Hankkeen alkaessa investointitoimiston projektipäällikkö käy hankeohjelman läpi yhdessä aluesuunnittelijan tai suunnitteluinsinöörin kanssa.

Transkriptio

1 Hankeohjelma Hankeohjelmaan kerätään hankkeen tavoitteet ja reunaehdot. Hankeohjelmassa kuvataan tilaajan tahtotila. Tavoitteena on, että tarkistettu hankeohjelma liitetään suunnittelun tarjouspyyntöasiakirjaksi suunnitteluohjelman lisäksi erillisenä asiakirjana. Hankeohjelma päivitetään ennen hankkeen aloittamista. Päivityksestä vastaa aluesuunnittelija (tai suunnitteluinsinööri) tarvittaessa yhdessä suunnitteluinsinöörin, luonnonhoidon suunnittelijan ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Hankkeen alkaessa investointitoimiston projektipäällikkö käy hankeohjelman läpi yhdessä aluesuunnittelijan tai suunnitteluinsinöörin kanssa. 1 Hanke Hanke avataan Foreen suurpiirin numeron ja nimen/kaupunginosan numeron ja nimen alle. Hanke nimetään selkeästi kohteen nimen perusteella. Lisätarkenteena nimeen kirjataan hankelaji: uudisrakentaminen, peruskorjaus tai kunnostus. Kun kyseessä on asemakaavaan pohjautuva hankekokonaisuus, kirjataan tarkenteeksi kaava-alue. Esimerkkejä: Puistolan torin peruskorjaus, Airuetien ajoesteiden kunnostus, Hanasaari I kaava-alue. Hankkeen alle laaditaan Scope-hankeohjelma sekä Hola-kustannuslaskelma (tarvittaessa Rola-laskelma). Samaan hankkeeseen mahdollisesti liittyvät erilliset hankeohjelmat ja kustannuslaskelmat nimetään selkeästi. Esimerkiksi laajalle kaava-alueelle on usein tarpeen laatia erillisiä hankeohjelmia katu-, tori- ja puistoalueille. Annetaan hankkeen oikeudet aluesuunnittelijalle, suunnitteluinsinöörille, alueen projektinjohtajalle ja ylläpitovastaaville sekä projektipäällikölle, jos nimi on tiedossa. Hankeohjelman (Scope) otsikoista poistetaan tarpeettomat ja lisätään tarvittaessa uusia. (Huom. Hkr, Ksv ja TasKe tekevät parhaillaan kehittämistyötä yhteisesti sovittavan hankkeiden tallentamiskäytännön luomiseksi, ns. hankepuu. Ohje valmistunee kesäkuussa Siihen asti toimitaan yllä kuvatun tallentamiskäytännön mukaisesti.) Hanketiedot Hankkeen nimi: Dokumentin muokkaaja: Hankkeen vaihe: Hankkeen sijainti: Viimeksi päivitetty: Kohteen nimi, hankelaji Helsinki, kaupunginosa, osa-alue, osoite

2 1.1.2 Hankeohjelman päivitykset Vastuutahot Tilaajaorganisaatio: Projektipäällikkö: Helsingin kaupunki» HKR Nimetään, mikäli on tiedossa 1.2 Tavoitteet ja tarpeet Tavoitteet ja tarpeet osiossa kuvataan hankkeen nykytilanne ja tavoitetila lyhyesti. Kuvauksen tarkoituksena on kuvata lukijalle suunnittelun kannalta oleelliset asiat Nykytilan kuvaus Kerrotaan lyhyesti, miksi hanke on syntynyt (esim. asemakaavamuutos, aluesuunnitelmassa priorisoitu). Esitetään lyhyet perustelut hankkeelle. Arvio kiireellisyydestä tai toteutusaikataulusta. Selostetaan alueen sijainti ja suunnittelualueen rajautuminen. Sijainnista laaditaan tarvittaessa erillinen liitekartta, jotta hanke on helposti paikannettavissa. Sijaintikartta tallennetaan hankeohjelman liitteeksi. Nykytilan kuvaus: mm. kaavan vaatimukset, suojelumääräykset, tyypilliset ja vaalittavat piirteet, arvot, ongelmat, erityispiirteet (esim. kasvillisuuden erityispiirteet, kasviharvinaisuudet, muut huomionarvoiset kasvit), suunnittelussa huomioitavat ja suunnittelua rajoittavat tekijät (esim. maanalainen infra) Tavoitteet Tavoitteissa kuvataan koko hankkeen tavoitteet yleisellä tasolla. Määritellään esim. rakennettavat palvelut, yhteystarpeet, puiston luonne, katutyyppiluokitus, hoito- ja kunnossapitoluokitus. Palveluiden ja luokituksen määrittely vaatii alueen verkostollista tarkastelua. Määritellään hankkeen kustannustavoite, joka pohjautuu hankeosalaskelmaan tai rakenneosalaskelmaan. Hankkeen tavoitteiden tulee olla realistisia (toteutettavuus, kustannusraami, ylläpidettävyys). Tavoitetilasta on hyvä laatia hankeohjelman liitteeksi viitesuunnitelma, jossa esitetään esim. toimintojen sijoittelu yleispiirteisesti. Viitesuunnitelmaa ei kuitenkaan yleensä ole tarpeen laatia katuhankkeista Lähdemateriaali Kirjataan mahdollinen lähdeaineisto (esim. asemakaava nro xxxxxx, puistosuunnitelma VIOxxxxx, aluesuunnitelma x, kasvillisuusinventointi) ja viittaukset sovellettaviin linjauksiin ja ohjeisiin (esim. kaupunkikalusteohje). Viittaus liitteisiin.

