UUSI LOHJA 2037 MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA JA RAKENNEMALLI

Transkriptio

1 UUSI LOHJA 2037 MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA JA RAKENNEMALLI Kaupunkisuunnittelulautakunta on kokouksessaan hyväksynyt maankäytön kehityskuvan tavoitteet, jotka perustuvat vyöhyketarkasteluun. Maankäytön kehityskuvan ja rakennemallin laatimiseksi laadittiin 10 alustavaa vaihtoehtoa, joiden mahdollisuuksia ja riskejä vertailtiin työpajassa Työpajaan oli kutsuttu kaikkien toimialojen ja ympäristötoimen tulosalueiden edustajat sekä kaavoittajat. Kaikki vaihtoehdot perustuivat vyöhyketarkasteluun eli lähtökohtana oli nykyinen yhdyskuntarakenne, jossa kasvua painotettiin eri tavalla. Vaihtoehdot 1A, 1B ja 1C perustuivat keskittyneeseen yhdyskuntarakenteeseen, joka toimii liikkumisen ehdoilla. Vaihtoehdot 2A, 2B ja 2C perustuivat kunnan eri alueiden tasapainotettuun kehittämiseen ja se toimii olemassa olevan yhdyskuntarakenteen ehdoilla. Vaihtoehdot 3A, 3B ja 3C perustuivat johonkin erityisteemaan, jotka ovat valtaväylät (E18, KehäV ja mt110), maaseutuasuminen ja Lohjanjärvi. Yhdyskuntarakenne kehittyy valitun teeman ehdoilla. Kaikissa vaihtoehdoissa oli samat työpaikka-alueet. Nauhataajaman työpaikka-alueet perustuvat taajamaosayleiskaavan varauksiin tai selvityksiin. Kaikkien E18 liittymäalueiden kehittämiseen sisältyy riski, koska alueet eivät pääosin ole kaupungin omistuksessa. Alustavista vaihtoehdoista on laadittu erillinen yhteenveto (päivätty ). Alustavia vaihtoehtoja karsittiin työpajatyöskentelyn jälkeen siten, että vaihtoehtoja oli neljä: 1 SUUNTANA METROPOLI 2 SEUTUKESKUS JA OMAVARAISET TAAJAMAT 3 KASVAVAT TAAJAMAT JA KYLÄT 4 VALTAVÄYLIEN LOHJA Kun lähtövuodeksi asetetaan vyöhykkeittäin vuosi 2010, Lohjalla on asukkaita vuonna ,5 % kasvulla yhteensä noin 54800, 1 % kasvulla yhteensä noin ja 1,5 % kasvulla noin ja vastaavasti kasvu on noin 6900 asukasta, noin asukasta ja noin asukasta. Vertailun vuoksi todettakoon, että taajamaosayleiskaavan alueelle mahtuu uutta asukasta ja jos reservialueet otetaan käyttöön ja tiivistetään rakennetta, tätäkin enemmän. Lohjan kasvustrategiassa tavoitteeksi on asetettu 1 % kasvu. Vaihtoehdossa 1 kasvu lähestyy 1,5 %:a. Vaihtoehdoissa 2, 3 ja 4 kasvu on vähän yli 1 %. 1,5 % kasvulla huoltosuhde on tulevaisuudessa edullisempi kuin 1 % kasvulla. Vaihtoehdoista karsiutuivat sekä 1,5 % kasvuun että 1 % kasvuun perustuneet vaihtoehdot. Mukana oli myös 0-vaihtoehto, jossa kasvun oletettiin olevan 0,5 % eli 6900 asukasta. Kaikissa vaihtoehdoissa on muuten samat työpaikka-alueet kuin alustavissa vaihtoehdoissa, mutta työpajan johdosta mt110 varteen Saukkolan ja Somerontien risteyksen väliselle alueelle lisättiin potentiaalinen työpaikka-alue. Vaihtoehdossa 4 Valtaväylien varrella on potentiaaliset työpaikkaalueet myös kunnan pohjoisosassa Loukun kohdalla (Vt2) ja Karjalohjan eteläosassa (mt186 ja mt104 risteys). Nummea ja Saukkolaa on vaihtoehdoissa käsitelty kaksoistaajamana. Lohjansaaren saaristo on yhdistetty Lohjanjärven ympäristön vyöhykkeeseen. Vaihtoehtoja 1-4 käsiteltiin kaupunkisuunnittelulautakunnan ja kaupunginhallituksen yhteisessä seminaarissa Seminaarin työskentelyn tuloksena vaihtoehtoja kehitettiin edelleen. 1/6

