Energiatekniikka Sähkötekniikka Ympäristötekniikka
|
|
- Mikko Veikko Pakarinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2 LUT Energia Energiatekniikka Sähkötekniikka Ympäristötekniikka
3 LUT Perustettu 1969, yhdistänyt alusta asti tekniikan ja talouden Valmistunut yli 8700 diplomi-insinööriä ja kauppatieteiden maisteria sekä vajaa 400 tekniikan, kauppatieteiden ja filosofian tohtoria Henkilökuntaa yli 930 Tutkinto-opiskelijoita noin 5000: tekniikka 75 %, kauppatieteet 25 % Tekniikan opiskelijoista naisia 22 %, kauppatieteilijöistä 49 % Tutkinto-opiskelijoista ulkomaalaisia noin 250 (5 %) Syksyllä 2009 aloittaneista opiskelijoista 16 % ulkomaalaisia 45:n eri kansallisuuden opiskelijoita Elinikäinen oppiminen: täydennyskoulutuksen opiskelijoita 1485, avoimen yliopiston opiskelijoita 1566 LUT Energia Energiatekniikka Sähkötekniikka Ympäristötekniikka
4 LUT: Teknillinen tiedekunta LUT Energia LUT Metalli LUT Kemia/ CST LUT MaFy/CEID Kielipalvelut Toimistopalvelut Opetus & tutkimus 4 kansainvälistä maisteriohjelmaa 6 koulutusohjelmaa Tekniset palvelut Opintopalvelut Henkilökunta 481 (88 professoria) Tavoitteet v DI-tutkinnot 285 TkT 30 Kv referee-julkaisut 220 Budjetti 42 M LUT Energia Energiatekniikka Sähkötekniikka Ympäristötekniikka
5 LUT Energia Suomen suurin yliopistollinen i lli energia-alan kouluttaja ja tutkijatkij Eurooppalaista huippututkimusta energiatuotantoon, energiaverkkoihin ja -markkinoihin sekä energian e käyttöön liittyvissä haasteissa ssa Energia-, sähkö- ja ympäristötekniikan koulutusohjelmat 200 asiantuntijaa 17 professoria 45 tutkijatohtoria / -opettajaa 130 diplomi-insinööriä i i i iä / vuosi 12 TkT / vuosi 9 miljoonan euron tutkimusbudjetti / vuosi 4 miljoonan euron opetusbudjetti / vuosi LUT Energia Energiatekniikka Sähkötekniikka Ympäristötekniikka
6 Energiatehokkuus maailmanlaajuiset l i tavoitteet t Kestävä kehitys ympäristö päästöt, ilmastonmuutos Riittävät energiavarat Kohtuullinen hinta Tehokas energiankäyttö LUT Energia Energiatekniikka Sähkötekniikka Ympäristötekniikka
7 LUT ja energiatehokkuus, tutkimusalueet Energiapolitiikka Teknologia Liiketoiminta -ympäristö Energia- järjestelmät Edellyttää monialaista tutkimusyhteistyötä LUT Energia Energiatekniikka Sähkötekniikka Ympäristötekniikka
8 Energiaketju ega etju ENERGIALÄHTEET ENERGIAN- TUOTANTO- TEKNIIKKA SÄHKÖ- VERKOT, -MARKKINAT ENERGIANKÄYTTÖ, TUOTANTOPROSESSIT IEA 2030 (2002) Oil Gas Coal Renewables Nuclear power LUT Energia Energiatekniikka Sähkötekniikka Ympäristötekniikka
9 Teoriasta käytäntöön töö Mallinnus Simulaatio Testaus Prototyypit Tuotteet Yhteiskunta Teoria l E d l = d d t S dφ B d S= dt LUT Energia Energiatekniikka Sähkötekniikka Ympäristötekniikka
10 LUT Energia Vahvuusalueet Bioenergia, i uusiutuvat t biopolttoaineet (tuotanto, logistiikka), talous, kokonaisjärjestelmäanalyysit Ydinvoimatekniikka kokeellinen turvallisuustutkimus, uudet reaktorityypit Ympäristötekniikka yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen hallinta, ympäristöjohtaminen, elinkaaren hallinta Sähkön ja lämmöntuotantojärjestelmät hajautetut energiajärjestelmät, tuuli, aurinko ja vesivoima, polttokennotekniikat, CCS, uudet päästöttömät tekniikat UUSIUTU TUTKIMUK VAT ENER KSEN VOIM RGIAJÄRJE MAKAS VAIK ESTELMÄT/ KUTTAVUU S LUT Energia Energiatekniikka Sähkötekniikka Ympäristötekniikka
11 LUT Energia Vahvuusalueet Suurnopeustekniikka erikoissähkökoneet, ORC voimalat ja pumput, turbogeneraattorit Sähkö ja energiamarkkinat älykkäät verkot, sähkö ja päästökauppa Sähkökoneet ja käytöt sähköajoneuvot, kestomagneettikoneet, sähkökäyttöjen ja prosessilaitteiden ennakoiva kunnossapito UUSIUTU TUTKIMUK VAT ENER KSEN VOIM RGIAJÄRJE MAKAS VAIK ESTELMÄT/ KUTTAVUU S LUT Energia Energiatekniikka Sähkötekniikka Ympäristötekniikka
12 Ympäristötekniikka Tutkimusalueet: - Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen hallinta, jätehuoltojärjestelmät, sivuaineiden hyödyntäminen energiana ja materiaalina Ympäristöjohtaminen, yritysten yhteiskuntavastuu, tuottajavastuu, päästökauppa Elinkaaren hallinta, päästöjen ja jätteiden synnyn ehkäisy, ympäristömyötäinen tuotesuunnittelu, taloudelliset vaikutukset LUT Energia Energiatekniikka Sähkötekniikka Ympäristötekniikka
13 BH60A0900 YMPÄRISTÖMITTAUKSET 4 op 3. vuosi, Periodi 1 Opettaja TkL Simo Hammo, h. 3420, puh Tavoitteet Opintojakso antaa valmiudet standardien mukaisten ympäristömittausmenetelmien käyttöön. Lisäksi perehdytään tavallisimpiin jatkuvatoimisiin laboratoriomittausmenetelmiin ja laitteisiin.