3 1.2.4 Asiantuntijatuki ja yhteistyötahot Asiantuntijoiden näkemys on usein tarpeen sisällyttää jo hankeohjelman tavoitteisiin ja vaatimuksiin. Erityisesti silloin, kun hankkeeseen liittyy erityisosaamista vaativia osa-alueita (kuten esim. silta- ja kansirakenteet, puukujanteen uusiminen, tulvasuojelu), on hankeohjelman laatimisen aikana tehtävä tiivistä yhteistyötä katu- ja puisto-osaston asiantuntijoiden kanssa. Kirjataan tarvittaessa hankkeen toteutussuunnitteluvaiheessa käytettävien katu- ja puisto-osaston asiantuntijoiden työpanoksen tarve mm. valaistuksen, kaupunkikuvan, kalusteiden, kasvillisuuden, luonnonhoidon, luonnonsuojelun ja esteettömyyden osalta. Asiantuntijoita käytetään vain perustellusti, esimerkiksi arvoympäristöt, luonnonsuojelualueen läheisyys, vaativa erityiskohde. Mikäli hanke on yhteishanke tai liittyy kiinteästi toisen hallintokunnan tai jonkun muun tahon toimintaan, kirjataan tähän yhteistyötahot ja riippuvuudet. Mahdollisiin yhteistyötahoihin on oltava yhteydessä jo hankeohjelman laatimisvaiheessa, jotta saadaan kirjattua hankkeen tavoitteet, vaatimukset ja mahdollinen aikataulun riippuvuus hankeohjelmaan. 1.3 Vaatimukset Tilaajan tahtotila ja hankeen reunaehdot sekä varsinaiset suunnittelulle ja toteutukselle asetetut tavoitteet esitetään luvussa Vaatimukset. Vaatimukset on hankeohjelman keskeisin osa. Vaatimuksia täydennetään ja selvennetään tarvittaessa Vaikutukset osiossa. Vaatimukset perustellaan lyhyesti Koettavuutta koskevat vaatimukset Kirjataan mm. viihtyisyyteen, kaupunkikuvaan, maisemaan ja turvallisuuden kokemiseen liittyvät tavoitteet. Kohteen sijoittuminen kokonaisympäristöön: esim. säilyttämisen arvoiset piirteet, mahdolliset aikakaudelle tyypilliset piirteet, kasviharvinaisuudet, aikakaudelle tyypilliset kasvilajit ja muut huomionarvoiset kasvit, maisemavauriot, mittakaava Toiminnalliset vaatimukset Toimintojen määrittely ja laatutaso. Katualueen toiminnalliset tarpeet (ajoradan, pyörätien, jalkakäytävän, pysäköinnin tms. tarpeet). Viheralueiden toiminnalliset tarpeet (esim. kulkuyhteydet, leikkialueet, koiraaitaukset). Esteettömyys. Tarpeen mukaan myös käyttäjäryhmien määrittely. Kirjataan lyhyesti mahdollisesti jo tehty vuorovaikutus. Todetaan käyttäjien ja sidosryhmien toiveet ja odotukset Tekniset vaatimukset Kohde tulee toteuttaa katu- ja puisto-osaston strategian mukaisesti turvalliseksi, kestäväksi, toimivaksi, viihtyisäksi ja esteettömäksi. Tavoitteena on yleensä koneellisesti ylläpidettävät ratkaisut.

