Ouluhalli PELASTUSSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 Ouluhalli PELASTUSSSUUNNITELMA Oulu 12/ 2004

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUOJELUORGANISAATIO JA MUUT TÄRKEÄT YHTEYSTIEDOT Muita yhteystietoja YRITYS TAI LAITOS TURVALLISUUSSUUNNITTELUN SÄÄDÖSTAUSTA YLEISTIEDOT KIINTEISTÖISTÄ JA TOIMINNASTA Lisätiedot kiinteistöistä ONNETTOMUUS- JA VAHINKORISKIT SEKÄ RISKIENHALLINTA Kartoitetut merkittävimmät riskitekijät SUOJELUORGANISAATIO Suojeluorganisaation henkilöstön tehtävät SUOJELUN LIITTYMINEN YLEISEEN PELASTUSPALVELUUN JA VÄESTÖNSUOJELUUN RAKENTEELLINEN SUOJELU Suojelumateriaali TOIMINTAOHJEET ONNETTOMUUS- JA VAHINKOTILANTEESSA (yleisohjeet) Hätänumerot Sisäinen hälytysjärjestelmä Hätäilmoituksen tekeminen Tapaturma tai sairaskohtaus Tulipalo Alkusammutusvälineen valinta ja käyttö Toiminta kuultaessa yleinen vaaranmerkki Toiminta kaasuvaaratilanteessa Toiminta säteilyvaaratilanteessa Jälkivahinkojen torjunta Murto-, ryöstö- tai ilkivaltatilanne Muu turvallisuus TIEDOTTAMINEN SUUNNITELMAN JAKELU JA PÄIVITTÄMINEN SUUNNITELMAN HYVÄKSYNTÄ...20 LIITTEET LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 LIITE 5 LIITE 6 LIITE 7 LIITE 8 LIITE 9 LIITE 10 LIITE 11 LIITE 12 LIITE 13 LIITE 14 Suunnitelman päivitysten seurantataulukko Uuden työntekijän perehdyttäminen Suojeluorganisaation koulutusseuranta Toimintaohje onnettomuustilanteessa o Automaattinen paloilmoitus o Tulipalo Turvallisuustarkastuslomake Kaavake ryöstö- tai ilkivaltatilanteiden varalle Suojelujohtajan toimenpideluettelo tehostettuun valmiuteen siirryttäessä Taulukko riskien kartoittamiseen ja analysoimiseen Toimintaohjeet onnettomuustilanteessa -opas ilmoitustauluille Piirustukset Avain turvallisuus Ensiapuohjeet Kassaturvallisuus Tietoturvallisuus - 2 -

3 LIITE 15 LIITE 16 Väestönsuojan valvojan Opas Käyttöturvallisuustiedote - 3 -

4 1. SUOJELUORGANISAATIO JA MUUT TÄRKEÄT YHTEYSTIEDOT Hätänumerot Suojeluorganisaation henkilöstö Palokunta 112 Sairaankuljetus 112 Poliisi Myrkytystietokeskus tai Lääkäri Tehtävä Nimi ja osoite Yhteystieto Johdon edustaja Niina Epäilys p.työ Suojelujohtaja Jari Leviäkangas p.työ Apulaissuojelujohtaja Timo Hiltunen p.työ Työpaikka 1 p.työ Työpaikka 2 p.työ Työpaikka 3 p.työ Suojeluvalvojat Muu suojeluhenkilöstö Väestönsuojan hoitaja Väestönsuojan hoitaja Väestönsuojan hoitaja Väestönsuojanhoitajan varamies Unto Jokitalo Timo Portaankorva p.työ p.työ p.työ p.työ p.työ p.työ p.työ p.työ p.työ p.työ p.työ p.työ Työsuojelu Työsuojelupäällikkö Työsuojeluvaltuutettu Niina Epäilys Pertti Oslanius puh puh varavaltuutettu puh. 2. varavaltuutettu puh

5 1.1 Muita yhteystietoja Muita Tehtävä Nimi ja osoite Yhteystieto tärkeitä yhteystietoja Kiinteistön käyttö, ylläpito ja vikailmoitukset Kiinteistöhuolto/ talonmies Hiltunen Timo puh Jokitalo Unto Laitosmiehet Isännöitsijä Portaankorva Timo Juha Merilä Oulun kaupunki ja tilapalvelut puh Avainkontrollin vastuuhenkilö Vartioliike Jari Leviäkangas Oulun Piirivartiointi puh puh Muita tärkeitä yhteystietoja Tehtävä Nimi ja osoite Yhteystieto Kiinteistön käyttö, ylläpito ja vikailmoitukset Tulityöluvat Hiltunen Timo Jokitalo Unto Portaankorva Timo Sähkölaitoksen Tekn. Keskus vikailmoitukset Päivystys ryhmä Vesilaitoksen Tekn. Keskus vikailmoitukset Päivystys ryhmä Kaukolämmön Tekn. Keskus vikailmoitukset Päivystys ryhmä Hissin Otis vikailmoitukset Laitosmiehet puh puh puh puh puh Turvalaitteistojen ja välineistön ylläpito Ensiapuvälineiden Anja Niemi hoitaja Alkusammutusvälineistön Hiltunen Timo hoitaja Jokitalo Unto Portaankorva Timo Paloilmoitinlaitteiston Hiltunen Timo hoitaja Jokitalo Unto Portaankorva Timo Turva- ja merkkivalo- Hiltunen Timo keskuksen hoitaja Jokitalo Unto Portaankorva Timo Murtosuojauslaitteiston Hiltunen Timo hoitaja Jokitalo Unto Portaankorva Timo Laitosmiehet Laitosmiehet Laitosmiehet Laitosmiehet puh puh puh puh puh Muut yhteistyötahot Työterveyshuolto Vakuutusyhtiö Oulun työterveys Mäkelininkatu 31 puh puh. Palolaitos Nuohooja Oulu-Koillismaan pelastuslaitos, puh Pikkukangkaantie puh - 5 -

