n:o 15 KEMIALLISEN KUORINNAN KEMIKAALIKÄSITTELY KUST ANNUKSISTA

Transkriptio

1 n:o 15 KEMIALLISEN KUORINNAN KEMIKAALIKÄSITTELY KUST ANNUKSISTA Metsäteho on kahtena viime vuotena selvitellyt yhteistoiminnassa Enso-Gutzeit Osakeyhtiön kanssa kemiallisen kuorinnan mahdollisuuksia. Koska tämän meille uuden menetelmän tuntemus on hyvin vähäistä, tehdään seuraavassa selkoa niistä näkökohdista, j otka suoritettu tutkimus on tuonut tullessaan. Ainoa tähän mennessä riittävän tehokkaaksi ja halvaksi osoittautunut kemikaali on arseni rioksidin ja natriumhydroksidin vesiliuos. Arsenikkimäärä voi vaihdella, mutta tavallisin ja meilläkin kokeissa käytetty määrä on ollut 40 paino-0 o arsenitrioksidia. Koska kotimaisen arsenikkiliuoksen hinta on toistaiseksi epämääräinen, on arsenikin hintana pidetty 200 :- mk/kg, mikä lienee riittävä. Tämän mukaan ainekustannukset ovat erikokoisille puille kuorittua p- m 3 kohden suunnilleen seuraavat: Rungon suuruus, D.3 tuumaa mk/p-m:j 10:- 3:- 1 :60 Luonnollisesti myös arsenikkiliuoksen kuljetuksesta, varastoimisesta, siveltimistä ja astioista sekä lisääntyneestä työnjohdosta ja uusien työntekijäin koulutuk- Jouluhuussa 1955

2 Metsätehon katsaus n:o 15.JOULUKUUSSA 1955 SISÄLLYS Kemiallisen kuorinnan kemikaalikäsittelykustannuksista Ajoneuvon kuormaaminen ja purkaminen yleisellä tiellä.... Puu~avaravarastojen sijoittaminen yleisten teiden varteen.... Moottorisahojen leikkauskyvystä Veikko 2 - pitkän tavaran siirrettävä kuorimakone Traktorikäyttöinen Cambio kuorimakone Tutkimus Kuori-P eto kuorimakoneen käytöstä Teho-Voima - rautatievaunun sivupylväiden irroittaja Tulva vesityspumppu Metsätehon julkaisutoiminta v Metsätehon filmit v Sivu l ,~ Koneita ja välineitä esittävät selostukset laatinut metsänhoitaja, dipl.ins. Jaakko Salminen. sesta aiheutuu huomattavat lisämenot, mutta niiden suuruutta on vaikea arvioida. Kemikaalikäsittelyn suoranaisista työkustannuksista tutkimustiedot antavat paremman kuvan. Jo elokuussa 1954 suoritettiin vertailevia aikatutkimuksia puiden rengastamiseen kuluneesta ajasta, mutta työntekijäin vähäinen kokemus, käsittelyajan myöhäisyys (kuori osittain kiinni) ja renkaan teko aivan rungon tyveen hidastivat työtä liiaksi. Kesän 1955 kokeissa pysyteltiin edelleenkin samassa rengastamismenetelmässä ja samoissa työkaluissa, mutta rengas tehtiin tyvipaisuman yläpuolelle 0.5 m maasta. Ennen kokeiden alkua harjoiteltiin rengastamista kuorimaveitsen ja ns. rengastajan lisäksi mm. useilla saksalaisilla rengastus- ja nilakuorintaraudoilla, mutta päädyttiin kahteen ensiksi mainittuun työkaluun. Rengastajalla tuli renkaan leveydeksi 3", kuorimaveitsellä hieman vaihtele-

