullaan tekemään - mitkä ovat jatkotoimet - miten korjaustoimia ja niiden vaikutusta seurataan. 14 Itä-Suomen AVI Hyvän sisäilman varmistaminen sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä

15 5. Lisätietoa ja lähdemateriaalia - Kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamien terveyshaittojen ja -vaarojen valvonta, työsuojeluvalvonnan ohje 3/2016, Sosiaali- ja terveysministeriö mien+terveyshaittojen+ja+-vaarojen+valvonta+3_2016/0c3ccf25-18a2-4cfb-91f7- fb113832caa1 - Lainsäädäntöä Kansanterveyslaki (66/1972) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Laki liikehuoneiston vuokrauksesta (482/1995) Laki yksityisestä terveydenhuollosta (152/1990) Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011) Perhehoitolaki (263/2015) Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (545/2015) Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) Terveydenhuoltolaki (1326/2010) Terveydensuojeluasetus (1280/1994) Terveydensuojelulaki (763/1994) Työterveyshuoltolaki (1383/2001) Työturvallisuuslaki (738/2002) Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta (708/2013) Valtioneuvoston asetus työpaikkojen terveys- ja turvallisuusvaatimuksista (577/2003) 2, Kuntaliiton julkaisut mm. Sisäilmaongelmien ehkäisy ja hoito-ohjeen osoitteessa - Närvänen Mikko. Sairaaloiden sisäilmaongelmat ja korjaustoimien vaikuttavuus. Diplomityö. Aalto yliopisto Pekkanen J, Lampi J. Rakennusten kosteus- ja homevauriot ja terveys. Duodecim 2015; 131: Rakennuksen kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus, toim. Miia Pitkäranta. Ympäristöministeriö, Ympäristöopas Rakennusterveys- ja sisäilma-asiantuntijat VTT:n verkkopalvelussa 15

16 - Rautiainen Paavo. Sisäilmaongelmien toimintamalli Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Aducate Reports and Books 6/2010. Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate. Itä-Suomen yliopisto. Kuopio - Riskienhallinta ja turvallisuussuunnittelu, Opas sosiaali- ja terveydenhuollon johdolle ja turvallisuusasiantuntijoille. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2011: Sisäilmaongelmat työpaikalla, Työterveyslaitos - Terveydenhuollon laitosturvallisuuden kehittäminen, Työryhmämuistio. Sosiaali- ja terveysministeriö selvityksiä 2009: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivut - Työsuojelu.fi -verkkosivut - Työsuojeluviranomaisten valtakunnallinen puhelinneuvonta - Valviran verkkosivut - Ympäristöministeriön Kosteus- ja hometalkoissa tuotettu hometalkoot.fi verkkopalvelu 16 Itä-Suomen AVI Hyvän sisäilman varmistaminen sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä

17 6. Liitteet Liite 1 Riskinarvioinnissa huomioon otettavaa 1. Toiminnan suunnitteluvaiheessa Hyvän sisäilman laadun näkökulmasta on ensiarvoista, että kiinteistön, jossa toimintaa tullaan harjoittamaan, rakenteet ja tekniset järjestelmät, kuten ilmanvaihto ovat kunnossa ja vastaavat toiminnalle asetettavia vaatimuksia. Toimintaa suunniteltaessa tulee selvityttää perusteellisesti kiinteistön kunto rakennusalan ja tarvittaessa talotekniikan alan asiantuntijalla. Tämä tarkoittaa kuntotarkastuksen teettämistä ja tarvittavia täydentäviä kuntotutkimuksia rakenteiden kunnon selvittämiseksi. Kuntotutkimuksia tulisi kohdistaa ainakin sellaisiin rakenneratkaisuihin, jotka ovat rakennusaikana olleet tavanomaisia, mutta jotka nykytiedon valossa tiedetään esimerkiksi kosteus- ja homevaurioille alttiiksi eli riskirakenteiksi. Kiinteistön kunnon varmistamiseksi kuntotarkastuksen lisäksi tai sen yhteydessä tulisi selvittää perusteellisesti rakennuksen korjaus- ja huoltohistoria sekä mahdollisten tehtyjen korjaustöiden laajuus. Tämä tarkoittaa muun muassa mitä mahdolliset tehdyt peruskorjaukset ovat pitäneet sisällään. Hyvään kiinteistönpitoon kuuluu esimerkiksi kiinteistön huoltaminen säännöllisesti, huolto- ja korjaustöiden dokumentointi sekä rakenteiden kunnosta huolehtiminen ja säännöllinen uusiminen. Valvovilta viranomaisilta on mahdollista tiedustella onko viranomaisella ollut vireillä / tiedossa kiinteistön sisäilman terveellisyyteen liittyviä terveyshaittaepäilyjä. Kiinteistön kunnosta tulisi saada alan ammattilaisilta, esimerkiksi rakennusterveysasiantuntijalta kokonaisarvio, joka ei ole pelkästään kuvaileva, vaan siinä on käsitelty tarkasti rakenteet ja talotekniikka, niiden kunto ja korjaustarpeet sekä arvioitu riskejä sisäilman laadun näkökulmasta. Mahdollisista tarvittavista korjauksista tulee laatia yksityiskohteiset korjaussuunnitelmat. Mikäli kuntotutkimuksissa on havaittu sisäilman laatua heikentäviä tekijöitä, on hyvä varmistaa rakennusterveysasiantuntijan kanssa, että korjaussuunnitelmat ovat riittävät ongelman poistamiseksi. Myös korjausten laajuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Korjaustöiden valvojalla tulee olla riittävä alan asiantuntemus sisäilmaongelmien poistamisesta.. Sekä rakennettaessa uutta että korjattaessa vanhaa tulisi hyvä sisäilman laatu asettaa yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että asia on kirjattu myös urakkasopimukseen ja työmaalle laaditaan laadunvarmistusohje ja kosteuden- sekä pölynhallintasuunnitelmat. Näissä tulee käsitellä miten esimerkiksi rakennusmateriaalit ja rakennus suojataan ulkopuoliselta kosteudelta sekä tavoitteet rakenteiden kuivumiselle samoin kuin rakennustyömaan siisteys ja rakennuspölyn poistaminen ja leviämisen ehkäiseminen. Urakoitsijaa valittaessa tulisi kiinnittää huomiota siihen, että urakoitsijalla ja hänen työntekijöillään on asiantuntemusta tämän tyyppisestä rakentamisesta. 17

