1 (55) Vantaan kaupungin tytäryhtiöiden

Transkriptio

1 1 (55) Vantaan kaupungin tytäryhtiöiden vuosikooste

2 2 (55) Sisällysluettelo Kaupunginhallituksen yleisjaostolle raportoivat tytäryhtiöt... 3 Vantaan Energia Oy (konserni)... 3 VAV Asunnot Oy (konserni)... 7 VTK Kiinteistöt Oy (konserni) Vantaan Tilapalvelut Vantti Oy Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Oy A-tulkkaus Oy Vantaan Kiinteistö ja Vesi Oy Kiinteistö Oy Kehäsuora Kiinteistö Oy Tiedepuisto Kiinteistö Oy Tikkurilan Keskustapysäköinti Ratakujan Pysäköinti Oy Tikkuparkki Oy Vantaan Moottorirata Oy Ruukkukujan Autopaikat Oy Kiinteistö Oy Lehdokkitien Virastotalo Kiinteistö Oy Tikkurilan Terveysasema Kiinteistö Oy Vantaan Kauppalantalo Korson Pienteollisuustalo Oy Kiinteistö Oy Korson Toimistokeskus Pallastunturintien Liikekiinteistö Oy Kiinteistö Oy Katriinanrinne Asunto Oy Vantaan Sepänpuisto Kiinteistö Oy Tikkurilan Linja-autoasema Asunto Oy Vantaan Maarukka Asunto Oy Vantaan Pihka Kiinteistö Oy Pakkalankuja Kiinteistö Oy Pakkalan Kartanonkoski Kiinteistö Oy Vantaan Erikas As Oy Vantaan Elviira, As Oy Vantaan Punasafiiri, As Oy Vantaan Sinisafiiri ja As Oy Vantaan Keltasafiiri... 55

3 3 (55) Tytäryhtiöiden vuosikoosteessa raportoidaan Vantaan kaupungin tytäryhtiöiden toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteumat vuodelta. Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialalle delegoitujen niin sanottujen tonttiyhtiöiden osalta raportoidaan vain tulosluvut ja keskeiset taseluvut. Tytäryhtiöraportin tiedot perustuvat konsernipalveluiden tulosalueen lähettämiin, yhtiöiden toimitusjohtajien tai mennessä palauttamien kyselylomakkeiden tietoihin. Merkittävien tytäryhtiöiden tavoitteista on laadittu lisäksi erillinen kooste. Tällä raportilla raportoidaan muiden kuin merkittävien tytäryhtiöiden riskit. Merkittävien yhtiöiden laajemman riskienhallintakyselyn tulokset on raportoitu erikseen yleisjaostolle Yhtiöiden toimittamat tulos- ja tasetiedot ovat tietojen keruuhetkellä olleet vielä osin tilintarkastamattomia, joten tässä raportissa esitetyt luvut saattavat erota virallisista tilinpäätöksistä. Yhtiöiden kokoeroista, toimialojen- ja toiminnan erilaisuuksista sekä toimitusjohtajien toimittamien raporttien erilaisuudesta johtuen raportointi ei ole kaikkien yhtiöiden osalta yhteneväistä. Lisätietoa yhtiöistä antavat niiden toimitusjohtajat sekä konsernipalvelut. Kaupunginhallituksen yleisjaostolle raportoivat tytäryhtiöt Vantaan Energia Oy (konserni) Y-tunnus Omistusosuus 60 % Tommi Valtonen Toimitusjohtaja Pertti Laukkanen Vantaan Energia Oy on yksi Suomen suurimmista kaupunkienergiayhtiöistä. Vantaan kaupunki omistaa yhtiöstä 60 % ja Helsingin kaupunki 40 %. Vantaan Energia -konsernin muodostavat emoyhtiö Vantaan Energia Oy ja sen tytäryhtiö Vantaan Energia Sähköverkot Oy sekä osakkuusyhtiöt. Vantaan Energia Oy tuottaa energiapalveluita asiakkailleen. Yhtiön päätuotteita ovat sähkö, kaukolämpö ja maakaasu. Vantaan Energia myy sähköä yritysasiakkaille ja kotitalouksille koko Suomeen. Kaukolämpöliiketoiminnassa yhtiön markkina-alueena on pääosin Vantaa. Maakaasua yhtiö tarjoaa teollisuuden tarpeisiin. Tytäryhtiö Vantaan Energia Sähköverkot Oy vastaa sähköverkkotoiminnasta Vantaalla. Sähköverkkopalvelun lisäksi yhtiö myy verkkotoimintaan ja asiakkaiden energiankäyttöön läheisesti liittyviä palveluja, kuten liittymisjohtojen rakentamispalvelua. Lisätietoa Vantaan Energia Oy:stä Toimintaympäristö Suomen hallituksen uusi energia- ja ilmastostrategia ja useat voimaansaatetut ja tulevat lakimuutokset muuttavat pelisääntöjä ja toimintamalleja ja luovat kustannuksia mm. energiatehokkuus, teollisuuden päästöjä koskeva direktiivi (IED), tietosuoja-asetus sähkömarkkinalaki uudistunee, katto kertahinnankorotuksille puun käytön kestävyyskriteerit pohdinnassa EU:ssa? Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden yhtenäistäminen jatkuu Valmisteilla kansallinen datahub sähkömarkkinoiden vähittäismyynnin tiedonvaihtoon tavoitteena yhden luukun periaate asiakasrajapintaan (= vain yksi laskuttaja, ei erikseen siirtolaskua) Yhteispohjoismainen taseselvitysmalli toteutuksessa

4 4 (55) Älykkyys lisääntyy energiaverkoissa ja niiden monimutkaisuus lisääntyy. Samalla hajautetun pientuotannon määrä kasvaa. Verkkoliiketoiminnan valvontamalli on entistä pitkäjänteisempi ja paremmin riskit huomioiva Markkinahintataso sähkössä jatkuu kohtuullisen matalana Toiminta IED muutokset lämpökeskuksissa ja kattiloissa jatkuivat uuden asiakastietojärjestelmän hankinta ja määrittely suoritettiin Hakkilan sähköaseman rakentaminen jatkui ja Keimolan sähköaseman uusinta käynnistyi. toimitalon perusparannushanke jatkui uudet paikalliset työehtosopimukset neuvoteltiin ja sovittiin kaukolämmön asiakashintataso laski edelleen, syinä mm. jätevoimalan luotettava toiminta uutta tuulivoimaa otettiin osakkuusyhtiöissä käyttöön tuotannolle ISO 9001 laatusertifikaatti Tulevat asiakastietojärjestelmän toteutus Keimolan sähköaseman uusinta tuulivoimainvestointeja toteutetaan Fennovoiman ydinvoimahanke jatkuu Pyhäjoella toimitalon perusparannus valmistuu, muutto takaisin väistötiloista uusi tietosuoja-asetus voimaan 5/2018, muutakin merkittävää lainsäädäntövalmistelua käynnissä Martinlaakson biokattilamuutoksen investointipäätös ja hankkeen käynnistys sähköverkon ja kaukolämpöverkon laajennusta ja kunnossapitoa Taloudellinen katsaus Vuoden toteutunut liiketoiminta ja tulos ovat kehittyneet budjetoitua paremmin. Tulosta parantavia tekijöitä ovat olleet mm. jätevoimalan tehokas toiminta norjalaista vesivoimaa on tuotettu poikkeuksellisen paljon öljyvaraston myyntivoitto (huoltovarmuusmääräykset eivät edellytä enää yhtä suurta varmuusvarastointia) kautta linjan on kiinnitetty erityistä huomiota kustannuskehitykseen (mm. ulkopuoliset palvelut, henkilöstökulut) eur 1-12/ 1-12/ Ero tot 1-12/16./. Bud 1-12/ /2015 Muutos 1-12/16./. 1-12/ tilanne vuoden lopun tilanne, keskimääräinen henkilömäärä 342 Ennuste Ero Ennuste./ Muutos enn../. Tot Investoinnit (netto) Lainat kauden lopussa Oma pääoma Taseen loppusumma Henkilöstö lkm v.2017

5 5 (55) Tuloslaskelma Ero Muutos Ero Muutos tot 1-12/16./. 1-12/16./. Ennuste Ennuste./. enn../ eur 1-12/ 1-12/ Bud 1-12/ / / Tot v.2017 Liikevaihto ja liiket. muut tuotot Henkilöstökulut Materiaalit ja palvelut Kiinteistöom. hoitokulut Liiketoiminnan muut kulut Poistot Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta Liiketulos Rahoitustuotot Rahoituskulut Verot Nettotulos Kokonaistulos Investoinnit Rahoitus Vuonna bruttoinvestoinnit olivat 42 M. Summa koostuu mm. investoinneista kaukolämpöverkkoon 6 M, voimalaitoksiin 9 M, tuotantoosuuksiin 12 M ja sähköverkkoon 14 M. Investoinnit rahoitetaan tulorahoituksella ja vieraalla pääomalla. Tulevina vuosina investointien arvioidaan olevan n M /vuosi. Painotus investoinneissa säilynee muutoin nykyisen kaltaisena, mutta investoinnit tuotanto-osuuksiin pienevät ja vastaavasti paikallisen lämmöntuotannon investointien arvioidaan olevan nousussa. Vantaan Energia -konsernin rahoitustilanteeseen vaikuttavat suurimmat tekijät ovat investointien volyymi, lainojen sekä jätevoimalan leasingmaksujen lyhennykset ja omistajille maksettavan osingon määrä. Tavoitteena on, että normaalit vuosittaiset kunnossapitoinvestoinnit hoidetaan tulorahoituksella eli niihin ei oteta lisävelkaa. Myöskään osinkojen maksamista lisävelanotolla ei voine pitää mielekkäänä. Mahdolliset uudet tuotantoinvestointikohteet ja niiden velkarahoitustarve tarkastellaan tapauskohtaisesti tarkoin investointilaskelmin. Tilapäiset rahoitustarpeet (käyttöpääoman heilahtelu) hoidetaan kaupungin konsernitililimiitillä ja yritystodistuksilla. Kassavirta eur 1-12/ 1-12/ Ero tot 1-12/16./. Bud 1-12/ /2015 Muutos 1-12/16./. 1-12/15 Ennuste Ero Ennuste./ Muutos enn../. Tot kassa jakson alussa liiketoiminnan rahavirta investointien rahavirta rahoituksen rahavirta Kassa jakson lopussa v.2017

6 6 (55) Henkilöstö Vantaan Energia konsernin henkilöstö henkilöstön yhteensä vakinaisia määräaikaisia keski-ikä v ,8 v 8/ * 42,0 v 12/ ,03 v ylempiä työntekijöitä toimihenkilöitä toimihenkiöitä johtoa v / / Sairauspoissaoloprosentti: v ,1% 1-8/ 3,5% 1-12/ 3,2 % Vaihtuvuus eläkkeelle irtisanoutui/irtisanottu palkattiin uusia v /3 35 jaksolla 1-8/ * v /5 32 *Luku sisältää 40 kesäharjoittelijaa (opiskelijaa) Seuraavan viiden vuoden aikana noin 40 henkilöä siirtyy eläkkeelle. Tavoitteet Yhtiö Tavoite vuodelle Tavoitteen mittari lähtötaso, v:n 2015 loppu Vantaan Energiakonserni *) jätteellä tuotettu energia on jaettu 50% uusiutuviin ja 50% muuhun päästökauppavapaaseen perustuen tilastokeskuksen polttaineluokituksee n 2015) tavoitetaso Huomioitavaa on, että suurin osa tuotannollisesta henkilöstöstä kuuluu toimihenkilöihin. Vastuuhenkilö(t) Keskeiset toimenpiteet Mittari(e)n tilanne tavoitteen toteuttamiseksi Toteutumisarvio Tavoite toteutunee: - täysin - osittain - ei lainkaan Konsernin liikevoitto liikevoitto Meur 29,0 30,1 Yhtiö 52,6 toteutui täysin Konsernin SIPO SIPO % 5,7 % 6,0 % Yhtiö 10,8 % toteutui täysin Konsernin investoinnit toteutuneet uudet investoinnit vuonna, Meur 38,8 41,0 Yhtiö 41,8 toteutui täysin Toimitushäiriöt sähkö h/as/a 0,2 Yhtiö 0,12 toteutui täysin Uusiutuva energia koko energia-tuotannosta (vesivoima, tuulivoima, bioenergia, jäte-energia*) % -osuus koko energian tuotannosta Muu päästökauppavapaa energia koko % -osuus koko energiatuotannosta energian tuotannosta (ydinvoima, jäte-energia*) 26 % Yhtiö 32 % toteutui täysin 16 % Yhtiö 20 % toteutui täysin

7 7 (55) VAV Asunnot Oy (konserni) Y-tunnus Omistusosuus 100 % Juhani Paajanen Toimitusjohtaja Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy on Vantaan kaupungin 100 %:sti omistama yhtiö, joka rakennuttaa, omistaa ja hallinnoi vuokra-asuntoja. Yhtiö tuottaa laadukkaita ja kohtuuhintaisia koteja vantaalaisille. Kiinteistökannan suunnitelmallisilla korjauksilla varmistetaan niiden arvon säilyminen sekä asumisviihtyvyys yhteistyössä asukkaiden kanssa. Yhtiön omistuksessa on yli asuntoa Vantaalla, joissa asuu n ihmistä. VAV Asunnot Oy:n tytäryhtiö VAV Palvelukodit Oy vuokraa asunnot Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveystoimen erityisryhmien asumiskäyttöön. VAV-konsernin asunnoista 5,5 % on vuokrattuna Vantaan kaupungille palveluasumiskäyttöön. Kesällä 2015 toteutettiin palveluasumisen liiketoimintasiirto VAV Asunnot Oy:n tytäryhtiöön VAV Hoivakiinteistöt Oy:hyn. Lisätietoa VAV-Asunnot Oy:stä Toimintaympäristö Lainsäädännön muutokset ovat vaikeuttaneet korjaustoiminnan rahoitusta, korjauksiin varautumista ja asukasvalintaa. Asukasvalintaan palautui tulorajat alkaen. Muutos nopeuttaa asukasrakenteen yksipuolistumista, vaikeuttaa uudiskohteiden asuttamista, kasvattaa korjauskustannuksia ja lisännee omistajan toimeentulotukimenoja. Korjauksiin varautumisen euromäärää on rajoitettu ja omille varoille vuokrassa perittävä tuotto aleni 4 %:in alkaen. Kiinteistöjen korjaustarpeiden kasvu kiinteistökannan samanikäisyys kasaa korjauskustannuksia lähivuosiin Asunnon tarvitsijoiden tulotason jatkuva heikkeneminen suhteessa asumisen kustannuksiin Kansallisen tulorekisterin käyttöönoton yhteydessä 2019 kaavaillaan vuokrasopimusten määräaikaisuutta ARA-vuokra-asuntoihin. Tämä vaikeuttaisi merkittävästi asuntojen vuokrausta ja lisäisi eri tavoin taloudellisia riskejä. Toiminta Loiskekuja1 valmistui asuntoja 105 kpl. Liikevaihto kasvaa. Jatketaan rajoituksista vapautuvien kiinteistöjen myyntiä. Saatiin ARA:lta kohdennetusti neljä kiinteistöä rajoituksista vapaiksi. Turvataan omia varoja korjausrakentamiseen ja uudistuotantoon. Vietiin eteenpäin neljää kaavakehityshanketta: Myyrmäen kehityskortteli, Veturikuja 8, Hakopolku 4, Maalinauhantie. Korvaavalla ja täydentävällä kaavoituksella mahdollistetaan kalliiden korjausten korvaaminen tehokkaammalla ja taloudellisesti kannattavammalla uudistuotannolla ja tonttimyynti omien varojen kerryttämiseksi. PTS-suunnitelman mukaisissa korjauksissa uusitaan lämmöntuotantolaitteita, tutkitaan hybridiratkaisuja, kuten esim. aurinkopaneeleja, kiinteistöjen lämmöntuotantoon. Ylläpitokustannusten hallinta pitkällä aikavälillä. Parannetaan tietojärjestelmiä ja asukkaille suunnattuja sähköisiä palveluja. Toiminnan taloudellinen tehokkuus. Muutettiin vuokranmääritys ARA:n uuden ohjeistuksen mukaisesti vastaamaan kiinteistön käyttöarvoa. Pitkällä aikavälillä parantaa asuntojen vuokrattavuutta. Taloudellinen katsaus