3 - 3 vasti ". Saadut tulokset osoittivat, että kuorimaveitsi on jonkin verran edullisempi kuin rengastaja männylle ja koivulle, joissa rungon alaosan karsimista ja työskentelytilan raivausta esiintyy varsin vähän. Sen sijaan kuusen rengastamisessa kuorimaveitsi jäi selvästi alakynteen, koska rungon alaosaa oli pakko karsia paljon ylemmäksi kuin rengastajaa käytettäessä. Jos työryhmän suuruus on 2 rengastusmiestä ja 1 myrkyttäjä ja puut ovat etukäteen leimatut, ovat työryhmän työtulos ja työkustannukset markan päiväpalkan mukaan edullisimmiksi osoittautuneita työkaluja käyttäen seuraavan suuruiset: Työn tulos, Työkustannukset, runkoa/6 t mk/p-m3 p-ms Kuusi 4" ,. 6" > 8" Mänty 4" > 6" ,. 8" Koivu 4" ,. 6" ,. 8" Kuusen kemikaalikäsittely sujuu siis hitaammin ja tulee kalliimmaksi kuin männyn ja koivun käsittely runsaasta oksaisuudesta johtuen. Käsittely kustannukset riippuvat ratkaisevasti rungon koosta. Rinnankorkeudelta vähintään 6 tuuman puiden käsittely tulee tämän mukaan maksamaan kuorittua p-ms kohden korkein- Kuva 1. Kuarimaveitsi on tehokas mänty- j a koivupaperipuurunkoj en rengastuksessa. Kuva 2. Rengastaja soveltuu kuusirunkojen rengaslukseen. Renkaan korkeus on 3". taan 32:- markkaa, kun taas pienempien puiden käsittelykustannukset nousevat moninkertaisiksi. Koska kemiallinen kuorinta soveltuu sinistymis- ja hyönteisvioista johtuen vain paperipuulle, on tällä seikalla erittä in suuri merkitys.

4 - 4 - AJONEUVON KUORMAAMINEN JA PURKAMINEN YLEISELLÄ TIELLÄ Maaseudun yleistä järjestyssääntöä koskevan asetuksen (As. kok. n:o 219/1928) 16. :n 1. kohdan mukaan yleisellä tiellä ei saa suorittaa ilman poliisiviranomaisten lupaa sellaista työtä, mikä voi häiritä tiellä tapahtuvaa liikennettä, tai olla haittana ohikulkijoille. Saman pykälän 2. kohdan mukaan yleisellä tiellä saadaan kuitenkin suorittaa ilman mainittua lupaa mm. tavaran kuormaamista tai purkamista, ellei sitä varten ole käytettävissä muuta sopivaa paikkaa. Ko. työ on tällöin tehtävä mahdollisimman nopeasti ja niin, ettei muuta liikennettä tarpeettomasti häiritä. Nämä määräykset on tulkittava niin, että myös puutavaran kuormaaminen yleisellä tiellä on yleensä sallittua ilman poliisiviranomaisten lupaa sellaisissa paikoissa, JOISsa ajoneuvon pysäyttäminenkin on sallittu. Yleisen liikennejärjestyssäännön (As.kok. n:o 490/1937) mukaan ajoneuvon pysäyttäminen on kielletty kapeilla teillä, teiden kaarteissa ja risteyksissä, harjanteilla ja niiden Pienten runkojen käsittelyssä rengastamista ei voida yllä esitetystä sanottavastikaan nopeuttaa, joten olisi kehitettävä kokonaan uusia menettelytapoja myrkyn puuhun saattamiseksi. Haavojen teko rungon tyveen petkeleen tapaisella työkalulla ja myrkyn valuttaminen niihin esim. selässä kannettavasta ruiskusta voisi tässä tulla rinteillä sekä muuallakin, missä näkyvyys edessä ja takana on huono. Mikäli puutavaraa joudutaan kuormaamaan tällaisissa paikoissa, siihen on hankittava erikoinen lupa. Kuormaamista varten ajoneuvo on ajettava mahdollisimman lähelle tien oikeanpuoleista reunaa. Ajoneuvon pysäyttäminen kuormaamista varten tien vasempaan reunaan ei ole nykyisten määräysten mukaan luvallista. Kuor maaminen tien yli esim. kuormauslaitetta käyttäen on tietenkin kiellettyä ilman erikoislupaa. Kuormattaessa on huolehdittava siitä, että ko. työ ei ole vaarana muille tiellä liikkuville. Siten esim. on varottava, ettei puutavaraa pääse putoamaan tielle ja etteivät tukkien päät joudu kuormausvaiheessa olemaan auton ulkopuolella. Se, mitä edellä on sanottu kuormaamisesta, on sovellettavissa myös puutavaran purkamiseen yleiseltä tieltä käsin. A. E. H. kuitenkaan tiedossa, voidaanko ja kuinka paljon käsittelytyötä täten nopeuttaa. Kemikaalikäsittelyn voi hoitaa yksikin mies. iinpä suoritetuissa kokeissa koivun rengastaminen ja myrkyn sively saman miehen tehtävänä antoi samanlaiset tulokset kuin 3 miehen työryhmää käytet- täessä. kysymykseen. Toistaiseksi ei ole A. T.

