Lastensuojelun Keskusliiton lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi perhehoitolain muuttamisesta

Transkriptio

1 1/ Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Lastensuojelun Keskusliiton lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi perhehoitolain muuttamisesta Viite: Hallituksen esitys eduskunnalle perhehoitolain muuttamisesta (HE 86/2016 vp) / Asiantuntijakutsu kuultavaksi klo 9.30 Lastensuojelun Keskusliitto kiittää mahdollisuudesta saada tulla kuulluksi sosiaali- ja terveysvaliokunnassa perhehoitolain muutoksia koskevasta hallituksen esityksestä. Lakimuutokset ovat tarkoitetut tulemaan voimaan Hallituksen esityksen keskeiset ehdotukset Esityksessä ehdotetaan toimeksiantosuhteisten perhehoitajien vähimmäispalkkion korottamista (voimassa olevan perhehoitolain 263/ momentti), perhehoitajien vapaaoikeuden lisäämistä (13 ), perhekodissa hoidettavien enimmäismäärän muuttamista säädetyin edellytyksin (7 ), perhehoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastuksia koskevan oikeuden vahvistamista (15 a ) ja oheishuoltajuutta koskevan sääntelyn täsmentämistä (10 ). Lastensuojelun Keskusliitto painottaa lausunnossaan erityisesti seuraavia näkökulmia: - Lastensuojelun perhehoidon erityisyyttä ei ole huomioitu riittävästi valmistelutyössä ja siitä johtuen varsinkin mitoituksen muuttamiseen liittyvä ehdotus on riittämättömästi perusteltu. Muutoksia ei ole arvioitu lapsivaikutusten näkökulmasta eikä siinä ole huomioitu perhehoitoon sijoitetun lapsen muuttuvaa asemaa. Riittämätön valmistelu näkyy myös siinä, että perhehoidon kehittämistä ei ole kytketty meneillään olevaan Lapset, nuoret ja perheet (LAPE) -kärkihankkeeseen. Keskusliiton näkemyksen mukaan olisi hyvä odottaa perhehoitoon liittyvissä kärkihankkeissa tehtävän kehittämistyön tuloksia, jotta ehdotettujen muutosten pohjaksi saataisiin perusteltua tietoa. - Uudistuksessa näyttää painottuvan elinkeinopolitiikka lapsilähtöisten perusteiden sijaan. Kustannusvaikutusten arvioinnissa erilaisten tukimuotojen ja -rakenteiden kustannusten suuruus jää taka-alalle: entistä enemmän vankkaa tukea tarvitsevia sijoitetaan perhehoitoon, jolla on vaikutusta perhehoidon toteuttamiseen ja kustannuksiin. L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O C E N T R A L F Ö R B U N D E T F Ö R B A R N S K Y D D Armfeltintie 1, Helsinki Armfeltsvägen 1, Helsingfors Puhelin/Telefon (09) Faksi/Fax (09) toimisto@lskl.fi

2 2/6 Perhehoidon tulisi olla riittävästi resursoitu, jotta sen laadukkuus sekä perhehoitajien jaksaminen ja hyvinvointi voidaan taata. - Muutokset kohdistuvat vain toimeksiantosuhteiseen perhehoitoon ja niiden vaikutukset koko perhehoidon kenttään on jäänyt arvioimatta. Lastensuojelun Keskusliitto suosittelee lastensuojelun perhehoidon avaamista kokonaisuutena sekä sen eri muotojen ja porrasteisuuden uudelleen määrittelyä siten, että perhehoitomuotojen määrittelyn lähtökohdaksi otetaan hoidon vaativuus ja tuen tarpeet. Keskusliitto suosittelee niin sanotun tavallisen ja vankan tuen toimeksiantosuhteisen perhehoidon sekä ammatillisen perhehoidon uudelleen määrittelyä ja eriyttämistä. Keskusliitto perustelee näkemystään sillä, että perhehoidon ensisijaisuus on tuonut entistä vaikeampi hoitoisia lapsia perhehoitoon, jolloin tuen tarpeet ovat kasvaneet ja muuttuneet. Tämä on tarkoittanut perinteisen perhehoidon luonteen muuttumista. - Puutteet perhehoidon valvonnassa