8 8 (55) Suunnitelman mukaisesti lyhennettiin pitkäaikaisia sekä kertalyhenteisiä lainoja. Myös budjetointiin sisällytetyt ylimääräiset lyhennykset on voitu toteuttaa matalan korkotason jatkuessa. Myös sisäisten lainojen (uustuotannon omien varojen) palautukset kassaan kerätään arvioitua nopeammin. Kiinteistöjen lämmityskulut jäivät budjetoitua pienemmiksi Vantaan Energian myöntämien perusmaksualennusten ja osittain lämpimän talven ansiosta, noin 1 milj. Korjaushankkeita ei päästy toteuttamaan suunnitellusti vaan korjausbudjetti toteutui 2,5 milj. euroa pienempänä. Korjaukset toteutuvat alkuvuodesta Vieraan pääoman korkokulut toteutuivat 2,1 milj. euroa pienempinä kuin arvio, korkoprosentin ero budjetoituun oli 0,8 %. Omavaraisuusaste kasvoi ollen 19,3 % (ed. 16,5 %) PTS-korjaukset tehtiin tulorahoituksella, korjauksista velkaantumista vältetään jatkossakin. Palveluasumisen liiketoimintasiirto vuonna 2015 on pienentänyt emoyhtiön liikevaihtoa ja kulurakennetta vastaavasti. Vuonna 2015 tehdyt korkojohdannaiset aiheuttivat lisäkuluja 268 tuhatta euroa 46,7 milj.euron pääomaan. Korkosuojauksia on tehty 20 %:iin vaihtuvakorkoisista lainoista, joissa korkotukilainan omavastuukorko on 3,4 %. Suojaussopimukset ovat voimassa 10 vuotta päättyen Quattrorakennus Oy:n konkurssipesän saatavan alaskirjaus euroa. Rakennusaikainen pankkitakaus on Nordea Pankki Suomi Oyj:n antama ja lopullisesti menetyksen määrä selviää konkurssipesän lopputilityksen yhteydessä vuonna Asiaa hoitaa Asianajotoimisto Liuksiala Oy. Tuloslaskelma eur 1-12/ 1-12/ Ero tot 1-12/16./. Bud 1-12/ /2015 Muutos 1-12/16./. 1-12/15 Ennuste Ero Ennuste./ Muutos enn../. Tot Liikevaihto ja liiket. muut tuotot , ,2 Henkilöstökulut , , ,7 Kiinteistöom. hoitokulut Liiketoiminnan muut kulut , , ,5 Poistot , , ,7 Liiketulos , , ,2 5033, ,7 Rahoitus tuotot Rahoituskulut -6347, , , , ,4 Nettotulos , , , ,3 Kokonaistulos , , , , eur 1-12/ 1-12/ Ero tot 1-12/16./. Bud 1-12/ Muutos 1-12/16./. 1-12/15 Ennuste Ero Ennuste./ Muutos enn../. Tot Inves toinnit (ne tto) Lainat kauden lopussa Oma pääoma Taseen loppusumma Henkilöstö lkm VAV-Asunnot Oy -konserni TUNNUSLUVUT 1-12/ Muutos tot./. budj Liikevoitto % % Asunnot Asuntojen käyttöaste % 99,0 99,4 0 99,1 Vaihtuvuus % ,3 Vuokrasaatavat liikevaihdosta % 1,3 1,2 0 1,2 Henkilöstö Keskivuokra /m2/kk 11,9 11,9 0 11,72 Vuokrien vaihteluväli 9,33-15,02 9,33-15,02 9,28-14,67 Investoinnit

9 9 (55) Uustuotanto: Loiskekuja 1 (valm ), asuntoja 105 kpl, hankinta-arvo 18,6 milj. euroa Marsinkuja 1, (valm ), asuntoja 147 kpl, hankinta-arvo 21,4 milj.euroa Auringonkierto, (valm. 8/2017), asuntoja 99 kpl, hankinta-arvo 17,4 milj. euroa Jaspiskuja 7a, (valm. 5/2017), asuntoja 109 kpl, hankinta-arvo 19,2 milj. euroa Keskeneräiset omat työt kasvoivat yhteensä 35 milj. euroa (uustuotanto) Uustuotannon investoinnit rahoitetaan korkotukilainalla ja omat varat mahdollisella käynnistysavustuksella ja tulorahoituksella. Korjaushankkeet Kiinteistöihin tehtiin PTS-korjauksia 9,1 milj. eurolla, rahoitus tulorahoituksella. Rahoitus Maksuvalmius säilyy kohtuullisena, vaikka velkakirjaehtojen mukaiset lyhennykset kasvavat kiinteistökannan vanhetessa, neliöillä painotettu keski-ikä 25 vuotta. Vaikka yleinen korkotaso pysyisi matalana, rahalaitokset tulevat nostamaan luottojensa marginaaleja ja pitkäaikaisen rahoituksen tarjoajia on vähän. Arava- ja korkotukilainojen takapainoiset lyhennysohjelmat ja matala inflaatio ovat lähivuosien haaste. Uustuotannon rahoitus omien varojen osalta saataneen hoidettua ARAn myöntämän käynnistysavustuksen ja omaisuuden realisointien avulla vuosina Korjausrakentamiseen jouduttaneen ottamaan korkotukilainaa vuonna 2020, ettei korjaustarve kasva liiaksi ja kiinteistöjen arvo pystytään säilyttämään. Lainoitettavan korjausrakentamisen omarahoitusosuudet tullaan keräämään vuokrissa. Kassavirta eur 1-12/ 1-12/ Ero tot 1-12/16./. Bud 1-12/16 Muutos 1-12/16./. 1-12/15 kassa jakson alussa toiminnan tuotot (+) toiminnalliset menot (-) investointien maksut kassasta (-) lainojen lyhennykset (-) lainojen korot (-) lainojen lisäykset (+) Kassa jakson lopussa Henkilöstö Henkilövahvuus 51 (vuonna 2015 keskimäärin 48) Naisia 59 % ja miehiä 41 % Henkilöstön keski-ikä 49 vuotta 17 % työntekijöistä 60 vuotta tai enemmän Vuonna uusia työntekijöitä 9 (3 osa-aikaista), poislähtijöitä 6, joista yksi eläkkeelle. 3 opiskelijaharjoittelijaa kiinteistötietojen ylläpitoon sekä kiinteistöjen energiatehokkuuteen liittyvien vesikalustekierroksien toteuttamiseen. Vahvistettu rakennuttamisen korjausrakentamisen ja isännöinnin osaamista Vaihtuvuus vuonna 18 % ja % Varaudutaan henkilöstön ikärakenteen muutoksiin rekrytoinneilla.

