LAPIN YLIOPISTON ALUEPALVELUIDEN SUUNNITTELUTOIMIKUNTA KOKOUS 1/2007

Transkriptio

1 LAPIN YLIOPISTON ALUEPALVELUIDEN SUUNNITTELUTOIMIKUNTA KOKOUS 1/2007 Pöytäkirja Aika: klo Paikka: yliopiston hallituksen kokoushuone Jäsenet: + Rehtori Mauri Ylä-Kotola (pj.) Lapin yliopiston aluepalvelut Alueelliset tutkimuspalvelut + johtaja, projektipäällikkö Leena Suopajärvi + varajohtaja, professori Asko Suikkanen (vpj.) Avoin yliopisto + johtaja, kehittämispäällikkö Merija Poikela + varajohtaja, kehittämispäällikkö Jorma Puuronen Koulutus- ja kehittämispalvelut + johtaja, kehittämispäällikkö Antti Koski + varajohtaja, suunnittelija Pirjo Oinas Aluekehitys- ja innovaatiopalvelut + johtaja, kehittämispäällikkö Riitta-Liisa Heikkinen-Moilanen - varajohtaja, projektipäällikkö Irmeli Heikkilä Lapin yliopiston ylioppilaskunta - Heikki Autto (varalla Kalle Isotalo) - Toni Sallinen (varalla Liisa Ansala) Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus - toimitusjohtaja Miikka Raulo Lapin maakuntakorkeakoulu + projektipäällikkö Ari Konu Meri-Lappi Instituutti + johtaja Aaro Tiilikainen + hallinnollinen johtaja, rakennerahastoasiamies Arto Viiri 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous on laillinen, kun kokouskutsut ja asialista on lähetetty jäsenille vähintään kolme arkipäivää ennen kokousta. Kokous on päätösvaltainen, kun vähintään puolet jäsenistä pj:n lisäksi on paikalla. (Lapin yliopiston johtosääntö 33.2 ja 33.4 ) Todettiin kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Arto Viiri toimi kokouksen sihteerinä. 2. Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen Hyväksyttiin. 3. Aluepalveluiden organisointi ja yhteistyömalli Lapin yliopistossa (Asko Suikkanen) Viime kokouksessa käytiin keskustelua aluepalveluiden yhteistyömallista ja nimettiin työryhmä valmistelemaan ehdotuksia aluepalveluiden haasteisiin paremmin vastaavaksi organisoitumiseksi. Asko Suikkanen esitteli työryhmän muistion (pöytäkirjan liitteenä). Kokous kävi keskustelun asiasta. Liitteenä kokouksen sihteerin kokoama muistio keskustelusta. Asiassa ei tehty päätöksiä. Keskustelua jatketaan seuraavassa kokouksessa jo tehdyn valmistelun pohjalta. Lisäksi rehtori voi antaa lisäohjeita asian lisävalmistelemiseksi.