18 2. Toiminnan aikana Rakennuksen ja talotekniikan kuntoa tulee tarkkailla ja suorittaa huoltotoimenpiteitä säännöllisesti. Hyvänä apuna tässä toimii esimerkiksi huoltokirja, jota on suositeltava käyttää myös sellaisissa kiinteistöissä, joihin ei lainsäädäntö velvoita niitä laatimaan. Kiinteistön hyvän sisäilman ylläpidossa keskeisessä asemassa on siivouksen taso. Siivoukseen tulee sisältyä normaalin ylläpitosiivouksen lisäksi perusteellisempia siivouksia, joiden yhteydessä mm. poistetaan pölyt normaalin siivouskorkeuden yläpuolella olevilta pinnoilta. Myös esimerkiksi tekstiilien puhdistaminen ja kukkamultien vaihtaminen tulee toteuttaa säännöllisin väliajoin. Siivouksen laadun varmistamiseksi tulisi laatia siivoussuunnitelma ja siivoukseen tulisi varata riittävät resurssit ja osaaminen. Palveluntuottajan tulee tarkkailla huonelämpötilaa säännöllisesti. Lämpötila säädettäessä on huomioitava tilojen käyttötarkoitus ja tilojen käyttäjät. Liian korkea huonelämpötila aiheuttaa tunkkaisuuden tunnetta ja materiaalipäästöjen kasvamista, mikä voi johtaa esimerkiksi hengitysteiden ärsytysoireisiin. Liian matala huonelämpötila puolestaan aiheuttaa vedon tunnetta. Mikäli rakennuksessa on havaittavissa viitteitä tekijöistä, jotka heikentävät sisäilman laatua tai rakennuksen käyttäjillä esiintyy sisäilmaongelmiin viittaavia oireita, tulee ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin ongelmien selvittämiseksi. Tällaisia viitteitä ovat esimerkiksi hajuhaitat (tunkkainen ilma, kellarimainen tai pistävä haju), maali- tai rappauspinnan hilseily, puumateriaalin tummuminen, lattiapinnoitteen pullistuminen ja silmin nähtävänä mikrobikasvusto rakenteen pinnalla. Käyttäjien oireita voivat olla muun muassa silmien, ihon ja hengitysteiden ärsytysoireet, sekä erilaiset yleisoireet, esimerkiksi päänsärky, väsymys, pahoinvointi ja lämpöily. Altistuksen seurauksena voi esiintyä myös toistuvia hengitystieinfektioita tai kehittyä pitkäaikaissairaus, esimerkiksi astma. Altistuksen on havaittu lisäävän poskiontelo- ja keuhkoputkentulehduksen riskiä. 18 Itä-Suomen AVI Hyvän sisäilman varmistaminen sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä

19 Liite 2 Sisäilman käsittelyprosessi työpaikalla 19

20 20 Itä-Suomen AVI Hyvän sisäilman varmistaminen sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä