M E T S Ä N T U T K I M U S L A I T O S

Transkriptio

1 M E T S Ä N T U T K I M U S L A I T O S Toimintakertomus 2004

2 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2004 SISÄLLYS 1. YLIJOHTAJAN KATSAUS 3 2. ORGANISAATIO Organisaatiorakenne Resurssit ja niiden käyttö 8 3. TULOKSELLISUUDEN KUVAUS Vaikuttavuus Toiminnallinen tehokkuus Tulojen muodostuminen ja kannattavuus Henkisten voimavarojen hallinta Tulossopimuksen toteutuminen 19 Yhteiset tavoitteet 19 Tutkimustiedon tuottaminen 20 Ajankohtaiset tietotarpeet 21 Kansainvälinen toiminta 23 Tutkimusmetsä- ja laboratoriotoiminta 24 Rahoitus TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA NIIDEN LIITTEENÄ ANNETTAVAT TIEDOT SEKÄ TILINPÄÄTÖKSEN LASKELMIEN TARKASTELU Tilinpäätöslaskelmat 27 Tuotto- ja kululaskelma 27 Tase 28 Talousarvion toteutumalaskelma Tilinpäätöksen liitteenä annettavat tiedot Tilinpäätöslaskelmien tarkastelu 40 Tuotto- ja kululaskelma 40 Tase 40 Talousarvion toteutuminen SISÄINEN VALVONTA ALLEKIRJOITUKSET 43 LIITTEET I-VII

3 1. Ylijohtajan katsaus Vuosi 2004 oli Metsäntutkimuslaitoksen toiminnan kannalta varsin merkittävä vuosi. Uusi ylijohtaja aloitti virassaan toukokuun alussa. Välittömästi nimityksen jälkeen ryhdyttiin uudistamaan Metlan strategiaa ja laatimaan suunnitelmia talouden tasapainottamiseksi. Metlan strategian uudistamiseksi oli useita syitä mm. metsäntutkimuksen sekä ulkoisessa että sisäisessä toimintaympäristössä tapahtuneet lukuisat muutokset sekä voimassa olevan strategian ( ) aikajakson päättyminen. Strategian uudistamisprosessi oli aloitettu jo ennen uuden ylijohtajan nimittämistä sisäisellä selvitystyöllä sekä sidosryhmähaastatteluilla. Samoin maa- ja metsätalousministeriön asettama sidosryhmien ja rahoittajien edustajista koostuva, strategiatyötä tukeva työryhmä oli aloittanut toimintansa helmikuussa. Strategian laadinta pohjautuu tasapainotettu mittaristo-ajattelun mukaiseen "tasapainoisen onnistumisen strategian" laadintaan, joka toteutetaan kahdessa vaiheessa yhteistyössä Metlan henkilöstön, sidosryhmien, asiakkaiden ja rahoittajien kanssa. Ensimmäisessä vaiheessa määriteltiin strategiaperusta eli arvot, toiminta-ajatus sekä visio. Arvojen käytäntöön viemiseksi aloitettiin arvojen pelisääntökartan laadinta. Lisäksi määriteltiin vaikuttavuus- ja johtamisnäkökulmien tavoitteet ja kriittiset menestystekijät. Toisessa vaiheessa vuonna 2005 määritellään toiminnan painopisteet ja tehdään toimintojen tarkempi asemointi sekä laaditaan mittaristot asetettujen tavoitteiden toteutumisen seurantaa varten. Samanaikaisesti uuden strategian laadinnan kanssa aloitimme uuden organisaatiorakenteen ja johtamisjärjestelmän rakentamisen. Uusi organisaatio on tarkoitus ottaa täysipainoisesti käyttöön vuoden 2006 alusta lukien. Metsäntutkimuslaitoksen taloudellinen reagointikyky on viime vuosina heikentynyt, koska palkkakustannusten ja muiden kiinteiden kustannusten osuus kokonaiskustannuksista on kasvanut. Tämän vuoksi nk. vapaan tutkimustoimintaan käytettävän rahoituksen osuus on supistunut ja sen seurauksena reagointikyky laskenut. Toisaalta ulkopuolisen nk. kilpaillun rahan osuus kokonaisrahoituksesta on ollut suhteellisen alhainen. Metlan talouden tasapainotus lähtee periaatteesta, että tutkimuslaitos huolehtii jatkossakin sille laissa ja asetuksessa määritellyt tehtävät nykyistä pienemmin henkilöresurssein priorisoimalla tutkimustoimintaansa, parantamalla toiminnan kustannustehokkuutta sekä tehostamalla ulkopuolisen, kilpaillun rahoituksen hankintaa. Talouden tasapainottamiseksi eläkkeelle siirtymisen myötä vapautuvien vakituisten henkilöiden viroista ja työsuhteista jätetään vuosina täyttämättä noin 130. Tämän toimen vaikutus kohdistuu pääosin pääkaupunkiseudulle. Alueyksiköihin vaikutus tulee kohdistumaan vasta tarkastelujakson loppupuolella. Tämä johtuu siitä, että pääkaupunkiseudulla työskentelevien henkilöiden keskimääräinen ikä on kaksi vuotta korkeampi kuin muissa Metlan yksiköissä. Eläkkeelle siirtyvistä henkilöistä suurin osa tulee olemaan muuta henkilökuntaa kuin tutkijoita. Toimen seurauksena Metlan alueellisen toiminnan suhteellinen rooli vahvistuu ja samalla henkilöstörakenteessa tapahtuu painotuksen siirtyminen tutkijoihin, kun nykyisin pääosa henkilöstöstä on muita kuin tutkijoita. Metsäntutkimuslaitoksen toiminnan kannalta merkittävä strateginen linjaus koskien Joensuun yksikön kehittämistä tehtiin hallituksen aamukoulussa vuonna Tähän päätökseen sisältyi 60 uuden, pysyvän viran muodostaminen sekä uuden puurakenteisen toimitalon rakentaminen. Joensuun tutkimuskeskuksen henkilöstön lukumäärän kasvattaminen vuonna 2000 asetettuun tavoitteeseen pyritään saavuttamaan vuoteen 2009 mennessä rekrytoimalla vuosittain viisi henkilöä. Vuoden

4 lopussa Joensuun tutkimuskeskuksessa työskenteli 74 vakituista henkilöä. Marraskuussa 2004 Joensuussa otettiin käyttöön uudet toimitilat. Säästötoimin ja ulkopuolisen rahoituksen hankinnan tehostamisen ansiosta vuodelle 2005 siirtyvää määrärahaerää kyettiin hieman kasvattamaan edellisvuodesta ja parantamaan siten tulevan vuoden rahoitustilannetta. Vuoden mittaan henkilöresursseissa tapahtui myös muutoksia. Avoinna olleet suometsätieteen, metsäpatologian, metsänhoidon ja kansantaloudellisen metsäekonomian professorien virat täytettiin sekä nimitettiin tiedotuspäällikön tilalle uusi viestintäpäällikkö. Kokonaisuutena henkilötyövuosien määrä vuonna 2004 oli 22 henkilötyövuotta vähemmän kuin vuonna Erityistä huomiota kiinnitettiin myös määräaikaisten työsuhteiden tehtävän kuvauksiin ja määräaikaisuuden syihin työsuhteiden ketjuuntumisen välttämiseksi. Myös uutta kannustavaa palkkausjärjestelmää kehitettiin ja se valmistuu vuonna Henkilöstöresursseissa tapahtuneet vähennykset eivät kuitenkaan heijastuneet julkaisutoiminnan määrään, joka oli edellisiä vuosia hieman korkeampi. Merkillepantavaa on, että etenkin kansainvälisten, tieteellisten julkaisujen ja kansainvälisten esitelmien määrä kasvoi entisestään. Huomion arvoista on myös se, että viime vuosina tutkimukseen ja tutkimustiedon välittämiseen käytetyn rahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta on hieman kasvanut. Maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön tutkimuslaitokselle asettamat tulostavoitteet saavutettiin varsin hyvin. Kansainvälinen ja kotimainen vuorovaikutus ja yhteistyö sidosryhmien kanssa oli myös erittäin aktiivista. Uskon vakaasti, että uuden strategian sekä siihen liittyen uuden organisaation, talouden tasapainotuksen ja toimintakulttuurin muutoksen myötä Metlasta kehittyy lähivuosina entistäkin vaikuttavampi metsäsektorin toimija. Hannu Raitio Ylijohtaja, professori 4

5 2. ORGANISAATIO 2.1 Organisaatiorakenne Metsäntutkimuslaitos (Metla) on maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa toimiva valtion sektoritutkimuslaitos, jonka tehtävänä on voimassa olevan lain ja asetuksen mukaan edistää tutkimuksen keinoin metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä. Luonnonsuojelualueiden osalta Metlaa tulosohjaa ympäristöministeriö. Metlan tehtävänä on 1. harjoittaa tieteellistä tutkimustoimintaa ja siihen perustuvaa tietotuotantoa 2. edistää tutkimustulosten hyväksikäyttöä sekä kehittää tutkimusalansa kotimaista ja kansainvälistä yhteistoimintaa 3. harjoittaa tutkimukseen liittyvää palvelutoimintaa 4. huolehtia metsänjalostustoiminnasta 5. seurata metsävarojen ja metsien terveydentilan kehitystä 6. hoitaa hallinnassaan olevia tutkimus- ja suojelualueita 7. hoitaa muut laissa ja asetuksessa säädetyt tehtävät 8. hoitaa ne tehtävät, jotka asianosainen ministeriö sille erikseen antaa. Toimintavuonna tutkimuslaitoksen organisaation muodostivat viisi tulosaluetta ja yhdeksän tulosyksikköä (kuva 1). Scientific Advisory Board Kuva 1. Metsäntutkimuslaitoksen organisaatio. 5

6 Tulosalueita olivat tutkimustiedon tuottaminen, tutkimusmetsä- ja laboratoriotoiminta, tutkimustiedon välitys, kansainvälinen toiminta ja tukipalvelut. Tulosyksiköitä olivat Joensuun ja Vantaan tutkimuskeskukset sekä seitsemän maakunnallista tutkimusasemaa. Tutkimustoiminnan perusyksikkö on hanke. Ongelmakeskeiset tutkimusaiheet on koottu tutkimusohjelmiin, joita tulosohjataan määräajan itsenäisinä tulosyksikköinä tutkimuskeskusten ja -asemien tavoin. Tutkimusohjelmilla Metla vastaa ajankohtaisiin tutkimustarpeisiin, sekä tavoittelee laajaa yhteistyötä laitoksen sisällä ja sen ulkopuolella. Toimintavuonna tutkimusohjelmia oli käynnissä viisi. Metlan toimipaikkaverkko kattaa koko Suomen (kuva 2). Lisäksi Metlalla oli hallussaan tutkimus- ja opetusmetsiä sekä luonnonsuojelualueita. Kuva 2. Metlan toimipaikkaverkosto. 6

7 Metsäntutkimuslaitoksella on johtokunta ja ylijohtajan apuna toimiva johtoryhmä. Niiden kokoonpanot olivat toimintavuonna seuraavat: Johtokunnan kokoonpano vuonna 2004 Timo Kekkonen, puheenjohtaja Anders Portin, varapuheenjohtaja Juha Hakkarainen, jäsen Tuija Hytönen, jäsen Marja Järvelä, jäsen Ilkka Kartovaara, jäsen Kari Mielikäinen, jäsen saakka Hannu Raitio, jäsen alkaen Leena Saviranta, jäsen Tero Oksa, sihteeri Johtoryhmän kokoonpano saakka Kari Mielikäinen, puheenjohtaja Erkki Ahti Ritva Hankala Jari Hynynen Tero Oksa Risto Savolainen Jari Varjo Johtoryhmän kokoonpano alkaen Hannu Raitio, puheenjohtaja Antti Asikainen Jari Hynynen Tuija Hytönen Katri Kärkkäinen Kari Mielikäinen Tero Oksa Risto Seppälä 7

