UUDEN OULUN YLEISKAAVAN ILMASTOVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TULEVAISUUSSKENAARIOILLA

Transkriptio

1 UUDEN OULUN YLEISKAAVAN ILMASTOVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TULEVAISUUSSKENAARIOILLA Pekka Paloheimo, Katri Leino ja Aleksi Heikkilä Loppuraportti

2 SISÄLLYS: 1 SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 2.1 Rakentaminen 2.2 Energiankäyttö 2.3 Liikenne 2 KASVIHUONEKASUPÄÄSTÖJEN LASKENTAPERUSTEIDEN KUVAUS 3 LÄHTÖTILANNE SKENAARIOIDEN ESITTELY 4.1 Perusskenaario 4.2 Vaihtoehtoiset skenaariot 5 TULOKSET 5.1 Rakentaminen 5.2 Energiankäyttö 5.3 Liikenne 5.4. Skenaarioiden väliset erot Nykyrakenteen ja väestönkasvun yhteenlasketut päästöt Uuden väestönkasvun aiheuttamat päästöt 6 YHTEENVETO LÄHTEET LIITTEET LIITE 1 Oulun seudun liikennesuorite LIITE 2 Väestönkasvun jakautuminen eri skenaarioissa LIITE 3 Vaihtoehtoisten skenaarioiden tulokset suuralueittain. 1

3 2 1 SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Tässä selvityksessä on tarkasteltu Oulun kaupungin toimeksiannosta Uuden Oulun yleiskaavan ilmastovaikutuksia tulevaisuusskenaarioiden avulla: Perusskenaario ja 4 vaihtoehtoista skenaariota Tarkasteltu tilannetta vuosille 2012 ja 2030 Vuoden 2012 tilanne perustuu EPECC:n aiemmin toteuttamaan Oulun nykytilan ilmastovaikutusten kuvaus selvitykseen (2013). Selvityksen tavoitteena on tukea Oulun kaupungin pitkän tähtäimen suunnittelua. Vaihtoehtoisilla skenaarioilla pyritään tuomaan esiin erilaisen kaupunkirakenteen, väestönkasvun sijoittumisen sekä asuinrakentamisen vaikutuksia Oulun kaupungin kasvihuonekaasupäästöihin. Maankäytön rakenteellisilla ratkaisuilla pystytään vaikuttamaan paitsi liikenteen päästöihin myös asumisen ja palveluiden energiatehokkuuteen sekä rakentamisen päästöihin. Tässä selvityksessä on tästä syystä huomioitu energiankulutuksesta, liikenteestä ja rakentamisesta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt.

4 3 2 KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJEN LASKENTAPERUSTEIDEN KUVAUS 2.1. Rakentaminen Rakentamisen päästöt on arvioitu EcoCity Evaluator -laskentaohjelmalla, jonka rakennusosien päästötiedot perustuvat RTS-ympäristöselosteisiin 1 ja rakennuskannan kunnossapitotarve RT ohjekorttiin 2. Päästöt on jaettu tasaisesti oletetulle elinkaarelle. Oulun nykyrakenteen arvioinnin osalta on huomioitu olemassa olevan rakennuskannan korjauksen ja kunnossapidon päästöt. Uuden rakentamisen päästöissä on huomioitu rakennusmateriaalien tuotannon, rakentamisvaiheen, kunnossapidon ja purkamisen kasvihuonekaasupäästöt talotyyppikohtaisesti oletetulla 50 vuoden elinkaarella. Toimitila- ja palvelurakentamista on oletettu olevan 0,33 k-m2 jokaista asuinrakennuskerrosneliötä kohden. Rakentamisen päästöihin on huomioitu teiden ja pysäköintialueiden, vesi- ja viemäriverkkojen sekä kaukolämpöalueilla kaukolämmön jakelujohtojen sekä talojohtojen rakentamisen ja kunnossapidon ilmastovaikutukset k-m UUDISRAKENTAMISEN KERROSNELIÖT ERILLISPIENTALOT RIVI- JA KETJUTALOT ASUINKERROSTALOT