2 Seminaarin johdosta tehtiin seuraavat muutokset vaihtoehtoihin: - Vaihtoehdot 1 ja 4 on yhdistetty vaihtoehdoksi 1 (Valtaväylillä metropoliin) - Vaihtoehdolle 1 on tehty uusi kuvaus ja määritelty mahdollinen väestön lisäys - Virkkala sisältyy vaihtoehdon 1 kehitettävään taajama-alueeseen - Kaikkiin vaihtoehtoihin on lisätty mahdollinen Tavolan seisake (ESA -radan ays) - Kaikkiin vaihtoehtoihin on lisätty Loukun kohdalle potentiaalinen työpaikka-alue - Kaikkiin vaihtoehtoihin on lisätty maantie Loukusta Pusulaan kunnan sisäisenä yhteytenä - Alakeskusten vaikutusalue nimetään "taajaman läheinen maaseutu" - Vaihtoehdossa 2 myös nauhataajamalle on määritelty "taajaman läheinen maaseutu" -alue, joka sijoittuu Virkkalan eteläpuolelle - Vaihtoehdon 2 kuvausta on täydennetty tehdyn muutoksen johdosta - Asuinmaaseutu ja taajamanläheinen maaseutu -käsitteet on selostettu tarkemmin Seminaarin jälkeen vaihtoehtoja on kolme: 1 VALTAVÄYLILLÄ METROPOLIIN 2 SEUTUKESKUS JA OMAVARAISET TAAJAMAT 3 KASVAVAT TAAJAMAT JA KYLÄT Vaihtoehdossa 1 kasvu lähestyy 1,5 %:a. Vaihtoehdoissa 2 ja 3 ja kasvu on vähän yli 1 %. Vaihtoehdossa 1 väestö kasvaa asukkaalla, vaihtoehdossa asukkaalla ja vaihtoehdossa asukkaalla. Vaihtoehdot sisältävät seuraavia vyöhykkeitä: Vyöhykkeet perustuvat aiemmin tehtyyn vyöhykejakoon (päivätty ). Joitakin vyöhykkeitä on yhdistelty ja nimetty uudestaan. Taajama-alueet sisältävät vyöhyketarkastelun vyöhykkeet nauhataajama ja alakeskukset. Kaikki ovat asemakaavoitettuja tai asemakaava-alueeseen rajautuvia taajama-alueita, joilla on kunnallistekniikka tai ne ovat helposti liitettävissä kunnallistekniikan piiriin. Nauhataajamaan sisältyvät lisäksi vyöhykkeet keskusta ja nauhataajaman alakeskukset, joiden sijainti on osoitettu symbolimerkinnöillä. Kehitettävä taajama-alue tarkoittaa eri vaihtoehdoissa niitä taajama-alueita, joille väestönkasvu pääasiassa suuntautuu. Kehitettävillä taajama-alueilla rakentaminen tapahtuu voimassa olevien tai laadittavien uusien asemakaavojen perusteella. Taajaman läheinen maaseutu muodostuu alueista, joita aiemmassa vyöhyketarkastelussa nimitettiin taajamien vaikutusalueiksi. Taajaman läheinen maaseutu sijaitsee enintään kolmen kilometrin etäisyydellä taajaman lähipalveluista. Palvelujen saavutettavuuden takia vyöhykkeet ovat asumiselle edullisia, mutta asuminen on tiiviydeltään maaseutumaista, eikä pääsääntöisesti edellytä asemakaavoitusta. Alueen maankäytön ohjaamiseksi sopii parhaiten osayleiskaava, jolla voidaan suoraan ohjata rakennuslupien myöntämistä. Muu taajama-alue -merkinnällä on osoitettu alakeskukset silloin, kun niihin ei vaihtoehdossa suuntaudu merkittävää väestönkasvua. Kehitettävä kylä tarkoittaa aiemmassa vyöhyketarkastelussa todettua maakunnallisesti merkittävää tai paikallisesti merkittävää kylää, johon vaihtoehdossa kohdistuu väestön kasvua. Vaihtoehdoissa on osoitettu kullekin kylälle nuolimerkinnällä lähin alakeskus eli taajama-alue, jonka palveluihin se tukeutuu. Vaihtoehdoissa on alustavasti kuvattu aluekokonaisuudet, joille tulisi laatia osayleiskaavat. Kylien rooli yhdyskuntarakenteessa määrittyy näiden osayleiskaavojen kautta. Kylän vaikutusalue on alue, jolta käsin kylässä oleva palvelu tai palvelut ovat saavutettavissa enintään kolmen kilometrin etäisyydellä. Kylään osoitettu kasvu voi sijoittua sekä kylään että vaikutusalueelle. 2/6