5 -5 - PUUTAVARA VARASTOJEN SIJOITTAMINEN YLEISTEN TEIDEN VARTEEN Tienvarsialueiden käyttöä rajoittavat määräykset, joita joudutaan noudattamaan sijoitettaessa puutavaravarastoja yleisten teiden varteen, on annettu tielaissa. Tie- ja vesirakennushallituksesta saatujen tietojen mukaan nykyisen tielain (As.kok. n:o 165/ 1927), joka on voimassa hintään 140 m (näkemäväli) ja muilla maanteillä yleensä vähintään 120 m. Syrjäisillä teillä ja kyläteillä riittää 100 m näkemäväli. Aukeilla, kinostumiselle alttiilla paikoilla varasto, joka. joutuu olemaan tien varressa talvella, on sijoitettava niin etäälle, ettei se aiheuta kinostumista tielle. saakka, määräykset ( 8. ja 9. ) tulkitaan niin, että yleisen tien varressa olevan puutavaravaraston on oltava vähintään 2 m etäisyydellä ojan ulkoreunasta tai, ellei ojaa ole, vähintään 3 m etäisyydellä tieluiskan ulkoreunasta. Näitä minimietäisyyksiä ei suinkaan voida soveltaa kaikissa paikoissa. Kaarteissa, teiden risteyksissä, rautatieylikäytävillä tai niiden läheisyydessä varasto on si Tie- ja vesirakennushallituksen joitettava liikenneturvallisuussyistä niin etäälle tiestä, ettei se rajoita näkyvyyttä. Kaarteisiin tai niiden läheisyyteen varastoja sijoitettaessa on otettava huomioon, et.tä vilkasliikenteisillä teillä (lähinnä valtaja A-kantatiet) kaarteissa on nykyisten määräysten mukaan voitava nähdä esteettä eteenpäin vä- ERÄS SAKSALAINE KUORMA- AUTON KAKSOISPYöRÄSTö TELAKET JURAKENNE Frankfurt am Mainin syysmessuilla esiteltiin oheisen kuvan esittämä, kuorma-auton kaksoispyörien ympärille tarkoitettu, RUD-merkkinen telaketjurakenne. Rakenteeseen käytetyn ketjun aineen paksuus on 8 mm. Rengaskoolle ll.oox 20 tarkoitetun telaketjun hinta on Saksassa Dmk. Ketjuja edustaa meillä Työväline Oy. - T. W. Kuva 3. Saksalainen RUD-ketju. antamien tietojen mukaan varaston etäisyyden tiestä olisi tällöin oltava yleensä vähintään 15 m. Uudessa tielaissa (As.kok. n:o 244/ 1954), joka astuu voimaan , olevan määräyksen mukaan ( 41. ) varastoa, josta tai jonka käyttämisestä aiheutuu haittaa liikenteelle tai tien pidolle, ei ilman tieviranomaisten lupaa saa sijoittaa 20 m lähemmäksi maantien ja 12 m lähemmäksi kylätien keskiviivaa. Siitä, miten tätä määräystä tullaan soveltamaan puutavaravarastojen sijoittamiseen, ei vielä ole käytettävissä tarkempia tietoja. Tie- ja vesirakennushallitus tulee todennäköisesti antamaan tästä aikanaan tarkemmat ohjeet paikallisille tieviranomaisille. A. E. H.