5 Energiankulutus Energiankulutus koostuu lämmityksestä, ilmanvaihdosta, käyttöveden lämmityksestä ja laitesähköstä. Rakennusten ominaiskulutuksen oletetaan pienenevän energiatehokkuusmääräysten kiristyessä (E-luku) ja peruskorjauksen yhteydessä. Eri lämmitysmuotojen ominaispäästökertoimien muutos perustuu Energiateollisuus ry:n julkaisemaan vuoteen 2050 ulottuvaan visioon Suomen tulevaisuuden energiantuotannosta Liikenne Liikenteen päästöjen arvioinnissa on huomioitu henkilöajoneuvokanta (tavallisten henkilöautojen, hybridien sekä sähköajoneuvojen osuuksien muutokset ajoneuvokannassa) sekä erilaisten liikennemuotojen ominaispäästökertoimien arvioidut muutokset tulevaisuudessa. Henkilöliikenteen asuntotyyppikohtaiset liikennesuoritteet perustuvat Oulun seudun henkilöliikennetutkimukseen (2009) 5 (liite 1). Liikennesuoritteiden muutoksen trendi on johdettu Strafican tekemästä Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmasta vuodelle Trendiin sisältyvät mm. kevyen liikenteen verkon täydentäminen, joukkoliikenneyhteys Hiukkavaaraan, pyöräilyn laatukäytävien nopeuttaminen sekä joukkoliikenteen laatukäytävien tarjonnan, vuorovälin ja vaihtojen optimointi Lisäksi laskennassa arvioitiin erikseen tavaraliikenteen päästöt nykyisen ja tulevan toimitila- ja palvelurakentamisen määrän perusteella. E-LUVUN MUUTOS Rakennustyyppi E-luku, D3/2012 (kwh/m 2 ) E-luku, Nzeb 2020* (kwh/m 2 ) Asuinkerrostalot Pientalot Liikerakennukset *FInZeb hankkeen suositukset E-luvun uusiksi raja-arvoiksi vuodelle % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % UUDISRAKENTAMISEN LÄMMITYSMUOTOJAKAUMA Pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot Sähkö Kaukolämpö Fossiiliset Uusiutuvat Maalämpö

6 5 3 LÄHTÖTILANNE OULUN ASUKASMÄÄRÄ JA KERROSALA Erillispientalo Rivitalo Kerrostalo Muut Yhteensä Väestö Kerrosala (k-m 2 ) LASKENNASSA KÄYTETYT OMINAISPÄÄSTÖKERTOIMET VUODELLE 2012 Rakentaminen Energiankulutus 7,8, Liikenne 10,11, Korjausrakentaminen ja kunnossapito: kgco 2 -ekv./ro-m2 Lämmitys ja sähkö: gco 2 -ekv./kwh Henkilöliikenne: gco 2 -ekv./hkm Erillispientalot (Puu, ajanjakso 50 v) 46 Kaukolämpö 248 Henkilöauto (bensa/diesel) 154 Erillispientalot (Kivi, ajanjakso 50 v) 41 Kevyt polttoöljy 261 Henkilöauto (hybridi) 94 Rivitalot (Puu, ajanjakso 50 v) 46 Raskas polttoöljy 284 Henkilöauto (sähkö) 34 Rivitalot (Kivi, ajanjakso 50 v) 41 Sähkö 210 Linja-auto 39 Asuinkerrostalot (Kivi, ajanjakso 50 v) 42 Kaasu 201 Jalankulku 0 Liikerakennukset (Kivi, ajanjakso 50 v) 42 Kivihiili 336 Polkupyörä 0 Palvelurakennukset (Kivi, ajanjakso 50 v) 42 Puu 0 Tavaraliikenne: gco 2 -ekv./tkm Teollisuusrakennukset (Kivi, ajanjakso 50 v) 42 Turve 374 Pakettiauto (0,2 t kuorma) 339 Maalämpö 78 Kuormaauto (7 t kuorma) 100 Muu 200 Laskennassa käytetyt oletukset on kuvattu tarkemmin Oulun nykytilan ilmastovaikutusten kuvaus selvityksessä (2013)