14 Sisältö Päästöjen lähteet, päästöjen pitoisuuden, tilavuusvirran ja massavirran määritys. Jatkuvatoiminen ja kertaluonteinen mittaus. Mittausmenetelmät (näytteenotto ja -käsittely, analyysimenetelmät, laitteet). EU-lainsäädännön velvoitteet. Jätevesi- ja vesistömittaukset. Mittalaitteiden kalibrointi, tulosten jäljitettävyys, mittausten luotettavuus, kokonaisepävarmuus ja laadunvarmistus. Opetus Luentoja 28 h, harjoituksia i 14 h, 1. periodi. Kotilaskuja 14 h, 1. periodi. Tentti, laskuharjoitukset, kotilaskut ja luennot Suoritusvaatimukset kotilaskut (40 %), tentti (60 %), läpäisyraja 50 % (tentissä 2 laskua ja 3 sanallista tehtävää)
15 Miksi mitataan? koon/määrän selvittämiseksi esim. luonnonvarat, ainetase numerot ilmoitetaan mittayksiköissä vertailun vuoksi Mitoitus/suunnittelu Sidosryhmille raportoitavaksi todisteeksi (viranomaisille) koostumuksen selvittämiseksi Päätöksen teon tueksi ja ohjaukseen (PK) ympäristön tilan selvittämiseksi mittaamalla asiat konkretisoituu Tiedon tuottaminen edellyttää mittaamista. Seurattavien muuttujien toistuvaa mittaamista ajallisten ja paikallisten vaihteluiden ja muutosten toteamiseksi.
16 ULKOILMA VESISTÖ SAVUKAASUT KAATOPAIKKA JÄTEVEDET MELU TUOTANTOPROSESSI MAAPERÄ
17 KAATOPAIKKA JÄTEVEDET ULKOILMA SISÄILMA LIIKENNE VESILAITOS VESISTÖ MAAPERÄ
18 Historia (1,2) järjestelmällisellä j älli llä mittaamisella i on pitkä historia; i juuret muinaisessa i Egyptissä (kyynärä, jyvän massa) SI-yksiköt Jokisen juttu mittaamisen alue on laajentunut pituudesta ajan, lämpötilan, massan, sähkön, valovoiman ja viimeisimpänä moolien eli ainemäärän mittausjärjestelmien kehittymiseen (SI-yksiköt) miltei mahdotonta kuvata mitään toimintaa viittaamatta mittoihin mittaamisen on laskettu muodostavan 6 % yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta ennen ei tarvittu standardin di mukaisia i mittayksiköitä iköitä osien valmistus ainutkertaista metrijärjestelmä j 1875 ja Suomi virallisesti 1925 alkuaikoina mittalaitteiden valmistaminen vaikeaa
19 Historia (2,2) Seuranta on pitkäjänteistä toimintaa, tietoja kerätään pitkiä aikoja, samoista paikoista, samoilla menetelmillä Esim luvulla aloitetut hydrologiset seurannat, joiden tuloksia on voitu käyttää happamoitumis- ja rehevöitymistutkimuksissa. Nykyään ympäristön tilan seurannan tulisi kattaa kaikki ympäristön tilaan vaikuttavat yhteiskunnan toiminnot Ympäristön tilan seurantaa harjoittavat ministeriöt, kunnat, yritykset, yhteisöt
20 Mittausten tarve Mittausten avulla seurataan mm. ympäristön tilaa, rehevöityminen elintarvikkeiden hygieniaa, ihmisten terveyttä ja sairauksia, kaupallisten tuotteiden laatua ja turvallisuutta, urheilun puhtautta ja kemiallisten ja biologisten aseiden sopimusten noudattamista. Myös teollisuuden prosesseihin ja raaka-aineiden aineiden laatuun liittyy valtava määrä mittauksia mittausten määrä ja luotettavuusvaatimukset lisääntyvät koko ajan
21 Sovelluskohteita Maaperä, saastuneet maat Kaatopaikat, jätteet Vesistöt, jätevedet Suotovedet, pohjavedet, talousvedet Ulkoilma, sisäilma Ilmanvaihto, kosteusvauriot Savukaasut, pakokaasut Polttoaineet, prosessit Ääni ja melu Radioaktiivisuus Kemikaalit Ympäristön tila ja sen muutos
22 Mittaukset ja yhteiskunta Mittauksia edellyttäviä direktiivejä on mm. juomavedelle, talousvedelle, jätevedelle, uimavedelle, ulko- ja sisäilmalle, savukaasuille, maaperälle, puhdistamolietteelle, elintarvikkeille, rehuille, eläintaudeille, kemikaaleille, jätteille, työsuojelulle. Mittaustulosten vertailtavuutta edellytetään mm. elintarvikkeiden laatuun ja turvallisuuteen liittyvät määräykset, teollisuuden päästöt ja raaka-ainekauppa sekä päästökauppa.