6 -6 - MOOTTORISAHOJEN LEIKKAUSKYVYSTÄ Ruotsalaiset metsätyöntutkimuslaitokset SDA, VSA ja MSA ovat suorittaneet vertailevia aikatutkimuksia eräiden uudempien moottorisahojen leikkauskyvystä. Ennakkotietoina esitetään tuloksia tutkittujen sahamerkkien leik- Tulokset varsinaiseen katkaisuleikkaukseen kuluvasta ajasta (ilman sahan asettelu- ja hoito- sekä häiriöaikoja) on esitetty oheisessa kuvassa. Siitä nähdään mm., että suora- ja kouruhampaisen ketjun leikkausnopeuksien välillä on huo- Sylinteri- Paino tyhjin tilavuus, polttoainecm3 säiliöin, kg Teräketjumalli HOMELITE, malli A JOBU JUNIOR, uusin malli McCULLOCH, malli RAKET, puolidieselkäyttöinen.. EL-RAKET, sähkökäyttöinen.... STIHL, malli Blitz BLK DOLMAR, malli CP suora- ja kouruhampaisen yhdistelmä kouruhampainen suora- tai kouruhampainen kouruhampainen kouruhampainen kouruhampainen suorahampainen kausnopeudesta katkaisusahauksessa. Kokeet suoritettiin lumettomassa maastossa ulkoilman lämpötilan ollessa n. -7 C. Kokeillut sahamerkit on mainittu yllä. mattava ero Jobu Junior sahassa. Tätä toteamusta ei voida kuitenkaan yleistää, vaan oikein muotoilluilla suorahampaisilla ketjuilla päästään tavallisesti ainakin samaan leikkausnopeuteen ~~~~-----~-~~ Hl.lq'a u,u.j.", Kuva 4. Katkalsuaj a n riippuvuus pölkyn läpimllasla eräitä mootlorisahoja käytettäessä.

7 -7- VEIKKO 2 - PITKÄN TAVARAN SIIRRETTÄVÄ KUORIMAKONE Veikko 2 kuorimakoneessa on pyritty soveltamaan Veikko 1 koneessa käytettävää kutteriperiaatetta myös metriä pitemmän tavaran kuorintaan. Nykyisessä muodossaan Veikko 2 on oheisen!tuvan näköinen. Kuorivina eliminä on kaksi samanlaista kutteria kuin Veikko 1 koneessakin. Kahden kutterin käyttö parantaa paitsi kuorinnan nopeutta myös puiden päiden tarkempaa kuorimista. Kuttereiden toimintaa ohjataan vivuilla. Kuorijätteen poistoa varten on puhallin. Puiden pyörittämistä ja eteenpäin syöttöä varten koneessa on hammaspyörät, joiden päällä puut kulkevat ja joiden vinoutta ja pyörimisnopeutta muuttamalla säädetään koneen syöttönopeutta. Kuttereiden välissä on kumirenkainen puristuspyörä. Puiden kannatusta yarten varsinaisten syöttöpyörien sivuilla on kannatin- ja ohjainpyörät. Syöttönopeus kuoresta vapaaseen laatuun pyrittäessä on m /min läpimitasta riippuen. Kone on nykyisessä muodossaan rakennettu erillisellä moottorilla toimivaksi, mutta voidaan tietenkin tehdä myös traktorikäyttöiseksi. Tarvittava moottoriteho on hv. Paino ilman moottoria on n. 280 kg. Siirtoa varten koneessa on pyöräpari. Veikko 2 kuorimakonetta edustaa Työväline Oy. Kuva 5. V eikko 2 kuorlmakone, joka on tarkoitettu kaikenpituisten paperipuiden kuorlntaan. kuin kouruhampaisillakin. Erikoisesti on huomattava, että ketjun teroituksella on suuri vaikutus leikkausnopeuteen. Kokeiluissa kaikki sahat olivat sahojen val- mistajien teroittamat. Kokeiluissa todettiin yleisesti, että moottorisahat ovat teknillisesti parantuneet ja niiden käsittelyhelppous on lisääntynyt.