2 4. Avoimen yliopiston koulutussuunnittelijan virka (nro. 386) (Arto Viiri) Lapin yliopiston johtosäännön 31.1 :n 4 kohdan mukaan erillislaitoksen johtokunta tekee virkanimityksiin liittyviä päätöksiä, kuten johtosäännön liitteessä on erikseen määrätty. Liitteen kohdan 2.2 mukaan muun viran, johon vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto täyttöesityksen tekee tulosyksikkö, tässä tapauksessa avoin yliopisto, ja päätöksen tekee johtokunta, aluepalveluiden suunnittelutoimikunta. Yliopiston virkojentäyttöohjeistuksen ( ) perusteella tukipalvelutehtävät julistetaan aluksi sisäiseen hakuun. Yleisempää hakua ei suoriteta, jos sisäisellä haulla yliopiston vakituisesta henkilökunnasta löytyy tehtävään soveltuva henkilö. Avoimen yliopiston koulutussuunnittelijan tehtävä edellyttää ylempää korkeakoulututkintoa, hyviä yhteistyö-, ohjaus- ja neuvottelutaitoja. Avoimien yliopisto-opintojen tuntemus, koulutussuunnittelijakokemus sekä verkko-opintojen kehittäminen katsotaan hakijalle eduksi. Koulutussuunnittelijan virkaan tuli 14 hakemusta. Hakuilmoitus sekä hakijoiden vertailutaulukko ovat pöytäkirjan liitteenä. Hakijoista ainoastaan Seppo Särkkä on yliopiston vakituista henkilökuntaa. Särkän hakemuspapereiden ja suoritetun haastattelun perusteella hän täyttää erinomaisesti virkaan edellytettävät vaatimukset. Seppo Särkkä on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri ja hän on toiminut Lapin yliopiston ammatillisessa täydennyskoulutuksessa lähtien. Tämän jälkeen hän on toiminut lehtorina ja kehittämispäällikkönä Yrittäjyyden maisteriohjelmassa välisenä aikana. Särkkä on toiminut Avoimessa yliopistossa koulutuspäällikkönä lähtien yrittäjyysopintojen kehittämisessä sekä ESR -rahoitteisessa alueellisessa matkailualan tutkintokoulutuksessa. Maisteriohjelman ja alueellisen tutkintokoulutuksen opinnoissa on tutkinto-opiskelijoiden lisäksi ollut avoimen yliopiston opiskelijoita. Lisäksi molemmissa koulutuksissa on toteutettu etä- ja verkko-opetusta, joiden kehittämisessä Särkkä on toiminut ansiokkaasti. Esitys Päätös Päätettäneen nimittää kauppatieteiden maisteri Seppo Särkkä avoimen yliopiston koulutussuunnittelijan virkaan (nro. 386) lukien. Esityksen mukaisesti. 5. Muut tulosyksikkökohtaiset asiat Asiat siirrettiin käsiteltäväksi seuraavassa kokouksessa. 6. Muut asiat Aluepalveluiden suunnittelutoimikunnan seuraava kokous päätettiin pitää klo 9.00 alkaen. Pöytäkirjan vakuudeksi Mauri Ylä-Kotola puheenjohtaja Arto Viiri kokouksen sihteeri

3 Aluepalveluiden organisointi ja yhteistyömalli Lapin yliopistossa Muistio aluepalveluiden suunnittelutoimikunnan keskusteluihin pohjautuen Arto Viiri Aluepalveluiden suunnittelutoimikunnan kokouksessa käynnistettiin johtokuntatason keskustelu aluepalveluiden yhteistyömallista. Keskustelua käytiin aluepalveluiden sisäisen yhteistyön tasosta, jonka osalta on pyritty varaamaan kullekin tulosyksikölle niiden perustehtävän mukainen rooli yhteisissä, yliopistotasoisissa kehittämiskokonaisuuksissa. Koko yliopiston tasolla keskeiseksi haasteeksi nimettiin yhteistyörakenteiden kehittäminen Meri-Lappi Instituutin kanssa. Lisäksi Finnbarents-toiminnon suhdetta Lapin yliopiston aluepalveluiden kokonaisuuteen tulee selkiyttää. Myöhemmin tulee päätettäväksi mahdollinen Finnbarentsin edustajan kutsuminen asiantuntijajäseneksi suunnittelutoimikuntaan. Aaro