8 2.2 Resurssit ja niiden käyttö Metlan vuonna 2004 käyttämä kokonaisrahoitus oli 48,9 miljoonaa euroa (liite I). Oman budjettirahoituksen (36,4 milj. euroa) osuus kokonaisrahoituksesta oli 74 %, joka oli kolme prosenttiyksikköä pienempi kuin edellisenä vuotena. Metlan toimintamenomomentille nettobudjetoitu rahoitus 5,2 miljoonaa euroa, kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 35 %:lla. Tästä rahoituksesta 1,8 miljoonaa euroa tuli erilaisten yhteistyösopimusten perusteella ja 1,5 miljoonaa euroa maksullisesta palvelutoiminnasta (ART). Eri ministeriöiden kautta tuli 15 % (7,2 miljoonaa euroa) rahoituksesta. Toimintavuoden 2004 lopussa Metlalla oli hallinnassaan hehtaaria valtion metsiä. Niistä 7576 hehtaaria oli luonnonsuojelualueita ja opetusmetsiä 4814 hehtaaria (liite II). Metlan Joensuun tutkimuskeskukselle valmistuivat uudet toimitilat marraskuussa Puurakenteinen Metla-talo pitää sisällään työpisteen 145:lle metlalaiselle ja toiminnalle välttämättömät tutkimus-, laboratorio- ja aputilat sekä tarvittavat yhteiset henkilöstö- ja sosiaalitilat. Metlalaisten lisäksi talossa työskentelee Joensuun yliopiston ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen henkilökuntaa. Rakennuksen kerrosala on 7313 m 2 ja kustannukset 13,26 miljoonaa euroa. Rakennuttajana toimi Senaatti-kiinteistöt. Suurin Metlan varoilla kertomusvuonna tehty investointi oli Joensuun tutkimusaseman uudisrakennuksen kalustaminen 0,3 miljoonaa euroa. Muhoksella suunniteltiin tutkimusaseman B-osan peruskorjausta ja laboratorio-osan laajennusta (230 m 2 ). Sallan toimipaikkaan suunniteltiin esikäsittely-, näytevarasto- ja huoltotilat, yhteensä 300 m2. Haapastensyrjässä aloitettiin uuden toimisto- ja laboratoriorakennuksen (680 m 2 ) suunnittelu. Muhoksen, Sallan ja Haapastensyrjän rakentamistyöt alkavat vuonna 2005 ja niiden rahoitus saadaan merkittävältä osin työministeriöstä. Kustannusten karsimiseksi Punkaharjun tutkimusaseman hakelämpölaitoksen toiminta ulkoistettiin ja Ruotsinkylässä luovutettiin valtion sisäisin siirroin kaksi asuinrakennusta. Luonnonsuojelualueiden palveluvarustusta parannettiin Kolilla ja Punkaharjulla työministeriön ja ympäristöministeriön rahoituksella. Kolilla Metlan hallintaan siirtyi Kolin Ryynäsen rakennusryhmä ja satamaan valmistui palvelurakennus; Alamaja. Punkaharjulla kunnostettiin Portinvartijan talo. Henkilöstön määrä oli henkilötyövuosina (htv) mitaten 952, joka oli 22 htv vähemmän kuin edellisenä vuotena. Kertomusvuonna toimintamenomomentilta palkattiin 784 htv, joka oli 23 htv vähemmän kuin vuonna 2003 ja 57 htv vähemmän kuin Työministeriön momenteilta palkattiin 84 htv, jossa oli vähennystä 5 htv edellisvuoteen. Muulla rahoituksella palkattiin niinikään 84 htv, joka oli 6 htv enemmän kuin vuonna 2003 ja 16 htv enemmän kuin vuonna Vakinaista henkilöstöä oli Metlan palveluksessa toimintavuoden lopussa 745 henkilöä (liite III), joka oli kaksi henkilöä vähemmän kuin vuonna Eri lähteistä saatujen määrärahojen kokonaiskäyttö oli euroa, joka oli lähes samansuuruinen edellisvuoteen verrattuna. Tulosalueittain määrärahojen käyttö milj. euroa vuosina ilmenee taulukosta 1. Vuonna 2004 määrärahojen käyttö oli samaa suuruusluokkaa kuin kahtena edellisenäkin vuonna. Tulosalueiden välinen jako säilyi myös likimain samanlaisena. 8

9 Taulukko 1. Määrärahojen käyttö (milj. ) tulosalueittain vuosina Tulosalue Tutkimustiedon tuottaminen 29,37 29,07 30,28 Tutkimusmetsä- ja laboratoriotoiminta 5,86 5,39 5,09 Tutkimustiedon välitys 0,82 0,65 0,58 Tukipalvelut 13,07 13,33 12,92 Yhteensä 49,12 48,44 48,87 Taulukossa 2 on esitetty Metlan tulosyksiköiden käyttämien resurssien suhteellinen osuus vuosina Muutokset menoissa tulosyksikkötasolla verrattuna edellisvuoteen olivat korkeintaan prosentin kymmenesosan luokkaa lukuun ottamatta Joensuun tutkimuskeskusta, jonka menot olivat kasvaneet kaksi prosenttia (taulukko 2). Euroissa menolisäys oli noin miljoona euroa. Joensuun tutkimuskeskuksen kokonaismenot olivat siten vuonna 2004 kaikkiaan euroa. Vastaava vähennys oli tapahtunut Vantaan tutkimuskeskuksen kohdalla kuten ministeriön tekemän aluepoliittisen linjauksen mukaan kuuluikin tapahtua. Taulukko 2. Metlan tulosyksiköiden käyttämien resurssien suhteellinen osuus (%) vuosina Tulosyksikkö Keskusyksikkö 50,15 50,97 49,14 Joensuun tutkimuskeskus 11,20 12,26 14,28 Kannuksen tutkimusasema 2,98 3,21 3,07 Kolarin tutkimusasema 4,20 3,59 3,48 Muhoksen tutkimusasema 4,79 4,68 4,99 Parkanon tutkimusasema 5,30 4,83 4,98 Punkaharjun tutkimusasema 4,05 3,91 3,96 Rovaniemen tutkimusasema 10,92 10,75 10,75 Suonenjoen tutkimusasema 6,40 5,80 5,35 Yhteensä Henkilötyövuodet vähenivät 22:lla. Suurin osa siitä, 13 henkilötyövuotta, väheni Vantaan tutkimuskeskuksessa. Muhoksen ja Parkanon tutkimusasemia lukuun ottamatta jokaisella tutkimusasemalla tehtiin yhdestä kolmeen henkilötyövuotta edellisvuotta vähemmän. Joensuun tutkimuskeskuksen henkilötyövuodet lisääntyivät viidellä. 9

10 3. TULOKSELLISUUDEN KUVAUS 3.1 Vaikuttavuus Toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden näkökulmasta huomion arvoista on se, että Suomen metsävaratietojen ajantasaisuutta parannettiin nopeuttamalla valtakunnan metsien inventoinnin kiertoa. Kesällä 2004 käynnistyneen valtakunnan metsien 10. inventoinnin aikana siirryttiin järjestelmään, jossa maastomittauksia tehdään aiemmasta menettelytavasta poiketen joka vuosi koko maassa. Aiempi menetelmä eteni alueittain, ja koko maan mittaukset kesti lähes kymmenen vuotta. Muutos palvelee myös laajempaa käynnissä olevaa luonnonvaratietojen seurannan kehittämistä. Metla ja metsäkeskukset neuvottelivat vuoden aikana myös keskinäisestä yhteistyöstä metsien seurannassa. Metla ja metsäkeskukset käynnistävät yhteistyön kesällä 2005 metsävaratietojen keruussa. Metlan ja metsäkeskusten yhteistyön seurauksena valtakunnan metsien inventointi ja metsäsuunnittelu voidaan kytkeä nykyistä tiiviimmin toisiinsa ja siten valtakunnan metsien inventoinnin tulokset tulevat tehokkaammin hyödynnetyksi. Toimintavuonna Metla arvioi myös metsien kasvihuonekaasujen taseita sekä Kioton pöytäkirjan mukaisten toimenpiteiden vaikutuksia niihin vuoteen 2040 asti. Lisäksi selvitettiin Suomen puuston sekä kangasmaiden maaperän hiilivaraston muutoksia, metsänhoitotoimenpiteiden vaikutuksia hiilensidontaan sekä kivennäismaapeltojen merkitystä hiilinieluina. Ilmastonmuutosta koskevilla tuloksilla on etenkin pitkällä aikavälillä suuri yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Oikea-aikaisuus, varmat ja laadukkaat menetelmät, tehokkaat koneet, työn organisointi ja logistiikka ovat kustannustehokkaan metsänhoidon avaintekijöitä. Metsikön perustamisen ja nuoruusvaiheen hoidon kannattavuus motivoi puuntuotoksen ja luonnonvarojen kannalta kestävään metsänkasvatukseen. Suonenjoen tutkimusaseman toimesta on kehitetty käytännön toimintaan soveltuvia toimintamalleja, joka parantavat metsänuudistamisen laatua ja kustannustehokkuutta. Metla on toiminut aktiivisesti maa- ja metsätalousministeriön päivittäessä Kestävän metsätalouden rahoitussäädöksiä (KEMERA). Rahoituksen kustannustehokkaan kohdentamisen tiimoilta taimikonhoidon tekniikkaa ja ajoitusta, sekä pystykarsintaaa on hiottu ministeriön kanssa kokouksissa ja maastokäynneillä. Myös tulokset veromuutoksen vaikutuksista Etelä-Suomen hakkuumahdollisuuksiin ovat yhteiskunnallisesti varsin merkittäviä. Metlan toiminnan yhteiskunnallisen ja tieteellisen vaikuttavuuden mittarityö käynnistyi loppuvuodesta Alustavasti kartoitettiin vuosikertomusten perusteella, miten toiminnan vaikuttavuutta on arvioitu muissa Suomen sektoritutkimuslaitoksissa. Tältä pohjalta on tarkoitus valita muutamia laitoksia tarkempaan analyysiin (benchmarking-analysis) vuonna Metlan Tuska-tietokannan suoriterekisterin käyttökelpoisuuden selvittäminen vaikuttavuuden arvioinnin kannalta käynnistyi. Tieteellisen vaikuttavuuden osalta tarkasteltiin alustavasti vaikuttavuuskertoimien (impact factor) käyttökelpoisuutta. Taulukossa 3 on esitetty Metlan henkilöstön julkaisut ja esitelmät vuosina Lukujen perusteella voidaan todeta, että referoitujen julkaisujen osuus kaikista julkaisuista oli 35 %, joka vastaa pitkän ajan keskiarvoa. Siihen sisältyvät myös seitsemän kertomusvuonna ilmestynyttä väitöskirjaa. 10

11 Taulukko 3. Metsäntutkimuslaitoksen henkilöstön julkaisut ja esitelmät vuosina Julkaisut Keski-arvo Kansainväliset referoidut julkaisut Kansalliset referoidut julkaisut Referoidut yhteensä Referoimattomat julkaisut Yhteensä Lehtiartikkelit Muut julkaisut (abstraktijulkaisut, yleisönosastoartikkelit yms.) Julkaisut yhteensä Kansainväliset esitelmät Kotimaiset esitelmät Esitelmät yhteensä Metla julkaisee yhdessä Suomen Metsätieteellisen Seuran kanssa kansainvälistä englanninkielistä tieteellistä aikakauslehteä, Silva Fennica, ja kotimaista tieteellistä aikakauslehteä, Metsätieteen aikakauskirja. Molempia sarjoja julkaistaan sekä painettuna että verkkojulkaisuna Metlan palvelimelta. Silva Fennicaa on kehitetty kilpailukykyiseksi kansainväliseksi tiedesarjaksi ja se on vakiinnuttanut asemansa arvostettuna kansainvälisenä sarjana. Silva Fennican ISI:n Impact Factor sijoittui hyvälle tasolle ja on ollut nouseva. Viimeisimmän 2003 Impact Factorin mukaan Silva Fennica sijoittui kuuden eniten viitatun metsätieteen sarjan joukkoon. Vertailu on tehty kaikkia metsätieteen aloja julkaiseviin kansainvälisiin sarjoihin. Arvostettu kansainvälinen tiedesarja vahvistaa metsäalan tutkimuksen kansainvälisyyttä ja toimii vuorovaikutuskanavana muiden maiden tiedeyhteisöjen kanssa tieteellisen arvioinnin ja julkaisemisen kautta. Silva Fennica -sarjassa ilmestyi neljä nidettä, joissa julkaistiin 34 tutkimusartikkelin lisäksi katsauksia, raportteja ja puheenvuoroja. Uudessa Silva Fennica Monographs -sarjassa julkaistiin kolme tutkimusta. Metlan tiedonantoja -sarjassa ilmestyi 28 nimikettä vuonna Metsätilastollinen vuosikirja ja Metsäsektorin suhdannekatsaus ilmestyivät totuttuun tapaan syksyllä. Metsäntutkimus Metlan asiakaslehti ilmestyi neljästi. 11