3 Muu maakunnallisesti merkittävä kylä tarkoittaa maakuntakaavan mukaista kylää silloin, kun sille ei vaihtoehdossa ole osoitettu lisäkasvua. Asuinmaaseutu tarkoittaa maaseutua, joka ei pääasiassa ole taajaman läheistä maaseutua tässä työssä määritellyssä merkityksessä, mutta jolle sen sijainnin takia kohdistuu väestönkasvua. Alueen on tarkoitus olla tiiviydeltään maaseutumaista ja maankäytön ohjaamiseen soveltuu parhaiten osayleiskaava, jolla ohjataan suoraan rakennuslupien myöntämistä. Työpaikka-alueiden vyöhykkeiksi on osoitettu merkittävimmät olevat työpaikka-alueet (toteutunut tai aiemmin laadittu kaava) sekä ensisijaisesti kehitettävät logistisesti hyvin sijaitsevat mahdolliset uudet työpaikka-alueet (E18 liittymät Haarjärvi ja Nummi). Potentiaaliseksi työpaikka-alueeksi on osoitettu toissijaisesti kysynnän mukaan kehitettävät logistisesti hyvin sijaitsevat mahdolliset uudet työpaikka-alueet. Viljelymaaseutu on vyöhyke, jolla sijaitsevat maatalouden kannalta hyvät ja yhtenäiset peltoalueet. Alueen rakentaminen perustuu tapauskohtaisesti harkittaviin suunnittelutarveratkaisuihin. Vapaa-ajan maaseutu on maaseutualue, jonka painopiste on vapaa-ajan asumisessa. Vapaa-ajan maaseudun rakentamisen ohjaamiseksi olisi hyvä laatia osayleiskaavat. Metsätalouden ja vapaa-ajan maaseutu on vyöhyke, joka muodostuu maakuntakaavan merkittävästä yhtenäisestä metsäalueesta ja jonka maankäytön painopiste on vapaa-ajan asumisessa. Lohjanjärven ympäristö on vyöhyke, joka sisältää Lohjanjärven ja sen lähialueiden ranta-alueet. Maankäytön painopiste on vapaa-ajan asumisessa. Vyöhykkeeseen on yhdistetty aiemman vyöhyketarkastelun mukainen vyöhyke Lohjansaaren saaristo. Vaihtoehtokartoilla on lisäksi osoitettu Hanko-Hyvinkää -rata/taajamarata sekä ESA -oikorata. Taajamaradan ja oikoradan mahdolliset asemat on osoitettu eri symboleilla ja ne perustuvat ratahankkeista tehtyihin tarkempiin selvityksiin ja suunnitelmiin. Lisäksi on osoitettu merkittävimmät kaupungin alueen matkailu-/vapaa-ajan kohteet symbolilla (Päiväkumpu, Kisakallio, Alhovuori). Vaihtoehdossa 3 on osoitettu mahdollinen vesireitti Lohjanjärvelle. Reitti on viitteellinen eikä perustu tarkempiin selvityksiin. 3/6

4 1 VALTAVÄYLILLÄ METROPOLIIN Vaihtoehto perustuu valtatien E18, kehä V ja maantien 110 vaikutusalueella olevien taajamien ja kylien kehittämiseen sekä taajama- ja kyläalueiden etäisyyteen pääkaupunkiseudusta. Aluetta kehitetään sitä enemmän, mitä lähempänä metropolialuetta se on. Etäisyyttä on tarkasteltu saavutettavuuden kautta eli etäisyys on arvioitu olevia pääliikenneyhteyksiä käyttäen Aikavyöhykkeisiin perustuvaa saavutettavuutta ei ole ollut mahdollista käyttää. Vaihtoehdossa ei suosita erityisesti mitään liikennemuotoa. Saavutettavuus voi olla hyvä sekä joukkoliikennettä että henkilöautoa käyttäen. Suurin kasvu suuntautuu nauhataajaman pohjois- ja länsiosaan. Muijalan asema korostuu ja siitä muodostuu uusi alakeskus. Nauhataajaman pohjois- ja keskiosan lievealue otetaan tarvittaessa käyttöön. Lieviön kylä sulautuu nauhataajaman läheiseksi maaseuduksi. Saukkola, Sammatti ja Pusula kehittyvät ja niiden vaikutusalueita on muokattu liikenneyhteyksien suuntaisiksi. Karjalohjan kasvu on pienempi ja alkaa tukeutua enemmän Sammatin palveluihin. Kasvua suuntautuu myös hyvin saavutettaviin kyliin, jotka ovat