23 Ihmisen toiminta Ihminen on omalla toiminnallaan lisännyt ympäristömittausten tarvetta valtavasti Kokonaispäästö hyvinvoinnin lisäämiseksi valmistetaan jatkuvasti uusia kemiallisia aineita ja lisätään ympäristöön kuormitusta uusista tekniikoista huolimatta tuotamme ja kulutamme koko ajan enemmän ja enemmän Aine vain ei häviä Tehtaan ainetase Sen mitä me tuotamme jätämme ympäristöömme ja todennäköisesti kohtaamme esimerkiksi ruuassamme Hyvään tarkoitukseen valmistetut yhdisteet jäävät kiertämään ravintoketjuumme Dioksiineja, furaaneja ja kloorifenoleja löytyy yy kaikkialta
24 Määrä ja laatu laatu/koostumus haitta-aineita piipussa miljoonasosa 10-6, ppm teoria pitoisuus i = ppm, mg/m3 tilavuusvirta = m3/s päästö, massavirta = kg/s kaasun tilayhtälö, normaalitila (NTP tai n) 101,3 kpa, 273 K ainemäärä
25 Mittaustulosten luotettavuus Tutkimuksilta edellytetään jäljitettävyyttä ja mittaustulosten tarkkuuden tuntemusta (CEN-EN14181) Käytännössä ä tämä ä tarkoittaa sitä, että mittalaitteet ovat laadukkaita, laboratoriot osaavat käyttää vertailuaineita ja laboratoriot t hallitsevat t mittausepävarmuuden koko k jäljitettävyysketjun osalta. Jäljitettävyysketjun on oltava katkeamaton ja katettava kaikki keskeiset toiminnot näytteenotosta tulosten tulkintaan Mittaus- ja määritysmenetelmien on tuotettava vertailukelpoisia tuloksia.
26 Tulevaisuus Mittausten määrä kasvaa Ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin sekä turvalliseen ympäristöön liittyvien mittausten tarve kasvaa myös jatkossa yhä laajenevissa määrin Kansainvälisesti merkittäviä iä kohteita ovat mm. liikenteeseen ja päästöihin liittyvät mittaukset Määrän lisäksi mittaamisen laatuvaatimukset kasvavat mittausten luotettavuuteen liittyy paljon kriittisiä tekijöitä. Esimerkiksi teollisuudessa säädetään prosesseja ja asetetaan hälytysrajoja erilaisten mittausten perusteella. Hyvä mittaaminen tukee ympäristöä säästävien teknologioiden kehittymistä.
