Ei paikoillanne, vaan valmiit hep! Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamista pohtineen työryhmän muistio (2010:11, s.

Transkriptio

1 YFI-ID Hakukohteiden vähentäminen TTS, : Tiedekunnan erityistavoitteet: Tiedekunnan profiloituminen, jonka osana tiedekunta kehittää yliopiston strategian mukaisesti suurempia kandidaattikoulutuskokonaisuuksia ja vähentää sitä kautta hakukohteiden määrää. Taustalla OKM:n linjaukset Keskitetty sähköinen hakujärjestelmä, KSHJ ja Opintopolku Ei paikoillanne, vaan valmiit hep! Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamista pohtineen työryhmän muistio (2010:11, s. 37): Hakemisen kynnystä voisi madaltaa ja uudelleenhakeutumista vähentää, mikäli opiskelijat valittaisiin tiedekuntiin, koulutusaloille tai muihin nykyistä laajempiin kokonaisuuksiin, joissa olisi mahdollista päättää suuntautumisesta opintojen kuluessa. Hakukohteiden määrän tarkastelu ei ole tekninen ratkaisu vaan tutkintojen sisältöjen tarkastelusta lähtevä muutos. Sopimusneuvottelukaudella YFI-hakukohteiden määrää luvataan vähentää Sosiaalityö säilyy omana hakukohteena Muut oppiaineet tällä hetkellä omia hakukohteitaan: filosofia, sosiologia, valtio-oppi ja yhteiskuntapolitiikka Valintakoe: nykymallin mukaisesti sisältää yhteisen osion ja oppiainekohtaisen osion Erillisvalinnat säilyvät (maisteriohjelmat, avoin väylä, siirto-opiskelijahaku) TTS: erityistavoitteena hakukohteiden määrän vähentäminen YFIn opetussuunnitelmatyössa tehty paljon yhtenäistämistä (yhteiset perusopinnot, metodiopinnot, valinnaiset opinnot, opintokokonaisuudet) Hakukohteita luvattu vähentää jo vuoden 2017 opiskelijavalinnoissa fil, sos, val ja ykp - nykyisestä neljästä hakukohteesta 1-2 hakukohdetta? Miten tämä on tehtävissä? Mitkä oppiaineet olisi järkevä yhdistää yhteisiksi hakukohteiksi? Aloituspaikkamäärät? Oltava selvillä ensi vuoden alussa (todennäköisesti helmimaaliskuussa) Hakukohteiden yhdistäminen vaatii sisällöllistä suunnittelua, ei vain tekninen tai hallinnollinen kysymys

2 YFI-hakukohde - vai muunlaisia ratkaisuja? Missä vaiheessa opiskelijat siirtyvät pääaineisiin? Millä kriteereillä? Esim. TaY, LY.. Kandikoulutuksen yhtenäistäminen Opetussuunnitelmat ks. Kandiopintojen uudelleenorganisointiehdotus keskusteltavaksi: Opintokokonaisuuksia suurennettaisiin huomattavasti entisestään: kandiopintoja 9 kurssia kaiken kaikkiaan, 3 kurssia vuodessa + sivuaineet 1 kurssi periodin mittainen Opiskelija saa vapaasti valita mitä opiskelee (luo oman polkunsa), maisteri ohjelmat oppiaineittain (5 oppiainetta). Kandivaihteen jälkeen hakeudutaan maisteri ohjelmiin. Opettaja sitoutuu 1 periodin ajan tiiviisti opetukseen. Tällöin toinen puoli vuodesta jäisi tutkimukselle. Keskustelua: - osa kursseista pakollisia (oppiaineittain voi olla eri kurssit pakollisia), osa valinnaisia - kursseja täydentävät ; pitää keksiä muita suoritusmuotoja - opiskelijan ja opettajan vuorovaikutus intensiivisempää - suullisten tenttien takaisin tuominen - oppiaineiden häviäminen kandivaiheessa - 15 op; opinnot eivät olisi niin silppua; auttaa opiskelijaa hahmottamaan kokonaisuutta - pystyy sekoittamaan eri opetusmuotoja - päästään syventymään johonkin aiheeseen - ulkomailla koulumaisempi ote, mutta silloin tulee tehtyä - jos jokin kurssi jää suorittamatta, seuraava mahdollisuus tehdä vasta vuoden päästä - ryhmät oltava tarpeeksi pieniä, että voi toteutua Ryhmät: Ryhmä 1: - aineopintojen oppiainepohja (jotka luovat pohjaa maisteriopinnoille) heikolla tolalla; luo painetta maisteri ohjelmiin (oppiaineen identiteetti) - kirjaamisongelma/tekninen ongelma jos kurssit jäävät kesken - Yfissä perinne isompiin temaattisiin kokonaisuuksiin; esim. valta ja väkivalta, työelämä. - Opettajan näkökulmasta miellyttävää, että voi tehdä yhteistyötä yli oppiainerajojen; voi oppia uutta - Mitä apron yhdistäminen on tuonut ja vienyt - Pitäisikö toteuttaa ensin pilottihanke? - monitieteisyys ei sama kuin oppiaineiden sekoittuminen