8 - 8 - TRAKTORIKÄYTTÖINEN CAMBIO KUORIMAKONE Ruotsalaista Cambio kuorimakonetta, jota esiteltiin jo Metsätehon katsauksessa n:o 14, on Ruotsissa kokeiltu myös siirrettävänä, traktorikäyttöisenä kuorimakoneena. Siirrettävässä muodossaan Cambio kone on asennettu välittömästi pyörätraktorin taakse ja varaan. Takakuormituksen vastapainoksi myös traktorin etupäätä on kuormitettu jollakin lisäpainolla. Tavanomaisen syöttökuljettimen sijasta on käytetty hydraulisesti toimivaa nosturia, jolla puut on nostettu maasta syöttöteloille. Vastaanottopuolella on vain tukivarsi ja tukirulla. Nosturi ja tukivarsi ovat käännettäviä ja rakennetut niin, ettei koneen leveys kuljetuksen aikana ylitä traktorin leveyttä. Kuorimakone on näin saatu todella helposti traktorilla liikuteltavaan muotoon. Kokeilumielessä siirrettäväksi rakennettu kone on mallia Cambio 35, joka sopii llh... 14" läpimittaisille puille. Kuorintatehoksi on kokeissa ilmoitettu saadun kpl 3.2 m pituisia paperipuita minuutissa, mikä vastaa siis m/min kuorintanopeutta. Kerätyn tilaston mukaan koneen tehollinen työaika on 80 O/o työmaa-ajasta. Kuorintakustannusten on laskettu alentuneen käsin kuorintaan verrattuna. Kuva 6. Cambio kuorimakoneen siirtäminen traktorilla. Kuva 7. Kuorin taa Cambio 35 kuorimakoneella.

9 -9- TUTKIMUS KUORI-PETO KUORIMAKONEEN KÄYTÖSTÄ Kone ja Terä Oy :n valmistama Kuori-Peto kuorimakone on tarkoitettu vähintään metrin pituisten ja cm läpimittaisten havu- ja lehtipienpuiden täyspuhtaaksi kuorintaan. Kuorintaeliminä on neljä pyörivään renkaaseen asennettuihin, keskipakoisvoiman kuormittamiin teräpitimiin irroitettavasti kiinnitettyä, viiltämällä leikkaavaa terää. Terät pystyvät poistamaan pinnanmyötäisesti pitkähkötkin oksantyngät. Kuorintajäte poistuu koneesta lyhyenä silppuna keskipakoispuhal timella. Syöttölaitteena on telaparit kuorintaosan molemmin puolin sekä ohjaintelat. Syöttönopeudeksi voidaan valita nopeudet m /min. Käyttötehon tarve on syöttönopeudesta riippuen hv. Teho voidaan siirtää joko erillisestä sähkö- tai polttomoottorista tai traktorista hihna- tai akselivälityksellä. Siirtoa varten Kuori-Peto on varustettu täyskumirengaspyörillä, jolloin koneen paino ilman voimakonetta on n. 980 kg. Kuori-Pedon käyttöominaisuuksien selvittämiseksi suoritettiin tutkimuksia talvella ja k eväällä Vm. kokeilussa, joka suoritettiin A. Ahlström Osakeyhtiön työmaalla Kullaalla, Kuori-Petoa käytettiin siirrettävänä välivarastokoneena, jonka siirto- ja käyttövoimanlähteenä oli petrolikäyttöinen Fordson Major pyörätraktori. Voiman siirto traktorista kuorimakoneeseen tapahtui hihnavälityksellä. Työryhmän suuruus oli kolme miestä: pölkkyjen syöttäjä, vastaanottaja ja lajittelija. Neljäntenä miehenä oleva traktorin omistaja suoritti vain traktorin siirtelyn. Kuorittavat puut olivat edellisenä talvena hakattuja, 2-metrisiä havupuupölkkyjä, kuorelliselta järeydeltään jm/p-m3. Kuorittaessa puut olivat sulia ja tuoreita, osittain kuivahtaneita. KuvalB.::'.:T ~aktoriköyttöistö -... Kuori Petoo -~~okeillaan 2 -metristen pienpuiden kuorintaon. hihnavölityksellö. Voimansiirfo traktorista