Ympäristömittaukset sivu 1 (7)
Ympäristömittaukset sivu 1 (7) SISÄLLYSLUETTELO sivu JOHDANTO...2 MITTAAMISEN HISTORIA JA KEMIALLISET MITTAUKSET...2 PÄÄSTÖMITTAUSTEN TARKOITUS...4 PÄÄSTÖMITTAUKSIIN VALMISTAUTUMINEN...4 Ympäristömittaukset
LisätiedotEnergiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. 19.11.2015 Maija Leino
Energiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa 19.11.2015 Maija Leino Kuka? Maija Leino, Nuorempi tutkija, maija.leino@lut.fi Ympäristötekniikan DI Sivuaineena LVI-talotekniikka ja Kestävä yhdyskunta
LisätiedotMiten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan
Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotTUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n
TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs
LisätiedotOPINTOJAKSOJA KOSKEVIA MUUTOKSIA / ENERGIA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN OSASTO / Lukuvuosi
OPINTOJAKSOJA KOSKEVIA MUUTOKSIA / ENERGIA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN OSASTO / Lukuvuosi 2005-2006 POISTUVA OPINTOJAKSO KORVAAVA OPINTOJAKSO 040002000 Energiatekniikan peruskurssi 1,5 ov En2010000 Johdatus
LisätiedotAKKREDITOINNIN VAATIMUKSET TESTAUSMENETELMILLE JA KALIBROINNILLE
AKKREDITOINNIN VAATIMUKSET TESTAUSMENETELMILLE JA KALIBROINNILLE Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu AKKREDITOINTI Pätevyyden toteamista Perustuu kansainvälisiin standardeihin (ISO/IEC 17025, ISO/IEC
LisätiedotSuomi muuttuu Energia uusiutuu
Suomi muuttuu Energia uusiutuu Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet 15.11.2018 Esa Vakkilainen 1 ENERGIA MUUTTUU Vahvasti eteenpäin Tuuli halvinta Sähköautot yleistyvät Bioenergia
LisätiedotHAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT
HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT 1 5. 2.2012, U LLA A S IKAINEN, ASKO P U HAKKA, EER O A N TIKAINEN, K A R I LEHTOMÄKI Taustaa ISAT-yhteistyöstä: ISAT (Itä-Suomen ammattikorkeakoulut) on Savoniaammattikorkeakoulun
LisätiedotSähköntuotannon tulevaisuus. Seppo Valkealahti Sähköenergiatekniikan professori Tampereen teknillinen yliopisto
Sähköntuotannon tulevaisuus Seppo Valkealahti Sähköenergiatekniikan professori Tampereen teknillinen yliopisto Teknologiamurros Katunäkymä New Yorkissa 1900 luvun alussa 2 Teknologiamurros Katunäkymä New
Lisätiedotenergiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta
LUT laboratorio- ato o ja mittauspalvelut ut Esimerkkinä energiatehokkuus -> keskeinen keino ilmastomuutoksen hallinnassa Euroopan sähkönkulutuksesta n. 15 % kuluu pumppusovelluksissa On arvioitu, että
LisätiedotUudet energiatekniikat
Uudet energiatekniikat Professori Esa Vakkilainen 1 Energian käytön tulevaisuus? Lisää ihmisiä -> lisää energiaa Parempi elintaso -> lisää energiaa Uusia tarpeita -> lisää energiaa Ilmaston muutoksen hillintä
LisätiedotEnergiaviraston esittely RES-kouluttajien infotilaisuus Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto
Energiaviraston esittely RES-kouluttajien infotilaisuus 5.10.2015 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Energiavirasto lähtökohtia ja lukuja Energiavirasto valvoo ja edistää: energiamarkkinoiden toimintaa
LisätiedotATS 10.5.2012. - opetus ja tutkimus
ATS 10.5.2012 LUT Energian ydin - opetus ja tutkimus Riitta Kyrki-Rajamäki Ydinenergiatekniikan professori Lappeenrannan teknillinen yliopisto Esityksen sisältö LUT, LUT Energia, Ydinvoimatekniikan laboratorio
LisätiedotEnergia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes
Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto
LisätiedotTulevaisuuden kestävä energiajärjestelmä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry TTY
Tulevaisuuden kestävä energiajärjestelmä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry TTY 2.11.2017 Kestävä energiajärjestelmä Saatavuus (toimitusvarmuus, turvallisuus, luotettavuus, saavutettavuus,...) Ympäristö
LisätiedotSähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus
Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto
LisätiedotAjankohtaiskatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna
Ajankohtaiskatsaus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna Muutosten aikaa Maailmanpoliittinen tilanne EU:n kehitys Energiaunioni Energiamurros Maakuntauudistus 2 Energiapolitiikan
LisätiedotTulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä
Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Helsinki 16.9.2009 1 Miksi päästötön energiajärjestelmä? 2 Päästöttömän energiajärjestelmän rakennuspuita Mitä jos tulevaisuus näyttääkin hyvin erilaiselta? 3
LisätiedotVaasan Energia Instituutti tulevaisuuden näkijä ja tekijä
BIETRO 2007 2011 SITRA-VEI Vaasan yliopisto 03.09. 2010 Vaasan Energia Instituutti tulevaisuuden näkijä ja tekijä Erkki Hiltunen, FT, johtaja, Vaasan Energiainstituutti tutkimusjohtaja Fysiikka / Energiatekniikka,