10 10 (55) Tavoitteet Yhtiö Tavoite vuodelle Tavoitteen mittari lähtötaso, v:n 2015 loppu VAV Asunnot Oy - konserni VAV Asunnot Oy:n tulostavoite VAV Asunnot Oy:n kiinteistöjen korjaukset tavoitetaso Vastuuhenkilö(t) Keskeiset toimenpiteet tavoitteen toteuttamiseksi Mittari(e)n tilanne Toteutumisarvio Tavoite toteutunee: - täysin - osittain - ei lainkaan tilikauden 1000 eur Yhtiö 98,47 Tavoite toteutui korjauskustannukset vuonna Meur 15,4 19,4 Yhtiö Alkuvuodesta 2017 päästään toteuttamaan puuttuvat ptskorjaukset 18,9 osittain Uustuotantotavoite Valmistuvien asuntojen lukumäärä vuonna ,0 Yhtiö Loiskekuja 1 valmistui aikataulun mukaan Tavoite toteutui VTK Kiinteistöt Oy (konserni) Y-tunnus Omistusosuus 100 % Markku Palo Toimitusjohtaja Jukka Antila VTK Konserniin kuuluu emoyhtiön VTK Kiinteistöt Oy:n lisäksi tytäryhtiöt: Kiinteistö Oy Vantaan Peltolantie 5 (osakkeista 100 %), Kiinteistö Oy Vantaan Paloasema (osakkeista 100 %), Kivistön Putkijäte Oy (osakkeista 100 %), Kivistön Pysäköinti Oy (osakkeista 100 %), Kiinteistö Oy Vantaan Myyrinselkä (osakkeista 95,26 %) Myyrmäen Urheilupuisto Oy (osakkeista 100 %), Vantaan Innovaatioinstituutti Oy (osakkeista 100 %) sekä osakkuusyhtiöt Kiinteistö Oy Vantaan Maakotkantie 10 (osakkeista 49,2 %), Kiinteistö Oy Vantaan Rubiiniparkki (osakkeista 38,29%) ja Kiinteistö Oy Vantaan Ruusuparkki (osakkeista 32,84%). Lisäksi konserniin kuuluu omistusyhteisyritys Kiinteistö Oy Hakucenter (osakkeista 18,2 %) sekä muita vähemmistöosuuksia. Lisätietoa VTK Kiinteistöt Oy:stä Toimintaympäristö Sote- ja maakunta uudistuksen vaikutus yhtiön toimintaan selviää päätösten jälkeen. VTK Kiinteistöt Oy:llä on viidessä kiinteistössä vuokralaisena kaupungin sosiaali- ja terveystoimi. Karsikkokuja 15 ja 17 ovat pääomavuokrakohteita. Pakkalankuja 5:ssä on perheneuvolan tiloja, ympäristökeskus, suunterveydenhoidon liikelaitos ja kaupungin eläinlääkäri. Hakucenterissä osoitteessa Laukkarinne 6 toimii kaupungin sosiaali- ja terveydenhoidonyksikkö. Maakotkantie 10:ssä toimii kaupungin hammashoitola. Toiminta Yhtiö myi hotelli- ja kahvilaliiketointansa Vantaan Tilapalvelu Vantti Oy:lle Vaikutus liikevaihtoon vuositasolla on noin 0,9 miljoonaa vuodessa. Yhtiön tulokseen vaikutus on vähäinen. VTK Kiinteistöt Oy:n merkittävin investointi on tänä vuonna aloitettu Metropolia Ammattikorkeakoulu Myyrmäen kampuksen laajennusinvestointi. Laajennuksen käyttöönotto on syksyllä Hankkeen kokonaiskustannus on n. 40 miljoonaa euroa. Investoinnin rahoitusjärjestelystä on kerrottu kohdassa rahoitus. Kiinteistö Oy Kehäportin kokonaisjakautuminen ja Vantaan Markkinointi Oy:n fuusio VTK Kiinteistöihin toteutettiin Ylästön koulun laajennus toteutetaan Hankkeen kustannusarvio on 5,0 miljoonaa.

11 11 (55) Taloudellinen katsaus Konsernin liikevaihto oli 16,9 milj. euroa (2015: 18,6 milj. euroa), liiketoiminnan muut tuotot 1,6 milj. euroa (2015: 2,0 milj. euroa). Emoyhtiö VTK Kiinteistöt Oy:n liikevaihto oli 16,3 milj. euroa (2015: 17,4 milj. euroa), liiketoiminnan muut tuotot olivat 1,1 milj. euroa (2015: 1,1 milj. euroa). VTK Kiinteistöt Oy:n liikevaihto on toteutunut 0,7 milj.euroa budjetoitua pienempänä (toteuma : 16,3 milj. euroa, budjetti 17,0 milj. euroa, 2015: 17,4 milj.euroa). Syynä poikkeamaan on mm. usean pääomakohteen budjetoitua alhaisemmat hinnankorotukset (vuokrat on sidottu euribor-korkoon, budjetissa käytetty korko nykytasoa alhaisempi). Lisäksi VTK:n henkilöstövuokraus Vantaan liikuntapalveluilta on toteutunut n. 0,3 miljoonaa euroa budjetoitua pienempänä. Liikevaihdon väheneminen on johtunut pääosin hotelli- ja kahvilaliiketoiminnan kaupasta VTK:n liiketoiminnan muut tuotot olivat 1,1 milj. euroa (2015: 1,1 milj. euroa). VTK Kiinteistöt Oy on tehnyt vuokralaismuutos-, kunnossapito- ja korjaustöitä suunniteltua vähemmän 0,6 milj. euroa, toteuma yhteensä n. 2,1 miljoonaa euroa (budjetti : 2,7 milj. euroa, 2015: 2,1 milj. euroa). Vuokralaismuutosten budjetin toteutumisen ennustettavuutta hankaloittaa se, että muutostarpeet ja kustannukset pystytään arvioimaan vasta siinä vaiheessa kun vuokralainen vaihtuu/uusi vuokralainen aloittaa toimintansa tiloissa. Myös yhtiön rahoituserät ovat toteutuneet 0,9 miljoonaa euroa budjetoitua alempana, johtuen alentuneesta korkotasosta (toteuma : 0,2 milj. euroa, budjetti : 1,1 milj. euroa, ,6 milj. euroa. Konsernin tilikauden tulos oli 0,02 milj. euroa (2015: 0,1 milj. euroa). VTK Kiinteistöt Oy:n tilikauden tulos oli 0,3 milj. euroa (2015: 0,9 milj. euroa), joka on 0,1 milj. euroa budjetoitua pienempi. Investoinnit Ero tot./. Bud/16 Muutos 16./. 15 Tuloslaskelma eur Liikevaihto ja liiket. muut tuoto Henkilöstökulut Materiaalit ja palvelut Liiketoiminnan muut kulut Poistot Liiketulos Rahoituserät Verot Nettotulos Vähemmistöosuudet Kokonaistulos Konsernin investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin olivat 6,2 milj. euroa (2015: 17,2 milj. euroa). Emoyhtiön investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin olivat 5,8 milj. euroa (2015: 17,7 milj. euroa). VTK Kiinteistöt Oy: Metropolia ammattikorkeakoulun laajennus, maanrakennustyöt alkoivat vuonna, käyttöönotto syksy 2018, koko investoinnin arvo 40 miljoonaa euroa, rahoitus leasing-rahoituksena. VTK:n kustannukseksi jäävän maaurakan kustannuskertymä oli 2,1 milj. euroa. Hakunilan jalkapallon ylipainehalli, valmistui keväällä, investointikustannus 0,6 meur, rahoitettu tulorahoituksella. Hosantie 2 vuokralaismuutokset kaupungin vuokratiloihin, kustannukset 0,3 miljoonaa. Toteutettiin tulorahoituksella.