12 Metsätieteen aikakauskirjassa julkaistiin tieteellisen tarkastusmenettelyn alaisten tutkimusartikkeleiden lisäksi asiantuntijakirjoituksia metsätalouden ajankohtaisista aiheista. Ammattilehdet ja maakuntalehdet ovat käyttäneet runsaasti Metsätieteen aikakauskirjassa julkaistua tutkimusta omien kirjoitustensa aiheina. Myös eri organisaatiot ja metsätalouden ja ympäristön hoidon oppilaitokset käyttävät Metsätieteen aikakauskirjan artikkeleita opetusaineistoina. Sarjassa julkaistiin VMI:n Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja hakkuumahdollisuusarviot. Sarjan verkkojulkaisujen käyttö on lisääntynyt vuosittain. Uuden Metlan työraportteja -sarjan (Working Papers of the Finnish Forest Research Institute) ensimmäinen julkaisu ilmestyi kesällä Sarjan julkaisut ovat maksutta luettavissa ja tulostettavissa Internetissä osoitteessa Metlan työraportteja -sarjassa julkaistaan tutkimusten ennakkotuloksia, selvityksiä, esitelmiä ja kokouskoosteita. Sarjassa ei käytetä tieteellistä tarkastusmenettelyä. Julkaisut ovat joko suomen- tai englanninkielisiä. Työraportteja-sarja on tarkoitettu Metlan tutkimushankkeiden ja kokousmateriaalin julkaisukanavaksi. Vuonna 2004 Metlan verkkosivuilla julkaistiin yli sata Metlan tutkimuksista kertovaa tiedotetta. Lähes puolet tiedotteista oli metsätilastotiedotteita, neljännes tutkimustiedotteita ja loput mm. ennusteita ja organisaatiotiedotteita. Metinfo Metsätietopalvelut -kokonaisuus sisältää useita tietopalveluja eri aihepiireistä yhdessä osoitteessa: Toukokuussa 2004 avattiin uusi Metsätalouden kestävyys - palvelu. Se sisältää ajantasaista tietoa Suomen metsätalouden kestävyyttä kuvaavien mittareiden muutoksista. Mittarit kuvaavat monipuolisesti metsätalouden ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Metsätalouden kestävyys -palvelu perustuu metsätalouden eri sidosryhmiä edustaneen työryhmän vuonna 2000 julkaisemaan raporttiin "Suomen metsätalouden tila Kestävän metsätalouden kriteerit ja indikaattorit". Metinfo Metsätalouden kestävyys -palvelussa mittareihin liittyvät kuvat ja taulukot on päivitetty ajan tasalle. Palvelu toimii osoitteessa Toiminnallinen tehokkuus Osana strategiatyötä vuonna 2005 on Metlassa tarkoitus kehittää ja vuonna 2006 ottaa käyttöön mittaristo, joka ottaa nykyistä paremmin huomioon tietointensiivisen organisaation erityispiirteet. Mittaristo laaditaan Balanced Scorecard mittaristomallia käyttäen. Kertomusvuonna 72% kustannuksista syntyi tutkimuksessa ja sitä tukevassa tutkimus- ja laboratoriotoiminnassa. Tutkimuslaitoksessa on jo vuosia ollut tavoite, että jokainen vakituinen tutkija julkaisee keskimäärin yhden referee-menettelyn läpikäyneen käsikirjoituksen. Tavoitteeseen päästiin myös kertomusvuonna (taulukko 4). Tutkimusta tehtiin vuonna 2004 Metlassa 216 tutkimushankkeessa, jotka jakaantuivat hanketyypin mukaan seuraavasti: Hanketyyppi/vuosi Tutkimusohjelmiin kuuluvat hankkeet Yhteisrahoitteiset hankkeet (YRT) EU-hankkeet Erillishankkeet Yhteensä

13 Hankkeiden lukumäärä pysyi edellisvuotisella tasolla. Kertomusvuonna päättyi 31 tutkimushanketta ja aloitettiin 23 uutta tutkimushanketta. Päättyneistä hankkeista evaluoitiin yhdeksän. Taulukko 4. Metlan toiminnan taloudellisuuden ja tuottavuuden tunnuslukuja vuosilta Tunnusluku Toteutuma 2002 Toteuma 2003 Toteutuma 2004 Taloudellisuus toiminnan menot, 1000 yhteensä Tulosalueittain Tutkimus Tutkimusmetsä- ja laboratoriotoiminta Nettobudjetoitu maksullinen toiminta Tukipalvelut - tutkimuksen ja sitä tukevan tutkimusmetsäja laboratoriotoiminnan osuus toiminnan menoista, % Tuottavuus, [esim. suoritteet/htv] - referoitujen julkaisujen määrä/va tutkija - kaikkien julkaisujen määrä (ei lehtiartikkelit ja abstraktit yms)/ va tutkija - toiminnan menot/referoitujen julkaisujen määrä, - toiminnan menot/ kaikkien julkaisujen määrä, -toiminnan menot/ va tutkija, ,9 2, ,9 2, ,9 2, Tutkimusohjelmilla, joita on perustettu Metlan tutkimustoiminnan painoaloille, oli vuonna 2004 käytettävissä seuraavat resurssit: Tutkimusohjelma Euroa htv Valtakunnan metsien inventointi (VMI ) Metsätalouden suunnittelu (MTS ) Metsänkasvatuksen vaihtoehdot (MOT ) Suomen metsien hiilivarat (HMS ) Puunkäytön mahdollisuudet (PKM ) Yhteensä Toimintavuonna valmisteltiin vuonna 2005 aloitettava uusi tutkimusohjelma nimeltään "Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset" Tutkimusohjelman toiminta-ajatuksena on tuottaa tietoa metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamisen ja yhteiskunnan vuorovaikutuksesta metsä- ja suojelupolitiikan suunnittelun tukemiseksi. 13

14 Metlan tutkimushankkeet on koottu 25 tutkimusaiheryhmäksi. Kuvassa 3 esitetään toimintamenomomentin rahoituksen jakautuminen tutkimusaiheryhmiin vuonna 2004 ja keskiarvo vuosien rahoituksesta. Rahan arvon muuttumista ei ole huomioitu keskiarvoluvuissa. Metsäekosysteemi ja ympäristömuutokset Metsägenetiikka ja metsänjalostus Metsien terveydentila, taudit ja tuholaiset Metsien inventointi Puuntutkimus ja puutavaran mittaus Metsän kasvatus Metsän uudistaminen Metsäluonnon monimuotoisuus Metsätalouden ympäristövaikutukset Metsämaa ja sen hoito Metsäsuunnittelu Taimituotanto Metsien monikäyttö Puun jalostus- ja energiakäyttö Puun korjuu ja kaukokuljetus Metsätilastot Metsäpolitiikka Tietojärjestelmät Metsäteollisuus ja sen tuotteet Kansainväliset metsäasiat Metsätalouden kannattavuus Puukauppa Metsäsektorin pienyritykset ja työvoima Kasvupaikkojen kuvaus ja luokitus Informaatio-, lab.-,tut.metsä yms.menetelmät V VV KESKIARVO Kuva 3. Tutkimuksen tulosalueen käyttämä Metlan toimintamenomomentin rahoitus ( ) tutkimusaiheryhmittäin. 14

15 Ylivoimaisesti eniten Metlan tutkimusvaroja saava tutkimusaiheryhmä on metsäekosysteemi - ja ympäristömuutostutkimukset, johon kertomusvuonna käytettiin yli kolme miljoonaa euroa. Yli miljoona euroa käytettiin seitsemään tutkimusaiheryhmään. Huomionarvoista luvuissa on myös se, että ne tutkimusaiheryhmät, joihin Metla käytti eniten resursseja, saivat myös ulkopuolista rahoitusta eniten. Esimerkiksi ekosysteemi- ja ympäristömuutostutkimukset saivat 1,4 miljoonaa euroa ulkopuolista rahaa. 3.3 Tulojen muodostuminen ja kannattavuus Tutkimusmetsien tulokertymätavoite vuodelle 2004 oli 2,20 miljoonaa euroa. Toteutunut tulokertymä oli 2,16 miljoonaa euroa eli hieman suunniteltua pienempi (taulukko 5). Taulukko 5. Metsäntutkimuslaitoksen bruttobudjetoidun toiminnan tulot vuonna Tulot Talousarvio Toteutunut Vertailu Toteutuma % Puunmyynti Taimien ja siementen myynti Maan- ja rakennusten vuokrat Muut tulot Yhteensä Taulukko 6. Metsäntutkimuslaitoksen nettobudjetoidun toiminnan tulot vuonna Tulot Talousarvio Toteutunut Vertailu Tot- % Asiakasrahoitteisen toiminnan tulot (ART) EU:n osarahoittamat tutkimukset (EU) Yhteisrahoitteiset sopimustutkimukset (YRT) Talousarvion ulkopuoliset tulot (TAU) Muut sekalaiset tulot Yhteensä Talousarviossa asetettiin nettobudjetoidun toiminnan tulostavoitteeksi 4,41 miljoonaa euroa siten, että asiakasrahoitteinen (nettobudjetoitu maksullinen) toiminta kattaa siitä aiheutuvat kustannukset (taulukko 6). YRT- ja TAU-hankkeiden arvioidut tulot ylittyivät yhteensä 46 %. Asiakasrahoitteisen toiminnan tulostavoite saavutettiin ja toiminta oli kannattavaa. Muihin tuloihin sisältyy vuodelta 2003 Veleläkemaksupalautusta 0,52 miljoonaa euroa ja Kela-palautuksia 0,33 miljoonaa euroa. EU:n Kansallisen ohjelman "Forest Focus-FI " tuloutukset siirtyivät vuodelle 2005 asiaa koskevan EU-asetuksen viivästymisen johdosta. Tämä selittää myös EU:n osarahoittamien tutkimusten suuren vajeen. 15

16 Taulukko 7. Bruttobudjetoidun tuloa tuottavan toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmat vuosilta (1000 ) suunnitelma TUOTOT KUSTANNUKSET Erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat henkilökustannukset vuokrat palvelujen ostot muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä 1) KÄYTTÖJÄÄMÄ Osuus yhteiskustannuksista Korot Poistot Kokonaiskustannukset yhteensä YLI- / ALIJÄÄMÄ Tunnusluvut Käyttöjäämä tuloista, % Yli-/alijäämä tuloista, % Tuotot % kok.kustannuksista ) Työministeriön osuus laskelmien erilliskustannuksista Laskelmissa käytetty nimelliskorko-% 4,9 4,2 3,0 1) Kustannusvastaavuuslaskelman perusteita on täsmennetty tarkemmin vastaamaan tuottojen hankinnasta aiheutuneita kustannuksia. Tutkimusmetsätoiminnan tehtävistä on otettu laskelmaan täysimääräisenä metsän- ja luonnonhoito, puunkorjuu ja taimitarhatoiminta. Muut tutkimusmetsien tehtävät on laskettu mukaan 25 %:sti. Korkojen ja poistojen pohjana olevaa pääoman määrää on täsmennetty. Vuonna 2004 laskennan piiriin kuuluvan bruttobudjetoidun maksullisen toiminnan tuotot olivat 1,995 miljoonaa euroa. Vähennystä edelliseen vuoteen oli 9 %. Vähennys johtuu puun myyntitulojen vuotuisesta vaihtelusta (taulukko 7). Erilliskustannukset olivat 1,005 miljoonaa euroa. Vähennystä edelliseen vuoteen oli 13 % ja suunniteltuun 27 %. Osuus yhteiskustannuksista 0,474 miljoonaa euroa, joka lasketaan henkilökustannuksista, pieneni edellisestä vuodesta 16 %. Pääomakustannukset (korot ja poistot) 0,431 miljoonaa euroa vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna 27 %. Laskentapohjana on teholliseen metsänviljelyyn käytetty omaisuusmäärä. Korkojen laskennassa käytetty nimelliskorkoprosentti pieneni 29 %. 16

17 Tulos parani edellisestä vuodesta 0,199 miljoonaa euroa, joka suurimmaksi osaksi johtuu nimelliskorkoprosentin pienenemisestä. Taulukko 8. Nettobudjetoidun maksullisen palvelutoiminnan (asiakasrahoitteinen toiminta/art) kustannusvastaavuuslaskelmat vuosilta (1000 ) suunnitelma TUOTOT KUSTANNUKSET Erilliskustannukset: - aineet, tarvikkeet ja tavarat henkilöstökustannukset vuokrat palveluiden ostot muut erilliskustannukset varte- ja siementaimi enn. henkilökust 1) varte- ja siementaimi enn. muut erill.k. 1) Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ Osuus yhteiskustannuksista Korot Poistot Kokonaiskustannukset yhteensä YLIJÄÄMÄ (+)/ALIJÄÄMÄ (-) Tunnusluvut Käyttöjäämä tuloista % Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) tuloista % Tuotot %:a kok.kust ) Keskeneräisten varte- ja taimihankkeiden vuonna saatuja ennakkomaksuja vastaavat kustannukset vähennetään ko. vuosien kustannuksista ja tuloutuksien yhteydessä lisätään ko. vuoden kustannuksiin. Tulouttamattomien ennakkomaksujen määrä oli euroa. Vuonna 2004 nettobudjetoidun maksullisen palvelutoiminnan tuotot olivat 1,496 miljoonaa euroa. Lisäystä edelliseen vuoteen oli 31 %. ART-tulot sisältävät varte-ennakkojen tuloutuksia 0,152 miljoonaa euroa. Tilivuoden päättyessä ART-tuloksi kirjaamista odottavia ennakoita oli yhteensä 0,328 miljoonaa euroa, jotka kirjataan tuloksi vartteiden luovutuksen jälkeen (taulukko 8). Erilliskustannukset olivat 0,867 miljoonaa euroa. Osuus yhteiskustannuksista 0,389 miljoonaa euroa, joka lasketaan henkilökustannuksista, kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 24 %. Pääomakustannukset (korot ja poistot) 0,019 miljoonaa euroa vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna 30 %. Korkojen laskennassa käytetty nimellisprosentti pieneni 29 %. Tulos parani 0,174 miljoonaa euroa. 17