on huomioitava. Lastensuojelun Keskusliiton näkemyksen mukaan perhehoidon valvonnan kehittäminen voitaisiin kytkeä meneillään olevaan sosiaali- ja terveyspalveluiden reformiin ja luoda maakuntatasoinen valvontamalli. Lastensuojelun perhehoidon erityisyys Perhehoitolain muutosten tavoitteena on pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman ja ikäihmisten kärkihankkeen tavoitteiden mukaisesti lisätä perhehoitoa erityisesti ikäihmisten hoidossa. Kuten hallituksen esityksessäkin todetaan, perhehoitoa toteutetaan eniten lastensuojelussa (s. 3). Lastensuojelun Keskusliiton näkemyksen mukaan hallituksen esityksessä ja perhehoitolain muuttamista koskevissa esitöissä ei ole huomioitu riittävästi lastensuojelun perhehoidon erityisyyttä, mikä liittyy ennen kaikkea sijaishuollon (ristiriitaiseen) luonteeseen ja perustehtävään. Sijaishuollossa lapsen tarpeisiin vastaaminen asianmukaisten hoidon ja kasvatuksen keinoin on keskeistä. Lapset tarvitsevat erilaista huolenpitoa, hoitoa ja kasvatusta kuin esimerkiksi ikäihmiset. Lastensuojelussa perhehoito on sijaishuoltomuodoista ensisijainen ja sen tavoitteena on tarjota kodinomaiset ja turvalliset olosuhteet lapsen kasvulle ja kehitykselle sekä mahdollisuus kiinnittyä ja kiintyä. Samaan aikaan perhehoitoa koskee vahva jälleenyhdistämisvelvoite ja sijaishuollon aikainen työskentely siten, että lapsen ja perheensä yhdistäminen olisi mahdollista. Tämä tuo erityisen tehtävän lastensuojelun perhehoitoon, kuten keskusliitto on asiaa koskevissa selvityksissä tuonut esiin 1. 1 Hoikkala, Susanna & Heinonen, Hanna (2013) Samalla puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa. Helsinki: Lastensuojelun Keskusliitto. Kivistö, Jaana & Hoikkala, Susanna (2015) Syntymäperheiden ja läheisverkoston kanssa työskentely sijoituksen aikana Nuorten näkökulma. Helsinki: Lastensuojelun Keskusliitto.

3 3/6 Lastensuojelun Keskusliitto pitää erittäin valitettavana, että esivalmistelussa ei ole otettu huomioon eri-ikäisten ja erilaisissa perhehoitoa toteuttavissa palveluissa olevien tilanteita eikä esitettyjä muutoksia ole perusteltu riittävästi näistä eri lähtökohdista käsin. Lastensuojelun perhehoitoon sijoitettavien lasten tuen tarpeet ja tilanteet ovat erilaisia vaihdellen vähäisemmästä tuen tarpeesta todella vankkaan tukeen. Perhehoidon ensisijaisuus sijaishuoltomuotona on tuonut entistä vaikeampi hoitoisia lapsia perhehoitoon, jolloin tuen tarpeet ovat kasvaneet ja muuttuneet. Tuen tarpeet saattavat muuttua myös sijoituksen aikana. Toimeksiantosuhteisen perhehoidon ja ammatillisen perhehoidon välinen raja näyttää liudentuneen. Esitöissä tätä ei ole kuitenkaan huomioitu: ehdotettujen muutosten vaikutuksia eri perhehoitomuotojen eli toimeksiantosuhteisen ja luvanvaraisen ammatillisen perhehoidon välisiin suhteisiin ei ole pohdittu. Edellä sanotun perusteella Lastensuojelun Keskusliitto suosittelee lastensuojelun perhehoidon avaamista kokonaisuutena sekä sen eri muotojen ja porrasteisuuden uudelleen määrittelyä. Keskusliiton näkemyksen mukaan on tarpeen määritellä uudelleen ja eriyttää niin sanotun tavallisen ja vankan tuen toimeksiantosuhteinen perhehoito sekä ammatillinen perhehoito siten, että lähtökohdaksi otetaan tuen tarpeet ja hoidon vaativuus. Tämän tyyppistä porrastusta sovelletaan jo käytännön lastensuojelutyössä. Kustannusnäkökulma Esitetyillä muutoksilla tavoitellaan merkittäviä kustannussäästöjä. Vaikka lastensuojelun sijaishuollon toteuttaminen perhehoidossa on laitoshoitoa edullisempaa, tulee myös perhehoidon eri muotoineen olla hyvin resursoitu: laadukas sijaishuolto maksaa. 