7 6 4 SKENAARIOIDEN ESITTELY 4.1 Perusskenaario Perusskenaario määriteltiin mahdollisimman todennäköiseksi kuvaukseksi tulevaisuudesta. Väestönkasvu arvioitiin Tilastokeskuksen ennusteen perusteella, kasvun jakautuminen suuralueille Oulun kaupungin maankäytön toteuttamisohjelman (MATO) 13 mukaisesti Vaihtoehtoiset skenaariot Vaihtoehtoiset skenaariot ovat teoreettisia tarkasteluja, joiden avulla pyritään havainnollistamaan tiiviin ja hajautetun kaupunkirakenteen eroja sekä asuinrakentamisen tyypin merkitystä kasvihuonekaasupäästöjen kannalta. Skenaariot eivät ole suoraan minkään olemassa olevan suunnitelman mukaisia. Skenaarioissa on käytetty rakentamiselle, energiankulutukselle ja liikenteelle samoja ominaispäästökertoimia kuin perusskenaariossa. Skenaarioissa on varioitu sellaisia muuttujia, joihin voidaan vaikuttaa maankäytön suunnittelulla: Väestönkasvun suuruus (±20 % Tilastokeskuksen ennusteesta) Väestönkasvun sijoittuminen suuralueille (tiiviisti / hajautetusti) Asuinrakentamisen rakennustyyppijakauma asuinkerrostalojen, rivitalojen ja erillispientalojen kesken Tiiviissä skenaarioissa (I & II) väestönkasvun on oletettu keskittyvän pääasiassa suuralueille 1-13 ja 17. Väestönkasvun on oletettu jakautuvan näille alueille Oulun kaupungin maankäytön toteuttamisohjelman (MATO) mukaisen alueiden arvioidun kapasiteetin suhteessa, kuitenkin painottaen kerrostalorakentamista. Muille suuralueille on huomioitu vain kerrostalokapasiteetti. Hajautetuissa skenaarioissa (I & II) väestönkasvusta suurin osa kohdistuu muualle kuin keskusta-alueille (suuralueet 1-13). Väestönkasvu ja jakautuminen eri skenaarioissa on esitetty tarkemmin liitteessä 2.

8 7 PERUSSKENAARIO Kaavoituksen mukainen rakentaminen Tilastokeskuksen väestöennuste vuoteen 2030 TIIVIS KAUPUNKIRAKENNE I Oulun väestönkasvu n. 20 % tilastokeskuksen ennustetta suurempi vuonna 2030 Rakentaminen sijoittuu lähemmäs keskustaa/keskustoja Asuinrakentaminen painottuu kerrostaloihin HAJAUTETTU KAUPUNKIRAKENNE I Oulun väestönkasvu n. 20 % tilastokeskuksen ennustetta suurempi vuonna 2030 Rakentaminen sijoittuu keskustojen ulkopuolelle (uudistuotantoalueet) Asuinrakentamisen painopiste pientaloissa TIIVIS KAUPUNKIRAKENNE II Oulun väestönkasvu n. 20 % tilastokeskuksen ennustetta pienempi vuonna 2030 Rakentaminen sijoittuu lähemmäs keskustaa/keskustoja Asuinrakentaminen painottuu kerrostaloihin HAJAUTETTU KAUPUNKIRAKENNE II Oulun väestönkasvu n. 20 % tilastokeskuksen ennustetta pienempi vuonna 2030 Rakentaminen sijoittuu keskustojen ulkopuolelle (uudistuotantoalueet) Asuinrakentamisen painopiste pientaloissa