LisätiedotLUT:n strategia 2015 YHDESSÄ
LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ Painopistealueet Kestävän kilpailukyvyn luominen Kansainvälinen Vihreä energia ja teknologia Venäjä-yhteyksien rakentaja Yhdessä Painopisteemme ovat monitieteisiä kokonaisuuksia
LisätiedotN:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot
N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten
LisätiedotMITTAUSTEKNIIKAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)
MITTAUSTEKNIIKAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 - Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi MITTAUSTEKNIIKAN ERIKOISTUMISOPINNOT Tervetuloa
LisätiedotClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009
ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast
LisätiedotVAPO OY PALTAMON LÄMPÖKESKUKSEN 2,5 MW:n KPA-KATTILAN SAVUKAASUPÄÄSTÖMITTAUKSET
VAPO OY PALTAMON LÄMPÖKESKUKSEN 2,5 MW:n KPA-KATTILAN SAVUKAASUPÄÄSTÖMITTAUKSET 26.2.2007 Raportti nro 07R022 Otakaari 3 02150 Espoo Nab Labs Oy www.nablabs.fi Y-tunnus / VAT no. FI 02831262 Laskutusosoite:
LisätiedotVALIO OY SEINÄJOEN TEHTAIDEN KUIVAIMIEN PÖLYPÄÄSTÖ- MITTAUKSET
Vastaanottaja Valio Oy Seinäjoen tehdas Kati Säippä PL 337 60101 Seinäjoki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 23.5.2017 Projektinro 1510033713 VALIO OY SEINÄJOEN TEHTAIDEN KUIVAIMIEN PÖLYPÄÄSTÖ- MITTAUKSET
LisätiedotSIVUAINEINFOT ke 3.10.2012 Salissa 2208
SIVUAINEINFOT ke 3.10.2012 Salissa 2208 8.45-9.00 Energiatekniikka Mika Horttanainen 9.00-9.15 LVI-Talotekniikka/Kestävä yhdyskunta Mika Luoranen 9.15-9.30 Ympäristö ja liiketoiminta Liisa Lahti 9.30-9.45
LisätiedotÖljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi
Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely
LisätiedotMitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa
Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin 21.8.2006 Paula Juuti 2 Kaupattavien päästöjen määrittäminen Toistaiseksi CO2-päästömäärät perustuvat
LisätiedotKonepajatekniset mittaukset ja kalibroinnit
Veli-Pekka Esala - Heikki Lehto - Heikki Tikka Konepajatekniset mittaukset ja kalibroinnit T E K N I N E N T I E D O T U S 3 2 0 0 3 A L K U S A N A T Tarkoitus Tämä tekninen tiedotus on tarkoitettu käytettäväksi
LisätiedotKaksoistutkintoyhteistyö venäläisten yliopistojen kanssa
Kaksoistutkintoyhteistyö venäläisten yliopistojen kanssa Tulokset, mahdollisuudet ja haasteet KV-Kevätpäivät 22.5.2012 LAHTI Janne Hokkanen Director for International Affairs Lappeenranta University of
LisätiedotMITTAUSEPÄVARMUUS KEMIALLISISSA MÄÄRITYKSISSÄ WORKSHOP
WORKSHOP 12.10.11 Ajankohtaista laboratoriorintamalla RAMBOLL ANALYTICS Analytics pähkinänkuoressa Ramboll Finland Oy:n ympäristölaboratorio Henkilöstö: n. 70 mittaus- ja analyysialan ammattilaista Suuri,
LisätiedotToimintaympäristö: Fortum
Toimintaympäristö: Fortum SAFIR2014 Strategiaseminaari 22.4.2010, Otaniemi Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Sisältö Globaali haastekuva Fortum tänään Fortumin T&K-prioriteetit Ajatuksia SAFIRin
LisätiedotTiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin
Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tutkimuksen painopisteet 2012 2014 Tutkimusyhteistyö vauhdittaa innovaatioiden syntymistä CLEEN Oy:n puitteissa tehdään energiaan ja ympäristöön liittyvää
LisätiedotToimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm
Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,
LisätiedotENERGIAMURROS. Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen. Olli Pyrhönen LUT ENERGIA
ENERGIAMURROS Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen Olli Pyrhönen LUT ENERGIA ESITTELY Sähkötekniikan diplomi-insinööri, LUT 1990 - Vaihto-opiskelijana Aachenin teknillisessä korkeakoulussa 1988-1989 - Diplomityö
LisätiedotEkotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011
Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Sisältö Ympäristöasioiden hallinta yrityksissä Toimitilojen vaikutus ympäristöön Kiinteistön ympäristösertifioinnit
LisätiedotInfrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto
Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tutkimusinfrastruktuurin nykytila ja tulevaisuus Helsinki 2.10.2013 Energia yksi ihmiskunnan suurista haasteista
LisätiedotEnergiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut
Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Vihreä moottoritie foorumi 18.8.2010, Fortum, Espoo Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Kolme valtavaa haastetta Energian kysynnän
LisätiedotMiten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030
Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan
LisätiedotJätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo
Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen
LisätiedotRAPORTTI 16X Q METSÄ FIBRE OY JOUTSENON TEHDAS Kaasuttimen polttoainekuivurin poistokaasujen hiukkaspitoisuudet ja päästöt