2 Lastensuojelun perhehoidon erityisyytenä on se, että perhehoitajat tarvitsevat usein vankkaa tukea sijoitetun lapsen tarpeisiin vastaamiseksi. Koska perhehoitoon sijoitetaan yhä enemmän lapsia, joilla on merkittäviä tuen tarpeita, niihin vastaaminen edellyttää vankkoja tukirakenteita. Suurimmat taloudelliset vaikutukset tulisikin kohdistua perhehoitajien tukemiseen ja tukimuotojen kehittämiseen, jotta esimerkiksi riittävän tuen puutteeseen kytkeytyvät sijoitusten ennakoimattomat purkautumiset voidaan estää. 3 2 Esim. juuri julkaistu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportti: Heino, Tarja & Hyry, Sylvia & Ikäheimo, Salla & Linnosmaa, Ismo & Kuronen, Mikko & Rajala, Rika Rajala (2016) Lastensuojelun kustannukset ja palvelujen hinnat. HuosTa-hankkeen ( ) raportti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Työpaperi 11/2016. THL: Helsinki. taulukko 16 sivu 46 ja Lastensuojelun Keskusliitto on huolestunut purkautuneiden perhehoitosijoitusten kasvavasta trendistä. Käytännön toimijoiden mukaan keskeiset syyt perhehoitosijoitusten purkautumisiin liittyvät sijoituksen valmisteluun ja riittämättömiin tukitoimiin. Helsingin kaupungin perhehoidossa on seurattu ennakoimattomasti purkautuneita perhehoitosijoituksia vuodesta 2006 lähtien. Sijoitusten purkautumisten yleisimmät syyt liittyvät lapsen sairauteen/oireiluun ja sijaisvanhemman väsymykseen tai jaksamattomuuteen. Seurannan mukaan sijaisvanhempien jaksamattomuus ja lapsen oireilu saattavat muodostaa toisiaan ylläpitävän kehän. Sijaisvanhempien ja omien vanhempien tai suvun välisen yhteistyön ongelmallisuus sekä havainnot lasten saamasta riittämättömästä hoivasta, jopa kaltoinkohtelusta, ovat lisääntyneet purkautumisen taustalla olevina syinä. (Mikkonen, Marjo (2015) Kestävän perhesijoituksen edellytyksiä. Esitys valtakunnallisilla sijaishuollon päivillä Lahdessa )

4 4/6 Perhehoidossa vankan tuen palvelut ovat tavanomaista tukea kalliimpia ja tämän asian huomioiminen on välttämätöntä kustannussäästöjä arvioitaessa. Vankan tuen palvelut sisältävät lapsikohtaisen kulukorvauksen lisäksi esimerkiksi tarpeen mukaista sosiaaliohjauksen ja sosiaalityöntekijän, säännöllistä ryhmätyönohjausta, täydennyskoulutusta ja laajempia vapaiden määrää. Vahvasti tuettu perhehoito on kustannuksiltaan lähempänä laitoshoidon kustannuksia, joskin se on edelleen merkittävästi halvempaa. Myös kiireellisesti järjestetty perhehoito maksaa tavanomaista perhehoitoa enemmän 4. Esimerkiksi Helsingistä saadun tiedon mukaan hoitovuorokausihinnat vaihtelevat tällä hetkellä siten, että pitkäaikaisen perhehoidon hoitovuorokauden hinta-arvio oli noin 77 euroa, vastaanottoperhetoiminnan noin 170 euroa ja kunnallisten perhekotien arviolta noin 120 euroa (ilman hallinnon eriä). Vastaanottoperhetoiminta ja kunnallisten perhekotien toiminta ovat vankasti tuettuja. Puitesopimuskumppaneilta ostetun vankan tuen perhehoito oli keskimäärin noin 137 euroa. Ostetun ammatillisen perhekotihoidon hoitovuorokausihinta oli keskimäärin noin 190 euroa. Tiedot perustuvat maaliskuun 2016 kulu- ja suoriteseurantaan, eivätkä Helsingin oman toiminnan luvut sisällä hallinnon vyörytettäviä eriä. Hoidettavien enimmäismäärästä Hallituksen esityksessä eduskunnalle ehdotetaan