Röylä, Lehmijärvi ja Pulli (tukeutuvat nauhataajamaan) sekä Tavola, Hyrsylä ja Koisjärvi (tukeutuvat Nummi-Saukkolaan). Kylien kasvu on suhteutettu saavutettavuuden, maakunnallisen merkittävyyden ja mahdollisten palvelujen suhteen. Saavutettavuudeltaan lähinnä metropolialuetta sijaitsevan maaseudun asukasmäärä kasvaa ja vyöhyke muuttuu kehitettäväksi asuinmaaseuduksi. Kunnan pohjoisimman alueen asukasluku kasvaa jonkin verran johtuen saavutettavuudesta valtatien 2 kautta. Nummen liittymän työpaikka-alueet ovat hyvin saavutettavissa Sammatin, Nummi-Saukkolan ja Tavolan alueilta. Loukku ja Särkiä ovat potentiaalisia työpaikkakeskittymiä. Uusien asukkaiden likimääräinen jakautuminen: Keskusta 2000 Nauhataajama Nummi-Saukkola 1200 Sammatti 500 Pusula 350 Karjalohja 200 Kylät I 700 Kylät II 100 Asuinmaaseutu ,5 % 1,5 % sisältävät taajaman läheisen maaseudun alle 1,5 % 1,5 % Viljelymaaseutu 500 Metsätalouden ja vapaa-ajan maaseutu 50 Yhteensä kasvu lähestyy 1,5 % Mahdollisuudet: Joukkoliikenteen kehittyminen pääkaupunkiseudulle. Taajamaradan toteutuminen? Tukee seutukeskusstatusta ja kaupan palvelujen kehittymistä keskustassa. Nummen liittymän työpaikka-alue osaksi yhdyskuntarakennetta. Tukeutuu olevaan infraan sekä joukkoliikennetarjonnan kannalta vakiintuneeseen väylästöön. Asukasmäärän kasvu voisi mahdollisesti tukea Pullin/Lehmijärven palvelujen säilymistä. Riskit: Kuusi kehitettävää kylää. Asuinmaaseudun kasvu liian suuri verrattuna nykytilanteeseen? Asuinmaaseudun palvelutarve vaikeasti arvioitavissa. Kevyen liikenteen yhteydet asuinmaaseudulla. Kaupungin resurssit eivät riitä kylien ja asuinmaaseudun kunnallistekniikkaan, joten edellyttää näiden alueiden uusilta asukkailta omatoimisuutta tie- ja vesihuollossa. Asuinmaaseudulla maaseutuelinkeinojen harjoittamisen mahdollisuudet heikkenevät. Kehitettävät alueet jäävät pitkälläkin aikavälillä vain isompien keskusten satelliiteiksi. Yhdyskuntarakenne hajautuu. Kiireellisimmät kaava- tai suunnitteluhankkeet: - Taajamaosayleiskaavan toteuttamisohjelma - Nummi-Saukkola ja Sammatti - yhteinen osayleiskaava (sisältää työpaikka-alueet) - Asuinmaaseudun osayleiskaava 4/6

5 2 SEUTUKESKUS JA OMAVARAISET TAAJAMAT Vaihtoehdossa kasvu suuntautuu kaikille taajama-alueille (nauhataajama ja alakeskukset) ja vähemmässä määrin niiden vaikutusalueelle (< 3 km palveluista). Taajamat ovat omavaraisia peruspalvelujen suhteen ja kevyen liikenteen asema korostuu liikkumisessa. Myös viljelymaaseutu kasvaa jonkin verran ja tukeutuu taajamien palveluihin. Nauhataajaman ulkopuolella sijaitsevien alakeskusten lisäksi myös Virkkalalle on määritelty palvelujen vaikutusalue, jota nimitetään taajaman läheiseksi maaseuduksi. Uusien asukkaiden likimääräinen jakautuminen: Keskusta 1500 lähes 1,5 % Nauhataajama Alakeskukset (Nummi-Saukkola 800, muut 400) ,5 % sisältää taajaman läheisen maaseudun Viljelymaaseutu 500 alle 1 % Yhteensä kasvu yli 1 % Mahdollisuudet: Taajamaradan toteutuminen? Sujuva arki. Kirkonkylien miljööt ja palvelujen läheisyys vetovoimatekijöinä. Tukee kevyen liikenteen kehittämistä. Palvelutarpeen ennakoiminen mahdollista. Alakeskusten palvelujen säilyminen tukee myös asumista maaseutualueilla (ml. vapaa-ajanasumista vapaa-ajan maaseudulla). Yhdyskuntarakenne eheytyy. Tukee alueellista palveluliikennettä - asiointiliikenne ei tarvitse aina olla Lohjan keskustaan. Maaseutuasuminen alakeskusten vaikutusalueilla. Nummen liittymän työpaikka-alue tukeutuu Sammatin ja Saukkolan asutukseen. Palvelujen säilyminen alakeskuksissa tukee myös ympäröiviä maaseutualueita (ml. vapaaajanasuminen vapaa-ajan maaseudulla) Tiivistäminen. Taloudellinen. Riskit: Joukkoliikenne alakeskuksista keskustaan. Taajamat ovat kaupunkitaajamaa lukuun ottamatta pieniä - voivatko tämänkään mallin kasvuennusteilla muodostua omavaraisiksi? Vaarana maaseudun näivettyminen. Kylien kehitys taantuu. Kiireellisimmät kaava- tai suunnitteluhankkeet: - Taajamaosayleiskaavan toteuttamisohjelma - Nummi-Saukkola osayleiskaava - Pusulan osayleiskaava - Sammatin osayleiskaava - Karjalohjan osayleiskaava - Työpaikka-alueiden kaavat 5/6

6 3 KASVAVAT TAAJAMAT JA KYLÄT Vaihtoehdossa kasvu suuntautuu taajamien lisäksi maakunnallisesti merkittäviin kyliin. Ikkalan kylä tukeutuu Pusulan palveluihin, Koisjärven ja Tavolan kylät tukeutuvat Nummi-Saukkolan palveluihin ja Lohjansaaren, Karstun, Pullin, Lehmijärven ja Lieviön kylät tukeutuvat nauhataajaman palveluihin. Kylät kehittyvät nauhataajaman kasvun kustannuksella. Vaihtoehtoon on mahdollista yhdistää Lohjanjärven vesiliikenne, joka sisältyi alustavaan vaihtoehtoon 3C Sininen Lohja. Haarjärven ja Saukkolan liittymien työpaikka-alueet ovat hyvin saavutettavissa Sammatin, Karstun, Nummi-Saukkolan ja Tavolan alueilta. Uusien asukkaiden likimääräinen jakautuminen: Keskusta 1500 vähän yli 1 % Nauhataajama Alakeskukset (Nummi-Saukkola 800, muut 400) ,5 % sisältää taajaman läheisen maaseudun Maakunnallisesti merkittävät kylät 1100 noin 1,5 % (kaikki kylät) sisältää kylien vaikutusalueet Viljelymaaseutu 900 noin 1 % Yhteensä kasvu vähän yli 1 % Mahdollisuudet: Kirkonkylien miljööt ja kyläyhteisöt vetovoimatekijöinä. Maaseutuasuminen alakeskusten vaikutusalueella. Haarjärven ja Nummen liittymien työpaikka-alueet osaksi yhdyskuntarakennetta. Alakeskusten palvelujen säilyminen tukee myös asumista maaseutualueilla (ml. vapaa-ajanasumista vapaa-ajan maaseudulla). Saattaisi houkutella Lohjalle uusia asukkaita, jotka haluavat pois pääkaupunkiseudulta, mutta kuitenkin kohtuullisten peruspalvelujen äärelle. Tarjoaa monipuoliset asumisvaihtoehdot. Kevyen liikenteen väyliä yhdistämään kasvualueita toisiinsa. Kyläyhteisöllisyys kasvaa. Lohjanjärven hyödyntäminen ja järvikaupunki-imago. Riskit: Ei hyödynnä nauhataajaman kehittämispotentiaalia. Lisää liikkumistarvetta kylistä alakeskuksiin. Joukkoliikenteen kehittäminen on vaikeaa. Kaupungin resurssit eivät riitä kylien kunnallistekniikkaan, joten edellyttää kylien uusilta asukkailta omatoimisuutta tie- ja vesihuollossa. Taajamarata ei toteudu. Kehittyvien kylien ympäristö, väljyys ja omaleimaisuus voivat muuttua huonompaan suuntaan asutuksen tiivistyessä. Kasvun suhteuttaminen kylien nykyiseen melko pieneen asukasmäärään on haaste. Kylien asukasmäärä riitä ylläpitämään nykyisiä palveluita. Kiireellisimmät kaava- tai suunnitteluhankkeet: - Taajamaosayleiskaavan toteuttamisohjelma - Nummi-Saukkola, Tavola ja Koisjärvi yhteinen osayleiskaava - Pusula ja Ikkala yhteinen osayleiskaava - Sammatin osayleiskaava - Karjalohjan osayleiskaava - Lehmijärvi-Pullin osayleiskaava - Lieviö-Paunin osayleiskaava - Työpaikka-alueiden kaavat 6/6