18 3.4 Henkisten voimavarojen hallinta 2000-luvulla Metlassa tehtyjen henkilötyövuosien kokonaismäärä on alentunut lähes 50 henkilötyövuodella. Eniten on vähentynyt määräaikaisten työntekijöiden henkilötyövuosien määrä. Sen sijaan vakituisten ja työllistettyjen tekemien henkilötyövuosien määrä on pysynyt lähes ennallaan. Vuonna 2004 asetettiin uudeksi tavoitteeksi, että vuoteen 2014 mennessä Metlassa tehdyt henkilötyövuodet alenevat 130:llä. Suurin osa tästä pyritään toteuttamaan vähentämällä vakituisten henkilötyövuosia. Vähennystä tavoitellaan myös niin, että tutkijoiden määrä pysyy ennallaan muiden henkilöstöryhmien pienentyessä. Näin voidaan nostaa samalla henkilöstön osaamistasoa. Lisäksi on sovittu MMM:n kanssa, että Joensuun tutkimuskeskuksen henkilöstömäärä nostetaan sataan vakituiseen henkilöön vuoteen 2009 mennessä. Joensuun tutkimuskeskuksen henkilöstösuunnitelmassa painottuvat erityisesti tutkijoiden tehtävät. 130:nen henkilötyövuoden vähentäminen on tarkoitus saada aikaan luonnollista poistumaa hyväksi käyttäen. Suunnitelma on realistinen, sillä tutkimuslaitoksessa on arvioitu, että 65-vuoden eläköitymisiän saavuttaa 190 vakituisessa työsuhteessa Metlaan olevaa henkilöä vuoteen 2014 mennessä. Taulukosta 9 ilmenee, että tutkimuksen tulosalueen henkilöstövoimavarat onnistuttiin säilyttämään kertomusvuonna ennallaan. Henkilöstövoimavarojen välttämättömät supistukset kohdistuivat muihin tulosalueisiin kuin tutkimukseen. Henkilöstömenojen osuus kokonaiskuluista oli edelleen korkea 73 %. Henkilöstön työtyytyväisyyttä ei kertomusvuonna mitattu, mutta sairauspoissaolopäivien määrä henkilötyövuotta kohti aleni edellisvuosiin nähden. Taulukko 9. Henkilöstöä koskevat tunnusluvut vuosilta Tunnusluku Toteutuma 2002 Toteutuma 2003 Toteutuma 2004 Henkilöstömäärä, henkilötyövuotta - yhteensä - Tulosalueittain: tutkimus tutkimusmetsät- ja laboratoriotoiminta nettobudjetoitu maksullinen toiminta tukipalvelut Henkilöstömenojen % -osuus kokonaiskuluista Henkilöstön hyvinvointi - työtyytyväisyysindeksi - sairauspoissaolopäivät/htv - luonnollinen poistuma-% henkilöstöstä Osaaminen - tutkijoiden osuus va henkilöstöstä, % - tohtorin tutkinnon suorittaneiden osuus tutkijoista, % - dosenttien osuus tohtoreista, % Koulutuskustannukset /htv Sis. järjestettyjen kurssipäivien lkm ,8 2, ,0 2, ,7 2, Kertomusvuonna saatiin valmiiksi henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma, jonka toteutus on kytketty koko tutkimuslaitoksen strategiseen kehittämiseen. Työhyvinvoinnin kehittämisen punaisena lankana on vuorovaikutteisuuden parantaminen toimintakulttuurissa. Suunnitelman mukaan vuorovaikutusta parannetaan tulos- ja kehityskeskusteluja kehittämällä, vuorovaikutus- ja alaistaitoja parantamalla, työnohjauskokeiluilla ja johtamistaitoja kehittämällä. 18

19 Valtiokonttorilta haettiin ja saatiin KAIKU-rahaa euroa suunnitelman toteuttamiseen. Myös Metlan tulosyksiköt laativat omat työilmapiirin kehittämissuunnitelmansa työilmapiirikyselyn perusteella. Työilmapiirikysely toistetaan joulukuussa 2005 ja sen jälkeen vuosittain. Työhyvinvointiin panostamisella tavoitellaan työilmapiirin parantumista siten, että seuraavalla mittauskerralla päästäisiin koko valtionsektorin keskiarvon mukaiseen tulokseen. Toimintavuonna olivat henkilötyövuotta kohti lasketut koulutuskustannukset 562 euroa. Suurimman osan siitä muodostavat koulutukseen osallistuneiden palkkauskustannukset 383 /htv. Ulkopuolisia kurssi- ja kongressipalveluja ostettiin 123 /htv. Metlan omien asiantuntijoiden koulutuksen antamiseen käyttämä työaika maksoi 56 /htv. Kertomusvuonna nimitettiin FT Jarkko Hantula metsäpatologian professoriksi, MMT Jukka Laine suometsätieteen professoriksi, MMT Leena Finér metsänhoitotieteen professoriksi ja FT Jussi Uusivuori kansantaloudellisen metsäekonomian professoriksi. Lisäksi nimitettiin MMT Jori Uusitalo Parkanon tutkimusaseman johtajaksi ja VTL Ari Turunen viestintäpäälliköksi. Johtamisosaamista kehitettiin kertomusvuonna siten, että 15 Metlan avainhenkilöä aloitti suorittamaan johtamisen erikoisammattitutkintoa JET oppisopimuskoulutuksena. Osaamisen kehittämiseksi tutkimuslaitoksessa valmisteltiin järjestelmää, jossa jokaiselle metlalaiselle tehdään henkilökohtainen kehittymissuunnitelma. Se on osa tulos- ja kehityskeskusteluiden uusimista, joka täytyy vuonna 2005 toteuttaa jo uuden, tehtävien vaativuuteen perustuvan palkkausjärjestelmän käyttöönottamiseksi. 3.5 Tulossopimuksen toteutuminen Tässä luvussa raportoidaan maa- ja metsätalousministeriön ja Metlan välisen tulossopimuksen toteutuminen. Liitteenä VI esitetään ympäristöministeriölle toimitettu tulosraportti. Yhteiset tavoitteet Tavoite (1) Vuoden 2004 aikana uudistetaan laitoksen strategia ja priorisoidaan laitoksen avaintehtävät vuorovaikutuksessa eri toimijatahojen kanssa. Laitoksen kokonaisstrategian pohjalta laaditaan keskipitkän ajan suunnitelmat tutkimusyksiköille. Sidosryhmähaastattelut ja sisäinen valmistelu Metlan uuden strategian laadintaa varten aloitettiin jo ennen uuden ylijohtajan nimittämistä. Samoin maa- ja metsätalousministeriö nimesi Metlan strategiaa tukevan, sidosryhmien ja rahoittajien edustajista koostuvan työryhmän, joka sai työnsä valmiiksi joulukuussa Uusi ylijohtaja asetti välittömästi nimittämisensä jälkeen Metlan sisäisen työryhmän valmistelemaan talotason strategiaa. Valmisteluprosessille laadittiin selkeä vaiheistus ja aikataulu (liite IV), jonka mukaan luonnokset strategiaperusta, strategisista päämääristä, johtamisnäkökulmista sekä niitä koskevista kriittisistä menestystekijöistä valmistuivat kertomusvuoden lopussa. Tutkimusten painoalojen määrittely, toimintojen asemointi ja mittariston laadinta toteutetaan vuonna Metlan strategian laadinta pohjautuu tasapainotettu mittaristo-ajattelun mukaiseen "tasapainoisen onnistumisen strategian" laadintaan. Strategian laadinta toteutetaan Metlan henkilöstön keskuudessa osallistavana prosessina. Strategiaprosessissa järjestettiin Metlan avainhenkilöille kolme kertaa informointi- ja keskustelutilaisuuksia toimintavuoden syksyllä. Nämä 50 avainhenkilöä olivat Metlan johtoryhmän jäseniä, professoreita, tutkimusasemien ja -keskusten johtajia sekä palveluhankkeiden vetäjiä ja henkilöstöjärjestöjen edustajia. Tutkimusasemien ja -keskusten johtajat jatkoivat puolestaan prosessin toteutusta henkilöstön kanssa omissa yksiköissään. Näin koko henkilöstö pääsi osallistumaan prosessiin. 19

20 Ylijohtaja ja tutkimusjohtaja osallistuivat myös maa- ja metsätalousministeriön asettamaan strategiatyötä tukevan työryhmän työskentelyyn. Strategiatyö oli toimintavuonna esillä myös Metlan ylijohtajan ja muiden sidosryhmien välissä tapaamisissa. Metlan kansainvälisen neuvottelukunnan kokouksessa käsiteltiin myös uutta strategiaa ja sen sisältöä. Asia oli esillä säännöllisesti myös johtokunnan kokouksissa. Tavoite (2) Käynnistetään laitoksen toiminnan ja talouden suunnittelu- ja seurantajärjestelmän kehittäminen. Järjestelmä sisältää keskeiset yhteiskunnallisen vaikuttavuuden sekä toiminnallisen tehokkuuden ja laadun seurantaan soveltuvat mittarit. Talouden seurantaa tehostettiin mm. raportoimalla taloustilanteen kehityksestä säännöllisesti johtoryhmälle ja johtokunnalle. Suunnittelu- ja seurantajärjestelmän vaatimat mittarit ja indikaattorit on tarkoitus laatia osana tasapainosta onnistumisstrategiaa. Pääosa tästä työstä siirtyi vuoden puolelle. Kertomusvuonna perehdyttiin RKTL:n suunnittelu- ja seurantajärjestelmiin sekä VTT:n toteuttamaan tutkimustoiminnan vaikuttavuusarviointiin. Tavoite (3) Metla jatkaa Joensuun tutkimuskeskuksen kehittämistä ja vahvistamista tavoitteena 100 vakinaisen työntekijän yksikkö vuoden 2005 loppuun mennessä. Alkuvuodesta toteutettiin kysely halukkuudesta siirtyä työskentelemään Joensuun tutkimuskeskukseen erityisesti pääkaupunkiseudulta. Vakituisista henkilöistä ainoastaan yksi henkilö ilmoitti halunsa mahdollisesta siirtymisestä Vantaalta Joensuuhun aikana. Maakunnallisten yksiköiden välillä siirtymisesityksiä tuli neljältä henkilöltä. Joensuuhun sijoitettujen vakinaisten virkojen ja toimien lukumäärä oli kertomusvuoden lopussa 74. Maa- ja metsätalousministeriön kanssa käytiin keskusteluja, joissa pohdittiin Metlan taloudellisen tilanteen vaikutuksia Joensuun tutkimuskeskuksen kehittämiseen. Tältä pohjalta tavoitellaan viiden uuden toimen perustamista vuosittain Joensuuhun vuosina Syyskuun alussa siirtyi Joensuun tutkimuskeskukseen tiehallinnon Savo-Karjalan tiepiiristä virkajärjestelynä yksi toimistosihteeri virkoineen. Tutkimustiedon tuottaminen Tavoite (4) Tutkimuksen käyttökelpoisuutta ja vaikuttavuutta lisätään kehittämällä yhteistyötä eri asiakasryhmien kanssa tietotarpeiden määrittelemiseksi, kehittämällä olemassa olevia ja uusia tiedonvälityskanavia sekä kouluttamalla henkilökuntaa. Kehitetään ja otetaan käyttöön asiakastyytyväisyyden seurantajärjestelmä. Strategiatyön valmistelun yhteydessä tehtiin sidosryhmähaastattelu, joka selvitti asiakastyytyväisyyttä yleisellä tasolla. Vuoden lopussa ylijohtaja päätti jatkaa asiakashaastatteluja ja Metlan painoalojen määrittelyä tutkimuksen asiantuntijaryhmän ja tehtävään valitun konsulttitoimiston voimin. Asiakasrajapinnan kokonaisjärjestelmä laaditaan käynnissä olevan strategiatyön yhteydessä. Uusi sähköinen julkaisusarja, "Metsäntutkimuslaitoksen työraportteja", käynnistettiin. Metlan, Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen ja Joensuun yliopiston metsätieteellisen tiedekunnan yhteistyönä kehitetty metsätieteellinen väitöskirjasarja perustettiin vuoden vaihteessa. Lisäksi Metlan tiedonantoja-sarja profiloitiin uudelleen. Sarjan uusi nimi on "Metsäntutkimuslaitoksen Katsaus". Uusitussa sarjassa ei ole vielä julkaistu raportteja. Tavoite (5) Tutkimuksen arviointijärjestelmää kehitetään siten, että tutkimustarpeiden priorisointi kytketään entistä tiiviimmin hankkeiden arviointiin. Samalla pidetään yllä korkeaa tieteellistä tasoa. 20