3 Ryhmä 2: - opinto-ohjauksen rooli nousee -> resurssit - sivuaineilijoiden rooli; mitä tarjotaan ulospäin - tekeekö vain osan, pitääkö olla eri opettaja->resurssit - jatkokoulutuskelpoisuus, jos lähtee meiltä muualle; pääseekö tutkinnolla minnekään - kieliopintojen integroiminen Ryhmä 3: - kansainvälinen vertailu, Major in WHAT? - isot kokonaisuudet; miten sivuaineilijat suhtautuvat (miten houkuttelevia temaattiset kokonaisuudet ovat) - miten mahdollista suorittaa; tekninen puoli - pedagogiset opinnot sisällöllisten opintojen jälkeen; voi mennä aika pitkäksi - opetuksen laatu (resurssit); tässä mallissa enemmän lähiopetusta? -> resurssit Ryhmä 4: - resurssit - opinnäytetöiden ohjaus - opiskelijoiden menettäminen, jotka haluaisivat opiskella vain yhtä oppiainetta - Amerikassa on 2 vuotta yhteisiä opintoja ja sitten erikoistutaan; edellyttää ohjaamista (sisälle rakennetaan polkuja) - oppiaineiden häviäminen (jos vasta maisteritasolla selkeästi yhden oppiaineen opintoja); jää vain muutama professori Ryhmä 5: - aineopinnot tulisi pysyä oppiaineessa - kuinka paljon materiaalia, joka käy useampaan oppiaineeseen Ryhmä 6: - sosiaalityöllä on jatkossakin oma valtakunnallinen haku eikä se voi lähteä hakukohteiden yhdistämiseen laitoksella - muuhun laajempaan yhteistyöhön opetuksessa myös sosiaalityö on valmis mutta niillä reunaehdoilla mitä sillä on eli ammatillistan valmiuksien opetus turvattava aineopinnoissa - kiinnostus temaattisiin graduseminaareihin yli oppiainerajojen (ehkä myös kandiseminaariin?) Ryhmä 7: - suorittaminen (monimuotoinen opetus, 15 op:n teemapallukan "palastelu") - suorittavatko opiskelijat 15 op kerralla? - entä jos joku suoritus jää tekemättä; Kela...? - opintojen aikatauluttaminen - sivuaineopintojen sisällyttäminen (kun eivät noudata samaa ideaa kuitenkaan; pääaineilijan sivuaineet)? - markkinoiminen opiskelijoille / teemapallukka? - opiskelijoiden jakautuminen kursseille? - esteettömyys (etänä yms. tähän liittyvät) - KUP:n huomio: kauppakorkean kanssa yhteistyötä (freelancer/yrittäjyys) - opintotuki (riittävän pistemäärän saavuttamienn/lukuvuosi) - intensiivijaksot (max. yhden periodin mittaisia) - päällekkäisyys (joutuuko odottamaan vuoden, että pääsee valitsemalleen teemapallukkakurssille,