12 12 (55) Vuonna 2015 aloitetut Kolohongan liikekeskuksen saneeraus- ja muutostyöt valmistuivat loppuvuodesta. Saneeraus- ja muutostöiden kokonaiskustannus oli 1,6 milj. euroa. VTK Kiinteistöt Oy osti vuoden aikana Kiinteistö Oy Myyrinselän osakkeita 784 kpl, jonka jälkeen omistusosuus on 95,26 %. Vuoden lokakuussa aloitettiin Lumon pysäköintitalon saneeraus. Saneeraus valmistuu kesällä Saneerauksen arvo on n. 0,6 milj. euroa. Kaupunginvaltuusto myönsi enintään 25 miljoonan euron määräinen kaupungin omavelkaisen takauksen VTK Kiinteistöt Oy:lle tai sen perustettavalle tytäryhtiölle vakuudeksi nostettavalle normaaliehtoiselle rahalaitoslainalle. Laina käytetään Kiinteistö Oy Vantaan Jönsaksentie 4 -nimisen yhtiön osakekannan ostoon ja osakekauppaan liittyvien muiden kulujen rahoittamiseen. Ylästön koulun laajennusosan rakentaminen ja vanhanpuolen tilamuutokset, aloitus vuoden keväällä 2018, käyttöönotto syksy 2019, investoinnin arvo n. 5,0 miljoonaa euroa. Toteutetaan lainarahoituksella. Kivistön Pysäköinti Oy: Tytäryhtiö Kivistön Pysäköinti Oy myi omistamiensa Kiinteistö Oy Vantaan Rubiiniparkin osakkeita 36 kpl ja Kiinteistö Oy Vantaan Ruusuparkin osakkeita 58 kpl. Kivistön Pysäköinti Oy omistaa nyt Kiinteistö Oy Vantaan Rubiiniparkista 38,29% ja Kiinteistö Oy Vantaan Ruusuparkista 32,84%. Rahoitus VTK Kiinteistöt konserni Meur 2015 budjetti 2017 Lainasaldot jakson lopulla 112,8 124,0 134,9 VTK Kiinteistöt Oy 104,6 112,0 127,0 Kivistön Putkijäte Oy 2,2 4,0 2,2 Kivistön Pysäköinti Oy 6,0 8,0 5,7 Kassa jakson lopulla 11,4 10,0 16,0 Bruttoinvestoinnit *) 5,7 27,1 4,1 VTK Kiinteistöt Oy 5,2 18,1 2,9 Kivistön Putkijäte Oy 0,5 5,0 1,2 Kivistön Pysäköinti Oy 0,0 4,0 0,0 x) ei sisällä fuusioista ja jakautumisista aiheutunutta investoinnin kasvua, eikä myöskään sijoituksia Konsernin rahoitustilanne on vakaa. Konsernin lainakanta oli vuoden lopussa 112,8 milj. euroa (2015: 123,7 milj. euroa, luku sisältää 0,8 milj. euroa Koy Vantaan Rubiiniparkin lainoja), josta emoyhtiön lainakanta oli 104,6 milj. euroa (2015: 112,0 milj. euroa). Konserni lyhensi lainoja vuoden aikana 10,2 milj. euroa, josta emoyhtiön osuus oli 7,6 milj. euroa. VTK Kiinteistöt Oy sopi 10/ Metropolia Ammattikorkeakoulun kampuksen, Leiritie 1 kiinteistön leasingsopimukset SEB Leasing Oy:n kanssa sekä vanhan kiinteistön että koulurakennuksen laajennuksen osalta. Osana järjestelyä vanha koulurakennus myytiin SEB Leasing Oy:lle. Leasingsopimusten yhteisarvo on 45 milj. euroa. VTK Kiinteistöt Oy luovutti vastavakuutena Vantaan kaupungille kiinteistön panttikirjoja 40 milj. euron edestä. Vastavakuudet liittyivät Vantaan kaupungin SEB Leasing Oy:lle antamaan takaukseen 36 milj. euroa, joka on 80 % rahoitusjärjestelystä. Konsernin pankkitilien saldot olivat ,4 meur (2015: 10,0 meur) Henkilöstö VTK Kiinteistöt Oy:n henkilöstömäärä oli tilikauden lopussa 5 henkilöä (vuoden 2015 tilikauden lopussa 3 henkilöä). Myyrmäen Urheilupuisto Oy:n vakituisen henkilöstön määrä oli 21 henkilöä. Lisäksi yhtiö käyttää tuntityöntekijöitä ruuhka-apuna. Kahvila- ja hotelli liiketoiminnan siirtyessä Vantaan Tila-

13 13 (55) palvelu Vantti Oy:lle siirtyi seitsemän työntekijää ns. vanhoina työntekijöitä. Yhtiön palveluksessa oli vuonna keskimäärin 32 henkilöä. Kivistö Pysäköinti Oy:ssä ja Kivistön Putkijäte Oy:ssä toimii oto toimitusjohtaja. Tavoitteet Tavoite vuodelle Tavoitteen mittari lähtötaso, v:n 2015 loppu tavoitetaso Vastuuhenkilö(t) Keskeiset toimenpiteet tavoitteen toteuttamiseksi Mittari(e)n toteuma Toteutumisarvio Tavoite toteutunee: - täysin - osittain - ei lainkaan VTK Kiinteistöt -konserni tulos Energiatehokkuus VTK Kiinteistöt Oy:n ulkoisten kohteiden vuokrausaste 1000 eur 96 yhtiöiden keskimääräinen ETluku (skaala G-A) Vuokratut kohteet / ulosvuokrattavat tilat vuoden lopussa % positiivinen tulos Yhtiön tj Jukka Antila 19 täysin E E Yhtiön tj Jukka Antila E täysin 90 % Yhtiön tj Jukka Antila 90 % täysin Vantaan Tilapalvelut Vantti Oy Y-tunnus Omistusosuus 100 % Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen Toimitusjohtaja Liisa Sarjala Vantaan Tilapalvelut Vantti Oy on Vantaan kaupungin 100 %:sti omistama yhtiö. Yhtiön toimialana on kiinteistön- ja maisemanhoito, rakennus- ja korjauspalvelut, siivouspalvelut sekä ateriapalvelut ja muut ravitsemispalvelut, aula-, turvallisuus- ja vartiointipalvelut sekä posti- ja kuriiritoiminta. Yhtiö aloitti varsinaisen toimintansa vuoden 2012 alusta. Yhtiön palvelukseen siirtyi tilakeskuksesta noin henkilöä ns. vanhoina työntekijöinä. Vuoden lopussa yhtiön palveluksessa oli 949 henkilöä. Vantaan Tilapalvelut Vantti Oy:n tehtävänä on tukea Vantaan kaupunkikonsernin toimialoja ja niiden asiakkaita tuottamalla asiakkaiden tarpeita vastaavia ateria-, puhtaus- ja kiinteistöpalveluja sekä näitä tukevia palveluja. Yhtiön markkinointinimi on Vantti. Lisätietoa Vantaan Tilapalvelut Oy:stä Toimintaympäristö Suomen hallituksen suunnittelema Sote- ja maakuntauudistus näyttää nykyisten tietojen perusteella vaikuttavan merkittävästi yhtiön toimintaedellytyksiin ja asiakassuhteisiin yhtiön tällä hetkellä sosiaali- ja terveystoimelle tarjoamien palveluiden osalta v alusta alkaen. Sosiaali- ja terveystoimen toimialan osuus yhtiön myynnistä on yli 20 %. Yhtiö selvittää parhaillaan tilanteeseen liittyviä mahdollisia henkilöstövaikutuksia ja muutoksen edellyttämiä vaihtoehtoisia toimintamalleja pystyäkseen varautumaan uudistuksen voimaantuloon. Julkisuudessa olleiden tietojen perusteella mm. Palmia ennakoi muutoksen näyttäytyvän omasta näkökulmastaan kilpailun avautumisena pääkaupunkiseudun ja kehyskuntien alueella sanotuissa palveluissa voimaan tullut hankintalaki tarkensi yhtiön toimintaedellytyksiä In-house asemaan liittyen ja aiheutti selvitystarpeen toimintojen uudelleenarviointiin yhtiön markkinoille suuntautuvan myynnin järjestämistä koskien. Lisäksi yhtiön tulee huomioida uuden hankintalain edellyttämät muutokset hankintatoimensa järjestämisessä. Kilpailukykysopimuksen voimaantulo alentaa yhtiön työnantajakustannuksia ja muuttaa työaikajärjestelyitä Avainta ry:n työehtosopimuksen soveltamissääntöjen mukaisesti.