4 Määritellään tavoiteltava laatutaso. Katualueilla huomioidaan esim. keskustan yleinen laatutaso, alueen muiden katujen laatutaso ja laatutason vaikutus esimerkiksi materiaaleihin (esim. jalankulkualueet luonnonkiveä). Puiston laatutason määrittely on pitkälti sidoksissa hoitoluokan määrittelyyn. Määritellään tavoiteltava hoitotaso (kunnossapitoluokka, hoitoluokka, puhtaanapitoluokka) ja talvikunnossapidon tarve. Määritellään ja kuvataan suunnittelussa huomioitavat asiat ja mahdolliset suunnitteluratkaisut, esim. pintavesien käsittely, valaistustarpeet, perustamistapa. Viittaukset käytettäviin tyyppipiirustuksiin ja linjauksiin. Esitetään myös tarkennukset sekä mahdolliset poikkeukset käytössä olevista linjauksista ja ohjeista. Jos viitataan esim. Kaupunkikasvioppaan noudattamiseen, viitataan, mitkä oppaan osiot erityisesti on huomioitava suunnittelussa. Määritellään säilytettävät ja vaalittavat asiat ja tyylipiirteet. Kirjataan esim. säilytettävät puut ja niiden huomioiminen suunnitteluratkaisuissa (juuristoalueen rauhoittaminen) ja toteutuksessa (kasvillisuuden suojaustarve). Määritellään suositukset mm. käytettävistä kalusteista, varusteista ja kasvilajeista. Esitetään tarvittaessa materiaalien laatu ja tyyppi. Kirjataan arvio materiaalien, kuten taimien, saatavuudesta ja mahdollisen ennakkotilauksen tai teettämisen tarve. Mitoitus. Todetaan mahdollisten esi- tai lisäselvitysten tarve (esim. kasvillisuusinventointi, historiallinen selvitys, puiden kuntokartoitus), laajuus ja toteutusajankohta. Selvitystarve perustellaan lyhyesti ja määritellään selvityksen tavoite. Määritellään tarvittaessa myös selvityksen tekijän vähimmäispätevyystaso tai suuntautuneisuus. Mikäli selvityksiä on tehtävä ennen varsinaisen hankkeen suunnittelun aloittamista, on määriteltävä selvitysten vastuutaho ja rahoitustarve. 1.4 Vaikutukset Liikenteelliset vaikutukset Miten hankkeen toteuttaminen vaikuttaa liikenteeseen nykytilanteeseen verrattuna? Huomioidaan myös mahdolliset rakentamisen aikaiset vaikutukset Ympäristövaikutukset Arvioidaan mahdolliset ympäristövaikutukset mukaan lukien rakentamisen ja liikenteen aiheuttama melu, tärinä ja pöly. Arvioidaan esim. melu- ja tärinäselvityksen tarve. Rakentamisen aiheuttamat vaikutukset ja riskit asukkaille, asiakkaille, rakenteille ym. omaisuudelle. Kirjataan, mikäli kohteen toteutusaikana (esim. kaivutyöt purojen läheisyydessä) on tehtävä erityistoimenpiteitä mahdollisten haittojen ehkäisemiseksi.

5 1.5 Olosuhteet Kuvataan lyhyesti olosuhteet. Erityishuomiota on kiinnitettävä tekijöihin, jotka mahdollisesti lisäävät kustannuksia, kuten vaikea maaperä, työnaikaisten liikennejärjestelyjen tarve, johtosiirrot, pitkät välimatkat, suojelumääräykset, toteutusajankohta, taimien saatavuus, pohjavesi Maasto ja ympäristö Kirjataan huomiot tiedossa olevista olosuhteista (esim. maaperä). Arvioidaan tarvittaessa myös esim. lisämittausten ja -tutkimusten tarve ja ajankohta. Kirjataan mahdolliset toteutusajankohdan rajoitteet, esim. lintujen pesintäkausi, routa. 2 Hankeosittelu Hankeosittelua ei yleensä ole tarpeen tehdä hankeohjelmaan, sillä se selviää erillisestä kustannuslaskelmasta (liite tai Scopen yhteyteen tallennettu laskelma). Kustannuslaskelmaan on tarpeen lisätä kommentteina hankeosien sisältö. 3 Liitetiedostot Liitteeksi laaditaan tarvittaessa suunnittelualueen rajaus sekä viitesuunnitelma selkeyttämään tavoitetilan sanallista kuvausta. Liitteeksi lisätään esim. kohteen aiemmat suunnitelmat. Myös kustannuslaskelma voidaan tuoda liitteeksi.