4 jos se menee jonkun toisen oman valinnan kanssa päällekkäin)? - käsitys oppiaineesta ennen maisteritasoa? - sisältyykö kandityö teemoihin? --> Voisi sisältyä kolmantena vuonna, eikä kandisemmoja olisi erikseen - geneeriset taidot (esim. tutkimusmetodit olisi pakollinen teemapallukka kaikille)? - sivuaineilijat samoissa ryhmissä (heidän status? järkätäänkö virtuaalisinsa?)? - sivuaineilijat tuovat rahaa --> pystyvätkö sivuaineilijat tekemään eri kursseja tai vähemmän kuin isoja kokonaisuuksia? - vaikutus avoimessa suorittaviin? - menetetäänkö opiskelijoita, jotka haluavat tulla opiskelemaan oppiainetta? - filsassa & sosiaalityössä oltava aineopinnot, koska kelpoisuusvaatimukset - jos kandin jälkeen lähtee muualle, kelpaako opinnot? - kv-vertailu (mitä YFI-kandina osaat)? - miten opintoen etenemiseen vaikuttaa vaihto-/harjoittelujakso? - kieliopintojen integrointi? - lyhyet työsuhteet (opetusmatksujen siirtyminen)? - temaattiset jaksot voivat auttaa tutkimuksessa (tutkimusryhmien kiinteytyminen) - vastuuopettajat? - opettajien resursointi (nyt opet opettaa kandi- ja maisteriopintoja samanaikaisesti)? - opinnäyteohjaus ohessa jossain jaksossa? --> ei tod.näk. onnistu eikä 1. periodissa. - suoritusten kirjaamisongelma? Kommentteja: - Teemapallomeren sisälle rakennettaisiin polkuja, jotta siirtymä maisterivaiheeseen onnistuu --> kandivaiheessa 15 op:n teema/päääaine tai tietyt kurssit tehtynä ylipäänsä --> Aineopintojen oppiainespesifit kurssit, jotka luovat pohjaa maisteriopinnoille - Yhteistyö yli oppiainerajojen lisääntyy. - Opintojen ohjauksen rooli tulee kasvamaan. - Opiskelijakulttuurin muutos: opetuksen laadukkuus (resurssit) ja se, että pakotetaan tekemään kerralla koko köntsä (resurssit) Ryhmä 8: - opiskelijoiden opintotuki (15 op); osasuoritukset? - intensiivikurssit hyvä myös opiskelijoille, jos pystyvät siihen hyvin, toteutus pienimmissä paloissa miten opiskelijat jaksavat, jos joka periodissa intensiivikurssi -miten kursseja tarjolla/aikataulutus (päällekkäisyys) -esteettömyys/pitäisikö pystyä tekemään etänä osa jaksoista - opintoneuvonta - häipyykö peruskurssit; onko opiskelijoilla käsitystä oppiaineista ennen maisteritasoa -opettajan näkökulmasta hyvä (tutkimusperiodit + on temaattisia kokonaisuuksia; voi auttaa tutkimuksessa) -onko tämä YFIN sisäinen poisvalinta teemoista, moneenko riittää opiskelijoita -miten opinnäytteet suhtautuu tähän; sisältyykö kandityö näihin teemoihin; ei erikseen kandiseminaaria -miten opetetaan geneeriset taidot; pitäisi sisältyä isoihin temaattisiin kokonaisuuksiin kandi, kvali, kvanti; 15 op -miten sivuaineopiskelijat hoidetaan -vastuuopettajan lisäksi myös muita opettajia

5 Ilmiölähtöinen OPS Uuden opetussuunnitelman rakentamisessa keskiössä oli sitouttaminen. Kysyttiin mitä henkilöstö ja opiskelijat halusivat koulutukselta. Näihin voitiin palata sitten kun alkoi kuulua soraääniä muutoksessa. Ilmiöiden ympärille rakennettiin ops. Käytäntö sovitettiin tähän ops-prosessiin; keskusteltiin/käsiteltiin vuoroin koko porukalla ja vuoroin pienissä ilmiö-ryhmissä. Uskallus ja viitsiminen usein esteenä muutokselle. Opetussuunnitelman ilmiöt Ilmiöt määriteltiin auki mitä ne voivat olla. Opiskelijat tarkastelivat eri tieteenalojen näkökulmasta, jolloin tulee kokonaisvaltaisempi näkemys ilmiöstä. Kaikki ilmiöt ovat perus- aine ja syventävissä opinnoissa eri painotuksin. Kurssien määrä väheni radikaalisti. Opiskelijoille asiat jäsentyvät paremmin. Kokemukset: Lähetään kysymään yhdessä asioita eikä opettamaan asioita, tarkastelemaan ilmiöitä. Kartoitus minkälaista tutkimusta tehdään-> voidaan saattaa eri tutkimuksia yhteen, keskustelemaan. Prosessimaisuus; saman ilmiön tutkiminen jatkuu eikä vain kurssi kurssin perään. Keskustelua: Luennoilla avataan vain käsitteet eri tieteenalojen näkökulmasta, muuten lähdetään itse tutkimaan ilmiötä. Pystytäänkö YFIllä määrittelemään ilmiöt, koska niitä on niin paljon. Meta-tason pitää olla tarpeeksi lavea, että se kattaa tarpeeksi. Mitä pitäisi kehittää, mitä pitäisi ylläpitää; tästä pitää keskustella ja myös opiskelijoilta kysyä. Opinnäytetyöt: kiinteät opiskelijaryhmät miettivät nyt jo aikaisemmin kandityötä ja kolmantena vuonna tekevät sen (ja toivottavasti jatkavat graduun saakka). Kun kysymykset syvenevät, aiheet tulevat luontevasti. Linkki esitykseen liitteenä Opetuksen kehittäminen YFI-laitoksella Verkko-opetus IT uusille työntekijöille: Esteettömyys Verkkovälineet osana opetuksen esteettömyys-tavoitetta Sosiaalisten tilanteiden pelko Sisäilmaongelmat jne Kommunikaatiovälineet: AC (Adobe connect), keskusteluvälineet Suoritusmuodot: Koppa ja ajastettu tentti Joustavuus Verkkovälineet osana opetuksen joustavuus-tavoitetta Eri etenemisrytmit