21 Tutkimuksen asiantuntijaryhmä valmisteli esityksen tutkimuksen arviointijärjestelmän kehittämisestä. Hankesuunnittelun aikataulua aikaistettiin. Laadittiin uudet tutkimushankkeiden suunnittelu- ja arviointilomakkeet. Metlan ja M-Realin yhteistyönä tehty haapatutkimus evaluoitiin. Myös Metlan mykorritsatutkimus arvioitiin kansainvälisessä evaluoinnissa. Luonnon monimuotoisuuden vaalimisen yhteiskunnallisia vaikutuksia käsittelevä tutkimusohjelma (TUK), kuten myös Ylä-Lapin metsien kestävä käyttö - tutkimushanke suunniteltiin useassa tiedon käyttäjien kanssa käydyssä neuvottelussa. Tavoite (6) Valtakunnan metsien inventointikiertoa nopeutetaan laadittavan suunnitelman pohjalta. Suunnitelmassa selvitetään mahdollisuudet ajantasaisen inventointitiedon hyödyntämiseksi nykyistä laajemmin tutkimuksessa ja osana metsäalan tietohuoltoa Nopeammalla inventointikierrolla toteutettavan VMI10:n maastotyöt aloitettiin. VMI:n tehostamiseksi toiminta organisoitiin uudelleen eriyttämällä inventoinnin toteutus ja menetelmän kehitys omiksi toiminnoikseen. Inventointitiedon laajemman hyödynnettävyyden takaamiseksi sovittiin metsäkeskusten suunnittelijoiden osallistumisesta VMI10:n kenttätöihin, minkä vastineena metsäkeskuksille annetaan käyttöön VMI:n metsävaratieto. Tavoite (7) Metsänjalostuksen neuvottelukunta arvioi metsänjalostuksen nykytilanteen ja määrittelee metsägeneettisen tutkimuksen jalostukselliset tietotarpeet. Metsänjalostusohjelman toteutuksessa pyritään ottamaan huomioon neuvottelukunnan linjaamat tavoitteet Metsänjalostuksen neuvottelukunnan jäsenet osallistuivat pitkän aikavälin jalostusohjelman "Metsänjalostus 2050" valmisteluun vastaamalla kyselyyn, jossa kartoitettiin heidän näkemyksiään pitkän aikavälin jalostuksen tarkoituksenmukaisista painotuksista eri puulajeille ja maantieteellisille alueille. Kyselyn tulokset otettiin ohjelmassa huomioon, ja yhteenveto niistä esitettiin syyskuussa pidetyn "Metsänjalostus 2050" -ohjelman julkistamistilaisuudessa, johon metsänjalostuksen neuvottelukunta oli kutsuttuna. Metsänjalostushankkeen vuosisuunnittelu perustui jo vuoden alussa uuden jalostusohjelman periaatteille. Vaikeasta rahoitustilanteesta johtuen vuoden 2004 tulostavoitteet rajattiin uuden jalostusohjelman kannalta välttämättömimpiin töihin. Nämä tavoitteet saatiin lähes kaikilta osin toteutettua suunnitelman mukaisesti. Joulukuussa 2004 pidetyssä kokouksessa Metsänjalostuksen neuvottelukunnan jäsenille esiteltiin jalostusohjelman nykytilaa ja töiden edistymistä. Samassa kokouksessa keskusteltiin "Metsänjalostus 2050" -ohjelmaan kirjatuista metsägenetiikan alan tutkimustarpeista. Ajankohtaiset tietotarpeet Tavoite (8) Erikseen sovitut ajankohtaiset tietotarpeet 8.1. Forest Focus -asetuksen toteuttaminen Forest Focus - seurantaohjelman ( ) toimeenpanoasetus hyväksyttiin vuoden 2004 lopussa. Komissio hyväksyi myös vuoden 2004 lopussa päätöslauselman rahoitusosuuden myöntämisestä Suomen kansalliselle Forest Focus-ohjelmalle vuosien toteuttamista varten. Päätöksen mukaan komissio avustaa takautuvasti v toimintaa n ja v toimintaa n Viisi Suomen esittämää ns. pilottitutkimusta hyväksyttiin rahoitettavaksi (75% avustus) vuoden 2004 Forest Focus -rahoitusmomentilta. Näiden pilottitutkimusten yhteenlaskettu avustus on n ja ne tullaan toteuttamaan vuosina 2005 ja Lisäksi komissio hyväksyi Metlan Forest Focus -seurantaohjelman puitteissa Suomen toimivaltaiseksi elimeksi. Komissio teki periaatepäätöksen käynnistää ns. BioSoil -projekti, jonka aiheena on Level I tason havaintoalojen maaperän ja monimuotoisuuden tutkimus koko Euroopan tasolla vuonna Tutkimuksen 21

22 suunnittelua varten komissio perusti työryhmän, jota koordinoi EU:n Joint Research Centre (Ispra, Italia). Työryhmä koostuu komission, EU:n seuranta-organisaatioiden sekä muiden asiantuntijaelimien edustajista. Metlan edustaja nimitettiin yhdeksi työryhmän neljästä erikoisasiantuntijasta, jotka edustavat työryhmässä EU:n jäsenmaita. Englannin ja Suomen yhteinen konsortio voitti komission järjestämän Development and review concerning Forest Focus evaluoinnin tarjouskilpailun. Metlan saama osuus tästä evaluoinnista on n , ja se tehdään mennessä. Vuonna 2004 Metla ryhtyi Level I havaintoalaverkoston laajentamisen vaatimiin toimiin, samoin kuin Level II havaintoalaverkoston muutoksiin kansallisessa ohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden mukaisesti. Vuonna 2004 seuranta ja raportointi toteutettiin säädösten mukaisesti. Maa- ja metsätalousministeriön kanssa käytiin neuvotteluja ohjelman toteutuksen ja tarkastuksen vaatimista toimenpiteistä ja ohjeistuksesta. Metlan Forest Focus -edustajat osallistuivat Ympäristöministeriön vetämään kansallisen EU-maaperästrategiatyöryhmän toimintaan. Suomen NFC (National Focal Centre) avusti Viron ja Latvian NFC:ita kansallisen ohjelman avustushakemuksen laadinnassa ja ohjelman kirjanpidon ja työajanseurannan suunnittelussa. 8.2 Ilmastopolitiikan edellyttämien uusien tehtävien hoito Suomen vuosittainen kasvihuonekaasujen (KHK) inventaario kootaan Tilastokeskuksen johdolla eri asiantuntijalaitosten tekemistä sektori- tai päästölähdekohtaisista laskelmista. Metla vastaa maankäyttö, sen muutokset ja metsät sektorin (LULUCF sektori) raportoinnista yhdessä Maatalouden tutkimuskeskuksen kanssa. LULUCF sektorin raportointisäännöt sovittiin v ja v otettiin käyttöön näiden sääntöjen pohjalla tehdyt raportointilomakkeet. Vuonna on Metlassa kehitetty LULUCF -sektorin KHK raportointijärjestelmää vastaamaan uusia vaatimuksia sekä tehty menetelmäkehitystä v toteutettavaa aikaisempaa yksityiskohtaisempaa inventointia varten. Loppuvuodesta toimitetut vuotta 2002 koskevat inventaariotiedot koottiin uusien raportointisääntöjen ja raportointilomakkeiden mukaan. Metlan edustajat osallistuivat Maa- ja metsätalousministeriön työryhmän työhön, jossa selvitettiin Suomessa sovellettavat keskeiset maankäyttöluokitukset, maankäytön muutosten seurantajärjestelmät sekä tehtiin ehdotuksia toiminnan yhdenmukaistamiseksi ja tietojen vertailtavuuden parantamiseksi KHK inventaariota varten. Metlan ja Tilastokeskuksen kesken tehtiin sopimus Metlan tekemistä LULUCF sektorin KHK inventoinneista, jossa myös määriteltiin käytettävät menetelmät. Metlan edustaja osallistui jäsenenä Ympäristöministeriön KHK- inventaarioryhmän toimintaan. Maa- ja metsätalousministeriö antoi toimeksiannon Kansallisen ilmastostrategian metsiä koskevien nieluarvioiden päivittämisestä. Ministeriölle luovutettiin toimeksiannon mukainen raportti "Selvitys Suomen metsiä koskevista nieluarvioista" Siinä esitetään ennusteet vuoteen 2025 asti ja osin pidemmälle YK:n ilmastosopimuksen mukaisista metsiä koskevien kasvihuonekaasujen päästöjen ja nielujen kehityksestä sekä Kioton pöytäkirjan 3.3 artiklan mukaisten toimenpiteiden ja artiklan 3.4 metsien hoito -toimenpiteen määrällisistä vaikutuksista. Raportin laadintaan osallistui kahdeksan Metlan tutkijaa. Viisi Metlan tutkijaa osallistui jäseninä maa- ja metsätalousministeriön Ilmastoryhmän toimintaan Puutavaran virallisten mittauksen tehtävien hoito MMM:n ja Metlan erikseen sopimalla tavalla. Puutavaran viralliseen mittaukseen liittyvät tehtävät hoidettiin Metlan normaalina virkatyönä. Mittaukset hoidettiin asianmukaisesti ja täysimääräisinä. Erillissopimusta maa- ja metsätalousministeriön kanssa ei katsottu aiheelliseksi. 22

23 8.4. Geeni- ja biotekniikkastrategian laatiminen Metlassa Metlassa valmisteltiin geeni- ja biotekniikkastrategiaa vuoden 2004 aikana yhdessä Woodwisdomin, Helsingin yliopiston ja MMM:n edustajien kanssa sekä vastaavaa strategiaa maatalouskasvipuolelle tekevän MTT:n kanssa neuvotellen. Helmikuussa 2005 MMM, Wood Wisdom, TEKES, SA ja Metla järjestivät kutsutilaisuuden, jossa kartoitettiin Suomen metsäpuilla tehtävää geeni- ja biotekniikkatutkimuksen alaa Suomessa sekä tarkasteltiin nykyisiä ja tulevia tutkimustarpeita, tutkimuksen koordinaatiotarpeita ja rahoitusrakenteita. Tilaisuuteen osallistui alan johtavat tutkimusryhmät, tärkeimmät rahoittajat, teollisuus ja sidosryhmien edustajia. Tilaisuudessa hahmoteltiin nykytilanteen kuvauksen jälkeen suomalaisen metsäpuiden geeni- ja biotekniikkatutkimuksen painopistealueita ja tutkimusinfrastruktuurin kehittämistä. Tilaisuuden alustukset ja pohdintojen yhteenveto julkaistiin Wood Wisdomin www-sivuilla. Metlan geeni- ja biotekniikkatutkimuksen strategiaa hahmoteltiin sekä Metlan jalostuksen ja genetiikan alan strategiassa, että erillisessä Metlan roolin kuvauksessa suomalaisessa ja kansainvälisessä geeni- ja biotekniikkatutkimuksessa, joka tehtiin kutsuseminaarin Metlalle esittämien haasteiden pohjalta Käynnistetään pohjoisen metsäluonnon kestävä käyttö -hankekokonaisuuden suunnittelu Metlan Pohjois-Suomen tutkimusasemat suunnittelivat vuoden 2004 aikana yhteistä tutkimusohjelmaa Pohjois-Suomen metsä- ja suoluonnon kestävä käyttö. Ohjelma on tarkoitus aloittaa vuoden 2006 alussa. Myöhemmin ohjelman suunnittelu siirrettiin kuitenkin tehtäväksi yhteistyönä NorNet-verkostossa muiden toimijoiden kanssa. Ohjelman laadintaa varten NorNet-verkosto pyysi eri organisaatioita edustavilta tutkijoilta mielenkiinnon ilmaisuja. Tutkimusohjelman työnimi on Pohjoinen maankäyttö ja maanpeite. Ohjelmaan esitettiin jo käynnissä olevista Metlan hankkeista Rovaniemen tutkimusaseman vetämä Ylä-Lapin metsien kestävä käyttö hanke, Kolarin tutkimusaseman johtama Kestävyyden kriteerit ja luonnonkäyttömuotojen yhteensovittaminen Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa sekä runsaasti uusia aiheita. NorNet yhteistyöhön kuuluu myös tutkijakoulu, jonka toiminnassa Metlan tutkijat tulevat olemaan aktiivisesti mukana. Kansainvälinen toiminta Tavoite (9) Selvitetään Metlan kansainvälisen verkottumisen mahdollisuudet Pohjoismaissa ja Itämeren alueella mm. EU:n 6. puiteohjelman tarjoamia instrumentteja hyödyntäen. Päivitetään laitoksen kansainvälisen toiminnan strategia. Metlan kansainvälisen toiminnan aktiivisuus säilyy korkealla tasolla. Metlan kansainvälisten asioiden asiantuntijaverkoston toimintaa jatketaan ministeriön avustamiseksi sovituilla teema-alueilla. EU:n puiteohjelman kautta saadut ulkopuoliset tulot jäivät Metlassa odotettua pienemmäksi, sillä kuudennessa puiteohjelmassa metsäntutkimus ei ollut priorisoitu yhtä korkealle kuin edeltävissä puiteohjelmissa ja Metlan hyviksi arvioidut hanke-esitykset jäivät vaille rahoitusta. Forest Focus - pilottihanke-esitysten kohdalla Metla onnistui kuitenkin erinomaisesti ja positiivinen kehitys näkyi myös EU:n Life-ympäristöohjelman sekä rakennerahastojen kohdalla. Erityisen hyvin menestyttiin rajat ylittävään alueyhteistyöhön tähtäävässä Interreg-ohjelmassa. Myös kansainvälistä verkostoitumista edistävässä COST-ohjelmassa toiminta aktivoitui: kahdelle uudelle COSThankkeelle valittiin koordinaattoriksi Metlan tutkija. Tärkeä kansainvälinen saavutus oli se, että Metla valittiin yhdessä englantilaisen yhteistyökumppanin kanssa arvioimaan nykyisen Forest Focus asetuksen toimintaa. 23