6 2. YRITYS TAI LAITOS Nimi Ouluhalli Osoite Ylioppilaantie 4, Oulu Puh Fax Kaupunginosan nimi / numero Raksila 12 Toimiala Liikunta- ja Messutoiminta Kortteli 8 Tontti 3 Työaika virka-aika vuoro vuoro vuoro ( ) Henkilömäärä virka-aika vuoro vuoro vuoro TURVALLISUUSSUUNNITTELUN SÄÄDÖSTAUSTA Säädöstausta ja suunnitteluvelvoitteen määräytyminen Pelastussuunnitelman laatimisvelvollisuus perustuu nykyisen pelastustoimilain 8 ja 9 :n sekä pelastustoimiasetuksen 9 ja 10 :n vaatimuksiin omatoimisesta varautumisesta. Säädösten tavoitteena on ihmisten oman toiminnan sekä viranomaistoiminnan menetelmin vähentää tulipalojen, tapaturmien ja muiden vaaratilanteiden määrää siten, että väestön terveys, omaisuus, työpaikat, toimeentulo, tuotannon jatkuvuus ja puhdas ympäristö kyetään turvaamaan kaikissa olosuhteissa sekä normaali- että poikkeusoloissa. Pelastussuunnitelma on kirjoitettu dokumentti siitä, kuinka yritys tai laitos varautuu toimimaan erilaisissa onnettomuus-, vaara- tai vahinkotilanteissa ja kuinka se organisoi onnettomuuksia ehkäisevän toiminnan. Suojelujärjestelyjen lähtökohtana on uhkakuvat sekä niistä johdettujen riskien arviointi ja riskien hallinta. Tässä kiinteistössä suunnitteluvelvoitteen määräytymiseen on vaikuttanut seuraavat tekijät (x): - Työntekijöiden tai muiden samanaikaisesti paikalla olevien henkilöiden määrä on yli 30 x - Hotelli, lomakoti asuntola, leirintäalue tms. majoitustila, jossa on yli 10 majoituspaikkaa - Sairaala, vanhainkoti tai muu ympäri vuorokauden käytössä oleva hoitolaitos tai suljettu rangaistuslaitos, jossa on yli 5 hoitopaikkaa. - Kokoontumis- tai liiketila, jossa on runsaasti yleisöä tai asiakkaita, kuten yli 500 m 2 myymälät, koulut, urheilu- ja näyttelyhallit, teatterit, kirkot, kirjastot ja liikenneasemat sekä yli 50 x asiakaspaikan ravintolat ja yli 25 hoitopaikan päiväkodit. - Suurehkot tuotanto-, varasto- ja maataloustuotantotilat - Tila, jossa palo- ja räjähdysvaarallisten kemikaalien käsittely, valmistus tai varastointi voi aiheuttaa voi aiheuttaa vaaraa ihmisten terveydelle, omaisuudelle, tai ympäristölle - Tila, joka on varustettu säädöksissä tai viranomaisen päätöksessä vaaditulla automaattisella sammutuslaitteistolla tai paloilmoittimella. x - Muu syy, mikä? (pelastustoimiasetus 9 ja 10 ) - 6 -

7 4. YLEISTIEDOT KIINTEISTÖISTÄ JA TOIMINNASTA Kiinteistön sijainti Ylioppilaantie 4, Oulu Rakennus 1 Nimi Ouluhalli Kantavan rungon materiaali betoni X puu X teräs Rak.vuosi Krs.luku 2 Krs.ala m 2 Paloluokka P1 Rakennuksen pääasiallinen käyttötarkoitus Rakennusta käytetään urheilu, messu, kokous ja konsertti tilaisuuksiin. Henkilömäärä (ks. kohta 2) päivä ilta yö Suojaustaso Alkusammutuskalusto X Automaattinen paloilmoitin X Autom. sammutuslaitteisto Autom. savunpoisto X turva- ja merkkivalaistus X murtosuojaus X Muut rakennukset Muita rakennuksia tontilla 0 kpl (katso asemapiirustus), kerrosalaa yht. n. m 2 Lisätietoja Palokuorma >600 Osastointi Osastointi on näkyvillä liitteenä olevissa piirustuksissa. Savunpoisto Savunpoisto tapahtuu käsin, painikkeesta valvomosta tai paloilmoitinkeskuksen vierestä. Murtosuojaus Rakennuksessa on murtosuojauslaitteisto. Pelastustiet ja sammutusveden saatavuus Pelastusteitä urheiluhallin puolella 15kpl ja toimistotilojen puolella 2kpl Alkusammutus palokaappeja 11kpl Henkilömäärä Ouluhallin henkilökunnan ja asiakkaiden maksimimäärä on 20/7000 Kiinteistöjen piirustukset Ouluhallin asemapiirustus ja rakennuksen pohjapiirustus on liitteenä. Yritykset ja laitokset kiinteistön alueella Nimi Nimi Yhteyshenkilö Yhdyshenkilö Puh. Puh. Nimi Yhdyshenkilö Puh