9 8 SKENAARIOISSA KÄYTETYT OMINAISPÄÄSTÖKERTOIMET VUODELLE 2030 Rakentaminen 1, 14, 15, 16,17, Energiankulutus 3,7,8, Liikenne 10,11,12, Teksti kgco 2 -ekv./m2 gco 2 -ekv./kwh Henkilöliikenne gco 2 -ekv./hkm Erillispientalot (Puu, elinkaari 50 v) 252 Kaukolämpö 150 Henkilöauto (bensa/diesel) 108 Erillispientalot (Kivi, elinkaari 50 v) 408 Kevyt polttoöljy 261 Henkilöauto (hybridi) 66 Rivitalot (Puu, elinkaari 50 v) 241 Raskas polttoöljy 284 Henkilöauto (sähkö) 23 Rivitalot (Kivi, elinkaari 50 v) 349 Sähkö 170 Linja-auto 28 Asuinkerrostalot (Kivi, elinkaari 50 v) 288 Kaasu 201 Jalankulku 0 Liikerakennukset (Kivi, elinkaari 50 v) 338 Kivihiili 336 Polkupyörä 0 Palvelurakennukset (Kivi, elinkaari 50 v) 338 Puu 0 Tavaraliikenne gco 2 -ekv./tkm Teollisuusrakennukset (Kivi, elinkaari 50 v) 304 Turve 374 Pakettiauto (0,2 t kuorma) 147 kgco 2 -ekv./m Maalämpö 62 Kuormaauto (7 t kuorma) 44 Kadut* ja tiet 330 Muu 200 Vesi - jakelujohdot* ja talojohdot 9 Viemäri - jakelujohdot* ja talojohdot 25 Paikoitus 35 Kaukolämpö - jakelujohdot* 69 Kaukolämpö - talojohdot 35 * ei koske täydennysrakentamista

10 9 5 TULOKSET Selvityksen tulokset on esitetty koko Oululle ja lisäksi erikseen muutamalle erityyppiselle suuralueelle (Keskusta, Kaukovainio, Kaakkuri, Ylikiiminki, Haukipudas). Tuloksissa on laskettu nykyrakenteen ja uuden väestönkasvun yhteenlasketut päästöt ja erikseen vain uuden väestönkasvun päästöt. Keskustan alueella energiankulutuksen päästöt (laitesähkö sekä lämmitys ja ilmanvaihto) ovat suuremmat kuin Oulussa keskimäärin Keskustan alueelle on keskittynyt toimitila- ja palvelurakentamista, mikä nostaa asukaskohtaisia päästöjä KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ASUKASTA KOHTI t CO 2 -ekv./asukas/a (vain uudet asukkaat) KESKUSTA 6,32 3,92 1,69 4 KAUKOVAINIO 4,59 2,61 1,69 6 KAAKKURI 3,93 2,55 2,30 16 YLIKIIMINKI 4,78 3,66 2,86 20 HAUKIPUDAS 4,96 3,48 2,54 KOKO OULU 5,30 3,34 2,21 Ylikiimingin alueella taas liikenteen päästöt ovat suuremmat kuin muilla alueilla johtuen alhaisemmasta joukkoliikenteen liikennesuoritteesta ja korkeammasta henkilöautojen liikennesuoritteesta Päästöjen jakauma on erilainen jos tarkastellaan nykyrakenteen ja uuden väestönkasvun yhteenlaskettuja päästöjä tai vain uuden väestönkasvun päästöjä: Erityisesti uuden rakentamisen energiatehokkuus pienentää energiankulutuksen osuutta päästöistä

11 t CO2-ekv./asukas/a 10 4,5 PERUSSKENAARION ASUKASKOHTAISET KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT SUURALUEITTAIN 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, KESKUSTA 4 KAUKOVAINIO 6 KAAKKURI 16 YLIKIIMINKI 20 HAUKIPUDAS KOKO OULU LAITESÄHKÖ LÄMMITYS JA ILMANVAIHTO HENKILÖLIIKENNE TAVARALIIKENNE RAKENTAMINEN

12 t CO2-ekv./asukas/a 11 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0,0 PERUSSKENAARION UUSIEN ASUKKAIDEN ASUKASKOHTAISET KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT SUURALUEITTAIN KESKUSTA 4 KAUKOVAINIO 6 KAAKKURI 16 YLIKIIMINKI 20 HAUKIPUDAS KOKO OULU LAITESÄHKÖ LÄMMITYS JA ILMANVAIHTO HENKILÖLIIKENNE TAVARALIIKENNE RAKENTAMINEN