24 Metsäohjelmien alhaisen priorisoinnin jatkuminen on mahdollista myös EU:n v käynnistyvässä 7. puiteohjelmassa. Tilanteen parantamiseksi Metla osallistui aktiivisesti metsäsektorin yhteisen EU Technology Platform -aloitteen laatimiseen. Eräs tärkeimmistä Metlan tekemistä kansainvälisistä aloitteista v koski Itämeren alueen metsäntutkimuslaitosten yhteistyön tehostamista yhteisen virtuaalitutkimuslaitoksen suuntaan. Aloite sai laajan kannatuksen ja hanketta kehitellään edelleen. Kansainvälisen yhteistyön kehitystä tuettiin aktiivisella henkilöstövaihdolla, joka tehostui erityisesti Kanadan ja Espanjan kanssa. Maa- ja metsätalousministeriö sai kansainvälisissä asioissa tarvitsemansa avun Metlan asiantuntijoilta ja yhteistyö toimi hyvin. Tutkimusmetsä- ja laboratoriotoiminta Tavoite (10) Tutkimusmetsien ja koetoiminnan palvelua kehitetään niin, että yhteistyö tutkimusmetsien ja mittausaineistojen hyväksikäytössä muiden tutkimusorganisaatioiden kanssa lisääntyy. Tutkimusmetsien toiminnasta arvioidaan kertyvän tuloja 2,2 milj. euroa ja toiminnasta aiheutuvat menot ovat 1,4 milj. euroa sekä kokonaiskustannukset yhteensä 2,9 milj. euroa. Tutkimusmetsien ja mittausaineistojen yhteiskäyttöä muiden organisaatioiden kanssa on kehitetty usean vuoden ajan mm. julkisten www-sivujen kautta tapahtuvan tiedottamisen avulla. Vuonna 2004 käynnistyi useita hankkeita, joissa muut tutkimusorganisaatiot joko yksin tai yhdessä Metlan tutkijoiden kanssa hyödyntävät Metlan kokeita, aineistoja, tutkimusmetsiä ja/tai niiden tutkimuspalveluja. Esimerkkeinä mainittakoon Helsingin yliopiston metsäekologian laitoksen, Ilmatieteen laitoksen ja Metlan yhteistutkimukset metsä- ja suoekosysteemien ja ilmakehän välisistä kasvihuonekaasuvirroista Pallasjärven tutkimusalueessa ja Ruotsinkylän tutkimusalueeseen esitetyillä liitosalueilla sekä Metlan, Ruotsin maatalousyliopiston (SLU) ja Tarton yliopiston yhteistutkimus puiden hienojuurten kasvusta ja kuolleisuudesta Kivalon tutkimusalueessa. Metlan tutkimusmetsät saatettiin vuonna 2004 osaksi eurooppalaista tutkimusmetsien verkostoa (ENFORS, ks. jonka kautta tutkimusmetsiin odotetaan syntyvän uusia kansainvälisiä yhteistutkimuksia. Tutkimusmetsiin aiemmin perustettuja kokeita ja olemassa olevia mittausaineistoja tarjotaan ensisijaisesti muiden tutkimusorganisaatioiden ja Metlan tutkijoiden yhteiskäyttöön. Tällainen tutkimusyhteistyö perustuu pääosin tutkijoiden välisiin suoriin yhteyksiin ja eritasoisiin sopimuksiin, joita Metlassa ei systemaattisesti dokumentoida. Yhteistoiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden yhdeksi mittariksi päätettiin ottaa yhteisjulkaisujen tai kokonaan ulkopuolisten tutkimusorganisaatioiden toimesta tehtyjen julkaisujen määrä ja laatu niiltä osin kuin julkaisuilla on kenttäkoe- tai aineistoyhteys Metlan tutkimusmetsiin tai tutkimusaineistoihin. Tutkimusmetsien tuloarvio toteutui suunnitellulla tavalla. Tuloja kertyi 2,16 miljoonaa euroa. Laskennan piiriin kuuluvan bruttobudjetoidun maksullisen toiminnan tuotot olivat 2,0 miljoonaa euroa ja kokonaiskustannukset yhteensä 1,91 miljoonaa euroa. Tavoite (11) Laboratoriotoiminnan laatu säilyy korkealla tasolla. Laboratoriotoiminnan palveluja, laatua ja analyysikohtaisia kustannuksia verrataan kaupallisten laboratorioiden tarjoamiin palveluihin, laatuun ja analyysikustannuksiin. Laboratoriotoiminnan asema tutkimustoiminnan osana määritellään Metsäntutkimuslaitoksen strategiatyön yhteydessä. Keskuslaboratorion akkreditoitujen menetelmien määrää lisättiin yhdellä (kokonaishiilen ja -typen määritys kasvinäytteistä, puumateriaalille akkreditointi on ainoa Suomessa). Laatukäsikirjat ovat käytössä kaikissa yksiköiden laboratorioissa. Auditointikoulutus eteni vuoden aikana suunnitelmien mukaisesti ja koulutuksen on käynyt tällä hetkellä noin 50 henkilöä. Koulutetut henkilöt ovat harjoitelleet tekemällä auditointeja omissa ja Metlan muissa laboratorioissa. 24

25 Laboratorioiden analyysihinnoittelua ja kustannustietoisuutta kehitettiin käymällä läpi yhteisissä työkokouksissa kustannusmuodostusta ja yhdenmukaistamalla hinnoittelua asemien laboratorioiden kesken. Myös hinnoittelutyökaluja kehitettiin. Metlan laboratorioiden ulkopuolelle myytävien analyysien hintoja vertailtiin vastaavien tutkimuslaitosten ja kaupallisten laboratorioiden hintoihin, niiden analyysien kohdalta joille se oli mahdollista. Hinnoitteluperusteiden ja kustannusmuodostuksen samansuuntaisuus näkyi vertailtaessa muiden valtion tutkimuslaitosten hintoihin, jotka asettuivat hyvin samalle tasolle Metlan kanssa. Kaupallisten tarjoajien hinnat olivat selvästi Metlan hintoja korkeammat. Vertailu oli mahdollista lähinnä tavallisempien vesianalyysien ja maaperän alkuaineanalyysien kohdalta. Laboratoriotoiminnan strategiaa kehitettiin Metlan strategiatyön osana. Laboratorioiden henkilökunta on osallistunut strategiatyöhön yhdessä muun henkilöstön kanssa. Koko laboratoriotoimintaa koskien järjestettiin erillinen strategiapäivä. 25

26 Rahoitus (12) Metsäntutkimuslaitoksen vuoden 2004 bruttomenojen toteutuma tulosalueittain ilmenee seuraavasta asetelmasta: Bruttomenot, milj. euroa Toteutunut V.2005 Toiminta siirtyvä erä Talous- v Yhteensä arvio v.2004 siirtynyt Tutkimus 24,8 0,3 25,1 24,9 1,0 1) Tutkimusmetsät ja laboratoriotoiminta 5,0 0,1 5,1 4,1 1,0 Nettobudjetoitu maksullinen toiminta 1,0 0,0 1,0 0,7 0,3 Tukipalvelut 12,0 1,1 13,1 11,7 1,4 Yhteensä 42,8 1,5 44,3 41,4 3,7 1) Siirtyvään osaan sisältyy 0,8 milj. euroa ulkopuolista tutkimusrahoitusta Tutkimus sisältää tutkimustiedon tuottamisen tulosalueen menojen lisäksi myös kansainvälisen toiminnan ja ekstensiotoiminnan tulosalueiden menot. Tulokertymä ja henkilötyövuodet sekä vertailu talousarvioon nähdään seuraavasta asetelmasta Tulokertymä milj. euroa Henkilötyövuodet Toiminta Talous- Toteutunut Talous- Toteutunut arvio arvio Tutkimus 2,6 2, Tutkimusmetsät ja laboratoriotoiminta 2,2 2, Nettobudjetoitu maksullinen toiminta 1,5 1, Tukipalvelut 0,3 1, Yhteensä 6,6 7,

27 4. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA NIIDEN LIITTEENÄ ANNETTAVAT TIEDOT SEKÄ TILINPÄÄTÖKSEN LASKELMIEN TARKASTELU 4.1. Tilinpäätöslaskelmat TUOTTO- JA KULULASKELMA TOIMINNAN TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot , ,10 Vuokrat ja käyttökorvaukset , ,69 Muut toiminnan tuotot , , , ,38 TOIMINNAN KULUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,83 Varastojen lisäys(-) tai vähennys(+) , ,27 Henkilöstökulut , ,79 Vuokrat , ,21 Palveluiden ostot , ,62 Muut kulut , ,76 Valmistevarastojen lisäys(-) tai vähennys(+) , ,06 Valmistus omaan käyttöön (-) , ,86 Poistot , ,47 Sisäiset kulut , , , ,28 JÄÄMÄ I , ,90 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitustuotot 30,53 13,00 Rahoituskulut -110,82-80,29-233,11-220,11 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot , ,62 Satunnaiset kulut 0, , , ,62 JÄÄMÄ II , ,39 SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA KULUT Tuotot Euroopan unionilta 0,00 0, , ,60 JÄÄMÄ III , ,79 TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA Verot ja veronluonteiset maksut 8 587, ,82 Perityt arvonlisäverot , ,86 Suoritetut arvonlisäverot , , , ,84 TILIKAUDEN KULUJÄÄMÄ , ,63 27

28 TASE VASTAAVAA KANSALLISOMAISUUS Maa- ja vesialueet , ,55 Rakennusmaa- ja vesialueet , ,05 Rakennukset , , , ,27 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet , ,38 AINEELLISET HYÖDYKKEET Maa- ja vesialueet , ,54 Rakennusmaa- ja vesialueet , ,20 Rakennukset , ,66 Rakennelmat , ,62 Rakenteet , ,87 Koneet ja laitteet , ,92 Kalusteet , ,43 Muut aineelliset hyödykkeet 5 634, ,30 Ennakkomaksut ja keskener. hank , , , ,17 KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPERIT JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET Käyttöomaisuusarvopaperit 9 511, ,03 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET YHTEENSÄ , ,85 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS VAIHTO-OMAISUUS Aineet ja tarvikkeet , ,53 Keskeneräinen tuotanto , ,55 Valmiit tuotteet/tavarat , , , ,27 LYHYTAIKAISET SAAMISET Myyntisaamiset , ,66 Muut lyhytaikaiset saamiset , ,07 Ennakkomaksut 6 792, , , ,62 RAHAT,PANKKISAAMISET JA MUUT RAHOITUSVARAT Kassatili 4 884, , , ,65 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ , ,54 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,39 28

29 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Valtion pääoma , ,27 Edellisten tilikausien pääoman muutos , ,79 Pääoman siirrot , ,72 Tilikauden kulujäämä , , , ,15 VIERAS PÄÄOMA PITKÄAIKAINEN Pitkäaikaiset velat , ,93 LYHYTAIKAINEN Saadut ennakot , ,60 Ostovelat , ,43 Tilivirastojen väliset tilitykset , ,06 Edelleen tilitettävät erät , ,74 Siirtovelat , ,09 Muut lyhytaikaiset velat , , , ,31 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,24 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,39 29

30 TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös talousarvio Suurempi Pienempi (-) Tuloarviotilit Arvonlisävero Metsäntutkimuslaitoksen tulot Maa- ja metsät.min.hallinnonalan muut tulot Ympäristömin.hallinnonalan muut tulot Menorästin ja siirr. määrärahojen peruutus Muut sekalaiset tulot Tuloarviotilit yhteensä Menoarviotilit Arvonlisäveromenot (UM) Lähialueyhteistyö VEL-perusteinen kuntoutus Arvonlisäveromenot (Lähialueyht.) Arvonlisäveromenot (OPM) Tutkimus-, kehittämis- ja julkaisutoiminta Suomen Akatemian tutkimusrahat Arvonlisäveromenot (MMM) Yhteistutkimukset Toimintamenot Talonrakennukset Maan hankkiminen Metsien perusparannukset Hirvieläinten aih. vahinkojen korvaaminen Perustienpito Arvonlisäveromenot (KTM) Arvonlisäveromenot (TM) Työllistäminen valtionhallintoon Palkkaukset Muut menot Luonnonsuoj. alueiden hoito Luonnonsuoj. alueiden talonrak.työt Arvonlisäveromenot (YM) Menoarviotilit yhteensä Tilikauden alijäämä Erittely siirretyistä määrärahoista on liitteessä

31 4.2 Tilinpäätöksen liitteenä annettavat tiedot Liite 1: Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista ja niiden muutoksista Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu Metsäntutkimuslaitoksessa yhdenmukaisin periaattein kansallis- ja käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellisen käyttöiän mukaisina tasapoistoina alkuperäisestä hankintahinnasta. Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet eivät ole muuttuneet varainhoitovuoden aikana. Suunnitelman mukaiset poistoajat ovat: Omaisuusryhmä Poisto- Poistoaika menetelmä vuotta Ostetut atk-ohjelmat tasapoisto 5 Asuinrakennukset tasapoisto 30 Toimistorakennukset tasapoisto 30 Teollisuusrakennukset tasapoisto 30 Varastorakennukset tasapoisto 20 Muut rakennukset tasapoisto 10 Rakennelmat tasapoisto 10 Rakenteet tasapoisto 10 Toimistokoneet ja laitteet tasapoisto 3 Audiovisuaaliset koneet ja laitteet tasapoisto 3 Muut koneet ja laitteet tasapoisto 5 Kalusteet tasapoisto 5 Vähäiset omaisuushankinnat, joiden hankintameno on alle 1000 euroa, on kirjattu vuosikuluiksi. Liite 2: Henkilöstökulut ja luontoisedut sekä lomarahavelat Henkilöstökulut ja luontoisedut euroa - Palkat ja palkkiot Luontoisedut Eläkemaksut Muut henkilösivukulut Yhteensä Palkat ja palkkiot sisältävät palkkiota euroa. Tulospalkkiota ei ole maksettu. Lomapalkkavelat Muutos euroa Lomapalkkavelka Henkilösivukuluvelka Lomapalkkavelat yhteensä