14 14 (55) Toiminta Yhtiö neuvotteli vuonna ateria- ja puhtauspalveluiden myyntiä koskevien sopimuksiensa jatkamisesta Vantaan kaupungin kanssa. Neuvotteluiden tuloksena solmittiin pääosin joulukuun aikana useita alkaen voimaan tulleita sopimuksia eri asiakastoimialojen kanssa. Yhtiö alensi veloitushintojaan Vantaan kaupunkikonsernilta 1.1. alkaen keskimäärin 2 % / n. 900 t euroa vuoden 2015 yksikköhintoihin verrattuna. Yhtiö on myös tilikauden aikana päättänyt uusista elosyyskuussa toteutettavista, vuosivaikutukseltaan n. 1 m suuruisista hinnanalennuksista ateria- ja kiinteistöpalveluiden liiketoimintayksiköissään. Alennukset toteutettiin siten, että vuosivaikutus toteutui täysimääräisesti jo vuodesta alkaen. Vantti otti helmikuussa tuotantokäyttöön uuden laskutusjärjestelmän vikailmoitusten laskutusta varten. Vantti aloitti ohjelmoidun korjauksen liiketoiminnan v. alusta perustuen sopimukseen Tilakeskuksen kanssa. Sopimuksen myynniksi arvioidaan n. 300 t / vuosi. Yhtiö on solminut Vantaan kaupungin kanssa sopimukset koskien kaupungin aiemmin tuottamien kuljetuspalveluiden vastaanottamista liikkeenluovutuksena 1.4. sekä palveluntuotannon jatkamista yhtiön tuottamana toimintana. Sopimuksen myynniksi arvioidaan n. 400 t / vuosi. Lisäksi yhtiö osti 1.8. liiketoimintakaupalla VTK Kiinteistöt Oy:ltä tämän Tikkurilan urheilutalon yhteydessä harjoittaman hotelli- ja kahvilaliiketoiminnan. Järjestely kasvattaa yhtiön liikevaihtoa vuositasolla arviolta 1 m. Yhtiö on lisäksi neuvotellut vartiointiliiketoimintansa kasvattamisesta kiertävillä ja alueellisesti toimivilla paikallisvartijoilla ja aloittaa mainittujen toimintojen tuottamisen alkaen. Vantti toteutti johtamisjärjestelmänsä kehittämiseen tähtäävän hankkeen vuonna. Vuodenvaihteessa käynnistettiin lisäksi toinen, erityisesti johtoryhmätyötä käsittelevä selvitys. Lisäksi yhtiö toteutti strategiansa uudelleenarviointia sekä liiketoimintasuunnitelmansa päivittämistä koskeneen hankkeen. Toimenpiteillä pyritään turvaamaan yhtiön toiminnan ja kilpailukyvyn pitkäjänteinen kehittäminen sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Yhtiö selvitytti myös arvonlisäverotustaan päättyneenä vuonna ja tarkensi joidenkin asioiden arvonlisäverokäsittelyä selvityksessä annettujen suositusten mukaisesti. Selvitystyö jatkuu vielä esikouluaterioiden myynnin osalta yhteistyössä Talouspalvelukeskuksen kanssa. Taloudellinen katsaus Tuloslaskelma eur 1-12/ 1-12/ Ero tot 1-12/16./. Bud 1-12/ /2015 Muutos 1-12/16./. 1-12/15 Ennuste Ero Ennuste./ Muutos enn../. Tot Li i ke va ihto ja li i ke t. muut tuotot Henkilöstökulut Materiaalit ja palvelut Liiketoiminnan muut kulut Poistot Liiketulos Rahoitustuotot Rahoituskulut Nettotulos Kokonaistulos eur 1-12/ 1-12/ Ero tot 1-12/16./. Bud 1-12/ /2015 Muutos 1-12/16./. 1-12/15 Ennuste Ero Ennuste./ Muutos enn../. Tot Investoinnit (netto) Oma pääoma Taseen loppusumma Henkilöstö lkm v.2017 v.2017

15 15 (55) Vantaan Tilapalvelut Vantti Oy Ateria Yhtiön toimialat eivät ole erityisen pääomaintensiivisiä, eikä yhtiön toiminta muutoinkaan edellytä poikkeuksellisen merkittäviä investointeja lähitulevaisuudessa. Tämä ja kaupunkikonsernin valitsema omistusja leasing-rahoitusta hyödyntävä rahoitusstrategia huomioiden yhtiö suunnittelee rahoittavansa tarvitta- Siivouspalvelut Ateria Kiint. huolto (sis. Vahtimestarit) Siivouspalvelut Kiint. huolto (sis. Vahtimestarit) 1000 eur Liikevaihto ja liiketoiminnan muut tuotot Liiketoiminnan kustannukset Liiketulos TOT TUNNUSLUVUT 1-12/ 2015 Liikevaihto 1000 eur Henkilöstön lkm Liikevaihto / henkilö / kk 4,01 4,17 Tuotettuja aterioita kpl / kk siivoussopimuksia m2 / kk Kiinteistönhuoltosopimukset m2 / kk (ei sis Yhtiön tilikausi sujui kokonaisuutena ottaen erittäin hyvin asetettujen taloudellisten tavoitteiden mukaisesti. Yhtiö pääsi tavoittelemaansa nollatulokseen (-11 t ) kuten edellisenäkin vuonna. Tuotoissa (45,6 m ) oli laskua n. 500 t edellisvuoteen verrattuna edellä selvennettyjen annettujen alennusten ja käynnistettyjen uusien liiketoimintojen yhteisvaikutukseen perustuen. Tuotot jäivät n. 500 t alemmiksi myös budjettiin verrattuna. Ero selittyy budjetin laatimisen jälkeen päätetyillä ylimääräisillä alennuksilla. Tilinpäätöksen perusteella voidaan kuitenkin todeta yhtiön pystyneen sopeuttamaan kustannuksiaan hyvin alentuneiden tuottojen mukaisesti. Kustannukset alenivat erityisesti henkilöstökulujen ryhmässä, joka toteutui 540 t edellisvuotta ja 780 t budjetoitua pienempänä. Materiaalikäyttö kasvoi 200 t edellisvuoteen ja 400 t budjettiin verrattuna. Muutos perustuu mm. budjetoinnin jälkeen päätettyihin liiketoiminta-avauksiin. Liiketoiminnan muut kulut toteutuivat likimain budjetin mukaisesti (5 t yli budjetoidun) ja yli 130 t edellisvuotta pienempinä. Investoinnit Yhtiön omat investoinnit (310 t ) ylittivät hallituksen 11/2015 vahvistaman investointisuunnitelman mukaisen tason 161 t. Ylitys perustuu ensi sijassa yhtiön kesällä päättämään hotellitoimintojen ostamiseen VTK Kiinteistöt Oy:ltä. Lisäksi yhtiö päätti n. 20 t lisäinvestoinnista astiastojensa uusintaa koskien. Suunnitellut investointikohteet olivat keittiön pienkoneiden korvausinvestointeja, kylmälaite- ja työturvallisuushankintoja sekä siivouslaitteiden korvausinvestointeja ja työn tuottavuutta puhtauspalveluissa lisääviä investointeja. Vantin merkittävimmät investoinnit liittyvät yhtiön tietojärjestelmiin. Nämä investoinnit kirjataan kuitenkin kaupungin taseeseen ja yhtiö maksaa kaupungin tekemiä poistoja vastaavan summan Tietohallinnon kuukausilaskutuksen yhteydessä. Tietohallintohankkeista on käynnissä kaupungin ja Vantin yhteinen KIHA-projekti, jonka projektikustannuksia aloitettiin poistamaan vuoden aikana. Vantin kustannusosuus hankkeen investointitarpeesta on 68 t. Vuonna 2017 yhtiö varautuu perustoimintojensa ylläpitämiseen liittyvien korvausinvestointien lisäksi 30 t suuruiseen investointiin koskien raportointijärjestelmän hankintaa sekä 30 t suuruiseen investointiin koskien mobiilin työnohjausjärjestelmän hankintaa. Rahoitusmallin vuoksi investoinnit käsitellään vuosikuluina. Molempien investointien tarkoituksena on järjestelmäinvestointien tarvemäärittely ja käynnistysvaiheen työt. Yhtiö on aiemmin konsernille toimittamassaan pitkän tähtäimen investointitarpeen raportissa karkeasti arvioinut raportointijärjestelmän kokonaiskustannukseksi toteutuessaan 250 t ja työnohjausjärjestelmän kustannukseksi 150 t. Yhtiö päättää investointien lopullisesta toteuttamisesta erikseen määrittelyvaiheessa tehtävään työhön perustuen.