myös muutosta perhekodissa hoidettavien enimmäismäärään siten, että nykyistä mitoitusta ehdotetaan nostettavaksi neljästä kuuteen tiettyjen edellytysten täyttyessä. Lastensuojelun Keskusliiton näkemyksen mukaan esitys hoidettavien enimmäismäärän muuttamisesta on riittämättömästi valmisteltu ja perusteltu. Esityksessä muutosta perustellaan ainoastaan taloudellisilla vaikutuksilla toteamalla, että uusi mitoitus nykytilannetta paremmin mahdollistaa molempien vanhempien toimimisen päätoimisena perhehoitajana (s. 9). Tätä asiaa ei kuitenkaan tuoda esiin varsinaisessa säädöksessä eli mitoitusmuutosta ei kytketä päätoimisena perhehoitajana toimimisen mahdollisuuteen vaan perhehoitajan muodolliseen kelpoisuuteen: perhekodissa saadaan kuitenkin hoitaa samanaikaisesti enintään kuutta henkilöä, mikäli perhekodissa annettavasta hoidosta, kasvatuksesta tai muusta huolenpidosta vastaa vähintään kaksi hoitopaikassa asuvaa henkilöä, joista ainakin toisella olisi lain 6 :n 1 momentissa ja toisella 3 momentissa säädetty kelpoisuus (s. 13) 5. Ehdotettu muutos hämärtää ensinnäkin toimeksiantosuhteisen ja luvanvaraisen ammatillisen perhehoidon suhdetta ja toiseksi saattaa heikentää sijoitettujen lasten asemaa. 4 Ks. viite 2. 5 Perhehoitolain 6 :n 1 momentin mukainen kelpoisuus perhehoitajaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella on sopiva antamaan perhehoitoa ja 3 momentin ammatillisessa perhehoidossa edellytetään 1 momentissa säädetyn lisäksi olevan vähintään kaksi perhehoitajaa, joista ainakin yhdellä perhehoidon hoito- ja kasvatustehtäviin osallistuvista on tehtävään soveltuva koulutus ja riittävä kokemus hoito- tai kasvatustehtävistä.

5 5/6 Lapsen näkökulmasta riittävä aikuisen aika ja huolenpito ovat tärkeitä. Keskusliiton näkemyksen mukaan sijoitettujen lasten suurempi määrä saattaa vaarantaa sijoitettujen lasten asianmukaisen hoidon ja kasvatuksen ja sitä kautta heikentää huolenpidon määrää ja laatua. Mitoituksessa ei myöskään huomioida perheen omia kouluikäisiä lapsia, joilla heilläkin on omat tarpeensa ja toiveensa. Lastensuojelun Keskusliitto korostaa, että mitoitusmuutoksia tarkasteltaessa on huomioitava onnistuneen sijoituksen tukemiseen tarvittava tuen tarpeen lisääntyminen. Tämä on tärkeää varsinkin niissä tilanteissa, joissa sijoitetulla lapsella on vankan tuen tarvetta. Keskusliitto pitää edelleen ajankohtaisena ja osuvana sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuilla olevaa perustelua koskien perheessä hoidettavien enimmäismäärän rajausta voimaan tulleen perhehoitolain ( /263) yhteydessä: Perheessä hoidettavien lasten enimmäismäärän rajaus on tehty lapsen edun näkökulmasta. Lapset tarvitsevat erilaista hoitoa, kasvatusta ja huolenpitoa kuin täysi-ikäiset. Usein perhekotiin on sijoitettu lapsia useammasta eri perheestä. Sijoitettavat lapset tulevat hyvin erilaisista taustoista, ja heillä on usein takanaan traumaattisia kokemuksia, jotka lisäävät hoidon vaativuutta. Kun lastensuojelussa on pyrkimys vähentää lasten huostaanottoja avohuollon tukitoimin, se merkitsee sitä, että sijoitettavat lapset ovat entistä vaikeahoitoisempia. Lapsen etua puoltaa vahvasti se, että hän voi saada riittävästi aikuisten aikaa ja huolenpitoa samoin kuin läheisiä ihmissuhteita, jotka vahvistavat hänen perusturvallisuuttaan ja sosiaalisia taitojaan ja auttavat toipumaan mahdollisesta kaltoinkohtelusta. (STM viitattu ) Vapaajärjestelmän kehittäminen