32 Liite 3: Kansallisomaisuuden ja käyttöomaisuuden hankintamenojen ja muiden pitkävaikutteisten menojen muutokset, euroa Hankintameno sisältää kaikki kansallis- ja käyttöomaisuushyödykkeet, joiden taloudellinen pitoaika ei tilikauden alussa ollut vielä loppunut, vaikka niiden hankintameno olisi jo kokonaan poistettu. Kansallisomaisuus Metsäalueet Rakennusmaa- Rakennukset Keskeneräiset Yhteensä ja vesialueet hankinnat Hankintameno Lisäykset Vähennykset Hankintameno Kertyneet poistot Vähennysten kertyneet poistot 0 0 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot Tilikauden arvonalennukset Kertyneet poistot Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo Käyttöomaisuus Aineettomat hyödykkeet Aineettomat Yhteensä oikeudet Hankintameno Lisäykset Vähennykset Hankintameno Kertyneet poistot Vähennysten kertyneet poistot Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot Tilikauden arvonalennukset Kertyneet poistot Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo

33 Käyttöomaisuus Aineelliset hyödykkeet Maa- ja Rakennus- Rakennukset Rakennelmat Rakenteet vesialueet maa- ja vesialueet Hankintameno Lisäykset Vähennykset Hankintameno Kertyneet poistot Vähennysten kertyneet poistot Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0 Tilikauden arvonalennukset 0 Kertyneet poistot Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo Käyttöomaisuus Aineelliset hyödykkeet Koneet ja Kalusteet Taide- Keskeneräiset Yhteensä laitteet esineet hankinnat Hankintameno Lisäykset Vähennykset Hankintameno Kertyneet poistot Vähennysten kertyneet poistot Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot Tilikauden arvonalennukset 0 0 Kertyneet poistot Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo

34 Käyttöomaisuus Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset Käyttöomaisuusarvopaperit Yhteensä Hankintameno Lisäykset 0 0 Vähennykset 0 0 Hankintameno Kertyneet poistot Vähennysten kertyneet poistot Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot Tilikauden arvonalennukset Kertyneet poistot Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo Liite 4: Kansallis- ja käyttöomaisuuden arvonkorotukset Metsäntutkimuslaitoksen vuoden 2004 tilinpäätökseen ei sisälly kansallis- ja käyttöomaisuuteen liittyviä arvonkorotuksia. Liite 5: Myönnetyt varainhoitovuoden päättyessä voimassa olleet lainat eriteltyinä Metsäntutkimuslaitoksen vuoden 2004 tilinpäätökseen ei sisälly lainoja. 34

35 Liite 6: Myönnetyt varainhoitovuoden päättyessä voimassa olleet valtiontakaukset, valtion takuut ja muut vastuu sitoumukset Leasingvastuut (euroa) Sitoumus Tulevana tilikautena Myöhemmin Sitoumukset maksettavat maksettavat yhteensä Leasingvastuut Autot Kopiokoneet Muut koneet Leasingvastuut yhteensä Liite 7: Peruste, jonka mukaista kurssia on käytetty muunnettaessa viraston ja laitoksen ulkomaanrahan määräiset velat, saamiset ja muut sitoumukset Suomen rahaksi Valuuttamääräiset saamiset ja velat on muutettu euroiksi käyttämällä Euroopan keskuspankin noteeraamaan vuodenvaihteen valuuttakurssia. Liite 8: Hallinnassa olevat eri yhtiöiden erilajiset osakkeet ja osuudet sekä muut osakkeisiin rinnastettavat arvopaperit Arvopaperin nimi Kpl Kirjanpitoarvo Osingot yht. euroa 1303 Muu osakkeet Ikaalisten-Parkanon Puhelin Oy Pohjanmaan Puhelinosuuskunta Vaasan Puhelin Oy Pohjois-Hämeen Puhelin Oy Forssan seudun Puhelin Oy Muut osakkeet yhteensä

36 Liite 9: Metsäntutkimuslaitoksen hallinnassa oleva kansallisomaisuus, jota ei ole merkitty taseeseen Luonnonsuojelualueet Kunta Kunta Kylä Kylä Tila/määräala Rn : o nro nro 40 Dragsfjärd 408 Kulla Stormossen 1 : 166 Solbölen ja Knopön 835 Tammisaari 893 Valtion metsämaa lehtojensuojelualue 2 : Parainen 421 Granvik Stormossen 1 : Lapinjärvi 893 Valtion metsämaa Ilveskallion luonnonsuojelualue 2 : Padasjoki 415 Vesijako Vesijaon luonnonpuisto 299 Kuorevesi 893 Valtion Matolammin luonnonsuojelualue 933 Vilppula 893 Valtion Elämänmäen luonnonsuojelualue 246 Kerimäki 407 Hälvä Hytermäsaari 6 : Kerimäki 408 Jouhenniemi Pieni-Hytermä 5 : Kesälahti 408 Willala Lönnrotin petäjäalue 26 : Punkaharju 893 Valtion metsämaa Punkaharjun ls-alue 2 : Karvia 413 Suomijärvi Mäntyniemi 9 : Lieksa 893 Valtion metsämaa Kolin kansallispuisto 2 : Lieksa 893 Valtion metsämaa Kolin kansallispuiston laajennus 276 Kontiolahti 893 Valtion metsämaa Kolin kansallispuiston laajennus 45 Eno 893 Valtion metsämaa Kolin kansallispuiston laajennus 494 Muhos 403 Muhos Liimanninkosken lehtojensuojelualue 2 : 1 Rovaniemen mlk 893 Valtion metsämaa Kaihuavaaran lehtojensuojelualue 2 : Enontekiö 893 Valtion metsämaa Mallatunturin luonnnonpuisto 3 : 1 47 Enontekiö 893 Valtion metsämaa Saanan luonnonsuojelualue 2 : 2 47 Enontekiö 893 Valtion metsämaa Saanan lehtojensuojelualue 2 : 9 Rakennukset 422 Lieksa 893 Koli Kalela, päärakennus, luhtiaitta, sauna 9 : 21 museo, maakellari, jätekatos Liite 10: Selvitys kirjanpidon täydentämisestä tilinpäätöksessä 42 f :n 2 momentissa tarkoittamalla tavalla Tuotannontekijän hankinnasta aiheutuneiden menojen ja suoritteiden myynnistä saatavien tulojen kirjaamisperusteet talousarviokirjanpidossa siltä osin kuin ne eroavat liikekirjanpidon kirjaamisperusteesta (suoriteperuste) Talousarviokirjanpidon tili Varainhoitovuoden Tulo- Talousarvion aikana noudatettu / menolaji mukainen kirjausperuste kirjausperuste Menoarviotilit Toimintamenot (S 2v) maksuperuste loma-ajan palkka suoriteperuste 36

37 Liite 11: Erittely seuraavaan vuoteen siirretyistä määrärahoista Alkusaldo Kertymä Loppusaldo vuoden Siirretyt määrärahat alusta Yhteistyö Keski- ja Itä-Euroopan, Venäjän ja muiden IVY-maiden kanssa Yhteistyö Keski- ja Itä-Euroopan, Venäjän ja muiden IVY-maiden kanssa VEL-perusteinen kuntoutus ja työ hyvinvoinnin tuki Tutkimus-, kehittämis- ja julk.toiminta Tutkimus-, kehittämis- ja julk.toiminta Tutkimusmäärärahat Tutkimusmäärärahat Yhteistutkimukset Yhteistutkimukset Yhteistutkimukset Toimintamenot Toimintamenot Talonrakennukset Talonrakennukset Talonrakennukset Metsien perusparannukset Metsien perusparannukset Maan hankkiminen Maan hankkiminen Muu perustienpito Suojelualueiden hoito ja kunnossapito Suojelualueiden hoito ja kunnossapito Suojelualueiden hoito ja kunnossapito Luonnonsuojelualueiden talonrak.työt Luonnonsuojelualueiden talonrak.työt Luonnonsuojelualueiden talonrak.työt EU:n ympäristörahaston osallistuminen luonnonsuojeluhankkeisiin Siirretyt määrärahat yhteensä

38 Liite 12: Talousarviossa myönnetyt valtuudet sekä niiden käyttö ja käytöstä aiheutuneet menot Metsäntutkimuslaitoksella ei ole talousarviossa myönnettyjä valtuuksia. Liite 13: Tilinpäätöksen täsmäytyslaskelma euroa 1. Kulujäämä ,10 2. Kirjaukset, jotka ovat mukana tuotto- ja kulujäämässä, mutta eivät talousarvion yli/alijäämässä. Debet +/ Kredit Liikekirjanpidon tuotot ja kulut, joita ei kirjata talousarviokirjanpitoon , Liikekirjanpidon tuotot ja kulut, jotka on kirjattu talouskirjanpidon tililuokassa kirjaamista odottavien erien tileille , Liikekirjanpidon tuotot, kulut ja tekniset kirjaukset, jotka on kirjattu talousarviokirjanpidon tililuokassa siirrettyjen määrärahojen tileille , Liikekirjanpidon tuotot, kulut ja tekniset kirjaukset, jotka on kirjattu talousarviokirjanpidon tililuokassa rästien erittelytileille 0, Liikekirjanpidon tuotot ja kulut, jotka on kirjattu talousarviokirjanpidon tililuokassa ulkopuolisen rahoituksen tilille 0,00 3. Kirjaukset, jotka eivät ole mukana tuotto-/kulujäämässä mutta ovat mukana talousarvion alijäämässä. Debet- / Kredit ,44 4. Laskelma yhteensä ,24 5. Talousarvion alijäämä ,24 6. Ero 0,00 38

39 Liite 14: Oman pääoman muutokset OMA PÄÄOMA (euroa) Varainhoitovuosi Edellinen vuosi Valtion pääoma Edellisten tilikausien pääoman muutos Tilinavaussiirto (Tilikauden kulujäämä) Tilinavaussiirto (Pääoman siirrot) Edellisten tilikausien pääoman muutos Pääoman siirrot Tilinavaussiirrot Siirrot valtion yleiseltä postisiirtomenotililtä Siirrot valtion yleiseltä postisiirtotulotililtä Tilivirastojen väliset hallinnan siirrot Pääoman siirrot Tilikauden kulujäämä Tilinavaussiirto Tilikauden kulujäämän siirto taseeseen Tilikauden kulujäämä Valtion pääoma yhteensä Liite 15: Tuotto- ja kululaskelmaan kirjattava talousarvion ulkopuolinen rahoitus Metsäntutkimuslaitoksen vuoden 2004 tilinpäätökseen ei sisälly tuotto- ja kululaskelmaan kirjattavaa talousarvion ulkopuolista rahoitusta. Liite16: Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat Metsäntutkimuslaitoksella ei ole taseeseen sisältyviä rahastoituja varoja. Liite17: Taseeseen sisältymättömät tiliviraston hallinnoimat rahastoidut varat, säätiöt ja yhdistykset Metsäntutkimuslaitoksella ei ole taseeseen sisältymättömiä tiliviraston hallinnoimia rahastoituja varoja, säätiötä ja yhdistyksiä. Liite 18: Arviomäärärahojen ylitykset ja niiden perustelut Metsäntutkimuslaitoksella ei ole arviomäärärahojen ylityksiä. 39

40 4.3 Tilinpäätöslaskelmien tarkastelu Tuotto- ja kululaskelma Tuotto- ja kululaskelman mukaan toiminnan tuotot olivat kertomusvuonna yhteensä 8,9 milj. euroa. Tuotot olivat 2,0 milj. euroa suuremmat kuin vuonna Maksullisen toiminnan osuus tuotoista oli 3,3 milj. euroa ja ne lisääntyivät 0,2 milj. euroa edellisestä vuodesta. Vuokrat ja käyttökorvaukset säilyivät edellisen vuoden tasolla. Muut toiminnan tuotot olivat 5,2 milj. euroa ja ne lisääntyivät 1,8 milj. euroa viime vuodesta. Nousuun vaikuttivat lähinnä laajentuneet yhteisrahoitteisen toiminnan muodot. Toiminnan kulut olivat lähes 51,4 milj. euroa, lisääntyen 0,2 milj. euroa vuodesta Suurin kuluerä olivat henkilöstökulut 35,8 milj. euroa, joissa oli kasvua 0,2 milj. euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilöstökulujen osuus toiminnan kuluista pysyi 70 %:na. Palkkausmenojen kehitykseen vaikutti tulopoliittinen sopimus, lomarahavelan kasvu sekä lopullisen eläkevakuutusmaksun palautus. Vuoden 2004 tehtyjen henkilötyövuosien kokonaismäärä pieneni vuoteen 2003 verrattuna, vähennys oli 22 henkilötyövuotta. Palveluiden ostot olivat 4,1 milj. euroa, vuokrat 3, 0 milj. euroa sekä aineet ja tarvikkeet 2,3 milj. euroa. Näissä menoerissä ei tapahtunut merkittävää muutosta edelliseen vuoteen. Muut kulut olivat 2,2 milj. euroa, joista matkakustannusten korvausten osuus oli 1,9 milj. euroa. Valmistus omaan käyttöön pysyi viime vuoden tasolla ja se pitää sisällään lähinnä Kolin alueen ja Punkaharjun rakennusten entisöintityöt sekä Punkaharjun varastorakennukset. Varasto on pienentynyt hieman edellisestä vuodesta johtuen muutoksista varaston määrässä. Poistot olivat 4,1 milj. euroa ja ne vähenivät 0,2 milj. euroa edellisen vuoden tasosta. Rahoituskulut sekä satunnaiset tulot ja kulut olivat vuoden 2003 tasolla. Siirtotalouden tuotot vähenivät 0,1 milj. euroa, koska viime vuoden luvuissa oli kertaluonteisia tuottoja EU:n ympäristörahastosta. Tase Tilikauden kulujäämä oli 43,8 milj. euroa. Edelliseen vuoteen verrattuna kulujäämä oli vähentynyt 1,8 milj. eurolla. Negatiivinen jäämä on katettu talousarviorahoituksella, joka ei sisälly toiminnan tuottoihin. Käyttöomaisuuden loppusumma oli 71,0 milj. euroa. Vähennystä edelliseen vuoteen oli 1,8 milj. euroa lähinnä hallinnan siirtojen ja poistojen johdosta. Taseessa käyttöomaisuuden suurin omaisuuserä oli maa- ja vesialueissa, jonka arvo oli 40,3 milj. euroa. Tasearvo lisääntyi 0,7 milj. eurolla Metsähallituksen ja Metsäntutkimuslaitoksen välisten kiinteistöjärjestelyjen johdosta. Rakennukset-, Rakennelmat- ja Rakenteet- erien vähennykset johtuivat poistoista. Kone- ja laitekantaa uusittiin 0,5 milj. eurolla. Kun koneiden ja laitteiden poistot olivat 1,4 milj. euroa, vähennys edelliseen vuoteen oli yhteensä 0,9 milj. euroa. Kalustehankinnat olivat 0,3 milj. euroa. Poistot jälkeen lisäys vuoteen 2003 oli 0,2 milj. euroa. Koneiden ja laitteiden sekä kalusteiden lisäys kohdistettiin lähinnä Joensuun tutkimuskeskuksen uuteen päärakennukseen. Vaihto-omaisuuteen sisältyivät suurimpina erinä taimi- ja siemenvarastot, vartteet sekä julkaisut. Vaihto-omaisuus pysyi edellisen vuoden tasolla. Rahoitusomaisuus nousi 0,5 milj. eurolla johtuen saatavien lisääntymisestä. 40