8 4.1 Lisätiedot kiinteistöistä Sijainti Kiinteistön alue on ei ole X kunnan tärkeää pohjavesialuetta Sähkölaitteet Kiinteistön toiminnoille on ei ole X varavoimakonetta ATK-laitteille on X ei ole katkotonta virransyöttöä = UPS Kiinteistössä on ei ole X toimintoja, jotka voisivat aiheuttaa erityistä vaaraa tai muita vahinkoja sähkökatkoksen sattuessa. Sähköpääkeskuksen paikka ja Sähköpääkeskus sijaitsee urheiluhallin puolella, uimahallin puoleisessa toimenpiteet sähkönjakelun päädyssä, pukuhuoneiden vieressä. Sähkönjakelu katkaistaan katkaisemiseksi: päävirtakytkimestä joka sijaitsee sähköpääkeskuksessa. Lämmitys Kiinteistö on X ei ole liitetty kaukolämpöverkkoon. Kiinteistön lämmitystapa on: Kiinteistön lämmitystapa on kaukolämpö. Ilmastointi Kiinteistöissä on X ei ole koneellista ilmanvaihtoa Talousvesi Talousveden pääsulkuventtiilin paikka ja toimenpiteet vedenjakelun katkaisemiseksi: Veden pääsulkuventtiili löytyy lämpöpääkeskuksesta. Lämpöpääkeskus urheiluhallissa. sijaitsee uimahallin puoleisessa päädyssä, portaiden alaosassa. Vaaralliset aineet Toiminnassa käytetään seuraavia vaarallisia aineita Aineen nimi VAK Ainemäärä Sijainti rakennuksessa Käyttöturvallisuustiedotteita säilytetään: Sisäinen hälytysjärjes telmä Kiinteistössä on X ei ole keskuskuulutusjärjestelmää Henkilökunnan varoittaminen uhkaavasta vaarasta toteutetaan: Ouluhallin henkilökunta ja asiakkaat hälytetään ensisijaisesti keskusradion ja puhelimen välityksellä. Kuulutuksen suorittaa palvelupisteen hoitaja. Radion välityksellä (pakkosyöttö) Väestön varoittamiseen käytettävät äänimerkit (ulkoinen vaaratekijä) on esitetty kohdassa Lisätiedot - 8 -

9 5. ONNETTOMUUS- JA VAHINKORISKIT SEKÄ RISKIENHALLINTA Tarkoitus Riskienhallinnan tarkoituksena on estää ja minimoida erilaisista onnettomuus- ja vahinkoriskeistä yritykselle aiheutuvat menetykset ja turvata siten yrityksen henkilöstö, asiakkaat, toiminnan jatkuvuus ja taloudellinen tulos. Turvallisuussuunnittelun lähtökohtana uhkakuvat sekä niistä johdettujen riskien arviointi ja riskien hallinta. Turvallisuussuunnitteluun kuuluu mm. onnettomuus- ja vahinkoriskien kartoittaminen, toimenpiteet niiden poistamiseksi tai pienentämiseksi sekä ohjeet toiminnasta, jos jokin riskitekijä toteutuu eli onnettomuus tapahtuu. Turvallisuussuunnittelu ei ole vain toimintaa onnettomuuden tai vahingon tapahduttua vaan se on valmiuden ylläpitämistä mahdollisen onnettomuuden varalta sekä päivittäistä ja jatkuvaa toimintaa onnettomuuksien, vahinkojen ja häiriötilanteiden ennalta ehkäisemiseksi. Onnettomuus- ja vahinkoriskien kartoittaminen on ryhmätyötä, johon on osallistuttava henkilöitä eri työntekijäportaista sekä työnjohdon ja työnantajan edustajista. Keskeisimpiä aihealueita ovat työturvallisuus, palo- ja henkilöturvallisuus, toimitila- ja tietoturvallisuus sekä ympäristönsuojelu. Riskitekijöiden suuruutta voidaan mitata esimerkiksi seuraavalla kaavalla: R = T x S R = Riskiluku (saa arvot 1-50, 1 = merkityksetön, 50 = sietämätön) S = M+H T = Riskin todennäköisyys (arvot 1-5) R = T x (M + H) S = Riskitekijän mahdolliset seuraukset (arvot 1-5) Todennäköisyys = T Seuraukset = S (tapahtumia per vuosi) Omaisuusvahinko = M Henkilövahinko = H 1 Erittäin epätodennäköinen (1/100) 1 Pieni (< 0.01 Mmk) 1 yksittäinen vamma 2 Epätodennäköinen (1/10) 2 Vähäinen (0,01 0,1 Mmk) 2 yksittäinen vaikea vamma, pysyvä haitta 3 Lievästi todennäköinen (1/1) 3 Suuri (0,1 1,0 Mmk) 3 yksi kuolemantapaus 4 Todennäköinen (10/1) 4 Hyvin suuri (1,0 5,0 Mmk) 4 yksi kuolemantapaus, vaikeita vammoja 5 Erittäin todennäköinen (100/1) 5 Katastrofi (> 5,0 Mmk 5 Useita kuolleita, useita vaikeita vammoja Mitä suurempi riskiluku, sitä enemmän on tehtävä toimenpiteitä riskitekijän poistamiseksi tai pienentämiseksi!!! Riskien hallinta Kartoitetut riskitekijät kirjataan taulukkoon, jossa selvitetään mahdollisuuksia niiden hallitsemiseksi. Seuraavassa taulukossa on esimerkki riskienhallinnan toteutuksesta. Tyhjä kaavake on liitteessä 6. Riskitekijä Riskiluku Tavoitetaso Hallintamenetelmät Kehityssuunnitelma Tulipalo 2 x (3+2) Tulipaloja ei syty Oma Kaikille järjestetään = 12 palotarkastustoiminta työpaikkakohtainen turvallisuuskoulutus. Turvallisuuskoulutus Vakuuttaminen Sisäinen palotarkastus 2 kertaa vuodessa. Riskien kartoittaminen Riskienhallinnan toteutus yrityksessä/ laitoksessa Työryhmä Nimi tai vakanssi Työpaikka Työryhmän kokoaa: Riskikartoitus- ja riskien hallinta toistetaan kertaa vuodessa tai X vuoden välein sekä sekä toiminnan muuttuessa