Tiilikainen Meri-Lappi Instituutista on nyt mukana aluepalveluiden suunnittelutoimikunnassa pidetyssä kokouksessa nimettiin työryhmä valmistelemaan ehdotuksia aluepalveluiden haasteisiin paremmin vastaavaksi organisoitumiseksi. Selvitystyöryhmän puheenjohtajaksi nimettiin Asko Suikkanen ja jäseniksi Riitta-Liisa Heikkinen-Moilanen, Ari Konu, Antti Koski ja Leena Suopajärvi. Selvitystyön määräaika on Työryhmän muistio esiteltiin aluepalveluiden suunnittelutoimikunnan kokouksessa Seuraavassa kokouksen sihteerin kirjaamia huomioita muistiosta ja kokouksessa käydystä keskustelusta: Aluepalveluiden sisäinen toiminta Suunnittelutoimikunnan rooli on hallinnollinen eikä tue laitoksen operatiivisen tason yhteistyötä. Tarvitaanko operatiivista yhteistyötä edistämään joku uusi foorumi? Tulosyksikköjohtajien kesken käydyt laitoskokoukset ovat yhteisiin tiedotusluonteisiin asioihin painottuneita. Laitoskokousten yhteydessä käydyn keskustelun johtopäätöksenä tulosyksikköjohtajat eivät ole kaivanneet laitokselle operatiivista toimintaa koordinoivaa johtajaa. Kemi-Tornion alueella on asetettu työryhmä pohtimaan Meri-Lappi Instituutin asemaa sekä hallinto- ja toimintamallia. Tämän työryhmän esitysten määräaika on syksyllä Toimenpide-ehdotuksista nousee esille suunnittelutoimikunnan strategisen roolin vahvistaminen. Tämä rooli konkretisoituisi kehitettävien painopistealueiden valinnan kautta. Sattumanvaraisesti valikoituvien painopisteiden ja kehittämiskokonaisuuksien sijaan voitaisi päästä systemaattiseen aluepalvelut- ja yliopistokokonaisuutta sekä ympäröivää yhteiskuntaa tehokkaammin tukevaan toimintaan. Aluepalveluissa valitut painoalat eivät voi oleellisesti erota yliopiston painoaloista. Yliopiston tasolla pitäisi painoalojen kehittämisen perusresurssit olla kunnossa. Aluepalveluiden tehtävänä on hanketoimintansa kautta hankkia lisäresursseja, mutta miten hoidetaan aluepalveluiden kautta saatavissa olevien lisäresurssien edellyttämä siemenraha tulosyksiköiden hankekehittelyn ja ehkä tarvittavien painopistemuutosten mahdollistamiseksi? Tarvitaanko tulosyksiköiden perusresurssien lisäämistä ja onko se nykyisessä taloudellisessa tilanteessa mahdollista? Strategisen roolin vahvistamiseksi suunnittelutoimikunnan voisi olla tarpeellista pohtia uudelleen Lapin yliopiston aluepalveluiden kehittämisstrategia ja toiminnan tavoitteet asiakirjaa sekä tulosyksiköiden toimintasuunnitelmia. Toimintasuunnitelmat on käsitelty suunnittelutoimikunnassa ilmoitusasioiden luonteisesti. Voisiko strategista ohjausta vahvistaa puuttumalla suunnittelutoimikunnassa voimakkaammin tulosyksiköiden toimintasuunnitelmiin?

4 Rehtori vaikuttaa aluepalvelut laitoksen toimintaan ja painopisteisiin johtokunnan ja sen puheenjohtajuuden lisäksi tulosyksiköiden toimintaa ohjaavan yliopiston sisäisen tulossopimusmenettelyn kautta. Tulossopimusprosessi on eriytetty johtokuntatyöstä. Toiminnan painopisteisiin vaikuttavina tekijöinä vaikuttavat keskeisesti yliopiston tasolla mm. tutkimusstrategiassa pian tehtävät painopistevalinnat sekä tiedekuntien strategiat. Tutkimustoiminnan osalta painopisteisiin voi vaikuttaa myös hallituksen asettama opetusja tutkimusneuvosto, jonka tehtävänä on yliopiston opetuksen ja tutkimuksen sekä niiden laadun ja arvioinnin yleinen kehittäminen. Opetus- ja tutkimusneuvosto voi antaa opetuksen ja tutkimuksen kehittämistä