10 - 10 Keskimääräiseksi kuorintatehoksi Kuoritusta tavarasta oli 88.9 O/o saatiin kokeilussa n. 5 kuo rellista p-m3/työmaatunti, eli 3.6 mustasta ja nilakuoresta täysin vapaata, 11.1 O/o sisälsi jonkin verran kuorittua p-m3/työmaatunti. Keskimääräinen musta- ja nilakuoripilkkuja. kuorintanopeus oli Vastaava kiintomittainen puunhukka 18.6 m /min ja koneen todellinen oli 3.6 O/o ja pinomittainen syöttönopeus 25.5 m tmin. Tyomaa-ajasta kuorimishukka 28.4 oh. Puhtaamman oli kuorinta-ajan osuus 54.7 O/o, koneen hoito- ja huoltoajan 4.0 O/o, koneen siirtoajan 11.0 O/o, terien puhdistuksen, vaihdon ja teroituksen 20.6 O/o, pölkkyjen teriin tai teloihin takertumiseen kuluneen ajan 3.3 O/o, muiden keskeytysten ja lepoajan 6.4 O/o. Terien puhdistukseen kuluneen ajan suuri osuus johtui siitä, että tuoretta ja sulaa. puuta kuorittaessa kuorintaelimet kuorinnan laadun saavutta minen on mahdollista joko sallitun puunhukan määrää suurentamalla tai suorittamalla jälkikuorintaa esim. käsin kuorimaraudalla. Kuorinnan kokonaiskustannukset olivat 267 :-/kuorellinen p-ms, eli 373 :-/kuorittu p-ms. Kuorintakustannusten alentaminen on mahdollista parantamalmaan pyrkivät tukkeutula varasto- ja työjärjestelyjä, mm. kuorella. Jäätynyttä puuta siirtämällä voima traktorista kuorimakoneeseen kuorittaessa sen sijaan terien tutkimuksessa käy tukkeutumisvaara on paljon vähäisempitetyn hihnavälityksen sijasta voimanottoakselilla ja suorittamalla Polttoaineen kulutus oli 0.88 l koneitten kytkentä siten, että petrolia/kuorellinen p-m3. Erään traktorin siirto- ja pölkkyjen toisen tutkimuksen mukaan, jossa voimanlähteenä oli sähkömoottori, energian kulutus oli keskimäärin 1.6 kwh/kuorellinen p - m3. syöttösuunta ovat toisiinsa nähden poikittaiset. Kuori-Peto kuorimakonetta ei ainakaan toistaiseksi valmisteta. ~ ~ TEHO-VOIMA - RAUTATIE- VAUNUJEN SIVUPYLVAIDE IRROITTAJA Rautatievaunun sivupylväiden irroittamiseksi on käytössä monia tapoja ja laitteita. T :mi Teho-Voima, Juurikorpi, valmistaa seuraavassa esitettävää Teho-Voima nosturia. Teho-Voima nosturin käyttö perustuu tavallisen mekaanisen väkiruuvinosturin ja ruuvipuristimen yhteiskäyttöön. Laite kiinnitetään ruuvipuristimella irroitettavaan pylvääseen siten, että nosturin jalusta tulee pylvässuppilon yläreunaan. Pylvään irroitus suoritetaan väkiruuvil Kuva 9. T eho-voimo nosturi. la. Nostonopeus on hitaanlainen, mutta sillä ei ole suurta merkitystä puristukseen jääneitä pylväitä irroitettaessa Laitteen paino on 8 kg ja hinta mk.

11 - 11 T u lva vesityspu m ppu Tulva, kuten muutkin vesityspum put, on tarkoitettu käytettäväksi veden nostamiseksi avannosta jään päälle vesistöjen jääpei.e.. ä veden avulla keinollisesti vanvistettaessa. Tulva pumppu on periaatteeltaar. potkuripumppu, jossa pystyakselm päähän kiinnitetty potkuri on sijoitettu teräslevystä v almistetun, yläpäästään taivutetun pumppuputken alaosaan. Pumpussa ei ole mitään venttiilejä, joten mitään jäätymisvaaraa ei pakkasellakaan esiinny. Mitään siemenvettä ei varsinaisesti tarvita pumpun käynnis,ämiseen, vaan upotetaan pumppuputken alapää niin syvälle avantoon, että potkuri tulee vedenpinnan alapuolelle. P umppu on asennettu teräksestä valmiste,uille jalaksille, niin e t.ä sitä 0.1 helppo työntää avannolla toiselle. Pumppuputki on kiinnitetty runkoosaan niveltyvästi siten, että putki voidaan siirtymisen ajaksi helposti kään.ää y lös avannosta. Voiman lähteenä pumpussa voidaan käyttää mitii tahansa riittävän tehon ja pyörimisnopeuden omaavaa moottoria. Ri ic. ävän vesitehon saavuttamiseksi tulisi pumpun potkurin pyöriä n k/min. Sen lisäksi on syytä ottaa huomioon, että veden saanti riippuu myös suuresti käyttömoottorin tehosta. K äyttömoottoriksi suositellaan Bernard-merkkistä, nelitahtista, ilmajäähdytteistä, 1-sylinteristä bensiinimoottoria. Voiman siirto käyttömoottorista pystyasennossa olevalle K uva 10. Tulva v esifyspumppu. potkuriakselille tapahtuu kiilaurapyöriä ja ristiin kulkevia kiilahihnoja k äyttäen. Tulva pumppuja valmistetaan toistaiseksi k ahta suuruutta, jotka poikkeavat toisistaan lähinnä pumppuputken ja potkurin koon suhteen. Suuremmassa pumpussa putken läpimitta on 8" ja pinemmässä 6". Letkun liitäntämahdollisuudella varustettuja Tulva pumppuja ei toistaiseksi valmisteta. Molemmat valmistettavat mallit ovat mitoiltaan sellaiset, että niitä voidaan kuljettaa pienessäkin henkilöautossa irroittamalla pumpun putki kuljetuksen ajaksi ja poistamalla autosta joko toinen etuistuin tai takaistuin. Tulva pumppujen päämitat ja hinnat ovat: Tulva- 6 Tulva-8 P utken läpimitta " 8" Paino (ilman moottoria).. 30 kg 32 kg Paino (moottoreineen)... n. 60 kg n. 72 kg Potkurin pyörimisnopeus k/min 2500 k /min Vesiteho..... n l/min n J/min Tehon tarve, minimi.... n. 2 hv n. 4 hv Hinta: pumppu : :- moottori.... n :- n :- yhteensä..... n :- n :- Tulva pumppuja edustaa Metsätyö Oy.