Vaikka esitetyt muutokset perhehoitajien vapaajärjestelmän kehittämiseksi ovat lähtökohtaisesti kannatettavia, Lastensuojelun Keskusliitto korostaa vapaajärjestelyjen erityisyyttä lastensuojelussa ennen kaikkea lapsen asemaan kiinnittyvänä asiana. Perhekoti on sijoitetun lapsen koti, jolloin sijoitettua lasta ei tule asettaa eriarvoiseen asemaan perheen mahdollisten biologisten lasten kanssa. Perhehoitajien vapaakäytäntöihin tulee kiinnittää huomiota siten, että sijoitettu lapsi esimerkiksi koe tulevansa suljetuksi muun perheyhteisön ulkopuolelle vapaiden ajaksi. Perhehoitajien jaksamista on tuettava myös muunlaisin keinoin, kuten riittävällä valmennuksella, täydennyskoulutuksella ja työnohjauksella. Puuttuva lapsivaikutusten arviointi ja valvontakysymys Hallituksen esityksessä ehdotetuista muutoksista ei ole tehty lapsivaikutusten arviointia, vaikka pääministeri Sipilän hallitusohjelmassa on sitouduttu sellaisen tekemiseen (Ratkaisujen Suomi, s. 21). Puuttuva lapsivaikutusten arviointi tarkoittaa käytännössä sitä, että muutoksista aiheutuvia

6 6/6 seurauksia ja vaikutuksia ei ole tarkasteltu esimerkiksi yksittäisen lapsen näkökulmasta. Ehdotetulla mitoitusmuutoksella saattaa olla vaikutuksia yksittäisen lapsen asemaan perhekodissa. Sillä voi olla konkreettisia vaikutuksia tilanteissa, joissa ilmenee vankan tuen tarve. Miten sen tarjoaminen mahdollistuu perhekodissa hoidettavien määrän kasvaessa? Lapsivaikutusten arvioinnin avulla voidaan myös osoittaa ne keinot, joilla mitoitusmuutosten vaikutukset yksittäisen lapsen elämään saadaan minimoitua. Joissakin tilanteissa voi olla perusteltua sijoittaa esimerkiksi sisarukset samaan perhekotiin, jos ehdotettu mitoitusmuutos sen sallisi. Lastensuojelun Keskusliitto korostaa, että sijoitusten yhteydessä tehtävät ratkaisut on aina perusteltava lapsen edun näkökulmasta. Vaikutusten arviointia ei ole myöskään tehty valvonnan näkökulmasta. Toimeksiantosuhteisen perhehoidon valvontamekanismit ovat erilaiset kuin luvanvaraisen eli ammatillisen perhehoidon, jossa hoidettavien enimmäismäärä on seitsemän. STM:n tilaama ja julkaisema sijaishuollon menneisyyttä käsittelevä selvitys toi karulla tavalla esiin valvonnan puutteet myös perhehoidossa. 6 Kaikin tavoin tulisi välttää tilanne, jossa menneisyyden virheiden toistuminen mahdollistetaan rakenteellisin ratkaisuin. Perhehoidon valvonnan on siten oltava toimiva yksittäisen lapsen näkökulmasta ja hänen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Valvonnan kehittämisessä on tarpeen miettiä myös uudenlaisia ratkaisuja meneillään olevan sosiaali- ja terveyspalvelureformin yhteydessä. Lastensuojelun Keskusliitto ehdottaa valvontamekanismien kehittämistä ja sen järjestämistä maakuntatasoisesti. Lastensuojelun Keskusliitto pitää hoitopalkkion hienoista nostamista 775,00 euroon oikeansuuntaisena korotuksena, samoin kuin ehdotettuja parannuksia perhehoitajien hyvinvointija terveystarkastuksiin. Hallituksen esityksessä ehdotetaan myös oheishuoltajuutta koskevan sääntelyn selkiyttämistä, mitä Lastensuojelun Keskusliitto pitää kannatettava muutoksena. 6 Hytönen, Kirsi-Maria Hytönen & Malinen, Antti & Salenius, Paula & Haikari, Janne & Markkola, Pirjo & Kuronen, Marjo & Koivisto, Johanna (2016) Lastensuojelun sijaishuollon epäkohdat ja lasten kaltoinkohtelu Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2016:22. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.