10 5.1 Kartoitetut merkittävimmät riskitekijät Erityisesti suojeltavat kohteet Yrityksen/ laitoksen toiminnan kannalta erityisesti suojeltavia kohteita ovat: Merkittävimmät riskitekijät Onnettomuus- ja vahinkoriskit, riskienhallinta 1. Tulipalo 2 Katon lumikuorma 3. Tapaturma/Loukkaantuminen 4. Sairaskohtaukset 5. Laiterikko/Sähkökatkos 6. Ilkivalta/Varkaus Lisätiedot

11 6. SUOJELUHENKILÖSTÖ Organisaation toiminta Onnettomuuksien ja vahinkojen ennaltaehkäisystä sekä pelastus-, ensiapu- ja muista kiireellisistä tehtävistä vastaa terveysaseman henkilökunta suojelujohtajan johtamana. Suojeluhenkilöstöstä jokaisella on oma tehtävänsä, jonka he hoitavat muun työnsä ohella. Henkilöstön tulee perehtyä huolellisesti turvallisuussuunnitelmaan, omaan tehtäväkuvaukseen ja annettuihin suojeluohjeisiin ja toimia niiden mukaan sekä normaaliaikana että onnettomuuden sattuessa Myös jokaisen muun henkilön tulee toimia annettujen ohjeiden mukaan, ylläpitää ja edistää turvallisuuskulttuurin muodostumista ja tarvittaessa ehkäistä vahingon syntyminen tai rajoittaa vahingon laajuutta. Terveysaseman johdon tulee omalta osaltaan mahdollistaa suojelutoiminta antamalla sen henkilöstölle riittävä toimintavapaus ja resurssit tehtävien suorittamiseen. Suojeluhenkilöstö Suojeluhenkilöstö on yhteystietoineen esitetty kohdassa 1 (sivu 3). Nro Nimi ja sijainti (rakennuksen osa tms.) Vastuualue 1 Vastuualue 2 Vastuualue 3 Suojelutoiminnan johtopaikka Vastuualueiden lisäksi henkilökunnalle on annettu koko rakennusta koskevia tehtäviä, kuten ensiapuvälineistön ylläpitäminen, avainkontrollin vastuuhenkilö, tulityölupien vastuuhenkilö ym. Eri asioiden vastuuhenkilöt on esitetty kohdassa Suojeluhenkilöstön tehtävät Työpaikat (vastuualueet) Henkilö Terveysaseman johto Suojelujohtaja Apulaissuojelujohtaja Suojeluvalvojat Tehtävät - Antaa edellytykset suojelutoiminnan luomiselle ja ylläpitämiselle. - Määrittelee osaltaan suojelutoiminnan tavoitteet. - Antaa suojelutoiminnalle taloudelliset toimintaresurssit. - Päättää laajoissa onnettomuus- ja vahinkotilanteissa tuotannon jatkamisesta tai keskeyttämisestä sekä osallistuu tapahtumaan liittyvään tiedottamiseen. - Johtaa suojelutoimintaa ja vastaa siitä, että terveysaseman tilat pysyvät säädösten, määräysten ja ohjeiden edellyttämässä kunnossa. - Vastaa turvallisuussuunnitelman ylläpitämisestä - Vastaa suojeluhenkilöstön henkilöhallinnasta ja kouluttamisesta - Pitää yhteyttä alan viranomaisiin - Määrittelee osaltaan suojelutoiminnan painopistealueet - Vastaa suojelumateriaalin hankkimisesta ja ylläpitämisestä - Arvioi suojelutoiminnan tuloksellisuutta ja raportoi toiminnastaan johdolle - Johtaa suojeluhenkilöstön toimintaa onnettomuus- ja vahinkotilanteissa ja järjestää tapahtumaan liittyvän jälkivahinkojen torjunnan. - Toimii asiantuntijana turvallisuutta koskevissa asioissa. - Toimii suojelujohtajan varamiehenä. - Osallistuu suojelujohtajan tehtävien hoitamiseen. - Huolehtivat päivittäisen työnsä ohella palo- ja henkilöturvallisuuden sekä muun suojelutoiminnan ylläpitämisestä omalla vastuualueellaan. - Ilmoittavat suojelujohtajalle havaitsemistaan tapahtumista, jotka voivat vaikuttaa suojelutoimintaan.. - Kehittävät ja tekevät esityksiä suojeluntoiminnan edistämiseksi. - Huolehtivat työpaikallaan pelastus-, sammutus-, ensiapu- tai muiden toimenpiteiden käynnistämisestä onnettomuus- tai vahinkotilanteissa. Poistuvat itse viimeisenä omalta vastuualueeltaan (jos ovat tapahtuman sattuessa työpaikallaan)