13 Rakentaminen Väestönkasvun aiheuttama uusi rakentaminen aiheuttaa selvästi enemmän päästöjä kuin lähtötilanteessa, johon sisältyvät vain olemassa olevien rakennusten korjauksen päästöt. Rakentamisen päästöjen osuus kaikista päästöistä on kuitenkin varsin vähäinen. Perusskenaariossa rakentamisesta aiheutuu päästöjä asukasta kohden 0,08 t CO2-ekv/a. Vain uusille asukkaille jaettuna päästöt ovat 0,37 t CO2-ekv/a. 5.2 Energiankulutus Perusskenaariossa rakennusten energiankulutuksen kokonaispäästöt vähenevät 29 % ja asukaskohtaiset päästöt 27 % vuoteen 2030 mennessä. Jos energiatehokkuus ja ominaispäästökerroin pysyvät muuttumattomina, uudisrakentamisen päästöt olisivat yli kaksinkertaiset perusskenaarion laskennan ennusteeseen verrattuna. Voimakkaimmin päästöjen määrään vaikuttaa rakentamisen energiatehokkuuden paraneminen eli ominaiskulutuksen pieneneminen. Myös ominaispäästökertoimella on vaikutusta, mutta sen vaikutus jää noin puoleen ominaiskulutuksen merkittävyydestä. 5.3 Liikenne Oulun henkilöliikenteen kokonaispäästöt pienenevät perusskenaariossa noin 32 % ja asukaskohtaiset päästöt 42 % vuoteen 2030 mennessä. Suurin vaikutus tähän on oletetuilla liikennevälineiden ominaispäästökertoimien kehityksellä. Herkkyystarkasteluna tarkasteltiin trenditöntä vaihtoehtoa, jossa ominaispäästökertoimet eivät muutu vaan pysyvät nykyisellä tasollaan ja vain liikennesuoritteet muuttuvat liikennejärjestelmäsuunnitelman liikennemallinnuksen trendin mukaisesti. Tällöin kokonaispäästöt kasvavat 4 % verrattuna perusskenaarioon väestönkasvun takia, mutta asukaskohtaiset päästöt pienenevät 12 %. Tavaraliikenteen päästöt riippuvat toimitila- ja palvelurakentamisen määrästä ja kasvavat sen mukaisesti. Perusskenaariossa tavaraliikenteen kokonaispäästöt kasvavat noin 3 % lähtötilanteesta ja päästöt asukasta kohden pienenevät noin 13 % liikenteen ominaispäästökertoimien kehityksen myötä. Keskustan alueen energiankulutuksen päästöt ovat jonkin verran Oulun keskiarvoa suuremmat. Energiankulutuksen päästöihin sisältyvät myös liike- ja palvelurakennukset, jotka ovat keskittyneet erityisesti keskustan alueelle.

14 t CO2-ekv./asukas/a Skenaarioiden väliset erot Nykyrakenteen ja väestönkasvun yhteenlasketut päästöt Vaihtoehtoisten skenaarioiden tulokset eri suuralueille on esitetty kuvina liitteessä 3. Asukaskohtaiset päästöt vuonna 2030 koko Oulun tasolla olivat kaikissa skenaarioissa melko lähellä toisiaan. Kuitenkin tiiviiden skenaarioiden oletuksilla väestönkasvun sijoittumisesta ja asuntotyyppijakaumasta voitaisiin Oulun alueelle sijoittaa noin 3500 uutta ihmistä enemmän kuin perusskenaariossa saman suuruisilla kokonaispäästöillä. Hajautettujen skenaarioiden oletuksilla taas mahtuisi 2050 uutta ihmistä vähemmän saman suuruisilla kokonaispäästöillä. 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 KOKO OULUN ASUKASKOHTAISET KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ERI SKENAARIOISSA PERUS TIIVIS I HAJAUTETTU I TIIVIS II HAJAUTETTU II LAITESÄHKÖ LÄMMITYS JA ILMANVAIHTO HENKILÖLIIKENNE TAVARALIIKENNE RAKENTAMINEN VAIHTOEHTOISTEN SKENAARIOIDEN TULOKSET VERRATTUNA PERUSSKENAARIOON TIIVIS I HAJAUTETTU I TIIVIS II HAJAUTETTU II Väestönkasvu +20 % +20 % -20 % -20 % Asukaskohtaiset päästöt -2,3 % -0,3 % 0,1 % 1,6 % Laitesähkö -2,0 % -0,8 % 0,8 % 1,7 % Lämmitys ja ilmanvaihto -2,1 % -1,8 % 2,0 % 2,2 % Henkilöliikenne -5,7 % 2,0 % -3,8 % 2,1 % Tavaraliikenne 0,1 % 14,7 % -14,6 % -4,3 % Rakentaminen 7,2 % 14,6 % -15,6 % -10,4 %