6 Opiskeluvaihto Työn ja opiskelun yhdistäminen Korppi Koppa Optima Moodle Moniviestin etentti IT-valmiudet Opiskelun apuvälineet Asiakirjamallit Refworks / Zotero ym Kirjoitusvirheet Informaation haku, analysointi, arviointi Google scholar, tietokannat, ymv IT-palvelut kehittää: Koppaan tehtävien palautus ryhmälle! Tehtävän palautus seminaariryhmälle muiden opiskelijoiden katsottavaksi Usean palautuslaatikon lisääminen yhden kurssikansion alle Tehtävien kommentointi: opettaja voi kommentoida tehtävänpalautusta (jo nyt testikäytössä kokeilkaahan!) Tehtävän tarkka palautusaika näkyviin Kurssin alku- ja loppuaika näkyviin useaan paikkaan Tagipilvi-sovelma - voi näyttää käytetyimpiä avainsanoja Hyvis toimintamallin kokonaisuus linkki liitteenä Temaattiset maisteriseminaarit/sosiaalityö Väkivaltatutkimusryhmä ryhmässä on myös psykologeja. He pistivät tekemään heti töitä ja julkaisivat ne. Ryhmät ovat toimineet todella hyvin. Teemana on väkivalta, mutta laajasti esim. symbolinen väkivalta. Opinnäytteiden muotona on psykalla artikkeli, tämä otettu myös sosiaalityöhän. Keskustelua: Miten teemat muodostuvat? Vetäjän tutkimuksen mukaan? Opiskelijoita on ollut vaikea saada temaattisiin ryhmiin (sto). Ensimmäinen kerta graduseminaarissa on yhteinen ja siellä jakaudutaan ryhmiin. Jos teemaryhmä on oppiaineiden ylittävää; kaksi vetäjää olisi hyvä olla. Kuka koordinoi? Koordinointi tärkeää. Opiskelijoita on kehotettu itse keksimään aiheensa. Voi olla vaikeaa saada opiskelijat asettumaan teemaryhmiin. Tuleeko liikaa seminaareja/opettaja? Opiskelijalle on hyvä esittää myös sellaiselle yleisölle, joka ei ole tuttu asian kanssa. Päällekkäisyys on saatava pois, jotta ei olisi montaa seminaaria yhtä aikaa. Teemaseminaarit voi myös profiloida laitosta. Artikkeligradut ovat todella työläitä. Tutkimusorientoituneet opiskelijat ovat kiinnostuneita tästä. Jäävätkö jotkut aiheet pois graduista, jos on vain teemaseminaarit, rajoittaako se? Sosiaalityössä ei ole "yleis-seminaaria" kulkemassa vieressä. Teemat ovat väljiä, joten niihin sopii paljon aiheita. Pitäisikö tähän olla myös metodi-pohjainen teemaseminaari? Pitäisi perustaa tutkimustyöryhmiä. Yhdistelmäseminaareja joskus; ei koko lukuvuoden kestäviä (ei olisi niin raskas). Jokainen seminaari järjestettäisiin syyskuun puolessa välissä. Kerätään seminaarien aiheet, joista voisi blokata temaattiset yhteneväisyydet. Yhteistyö voisi muodostua spontaanisti oppiaineiden ylittävien seminaarien avaamisen myötä. Joku voisi kutsua koolle kaikkien oppiaineiden halukkaat graduseminaarien vetäjät. Siellä voisi katsoa onko niitä, jotka haluaavat vetää seminaarit yhdessä. Opiskelijat olisivat samassa porukassa läpi opiskelujen. Nyt meidän rakenne on

7 päinvastainen. Tämä aiheuttaa sosiaalista kyvyttömyyttä ja gradusemmoja ei saada sen takia muodostettua.