12 7. SUOJELUN LIITTYMINEN YLEISEEN PELASTUSPALVELUUN JA VÄESTÖNSUOJELUUN Pelastuspalvelu Keskeisen viranomaisavun toimintavalmiusajat Palolaitos n. 2 minuuttia Sairaankuljetus n. 1-3 minuuttia Poliisi n minuuttia (tapauksen kiireellisyydestä riippuen) Mitä pitempi ammattiavun toimintavalmiusaika on, sitä tärkeämpää on omatoiminen onnettomuuksien ennaltaehkäisy ja välitön toiminta onnettomuuden tai vahingon seurausten rajoittamiseksi. Väestönsuojelu poikkeusoloissa Yritysten ja laitosten suojeluorganisaatiot toimivat osana omatoimista suojelua. Omatoiminen suojelu on jatkuvaa jo normaaliaikana. Suojelun järjestämistä valvovat ja ohjaavat kunnan pelastusviranomaiset. Yleisen väestönsuojelun organisaatiot voidaan ottaa käyttöön mm. poikkeusoloissa. Tällöin omatoiminen suojelu siirtyy normaalista viranomaisohjauksesta yleisen väestönsuojelun ohjaukseen. Tämän jälkeen suojeluvelvolliset yritykset, laitokset ja asuinyhteisöt saavat heitä koskevat käskyt ja ohjeet kyseisen kunnanosan tai kaupunginosan suojeluyksiköltä, -lohkolta tai -piiriltä. Poikkeusoloissa kunnan väestönsuojelua johtaa kunnan väestönsuojelun johtokeskus. Kiinteistö sijoittuu yleisessä väestönsuojelussa seuraavasti: Organisaation osa Nro Osoite Yhteystieto Kunnan johtokeskus Oulu-Koillismaan pelastuslaitos puh. tied. erikseen Pikkukankaantie 2 puh *) Suojelupiiri 1 Nuottasaaren ala-aste (Rehtori puh Isokatu 94 (Kanslia puh Suojelulohko 1 Nuoriso- ja kulttuurikeskus NUKU puh Hallituskatu 7 (Vahtimestarit puh Suojeluyksikkö 3 OAMK Kaupan ja hallinnon yksikkö puh Teuvo Pakkalan katu 19 fax Lähin ensiapupaikka Teuvo Pakkalan katu 19 Kokoontumiskeskus Teuvo Pakkalan katu 19 Toiminnan jatkaminen poikkeusoloissa Järjestelykeskus Oulunlahden ala-aste Fiskarintie 2 *) info normaalioloissa Poikkeusoloja ovat lyhyesti sota, sodan uhka tai sen jälkitila, muiden valtioiden välinen sota tai sodanuhka, taloudellinen kriisi sekä suuronnettomuus. Yleisesti poikkeusolot voidaan määritellä tilanteeksi, jossa tapahtumia ei kyetä hallitsemaan normaaliajan lainsäädännöllä. Viranomaisten toimintavaltuuksia tehostetaan ottamalla käyttöön mm. valmiuslain, puolustustilalain sekä pelastustoimilain poikkeusoloja koskevia säädöksiä. Poikkeusoloista huolimatta lähtökohtana on, että yhteiskunnan toimintoja pyritään jatkamaan kuten normaalioloissa. Yrityksen / laitoksen toiminta on ei ole X puolustustaloudellisen suunnittelutoimikunnan tärkeysluokittelemaa. Toiminnan jatkaminen poikkeusoloissa Liikuntatoimi ei jatku poikkeusoloissa. Väestönsuojelu organisaation käyttöön varattu

13 8. RAKENTEELLINEN SUOJELU Kiinteistön väestönsuojat Suoja 1 Suoja 2 Suoja 3 Suoja 4 Suojaluokka S1-71 S1-71 Valmistumisvuosi Tilaa m Tilaa x hengelle 150 (120) 75 (60) Suojan sijainti Urheiluhallin puolella, kuntosalin viereisissä tiloissa. Urheiluhallin puolella, kuntosalin viereisissä tiloissa. Suojatilaa on yhteensä Suojatilan kokonaistarve Suojatilan puute (0,75 m 2 / henkilö) 225(180) hengelle 135 m 2 hengelle m 2 hengelle m 2 Väestönsuojan käyttökuntoon laitto suojautumista varten on voitava toteuttaa 10 tunnissa. 50 % suojan lattia-alasta on oltava aina vapaana tavaroista. Väestönsuojan käyttökuntoon laitossa noudatetaan suojan käyttö- ja huolto-ohjetta. Väestönsuojan normaaliaikaiset tavarat tyhjennetään (miten ja minne): Väestönsuojaa käyttökuntoon laitettaessa, ylimääräiset tavarat sijoitetaan urheiluhallin tiloihin. Yleiset väestönsuojat Suomen alueella olevat tietyt asutus-, teollisuus-, liikenne- tai muun niihin verrattavat keskukset on määritelty suojelukohteiksi. Mikäli suojelukohteen asukkaiden tai siellä oleskelevien suojaamista ei pystytä muilla toimenpiteillä järjestämään, on kunnan rakennettava tarpeelliset väestönsuojat (pelastustoimilaki 55 ja 59 ). Oulun läänissä suojelukohteita ovat Kajaani sekä osa Oulun kaupunkia. Lähin yleinen väestönsuoja sijaitsee osoitteessa: Teuvo Pakkalan katu 19. Tilapäiset suojat/ säteilysuojat Tilapäisten suojatilojen tarpeellisuus korostuu erityisesti säteilyonnettomuustilanteissa, mutta niillä on merkitystä myös erilaisia asevaikutuksia vastaan. Tilapäisten suojatilojen rakentamismahdollisuudet sekä ohjeet niiden rakentamisesta tulisi selvittää, mikäli yrityksellä tai laitoksella ei ole käytettävissä varsinaisia väestönsuojatiloja. Tilapäisen suojan paikkaa valittaessa on hyvä huomioida seuraavat tekijät: - Mitä pidempi matka on säteilyn lähteeseen (ulkoilma), sitä heikompaa säteily on. - Säteily heikkenee aikanaan kun aika seitsenkertaistuu, säteily heikkenee kymmenenteen osaansa. - Väliaine heikentää säteilyä. Mitä raskaampaa väliaine on, sitä heikompi säteily. - Sisäinen altistus on estettävä. Suojatilan on voitava eristää ulkoilmasta ts. suojan on oltava tiivis. - Suojatilaa tulisi varata vähintään 1,5 m 2 / henkilö. Suojan koon tulisi olla vähintään 15 m 2. Tilapäissuojaksi soveltuvaa kellaritilaa on: m 2, henkilölle. Talossa ei ole em. tiloja (x) x Tilapäissuojien sijainti ja henkilömäärät