RAPORTTI 16X142729.10.Q850-002 6.9.2013 METSÄ FIBRE OY JOUTSENON TEHDAS Kaasuttimen polttoainekuivurin poistokaasujen hiukkaspitoisuudet ja päästöt Joutseno 21.8.2013 PÖYRY FINLAND OY Viite 16X142729.10.Q850-002
LisätiedotMittausten jäljitettävyysketju
Mittausten jäljitettävyysketju FINAS-päivä 22.1.2013 Sari Saxholm, MIKES @mikes.fi p. 029 5054 432 Mittatekniikan keskus varmistaa kansainvälisesti hyväksytyt mittayksiköt ja pätevyyden arviointipalvelut
LisätiedotEnergia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen
Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen Kohti hiilineutraalia kaupunkia näkökulmia tavoitteeseen Seminaari 22.2.2018, klo 12.00-15.00 Tampereen valtuustosali Näkökulmia energiaalan murrokseen
LisätiedotTulevaisuusvaliokunta VNS 6/2017 ( ) Asiantuntijalausunto (Uusien energiatekniikoiden työllistävä vaikutus) Prof. Peter Lund, Aalto-yliopisto
Tulevaisuusvaliokunta VNS 6/2017 (22.11.2017) Asiantuntijalausunto (Uusien energiatekniikoiden työllistävä vaikutus) Prof. Peter Lund, Aalto-yliopisto Taustaa työpaikkojen syntymisestä uusissa energiatekniikoissa
LisätiedotSähkövisiointia vuoteen 2030
Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat
LisätiedotSmart Grid. Prof. Jarmo Partanen LUT Energy Electricity Energy Environment
Smart Grid Prof. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi Electricity Energy Environment Edullinen energia ja työkoneet Hyvinvoinnin ja kehityksen perusta, myös tulevaisuudessa Electricity Energy Environment
LisätiedotKaasumittaukset jatkuvatoimiset menetelmät 1. Näytteenotto 1 Näytteenottolinja
Kaasumittaukset jatkuvatoimiset menetelmät 1 Näytteenotto 1 Näytteenottolinja Kaasumittaukset jatkuvatoimiset menetelmät 2 Näytteenotto 2 Näytteenkäsittelytekniikat y Suositus: näytekaasu suoraan kuumana
LisätiedotMetsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL
Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi Helena Wessman KCL Helena Wessman 27.5.2009 1 MITÄ ON KESTÄVÄ KEHITYS? Kestävä kehitys = taloudellisuus+sosiaalinen hyväksyttävyys+ ympäristöystävällisyys
LisätiedotMittaaminen kaivosvesien hallinnan perustana. Esko Juuso Säätötekniikan laboratorio Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto
Mittaaminen kaivosvesien hallinnan perustana Esko Juuso Säätötekniikan laboratorio Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Sisältö Kaivoksen yksikköprosessit Kaivosvesien hallinta Ympäristöluvat Viranomaiset
LisätiedotSAVUKAASUN TILAVUUSVIRRAN JATKUVATOIMINEN MÄÄRITTÄMINEN
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO ENERGIA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN OSASTO Ympäristötekniikan laboratorio SAVUKAASUN TILAVUUSVIRRAN JATKUVATOIMINEN MÄÄRITTÄMINEN TUTKIMUSRAPORTTI Tekijät: Simo Hammo, LTKK
LisätiedotVoiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni
Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö
Lisätiedotjoutsenmerkityt takat
joutsenmerkityt takat tulevaisuus luodaan nyt Pohjoismaisen Joutsen-ympäristömerkin tavoitteena on auttaa kuluttajaa valitsemaan vähiten ympäristöä kuormittava tuote. Palvelulle tai tuotteelle myönnettävän
LisätiedotSähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki
Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin
LisätiedotSataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi
SataPV-projekti lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti Aurinkosähköä Satakunnasta 2 Uusiutuvien energiamuotojen kasvua ajavat voimat Vuosittainen
LisätiedotDigitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017
LisätiedotÄlykäs kaupunkienergia
Älykäs kaupunkienergia Lyhennelmä Pöyryn loppuraportista (kesäkuu 2018) Hankkeen rahoittaja: Energiateollisuus ry Kaukolämpötutkimus Sähkötutkimuspooli Ympäristöpooli Älykäs kaupunkienergia: kohti ilmastoneutraalia
Lisätiedot:TEKES-hanke. 40121/04 Leijukerroksen kuplien ilmiöiden ja olosuhteiden kokeellinen ja laskennallinen tutkiminen
FB-kupla :TEKES-hanke 40121/04 Leijukerroksen kuplien ilmiöiden ja olosuhteiden kokeellinen ja laskennallinen tutkiminen Ryhmähankkeen osapuolet: Tampereen teknillinen yliopisto Osahanke: Biopolttoaineiden
LisätiedotElinkaariarvioinnin mahdollisuudet pkyrityksissä
Elinkaariarvioinnin mahdollisuudet pkyrityksissä Johanna Niemistö, Suomen ympäristökeskus SYKE Toimintamalli yritysten elinkaaristen ympäristövaikutusten kehittämiseksi (MALLI-Y) -hanke Kestävän tuotekehittämisen
LisätiedotAbloy oy ympäristökatsaus 2016
Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto
LisätiedotEnergia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK
Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat
LisätiedotJATKUVATOIMISET MITTAUKSET VEDENLAADUN MALLINNUKSEN APUNA