15 t CO2-ekv./asukas/a 14 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0,0 OULUN UUDEN VÄESTÖN ASUKASKOHTAISET KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ERI SKENAARIOISSA PERUS TIIVIS I HAJAUTETTU I TIIVIS II HAJAUTETTU II LAITESÄHKÖ LÄMMITYS JA ILMANVAIHTO HENKILÖLIIKENNE TAVARALIIKENNE RAKENTAMINEN Uuden väestönkasvun aiheuttamat päästöt Tarkasteltaessa vain uuden väestönkasvun aiheuttamia päästöjä erot eri skenaarioiden välillä ovat selvemmät: Tiiviiden skenaarioiden päästöt ovat noin 9 % pienemmät kuin perusskenaarion ja noin 17 % pienemmät kuin hajautettujen skenaarioiden päästöt Eniten merkitystä kaupunkirakenteen tiiviydellä on henkilöliikenteen päästöille: Tiiviiden skenaarioiden henkilöliikenteen päästöt uusille asukkaille ovat lähes 27 % pienemmät kuin perusskenaariossa Hajautettujen skenaarioiden päästöt uusille asukkaille ovat noin 16 % suuremmat kuin perusskenaariossa VAIHTOEHTOISTEN SKENAARIOIDEN TULOKSET VAIN UUSILLE ASUKKAILLE VERRATTUNA PERUSSKENAARIOON TIIVIS I HAJAUTETTU I TIIVIS II HAJAUTETTU II Väestönkasvu +20 % +20 % -20 % -20 % Asukaskohtaiset päästöt -9,4 % 6,4 % -9,4 % 6,4 % Laitesähkö -7,5 % 4,9 % -7,5 % 4,9 % Lämmitys ja ilmanvaihto -2,4 % 2,6 % -2,4 % 2,6 % Henkilöliikenne -26,6 % 15,5 % -26,6 % 15,5 % Tavaraliikenne -12,2 % 9,5 % -12,2 % 9,5 % Rakentaminen -5,1 % 3,3 % -5,1 % 3,3 %