sekä tutkimuksen tukemista koskevia ohjeita ja suosituksia. Tulosyksiköiden yhteistyöhön liittyviä ongelmia ei noussut esille työryhmän muistiossa eikä käydyssä keskustelussakaan. Voitaneen päätellä käytännön yhteistyössä esiintyneiden ongelmien ratkenneen. Tulosyksiköistä ¾ toimii nyt Rotkon tiloissa. Tämän sijainnillisen läheisyyden odotetaan edelleen kehittävän tulosyksiköiden välistä yhteistyötä ja tiedonkulkua. Muu yliopiston sisäinen toiminta Aluekehitykseen liittyvän tutkimuksen vähäisyys koetaan ongelmaksi. Yliopiston tasolla tehtyjen painopisteratkaisujen ohella aluepalvelut voi nostaa painopisteiksi aluelähtöisiä tutkimusaloja/-aiheita, jotka muodostaisivat tutkimuskasaumia, jotka keräisivät piiriinsä vaikuttavan määrän osaamista ja osaajia. Kasaumalle tulisi olla saatavissa pohja tiedekunnista, jota vahvistettaisi aluepalveluiden tai tiedekunnan omalla hanketoiminnalla. Keskustelussa nimettiin esimerkkeinä tarvittavista kehitettävistä kasaumista matkailu ja kaivosalat. Onko aluekehitykseen liittyvä tutkimus vähäistä? Mikä on aluekehitykseen liittyvää tutkimusta? Oikein markkinoituna suuri osa tutkimuksesta voidaan nähdä aluekehitystä tukevaksi. Vahva tutkimus luo alueellisen uskottavuuden. (Asko Suikkanen) Globalisoituvassa maailmassa yliopiston alueellinen vaikuttavuus perustuu entistä voimakkaammin yliopistossa tehtävään kansainväliseen huippututkimukseen (Joensuun yliopiston strategia) Tulosyksiköille asetettujen johtoryhmien rooli on jäänyt muodolliseksi. Johtoryhmien tehtävänä on koordinoida edustamansa tehtäväalueen toiminnot Lapin yliopistossa sekä valmistella toimintoja koskevia asioita suunnittelutoimikunnan päätöksentekoa varten. Tulosyksikön johtoryhmä osallistuu tulosyksikön toiminnan ja talouden suunnitteluun sekä vuotuisten toiminta- ja opetussuunnitelmien laatimiseen sekä muutenkin avustaa tulosyksikön johtamisessa. Johtoryhmä-toimielimen roolia ja tulevaisuutta tulee käsitellä tehtäessä ratkaisuja aluepalveluiden organisaation kehittämisestä. Maakuntakorkeakouluyhteistyö Maakuntakorkeakoulun tutkimus- ja innovaatiotoiminnan vahvistamisen tarpeesta vallitsee toimijoiden välinen yksimielisyys. Haasteena on korkeakoulujen yhteisten tutkimus- ja kehittämiskohteiden valintaa. Samalla tulee myös ottaa huomioon alueen/seutukuntien tarpeet. Kohteiden valintaa ohjaavat ainakin seutukunnittain tehdyt innovaatioympäristöselvitykset sekä korkeakoulujen yhteinen innovaatiostrategia, jonka laatiminen on äskettäin aloitettu. Rovaniemen ammattikorkeakoulun rehtori on nostanut esille hyvänä käytäntönä Joensuussa sovelletun kärkihankesopimusmenettelyn. Rovaniemen/Lapin alueella voidaan harkita saman tyyppistä hankekokonaisuuksien ja hankkeiden nimeämistä ohjaamaan tutkimus- ja kehittämistyötä.

5 Ehdotetut professorivetoiset kehittämisalojen tutkijatapaamiset voisi harkita yhdistettäväksi Maakuntakorkeakoulun ja elinkeinoelämän järjestöjen tutkimus- ja yrityssektoreiden yhteistyötä kehittävän prosessin myötä syntyviä (seutukunnittaisia?) klusteriryhmiä. Myös aluekeskuskustoiminta on synnyttänyt toimialakohtaisia strategia- tms. ryhmiä. Aluepalveluiden suunnittelutoimikunnan toimikausi on päättymässä Mahdolliset uudet järjestelyt on luontevaa ottaa käyttöön alkaen. Tämä edellyttää järjestelyistä sopimista kevään 2007 aikana ja päätöksen tekoa mahdollisesti hallituksen kokouksessa