16 16 (55) vat investoinnit lähtökohtaisesti tulorahoituksella. Yhtiö vahvistaa investointisuunnitelmansa vuosibudjetoinnin yhteydessä. Rahoitus Yhtiön kassan määrä oli 3,0 m ( : 3,5 m ). Kassatilanne on vaihdellut normaalin kuukausitason vaihtelurytmin puitteissa ja yhtiö on turvautunut konsernitilin limiittiin maalis-huhtikuun palkanmaksujen yhteydessä sekä koulujen kesälomakauden aikana ja päätyttyä. Pidemmällä aikavälillä yhtiön voittoon pyrkimätön tavoiteasetanta johtaa kassatilanteen heikkenemiseen ilman rahoitusjärjestelyitä tms. kassatilannetta tukevia toimenpiteitä. Kehitys on kuitenkin hidasta, joten asia ei edellytä erityisiä toimenpiteitä aikavälillä edellyttäen, että yhtiön kannattavuus säilyy likimain tavoitellun nollatuloksen tasolla eikä yhtiön tuotantovolyymeissa tapahdu ennakoimattomia muutoksia tai merkittäviä häiriöitä. Vantilla ei ole tiedossa rahoitus- ja kassatilanteeseen vaikuttavia merkittäviä muutoksia. Mikäli yhtiön toiminta säilyy pääosin ennallaan, kassatilanteen oletetaan säilyvän edellisvuosien kaltaisena kuukausi- ja kausivaihteluineen. Konsernitilin limiitti turvaa yhtiön maksuvalmiutta riittävästi sekä kausivaihtelun huomioimiseksi että mahdollisissa tilapäisissä häiriötilanteissa. Yhtiöllä ei ole pitkäaikaista lainaa. Henkilöstö Perustiedot henkilöstöstä ja kehitys edellisen osavuosikatsauksen ja vuoden 2015 lopun tilanteisiin verrattuna ilmenevät seuraavista taulukoista. Yhtiön henkilöstömäärä on hieman kasvanut vertailutilanteisiin suhteutettuna ja kasvun voidaan todeta tapahtuneen määräaikaisissa työsopimuksissa. Yhtiö solmi v. aiempaa enemmän määräaikaisia työsopimuksia erityisesti sote-uudistukseen perustuen. Päivitettyyn linjaukseen perustuen määräaikaisia sopimuksia on kuitenkin vakinaistettu vuoden 2017 aikana ja määräaikaisten työntekijöiden osuus on siten laskenut alkuvuoden aikana. Asiallisesti henkilöstömäärän kasvu perustuu vuoden uusiin liiketoiminta-avauksiin vs vs Henkilöstön rakenne ja henkilömäärät Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Ateria Kiinteistö Puhtaus Tukiyksiköt Vantti Vaihtuvuus (alla) on hieman alentunut edellisvuoteen verrattuna (8/ arvot eivät vertailukelpoisia).

17 17 (55) vs vs Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus Vakinaiset Ateria 8,3 6,9 11,2 Kiinteistö 8,1 5,9 7,1 Puhtaus 13,9 9,5 14,2 Tukiyksiköt 13,6 4,8 11,5 Vantti 10,5 7,7 11,7 Henkilökunnan rakenteessa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia määräaikaisten työntekijöiden tilapäinen kasvu pois lukien. Miesten suhteellisen osuuden lievä kasvu selittyy suhteellisesti miesvaltaisen Kiinteistöpalvelut yksikön uusilla liiketoiminta-avauksilla. Keskimääräinen palvelusaika on hieman lyhentynyt, vaikka myös vaihtuvuus on alentunut. Kehitys selittyy uusiin liiketoiminta-avauksiin liittyvillä uusilla työsuhteilla Vakinaisia henkilökunnasta 88,8 % 94,4 % 94,3 % Naisten osuus henkilökunnasta 75,9 % 76,3 % 76,6 % Keski-ikä 47,9v 48,3v 48,2v Keskimääräinen palveluaika 9,8v 10,3v 10,4v Yhtiön sairauspoissaolo-% (terveysperusteiset poissaolot yhteensä) oli 7,80 (v. 2015: 8,02). Vantti kehitti vuoden aikana työturvallisuuskäytäntöjään mm. luomalla turvallisuushavaintomenettelyn, joka mahdollistaa jokaiselle työntekijälle työympäristössään havaitsemien työturvallisuuteen liittyvien kehitystarpeiden esille tuomisen. Turvallisuushavaintoja tehtiin vuoden aikana kaikkiaan 245 kappaletta. Lisäksi toimintatavaksi vakiinnutettiin työtapaturmista tehtävä tapaturmatutkinta. Vuonna Vantin tapaturmataajuus oli 48,4 (tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti). Vuoden aikana on järjestetty työsuojeluun liittyviä tietoiskuja esimiehille ja heille on tuotettu aineistoa hyödynnettäväksi myös omassa viestinnässään. Työhyvinvointiasiantuntija aloitti työsuhteessa kesäkuussa ja on toiminnassaan keskittynyt erityisesti tukemaan esimiehiä työsuojeluun ja työterveyteen liittyvissä asioissa ja ottanut vastuun työturvallisuusasioiden kehittämisestä yhtiössä.