14 Väestönsuojelumateriaali Materiaalinimike Suojan välineet Henkilöstön välineet Suojan viittakilpisarja 2 2 MATERIAALI YHTEENSÄ Palosanko 2 2 Sankoruisku 2 2 Käsivalaisin 4 4 Ensiapulaukku 2 2 Suojasidepakkaus 2 2 Paarit hihnoineen 2 2 Huopia 4 4 Ensiside 4 4 Kirves 2 2 Rautakanki 2 2 Soralapio 2 2 Leka Pelastusvälinepakkaus n:o 1 Pelastusvälinepakkaus n:o 2 Suojan työkalut 2 2 Suojakypärä (leukahihnallinen) 4 Suojalasit 4 Suojanaamari + suodatin 4 Vss-suoja-asu + kumisaappaat 4 Suoja-asu vedenpitävä Suojakäsineet 4 Säteilymittari 1 Vss-tunnus (käsivarsinauha) 4 Huomautuksia Joditabletit x 2 kpl/hlö Veden säilytysaine Opas- ja ohjekirjallisuutta *) Vesisäiliöiden tilavuuden mukaan *)Pelastussuunnitelmaopas yrityksille ja laitoksille 1 kpl Väestönsuojan käyttö- ja hoito-ohje (Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen julkaisu) 2 kpl Suojele itseäsi ja muita 1 kpl Suojelumateriaali pelastusviranomaisen määräyksen mukaan

15 9.5. Toiminta tulipalotilanteessa Tulipalo Toiminta tulipalon sattuessa: - VAROITA muita palosta ja SAMMUTA heti jos mahdollista - PELASTA vaarassa olevat, jos palo ei sammu alkusammutuksella - RAJOITA paloa sulkemalla ovet, ikkunat ja ilmastointi - HÄLYTÄ palokunta numerosta MENE ulos sovitulle kokoontumispaikalle - OPASTA ja järjestä palokunnalle esteetön pääsy kohteeseen JAA TEHTÄVÄT, ÄLÄ TOIMI YKSIN (ellei ole pakko)! Muista myös! Siirtää mahdolliset kaasupullot ulos etteivät ne räjähdä lämmön vaikutuksesta tai aiheuta muuta vaaraa sammutushenkilöstölle. Rakennuksista poistuttaessa kokoontumispaikaksi on sovittu Parkkialue (tuulen yläpuolella) Automaattisen paloilmoitinlaitteiston hälyttäessä on lähtökohtana aina tulipalo! 9.6. Alkusammutusvälineen valinta ja käyttö Sammuttimen valinta Kiinteistöön hankittujen käsisammuttimien pitäisi soveltua kiinteistössä mahdollisesti syttyvien tulipalojen sammuttamiseen. Pääsääntöisesti kaikilla eri sammutteilla voidaan aloittaa alkusammutustoimet, mutta sammuttamisessa tulisi huomioida sammutteen teho palavassa kohteessa, sammutteen käyttöturvallisuus sekä sammuttamisesta aiheutuvat jälkivahingot. Kiinteät, orgaaniset aineet (puu, paperi, kankaat ym.) Palavat nesteet tai rasvat Sähkökeskukset ja -moottorit, sähkökaapelit ATK-laitteet, kopiokoneet, VESI, HIILIDIOKSIDI, JAUHE JAUHE, HIILIDIOKSIDI, SAMMUTUSPEITE HIILIDIOKSIDI, JAUHE HIILIDIOKSIDI Sammuttimien käyttö Selvitä sammuttimien sijainti ja niiden käyttö etukäteen. Lue käyttöohje, tutustu itse laitteeseen ja paina toimintavaiheet mieleesi. Sammuta tuulen yläpuolelta. Aloita edestä, jatka taakse. Levitä aine edestakaisella lakaisevalla liikkeellä liekkien juureen. Jatka sammuttamista, kunnes liekit katoavat. Varaudu uudelleensyttymiseen. Suojaa itseäsi sammutuspeitteellä sammutettaessa. Peitä palava kohde tiiviisti peitteellä ja odota kunnes palo on tukahtunut. Varaudu uudelleensyttymiseen. Pyri saamaan sähkölaite tai -johdin tai muu jännitteinen kohde jännitteettömäksi ennen sammuttamista. Usealla sammuttimella saavutetaan parempi teho kuin vain yhdellä. Huolehdi, että vähänkin käytetty käsisammutin toimitetaan huoltoon. Lisätiedot