JATKUVATOIMISET MITTAUKSET VEDENLAADUN MALLINNUKSEN APUNA Lapin Kaiku: Automaattisen vedenlaatuseurannan toimintamallin kehittäminen kaivosvesien tarkkailuun- webinaari ja työpaja Hannu Lauri, DI, Pöyry
LisätiedotSuomen energiakentän innovaatioiden tulevaisuus. Osastopäällikkö Ilona Lundström
Suomen energiakentän innovaatioiden tulevaisuus Osastopäällikkö Ilona Lundström 17.3.2019 EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 EU:n ilmastotavoitteet KHK vähennystavoite vähintään 40 % vuoteen 2030
LisätiedotMaa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit
Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maailma käyttää maakaasua, onko Suomella varaa jättää se hyödyntämättä? Maakaasuvaroja on hyödynnettävissä sadoiksi vuosiksi
LisätiedotMittausepävarmuus asumisterveystutkimuksissa, asumisterveysasetuksen soveltamisohje Pertti Metiäinen
Mittausepävarmuus asumisterveystutkimuksissa, asumisterveysasetuksen soveltamisohje Pertti Metiäinen 30.9.2016 Pertti Metiäinen 1 Valviran soveltamisohje Soveltamisohje on julkaistu viidessä osassa ja
LisätiedotSkanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!
Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette
LisätiedotOsaajaprofiilit koulutuksen kehittämisen välineenä
Osaajaprofiilit koulutuksen kehittämisen välineenä 20.9.2018 Tampereen Teknillinen Yliopisto Ympäristö- ja Energiatekniikan koulutusohjelma Hannele Auvinen Henrik Tolvanen Opinnoissa valinnan vaikeus Matemaattis-luonnontieteelliset
LisätiedotBiKa-hanke Viitasaaren työpaja Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus
BiKa-hanke Viitasaaren työpaja 27.3.2018 Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus Saija Rasi, Luonnonvarakeskus Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen, 1.3.2016 30.4.2018 29.3.201 RED
LisätiedotKohti päästöttömiä energiajärjestelmiä
Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä
LisätiedotEnergiankäytön tehostaminen olemassa olevissa rakennuksissa. Tomi Mäkipelto kauppatieteiden tohtori, DI toimitusjohtaja
Energiankäytön tehostaminen olemassa olevissa rakennuksissa Tomi Mäkipelto kauppatieteiden tohtori, DI toimitusjohtaja Rakennetun ympäristön merkitys Suomessa Energiatehokkuuspotentiaali on pääosin hyödyntämättä
LisätiedotEnergy Visions 2050 Globaali energia ja ilmastotulevaisuus skenaarioita vuoteen 2050
Energy Visions 2050 Globaali energia ja ilmastotulevaisuus skenaarioita vuoteen 2050 Erikoistutkija Tiina Koljonen, VTT Energiajärjestelmät Hiilitiedon lounastapaaminen 9.9.2009, Ostrobotnia Tutkimuksen
LisätiedotKEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus
Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta
LisätiedotMistä sähkö ja lämpö virtaa?
Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Mitä energialähteitä näet kuvassa? Fossiiliset
LisätiedotVisioita tulevaisuuden sähköverkosta. Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka
Visioita tulevaisuuden sähköverkosta Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka Minä ja tiede -luento, Seinäjoki 17.5.2016 & Vaasa 19.5.2016 Sisältö 1. Sähköverkko 2.
LisätiedotEnergia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin
Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin
LisätiedotTutkimus EVEssä ja tutkimustarpeet
Tutkimus EVEssä ja tutkimustarpeet Markku Antikainen, Virebit Oy DM 01-2013 Ajoneuvot ja ajoneuvotekniikka, sali 25 DM 01-2013 Asiakkaat, markkinat ja palvelut, sali 4B DM 01-2013 Energiajärjestelmät,
LisätiedotEuroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014
Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Sanna Syri Professori, energiatalous Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos EU:n 2020 tavoitteet 20-20-20-10 tavoitteet -20% kasvihuonekaasujen
LisätiedotGeoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa
Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Kuntamarkkinat
LisätiedotENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1
ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n
LisätiedotVedenlaadun seurannat murroksessa. Työkaluja laadukkaaseen mittaustulokseen
Vedenlaadun seurannat murroksessa Työkaluja laadukkaaseen mittaustulokseen FINAS-päivä 27.1.2015 Teemu Näykki FT, kemisti, tiiminvetäjä Taustaa Mittaustulos ei ole koskaan täysin oikein Lukuisia tärkeitä
LisätiedotMITTAUSRAPORTTI 7017A PÄÄSTÖMITTAUKSET KREMATORIO KAJAANIN SEURAKUNTA
Sivu 1/8 PÄÄSTÖMITTAUKSET KREMATORIO KAJAANIN SEURAKUNTA 14.11.2017 Kotkassa Raportin laatija tekn. Marko Piispa Raportin tarkastaja Ins. Mikko Nykänen Sivu 2/8 1. MITTAUSKOHTEEN KUVAUS... 3 2. MITTAUSTEN
LisätiedotInsinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella
Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Jouko Lehtoranta, toimitusjohtaja, DI Sisältö: Lähtökohdat: Työpaikat Kymenlaaksossa AMK:sta valmistuneet insinöörit Toimintaympäristö ja sen muutokset
LisätiedotIlmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?
Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous
LisätiedotEnergian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
LisätiedotEnergiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta
Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY PÖYRY FINLAND OY, ENERGIA, MITTAUSPALVELUT
T062/A21/2016 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(5) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY PÖYRY FINLAND OY, ENERGIA, MITTAUSPALVELUT PÖYRY FINLAND OY, ENERGY, MEASUREMENT SERVICES
LisätiedotVähähiilinen Suomi millä askelilla?
Vähähiilinen Suomi millä askelilla? Tiina Koljonen, VTT Energiajärjestelmät RATKAISUJA LUONNOSTA - LYNETIN TUTKIMUSPÄIVÄ 4.10. 2016, VANHA YLIOPPILASTALO, HELSINKI Energia- ja ilmastokysymys on osa laajaa
LisätiedotDemand Response of Heating and Ventilation Within Educational Office Buildings
Demand Response of Heating and Ventilation Within Educational Office Buildings Toinen sija kilpailussa: HVAC World Student Competition Kiinteistöjen ja energiajärjestelmien uudet rajapinnat Energiajohtaminen
LisätiedotAurinkosähkö ympäristön kannalta. Asikkala tutkimusinsinööri Jarmo Linjama Suomen ympäristökeskus (SYKE)
Aurinkosähkö ympäristön kannalta Asikkala 28.1.2016 tutkimusinsinööri Jarmo Linjama Suomen ympäristökeskus (SYKE) HINKU (Hiilineutraalit kunnat) -hanke HINKU-kuntien tavoitteena 80 prosentin päästövähennys
LisätiedotBastu-työpaja Virastotalo, Toimialapäällikkö Markku Alm
Bastu-työpaja Virastotalo, 21.6.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergiaa, maalämpöä sekä aalloista ja vuoroveden
LisätiedotTodentaminen - tausta
ÅF-Enprima Oy Liikevaihto 38,3 milj. v. 2005 260 energia-alan asiantuntijaa Laatujärjestelmä sertifioitu, ISO9001:2000 Omistajana ruotsalainen ÅF- Process AB Käynnissä olevia toimeksiantoja 20 maassa 1
LisätiedotVaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010
Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia
Lisätiedotuusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK
Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120
LisätiedotVoiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.
Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan
LisätiedotSuomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto
Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali 2020-2030 14.3.2019 Raimo Lovio Aalto-yliopisto Potentiaalista toteutukseen Potentiaalia on paljon ja pakko ottaa käyttöön, koska fossiilisesta energiasta luovuttava
LisätiedotPäästömittausten haasteet alhaisilla pitoisuustasoilla
Päästömittausten haasteet alhaisilla pitoisuustasoilla Ilmansuojelupäivät 2019 Johtava tutkija Tuula Pellikka, VTT VTT beyond the obvious Esityksen sisältö Päästömittaukset: - jatkuvatoimiset mittausvaatimukset
LisätiedotEnergiatulevaisuus - järjestön uudet tuulet. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry ET:n kevätseminaari Pori
Energiatulevaisuus - järjestön uudet tuulet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry ET:n kevätseminaari Pori Viimeiset 10 vuotta ovat olleet isoa muutosta Muutos on ollut politiikkavetoista ja pääajurit ovat
LisätiedotSähköverkkovisio 2025? 16/03/2016 Jarmo Partanen
Sähköverkkovisio 2025? TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Sähkömarkkinat 16/03/2016 Jarmo Partanen Sähkömarkkinat Driving Forces Sarjatuotantoon perustuva teknologia Sääriippuvainen sähkön tuotanto, jolla alhaiset
LisätiedotSmart Mine Water Treatment System SEEWAY Tekes/Greenmining -programme project 2013-2015. Janne Kankkunen Geological Survey of Finland/Kuopio
Smart Mine Water Treatment System SEEWAY Tekes/Greenmining -programme project 2013-2015 Janne Kankkunen Geological Survey of Finland/Kuopio Osaamisverkosto vesiturvallisuuden kokonaisratkaisuissa Kuopiossa
LisätiedotSähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta
Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Fingridin käyttövarmuuspäivä 26.11.2008, Mika Purhonen HVK PowerPoint template A4 24.11.2008 1 Sähkön tuotannon kapasiteetti
Lisätiedot