16 15 6 YHTEENVETO Rakennusten energiankulutuksen päästöihin vaikuttaa selvästi eniten energiatehokkuuden parantaminen. Parantamalla olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuutta lähemmäs uuden rakentamisen energiatehokkuutta voidaan pienentää nykyrakenteen päästöjä. Rakennusten energiatehokkuuden parantuessa liikenteen osuus kokonaispäästöistä kasvaa: Liikenteen päästöihin vaikuttaa eniten kaupunkirakenteen tiiviys ja joukkoliikenteen palvelutaso Eri skenaarioissa varioitiin vain ennustetun väestönkasvun kokoa, sijoittumista ja asuntotyyppijakaumaa: Tuleva väestönkasvu ja sen aiheuttama rakentaminen ovat alle 20 % olemassa olevasta väestöstä ja rakennuskannasta, joten niiden vaikutus kokonaisuuden kannalta jää melko pieneksi Uusien asukkaiden asukaskohtaiset päästöt ovat kuitenkin selvästi pienemmät kuin olemassa olevan nykyrakenteen aiheuttamat asukaskohtaiset päästöt, mikä johtuu erityisesti uudisrakentamisen energiatehokkuuden paranemisesta. Hajautetun kaupunkirakenteen ja suuren väestönkasvun skenaariossa päästöt ovat perusskenaarioon verrattuna 6 % suuremmat. Hajautetun skenaarion oletuksilla voitaisiin asuttaa 2050 ihmistä vähemmän perusskenaarion suuruisilla päästöillä On syytä muistaa, että vaihtoehtoiset skenaariot ovat kuitenkin vain teoreettisia tarkasteluja erilaisten kaupunkirakenteiden erojen havainnollistamiseksi. Laskennassa käytetyillä oletuksilla mm. rakentamisen energiatehokkuusnormien, ominaispäästökertoimien, lämmitysjakauman muutoksista sekä autokannan sähköistymisestä on merkittävä vaikutus arvioituun päästötaseeseen. On kuitenkin todennäköisempää, että laskennassa käytetyt kertoimet muuttuvat tekniikan kehittyessä ja siirtyessä vähäpäästöisempiin vaihtoehtoihin kuin pysyvät täysin muuttumattomina Tiiviin kaupunkirakenteen ja suuren väestönkasvun skenaariossa päästöt ovat perusskenaarioon verrattuna 9 % pienemmät. Tiiviin skenaarion oletuksilla voitaisiin asuttaa 3500 uutta ihmistä enemmän perusskenaarion suuruisilla päästöillä

17 16 LÄHTEET 1 Saari, A. Rakennusten ja rakennusosien ympäristöselosteet. (2001) Rakennustietosäätiö RTS ja Rakennustieto Oy. ISBN Rakennustietosäätiö RTS & Rakennustieto Oy RT. RT Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot. (2008) 3 Energiateollisuus ry. Haasteista mahdollisuuksia - sähkön ja kaukolämmön hiilineutraali visio vuodelle (2010) 4 FinZEB-hanke. Fin-ZEB-hankkeen keskeiset johtopäätökset Rakennusteollisuus RT ry, Talotekniikkateollisuus ry, Ympäristöministeriö. 5 Kalenoja, H. Oulun seudun liikennetutkimus 2009, osaraportti 1 Henkilöliikennetutkimus. (2010) Tampereen teknillinen yliopisto. 6 Känsäkangas, T. Kulkumuotojakauma alueittain. Strafica. Sähköposti Tilastokeskus Polttoaineluokitus (2013) [viitattu ] 8 Kantola, Tommi. Oulun Energia. Sähköpostiviesti Tilastokeskus: tilastovuosi 2011 / Energiateollisuus ry. 13 Oulun kaupunki. Oulun maankäytön toteuttamisohjelma MATO (2013) ISSN Hagström et al. Tien- ja radanpidon hiilijalanjälki. (2011) Liikennevirasto. 15 Carolin et al. Life Cycle Assessment of a PE pipe system for water distribution. (2011)VITO NV 16 Carolin et al. Life Cycle Assessment of a PVC-U solid wall sewer pipe system. (2011) VITO NV 17 Persson, C., Fröling, M. & Svanström, M. Life Cycle Assessment of the District Heat Distribution System. ( ) The International Journal of Life Cycle Assessment. 18 Saari, A. & Mäkelä, J. Rakennusosien ja taloteknisten järjestelmien ekologis-taloudellinen arvottaminen. (2001) Teknillinen Korkeakoulu. 19 Sitra. Rakennetun ympäristön energiankäyttö ja kasvihuonekaasupäästöt. Sitran selvityksiä 39/2010. (2010) Suomen itsenäisyyden juhlarahasto. ISSN Kuusiola, T. & Monni, S. Oulun kaupungin kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma. (2012) Benviroc Oy. 6bead76e4541&groupId= VTT. Lipasto Liikenteen päästöt: Liikennevälineiden yksikköpäästöt. (2012) [viitattu ] 11 Biomeri Oy. Sähköajoneuvot Suomessa. (2009) 12 Kalenoja, H. et al. Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa. (2008) Suomen ympäristö 27/2008. Ympäristöministeriö. ISBN suunnittelussa.pdf?sequence=1

18 I LIITTEET LIITE 1. Oulun seudun liikennesuorite (kilometriä asukasta kohden talviarkivuorokaudessa) kulkutavoittain eri asuintalotyypeissä asuvilla asukkailla (Oulun seudun liikennetutkimus 2009) 5.