18 18 (55) Tavoitteet Yhtiö Tavoite vuodelle Tavoitteen mittari lähtötaso, v:n 2015 loppu Vantaan Tilapalvelut Vantti Oy Toiminnan tehostuminen Hinnan alennukset + Kustannustason muutos + Tuloksen muutos = Tehostamis- % (luvut % lv:sta) tavoitetaso Vastuuhenkilö(t) 4,50 % 3,0 % Yhtiö Keskeiset toimenpiteet tavoitteen toteuttamiseksi Mittari(e)n tilanne Hinnanalenukset 1.1. alkaen Yli 4 % keskimäärin 2 % / n. 900 t euroa. (hinnan Lisäalennukset n. 1 m / ateria- ja alennukset kiinteistöpalvelut 8-9/. Täysin 4,1 %, tarkka Kustannusten sopeuttamiseen tähtäävät toimet budjetin ja toimintasuunnitelman arvo mukaisesti myöhemmin) Toteutumisarvio Tavoite toteutunee: - täysin - osittain - ei lainkaan Asiakastyytyväisyys Asiakaskysely (astekko 1-5) 2,83 3,55 Yhtiö Asiakkaiden kuuleminen säännöllisissä tapaamisissa (käytäntö avainasiakastapaamisista), laatukierrokset, säännöllinen yhteistyö ostoyksikön kanssa 3,21 Osittain Henkilöstötyytyväisyys Henkilöstökysely (astekko 1-5) 3,33 3,55 Yhtiö Työhyvinvointisuunnitelman hyväksyminen yhtiön hallituksessa ja johtoryhmässä, työhyvinvointiasiantuntijan ja henkilöstöpäällikön rekrytoinnit 3,29 Ei lainkaan Toiminnan laatu Laadunseuranta (astekko 1-5) 4,71 4,50 Yhtiö Laatukierrokset, yhtiön johtamisjärjestelmän kehityshanke 4,77 Täysin Sairauspoissaolot% Terveysperusteiset poissaolot yhteensä (% työajasta) 8,02 % 7,30 Yhtiö Työhyvinvointisuunnitelman hyväksyminen yhtiön hallituksessa ja johtoryhmässä, työhyvinvointiasiantuntijan ja henkilöstöpäällikön rekrytoinnit 7,80 Osittain Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Oy Y-tunnus Omistusosuus 95,5 % Jukka Hako Toimitusjohtaja Tiina Immonen Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Oy on Vantaan kaupungin 95,5 %:sti omistama yhtiö. MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos on Vantaan Martinlaaksossa sijaitseva yksityinen kauppaoppilaitos. Yhtiö tarjoaa liiketalouden perustutkintoon (merkonomi) johtavaa koulutusta sekä ammatillisena peruskoulutuksena että näyttötutkintoina. MERCURIA Aikuiskoulutuksen koulutusvalikoimaan kuuluvat lisäksi liiketalouden alan ammatti- ja erikoisammattitutkinnot, kuten lähiesimiehen ammattitutkinto, kaupan esimiehen erikoisammattitutkinto ja johtamisen erikoisammattitutkinto. Opiskelijoita on keskimäärin 800 (aikuiset ja nuoret). Lisätietoa Kauppiaitten Kauppaoppilaitoksesta Toimintaympäristö Ammatillisen koulutuksen reformi astunee voimaan Tällöin nykyiset lait ammatillisesta peruskoulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta yhdistyvät yhdeksi uudeksi laiksi. Keskeistä uudessa lainsäädännössä on osaamisperusteisuus ja asiakaslähtöisyys. Kauppiaitten Kauppaoppilaitoksessa osaamisperusteisuutta on toteutettu mm. järjestämällä aloittavien opiskelijoiden orientaatio uudella tavalla. Osaamisperusteisessa opetuksessa ei mitata opiskeluun käytettävää aikaa, vaan osaamista voi syntyä hyvin eri tavoin ja eri ajassa. Asiakaslähtöinen ja opiskelijakeskeinen toimintakulttuuri on ollut MERCURI- An vahvuus jo useamman vuoden ajan.

19 19 (55) Reformin myötä myös ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä kokee täydellisen remontin. Uudessa laissa rahoitus jaettaisiin opiskelijamäärän mukaan maksettavaan perusrahoitukseen, tutkinnoista ja tutkinnon osista maksettavaan suoritusrahoitukseen, tuloksellisuuden perusteella maksettavaan vaikuttavuusrahoitukseen sekä erikseen päätettävään strategiarahoitukseen. Painopisteen siirtyessä pois opiskelijamääräpohjaisesta perusrahoituksesta, talouden pitkäjänteinen suunnittelu muuttuu haastavammaksi. Uusi malli vaatii myös opiskelijoiden suoritetietojen reaaliaikaisen siirtämisen viranomaisten yhteiseen koulutusrekisteriin. KOSKI-hanketta varten tehtävät muutostyöt ja tarkistukset on aloitettu Kauppiaitten Kauppaoppilaitoksessa vuonna ja niiden on määrä valmistua 2017 syksyyn mennessä Toiminta Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Oy osallistui ensimmäistä kertaa ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailuun. Kilpailun teemana oli vuonna asiakaslähtöisyys ja osaamisperusteisuus. Laatupalkintokilpailun tulokset muodostuivat kirjallisen hakemuksen ja sitä täydentäneen arviointikäynnin perusteella. Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Oy voitti laatupalkintokilpailun yhdessä Pohjoiskarjalan koulutuskuntayhtymän sekä Tampereen aikuiskoulutuskeskuksen kanssa. Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn- Laasonen jakoi palkinnot koulutuksenjärjestäjille Jyväskylässä järjestetyssä ammatillisen koulutuksen seminaarissa. Laatupalkinnon rahallinen arvo oli euroa, joka on kirjattu yhtiön vuoden tulokseen. Ammatillisessa peruskoulutuksessa joustavia ja yksilöllisiä opintopolkuja on kehitetty edelleen. Jo yli 150 opiskelijaa suorittaa noin puolet liiketalouden perustutkinnosta ohjatusti ja valvotusti työpaikalla, esim. päivittäis- ja erikoiskaupassa, pankeissa, vakuutusyhtiöissä sekä tilitoimistoissa. Toinen puoli opinnoista suoritetaan joustavin opetusjärjestelyin koulussa. Nämä opiskelijat suorittavat tutkinnon täysin henkilökohtaistetun ohjelman mukaisesti ilman ryhmäkohtaista lukujärjestystä. Kokemukset osoittavat, että useat näistä opiskelijoista saavat pysyvän työpaikan opintojen jälkeen ko. työpaikassa. Kauppiaitten Kauppaoppilaitos on tehnyt tässä erittäin merkittävää, valtakunnallisestikin tunnustettua ja benchmarkattua työtä nuorten saamiseksi työmarkkinoille ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. MERCURIA Aikuiskoulutus solmi järjestämissopimuksen lähiesimiestyön ammattitutkintoon, koulutuskonseptia kehitettiin ja käynnistettiin neljä lähiesimiestyön ammattitutkinnon koulutusryhmää: kaksi ryhmää Tokmannille (11.5. ja 27.9.), yksi ryhmä HOK-Elannolle (30.8.) ja yksi ryhmä, jossa on eri alojen organisaatioiden työntekijöitä (1.6.). Yhtiö jatkoi yhteistyötä Suomen Liikemiesten Kauppaopiston kanssa. Yhteistyön seurauksena käynnistyi uusi Kaupan esimiehen erikoisammattitutkinnon ryhmä (25.5.), jossa on työntekijöitä eri kaupan alan yrityksistä. Kauppiaitten Kauppaoppilaitos on toiminut Kaupan Koulutuksen Kehittämiskeskuksen pääoperaattorina jo 10 vuoden ajan. Kauppiaitten Kauppaoppilaitoksen kehittämisyksikkö MERCURIA Future järjesti Kaupan Koulutuksen Kehittämiskeskuksen verkostopäivän huhtikuussa teemalla Maailma muuttuu, miten muuttuu opetus? Vuoden aikana toteutettiin yhtiön verkkosivujen uudistushanke. Verkko-opetuksen ja digitalisuuden edistäminen jatkuu painopisteenä myös vuodelle Yhtiön toimitusjohtaja Sinikka Sartonen jäi eläkkeelle Uudeksi toimitusjohtajaksi nimitettiin Tiina Immonen 1.4. alkaen. Taloudellinen katsaus Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Oy säilytti edelleen hyvän tulostasonsa ammatillisen koulutuksen yksikköhinnan leikkauksista huolimatta myös vuonna. Itse asiassa hyvästä tuloksellisuudesta johtuen Kauppiaitten Kauppaoppilaitoksen yksikköhinta nousi hieman vuodesta Liikevaihtoa kertyi euroa ja tilikauden tulos osoittaa ylijäämää euroa.