12 - 1'2- METSÄTEHON JULKAISUTOIMINTA v TIEDOITUKSET N:o 109 Eri tavalla käsiteltyjen havutukkien uppoamisesta. Arno Tuovinen. 110 Välivarastokuorinnasta siirrettävällä jatkuvasyöttöisellä kuorimakoneella (Valo-kuorimakoneella suoritettujen tutkimusten mukaan). J aakko Salminen. 111 Siirrettävistä h akkureista. J aakko Salminen. 112 Koivu- ja haapapuun pilaantuminen. Arno Tuovinen. 113 Hake lämmityslaitosten polttoaineena. Jaakko Salminen. 114 Ajatuksia puutavaran valmistuksen ja metsäkuljetuksen koneellistamisesta. K alle Putkisto. 115 Pienpuiden kuorinta Kuori-Peto kuorimakoneella. J aakko Salminen. 116 Halkojen aumauksesta. Arno Tuovinen. 117 Muutoksia moottoriajoneuvosäännöksiin. Aulis Hakkarainen. 118 Talvella niputettujen mäntypaperipuiden uittohukasta. Arno Tuovinen. 119 Tutkimuksia kemiallisesta kuorinnasta. Arno Tuovinen. KATSAUKSET Metsätehon katsaukset n:ot 13, 14 ja 15. METSÄTEHON FILMIT v N:o 36 "Pyörätraktorit metsäkuljetuksessa". - Esittää puutavaran metsäkuljetusta pyörätraktorilla, palstatiehakkuuta ja traktoripolanneteiden rakennusta. (n. 20 min ) 37 "Puutavaran trak~oriniputustyöma a " '. - Esittää välähdyksiä Nokia Oy:n pinotavaran traktoriniputustyömaalta, jossa käytettiin kipat avaa traktorirekeä. (n. 7 min) 38 "Kemiallista kuorintaa". - Esittää Enso-Gutzeit Oy:n metsissä sucritettuja kemiallisen kuorinnan kokeiluja. Puiden käsittely kemikaalilla ja pinotavaran teko käsitellyis ä puis ~a sekä varastokuorinta kuuluvat filmin piiriin. ( 16 min) 39 "Hevoskuormasta tukkinipuksi II". - Esittää Oy K aukas Ab:n kehittämää koivutukkie!'l niputusmene.elmää jäällä hevosajon yhteydessä. (Tämä elokuva käsittelee Metsätehon filmissä n:o 33 esitettyä ja nyt edelleen kehitettyä aihetta.) (n. 9 min) MET ÄTEHO Suomc>n Puunj alostusteollisuuden Keskusliiton metsätyöntutkimusosasto Osoite: E. Esplanaadikatu 2, Helsinki.