16 9.7. Toiminta kuultaessa yleinen vaaranmerkki Yleinen vaaramerkki Väestöä varoitetaan uhkaavasta vaarasta yleisellä vaaranmerkillä, joka on yhden minuutin pituinen nouseva ja laskeva sireeniääni. Äänimerkissä nousevan jakson pituus on 7 sekuntia ja laskevan jakson pituus samoin 7 sekuntia. Yleiseen vaaranmerkkiin liittyy aina radiossa annettava pelastuspalvelun hätätiedote, jossa kerrotaan vaaranmerkin antamisen syy sekä annetaan tarvittavat toimintaohjeet. Yleinen vaaramerkki tarkoittaa väestöä uhkaavaa välitöntä vaaraa. - Varoita muita vaarassa olevia (ilmoita vaaranmerkin kuulumisesta). - Mene sisälle ja kehota muita tekemään samoin. - Sulje ja tiivistä ovet, ikkunat ja tuuletusaukot sekä ilmanvaihto. - Avaa radio ja toimi viranomaisten antamien ohjeiden mukaan. - Vältä puhelimen käyttöä. - Älä lähde ulos ennen kuin viranomaiset antavat siihen luvan. Poikkeusoloissa (sotatila tai sodan uhka) annettu yleinen vaaramerkki tarkoittaa välitöntä suojautumista suojatiloihin (väestönsuojaan). Lähin väestöhälytin sijaitsee Albertinkuja 20. (missä): Vaaranmerkistä tiedottaminen Keskusradiolla. Kuulutuksen suorittaa palvelupisteen hoitaja. kiinteistöissä (miten?): Kuultaessa yleinen Väestönsuojiin (vain viranomaisen määräyksestä) vaaranmerkki, suojaudutaan (mihin osaan rakennusta) Rakennuksen/ rakennuksen osa tiivistetään seuraavalla tavalla: Ovet, ikkunat ja luukut suljetaan ja tiivistetään teippaamalla. Tuuletusaukot suljetaan ja tiivistetään. Ilmanvaihto katkaistaan. Ilmanvaihdon hätäkatkaisija sijaitsee (missä): Ilmanvaihdon hätäkatkaisijat sijaitsevat erillisissä konehuoneissa päärakennuksen ulkopuolella. Toinen konehuone sijaitsee rakennuksen etupuolella, pääsisäänkäynnin vieressä. Toinen on uimahallinpuoleisessa päädyssä. Ilmanvaihdon saa kytkettyä pois myös valvomossa sijaitsevasta katkaisijasta Toiminta kaasuvaaratilanteessa Kaasuvaaratilanne Väestöä varoitetaan yleisellä vaaramerkillä, johon liittyy radiossa annettava pelastuspalvelun hätätiedote. Toimitaan, kuten kuultaessa yleinen vaaranmerkki kuitenkin seuraavilla poikkeuksilla: - Pysy SISÄLLÄ, älä mene kellariin (useat myrkylliset kaasut ovat ilmaa raskaampia) - ULKONA poistu kaasun alta sivutuuleen, vältä hengästymistä. - Pyri korkeampaan maastokohtaan, vältä alavia paikkoja. - Hengitä kostean kankaan läpi, jos tunnet kaasun hajua. - Suojaa hengitystä, silmiä ja ihoa kostealla vaatteella, sammaleella tms. Jos sisälle suojautuminen ei riitä, voivat viranomaiset kehottaa asukkaita siirtymään pois vaara-alueelta. Jos on pakko mennä ulos, suojataan silmät ja hengitys sekä käytetään tiivispintaista vaatetusta

17 9.9. Toiminta säteilyvaaratilanteessa Säteilyvaaratilanne Kaasuvaaratilanne voi kehittyä usein jopa minuuteissa, mutta näin ei kuitenkaan aina ole säteilyvaaratilanteiden kohdalla. Suojautumistarvetta edeltää voimakas viranomaistiedottaminen, jossa kerrotaan tapahtumasta, seurataan sen kehittymistä ja annetaan ohjeita suojautumisesta. Väestöä varoitetaan yleisellä vaaramerkillä, johon liittyy useita radiossa annettavia pelastuspalvelun hätätiedotteita. - Jos kiinteistössä on väestönsuoja, valmistele se käyttökuntoon suojautumista varten (suojan hoitaja). - Jos väestönsuojaa ei ole käytettävissä, tilapäinen suojatila valmistellaan kellarikerrokseen (ks. kohta rakenteellinen suojelu). - Tiivistä rakennus kuten kuultaessa yleinen vaaranmerkki. - Varaa suojatilaan ruokaa ja juomaa sekä muita välttämättömiä tarvikkeita (kotivara). Suojaan viedään vain välttämättömät tarvikkeet, muu materiaali jätetään ulos. - Suojaa ruokatavarat pölytiiviisti ja varastoi juomavettä suljettaviin astioihin. - Väestönsuojaan tai tilapäissuojaan suojaudutaan vasta viranomaisen niin kehottaessa. - Työpaikan koneet ja laitteet pysäytetään siten ettei niistä aiheudu vaaraa suojautumisen aikana. - Nauti joditabletit vasta viranomaisten kehottaessa. Jos on pakko mennä ulos, käytä hengityssuojainta ja tiivispintaista pukua. Aiheeseen liittyviä oppaita ovat mm. seuraavat Suomen pelastusalan keskusjärjestön julkaisut: Tilapäisen väestönsuojan kunnostamisopas,, Säteilyltä turvassa -lehtinen, Hyvä tietää joditableteista - lehtinen sekä Kotivara -lehtinen. Materiaalia voi tilata alueelliselta pelastus-liitolta. Väestönsuojan käyttö ja hoito-opas on Oulun palolaitoksen julkaisu, myynnissä palolaitokselta Jälkivahinkojen torjunta Jälkivahinkojen torjunta Jälkivahinkojen torjunnalla tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, joilla pyritään estämään tulipalosta ym. onnettomuudesta aiheutuvien lisävahinkojen syntyminen. Toimenpiteet suoritetaan oman henkilökunnan sekä jälkivahinkojen torjuntaa/ saneerausta harjoittavien ammattiliikkeiden toimesta. Jälkivahinkojen torjunta aloitetaan heti, kun onnettomuus- tai vahinkotilanne sen sallii. - Irtaimiston hätäsiirrot ja suojaaminen muovia, pressuja ym. kosteudelle arkojen laitteiden nostaminen irti lattiasta (10 cm). - Sähkön, lämmityksen ja valaistuksen järjestäminen valo- ja voimavirtajohtoja, agrekaatteja, rakennuskuivureita, valonheittimiä ym. - Savutuuletus (palokunnan avulla) Ikkunoiden ja ovien aukaiseminen, savutuuletus palolaitoksen toimesta - Kosteudelle herkkien koneiden ja laitteiden puhdistus ja kuivaus puhaltimia, kuumailmapuhaltimia, kuivausrättejä ym. - Vesivahinkojen pienentäminen vesilastoja, vesi-imuri, muovia ym. - Tulipalon aiheuttaman sotkun siivoaminen raivaus- ja siivousvälineitä, harjoja, lapioita, lastoja ym. - Palaneen rakennuksen korjaus (särkyneet ikkunat ym.) vasaroita, nauloja, sahoja, laikkaleikkureita, sorkkarautoja, kirveitä, muovia ym. - Sortuneiden rakenteiden kannatus tai tuenta - Sekä kaikki muu mahdollinen vahinkojen pienentämiseksi. Lisätiedot Vakavassa tulipalotilanteessa on hyvä ottaa yhteyttä vakuutusyhtiöön, jonka asiantuntijoilta saa ohjeita jälkivahinkojen torjunnan järjestämisessä