19 II LIITE 2. Väestönkasvun jakautuminen eri skenaarioissa. Väestö Nykytilanne Perusskenaario Tiivis kaupunkirakenne I Hajautettu kaupunkirakenne I Tiivis kaupunkirakenne II Hajautettu kaupunkirakenne II SUURALUE / Vuosi KESKUSTA HÖYHTYÄ OULUNSUU KAUKOVAINIO NUOTTASAARI KAAKKURI MAIKKULA TUIRA PUOLIVÄLIKANGAS KOSKELA PATENIEMI KAIJONHARJU MYLLYOJA SANGINSUU KORVENSUORA YLIKIIMINKI HIUKKAVAARA HAUKIPUDAS KELLO KIIMINKI JÄÄLI OULUNSALO YLI-II Yhteensä

20 t CO2-ekv./asukas/a III LIITE 3. Vaihtoehtoisten skenaarioiden tulokset suuralueittain. YHTEENLASKETUT ASUKASKOHTAISET KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ERI SKENAARIOISSA SUURALUEITTAIN KESKUSTA 4 KAUKOVAINIO 6 KAAKKURI 16 YLIKIIMINKI 20 HAUKIPUDAS KOKO OULU 2012 PERUS 2030 TIIVIS I 2030 HAJAUTETTU I 2030 TIIVIS II 2030 HAJAUTETTU II 2030

21 t CO2-ekv./asukas/a t CO2-ekv./asukas/a IV LIITE 3. Vaihtoehtoisten skenaarioiden tulokset suuralueittain. 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0,0 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 KESKUSTAN ASUKASKOHTAISET KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ERI SKENAARIOISSA KAUKOVAINION ASUKASKOHTAISET KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ERI SKENAARIOISSA PERUS TIIVIS I HAJAUTETTU I TIIVIS II HAJAUTETTU II LAITESÄHKÖ LÄMMITYS JA ILMANVAIHTO HENKILÖLIIKENNE TAVARALIIKENNE RAKENTAMINEN PERUS TIIVIS I HAJAUTETTU I TIIVIS II HAJAUTETTU II LAITESÄHKÖ LÄMMITYS JA ILMANVAIHTO HENKILÖLIIKENNE TAVARALIIKENNE RAKENTAMINEN

22 t CO2-ekv./asukas/a t CO2-ekv./asukas/a V LIITE 3. Vaihtoehtoisten skenaarioiden tulokset suuralueittain. 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 KAAKKURIN ASUKASKOHTAISET KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ERI SKENAARIOISSA YLIKIIMINGIN ASUKASKOHTAISET KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ERI SKENAARIOISSA PERUS TIIVIS I HAJAUTETTU I TIIVIS II HAJAUTETTU II LAITESÄHKÖ LÄMMITYS JA ILMANVAIHTO HENKILÖLIIKENNE TAVARALIIKENNE RAKENTAMINEN PERUS TIIVIS I HAJAUTETTU I TIIVIS II HAJAUTETTU II LAITESÄHKÖ LÄMMITYS JA ILMANVAIHTO HENKILÖLIIKENNE TAVARALIIKENNE RAKENTAMINEN

23 t CO2-ekv./asukas/a VI LIITE 3. Vaihtoehtoisten skenaarioiden tulokset suuralueittain. 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 HAUKIPUTAAN ASUKASKOHTAISET KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ERI SKENAARIOISSA PERUS TIIVIS I HAJAUTETTU I TIIVIS II HAJAUTETTU II LAITESÄHKÖ LÄMMITYS JA ILMANVAIHTO HENKILÖLIIKENNE TAVARALIIKENNE RAKENTAMINEN