41 Tilikauden alussa Metsäntutkimuslaitoksen oma pääoma oli 67,0 milj. euroa. Oman pääoman arvo väheni 2,0 milj. eurolla. Vieras pääoma oli 7,4 milj. euroa ja se lisääntyi 0,5 milj. eurolla viime vuodesta. Vieraan pääoman eristä saadut ennakot laskivat 0,1 milj. eurolla, ostovelkojen määrä nousi 0,1 milj. eurolla. Suurin vieraan pääoman erä oli siirtovelat 4,8 milj. euroa, joka koostui lomapalkkavelasta. Lomapalkkavelka nousi 0,4 milj. eurolla. Taseen loppusumma oli lähes 74,5 milj. euroa ja se väheni 1,4 milj. eurolla. Talousarvion toteutuminen Talousarvion toteutumalaskelmaa on täydennetty liitteellä VII. Vuonna 2004 Metsäntutkimuslaitoksen toimintamenoihin myönnettiin nettomäärärahaa 38,4 milj. euroa, joka oli 0,8 milj. enemmän kuin edellisenä vuotena. Edelliseltä vuodelta siirtyneet määrärahat huomioon ottaen oli toimintamenoihin käytettävissä 39,9 milj. euroa. Säästönä vuoteen 2005 siirtyi 3,7 milj. euroa. Siirtyvää erää on pystytty säästötoimilla kasvattamaan ja samalla vahvistamaan laitoksen rahoitusasemaa. Talonrakennuksiin myönnettiin 0,4 milj. euroa kuten vuonna Edellisten vuosien säästöt mukaan lukien rakennuskannan korjauksiin ja pieniin uudisrakennustöihin oli käytettävissä 0,7 milj. euroa. Metsien perusparannuksiin saatiin 0,1 milj. euroa, kuten vuonna Maan hankintaan saatiin 0,1 milj. euron määräraha. Maa- ja metsätalousministeriö myönsi Metsäntutkimuslaitokselle yhteistutkimuksiin 0,8 milj. euroa. Kaikkiaan yhteistutkimuksiin oli käytettävissä 1,1 milj. euroa, joka oli samaa tasoa kuin vuonna Muiden hallinnonalojen momenteilta määrärahaa käytettiin käyttöoikeutena noin 4,3 milj. euroa ja laskutettavien tilien kautta 1,9 milj. euroa. Ulkopuolisen rahoituksen käyttö kasvoi 0,5 milj. euroa. 41

42 5. SISÄINEN VALVONTA Metsäntutkimuslaitoksen voimassa olevan taloussäännön sisäistä valvontaa koskevissa yleisissä määräyksissä todetaan, että sisäinen valvonta on laitoksen ylijohtajan vastuulla. Ylijohtaja vastaa sisäisen valvonnan toimivuudesta ja sisäiselle valvonnalle suotuisan ilmapiirin luomisesta ja ylläpitämisestä sekä tarvittavan sisäisen tarkastustoiminnon perustamisesta. Tulosyksiköiden johtajat vastaavat puolestaan sisäisen valvonnan hoitamisesta yksikköjensä osalta. Lisäksi taloussäännössä todetaan, että laitoksen johdon on huolehdittava siitä, että Metsäntutkimuslaitoksessa toteutetaan sen talouden ja toiminnan laajuuteen ja sisältöön sekä niihin liittyviin riskeihin nähden asianmukaiset sisäisen valvonnan menettelyt. Metlan sisäinen tulosohjausmenettely muodosti keskeisen valvontavälineen tutkimuslaitoksen ylimmälle johdolle toiminnan tavoitteidenmukaisuutta valvottaessa. Myös tulosyksiköissä valvottiin tavoitteiden saavuttamista tulosohjausmenettelyn avulla. Sekä laitos- että tulosyksikkötason johtoryhmätyöskentely ja siihen liittyvä toiminnan raportointi varmistivat sisäisen valvonnan toteutumista. Ylijohtajavaihdoksen myötä laitoksen ohjaus- ja johtamismenettelyjä ryhdyttiin kehittämään ja strategiatyö tutkimuslaitoksen strategioiden uudistamiseksi pääsi täysipainoisesti liikkeelle. Valtakunnalliset palveluhankkeet ja esikunta vastasivat osaltaan sisäisestä valvonnasta laitoksen johdon tukena. Tutkimuslaitoksen maksuliikkeen ja kirjanpidon oikeellisuutta valvottiin taloushallinnon sisäisin menettelyin. Kertomusvuoden aikana toteutettiin kassan, käyttöomaisuuden ja varastojen tarkastuksia laitoksen eri toimipaikoissa. Palkanlaskennan ja henkilötietojen osalta valvonnasta vastasi henkilöstöhallintohanke. Metsäntutkimuslaitoksessa on voimassaoleva sisäisen valvonnan ja tarkastuksen ohjesääntö, joka sisältää määräykset sisäisen tarkastuksen järjestämisestä, asemasta ja tehtävistä. Laitoksen sisäinen tarkastus toimii suoraan ylijohtajan alaisena ja kohdistuu koko tutkimuslaitoksen toimintaan. Tarkastustoiminta perustuu ylijohtajan hyväksymään toimintasuunnitelmaan, jossa määritellään tarkastuskohteet ja vuositavoitteet. Tarkastusten tuloksista raportoidaan ylijohtajalle ja lisäksi raportti annetaan tarkastuskohteeseen ja muille asianomaisille sen mukaan kuin ylijohtaja tarkemmin määrää. Metsäntutkimuslaitoksen sisäisestä tarkastuksesta vastaa yksi sisäinen tarkastaja, joka sisäisen tarkastuksen tehtävien ohella osallistui tutkimuslaitoksen palkkausjärjestelmän kehittämistyöhön kertomusvuoden aikana. Metlan sisäisen tarkastuksen tarkastuskohteita vuonna 2004 olivat mm. Parkanon ja Punkaharjun tutkimusasemien toiminnot sekä tutkimuslaitoksen puunmyynteihin liittyvät menettelyt ja toiminnot. Lisäksi sisäinen tarkastus teki selvityksen Metlan palkkio- ja tuntipalkkakäytännöistä ja raportoi niihin liittyvistä kehittämistarpeista laitoksen ja tulosyksiköiden johdolle. Sisäinen tarkastus toteutti vuoden aikana myös joihinkin tutkimushankkeisiin kohdistuneita tarkastuksia. Tehdyistä sisäisistä tarkastuksista raportoitiin Metlan ylijohtajalle ja tarkastuksen kohteena olleiden yksiköiden päälliköille. Tarkastusraportit annettiin tiedoksi valtiontalouden tarkastusvirastolle. 42

43 6. ALLEKIRJOITUKSET Toimintakertomus on hyväksytty Helsingissä 29. maaliskuuta JOHTOKUNTA Timo Kekkonen puheenjohtaja Ilkka Kartovaara Juha Hakkarainen Anders Portin Tuija Hytönen Hannu Raitio Marja Järvelä Leena Saviranta 43

44 Liite I Metsäntutkimuslaitoksen rahoitus (1000 euroa) vuosina sekä prosenttia kokonaisrahoituksesta TP 2002 % TP 2003 % TP 2004 % Budjettirahoitus Toimintamenot Investointimomentit Tulorahoitus Asiakasrahoitteinen toiminta EU-rahoitus Yhteisrahoitteinen toiminta Talousarvion ulkopuolinen rahoitus Muut tulot Metlan budjettirahoitus yhteensä Muu rahoitus Suomen Akatemia Yhteistyörahoitus Työllisyysrahoitus Muu rahoitus Muu rahoitus yhteensä Rahoitus kaikkiaan

45 Liite II Metsäntutkimuslaitoksen tutkimusmetsät ja pinta-alamuutokset v Kokonais-pinta-ala Muutos 2004 Tutkimusalue, opetusmetsä Solbölen tutkimusalue ha 1 706,3 Ruotsinkylän tutkimusalue 1 338,8 393,9 Lapinjärven tutkimusalue 1 821,0 Vesijaon tutkimusalue 1 936,0 Kymenlaakson amk, opetusmetsä (Kotka) 543,6 Harjun oppimiskeskus, opetusmetsä 633,6 Kolin tutkimusalue 682,0 235,0 Pohjois-Karjalan amk, opetusmetsä (Joensuu) 343,3 Kannuksen tutkimusalue 3 833,7-465,9 Svenska yrkesinstitutet, opetusmetsä (Korsholm) 586,8 Kolarin tutkimusalue 7 412,2 Laanilan tutkimusalue ,5 Kilpisjärven tutkimusalue 6 572,7 Muhoksen tutkimusalue 5 340,8 Paljakan tutkimusalue 1 324,7 Oulun seudun luonnonvara-alan oppilaitos, opetusmetsä (Koivikko) 742,7 Ruukin maaseutuoppilaitos, opetusmetsä 139,5 Oulun amk, opetusmetsä 129,5 Parkanon tutkimusalue 4 092,0 Vilppulan tutkimusalue 2 487,1 4,0 Punkaharjun tutkimusalue 1 850,1 Kivalon tutkimusalue ,3 Pallasjärven tutkimusalue 7 047,1 Suonenjoen tutkimusalue 931,1 45,1 Keski-Savon oppimiskeskus, opetusmetsä (Pieksämäki) 1 546,7 Pohjois-Savon ammatillinen instituutti, opetusmetsä (Siilinjärvi) 148,3 Yhteensä ,3 212,1 Luonnonsuojelualue Vesijaon luonnonpuisto 115,2 Kolin kansallispuisto 2 902,1 Mallan luonnonpuisto 3 088,0 Saanan luonnonsuojelualue 151,0 Punkaharjun luonnonsuojelualue 654,9 Hytermän luonnonsuojelualue 65,4 Lönnrotin petäjäalue 0,3 Lehtojensuojelualueet 149,6 Vanhojen metsien suojelualueet 318,3 Soidensuojelualueet 131,8 Yhteensä 7 576,5 Kaikki yhteensä ,8 212,1 45

46 Liite III Metsäntutkimuslaitoksen henkilöstö vuonna 2004 Metlan koko henkilöstö Metlan vakinainen henkilöstö Metlan työllistetyt Johto Tutkijat Asiantuntijat Tekniset Atkhenkilöstö Toimistohenkilöstö Laboratoriohenkilöstö Tutkimusta avustavat Huoltohenkilöstö Yhteensä ES VA JO KA KO MU PA PU RO SU Yhteensä Johto Tutkijat Asiantuntijat Tekniset Atkhenkilöstö Toimistohenkilöstö Laboratoriohenkilöstö Tutkimusta avustavat Huoltohenkilöstö Yhteensä ES VA JO KA KO MU PA PU RO SU Yhteensä Metlan määräaikainen henkilöstö Johto Tutkijat Asiantuntijat Tekniset Atkhenkilöstö Toimistohenkilöstö Laboratoriohenkilöstö Tutkimusta avustavat Huoltohenkilöstö Yhteensä ES VA JO KA KO MU PA PU RO SU Yhteensä Johto Tutkijat Asiantuntijat Tekniset Atkhenkilöstö Toimistohenkilöstö Laboratoriohenkilöstö Tutkimusta avustavat Huoltohenkilöstö Yhteensä ES VA JO KA KO MU PA PU RO SU Yhteensä

47 Liite IV 47