18 9.11. Murto, ryöstö tai ilkivalta Muu turvallisuus Erilaisia omaisuusrikoksia voidaan kohdata työpaikalle tultaessa tai joskus myös työvuoron aikana. Ryöstö- tai murtotilanteisiin ei ole olemassa selkeää toimintaohjetta, koska tilanne sanelee usein ehdot, joiden mukaisesti on toimittava. Joitain periaatteita voidaan kuitenkin noudattaa. - Havaittaessa murron, tietomurron, ilkivallan tai muun sabotaasin merkkejä, ilmoitetaan tilanteesta välittömästi suojelujohtajalle tai yrityksen johdolle ja edelleen poliisille. - Tapahtuman jälkiä ei saa siivota ennen kuin tapahtumapaikka on perusteellisesti tutkittu. Tapahtuman jäljet on kirjattava ja valokuvattava. - Lisävahinkojen syntyminen estettävä (rikotut ikkunat, lukitukset, vesiputket tms.). Kaikki tehdyt toimet on kirjattava ylös. - Ryöstötilanteessa on toimittava rauhallisesti ja harkiten. Tilanteessa ei kannata leikkiä sankaria, koska useimmiten ryöstäjä on valmistautunut tilanteeseen paremmin kuin sinä. Heti tapahtuman jälkeen on täytettävä liitteessä 4 oleva kaavake. Tällä helpotetaan henkilön myöhempää tunnistamista. Muu turvallisuus Tulityöt, toiminnan lopettaminen onnettomuuden tms. vuoksi ym. Tulityöt määritellään töiksi, joissa syntyy kipinöintiä tai joissa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä ja joka aiheuttaa palovaaraa. Tällaisia töitä ovat mm. kaasu- ja kaarihitsaus, poltto- ja kaarileikkaus, laikkaleikkaus ja metallien hionta, joista syntyy kipinöintiä, sekä työt, joissa käytetään kaasupoltinta, muuta avotulta tai kuumailmapuhallinta. Tulitöille on aina niiden palovaaran vuoksi harkittava vaihtoehtoisia menetelmiä. Tulitöistä vastaavat henkilöt ja heidän turvallisuuskoulutus Hiltunen Timo Jokitalo Unto Laitosmiehet Portaankorva Timo Vakituinen tulityöpaikka Alueella ei ole vakituista tulityöpaikkaa. Tulityölupakäytäntö Tulitöitä tehtäessä on tulityön tekijällä oltava voimassa oleva Tulityökortti. Työn aloittamista edeltävä, työn aikaiset ja työn jälkeiset turvatoimet Tulitöiden valmistelussa, toteutuksessa sekä jälkivartioinnissa on noudatettava tulitöistä annettua suojeluohjetta. Keskeisiä huomioitavia seikkoja ovat tulityölupa, ympäristön suojaaminen, alkusammutusvälineet, määräystenmukaiset tulityövälineet sekä työpaikan jatkuva vartiointi työn aikana ja vähintään yksi tunti työn suorittamisen jälkeen

19 10. TIEDOTTAMINEN Tiedottaminen Ulkoinen tiedottaminen Ulkoisesta tiedottamisesta vastaavat (ketkä): Liikuntavirasto/Liikuntajohtaja Muilta ulkoinen tiedottaminen on kielletty ellei tästä erikseen sovita. Sisäinen tiedottaminen Suojelun järjestelyissä tapahtuneista muutoksista ja muista suojelutoimintaan liittyvistä asioista tiedotetaan seuraavissa paikoissa: Henkilökunnan tiedottamisesta vastaa Jouko Vesterlund. Tiedottaminen tapahtuu suullisesti sekä ilmoitustaululla. 11. SUUNNITELMAN JAKELU JA PÄIVITTÄMINEN Jakelu Tämä suunnitelma on johdon sekä suojelujohtajan käytettävissä. Yhteenveto suunnitelmasta on toimitettu myös palolaitokselle. Suunnitelmia on kopioitu suojeluhenkilöstön ja muun henkilökunnan luettavaksi seuraaviin paikkoihin: Palvelupiste ( respa ), Hallipäällikön toimisto, Henkilökunnan taukotupa, Valvomo. Päivitys Suunnitelma on tarkastettava vuosittain sekä toiminnan oleellisesti muuttuessa. Henkilö- ja yhteystietojen päivittämisen on oltava jatkuvaa. Suunnitelman päivittämisestä vastaa: Jari Leviäkangas Varalla: Tehdyt päivitykset merkitään liitteenä 1 olevaan päivitysten seurantataulukkoon. 12. SUUNNITELMAN HYVÄKSYNTÄ Hyväksyntä Tämä turvallisuussuunnitelma on hyväksytty käyttöön. Suunnitelma on esitetty pelastusviranomaiselle, joka on sen tarkastanut. Koko henkilökunnan edellytetään toimivan suunnitelman ohjeiden mukaisesti. Paikka ja päivämäärä Allekirjoitus (suojelujohtaja / johdon edustaja) Paikka ja päivämäärä Allekirjoitus (pelastusviranomainen)

20 LIITE 1 TURVALLISUUSSUUNNITELMAN PÄIVITYKSET Pvm Asia Kohta / liite Allekirjoitus Suunnitelman täydellinen päivitys Koko suunnitelma